Lauri 2014 nro 18 (15 5) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 18 • Armon asialla • 15.5.2014 • www.vantaanlauri.fi

Kahden kulttuurin avioliiton haasteet Maapallo vaarassa Parrakas pyhimys

Mielen murtuminen edellytti henkilökohtaista pelko-kauhukokemusta. 6

Ville Kivimäki tutki sotilaiden traumoja Hädässä ihmisestä tulee hyvin itsekeskeinen – Mikko Salmi

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Väkivaltaa uskon varjolla Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus ilmaista ja harjoittaa uskontoa ja myös oikeus vaihtaa uskontoa tai erota siitä. Uskonnollisesta yhteisöstä pitää voida erota ilman, että siitä virallisesti tai käytännössä seuraa sanktioita, jotka rikkovat perusoikeuksia, perhesuhteita tai jopa mielenterveyden. Uskontojen uhrien tuki -järjestön selvitys Jehovan todistajien oikeuskomiteoista, ja tästä vajaan 19 000 hengen uskonyhteisöstä eronneiden ja erotettujen kohtelusta, on räikeä esimerkki siitä, mitä seurauksia uskonnollisella vallankäytöllä voi pahimmillaan olla. Selvityksen mukaan Jehovan todistajilla on oma oikeuslaitos, oikeuskomiteat, joissa erilaisista rikkomuksista syytettyjä kuulustellaan. Yhteisöstä erotettua tai siitä eronnutta kartetaan, myös kodista pois muuttaneita perheenjäseniä. Tästä on ollut seurauksena mielenterveysongelmia ja itsemurhia. Uskontojen uhrien tuen tekemän toisen selvityksen mukaan jopa raiskauksia ja seksuaalisia hyväksikäyttöjä on käsitelty oikeuskomiteoissa, uhreja syyllistetty tapahtuneesta ja varjeltu seurakunnan mainetta. Selvitykset perustuvat järjestöstä eronneiden kertomuksiin. Jehovan todistajat kiistävät järjestelmällisen karttamiskäytännön ja selittävät seurakunnasta erottamisen perusteita nettisivuillaan. Uskontojen uhrien tuen keräämä aineisto on kuitenkin niin kattava, että ministerit Päivi Räsänen ja AnnaMaja Henriksson aikovat tavata Jehovan todistajien johtoa. Hengellistä väkivaltaa on muuallakin, myös kirkossa, ja se pitää ottaa aina vakavasti. Usein taustalla on yhteisön tai sen johtajien vallanhalu ja oikeassa olemisen tarve.

Kolumni

Baabelin rippeet Kun tietokoneelle kirjoitettiin ihka ensimmäinen koodi, kone ohjattiin näyttämään teksti ”Hello world” eli ”Morjensta maailma”. Siitä alkoi keskustelu ihmisen ja tietokoneen välillä ja syntyi uusi tapa välittää viestiä ihmiseltä toiselle maailmanlaajuisesti. Kommunikaatio on ihmeellinen asia. Baabelin tornin kaatumisen jälkeisessä maailmassa ihmiskunnalla on ollut lukuisia yrityksiä luoda yhteiskieli. Milloin lingua franca on ollut latina, milloin esperanto tai englanti. Koodaus on uusi yritys. Tällä hetkellä ovat käynnissä ensimmäiset koodauksen MM-kisat, joissa joukkueet kaikilta eri mantereilta ja 100 eri maasta syöttävät tietokoneelle koodia, joka saa näyttöruudun auton kaahaamaan ketterästi. Tietokoneen koodien avulla niin perulainen kuin suomalainen puhuvat samaa kieltä. Se, että emme aina tajua toisiamme, ei kuitenkaan ratkea kielitieteellä tai edes kaikkivoipaisen Googlen avulla. Sähköinen viestintä ei ole pystynyt pyyhkimään pois Baabelin rippeitä. Hymiöistä huolimatta viestejä tulkitaan väärin. Ruokapöydässä istutaan toinen kankku Suomessa ja toinen puolikas somessa. Enkä pysty sormilla laskemaan kaikkia niitä kertoja, kun olen kumauttanut tietokonetta nyrkillä, kun en ole osannut puhua atk:ta. Ei siitä taida kovin pitkä aika olla, kun olen laskeutunut puusta. Kommunikaatio on yksi niistä asioista, jotka tekevät ihmisestä ainutlaatuisen luotujen joukossa. Millään muulla elukalla ei ole näin monimutkaista viestintäjärjestelmää. Ehkä se kertoo jotain Jumalan kuvana olemisesta. Ihminen on luotu puhumaan ja yrittämään välillä myös kuunnella. Sen sijaan, että haikailee aikaan, jolloin kaveri ei keskustelun lomassa vaivihkaa tarkastanut virtuaalisia verkostojaan, olisi ehkä opeteltava arvostamaan sitä, että suomalaiset ovat vihdoinkin oppineet puhumaan. Ehkä tietokoneidenkin tarkoitus on muistuttaa siitä, etten asu enää puussa. Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Kirkkoherra Hannu Pöntisen mukaan Myyrmäen kirkko on perusteellisen korjauksen tarpeessa.

Vantaankosken seurakunta teki ison säästöohjelman Martinristin seurakuntakeskuksesta luovutaan. Toimintaa keskitetään Myyrmäen ja Kivistön kirkkoihin, jotka halutaan korjata. Vantaankosken seurakuntaneuvosto päätti 8.5. seurakunnan tiloja ja henkilöstöä koskevasta uudistuspaketista, jonka tavoitteena on tuoda kolmen vuoden aikana yli puolen miljoonan euron säästöt. Kirkkoherra Han nu Pöntisen mukaan uudistuksilla varaudutaan talouden kiristymiseen, johon vaikuttavat verotulojen pieneneminen jäsenmäärän vähenemisen myötä ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaaminen valtionavulla. – Myös toimintakulttuuri on muutoksessa, sillä jäseniä kohdataan yhä useammin viestinnän keinoin ja muualla kuin seurakunnan tiloissa, Pöntinen sanoo. Uudistuksilla on tarkoitus vähentää 4–5 henkilötyövuotta. Irtisanomisia ei ole tulossa, vaan asia hoidetaan eläkkeelle siirtymisten ja muiden järjestelyjen avul-

la. Seurakunta pyrkii myös siihen, että määräaikaisista viroista luovuttaisiin ja tilalle saataisiin pysyviä virkoja ja toimia. Tällä hetkellä Vantaankosken seurakunnalla on 53 työntekijää. Seurakuntaneuvosto päätti luopua Martinristin seurakuntakeskuksesta kesään 2015 mennessä. Tilat sijaitsevat Martinkeskuksessa, joka puretaan joka tapauksessa muutaman vuoden sisällä. – Meillä on Vantaan seurakunnista suurimmat kiinteistökulut. Olemme jo luopuneet kahdesta kerhotilasta, ja Martinristi on ainoa, josta nyt voidaan säästää, Pöntinen sanoo. Hänen mukaansa toimintaa Martinlaakson alueella ei lopeteta, vaan esimerkiksi kerhoille ja piireille etsitään korvaavia tiloja. Säännölliset jumalanpalvelukset, joissa on ollut muutamia kymmeniä kävijöitä, kuitenkin loppuvat. – Mutta Myyrmäen kirkkoon on lyhyt matka, Pöntinen huomauttaa. Seurakunnan toimintaa on tarkoitus keskittää Myyrmäen ja Kivistön kirkkoihin. Molemmat ovat korjauksen tarpeessa. Myyrmäen kirkon julkisivu-

jen tiilisaumoja uusitaan parhaillaan, niin että kallista julkisivuremonttia voitaisiin lykätä vielä ainakin kymmenen vuotta. Pöntisen mukaan suurempi kiire on sisätilojen korjaamisella. Kirkossa on jo pitkään ollut sisäilmaongelmia ja monet työntekijöistä ovat oireilleet. Myös tilamuutoksia toivottaisiin. Remontin laajuus ja toteutus arvioidaan syksyllä ja se olisi tarkoitus toteuttaa viimeistään ensi keväänä. Vantaankosken seurakunta haluaa korjauttaa myös Kivistön kirkon ja esittää, että asia lisättäisiin Vantaan seurakuntien investointiohjelmaan. Myös Kivistössä on ollut sisäilmaongelmia ja esimerkiksi lämmitysjärjestelmä kaipaisi uusimista. – Tarkoitus ei olisi tehdä mitään hienoa, vaan mahdollisimman halvalla mahdollisimman hyvät tilat perustoimintaan, Pöntinen linjaa. Hän muistuttaa, että Kivistöstä kasvaa lähivuosina parinkymmenentuhannen asukkaan kaupunginosa. Kirkolle olisi käyttöä jumalanpalveluselämän lisäksi varsinkin lapsi- ja perhetyössä sekä nuorisotyössä. Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Vantaan suuret liikennetyömaat muuttivat kirkonkylän elämäntavan ›› Kirkolliskokous kevensi kirkon keskushallintoa ›› Kirkolliskokous on valmis luopumaan yhteisövero-osuudesta ›› Kiinteistöjen vikailmoitukset voi nyt tehdä netissä ›› Vantaan kirkkovaltuusto rauhoitti lehtoalueen KANNEN KUVA HANS VON SCHANTZ

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Tykki ja viikset Cecilie Sundman, tykkimestari: ”Esiinnymme Paksun Katariinan tykkisisarkuntana Keskiaikapäivässä. Meillä on kaksi näytöstä, joissa laukaisemme tykin ja kerromme samalla työvaiheista. Tykissä ei ole ammusta, mutta ruudista tulee savua ja pamaus. Minä olen tykkimestari eli huolehdin tykin lupa-asioista ja säilytyksestä. Meillä pitää olla aseenkantolupa ja tykki pitää varastoida lain mukaan. Asuni jäljittelee 1400-luvun lopun pukeutumista. Siihen kuuluvat tiukahkot housut ja iso villainen takki. Minulla on myös miekka ja kypärä ja tietenkin viikset. Tykki on tarkka jäljennös Euroopassa 1300- ja 1400-luvuilla käytetystä bombardista. Metallinen tykinputki on tehty Yhdysvalloissa, mutta kaikki muut osat olemme tehneet itse puusta ja metallista. Olemme suunnitelleet tykin jalustoineen siten, että se menee osiin ja sitä voidaan kuljettaa henkilöautolla.” Katriina Harviainen

Keskiaikapäivä la 17.5. klo 10–14 Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Tykinlaukaisunäytökset klo 10 ja 11. Lisätietoja päivästä www.vantaanseurakunnat.fi.

Väitellään

Kahden kulttuurin liitto ei kestä, Jaana Anglé! Ihmiset matkustelevat ja rakkaus voi löytyä mistä tahansa.

Monikulttuurisia avioliittoja tutkinut Jaana Anglé uskoo, että kaikissa parisuhteissa on kulttuurieroja. Yhä useampi avioituu toisesta maasta kotoisin olevan kanssa.

– Kyllä. Ihmiset matkustelevat töissä ja vapaa-ajalla ja rakkaus voi löytyä mistä tahansa. Suomalaiset naiset avioituvat helpommin ulkomaalaisen kanssa kuin suomalaiset miehet.

Paula Lehto

– Ei pidä paikkaansa. Nykyään monet suomalaiset miehet työskentelevät ja matkustelevat esimerkiksi Kiinassa ja löytävät puolison sieltä. Monikulttuuriset liitot päätyvät avioeroon todennäköisemmin kuin avioliitot keskimäärin.

ikimuistoiset lahjat

– Alkuaikoina kyllä, mutta kun avioliitto on kestänyt pidempään, ero ei ole sen todennäköisempi kuin muillakaan. Monikulttuurisissa liitoissa on sudenkuoppia, mutta kaikki on kiinni siitä, miten asiat selvittää.

Suhtautuminen lapsiin ja kasvatusmetodit voivat vaihdella. Kaikissa kulttuureissa ei esimerkiksi pidetä kohteliaana sitä, että lapsi katsoo aikuista silmiin. Ristiriitoja tulee, jos aiheesta ei ole keskusteltu etukäteen.

Rakkauden perässä Suomeen muuttavan on opittava suomea.

Monikulttuurisissa liitoissa kumpikin joutuu tekemään uhrauksia.

– Kyllä, jotta kotoutuminen olisi sataprosenttista. Suomessa on toki paljon hyvää englantia puhuvia, mutta on silti tärkeää opetella suomea.

– Kyllä. Monikulttuurisissa liitoissa pitää neuvotella monesta asiasta. Pitää päättää esimerkiksi, mitä kieltä puhutaan, mitä ruokaa syödään, miten vietetään juhlapyhät, mikä on lasten uskonto ja missä asutaan.

Kulttuurieroja on kaikissa parisuhteissa.

– Kyllä, monesti. Niitä voi olla, vaikka kumpikin on samasta maasta. Jos toinen on vaikka maaseudulta ja toinen kaupungista, taustat ovat erilaiset. Ulkomaalaisen kanssa avioituneet tuntevat elävänsä kahden kulttuurin välissä.

– Varmasti. Jos syntyy lapsi, syntyy ehkä vielä kolmas kulttuuri, jonka perhe luo itse. Lastenkasvatus tuottaa ongelmia monikulttuurisissa liitoissa.

– Se riippuu vähän siitä, kuinka lähellä toisiaan kulttuurit ovat, oletko naimisissa esimerkiksi pohjoiseurooppalaisen vai eteläeurooppalaisen kanssa.

MEP

www.piplia.fi

Erilaiset taustat voivat olla myös rikkaus.

– Ehdottomasti. Tutkimuksessani useat parit olivat onnellisia. Heillä oli kotona keskusteleva ja neuvotteleva ilmapiiri. Lähipiirin tuki on erityisen tärkeää niille, jotka ovat avioituneet ulkomaalaisen kanssa.

– Kyllä. Monen lähipiiri on kaukana, mutta henkinen tuki on tärkeää. Tutkimuksessani kävi myös ilmi, että ne, joilla keskusteluyhteys sukulaisiin oli katkennut, olivat kärsineet siitä. Suomalaisen yhteiskunnan antama tuki, esimerkiksi perheitä tukeva neuvolajärjestelmä, sai kehuja. Hanna Antila

w w w.essayah.fi

■

Anna hyvän työn jatkua EU tarvitsee kristillisten arvojen ja kansallisen päätösvallan puolustajaa.

voimasanoja

112

PIPLiA. HOpeaRiipukset

korulahja ajatuksella. herran siunaus -riipus saatavana myös kultaisena.

kultainen nimipainatus

Nahkakantisen Raamatun ja virsikirjan kanteen. useita eri kansivaihtoehtoja. tutustu valikoimaan www.pipliakauppa.fi

teemamukit

arabian teemamukit arkeen ja juhlaan. maalaukset heljä liukko-sundströmin. saatavana vain Pipliasta. ■ 26 € / kpl suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

kirkonulkomaanapu.ﬁ/ merkkipaivakerays, 020 787 1201

Sini Pennanen

Muutosvoima

Pentti Kopakkala kerää voimia uimalla, kahvakuulatreeneillä, joogaamalla ja huuliharppua soittamalla.

Seutulan kappelissa 7.6.2014

Kirkkohäät ilman suuria valmisteluja www.heilahelluntaina.fi

LIISA JAAKONSAARI europarlamentaarikko

VAIKEA AIKA VAATII VAHVAN PÄÄTTÄJÄN

233

Vantaan Karjala-seuran järjestämä kunniakäynti 18.5. sunnuntaina klo 15 Vantaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, jolle seura laskee kukat.

Hyvä tapa Pentti Kopakkala käy luovuttamassa verta säännöllisesti.

pitää tankata, eli juoda ja syödä. Verenluovutuspisteissä on tarjolla kahvia ja syötävää.

Oli vuosi 1971, kun Pentti Ko pakkalan työpaikalla kaksi naiskollegaa sanoi, että nyt lähdetään verenluovutukseen. Suomen Punaisen Ristin verenluovutuspaikka oli Sibeliuksenkadulla Töölössä kerrostalon alakerrassa. – Olin Valiolla töissä ja 18-vuotias. Minulta ei paljon kyselty, että lähtisinkö vai en, ja niin minä vain menin mukaan. Siitä lähtien olen käynyt säännöllisesti luovuttamassa verta, tai jo pidemmän aikaa olen käynyt luovuttamassa plasmaa Kivihaan verenluovutuspisteessä Helsingissä. Plasma on veren nestemäinen verisoluton osa, joka erotetaan kokoverestä. Plasmasta jalostetaan lääkkeitä, joita käytetään esimerkiksi suurten leikkausten, verenvuotojen ja monivammojen yhteydessä. – Plasmaa voi luovuttaa 25 kertaa vuodessa. Verenluovutus on ihan hauska tapahtuma, suosittelen sitä kaikille. Sairaanhoitajat ovat erittäin taitavia eikä pistäminen satu. Enemmän se tuntuu, kun neula otetaan pois, Pentti kertoo.

Konduktöörin työstä eläkkeelle jäänyt Pentti Kopakkala ei osaa sanoa syytä siihen, miksi hän käy yhä säännöllisesti luovuttamassa verta. Yli 400 verenluovutuskertaa ei kuitenkaan ole yleistä. – Mökiltäkin minun on tultava verenluovutukseen. En vain voi olla menemättä. Tavoitteeni 500 luovutuskertaa olisin ehtinyt tehdä vanhojen ikärajojen puitteissa. Jos pysyn terveenä, nyt voi mennä ylikin, kun yläikärajaa nostettiin 65:stä 70:een. Minulla menee sataan verenluovutuskertaan noin viisi vuotta. Tapa ei ole vielä siirtynyt Pentti Kopakkalan perheen muihin jäseniin. Tyttärentyttären piti lähteä luovutukseen Pentin kanssa yhdessä, kun isoisän 400. kerta täyttyi, mutta se ei onnistunut lääkekuurin takia. – Mutta kyllä me vielä yhdessä menemme, kun sen aika koittaa.

Verta saa luovuttaa 18–70-vuotias terve ihminen. Joitakin rajoituksia on, mutta ne selviävät esimerkiksi tekemällä testin Suomen Punaisen Ristin nettisivuilla tai soittamalla Veripalvelun infonumeroon 0800 0 5801. Pentti Kopakkala ei valmistaudu verenluovutukseen mitenkään erityisesti. Toimenpide on hänelle rutiinia. – Olen käynyt luovuttamassa verta 402 kertaa, mutta joka kerta minunkin pitää täyttää kaavake, jossa on paljon kysymyksiä. Siinä kysytään esimerkiksi, oletko matkustanut ulkomailla, mitä lääkkeitä käytät ja painatko yli 50 kiloa. Lisäksi sairaanhoitaja tenttaa vielä. Siellä ollaan erittäin tarkkoja. Luovutuksessa verta valuu pussiin noin puoli litraa. Toimenpide kestää kymmenisen minuuttia. Plasman luovutukseen Pentti varaa aikaa tunnin. – Plasmaa luovuttaessa voi katsella televisiota tai vaikka lukea. Usein vain olen siinä, enkä ajattele mitään. Luovutuksen jälkeen pistoskohta sidotaan ja pedillä pitää maata hetki ennen kuin saa nousta ylös. Sen jälkeen

ASUMISOIKEUS ON FIKSU VAIHTOEHTO

Vantaan Ulrikanpuistossa

Vapaana mm. kaksioita ja kolmioita. Rakenteilla kolme pienkerrostaloa puistoon avautuvalla rinnetontilla Rekolan aseman läheisyydessä. Keittiövarustukseen kuuluvat mm. keraamiset liedet ja astianpesukoneet. Tilavat parvekkeet on lasitettu. Käyttövastikkeet sisältävät 2 Mbit/s laajakaistayhteyden. Energialuokka A. Kurjenmiekka, Ulrikankuja 20, 01400 Vantaa Huoneistoesimerkkejä:

2h+k 48,5 m 2h+k+s 53,5 m2 2h+k+s 55,5 m2 3h+k+s 65,0 m2 Arvioitu valmistuminen 11/2014 2

Asumisoikeusmaksu €

26.862,33 29.359,87 30.747,39 34.576,93

727,94 795,62 833,22 936,99

Asumisoikeus on oivallinen vaihtoehto vuokra-asunnon ja omistusasumisen välimaastossa. Sijoitus vain 15% asunnon hinnasta, ei tulorajoja eikä 55 vuotta täyttäneillä omaisuusrajoja. Asumisoikeussopimus käy mahdollisen lainan vakuudeksi. Asumisoikeusnumeron saat osoitteesta www.asumisoikeushakemus.net

Nina Riutta

Suomen Punaisen Ristin verenluovutus pe 16.5. klo 14–18 Korson seurakuntakeskuksessa, Merikotkantie 4.

Käyttövastike € /kk

Tuulikuja 2, 02100 Espoo, puh. 09–809 3210

www.asuntosaatio.fi

– Lapinlahden sairaalassa hoidettiin talvisodan aikana sotapsykiatrisia potilaita, tutkija Ville Kivelä kertoo.

Hermot menivät Viime sotien aikana kaikkien suomalaisten sotilaiden henkinen puoli ei kestänyt. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA HANS VON SCHANTZ

alvisodan puhjetessa Suomi oli huonosti varustautunut sodankäyntiin. Vielä vähemmän oli osattu ajatella, että kaikki sotilaat eivät kestäisi sotajännitystä, kuukausiksi venyvien taisteluviikkojen rasitusta, vastapuolen tykkien rumputulta ja jatkosodan pitkää asemasotavaihetta. Se, että osa sotilaista sai vakavia psyykkisiä oireita, oli yllätys lääkintähuollolle. Sotilaiden hoitamista varten perustettiin siviilimielisairaaloiden yhteyteen nopeasti sotapsykiatrisia osastoja. Enimmillään niitä oli 15 ja potilaspaikkoja 1800. Osastoilla hoidettiin talvi- ja jatkosodan aikana 18 000 potilasta. Se on 2,5 prosenttia sotilaista. – Potilasmäärä on varmastikin jäävuoren huippu kaikista sota-aikana psyykkisiä oirei-

ta saaneista. Osastoille asti päätyneillä oli useita vaikeita oireita, kertoo filosofian tohtori Vil le Kivimäki. – Potilaan keho saattoi vapista. Hän ei muistanut, mitä oli tapahtunut, tai edes nimeään. Hän ei ollut nukkunut viikkoihin tai kuukausiin. Hänellä saattoi olla kouristuksia. Hän oli sokea tai kuuro ilman elimellistä syytä. Kivimäen teos Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1944 (WSOY 2013) palkittiin viime vuonna Tieto-Finlandialla. Se pohjautuu hänen englanninkieliseen väitöskirjaansa, joka myös tarkastettiin viime vuonna. Tutkimuksen kannalta keskeisiä lähteitä ovat olleet sota-aikana psykiatriseen hoitoon joutuneiden sotilaiden potilaskertomukset. Ne voivat olla useiden kymmenien sivujen mittaisia. – Potilaskertomuksissa kuu-

lee tietenkin niitä kirjoittaneiden lääkärien äänen, mutta kun niitä lukee satoja, alkaa kuulla myös potilaiden äänen.

Taustalla huolta ja hankala lapsuus Potilasaineisto sai Kivimäen kysymään, keiden hermot pettivät, eli keistä tuli tärähtäneitä, niin kuin sota-aikana sanottiin. Hän selvitteli mahdollisia psyykkisille häiriöille altistavia tekijöitä. Sillä, tuliko potilas maaseudulta tai kaupungista tai mikä oli hänen poliittinen kantansa, ei ollut merkitystä. Myöskään ammattiryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja. – Psykiatriset potilaat olivat keskimäärin iäkkäämpiä kuin kaatuneet sotilaat. Potilaat olivat myös naimisissa kaatuneita useammin. Asemasotavaiheessa avioliitto näyttäisi suojanneen sotilaita psyykkisiltä ongelmil-

ta, kun taas taisteluvaiheissa kotihuolet lisäsivät paineita. Kivimäki löytää kolme psykiatrisille potilaille tyypillistä tekijää. Heillä oli epätavallisen haitallisia lapsuus- ja nuoruuskokemuksia. Taakkaa saattoivat lisätä vastoinkäymiset avioliitossa, lapsen kaatuminen sodassa tai evakkoon joutuminen. Keittiö-, huolto- ja hevosmiehinä toimineet sotilaat jäivät sotilasryhmien laitamille ja olivat muita yksinäisempiä. – Se, ketkä alkaisivat oirehtia psyykkisesti, ei ollut ennakoitavissa. Heitä ei olisi voinut etukäteen karsia pois sotilaiden joukosta. Mielen murtuminen edellytti henkilökohtaista pelko-kauhukokemusta, tiivistää Kivimäki.

Papan sotamuistelut kiinnostivat Tutkijaa alkoi kiinnostaa myös

se, miten niin monet sotilaat säilyttivät kuitenkin toimintakykynsä sodan oloissa. Ville Kivimäen molemmat isoisät ovat olleet rintamalla ja isoäidit kotirintamalla. – Kun sukulaiset muistelivat menneitä, kuuntelin sivussa ja kiinnostuin historiasta. Olin 12–14-vuotias, kun äidin isä, pappa, alkoi ikääntyessään kertoa sodasta minua yhdeksän vuotta vanhemmalle serkulleni. Pääsin kuulijaksi serkun siivellä ja kiinnostuin sodasta, vuonna 1976 syntynyt tutkija muistelee. Nyttemmin Kivimäki on voinut täydentää papan puheita muulla muisteluaineistolla. Sitä on kerätty veteraaneilta niin 1970- kuin 1990-luvulla. Hän pitää tärkeänä etenkin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n vuonna 1973 organisoiman korsuperinnekeräyksen aineistoa. – Aineisto sisältää paljon yksi-

tyiskohtia ja avointa arviointia. Sodasta oli kulunut vain 30 vuotta. Silloin ei vielä ollut syntynyt konsensusta tai kaavaa siitä, miten sodasta puhutaan niin kuin parikymmentä vuotta myöhemmin, ja veteraanejakin oli elossa enemmän. 1970-luvulla monet veteraanit olivat aktiivisia ja kuuluivat Mauno Koiviston tapaan yhteiskunnan eliittiin. – On unohdettu, että veteraaneilla oli monia ideologisia taustoja. Esimerkiksi omat isoisäni tuskin kokivat omaksi puhemiehekseen myöhemmin julkisuudessa paljon esillä ollutta Adolf Ehrnroothia. Vaikka Väinö Linnan Tuntematon sotilas oli 1950-luvulla käänteentekevä sotakuvaus, myös sota-aikana ja heti sen jälkeen kirjoitettiin runoja, romaaneja ja kertomuksia, joita tutkija on voinut hyödyntää työssään.

Nuoret selvisivät vanhempia paremmin Nuorten sotilaiden joukossa oli paljon kaatuneita ja haavoittuneita, mutta tutkimusten mukaan alle 24-vuotiaat sotilaat kestivät sotaa vanhempia miehiä paremmin – Tärkeätä oli, että sotilaista kehittyi kiinteitä kaveriporukaita. Tiivis, itserakentuva toveriryhmä kantaa pitkälle. Yhteisö loi omaa kulttuuria, mustaa huumoria ja yhteistä slangia. Moni pelkäsi enemmän häpeää yhteisön silmissä kuin kaatumista ja kuolemaa, Kivimäki sanoo. – Nuorille sotilaille äiti, miksei isäkin, oli tärkeä. Äidistä löytyi huoltenkantaja ja lohduttaja. Tukea saattoi saada myös rituaaleista ja amuleteista kuten Raamatusta, kirjeestä tai hiuskiehkurasta. Kivimäen mukaan se, että sotilaat löysivät mielessään merkityksiä sodalle, auttoi kestämään. – Sellaisista isoista asioita kuin maan tai isänmaan puolustamisesta tuskin puhuttiin korsussa. Tuon suuntaiset sotapropagandapuheet koettiin usein vaivaannuttavina. – Niitä enemmän mielessä olivat yhteiset kokemukset, toveruus, uskonto ja perhe. Sotaa käytiin niiden puolesta. Toki niihin sisältyi vaaransa. Vaik-

Nora Tallqvist, 17, harrastaa muodostelmaluistelua Saara Vuorjoki

”Nykyään ajatellaan, että ihminen toipuu psyykkisestä traumasta puhumalla. 1940-luvulla ajateltiin, että ihminen paranee työtä tekemällä. ”

Kuinka vantaalainen?

kapa avioero saattoi viedä elämää kannatelleen pohjan.

Shokkihoitoja insuliinilla ja sähköllä Ville Kivimäki kertoo kirjoittaneensa 16-vuotiaana psykologian tunneilla esseen sotatraumoista. Historioitsijana hän on pannut merkille käsitteen sisällön muuttumisen. – Sota-aikana trauma-sanaa ei käytetty psyykkisessä mielessä, eikä psyykkisten oireiden aiheuttajaksi ajateltu sotaa. Posttraumaattisesta stressistä tuli virallinen diagnoosi vasta 1987. Sotapsykiatria joutui tulemaan toimeen edellisten vuosikymmenien hermo- ja mielitautiopeilla. Suomessa oli vain muutamia psykologeja ja kaiken kaikkiaan 60 psykiatria. Heistä vain osa oli tekemisissä sotapsykiatristen potilaiden kanssa. Diagnoosit kuulostavat nykyihmisen korvissa erikoisilta. Potilailla todettiin sielusyntyisiä reaktioita, sairasmielisyyttä, hermoheikkoutta, mielenheikkoutta ja vähä-älyisyyttä. – Psyykkisten häiriöiden varsinaiseksi syyksi ajateltiin potilaan rakenteellisia heikkouksia, ei hänen kokemuksiaan sodasta. Pidettiin itsestään selvänä, että terve mies kestää sodan ilman häiriöitä. Ankarilta kuulostavilla diagnoosilla oli Kivimäen mukaan toinenkin puolensa. Rakenteellinen heikkous ei tietenkään ollut parannettavissa, ja siksi ei voitu ajatella potilaiden nopeaa palauttamista rintamalle. Noin 12 prosenttia heistä palasi rintamalle, mutta muut työskentelivät esimerkiksi linnoituskomppanioissa kaukana sodan äänistä. Psykiatriset hoitokeinot olivat vähissä. Ensimmäinen psyykenlääke saatiin vasta 1960-luvulla. Niinpä psykiatrit ottivat maailmalta käyttöön shokkihoidot insuliinilla, verenkiertolääke Cardiazolilla ja sähköllä. – Nykyään ajatellaan, että ihminen toipuu psyykkisestä traumasta puhumalla. 1940-luvulla ajateltiin, että ihminen paranee työtä tekemällä. Työnteko oli tapa palata yhteiskuntaan ja hankkia takaisin itsekunnioitusta. Tiedä sitten, kumpi on enemmän totta, pohtii Ville Kivimäki. T

95 % itävantaalainen

5 % hämeenkyröläinen 95 % itävantaalainen Kun synnyin, asuimme kerrostalossa Hakunilassa äidin, isän sekä isoveljeni ja -siskoni kanssa. Muutimme sieltä rivitaloon Itä-Hakkilaan. Asuimme vuoden verran myös Nissaksessa, kun meille rakennettiin omakotitaloa Sotunkiin. Muutimme sinne vuonna 2007. Nyt asumme kolmisin äidin ja isän kanssa. Meillä asustaa myös kaksi kissaa ja siskoni leopardigekko. Menin 6-vuotiaana luistelukouluun, kun kaverini pyysi minua mukaansa. Muodostelmaluistelua olen harrastanut 7-vuotiaasta saakka. Nyt

luistelen Helsingin Taitoluisteluklubin Team Fintastic -joukkueessa. Saimme maaliskuussa kultaa Junioreiden World Challenge Cupissa Sveitsissä. Opiskelen Sotungin lukion urheilulinjalla. 5 % hämeenkyröläinen Isäni on kotoisin Hämeenkyröstä. Siellä mummun luona oli viinimarjapensaita ja heitettiin tikkaa ja syötiin lettuja. Mummu kuoli, kun olin 10-vuotias. Ukkini, eli äitini isä, asuu Vantaalla Hämeenkylässä. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi lasten huomioimiseen tarvitaan kirkolliskokouksen lupa? Viime viikolla kokoontuneessa kirkolliskokouksessa käsiteltiin edustaja-aloitetta, jossa ehdotetaan, että uusperheet pitäisi huomioida paremmin vihkikaavassa. Mistä syntyi ajatus tällaisen aloitteen laatimiseen, perheneuvoja, pappi ja kirkolliskokousedustaja Markku Orsila?

vihkikaavaa soveltaen. Joillekin taas Kirkkokäsikirja on siinä mielessä pyhä, ettei kaavasta poiketa. Jos lapset huomioiva tapa halutaan laajempaan käyttöön, se kannattaa käsitellä kirkolliskokouksessa. Me kuitenkin vihimme myös eronneita ja ihmisiä, joilla on jo lapsia.

– Ajatus ei ole ihan uusi, vaan syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten. Silloin uusperheiden liiton nettisivuilla esitettiin tapoja huomioida uusperheet vihkitilanteessa ja turkulainen psykoterapeutti Florence Schmitt laati vihkikaavan lisäysehdotukset. Aloitteen tekemiseen vaikutti myös se, että työssäni tapaan paljon uusperheitä.

Kuinka lapset mielestäsi pitäisi huomioida vihkitoimituksessa?

Eikö pappi voi huomioida vihkiparin lapset ja perheen elämäntilanteen ilman kirkolliskokouksen lupaakin?

– Se jäi byrokratian rattaisiin. Joidenkin mielestä Kirkkokäsikirjan muuttaminen on liian hankalaa. Sain myös kiitosta ja hyvää palautetta. Nyt aloite menee perustevaliokuntaan, joka antaa asiasta lausunnon. Sitten käsikirjavaliokunta laatii asiasta mietinnön. Asiaa käsitellään mahdollisesti myös piispainkokouksessa.

– On nytkin mahdollista huomioida lapset vihkipuheessa. Vihkikaavan virallinen osio ja siihen liittyvät kysymykset ovat tässä se ongelma. Niiden käytössä on vähän vaihtelua. Osa papeista käyttää

– Tahdotko-kysymyksen jälkeen olisi jokin kysymys, jossa kysyttäisiin, tahtooko pitää huolta myös toisen lapsista. Vihkiparin siunaamisen lisäksi siunattaisiin myös lapset. Miten aloite otettiin vastaan kirkolliskokouksessa?

Hanna Antila

Ihmiskunta

a kuilun partaalla V Tutkijoiden mukaan saatamme olla vain yhden sukupolven päässä maailmanlopusta, jossa suuri osa lajeista häviää. Jeesuksen kehotus täyskäännökseen on yllättävän ajankohtainen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA HANS EISKONEN

uonna 2008 julkaisivat ruotsalainen emerituspiispa Martin Lönnebo ja hänen biologiystävänsä Stefan Edman vuoteen 2018 sijoittuvan, osittain kuvitteellisen kirjeenvaihtokirjan Jordens och själens överlevnad. Kirjeissään miehet pohtivat, voidaanko kuumeesta kärsivä Äiti Maa ja rajattomasta hyvinvoinnin tavoittelusta sairastunut ihmissielu vielä parantaa. Neljän vuoden päähän tästä hetkestä sijoittuvassa tulevaisuusfantasiassa ihminen on ottanut merkittäviä askelia kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi, mutta paljon on vielä tekemättä. Tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin nykytodellisuudessa, jossa hiilidioksidipäästöt ovat saavuttaneet uuden ennätyksen. Edman aloittaa yhden kirjeensä Lönnebolle hirmumyrskyuutisella. 22 suurkaupunkia, mukaan lukien Intian pääkaupunki Mumbai, Bangladeshin pääkaupunki Dhaka ja Indonesian pääkaupunki Jakarta ovat osittain raunioina. Kaikkiaan 17 miljoonaa ihmistä on kadonnut. Trooppisten hirmumyrskyjen tuhovoiman kasvu on tunnetusti yksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista. Filippiineille iskeneen Haiyanmyrskyn tuulenpuuskat yltyivät jopa 105 metriin sekunnissa eli 380 kilometriin tunnissa. En osaa kuvitella, miltä täyttä vauhtia kiitävän luotijunan vauhdilla päälle vyöryvä ilmamassa tuntuu.

Lämpötila nousee Marraskuussa 2012 kokoontunutta Dohan ilmastokokousta pidettiin ihmiskunnan viimeisenä mahdollisuutena sopia toimista, joilla maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin pysäyttää jonkinlaisena turvarajana pidettyyn kahteen asteeseen. Todennäköisesti turvallisen lämpenemisen raja on lähempänä yhtä kuin kahta astetta. Toimeen tarttumista päätettiin kuitenkin siirtää vuoden 2020 tuolle puolen. Näin tehtiin, vaikka oli tiedossa, että se tarkoittaisi todennäköisesti lämpötilan nousua jopa neljällä asteella. Britanniassa toimivan Tyndallin ilmastontutkimuslaitoksen johtaja Kevin Anderson uskoo, että ihmiskunta joutuu

jo paljon ennen vuosisadan loppua maailmaan, joka on yli neljä astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Syyskuun lopussa maailman hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkisti varoituksen, jonka mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta viime vuosikymmenten tasosta. Kukaan ei tiedä, millainen maailma se olisi. Joidenkin arvioiden mukaan jo neljä astetta lämpimämpi maailma elättäisi enää vain alle miljardi ihmistä. Lisäksi maapallon lämmönsäätelyjärjestelmien vaurioituminen aiheuttaisi luultavasti lämpötilan nousun jatkumisen edelleen.

Valomerkki on tullut Pastori, filosofi Terho Pursi ainen on pohtinut kuilun partaalle ajautuneen ihmiskunnan tilannetta. Maapallon itsesäätelyjärjestelmä on hänen mukaansa särkynyt peruuttamattomasti. Emme enää voi luottaa luontoon samalla tavalla kuin meitä edeltäneet sukupolvet, vaan ilmastonmuutoksen torjuminen riippuu täysin siitä, mitä ihminen tekee. Pursiaisen mukaan Raamatun puhe lopun ajoista ei ole viimeisten päivien tapahtumia koskevaa ennustamista, vaan vertauskuvallista puhetta siitä, mikä on perimmältään totta. Hän kuvaa ilmastonmuutosta kahdella Uudesta testamentista löytyvällä ilmaisulla. Ensimmäinen niistä on tulevan varjo, josta puhutaan Paavalin kirjeessä kolossalaisille ja Kirjeessä heprealaisille. Tulevan varjo on aistivoimainen kuva siitä, että taivaanranta hehkuu kirkkautta ja toivoa, jota kohti kristitty on matkalla. Varjon syntyminen edellyttää kuitenkin, että kirkkauden ja nykyhetken välillä on este. Pursiainen rinnastaa ilmastonmuutoksen kristityn tiellä olevaan esteeseen, joka on pakko kohdata. Toinen kuva nousee Markuksen evankeliumista, jonka mukaan Jeesus aloitti julkisen toimintansa julistamalla, että aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on lähellä. Pursiaisen mukaan ajan täyttyminen kuvaa sitä, että käsillä on muutoksia, jotka vaikuttavat meihin peruuttamattomasti. – Nykykielelle käännettynä Jeesus puhuisi kenties valomerkistä, joka ilmoittaa, että kestämätön kehitys on tullut kirjai-

mellisesti tiensä päähän, eikä voi enää jatkua, Pursiainen sanoo.

Ihmiskuntaa vaivaa autismi

Jeesuksen ensimmäinen saarna ajan täyttymisestä jatkui kehotuksella mielenmuutokseen eli arvojen panemiseen uusiksi. Pursiainen tähdentää, että ilmastonmuutoksen aiheuttama kohtalonkysymys on luonteeltaan poliittinen, eikä tarvittava mielenmuutos synny yksilöiden ominaisuuksia kuten ahneutta parantelemalla. – Ihmiskuntaa ei aja kuilun partaalle niinkään ahneus kuin autismi eli keskinäisen luottamuksen puute ja kyvyttömyys yhteistyöhön, Pursiainen korostaa. Samankaltaiseen johtopäätökseen tulee myös johtaja Ro bert Engelman Worldwatchinstituutista, joka muun muassa julkaisee vuosittain Maailman tila -raportin. Jos jokainen kansakunta huolehtii vain omista eduistaan, edessä on Engelmanin mukaan tilanne, jossa yhteiskäytössä olevat luonnonvarat tuhoutuvat. Siksi tarvitaan ohjauskeinoja, jotka koskevat koko ihmiskuntaa ja ovat reiluja kaikille. Engelmanin mukaan ilmastonmuutos on hätätilanne, jonka pitkän aikavälin riskit ovat verrattavissa maailmansotaan. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan vaadi kenenkään antautumista, vaan kaikkien yhteistyötä.

Maapallo ei kestä elintapojamme Kesäkuussa 2012 ilmestyneessä Nature-tiedelehdessä 22 tutkijaa julkaisi uusimpaan tietoon perustuvan katsauksen maapallon biosfäärin eli elonkehän tilanteesta. Sen mukaan lähestymme suurella todennäköisyydellä nopeaa biosfäärin olotilan muutosta, jossa nykytilaan perustuvat ennusteet menettävät merkityksensä. Yksi tutkijoista oli Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Forte lius. Forteliuksen mukaan joukkosukupuutot ovat elämän kehitykselle tunnusomaisia: jossakin vaiheessa aikaisempi ekosysteemi loppuu ja korvautuu uudenlaisilla järjestelmillä. Kyse on ikään kuin teatterin remontista, jonka yhteydessä näyttelijät korvautuvat toisilla. Uusien lajien ja sopeutumisen syntyminen vaatii miljoonia vuosia.

Suurin tunnettu sukupuuttoaalto tapahtui permikauden lopussa 251 miljoonaa vuotta sitten, jolloin 96 prosenttia sen aikaisesta elämästä loppui. Taustalla vaikuttivat Siperian alueen tulivuorenpurkaukset, jotka syytivät ilmakehään hiilidioksidia nostaen maapallon keskilämpötilaa noin viisi astetta. Tämän jälkeen fossiilisen hiilidioksidin lisäys lämmitti maapalloa vielä toiset viisi astetta. Toinen vaihe johtui siitä, että Siperian vulkanismissa paloi valtava määrä eloperäistä hiiltä, sekä mahdollisesti merenpohjaan varastoituneiden metaanivarantojen kaasuuntumisesta. Tutkimusryhmän arvion mukaan biosfäärin olotilan muutos käynnistyy, kun ihmiskunnan aiheuttama kokonaisrasitus saavuttaa ratkaisevan kynnysarvon. Sen jälkeen ekosysteemin romahdus tapahtuu nopeasti. – Jos näin on, emme puhu muutamasta sadasta tai parista tuhannesta vuodesta. Puhumme muutamasta kymmenestä vuodesta. Se on nykyaikaa, se on tämä sukupolvi, se on me, omana elinaikanamme, Fortelius sanoo.

Mistä ammentaa viisautta? Yhdessä kirjeessään Edmanille Martin Lönnebo kirjoittaa, että hengissä selviytyäkseen ihmiskunnan tulisi noudattaa vastuun lakia, jonka mukaan vallan, vastuun ja kypsyyden tulee aina kulkea käsi kädessä. Kun teknologian antamat mahdollisuudet lisäävät valtaamme maailmassa kymmenkertaisesti, myös vastuumme kymmenkertaistuu, ja meidän tulisi olla kymmenen kertaa kypsempiä. Emmehän anna pikkulapselle ladattua konepistoolia, koska hän ei ole kypsä kantamaan sitä vastuullisesti. Tällä hetkellä ihmisellä on Lönnebon mukaan suuri vastuu, mutta kypsyytemme ei ole järin vakuuttavaa. Siksi tekno sfääri eli ihmisen rakentama yhteiskunta- ja tuotantojärjestelmä on karannut hallinnastamme ja pitää sekä luontoa että ihmistä kuristusotteessa. Lönnebo on vakuuttunut siitä, että ihmiskunnan sydämessä on hengellistä kauneutta, eimaterialistisia arvoja ja yhteisen kohtalon tuntu. Mutta saadaksemme kosketuksen siihen meidän täytyy seistä edeltäjiemme harteilla ja ammentaa viisautta kaikista ihmiskunnan henkisistä ja hengellisistä traditioista. T

Taivaspaikka Pyhäpäivä

18.5.

”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne!

Kirkoissa saarnataan siitä, miten kristityt elävät taivaan kansalaisina maailmassa.

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 13:34)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Ohjaudutko ulkoa- vai sisältäpäin? Kun ulkoapäin ohjautuminen lakkaa, voit kokea ihmeen. Aurinko on vasta nousemassa. Lähden ulos kävelemään. Punarinta helkyttelee lähistöllä. Mustarastas on jo tutussa kuusenlatvassa. Vähän matkaa kuljettuani erotan jostain laulurastaankin riimittelyn. Peltoaukean reunassa ohitan vanhan omenatarhan. Omenapuut näyttävät unohdetuilta ja iltaansa ehtineiltä. Niiden alusmaa on kuitenkin valkoisenaan valkovuokkoja. Siellä täällä nostaa päätään jokunen sinivuokkokin. Kenelle linnut livertävät? Laulavatko ne vain laulamisen ilosta? Mistä valkovuokot ovat tuohon putkahtaneet? Ovatko sinivuokot nousseet silkasta olemisen onnesta? Kukat eivät kysy, miksi ne ovat. Ne kukkivat, koska kukkivat. On vaikea saada kiinni elämäntavasta, joka ei olisi suoritusta, kilpailua ja hyödyn tavoittelua. On vaikea edes rukoilla niin, ettei olisi aina pyytämässä jotakin

itselleen tai etsisi onnea itsensä ulkopuolelta. 1200 ja 1300 -lukujen vaihteessa elänyt Mestari Eckhart sanoo: ”Missä luotu loppuu, Jumala alkaa.” Siellä, missä ulkoapäin ohjautuminen lakkaa, Jumala saa mahdollisuuden vaikuttaa sisältä käsin. Se, mitä Jumala koskettaa, muuttuu. Se on ihme. Rukouksessa avaat sisimpäsi, astut ulos itsestäsi ja saat vain olla armon ihmeellisessä valossa. Mitään muuta Jumala ei kaipaa niin kuin sitä, että hän saisi syntyä sisälläsi. Mestari Eckhartin mukaan Jumalan rakkaudelle on ominaista se, että hän rakastaa ilman syytä. ”Joka asuu Jumalan luonnon hyvyydessä, asuu hänen rakkaudessaan, eikä tuo rakkaus tunne mitään syytä”, Eckhart kirjoittaa. Kukka kylpee auringon valossa. Rakkaus elää rakkaudesta. Kumpikaan ei etsi omaa hyötyään. Jos rakastat toista oikeasti, rakastat häntä hänen itsen-

sä tähden. Rakastat häntä sen vuoksi, mitä hän itsessään on, et siksi, mitä häneltä saat. Jumalaa sinun tulisi rakastaa samoin, ei häneltä saamasi hyödyn tai lohdutuksen takia, vaan hänen itsensä tähden, sen, mitä hän hyvyydessään on. Silloin rakkauden teotkin syntyvät spontaanisti. Ne virtaavat ja pulppuavat elämän lähteestä itsestään.

”Jos rakastat toista oikeasti, rakastat häntä hänen itsensä tähden.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Yllätin taas itseni ikävöimästä. Huolien tsunami vyöryi voimalla ruumiini yli ja tempaisi hallitsemattomiin pyörteisiinsä. Pahinta veden varaan joutumisessa on kompassin sekoaminen. Juuri kun luulee suuntaavansa kohti pintaa, onkin painumassa pohjaan kuin kivi. Silloin iskee pelko siitä, ettei happi ehkä riitä. On vain niin aavemaisen hiljaista ja yksinäistä. Hädässä ihmisestä tulee hyvin itsekeskeinen. Oman ruumiin toiminnot tuntuvat olevan päivän pääasia. Syntyy kummallinen taistelu sielun ja ruumiin välillä. Mieli yrittää hillitä sydämen villiä rytmiä ja käsi hamuaa jäykistynyttä niskaa. Sisäinen taistelu vie lopulta kaiken huomion ja hävittää keskittymiskyvyn. ”Mitä sanoit, rakas?”, kysyn. Yritän kuunnella vastauksen, mutta olen jo muualla.

Yritän soveltaa uutta taktiikkaa. Entä, jos kokeilisin mielen ja ruumiin rauhanneuvotteluja? Tällä kertaa en valitsekaan puolta vaan yritän löytää molemmista riitapukareista jotain myönteistä. Sydämeni pomppoilee siksi, että intohimoinen elämänasenteeni tarvitsee villin sydämen. Niskani jäykistyy siksi, että en ole kuunnellut sen viestejä aiemmin. Mitä se tahtoisi kertoa? Ehkä pelkoni siitä, etten riitä enkä kelpaa ja että lopulta menetän kuitenkin kasvoni. Kun tulee ilta, istun yksin pimeässä. Vain ilmalämpöpumpun tasainen hurina tunkeutuu tajuntaani. Jostain pimeydestä ilmestyy lämmin käsi olkapäälleni. Yhtä arvaamatta kuin tsunami, murtautuu mieleni muurin läpi ilo. Kosketus – miten suloinen lääke. Mikko Salmi

Lotta Numminen

Ilmalämpöpumpun alla

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan. diakonia@evl.fi. Vahtimestari p. 050 409 0500.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14. Suljettu ajalla 20.–23.5. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin 24.5. asti klo 10–13 alakerrassa. Toukokuussa eurolla kassillinen. Nepalilainen pop-up-ravintola ravintolapäivänä la 17.5. klo 12–17. Tuotto Nepalin Gorkhan kylän Secondary School Ram Shahin hyväksi. Tarjolla gluteenitonta ja laktoositonta ruokaa esim. kanaa ja kasvis-kikhernecurrya. Annokseen (hinta 5–7 e.) sisältyy riisiä, salaattia ja minttukastike. Messu su 18.5. klo 12. Seppo Hartikainen, Reijo Liimatainen. Kirkkokahvit. Arabiankielinen messu su klo 17. Ramez Ansara. Matalan kynnyksen maanantai 19.5. Hartaus klo 11, ilmainen lounas n. klo 11.15 alkaen, ruokailun jälkeen keskustelupiiri. Vapaaehtoisten oma tunti ma klo 17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia. Ilosanomapiiri ma 19.5. klo 18.30. Jari Araneva. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Muualla

Jumalanpalvelus Suvivirren sun-

nuntaina 25.5. klo 12 Kuusijärvellä luonnon keskellä koko perheelle. Yhteislaulua klo 11.30 alkaen. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 10.50 ja Hakunilan kirkolta n. klo 11. Paluukuljetus messun päätyttyä. ■■ Retki Kuntokallioon ke 21.5. Perhekahviloiden ja -kerhojen kävijöille. Ilmoittautuminen ja maksu etukäteen perhekerhoissa. Hinta 8 e / aik., 4 e / 3–11-vuotiaat lapset ja alle 3-vuotiaat maksutta. ■■ Kesäleiri Kukonnotkossa Heino-

Kastettu Meea Maria Elisabet Heinonen, Emilia Mikaela Saaristo, Niilo Tarmo Armas Soininen, Veeti Oliver Toivola. Hautaan siunattu Martti Juhani Torppa 81 v, RaijaLeena Annikki Kääpä 72 v, Aino Annikki Hämäläinen 61 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 18.5. klo 10. Kaatuneitten muistopäivä. Jukka Nevala, Marianna Saartio-Itkonen ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit tarjoaa Vapaalan Martat. Huilimessu su 18.5. klo 16. Mistä löytyy sielusi maisema? Aiheesta keskustelemassa runoilija Anna-Mari Kaskinen, palkittu nuori muotoilija Jesse Perttula, taiteileva pastori Katja-Maaria Vilén ja kenties sinäkin. Muusikkovieraina laulaja Mikko Hintsala ja kitaristi Juuso Kallioranta. Messun aikana lastenhoito. Messun jälkeen välipalaa ja mahdollisuus pelata lautapelejä. Messun sisältö on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorenmielisille aikuisille, mutta messu on avoin kaikille. ■■■ Urkusatu lapsille ke 21.5. klo 9.30 ja klo 11. Kun valas hotkaisi Joonan. Kotikirkon kevätjuhla to 22.5. klo 18. Alussa ehtoollishetki, jonka jälkeen klo 18.30 keväisiä yhteislauluja ja kahvitarjoilu. ■■ Tilapäinen lastenhoito pe 23.5. klo 8.30–11 päiväkerhohuoneessa. Maksu 10 euroa / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Hoitajina toimii seurakunnan lastenohjaajat. Ilmoittaudu 20.5. mennessä kirkkoherranvirastoon. Vapaalan seurakuntalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Lauluseurat ja ehtoollinen su 18.5. klo 16. Näytesaarna TM Johanna Jakonen, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Laulamme yhdessä Siionin virsiä. Kastettu Kalle Erik Lähdemäki, Mika Henry Olavi Tittonen.

Avioliittoon kuulutettu Outi Sylvia Jaakkola ja Tero Juhani Jaakkola. Hautaan siunattu Markku Tapani Niinivirta 57 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560. Tiedot piireistä, perhekerhoista, varhaisnuorten kerhotoiminnasta ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Pyhät pyyhältäjät to 15.5. klo 17. Pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä lähtee viimeiselle lenkilleen. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä. Seurakuntavaali-info to 15.5. klo 18.30. Haluatko vaikuttaa seurakunnassasi? Seurakuntavaalien valitsijayhdistykset esittäytyvät isossa seurakuntasalissa. Lähde mukaan ehdokkaaksi tai osallistu äänestämällä. Löydä omia arvojasi ja painotuksiasi vastaava valitsijayhdistys. Ohjelma: musiikkia, Pirkko Yrjölän puheenvuoro, ryhmien esittely ja keskustelua. Kahvitarjoilu, lastenhoito järjestetty. ■■ Perhekerho pe 16.5. klo 9. ja ma 19.5. klo 12. SPR:n verenluovutus pe 16.5. klo 14– 18 srk-keskuksessa. Messu su 18.5. klo 10. Mari Liimatainen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 18.5. klo 10. ■■ NiNa-kuoron Nostalgiaa-konsertti su 18.5. klo 16 srk-salissa. Nikinmäen naislaulajat ja soitinyhtye esiintyvät kevätkonsertissa, johtajana Kirsi Vikman. Valon messu su 18.5. klo 17. Riikka Wikström ja Tero Fleminch. Musiikista vastaavat nuoret aikuiset. Kirkkokahvit. Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 21.5. klo 11 srk-salissa. Varaventtiili ke 21.5. klo 18. Keväinen raamattukävely Ankkapuistoon, josta löytyy Israel pienoiskoossa. Risto Auvinen ja Mikko Raunio. Kävelyn jälkeen iltatee kirkolla.

Hommissa

Kokki Surendra Babu Adhikari ”Olen asunut kuusi vuotta Suomessa ja melkein koko ajan Hakunilan kirkon lähellä. Kävin kirkolla kerran ystäväni kanssa. Tiesin, että kirkko auttaa köyhiä eri puolilla maailmaa, niin myös kotimaassani Nepalissa. Myöhemmin mieleeni tuli kysyä, voisiko kirkolla järjestää ravintolapäivänä pop-up-ravintolan syntymäkyläni Ram Shah -koulun hyväksi. Entinen kotikyläni sijaitsee noin 200 kilometrin päässä pääkaupungista Kathmandusta. On tärkeätä, että kaikki voisivat käydä koulua ja opiskella, vaikkei sekään aina takaa töitä. Olen opiskellut kotimaassani liikkeenjohdon MBA-tutkinnon ja valmistunut myös matematiikan ja luonnontieteitten opettajaksi. Suomessa jatkoin liiketalouden opintojani suorittamalla kansainvälisen MBA-tutkinnon Kokkolassa. Samanaikaisesti olen ollut töissä lounasruokalassa, ensin keittiöapulaisena ja sitten valmistuin oppisopimuksella kokiksi. Nepalilaiseen ruokaan kuuluu riisi, linssikastike, kasvikset, kana, pikkelsi, jugurttikastike ja tulinen kastike. Suurin osa nepalilaisista on hinduja, ja siksi lihana voi olla kana, lammas tai vuohi, ei nauta.” Ulla-Maija Vilmi

Ravintolapäivä la 17.5. klo 12–17 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Tarjolla nepalilaista ruokaa: voikana 5 e, kasvis-kikhernecurry 5 e, kana- ja kasvismix 7 e. Annokset sisältävät riisiä, salaattia ja minttukastiketta sekä teen tai kahvin. Jälkiruoka ja juoma 2 e.

Disney

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Kesäkahvila perheille ke 21.5. klo 9.30–11.

lassa 2.–7.6. Juhlavuoden erikoisohjelmaa 8–13-vuotiaille. Hinta 135 e sisältää täysihoidon. Majoitus 8 hengen mökeissä. Lisätiedot ja ilm. www.nmkyvantaa.fi. ■■ Päiväleirit 2.–19.6. Rajakylässä, Rekolassa ja Hevoshaassa 7–10-vuotiaille päivittäin klo 8.30–16.30. Voit osallistua 1, 2 tai 3 viikoksi. Hinta 165 e / 3 vko, 120 e / 2 vko ja 65 e / 1 vko. Lisätietoja ja ilm. www.nmkyvantaa.fi. ■■ Tule Mustasaareen perheesi kanssa ke 18.6. klo 8–17. Luvassa mm. seikkailua, uintia, askartelua, musisointia, lounas klo 11.30 ja kahvittelua itselle sopivaan aikaan. Bussi- ja lauttakuljetukset. Hinta: aikuinen 20 e, 7–17-v. 10 e, 1–6-v. 3 e ja alle 1-v. maksutta. Mukaan mahtuu 55 henkilöä. Ilm. virastoon p. 09 830 6500. ■■ Isä–lapsi-leiri 8.–10.8. Kukonnotkossa. Ilm. www.nmkyvantaa.fi.

Kirkonkulma sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuortenkulman avoimet ovet su 18.5. klo 17. ja ke 21.5. klo 17.30. Naistenryhmä ti 20.5. klo 9. Minätalo-työskentelyä, jota ohjaa päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen. Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätietoja p. 050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 15.5. ja to 22.5. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 20.5. klo 9. Muualla Naisten saunailta to 15.5. klo 18 Kotkansiiven saunaosastolla. Korson Kylväjä-piiri su 18.5. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Miesten saunailta to 22.5. klo 18. Kotkansiiven saunaostastolla.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623, p. 050 573 6391 Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas. Kansanlaulukirkko su 18.5. klo 10. Seppo Hartikainen, Reijo Liimatainen, Riikka Jäntti, Cecilia-lauluyhtye, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Kirkkokahvit. ■■ Vivace -kuorojen kevätkonsertti ma 19.5. klo 19, johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu väliajan buffetpöydän tarjoilusta. Seniorikerhon kevätjuhla ti 20.5. klo 13. ■■ Naisen elämää -konsertti ti 20.5. klo 19. Lauluja naiseudesta, äitiydestä, lapsuudesta, sekä ajanjuoksusta, elämästä ja uskosta. Cecilia-kuoro ja nuoria soittajia Heli Mikkelän johdolla. Vapaa pääsy. Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30. Kevään viimeinen kerta. Naisenergiaa Raamatun äärellä ti klo 19. Kevään viimeisen kerran.

Seurakunnissa tapahtuu 15.–22.5.

Elokuvamusiikkia käsikelloilla Myyrmäen kirkossa matkataan elokuvien maailmaan. Sunnuntaina 18.5. klo 18.15 alkavassa konsertissa kuullaan musiikkia elokuvista Aladdin, Harry Potter, Leijonakuningas, Notre Damen kellonsoittaja, Pieni Merenneito, Pirates of the Caribbean, Pocahontas, Star Wars ja Taru sormusten herrasta. Konsertissa esiintyy Sonus-kvartetti, lauluyhtye Sonus ja Ritva-Leena Tuuli, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Seurakunnissa tapahtuu 15.–22.5.

Kastettu Eeli Oskar Sorvoja, Vuokko Signe Vellamo Kostiainen, Niklas Veikko Kristian Törnroos. Hautaan siunattu Oiva Emil Roine 92 v, Viljo Olavi Heikkinen 71 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Kirkkoherran vaalin keskustelutilaisuus ja iltamessu to 15.5. klo 18. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Keskustelu ja kahvi klo 18 seurakuntasalissa ja iltamessu klo 19.15 kirkkosalissa. ■■ ”Taivas kyynelten läpi” -pianokonsertti la 17.5. klo 15. Henrikki Tukiainen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ei messua su 18.5. klo 10 kirkossa, juhlamessu Asolan seurakuntatalossa klo 12. ■■ Lasten kevätkirkko ma 19.5. klo 9 ja klo 10. Tervetulleita ovat kaikki alle kouluikäiset lapset vanhemman tai lähiaikuisen kanssa ja päiväkotien lapsiryhmät. Kevätkirkko kestää n. puoli tuntia. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Sauna lämpimänä, hartaushetki, iltapalaa tarjolla. ■■ Lasten kevätkirkko ti 20.5. klo 9 ja klo 10. Tervetulleita ovat kaikki alle kouluikäiset lapset vanhemman tai lähiaikuisen kanssa ja päiväkotien lapsiryhmät. Kevätkirkko kestää n. puoli tuntia. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Miesten saunailta ti 20.5. klo 18. Jutustelussa mukana myös vt. kirkkoherra Juha Ropponen. Puhetta myös kehon huollosta. Iltapalaa tarjolla. Omat saunomistarvikkeet mukaan. Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 20.5. klo 19. Juha ja Kirsi Korkeamäki. Mahdollisuus esirukoukseen. Aamumessu ke 21.5. klo 9. MarjaLiisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30. Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen. Kevään viimeinen 15.5. Syyskaudella aloitamme 11.9. ■■ Asolan seurakuntatalon 10-vuotisjuhlamessu su 18.5. klo 12. Liturgi Marja-Liisa Malmi, saarna TaikaPetteri, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Päiväkummun koulun kuoro Sari Lehtosaaren johdolla. Kakkukahvit, makkaranpaistoa ja ohjelmaa lapsille. Päivä on myös pyhäkoulujen yhteinen kevätjuhla. ■■ Lasten kevätkirkko ke 21.5. sekä to 22.5. klo 9 ja klo 10. Tervetulleita ovat kaikki alle kouluikäiset lapset vanhemman tai lähiaikuisen kanssa ja päiväkotien lapsiryhmät. Kevätkirkko kestää n. puoli tuntia. Yksinhuoltajien grilli-ilta to 22.5. klo 17.30. Kevään päätös grillauksen merkeissä. Muualla

Suvivirren sunnuntain messu 25.5.

klo 12 Kuusijärven ulkoilualueella.

Toimittajina Rekolan ja Hakunilan seurakuntien työntekijöitä. Pyöräilijät lähtevät Rekolan Pyhän Andreaan kirkolta klo 11.15. Retki Lähetysyhdistys Kylväjän kesäjuhlille Keravalle la 14.6. Bussi lähtee Hämeenkylästä ja ottaa kyytiin osallistujat Rekolan kirkolta klo 9.05. Paluulähtö Keravalta klo 19. Hinta 15 e, ruokailut omalla kustannuksella. Ilmoittautumiset 30.5. mennessä: Sipe Jalokinos p. 050 4147 234 tai sirpa.jalokinos@evl. Kastettu Miio Johannes Jeskanen, Lilja Maria Elina Juvonen, Janni Elise Merinen. Hautaan siunattu Heikki Oskar Ekman 95 v, Selma Sanni Juuti 84 v, Helvi Orvokki Alapiha 83 v. TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Kirkonkylän kesän avajaiset la 17.5. klo 10–14 Pyhän Laurin kirkon pihapiirissä. Keskiaikainen teema, ohjelmaa ja tekemistä vauvasta vaariin, muun muassa puumiekan maalausta, puujalkakävelyä, hevosajelua ja trubaduuri. Kaksikielinen kaatuneiden muistopäivän televisioitava sanajumalanpalvelus su 18.5. klo 10. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg, Janne Silvast, Samppa Laakso, Terje Saard ja Laurin laulajat. Seppeltenlasku sankarihaudalla noin klo 10.45. Seppeleen laskevat: Vantaan seurakunnat, Vantaan kaupunki, veteraanit ja maanpuolustusjärjestöt. Puheen pitävät kirkkoherrat Martin Fagerudd ja Janne Silvast. Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ■■ Bachia barokkisellolla la 17.5. Markku Luolajan-Mikkola esittää J. S. Bachin sonaatteja ja partituureja klo 18. Liput ovelta 5 e. Ennen esitystä kappelin esittelykierros ja kahvit klo 17. Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 15.5. klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa. Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 15.5. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjolla iltapalaa 2 e / perhe. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 15.5. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs. ■■ Perhekerho pe 16.5. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. ■■ Laulupiiri pe 16.5. klo 15.30, Samppa Laakso. Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 16.5. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 17.5. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa. Kymmenen käskyä ja Isä meidän -keskustelusarja Katekismuksen perusteksteistä ma 19.5. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena: ”Ja

anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.” Sansan medialähetyspiiri ma 19.5. klo 18.30 viraston asiakastilassa. ■■ Perhekerho ti 20.5. klo 9.30. Kirkon ruokailun grillijuhla ti 20.5. klo 12 kirkon sisäpihalla. Lähetyksen päiväpiiri ti 20.5. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Rukouspiiri ti 20.5. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Vetäjänä Vesa Ruoppa. Tiedustelut kristiina. kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372. Aamurukouspiiri ke 21.5. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 22.5. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 22.5. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs. Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta Sanan ja rukouksen ilta su 18.5. klo 18 Satu Huttunen, Iina Katila. Runopiiri ti 20.5. klo 18. Runojen kuuntelua kevätillassa, mukaan voi tuoda halutessaan oman tärkeän runon. Pastori Kristiina Kartano, Ritva Niemi-Ronkainen. Arki-illan ehtoollinen ke 21.5. klo 18. Satu Huttunen, Samppa Laakso. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 16.5. klo 9.30. Messu su 18.5. klo 12. Maria Koukkari, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Ilmainen bussikuljetus Tikkurilan kirkolta puoli tuntia ennen messun alkua. ■■ Pyhäkoulu su 18.5. klo 10. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 15.5. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 18.5. klo 11. Kevään viimeinen pyhäkoulu pienellä tarjoilulla. ■■ Perhekerho to 22.5. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 16.5. klo 18. ■■ Perhekerho ma 19.5. klo 9.30. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 20.5. klo 9.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Tammiston lapsiparkki pe 16.5. klo 12.30–15.30. Parkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. ■■ Perhekerho ti 20.5. klo 9.30. Nukketeatteri Tummun tarinat esittää klo 10 pöytäteatteriesityksen ”Pieni tarina Nooasta”. Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 20.5. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Pyhäkoulu su 18.5. klo 11. Kevään viimeinen pyhäkoulu pienellä tarjoilulla. ■■ Perhekerho pe 16.5. klo 9.30. Raamattupiiri ke 21.5. klo 18. Muualla

Kansanlaulukirkko la 17.5. klo

12 Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä. Pastori Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso ja Vantaan kansanpelimannit. NettiWalkers torstaisin klo 19–21. Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta kodinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Avoimet ovet Wintillä ke 21.5. klo 17.

Ylästöntie 35. Päiväretki 18.5. kauniiseen EteläKarjalaan. Lähtö Taipalsaaren Putroniemeen klo 8 Tikkurilan asemalta, museon edestä. Paluu klo 20. Retken hinta 50 e sisältää keittolounaan, matkan ja ohjelman. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Päivi Helén p. 050 5722 666 tai Alina-Sinikka Salonen p. 040 743 7024. ■■ Isä–lapsi-retki la 17.5. peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kastettu Valtter Jori Olavi Hätinen, Stella Anni Lydia Kosonen, Tilda Talvikki Kuulas, Samia Annika Käyhkö, Tytti Harriet Palm, Pihla Pohjola, Olivia Aini Ilona Ruohola, Mathias Mory Mamady Sangaré. Avioliittoon kuulutettu Ville Aleksi Kontiainen ja Sanna Sofia Viskari, Mika Sakari Kujanpää ja Emma Alexandra Laahanen, Olli Tapani Pirkkala ja Päivi Merita Pitkänen, Mahdi Rahmani ja Saija Elina Halme, Mikko Sakari Rauhamaa ja Milla Maija Marita Lahtinen. Hautaan siunattu Anja Toini Anelma Puirola 85 v, Harri Sakari Hölttä 74 v, Lilja Esteri Ansero 67 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Ei päivystystä Martinristissä 22.5. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. ■■ Kanna lauluni kauas pe 16.5. klo 19. Jonna Vehmasen kuoronjohdon B-tutkintokonsertissa esiintyvät Vaskivuoren lukion kamarikuoro ja mieskuoro. Mm. Mozartin, Pekka Kostiaisen, Eric Whitacren ja Erica Budain kuoromusiikkia. Vapaa pääsy. ■■ Yhteiskonsertti Kevään kaikuja la 17.5. klo 18. Kamarikuoro Valon kaiku, Vantaan Kamarikuoro, Lauluyhtye Eloisa. Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan! Luvassa yhteislauluna Suvivirsi ja muita keväisiä lauluja. Kuoroa johtaa Tiia Mustonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 18.5. klo 10. Pasi Kilpeläinen, Reija Vienola, Ritva Holma. ■■ Säveliä valkokankaalta – elokuvamusiikin konsertti su 18.5. klo 18.15. Sonuksen kevätkonsertissa kuulijat pääsevät musiikkimatkalle elokuvien Aladdin, Harry Potter, Leijonakuningas, Notre Damen kellonsoittaja, Pieni merenneito, Pirates of the Caribbean, Pocahontas, Star Wars ja Taru sormusten herrasta maailmoihin. Joht. Sanna Helasterä, Sonuskvartetti sekä Lauluyhtye Sonus &

Ritva-Leena Tuuli, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Parisuhdepäivystys ke 21.5. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta. ■■ Laulupaja ke 21.5. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Keväiset virret ja laulut. Raamattu-lähetysilta to 22.5. klo 18–19.30. Diakoni Seppo Palosen raamattuluento: ”Ilosanoma kuulu kaikille”. Lisäksi vieraana lähetystyöntekijä Tarjan, joka kertoo työstään Keski-Aasiassa. Musiikki: Eeva ja Pekka Kuvaja. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Messu su 18.5. klo 12. Sanna Uusitalo, Eveliina Pulkkinen. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Toivon tuulet su 18.5. klo 17. Lukupiiri ke 21.5. klo 17.30 Olotila. Mo Yan, Seitsemän elämääni. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. ■■ Isä–lapsi-ilta ja äiti–lapsi-ilta ti 20.5. klo 17.45–19.15. Muualla

Kiinnostaako palstaviljely poru-

kassa? Seurakuntamme puutarharyhmällä on oma palsta Myyrmäessä. Tule mukaan rentoon joukkoon, pelkkä kiinnostus riittää. Seur. tapaaminen 21.5. klo 13. Otamme sinut ensimmäisellä kerralla kyytiin Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Soita ja kysy lisää p. 050 326 2631. Kastettu Viljami Onni Matias Lehtonen, Joakim Daniel Reijonen, Eemil Onni Olavi Savolainen, Adelina Ilona Teräväinen, Riku Justus Mannisenmäki, Aatos Eevert Juslin, Benjamin Hannu Samuel Immonen, Otso Aarni Olavi Tyni, Kristian Juhani Möttö. Avioliittoon kuulutettu Mika Sakari Kujanpää ja Emma Alexandra Laahanen. Hautaan siunattu Jari Olavi Lehtonen 57 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Tvåspråkig gudstjänst på De stupades dag sö 18.5. kl. 10. Gudstjänsten televiseras direkt. Publiken ombedes vara på plats senast kl. 9.45. J. Silvast, M. Fagerudd, N. Fogelberg, S. Laakso. Oktett ur Pyhän Laurin kuoro medverkar. Uppvaktning vid hjältegravarna. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 18.5. Bagarstugan Kurirvägen 1 Hankasalmi skribans startkväll ti 20.5. kl. 18. Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 19.5. kl. 9–12. Andra utrymmen Café Vardagsängel lö 17.5. kl. 12–15 utanför Dickursby kyrka. Kaffe med dopp till förmån för insamlingen

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 15.–22.5.

Lapsille

Roosa Jakosaari

Vieraana

Jesse Perttulan mielestä erämaissa ja saaristoissa on yksinäistä.

Matkalla maisemassa Jesse Perttula löytää sielunmaisemansa ratikassa tai liikkuvassa junassa. Palkittu muotoilija Jesse Perttula, 30, tunnetaan alansa piireissä koko nimellään Jesse Christian Perttula. Hän on lupautunut keskustelijaksi Hämeenkylän kirkon huilimessuun. Aiheena on sielunmaisema. – Sielunmaisema on jotain sellaista, mikä tekee näkyväksi ihmisen tunteita ja sisäistä tilaa. Ympäristö, jonka kanssa sielu alkaa keskustella ja resonoida samalla taajuudella. Maisema, jossa sielu lepää, Perttula pohtii alkajaisiksi. Tila on hänelle tärkeä muutenkin kuin hyvän olon tyyssijana, opiskeleehan hän tila- ja kalustemuotoilua Aalto-yliopistossa. – Kun aikoinaan totesin, etten tule elättämään itseäni kalustepuuseppänä, päätin keskittyä suunnittelupuolelle. Koen omakseni työskennellä tekniikan ja taiteen välisen hämärän rajamaalla. – Huomaan päivittäin esteettisiä ja toiminnallisia epäkohtia. Vaikkapa juuri nyt kännykän häiritsevän kulmikkuuden tai sen, kuinka heikosti sisään ja ulos -liikenne hoituu julkisissa kulkuneuvoissa, kun kaikki pyrkivät samoista ovista yhtä aikaa. Molempiin ongelmiin muotoilulla olisi paljon tarjottavaa. Jesse Perttula sanoo, ettei hänen tavoitteensa ole lisätä kulutusta ja siis luoda esineitä ensi siGemensamt Ansvar. Våra diakoner berättar om församlingens frivilligverksamhet. ■■ “Visor vid vindens ängar” -kaffekonsert ti 20.5. kl. 16 i Helsinggård, Konungsvägen 2. Seniorkören ViAnda. Kaffe serveras fr. kl. 15.30. Sommarsånger och allsång. Entré 10 e inkl. kaffe med dopp. Dir. Nina Fogelberg, vid pianot Ingmar Hokkanen. Dickursbykretsen samlas ons 21.5. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28 Pensionärernas utfärd till Tavastehus må 9.6. Vi besöker Vanaja kyrka, Finlands järnvägsmuseum och äter lunch på Vanajanlinna. Start kl. 9 från Dickursby och kl. 9.30 från Myrbacka kyrka. Utfärden är gratis för

jassa siksi, että niitä ostettaisiin. Hän haluaa niiden helpottavan arkea ja parantavan elämänlaatua. Perttula on opiskellut useissa kouluissa ja matkustellut paljon maailmalla. – Olen levoton sielu. Oma sielunmaisemani ei ole missään paikassa, vaan matkalla, kun istun ratikassa tai vaikka reppureissaan Aasiassa. – Minulla on levollinen olo, kun istun junassa, ratikassa, laivassa, lentokoneessa matkalla jonnekin. Sielulleni sopii, että etsin matkalla itseäni ja kuljen kohti toisia ihmisiä. Perttula kertoo olevansa kotoisin ”Jyväskylän korvesta”. Sinne, Lapin erämaihin tai saaristoon suuntaaminen ei ole hänen juttunsa. – Sellaisissa paikoissa oloni on yksinäinen. Kaipaan ihmisiä. Sitä, että voin peilata itseäni ja maailmaa heidän kauttaan. Itsensä peilaaminen on Jesse Perttulan mukaan mahdollista myös kristillisessä toiminnassa, jossa hänellä on omien sanojensa mukaan pitkä historia. – Olen kokenut, että seurakuntaympäristössä saan olla toisten kanssa vapaasti aito oma itseni. Saan toteuttaa itseäni vailla pelkoa tulla kivitetyksi. Ulla-Maija Vilmi

Huilimessu su 18.5. klo 16 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Mistä löytyy sielusi maisema? Jesse Perttulan kanssa keskustelevat runoilija Anna-Mari Kaskinen ja pastori Katja-Maaria Vilén. Muusikkovieraina Mikko Hintsala ja Juuso Kallioranta. Lastenhoito järjestetty. Messun jälkeen välipalaa ja lautapelejä.

Vanda svenska församlings medlemmar, övriga betalar 30 e / pers. Anmälningar senast 28.5. till pastorskansliet, tfn 09 830 6262, eller till diakon Heidi Salminen tfn 050 330 1828. Döpta Marius Carl Dominique Delval. Döda Rita Alice Parsons 61 år, Paavo Mattias Tammekann 83 år, Hellin AnnaStina Örthén 92 år. PÄIHDE- JA KRIMINAALITYÖ Vankien ja yhdyskuntaseuraamus-

asiakkaiden omaisten ilta ma 19.5. klo 18–20.30 erityisnuorisotyökeskus Snellussa, Toinen linja 8, Hel-

sinki. Illassa keskustellaan, miten läheisen tuomio vaikuttaa parisuhteeseen ja perheen vuorovaikutussuhteisiin. Lapsille omaa ohjattua toimintaa. Kahvitarjoilu. Illan päätteeksi vapaaehtoinen ehtoollishetki. VAMMAISTYÖ Retki Vivamon Raamattukylään ti

10.6. Näytelmät Marian miekka ja Kalastajat. Esitykset ulkona. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, Asematie 12, ja Myyrmäen kirkolta klo 9.45, Uomatie 1. Retken hinta 20 e sis. matkat, näytelmäliput, lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset 22.5. mennessä Tiina Gröhnille, p. 09 830 6264 tai 050 553 8486 tai tiina.grohn@evl.fi.

Taika-Petteri Petteri Hakanen Miten sinusta tuli Taika-Petteri? – Minusta tuli Taika-Petteri noin 17 vuotta sitten Helsingissä asuessani. Olin harrastanut jonkin verran taikatemppuja. Kun ensimmäisen kerran uskaltauduin esittämään niitä syntymäpäiväjuhlissa, huomasin yleisön tykkäävän tempuistani. Myös itselläni oli todella mukavaa. Mitä Taika-Petteri tekee? – Välillä harjoittelen uusia temppuja ja erityisesti vatsastapuhumista ja välillä kierrän esiintymässä ympäri Suomea. Olen kohta kolmen vuoden ajan esiintynyt televisiossa säännöllisesti. Telkkariin tulevat jutut vaativat paljon harjoitusta, koska niissä jonglööraan aika epätavallisilla tavaroilla. – Ajomatkoilla harjoittelen usein beatboxausta. Siinä tehdään suulla rumpuääniä ja muitakin jänniä ääniä. Esitysten lisäksi opetan hauskoja jonglööraustemppuja. Mikä esiintymisessä on kaikkein kivointa? – Parasta on, kun koko yleisö – myös aikuiset – nauravat vedet silmissä. Mitä kevät tuo Taika-Petterin mieleen? – Keväällä tykkään erityisesti pyöräillä. Asun Jyväskylässä Korpilahdella ja täällä riittää pieniä hiekkateitä, joita on mukava ajella. Nina Riutta

Asolan seurakuntatalon 10-vuotisjuhlamessu su 18.5. klo 12 Asolan seurakuntalolla, Asolantie 6. Pastori Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja Päiväkummun koulun kuoro. Taika-Petteri saarnaa ja opettaa jonglööraustemppuja. Kakkukahvit, makkaranpaistoa ja ohjelmaa lapsille. Viittomakielisille

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 20.5. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Näkövammaisille Askartelua to 22.5. klo 17–19.30, Inkun ideapaja, Korsonpolku 4. Kevätkauden päätös. Ilmoittaudu viimeistään kerhopäivänä klo 12 mennessä p. 09 872 1025. OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Taidetta esillä 29.8. saakka. Pe-

runanpesua Keravanjoessa. Van-

taan kaupunginmuseon valokuvia 1920–1980-lukujen Tikkurilasta. Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

mveoim su ss aa u nn un st a tai s in

Kotimaan matkaklubi

Kotimaan Matkaklubin matkat 2014

Espoon tuomiokirkko

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Egyptin Aarteita Villa Royalissa 12.6. Hinta 105 €, matkanjohtajana Tarja Haapala. Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 Laatokan ja Äänisen risteily 21.-26.7. Hinta alk. 768 €, matkanjohtajana rovasti Esko Hautala. Lomalinja Oy, p. 010 289 8100 Länsi-Unkarin kirkot ja luostarit 25.-30.9. Hinta 1080 €, matkanjohtajana pastori ja artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen. Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 Rooma - Sorrento 1.-5.10. Hinta 1365 €, matkanjohtajana rovasti Väinö Reinilä. Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 Anna-Maija Raittilan jalanjäljillä Transilvaniassa 7.-13.10. Hinta 1148 €, matkanjohtajana emerituspiispa Voitto Huotari. Lomalinja Oy, p. 010 289 8100

Liput 15,50–34,50 €

Lisätiedot ja varaukset matkatoimistoista!

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

STINISSEN

IRJA ASKOLA

Pyhän kanssa piilosilla

2241

1701

Anna Misko

Wilfrid Stinissen

Irja Askola

Armovuosi

Tänään on Jumalan päivä

Pyhän kanssa piilosilla

Historiallinen romaani täynnä tunteita ja dramatiikkaa. Vuoden 1793 huhtikuussa Karhinpään kappalainen Anders Gottleben kuolee ja Ingrid-rouva jää kolmen tyttärensä ja opiskelijapoikansa kanssa vaille elättäjää. Turun tuomiokapituli myöntää Ingridille armovuoden. Se suo hänelle tilapäisen turvan, mutta muuttuu koettelemukseksi, kun virasta kiinnostuneita kirkonmiehiä alkaa käydä arvioimassa pappilaa, leskeä ja hänen naimaikäisiä tyttäriään.

Kirja on kokoelma hartaustekstejä vuoden jokaiseksi päiväksi. Stinissenin uskonhahmotukseen kuuluu ajatus hiljaisesta rukouselämästä Jumalan rakastavan katseen alla. Siinä ihminen voi kasvaa omaksi itsekseen. Jokaisen kuukauden aloittaa rukous ja kirkkovuoden juhla-ajat on otettu huomioon. 22,41 (24,90)

Tuoretta kirkon uskon sisällön pohdintaa ja puhetta avarasta armosta: Jumala toivottaa jokaisen ihmisen tervetulleeksi. Kirjan tekstit viestivät levollisuutta ja lohdutusta, niissä on kepeyttä ja leikkimielisyyttä. Christer Åbergin kuvitus. 17,01 (18,90)

MINERVA

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Minun aarteeni – lauluja Hilja Aaltosen sydämeltä cd Laulut johdattavat kuulijansa todellisen aarteen, Vapahtajan, läheisyyteen.

Tänään on Jumalan päivä

2990

Nina Åström

1890

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

1890 Home Run dvd

Päihderiippuvuudesta kärsivä baseball-tähti joutuu kuntoutukseen kotikaupunkiinsa. Hän löytää uutta toivoa kohdatessaan värikkään menneisyytensä ja alkaessaan valmentaa nuorten baseballjoukkuetta.

www.sacrum.fi

Palveluja tarjotaan

114 Jouko Jääskeläinen,

125 Tiina Tuomela,

valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja, Vantaa

LKT, lastentautien erikoislääkäri, Vantaa

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

ITSENÄISYYS - KRISTILLINEN TERVEIN ARVOIN KOHTI ARVOPERUSTA - YHTEISTYÖ INHIMILLISEMPÄÄ EUROOPPAA www.joukojaaskelainen.com www.tiinatuomela.weebly.com Äänestä Europarlamenttivaaleissa 25.5. Ennakkoäänestys 14.-20.5. Maksaja KD r.p.

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

Parturi-kampaaja, terveydenhuollon ammattilainen: Jalkojenhoito, kotikäyntejä. Elisabeth: 040 595 6843.

TILAA UUSI POSTIMYYNTILUETTELO! Pyydä omasi veloituksetta asiakaspalvelustamme.

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, pöytätasot. Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

KOTISIIVOUKSET, IKKUNANPESUT - kotitalousvähennys p. 050-310 7245/LAURA

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Terveydenhoitoa

LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ SUJUVAAN ARKEEN Liikunta I Hyvinvointi I Apuvälineet I Kotiapteekki I Ensiapu Hygienia I Haavanhoito I Virtsankarkailu I Katetrit

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min. Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 18.5.2014 klo 18.00 Vanha kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN FENNO MEDICAL OY

09 276 360

Puhuu aiheesta: Miten löydän kotiin? Musiikissa: Hillel Tokazier

fennokauppa.fi

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Ke 14.5. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A 3.krs. Su 18.5. klo 12 Kirkkopyhä Siltamäen srk-kodilla Jousimiehentie 5. Klo 15 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Klo 18 Anna-Liisa ja Eero Lehtipuun kodissa, Kumpukj. 4 Rajamäki. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Järvenpäässä.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 18.5. klo 14 Hengen luoma uusi elämä Room. 8 Helvi Lahtinen ja Martti Vainionkulma

Hammashoitoa

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Suoraan kiviveistämöltä

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %. Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo) Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

✆ 09-8362 5220 09-8362 5225 päivystys 045 353 1352 Ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 45 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan

Vuokrata halutaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16 Kare Bonsdorff

Aikamerkki

Juhliin lainamekossa

Vuosisadan rakkauslaulussa esiintyvät Johannes Salomaa, Anne Nielsen ja Monna Relander.

Globe Hope, Ivana Helsinki, Miun ja Samuji. Helsingissä Kiseleffin talossa sijaitsevasta Vaatelainaamosta löytyy paitsi kotimaisten suunnittelijoiden vaatteita myös vintage-vaatteita, koruja, laukkuja, päähineitä sekä Minna Parikan korkokenkiä. Kesäkuun alusta tauolle jäävän Vaatelainaamon kuukauden jäsenyys maksaa 35 euroa. Summalla saa lainaksi kaksi tuotetta kerrallaan viikon ajaksi. – Näin kevätaikaan mekot ovat suosittuja, Vaatelainaamon toinen perustaja Hertta Päivärinta kertoo.

Tunteita täynnä Vuosisadan rakkauslaulu la 17.5. klo 19 Teatteri Vantaa, Tikkurilantie 44. Liput 20 e.

Jos ikinä on ketään rajusti rakastanut, tulee Vuosisadan rakkauslaulu suoraan ihon alle. Ihan niin kuin Märta Tikkasen vuonna 1978 julkaistu runoteos Vuosisadan rakkaustarina, johon Teatteri Vantaan runoja lauluesitys perustuu. Tekstit kertovat kirjailijoiden Märta ja Henrik Tik kasen avioliitosta ja perhe-elämästä. Esityksen nainen on näyttelijä Anne Nielsen, joka on tulkinnut samoja runoja ja Toni

Edelmannin säveltämiä lauluja jo 1990-luvulla. – Rakkaus, avioliitto, perhe, sairaudet, oma tila ja työ – kaikki ne ovat naisen elämän suuria asioita, Nielsen sanoo. Märta Tikkasen runot ovat henkilökohtaisia ja pelottomia. Ne eivät säästä lukijaa ikäviltä asioilta vaan ovat viiltävää kuvausta alkoholistiperheen elämästä ja väkivaltaisesti ja narsistisesti käyttäytyvästä puolisosta. Monet runot kuvaavat ahdistusta ja uuvuttavaa vihan tunnetta. Siitä huolimatta Anne Nielsenistä vaikuttavinta on se, että Tikkasen runoissa on niin paljon

kaikenkokenutta lämpöä ja ymmärrystä. Teatteri Vantaan esitykseen valikoituivat tietoisesti valoisimmat ja toivoa antavimmat runot. – Minulle on välittynyt sellainen käsitys, ettei rakkauden side Märtan ja Henrikin välillä koskaan katkennut. Taiteilijasieluina he varmaan ymmärsivät toisiaan ja olivat intohimoisia kaikessa, myös suhteessa toisiinsa, Nielsen pohtii. – Mutta kaikista kovin juttu ehkä on, että kirjoittaja löytää kaiken jälkeen oman itsensä.

Grace (armo), Miracle (ihme), Hope (toivo) ja Purity (puhtaus). Jokaisen kunnon kristityn avainsanastohan se siinä! Vaan ei – kyse onkin kosmetiikasta. Maailmalla kiitosta kerännyt ihonhoitosarja Philosophy on tunnettu iskevistä nimistään ja tyylikkäistä pakkauksistaan. Jokaisella tuotteella on tarina, ja purkkien kylkeen on painettu muutama inspiroiva lause. Philosophyn oma filosofia perustuu ajatukselle ihonhoidosta kauneuden kulmakivenä. Merkin perustaja, amerikkalainen Cristina Carlino valmisti ensin ihonhoi-

Nina Riutta

3 x nainen Thomas Hanses/EBU

Conchita Wurst Kööpenhaminan viisulavalla.

Pyhä Liberata Parrakas nainen vai naiseksi laittautunut mies? Itävaltalaisella euroviisuvoittajalla Conchi ta Wurstilla on edelläkävijä, joka jo 1300-luvulla nautti suurta kansansuosiota Keski-Euroopassa. Siinä missä viisutähdelle riittää yksi taiteilijanimi, pyhimys tunnetaan monilla eri nimillä: hän on muun muassa Wilgefortis, Uncumber, Kümmernis ja Liberata.

Legendan mukaan Wilgefortis oli Portugalin kuninkaan kristitty tytär, joka oli luvattu vaimoksi Sisilian kuninkaalle. Hän kuitenkin halusi pysyä neitsyenä ja rukoili Jumalaa avuksi. Apu tuli: Wilgefortisille kasvoi parta, eikä kosija enää huolinut häntä. Raivostunut isä antoi naulita tyttärensä ristille. Ristiinnaulitun parrakkaan naisen patsaita voi nähdä eri-

tyisesti Saksassa – ja Itävallassa. Wilgefortisia pidetään keksittynä hahmona. On arveltu, että tarina syntyi, kun Alppien pohjoispuolelle levisi kopioita italialaisesta Luccan krusifiksista, jossa ristiinnaulitulla Jeesuksella on yllään tunika ja kruunu. Ehkä Wilgefortis/Liberata silti kelpaisi suojeluspyhimykseksi Euroviisuille, joissa asu on vapaa? Kaisa Halonen

Soili Pohjalainen

Keltaista kevääseen?

Armoa iholle ja toivoa kasvoille

NÄIN MÄRTA TIKKANEN KIRJOITTAA: ”Me muutimme yhteen / ei siksi että / halusimme / vaan siksi että / emme voineet muuten olla.”

Wilgefortis itävaltalaisessa museossa.

Lainaamalla juhlavaatteet saa todennäköisesti halvemmalla kuin ostamalla. Lainatessa ei myöskään tarvitse miettiä, onko vaatteelle myöhempää käyttöä. Valtaosa lainaamon vaatteista on pientä kokoa ja keskikokoa. Lainatut tuotteet tulee palauttaa huollettuina. Jotkut lainatuotteista voi myös lunastaa itselleen. Se on hyvä tietää, jos sattuu vaikka kiintymään lainamekkoon.

totuotteita plastiikkakirurgien ja ihotautilääkäreiden käyttöön, mutta päätti pian, että kauneus kuuluu kaikille. Myydyimpiä tuotteita ovat Hope in a jar -kosteusvoide, Purity made simple -puhdistusaine sekä Amazing grace -tuoksu, jotka ovat kuuluneet valikoimaan alusta asti. Kauneudenhoidon ammattilaiset ovat raahanneet tuotteita matkatuliaisina, mutta nyt sarjaa saa myös Suomesta. Krista Susi

Kun toivo ei riitä, seerumi auttaa.

rukoilee

Irja Askola: Pyhän kanssa piilosilla. Kirjapaja 2014. Helsingin piispa Irja Askola kirjoittaa omanlaistaan vapauden teologiaa. Hän muistuttaa, ettei usko ole oikeassa olemista, hengellisiä toimenpiteitä, kirkollisia suorituspisteitä eikä soolonumero. Askolalle usko on enemmänkin luottamusta ja kotiinpaluuta. Se tarjoaa elämään merkitystä ja lepoa, mutta kestää myös epäilyn. Kaisa Kariranta: Jeesus ja elämisen taito. Kirjapaja 2014. Avioeron ja sen tuomien myllerrysten käsittelyyn apua voi hakea vaikka Jeesukselta. Kirjoittaja punnitsee valintojaan Jeesuksen ohjeiden ja vertausten valossa ja käy läpi niin vihaa, ikävää kuin uutta rakkauttakin. ”Kultalankana Jeesuksen elämisen taidon opeissa on toinen ihminen”, kirjoittaja oivaltaa. Tajuaa hän senkin, että jokainen kompastelee ja kaikki satuttavat. Taivas auki. Suomalaisten naisten rukouksia. Toimittanut Aino-Kaarina Mäkisalo. Kirjapaja 2014. 28 naista on kirjoittanut elämänsä iloista ja huolenaiheista rukouksia. Niissä kaivataan kampaajalle, toivotaan lasta, kiitetään vaginasta ja surraan yksinäisyyttä. Jääkaapin oveen voisi kiinnittää vaikka Vitutusrukouksen, jonka kirjoittajaa ärsyttävät muun muassa kevään valon paljastama lika, miehen itsetyytyväisyys ja omat kilot ja karvat. Kaisa Halonen