Lauri 2014 nro 23 (21 8) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 23 • Armon asialla • 21.8.2014 • www.vantaanlauri.fi

Iltapäiväkerhossa parasta on välipala

Kristityt pakenevat Lähi-idästä 6

Äänestä Vantaan kaunein moderni kirkko 16

Uusi puolisoni halusi, että asiat menevät juuri tietyllä tavalla, ja tyttäreni haastoivat häntä.

Uusperheen umpikuja

Pauli Juusela

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

– Jokainen sukupolvi kokee seksuaalisuutensa eri lailla. Myös häpeän aiheet ovat eri sukupolvilla erilaisia, Teemu Ratinen sanoo.

Uskonvainon uhrit Suomessa on oltu varovaisia nostamaan mediassa esille uskonnollisten ryhmien ja erityisesti kristittyjen vainoa. Kenties tämä vaikuttaa myös siihen, ettei turvapaikanhakijan kokemaa uskonvainoa aina ole tunnistettu tai otettu todesta. Se on kuitenkin arkea monessa maassa. Terrorijärjestö Isisin toiminta Irakissa on äärimmäinen esimerkki siitä, mihin uskonnollinen suvaitsemattomuus johtaa. Isis vainoaa harhaoppisina pitämiään shiiamuslimeja, erheellisesti saatananpalvojiksi leimaamiaan jesidejä ja Irakin kristittyjä. Jo lähes 1,2 miljoonaa ihmistä on joutunut pakosalle julman väkivallan tieltä. Isis on myös merkinnyt kristittyjen ovia nasaretilaista tarkoittavalla n-kirjaimella. Tämä on poikinut maailmalla kampanjan, jossa tuhannet ihmiset ovat ottaneet Facebookissa profiilikuvakseen tuon kirjaimen. Isiksen toiminta on raju, mutta ikävä kyllä ei ainoa, esimerkki uskonvainosta. Kristityt ovat uskonsa vuoksi viime vuosina joutuneet väkivallan kohteeksi muun muassa Nigeriassa, Pakistanissa ja Egyptissä. Pohjois-Koreassa he ovat vankileirien vakioasukkaita. Joissakin islamilaisissa maissa kristityksi kääntyminen on jopa kuolemanrangaistuksella rangaistava teko. Kristityt ovat yksi vainottu ryhmä muiden joukossa. Uskonvaino on usein osa laajempaa enemmistön poliittisesti epäluotettaviksi kokemien vähemmistöjen vainoa. Esimerkiksi Myanmarissa muslimit ovat sorron kohteena, Kiinassa puolestaan uiguurimuslimit ja Tiibetin buddhalaiset. Euroopassa Gazan sodan ikävä jälkiseuraus on joissakin maissa ollut juutalaisvastaisuuden nousu. Kaikesta tästä olisi syytä puhua paljon enemmän ja pyrkiä parantamaan vähemmistöjen asemaa.

Kolumni

Maailmanviha Viime viikkoina olen pelännyt ihoni sulavan maailman kaikkien kauheuksien takia. Väkivallan aallot valuvat mieleeni ja kehooni radiosta, telkkarista, lehdistä, Twitteristä, Facebookista, Instagramista. Islamistit kuulemma vetävät päät irti lapsilta. Raketeilla ja ohjuksilla on enemmän uutisarvoa kuin maanviljelijöiden kamppailulla elannostaan tai suomalaisten nuorten perheiden talousahdingolla. Itänaapurissa uustsaristinen homofobi lentää vallan siivillä kohti kokonaisvaltaista pelon valtakuntaa. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat yhä enemmän pienten totalitääristen ryhmittymien etuoikeuksia – eivät koko ihmiskunnan oikeuksia. Ulkopuolisia ei sallita. Maailma jakautuu yhä enemmän. Tunnen armotonta maailmanvihaa. Missä Jumala? Hänhän asuu sinussa, sanovat uskovaiset pitkätukkajeesukset. Jep. Minussa. Mitä minä teen tällä tiedolla? Sanon siis Jumalalle, että vihaan hänen maailmaansa tänään, niin kuin myös eilen ja luultavasti vielä huomenna. Samalla minulla on polttava halu muuttaa tämä viha joksikin. Ehkä solidaarisuudeksi, tai kenties niin banaaliksi asiaksi kuin rakkaus. Miksi en rakasta maailmaa? Miksi en usko enää parannukseen, edistykseen? Toivottomuus, viha ja katkeruus vievät voimani. Pitäisi ryömiä ristin juurelle saamaan voimia, toivoa ja rakkautta. Vaan en pysty. Olen liian ylpeä. Jatkan vain suu ja sydän supussa kohti pimeyttä. Vantaalainen ystäväni Antti kirjoitti hiljattain Twitterissä, että ”nyt kun uskonto ja raha ovat laittamassa yhdessä maailmansotaa pystyyn, en näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä purjehtimaan”. Minä taas heittäydyn sänkyyn ja ympäröin itseni kirjoilla. Kafka pääni alla. Stephen King kädessä. Jalkani lepäävät Dostojevski-pinon päällä. Sydämessäni Job, Jesaja ja Saarnaajan kirja. Ylläni on musta Tallinnasta ostettu t-paita, joka muistuttaa mustan surman uhreista, mutta ei sekään nyt paljon auta. Mathias Rosenlund kirjailija ja kirjallisuuskriitikko

Vaikka kirkko torjuisi, Jumala hyväksyy Kirkon seksuaalieettinen opetus ei aina kohtaa nykytodellisuutta. Kirkon seksuaalieettinen opetus kaipaisi uudelleentulkintaa, arvioi häpeän, seksuaalisuuden ja uskonnollisuuden vuorovaikutusta tutkinut Teemu Ratinen. Hänen mukaansa kirkon korostama vastuullisen ja sitoutuneen parisuhteen ihanne puhuttelee kyllä myös nykyihmistä, mutta ihanteen rajaaminen perinteiseen avioliittoon ei enää vastaa todellisuutta. Monelle nykyihmiselle henkilökohtainen jumalasuhde onkin tärkeämpi kuin kirkon näkemykset. Kokemus hyväksyvästä ja rakastavasta Jumalasta on ollut vahvistava erityisesti homoseksuaaleille. – Oma suhde Jumalaan on antanut heille kokemuksen, että heillä on lupa olla olemassa. Sellaista ei välttämättä synny, jos seuraa kirkollista keskustelua, Ratinen sanoo. Hän kertoo, että monet homoseksuaalit kokevat seksuaalisuutensa Jumalan lahjaksi. Samaan aikaan he kuitenkin tuntevat, että kirkko torjuu heidät. – Tilanne on kivulias erityisesti niille, jotka ovat töissä kirkossa tai haluaisivat muuten olla mukana sen toiminnassa ja osa yhteisöä.

Kirkon julkisilla kannanotoilla on Ratisen mielestä vaikutusta muidenkin kuin sen aktiivien elämään. – Kirkko on yhteiskunnassa samanlainen toimija kuin mikä tahansa muukin. Mielestäni sellainen puhe, joka antaa toiselle mahdollisuuden tulla nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, on paljon arvokkaampaa kuin sellainen, joka antaa ymmärtää, että sinussa on joku vika tai sinua ei jonkun piirteen takia hyväksytä. Siksi Ratinen ilahtui arkkipiispa Kari Mäkisen anteeksipyynnöstä seksuaalivähemmistöille. – Se oli kuin raittiin ilman tuomista ummehtuneeseen huoneeseen. Uskon, että se antaa tilaa keskustella. Ratinen lisää, että kirkko on nykyisin moniääninen. Vaikka hyväksyvää Jumalaa ei kohtaisi sunnuntaimessussa, hänet voi löytää perheneuvonnassa tai sielunhoidollisesta kirjallisuudesta. – Myös esimerkiksi piispa Irja Askolan Facebook-päivityksissä on syliin ottava tyyli. Toisessa ääripäässä on sitten taannoinen Älä alistu! -kampanja, jonka mukaan homoseksuaalisuudesta voi eheytyä heteroksi.

Teemu Ratisen väitöskirja Torjuttu Jumalan lahja. Yksilön kamppailu häpeällistä seksuaalisuutta vastaan. tarkastettiin kesäkuussa Itä-Suomen yliopistossa. Sen aineistona oli 146 kirjettä, joissa eri-ikäiset suomalaiset kertoivat seksuaalisuuteen ja uskonnollisuuteen liittyvistä häpeän kokemuksista. Yksi Ratisen tutkimuksen keskeisistä huomioista oli, että jokainen sukupolvi kokee ja ymmärtää seksuaalisuuden eri tavalla. – Usein oletetaan, että heteroseksuaalisuus on muuttumatonta ja normaalia. Mutta nykykolmekymppinen, joka mieltää olevansa hetero, on seksuaalisuudeltaan ja kokemuksiltaan hyvin toisenlainen kuin kahdeksankymppinen hetero. – Nykyihmiselle seksuaalisuus on oman minuuden ydin. He identifioituvat seksuaalisen suuntautumisensa kautta ja arvioivat parisuhdettaan sillä perusteella, onko se seksuaalisesti tyydyttävä. 1910–20-luvuilla syntyneillä seksuaalisuus liittyi lisääntymiseen ja avioliittoon – ja kuului miehille. Kaisa Halonen

Vantaanlauri.fi:ssä on jutusta pidempi versio, jossa kerrotaan mm. naisten kokemasta häpeästä.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Sohvalle Stadiin -kampanja majoittaa opiskelijoita ›› Kirkko vastustaa arkipyhien siirtämistä ›› Kummit tukevat Mauritanian köyhiä perheitä ›› Seurakuntien arvopohja saa näkyä iltapäiväkerhoissa ›› Kirkon Ulkomaanapu rakentaa 35 koulua Etelä-Sudaniin KANNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Kerhoon on kiva tulla Pulmu Jokiranta, iltapäiväkerholainen: ”Käyn Ylästön koulua ja olen nyt 2 C:llä. Täällä iltapäiväkerhossa olin jo viime vuonna. Tulen tänne kävellen kavereiden kanssa. Matka ei ole pitkä. Jos on läksyjä, ne pitää tehdä ensin. Se on ihan hyvä juttu. Sitten leikitään ja piirretään ja puoli neljältä mennään ulos. Täällä syödään myös välipala. Joskus meillä on ohjattuja leikkejä ja kynttilähetkessä lauletaan. Tänne kerhoon on aina kiva tulla. Parasta ovat hyvät välipalat. Täällä syödään esimerkiksi leipää ja hedelmiä. Torstaisin on puuropäivä ja perjantaisin herkkupäivä. Myös ohjaajat ja kaverit ovat kivoja. Joskus neljän maissa lähden kotiin. Saan mennä yksin, koska sinnekään ei ole pitkä matka.” Hanna Antila

Pulmu Jokiranta vietti perjantaina 15.8. iltapäivää Tikkurilan seurakunnan iltapäiväkerhossa Ylästön seurakuntatalolla.

Väitellään

Ensimmäinen maailmansota ei koskettanut Vantaata, Andreas Koivisto! lyneet Rajakylässä ja Länsimäessä. Venäläiset eivät olleet tyytyväisiä Helsingin maapuolustukseen, joten pääkaupunkiseutua kiertämään rakennettiin sisempi ja taaempi linnoitusrengas. Linnoitukset rakennettiin mäille ja niiden yhteyteen tehtiin juoksuhautoja, varastoja, tykkiteitä ja piikkilankaesteitä. Näköesteinä olleet puut piti kaataa ja puuta tarvittiin muutenkin rakennusmateriaaliksi. Puutavaran kuljetukseen rakennettiin Vantaalle kolme kapearaiteista rautatietä.

Miehet menivät mielellään linnoitustöihin, sillä niistä maksettiin kohtuullisesti.

Vantaan kaupun ginmuseon arkeo logi tietää, että Vantaasta tuli sata vuotta sitten monikulttuurinen.

Linnoitusten rakentamiseen käytettiin lapsityövoimaa.

Vantaalaiset eli silloiset Helsingin maalaiskunnan asukkaat eivät osallistuneet ensimmäiseen maailmansotaan.

– Asevelvollisuutta ei suomalaisilla ollut, joten rintamataisteluihin osallistui vain joitakin vapaaehtoisia. Epävarmuutta ja pelkoa kuitenkin koettiin ja sotauutisia ja Venäjän tapahtumia seurattiin tarkkaan. Markku Mattila

Vantaalle rakennettiin sata vuotta sitten paljon linnoituksia.

– Kyllä. Parhaiten ne ovat säi-

– Ei käytetty. Työ oli raskasta ja siihen tarvittiin raavaita miehiä. Miehet menivät silti mielellään linnoitustöihin, sillä niistä maksettiin kohtuullista palkkaa. Pula-aikana ei tosin ollut paljonkaan, mitä olisi voinut ostaa. Sota-aika teki Vantaasta monikulttuurisen.

– Väliaikaisesti kyllä. Paikallinen väestö ei riittänyt rakennustyövoimaksi ja Vantaalle muutti työläisiä muualta. Töihin tuli myös ”kiinalaisia”, eli vankeja, jotka olivat oikeasti tataareja ja kirgiisejä. Venäläisiä sotilaita oli kaikkialla, ja sisällissodan aikana tulivat saksalaiset sotilaat.

Nämä ihmiset jättivät lähtemättömät muistot vantaalaisiin, joista monet eivät olleet ulkomaalaisia nähneetkään. Väkiluku moninkertaistui työläisistä.

– Esimerkiksi kirkonkylän 15 maatilalla asui 100 vuotta sitten ehkä 150 ihmistä. Työläisille ja sotilaille piti siis rakentaa asuntoja linnoitustyömaitten lähelle. Tulijat pantiin nukkumaan kerrossänkyihin. Luteet olivat ongelma. Sängyt tervattiin niitten häätämiseksi. Espanjantauti, aikansa superinfluenssa, tappoi Vantaallakin.

– On spekuloitu, että osa vankileireillä sankoin joukoin kuolleista punakaartilaisista menehtyikin espanjantautiin. Ilmapiiri oli venäläismyönteinen ja saksalaisvastainen.

– Jääkäreiksi lähti Vantaalta enemmän vapaaehtoisia kuin Venäjän armeijaan. Monet väittävät, että sisällissodassa kaikki olivat täällä maatalouspitäjässä valkoisia. Näin se ei ollut, työläisistä monet olivat varmaan samaa mieltä kuin bolsevikit. Natalia Kisnanen

Koulutusta

www.kotimaa.fi

Hyvä seurakuntavaaliehdokas. Tavoita äänestäjät tehokkaasti. Seurakuntavaalit lähestyvät. Vaali-ilmoittelu paikallisesti ilmestyvässä seurakuntalehdessä on kustannustehokas tapa tavoittaa äänestäjät.

Vaalialennuksemme on 25 %,

& ILOA ARKEEN JA VOIMAA JOHTAMISEEN

puolen sivun ja kokosivun alennus on 30 %.

Uudella tavalla, vähemmän väsyen ja enemmän aikaan saaden

Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Tutustu nyt: Ilmainen analyysi !

Minna Zilliacus myyntipäällikkö puh 020 754 2361 gsm 040 774 7777 minna.zilliacus@kotimaa.fi

www.johtamiskoulutukset.fi puh. 0405480241

Avoin raamattukoulu Investoi elämääsi – tule opiskelemaan lukuvuodeksi tai vaikka vain viikoksi Kauniaisiin aikuisopiskelijoiden omaan raamattukouluun, Arkkiin. Meillä opiskelet innostavien ja asiantuntevien opettajien johdolla. Aiheena Raamatun kirjat, kirjoittajat ja päähenkilöt. Vuodessa luetaan koko Raamattu läpi. Tutustu viikko-ohjelmiin www.sro.fi/ark ja ilmoittaudu mukaan! Syksyn arkkiviikot 1.9.–12.12.2014 Kevään arkkiviikot 12.1.–15.5.2015 Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, p. 09 512 3910

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ekottimessa on loistava valikoima ekologisesti tuotettuja kodintarvikkeita, sisustustuotteita ja lahjatavaroita. Verkkokauppa: ekotin.ﬁ ekotavarataloekotin Hakaniemen torik. 2, Helsinki

Lakiasioita Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232

Muutosvoima Paula Lehto

Tuulia Raitaa kiusattiin koulussa vuosia. Musiikkiharrastuksen parissa hän sai kuitenkin olla rauhassa.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Kuulutus Seurakuntavaaleissa äänioikeutetut Seurakuntavaalit toimitetaan Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa 9.11.2014. Vaaleissa valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Seurakuntakohtainen luettelo äänioikeutetuista on nähtävänä tiistaina 2.9.2014 kello 10–14 ja keskiviikkona 3.9.2014 kello 15–19 kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa. • • • • • • •

Hakunilan seurakunnan kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48 Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirasto, Auratie 3 Korson seurakunnan kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4 Rekolan seurakunnan kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirasto, Uomatie 1 Vanda svenska församlingens pastorskansli, Stationsvägen 12 (tills 31.8.), Vallmovägen 5 A (fr.o.m 1.9.)

Äänioikeutettujen luetteloon on merkitty äänioikeutetuiksi kaikki kirkon jäsenet, jotka - täyttävät 16 vuotta viimeistään 9.11.2014 ja - on merkitty kyseisen seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi 15.8.2014.

Voimaa sävelistä lut ylpeä. Kiusattunakin se oli se minun hyvä asiani, oma ihana salaisuuteni.

Haukkumista, porukan ulkopuolelle jättämistä, joskus tönimistäkin. Sellaista kuului Tuulia Raidan koulupäiviin. – Kiusaaminen alkoi jo eskarissa. Ykkös- ja kakkosluokka menivät ihan hyvin, mutta kolmannella se jatkui. Viidennen jälkeen vaihdoin koulua. Pari vuotta meni taas paremmin, mutta kahdeksannella kiusaaminen meni ihan överiksi. Kiusaaminen sai Tuulian tuntemaan itsensä huonoksi, rumaksi ja tyhmäksi. – Koin kiusaamisen jopa oikeutettuna. Uskoin, että ehkä minä sitten todella olen huonompi kuin muut.

Nyt Tuulia Raita on 22-vuotias ja hänelle kuuluu hyvää. Hän keikkailee oman bändin kanssa, tekee musiikkia ja aloittaa musiikkipedagogin opinnot. Tuulia osallistui myös Voice of Finland -kilpailuun viime tuotantokaudella ja pääsi kisassa pitkälle. – Musiikkialalla voi saada kovaakin kritiikkiä, mutta olen tottunut siihen. Kiusaamisen rinnalla se ei tunnu missään. Kouluvuosistaan Tuulia ajattelee nykyään niin, että ne ovat muistoja, joita ilman hän ei olisi sama ihminen. – En tiedä, millaisia kappaleita kirjoittaisin ilman noita kokemuksia, Tuulia pohtii. – Olen pannut muistojani ikään kuin lokeroihin. Lapsuus perheen kanssa oli aivan ihana, sitä muistan lämmöllä. Koulumuistot ovat eri lokerossa. Taustansa vuoksi Tuulia kokee myös, että hänen on helppo asettua toisen ihmisen asemaan. – Jouduin jo pienenä ajattelemaan sellaisia asioita, joita lapsen ei kuuluisi ajatella.

Tuulia ei halunnut kertoa kiusaamisesta kenellekään, koska pelkäsi sen pahentavan asiaa. – Vanhempani huomasivat, että jotakin ongelmia on ja soittelivat koululle, mutta eivät saaneet asiaa selvitettyä koulun yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. Kahdeksannella luokalla kiusaaminen johti lopulta siihen, että Tuulia joutui keskeyttämään koulunkäynnin vuodek-

si. Se pelästytti osan kiusaajista. – Kun palasin ysiluokalla kouluun, sain olla rauhassa. Sain myös ystäviä, jotka ovat yhä minulle tärkeitä. Itsetunnon lisäksi kiusaaminen oli jättänyt jälkensä koulumenestykseen. – Palattuani kouluun kävin ikään kuin 8. ja 9. luokkaa yhtä aikaa ja kertasin koko yläasteen asioita. Opiskelutaidot olivat todella huonot, koska en ollut pystynyt keskittymään koulunkäyntiin. Kiusaamisvapaata aluetta Tuulialle olivat tanssi-, soittoja laulutunnit. Hän soitti ensin huilua ja aloitti 14-vuotiaana laulutunnit. Myös omia kappaleita alkoi syntyä. Peruskoulun jälkeen hän lähti opiskelemaan musiikkia. Kiusaamiskokemuksista huolimatta Tuulia on pystynyt nauttimaan soittamisesta ja laulamisesta yleisön edessä. – En aina oikein itsekään ymmärrä, miten se on mahdollista. Musiikki on kuitenkin ollut minulle aina asia, josta olen ol-

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 5.9.2014 kello 16.00 mennessä kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Vaalilautakunnat käsittelevät oikaisuvaatimuksia 1.10.2014.

Vantaalla 1.8.2014 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Pirkko Yrjölä, Korson seurakunta Juha Ropponen, Rekolan seurakunta Jarno Tepora, Tikkurilan seurakunta Eero Tolonen, Vantaankosken seurakunta Ulf Lundström, Vanda svenska församling

#seurakuntavaalit2014

”Pieni hymy, sekin tekee jo muutoksen” Väinö Särkimäki sählykerhon ohjaaja

Katso video:

Hanna Antila

vantaanlauri.fi

Sini Pennanen

Musiikki ja perhe auttoivat Tuulia Raitaa selviämään kiusaamisesta.

Äänioikeutettu saa tehdä oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta sillä perusteella, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois tai että häntä koskeva merkintä on virheellinen.

Qaraqoshin kaupungista pakoon lähteneitä kristittyjä lepää Pyhän Joosefin kirkossa Arbilissa. Kaikkiaan 1,2 miljoonaa irakilaista on joutunut pakenemaan Isisin terroria.

Isis vainoaa kristittyjä ja muita vähemmistöjä Terrorijärjestö antoi kristityille kolme vaihtoehtoa: kääntyä islamiin, maksaa veroa ”suojelusta” tai kuolla. TEKSTI PAULI JUUSELA

yyriasta rajan yli Irakiin levittäytynyt Isis-järjestö pyrkii muodostamaan islamilaisen kalifaatin, jossa ei ole tilaa uskonnollisille vähemmistöille. Menetelmät ovat raakoja: joukkomurhat, raiskaukset, ryöstöt, omaisuuden takavarikointi sekä kulttuuriaarteiden ja uskonnollisten rakennusten tuhoaminen. Järjestelmällisestä uskonnollisesta puhdistuksesta kertoo sekin, että vallatuissa kaupungeissa asuvien kristittyjen oviin on piirretty nasaretilaista tarkoittava arabiankielinen n-kirjain. Vääräoppisina pidettyjen shiiamuslimien ja vuorille pakoon ajettujen jesidi-uskovien ovia on merkitty r-kirjaimella. – R tulee sanasta rafida ja tarkoittaa ei-oikeaoppista, poiskääntynyttä. Isis ei peittele toimintaansa. Järjestö pyrkii pelottelemaan ihmiset pakoon ja näin saavuttamaan yhteiskunnan, jonka identiteettinä on Isiksen tulkinta sunnilaisesta islamista, arvioi Helsingin yliopiston see-

miläisten kielten ja kulttuurien professori Hannu Juusola, joka on asunut Syyriassa.

Pakoon vailla henkilöpapereita Irakissa on kirkkoja, joiden juuret ulottuvat apostolien aikoihin. Yksi niistä on assyrialainen kirkko, johon kuuluva nainen on asunut Suomessa jo pitkään. Alle nelikymppinen perheenäiti on huolissaan sekä oman perheensä turvallisuudesta että Irakissa asuvista sukulaisistaan eikä uskalla puhua haastattelussa omalla nimellään. – Olen seurannut tilannetta arabiankielisiltä uutiskanavilta, kuten Al-Jazeerasta ja saanut tietoa Irakissa asuvilta sukulaisiltani. Suuri osa suvustamme oli jo aiemmin muuttanut kurdialueelle tai länsimaihin, mutta Mosulissa asui vielä kolme perhettä, nainen kertoo. – Olemme aina eläneet sovussa eri tavoin uskovien kanssa ja käyneet samaa koulua muslimien kanssa. Nyt jopa naapurit ovat kääntäneet selkänsä – varmaan pelosta – ja paljastaneet, missä kristityt asuvat. Sit-

ten Isis-järjestön taistelijat ovat merkinneet heidän ovensa aivan kuten natsit aikoinaan juutalaisten ovet. Naisen mukaan hänen sukulaisilleen annettiin kolme vaihtoehtoa: kääntymys, korkea vero ”suojelusta” tai hengenlähtö. Neljäs oli pako, mutta ilman omaisuutta. – He saivat mukaansa vain päällään olleet vaatteet. Myös kaikki henkilöpaperit ja passit vietiin. Nainen on silminnähden järkyttynyt tapahtuneesta, jonka kuvaamiseen hänen mielestään ainoa oikea sana on pahuus. – Isis on kuin virus, joka tuhoaa elämää. Haluamme kristittyinä elää rauhassa kaikkien kanssa, mutta sitten tapahtuu tällaista. Hänen mieleensä nousevat muistot lapsuudesta Persianlahden sodan aikana: yöt pommisuojassa ja ruumiit kaduilla. – Silloin muutimme kaikki sukulaiset yhteen. Vaari sanoi, että kuollaan yhdessä, niin kenenkään ei tarvitse jäädä suremaan. Kun nyt saamme elää täällä Suomessa rauhassa, emme voi

olla kuin kiitollisia. Rakastan tätä maata. Suomessa asuu muutamia satoja Irakin kristittyjä. Nainen käy usein ortodoksikirkossa, sillä kirkko merkitsee hänelle kotia. – Kävin lapsena joka päivä kirkossa. Opiskelin siellä äidinkieltäni assyriaa, sillä sitä ei opetettu koulussa. Kirkossa myös rukoiltiin ja sinne tuotiin ruokaa yhdessä jaettavaksi. Nytkin olemme kirkossa aktiivisia ja lähetämme apua ihmisille Irakiin. Naisen mielestä Isis-järjestössä ei ole kyse islamista. – Isis mustamaalaa islamia. Toivoisin, että islamin uskonoppineet puhuisivat aktiivisesti sitä vastaan ja estäisivät nuorten aivopesun. Toivon myös, että suomalaiset rukoilevat vainottujen kristittyjen ja muiden vainottujen puolesta. Suomi voisi auttaa ihmisiä alueella ja ottaa vastaan pakolaisia.

Lähi-itä on tyhje nemässä kristityistä Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen on seurannut Irakin tilan-

7 de. Toivoisin, että uskontojen välinen rauhantyö saisi enemmän näkyvyyttä, Huttunen sanoo.

Kuinka vantaalainen?

Simo Ekman, 41, on vuoden 2014 ensihoitaja

Miksi Isis, miksei demokratia? Professori Hannu Juusolan mukaan uskonnollisten identiteettien kärjiestyminen on Lähiidässä jatkunut jo pitkään. – Syyrian sisällissota, jossa nopeasti alettiin korostaa uskonnollisia eroja, antoi uutta intoa jihadisteille. Sen loppuminen olisi erityisen tärkeää koko alueen kannalta, Juusola sanoo. Väestönkasvu on alueella erityisen suurta ja siellä asuu paljon nuoria miehiä, jotka ovat syrjäytymässä yhteiskunnan ulkopuolelle. He ovat herkkiä lähtemään mukaan uskonsotiin. Lisäksi Persianlahden maista tulee prinsseiltä ja liikemiehiltä yksityistä rahaa ääriryhmille. – Iran ja Saudi-Arabia käyvät valtataistelua, joka vaikuttaa tilanteeseen. Lisäksi Turkki on katsonut Isikseen liittyviä vapaaehtoisia läpi sormien, koska tärkeintä on ollut Syyrian presidentin Bashar al-Assadin vastustaminen, arvioi Juusola. Miksi Lähi-idässä diktatuurin vaihtoehto ei näytä olevan demokratia? – Lähi-idässä ei ole yhtään yksiselitteisesti liberaalia demokraattista valtiota. Maallinen identiteetti on usein samaistettu diktatuuriin, jolloin uskonnollisesta identiteetistä on tullut vaihtoehto sille. Useimmat alueen valtiot ovat muodostuneet keinotekoisesti, kun osmanien valtakunta pilkottiin, ja yhteiskunnat ovat uskonnollisesti ja etnisesti jakautuneita. Yksi iso tekijä on öljy. Kun se tuo rahaa, ei tarvitse niin välittää kansalaisyhteiskunnasta. T

Saara Vuorjoki

Safin Hamed Lehtikuva/AFP

netta kirkollisten järjestöjen, assyrialaiskristittyjen ja uutistoimistojen avulla. Hänen mukaansa Isiksen uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistama vaino on äärimmäistä. Lähi-idän kristittyjen tilanne on kuitenkin huonontunut jo pitkään. – Irakissa oli ennen sotia jopa kolme miljoonaa kristittyä, mutta nyt heitä on jäljellä enää muutamia satoja tuhansia. Useimmat ovat paenneet Syyriaan, Libanoniin ja länsimaihin, selvittää Huttunen. Lähi-idän kristityt ovat kokeneet vainoa ennenkin. Pahiten kärsivät armenialaiset turkkilaisten vainoissa ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta myös assyrialaisia tapettiin tuolloin jopa 300 000. Lisäksi Irakissa oli vainoja 1920- ja 1930-luvuilla. Useimmiten on kuitenkin eletty rauhassa. – Irakin kristittyjen asema muuttui täysin Irakin sotien jälkeen. He joutuivat läntisten maiden, lähinnä Yhdysvaltain ja Britannian, politiikan sijaiskärsijöiksi, vaikka he ovat alueen alkuperäisasukkaita ja syyttömiä länsivaltojen toimiin. Lähi-idän maista Syyrian kristityt elävät nyt sisällissodan keskellä, Egyptissä arabikevät lisäsi vihanilmauksia ja palestiinalaiskristityistä moni muuttaa pois turhautuneena konfliktiin. Kristittyjen määrä alueella vähenee koko ajan. – Suurin osa maailman muslimeista ei hyväksy pyhää sotaa kannattavien jihadistien toimintaa. Muutama vuosi sitten 137 islamin oppinutta lähetti kristillisten kirkkojen johtajille kirjeen, jonka aiheena oli lähimmäisenrakkaus. Siinä todettiin, miten tärkeää maailmanrauhalle on islamin ja kristinuskon suh-

95 % rekolalainen

5 % maailmankansalainen 95 % rekolalainen Muutin 5-vuotiaana vanhempieni kanssa Keravalta Rekolaan. Lapsuudenkodista muutettuani asuin Koivukylässä, sitten Metsolassa ja Asolassa. Muutimme nykyiseen kotiimme vuonna 2003. Asun vaimoni ja neljän lapsemme kanssa isäni naapurissa Rekolassa. Elämä oli aika hulinaa, kun työni ohella opiskelin, rakensimme taloa ja perhe kasvoi. Olen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella lääkintäesimiehenä. Lisäksi olen ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa ensihoitotyön johtamiskoulutusta ammattikorkeakoulu Arcadassa, jossa työskentelen sivutoi-

5 % maailmankansalainen Käymme perheen kanssa ulkomailla lähes joka vuosi. Tänä kesänä olimme Turkissa. Toukokuussa kävimme vaimon kanssa Lontoossa. Työni puolesta matkustan välillä ulkomaille. Aiemmin tekemäni matkahätäpalvelutyö vei maailmalle. Olin tuomassa Thaimaasta vuoden 2004 tsunamionnettomuudessa olleita ihmisiä Suomeen. Lennolla oli lukuisia lapsia, joiden vanhempien kohtalosta ei ollut tietoa. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan Lehtikuva/AFP/Transterra Media

Kristitty koti Mosulissa on merkitty n-kirjaimella, joka tarkoittaa nasaretilaista.

Mitä tietoja potilaista tallennetaan? Vantaa alkaa tallentaa potilastietoja valtakunnalliseen sähköisen potilastiedon arkistoon vielä tänä vuonna. Milloin tietojen tallentaminen alkaa ja miksi, käyttöönottoprojektia Vantaalla vetävä Sirkka-Liisa Kähärä?

AP Photo/Lehtikuva

– Laki velvoittaa kuntia liittymään kansallisen potilastiedon arkiston ja palvelujen käyttäjäksi. Lääkereseptit tallentava eResepti Vantaalla on jo käytössä. – Sähköinen potilastiedon arkisto otetaan käyttöön marraskuussa. Kaikki sen jälkeen syntyvät tiedot kirjataan kansalliseen potilastiedon arkistoon. Sitä ennen vantaalaiset voivat katsoa omia sähköisiä reseptejään ja sallia tai kieltää tietojen luovutuksen potilastiedon arkistoon kirjautumalla pankkitunnuksilla Omakantapalveluun osoitteessa www.kanta.fi. Millaisia tietoja potilastiedon arkistoon tallennetaan?

– Siellä näkyvät muun muassa määrätty lääkitys, diagnoosit, tehdyt toimenpiteet, laboratorio- ja röntgen tutkimukset.

Isis on räjäyttänyt shiialaisten moskeijoita muun muassa Mosulissa.

misesti ensihoidonopettajana. Olen myös yksi Suuronnettomuusoppaan tekijöistä.

Ovatko tiedot käytössä vain julkisen terveydenhuollon puolella vai voiko

myös yksityislääkäri lukea niitä?

– Toistaiseksi Kanta-palvelut, eReseptiä lukuun ottamatta, ovat vain julkisen terveydenhuollon käytössä. Yksityisen terveydenhuollon olisi määrä siirtyä potilastiedon arkiston käyttäjäksi 1.9.2015 mennessä, mutta se tuskin onnistuu tuossa aikataulussa. 2016 arkisto laajenee niin, että sinne voi tallettaa myös hoitotahdon ja elinluovutustestamentit. Voiko arkistosta nähdä myös sen, kuka tietojani on lukenut?

– Sieltä näkee milloin ja missä tietoja on katsottu, mutta ei sitä, kuka niitä on katsonut. Jos epäilee väärinkäytöstä, voi tehdä tarkastuspyynnön asiasta. Tiedot ovat vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä varten. Aina on oltava pätevä syy siihen, miksi tietoja katsotaan. Saavatko vantaalaiset terveyskeskuksissa nyt tietoa siitä, että potilastiedon arkisto on tulossa käyttöön?

– Kyllä, aktiivinen tiedotus ja esitteiden jakelu aloitetaan syyskuussa. Hanna Antila

Uusperheen suhtee Annelta on otettu kaksi teini-ikäistä tytärtä huostaan – äidin omasta pyynnöstä. TEKSTIT TARJA KIVIMÄKI KUVA SIRPA PÄIVINEN

auhallisella vantaalaisella omakotialueella on pihalla vastassa keski-ikäinen nainen. Sisällä talossa on kaunista ja avaraa. Lasten valokuvat ovat rivissä hyllyllä. Sisäpihalla on suuri terassi ja ruohokenttä keinuineen ja leikkimökkeineen. Tässä tiilitalossa ei kuitenkaan ole aina asunut onnellinen perhe. Annella on neljä tytärtä, joista kolme jo täysi-ikäisiä. Nuorin on alakoululainen. Vanhin tytär oli juuri aloittanut koulun, kun vanhemmat erosivat. Anne muutti tyttärineen nykyisen puolisonsa Juhan omakotitaloon kolmen vuoden seurustelun jälkeen. Eronneella Juhalla ei ollut omia lapsia. Vaikeudet alkoivat pian yhteen muuton jälkeen. Vanhin tytär Ella oli 13, keskellä murrosikää. Tavallisista arkisista asioista alkoi tulla riitaa.

– Mies halusi, että asiat menevät juuri tietyllä tavalla. Ja tytöt haastoivat häntä ja osasivat iskeä huomaamiinsa heikkouksiin, Anne kertoo. ”Et oo meidän iskä, etkä voi meitä määrätä”, totesivat tyttäret isäpuolelleen monien muiden uusperheissä elävien lasten tapaan. Isyydessä kokematon Juha oli ehdoton ja jyrkkä: ”Täällä tehdään niin kuin minä sanon!” Annen mukaan asiasta keskusteltiin paljon puolisoiden kesken, mutta tuloksetta.

Isäpuoli vei tytöt väkisin huoneisiinsa Tilanne paheni. Kun tytöt ja isäpuoli eivät suostuneet puhumaan toisilleen, Anne toimi viestinviejänä heidän välillään. Tyttöjen mielestä äiti piti liikaa Juhan puolta, tämä valitti päinvastaista. Mies vetäytyi välillä täysin ja evästi Annea, mitä hänen piti

milloinkin lapsilleen sanoa. Lopulta Juhan pinna paloi. Toisinaan hän kävi tyttöihin käsiksikin esimerkiksi viemällä heidät väkisin huoneisiinsa, ellei puhe tehonnut. Eroa mietittiin vakavasti. Päihteet tulivat vanhimman tyttären elämään hänen ollessaan 8. luokalla. Kun äidin epäilyt vahvistuivat, hän vei tyttärensä nuorisoaseman huumeseulaan. Tyttären ollessa 16-vuotias Anne otti ensimmäistä kertaa yhteyttä lastensuojeluun, kun kannabistesti näytti positiivista ja tytär oli luvatta öitä pois kotoa. Anne uskoi taustalla olevan myös kovempia huumeita. Huumeseulat näyttivät kuitenkin puoli vuotta puhtailta, ja tytär kielsi ehdottomasti käyttävänsä mitään. Silti äiti oli vakuuttunut siitä, että asiat eivät olleet kunnossa, ja oli oikeassa. Tytär tunnus-

ti lopulta käyttäneensä monia aineita: amfetamiinia, Subutexia ja sieniä. Anne soitti läpi kaikki päihdehoitoyksiköt. Tytölle järjestyi paikka ensin nuorten katkaisuhoitoon, sitten nuorten huumehoitoyksikköön. Tahdonvastainen laitoksessa pitäminen vaati huostaanottoa, joka tehtiin kiireellisensä. Hoito jatkui huumehoitoyksikössä avohuollon sijoituksella ja myöhemmin huostaan otettuna. Tyttö oli loukkaantunut laitokseen sulkemisesta. Hän aloitti siellä ammattikoulun. Aluksi kotilomatkin olivat valvottuja, eikä kavereita saanut tavata. Isäpuoli otettiin vahvasti mukaan hoitoyksikön perhetapaamisiin. Vuorovaikutus tytön kanssa parani ja Juha pystyi jo pyytämään toimintaansa anteeksi. – Muistan, kun olin kerran lähdössä Ellan luota, hän hyppäsi yllättäen syliini ja roikkui kaulassani kuin apinanpoika anel-

len: ”Äiti, älä jätä!” Hän oli sijoitettuna yhteensä 8 kuukautta, Anne kertoo.

Nuorin tytär kapinoi Sijoituksen loputtua perhe jäi Annen mukaan tyhjän päälle. Sijoituksen aikana oli ollut tapaamisia ja tukea, mutta huostaanoton päätyttyä ne loppuivat. Ella muutti omaan asuntoon 18-vuotiaana. Sitten alkoi oireilla nuorin tytär Ida. 6. luokalla ollessaan Ida julisti, etteivät äiti ja isäpuoli määrää enää hänen elämäänsä. Tuli riitoja. Kielenkäyttö oli kovaa ja joskus tytär kävi konkreettisesti kimppuun. Perheeseen oli syntynyt vauva ja Ida oli mustasukkainen uudelle pikkusisarelleen. Koulusta alkoi tulla viestejä poissaoloista eikä tyttären olinpaikasta ollut aina tietoa. Kerran kovan riidan muututtua taas käsirysyksi 13-vuotias Ida ilmoitti, ettei tulisi yöksi kotiin. Äiti soit-

Huostaanotto on yleisintä teini-iässä

et solmussa ti hädissään kriisikeskukseen ja seuraavana päivänä päätettiin kiireellisestä sijoituksesta. Tytär otettiin sosiaaliviranomaisten huostaan suoraan koulusta ja sijoitettiin vastaanottokotiin. Sijoituspaikasta käsin Idan koulunkäynti alkoi sujua, mutta hän ei halunnut enää tulla lomilla kotiin. Vaikka tytär ei halunnut tavata eikä puhua, äiti soitteli laitokseen päivittäin kysellen kuulumisia. Se näytti olevan tärkeää myös tytölle, joka varmisti aina henkilökunnalta, oliko äiti soittanut. Kesällä sijoitus päättyi ja tyttö kotiutettiin äidin vastustuksesta huolimatta. – Kävimme sosiaalitoimistossa puhumassa, että emme jaksa ja pärjää tytön kanssa. Sosiaalityöntekijän ehdotuksesta Ida muutti isänsä luo. Tytön käyttäytyminen ei kuitenkaan muuttunut, vaan hän häipyi sieltäkin välillä tietymättömiin. Ida oli aggressiivinen myös isäänsä kohtaan. Hänet otettiin karkureissun päätteeksi uudelleen huostaan hänen ehdittyään asua isällään 2 viikkoa. Ida karkaili sijoituspaikastakin ja tuli 16-vuotiaana raskaak-

si. Idan isä uhkasi tytärtään hylkäämisellä, jos tämä päättäisi pitää lapsen, mutta tytär uhmasi uhkauksia. Tyttären suhde äitiin

miseen jo uusperheen alkuvaiheissa. Huostaanottojen yhteydessä Anne sanoo olleensa toisaalta

”Edelleen olen pahoillani siitä, mitä tyttäreni ovat joutuneet kärsimään.” kuitenkin läheni, ja hän sai olla mukana synnytyksessä. Juhaa tytärpuolen raskaus pehmensi ja hän alkoi nikkaroida pihalle hiekkalaatikkoa.

Apua olisi tarvittu uus perheen alkuvaiheissa Anne kertoo saaneensa suurta apua huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmästä. Hänen mielestään perhe olisi tarvinnut kuitenkin ajoissa konkreettista apua vuorovaikutuksen ohjaamisessa oikealle tolalle. – Olisimme tarvinneet tukea hankalien tilanteiden selvittä-

helpottunut, toisaalta valtavan epäonnistumisen masentama. – Kaikki heikkouteni ovat todellakin tulleet tutuiksi. – Edelleen olen pahoillani siitä, mitä tyttäreni ovat joutuneet kärsimään. Aikuisella on aina vastuu käyttäytymisestään. Esikoistytär Ella on sittemmin valmistunut ammattikorkeakoulusta ja hänellä on vakituinen työpaikka. Ida on saanut toivomansa opiskelupaikan ja hänen jo 3-vuotias tyttärensä on isovanhempiensa silmäterä. T Jutussa esiintyvät nimet on muu tettu.

Teini-ikäisten lasten huostaanottoja tehdään selvästi enemmän kuin pienempien lasten. Ne yleistyvät koko ajan. Yleisin syy 13–18-vuotiaan nuoren huostaanottoon on alkoholin tai huumeiden käyttö. Vanhempien kasvatusongelmat tulevat toisena. Uusperheitä ei tilastoida erikseen. Sosiaalityöntekijöiden mukaan huostaanottojen taustalla ovat kuitenkin entistä useammin vaikeudet uusperheessä. – Murrosikäisen vanhemmuus on aina haasteellista, ja kuormittavuus lisääntyy, kun mukaan tulee ero ja uusi liitto. Tietynlaiset ongelmat ovat usein olemassa jo ennen uusperheen perustamista, ja tulevat sitten esiin uudessa perhekuviossa. Myös eronneiden vanhempien keskinäinen riitely ja puhumattomuus lisäävät uusperheiden paineita, sanoo 27 vuotta Vantaan lastensuojelussa työskennellyt perhetyöntekijä Eija Kontiainen. Hän työskentelee Viertolan vastaanottokodissa, jonne sijoitetaan yli 12-vuotiaita. Vuonna 2012 Vantaan kaikista sijoitetuista lapsista ja nuorista 29 prosenttia oli 13–15-vuotiaita ja 19 prosenttia 16–17-vuotiaita. Kontiainen vastaa huostaanotettujen lasten vanhempien Voikukka-vertaistukiryhmistä. Ryhmät kokoontuvat 10 kerta ja niissä voi jakaa muun muassa epäonnistumisen, syyllisyyden, surun ja häpeän tunteita sekä pohtia omia menettelytapojaan eri tilanteissa. – Kun uusperheeseen syntyy uusia yhteisiä lapsia, vanhemmat voivat luottaa liikaa siihen, että nuori jo pärjää itsenäisemmin. Vanhemman rakastuminen on jo sinänsä murrosikäisen mielestä yleensä paha asia. Tavallaan vanhempi on silloin samassa kehitysvaiheessa nuoren kanssa. Onhan sekä rakastumista että murrosikää osuvasti kuvattukin ohimeneväksi mielenhäiriöksi, Kontiainen pohtii. – Nuori voi myös kiusaantua katsellessaan äidin tai isän pussailua vieraan ihmisen kanssa. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, miltä asiat näyttävät nuoren näkökulmasta. Kun uusperheessä tulee törmäyksiä teinin ja uuden puolison välillä, nuoret testaavat Kontiaisen mukaan tiedostaen tai tiedostamattaan sitä, kumman vanhempi valitsee. – Isäpuolen ”Laita kakarasi kuriin” -kommentit kuulostavat nuoresta pahalta. Kasvuun kuuluu rajojen koetteleminen, ja aikuisen pitäisi pysyä aikuisena, provosoitumatta. Uuden puolison pitäisi tukea biologisen vanhemman kasvatustyötä, ei ensimmäisenä komentaa, Kontiainen sanoo.

Taivaspaikka Pyhäpäivä

24.8.

Kirkoissa puhutaan siitä, miten kuulla Jumalan ääni oman elämän valinnoissa.

”Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan.” (Jeremian kirja 6:16)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Oletko rakennusmies? Jeesus tunsi ihmisten toiveet saada jättää oma kädenjälki. Heinäkuun helteillä veljeni tuli toisen sukulaismiehen kanssa mökillemme Kainuuseen ja toi mukanaan kesäkeittiötarpeet. He olivat kaataneet sitä varten keväällä puita, kuorineet ne ja tehneet kuusikulmaisen hirsikehikon. Nyt he olivat purkaneet kehikon ja toivat hirret tullessaan pakettiautossa. Niistä rakensimme muutaman päivän aikana kodan mallisen kesäkeittiön. Sukulaiset tunsivat toiveeni. Tuntui hyvältä päästä tekemään jotakin omin käsin. Miesten lähdettyä minulle jäi vielä katon kattaminen ja rakennuksen viimeistely. Kun katselimme valmista rakennusta, se alkoi muistuttaa ortodoksista tsasounaa. Emme saaneet lahjaksi vain kesäkeittiötä, vaan kesäpyhätön. Kodan jyrkällä katolla tasapainoilusta tuli minulle mietiskelyharjoitus. Piti keskittyä koko ajan siihen, mitä juuri oli tekemässä, mihin jalkansa laittoi ja mihin kädellään tarttui. Kattohuopia asetellessa piti pohtia,

miten vesi etsii tiensä katon kulmissa, että katosta tulisi pitävä. Mieleeni nousivat kirkkojen paanukattojen tekijät, joiden kädenjälkeä olen aina ihaillut. Päätä ei kirkon katolla saanut huimata. Mietin, millaista avaruudellista hahmotuskykyä puukirkkojen, keskiaikaisten kivikirkkojen ja katedraalien rakentajat olivat tarvinneet työssään, joka saattoi kestää yli sukupolvien. Kun seuraavan kerran katselet kaunista kirkkorakennusta, mieti sen rakentajia. Heidän kädenjäljessään elää rukous. Voit kuulla siinä työn huokauksen ja nähdä yksityiskohtien luomisen ilon. Voit miettiä myös kirkon mestaria, Jeesus Nasaretilaista, käymässä jossakin hänen kotikaupunkinsa rukoushuoneessa. ”Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika?” hänestä puhuttiin. Jeesus oli rakentamisen sekatyöläinen, muurari, puuseppä ja kirvesmies. Hän tiesi, mitä raskaan työn tekeminen oli. Hän tiesi, mitä oli elää pätkätöistä ja

vaeltaa paikasta toiseen ilman perhettä. Hän tiesi myös, mitä oli elää ilman töitä. Kaiken tuon keskellä hän saarnasi todellisesta elämästä todellisille ihmisille. Hän tunsi ihmisten toiveet kuulua joukkoon, olla tarpeellinen ja saada jättää oma kädenjälki.

”Kun seuraavan kerran katselet kaunista kirkkorakennusta, mieti sen rakentajia.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Elämä ei suju niin kuin navigaattorin kanssa autoillessa. Hyvissä ajoin navigaattori kuuluttaa: ”Kolmen sadan metrin päässä tulossa käännös oikeaan.” Jos sitten ajatkin vasempaan, laite ohjeistaa uudelleen: ”Käänny ympäri – mikäli mahdollista.” Jos sekään ei saa ajajaa tottelemaan, laite laskee uuden reitin päämäärän saavuttamiseksi. Oikeassa elämässä päämäärä voi olla hatara tai sitä ei ole edes mietitty. Tienhaaraa ei usein edes huomaa. Vasta jälkeenpäin näkee, että juuri tuossa kohdassa alkoi tämä kehityskulku. Valinnan teki huomaamatta sen tärkeyttä. Päiväkirjat ovat erinomaisia karttoja, mutta valitettavasti vain menneisyyteen. On silti häkellyttävää nähdä, miten paljon saattoi jo ”tietää” huomaamatta sitä lainkaan. Tulevaa kohti on kuitenkin vaikea mennä selkä

edellä. Auttaisiko usko? Neuvooko Jumala, minne pitää suunnistaa? Jumalan ääni ei kuulu kuten navigaattorin väsymättömät opastukset. Hänellä tuntuu olevan tapana piiloutua ihmisen elämänkulkuun ja odottaa kärsivällisesti: Ryhtyykö matkalainen itse kysymään elämänsä suuntaa ja tutkimaan, mikä on todella merkityksellistä. Haluaako hän, että vapautan hänet ja avarran hänen tilansa? Saanko lisätä hänen luottamustaan minuun ja elämään? Ihminen vastustaa epävarmuuteen vieviä muutoksia. Tila uudelle avautuukin siksi usein hetkellä, jolloin tutut rakenteet huojuvat tai peräti sortuvat. Vapaassakin pudotuksessa on siksi suuria mahdollisuuksia. Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Omaa elämäntilannetta paikantamassa

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 21.–28.8.

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkossa ti klo 9–11, Hakunilan kirkossa to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan.diakonia@evl.fi.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio suljettu ma 1.9. asti. ■■ Perhekerho pe 22.8. klo 9–11. Partiorippikoulun konfirmaatiomessu la 23.8. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Vesa Laukkarinen, Juha Paukkeri. Messu su 24.8. klo 12. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Omaishoitajuuden ilot ja surut -keskusteluryhmä ma 25.8. klo 15– 16.30. Minustako hartauden pitäjä? ‑valmennus maanantaisin 8.9.–13.10. klo 12–15. Antaa valmiuksia hartauksien toteuttamiseen mm. palvelutaloissa. Valmennukseen valitaan 12 osallistujaa, puhelinhaastattelu. Osallistuminen edellyttää koulutukseen sitoutumista. Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Arkiretriitti 3.9.–22.10. keskiviikkoisin klo 17. Kaipaatko tukea hengellisen elämäsi hoitamiseen? Osallistujat lukevat kotona jokaiselle päivälle annetut raamatunkohdat ja syventyvät hiljentyen niiden ääreen. Tekstin nostamia ajatuksia ja asioita voi kirjoittaa muistiin ja niitä jaetaan viikoittaisten tapaamisten yhteydessä. Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Sinuun otetaan yhteyttä elokuussa.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila ti 26.8. klo 9–11.15. Grillepaani nuorille ti 26.8. klo 18. ■■ Elokuun eloisa Vekarakirkko ke 27.8. klo 16. Pastori Anita Ahtiainen ja kanttori Mari Torri-Tuominen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta. Vekarakirkon tehtäväkiska aukeaa klo 15.30. Tarkoitettu kaikenikäisille. Mukana srk:n ip-kerholaisia ja lapsikuorolaisia. Kirkkokahvit. ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9–11. ■■ Enkelin siipien havinassa ‑messu to 28.8. klo 16. Pastori Anita Ahtiainen ja kanttori Mari Torri-Tuominen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta. Tervetuloa levähtämään. Tuttuja enkelilauluja ja -tekstejä. Tarkoitettu kaikenikäisille. Syystempaus perheille la 13.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori. Myyntipöytä 6 e, varaus ja maksu ma–to virastoon klo 9–16 p. 09 830 6500. ■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 30.9.–18.11. klo 13.30–15 yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Ilm. ja tied. Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Kastettu Aapo Olavi Höylänen, Leo Mikael Kauppala, Valtti Kauko Volmari Listeranta, Leo Olli Erik Malinen, Eemeli Johannes Mustonen, Emina Mila Sakai, Veera Noora Singh. Avioliittoon kuulutettu Antti Johannes Laamanen ja Anni Elina Aho, Matias Janne Juhani Nousiainen ja Laura Tuulikki Raatesalmi, Jouni Antero Vestola ja Salla Karoliina Nuolivirta, Jukka Tapani Drugg ja Marjo Hannele Santala. Hautaan siunattu Lilja Maria Ståhlberg 88 v, Oivi Mäkinen 86 v, Rauni Anneli Westerholm 82 v, Pentti Ensio Puotsaari 82 v, Ritva Anneli Immanen 75 v, Aarto Antti Ilmari Järvinen 73 v, Rainer Antero Lindberg 66 v, Aarne Tapio Partanen 57 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Ei messua kirkossa su 24.8. Messu Lammaslammen rannalla Pähkinärinteessä. ■■ Muksukirkko ke 27.8. klo 9.30. Minä olen ihme! Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. ■■ Tyttöjen ja poikien kerhot alkavat viikolla 36. Ilmoittautuminen aukeaa pe 22.8. nettisivuillamme, josta löydät myös lisätietoa syksyn kerhoista. Hahmotaideterapia-ryhmä kokoontuu 10 kertaa alkaen 16.9. tiistaisin klo 13. Ilmoittautumiset ryhmän vetäjä taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386. Rukouspiiri parittomien viikkojen tiistaisin alkaen 26.8. klo 18.30. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka torstaisin alkaen 28.8. klo 11.30–12.30. Piiri kokoontuu sekä omatoimisesti että työntekijän johdolla. Tällä kerralla mukana pastori Jaakko Kara. Yhdessäoloa vaihtuvien teemojen ympärillä. Muualla

Lammenrantajumalanpalvelus su

24.8. klo 10 Lammaslammen rannalla Pähkinärinteessä, minigolfkentän laiturin luona. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa soittaa Tikkurilan puhallinorkesteri TixiBand johtajanaan Kimmo Nurmi. Lapsille ohjelmaa. Kirkkokahvit. ■■ Nikkarointileiri 7–14–vuotiail-

le 26.–28.9. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Nikkaroimme puupalikoista ja laudanpätkistä mitä ihmeellisempiä rakennelmia. Ohjelmassa myös kilpailuja, leikkejä ja hiljentymistä hartauksissa. Ilmoittautuminen aukeaa 22.8. nettisivuillamme. ■■ Valkjärven salaisuus -leiri 7–14-vuotiaille 28.–20.11. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Seikkailua ja perinteistä leiriohjelmaa. Ilmoittautuminen aukeaa 22.8. nettisivuillamme. Kastettu Kalle Johannes Jussila, Niilo Jalo Mikael Wilén, Jalo Veikko Valdemar Haavisto. Avioliittoon kuulutettu Merja Johanna Mård ja Mika Olavi Fagerström, Sanna Maria Mecklin ja Niko Petteri Aalto. Hautaan siunattu Eila Tellervo Uosukainen 77 v, Matti Sakari Airaksinen 69 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on kesäaikana (kesä-, heinä- ja elokuu) ti ja to klo 10–11. p. 09 830 6560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista,

varhaisnuorten kerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kesäesitteestämme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 ■■ Perhekerho pe 22.8. klo 9. Messu su 24.8. klo 10. Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. ■■ Perhekerho ma 25.8. klo 12. ■■ Satakieli-kuoro ma 25.8. klo 16.30–17.30 kirkkosali 2:ssa. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Ei tasovaatimusta, vaihteleva ohjelmisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anne-Mari Vanamo-Kalliolta p. 041 501 7071. ■■ Satakieli-orkesteri ti 26.8. klo 15–16.30 kirkkosali 2:ssa. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Ei tasovaatimusta, vaihteleva ohjelmisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne-Mari Vanamo-Kalliolta p. 041 501 7071. Iltarukousryhmä ke 27.8. klo 18 Korson kappelissa. Ryhmän vetäjänä toimii Päivikki Telenius. ■■ Seurakunnan kuoro to 28.8. klo 18. Kuoro osallistuu säännöllisesti jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin sekä konsertoi yhdessä Vantaan muiden kirkkokuorojen kanssa. Yhdessä tekeminen, yhteiseen päämäärään pyrkiminen, uuden oppiminen ja yhteisen soinnin löytäminen on suunnattoman palkitsevaa ja hauskaa. Kuorosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kanttori Ursula Hynniseen p. 050 573 6368. Viktor Sirenkon kukkatöitä esillä 30.9. asti. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 21.8. klo 9. ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 26.8. klo 9.

Hommissa

Alfa-kurssiohjaaja Kaisa Koivula ”Tuntui hienolta, kun nelisen vuotta sitten Rekolan seurakunnan työntekijä pyysi minut jäseneksi Alfa-kurssin tiimiin sekä opettajaksi että ryhmänohjaajaksi kurssille. Olen tehnyt seurakunnassa muitakin vapaaehtoishommia. Taidan olla vähän sellainen aina äänessä ja aina jotain mieltä -tapaus. Alfa-kurssi on kansainvälinen kurssikokonaisuus, joka syntyi anglikaanikirkossa Englannissa 1980-luvulla. Ideana on kirkastaa kunkin ajatuksia siitä, mikä on keskeistä kristinuskossa. Kurssiin kuuluu kymmenen kokoontumista ja leiri. Aluksi kurssilla syödään yhdessä. Sitten kuullaan opetusta illan aiheesta. Sen pohjaksi on paljon valmista aineistoa. Kuullun pohjalta keskustellaan pienryhmissä, joita Rekolassa on ollut kaksi tai kolme. Ryhmäjako säilyy samana koko ajan. Syksyn kurssin erikoisuus on, että järjestämme sen yhtä aikaa aikuisille ja varhaisnuorille. Syömme yhdessä, mutta opetus- ja toimintaosuudet järjestetään erikseen.” Ulla-Maija Vilmi

Alfa-kurssi aikuisille ja varhaisnuorille keskiviikkoisin 3.9.–12.11. klo 17.30–20 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Uusia kurssilaisia otetaan kolmella ensimmäisellä kerralla. Lisätietoja: diakoni Irma Liljeström, p. 050 553 8459 tai irma. liljestrom@evl.fi.

Arman Alizad tekee hyvää Mediapersoona Arman Alizad ristiretkeilee hiukan lähemmäs kuin tavallisesti vierailemalla Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa (Unikkotie 5 C) ke 27.8. klo 17. Hän kertoo siellä hyvän tekemisestä. Erityisesti nuorille aikuisille suunnattua iltaa voi jatkaa neulomalla jättikaulaliinaa, ottamalla seurakuntaselfien ja nauttimalla iltapalaa. Tarjolla on myös tietoa vapaaehtoistyön tekemisestä ja marraskuussa järjestettävistä seurakuntavaaleista. Vaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623, p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila pe 22.8. klo 9–11. Kahvilaa ei ole 29.8. Messu su 24.8. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kesäkahvit ti 26.8. klo 13–14.30. Kirkonmäellä tapahtuu la 6.9. klo 10–13. Mm. makkaranpaistoa, tavarankierrätyspöytä ja muskarikirkkohetket klo 10.30 ja 11.30.

Muualla Retki aikuisille Kuntokallion kurssikeskukseen ma 22.9. klo 9–15. Ilmoittautumiset maksamalla 5 euron retkimaksu kirkkoherranvirastoon 12.9. mennessä. Ohjelmassa saunomista, uimista, ulkoilua, mölkyn pelaamista, hartaushetki, lounas ja kahvit. Tiedustelut Liisa Juusela p. 050 349 0793 tai Natasa Stambej p. 050 381 8775. Vantaan NMKY:n syksyn harraste-, liikunta- ja perhekerhot löydät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi. 13.9. perhevaellus Sotungissa.

Seurakunnissa tapahtuu 21.–28.8.

Kastettu Julius Kalle Mikael Säilä, Ville Veikka Keskinen, Kalle Kustaa Keskinen, Sini Sofia Kuronen, Julia Elisabeth Zaitseva, Emilia Aava Kristiina Lamminmäki, Niklas Lauri Juhani Leskinen, Jenni Karoliina Nuttunen. Avioliittoon kuulutettu Sami Petri Suorsa ja Mervi Pauliina Pellinen, Paul Laasmäe ja Anne Bürkland. Hautaan siunattu Jouni Erkki Tapani Eerola 54 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 vain kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Taiteiden yön poikkitaiteellinen Psalmi-ilta to 21.8. klo 19–20. Psalmit Tuovi Lehtinen, visualisointi Anu Ahonen, musiikki Sirkku-Liisa Niemi. ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11 alle 2-vuotiaille lapsille vanhemman seurassa. Kerhossa on hartaus, siellä lauletaan, leikitään ja ollaan yhdessä. Omat eväät mukaan. ■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Kerhossa on kirkkohetki ja välillä askarrellaan, lauletaan ja leivotaankin. Omat eväät mukaan. Messu su 24.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Lauri Kiviranta. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Arkiretriitti torstai-iltaisin 4.9. alkaen klo 18–19.30. Osallistujat sitoutuvat päivittäiseen hiljentymiseen kodeissaan annettujen raamatunkohtien äärellä. Yhteisissä kokoontumisissa voi kertoa omista hiljaisista hetkistä sen, minkä haluaa. Kuuntelemme toisiamme kommentoimatta, kyselemättä, opettamatta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset elokuun aikana vappu.olsbo@evl.fi tai p. 050 414 5610. ■■ Tule aikuisten kuoroon ke 3.9. Nyt aloittaa uusiutunut Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja ”kuoronjohtokoulu”. Harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 18–19.30. Uudet laulajat tervetuloa jo klo 17.45. Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12 ja torstaisin klo 12–15. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Kerhossa on kirkkohetki ja välillä askarrellaan, lauletaan ja leivotaankin. Omat eväät mukaan. Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille. Kastettu Wiljo Antero Makkonen, Veera Elisa Abraham, Iida Helena Ollikainen. Hautaan siunattu Lasse Johannes Harju 80 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs. diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 24.8. klo 12, Satu Huttunen, Tuula Lapveteläinen, Julia Tamminen. ■■ Pohjolan kamarimusiikkia, Corde sonore -kvartetin konsertti su 24.8. klo 18. J. H. Romanin, J. C. Pepuschin, G. F. Händelin ja G. Tartinin musiikkia. Ensemble Corde Sonore: Anna Rainio ja Anthony Marini, barokkiviulut, Pieta Mattila, barokkisello, Julia Tamminen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Maksuton opastus to 21.8. klo 18. Opas Heidi Vuorenmaa esittelee kierroksella muun muassa Pekka Jylhän ja Pertti Kukkosen kappeliin suunnittelemia taideteoksia. Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Illanvietossa ti 9.9. klo 17.45–19.30 esitellään vapaaehtoistehtäviä, taiteilija Pekka Jylhä kertoo kappelin taideteoksista ja laulaja Elina Vettenranta konsertoi. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paivi.makinen@evl. fi tai p. 050 548 6078. Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Perhekerho pe 22.8. klo 9.30, ipkerhotila, virastotalon 2. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 23.8. klo 15, Betanian 4. krs:n kokoushuone. Naisten raamattupiiri ma 25.8. klo 18, Emmauksen kokoushuone, Kristiina Hilli. ■■ Perhepäivä ti 26.8. klo 9.30–12, ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 26.8. klo 13, Betanian 4. krs:n kokoushuone. Hyvän tekemisen ilta ke 27.8. klo 17 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Vieraana Arman Alizad. Armanin hyvän tekemisen kokemuksia käsittelevän esityksen jälkeen erityisesti nuorille aikuisille tarkoitettua iltaa voi jatkaa nuorisotilassa, jossa voi tehdä pieniä hyviä tekoja, esimerkiksi neuloa jättikaulaliinaa ja ottaa seurakuntaselfien. Tarjolla pienimuotoista iltapalaa. Tietoa seurakuntavaaleista ja vapaaehtoistyöstä. ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 28.8. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe, Outi Kankaanpää. Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta Arki-illan ehtoollinen ke 27.8. klo 18, Kristiina Kartano, Iina Katila. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhepäivä 22.8. klo 9.30–14. Ilolan kesätapahtuma su 24.8. klo 14–16. Tervetuloa tapaamaan muita alueen asukkaita. Myynnissä grillimakkaraa ja vohveleita. Ohjelmassa tanssiva ja laulava Maddaleena klo 15, lapsille kasvomaalausta ja muita yllätyksiä.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu ja kirkkokahvit su 24.8. klo 10, Kristiina Kartano, Johanna Jakonen, Iina Katila. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 21.8. klo 9.30. ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 22.8. klo 18. ■■ Perhekerho ma 25.8. klo 9.30. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 26.8. klo 9.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 26.8. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 22.8. klo 9.30. Muualla ■■ Perheleiri 19.–21.9. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ilmoittautumiset 22.8. asti p. 050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi. Hinnat: 70 e / aikuinen, 30 e ensimmäiseltä lapselta, 25 e toiselta, 20 e kolmannelta jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Minustako vapaaehtoinen – mikä ettei! Vapaaehtoistoiminnan koulutus torstaisin 23.10., 30.10. ja 6.11. klo 17.30–20 Unikkotie 5 aA, 4. krs. Koulutus antaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja sen periaatteista. Ilmoittautuminen 17.10. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078. Oletko innokas virkkaaja? Virkattuja sydämiä vastaanotetaan jaettavaksi seurakunnan tilaisuudessa. Sydämen korkeus 5–10 cm, väri, materiaali ja tekniikka ovat vapaat. Tuo sydämet 10.9. mennessä kirkkoherranvirastoon tai lähetä osoitteella Meiju Riihelä, Unikkotie 5 B, PL 69, 01301 Vantaa. Lisätiedot meiju.riihela@evl.fi, p. 040 509 7305. Kastettu Joonatan Mauritz Julenius, Peetu Elmeri Väliheikki, Benjamin Robert Eklund, Milja Julia Gabriela Koskenmaa, Leo Eino Vuorinen, Konsta Simeon Salo, Eevi Helena Korhonen, Oiva Aulis Henrik Jelekäinen, Noel Aarni Emerik Kärnä, Pulmu Lilja Ilona Leskinen, Mianna Maria Kristiina Öhman, Jeremy Simakala Nzinguilo, Victoria Isabel Kuorikoski, Eelis Aaron Gërxhaliu, Samu Joonatan Riihola, Eelis Anton Riihola, Sofi Aurora Lempinen, Maija Sofia Kettunen, Krista Camilla Kettunen, Leo Alexander Keijonen, Anni Emilia Holopainen, Luka Tuomas Mikael Isosalo, Ellen Iida Maria Urho, Daniel Aleksander Kallenpoika Hämäläinen. Avioliittoon kuulutettu Antti Olavi Kylliäinen ja Marianna Päärni, Ville Petteri Rötkö ja Salla Kristiina Lehtipuu, Ari Juhani Ahonen ja Tea Elise Silfverberg, Janne Kalevi Tuononen ja Jatta Marika Kristina Tamming. Hautaan siunattu Aino Kotiranta 94 v, Pekka Nestori Kolmonen 87 v, Viljo Viljam Vainio 85 v, Keijo Einari Nykänen 82 v, Liisa Sofia Kotilainen 79 v, Eino Kustaa Nieminen 77 v, Risto Tapio Toivonen 64 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–14. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www.

vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Messu su 24.8. klo 10. Pirkko Järvinen, Maari Santala, Ritva Holma. Alfa-kurssin kirkkokahvit. ■■ Ylivahtimestari Jari Niemelän eläkkeellelähtökonsertti su 24.8. klo 15. Esa Ruuttunen, Martti Metsäketo, Jari ja Juha Niemelän Klubiorkesteri, Kari Jerkku, Sinikka Honkanen ja yllätysvieraita. Kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta. ■■ Lasten lauluryhmä ke 27.8. klo 17– 18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Raamattu ja kuvataide ‑ryhmä la 30.8. klo 13–16 nuorisotilassa. Tutustumme Raamattuun oman kuvallisen tekemisen kautta. Seuraavat kokoontumiset 27.9., 25.10. ja 22.11. Ohjaajana Arja Arasmo. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekahvila ma 25.8. klo 9.30– 11.30. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Iltamessu su 24.8. klo 18. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen. Iltatee. ■■ Perhekahvila to 28.8. klo 9.30– 11.30. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■■ Perhemuskari ma 25.8. klo 9–10.30. 0–6-vuotiaille vanhempineen. Hinta 60 e / lapsi / kausi. ■■■ Vauvamuskari ma 25.8. klo 14.30–16. 0–1-vuotiaille. Hinta 60 e / lapsi / kausi. ■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. ■■■ Muskari perhepäivähoitajille lapsineen to 28.8. klo 9.15–11. Hinta 60 e / lapsi / kausi. Lukupiiri ke 27.8. klo 17.30 Olotila. Mika Waltari, Mikael Hakim. ■■ Isovanhempi–lapsi-päivä su 30.8. klo 10–16. Yhteistä toimintaa isovanhemmille ja lapsenlapsille, leikkiä, musiikkia, hiljentymistä ja kädentöitä. Isovanhempien oma hetki. Lounas ja päiväkahvi/mehu. Hinta 10 e / aikuinen, lapset ilmaiseksi. Ilmoittautuessasi kerro lasten iät ja erikoisruokavaliot. Ilm. 25.8. menn. Helena Fyhr p. 050 380 6500 tai helena.fyhr@evl.fi. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■■ Perhemuskari ma 25.8. klo 17– 18.15. Hinta 60 e / lapsi / kausi. ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9.30–11. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho to 28.8. klo 9.30– 11.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. ■■ Isä–lapsi-ilta ti 26.8. klo 17.45– 19.15. ■■ Perhekahvila to 28.8. klo 9.30–11. Kastettu Saima Vera Melida Blomberg, Maisa Helena Pietarinen, Charlotte Ava Lehtinen, Nico Alex Rautiainen, Vilho Elias Lindroth, Lenni Elia Mathias Palmroth. Avioliittoon kuulutettu Jukka Tapani Imeläinen ja Riina Anniina Apell. Hautaan siunattu Seppo Viljam Suvanne 88 v, Kirsti Maija Karoma 82 v, Onerva Tuulikki Laakso 78 v, Reino Olavi Heinonen 71 v, Jorma Kalervo Torenius 65 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–to kl. 9–13. Prästdejour ti–to under sommarmånaderna. Diakonimottagning ti kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 24.8. kl. 10. K. Andersson, I. Tuhkalainen. Döpta Mio Mikael Niemi. Vigda Glenn Christer Mikael Eklund och Nea Nina Johanna Lähteenmäki. Döda Gösta Johannes Valjakka 72 år. PERHENEUVONTA Tunnekeskeinen parisuhdekurssi ti

16.9. klo 16.30–19.30, la 27.9. klo 10– 16, to 9.10. klo 16.30–18.30, la 25.10. klo 10–16 ja to 6.11. klo 16.30–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa, Unikkotie 5 aA, 3 krs. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330. PÄIHDETYÖ Naistenryhmä kokoontuu 26.8. al-

kaen joka toinen tiistai klo 14–16 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Ryhmässä mukana päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774. VAMMAISTYÖ

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 22.8. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Lastenhoito klo 10–11. Vapaata keskustelua. OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 10–14. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Valokuvia 1920–1980-lukujen Tik-

kurilasta esillä 29.8. saakka. Perunanpesua Keravanjoessa. Vantaan kaupunginmuseo. Kysy neuvoa puhelimen ja internetin käytössä maanantaisin klo 12–13. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Lapsille

– Siveltimien lisäksi käytämme maalaamisessa muun muassa hammas harjaa, Arja Arasmo kertoo.

Raamattu tutuksi taiteilemalla Arja Arasmo haluaa ohjata kuvataiteista kiinnostuneita. Arja Arasmo on pitänyt kuvataiteista pienestä pitäen, mutta harrastus siitä hänelle tuli vasta aikuisena, kun hän asui miehensä työn takia Kaakkois-Aasiassa. – Löysin kotikaupungistamme Vientianesta naisten silkkimaalausryhmän, johon liityin heti. Pidimme näyttelynkin. Vientianessa asuessaan Arasmo rukoili, että hän tapaisi jonkun, joka voisi opettaa hänelle enemmän piirtämistä ja maalaamista. – Pian tämän jälkeen ihan sattumalta osuin kiinalaisen taidemaalarin galleriaan. Taiteilija kertoi olevansa yliopistotason kuvataideopettaja, joka halusi omistautua enemmän maalaamiselle. Pääsin hänen oppilaakseen. Suomeen palattuaan luokanopettaja Arasmo suoritti Taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatuksen kursseja. – Olen opiskellut myös avoimen korkeakoulun puolella ja suorittanut perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Pidän ehkä eniten sarjakuvien piirtämisestä, koska siihen liittyy niin selkeästi tarinallisuus. Arasmo on toiminut seurakuntien vapaaehtois-

Seurakunnissa tapahtuu 21.–28.8.

Vieraana Markku Mattila

Suvi Sievilä

Musiikkia

Kanttori Mari Torri-Tuominen Miksi lapsille järjestetään omia kirkonmenoja?

työssä yli 30 vuotta. Seuraavaksi hän alkaa ohjata Raamattu ja kuvataide -ryhmää Myyrmäen kirkolla. – Seurakunnissa musiikki on paljon esillä, mutta kuvallisesti suuntautuneet ihmiset jäävät hieman paitsioon. Haluan tarjota heille jotain. Ryhmän kokoontuessa Arasmo alustaa ensin lyhyesti jostain Raamatun aiheesta tai kertomuksesta. Tämän jälkeen hän neuvoo, kuinka aihetta voi työstää. – Käytämme vesiliukoisia materiaaleja kuten vesi- ja peitevärejä. Meillä on myös puuvärejä ja pullotusseja. Raamattu ja kuvataide -ryhmään voi mennä, vaikka ei olisi aikaisemmin maalannut tai piirtänyt. Aikaisempaa tietämystä Raamatustakaan ei tarvita. Kiinnostus ja halu kokeilla jotain uutta riittää. – Mutta ehkä voin antaa jotain uutta myös sellaisille, jotka ovat harrastaneet kuvataidetta kauan. Kurssilla voi tehdä raamattuaiheisia tauluja vaikka oman kodin sisustusta ajatellen. Omista töistään voi halutessaan teettää myöhemmin mukeja, avaimenperiä tai kasseja. Nina Riutta

Raamattu ja kuvataide ‑ryhmä la 30.8. klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1. Seuraavat kokoontumiset 27.9., 25.10. ja 22.11. Ohjaajana Arja Arasmo.

– Jumalanpalvelusten toimittajien on hyvä miettiä vuorovaikutusta eri-ikäisten seurakuntalaisten kanssa: miten lapset voivat ilmaista iloa ja kiitosta, millaisin sanoin rukoillaan, miten Raamatun tekstit avataan ja saako musiikkiin osallistua. Jumalanpalveluksen pituudella on myös merkitystä – juuri kävelemään oppinut taapero ei jaksa olla pitkään paikallaan. Mitä Vekarakirkossa tapahtuu?

– Ennen Vekarakirkon alkua aukeaa tehtäväkiska, jossa on tarjolla tehtäviä. Sieltä lapsi voi valita esimerkiksi ristin kantoa, kirkon kellon soittoa tai laulukirjojen, pehmolelujen tai marakassien jakamista. Tarkoitus on, että jumalanpalvelus rakentuu yhdessä tehden. Minkälainen on Enkelin siipien havinassa -messu?

– Enkelin siipien havina -messu on rauhallisempi kuin eloisa Vekarakirkko. Messussa ennakoidaan mikkelinpäivän teemoja, eli kyse on enkeleistä, suojelusta ja Jumalan kirkkauden säteilystä. Minkälaisista lauluista lapset pitävät eniten?

– Lapset tykkäävät laulaa reippaita, rytmikkäitä ja lennokkaita lauluja. Kauniit melodiat ja koskettavuus ovat myös tärkeitä. Kymppilauluja ovat yleensä ne laulut, joita on laulettu yhdessä. Nina Riutta

Vekarakirkko ke 27.8. klo 16 ja Enkelin siipien havinassa ‑messu to 28.8. klo 16 Pyhän Annan lastenkirkossa, Koulutie 11.

Kotimaan matkaklubi

Vuokralle tarjotaan

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

KOTISIIVOUKSET, IKKUNANPESUT - kotitalousvähennys p. 050-310 7245/LAURA

Seesteistä elämää

SATO SenioriKoti Länsi-Unkarin kirkot ja luostarit 25.9.–30.9.2014 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Länsi-Unkarin kirkkoihin, seurakuntiin, kulttuuriin ja luostareihin. Käymme viehättävässä Győrin kaupungissa, vietämme muutaman päivän Sopronissa ja vierailemme Győrságin kylässä. Näemme myös Kőszegin barokkikaupungin, pistäydymme Itävallassa ja päätämme matkamme Budapestiin. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii pastori ja artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen. 1. päivä to 25.9. Klo 9.30–10.50 lento Hki-Budapest. Bussikuljetus Budapestistä suoraan Länsi-Unkarin Győriin. Majoittuminen Hotel Klastromiin ja tutustumista Győrin nähtävyyksiin. Győr on rento ja värikäs kaupunki puolimatkalla Wienin ja Budapestin välillä, ja täälta löytyy monta arkitehtuuri-, kulttuuri- ja luonnonaarretta. Illallinen hotellissa. 2. päivä pe 26.9. Aamiaisen jälkeen kuljetus Pannonhalmaan, jossa vierailu yli 1000 vuotta vanhassa benediktiiniluostarissa. Luostari kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Pannonhalma sijaitsee Pyhän Martinin kukkulalla, joka on ollut pyhä paikka unkarilaisille jo yli 1000 vuotta. Omakustanteinen lounas luostarissa. Iltapäivällä retki luostarin viereiseen Győrságin luterilaiseen seurakuntaan, jossa tutustumista seurakuntaan ja kylän viinikellareihin. Retken jälkeen kuljetus Soproniin. Majoittuminen hotelli Wollneriin. Illallinen hotellissa. 3. päivä la 27.9. Aamiaisen jälkeen kävelykierros Sopronissa, jossa yhdistyy menneisyys ja nykypäivä, ja joka muodostaa sillan Unkarin ja sen länsinaapurimaiden välissä. Kaupunki on yksi vanhimmista jalokivistä maassa. Lounas paikallisessa ravintolassa. Iltapäivällä retki Itävaltaan, Eisenstadtiin. Vierailu Esterházy-linnassa, Joseph Haydn -museossa ja Bergkirchessä. Illalla paluu takaisin Soproniin. 4. päivä su 28.9. Aamiaisen jälkeen kuljetus Köszegiin, jossa jumalanpalvelus luterilaisessa kirkossa. Lounas paikallisessa ravintolassa, iltapäivällä vapaa-aikaa Köszegissä, mm. mahdollisuus sään salliessa patikointiin tammi- ja pyökkimetsissä tai tutustumista museoihin, kirkkoihin ja viinikellareihin. Illalla kuljetus takaisin Soproniin. 5. päivä ma 29.9. Aamiainen. Aamupäivä vapaata. Keskipäivällä lähtö Budapestiin. Matkalla lounas Hernyákin viinitilalla, Etyekissä. Budan viinialue sijaitsee noin 25 km Budapestista länteen. Hernyákin perheen omistuksessa oleva viinitila sijaitsee kauniissa ympäristössä Vanhalla kukkulalla (Old Hill – Öreghegy). Vierailijat saavat tietoja viinistä ja sen valmistusmenetelmistä suoraan valmistajalta. Illalla Budapestiin ja majoittuminen hotelli Mercure Budapest Koronaan.

Arvostatko asuntoa, joka on turvallinen, tilava ja toimiva, myös apuvälineiden kanssa liikkuessa? Tarvitset hissin ja arvostat sijaintia palveluiden läheisyydessä. SATO SenioriKoti on tehty sinua varten. Arjen helppoutta ja turvallisuutta voit halutessasi lisätä tilaamalla kotiisi palveluita luotettavilta yhteistyökumppaneiltamme.

Vapaita vuokrakoteja eri puolilla pääkaupunkiseutua, kysy lisää! SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4301 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, pöytätasot. Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

Täyden palvelun toimisto

Su 24.8. klo 15 Paavolan srkkodilla, Aittatie 1, Hyvinkää Ke 27.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körtti-ilta Velskolassa, Vääräjärventie 2. Su 31.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Pakarituvassa, Kirkkotie 45.

Vuokrata halutaan

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Hammashoitoa

6. päivä ti 30.9. Aamiainen hotellissa. Kuljetus lentokentälle. Finnairin lento Helsinkiin lähtee klo. 11.40. Saapuminen Helsinkiin klo. 15.00

Matkan hinta: 1080 € /hlö + toimitusmaksu 10 €/tilaus Matkan hintaan sisältyy: • lennot Hki- Budapest-Hki Finnairin reittilennolla • lentokenttäverot ja matkustajamaksut • yöpymiset 2 hh 5 vrk aamiaisella • ohjelmassa mainitut retket ja sisäänpääsyt opastuksella • ateriat matkaohjelman mukaan (2 x illallinen + 3 x lounas) • bussikuljetukset kohteessa matkaohjelman mukaan • suomenkielisen paikallisoppaan palvelut kohteessa. Lisämaksusta: yhden hengen huone: 190 €, ruokajuomat illallisilla.

Aikuinen morsian

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat

Nelikymppinen menee elokuussa ensimmäistä kertaa naimisiin www.kotimaapro.fi

aikuinenmorsian. wordpress.com

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.kotimaapro.fi www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteetto mana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Markku Mattila

Hartauksia pitämään Kuulijat vaistoavat, milloin puhuja on aito.

artauksien pitäminen ei ole vain pappien tai muiden seurakunnan työntekijöiden tehtävä, sanoo pappi Seppo Suokunnas. – Myös seurakuntalaiset voivat pitää hartauksia. Hartauksien pitäjiä tarvitaan monissa viikoittain kokoontuvissa piireissä. Useimmat niistä kokoontuvat ilman työntekijää. Tarvitaan myös niitä, jotka voisivat vierailla ja toteuttaa hartauksia palvelukodeissa tai muissa tilanteissa, Suokunnas listaa. Mikä tahansa elävöittävä tai kohottava uskonnollinen puhe ei ole hänen mielestään hartaus. – Hartauteen kuuluu jokin raamatunkohta ja lyhyt rukous. Raamatunkohta voi tietenkin tulla esiin myös virren kautta. Suokunnas korostaa, ettei raamatunkohta tarkoita mitään tiettyä aihevalintaa. Hartauden aiheena voi olla mikä tahansa, rakkaus, yhteys, Kristus. Raamatusta löytyy aiheita melko lailla rajattomasti. – Hartautta voisi luonnehtia lyhyeksi kertomukseksi siitä, mitä Jumala on tehnyt tai puhunut minulle.

Seppo Suokunnas alkaa valmentaa hartauspuheiden pitäjiä.

Myös se, missä tilanteessa hartaus pidetään, on hyvä ottaa huomioon hartauden toteuttamisessa ja sisällössä. – Silti olennaista on, että hartauden pitäjä puhuu omana itsenään ja on aito ihminen ihmisille Pyhän edessä. Kuulijat vaistoavat hyvin, milloin puhuja on aito. Siitä riippuu, kuinka vakuuttavaksi puhe koetaan. Silloinkin, kun valitsee pidettäväkseen jonkun toisen kirjoittaman hartauden, voi kertoa, miksi aihe tuntui tärkeältä. Hartauspuheiden pitämistä voi harjoitella siinä kuin muitakin taitoja. Seppo Suokunnas on yksi Hakunilan seurakunnassa järjestettävän Minustako hartauden pitäjä? -kurssin valmentajista. Hän on sitä mieltä, että nykyistä enemmän voisi olla tilanteita, joissa seurakuntalainen pitäisi hartauspuheen. – Minä itse kaipaan seuroja. Niitä järjestetään nykyään harvoin, vaikka kirkot ovat usein sunnuntai-iltaisin vapaina. Seurat olisivat luonteva paikka monenlaisille puheille. Ulla-Maija Vilmi

Minustako hartauden pitäjä? -valmennus maanantaisin 8.9.–13.10. klo 12–15 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Lisätietoja: diakoni Mirja Jalo, p. 050 560 5693 tai mirja.jalo@evl.fi.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

1290 Franciscus Assisilainen dvd Michael Curtisin (Casablanca) ohjaama elokuva Franciscus Assisilaisesta. Suomenkielinen tekstitys. K12.

1790 Russell Crowe

Noah dvd Kriitikkojen ylistämä ja elokuvateatterit täyttänyt menestyselokuva. Nooan roolissa Russell Crowe. Suomenkielinen tekstitys. K12. dvd 17,90 (19,90) blue-ray 21,90 3D blue-ray 29,90

2900

3350 Heikki Räisänen

Katriina Järvinen

Taistelua ja tulkintaa

Kaikella kunnioituksella

– Raamatuntutkijan tarina Merkittävän uran kansainvälisesti arvostettuna raamatuntutkijana tehnyt Heikki Räisänen palaa muistelmateoksessaan yliopistomaailmaan, maailmankatsomuksensa muotoutumisen ja kansainvälisen menestyksen vuosiin. 33,50 (37,90)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

– irtiottoja vanhempien vallasta Vanhempiaan neuvotaan kunnioittamaan. Mitä jos se ei ole niin yksinkertaista? Katariina Järvinen tarkastelee teoksessaan aikuisten lasten ja vanhempien suhteen kipukohtia. 29,00 (31,90)

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

2990 Saara Kinnunen

Isovanhemmuuden aika Isovanhemmuus on taitolaji. Se voi olla elämän parasta aikaa, mutta siihen voi liittyä myös ongelmatilanteita ja kipeitä asioita. Varmaa on, että isovanhemmuus tuo elämään aivan uusia kokemuksia. 29,90 (31,90)

www.sacrum.fi

Aikamerkki

Nunnat hyökkäävät! Nämä nunnat ovat hurjia luonteeltaan. Kuuliaisuuden, hiljaisen elämän ja jumalanpalveluksiin osallistumisen sijaan he mätkivät säälimättömästi kaikkia vastaantulevia. Kaikki sai alkunsa viiden nunnan yhteisöstä. Sisaret lupasivat pyhästi auttaa ja suojella toisiaan. Mutta yksi nunnista sortui pahan puolelle. Nun Attack -pelin taustatarina on melko epätyypillinen kertomus nunnana olemisesta. Sisaret Eva, Rosy, Olga ja Mandy ovat varustautuneet 80 eri aseella ja taistelevat

Mikä Vantaan yhdeksästä modernista kirkosta on kaunein?

niillä verisesti viidettä, langennutta nunnaa vastaan. Tielle osuu myös ihmissusia, zombeja ja muita örkkejä. Nunnilla on tukenaan seitsemän ihmettä, joita tarvitaankin 150 taistelussa. Niistä verisin on viimeinen: kamppailu pahisnunnaa vastaan. Android-sovellus pelistä on ilmainen, mutta lisämaksusta saa käyttöönsä järeämpää aseistusta. Versio iPhonelle ja iPadille maksaa iTunesissa 0,89 dollaria. Pelistä on tehty myös PlayStation Vita -sovellus. Krista Susi

Näille nunnille ei kannata ryttyillä.

Siivitetyt askeleet Kaipaatko askeliisi lennokkuutta? Shwingsit antavat sananmukaisesti kengille siivet. Enkelin siiviltä näyttävien kenkäkoristeiden suunnittelija on Hollywoodissa asuva Sonya Frisina, jota kiehtoi ajatus kenkien käyttämisestä itsensäilmaisuun. Hollywood onkin ottanut koristesiivet omakseen. Teinipoppari Justin Bieber esiintyi maailmankiertueensa Oslon keikalla tilaustyönä tehdyt siivet jalassaan. Shwingsejä ovat käyttäneet myös David Beckhamin pojat Romeo ja Cruz, Gwen Stefanin pojat Kingston ja Zuma sekä Heidi Klumin tytär Lou. Mallisto voitti

Rumankauniit kirkot

Myönnettävä se on: monet Vantaan moderneista kirkoista ovat vähän vaikeasti lähestyttäviä möhkäleitä, joiden kauneus on enimmäkseen sisäistä. Tällainen on esimerkiksi Myyrmäen kirkko, joka päätyi yhdeksi ehdokkaaksi Helsingin Sanomien Äänestä Suomen rumin kirkko -äänestyksessä. Ainakin Louhelan asemalta katsottuna Myyrmäen kirkko näyttää rujolta ja vähän virastomaiselta, mutta kirkkosa-

lissa kyllä ymmärtää, mitä kirkon suunnitellut maineikas arkkitehti Juha Leiviskä ajoi takaa. Kyseenalaista kunniaa kisan voittajana Myyrmäen kirkolle ei Helsingin Sanomien äänestyksessä suotu, vaan voitto meni Konalan kirkolle. Kotimaa-lehden vastaavassa äänestyksessä viisi vuotta sitten ykkössijan nappasi puolestaan Järvenpään kirkko. Vantaan Lauri haluaa haastaa nyt lukijansa perehtymään kirkkoarkkitehtuuriin. Tutus-

tukaa paikallisiin kirkkoihin sisältä ja ulkoa, kokeilkaa penkkituntumaa, kiertäkää ja ihmetelkää. Mikä onkaan kaunista, mikä rumaa? Kartta ja tietoa Vantaan kirkoista löytyy osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/kirkot/kirkot. Vantaan kauneinta modernia kirkkoa voi nyt äänestää Vantaan Laurin nettisivuilla. Äänestys on auki tiistaihin 26.8. asti. Hanna Antila

kenaan: Miksi kärsimyksestä ei pääse irti? Miksi petämme ja alennamme itseämme vaikka tajuamme tosiasiat? Kristina Svensson Cato Lein

Ester Nilssonilla on toimiva parisuhde, kunnes kuvaan astuu taiteilija Hugo Rask. Ester jättää miehensä ja suuntaa energiansa Hugoon. Seksin jälkeen Hugo alkaa kuitenkin karttaa Esteriä. Ruotsalaisen Lena Anderssonin palkittu romaani kertoo siitä, miten ihminen pettää it seään saadakseen pakkomielteisen rakkauden kohteen omakseen. Rakkaus on kirjassa valtaa ja peliä, odotuksia ja niiden romahtamisia ja toisen toiminnan herpaantumatonta tulkitsemista. Hugoa hivelevät Esterin tarkkanäköiset tulkinnat hänen taiteestaan. Ester puolestaan ra-

Lena Andersson on kirjoittanut tarkkanäköisen romaanin pakkomielteisestä rakkaudesta.

Siivet ovat laskeutuneet jalkoihin.

Petri Vartiainen: Isäasentoja. Otava 2014. Vaimo haluaa neljännen lapsen. Miestä ahdistaa. Petri Vartiainen kertoo perheeseensä lujasti sitoutuneesta lukumiehestä ja pehmoisästä, joka yrittää saada tilaa äidin hallitsemassa perhekuviossa. Välillä sihdataan perheen onnenhetkiin. Traaginen sukuhistoriakin saa osansa. Kertojan äänessä on samaa niukkaa tyylikkyyttä kuin Kari Hotakaisella ja Petri Tammisella.

Kaipaukseen voi jäädä jumiin kentaa haaveissaan elämää Hugon kanssa, jonka satunnaiset lausahdukset hän tulkitsee tuek si kuvitelmilleen. Kohtaamiset kiitävät nopeasti ohi eikä tekstiviesteihin tule vastausta, mutta Esterin kela jää päälle. Ystävätärkuoro jakelee lohtua ja hyviä neuvoja, mutta ne eivät päätään seinään hakkaavaa Esteriä auta. Toivo syttyy niin pienestä, aina uudestaan. Esterin kokemuksesta on tuskallista lukea. Se on niin perin tunnistettava. ”Tämä ainainen puhuminen jota hylätty haluaa harrastaa. Tämä ainainen puhuminen. Hylkääjällä ei koskaan ole tarvetta puhua.” Teksti on karua ja pelkistettyä. Ja kysymyksiä syntyy sol-

Krista Susi

3 x isä

NÄIN VOIT OLLA VALITSEMASSA Vantaan kauneinta kirkkoa: mene osoitteeseen vantaanlauri.fi ja klikkaa sen kirkon kuvaa, jota haluat äänestää.

Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä. Siltala 2014.

Pariisin Object d’Art -messuilla palkinnon parhaasta lasten asustetuotteesta. Vantaalla Shwingsejä myy Jumbon Kookenkä. Koristesiipiparin hinta on 10–13 e.

Roope Lipasti: Halkaisukirvesmies. Atena 2014. Roope Lipastin kolumneissa tutkaillaan nelilapsisen suurperheen isän elämää. Lipasti kirjoittaa esinemäärän paljoudesta, lapsista ja vanhemmuudesta ihanan vinksahtaneesti ja myhäilevän itseironisesti. Elämä kaikkinensa on hullunkurista, ja silti juurevaa ja turvallista, maalla Liedossa. Lasten aiheuttama murhe ei liity elämässä pärjäämiseen, vaan siihen että ”herkkujen salasyöminen käy lähes mahdottomaksi”. Isän kokemus. Toim. Petteri Eerola ja Johanna Mykkänen. Gaudeamaus 2014. Artikkeleissa tutkitaan isän roolin murrosta ja sen taustalla vaikuttavia miehisyyskäsityksiä. Tutkijat ovat tehneet isien puheista tarinamalleja. Isäksi tulemisessa erotetaan esimerkiksi tahtotarina, normitarina ja selviytymistarina. Tarinamallit saavat miettimään omia isä- ja isoisätarinoita. Kristina Svensson