Lauri 2014 nro 22 (7 8) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 22 • Armon asialla • 7.8.2014 • www.vantaanlauri.fi

Loma loppuu – kesä jatkuu

Seur a Laurava ilme i styy

21 .8 .

Oppilaitosdiakoni menee nuorten sekaan Pyhän Laurin vaellus

Petja Wagoner:

Kinneripyörä on nopea kulkuneuvo, mutta myös varsinainen huomiomagneetti.

Opiskeluaikana pyöräilin kontrabasso selässä 8

Onkohan nuorille pelkästään outoa se, mikä minulle on pyhää? – Hanna Paavilainen

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Hans von Schantz

2 Saida Laazouzi ja Samira Chakir kaipaavat uskontokeskusteluihin mukaan enemmän kristittyjä naisia.

Sivulliset uhrit Sotia käydään nykyisin harvemmin suoraan valtioiden välil lä ja niillä on harvoin selkeää alkua tai loppua. Sotiin ajaudu taan. Niissä on monenlaisia osapuolia armeijoista epämääräi siin asejoukkoihin ja niihin liittyy ulkopuolisten tukijoiden int ressejä. Siksi niihin on vaikea löytää pysyvää ratkaisua. Var maa on vain siviilien mittaamaton kärsimys. Siviilit ovat sodan sivullisia uhreja. Periaatteessa heitä pi täisi suojella. Käytännössä oman puolen siviileistä välitetään kuitenkin enemmän kuin vastapuolen siviileistä, joten omi en suojelemiseksi ollaan valmiita hyväksymään vastapuolen suuretkin uhrimäärät. Koska sotaa käydään myös median ja sosiaalisen median huomion, myötätunnon ja taloudellisen ja poliittisen tuen saamiseksi, siviilejä käytetään häikäilemättä hyväksi. Naisista ja lapsista tehdään ihmiskilpiä. Kärsimyksestä saadaan isku lauseita vaalikamppailuihin. Israelin ja Hamasin sotaa Gazassa ei pidä katsoa ideologis ten silmälasien läpi. Kumpikaan osapuoli ei käy sotaa puh tain paperein. Israelin iskut YK:n kouluihin ovat tuomittavia, mutta niin on myös Hamasin aseiden varastointi ja rakettien ampuminen si viilien keskeltä. Hamasin kaivamat tunnelit on tarkoitettu Is raelin asukkaiden terrorisointiin, Israelin saarto taas tekee ga zalaisten elämästä piinaa. Ainoa tie rauhaan Lähi-idässä on oikeudenmukaisuus ei kä oikeudenmukaisuus voi toteutua ilman rauhaa. Rauhan tekeminen on sodankäymistä vaikeampaa: juuri siksi erityi sen autuaita ovat rauhantekijät. Nyt heitä tarvittaisiin, mut ta kostonhalu, pelko ja viha ovat esteitä rauhan tai edes kes tävän aselevon tiellä. Tätä kirjoitettaessa sota on tauolla.

Kolumni

Ulkopuolisena Kävin ulkomailla erään toisen kirkkokunnan jumalanpalve luksessa. Ovella paikallinen suntio luuli minua turistiksi ja oli käännyttämässä pois. Turisti olinkin, mutta sönkötin ja viitoin itsepäisesti, että haluan jäädä jumalanpalvelukseen. Minulle osoitettiin paikka, jossa sain istua. Se saattoi olla vierailijoil le varattu penkkirivi, hieman syrjässä oikeasta jumalanpalve lusväestä. Istuin siihen kiltisti. Kirkkotila oli mahtipontinen: suuret kivipilarit, korkeat hol vikaaret ja taiteeseen hukutetut ikkunat. Mies kultasomistei sessa kasukassaan kantoi kultakoristellun Raamatun paraa tipaikalle. Hänen askeleensa näyttivät hitaan harkitulta ko reografialta. Poikakuoro alkoi laulaa. Nuorista, kirkkaista ää nistä oli piiskattu ilo ja improvisaatio pois – tai ainakin vedet ty hymy pyllyyn harmonian tieltä. En pystynyt osallistumaan yhteisiin lauluihin, sillä melodi at olivat minulle outoja. En osannut arvostaa virsien lyriikkaa, sillä kieli oli minulle vieras. Nousin seisomaan kun muutkin nousivat, mutta en tiennyt miksi. Mieleeni hiipi ihan varkain ajatus: ”Koskakohan tämä loppuu?”. Yritin salaa googlettaa vastausta puhelimellani. Aprikoin siinä joutessani, että tätäköhän se puusepän poika tavoitteli: smaragdein koristeltuja Raamattuja, hopeisia eh toollisastioita ja marmorialttareita. Tarvitsemmeko me ihmi set tätä aistiaksemme Pyhän? Minun on vaikea ymmärtää, et tä ainakaan Jumala tarvitsisi kaikkea tätä kimaltavaa. Ulkona hoksasin, että mikään tunneaalto ei ollut minussa läikähtänyt. Ei syntynyt uskonnollisuu den kokemusta, vaan ulkopuolisuuden. Tältäköhän tuntuu siitä tulevaisuuden rip pikoululaisesta, joka tulee meidän messuum me ensimmäistä kertaa? Jos koulujen kirkko käynnit loppuvat, virsiopetus vähenee, seu rakunnan aamunavaukset harvenevat, ei vätkä vanhemmat ole vieneet messuun, niin onkohan se, mikä minulle on py hää, nuorille pelkästään outoa? Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Uskontodialogi ehkäisee ennakkoluuloja Naisten uskontokeskusteluissa on opittu, etteivät kaikki kristityt ole maallistuneita tai musliminaiset alistettuja. Koivukylän alueella on järjestetty viime syksystä lähtien kerran kuussa uskontokeskusteluja kristityille ja musliminaisille kaupungin, seurakuntien ja maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyönä. Naiset ovat puhuneet uskosta arjessaan ja elämässään. Aloitteen keskusteluille ovat tehneet koivukyläläiset, jotka ovat toivoneet, että eri uskontojen edustajat saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Uskontodialogin toivotaan helpottavan ihmisten välistä kanssakäymistä ja lisäävän alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Vantaan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Tiina Kentta ja Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Sari Koistinen arvioivat, että ennakkoluulot ja väärinkäsitykset ihmisten välillä liittyvät usein juuri uskontoon. – Uskontokeskusteluilla tavoitellaan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämistä. Keskustelut pyritään viemään arjen tasolle, jolloin pystytään puhumaan vaikeistakin asioista, Kentta sanoo.

Keskusteluissa on käsitelty muun muassa kasvatusta ja lapsen ja vanhempien välistä suhdetta sekä naisen asemaa molempien uskontojen näkökulmasta. Mukana on ollut 20–30 naista. Yhdelle keskustelukerralle on varattu aikaa kaksi tuntia. Jokaiselle kerralle on valittu oma teema, josta pidetään alustus sekä kristillisestä että islamin uskon näkökulmasta. Sen jälkeen keskustelua aiheesta jatketaan pienemmissä ryhmissä, ja lopuksi keskusteluiden pääasiat kootaan yhteen. Uskontokeskusteluihin osallistuneiden musliminaisten mielestä keskusteluille on ollut tarvetta. – On ollut yllättävää, miten vähän tietoa suomalaisilla on islaminuskosta. Kristityt kuvittelevat, että musliminaiset vain synnyttävät ja hoitavat kotona lapsia, sanoo Saida Laazouzi. – Kristityt luulevat, että islaminuskossa nainen on alistettu ja mies hallitsee perhettä, Samira Chakir ihmettelee. Laazouzi ja Chakir myöntävät,

että myös muslimeilla on ennakkoluuloja kristittyjä kohtaan. – Muslimit kuvittelevat helposti, että kaikki suomalaiset ovat maallistuneita, Laazouzi kertoo. – Luulin, että usko ei ole kristityille tärkeä osa elämää, vaan muistetaan vain hädän hetkellä. Muslimeilla saattaa myös olla sellainen kuva, että uskonto ei kristityillä rajoita mitään, vaan he saavat tehdä mitä vain, Chakir jatkaa. Molemmat toivoisivat, että keskusteluihin osallistuisi enemmän kristittyjä naisia, ja niitä, joilla ei ole ennestään tietoa islaminuskosta. Sillä tavoin myös uskontoon liittyvä syrjintä saataisiin vähenemään. Niin Laazouzi ja Chakir kuin muutkin keskusteluihin osallistuneet naiset toteavat, että on hyvä, että keskusteluita järjestetään. Niiden avulla saadaan korjattua väärinkäsityksiä. Ilmapiiri on koettu myönteiseksi ja keskustelu on ollut vireää. Anna Liisa Karjalainen, Teija Tuoriniemi, Elina Tuuri ja Susanna Väyrynen

Uskontokeskustelut jatkuvat syk syllä. Lisätietoja susanna.vayry nen@student.diak.fi.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Konflikti koskettaa Israelissa heikoimmassa asemassa olevia ›› Kazaniin rakennetaan kirkkoa suomalaisten rahoituksella ›› Tuhopoltettua Kaivokselan kirkkoa puretaan ›› Suomen Lähetysseura antaa 50 000 euroa gazalaissiviilien sairaanhoitoon KANNEN KUVA SINI PENNANEN

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Takaisin kouluun Nikolaos Giakoumis, hiusalan opiskelija: ”Minulla alkaa nyt kolmas vuosi Variassa. Tuntuu siltä, että olen oppinut jo aika pal jon, mutta paljon on vielä opittavaakin. Valitsin tämän alan, kun se tuntui mi nulle helpoimmalta ja tutuimmalta. Äitini on parturi-kampaaja ja suvussa on muita kin kampaajia. Äiti on kyllä aina sanonut, että opiskele jotakin muuta, koska hius alalla on raskasta. Mutta raskasta työnte ko on joka tapauksessa. Kesällä olen ollut äidin kampaamossa töissä. Sunnuntaisin laitan mainoksia bus sipysäkeille. Kun olin Kreikassa häissä, lai toin koko suvun hiukset. Kyllä he minuun luottavat. Uusille opiskelijoille antaisin sellaisen neuvon, että kaikki on asenteesta kiinni. Jos tahtoo, täällä voi oppia tosi paljon.” Hanna Antila

Ammattioppilaitos Varian opiskelijat aloit tavat uuden lukukauden ma 11.8.

Väitellään

Loman loppuminen on iloinen asia, Kirsi Ahola! päin on vaikeita asioita ja rankka syksy. Neuvon ottamaan kuormittavat ja ikävät asiat puheeksi. Loman tuoma etäisyys auttaa usein näkemään asioita kirkkaammin. Sen sijaan, että vain sinnittelisi, voisi epäkohdista puhua rakentavasti – mistä voisi ottaa oppia ja mitä kannattaa tehdä samalla tavalla ja mitä toisin.

Kesäaika on usein töissäkin erilaista.

Psykologi Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta pohtii lomanviettoa työhyvinvoinnin ja palautumisen näkökulmasta. Mitä parempi loma, sitä vaikeampi on palata töihin.

– Ei pidä paikkaansa. Sen sijaan rutiinien ja rytmin muutoksiin sopeutuminen kuluttaa psyykkistä energiaa. Siinä mielessä loman loppuminen on aina haastavaa.

– Runsaan alkoholinkäytön yhtäkkinen lopettaminen on vaikeaa. Voi tuntua mahdottomalta selvitä lounaasta ilman viiniä. Muutosta voisi tehdä vähitellen viimeisellä lomaviikolla. Samalla voisi siirtää myös päälaellaan olevaa unirytmiä työ- ja toimintakuntoon. Loman loppuminen voi olla iloinen asia.

– Voi hyvinkin olla, ja monestakin syystä. Ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Jos ja kun loma on tarjonnut lepoa, virkistystä ja vaihtelua, moni on lomalta palatessaan energinen ja halukas tarttumaan töihin. Jollekin toiselle voi työhön paluu tuntua helpotukselta pitkään ja vaativaan perhelomaan verrattuna.

– Näin voi olla, etenkin jos työssä on epäkohtia tai edessä-

KOTISIIVOUKSET, IKKUNANPESUT - kotitalousvähennys p. 050-310 7245/LAURA

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

LVIS, huolto, korjaus, säätö,

remontit ja ilmastointipuhdistukset. Jäsen 360°

Jäsen 360° JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

www.kotimaa.fi

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Jaakko Tapaninen

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

w w w.vantaanlauri.fi © Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

Kotimaa

Tuula Mösö

Ostetaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Koulutusta

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Ulla-Maija Vilmi

Lämpimät kiitokset

Versio 2.1. Windows & Mac

Toimitusjohtaja

– Lomaan kannattaa suhtautua vähemmän dramaattisesti. Kyseessä ei ole kerran elämässä tilanne, vaan tasaisin välein toistuva asia. Kesä jatkuu, vaikka loma loppuu. Kannattaa miettiä, mitä voi tuoda lomalta arkeensa. Kesäaika on usein töissäkin erilaista. Voi käydä ulkona kävelemässä, ostaa jäätelön ja syödä parvekkeella. Illat ja viikonloput ovat vapaa-aikaa. Arjen ja loman eron ei tarvitse olla musta-valkoinen.

kaikille, jotka teitte minulle 18.6.2014 ikimuistoisen juhlan.

MUUTOT JA KULJETUKSET Jäsen 360° kuorma-autolla tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Jaakko Tapaninen

Loma-ajalla syntynyttä rentoa elämäntapaa on vaikea siirtää töihin.

– Pehmeä lasku töihin tekee

Olet terwetullut Kirkkonummen ruotsinkielisen sekä suomenkielisen seurakunnan isännöimään Suomen Merimieskirkon kaksikieliseen kesäjuhlaan 9.–10.8.2014. Ohjelmassa mm: perinnevenepurjehdus, www.merimieskirkko.fi Porkkalan kiertoajelu, vähän puhetta, paljon musiikkia, tanssia sekä info@merimieskirkko.fi yhteislaulua. Sokerina pohjalla Joel Vartiaisen urkukonsertti sekä facebook.com/merimieskirkko juhlajumalanpalvelus, jossa saarnaa piispa Björn Vikström.

Ekottimessa on loistava valikoima ekologisesti tuotettuja kodintarvikkeita, sisustustuotteita ja lahjatavaroita. Verkkokauppa: ekotin.ﬁ ekotavarataloekotin Hakaniemen torik. 2,17 Helsinki

– Totta. Loman vaikutus kestää yllättävän vähän aikaa, noin kuukauden kuluessa sen hyvinvointivaikutukset ovat haihtuneet. Siksi onkin viisasta, ettei pidä kaikkea lomaa kesällä, vaan myös pitkin vuotta, vaikka pitkiä viikonloppuja.

Pitkään lomaillut tarvitsee pehmeän laskun.

Tavataan rajapinnalla

Palveluja tarjotaan

Lomalla ladatut akut tyhjenevät nopeasti.

Lomalta palatessa ahdistus tai stressi voi olla tavallista maanantaiahdistusta suurempi.

Markku Mattila

Pitkäksi venähtänyttä terassikautta on hankala lopettaa.

hyvää kaikille, koska siirtymä vaatii energiaa. Siksi on hyvä, ettei ole etukäteen sovittuja aikatauluja tai ulkopuolista kontrollia, vaan lomalta palaaja voi itse säännellä ja suunnitella töiden aloittamistaan.

Avoin raamattukoulu

Investoi elämääsi – tule opiskelemaan lukuvuodeksi tai vaikka vain viikoksi Kauniaisiin aikuisopiskelijoiden omaan raamattukouluun, Arkkiin. Meillä opiskelet innostavien ja asiantuntevien opettajien johdolla. Aiheena Raamatun kirjat, kirjoittajat ja päähenkilöt. Vuodessa luetaan koko Raamattu läpi. Tutustu viikko-ohjelmiin www.sro.fi/ark ja ilmoittaudu mukaan! Syksyn arkkiviikot 1.9.–12.12.2014 Kevään arkkiviikot 12.1.–15.5.2015 Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, p. 09 512 3910

Markku Mattila

Muutosvoima

Aleksej Fedotov lomailee elokuussa tekemällä TransMongolian matkan junalla.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Saarnastuolissa pappi puhui köyhistä ja rikkaista sinän sä hienosti ja vertaili ihmisten elämää ja arvoja Suomes sa. Mutta sanaakaan ei sanottu kehitysmaiden ihmisistä, puhumattakaan bangladeshilaisen vaatetehtaan työläi sistä tai vaikkapa Gazan asukkaista. Toinen pappi rukoili erityisesti Israelin ja sen kansan puolesta. Miksi ei rukoiltu palestiinalaisten puolesta? Pa huuttaanko he ovat asuttaneet maansa ikiaikoja sitten? Jos kirkossa otetaan kantaa maailmanpolitiikkaan, pi täisi kantaa ottaa heikoimpien puolesta. Sitä on käsityk seni mukaan kristillisyys. Seurakuntalainen

Amislaisten asialla Aleksej Fedotov ihailee pehmeitä koviksia. Aleksej Fedotov, 22, oli noin kuusivuotias muuttaessaan perheensä kanssa Valko-Venäjältä Suomeen. Hän huomasi tulleensa vauraaseen maahan. – Olin lapsena nähnyt äärimmäistä köyhyyttä. Minusta näytti siltä, että Suomessa oli hyvät mahdollisuudet ratkaista kaikenlaisia asioita ja ongelmia. Kohtalaisen pian hänelle selvisi kuitenkin, ettei kaikilla mene Suomessakaan hyvin: on tuloeroja ja toimeentulo-ongelmia. – Saatoin miettiä, miksi jotkut matkustavat kaukomaille monta kertaa vuodessa ja miksi joku toinen ei voi saada uusia lenkkareita. Mietiskelyidensä pohjalta Fedotov alkoi rakentaa maailmankuvaansa. Hän vakuuttui pohjoismaisesta demokratiasta siinä määrin, että haluaisi edistää sen suuntaista kehitystä entisessä kotimaassaan. – Yritys järjestää demokratiakonferenssia ei ole onnistunut. Valko-Venäjä on pieni, sulkeutunut maa. Siellä ei katsota hyvällä poliittisesti aktiivista pasifistia ja aseistakieltäytyjää. Asuttuaan kymmenkunta vuotta Hyvinkäällä Aleksej Fe-

dotov muutti Vantaalle ja aloitti opinnot Liikemiesten kauppaopistossa Helsingissä. – Muutin omilleni, kun olin viidentoista. Olen elättänyt itseäni erilaisilla iltatöillä, siivoojana, pr-hommilla ja kirjoittamalla lehtiin. Yhdessä muutamien opiskelukavereidensa kanssa Fedotov huomasi, että opiskelijoiden oikeusturva ei ollut ajan tasalla omassa oppilaitoksessa. Parantaakseen tilannetta he perustivat opiskelijakunnan. Fedotovista tuli puheenjohtaja. – Opiskelijakuntatoiminta antaa hyviä eväitä. Se kehittää monenlaisia taitoja, kuten kykyä kommunikoida, tehdä päätöksiä ja tarkastella asioita monipuolisesti. Monet opiskeluaikaiset kaverini ja nykyiset ystäväni ovat päässeet pitkälle, toiset työelämässä muoti- ja pankkialoilla, toiset jatko-opinnoissa. Aleksej Fedotov itsekin suunnittelee vielä opiskelevansa. – Minua kiinnostaisi opiskella opettajaksi. Se on käytännöllinen, humaani ammatti. Valmistuttuaan merkonomiksi Aleksej Fedotov suoritti siviilipalveluksensa Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto

SAKKI ry:ssä. Palveluksen vielä kestäessä hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi. – Taidan olla Suomen historiassa ensimmäinen, joka on vapautettu sivarista hyvän palveluksen perusteella. Poliittista sitoutumista harkitessaan Fedotov kertoo lukeneensa läpi kaikki puolueohjelmat. – Minulle tärkeä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taju. Haluan pitää mielessä maahanmuuttajat, yksineläjät ja asunnottomat. Pohjoismaissa sosiaalidemokratia on yhteiskunnan pohja-arvona, vaikka nyt onkin meneillään kylmä itsekkyyden aika. – Minua inspiroivat esikuvina Erkki Tuomioja, Ilkka Taipale ja Tarja Halonen. He ovat osoittaneet, miten voi olla kova olemalla pehmeä. Syksyllä järjestöjohtaja näkee tehtäväkseen haastaa Suomen hallituksen politiikkaa. – On vaikea nähdä, miten nuorisotakuu ja satojen miljoonien säästöt ammattikoulutuksesta voidaan sovittaa yhteen. Jos etäisyydet oppilaitoksiin kasvavat, on todennäköistä, että epätasa-arvo ja syrjäytyminen lisääntyvät. Ulla-Maija Vilmi

Elämä tuo joskus eteen haastavia tilanteita. Kun elämä koettelee, olisi jokaisella hyvä olla käytössään mielenter veystaitoja ja selviytymistaitoja haasteiden kohtaamiseen. Ne edistävät mielenterveyttä, joka on myös hyvinvointi valtion keskeinen menestystekijä. Mielenterveyden vahvistajia ovat muun muassa psyyk kisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoin nista huolehtiminen, monipuolinen ravinto ja mielihyvää tuottava tekeminen sekä arjen rytmitys. Jos ihmisen usko itseensä ja mahdollisuuksiinsa hor juu, tarvitaan kuuntelevaa korvaa ja auttavia käsiä. Tar vitaan toimivaa yhteiskunnan palvelujärjestelmää, jos sa korostuvat erityisesti matalan kynnyksen mielenter veyspalvelut. Haasteena on mielenterveyden ongelmiin usein liit tyvä häpeä, joka estää ja hidastaa avun pyytämistä. Jos kohtaat ihmisen, jonka mielenterveys huolestuttaa, lä hesty rohkeasti ihmetellen. Monesti kuunteleminen riit tää. Tarvittaessa apua voi hakea terveyskeskuksesta tai varata ajan sähköisesti psykiatriselle sairaanhoitajalle il man lähetettä. Kun seuraavan kerran kohtaat naapurin, tervehdi ja ky sy mitä kuuluu. Pieni ele, mutta suuri teko edistää mehenkeä ja tukee mielen hyvinvointia. Alpi Ripatti, mielenterveyshoitaja

Sotien jälkeen syntyneet ikääntyvät. Siitä puhutaan kuin se olisi jatkuva uhka. Vanhuksien huolestuttava lukumää rä onkin vain tilapäinen ilmiö, kun tiedetään, että luon nollinen poistuma tapahtunee jo parinkymmenen vuo den sisällä. He kuuluvat siihen sukupolveen, jotka suorittivat jäl leenrakennustyön loppuun ja loivat perustan hyvinvoin tivaltiolle. He ahersivat ja täyttivät kansalaisvelvollisuu tensa. Nyt ei sitten löydy varoja takaamaan heille turval lista, ihmisarvoista vanhuutta ja kunniallista hoitoa. Ikäihmisiämme kohdellaan kaltoin kahdella eri rinta malla. Yksin asuva liikuntakyvytön kokee, että koti on muuttunut vankilaksi, josta ei ole ulospääsyä. Kodinhoi taja käy pikaisesti katsomassa, mutta vanhus joutuu ole maan yksin jopa 22 tuntia. Putkassakaan ei asiakasta us kallettaisi jättää niin pitkäksi aikaa valvomatta. Toisenlaisen vääryyden kohteeksi joutuu omaishoita ja, joka itsekin on useimmiten ikäihminen. Hänelle on kunnia-asia hoitaa rakkaansa loppuun asti, mutta voi mat pettävät. Erään vaimon oli pakko siirtää mies hoi tokotiin, koska nosteleminen oli hengenvaarallista hoi tajalle itselleen. Jollei valtiolta tai kunnalta liikene rahaa, on mietittävä muita keinoja. Vapaaehtoisilla on jo erilaisia ryhmiä van husten viihdyttämiseen. Niistä pitäisi organisoida luo tettavia kodinturvajoukkoja omaishoitajan avuksi, kort telitoimikuntia. Kadut ja metsät ovat täynnä hölkkääjiä, koska juoksu kuulemma vähentää masennusta. Eräät julkkikset ovat ilokseen havainneet, että ”aivot tyhjenevät”. Kunpa edes yksi ajatus jäisi muhimaan: ”Auta ikäihmisiä”. Ritva-Liisa Harjumaa, Rovaniemi

Toni Gröhn, Petri Minkkinen ja Katariina Lauronen kohtasivat putkiasentajien työsalissa.

Mikä ihmeen oppilaitosdiakoni? Petri Minkkinen kiertelee ammattiopiston käytävillä ja poikkeaa työsaleissa juttelemassa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

rityisnuorisotyönohjaaja Petri Minkkinen on ollut Vantaan ammattiopisto Varian oppilaitosdiakonina kahdeksan vuotta. Hän toimii Tennistien ja Rälssitien toimipisteissä. Koulun oppilaat ovat 15–20-vuotiaita. – Oppilaitosdiakonin työ lähti siitä, kun aikoinaan mietin, että odotanko nuorten tulevan seurakuntaan minun luokseni vai menenkö minä sinne, missä nuoret jo kokoontuvat. Tennistien toimipisteestä valmistuvat parturi-kampaajat, kokit, tarjoilijat, kiinteistönhoitajat, koneistajat, levyseppähitsaajat, artesaanit, talonrakentajat sekä sähkö-, putki- ja ilmanvaihtoasentajat. Rälssitieltä tutkinnon saavat ajoneuvoasentajat, autokorinkorjaajat, lentokoneasentajat, autonkuljettajat, lentoasemanhuoltajat ja varastonhoitajat.

Petri sanoo, että oppilaitosdiakonin työn pääpointtina on antaa kirkolle inhimilliset kasvot. Oppilaitosdiakonilla ei ole Variassa omaa huonetta eikä vastaanottoaikoja. Toimistossa istumisen sijaan Petri menee nuorten sekaan. – Kiertelen koulujen käytävillä ja pääsen työsaleihin jututtamaan niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Näissä arjen kohtaamisissa kyselen kuulumisia ja jaamme iloja ja suruja. Syyslukukauden alkaessa Petri ja oppilaitospappi Jukka-Mikko Karjalainen tapaavat uudet opiskelijat ja kertovat työstään oppilaitoksissa. – Teemme selväksi, että emme ole täällä ketään käännyttämässä – joskin luterilaisen teologian mukaan se on mahdotontakin. Kerromme, keitä me olemme ja miksi olemme oppilaitoksessa ja silloin pelikenttä on selkeä, Petri kertoo.

Kahdeksan tuntia hitsausta

Katariina Lauronen, 17, opiskelee Variassa putkiasentajaksi. Ensimmäinen kouluvuosi kolmesta on takana ja toinen vuosi alkamassa. Aluksi äiti ja sisarukset järkyttyivät, kun perheen kuopusprinsessa ilmoitti opiskeluvalinnastaan. – Olimme täällä Variassa avointen ovien päivänä tutustumassa. Kun putkiasennusalaa esiteltiin, minulle tuli heti tunne, että ’jes, toi on mun juttu’! Katariina kertoo tulevansa yleensä paremmin toimeen poikien kuin tyttöjen kanssa, vaikka on hänellä kavereina tyttöjäkin. Katariinan luokalla on 18 oppilasta, joista kaksi on tyttöjä. – Mutta ei minusta mikään poikatyttö ole tullut! Katariina sanoo ja nauraa. Putkiasentajaksi opiskeleminen kiinnosti Katariinaa siksikin, että suvussa on putkialan yritys. Jo pienestä lähtien hän

on nähnyt, minkälaista työ on. Ammattiopiston rytmi on yllättänyt Katariinan. – Meillä on niin paljon hitsausta! Sitä on kahdeksan tuntia putkeen. Ja koulupäivät ovat pitkiä: kahdeksasta neljään. Ei meillä yläasteella ollut niin pitkiä päiviä. Katariina on nähnyt Petri Minkkisen koululla pari kertaa. Viime syksynä Katariina oli oppilaitospapin ja -diakonin esittäytymistilaisuudessa. Hän tietää, että Petrin kanssa voi mennä juttelemaan, jos on murheita. – Eka kerran Peten nähdessäni ajattelin, että hän on joku pappi ja alkaa paasata minulle jotain. Sitten Pete alkoi puhua meidän luokallemme, eikä siitä tullut pappi mieleen, vaan hän otti asiat rennosti eikä ollut ihan samanlainen kuin muut.

Mitä sä täällä teet? Varian ammattioppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvat opet-

tajien ja opinto-ohjaajien lisäksi kuraattori, psykologi ja tervey denhoitaja. Oppilaitosdiakoni on yksi aikuinen lisää nuorten saatavilla. – Me seurakunnan oppilaitostyöntekijät pyrimme omalta osaltamme tukemaan nuoria sillä tavoin, että he pystyvät keskittymään ammatin opiskeluun ja valmistuvat. Se on meidän ja oppilaitoksen työntekijöiden yhteinen fokus, Petri selittää. Pitkän uran nuorten parissa tehneenä Petri sanoo, että nykynuorista suurin osa voi ihan hyvin. Hyvin menemisellä hän ei tarkoita sitä, että elämä olisi onnesta toiseen pomppimista, vaan että siihen kuuluvat tietyt kivut ja syrjäpolut, mutta ongelmat pysyvät niin sanotusti normaalissa mittakaavassa. – Huolissani olen heistä, joilla ei mene kovin hyvin. Näyttää siltä, että heidän henkilöhistoriassaan on monia huonovointisuutta aiheuttavia tekijöitä. Ongel-

makenttä on monimutkaisempi kuin aiemmin ja ongelmia on usealla alueella, on sosiaalisia ongelmia, ongelmia lähi-ihmissuhteissa sekä mielenterveysja päihdeongelmia, Petri kertoo. – Huonovointisuus näyttäisi olevan jossain määrin periytyvää. 1990-luvun lama näkyy nyt joidenkin nuorten kohdalla. Oppilaitoksen kuraattorilla, psykologilla ja kirkon oppilaitostyöntekijöillä on yhteisiä asiakkaita eli opiskelijoita, joista on huoli. – Yritämme yhdessä viedä opiskelijan asioita eteenpäin. Ei ole tärkeää, kenen luokse nuori tulee ensimmäisenä vaan se, että hän yleensä hakee aikuiselta apua sitä tarvitessaan. Kirkon työntekijänä Petri ei ole kokenut osaansa oppilaitoksessa omituiseksi tai uhatuksi. – Osa nuorista tietysti katselee kirkon työntekijää vähän pidempään, mutta en ole huomannut mitään kyräilyä tai sellaista. Joku on joskus kysynyt ehkä enemmän uteliaasti kuin kriittisesti, että ’mitä sä täällä teet?’. – Eikä siinä mitään, vaikka joku on kriittinen. Päinvastoin, sehän on aivan loistava keskustelunavaus!

Amismestaria arvostetaan Toni Gröhnille, 18, ”oppilaitosdiakoni” ei sano mitään. Hän ei ole törmännyt Petri Minkkiseen koulussa, eikä Toni varmaan ole ainoa, joka ei tiedä, mitä diakoni-sana tarkoittaa. Diakonia on seurakunnan järjestämää auttamistyötä ja diakoni on ihminen, joka sitä työtä tekee. – No, vaikka en itse seurakunnan touhuista liiemmin välitä, ei minulla ole mitään niitä vastaankaan. Hyvä, että on tuollaisia, voisiko sanoa, työläisiä täällä. Jos tulee jotain ongelmia, niin on joku, joka voi auttaa, Toni pohtii. Toni opiskelee viimeistä vuotta talonrakennuksen perustutkintoa. Ala oli hänelle selvä jo yläasteella. Hän ajatteli, että on turha mennä lukioon, kun kerran tietää, mitä haluaa ja suunnitelmat ovat selvät. – Näiden opintojen jälkeen minun olisi tarkoitus jatkaa opintojani ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi. Työmailla arvostetaan sellaisia mestareita, jotka tekevät töitä amispohjalta, koska he oikeasti tie-

tävät, mitä työ on käytännössä. Opiskelu on ollut Tonista tosi kivaa. Työssä oppimisjaksot saneerausyrityksissä ja rakennusfirmoissa ovat olleet ehkä kaikista kivoimpia. – Rakennusalalla on varmaan ylivoimaisesti eniten työssä oppimista verrattuna muihin aloihin Variassa. Sitä on yli puolet opiskeluajasta. Vaikka teoriatunneilla kuinka kuuntelee, niin kyllä työmaalla oppii paremmin.

Tomi Temmes, 6, tykkää junista Saara Vuorjoki

”Tuen antaminen on ennen kaikkea sen selvittämistä, kuinka nuori pitää huolta itsestään kaiken keskellä.”

Kuinka vantaalainen?

55 % hiekkaharjulainen

15 % somerolainen

Kiputilanteista eteenpäin Oppilaitosdiakonin työssäoloaika on joustava. Petri Minkkinen voi tarvittaessa lähteä opiskelijan kanssa hoitamaan asioita talon ulkopuolelle, esimerkiksi saattaa lääkäriin tai auttaa ensimmäisen asunnon vuokraamiseen liittyvissä asioissa. Nuori hoitaa hommat tietenkin itse. Petri on tukena ja turvana. Nuoria huolestuttavat asiat liittyvät Petrin mukaan useimmiten ihmissuhteisiin ja elämänhallintaan. – Nuoret esittävät harvoin uskonnollisia kysymyksiä. Tavallisesti nuoren ongelma koskee arjesta selviämistä tai perhe- tai seurustelusuhteiden kipu- ja hankaustilanteita. Petri tietää, että nuorten kuunteleminen on tärkeämpää kuin neuvojen jakaminen. – Tuen antaminen on ennen kaikkea sen selvittämistä, kuinka nuori pitää huolta itsestään kaiken keskellä. Tuskin kukaan ongelmatilanteessa kaipaa apua abc-tyyliin, tee näin ja tee näin. Ennemmin mietitään yhdessä, miten tilanteesta mennään eteenpäin. Nuorten kanssa työskentely vaatii oppilaitosdiakonilta oman osaamisen tiuhaa päivittämistä. Petrin pitää seurata arjen ilmiöitä ja koulutuspolitiikan käänteitä. Oppilaitospapin kanssa Petri pitää Variassa myös oppitunteja. He kertovat asioista, jotka ovat ammattiin valmistuville nuorille olennaisia, kuten yhteiskunnallisista pelisäännöistä. Petri on viihtynyt hyvin työssään ammattioppilaitoksessa. – Täällä on paljon käsistään taitavia ihmisiä, jotka tekevät upeita asioita. Työskentelyä on mielenkiintoista seurata. On hienoa nähdä, kun esimerkiksi puuartesaanilinjan opiskelija saa huonekalun valmiiksi. T

30 % helsinkiläinen 55 % hiekkaharjulainen Asuin ennen äidin ja isän kanssa naa puritalossa. Olin 3-vuotias, kun muu timme nykyiseen, isompaan kerros talokotiimme. Aloitan tänä syksy nä esikoulun. Tykkään junista, leikin niillä ja matkustan mielelläni paikkoi hin, joissa pääsee junan kyytiin. Kesän alussa olimme Berliinissä. Matkustim me sieltä junalla Hampuriin maailman suurimpaan pienoismallinäyttelyyn. Monet kysyvät, tuleeko minusta isona junankuljettaja. Ei tule. Minusta tulee ensin junaraiteiden vaihteiden kään täjä, sitten talonrakentaja ja sitten ha luaisin töihin Lego-näyttelyyn.

30 % helsinkiläinen Mummini asuu Helsingissä. Mummin luona olemme rakentaneet pienois maisemia, joihin olemme laittaneet pieniä taloja, joita mummi on tuo nut ulkomailta. Käyn Helsingissä aika usein. Saatamme käydä siellä äidin ja isän kanssa vaikka syömässä. 15 % somerolainen Isäni vanhemmat asuvat Somerol la. Sinne on pitkä matka. Mummin ja papan luona on kivaa. Papan kans sa olemme rakentaneet yhdessä lin nunpöntön. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten saadaan nuoria ehdokkaita seurakuntavaaleihin? Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat saivat äänestää ensimmäistä kertaa. Miten tämä sujui, seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen?

– Olihan se tosi iso muutos. Ne olivat ensimmäiset valtakunnalliset vaalit Suomessa, joissa 16-vuotiaat saivat äänestää. Valtakunnallisesti nuorten äänestysprosentti jäi matalammaksi kuin muiden, mutta poikkeuksiakin oli kuten Munkkiniemen seurakunta. Vaalit antoivat nuorille ihan uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa. Ainakin Vantaalla meni läpi monia nuoria ehdokkaita. Entä muuten, muuttuiko mikään?

– Kyllä nuorten mukaantulo on heijastellut kirkolliseen keskusteluun. Nuorten ei välttämättä ole helppo päästä mukaan vaikuttamaan, koska kirkollinen kieli ja byrokratia ovat vaikeita. Hyviäkin kertomuksia kuitenkin on. Muuttuiko mikään sitten radikaalisti viime vaalien jälkeen, sitä en osaa sanoa. Moni nuori saattaa äänestää, jos kaveri

on ehdolla. Miten seurakuntavaaleihin saadaan nuoria ehdokkaita?

– Ehdokasasettelu on tosi merkittävä asia. Ihmiset eivät äänestä, ellei ole hyviä ehdokkaita ja tietoa heistä. – Seurakuntien työntekijöiden tehtävänä on rohkaista nuoria ehdolle, sillä he tietävät, ketkä ovat aktiivisia ja kiinnostuneet vaikuttamisesta. Olemme myös tehneet työtä nuorisojärjestöjen ja partiolaisten parissa. Onko nuorilla mahdollisuus äänestää siellä, missä he muutenkin liikkuvat?

– Se on kiinni nykyisistä luottamushenkilöistä ja vaalilautakunnista. Opetushallitus suosittelee, että oppilaitoksiin saataisiin äänestyspaikkoja. Oppilaitosten ja kauppakeskusten lisäksi äänestysmahdollisuus pitää olla sellaisissa paikoissa, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat, kuten Narinkkatorilla. 16-vuotiaat saavat äänestää, mutta eivät asettua ehdolle. Miksi näin?

– Vaalilain mukaan luottamushenkilöiden pitää olla täysi-ikäisiä. Hanna Antila

Hyvää keholle j Kinneripyörällä polkien

i haittaa ollenkaan, jos sataa. Ei haittaa sekään, jos on pakkasta tai jäistä, tulee lunta tai on hellettä. Kova vastatuuli, se saattaa ottaa päähän ja tehdä matkanteosta hitaampaa, jos kulkuneuvona on tavallinen polkupyörä. Petja Wagoner, 46, pyöräilee säässä kuin säässä työmatkat ja asiointimatkat, joskus myös sellaiset monen kymmenen tai sadan kilometrin kotimaanmatkat, joille muut valitsisivat auton tai junan. Hän on osallistunut myös pyöräilykisoihin. Pyöräily on hänelle paitsi harrastus, myös tapa päästä paikasta toiseen. – Olen pyöräillyt koko ikäni. Polkupyörä on nopein kulkuneuvo, jolla autoton pääsee liikkumaan. Ajokorttia minulla ei ole. Myös muu perhe pyöräilee paljon. Tarvittaessa käytetään julkista liikennettä tai taksia. – Moni ajattelee, että jos on omakotitalo ja perhettä, pitää olla auto, mutta ei se niin ole. Se on asennekysymys. Aluksi Petja Wagoner ajoi ihan tavallisella polkupyörällä. Sitten hän hankki laatikkopyörän, jolla kulkevat myös kolmilapsisen perheen ruokaostokset ja jolla on viety perheen kuopusta kouluun. Nykyään suurin osa matkoista taittuu kuitenkin velomobiililla eli kinneripyörällä, jolla poljetaan puolimakaavassa asennossa kuomun alla suojassa. Kinneripyörä on osoittautunut paitsi erittäin nopeaksi ja kevyeksi kulkuneuvoksi myös varsinaiseksi huomiomagneetiksi. – Kyllä minua tuijotetaan ja ihmiset tulevat juttelemaan. Se on kuitenkin vilpitöntä mielenkiintoa ja kaikki huomio on ollut

Petja Wagoner pyöräilee lähes kaikkialle. Kinneripyörällä on kevyt polkea vaikka paikkakunnalta toiselle.

positiivista. Jos on kovin ujo ihminen ja haluaa ajaa rauhassa, ei kannatta hankkia kinneripyörää. Autoilijat suhtautuvat kinneripyörään yleensä hämmästyen mutta hyvin ja antavat tilaa. – Asenteet pyöräilijöitä kohtaan ovat muuttuneet. Tuntuu siltä, että tänne Suomeen on tulossa vähän eurooppalaisempi meininki. Ammatiltaan Petja Wagoner on muusikko, joka soittaa kontrabassoa. 21 kilometrin työmatka Vantaan Koivukylästä Kansallisoopperalle Helsinkiin taittuu noin 45 minuutissa. Kontrabassoa ei sentään tarvitse kuljettaa pyörällä, vaikka on hän sitäkin tehnyt. – Opiskeluaikana pyöräilin kontrabasso selässä. Kehitin siihen ihan oman systeemin. Piti muistaa tunneleiden kohdalla kumarrella eteenpäin. Autoilevan näkökulmasta pyöräily kaikkina vuodenaikoina saattaa kuulostaa vaivalloiselta, mutta Petja Wagoner näkee asian toisin. Pyöräilijällä on vapaus mennä ja tulla omien aikataulujen mukaan. – Jos autoilisin, pitäisi miettiä aina, saanko parkkipaikkaa ja kuinka nopeasti, ja vielä maksaa pysäköinnistä. Pyörällä pääsee ilmaiseksi ovelta ovelle. Petja Wagonerin kunto on hyvä. Muuta liikuntaa ei tarvitse välttämättä harrastaa, kun polkee toistakymmentätuhatta kilometriä vuodessa. Samalla pyöräily on ekologista. Se tekee hyvää terveydelle ja on edullista. Olipa matka lyhyt tai pitkä, perillä on usein voittajafiilis. – Yhä pyöräilystä tulee euforinen olo. Vaikea kuvitella, ettei sitä oloa enää tulisi. T

9 Oona Kupariselle koripallojoukkueesta on tullut myös tärkeä kaveriporukka.

ja mielelle Parhaimmillaan harrastus tuo iloa, hyvää kuntoa ja auttaa unohtamaan huolet ja murheet. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SINI PENNANEN

Capoeirassa käytetään luovuutta

utomaalarina työskentelevä Eetu Mäntynen, 23, suuntaa kahdesti viikossa töiden jälkeen capoeiraharjoituksiin Vantaan Hiekkaharjuun. Hän aloitti lajin aikuisiällä, noin kaksi ja puoli vuotta sitten, capoeiraseura Boa Vontadessa. – Olin kuullut, että Vantaalla harrastetaan capoeiraa ja että tulossa oli esittelypäivä. Lajiesittelyyn en kuitenkaan ehtinyt, mutta menin sitten vaan treeneihin. Capoeira on brasilialainen kamppailulaji, jossa liikutaan musiikin tahdissa. Mukana on myös akrobaattisia liikkeitä. – Capoeira on samanaikaisesti sekä tehokasta että tyylikästä, Eetu Mäntynen kiteyttää. Lajin vaikutukset ovat tuntuneet kropassa. Lihasvoimaa on tullut lisää ja notkeus on lisääntynyt. – Capoeira on raskasta, mutta pitempiä liikesarjoja vain teen, enkä ajattele liikaa sitä, miltä tuntuu. Rankoissa treeneis-

Eetu Mäntysen mielestä capoeirassa yhdistyvät tehokkuus ja tyylikkyys.

sä musiikki ja hyvä yhteishenki vievät eteenpäin. Capoeira pitää kehon kunnossa, mutta tekee hyvää myös mielelle. Muut asiat unohtuvat treeneissä, sillä harjoitellessa on pakko keskittyä juuri siihen, mitä on tekemässä. – Harjoituksissa tulee naurettua todella paljon. Liikunnan jälkeen on aina hyvä fiilis. Ennen capoeiraa Eetu Mäntynen harrasti karatea ja kungfua. Nyt muut kamppailulajit ovat jääneet, mutta harrastuksiin kuuluvat yhä skeittaus, longboarding, lumilautailu ja BMX-pyöräily. – Kaikenlaisesta liikuntataustasta on hyötyä capoeirassa. Kamppailulajitaustastani on ollut apua, mutta toisaalta myös haittaa, kun on tottunut tekemään jotkut asiat eri tavalla ja lajit sekoittuvat keskenään. Ennen capoeiran aloittamista Eetu Mäntynen tiesi Brasiliasta suurin piirtein sen verran, että siellä on kuuluisat sambakarnevaalit. Capoeiran myötä hän on

oppinut paljon brasilialaisesta kulttuurista, vaikka ei ole vielä maassa käynytkään. Portugalin kieli on tullut tutuksi, sillä capoeiramusiikki lauletaan portugaliksi ja keskeisten liikkeiden nimet ovat myös portugaliksi. – Sanoisin, että olen tavallaan oppinut portugalia. En puhu sitä, mutta ymmärrän jonkin verran. Capoeira on suurin piirtein sellaista kuin Eetu Mäntynen odottikin, mutta myös paljon enemmän. – Muualta tulevien harrastajien yhteisöllisyys on yllättänyt, samoin lajin monipuolisuus. Niin ja naiset! Varsinkin silloin, kun aloitin, porukka oli hyvin naisvaltainen. Se yllätti, mutta ei ole hirveästi häirinnyt. Vaikkapa karateen verrattuna capoeiraa on luovaa. Lajissa saa vapaammin muokata omia liikesarjojaan, tiettyjä sääntöjä ja tapoja tulee kuitenkin noudattaa. – Capoeira ei ole niin totista. Mielestäni parasta on kuitenkin rytmi ja se, että saa potkia kovaa ja korkealle. T

Peliä kivassa porukassa

-vuotiaan Oona Kuparisen on vaikea kuvitella, millaista olisi elämä ilman koripalloa. Hän aloitti lajin ekaluokkalaisena. – Olimme koulussa kokeilleet koripalloa. Kotona ilmoitin isälle, että se oli kivaa ja haluaisin harrastaa sitä. Menin koriskerhoon ja seuraavana vuonna aloitin ikäkausijoukkueessa. Vantaan Pussihukissa pelaava Oona Kuparinen harjoittelee nykyään kahdesti viikossa omassa joukkueessaan ja käy kerran viikossa vetämässä pienten lasten koriskerhoa. Oman joukkueen harjoituksiin kuuluu pelaamisen lisäksi muun muassa lenkkeilyä, kuvioiden hiomista ja kuntopiiriä. Treeniä tulee koko keholle. Otteluitakin on, mutta voittoihin ei pyritä hampaat irvessä. – Olen aina pelannut harrastajajoukkueissa, joissa tärkeintä on se, että pidetään hauskaa ja pelataan. Jotkut joukkuekaverit Oona Kuparinen on tuntenut lapsesta asti. Porukasta on tullut hänelle tärkeä. – Kyllä siinä väkisinkin tutustuu, kun näkee monta kertaa viikossa ja on muutenkin tekemisissä. Pukukopissa puhutaan ko-

ripallosta, kun valmentaja on paikalla tai ottelu juuri takana, mutta muulloin siellä käsitellään muitakin asioita. – Jos en harrastaisi korista, harrastaisin varmasti jotakin muuta joukkuelajia. Tykkään tehdä asioita yhdessä, ja meillä on aina ollut tosi hyvä joukkuehenki. Joukkuehengen lisäksi koripallossa viehättävät monipuolisuus ja se, että lajia voi harjoitella kotonakin tai pelata rennosti kavereiden kanssa. – Joskus harjoittelen itsekseni jotain pallonkäsittelyjuttuja, ja mökillä meillä on kori, johon tulee heiteltyä. Oona Kuparinen käy Tikkurilan lukiota ja päivät venyvät pitkiksi. Välillä treeneihin lähtiessä väsyttää. Silloin häntä auttaa ajatus siitä, että treeneissä näkee kavereita. – Väsymys yleensä unohtuu, kun pääsee treeneihin, Oona Kuparinen kertoo. – Koulunkäynninkin osaa rytmittää paremmin, kun on tämä harrastus. Kun koeviikko lähestyy ja on iltatreenit tulossa, tiedän, että minun pitää lukea kokeisiin jo aiemmin. – Pelatessa osaan aina keskittyä. Harvemmin tulee pelikentällä ajateltua mitään muuta kuin peliä. T

Taivaspaikka Pyhäpäivä

10.8.

Vietetään Pyhän Laurentiuksen muistopäivää. Kirkoissa puhutaan siitä, miten erottaa oikea väärästä.

”Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.” (Kirje heprealaisille 4:13)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Kuka Lauri? Laurentius-pyhimys nimesi köyhät ja kerjäläiset kirkon aarteeksi. Laurin nimipäivää vietetään elokuun kymmenentenä päivänä. Sitä edeltävänä lauantaina voit lähteä pyhiinvaellukselle Pyhän Laurin kirkolle. Kirkon nimikkopyhimys on Laurentius. Laurentius muistetaan Rooman keisarille Valerianukselle vuonna 258 tekemästä kepposesta, joka maksoi hänen henkensä. Valerianus vainosi kristittyjä. Silloisen paavinkin piti paeta vainoja maan alle katakombeihin. Sieltä hän johti seurakuntaansa Laurentiuksen avulla. Laurentiuksen tehtävänä oli huolehtia Rooman kerjäläisistä ja köyhistä. Paavin olinpaikka paljastui keisarin vakoojille. Paavi ja seurakunnan neljä diakonia surmattiin. Laurentius pelastui, koska hän ei ollut piilopaikassa. Ystäviensä kohtalon järkyttämänä Laurentius ilmoittautui itse keisarin joukoille. Laurentiuksen tiedettiin olevan kirkon rahastonhoitaja ja häneltä tivattiin kirkon piilotettuja rikkauksia. Tosiasiassa Rooman seurakunta oli sil-

loin köyhä ja vallanpitäjien vainoama. Laurentius pyysi kolme päivää aikaa. Hän kokosi ympärilleen kaikki tuntemansa köyhät, kerjäläiset, mielenvikaiset, raajarikot ja ryysyläiset ja vei heidät määräpäivänä oikeussaliin. Laurentius osoitti heitä ja sanoi viranomaisille: ”Tässä on kirkon aarre.” Tarinan mukaan Laurentius poltettiin halstarilla. Laurentiusta on sitten pidetty muun muassa köyhien, kirjastonhoitajien, palomiesten, kokkien, leipureiden, mehiläistenhoitajien ja majatalonpitäjien pyhimyksenä. Köyhät ovat edelleen kirkon aarre. Loistoautot ja kalliit asunnot eivät ole Jumalan siunauksen merkki. Jeesus julisti autuaiksi köyhät, murheelliset ja kärsivälliset. Jos etsit Jeesuksen seuraa, kysy, missä tänään ovat kaikesta osattomat, syrjään jätetyt,

nälkäiset, äänettömät, toisia armahtavat ja rauhaa etsivät. Etsi sitä kirkkoa, joka elää maan hiljaisten ja kärsivien kanssa ja ikävöi sitä, että taivaan tahdosta häivähdys näkyisi jo maan päällä. Lauri Maarala

Pyhän Laurin vaellus la 9.8. klo 13 alkaen. Katso vaellusreitit www.pyhanlaurinvaellus.fi.

”Jeesus julisti autuaiksi köyhät, murheelliset ja kärsivälliset. ”

Vartin retriitti

Kasvoin herkimmän lapsuusaikani seurakuntata lon yläkerrassa. Koska olin ainoa lapsi, vietin aivan liian paljon aikaa aikuisten kanssa. Lapsen avoin mieli imi talouspaperin tavoin aikuisten käyttä miä sanontoja. Muistan erään vanhan rovastin usein jyrähtä neen: ”Kaita tie vie Jumalan luo”. Koska kaita-sa na toi mieleeni aidan, kuvittelin kaidan tien ole van aitajuoksuradan. Mietin, miksi Jumala virittää ihmisen tielle aitaradan. Eikö sileää rataa olisi lap senkin helpompi juosta? Myöhemmin ymmärsin, että kaita tie liittyi oi keaan ja väärään. Ne, jotka juoksivat kaidattua rataa, yrittivät juosta aitoja kolhimatta koko elä mänsä matkan. Tärkeintä oli, että juoksi laput sil millä niin kuin oli opetettu, miettimättä itse, mi hin oli menossa. Kun kasvoin miehen mittoihin, minusta tuli oi

kea kaitajuoksija. Käytin kaiken energiani juokse malla tehokkaasti minulle määriteltyä rataa kos kematta aitoihin. Ongelmana vain oli se, että mi tä paremmaksi juoksijaksi opin, sitä korkeammik si aidat edessäni kasvoivat. Muistan hyvin viimeisen kaitajuoksukilpailun. Loppukilpailussa aidat ulottuivat jo lähes taivaa seen asti. Startista lähdin vimmatusti jahtaamaan voittoa. Vasta viimeisen aidan kohdalla voimani ehtyivät ja lyyhistyin maahan. Heräsin psykiatrin vastaanotolla. Hän kysyi am mattiani. Vastasin olevani kaitajuoksija. Psykiatri katsoi minua lempeästi: ”Oletko aina halunnut ol la kaitajuoksija?” ”En tosiaankaan”, vastasin. ”Ku ka ne aidat sinun eteesi rakentaa?” ”Kai minä itse, ei ainakaan Jumala.” Siitä lähtien olen vaeltanut ilman karttaa ja kompassia. Mikko Salmi

Jari Kurvinen / Vastavalo

Kaitajuoksija

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakuni lantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakuni lan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitus ten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkossa ti klo 9–11, Hakunilan kirkossa to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313, muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan.diakonia@evl.fi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, Itä-Hakkila ■■ Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ma 11.8. klo 18. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Mehutarjoilu. Grillepaani nuorille tiistaisin 26.8. asti klo 18. ■■ Perhekerho torstaisin 14.8. klo 9–11. ■■ Perhekahvila ti 19.8. klo 9–11. ■■■ Lapsikuoro Kuunloiste aloittaa ke 20.8. klo 15–15.45 Pyhän An-

Kastettu Ilpo Amos Blanck, Romeo Julius Balde, Casper Samuli Eriksson, Vinski Väinö Johannes Helin, Milena Anna Amelia Hovi, Kasper Jouko Matias Hälinen, Viljo Kalervo Hänninen, Aino Elina Ikonen, Matias Aarre Juuti, Oliver Aleksi Vihtori Kangasluoma, Edvin Johan Kaustinen, Inka Anna Liisa Kotomäki, Isela Maya Amanda Malmivaara, Joni Tuomas Musakka, Aura Elli Tellervo Ovaska, Tomas Lennart Paananen, Aleksi Iiro Juhani Roisko, Ella Elina Joanna Tepponen, Elli Alina Janniina Tepponen, Luca Onni Ethan Toivanen, Vincent Kristian Weckman, Aaro Benjam Vehkoja, Santeri Elias Vilen. Avioliittoon kuulutettu Tommi Aarne Sakari Nurminen ja Johanna Elisabet Honkanen, Janne Petteri Kortelainen ja Satu Anneli Valtonen, Seppo Johannes Kärnä ja Tilda Anna Maria Torala, Antti Jussi Tapio Räty ja Jasmi-Alisa Katariina Pihlaja, Jesse Tomiharu Mitsui ja Anna Vanessa Havanto. Hautaan siunattu Ritva Anneli Immanen 97 v, Vilma Astrid Sofia Huupponen 93 v, Martti Paavali Kosonen 85 v, Aino Marjatta Lehtinen 84 v, Veera Elli Laakkonen 83 v, Raili Hellevi Höggerstedt 82 v, Héléne Moussa Najm 77 v, Einar Edvard Mikkola 76 v, Ritva Anneli Immanen 75 v, Pertti Juhani Martelius 73 v, Jarkko Juhani Nurmi 70 v, Hilkka-Liisa Salonen 61 v, Risto Pyhäranta 53 v, Emilia Alina Aleksandra Blomberg 26 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seura kunta@evl.fi. www.vantaanseu rakunnat.fi/hameenkyla. Face book: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, Hameenkylan SeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeen kylän kirkolla ke klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 10.8. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. ■■ Kouluun lähtevien siunaaminen ma 11.8. klo 18. Ekaluokkalaiset ja isommatkin lapset siunataan koulutielle. Pientä tarjoilua. Mukaan on tervetullut koko perhe. Kansainvälinen messu – International Sunday Holy Mass su 17.8. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Messu sisältää osioita suomeksi ja englanniksi. Ravintola Sinapinsiemen su 17.8. klo 11.30–14 kirkon takapihalla tai sateen sattuessa seurakuntasalissa. Intialaisia herkkuja Intian naisten hyväksi. Royal Bollywood -tanssiryhmän esitys klo 12. Pääruuat 8 e, jälkiruoka 2 e. Katso menu nettisivuiltamme. ■■ Perhekerho keskiviikkoisin alka-

en 20.8. klo 9.30–11. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille. ■■ Tyttöjen ja poikien kerhot alkavat eri toimipisteissä viikolla 36. Tarjolla on bofferikerho, kokkikerhoja, kuviskerho, shakkikerho, taidekerho ja sählykerho. Ilmoittautuminen kerhoihin aukeaa pe 22.8. nettisivuillamme, josta löydät myös lisätietoa. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15. Pähkinärinteen lähetyspiiri parillisten viikkojen keskiviikkoisin alkaen 20.8. klo 18. Kirjallisuuspiiri ma 1.9. klo 12. Joyce Carol Oatesin Haudankaivajan tytär. Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Nyyttikerho maanantaisin alkaen 18.8. klo 13–14.30. Vauvaperheille (alle 1-vuotiaat vauvat) ja vauvaa odottaville vanhemmille. ■■ Perhekerho perjantaisin alkaen 22.8. klo 9.30–11. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 9 Iltapäivän messu su 17.8. klo 16. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. ■■ Perhekerho tiistaisin alkaen 19.8. klo 9.30–11. Kenian lähetyspiiri to 21.8. klo 11. Vieraana pastori Tapio Kiviranta. Muualla ■■ Luontoperhekerho torstaisin alkaen 21.8. klo 9.30–11 Pähkinärinteessä Lammaslammen puiston leikkikentällä. Teemme pieniä luontoretkiä ja tutustumme lähiluontoon. Omat eväät mukaan. Teatteriretki senioreille ma 29.9. klo 9 Helsingin kaupunginteatterin Sarjahurmaajat-esitykseen. Retken hinta 50 e sisältää bussikuljetuksen ja lipun. Ilmoittaudu pe 22.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Oopperaretki senioreille la 10.10.2015 klo 13 Suomen kansallisoopperan Oopperan kummitus -esitykseen. Retken hinta 84 euroa sisältää bussikuljetuksen ja lipun. Ilmoittaudu pe 22.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kastettu Erin Ilona Huttunen, Luca Alexander Olin, Adele Aada Ingeborg Kuhlman, Oliver Matias Tikkanen, Onni Joel Tapio Karhunen, Ayrton Waldemar Pentti Haapanen, Helmi Elise Hyrylä, Mikael Aarre Mattila, Krista Alexia Haapasalmi, Aida Adelín Marja-Evelin Volanen, Kevin Anton Oliver Ek, Aada Sofia Niemelä, Moona Eevi Maria Lukkarinen, Lilja Emilia Strodel, Miska Patrick Juhani Falck, Jasper Oliver Mikkola, Samuel Elias Tuomela.

Hommissa

Perheneuvoja Juhani Koskelin ”Elokuun alussa minulla tuli täyteen 14 vuotta päätoimisena perheneuvojana. Nykyisin toimin Vantaan seurakuntien joh tavana perheneuvojana. Olen käynyt vaimoni kanssa parisuhdekursse ja ja avioliittoleirejä. Niillä olen huomannut, etteivät oman parisuhteen kysymykset ole niin ainutkertaisia kuin helposti luu lee. Arvelenkin, että kaikissa parisuhteis sa on omat ristiriitansa. Valtaosa työstäni on asiakastyötä. Oh jaan tunnekeskeistä parisuhdekurssia yh dessä työtoverini Riitta Tapionsalon kans sa. Kurssin ideana on haastaa ja rohkaista puhumaan syvistä tunteista. Päällimmäisenä olevan tun teen, vaikkapa vihan, taus talta löytyy usein muu ta. Itse kullakin voi ol la pelkoja. Jokaisella on myös toiveita ja tarpei ta, joiden haluaisi tu levan huomioon ote tuiksi. Syvien tuntei den tunnistaminen ja niistä puhuminen aut taa välttämään kieltei siä kehiä. Haastattelemme kurssista kiinnostuneet etukäteen. Kurssi ei sovellu akuutissa kriisissä tai erouhan alla oleville pareille.” Ulla-Maija Vilmi

Tunnekeskeinen parisuhde kurssi kokoontuu ti 16.9. klo 16.30–19.30, la 27.9. klo 10– 16, to 9.10. klo 16.30–18.30, la 25.10. klo 10–16 ja to 6.11. klo 16.30–19.30 perheasiain neu vottelukeskuksessa Tikkurilassa, Unikkotie 5 aA, 3 krs. Tieduste lut ja ilmoittautumiset 22.8. men nessä p. 09 830 6330.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391 Messu su 10.8. klo 10. Seppo Hartikainen, Riikka Jäntti, Panu Laine. ■■ Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ma 11.8. klo 18. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Mehutarjoilu. Kesäkahvit ti 12.8. klo 13–14.30. Messu su 17.8. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kesäkahvit ti 19.8. 13–14.30. ■■ Torstaimesta to 21.8. klo 14–15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua.

nan lastenkirkolla. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki n. 7-12-vuotiaat laulamisesta kiinnostuneet. ■■ Syystempaus perheille la 13.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori. Myyntipöytä 6 e, varaus ja maksu ma–to virastoon klo 9–16 p. 09 830 6500. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 30.9.– 18.11. klo 13.30–15 yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Ilm. ja tied. Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Avioliittoon kuulutettu Jessica Johanna Elisabeth Sorri ja Antti Juhani Savolainen, Ulla Helena Winter ja Pekka Juhani Uronen, Laura Inga-Maria Laiti ja Jani Juhani Malén, Johanna Helinä Hellman ja Miikka Klaus Vennola. Hautaan siunattu Aili Gunilla Karhunen 92 v, Touko Tapani Peltonen 82 v, Sirkka Liisa Karhu 80 v, Aila Seija Björk 79 v, Esko Juhani Vuorensyrjä 75 v, Feliks Aarno Ilmari Mielonen 71 v, Matti Evald Lindholm 71 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikot kantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varauk set p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554. Diakonian päivystys on elokuussa ti ja to klo 10-11 p. 09 8306 560. Varhaisnuorten kerhotoiminta löytyy nettisivuiltamme.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio suljettu ma 1.9. asti. Rukousryhmä perjantaisin klo 18. Pentti Eskelinen. Holma 3 konfirmaatiomessu la 9.8. klo 11. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Rautalampi 3 konfirmaatiomessu su 10.8. klo 12. Seppo Hartikainen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kesäkahvila to 14.8. klo 13–14.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19–22. Rautalampi 4 konfirmaatiomessu su 17.8. klo 12. Tapio Koivu, Harri Nurminen, Margit Hakamäki, Juha Paukkeri. Kesäkahvila to 21.8. klo 13–14.30. Varpu Leppälä. Kesän viimeinen kerta. Kirkkohetki to 21.8. klo 13.30. Hartausvalmennusryhmä maanantaisin 8.9.–13.10. klo 12–15. Antaa valmiuksia hartauksien toteuttamiseen mm. palvelutaloissa. Valmennukseen valitaan 12 osallistujaa, puhelinhaastattelu. Osallistuminen edellyttää koulutukseen sitoutumista. Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Arkiretriitti 3.9.–22.10. keskiviikkoisin klo 17. Kaipaatko tukea hengellisen elämäsi hoitamiseen? Arkiretriittiryhmä kokoontuu viikoittain Hakunilan kirkolla. Osallistujat lukevat kotona jokaiselle päivälle annetut raamatunkohdat ja syventyvät hiljentyen niiden ääreen. Tekstin nostamia ajatuksia ja asioita voi kirjoittaa muistiin. Viikoittaisten tapaamisten yhteydessä jaetaan raamatunkohtien esiin nostamia asioita. Tapaamiset kestävät noin 1,5 tuntia. Arkiretriitti on vanha hengellisen ohjauksen muoto. Se on kaikille avoin, eikä vaadi erityistä teologista tietämystä. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa. Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500. Sinuun otetaan yhteyttä elokuussa Säännöllinen viikkotoiminta alkaa viikolla 34.

Seurakunnissa tapahtuu 7.–21.8.

Siunausta koulutielle On aika pakata koulureppu: kynä, viivoitin, teroitin – ja siu naustakin saatetaan tarvita. Kouluun lähtevät siunataan luku vuoden aluksi Vantaan kirkoissa seuraavasti: • Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, ma 11.8. klo 18 • Kivistön kirkko, Laavatie 2, su 10.8. klo 18 • Korson kirkko, Merikotkantie 4, ma 11.8. klo 18 • Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, ma 11.8. klo 18 • Myyrmäen kirkko, Uomatie1, ma 11.8. klo 18 • Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11, ma 11.8. klo 18 • Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, ma 11.8. klo 18, välsignel se vid skolstarten ti 12.8 kl. 18 • Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22, ma 11.8. klo 18

Seurakunnissa tapahtuu 7.–21.8.

löydät nettisivuiltamme ja kesäesitteestämme. Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Messu su 10.8. klo 10. Riikka Wikström ja Heikki Seppänen. ■■ Kouluunlähtijöiden siunaus ma 11.8. klo 18. Koulutielle lähtijät siunataan, minkä jälkeen on vuorossa kahvia ja jäätelöä. Sanna Heikurinen, Pirkko Yrjölä ja Heikki Seppänen. Mukana tilaisuudessa on myös lastenohjaajia ja varhaisnuorisotyöntekijät. Iltarukousryhmä Korson kappelissa ke 13.8. ja 20.8. klo 18. Ryhmän vetäjänä Päivikki Telenius. ■■ Kesämusiikki ke 13.8. klo 20. Korsolainen Mara-duo Martti Sirviö ja Rauno Junkkari musisoi folk-tyyliin. Messu su 17.8. klo 10. Mari Liimatainen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit messun jälkeen. ■■ Perhekerho ma 18.8. klo 12. Viktor Sirenkon pastellitöitä esillä 30.9. asti. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 21.8. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ma 19.8. klo 9. Muuta

Pyhän Laurin vaellus ekoaskelin

la 9.8. Lähtö Korson kirkon edestä klo 13.30. Saapuminen Pyhän Laurin kirkolle n. klo 17. Voit ilmoittautua kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätietoja antaa diakoni Raakel Laaksonen p. 050 599 9068. Kastettu Gabriel Jouni Ilmari Ruotsalainen, Venla Sisko Matilda Anttila, Pihla Ester Amanda Pursiainen, Päivi Sinikka Hyppänen, Alexander Valentin Liljander, Leo Akseli Laitinen, Melissa Paulina Pusila, Oona Hannele Bespalov, Venni Viljami Salmi, Leevi Ilmari Sädevirta, Miro Niklas Olavi Kaarnasaari, Tio Tuutikki Stenhammar, Niko Eemil Mikael Luotonen, Mira Amanda Amalia Korecki, Eevi Emilia Kuivainen, Nea Iida Karoliina Liimatainen, Jerome Mikael Sarlin, Toni Kristian Korhonen, Sisu Valtteri Alho, Jenna Sofia Repola, Eemil Leevi Strengell, Väinö Juhani van der Meer, Pyry Ilmari Heiskanen, Aiden Juhani Järvinen, Noa Casper Johannes Laamanen, Sofia Siiri Ester Kupiainen, Eetu Eemeli Oikarinen, Jesse Benjamin Romppainen, InkaLilja Uuskoski, Silja Iida Emilia Linko, Minja Alina Brandes, Elias Kristian Daniel Tuovinen, Melina Sofia Niemi, Julia Vieno Sinikka Pirhonen. Avioliittoon kuulutettu Toni Kristian Oksman ja Leena Maria Savolainen, Tarmo Kaleva Pesonen ja Maija-Liisa Kärkkäinen, Aaro Kristian Peltonen ja Tiia Elisa Havio, Tuomas Ensio Alho ja Anu Johanna Kärkkäinen, Jaakko Vilhelm Rasinpuro ja Anna Katariina Poutanen, Pasi Markus Hytönen ja Nina Marika Muurinen, Markku Samuli Kulmala ja Aija Hannele Frilund, Jouko Juhani Pirhonen ja Tiia Lotta Eveliina Kaaja, Voitto Olavi Antero Kauppinen ja Ludmila Komppa, Matti Juhani Piirainen ja Tamara Lintunen, Tomi Tapani Halttunen ja Eve Marjukka Rämö, Teemu Joonas Pelkonen ja Susanna Kristiina Jussila, Jorma Ensio Sieppo ja Suvi-Maarit Lindfors, Juha Tapio Karvonen ja Janika Maarit Leppäharju, Janne Olavi Kristian Ilvonen ja HannaRiikka Piritta Rautiainen. Hautaan siunattu Eero Johannes Laurila 91 v, Impi

Marjatta Nieminen 90 v, Martti Nikolai Kortekangas 87 v, Kauno Ilmari Suhonen 84 v, Pentti Kontkanen 78 v, Pentti Antero Enström 78 v, Jouko Kalervo Kulmala 77 v, Simo Benjam Suorsa 70 v, Seppo Juhani Herranen 69 v, Lauri Toivo Riihijärvi 68 v, Jouko Heimo Tapio Lehtimäki 65 v, Paavo Antero Hietala 64 v, Mervi Anneli Salo 64 v, Raimo Erkki Kakkonen 61 v, Jorma Mikael Kuivila 52 v, Pasi Kalevi Rainio 50 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaan tie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, suljettu klo 12.30–13, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitus ten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys on kesäaikana tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 vain kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Messu su 10.8. klo 10, Piispala 2 leirin konfirmaatio. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. ■■ Kouluunlähtevien siunaaminen ma 11.8. klo 18, Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Tarjolla kirkkomehua. Messu su 17.8. klo 10, Piispala 3 leirin konfirmaatio. Juha Ropponen, Sirkku-Liisa Niemi. Taiteiden yön Poikkitaiteellinen Psalmi-ilta to 21.8. klo 19–20. Psalmit Tuovi Lehtinen, visualisointi Anu Ahonen, musiikkia. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Sisäänkäynti E-ovesta. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Kesä Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18 kirkon nuorisotilassa C-rappu. Yhdessä oleskelua, pelailua, tarjolla kahvia ja teetä. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin alk. 19.8. klo 9–12 ja torstaisin alk. 21.8. klo 12–15. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 19.8. klo 18–20. Vertaistukiryhmässä jaetaan luottamuksellisesti kokemuksia narsistin uhrina olemisesta. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ohjaajana Iida Narsistien uhrien tuki ry:stä. Kysy lisää p.050 553 8459 tai irma.liljestrom@evl.fi Muualla

Kesäseurat Pääkkösillä, Rautkal-

liontie 5 A 67, ke 13.8. klo 18. Seuroissa puhuu mm. Kaukasiassa lukutaitotyötä tekevä Elsa Sysser Lähetystyhdistys Kylväjästä. Laulua Viisikielisestä johtaa Liisa Norvanto. Kastettu Elli Aada Linnea Ahonen, Dominic Batmanov, Masi Juhani Hietanen, Sanni Kristina Hokkanen, Selja Mirjami Elina Juvonen, Aada Johanna Kekkonen,Ville Antti Juhani Kiikka, Kasper Mikael Kuosmanen, Mirjami Aino Linnea Kuurne, Valtteri Toivo Ilmari Laakkonen, Noah Sakari Emmanuel Mgullu, Nino Elias Mononen, Jade Amanda Saarinen, Eino Sakari Johannes Salo, Leevi Viljami Tirkkonen, Toivo Olavi Turunen, Siru Soile Kaarina Virtanen, Amanda Emilia Välimäki. Avioliittoon kuulutettu Erkki Tapani Linnoskivi ja Sanna Elisa Räsänen, Tuomas Ensio Alho

ja Anu Johanna Kärkkäinen, Pekko Johannes Kähkönen ja Piritta Marianne Hirvonen.

Naisten rukouspiiri pe 15.8. klo 18.

Hautaan siunattu Oiva Jeskanen 84 v, Kalle Juhani Lehtinen 72 v, Sirkka Leena Lehtinen 75 v, Irma Annikki Liljendahl 92 v, Hilkka Tellervo Natunen 90 v, Erkki Tauno Pietarinen 88 v, Pauli Wilhelm Arviid Savallampi 79 v, Erkki Juhani Turpeinen 71 v.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 19.8. klo 9.30–11.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikko tie 5 B, p. 09 8306 717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.van taanseurakunnat.fi/toiminta/tik kurila. Facebook: Tikkurilan seu rakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Laurin Elojuhla la 9.8. klo 9–16. Teemana ”Evakot”. Kansanlaulukirkko klo 11, Päivi Helén, Julia Tamminen. Konfirmaatiomessu su 10.8. klo 12. Kristiina Kartano, Jani Johansson, Merja Rantala, Julia Tamminen. Konfirmaatiomessu su 10.8. klo 15. Päivi Helén, Janne Silvast, Julia Tamminen, Sirpa Jalokinos. ■■ Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen ma 11.8. klo 18. Konfirmaatiomessu su 17.8. klo 12. Veikko Karhumaa, Sanna Tuusa, Julia Tamminen. Seurakuntien talo Unikkotie 5 Pelailua nuorille to 7.8. klo 13–15 Nuorisotilassa, Unikkotie 5C. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 9.8. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa. Nuortenilta su 10.8. klo 17–19 Nuorisotilassa, Unikkotie 5C. LPerhekerho ti 19.8. klo 9.30–11, Ipkerhotila, virastotalon 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 19.8. klo 13, Betanian 4. kerroksen kokoushuone. Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Arki-illan ehtoollinen on kesätauolla 13.8. asti. Arki-illan ehtoollinen ke 13.8. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso. Iltakahvit. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Messu su 10.8. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Ilmainen bussikuljetus Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä. Lähtö Tikkurilan kirkolta puoli tuntia ennen messun alkua. Tämän sunnuntain jälkeen messut siirtyvät Peltolan koululle. Naisten lenkkisauna to 14.8. klo 18. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentien puolelta Messu su 17.8. klo 10. Päivi Helén, Janne Silvast, Samppa Laakso. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 21.8. klo 9.30–11. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukous- ja raamatturyhmän 10-vuotissynttärit pe 15.8. klo 18.

Johanna Jakonen. ■■ Perhekerho ma 18.8. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri to 21.8. klo 17.30. Muualla Pyhän Laurin vaellus ekoaskelin la 9.8. Pääreitin lähtö Helsingin Vanhankaupunginlahdelta klo 13 (rauhalliset) ja klo 14 (ripeät). Tikkurilan kirkolta lähtevä ryhmä starttaa klo 15.30. Tulo Vantaan Pyhän Laurin kirkolle noin klo 17. Tarjolla soppaa ja luontorasteja koko perheelle. Vaellusmessu klo 18. Opastukset Pyhän Laurin kappelilla, Pappilankuja 3, to 14.8. ja to 21.8. klo 18. Opas Heidi Vuorenmaa esittelee kierroksella muun muassa Pekka Jylhän ja Pertti Kukkosen kappeliin suunnittelemia taideteoksia. ■■ Perheleiri 19.–21.9. Holman leirikeskuksessa Klaukkalassa. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä p. 050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi Hinnat: 70 e aikuinen, 30 e ensimmäiseltä lapselta, 25 e toiselta, 20 e kolmannelta jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Kastettu Kaitlyn Adriana Delina De Medeiros, Olivia Daniella Wairimu Gachoya, Berta Emelie Haapala, Leevi Matias Haatainen, Noel Benjamin Hekkala, Lenni Martti Holopainen, Johannes Mikael Höglund, Emma Helmi-Maria Ikonen, Kasper Aaro Eerik Korhonen, Jemina Emma Maria Laaksonen, Niilo Viljami Aleksander Lajunen, Anton Oliver Leemet, Taika Matilda Mäntynen, Sisu Leo Severi Pirinen, Eerik Ilari Raatikainen, Emma Sylvia Sirppiniemi, Veeti Waltteri Törnroos, Linnea Ilmi Olivia Sundman, Amanda Helmi Maria Karttunen, Emma Viola Alexandra Kautto, Oliver Eemil Hytti, Hemmo Olavi Selroos, Jade Elle Amanda Juvonen, Samuel Ensio Juhani Dufva, Herman Tuomo Matias Toivanen, Lukas Ilmari Aalto, Tatu Joonatan Johannes Mustola, Veronika Veea Vivian Korkeaoja, Touko Edvin Lindholm, Emma Sofia Dahl, Pihla Elina Kaskinen, Tony Daniel Grönstrand, Hugo Onni August Heinonen, Samuel Oscar Maunula, Lenni Kalevi Seppänen, Lotta Pauliina Wendland, Jade Amanda Saarinen, Ella Elina Joanna Tepponen, Elli Alina Janniina Tepponen, Noora Janette Kaarina Matikka, Sohvi Aini Onneli Savolainen, Alisa Emilia Allén, Cira Jenica Alexandra Manninen, Teemu Matias Laukkanen, Aada Susanna Setälä, Beda Marja Andersson, Jade Sofia Antikainen, Elias Jasper Juhani Rantanen, Sofia Elena Yasemin Yilmaz, Aava Sofia Katariina Takala, Emma Amanda Ilkka, Ella Isabella Lehto, Amanda Sophia Savannah Palola, Nanna Peppiina Tikkanen, Benjamin Arlen Pitkänen, Niklas Daniel Johannes Chydenius, Nella Daniela Mäkirinne, Silva Odessa Ylönen, Leo Alpertti Huuskonen, Konsta Simeon Salo, Milja Julia Gabriela Koskenmaa. Avioliittoon kuulutettu Antti Juhani Kopra ja Miitta Sofi Ellen Salmela, Lauri Antti Matias Ojakorpi ja Johanna Elisa Järvinen, Petri Juhani Riihimaa ja Reeta Maaret Pihlajamäki, Eero Markus Joensuu ja Annina Margit Häivälä, Anssi Einari Koski ja Silja Henriikka Leinonen, Toni Pekka Oskari Palkamo ja Viivi Janette Schalin, Daniel Christer Nordström ja Milla Julia Niemi, Kristian Lindblad ja Katja Tuulia Kovanen, Ari Tapio Partanen ja Piia

Johanna Jalasto, Martti Juhani Kuhanen ja Heidi Maria Piispanen, Juha Eerik Antero Nousiainen ja Marja Anitta Korhola, Sami Petteri Tuononen ja Emilia Pauliina Papinoja, Tuomas Tapani Kujala ja Ingaliina Tiia Seppä, Lassi Petteri Haverinen ja Katja Hannele Zetterman. Hautaan siunattu Juho Matti Olavi Santala 88 v, Hilda Johanna Piirainen 80 v, Martti Vilhelm Niemi 78 v, Helena Annikki Huovinen 64 v, Anja-Liisa Salminen 57 v, Toini Inkeri Lehtinen 82 v, Eino Sulo Valdemar Valli 80 v, Raimo Eino Ensio Niemi 76 v, Atte Aleksi Starck 21 v, Terttu Tuulikki Laihio 90 v, Irma Annikki Pyykkö 82 v, Teuvo Juhani Lauttanen 71 v, Jouni Ossi Olavi Nieminen 70 v, Pekka Juhani Simonen 51 v, Esa Pekka Holopainen 45 v, Harri Kalevi Simola 52 v, Ellen Maria Kymäläinen 88 v, Aarni Kalevi Hannonen 83 v, Antero Janger 82 v, Aini Ellen Korhonen 69 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–14, suljettu lounastau on ajaksi klo 11–11.30. Avoinna 20.8. klo 12–14. vantaankos ken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaan koski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituk sen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys 15.8. asti vain Myyrmäen kirkossa p. 09 830 6426 tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11. Diakoniapäivystys 18.8. alkaen maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martin ristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäi vystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Messu su 10.8. klo 10. Reija Vienola, Pirkko Järvinen, Kari Jerkku. ■■ Kouluunlähtevien siunaaminen ma 11.8. klo 18. Konfirmaatiomessu la 16.8. klo 10. Kuntokallion kesärippikoululeiri. Messu su 17.8. klo 10. Hannu Pöntinen, Reija Vienola, Eveliina Pulkkinen. Siioninvirsiseurat su 17.8. klo 14. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotilassa. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 7.8 klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. ■■ Kouluunlähtevien siunaaminen su 10.8. klo 18. Psalmiretriitti ja hiljaisuuden iltapäivä su 17.8. klo 14–19. Tekstejä Psalmien viidennestä kirjasta, musiikkia, hiljaisuutta. Ritva-Leena Tuuli, Tuovi Lehtinen ja Terttu Hynynen. Keittoruoka ja kahvi. Vapaaehtoinen maksu. Tied. ja ilm. 14.8. mennessä terttu.hynynen@kolumbus.fi tai p. 040 594 8035. Iltamessu su 17.8. klo 18. Hannu Pöntinen, Eveliina Pulkkinen. Iltatee.

Musiikkia

Lapsille

Seurakunnissa tapahtuu 7.–21.8.

Pyhän Laurin vaellus käy myös linturetkestä Paula Lehto

Jari Markkulan mielestä Vantaa on kelpo paikka lintuharrastajalle.

Lintutuntija Jari Markkula kulkee vaellusporukan mukana Pitkäkosken ulkoilualueelta Pyhän Laurin kirkolle.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Toivon tuulten kesämaanantai ma 11.8. klo 18.30. Kimmo Janas. Toivon tuulten kesämaanantai ma 18.8. klo 18.30. Päivi Sarjasto. ■■ Isovanhempi–lapsi-päivä su 30.8. klo 10-16. Yhteistä toimintaa isovanhemmille ja lapsenlapsille, leikkiä, musiikkia, hiljentymistä ja kädentöitä. Isovanhempien oma hetki. Lounas ja päiväkahvi/mehu. Hinta 10 e aikuisilta, lapset ilmaiseksi. Ilmoittautuessasi kerro lasten iät ja erikoisruokavaliot. Ilmoittautumiset 25.8. mennessä. Helena Fyhr p. 050 380 6500 tai helena. fyhr@evl.fi. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Muualla Kivistön kyläjuhlat su 17.8. klo 10–14 Kanniston koululla. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Kastettu Alicia Rita Sylvia Dalez, Kasper Paavo Oskari Häkkinen, Joel Viljami Eloranta, Vilma Eveliina Salminen, Sinna Maria Anneli Kuivanen, Vilho Eemeli Johannes Piltonen, Aleksanteri Kristian Luotomäki, Lia Siiri Mikaela Åstrand, Martta Karoliina

Hamari, Jamiel Tomas Richard Koski, Vili-Kasperi Johannes Pennanen, Niki Jalo Patrik Tolvanen, Ida Emilia Immonen, Rasmus Oliver Kärkkäinen, Lilja Alessia Heino, Inga Aava Aurora Lassila, Helmi Matilda Lauttamo, Iina Maia Elina Kurronen, Anton Eero Olavi Kyllijoki, Emil Onni Mikael Rantahakala, Eelis Ilmari Pekanpoika Tolvanen, Roni Oskari Hakala, Joel Eemeli Hakala, Henrik Antero Hakala, Otso Juhani von Grönhagen, Ville Seppo Juhani Laine, Kiira Maria Lundqvist, Marlo Kalervo Kansikas, Sara Kaarina Backman, Oskari Pave Pauli Hartsikallio, Sampo Felix Johannes Pääsukene. Avioliittoon kuulutettu Petri Juhani Mökkönen ja Katri Emilia Hursti, Kari Eetu Eemeli Immonen ja Anniina Kangas, Jouni Kalevi Hakkarainen ja Mirja Anneli Westerberg, Donald Barrios ja Anneli Sylvia Kääriäinen, Janne Mikael Tuominen ja Sanna Elina Lankinen, Juha-Matti Mikael Hämäläinen ja Jaana Hannele Uski, Allan Erik Herman Buss ja Eeva Maria Virtanen, Antti Lauri Korkiakangas ja Nadia Jousimaa, Erkki Tapani Linnoskivi ja Sanna Elisa Räsänen, Ossi Seppä ja Moona Aleksandra Ollikainen, Otso Ilari Niiranen ja Pauliina Jenna Janica Pajunen, Timo Markku Tapani Valovirta ja Seija Kristiina Laine. Hautaan siunattu Hilda Harjuvuori 96 v, Veikko Vieno Erik Viherä 89 v, Signe Siviä Lempiäinen 89 v, Maiju Muisto Mielikki Jokela 88 v, Valma Helinä Merimaa 88 v, Onerva Tuulikki Laakso 86 v, Leo Pietari Tirkkonen 86 v, Keijo

Vilhelm Rosenlindt 85 v, Verner Artturi Tervo 85 v, Mirja Annikki Bernitz, Mikko Samuli Uotila 83 v, Eva Birgitta Korho 83 v, Aino Alina Mark 82 v, Pertti Lauri Porkka 81 v, Pentti Kalevi Rantanen 79 v, Torsti Ilmari Friman 78 v, Pentti Arvo Tapio Vestala 77 v, Pekka Kullervo Myllymäki 75 v, Rauha Vuokko Martikainen 74 v, Kirsti Kaarina Lehto 66 v, Erkki Reijo Johannes Pakarinen 66 v, Susanna Salminen 65 v, Tapio Kalevi Lahti 65 v, Herman-Filip Björklund 61 v, Arja Kyllikki Piiroinen 57 v, Ritva Orvokki Koivisto 50 v, Peetu Samuel Taavitsainen 3 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet må-to kl. 9–13. Prästdejour ti–to under sommarmånaderna. vandasvenska@evl.fi. www. vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: VandaSvenskaFor samling. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 10.8 kl.10. A. Paavola, A. Viljamaa. ■■ Välsignelse vid skolstarten ti 12.8 kl. 18. En kort andakt med sång, bön och välsignelse vid altaret. Alla barn och familjer är välkomna. K. Andersson, A. Blomqvist, I. Tuhkalainen. Högmässa sö 17.8 kl.10. M. Fagerudd, I. Tuhkalainen. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa under juni-augusti.

Käpytikka, nokkavarpunen, uuttukyyhky, niittykirvinen, ehkä tuulihaukka tai hiirihaukka ja erilaisia sorsalajeja joella. Niitä saattaa nähdä Pyhän Laurin vaelluksella, uskoo vaellukselle lintuoppaaksi lähtevä Jari Markkula. Hän kulkee niiden vaeltajien mukana, jotka lähtevät Pitkäkosken ulkoilumajan parkkipaikalta kohti Pyhän Laurin kirkkoa. Markkulan mielestä Vantaalla riittää ihmeteltävää lintuharrastajalle. – Vantaalla on paljon maatalousmaata, jokia, peltoaukeita ja metsiäkin. Myös hautausmaat ja kirkkojen ympäristöt ovat usein kiinnostavia paikkoja, Markkula vinkkaa. Jari Markkula on ollut lintuharrastaja pikkupojasta alkaen ja käynyt lukuisilla linturetkillä Suomessa ja ulkomailla. – Linnut ovat aina kuuluneet ihmisen lähiympäristöön ja kiinnostaneet. Linnuilla on myös paljon symbolisia merkityksiä, mikä näkyy esimerkiksi vaakunoissa. Parasta aikaa lintuharrastajalle on kevät, jolloin muuttolinnut palaavat ja pesänrakennuspuuhat alkavat, mutta muutkin vuodenajat ovat omalla tavallaan kiinnostavia. Andra utrymmen

Laurentiusvandring lö 9.8. Den

traditionella Laurentiusvandringen ordnas för fjärde gången i Vanda och har i år ett ekologiskt tema. De olika vandringsrutterna leder alla till Helsinge kyrka S:t Lars. Den vandring som startar kl. 15.30 från Dickursby kyrka, Stationsvägen 12, är guidad på svenska och finska. Närmare info i händelsekalendern på församlingens hemsida och på Facebook. Döpta Maya Maria Adelina Haarala, Mikael Erik Törnqvist, Matias Emil Valdemar Wansén, Edith Lena Kristina Mikkonen, Cedrik William Alexander Balk. Vigda Sofie Louise Grönqvist och Juha Herman Tuomainen. Döda Gunvor Ros-Mari Åvall 77 år. VAMMAISTYÖ

Kehitysvammaisille Nuorten ilta pe 15.8. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Nuortenilloissa voi tutustua uusiin kavereihin, kuunnella musiikkia, askarrella, pelata pelejä ja pitää hauskaa yhdessä. Lopussa yhteinen hartaushetki. Musakerho lauantaina 16.8. klo 10– 11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3. Kerho sopii kaikenikäisille kehitysvammaisille, jotka nauttivat musiikista ja rytmistä. Ohjaajina toimivat Ritva-Leena Tuuli, Maaret Hirvensalo ja vapaaehtoisia. Omaisten ryhmä keskiviikkona

– Elokuussa ei kuule montaa laulajaa, mutta muuten se on ihan hyvää aikaa. Linnuista kiinnostuneita Jari Markkula kehottaa ottamaan kiikarit mukaan vaellukselle. – Ne kannattaa myös putsata ennen käyttöä haalealla pesuvedellä. Tilkka astianpesuainetta veteen riittää. Markkulan lisäksi mukana on muitakin oppaita kertomassa ympäröivästä kaupunkiluonnosta. Biologi Peter Joy lähtee mukaan Helsingin Vanhankaupunginlahdelta kulkevaan ryhmään ja luonto-opas ja luontokuvaaja Pekka Hintikka Korsosta lähtevälle reitille. Hanna Antila

Pyhän Laurin vaellus ekoaskelin la 9.8. Pääreitti Helsingin Van hankaupunginlahdelta Pyhän Laurin kirkolle klo 13 (rauhalli nen kävelyryhmä) ja klo 14 (rei pastahtiset kävelijät), Tikkurilan kirkolta klo 15.30, Pitkäkosken ulkoilualueelta klo 14, Korson kirkolta klo 13.30 ja Asolan seu rakuntatalolta klo 14.30. Kirkon mäellä soppaa, luontorasteja ja vaelluspolkuja lapsille. Päätös messu kirkossa klo 18. Lisätie dot www.pyhanlaurinvaellus.fi ja www.facebook.com/pyhanlau rinvaellus. (Vaellus perutaan, jos on ukkosmyrsky, mutta messu on klo 18 Pyhän Laurin kirkossa.)

20.8. klo 10–11.30 Diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmässä vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan mieltä askarruttavista asioista. Tiedustelut vs. kehitysvammaistyön diakoni Maaret Hirvensalo p. 050 433 4232 tai maaret.hirvensalo@evl.fi OLOTILA Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna 4.8 alkaen ma–pe klo 10-14. Perunanpesua Keravanjoessa -näyt-

tely 29.8. saakka. Vantaan kaupunginmuseon valokuvia 1920–1980-lukujen Tikkurilasta. Kysy neuvoa puhelimen ja internetin käytössä maanantaisin klo 12–13. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Seur a Laurava ilme i styy

21 .8 .

Hammashoitoa

Kuulutus Ehdokkaiden asettaminen Seurakuntavaalit toimitetaan Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa 9.11.2014. Vaaleissa valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon nelivuotiskaudeksi 2015–2018. Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja erikseen seurakuntaneuvostojen jäsenten vaalia varten on toimitettava 15.9.2014 kello 16.00 mennessä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Asiakirjoja saa kirkkoherranvirastoista ja verkosta www.seurakuntavaalit.fi.

Vantaan seurakunnissa valitaan yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon jäseniä seuraavasti: Hakunilan seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 7 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6500, Hakunilantie 48, ma–to klo 9–16 Hämeenkylän seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 5 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6450, Auratie 3, ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke klo 9–13

Täyden palvelun toimisto

Vuokrata halutaan

Korson seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 7 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6550, Merikotkantie 4, ma–pe klo 9–15 Rekolan seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 6 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6700, Kustaantie 22, ma, ti, to klo 9–15, ke klo 12–15 Tikkurilan seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 16, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 13 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6717, Unikkotie 5 B, ma–pe klo 9–15 Vantaankosken seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 16, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 10 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6440, Uomatie 1, ma–pe klo 9–15 Vanda svenska församling Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 12, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 3 Kirkkoherranvirasto: 09 830 6262, Stationsvägen 12 (tills 31.8.) Vallmovägen 5 A (fr.o.m 1.9.), mån–fre kl. 9–13 Normaaliaukioloaikojen lisäksi kirkkoherranvirastot ovat 15.9.2014 avoinna klo 16.00 asti.

Vaalikelpoinen edellä mainittuihin luottamustehtäviin on ehdokas, joka

1) on merkitty kyseisen seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi viimeistään 15.9.2014 2) on konfirmoitu viimeistään 15.9.2014 mennessä, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014 3) on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 4) ei ole vajaavaltainen 5) on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen 6) ei ole Vantaan seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan työntekijä tai viranhaltija

Vuokralle tarjotaan

Vantaalla 1.8.2014 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Pirkko Yrjölä, Korson seurakunta Juha Ropponen, Rekolan seurakunta Jarno Tepora, Tikkurilan seurakunta Eero Tolonen, Vantaankosken seurakunta Ulf Lundström, Vanda svenska församling

Seesteistä elämää

SATO SenioriKoti Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Arvostatko asuntoa, joka on turvallinen, tilava ja toimiva, myös apuvälineiden kanssa liikkuessa? Tarvitset hissin ja arvostat sijaintia palveluiden läheisyydessä. SATO SenioriKoti on tehty sinua varten. Arjen helppoutta ja turvallisuutta voit halutessasi lisätä tilaamalla kotiisi palveluita luotettavilta yhteistyökumppaneiltamme.

Vapaita vuokrakoteja eri puolilla pääkaupunkiseutua, kysy lisää! SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4301 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

Pyhän Laurin haayo.fi

kirkossa

Pekka Simojoki ei itse esiinny uudella levyllään lainkaan.

Ihmisen salaisuutta etsimässä Esko Jämsä

Jani Laukkanen

Hannu-Pekka Björkman: Väläh dyksiä pimeässä. Kirjapaja 2014.

Pop, gospel plus r&b Nordic Praise. Pekka Simojo ki 2014.

Nordic Praise -levyn etukannessa lukee nimen lisäksi vain Pekka Simojoki. Levy sisältää hänen vanhaa musiikkiaan englanniksi käännettynä. Simojoki ei kuitenkaan laula levyllä itse. Ulkoasu antaa hivenen halvan vaikutelman, ihan kuin levy olisi markettikokoelma suomifiiliksiä. Takakannen tekstissä luvataan, että levy sisältää ”pohjoisen luonnon inspiroimaa musiikkia, höystettynä Afrikan tekijään juurruttamalla eteläisellä lämmöllä”. Musiikki ei kuitenkaan kuulosta lainkaan pohjoiselta eikä suomalaiselta. Simojoen valoisasti soivasta musiikista puuttuvat kokonaan sekä suomalaisen musiikin melankolinen pohjavire että kansanmusiikin vaikutteet.

Suoria afrikkalaisvaikutteitakin on vain parissa kappaleessa. Monentyylisiä sovituksia sisältävä musiikki kuulostaa usein pohjoisamerikkalaiselta valtavirran popilta, jossa on mukana reipas annos gospelia ja r&b:tä. Sellaisena se soi todella hyvin. Levyllä soittaa ja laulaa taitava muusikoiden joukko, joka olisi ansainnut saada nimensä levyn kanteen. Hienoissa sovituksissa on mukana jousia, puhaltimia, lyömäsoittimia ja paljon moniäänistä laulua. Levy on myös äänitetty ja tuotettu taitavasti. Sujuvasti etenevät kappaleet paljastavat, että Simojoki osaa säveltää vetäviä melodioita. Ne eivät ehkä ole yllättäviä, mutta tarttuvia ne ovat. Sanoitukset ovat perinteiseen uskonnolliseen, usein raamatulliseen kieleen perustuvaa gospelia. Timo Saarinen

Aikuinen morsian Nelikymppinen menee elokuussa ensimmäistä kertaa naimisiin

aikuinenmorsian.wordpress.com

”Elämämme tärkeimpiä viisauden lähteitä on ymmärtää ihmiselämän kontrastit, nähdä vaaleiden ja tummien sävyjen vaihtelut sekä mieluummin kuin tähdätä jatkuvaan onnellisuuteen, pyrkiä olemaan elävä, kokonainen ihminen”, kirjoittaa näyttelijä Hannu-Pekka Björkman kolmannessa kirjassaan Välähdyksiä pimeässä. Kirjan sivuilla Björkman pohtii lapsuusmuistojen lisäksi aikaa ja näyttelijätyön olemusta, tunnustelee elämän tärkeimpiä asioita ja sitä häipyvää hetkeä, jolloin ajattomuus, pyhä ja ihminen kohtaavat. Silloin käy hyvin usein ilmi, ettei autuasta arkea voita mikään. Juuri sitä me usein jäämme päiviemme huvetessa eniten kaipaamaan. Björkman osaa kirjoittaa kirkkaita ja syviä lauseita. Niissä ja niiden läpi näkyy syvä kunnioitus ihmistä kohtaan. Taiteilijana hän pyrkii jatkuvasti selvittämään ihmisen salaisuutta. Tehtävä on mahdoton, kiehtova ja lohdullinen. Koska taiteilija tunnistaa toisissa myös itsensä, työ ei onneksi ole yksinäistä. Björkmanin monien roolien parissa tekemistä löydöistä olisi lukenut paljon enemmänkin. Marja Kuparinen

Hannu-Pekka Björkman lukee Markuksen evankeliumia maa nantaisin klo 18.50 Yle Radio 1:n (87,9 MHz) iltahartauksissa.

Hannu-Pekka Björkman kirjoittaa syviä lauseita.

Terveydenhoitoa

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

APUA KIPUIHIN

jaloissa selässä käsissä olkapäissä hartioissa niskassa ●

●

Katso lisää www.jasenkorjauslehtinen.fi Kalevi Lehtinen, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 050 544 6033. Kuhatie 7 B, Vantaa.

Huolehdi itsestäsi ajoissa ikäänny arvokkaasti asiantuntevissa käsissä Lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Maria Raivio Dr.Geri Oy Terveystalo Kamppi ajanvaraus p. 030 6000 www.terveystalo.com Erityisosaamisena muistisairaudet, ikääntyneiden psyykkiset oireet, monilääkitys, kuntoutus Läheiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kau pungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviik kona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16 Emmi Virtanen

Aikamerkki

Signmark keikkailee nykyisin paljon ulkomailla.

Kesätyö kahvilassa Tämä teologianopiskelija ei mennytkään riparille kesä hommiin. Inari Niemen ohjaa massa uutuuselokuvassa Kesäkaverit Iina Kuustonen esit tää itsetietoista ja energis tä teologianopiskelija Karo liinaa, joka päättää ottaa ke sästä ilon irti parhaan kave rinsa Iiriksen (Anna Paavilainen) kanssa. 25-vuotiaat ys tävykset ovat saaneet kesä töitä hankolaisesta kahvilasta ja aikovat bilettää paikkakun nalla minkä ehtivät. Karoliina ja Iiris ovat hyvin erilaisia. Karoliina on nopea hoksaamaan ja tottunut pär jäämään. Iiris taas on herkem

pää ja punnitsevampaa sort tia. Tyttöjä yhdistää yhteinen menneisyys ja halu olla vapaa kuin lapsi vielä vähän aikaa. Yhteinen kesä tuo muka naan paljon kokemuksia, ro manssejakin, ja tytöt joutuvat kohtaamaan omia haasteitaan aikuiseksi kasvamisessa. Draa man ja sekoilukomedian väli maastossa tasapainotteleva Kesäkaverit kuvaa nuoruuden hyviä ja huonoja puolia. Muu taman vuoden päästä Karolii nan voisi ehkä tavata hupaisan pirteänä mutta ammattitaitoi sena peruskoulun uskonnon opettajana. Heikki Kylkisalo

Minka Kuustonen, Anna Paavilainen ja Iina Kuustonen ovat kesäkavereita.

Testaa hyväntekemistapasi

Unelmista totta lyriikoissa voin tuoda omia ajatuksiani ja kokemuksiani esille. Nautin tästä työstä, josta olen haaveillut pikkupojasta lähtien. Yhden aistin puuttuessa toiset korostuvat. Signmarkin tuntoaisti on herkempi kuin kuulevilla. Hän tuntee musiikin kehossaan. – Värinät ja iskut ovat musiikissa minulle tärkeimmät elementit, koska tunnen rytmin niistä. Keväällä 2014 julkaistu Signmarkin kolmas albumi on nimeltään Silent Shout, jolla hän viittoo kansainvälisellä, kiinalaisella ja amerikkalaisella viittomakielellä. – Uudella levyllä on menevämpi meininki kuin aiemmilla.

Ammattikorkeakoulussa lehtorina työskennellyt Marko Vuoriheimo eli Signmark ei ole opettanut enää moneen vuoteen. Hänen kalenterinsa täytyy keikoista. Signmark on rap-artisti. – Keikkailemisen lisäksi käyn luennoimassa firmoissa, järjestöissä ja kouluissa siitä, miten mahdottomasta voi tulla mahdollista. Ideana on kannustaa ihmisiä toteuttamaan omia unelmiaan, Signmark kertoo. Signmark on räppärinä poikkeus, sillä hän esiintyy viittoen. Hän on ollut syntymästään saakka kuuro. – Musiikki on minulle nautinto ja elämäntapa. Olen rakastanut musiikkia läpi elämäni, ja

Otimme hip hop -biiseihin mukaan vivahteita popista ja rokista. Levyllä soittavat rumpalisti Iggor Cavalera ja viulisti Elisa Järvelä. Featuring-artisteina esiintyvät muun muassa Laura Voutilainen, Adam Tensta ja Gary Revel Jr. Dvd:llä lauluja viittoo myös presidentti Tarja Halonen ja moni muu julkisuudesta tuttu. Suurin osa Signmarkin keikoista on nykyisin ulkomailla. Hän on esiintynyt 39 maassa, viimeksi heinäkuussa New Yorkissa YK:n päämajassa. Keväällä hänen keikallaan fiilisteli 15 000 kiinalaista. Nina Riutta

NÄIN SIGNMARK VIITTOO SILENT SHOUT ‑DVD:LLÄ: ”Now is the time / now is the time / now is the time / impossible is my thing.”

Lena Muhina: Piirityspäiväkirja. Bazar 2014.

”Olisi hienoa saada jostakin vielä kissa. Siitä riittäisi meille pitkäksi aikaa”, kirjoittaa 16-vuotias Lena Muhina 18.12.1941. Saartorengas puristaa leningradilaisia, niinpä Lenan kotona on teurastettu lemmikkikissa. Lähes kolmen vuoden piirityksessä miljoona leningradilaista kuoli nälkään ja pommituksiin. Lena selvisi. Piirityspäiväkirjan teksti on harvinaisen tiedostavaa ja rekisteröi tarkasti kirjoittajan tunteita. Sen sivuilla haaveilee aluksi nuori tyt-

Graf Verlag / Nationalarchiv für Politisch-Historische Dokumente Sankt Petersburg

Kun kissalla eli viikon

Lena Muhina asui Leningradissa.

tö. Hän aikoo olla hyvä neuvostokoululainen, kasvaa ja kehittyä. Sodan sytyttyä sävy muuttuu.

Kirja näyttää, miten nälkä vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin. Lena toivoo kotonaan asuvan vanhan Akan kuolevan pian, jotta ruokaa riittäisi enemmän äidille ja hänelle. Muhinan päiväkirja keskittyy yksilön kärsimyksiin sodassa. Se ei ollut sodan jälkeisessä Neuvostoliitossa suosiossa. Onneksi Muhinan päiväkirja lahjoitettiin vuonna 1962 Neuvostoliiton valtionarkistoon, josta sen löysi historiantutkija Sergei Jarov. Ainutlaatuinen dokumentti toisesta maailmansodasta päätyi julkisuuteen. Marja Kuparinen

Kun haluat tehdä hyvää, olet ko tulisieluinen puhuja ja tin kimätön johtaja niin kuin Nelson Mandela? Vai muistutatko enemmän Äiti Teresaa, jonka teot puhuvat enemmän kuin sanat? Tai ehkä oletkin hyvän tahdon lähettiläs, kuten Angelina Jolie. Omaa tapaansa tehdä hyvää voi testata www.seurakunta vaalit.fi-sivuilla. Sieltä löytyvä testi tarjoaa lopuksi myös lin kin, jonka kautta voi heti tart tua toimeen. Linkki valikoituu sen mukaan, kuka hyvänteki jä olet. Syksyn seurakuntavaa

lien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Katriina Harviainen

Äiti Teresa ei turhia höpötellyt.

3 x kirkko kotina Mission Park Congregational Church, San Francisco Vuonna 1909 rakennettu kirkko aloitti kongregatio naalisena ja jatkoi luterilai sena. Toisen maailmansodan aikana Norjan kuninkaalliset saivat suojan sen seinien si sältä. 2007 kirkon osti kiin teistösijoittaja Siamak Akvahan. Hän muutti sen kodiksi 3 miljoonalla dollarilla. Akvahan ei itse muuttanut kirkko kotiinsa, vaan laittoi sen myyntiin 10 miljoonalla dollarilla. Kauppoja ei ole tullut: nyt hinta on 7,5 miljoonaa dollaria. St. Nicholas Church, Northumberland Sally Onions ja Ian Bottomley remon toivat hiukan erilaisen kohteen. He ha lusivat säilyttää vuonna 1792 rakennetun kirkon lasimaalausikkunat ja holvimaiset seinät. Takapihalta löytyy edelleen hau tausmaa. Remonttiin kului seitsemän vuotta ja 695 000 puntaa. Kun kunnos tustyö oli valmis, pariskunta ryhtyi myymään kirkkokotiaan. St. Jakobuskerk, Utrecht Kirkossa pidettiin viimeinen jumalan palvelus vuonna 1991. Sen jälkeen se toimi 16 vuotta antiikkiesineiden näyt telytilana. Arkkitehtitoimisto Zecc muutti tilan 475 neliön asunnoksi. La simaalausikkunat, puulattia ja vanhat ovet jätettiin paikoilleen. Remontti teh tiin kevytrakenteilla, jotta tila voidaan tarvittaessa muuttaa – jopa takaisin kirkoksi. Krista Susi