Lauri 2014 nro 13 (3 4)

Vantaan Lauri 13 • Armon asialla • 3.4.2014 • www.vantaanlauri.fi

Kun läheinen sairastuu psyykkisesti 4

Veikko Knuuttila löysi elämänhalun

Intialainen piispa vierailee Vantaalla

13

6

Tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat lähimmäisen parasta.

Jokainen voi muuttaa kirkkoa 2

Risti kertoo myötätunnosta – Lauri Maarala

10

8

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Hans von Schantz

2 Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast johtaa Vantaan keskusvaalitoimikuntaa.

Lähde mukaan vaikuttamaan Haluatko muutosta? Mihin suuntaan? Vai onko muutosta mielestäsi jo liikaakin? Älä jää ihmettelemään, vaan lähde mukaan vaikuttamaan. Seurakuntavaaleihin etsitään nyt hyviä ehdokkaita.

Jos olet konfirmoitu kirkon jäsen, kuulut johonkin Vantaan seitsemästä seurakunnasta ja täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11., voit asettua ehdokkaaksi. Omasta seurakunnastasi saat tietoa luottamuselimissä nykyisin vaikuttavista eri ryhmistä ja niiden tavoitteista. Voit myös alkaa puuhata omaa valitsijayhdistystä ajamaan asioita, jotka koet tärkeiksi.

Vantaan seurakuntien nykyiset luottamuselimet ovat tehneet kuluvan nelivuotiskauden aikana paljon päätöksiä, pieniä ja suuria. Osa päätöksistä on tehty yksimielisesti, osasta on käyty perusteellista arvokeskustelua ja äänestetty. Monet päätöksistä ovat olleet rutiinia, toiset hyvin vaikeita.

Kun kirkkoja joudutaan sulkemaan sisätilaongelmien ja taloustilanteen takia, ei päätöksenteko ole helppoa. Kun joudutaan toiminnan kasvattamisen sijasta miettimään, miten tuiki tarpeellisia ja hyviä asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen, tarvitaan ihmisiä, joilla on sydäntä ja järkeä. Näky siitä, miten kirkko Vantaalla elää todeksi missiotaan olla armon asialla.

Luottamushenkilöiksi tarvitaan ihmisiä, joilla on muualta yhteiskunnasta hankittuja tietoja, taitoja ja näkemystä. Tarvitaan nuorta intoa ja idealismia, mutta myös elämänkokemusta, realismia ja kärsivällisyyttä. Eikä haittaisi yhtään, jos myös kirkon jäseniksi liittyneitä maahanmuuttajia näkyisi tulevien päättäjien joukossa.

Kolumni

Kaiteesta kiinni Iän myötä tasapaino alkaa horjua. Enää ei ole yhtä ketterä kuin nuorempana.

Kaatumiset ovat yksi suurimpia syitä vanhusten vammautumiseen ja jopa kuolemaan. Lonkan murtuminen voi johtaa siihen, että juuttuu lopullisesti sängyn vangiksi.

Kahta on pakko tarkkailla huolellisemmin, alamäkiä ja portaita. Ylöspäin on helpompi kiivetä, mutta alaspäin ei enää loikita vanhaan malliin.

Hiihtäminen sujuu vain hitaammassa veteraanisarjassa.

Saariselällä en enää sukset jalassa ylitä Kiilopään tunturia ja Ylläksellä tulen alas Isometsän mäkeä vain kesäkelillä. Ylöspäin kohti tunturin lakea kyllä vielä pääsisin kapuamaan, mutta alamäki ei enää suju kuten nuorena.

Rappuja kipuan kuudenteen kerrokseen, mutta alas tullessa on pidettävä käsi lähellä kaidetta. Ne lapsuuden ja nuoruuden ajat ovat takana, jolloin hypittiin monta askelmaa kerrallaan ja liu’uttiin kaiteen päällä alaspäin kerros kerrokselta.

Kaiteesta ja kahvasta kiinni. Siinä vanhenevan taktiikka.

Mutta eikö koko elämä ole sitä, että pidetään kiinni jostakin sellaisesta, joka kestää paremmin kuin omat voimat? Tarrataan kiinni johon sellaiseen, joka on minua vahvempi ja tukevampi.

Kun sisäinen mieli horjuu, silloin etsitään lähimmäinen, joka jaksaa kuunnella, uskaltaa pitää kädestä ja malttaa pysyä levollisena. Aina ei tarvita edes psykiatria eikä pappia. Kärsivällinen ja luotettava ystävä riittää.

Kaide ja kahva kuuluvat myös uskon maailmaan.

Tarvitaan kaiteen teologiaa. Sen pääneuvo on, että on turvattava johonkin oman minän ulkopuoliseen todellisuuteen. Kun omat jalat horjuvat, silloin on tarrauduttava Jumalan kaiteisiin, armon kahvoihin.

Jumalan sana ja hänen lupauksensa ovat sellaisia kiinnekohtia, joihin voi tarttua sekä nuori että vanha. Kun niistä pitää kiinni, silloin selviää sekä ylämäessä että alamäessä.

Eero Huovinen piispa

Seurakuntavaaleihin etsitään ehdokkaita Syksyn vaaleissa Vantaalla valitaan 151 päättäjää seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Isänpäivänä 9.11. pidettävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu on käynnistynyt. Vantaalla vaaleissa valitaan seurakuntaneuvostoihin yhteensä 100 jäsentä ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 jäsentä. Vaalit järjestetään neljän vuoden välein.

Tämänkertaisten seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Kampanjajulisteissa kysytään esimerkiksi ”Irti huumeista vai irti homeesta?”, ”Riisiapua vai kriisiapua?” ja ”Avioliitto kaikille vai avoliitto toisille?”. Ne muistuttavat siitä hyvästä, mitä kirkko tekee, ja antavat esimerkkejä asioista, joihin kirkon luottamushenkilöt pystyvät vaikuttamaan.

– Kun seurakuntien talous tiukkenee, luottamushenkilöt joutuvat tekemään valintoja. Vantaalla se koskee esimerkiksi toimitiloja. On harkittava, mitä tiloja tarvitaan hengellisen perustehtävän hoitamiseen ja mitkä palvelevat seurakuntalaisten, esimerkiksi lapsiperheiden, arkea, kertoo Vantaan seurakuntien keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja Janne Silvast.

– Samaa joudutaan varmas-

ti jossain vaiheessa pohtimaan myös työntekijöiden osalta, hän lisää.

Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti nousi Vantaalla selvästi, 8,3 prosentista 11,2 prosenttiin. Samalla luottamuselinten kokoonpano uudistui reippaasti. Sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoihin valituista yli puolet oli uusia.

Viime vaalit olivat historialliset, sillä 16 vuotta täyttäneet pääsivät äänestämään ensimmäistä kertaa. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli Vantaalla 11,7. Nuoria luottamushenkilöitä valittiin aiempaa enemmän. 151 luottamushenkilöstä 26 oli alle 30-vuotiaita.

– Uskon, että uusia ja innokkaita ehdokkaita löytyy myös näihin vaaleihin, Silvast sanoo.

Hän muistuttaa, että seurakuntavaalit ovat myös yhteiskunnalliset vaalit. Kirkko paikkaa aukkoja, joita kuntien säästöt ovat jättäneet.

– Jos vaikkapa seurakuntien diakonia, lapsityö ja nuorisotyö poistuisivat näyttämöltä, sillä

voisi olla yllättävän suuret negatiiviset vaikutukset.

Seurakuntavaaleissa voivat asettua ehdokkaaksi konfirmoidut kirkon jäsenet, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11. Ehdokkaaksi pääsee joko liittymällä jonkin ryhmän ehdokaslistalle tai perustamalla oman ryhmän. Siihen tarvitaan vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.

Ehdokkuutta harkitsevien avuksi on nettiin avattu Vantaan seurakuntien omat vaalisivut osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit.

Ne esittelevät Vantaalla toimivia valitsijayhdistyksiä ja kertovat, millaisia päätöksiä seurakuntaneuvostot ovat kuluvalla kaudella tehneet.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 27.–31.10. Tuolloin Tikkurilassa on tarkoitus järjestää Hyvän tekemisen tori. Siellä esitellään sitä hyvää, jota seurakunnat Vantaalla tekevät.

Kaisa Halonen

• Lisätietoja: www.seurakuntavaalit.fi, www.vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit • Facebook: Usko hyvän tekemiseen • Twitter: #uskohyväntekemiseen, #seurakuntavaalit

vantaanlauri.fi uutisia ›› Tikkurilan kirkon korttelista tehdään uutta suunnitelmaa ›› Vantaan seurakuntien viime vuoden tilinpäätös oli hyvä ›› Vantaan seurakunnat suojelee lehtoalueen Nurmijärvellä ›› Hämeenkylän kirkon hautausmaalle haudataan vain vantaalaisia ›› Suurella Sydämellä -projekti jatkuu Kannen kuva Sirpa Päivinen

3

Tässä ja nyt

Saara Vuorjoki

Nainen ratissa Kazhal Ali Ibrahim, vuoden 2014 pakolaisnainen: ”Olen kotoisin Pohjois-Irakin kurdialueelta. Valmistuin Irakissa rakennusarkkitehdiksi. Vuonna 1996 tulin perheeni kanssa Suomeen. Syksyllä tulee täyteen kymmenen vuotta bussinkuljettajan ammatissa.

Työpäiväni alkaa aikaisimmillaan kello 3.45. Lyhimmillään työpäivä on viisi tuntia, pisimmillään taukoineen yli kaksitoista tuntia. Tunnin tauolla saatan soittaa äidilleni Irakiin. Olen käynyt siellä viimeksi vuonna 2012. Siskoni asuu Norjassa ja enoni Saksassa. Muut sukulaiset ovat Irakissa.

Joka toinen viikonloppu minulla on vapaata. Silloin käyn lasteni kanssa ulkona syömässä. 14-, 16- ja 21-vuotiaaat lapseni ovat minulle kaikki kaikessa. Toivon heille hyvää elämää täällä Suomessa.”

Soili Pohjalainen

Kazhal Ali Ibrahim ajaa torstaina 3.4. linjaa 68 Kuninkaanmäestä Tammistoon ja linjaa 62 Mellunmäestä Tikkurilaan.

4

Väitellään

Psyykkinen sairaus nostaa tunteet pintaan, Jorma Piiroinen!

Perhetyö vähentää sairauden ja hoidon mystisyyttä.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Jorma Piiroinen on nähnyt, miten tieto voi auttaa ymmärtämään sairautta.

Olisi mukavaa, jos ihminen pitäisi sairautensa vain omana tietonaan.

– Se voisi olla mukavaa, muttei oikeastaan mahdollista. Kun ihminen sairastuu mihin tahansa vaikeaan sairauteen, se ei ole kriisi vain hänelle, vaan myös hänen omaisilleen ja läheisilleen.

Muun muassa siksi myös työpaikallani Peijaksen psykiatrisella osastolla P1 pyritään tekemään perhetyötä.

olla, että omaiset koettiin haitaksi. Nykyään omaisia pidetään tärkeinä yhteistyökumppaneina.

– Täällä Peijaksessa perheiden keskinäiset tapaamiset ovat uusi työmuoto. Viimeistään niissä selviää, ettei perheenjäsenen psykoosi ole ainoa Vantaalla.

Hoitohenkilökunta keskustelee omaisten kanssa potilaan tietämättä.

– Vahva perussääntö on, että omaisten kanssa puhutaan vain potilaan läsnä ollessa tai hänen luvallaan. Jos potilas ei jossain taudin vaiheessa halua tai siedä sitä, että omaiset tulevat käymään, hänen näkemystään kunnioitetaan.

Psyykkinen sairaus nostaa tunteet pintaan.

– Sairaus voi herättää niin potilaassa kuin hänen omaisissaankin monenlaisia tunteita: hämmennystä, surua, pettymystä, luopumista, häpeää ja syyllisyyttä. Vaikka ne ovat luonnollisia reaktioita, ne voivat vaatia työstämistä ennen kuin elämää alkaa nähdä eteenpäin.

taloustilanne, työpaikan menetys, työttömyys, lasten syntyminen tai kotoa pois muuttaminen, voi kuohahtaa yli. Myös tieto siitä, miten sairastunutta hoidetaan, voi rauhoittaa.

– Tietoa löytyy netistä, esitteistä ja omaisyhdistyksiltä, ja myös sairaala jakaa sitä.

Psykiatrinen hoito on erilaista kuin muu sairaanhoito.

– Suurin ero on oikeastaan siinä, että psykiatriassa hoidetaan usein vastentahtoisia potilaita.

Yhteistyötä on tietenkin vaikea luoda ilman, että potilaalla on jonkinlainen sairaudentuntu.

Hoitoon kuuluu muutakin kuin lääkkeitä ja terapiaa.

– Potilaan hoitoon osastolla kuuluu vuorokausirytmi. Yöt nukutaan ja aamulla herätään.

Samaa voi olla tarpeen neuvoa myös muille perheenjäsenille.

Lisäksi yhteisessä kodissa jokaisen pitää hoitaa velvollisuutensa. Aikuisen potilaan vanhempia voi olla tarpeen herätellä ja rohkaista elämään omaa elämäänsä.

Ulla-Maija Vilmi

Sairaalan suhde omaisiin on muuttunut.

Markku Mattila

– Perhetyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Se vähentää sairauden ja hoidon mystisyyttä.

Monilla voi olla hurjia kuvitelmia psykiatrisesta osastosta. Aika harvat ovat käyneet sellaisella. Joskus ennen vanhaan saattoi

KIITOKSENI

RUKOUSPALVELU RY/ SEPPO JUNTUNEN 25-VUOTISJUHLAKONSERTTI Su 6.4. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki

Musiikissa: Nina Åström Elina Haavisto Hillel Tokazier Satu ja Arto Rantanen Renee Laulajainen Hannu Ihalainen Maarit Rajamäki Jukka Parkkinen Heidi Kuusava Tapani ja Mervi Koski Tuomo Ahjokannas Aija Roivas Exodus-kvartetti Saalem Brassband Kim ja Kurre Tilaisuuden järj.

Ulla Halttunen Rukouspalvelu ry ja srk:t

HERÄNNÄISSEURAT

Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi www.askellehti.fi

To 3.4. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille.

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2. Saarna Juhani Elenius.

Messun jälkeen iltatee.

Pe 4.4. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 6.4. klo 12 Kirkkopyhä Pukinmäen srk-kodilla, Säterinportti 3. Saarna Terhi Paananen. Mukana Lapuan kristillisen opiston kuoro. Kahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Mukana Lapuan kristillisen opiston kuoro.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Meri Toivanen, Juhani Elenius. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Ma 7.4. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2.

Ke 9.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 A, 3. krs.

Monien on vaikea suhtautua luontevasti psykiatriseen sairauteen.

– Tieto voi auttaa ymmärtämään sairautta ja sen syntyä.

Ihmisellä voi olla tietty biologinen alttius. Kun siihen yhdistyy ulkoisia stressitekijöitä kuten asuinpaikan vaihto, heikentynyt

Kun toivo herää, suru väistyy -koulutuspäivä mielenterveyskuntoutujille, heidän läheisilleen ja vertaistukihenkilöille pe 11.4. klo 11.45–15.30 Peijaksen sairaalan auditoriossa. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä paula.hamalainen@hus.fi tai p. 050 428 7303.

Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus Jeesuksen kärsimyksen tie vaellusnäytelmän muodossa vie uskon ytimeen. “Hän ei ole enää täällä. Hän on noussut kuolleista.”

ESITYKSET • Ma 14.4. klo 13 ja 18 • Ti 15.4. klo 13 ja 18 • Ke 16.4. klo 13 ja 18 • To 17.4. ei näytöksiä • Pe 18.4. klo 13 ja 18 • La 19.4. klo 13 ja 18 • Su 20.4. klo 14 Liput 12 e. Kesto n. 1,5 h.

Vaellus tapahtuu ulkona.

Teethän varauksen ennakkoon!

Vivamon Raamattukylä

Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760 www.vivamonraamattukyla.fi

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 6.4. klo 14 Kaste ja uusi elämä Room. 6 Arto Lehtineva ja Markku Sivonen

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

5

Muutosvoima Jukka Granström

– Tahdon kääntää kolaroinnin seuraukset voimavaraksi, sanoo näyttelijä Pekka Heikkinen.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Seurakunnalliset lapsi- ja nuorisotyön järjestöt onnittelevat uutta lapsiasiavaltuutettua Tuomas Kurttilaa. Samalla toivomme, että hän saa riittävät resurssit työnsä toteuttamista varten. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että esimerkiksi väkimäärältään Suomea pienemmässä Pohjois-Irlannissa lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee 28 henkilöä, kun määrä meillä on 5. Edellinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kiinnitti aiheellisesti huomiota resurssien pienuuteen eronsa yhteydessä.

Lapsiasiavaltuutetun työ edistää lasten hyvää myös seurakunnissa. Luterilainen kirkko ja seurakunnalliset lapsi- ja nuorisotyön järjestöt ovat tehneet yhteistyötä lapsiasiavaltuutetun kanssa toimiston perustamisesta asti. Yhteistyön tavoitteena on ollut lasten oikeuksien edistäminen ja lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen seurakuntien päätöksenteossa. Lapsiasiavaltuutettu on antanut tärkeän panoksen valmisteltaessa lapsivaikutusten arviointia osaksi seurakuntien ja kirkon päätöksentekoa. Edellä mainittu esitys on käsittelyssä seuraavassa kirkolliskokouksen istunnossa. Yhteistyön hedelmää on myös se, että seurakuntiin on saatu noin 200 lapsiasiahenkilöä, jotka edistävät lapsiystävällisen seurakunnan kehittymistä.

Lasse Halme, pääsihteeri, Seurakuntien Lapsityön Keskus Eero Jokela, toiminnanjohtaja, PTK – Poikien ja Tyttöjen Keskus Eija Kallinen, pääsihteeri, Nuorten Keskus

Elämä ei jätä kolhuitta Pekka Heikkinen vammautui 15 vuotta sitten.

Näyttelijä Pekka Heikkinen, 43, rullaa tuolinsa yleisön eteen.

Eturiviin on asettunut ihmisiä pyörätuoleissa. Salin keskivaiheilta kuuluu hengityskoneen rahinaa. Esityspaikkana ei ole teatterisali vaan laitos, jossa asuu invalideja.

Heikkinen kiertää Suomea esittämässä monologiaan Näillä mennään. Monesti katsojina on ihmisiä, jotka eivät teatterissa käy, koska eivät pääse liikkeelle. Joku ei ole edes kiinnostunut näyttämötaiteesta. Mutta nyt on. Esitys puhuu siitä, millaista on vammautuneen ihmisen elämä.

Monologi on saanut aineksensa Pekka Heikkisen omasta elämästä. Nuori näyttelijä oli uransa alussa, kun hän ajoi moottoripyöräonnettomuuden.

Tuli selkäydinvamma, ja hän joutui pyörätuoliin.

Melko pian Heikkinen päätti kuitenkin toteuttaa unelmansa ja lähti maailmanympärimatkalle.

– Ajattelin hyvin matemaattisesti. Luut kasaan ja takaisin radalle! Enpä anna pikku mällin

haitata omaa hohdokasta näyttelijänuraani.

Heikkisen kasvoilla häivähtää hirtehinen hymy. Hän oli pärjääjä ja suorittaja, näyttelijä, joka näytteli itselleen ja muille vahvaa ihmistä.

– Mutta oli siinä muutakin.

Se oli minun tapani tehdä surutyötä.

Kuten oli sekin, että hän osti vanhan kansankoulun Tampereelta ja remontoi sen perheelleen.

Toipilasajan jälkeen Heikkinen jatkoi näyttelemistä tvsarjassa Hovimäki. Myöhemmin tarjottiin rooleja muun muassa sarjoista Seitsemän ja Taivaan tulet. Heikkinen näytteli viidentoista vuoden ajan muiden tekemiä käsikirjoituksia. Ja mielellään näyttelikin.

Vähitellen hänen rinnassaan alkoi kuitenkin tuntua kumma kaiherrus.

– Tuli pakottava tarve tehdä omaa elämää peilaava monologi.

Se, jolta puuttuu jokin fyysinen kyky, on muiden silmissä poikkeus, epänormaali. Aina joku tuijottaa tai kysyy tyhmiä.

Tästäkin teemasta monologi puhuu niin, että yleisö nauraa vedet silmissä.

– Esitän tätä ihmisille, jotka ovat saaneet siipeensä, sanoo Heikkinen, jonka elämässä ki-

pu on ollut läsnä jo kymmenen vuotta.

– Kipu on kuin järjettömän huono työkaveri, joka sotkee hommat. Kun aamulla herään, saatan puoliääneen tuhahtaa: Älä tule siihen sotkemaan, mene matkoihisi!

Krooninen kipu ei hellitä lääkkeillä. Heikkisen konstina on toiminta, tekeminen ja nauraminen.

– Ei ole muuta keinoa kuin oman kipukynnyksen nostaminen. Se on tavallaan itsesuggestiota.

Kolarin jälkeinen elämä on ollut Heikkiselle taistelua sen seurauksia vastaan. Kipu ei hellitä eikä luopumisen suru ole kerralla surtu.

– Ihminen on kuitenkin ihminen, oli jalkoja tai ei. Ei elämä ketään kolhimatta jätä. Moni elää jaksamisensa rajoilla, kuka mistäkin syystä.

Heikkinen tuo näyttämölle ihmisen ikituntoja: iloa ja ikävää, surua ja huojennusta. Hänen mukaansa kyse on pahojen tapahtumien selättämisestä. Onnettomuuden voi kääntää voimavaraksi.

Ulla Lötjönen

Pekka Heikkisen monologinäytelmä Näillä mennään ke 9.4. klo 19 Teatteri Vantaassa, Tikkurilantie 44.

Vanhana maikkana muistan entisten oppilaiden joskus valittaneen, kuinka Suvivirsi vielä kauan kouluaikojen jälkeenkin ”ahistaa”. Se tuo mieleen ankeat kevätjuhlat ja kylmänhikisessä kourassa lepattavan ”spettarin”, joka vastahakoisin askelin oli kiikutettava kotiin: Taas nelosia, taas ehtojen suorituksia kesälomalla, pahimmassa tapauksessa luokalle jääminen! Taas huonompi kuin muut! Taas pettymys vanhemmille!

Jo omana kouluaikanani opin Suvivirren reaalimuunnelman: ”Jo joutuu armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti todistusta koristaa nelonen ja isä keppi käessä lähestyy lähemmäs, virvoittaa takapuolen, sen tekee kipeäks’.”

Reaalimuunnelman loppupuoli noudattelee sanontaa, joka Suvivirrellä oli vuoden 1886 virsikirjassa. Koululaisten ”Suvivirsi-ahistus” on siis tosi vanhaa. Mene tiedä, jos vaikka oikeusasiamiestäkin Suvivirsi tästä syystä ahdistaa?

Pekka Kivekäs

Vuokralle tarjotaan

Seesteistä elämää

SATO SenioriKoti Arvostatko asuntoa, joka on turvallinen, tilava ja toimiva, myös apuvälineiden kanssa liikkuessa? Tarvitset hissin ja arvostat sijaintia palveluiden läheisyydessä. SATO SenioriKoti on tehty sinua varten. Arjen helppoutta ja turvallisuutta voit halutessasi lisätä tilaamalla kotiisi palveluita luotettavilta yhteistyökumppaneiltamme.

Vapaita vuokrakoteja nyt mm. Soukassa, Töölössä, Pitäjänmäellä ja Martinlaaksossa. Kysy lisää!

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4301 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min.

Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

6

Nollapisteestä nousuun Vuonna 1997 Veikko Knuuttila oli menettänyt kaiken. Ei ollut enää mitään syytä elää.

Vahingossa hän eksyi kirkkoon.

Onneksi.

Teksti Outi Reinola ja Terhi Knuuttila Kuva Jani Laukkanen

E

lokuisena sunnuntaina vuonna 1997 Veikko Knuuttila kulki pitkin Helsingin katuja ja hyvästeli tuttuja kulmia.

Hän oli pitkästä aikaa onnellinen mies. Hän oli keksinyt miten pääsee pois kitumasta: huomenna, maanantaina, hän lopettaisi elämänsä.

– Koti, työ ja vaimo olivat poissa. Olin ryssinyt koko elämäni. Ei ollut enää mitään syytä elää, Veikko sanoo.

Hänellä oli ollut paljon menetettävää.

Vaiheikkaan elämänsä aikana hän oli toiminut paitsi itsenäisenä kiinteistö- ja rakennusalan yrittäjänä myös useiden yritysten johtotehtävissä. Vauhti oli kova. Rahaa tuli ja sitä myös meni. Kova työtahti vaati veronsa, ja alkoholinkäyttö alkoi riistäytyä käsistä jo varhaisessa vaiheessa. Välillä Veikko oli raittiina useita vuosia, mutta pysyvästä raittiudesta hän ei saanut kiinni.

Yhden raittiin jakson aikana Knuuttila lähti 1980-luvun lo-

pulla perustamaan yhteisyrityksiä Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton romahdettua hän toimi muutamia vuosia yrittäjänä Venäjällä.

Suomalainen, joka ei käytä alkoholia, oli ihmettelyn aihe itärajan takana. Viinaa tyrkytettiin kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ja Venäjän Karjalassa vietettyjen vuosien aikana Veikon raittius katkesi. Muutkin bisneksen teon varjopuolet tulivat tutuiksi. Veikko kertoo ajoittain ihmetelleensä, kuinka yleensä selvisi hengissä Venäjältä takaisin Suomeen.

Itsesyytökset olivat valtavat Juomisen vuoksi Veikko Knuuttila oli hoidossa venäläisessä päihdesairaalassa.

Venäjän talouselämä oli Neuvostoliiton romahduksen jälkeen niin sekavaa, että Veikko päätti palata Suomeen. Mukaan lähtivät päihdesairaalan ylilääkäri, Veikon vihittynä vaimona, ja tämän 13-vuotias tytär. Vaimo työskenteli psykiatrina ja narkologina alkuun Venäjällä ja muuton jälkeen Suomessa. Kaikki

näytti olevan kunnossa.

Vaikeudet alkoivat arjen hankaluuksista. Vaimon tytär ei sopeutunut Suomeen. Sitten vaimo teki yllättäen valinnan aviomiehen ja lapsen välillä ja palasi Venäjälle. Siitä seurannut ero oli Veikolle kova paikka. Hän ratkesi juomaan.

– Olin lähes kuukauden yhtämittaisessa kännissä, hän kertoo.

Veikolla oli tuolloin yhteistyökumppanina pankkiiriliike, jonka omistamassa asunnossa hän asui. Asumisen ehtoihin kuului, että Veikko oli heidän käytettävissään, kun he tarvitsivat hänen palveluksiaan. Ratkaisevalla neuvotteluhetkellä hän esiintyi päihtyneenä. Hän menetti sekä työmahdollisuutensa että asuntonsa.

Lopulta Veikko pääsi asumaan alkoholistien hoitokotiin. Vaikka juomaputki oli kestänyt vain muutaman viikon, hän koki, että elämisen mahdollisuudet oli tuhottu. Vaimo oli lähtenyt, asunto menetetty ja työmahdollisuudet juotu.

– Itsesyytökset olivat valtavat. Oli kuin päätäni olisi mou-

karoitu sisältä päin, Veikko kuvaa.

Lopulta ratkaisu selkeni hänen mielessään: hän lopettaisi elämänsä oman käden kautta.

Tapahtui jotain selittämätöntä Elokuinen hyvästelysunnuntai oli lämmin. Illalla Veikko Knuuttilan jalat alkoivat painaa ja päivän kävely hiertää varpaita. Tehtaankadulla hän huomasi, että ihmisvirta kulki Agricolan kirkkoon.

Veikko arveli, että kirkossa oli konsertti, kun sisään meni nuorta ja iloisen näköistä porukkaa.

Konsertissahan voisi hetken lepuuttaa jalkoja, hän tuumi ja meni sisään muiden mukana.

Yllätyksekseen Veikko oli tullut jumalanpalvelukseen, Tuomasmessuun.

– Olin tullut sisään vain istuakseni hetken penkillä. Mutta kirkossa minulle tapahtui jotain selittämätöntä. Tunsin, että minut oli johdatettu sinne, kirkon penkkiin. Minut, joka olin elämäni täydellisessä nollapisteessä ja jo luopunut kaikesta, Veikko kertoo.

7 Kuinka vantaalainen?

Suvi Saarela, 31, pitää Belle Baie -leivontablogia Saara Vuorjoki

Hän tunsi, että koko saarna oli tehty häntä varten.

– Saarnassa sanottiin, että armo kuuluu kaikille. Olkoon ihminen vaikka kuinka paha ja epäonnistunut tahansa, armo kuuluu hänellekin, Veikko muistelee.

– Minä sain toivon. Aloin nähdä elämää myös edessäpäin. Aivan kuin olisin yllättäen herännyt painajaisunesta.

Nousu nollapisteestä tapahtui vähitellen. Veikko kiittää pastori Arto Antturia, joka jaksoi valaa häneen toivoa ja kannustaa eteenpäin. Tämä on jäänyt hänelle elinikäiseksi ystäväksi.

– Aivan pohjalta lähdin nousemaan, Veikko kertoo.

Hän huomasi, että asiat alkoivat järjestyä, kaikesta huolimatta. Aluksi hän sai kaupungin vuokrayksiön ja alkoi pitää huolta raittiudestaan vertais­ tuen avulla.

Elämänusko palasi vähitellen Vähitellen alkoivat elämänusko ja elämänhalu palata. Veikko kävi taksikurssin. Ajettuaan vuoden verran kokopäiväisesti tak-

sia hän palasi oman alansa töihin yrittäjäksi ja alkoi vähitellen pärjätä.

Voimiensa palatessa Veikko halusi kantaa kortensa kekoon Tuomasmessussa. Hän otti vastaan erilaisia messutehtäviä.

Muutama vuosi sitten hän kävi Tuomasmessun sielunhoitajakurssin ja on sen jälkeen toiminut säännöllisesti ehtoollisavustajana.

Yhtenä sunnuntaina tulevan Tuomasmessun tehtävänjaosta vastannut Terhi pyysi Veikkoa avukseen. Siinä oli hyvä syy pitää keskinäisiä palavereja. Muutaman tapaamisen jälkeen Terhi pyysi Veikkoa vappulounaalle luokseen. Lounaskutsun jälkeen kesä kului yhdessäolon merkeissä.

– Olimme pitkään hyviä ystäviä. Kävelimme paljon. Helsingin rantakahvilat tulivat tuona kesänä tutuiksi, Veikko kertoo.

Yhdessäolo muuttui seurusteluksi, ja noin puolentoista vuoden päästä muutettiin yhteen.

Jonkin ajan kuluttua Terhi totesi, että oli aika virallistaa suhde tai päättää se.

– Mitäs minä siihen muuta kuin suostuin. Ei kai minulla ollut asiaan enää mitään sanomista, Veikko nauraa ja iskee silmää.

Pariskunta meni naimisiin.

– En olisi koskaan uskonut, että jokin ihmissuhde voi olla näin hyvä ja helppo. Saa koko ajan olla oma itsensä. Tämä on yksi elämäni suurista ihmeistä, Veikko sanoo.

Ei kannata luovuttaa Veikko Knuuttilan elämänmuutos on ollut suuri. Mutta koska hän vierastaa ääri-ilmiöitä ja asioiden paisuttelua, hän puhuu uskoontulon sijaan mieluummin arkisesta hengellisestä kasvusta.

Hänen pyrkimyksenään on ehdoton rehellisyys kaikessa mitä hän tekee.

– Aiemmin uskoin, että elämäni on omissa käsissäni ja ajattelin, että minä rakennan sen itse. En tarvinnut johdatusta, koska uskoin itseeni. Nyt annan Luojallekin mahdollisuuden vaikuttaa elämääni, Veikko sanoo.

– Olen äärettömän kiitollinen siitä, että olen jäänyt henkiin ja saanut uuden mahdollisuuden. Nollapisteessä ei kannata luovuttaa. Sen sijaan kannattaa lähteä liikkeelle, sillä apu voi tulla yllättäen. T

30 % ruotsalainen

20 % päiväkumpulainen

50 % kiviniemeläinen 30 % ruotsalainen Olin 5-vuotias, kun muutin Ruotsiin Trollhättaniin. Äitini oli muuttanut sinne pikkusiskoni kanssa hieman aiemmin. Sopeuduin uuteen maahan ja opin kielen nopeasti. Ruotsissa asuessamme sain kolme sisarusta äidin toisesta liitosta.

50 % kiviniemeläinen Ennen Ruotsiin muuttoa asuin hetken mummon ja papan luona Kiviniemessä, joka sijaitsee Perämeren rannalla, parinkymmenen kilometrin päässä Oulusta. Vietin siellä lapsena myös kesiä ja teini-ikäisenä muutin koko-

naan mummolaan. Mummo on minulle tärkeä ihminen. Lukion jälkeen palasin syntymäkaupunkiini Ouluun.

20 % päiväkumpulainen Muutin Oulusta vuonna 2006 Vallilaan ja myöhemmin sieltä Munkkivuoreen mieheni luo. Päiväkumpuun muutimme vuonna 2010. Tyttäremme on 3-vuotias ja poikamme täyttää kohta 2 vuotta. Työskentelen lentoemäntänä.

Perustin leivontablogini neljä vuotta sitten, kun odotin esikoistamme. Lapsena tykkäsin leipoa mummon kanssa.

Nyt leivon paljon omien lasteni kanssa.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten diakoniatyöntekijä auttaa netissä?

Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijöille voi välittää yhteydenottopyynnön seurakuntien nettisivuilla. Miksi tällainen palvelu otettiin käyttöön, vastaava diakoniatyöntekijä Anita Salonen Tikkurilan seurakunnasta?

– Halusimme tarjota vantaalaisille helpon tavan ottaa yhteyttä. Oma kotiseurakunta ei ole aina ihmisille selvä, mutta lomakkeen kautta tullut yhteydenottopyyntö välitetään oikealle diakoniatyöntekijälle.

Millaisissa tilanteissa yhteydenottoa voi pyytää?

– Yhteyttä voi ottaa kaikenlaisissa mieltä askarruttavissa asioissa. Sähköpostitse tai puhelimessa löydämme yleensä tilanteeseen oikean auttamistahon.

Moni haluaa diakoniatyöntekijältä apua akuuttiin kriisiin. Kuinka pian työntekijä ottaa yhteyttä?

– Yhteydenottopyyntöjä seurataan arkipäivisin. Yhteyttä otetaan mahdollisimman pian. Joskus vastaamiseen voi mennä muutama päivä. Kiireellisissä asioissa

kannattaa etsiä myös oman alueen diakoniapäivystyksen tiedot Vantaan seurakuntien nettisivuilta.

Vantaalaisille tarjotaan mahdollisuutta myös Skype-keskusteluun tai yhteydenpitoon sähköpostitse. Miksi?

– Joskus on tilanteita, ettei tapaaminen ole mahdollinen. Arki voi olla esimerkiksi pienten lasten kanssa sellaista, että on helpompi käydä keskustelua sähköpostilla tai Skypen kautta. Myös sairaus tai työssäolo voivat olla esteinä diakonin vastaanotolle tulemiselle.

– Uusilla yhteydenpitotavoilla ei haluta korvata henkilökohtaisia tapaamisia, vaan ne ovat lisänä niille, jotka eivät voi tavata diakoniatyöntekijää kasvotusten.

Onko netissä mahdollista saada myös pitkäaikaisempaa apua?

– Kyllä. Taloudellisen avun saamiseen liittyy edelleen henkilökohtainen tapaaminen, mutta keskustelusarja voidaan käydä netin välityksellä, jos yhdessä niin sovitaan. Kirkko tarjoaa myös kertaluonteista chat-mahdollisuutta. Monesti sekin auttaa.

Hanna Antila

8

Avoimen kirkon Kansankirkkoon mahtuu erilaisia ääniä ja mielipiteitä, sanoo Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

M

arraskuussa vantaalaiset valitsevat 51 kirkkovaltuutettua, jotka seuraavan neljän vuoden aikana päättävät esimerkiksi, nostetaanko kirkollisveroprosenttia, miten lähetystyötä tuetaan ja mistä kiinteistöistä luovutaan.

– Yhteisen kirkkovaltuuston tehtävänä on turvata seurakuntien resurssit ja toimintaedellytykset. Se päättää taloudesta, kiinteistöistä, hautausmaiden hoidosta ja yhteisistä palveluista, luettelee Pirjo Ala-KapeeHakulinen, joka on toiminut yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2011 alkaen.

Kuluneella nelivuotiskaudella haastetta ja työtä on ollut erityisesti kiinteistöissä. On jouduttu harkitsemaan, mitkä niistä ovat

tarpeellisia ja mitkä niin huonokuntoisia, ettei niiden korjaaminen kannata. Kirkkovaltuusto on päättänyt muun muassa Kaivokselan ja Tikkurilan kirkkojen sekä Päiväkummun seurakuntatalon purkamisesta ja Vaaralan kirkon myymisestä.

– Kiinteistöt ovat olleet murheenkryyni. Monimutkaisen päätöksenteon, jossa joudutaan kuuntelemaan niin kirkkohallitusta kuin kaupunkiakin, ja valitusten vuoksi asiat ovat edenneet hitaasti. Onneksi enemmistö kirkkovaltuutetuista on löytänyt yhteisen tahdon, Ala-KapeeHakulinen kertoo.

– Päätökset ovat vaikeita siksikin, että kirkkoihin liittyy paljon tunteita ja muistoja. Niissä on kastettu ja vihitty ja päästy ripille. Seurakuntatalot ja kirkot

ovat myös tärkeitä asukkaiden kohtaamispaikkoja.

Valtuusto linjaa periaatteita Kiinteistöjen kohdalla päätösten suuruusluokka saattaa olla miljoonia euroja. Tiukimmalle päätöksenteko otti kuitenkin viime vuoden joulukuussa, kun kirkkovaltuusto päätti noin 270 000 euron suuruisen lähetysmäärärahan jakamisesta.

Aiempina vuosina asiasta oli päättänyt yhteinen kirkkoneuvosto, joka leikkasi asteittain tukea viideltä lähetysjärjestöltä, koska niiden suhtautuminen naispappeihin ja seksuaalivähemmistöihin katsottiin syrjiväksi. Viime vuonna valtuusto halusi päätösvallan asiassa itselleen. Pitkän keskustelun ja lähes tasan menneen äänestyksen jälkeen valtuusto päätti lopettaa viiden lähetysjärjestön tukemisen.

– Mielestäni yhteinen kirkkovaltuusto on oikea paikka tällaisen periaatteellisen asian käsittelemiseen, Ala-Kapee-Hakulinen sanoo.

– Kiistanalaisissa kysymyksissä vaaleilla valittu luottamuselin on paras päättämään. Silloin kenelläkään ei ole päätökseen sanomista. Vaaleilla voi sitten vaihtaa porukan, jos päätökset eivät miellytä. Tämä on ihan demokratian pelisääntöjen mukaista.

Kirkkoa voi muuttaa

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-KapeeHakulinen toivoo, että vaaleihin lähtisi ehdolle myös jäseniä, jotka eivät ole aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana.

Ala-Kapee-Hakulisen ihanne on avoin, demokraattinen ja keskusteleva kirkko. Kenellekään ei pitäisi tulla sellaista tunnetta, että asiat on jo valmiiksi päätetty. Siksi hän ei valtuuston puheenjohtajana halua rajata keskustelua.

– Ihmisten pitää voida sanoa mielipiteensä. Tärkeää on myös se, ettei ketään nolata. Jos ollaan vahvasti eri mieltä, saattaa tulla tunne, etteivät siinä asiat riitele vaan ihmiset. Siksi tiukkojen kokousten lopuksi pyydän, että lauletaan yhdessä jokin virsi.

Ala-Kapee-Hakulinen muistuttaa, että kansankirkkoon mahtuu erilaisia ääniä. Kaikki eivät edelleenkään hyväksy naispappeja. Toinen mielipiteitä jakava kysymys on seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

– Itse toivon, että armo ja rakkaus näkyisivät kirkon päätök-

senteossa. Siihen voi jokainen vaikuttaa seurakuntavaaleissa, Ala-Kapee-Hakulinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kirkosta eroamisen sijasta kirkkoa voi muuttaa – joko asettumalla ehdokkaaksi tai vähintään äänestämällä.

– Luottamustehtäviin tarvitaan tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat lähimmäisen parasta. Pienikin usko riittää. Nyt on mahdollista vaikuttaa siihen, millainen kirkko ja oma seurakunta ovat tulevaisuudessa. Ulkoapäin ei kannata huudella.

Koko Vantaan asialla Ala-Kapee-Hakulinen itse lähti mukaan seurakuntien päätöksentekoon vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Entinen ministeri, kaupunginjohtaja ja maaherra etsi eläkkeelle jäätyään mielekästä vapaaehtoistyötä.

Hän suunnitteli tarjoutuvansa kotiseurakuntaansa Rekolaan vaikka tiskaamaan, mutta päätyi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi ja kirkolliskokousedustajaksi.

Kirkkovaltuuston johdossa Ala-Kapee-Hakulinen on ajatellut olevansa koko Vantaan asialla. Hänen mielestään tiukka tuijottaminen seurakuntarajoihin kannattaisi unohtaa. Hän ei myöskään pidä mahdottomana sitä, että Vantaalla yhdistettäisiin seurakuntia.

– Miksei vaikkapa Rekolan ja Korson seurakunnissa voitaisi muutamassa vuodessa kypsyä yhdistämiseen? Mutta aloitteen pitää tulla ihmisiltä itseltään. Yhdistämistä ei voi tehdä väkisin.

Vielä Ala-Kapee-Hakulinen ei ole päättänyt, lähteekö hän ehdolle tuleviin vaaleihin. Asiat ainakin olisivat tuttuja, sillä kirkot ja muut kiinteistöt tulevat näkymään myös uuden valtuuston esityslistoilla. Korjaamista on muun muassa Myyrmäen ja Hämeenkylän kirkoissa. Joistakin vajaassa käytössä olevista rakennuksista joudutaan todennäköisesti luopumaan.

Lähivuosien isoin hanke tulee olemaan Tikkurilan uuden kirkon rakentaminen. Ala-KapeeHakulisen mukaan haaveissa on avoin ja helposti lähestyttävä rakennus liikenteen solmukohdassa.

– Siitä tulee jotakin ihan uudenlaista, hän lupaa. T

9

asialla Kari Mansikka, Sanasta elämään. Ryhmässä on 6 kirkkovaltuutettua.

Halusimme tukea kaikkia lähetysjärjestöjä niiden rovastikunnallisen kannatuksen mukaan. Tiukan äänestyksen jälkeen vain kaksi lähetysjärjestöä sai kirkkovaltuustolta tukea. Perustelut olivat mielestämme yksipuoliset. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on jakaa tukea kaikille lähetysjärjestöille tasapuolisesti.

Jukka Hako, Sosialidemokraattinen seurakuntaväki. Ryhmässä on 10 kirkkovaltuutettua.

Ryhmämme on suhtautunut kriittisesti kirkkojen purkamiseen, silloinkin kun peruskorjaustarve on ollut suuri. Kirkot ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa, joten niistä ei pitäisi hevillä luopua. Vastustimme esitystä Vaaralan kirkon purkamisesta ja osaltaan vaikutimme siihen, että ratkaisu löytyi kirkkorakennuksen myymisen kautta.

Mitä tuli tehtyä?

Ryhmien puheenjohtajat kertovat kirkkovaltuuston päättyvästä kaudesta.

Jan-Erik Eklöf, Kyrkan Mitt i Byn. Ryhmässä on 2 kirkkovaltuutettua.

Olemme pyrkineet siihen, että seurakuntia kohdeltaisiin oikeudenmukaisemmin. Meidän mielestämme seurakuntayhtymä on seitsemän tasavertaisen seurakunnan yhteistyöelin.

Olemme tuoneet näkyville sen, että ruotsinkielinen seurakunta on seurakunnista ainoa, jolla ei ole omaa toimitilaa.

Valtuustoryhmien puheenjohtajien vastaukset kokonaisuudessaan osoitteessa vantaanlauri.fi.

Markku Weckman, Kokoomus. Ryhmässä on 6 kirkkovaltuutettua.

Vastustimme muutamien järjestöjen lähetysmäärärahoihin tehtyjä leikkauksia. Aloitteemme seurakuntavaalien äänten laskemisessa havaittujen ongelmien poistamiseksi on valmisteltavana. Odotamme, että seuraavissa seurakuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä voidaan minimoida.

Johanna Korhonen, Tulkaa kaikki. Ryhmässä on 9 kirkkovaltuutettua.

Olemme tuoneet päätöksentekoon lisää avoimuutta ja laatua. Uudet ihmiset ovat virittäneet keskustelua ja tuoneet mukaan uusia näkökulmia, kuten myös tietoa ja ymmärrystä sellaisistakin seurakuntalaisista, joilla ei aiemmin ole ollut vahvaa edustusta toimielimissä. Olemme parantaneet päätöksenteon lainmukaisuutta.

Matti Sollamo, Avoin ryhmä ja Hämeenkylän huominen. Ryhmään kuuluu yhteensä 17 kirkkovaltuutettua.

Avoin ryhmä on valtuustossa ollut kansankirkon asialla. Olemme onnistuneet talouskysymyksissä. Periaatteenamme on ollut se, että vähennetään mieluummin kiinteistöjä kuin henkilökuntaa. Tärkeää meille on myös vähäosaisten huomioiminen, ettei tästä tule rikkaiden kirkko.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

7.4.

”Sinä, Jumala, olet ainoa turvani.

Miksi olet hylännyt minut?”

Kirkoissa vietetään kärsimyksen sunnuntaita.

(Psalmi 43:2)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mitä krusifiksi kertoo?

Kun katsot ristiinnaulittua, katsot kärsivää Jumalaa ja kärsivää ihmistä.

Olet nähnyt ehkä satoja krusifikseja. Ristiinnaulitun kuvia on kirkkojen tauluissa ja veistoksissa. Niitä on kaula- ja korvakoruissa ja tatuoinneissa.

Risti ei ole vain koriste. Ristiinnaulitun kuvassa voit nähdä niiden tuhansien ja tuhansien ihmisten kärsimyksen, jotka teloitettiin rikollisina ja kapinallisina ajanlaskumme alkuaikoina.

Se oli miehitysvallan teloitusmuoto köyhille, orjille ja rikollisina pidetyille. Ristiinnaulitun kuva muistuttaa kaikista hirvittävistä kidutuksen ja häväistyksen muodoista, joita ihminen on ikinä keksinyt ja yhä keksii.

Risti on kristinuskon peruskuva. Kristinuskon ytimessä on kärsivä Jumala.

Ristillä roikkuva Jumala on yhä provokaatio. Kun katsot ristiinnaulittua, katsot kärsivää Jumalaa ja kärsivää ihmistä.

Liitämme luonnostamme Jumalaan sellaisia ominaisuuksia

kuin ylivertainen valta, tieto, kauneus, hyvyys ja oikeudenmukaisuus. Ristillä katsot Jumalaa, joka on luopunut kaikesta tuosta ja astunut kärsimyksen ja kurjuuden pohjalle. Katsot Jumalaa, joka tietää nahoissaan, mitä kipu ja tuska ovat.

Samalla katsot ristillä Jumalaa, joka sanoo vastalauseen kaikelle kärsimykselle ja panee lopun kaikelle tuomitsemiselle.

Jos sanoilla myötätunto ja kärsimys on vielä jokin merkitys, siitä kertoo risti.

Kun katselet ristiä kirkossa tai korussa, saat katsoa sitä kaikkien omien kysymystesi, kipujesi ja väärien tekojesi kanssa. Et tarvitse edes sanoja. Sydämesi saa sopertaa samaa, mitä ristiinnaulittu huusi: ”Miksi minut hylkäsit?” Saat uskoa, että kukaan ei enää huuda niitä sanoja yksin, sillä yksi on jo huutanut ne Jumalansa korviin syvemmältä kuin kukaan.

Ristin äärellä hiljentyessäsi saat rukoilla: Jumala, sinun käsiisi minä uskon henkeni – kaiken, mitä minussa on. Kaiken, mitä mielessäni huokaan. Kaiken, mitä kadun, ja kaiken, mitä vielä jaksan toivoa. Sinun käsiisi jätän kaiken sen, mikä ylittää voimani ja mikä minussa huutaa taivaaseen saakka.

”Ristiinnaulitun kuvia on kirkoissa, koruissa ja tatuoinneissa.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Eräällä kuvitteellisella ihmisellä on rakastava puoliso. Puoliso on niin rakastava, että hän haluaisi peittää rakastettunsa hyvyyteen ihan tukahduksiin asti. Puoliso puhuu, pussaa, halaa ja auttaa.

Jos hänestä kerrottaisiin oppikirjassa, hän kuuluisi ainakin omasta mielestään lukuun ihannepuolisot.

Kumma kyllä hänen rakastettunsa on toista mieltä. Hänen rakastettunsa ottaa mielellään askelen taaksepäin ja varjelee reviiriään. Hänen rakastetustaan tuntuu, että nyt tulee läheisyyttä ovista ja ikkunoista eikä hän itse mahdu joukkoon.

Rakkaussuhteissa toteutuu aina tämä: kun toinen haluaa lähemmäs, toinen ottaa askelen kauemmas. Ja sitten vaihdetaan osia. Parisuhde on

kuin tanssi, jossa kumpikin vuorollaan astuu kohti ja toinen perääntyy. Läheisyyden tai etäisyyden summa on vakio.

Se on vähän kuin ensi sunnuntain tekstissä Luukkaan evankeliumissa. Siinä Jeesus harmittelee hukkaan mennyttä yritystään koota kanaemon tapaan Jerusalemin lapset siipiensä suojaan. Jerusalemin lapset kun eivät ole tahtoneet tulla.

Mikä siinä onkin, että hyvää on niin vaikea ottaa vastaan. Tuntuu kuin se niistäisi omasta määräysvallasta nurkan tai tunkeutuisi kysymättä arkaan paikkaan.

Pahaa vastaan ihmisellä on suojamekanisminsa. Hyvä vain tulee ja valtaa tienoot.

Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Kuvitteellisen henkilön rakastaja

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan. diakonia@evl.fi.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Messu su 6.4. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Arabiankielinen messu su klo 17.

Ramez Ansara.

Matalan kynnyksen maanantai 7.4.

Hartaus klo 11, ilmainen ruokahetki ja keskustelupiiri.

Vapaaehtoisten oma tunti ma klo 17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia.

Kaakopyhäkoulu ma 7.4. klo 18.

Ilosanomapiiri ma 7.4. klo 18.30. Jari Araneva.

Aikuisrippikoulu alkaa ma 7.4. klo 18. Yhteydenotot Harri Nurminen p. 050 354 7648 tai virasto p. 09 830 6500.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Rukiista leipää raamatusta ke 9.4. klo 18. Seppo Palosen aiheena Olen seurannut sanaasi.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat tervetulleita.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Avion-vaellus pääsiäisen puutarhaan ti 8.4. klo 18.30. Sari Kokkonen, Liisa Pietilä, Janne Peltokorpi.

■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Muualla ■■ Kesäleiri 2.–7.6. Kukonnotkossa Heinolassa. Iloista menoa ja juhlavuoden erikoisohjelmaa 8–13-vuo-

tiaille tytöille ja pojille. Hinta 135 e sisältää täysihoidon. Majoitus n. 8 hengen mökeissä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi.

■■ Päiväleirit 2.–19.6. Rajakylässä, Rekolassa ja Hevoshaassa 7–10-vuotiaille tytöille ja pojille päivittäin klo 8.30–16.30. Voit osallistua 1, 2 tai 3 viikoksi. Hinta 165 e / 3 vko, 120 e /2 vko ja 65 e / 1 vko. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi.

■■ Leiripäivä perheille ke 18.6. klo 8–17 Mustasaaressa. Seikkailua, askartelua, musisointia, lounas, kahvit.

Bussi- ja lauttakuljetus. Hinta: aikuinen 20 e, 7–17-v. 10 e, 1–6-v. 3 e ja alle 1-v. maksutta. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500.

Kastettu Emilia Eveliina Kekäläinen, Aino Sofia Kittelä, Minea Elsa Maria Kokkila, Kaarlo Akseli Liukku.

Avioliittoon kuulutettu Jarno Petteri Tervo ja Satu Anneli Antila.

Hautaan siunattu Pauli Johannes Saksi 86 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 6.4. klo 10. Hämevaaran kirkkopyhä. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit.

Voimaa maanantaihin – lyhyt aamuhartaus ma 7.4. klo 8.30. Hengähdyshetki ennen arjen aloitusta, jossa lauletaan, rukoillaan ja kuullaan päivän sana.

■■ Lasten pääsiäiskirkot ti 8.4. ja ke 9.4. klo 9.15 ja 10.15 sekä to 10.4. klo 9.15.

Lammaskuja 2 A:n kerhotila Pöllöpiiri ti 8.4. klo 18–20. Ompelemme ja virkkaamme pieniä pehmopöllöjä seurakunnan alueen vastasyntyneille. Etukäteistaitoja ei tarvita. Lapset ovat tervetulleita mukaan. Voit myös hakea pöllömateriaalit piiristä ja tehdä pöllöjä kotona.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.4. klo 12. Kirjana F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä.

Hautaan siunattu Leena Maria Merinen 70 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakunta­ keskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 3.4. klo 13 kahvi, 13.15 hartaus, n. 13.30 ohjelma.

Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 3.4. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 3.4. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 3.4. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1 ■■ Perhekerho pe 4.4. klo 9–11.30.

Pyhä tanssi la 5.4. klo 16 kirkkosalissa. Paastonajan pyhiinvaellus pyhän tanssin askelissa. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio.

Pyhän tanssin iltakirkko la 5.4. klo 18. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio.

Messu su 6.4. klo 10. Risto Auvinen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Messun jälkeen Annika Toivosen taidenäyttelyn avajaiset ja seurakuntakuoron järjestämä Yhteisvastuulounas seurakuntasalissa.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 10.

■■ Perhekerho ma 7.4. klo 12–15.

Runopiiri ma 7.4. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 7.4. klo 15.15 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p.

041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 7.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 7.4. klo 18 kirjastossa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 7.4. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 8.4. klo 15.30 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Katulähetys ke 9.4. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä klo 10.

Lähetyspiiri ke 9.4. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.4. klo 18.

Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen.

Varaventtiili-illassa ke 9.4. klo 18.30 Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi aiheesta Sinä hyväksyt minut.

Rukousryhmä ke 9.4. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 10.4. klo 13 kahvi, 13.15 hartaus, n. 13.30 ohjelma. Vesa Ruokonen.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 10.4. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä.

Apostoliset isät opintopiiri to 10.4. klo 17. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 10.4. klo17.30 kappelissa.

Miesten saunailta to 10.4. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 6.4. klo 14.

Naistenryhmä ti 8.4. klo 9. Minätalo-työskentelyä, jota ohjaa päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen.

Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätietoja p. 050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi.

Nuortenkulman avoimet ovet su 6.4. klo 17–20 ja ke 9.4. klo 17.30–20.

Hommissa

Brunssiemäntä Ida Laapio ”Kokoonnumme nuorten aikuisten brunssille aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Korson seurakunnan Kirkonkulmaan. Jokainen tuo euron mukanaan. Keräämme ”kolehdin” aluksi ja mietimme, mitä ruokaa haluaisimme tehdä. Aika usein jollakin on jo mielessä jokin idea.

Kun olemme päättäneet ruokalajin, käymme yhdessä kaupassa. Sen jälkeen pannaan hihat heilumaan, pöytä koreaksi, siunataan ruoka ja syödään. Siinä vierähtää kaksi tai kolmekin tuntia.

Brunssilla on joskus ollut vain muutama henkilö, mutta parhaimmillaan meitä on ollut kymmenen kokkaajaa.

Minä olen periaatteessa ryhmän emäntä. Tykkään laittaa ruokaa, mutta en ole mitenkään pro. Ryhmässä me sitten yhdessä ihmettelemme, miten paprika kannattaa pilkkoa ja välillä googlailemme reseptejä.

Olemme valmistaneet muun muassa tortilloja, jotka ovat kestosuosikkeja. Niitä olemme tehneet epäsäännöllisen säännöllisesti. Aika usein valmistamme kunnon ruokaa ja aina on joku jälkkäri, köyhiä ritareita tai jäätelöä. Yleensä keitämme kahvit vielä lopuksi.

Ikähaarukka ryhmässä on 20–35 vuotta. Nuorten aikuisten brunssille ovat tervetulleita täysi-ikäiset, mutta ylärajaa en kyllä laittaisi. Ehkä on niin, että nuori aikuinen on hän, joka tuntee itsensä sellaiseksi.”

Nina Riutta

Nuorten aikuisten brunssi su 6.4. klo 14 Korson seurakuntakeskuksen Kirkonkulmassa, sisäänkäynti Korsonpolulta.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Toimintaa perheille perjantaisin klo 9–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 10.

Messu su 6.4. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Janne Peltokorpi. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Seniorikerho ti 8.4. klo 13. Pääsiäisaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

11

Seurakunnissa tapahtuu 3.4.–10.4.

Markku Mattila

Musiikkia

Pianomusiikkia lastensairaalan hyväksi Myyrmäen kirkossa järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti pe 4.4. klo 19. Pianisti Marko Mustonen soittaa pianomusiikin klassikkoja. Säveltäjänimiä konsertissa ovat Joseph Haydn, Frédérik Chopin ja Claude Debussy.

Marko Mustonen on palkittu ja ollut finalistina kotimaisissa ja kansainvälisissä pianokilpailuissa, esimerkiksi Jyväskylän pianokilpailussa, Maj Lind -pianokilpailussa ja The Nordic Piano Competitionissa.

Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma maksaa 10 euroa. Tuotto menee uuden lastensairaalan rakentamisen hyväksi.

12

Seurakunnissa tapahtuu 3.4.–10.4.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 3.4. ja 10.4. klo 9–11.30.

NuPe – Nuorten Perjantai pe 4.4. klo 17.30–20.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 8.4. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 8.4. klo 13. Sanna Heikurinen ja Jenna Mäkipelto.

Muualla

Kylväjäpiiri su 6.4. klo 15. Timo ja

Tiina Jokisella, Teeririnne 15.

Merimieskirkkoretki Tallinnaan 9.–10.5. Tutustumme merimieskirkkoon ja merimuseoon. Hinta 115 e.

Matka sisältää laivamatkan, hotellimajoituksen 2hh huoneissa, bussikuljetuksen satamaan sekä 2 ateriaa ja aamiaisen. Ilmoittautuminen 4.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6550. Lisätiedot Risto Auvinen p. 050 310 7032.

Kastettu Edvin Jalmari Tala, Mila Marianne Anita Ryytty, Vilma Sofia Väisänen, Niilo Leo Olavi Kantanen.

Hautaan siunattu Liisa Kerttu Regina Jämsen 90 v, Bertta Liisa Roivanen 85 v, Saara Johanna Makkonen 29 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6, p.

09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu su 6.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, kirkkokahvit messun jälkeen. Nettikirkko: www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Sauna lämpiää, hartaushetki, iltapalaa tarjolla.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Isoskoulutus 2 ti 8.4., A-ryhmä klo 17.30 ja B-ryhmä klo 19.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

■■ Taaperoiden jumppakerho ke 9.4. klo 10.

Vapaaehtoisten palaveri ke 9.4. klo 17 kerhohuone 2. Vapaaehtoistoimijoiden kahvit ja kuulumisten vaihtoa.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Hiljainen ehtoollinen su 6.4. klo 18, Juha Ropponen ja Sirkku-Liisa Niemi. Tila on avoinna ja pappi paikalla jo klo 17 rukousta ja keskustelua varten.

■■ Taaperokerho ma 7.4. klo 9.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 7.4. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e / perhe.

City-puutarhapiiri ti 8.4. klo 16.

Uusi ryhmä, jossa jaetaan ideoita miten tehdä ja hoitaa lilliputtipuutarhaa parvekkeella tai pihapuutarhaa vaikka oman kerrostalokodin pi-

hassa. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Yksinhuoltajailta to 10.4. klo 17.30.

Vietetään iltaa nyyttikestien merkeissä, lapsille pääsiäisaskartelua.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e / perhe.

■■ Salaisuuksien laatikko -periodipyhäkoulu ti 8.4. klo 17.30. Pyhäkoulussa käydään läpi Raamatun kertomuksia toiminnallisten hartauksien avulla. Lopuksi iltakaakao.

Muualla

Ehtoollishartaus to 3.4. klo 14 Lee-

nakodissa, Et. Rastitie 12.

Usko naisen arjessa -keskustelutilai-

suus su 6.4. klo 18 Havukosken nuorisotalossa, Eteläinen Rastitie 14.

Kahvi- ja tee tarjoilu, ota naposteltavaa mukaan.

Kirkon kerho ma 7.4. klo 13, Hakopolku 4, 2. krs. Keskustelua ja kahvittelua hengellisyyttä unohtamatta.

Vanhemman väen iltapäivä ti 8.4. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Ehtoollishartaus to 10.4. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu Eelis Olavi Eerikkilä, Noona Alexandra Pennanen.

Hautaan siunattu Ulla Kyllikki Paavola 78 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 6.4. klo 12. Satu Huttunen, Janne Silvast, Terje Saard.

Mielenterveyskuntoutujien kevätkirkko ti 8.4. klo 13, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 12 valkoisessa rakennuksessa kirkon vierellä.

Myös vanhemmat tervetulleita, neljävuotiaat voivat osallistua yksin. Sisätossut mukaan.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 3.4. klo 9.30 Kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 3.4. klo 17.30–19.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjolla pientä iltapalaa 2e / perhe.

■■ Perhekerho pe 4.4. klo 9.30–11, TLA/ip-kerhotila, virastotalon 2. krs, Ulla-Maija Aro. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 3.4. klo 18 asiakastilassa, A-rappu 1. krs.

Runopiiri to 3.4. klo 18 kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs, Kristiina Kartano.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 4.4. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Walkers-nuortenkahvila pe 4.4. klo 19 nuorisotilassa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulu-

piiri la 5.4. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Siionin kannel -seurat su 6.4. klo 15. Aloituskahvit klo 14.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Markku Arola.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän -keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 7.4. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Pastori Jaakko Hyttinen, aiheena ”Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.”

■■ Perhekerho ti 8.4. klo 9.30.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 8.4. klo 12–13.15 nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovelta klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 8.4. klo 13.

Betanian kokoushuone, Tuula Lapveteläinen. Aiheena Lapsuuden usko.

Rukouspiiri ti 8.4. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Aamurukouspiiri ke 9.4. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

■■ Pääsiäisen askartelupaja ke 9.4. klo 17.30–19.30.

Walkers-nuortenkahvila ke 9.4. klo 18 nuorisotilassa.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 10.4. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjolla pientä iltapalaa 2e / perhe.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 10.4. klo 18 asiakastilassa, A-rappu 1. krs.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 4.4. klo 15.30, Iina Katila.

Naisten Pankin aluesolun kuukausitapaaminen ma 7.4. klo 18.

Yhteysilta ti 8.4. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.4. klo 18, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 4.4. klo 9.30.

■■ Kevään sointuja –konsertti pe 4.4. klo 18. BBG-musiikkiopiston huilu- ja piano-oppilaat. Vapaa pääsy ja ohjelma.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 9.30.

Messu su 6.4. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Marja Ruuska, Iina Katila.

■■ Pääsiäisen askartelupaja ma 7.4. klo 17.30 – 19.30.

Naisten lenkkisauna to 10.4. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 3.4. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 11.

Ylästön eläkeläiskerho ke 9.4. klo 12.15. Jaakko Hyttinen.

■■ Pääsiäisen askartelupaja ke 9.4. klo 17.30–19.30.

■■ Perhekerho to 10.4. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 8.4. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 4.4. klo 18.

■■ Perhekerho ma 7.4. klo 9.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 9.4. klo 14.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 8.4. klo 17.30.

■■ Lapsiparkki pe 4.4. klo 12.30. Ilmoittautuminen tekstiviestillä p.

050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

■■ Perhekerho ti 8.4. klo 9.30.

■■ Pääsiäisen askartelupaja ke 9.4. klo 17.30–19.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 4.4. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 11.

Raamattupiiri ke 9.4. klo 18.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta ko-

dinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 7.4. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Avoimet ovet Wintillä ke 9.4. klo 17.–20.30. Ylästöntie 35.

Kastettu Enni Anni Kaarina Kauppinen, Viveka Alice Koivula, Stella Edith Amanda Niemelä, Edla Amalia Palokangas, Oona Maria Pienimaa, Eevi Olivia Rajamäki, Samuel Salujõe, Jesse Eero Maximus Simonen, Elsa Anniina Strand, Iris Matilda Sundell, Veikko Iiro Ilmari Ukkonen, Aaro Matti Juhani Kosonen.

Hautaan siunattu Viljo Antero Niskala 90 v, Eva Orvokki Tuominen 90 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ke 9.4. klo 9.30–11.30. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

Lähetyspiiri to 3.4. klo 17–18.30 iso srk-sali. Etiopiassa työskennellyt lähetystyöntekijä Ritva Olkkola-Pääkkönen kertoo työstään ja Etiopian kirkon historiasta.

Miesten piiri to 3.4. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Uskoarmo-pelastus.

■■ Pianomusiikin klassikkoja lasten hyväksi pe 4.4. klo 19. Hyväntekeväisyyskonsertti uuden lastensairaalan hyväksi, Marko Mustonen, piano. Haydn, Chopin, Debussy. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 6.4. klo 10. Liturgia teol. yo Miina Iinatti, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku.

■■ Pyhäkoulu su 6.4. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 6.4. klo 14. Puhujia Pentti Lemettinen, Veli-Matti Hynninen, Päivi Linnoinen, Tapio Leskinen. Mukana Lapuan Kristillisen opiston kuoro.

Valon messu su 6.4. klo 17. Rento iltamessu. Lastenhoito järjestetty.

Messujatkot messun jälkeen. Tervetuloa valmistelemaan messua klo 16.

■■ Yhteisvastuukonsertti ma 7.4. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu ja

Tikkurilan Mieskuoro joht. Karin Taukar, Kari Jerkku,urut Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

■■ Lapsiperheiden pääsiäiskirkko ma 8.4. klo 9.15.

Seniorikerho ti 8.4. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 8.4. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 9.4. klo 9.30–11.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 9.4. klo 14–15 St. Martin kappeli.

Nuortenilta ke 9.4. klo 17–19 nuorisotila.

Parisuhdepäivystys ke 9.4. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

Raamattuluentosarja Matteuksen evankeliumista ke 9.4. klo 18– 20 kirkkosali. Jari Araneva. Luento ja keskustelua.

■■ Laulupaja ke 9.4. klo 18–19.30.

Paastonajan virret.

Bangladeshilainen ilta ke 9.4. klo 18–20.30. Sanaa, musiikkia ja bangladeshilaista ruokaa. Myynnissä bangladeshilaisia käsitöitä, koristeita ja kortteja. Terveiset Bangladeshista tuovat mm. lähetystyöntekijä AilaMaria Manninen ja Chondon Soren, joka työskentelee Kylväjän Bangladeshin hanketyössä. Liput 10 e aikuiset ja 5 e lapset. Lippuvaraukset p. 050 512 1168 tai kaisa.aalto@evl.fi.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 3.4. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Lisätietoja p. 050 357 7726.

Soppamessu to 3.4. klo 10. Pasi Kilpeläinen, Kari Jerkku. Ehtoollishartaus kirkossa, jonka jälkeen keittotarjoilu seurakuntasalissa. Vapaaehtoinen ruokamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Messu su 6.4. klo 12. Medialähetys Sanansaattajien kirkkopyhä. Saarna luterilainen piispa Nelson Lakra Intiasta. Tulkkaus. Liturgia Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kivistön seurakuntakuoro. Kirkkokahvit, joilla piispa Lakra ja opettaja Alice Dungdung kertovat työstään Intiassa.

■■ Laulu Suomen soi: MarjaSarjan yhteisvastuukonsertti su 6.4. klo 18.

Brevis Nova -kamarikuoro johtajana Matti Rankala ja Kari Jerkku, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

■■ Lapsiperheiden pääsiäiskirkko ma 7.4. klo 9.15.

■■ Perhekerho ma 7.4. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 9.4. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 8.4. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 3.4. ja 10.4. klo 17.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila pe 4.4. klo 9.30–11.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 4.4. klo 17–20.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background.

Iltaehtoollinen su 6.4. klo 18. Teol. yo Miina Iinatti ja Maari Santala.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 3.4.–10.4.

Lapsille

Markku Mattila

Ihmisarvon puolesta Intialainen luterilainen kirkko on valinnut työnsä kohteeksi köyhät.

S

uomalaisessa mediassa vilahtelee monennäköistä Intiaa. 1,2 miljardin jättikokoisesta liittovaltiosta onkin ehkä mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa. Evankelisluterilaisen Gossner-kirkon piispa Nelson Lakra alkaa asettaa kuulijaa Intian kartalle.

– Valtaosa intialaisista asuu yhä kylissä. Kaikissa ei ole sähköä. Kaupungeissakin köyhät voivat elää ilman sähköä, koska heillä ei ole varaa siihen.

Elämä on taistelua työstä ja eloonjäämisestä. Jos vuoden sato tai sadonkorjuu antaa elannon kolmeksi kuukaudeksi, on leipä muulloin yritettävä hankkia muista töistä.

Intiassa on yli sata miljoonaa lukutaidotonta – enemmän kuin missään muussa maassa koko maailmassa. Siksi monenlaisesta tiedosta on pulaa. Se voi koskea terveyttä, toimeentuloa, taloutta tai hengellistä elämää.

– Kirkkomme tekee viikoittain radio-ohjelman kolmella

paikallisella kielellä. Joka ohjelmassa esitellään jokin käytännön ongelma ja ratkaisu siihen.

Mahdollisia kuulijoita ohjelmilla on liki viisi miljoonaa. Intiassa arvioidaan olevan kieliä muutamasta sadasta jopa useisiin tuhansiin.

– Ihmiset voivat kuunnella ohjelmia patteriradiostaan tai koko kylä kovaäänisen kautta. Viisivuotinen sopimus Sanansaattajien kanssa mahdollistaa ohjelmien lähettämisen radiolähetysjärjestö TWR-Intian kautta, Lakra kertoo yhteyksistään Suomeen.

Evankelisluterilainen Gossner-kirkko syntyi Intiaan vuonna 1845 saksalaisen lähetystyön tuloksena.

– Lähetystyöntekijät taistelivat kokonaisvaltaisen, niin uskonnollisen kuin yhteiskunnallisen vapauden puolesta. Sen puolesta, että saisimme ihmisarvon, sanoo piispa Lakra.

Gossner-kirkossa on noin puoli miljoonaa jäsentä. Piispan työpaikka sijaitsee Koillis-

Sanan ja rukouksen ilta su 6.4. klo

taankosken koulun piha. Esillä ympäri vuorokauden.

18.45. Marja Hyssy.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30. Ma 7.4. klo 12 tuolijumppa, Anita Korhonen.

Naisten raamattupiiri ma 7.4. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille. Teetarjoilu.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 9.4. klo 17–19 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 9.4. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–

13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ti 8.4. klo 17.45– 19.15. Äitienpäiväkortin tekeminen.

Konttikirkko www.facebook.com/konttikirkko Ristin tie -näyttely 31.3.–8.4. Kat-

riinan sairaalan piha, 8.–14.4. Van-

Muualla Matka Pietariin ja Mariakotiin Inkeriin 16.–18.5. Muutama peruutuspaikka. Hinta 390–400 e. Ilm. viim.

9.4. Riitta Ahlroth, p. 050 554 8807.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Joni Sebastian Blomster, Saana Ottilia Ojala, Eve Aava Aurora Rautiainen, Tomas Benjam Raveala, Santeri Heikki Sakari Tuomela.

Hautaan siunattu Paavo Kalevi Kuisma 79 v, Heikki Uolevi Seppälä 64 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 6.4 kl. 10. K. Andersson, N. Fogelberg.

Nelson Lakra työskentelee piispana Koillis-Intiassa.

Intiassa Jharkhandin osavaltion pääkaupungissa Ranchissa.

Lakra on kirkkonsa esimies.

Kirkko toimii muutamissa muissakin osavaltioissa. Nelson Lakra on itse kotoisin Assamista. Siellä hänen vaimonsa ja tyttärensä perheineen asuvat edelleenkin.

– Vanhempani työskentelivät teeplantaasilla. Olen kolmannen polven kristitty.

Nuorena Nelson Lakra teki bisnestä. Hän toimi kirjoja maahan tuovan firman myyntiedustajana. Pitkien välimat-

kojen takia hän kävi kotikylässään harvoin, yleensä vain joulun aikoihin.

– Minua jäi vaivaamaan, kun yhtenä jouluyönä seurakunnan vanhimmat sanoivat, että minua kiinnostaa vain raha. Otin myöhemmin yhteyttä ja sanoin: tässä olen, mitä voin tehdä.

Nelson Lakra ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Hänestä tuli paitsi pappi myös piispa. Hän suunnittelee jäävänsä eläkkeelle täyttäessään 65 vuotta ensi vuonna.

– Opin nuorena arvioimaan

kaupallista työtäni voittoina ja tappioina. Samalla tavalla olen arvioinut kirkon työtä. Kirkkomme toimii paljolti noin 3000 vapaaehtoisen varassa. Koulutamme ja tuemme heitä. Palkattuja työntekijöitä on parisataa.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 6.4. kl. 12. K. Andersson, N. Fogelberg.

■■ Barnens påskkyrka må 7.4. kl.

10.15.

Kivimäelle p. 050 493 5138 tai eevala@windowslive.com. Puhe Lea Karhinen, Tommi Varis laulaa ja laulattaa.

Kehitysvammaisille Omaisten ryhmä ke 9.4. klo 10– 11.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Selkokielinen messu su 4.5. klo 10 Matteuksen kirkossa Helsingissä. Perheretken lähtö klo 9.10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta ja klo 9.30 Tikkurilan kirkolta.

Messun jälkeen ruokailu Itäkeskuksessa. Paluu Tikkurilan kautta Myyrmäkeen. Ilmoittautumiset ja ruokaaineallergiat 25.4. mennessä p. 050 433 4232. Maksu 15 / 10 e.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Barnens kyrkostund fre 4.4. kl.

9.30–10 ■■ Familjecafé må 7.4. kl. 9–12.

■■ Barnens påskkyrka ons 9.4. kl.

9.30.

Andra utrymmen ■■ Barnens påskkyrka: to 10.4. kl.

9.30 i Dickursby skola, Idrottsv. 4.

■■ DVAS – De Vackraste Andliga Sångerna ons 9.4. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

■■ ViAnda-kören övar ti 8.4. kl.

13.15–15.30 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ Dagsläger för barn i förskolan och åk 1–6 blir det 2.–6.6., 9.–13.6. och 16.–19.6. kl. 8.30–16.30. Mera info ger A. Blomqvist per tfn 050 566 8266. Lägeranmälan senast 11.4. görs med blanketten som finns på www. vandasvenskaforsamling.fi.

Döpta Iida Elli Peltonen.

Döda Gösta William Björkroth 84 år, Guy Peter Ingmar Fyrqvist 61 år.

Vammaistyö

Huonokuuloisille Huonokuuloisten kevätjuhla su 4.5. klo 13 Veturipolun päiväkeskuksessa, Esikkotie 3. Ilmoittautumiset Eeva

Viittomakielisille Kannelmäen raamattupiiri ti 8.4. klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry.

■■ Viittomakielinen perhekerho pe 11.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Pääsiäisaskartelua ja pääsiäisen symboliikkaa.

Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen hartaustilaisuus su 6.4. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Käsityökerho ma 7.4. klo 15–17.30 Myyrinkoti, Ruukkukuja 5. Pääsiäisaskartelua. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaarina Haikaralle p.

0500 106 610.

Kimppakävelyä Luojan luonnossa ma 7.4. klo 13–16. Kokoonnumme klo 13 Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalle, Kirkkotie 45.

Hiljennymme kuuntelemaan muuttolintujen saapumista ja Jumalan sanaa kävellen kirkon puistossa noin 3 km. Kahvi tai tee Pakarintuvalla. Ohjaajina pastori Sinikka Tuori.

Yhteislauluilta ma 7.4. klo 17–19 Martinristi, seurakuntasali, Laajaniityntie 2, 2. krs. Miesten ilta ma 7.4. klo 18–21, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Naisten ilta ti 8.4. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Ulla-Maija Vilmi

Piispa Nelson Lakra saarnaa su 6.4. klo 12 messussa Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Tulkkaus. Kirkkokahveilla piispa Lakra kertoo työstään Intiassa.

Olotila Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Korttien tekoa 3.–4.4. klo 9.30–14.45.

Tee kortteja silloin, kun sinulle sopii. Omakustannushinta.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

KansalaisInfo to 10.4. klo 13–14. Mitä on edunvalvonta? Asiantuntijoina julkinen oikeusavustaja Samu Eiro ja johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja Anja Laukkanen-Kuosmanen Itä-Uudenmaan oikeusaputoimistosta.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

14

Kaikki samalla viivalla Jokainen jäsen on vastuussa kirkosta, sanoo piispa Seppo Häkkinen.

K

un piispa ottaa ja kirjoittaa paimenkirjeen, jonka nimenä on Rohkeasti luterilainen, lukija miettii, millaista rohkeutta mahtaa vaatia arkisen tavalliseen enemmistökirkkoon kuuluminen.

– Halusin muistuttaa, että meidän kristillisessä traditiossamme ja arvopohjassamme ei ole mitään häpeilemistä. Ei meidän tarvitse suostua työnnettäviksi marginaaliin. Voimme olla ihan reilusti kristittyjä ja reilusti luterilaisia, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen perustelee.

Rohkeinta ja keskeisintä luterilaisuudessa on hänen mielestään vanhurskauttamisoppi – ajatus siitä, että ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.

– Siitä kumpuaa hyvin vahvasti kokemus siitä, että Jumalalle riittää tämmöisenään.

Toinen luterilaisuuden vahvuus on maallikoiden keskeinen asema, joka perustuu niin kutsuttuun yhteiseen pappeuteen.

– Kaikki lähtee siitä, että jokainen kastettu on Jumalan kansan jäsen. Tässä mielessä luterilaisuus on maallikkoliike verrattuna vanhoihin, hierarkkisiin kirkkoihin, Häkkinen sanoo.

Viime aikoina kirkossa on keskusteltu demokratiasta ja vaadittu maallikoille vahvempaa roolia päätöksenteossa. Häkkisen mielestä keskustelu on välillä mennyt sivuraiteelle.

– Meidän ei kirkossa pitäisi tyytyä demokratia-ajatteluun, vaan ottaa vakavasti kirkon jäsenyys ja osallisuus. Se on paljon syvempi asia kuin maallinen demokratia. Kirkon jäsen on kasteensa perusteella osallinen kaikesta siitä, mitä Jumala antaa ja mitä Kristus on tehnyt. Samalla hän on vastuussa omasta yhteisöstään.

– Eikä vastuu ole pelkästään sitä, että äänestää neljän vuoden välein ja valitsee pienen joukon hallintoelimiin.

Kirkossa kaikilla hallinnon tasoilla on edustettuina sekä maallikoita että pappeja. Häkkinen muistuttaa, että papit eivät ole esimerkiksi kirkolliskokouksessa edustamassa omaa ammattiryhmäänsä tai ajamassa sen etua.

– Tai jos ovat, silloin he ovat ymmärtäneet täysin väärin asemansa ja tehtävänsä. Nämä molemmat ryhmät tarvitaan siksi, että kirkko olisi aidosti edustettuna.

Seppo Häkkinen teki muutama vuosi sitten väitöskirjansa kirkon jäsenyydestä. Jäsenyydessä ei hänen mukaansa ole erilaisia asteita sen mukaan, kuinka uskonnollinen tai aktiivinen kukin on.

– Jumalan edessä olemme kaikki samalla viivalla. Luterilaisuuden ja ison kansankirkon hyvä puoli on se, että meillä kirkon kynnys ei ole korkealla. Toivon, että se ei koskaan tulisi olemaankaan.

Silti matalan kynnyksen kansankirkossakaan ei Häkkisen mielestä pitäisi ajatella, että kirkko tai usko on yhdentekevä.

– Kirkon jäsen saa hoitaa uskoaan osallistumalla kirkon jumalanpalveluselämään ja myös ottaa vastuuta yhteisöstä. En halua esittää näitä minään vaatimuksina. Pikemminkin ne voisi nähdä mahdollisuutena: minullakin on mahdollisuus kantaa vastuuta tästä yhteisöstä, jos ei muuten, niin olemalla jäsen ja rukoilemalla.

Kirkon auttamistyö on monelle tärkein syy kuulua kirkkoon.

Häkkisen mielestä se on oikein hyvä syy. Kirkon itsensä ei kuitenkaan pitäisi tyytyä vain hyväntekemiseen ja lähimmäisenrakkauden korostamiseen.

– Ne ovat tärkeitä asioita, mutta niitä voi hoitaa moni muukin yhteisö tässä maailmassa. Kirkolla on sellaistakin

annettavaa, jota muilla ei ole: sanoma iankaikkisesta elämästä. Jos kirkko ei puhu siitä, niin kuka muu sitten?

Luterilaisella kirkolla Suomessa on poikkeuksellisen suuri ja hyvin koulutettu työntekijäjoukko. Häkkinen kertoo olevansa siitä kiitollinen. Samalla hän epäilee sen johtaneen siihen, että seurakunta on alettu mieltää palveluntuottajaksi, joka järjestää tiettyjä uskonnollisia ja sosiaalipalveluja. Kun palvelut eivät sitten vastaakaan omia tarpeita, on helppo erota kirkosta.

– Mutta seurakunta ei ole olemukseltaan palveluntuottaja vaan yhteisö, jossa jokainen on vastuussa yhteisön hyvästä ja myös sen tulevaisuudesta ja toiminnasta.

Häkkinen muistuttaa, että talouden tiukentuessa kirkon työntekijämäärä varmasti vähenee. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että seurakuntalaisilta vaaditaan enemmän vastuunottoa ja vapaaehtoistyön merkitys kasvaa.

– Minusta se ei ole mikään huono kehitys. Näinhän useimmat kirkot maailmalla toimivat.

Häkkinen on nähnyt myös Mikkelin hiippakunnassa esimerkkejä siitä, kuinka maallikot ovat tarttuneet toimeen. Hiljattain hän vieraili kappeliseurakunnassa, joka toimii suurim-

Seppo Suokunnas teki perinteisen hartauskirjan Vantaalainen pappi ja teologian tohtori Seppo Suokunnas on tehnyt perinteisen hartauskirjan, joka sisältää raamatunkohdan pohjalta kirjoitetun tekstin vuoden jokaiselle päivälle.

Jaksaako nykyihminen pysähtyä jokapäiväisen hartauskirjan ääreen?

– Kirjani yhden tekstin lukeminen vie noin kolme minuuttia. Eli ei kyse ole ajasta, vaan siitä, minkä kokee tärkeäksi, Suokunnas sanoo.

Hartauskirjoilla on luterilaisuudessa pitkä perinne Martti Lutherin Mannaa Jumalan lapsille -kirjasta alkaen. Viime vuosina varsinkaan päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja kirjoja ei ole kuitenkaan kovin paljon julkaistu.

– Päivittäisen hartauskirjan pitää ilmentää syntyaikaansa, mutta samalla kestää kulutusta,

Markku Mattila

Seppo Suokunnas: Jumalan sanan turvassa. Aurinko-kustannus 2013.

– Säännöllinen hiljentyminen kannattaa, sanoo Seppo Suokunnas.

joten se kannattaa ankkuroida perussanomaan. Valitut tekstit eivät saa olla liian erikoisia, mutta on hyvä tuoda esille Raamattua laaja-alaisesti. Kirkkovuoden tärkeimmät teemat ovat kirjassa mukana, vaikka pääsiäisen aika kalenterissa vaihtelee maalis-

kuusta huhtikuuhun.

Suokunnaksen kirjan perusviesti on Jumalan läsnäolon ja armon ajatus. ”Ei ole sellaista pimeyttä eikä harmaata aluetta, jonne Jumalan käsi ja lohdutus ja rakkaus eivät ulottuisi”, hän kirjoittaa.

maksi osaksi vapaaehtoisvoimin.

Seurakuntaelämä ei ole ItäSuomen maaseudulla ihan samanlaista kuin Vantaalla. Mikkelin perspektiivistä katsottuna kirkko näyttää jakautuneen kahtia – mutta ei niinkään libe-

Kirkkovuosi luonnossa Jukka Nevala: Ruskan loistosta kesän vehreyteen. Aurinko-kustannus 2014.

– Olen monessa tekstissä ajatellut erityisesti ihmisiä, jotka kokevat arvottomuutta, hylkäämistä ja syrjäytymistä. Mutta kyllä Kristuksen tuomaa lohdutusta tarvitsee elämässään meistä jokainen, sanoo Suokunnas.

Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala yhdistää kirkkovuoden tekstit ja vuodenkierron raikkaalla tavalla.

Nevalan tekstit ovat helppolukuisia. Lauseet ovat useimmiten lyhyitä, mutta jokainen sana on punnittu. Hän on myös ottanut itse kirjan luontokuvat.

Kirjassa tulee esille ihmisen tehtävä pitää huolta luomakunnasta. Luonto kertoo silmät auki liikkuvalle havainnoijalle Luojastaan: ”Kun on pulaa ja lamaa milloin mistäkin, Jumalalla on varaa reunustaa polkumme metsissä ja vainioilla tuhansin kukin rakkauden ja armon merkkinä.”

Pauli Juusela

Pauli Juusela

Jani Laukkanen

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU raaleihin ja konservatiiveihin, kuten useimmiten esitetään.

Häkkisen havaitsema jakolinja kulkee niin, että toisella puolella ovat pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupungit, toisella muu Suomi.

– Ne kysymykset, joista pää-

kaupunkiseudulla keskustellaan, eivät ole vaikkapa Mikkelin hiippakunnan seurakuntien ongelmia. Meillä esimerkiksi herätysliikkeet ja järjestöt ovat osa normaalia seurakuntaelämää. Ei ole mitään vastakkainasettelua, Häkkinen sanoo.

– Myös meillä erotaan kirkosta, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin isoissa kaupungeissa. Väki vähenee, koska ihmisiä kuolee enemmän kuin kastetaan ja nuoret muuttavat opiskelun ja työn vuoksi muualle.

Kaisa Halonen

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTISIIVOUKSET, IKKUNANPESUT - kotitalousvähennys p. 050-310 7245/LAURA

Muuttoapua

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

p. 040 533 8169

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

1-2 miestä ja kuorma-auto

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

Täyden palvelun toimisto

Vuokrata halutaan

Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 | Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 | Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Ostetaan

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella.

Sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI*

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Tarjoa rohkeasti!

4

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki

Löytö menneisyydestä

Tyrnimarjoista syntyy keväinen kiisseli.

Johnny Cashiltä on ilmestynyt kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen uusi levy. Eikä suotta.

Vuonna 1984 äänitetty, mutta levy-yhtiön vaihtumisen vuoksi julkaisematta jäänyt Out Among the Stars (Sony Music 2014) palauttaa mieliin Johnny Cashin parhaimmillaan. Juuri vieroitushoidon läpikäynyt countryikoni on saanut levylleen hyvän kattauksen tuotannostaan tuttuja aineksia. Löytyy rikollisuuden pohdintaa, mene-

vää kulkuriromantiikkaa ja duettoja rakkaan puolison J ­une Carter ­Cashin kanssa.

Levyn varsinainen helmi on puhuttelevan arkinen parisuhdedraama She Used to Love Me a Lot. Levyllä on kaksi Cashin omaa sävellystä. Niistä toinen on tyylikäs I Came to Believe.

Se ei ole varsinainen gospel­ klassikko, ennemminkin pienimuotoinen ja hyvin levyn kokonaisuuteen sopiva uskontunnustus.

Hannu Kylkisalo

Joikua kirkossa

Hiljaisuuden reseptejä Leena Kanerva on iloinen siitä, että saa nykyään valmistaa ruokaa retriittivieraille.

– Väsyin kiireiseen työelämään ja rahan tekemiseen. Muut arvot tulivat tärkeämmiksi, Leena muistelee elämänmuutostaan.

Ravintolakoulu Perhon kasvatti oli edennyt urallaan, mutta ravintolapäällikön työ alkoi viedä voimia. Töissä oli kiire ja myös matkanteko kodin ja työpaikan välillä väsytti. Leenan alakouluikäinen tytärkin huo-

masi äidin uupumuksen.

Päätös elämänmuutoksesta kypsyi vähitellen. Yhtenä tekijänä siinä olivat hiljaisuuden retriitit, joissa Leena pohti elämäänsä.

– Vanha työ sai jäädä, hän toteaa.

Vuonna 1997 Leena päätyi emännäksi Riuttarannan leirikeskukseen, jossa pidetään muun muassa hiljaisuuden retriittejä.

Ruualla on Leenan mukaan retriitissä tärkeä rooli, sillä siellä aistit ovat avoinna. Moni retriittivieras on pyytänyt lähtiessään häneltä jonkin reseptin ko-

tiin viemisiksi. Nyt Leenan käyttämiä reseptejä on koottu kirjaan Ruokailuja hiljaisuudessa – retriitin reseptejä.

Visuaalisuus on Leenan mielestä tärkeä osa ruokailuhetken nautintoa.

– Jos asuu yksin, itseään varten voi taittaa servetin kauniisti tai laittaa kynttilän palamaan. Lapsiperheissä voi vaikka viikonloppuisin kattaa pöydän tavallista kauniimmin, hän vinkkaa.

– Ruoka on meille Luojan lahjaa. Sen äärellä kannattaa pysähtyä.

Soili Pohjalainen

Näin Leena Kanerva valmistaa yhden suosikkijälkiruuistaan.

Katso tyrnimarjakiisselin ohje osoitteessa vantaanlauri.fi.

Uhanalainen lapsuus Life, occupied -näyttely 14.4. asti Eurooppasalissa, Malminkatu 16.

Mirva Helenius

Lapset poseeraavat tuhotun moskeijan raunioilla. He osallistuvat mielenosoituksiin ja kulkevat koulumatkansa aseistettujen sotilaiden vahtimina, joskus myös ahdistelemina. Väkivallan uhka on heidän elämässään arkipäivää.

Kuvien palestiinalaislapset elävät Länsirannalla Israelin miehittämällä alueella. Valokuvaajat Mirva Helenius, Timo Marttila ja Heikki Pölönen työskentelivät siellä kolmen kuukauden ajan ihmisoikeustarkkailijoina ja tallensivat arkea.

Mirva Helenius kertoo, että raskainta oli nähdä lasten tilan-

ne. Jo pelkkä aseistettujen sotilaiden jatkuva läsnäolo riittäisi aiheuttamaan stressiä, mutta lapsia on myös pahoinpidelty ja jopa alle 10-vuotiaita on pidätetty. Monet ovat menettäneet kotinsa. Ei ihme, että masennus ja muut mielenterveysongelmat ovat tavallisia.

Helenius työskenteli Betlehemissä, joka houkuttelee Jeesuksen syntymäkaupunkina massoittain turisteja.

– He eivät havaitse samoja asioita kuin me. Konflikti näkyy aika vähän, mutta kun tarkemmin katsoo, ihmisoikeusrikkomukset ovat räikeitä.

Kaisa Halonen

Palestiinalaispoika osoittaa mieltään vangitun 15-vuotiaan veljensä puolesta.

sa kulttuuri-illassa Saari ja Rinne esittävät uuden virsilevynsä virsiä. Illassa kerrotaan myös saamelaisesta raamatunkäännöstyöstä.

Heli Kulmavuori

Saamelainen messu su 6.4. klo 17 Helsingin Vanhassa kirkossa ja sen jälkeen saamelainen kulttuuri-ilta Bulevardin seurakuntasalissa.

Sanna Krook

Leena Kanerva ja Eija Nurmio: Ruokailuja hiljaisuudessa – retriitin reseptejä. Mediapinta 2013.

”Soajáidat vuollái govčča”, joikaa saamelaisartisti Wimme Saari. Kyseessä on virsi Mua siipeis suojaan kätke saamen kielellä. Viime syksynä hän teki yhdessä muusikko Tapani Rinteen kanssa virsilevyn ­Soabbi.

Siinä soivat Saaren ääni ja Rinteen bassoklarinetti.

– Sekä joikaaminen että virrenveisuu ovat kotiseutuni perinnettä, kertoo Enontekiön Kelottijärvellä syntynyt Saari.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueella ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin 7000 saamelaista.

Ensi sunnuntaina 6.4. vietetään Helsingin Vanhassa kirkossa saamelaista messua, jossa on mahdollisuus kuulla Saaren ja Rinteen joikaavan Raamatun tekstejä. Eikä joikaaminen siihen lopu.

Messun jälkeen, saamelaises-

Tapani Rinne ja Wimme Saari joikaavat virsiä.

3 x runokirja Miira Luhtavaara: Ruohikon luut.

Teos 2014.

Miira Luhtavaaran esikoisrunokokoelma leikkii hauskasti kielellä ja muun muassa iskelmien sanoituksilla. Runojen päähenkilö on milloin mies, milloin nainen, hän tai minä, joka haluaa ja kaipaa toisen luokse, mutta monesti kieli tekee tepposet. Pyrkimyksenä on olla aito: ”Aion nyt riisuutua kokonaan. Ensiksi on otettava pois lainausmerkit ja kasvoilta kolme pistettä.”

Helena Sinervo: Avaruusruusu. WSOY 2014.

Helena Sinervo kirjoittaa ilkikurista ja äkkisyvää tekstiä. Hänen runojensa aihepiiri on laaja. Ne liikkuvat atomeista avaruuteen ja sitten takaisin maanpäällisiin asioihin kuten mielenterveysongelmiin ja vähemmistökysymyksiin. Elämää ihmettelevä, ”yli puoli vuosisataa planeettamme polkimia sotkenut” runoilija kulkee vaivattomasti niin rakkauden kuin rikkinäisyydenkin maastoissa.

Kristiina Lähde: Kuinka voisit minulta puuttua. Teos 2014.

Kristiina Lähteen runoissa ollaan sairaalassa, kirkossa ja hautausmaalla, ja ihmetellään kuolemaa ja rakkautta. Kuolema lyö kasvoihin, mutta sen vääjäämättömyys ei silti ole ankaraa. Sitä pehmentää välillä huumorikin. ”Muistot seulotaan ja vainajista tehdään pienet museot: äidistä posliinikuppi, isästä kiintoavain.” Suru kääntyy myös kiitollisuudeksi. Se on ”eletyn onnen uusi, outo muoto”.

Kristina Svensson