Lauri 2014 nro 25 (4 9) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 25 • Armon asialla • 4.9.2014 • www.vantaanlauri.fi

Vanhakin voi opetella puhumaan tunteista 4

Graffiteja purkutaloihin 5

Uskonnon tunnilla Koivukylässä 6

Ateistikirkko leviää maailmalla 8

Kuuluuko elämäänsä turmelevia paheksua? – Eero Huovinen

2 Markku Mattila

Pääkirjoitus

Korsossa vaaliasioita hoitaa hallintosihteeri Anne Pircklén.

Pauli Juusela

Sinua tarvitaan! Oletko 18 ja seurakunnan jäsen? Rippikoulun käynyt ja kon firmoitu? Haluatko vaikuttaa siihen, mihin suuntaan seura kuntasi ja koko kirkko kehittyy? Entä kiinnostaako, mitä ko tikulmillasi tapahtuu? Jos vastasit edellä mainittuihin kysymyksiin myönteisesti, lähde ihmeessä ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. Sinun koti seurakuntasi on merkittävä toimija lapsi- ja nuorisotyössä, se tuo tukea ja turvaa niille, jotka tarvitsevat apua ja iloa ihmisil le muun muassa kirkkokonserttien kautta. Kirkon sanoma ar mollisesta Jumalasta ja lähimmäisenrakkaudesta ei kuulu, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä toiminnallaan tukevat. Ja jos mieles täsi kirkossa jokin asia mättää, niin tartu toimeen. Eivät asiat purnaamalla parane, vaan tekemällä. Neljä vuotta sitten 548 vantaalaista asettui ehdolle seura kuntavaaleissa ja ehdokkaiden määrä kasvoi yli sadalla. Nyt, vajaa kaksi viikkoa ennen ehdokaslistojen viimeistä jättöpäi vää, on vielä melko hiljaista. Hyviä ehdokkaita siis kaivataan. Lisätietoa asiasta voit kysyä kotiseurakunnastasi tai käymäl lä Vantaan seurakuntien vaalisivuilla www.vantaanseurakun nat.fi/seurakuntavaalit. Viime vaaleissa suomenkielisissä seurakunnissa ehdokkai ta asetti seitsemän ja ruotsinkielisessä seurakunnassa kolme valitsijayhdistystä. Listoja on nytkin niin kirkollisesti uudistus mielisille, perinteisille kuin siltä väliltä olevalle seurakuntavä elle. Puolueista Kokoomus ja SDP ovat liikkeellä ja uutena ai nakin Perussuomalaiset. Ryhmien ja ehdokkuudesta kiinnos tuneiden pitäisi kuitenkin löytää toisensa, joten ehdokaslisto jen kokoajat – viimeistään nyt on aika aktivoitua.

Kolumni

Hulttio ja Jumala Rentuille käy usein huonosti. Heittiöt tapaavat suistua ojaan. On siis ymmärrettävää, jos hulttioita yritetään ohjata kun nollisempaan elämään. Kasvattajilla ja vanhemmilla on sekä murheita että tehtävää. Kuuluuko elämäänsä turmelevia paheksua? Moittia? Mo ralisoida? Jeesuksen kertomus tuhlaajapojasta avaa toisenlaisen ulottuvuuden. Kertomus on outo, sillä hulttiopojasta to detaan vain niukasti, että hän ”tuhlasi koko omaisuutensa”, ”vietti holtitonta elämää” ja ”pani kaiken menemään”. Kuin vii leän rauhallinen selostus nuoren miehen vaiheista, ei arvioin tia eikä tuomiota. Vasta myöhemmin kertomukselle annettiin otsikko: ”Tuhlaajapoika”, kuin leima otsaan. Mitä useammin kertomusta luen, sitä vakuuttuneempi olen, että varsinainen juoni ei ole hulttion vaiheiden kuvauk sessa eikä niiden paheksumisessa. Jeesus ei säti eikä soimaa. Jeesuksen pääviesti on se, mitä hän sanoo pojan isästä. Kertomuksen päähenkilö ei ole tuhlaaja, vaan hänen isän sä. Ja millainen isä? Aika lailla toisenlainen kuin mitä me isät yleensä olemme. Kun poika oli joutunut pohjalle ja pahnoille, isän hyvyys pa lasi hänen mieleensä. Vaikka kuinka hävetti, hulttio sanoi it selleen: ”Ei, nyt minä lähden isäni luo”. Isässä oli jotakin, mi kä veti puoleensa. Millainen oli jälleennäkeminen? Ei moitteen sanaa, ei äreyt tä, vaan pelkkää lempeyttä. ”Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet sy liinsä ja suuteli häntä…” Poikaa nolotti, mutta isä sanoi palvelijoilleen: ”Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teu rastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.” Olisiko Jeesuksen juoni ollut siinä, että hän halusi kertoa, miten Jumala eli Taivaan Isä suhtautuu hulttioihin? Eero Huovinen

Perussuomalaiset lähtee mukaan seurakuntavaaleihin Ryhmillä on ollut vaikeuksia löytää uusia ehdokkaita. Kun kyselee Vantaan seurakuntien kirkkoherranvirastoista, miltä seurakuntavaaleihin ehdokkaaksi ilmoittautuminen on vaikuttanut, yleistunnelma vaikuttaa vaisulta. – Kuluvalla kaudella seurakuntaneuvostossa mukana olleet ryhmät lähtevät vaaleihin, mutta heillä on ollut vaikeuksia löytää uusia ehdokkaita. Kaikkea mitä on suunnitteilla, emme tietenkään voi tässä vaiheessa kirkkoherranvirastossa tietää, sanoo hallintosihteeri Anne Pircklén Korson seurakunnasta. Samankaltaiseksi kuvailee tunnelmaa Länsi-Vantaalla Eero Tolonen, joka on koonnut Avoin seurakunta / Avoin valitsijayhdistys -ryhmän ehdokaslistaa Vantaankosken seurakunnassa. Avoin ryhmä on kuluvalla kaudella ollut Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston suurin ryhmittymä. – On ollut vähän nihkeää. Konkareita, jotka ovat olleet luottamushenkilöinä useita kausia, on jättäytymässä pois. Uusia ehdokkaita olemme saaneet vajaat kymmenen, kertoo Tolonen. – Yhä kyselemme ja yritäm-

me rohkaista ihmisiä ehdokkaiksi, mutta moni vetoaa kiireisiin ja ajanpuutteeseen kieltäytyessään tehtävästä. Uutena ryhmänä seurakuntavaaleihin osallistuu Vantaan Peruskristityt. – Meillä on ehdokkaita ainakin Korson, Hakunilan, Rekolan ja Vantaankosken seurakunnissa. Taustallamme on Perussuomalainen puolue ja lähdemme vaaleihin kristillis-sosiaalisesta aateperustasta, kertoo ryhmän yhteyshenkilö Markku Naumanen. Seurakuntien vaalisivuille on ilmoittanut tietonsa muutamia ryhmiä, jotka ovat aikeissa asettaa ehdokkaita. Mukana ovat neljä vuotta sitten Vantaan luottamuselimissä aloittanut Tulkaa kaikki -liike ja pidempään mukana olleet Avoin seurakunta / Avoin valitsijayhdistys- ja Sanasta elämään -ryhmät. Myös Kokoomus ja Sosialidemokraattinen seurakuntaväki lähtevät mukaan vaaleihin tälläkin kertaa. Seurakuntakohtaisia ryhmiä ovat Kyrkan mitt i byn Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa ja Hämeenkylän huominen.

Tämän vuoden seurakuntavaaleissa uutuutena on ollut ehdokkaiden netti-ilmoittautuminen valtakunnallisten seurakuntavaalit.fi-sivujen kautta. Ehdokkuudesta kiinnostunut, jolla ei ole yhteyttä mihinkään tiettyyn ryhmään, on voinut sivujen kautta ottaa yhteyttä omaan seurakuntaansa. Vantaalla kiinnostuneita on ilmoittautunut netin kautta kymmenkunta. Ehdokkaaksi pääsee liittymällä jonkin ryhmän ehdokaslistalle tai perustamalla oman valitsijayhdistyksen. Ehdokaslistan voi koota valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Ehdokaslistat on jätettävä seurakunnan kirkkoherranvirastoon 15.9. kello 16 mennessä. Seurakuntavaaleissa valitaan ehdokkaat seurakuntien luottamuselimiin. Vantaalla äänestetään jäsenet jokaisen seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Katriina Harviainen

• Valitsijayhdistyksiin voi tutus tua osoitteessa: www.vantaan seurakunnat.fi/seurakuntavaalit. • Ehdokkuudesta kiinnostunut voi ottaa yhteyttä oman seurakun tansa kirkkoherranvirastoon.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkon Ulkomaanapu aloitti ruuan jakelun Etelä-Sudanissa ›› Kirkot saavat järjestää rahankeräyksiä ›› Ripari.fi kerää riparimuistot yhteen ›› Lukiolaiset käynnistivät kiusaamisen vastaisen kampanjan

piispa

KANNEN KUVA HANS EISKONEN

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Ripaus seikkailua Anna Norros, lukiolainen ja seikkailukerhon ohjaaja: ”Olen vetänyt kaksi vuotta tätä kerhoa parhaan kaverini Melina Kukkosen kans sa. Mietitimme, mistä lapset tykkäävät, ja ajattelimme, että ainakin he tykkäävät seikkailla ja riehua. Sellaista kerhoa, jos sa se olisi mahdollista, ei oikein ollut, jo ten päätimme perustaa tämän kerhon. Toivoimme, että mukaan saataisiin myös poikia. Se, mitä kerhossa tehdään, riippuu vä hän säästä. Pelaamme esimerkiksi jänniä pelejä, teemme ritsoja ja etsimme aarteita. Myös boffausta, eli miekkailua pehmuste tuilla aseilla, on ollut. Lapset ovat vauhdikkaita, mutta meil lä on omia keinoja, joilla saamme heidät tottelemaan. Keskustelu yleensä toimii.” Hanna Antila

Seikkailukerho 7–13-vuotiaille 8.9. alkaen ma klo 18.30–20 Martinristin seurakun takeskuksessa. Ilmoittautumiset ja tietoa Vantaan seurakuntien koululaisten harras tuskerhoista osoitteessa: www.vantaan seurakunnat.fi.

Väitellään

Vanhuus on rauhallista aikaa, Kirsti Ijäs! Vanhuus on viimeinen mahdollisuus opetella tunteista ja toiveista puhumista. Tietokirjailija Kirsti Ijäs, 78, pohtii vanhuusiän myöhempää vaihetta. On eri asia olla kuusikymppinen kuin yli 75-vuotias eläkeläinen.

– Eläkkeelle jäädessään monet ovat suhteellisen terveitä ja virkeitä. He voivat ajatella tekevänsä vihdoin kaikkea sitä, mitä ovat nuorena suunnitelleet. Jotkut sanovat, etteivät he ole vanhoja, mutta eivät he enää nuoriakaan ole. Kun ikävuosia kertyy, näkökulma muuttuu. Vanhuus on rauhallista ja seesteistä aikaa.

Markku Mattila

– Monen on, kaikkien ei. Monenlaisten vaivojen ja terveysongelmien lisäksi voi olla esimerkiksi talousongelmia. Voi tuntua, että rajat tulevat vastaan, kun pitäisi oppia käyttämään tietokonetta ja muita laitteita. Yhteydet läheisiin saattavat olla poikki. Vanha voi olla tyytymätön elämäänsä. Hänen suo-

ranaisia vihollisiaan ovat ahdistus, syyllisyyden kokemukset ja kateus. Hänellä voi olla pelkoja siitä, miten hänen käy voimien vähetessä. Vaikka kävelymatkat lyhenevät, liikunta tuottaa iloa.

– Olimme mieheni kanssa molemmat jokin aika sitten alla päin ja surullisia. Mieliala muuttui, kun teimme pienen kävelylenkin. Usein paha olo tai alakulo hälvenee, kunhan vain pakottaa itsensä liikkeelle. Pari vuotta sitten aloin käydä kuntosalilla. Lihaskunto on niin tärkeä asia. – Hiipivää alakuloa voi torjua myös vaikkapa muistelemalla hyviä hetkiä valokuvien ja kirjeiden avulla. On kunnia-asia selvitä kotona omin voimin.

– Moni yrittää enemmän kuin jaksaa, etenkin jos elää yksin tai läheisensä omaishoitajana. Pärjäämisen vaatimus on iskostunut meihin jo lapsuudessa. Siitä olisi hyvä opetella pois ja harjoitella hyväksymään se, että tarvitsee ja voi ottaa vastaan apua. Kukaan ei ole vain entinen ”joku”.

– Minua ja miestäni huvittaa, kun hänet esitellään entisenä kuulantyönnön Suomen mestarina. Siitähän on aikaa yli puoli vuosisataa. Kun katsotaan las-

ta, mietitään, mitä hänestä tulee. Ja vanhasta muistellaan, mitä hän oli joskus parhaimmillaan. Unohdetaan, että myös lapsi ja vanha ihminen ovat arvokkaita juuri nyt. Vanhakin voi opetella puhumaan huolistaan, tunteistaan ja toiveistaan.

– Vanhuus on viimeinen mahdollisuus opetella noista asioista puhumista. On ehkä monenlaista, mitä haluaisi vielä sanoa. On hyvä puhua myös elämän loppuun liittyvistä toiveista. Usein ongelmana on, ettei kuuntelijaa löydy. Vanha ei saa puhua kuolemastaan.

– Jotkut sanovat, ettei kuolemaa pidä ajatella. Mutta minä haluan ajatella sitä niin kauan kuin ajatus kulkee. Olen hoitanut kuntoon myös käytännön asioita, testamentin ja hoitotahdon. Vanhemmiten iankaikkisen elämän toivo on tullut minulle entistä tärkeämmäksi. Toivon hartaasti, ettei sitä vietäisi minulta väittämällä sitä psykologiseksi tempuksi. Anteeksianto ja armo ovat avainsanoja. Sovinto Jumalan ja ihmisten kanssa tuo rauhan, ja siitä voi kiittää. Ulla-Maija Vilmi

Kirsti Ijäs: Valoa vanhuuteen. Kir japaja 2014.

Kärsittekö masennuksesta? Haemme osallistujia kliiniseen lääketutkimukseen nimeltään ARGO, jossa selvitetään, voiko tutkimuslääkkeen käyttö hyväksytyn masennuslääkkeen lisänä lievittää masennusta sairastavien henkilöiden oireita. Tutkimuslääkettä verrataan lumelääkkeeseen. Tutkimukseen voivat sopia henkilöt, jotka: • ovat iältään 18–75-vuotiaita • sairastavat masennusta • eivät ole saaneet riittävää apua vähintään yhdellä masennuslääkkeellä nykyisen masennusjaksonsa aikana. Tutkimuslääke ja toimenpiteet ovat Teille maksuttomia. Lisätietoja saatte ottamalla meihin yhteyttä alla olevien tietojen avulla.

Yhteystiedot: Tutkijalääkäri, psykiatrian dosentti Martti Heikkinen. ARTES Psykiatrinen Palvelukeskus Oy Mikonkatu 8, Helsinki s-posti: martti.heikkinen@welho.com puh: 050 593 3451 ma-pe klo 17-20.

Nyt lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi

haayo.fi

www.askellehti.fi

Pyhän Laurin kirkossa

Muutosvoima Sirpa Päivinen

Pete ”Hende” Nieminen on huomannut, että asenteet graffiteja kohtaan ovat muuttuneet.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Kotimaan Matkaklubi

Operettimatka Mustalaisruhtinatar Tallinnaan 5.-6.11. Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea Mustalaisruhtinatar operetti. Kahden päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta nauttien. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Seija Kosunen. Matkaohjelma keskiviikko 5.11. klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa 1. krs Matkapoikien lähtöselvityksessä klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 12-14 Tervetulotilaisuus laivan kokoustiloissa kuohuviinin kera sekä salaattibuffet klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Bussi on ryhmää vastassa, majoittuminen Hotelli My Cityyn**** vanhan kaupungin sydämessä klo 16.00 kolmen ruokalajin illallinen ravintola Crussa klo 19.00 Mustalaisruhtinatar operetti Estonia teatterissa

Autiotalojen taiteilija Pete ”Hende” Nieminen ilmaisee itseään graffiteilla. Eräänä heinäkuisena iltana Pete ”Hende” Nieminen hiippaili Kaivokselan kirkon purkutyömaalle. Mukanaan hänellä oli käsin viimeistelty luonnos, tela, kasa spray-maalipulloja ja vissyä. Nieminen aikoi maalata kirkolle uuden alttaritaulun. Edellinen, taiteilija Oili Mäen teos Tulkaa kaikki minun tyköni, tuhoutui kirkon tulipalossa. Nieminen syntyi Riihimäellä vuonna 1974. Hänen äitinsä työskenteli somistajana, ja taaperoikäinen poika tuli toisinaan mukaan töihin. Siellä poika sai leikkiä pullotusseilla ja pensseleillä. Katutaidetta Nieminen näki ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä vieraillessaan enonsa luona Tikkurilassa. – Pitihän sitä sitten treenailla oman huoneen seinille ja autotalliin.

Matkan hinta: 215 e/ hlö/ 2 hh + toimitusmaksu 10 e/ tilaus. 248 e/ hlö/ 1 hh + toimitusmaksu 10 e/ tilaus. Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • majoitus valitussa huonetyypissä 1 vrk • kuohuviinit ja salaattibuffet laivalla • aamiainen hotellissa • kuljetus satama-hotelli • lippu operettiin • 3 ruokalajin illallinen ravintola Crussa • retki sisäänpääsyineen + iltapäiväkahvit • Bistro-buffet laivalla. Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

#seurakuntavaalit2014

”Minä uskon läsnäoloon” Niki Paavola, Olotilan vapaaehtoinen

Katso video:

Tuija Pyhäranta

vantaanlauri.fi

Lotta Numminen

Aikuisiällä Nieminen on työskennellyt kokkina ja rauhanturvaajana Libanonissa ja lopulta yksitoista vuotta rajavartijana lentokentällä. Graffitit ovat kulkeneet mukana. Libanonissa Nieminen maalasi harmaan

peltikaapin siniseksi ja koristeli sen YK:n tunnuksella. Lentokentällä hän jakoi pakolaislapsille paperia ja yliviivaustusseja, jotta he voisivat piirtää vanhempien täyttäessä maahantulolomakkeita. Kun Helsingin kaupunki päätti vuoden 2008 lopussa lopettaa nollatoleranssia graffiteihin ajaneen Stop töhryille -kampanjan, Nieminen alkoi miettiä alanvaihtoa. Hänestä tuli taiteilija ja kuvittaja, ja viime syksynä hän aloitti kulttuurituotannon opiskelun. Asenteet graffiteja kohtaan ovat muuttuneet nopeasti. Viime syyskuussa Pete Nieminen kävi opettamassa graffitimaalausta lastentarhanopettajille Finlandia-talossa kollegansa Jouni Väänäsen kanssa. Nieminen on erikoistunut purkutaloihin maalaamiseen. Hän korostaa, ettei kannata vandalismia. – En halua vahingoittaa kenenkään omaisuutta, enkä missään nimessä kannata sellaista, että kaikki saavat maalata ihan minne tahansa mitä tahansa.

Alttaritaulua maalatessaan Nieminen vietti lähes koko yön Kaivokselan kirkossa. – Piti vähän hosua, kun en tiennyt, mihin aikaan duunarit tulevat töihin. Kun duunarit tulivat, he löysivät alttariseinältä Jeesuksen, jolla oli käsissään kaksi telaa ja viisi spraymaalipurkkia. Yöllinen, salaa tehty retki ei ollut Niemisen alkuperäinen suunnitelma. Mieluummin hän olisi järjestänyt kirkossa ”urbaanin pyhäkoulun”. Se olisi ollut nuorille suunnattu työpaja, jossa kirkon seinille olisi maalattu uskonnollista kuvastoa. Sen jälkeen olisi järjestetty näyttely ja sitten talo olisi purettu. Nieminen kertoo ehdottaneensa työpajan järjestämistä vuosien varrella muun muassa Vantaan kaupungille ja Myyrmäki-liikkeelle, mutta keskustelut eivät tuottaneet toivottua tulosta. Kolme vuorokautta maalausurakan jälkeen kirkon alttariseinä ja Kaivokselan Jeesus olivat kivimurskaa purkutyömaalla. Nieminen on tyytyväinen, että ehti ajoissa. – Kävi hyvä tuuri, tai ehkä se oli johdatusta.

Torstai 6.11. Aamiainen hotellissa, huoneiden luovutus klo 12.30 opastettu retki vanhaan kaupunkiin, jossa tutustumme St. Nicholasin ja Dome kirkkoihin. Retken päätteeksi kahvit ja leivokset Cafe Matildassa. Kuljetus satamaan. klo 17.45 Bistro Buffet laivalla ruokajuomineen klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä klo 20.30 laiva saapuu Helsinkiin

Terhi Haapimaa opettaa uskontoa Koivukylän koulussa.

Uskonto haltuun Uskonnon ei tarvitse olla koulumaailmassa tabu.

taan. Myös arvosanoissa on ollut räikeitäkin poikkeuksia, mikä on ongelma esimerkiksi yhteishaun kannalta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT HANS VON SCHANTZ

Hyvän opetuksen puolesta

hiva, sapatti vai tuohus? Kuuluisiko joku niistä kristinuskoon? Koivukylän koulun kahdeksasluokkalaiset ja uskonnonopettaja Terhi Haapimaa aloittelevat uutta lukuvuotta kertaamalla. Haapimaan tunnilla istuvat nuoret kuuluvat siihen noin kolmeen neljäsosaan Koivukylän koulun oppilaista, jotka opiskelevat evankelisluterilaista uskontoa. Sen lisäksi koulussa opiskellaan elämänkatsomustietoa, islamia, ortodoksista uskontoa, buddhalaisuutta ja katolista uskontoa. Koulun rehtori Heikki Hirvonen toteaa, että kun eri ryhmiä on näin paljon, lukujärjestyksen tekeminen on välillä haastavaa. Koulussa onkin keskusteltu siitä, voitaisiinko joitakin sisältöjä, lähinnä maailmanuskontoja ja etiikkaa, opettaa kaikille oppilaille yhteisesti.

Käytännön järjestelyjen helpottaminen on yksi syy, mutta ei painavin. – Meillä on aika monikulttuurinen koulu, joten saattaisi olla järkevää, että esimerkiksi eettisiä kysymyksiä käsiteltäessä olisi läsnä eri uskontojen edustajia. Silloin kuultaisiin autenttisia kertomuksia siitä, miten muiden uskontojen piirissä ajatellaan ja toimitaan, Hirvonen sanoo. Haapimaa on samaa mieltä. – Joskus tulee mieleen, että juuri se osa porukkaa, joiden kanssa joistakin asioista olisi mielenkiintoista keskustella, jää luokan ovien ulkopuolelle, hän kertoo. Kolmas syy, jolla yhteistä opetusta voisi perustella, on oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu. Hirvonen epäilee, ettei kaikkien vähemmistöuskontojen opetus ole täysin opetussuunnitelman mukaista, vaan saattaa painottua tunnustuksellisempaan suun-

– Uskontoja ei voi nykymaailmassa ohittaa. Siksi ne pitäisi huomioida luontevasti myös koulun arjessa sen sijaan, että luotaisiin tabujen koulu, jossa uskontoja ei voi käsitellä muuten kuin uskonnon tunnilla ja silloinkin vain etäältä tarkastellen, sanoo uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani Itä-Suomen yliopistosta. Ulbani arvioi, että uskontojen ja katsomusten käsittely koulumaailmassa on viime vuosina muuttunut avoimempaan suuntaan. Enää ei hänen mukaansa juurikaan kuulu ääniä, jotka vaatisivat uskonnonopetuksen lopettamista. Keskustelua käydään enemmänkin siitä, miten uskonnonopetus tulisi järjestää: jatketaanko nykyisenkaltaista omien uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta vai luodaanko kaikille yhteinen uskonnon ja etiikan oppiaine. – Tästä on rakennettu vastakkainasettelu, vaikka molemmat

vaihtoehdot ovat samalla puolella: hyvän uskonnonopetuksen puolesta. Ei asian tarvitse olla joko–tai. Nykymallissakin osa opetuksesta voidaan järjestää yhdessä esimerkiksi yhteisopettajuuden avulla, Ubani sanoo. – Mitä tahansa uskonnonopetuksessa muutetaan tai kehitetään, tuskin päästään tilanteeseen, jossa kaikki olisivat tyytyväisiä. Nykymallin vahvuuksia on se, että riittävän moni voi elää sen kanssa.

Pirstaloitumisen haaste Tällä hetkellä Suomessa on 13 eri uskonnolla ja elämänkatsomustiedolla kullakin oma opetussuunnitelmansa. Pääkaupunkiseudulla monessa koulussa annetaan opetusta 7–8 katsomusaineessa. –Uskonnonopetuksessa toteutuvat varsin hyvin virallisen aseman saaneiden vähemmistöuskontojen oikeudet. Mutta on paljon vähemmistöjä, jotka eivät vielä ole oman uskonnonopetuksen piirissä. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, mihin raja vedetään ja mitkä yhteisöt voisivat saada oikeuden opettaa omaa uskontoa, Martin Ubani sanoo.

Ongelmana on myös se, ettei vähemmistöuskonnoilla ei ole riittävästi päteviä opettajia. – Pitäisi pohtia, kuinka paljon eri katsomuksia voidaan ottaa uskonnonopetuksen piiriin ja olisiko joissakin katsomuksissa riittävästi yhtäläisyyttä, jotta voitaisiin harkita yhteistä opetusta. Kannattaisi aloittaa vaikkapa katsomalla, kuinka monta protestanttista kirkkokuntaa meillä on edustettuna oman uskonnon opetuksessa ja voitaisiinko opetusta yhdistää. Ubani arvioi, että mitä tahansa uskonnonopetukselle tulevaisuudessa tehdäänkin, resursointi opettajankoulutukseen on välttämätöntä. Jos nykyistä omien uskontojen opetusta jatketaan, vähemmistöuskontojen opettajia on koulutettava lisää. Jos taas luodaan yhteinen oppiaine, nykyiset opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta sen opettamiseen.

Identiteetin rakentamista Uskonnonopetuksen tunnustuksellisuudesta luovuttiin vuonna 2003. Ubani arvioi, että jo ennen sitä opetuksen sisällöt suunniteltiin pedagogisin perustein – ei esimerkiksi jonkun

tietyn kirkon tarpeiden mukaan. – Käsiteltävät teemat arvioidaan sillä perusteella, ovatko ne olennaisia kyseisen uskonnon ymmärtämiseksi. Opetuksen tarkoitus ei ole esimerkiksi kasvattaa lapsesta tunnustavaa kristittyä vaan tarjota yleissivistystä, Ubani kertoo. Hänen mukaansa tunnustuksellisuuden varominen on välillä mennyt jopa yli ja johtanut hassuihin tilanteisiin. Häneltä on esimerkiksi kysytty, voiko luokassa pitää Raamattua, voiko sanoa Jeesus ja Jumala tai sytyttää kynttilän. Ubani toteaa naurahtaen, että Jeesuksen mainitsemiselle on kristinuskoa käsiteltäessä ihan pedagogiset perusteet. Kynttilä sen sijaan pitää jättää sytyttämättä, jos talossa on sprinklerit. Yleissivistyksen lisäksi uskonnonopetuksen tulisi tarjota oppilaille välineitä oman identiteetin jäsentämiseen. – Kuka minä olen? Mikä on suhteeni omaan uskontooni? Mitä suomalaisuus minulle merkitsee? Tällaiselle oman elämänkatsomuksen rakentamiselle ja identiteettityöskentelylle ei ole paikkaa muualla opetuksessa. Uskonnonopetuksessa sanoitetaan myös arvoja ja kasvatetaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, Ubani kuvaa. Peruskoulun opetussuunnitelma muuttuu vuonna 2016. Ubani on ollut mukana laatimassa uutta uskonnon opetussuunnitelmaa. Hän sanoo, että tarvetta on ollut erityisesti huomioida eri katsomusten sisäistä moniäänisyyttä. Samalla kuitenkin sisältöjä pitäisi karsia. Uutta opetussuunnitelmaa on haluttu viedä myös oppilaslähtöiseen suuntaan. Sisältöjä tulisi

Päivi Pelkoselle, 30, liikunta on ammatti Saara Vuorjoki

”Uskonnot ovat ihan tätä päivää, eivätkä ne ole katoamassa mihinkään.”

Kuinka vantaalainen?

arvioida siltä kannalta, mikä on opetettavan aineksen – koski se sitten omaa uskontoa tai tietoa muista katsomuksista – merkitys oppilaalle ja hänen kehitykselleen.

Lisää ajankohtaisuutta Ainakaan Koivukylässä uskonnonopetuksen tarpeellisuutta ei kyseenalaisteta. Heikki Hirvonen ja Terhi Haapimaa näkevät sen lisäävän itsetuntemusta ja ehkäisevän ääri-ilmiöitä. Eri katsomusten ymmärtäminen on heidän mukaansa tarpeen niin vantaalaisessa arjessa kuin maailmalla matkatessakin. – Uskonnonopetus on myös kansalaiskasvatusta. Jos vähänkään seuraa uutisia, huomaa, että monien konfliktien taustalla vaikuttavat uskonnolliset tekijät. Uskonnot ovat ihan tätä päivää, eivätkä ne ole katoamassa mihinkään, Haapimaa sanoo. Hänen mielestään uskonnon opetussuunnitelmassa pitäisi tulevaisuudessa painottaa enemmän ajankohtaisuutta. Itse hän pyrkii esimerkiksi käymään oppilaiden kanssa läpi uskontoihin liittyviä uutisia – niin Lähiidän konflikteja kuin erilaisia uskonnollisia ilmiöitäkin. Myös Raamatun käsittelyn voi tuoda tähän päivään ja oppilaiden arkeen tarkastelemalla vaikkapa mainoksia ja elokuvia. Yhdeksännen luokan Raamattukurssin Haapimaa aloitti näyttämällä oppilailleen Lady Gagan videon. Nyt kahdeksasluokkalaiset poimivat taululta lisää kristinuskoon liittyviä sanoja: risti, Jeesus, joulu, kanttori. – Miten Jeesus liittyy kristinuskoon? Haapimaa kysyy. – No se oli se heppu. T

60 % vantaalainen

10 % jyväskyläläinen 60 % vantaalainen Olin kymmenenvuotias, kun meille valmistui omakotitalo Vantaanpuis toon. Sitä ennen asuimme samalla tontilla sijainneessa isäni lapsuuden kodissa. Opiskelujen jälkeen muutin takaisin Vantaalle. Nyt asun kerros talossa Kartanonkoskella. 10 % jyväskyläläinen Opiskeluaikoina asuin kolmessa eri osoitteessa Jyväskylässä. Parina ke sänä oli kesätöissä Kajaanissa ja asuin siellä. Valmistuin yliopistosta vuonna 2009. Työskentelin toimittajana, kun nes tajusin, etten jaksa olla paikalla

ni. Suoritin liikunnan ammattitutkin non, opiskelin personal traineriksi ja ryhdyin yrittäjäksi. 30 % joroislainen Olen pienestä pitäen lomaillut kesäi sin äitini kotitilalla Joroisissa. Lapse na ihastelin siellä naapurin lehmiä. Olisin halunnut ottaa yhden lehmis tä mukaani Vantaalle. Kaikkein paras leikkipaikka oli uuninpanko. Tänä ke sänä vietin Joroisissa aikaa serkkuni kanssa. Minun on täytynyt totutella kerrostaloelämään. Toivon, että vielä joskus minulla olisi iso piha. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi lastenvalvojalle on vaikea päästä? Vantaan Laurin saaman juttuvinkin mukaan lastenvalvojalle on Vantaalla todella vaikea saada aikaa. Pitääkö se paikkansa, perheasiain yksikön esimies Anneli Bergström?

– Kyllä se pitää paikkansa. Lastenvalvojilla on kaksi asiakasryhmää: asiakkaat, jotka tulevat sopimaan lasten huoltajuudesta, elatuksesta ja tapaamisista ja sitten on asiakkaat, jotka tulevat tunnustamaan isyyden. Isyyden tunnustamiseen aika järjestyy nopeasti, mutta sopimusasioissa jonot ovat pitkät. Kysyntä on suurta. Kuinka pitkään lastenvalvojan tapaamista joutuu odottamaan, jos nyt varaa ajan?

– Tällä hetkellä eroaville pareille jaetaan aikoja helmikuulle. Joitakin aikoja löytyy myös joulukuulle.

Uskonnon tunneilla tutustutaan muun muassa Buddhaan, paaviin ja rukousnauhaan.

30 % joroislainen

Mistä tällainen valtava kysyntä lastenvalvojan palveluille kertoo? Onko kyseessä vain kesän jälkeinen ruuhka?

– Ei, kyllä jonot ovat olleet pitkät jo kauan. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki asiakkaat eivät ole eroamassa, vaan lastenvalvojilta haetaan muutoksia myös vanhoihin sopimuksiin, jotka koskevat lapsen elatusta tai tapaamista. Joillakin eroavilla pareilla välit voivat olla todella huonot ja lastenvalvojalle pitäisi päästä pian, jotta esimerkiksi elatuksesta saadaan sovittua. Mistä he voivat saada apua ennen lastenvalvojalle pääsyä?

– Vantaalla voi päästä perheasiain sovitteluun perheneuvolaan tai seurakuntien perheasian neuvottelukeskukseen. Siellä voi neuvotella lapsiin ja eroon liittyvistä asioista, mutta virallisia sopimuksia esimerkiksi raha-asioista siellä ei tehdä. – Aina ei ole pelkästään pahaksi, että aikaa lastenvalvojalle joutuu odottamaan. Usein eroavat parit saavat sovittua asioita helpommin, kun vähän aikaa kuluu. Hanna Antila

Ateismi 2.0 Henkistyneet ateistit perustivat viime vuonna Lontooseen oman kirkon. Nykyään sillä on 27 seurakuntaa kolmella mantereella. TEKSTI TUIJA PYHÄRANTA KUVA HANS EISKONEN

eski-ikäinen mies seisoo koulun juhlasalia muistuttavan tilan etuosassa ja nostattaa tun-

nelmaa. – Me rakastamme tiedettä, me rakastamme välipaloja, me rakastamme puheita, mutta kaikkein eniten me rakastamme laulamista! Youtube-videolla miehen edessä istuu arviolta viitisenkymmentä ihmistä. He ovat nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä. Lapsia kuvassa ei näy, mutta taustalla kuuluu leikin ääniä. Kun 1980-luvun pophitin Walking on Sunshinen ensimmäiset tahdit alkavat soida, joukko nousee seisomaan. Yhtä spontaanisti alkaa rytmikäs taputus.

9 – I’m walking on sunshine, yeah, seurakuntalaiset laulavat Katrina & The Wavesin levytyksen päälle. Lavalle on sytytetty kolme kynttilää. Ollaan Yhdysvaltojen länsirannikolla, San Diegossa, ja menossa on paikallisen ateistiseurakunnan heinäkuun sunnuntaipalvelus.

Päivän tekstinä fantasiakirjallisuutta Elä paremmin, auta usein, ihmettele enemmän. Sunday Assemblyn tunnuslauseet sopisivat mille tahansa uskonnolliselle yhteisölle. Se ei kuitenkaan ole uskonnollinen yhteisö, ainakaan sanan perinteisessä merkityksessä, vaan ”ateistinen kirkko”.

Sunday Assembly mainostaa olevansa ”jumalaton seurakunta”, joka tarjoaa ”kaikki parhaat palat kirkosta, mutta ilman uskontoa”. Brittikoomikot Sanderson Jones ja Pippa Evans perustivat ensimmäisen Sunday Assembly -seurakunnan Lontooseen tammikuussa 2013. Joka toinen sunnuntai pidettäviin palveluksiin osallistuu 250–350 ihmistä. Niissä lauletaan joukolla nostattavia popkappaleita, sellaisia kuin With A Little Help From My Friends, Here Comes The Sun tai Hakuna Matata. Päivän tekstinä saatetaan lukea esimerkiksi runoutta tai fantasiakirjallisuutta. Välillä kuunnellaan puheita, jotka käsittelevät erilaisia tieteen teorioita, filosofisia pulmia tai eettisiä kysymyksiä: Miten musiikki voi auttaa kieltenopiskelussa? Mitä kultainen sääntö merkitsee eläinaktivistille? Mitä E=mc2 oikeastaan tarkoittaa? Turun yliopiston uskontotieteen tutkija Teemu Taira kuvailee Sunday Assemblya protestanttiseksi. – Sunday Assembly on selvästi ateistinen liike, mutta se juhlistaa yhteisöllisyyttä hyvin protestanttisella tavalla.

Käytäntöjä buddhalaisuudesta ja kristinuskosta Ateistinen henkisyys ei ole uusi ilmiö. Näin sanoo uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Sillfors Helsingin yliopistosta. – Se on luultavasti yhtä vanha ilmiö kuin teistinen uskonnollisuus. Niitä, jotka epäilevät tai eivät usko mutta haluavat silti esimerkiksi osallistua rituaaleihin, on ollut todennäköisesti aina. Joitakin perinteisiä uskontoja kuten buddhalaisuutta ja jainalaisuutta voidaan Sillforsin mukaan kutsua ateistisiksi tai ainakin ei-teistisiksi uskonnoiksi, sillä niissä ei uskota luojajumalaan. Historia tuntee myös muutamia yrityksiä perustaa täysin uusi ateistinen uskonto. Sellaisia olivat 1600-luvun ”omatunnol-

Ateistinen Sunday Assembly -kirkko kannustaa innostumaan maailmasta. Elä paremmin, auta usein, ihmettele enemmän, kehottaa kirkon tunnuslause.

liset”, 1700-luvun ”järjen kultti” ja 1800-luvun ”ihmisyyden uskonto”. Uusi vuosituhat on ollut ateistisen henkisyyden nousukautta. Sunday Assembly on jalkautunut puolessatoista vuodessa 27:ään Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Australian kaupunkiin. Uusia seurakuntia ollaan parhaillaan perustamassa myös Manner-Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan.

Mikko Sillfors määrittelee ateistisen henkisyyden sellaiseksi henkisyydeksi, jossa ateismi tai naturalistinen maailmankatsomus tuodaan selvästi esiin. Naturalismilla tarkoitetaan maailman ymmärtämistä suljettuna systeeminä, jossa kaikki luonnonilmiöt voidaan ainakin periaatteessa selittää jollakin toisella luonnonilmiöllä. Siis sellaista käsitystä, jonka mukaan mitään yliluonnollista ei ole.

”Niitä, jotka eivät usko mutta haluavat silti osallistua rituaaleihin, on ollut todennäköisesti aina.” Sveitsiläissyntyinen filosofi ja ateisti Alain de Botton ehdotti heinäkuussa 2011 pitämässään puheessa ”Ateismi 2.0”, että myös sekulaarien ihmisten kannattaisi ottaa käyttöön erityisesti kristinuskon, juutalaisuuden ja buddhalaisuuden käytäntöjä. De Botton ihailee uskonnoissa muun muassa yhteisöllisyyttä, taidetta, arkkitehtuuria, saarnaajien retoriikkaa, rituaalien ruumiillisuutta ja uskontojen tapaa rytmittää vuodenkiertoa. – Tietenkään jumalaa ei ole, Alain de Botton sanoo puheessaan, mutta jatkaa: – Se ei ole tarinan loppu vaan sen alku. Puhetta on katsottu netissä lähes puolitoista miljoonaa kertaa, ja vuonna 2012 de Botton julkaisi aiheesta myös kirjan Uskontoa ateisteille. Jopa uskontokriittiset uusateistit ovat alkaneet puhua mietiskelyn ja henkisyyden puolesta. Sam Harrisin tämän vuoden syyskuussa julkaistava kirja Waking up on ”opas henkisyyteen ilman uskontoa”. Paremmin Harris tunnetaan kymmenen vuoden takaisesta bestselleristään Uskon loppu – Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus. Ehkä aikamme tunnetuin uskontokriitikko Richard Dawkins on kertonut suhtautuvansa myötämielisesti henkisyyteen niin kauan kuin siihen ei liity mitään yliluonnollista.

Henkistä tai uskonnollista siitä tekee Sillforsin mukaan transsendentin eli käsityskyvyn ylittävän kokemuksen tavoittelu. – Havitellaan sellaista transsendenttiä kokemusta, joka ei kuitenkaan ole yliluonnollinen. Alain de Botton on kertonut ihailevansa avaruusteleskooppi Hubblen ottamia kuvia maailmankaikkeudesta. Niiden katseleminen auttaa hahmottamaan elämän ja omien murheiden mittakaavaa. Siinä missä kristitty suhteuttaa itsensä maailmankaikkeuden Luojaan, henkistynyt ateisti voi suhteuttaa itsensä mittaamattoman suureen maailmankaikkeuteen. Perimmäinen oivallus pienuudesta on kuitenkin yhteinen. – Miksi mysteerin kokemukseen, pyörryttävään tunteeseen universumin mittakaavasta, pitäisi liittää myyttinen elementti? Tiede ja havainnointi antavat meille saman tunteen ilman mystiikkaa. Universumi on valtava ja me olemme pikkuruisia, de Botton sanoo puheessaan. Sunday Assemblyssa transsendentti elementti on Sillforsin mukaan elämä. – Miten ihmeellistä on, että juuri nyt koemme parasta elämää, mitä atomit voivat kokea, hän kuvailee. – Jumalan tilalle on tullut elämä.

Jumalan tilalle elämä

Vastareaktio uskontokriittiselle uusateismille

Teemu Tairan mukaan ateistinen henkisyys kattaa laajan joukon ilmiöitä, joissa kiistetään jumalien olemassaolo mutta ajatellaan, että uskonnoissa on siitä huolimatta jotain säilyttämisen arvoista. Usein säilyttämisen arvoinen aines löydetään ensisijaisesti itämaisista uskontoperinteistä. Sunday Assembly on protestanttisuudessaan poikkeus.

Uskontomyönteisen ateistisen henkisyyden nousua selittää osittain uskontokriittisen uusateismin suosio. Runsaasti mediahuomiota saaneiden uusateistien mukaan uskonnot ovat paitsi älyllisesti virheellisiä myös haitallisia. Siksi niistä pitäisi päästä eroon. Ateistinen henkisyys on vastareaktio. – Vaikka molemmilla on na-

turalistinen käsitys maailmasta, tapa jolla he haluavat käydä uskontokeskustelua, on ihan erilainen. Uskontomyönteiset ateistit ajattelevat, että uusateismi pilaa tai myrkyttää keskustelun, Mikko Sillfors sanoo. Sunday Assembly ilmoittaa olevansa ”radikaalin syrjimätön”. Sillä tarkoitetaan, että kaikenlaiset ihmiset, myös uskovaiset, ovat tervetulleita. Seurakuntien palveluksissa kehotetaan välttämään avoimen ateistisia lauluja. Myös uskontojen parjaamista tulisi varoa, sillä ”pienetkin tölväisyt voivat hidastaa tilaisuuden positiivista menoa”. Uskontokritiikkiä ei katsota hyvällä, koska “tämä on se tilaisuus, johon uskovaisen isoäitisi pitäisi tulla ja nähdä, että ateismi on muutakin kuin epäuskoa Jumalaan”. Kaikkia tällainen ei miellytä. Sunday Assemblyn ensimmäinen skisma syntyi New Yorkissa, kun seurakunnan jäsenet olivat keskenään erimielisiä siitä, kuinka suuri rooli ateismilla tulisi sen palveluksissa olla. Lopulta joukko newyorkilaisia erosi omaksi ryhmäkseen nimeltään The Godless Revival, Jumalaton herätys.

Uskonto vai ei? San Diegossa juontaja painaa päänsä alas. On tullut parin minuutin hiljaisen mietiskelyhetken vuoro. Useimmat osallistujat katselevat hiljaisina eteensä, muutamat ovat laskeneet katseensa alas. – Yksi tavallisimmista tavoista jakaa maailmaa on jakaa se niihin, jotka uskovat, ja niihin, jotka eivät, uskovaisiin ja ateisteihin, Alain de Botton sanoo puheessaan. Mikko Sillforsin mukaan se, onko Sunday Assembly uskonto vai ei, riippuu siitä, miten uskonto määritellään. Teemu Tairan mielestä koko kysymys on epäolennainen. – Sitä voidaan tarkastella uskontona, sillä Sunday Assemblyn ja tavallisesti uskonnoiksi luokiteltujen yhteisöjen välillä on paljon yhteisiä piirteitä. Se myös täyttää tiettyjä samoja tehtäviä kuin ne yhteisöt, jotka yleensä luokitellaan uskonnollisiksi. San Diegon tämän sunnuntain palvelus on päättymässä. Vielä kerätään kolehti ja luetaan seurakunnalliset ilmoitukset. Juontaja muistuttaa, että vakituisia kuukausilahjoittajia tarvittaisiin lisää. Myös uusia vapaaehtoisia kaivataan. Kuoro harjoittelee maanantai-iltaisin seitsemältä. – Yhteisö on toimintamme ytimessä. Ihmiset kokoontuvat yhteen pitääkseen huolta toisistaan ja ratkaistakseen ongelmiaan, olivat ne sitten minkälaisia tahansa, Sanderson Jones sanoo. Sitten on tarjolla kahvia, teetä ja keksejä. T

Taivaspaikka Pyhäpäivä

7.9.

Kirkoissa puhutaan Jeesuksesta, joka teoillaan rakasti hädässä olevia.

”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan.” (Evankeliumi Matteuksen mukaan 12:33)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten hiljentyä hälyn keskellä? Hiljaista rukousta voi harjoittaa vaikka ruuhkabussissa. Jeesus vietti liikkuvaa elämää. Kun tieto hänen ihmeellisistä teoistaan ja puheistaan kiiri paikkakunnalta toiselle, ihmiset tungeksivat hänen ympärillään. Välillä hän tahtoi oppilaineen vetäytyä yksinäiseen paikkaan saadakseen levätä vähän. Monesti Jeesus sai olla rauhassa vain venematkan ajan. Ihmiset odottivat häntä jo vastarannalla. Evankeliumien vähäisistä tuokiokuvista voi päätellä myös, että toisinaan Jeesus vetäytyi hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen pitemmäksikin aikaa ollakseen kahden Jumalan kanssa ja kuunnellakseen hänen tahtoaan. Hän valmistautui tehtäväänsä erämaan hiljaisuudessa. Hän rukoili hiljaisuudessa myös ennen kuin valitsi oppilaansa. Vuorisaarnassa Jeesus määritteli tosi rukouksen näin: ”Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitse sinut.”

Ensimmäisillä vuosisadoilla eläneet erämaaisät viittasivat usein tähän Vuorisaarnan kohtaan. Jeesuksella ja hänen oppilaillaan tuskin oli huonetta, mihin vetäytyä. Jeesus puhui sydämen huoneesta. Egyptin erämaassa vaikuttanut isä Iisak neuvoi, että rukoilemme sisimpämme huoneessa aina, kun rukoillessamme varjelemme sydäntämme mielenkuohuilta ja ajatustemme ja huoltemme levottomuudelta. Voit mennä sisimpäsi huoneeseen vaikka ruuhkabussissa tai paikallisjunassa. Sulje ulkopuolellesi ympäristö, toiset ihmiset, tekemättömät työsi, suunnitelmasi ja huolesi, koko sisäisten äänten tulva. Näin teet tilaa sisäiselle hiljaisuudelle. Isä Iisak opastaa: ”Rukoilemme ovi suljettuna, kun avaamatta suutamme täydessä hiljaisuudessa suuntaamme pyyntömme hänelle, joka ei kiinnitä mitään huomiota sanoihin, vaan katsoo kiinteästi sydämiimme.” Siellä sisimpäsi huoneessa si-

nua odottaa hän, joka tietää, mitä tarvitset ennen kuin osaat pyytääkään. Siellä on lepopaikka, jota etsit. Sitä sisimpäsi huonetta kannat aina mukanasi. Avain sinne on se sana, jolla kutsut häntä, joka kuuntelee sinua hiljaisuudessa. Yksikin sana tai pelkkä huokaus riittää.

”Sulje ulkopuolellesi ympäristö, toiset ihmiset ja sisäisten äänten tulva.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Välillä erehdyn halveksimaan niitä, joiden mieles tä Jeesuksessa parasta on se, että hän tekee ih meitä. Minua vieraannuttaa sellainen usko, jossa tärkeintä ovat yliluonnolliset käänteet. Useimmi ten mahdottoman manaaminen mahdolliseksi ei nimittäin liity maailmanrauhaan tai nälänhätään, vaan omien pienten tarpeiden tyydyttämiseen. Sittemmin olen oppinut antamaan anteeksi sai raille sen, että he rukoilevat terveyttä. Vain ter veelle tulee mieleen arvostella sellaista. Kun elä mä näyttää reunansa ja kuolevaisuudesta tulee oman ruumiin osa, tunnistaa itsessään elämänja non, josta ei hetkeä aikaisemmin tiennyt mitään. Siitäkin huolimatta olen antanut itselleni koti läksyksi sen, että oppisin hyväksymään asioiden

laidan. Että hyväksyisin sen, että olen terve, ja sen, että olen sairas. Että hyväksyisin sen, että olen yk sin, tai sen, että olen sidottu toiseen. Että hyväk syisin menetykset, mutta hyväksyisin myös sen, mitä saan. Kuolemanvakavissa sairauksissa parantuminen ulottuu vain harvoin itse tautiin. Yhtä varmasti olen sidoksissa elämäni odottamattomiin tai tus kallisen hitaisiin käänteisiin. Kaiken sen keskel lä voi sydämeni kuitenkin tulla terveeksi pelkäs tä tyytymyksestä. Silloin en enää kysy, miksi minulle kävi näin, vaan kuulostelen tarkkaan, millaista elämäni on. Ja kun uusi ilo, kipu tai pettymys tulee, on sekin minun ainutkertaista elämääni. Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Asioiden laita

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakuni lantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakuni lan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitus ten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jät tää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi. Huom! Päivystys peruttu to 11.9.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391. ■■■ Vauvamuskari pe 5.9. klo 9.30– 10. Riikka Jäntti. ■■ Perhemuskari pe klo 10–10.30. Riikka Jäntti. Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30. Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas. Kirkonmäellä tapahtuu la 6.9. klo 10–13. mm. Makkaranpaistoa, tavarankierrätyspöytä ja muskarikirkkohetket klo 10.30 ja 11.30.

Messu su 7.9. klo 10. Tuomo Kahen-

virta. Kirkkokahvit. Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi. Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. ■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Lähetyspiiri to 11.9. klo 18–20. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 ■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15– 15.45. ■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30. ■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11. Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua. ■■ Syystempaus perheille la 13.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori, lapsikuoro laulaa klo 11, arpajaiset, askartelupaja. Kahvila kirkon alakerrassa. Myyntipöytä 6 e, varaus ja maksu ma–to virastoon klo 9–16 p. 09 830 6500. ■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi – ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 30.9.–18.11. klo 13.30–15 yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi. Muualla

Matalan kynnyksen retki Kuntokal-

lioon ma 22.9. klo 9–15. Ilmoittautumiset maksamalla 5 euron retkimaksu kirkkoherranvirastoon 11.9. mennessä tai Länsimäen kirkolle ti 9.9. klo 9–11 välillä. Ohjelmassa saunomista, uimista, ulkoilua, mölkyn pelaamista, hartaushetki, lounas ja kahvit. Tiedustelut Liisa Juusela, p. 050 349 0793 tai Natasa Stambej, p. 050 381 8775. Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi? Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503. ■■ Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löytyvät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi. La 13.9. perhevaellus Sotungissa. Kastettu Mico Albert Gottleben, Julius Noel Nissilä, Eeli Iker Benjamin Poropudas, Lilia Rosa Maria Wong, Senja Ida Janika Virnes, Anni Emilia Välimetsä. Hautaan siunattu Timo Tapani Heikkilä 56 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seura kunta@evl.fi. www.vantaanseu rakunnat.fi/hameenkyla. Face book: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, Hameenkylan SeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenky län kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimesta ri, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Kuuluuko sana? – Koulutus äänenkäytöstä la 6.9. klo 10–12.30. Tarkoi-

tettu seurakunnan vapaaehtoisille, jumalanpalvelusavustajaksi haluaville ja muille aiheesta kiinnostuneille. Kouluttajana Radio YLE 1:n pääkuuluttaja Timo Teräsvuori. Äänenkäyttökoulutuksen jälkeen kahvit ja jumalanpalvelusavustajakoulutus. Uusia avustajia toivotaan mukaan. Messu su 7.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Jaakko Simojoki, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit ja Siionin virsi -lauluseurat. Päiväkahvin aikaan ma 8.9. on peruttu. Hahmotaideterapia-ryhmä kokoontuu 10 kertaa alkaen 16.9. tiistaisin klo 13. Ilmoittautumiset ryhmän vetäjä taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386.

Hommissa

Kanttori Samppa Laakso ”Oli varmaankin vuosi 1999, kun soitin ensimmäisen kerran häämusiikkia kirkossa. Olen taustaltani pianisti. Aloitin pianon soiton 3-vuotiaana, ja olen soittanut myös selloa. Äkillisestä päähänpälkähdyksestä pyrin ja pääsin opiskele maan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastol le 1996. En ollut soittanut urkuja sitä ennen, ja kesti vähän aikaa ennen kuin ryhdyin tar joamaan itseäni alan töihin. En ole mikään tilastonikkari, mutta vuo sien varrella olen soittanut sadoissa häis sä. Syksystä 2006 olen ollut töissä Tikku rilan seurakunnassa. Toimitukset ovat mer kityksellinen osa kanttorin työtä. Hääsoitto jen bonus on, että häissä tapaa yleen sä iloisia ja hyväntuulisia ihmisiä. Tikkurilan seurakunnan pap pi Heikki Leppä keksi Hääyön idean vuonna 2009. Ensim mäisellä kerralla vihittiin lä hes sata paria. Kokemuksesta viisastunei na päätämme etukäteen eri vihkiaikojen musiikit. Muka na ovat ainakin Erkki Melartinin Prinsessa Ruusunen, Felix Mendelssohnin ja Toivo Kuulan häämarssit sekä meillä eh kä harvinaisempi mutta Yhdys valloissa suosittu Richard Wagnerin Morsiuskuoro oopperasta Lohengrin.”

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen torstaisin alkaen 11.9. klo 13. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 11.9. klo 11. Huom! Aiemmin ilmoitettu aika on väärä. Muualla K-16 sähly perjantaisin klo 18.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Ripariencore su 7.9. klo 15–20 Velskolan leirikeskuksessa Espoossa viime kesän riparilaisille, isosille ja seurakunnan nuorille. Best of iltaohjelmaa, laulua, notskimakkaraa ja valokuvia ripareilta. Jos et ole vielä ilmoittautunut, voit kysellä vapaita paikkoja rippikoulupastorilta, p. 050 310 7249, marianna.saartio-itkonen@evl.fi. Kahvikammari parittomien viikkojen keskiviikkoisin alkaen 10.9. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A.

Ulla-Maija Vilmi

Hääyö pe 19.9. Pyhän Laurin kir kossa, Kirkkotie 45. Vihkivuorojen jako alkaa kirkolla klo 19.30, en nakkoilmoittautumista ei tarvita. Avioliiton esteettömyystodistus on tilattava seurakunnasta tai keskus rekisteristä viimeistään pe 12.9. Kirk koon ovat kaikki tervetulleita. Lisätie toja: www.haayo.fi.

Kastettu Tiina Amanda Hulkkonen, Eero Antero Hämäläinen, Ida Sofia Annabella Mark. Avioliittoon kuulutettu Katriina Anneli Salonen ja Juha Tuomas Salonen, Jonna Katariina Viljakainen ja Aki Tapio Tuomioksa, Jenni Marja Karoliina Lahti ja Jukka Petri Konttinen. Hautaan siunattu Tyyne Alina Tuulikki Åkerberg 97 v, Senja Hellin Kiviharju 89 v, Arja Leena Pitkänen 72 v. KORSON SEURAKUNTA

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11. Nuorisotyön syysavaus pe 5.9. klo 18. Rukousryhmä perjantaisin klo 18. Pentti Eskelinen. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 19–22. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu su 7.9. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta. Kirkkokahvit. Matalan kynnyksen maanantai 8.9. klo 11–12. Hartaus klo 11 ja sen jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot noin klo 11.30. Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 9.9. klo 13–14.30. Kesäkuulumiset. Hakunilan aluetoimikunnankokous ti klo 17–20. ■■ Kaakaopyhäkoulu ti klo 18–19. Lepaani nuorille tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri ti klo 18–20. Luemme pienryhmässä Raamattua ja rukoilemme ajankohtaisten aiheiden puolesta. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä ke 10.9. klo 14–15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi asukkaita neulomalla porukassa esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin. Langat saa kirkolta. Viikkomessu torstaisin klo 18. ■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45. Uudet laulajat tervetulleita, voit tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 146. Tule mukaan matkalle uskoon ja elämään klo 18.30 keskiviikkoisin. 17.9. Evankeliumin voima, Eero Jukkaala. 24.9. Ihmisen syyllisyys, Eero Junkkaala. 1.10. Jumalan arvio ihmisestä, Jumalan armo, Liisi Jokiranta. 8.10. Mitä usko on ja miten se vaikuttaa? Harri Nurminen. 15.10. Varmuus pelastuksesta, Seppo Suokunnas. 22.10. Erilainen kuin ennen, Liisi Jokiranta. 29.10. Vapaus laista. 5.11. Uusi elämä, Jumalan rakastama, Jukka Norvanto. Sururyhmä läheisensä menettäneille 11.11. alkaen tiistaisin klo 18. Ilmoittautuminen 3.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista. Mukana pastori Tiina Palmu ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Seurakunnissa tapahtuu 4.9.–11.9.

Lapsille

Kirkkoherranvirasto, Merikot kantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varauk set p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10 – 12. p. 09 830 6560.

Tunnelmallinen ilta

Tiedot piireistä, perhekerhoista, varhaisnuorten kerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Vanhemman väen piiri to 4.9. klo 13. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. ■■ Seurakunnan kuoro to 4.9. klo 18. Kuorosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kanttori Ursula Hynniseen p. 050 573 6368. Miesten saunailta to 4.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa. ■■ Perhekerho pe 5.9. klo 9. Pyhä tanssi la 6.9. klo 16. Pyhä tanssi on rukoilemista koko keholla. Yksinkertaisten askelten ja musiikin avulla rauhoitamme kehomme ja mielemme tähän hetkeen. Tanssi ei ole esittävää, vaan painottuu mielessä tapahtuvaan matkaan ja kokemukseen. Varaa mukaasi villasukat tai sisätossut. Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Pyhän Laurin kappelissa (Pap pilankuja 3) vietetään tunnel mallista iltaa ti 9.9. Siellä kon sertoi vuoden 2006 tangoku ningatar, laulaja Elina Vettenranta. Taiteilija Pekka Jylhä kertoo kappeliin tekemästään taiteesta. Illan aikana kuul laan myös tietoa Tikkuri lan seurakunnan vapaa ehtoistoiminnasta. Ilta alkaa klo 17.45 tarjoi lulla. Vapaa pääsy.

Antti Kokkola

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 4.9.–11.9.

Messu su 7.9. klo 10. Vesa Ruokonen,

Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 7.9. klo 10. Vapaaehtoistyön tori su 7.9. klo 16. Mitä on vapaaehtoistyö seurakunnassa? Mihin sinua tarvitaan? Tuo taitosi käyttöön ja tule kuuntelemaan seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Rauno Junkkarin trion esittämästä irkkumusiikista. Kahvitarjoilu. ■■ Perhekerho ma 8.9. klo 12. Runopiiri ma 8.9. klo 13. ■■ Satakieli-kuoro ma 8.9. klo 16.30–17.30 kirkkosali 2:ssa. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Ei tasovaatimusta, vaihteleva ohjelmisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anne-Mari Vanamo-Kalliolta p. 041 501 7071. Naisten raamis ma 8.9. klo 18. English through Bible ma 8.9. klo 18.30. ■■ Satakieli-orkesteri ti 9.9. klo 15– 16.30 kirkkosali 2:ssa. Kaiken ikäisille, ei tasovaatimusta, vaihteleva ohjelmisto. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne-Mari Vanamo-Kalliolta p. 041 501 7071. Katulähetys ke 10.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Lähetyspiiri ke 10.9. klo 13. Vesa Ruokonen. Arki-illan ehtoollinen ke 10.9. klo 18. Mari Liimatainen ja Airi Saloniemi. Iltarukousryhmä ke 10.9. klo 18.45 kappelissa. Ryhmän vetäjänä toimii Päivikki Telenius. Vanhemman väen piiri to 11.9. klo 13. Mari Liimatainen. ■■ Seurakunnan kuoro to 11.9. klo 18. Kuorosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kanttori Ursula Hynniseen p. 050 573 6368. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten brunssi su 7.9. klo 14. Korsolaisten nuorten aikuisten yhdessäoloa, ruuanlaittoa, jutustelua ja elämän ilojen ja surujen jakamista rennossa hengessä. Brunssin aluksi päätetään yhdessä, mitä kokkaillaan, käydään kaupassa ja tehdään ruuat yhdessä. Erityisiä keittiötaitoja ei edellytetä. Brunssimaksu 2 e / hlö maksetaan käteisellä paikan päällä. Tule mukaan ideoimaan, tutustumaan, kokkaamaan ja nautiskelemaan. Teatterikerho ma 8.9. klo 15–16.30. ■■ Kokki- ja askartelukerho ma 8.9. klo 17. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 4.9. klo 9. ■■ Kokki- ja askartelukerho ti 9.9. klo 17. ■■ Perhekerho to 11.9. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 9.9. klo 9. ■■ Kokki- ja askartelukerho ke 10.9. klo 17. Kastettu Tomas Leo Kalevi Sylander, Jessica Sothilingam, Jesse Juhani Alamartin, Aaro Verneri Sillanpää, Olivia Adeola Kivinen. Hautaan siunattu Olavi Johannes Koivuluoma 80 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaan tie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakun ta@evl.fi. Huom! Ti 9.9. kirkko herranvirasto on suljettu. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavat tavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla,

Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11 alle 2-vuotiaille lapsille vanhemman seurassa. Omat eväät mukaan. Arkiretriitti alkaa to 4.9. klo 18– 19.30. ■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Omat eväät mukaan. Messu su 7.9. klo 10. Piispa Irja Askola asettaa kirkkoherra Laura Maria Latikan virkaansa, liturgi ja saarnaaja Laura Maria Latikka, Pyhän Andreaan kirkon kuoro, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja Kantelettaret, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, urkuri Tuomas Heikkilä. Messun jälkeen juhlakahvit keittää Rekolan Martat. ■■ Pyhäkoulu su klo 10 päiväkerhotiloissa. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala, saunomista, yhteislaulua ja yhdessäoloa. Omat saunatarvikkeet mukaan. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Aamumessu ke 10.9. klo 9, Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors keskiviikkoisin klo 18. ■■ Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Torstaipäivän raamattu- ja keskustelupiiri 11.9. klo 12. Aiheena Jeesuksen vertaukset. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Asolan avoimet ovet perheille torstaisin klo 12–15 ja tiistaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Omat eväät mukaan. Rukouspäivä la 6.9. klo 13. Voit tulla koko ajaksi tai olla vain pienen hetken. Ohjelmalliset osuudet kestävät 15–30 min. Ohjaajina Vappu Olsbo ja Irma Liljeström. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.30. Maalaustaitoa ei tarvita, tarvikemaksu n. 10 e. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille. Aikuisten ja varhaisnuorten Alfakurssi ke 10.9. klo 17.30. Alfa-illat rakentuvat yhteisestä ruokailusta, luennoista ja ryhmäkeskusteluista. Aikuisille ja varhaisnuorille oma ohjelma. Asolan ankkuri to 11.9. klo 8.30– 10.30. Tervetuloa aamupuurolle. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 11.9. klo 17.30. Iltapala, lastenhoito järjestetty. Muualla Hartaushetki to 11.9. klo 13.15 Koi-

vukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu River Sebastian Horkan, Peppi Katariina Kivikangas, Lenni Eevert Jeremias Puustinen, Lara Michaela Takki, Esteri Viola Väisänen. Hautaan siunattu Helvi Inkeri Lindborg 93 v, Toini Helena Pitkonen 88 v, Helmi Orvokki Pitkänen 83 v, Rauno Viljo Johannes Remander 79 v, Tuula Annikki Kaajakari 76 v, Toivo Ensio Lustig 70 v, Tenho Kalervo Turtiainen 66 v, Raimo Tapio Luukkonen 60 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikko tie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.van taanseurakunnat.fi/toiminta/tik kurila. Facebook: Tikkurilan seu rakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 7.9. klo 12, Veikko Karhumaa, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ■■ Oi muistatko vielä sen virren – kauneimmat hengelliset laulut pe 5.9. klo 18.15. Iina Katila, laulu, sekä Samppa Laakso, urut ja piano. Vapaa pääsy, ilmainen ohjelma sekä vapaaehtoinen kahvimaksu Tikkurilan seurakunnan musiikkityön hyväksi. ■■ Iltahetki ti 9.9. klo 17.45–20 musiikin ja taiteen parissa. Lisäksi tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Paikalla taitelija Pekka Jylhä kertomassa kappelin taideaarteista. Laulaja Elina Vettenrannan konsertti klo 18.30. Vapaa pääsy. Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 4.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Outi Kankaanpää. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 4.9. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs. ■■ Perhekerho pe 5.9. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. Mukana Ulla-Maija Aro. Aikuisille tarjolla pieni aamupala 1,50 e. Ota mukaan lapselle omat pienet eväät. Lisätiedot Outi Myllylä p. 050 327 1634. Walkers nuortenkahvila pe 5.9. klo 19–22 nuorisotilassa. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 6.9. klo 15 Unikkotie 5 aA:ssa, 4. krs. Gospel-lattarit ma 8.9. klo 18 nuorisotilassa. Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 8.9. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. ■■ Perhekerho ti 9.9. klo 9.30–12 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 9.9. klo 12 nuorisotilassa. Lähetyksen päiväpiiri ti 9.9. klo 13 Betanian 4. krs kokoushuoneessa. Walkers nuortenkahvila ja iltahartaus ti 9.9. klo 18–20 nuorisotilassa. ■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 9.9. klo 18.30. Lisätiedot Terje Saard p. 050 434 3043. Rukouspiiri ti 9.9. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, A-rappu, 3. krs. Vetäjänä Vesa Ruoppa. Aamurukouspiiri ke 10.9. klo 7, Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Arappu, 3. krs.. ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 11.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Outi Kankaanpää. Näppärin sormin -käsityöpiiri to 11.9 alkaen klo 18–19.30 Emmauksen kokoushuoneessa. Piiri kokoontuu joka toinen torstai. Kudomme sukkia lahjoitettavaksi omalla alueellamme ja myytäväksi kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Myös sukkalankalahjoituksia otetaan vastaan. Lisätiedot: Anita Salonen p. 050 411 2675 anita.salonen@evl.fi.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri

to 11.9. klo 18 viraston asiakastilassa. Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 5.9. klo 15.30. Arki-illan ehtoollinen ke 10.9. klo 18, Jaakko Hyttinen, Terje Saard. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Klassinen laulukonsertti Syksy-ilta pe 5.9. klo 18. Sini Hölsä 17 v, laulu, Marjaana Merikanto, piano. Ohjelmassa Tauno Pylkkänen: Syksy-ilta. Johannes Brahms: Sonntag. Andrew Lloyd Webber: You Must Love Me. Carlos Guastavino: Pubelito mi Pueblo. Vapaa pääsy ja ohjelma. ■■■ 5-vuotiaiden laulusuzukioppilaiden konsertti la 6.9. klo 15. Olavi Merikannon, Lotta Ruotsalan ja Helmi Holopaisen klassinen laulukonsertti kamariyhtyeen säestyksellä. Ohjelma käsittää Bachin, Beethovenin, Mendelssohnin, Mozartin, Purcellin lauluja. Vapaa pääsy ja ohjelma. ■■ Pyhäkoulu su 7.9. klo. 11–12. Naisten lenkkisauna to 11.9. klo 18, keskustelua iltapalan (2 e) ääressä. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu ja kirkkokahvit su 7.9. klo 10, Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen, Terje Saard. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 11.9. klo 9.30. Aikuisille tarjolla pieni aamupala 1,50 e. Ota lapselle mukaan omat eväät. Mukana Ulla-Maija Aro. Lisätiedot Outi Myllylä p. 050 327 1634. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 5.9. klo 18. ■■ Perhekerho ma 8.9. klo 9.30. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 9.9. klo 9.30. Tarjolla pieni aamupala 2 e / perhe. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 9.9. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 5.9. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 7.9. klo 11–12. Kartanonkosken piiri to 11.9. klo 18. Kansanlähetyspiiri, Raamatun tutkistelua ja rukousta teekupposen äärellä. Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma 8.9.

klo 13.30–15 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Oletko innokas virkkaaja? Seurakunnan tilaisuudessa jaetaan yllätyksenä virkattuja sydämiä ja vapaaehtoisten virkkaajien luomuksia otetaan tätä tarkoitusta varten vastaan. Väri, materiaali ja tekniikka ovat vapaat, mutta sydämen korkeuden tulisi olla 5–10 cm. Sydämet voi tuoda 10.9. mennessä kirkkoherranvirastoon, Unikkotie 5 A tai lähettää osoitteella Meiju Riihelä, Unikkotie 5 B, PL 69, 01301 Vantaa. Lisätiedot: meiju.riihela@evl.fi tai p. 040 509 7305. Kastettu Nana Maria Adele Saranpää, Lukas Kasmir Kalliojärvi, Milla Susanna Hietanen, Väinö Oskari Ruhanen, Rauha Maria Sund, Meea Odessa Mattila, Viola Juliaana Barinova, Leo Matias Weckström, Olavi Kaarlo Kristian Niemi, Vivian Ira Olivia Hosio. Avioliittoon kuulutettu Tony Kristian Olof Andersson ja Heini Maria Antila, Petri Tapani Känkänen ja Niina Kirsikka Luoto, Juha

Tapani Heiskanen ja Jana Vösa, Henri Tapani Arkko ja Tiina Riitta Keränen, Christian Evert Westermark ja Heli Johanna Vänskä, Esa Topi Antero Salenius ja Henna Maria Virtanen. Hautaan siunattu Kaija Terttu Annikki Hiltunen 78 v, Ulla Markit Anttila 77 v, Eero Kailavuori 77 v, Kyllikki Sylvia Uljala 77 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uoma tie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankos ken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaan koski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituk sen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuk sessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmä en kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Messu su 7.9. klo 10. Ulla PohjolanPirhonen, Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen. Siioninvirsiseurat su 7.9. klo 14. ■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Alfa-kurssi maanantaisin 8.9.– 10.11. klo 18.30–20.30 sekä lauantaina 18.10. (Kivistön kirkolla). Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. Erkki Halme, p. 050 573 8532, erkki.halme@elisanet.fi. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo

11–13.30 takkahuoneessa. Raamattupiiri ke 10.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Ekumeeninen iltavesper Kutsu pyhyyteen ke 10.9. klo 18.30. Mukana Heikki Tyrni (helluntailaiset), Mikael Sundkvist (ortodoksit), Emil Anton (katoliset), Mark Saba (luterilaiset). Iltatee. Aikuis- ja senioritoiminnan kauden aloitusmessu to 11.9. klo 13. Antti Isopahkala ja Reija Vienola. Kahvitarjoilu. ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 11.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 4.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Messu su 7.9. klo 12. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen, messuavustajina Kivistön Martat. Kirkkokahvit. ■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 4.9.–11.9.

Lapsille

Vieraana Markku Mattila

Hans von Schantz

Laura Maria Latikka on Rekolan seurakunnan uusi kirkkoherra.

Radiokuuluttaja Timo Teräsvuori

Jotakin uutta Laura Maria Latikalle kirkon toiminta on tuttua lapsuudesta asti.

Laura Maria Latikka oli 3-vuotias, kun hän meni päiväkerhoon. – Kävin myös pyhäkoulua. Niihin aikoihin pyhäkouluja pidettiin taloyhtiöiden kerhotiloissa. Rippikoulun jälkeen olin isoskoulutuksessa ja isosena, Latikka kertoo. Kun tuli aika miettiä opiskelualaa, teologia veti puoleensa. Lapsuutensa ja nuoruutensa Turun seudulla viettänyt Latikka valitsi opiskelupaikakseen Åbo Akademin. – Opiskeluaika antoi paljon. Ruotsin kielen taidon lisäksi opin tuntemaan suomenruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria. Kulttuurintuntemus ja kielitaito lisääntyivät opiskelijavaihdossa Tanskassa. Tanskalaiskontak■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20. Iltaehtoollinen su 7.9. klo 18. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 8.9. klo 18.30–20. ■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Ylistyslaulu- ja rukousilta to 11.9. klo 18.30–20.30. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11. Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. ■■ Äiti–lapsi-ilta ti 9.9. klo 17.45– 19.15. Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d ■■ Mitä kivaa lapsiperheille? ke 10.9. klo 17–19. Tietoa lasten tapahtumista ja toimijoista Länsi-Vantaalla. Luontopolku, laululeikkejä, hiljaisuuden maja, makkaranpaistoa. Ota mukaan

Miten äänenkäyttö on sinulle tuttua? – Työskentelen Yle Radio 1:n pääkuuluttajana. Mikrofoniin olen puhunut myös avustaessani jumalanpalveluksissa.

tiensa mukana Latikka pääsi tutustumaan myös idän uskontoihin Intiassa ja Nepalissa. – Näin siellä, että pyhän etsiminen ja Jumalan kaipuu on samanlaista eri uskontojen ja kulttuurien piirissä. Opiskelujen jälkeen Latikka hakeutui töihin kirkkoon. Hän teki pätkätöitä reilut kahdeksan vuotta ja sai sitten Hyvinkäältä vakituisen paikan kymmenen vuotta sitten. Siellä hän on tehnyt seurakuntapapin perustöitä ja toiminut neljä vuotta esimiestehtävissä kasvatuksen vastuupappina. – Rekolan kirkkoherraksi hain, kun ajattelin, että haluan kokeilla jotain uutta. Olen aina halunnut tehdä työni hyvin. Tavoitteenani on johtaa toisia niin, että voimme yhdessä tehdä työtämme hyvin. Ulla-Maija Vilmi

Laura Maria Latikan virkaan asettaminen su 7.9. klo 10 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22.

omat makkarat. Illan aikana saatat tavata Pörri-peikon. Kastettu Viivi Susanna Kokkonen, Stella Kristiina Paalasmaa, Kerttu Aino Helena Olkkonen, Oona Ellen Katariina Partanen, Venla Katariina Tossava, Janika Hannele Jussila. Hautaan siunattu Ella Kaarina Margareta Iivonen 87 v, Toivo Matias Ruutikainen 81 v, Kalevi Pertti Antero Parviainen 71 v, Antti Armas Kortesmäki 71 v, Kalevi Ilmo Matias Jussila 66 v, Eino Ensio Surakka 53 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsam ling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 7.9. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 7.9. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomssamling ons 10.9 kl. 18. Grundutbildning för frivilliga lö

13.9. kl. 9–15 . Anmälningar till Heidi Salminen tfn 050 330 1828

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Barnens kyrkostund fre 5.9 kl. 9.30. ■■ Familjecafé må 8.9 kl. 9–12. Andra utrymmen Veckomässa fre 5.9. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola. ■■ De vackraste andliga sångerna ons 10.9. kl 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Döda Saga Sofia Wendelin 87 år. PERHENEUVONTA Perheasiain neuvottelukeskus, Unikkotie 5 aA, 3. krs, p. 09 830 6330.

Vanhemmuuden riemut ja riesat

‑ryhmä murrosikäisten vanhemmille tiistaisin 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19.30. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä p. 09 830 6330 tai ryhmän ohjaajalle perheneuvoja Hellevi Hilska-Saloselle p. 050 347 6846. Eroryhmä alkaa ti 23.9. klo 8.30–10

Vierailet Hämeenkylän kirkossa. Mitä tilaisuudessa tapahtuu? – Kerron siellä ajatuksiani äänenkäytöstä ja ääneen lukemi sesta, ja teemme pieniä ääniharjoituksia. Tilaisuudesta hyötyy kuka tahansa, joka joskus sanoo jotakin. Mihin äänenkäytössä kannattaa kiinnittää huomiota? – Kannattaa rauhoittua ja luottaa siihen, että hengitys kul kee itsekseen. Jokainen osaa puhua ja jokaisen ääni on arvo kas. Vuosien mittaan äänenkäyttöön voi tulla tottumuksia, joi den vuoksi ääni ei enää soi kuten sen kuuluisi. Jos ääni väsyy tai käheytyy tai tuntuu, ettei jaksa puhua pitkään, kannattaa kään tyä ääniterapeutin puoleen. Minkä pikaniksin antaisit yleisön eteen menevälle puhujalle? – Mieti, miten aloitat puhumisen. Harjoittele lausumalla en simmäinen virke viisikymmentä kertaa ääneen. Kun tiedät, että ensimmäinen virke tulee suusta ulos, loppukin sujuu. Soili Pohjalainen

Kuuluuko sana? – koulutus äänenkäytöstä la 6.9. klo 10 Hä meenkylän kirkossa, Auratie 3. perheneuvonnan Myyrmäen toimistolla, Pudasrinne 4 H 97. Ryhmä kokoontuu yhteensä kymmenen kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@ evl.fi.

esittelee syksyn mallistoa ja uutuuslankoja. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610. Naisten ilta ti 9.9. klo 17–20, Beta-

niassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa. Illassa mukana Rauha Malkki.

VAMMAISTYÖ Vammaisfoorumi ke 1.10. klo 12–

15.30 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Näillä mennään -monologi, Pekka Heikkinen, kahvitarjoilu ja paneelikeskustelu. Tilaisuus on tulkattu viittomakielelle. Materiaali on saatavissa myös pisteinä ja isotekstisenä. Seurakuntasalissa on induktiosilmukka. Tila on esteetön. Ilmoittautumiset 17.9. mennessä p. 09 830 6264 tai tiina. grohn@evl.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä voit kertoa ruokavaliosi tai tarpeistasi muihin järjestelyihin. Viittomakielisille Viittomakielinen messu su 7.9. klo 13 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, Espoo. ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 12.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Pyhäkoulu lapsille. Rakkautta ja rajoja -uhmaikä, ET-perheterapeutti Raija Palmu. Näkövammaisille Käsityökerho ma 8.9. klo 16–18.30, Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Novita

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila. fi.www. Facebook: Olotila.

Infotilaisuus ikääntyvien liikunnas-

ta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille pe 5.9. klo 13–14. Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13. Valokuvia 1920–80-lukujen Tikkuri-

lasta 25.9. saakka.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistuk-

set, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Demokratian nimissä ei voi päättää

Hans von Schantz

Hannu Juntusen mielestä kansalaistottelemattomuudellakin on paikkansa. eologian tohtori Hannu Juntunen on valmistunut eläkkeellä oikeustieteen toh-

toriksi. – Valtiosääntöoppi alkoi kiinnostaa minua, kun olin työni vuoksi useampaan kertaan kuultavana eduskunnan perustuslaki- ja sivistysvaliokunnissa 1980-luvulla. Työskentelin silloin kouluasiain sihteerinä Kirkon kasvatusasiain keskuksessa. Hannu Juntunen on pyöritellyt mielessään pitkään kysymystä demokratian olemuksesta ja ongelmasta. Se on myös hänen oikeusteologisen väitöskirjansa aihe. Siis: mitä on demokratia? – Demokratiassa valta kuuluu tasaveroisesti täysivaltaisille, äänioikeutetuille ja vaalikelpoisille kansalaisille. He voivat valita päättäjät ja osallistua ainakin välillisesti päätösten tekoon. Vaaleissa valitut eivät saa valtakirjaa päättää mitä tahansa. Päätöksenteolle on monenlaisia jarruja. – Jos esimerkiksi verokikkailua pidetään vääränä tai jos mikä tahansa päätös on kansan

aus, joka us on rikk

Vanhu

Hannu Juntunen on tutkinut väitöskirjassaan, mitä on demokratia.

moraalin ja oikeustajun vastainen, voidaan lakia joutua muuttamaan, jos ei muuten niin seuraavien vaalien jälkeen. Kansan oikeustaju ja se, mitä pidetään oikeana ja kohtuullisena, liittyy Juntusen mukaan kulttuuriperintöön, maailmankatsomukseen ja uskontoon. Hän on hahmottanut Suomen

lainsäädännön arvoperustan kolmeksi kohdaksi, jotka ovat ihmisyksilön ehdoton arvo, lähimmäisyys sekä elämän ja luomakunnan suojeleminen. Hänen mukaansa samantapaiseen arvoperustaan voidaan päätyä myös eri uskontojen ja ei-uskonnollisten katsomusten pohjalta. – Moraaliset ongelmat ovat

monimutkaisia. Useinkaan ei ole vain kahta vaihtoehtoa, joista toinen olisi oikea ja toinen väärä. Yhtä mieltä ollaan lähinnä siitä, ettei ketään ihmistä tai toisen omaisuutta saa vahingoittaa. – Kun säädetään lakeja, on yleisluonteista arvoperustaa välttämättä tulkittava ja konkretisoitava. Lakeja säädettäessä

on tietenkin otettava huomioon myös maan perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joihin Suomi on liittynyt. Lait voivat Juntusen mukaan koskea vain tekoja. – Lait eivät voi koskea ihmisen mielen sisältöjä, ajatuksia tai tunteita. Sen vuoksi on mieles-

rokkaa!

VANHUUS ROKKAA -RISTEILY 3.-5.11.2014

Jo kolmena edellisenä keväänä suomalaisen seniorityön puolesta järjestetyt Vanhuus Rokkaa -konsertit ovat valloittaneet Suomen eri kaupungit ja nyt on ensimmäisen Vanhuus Rokkaa -risteilyn vuoro Viking Mariellalla 3.-5.11.2014 reitillä Helsinki - Tukholma - Helsinki. sa . Tukholmas Huom! 4.11 tket: seuraavat re SEO • ABBA-MU RDENIN Å SG LE IL M • -NÄYTTELY I IJ PE POM KIERROS JA KI • KAUPUN STOKSET O N LA SICK aksusta) äm lis t (retke

alk./hlö

47€

Vanhuus Rokkaa risteilyn artisteina mm. Laura Voutilainen, Pave Maijanen, Vicky Rosti, Olli Lindholm sekä Housebändi Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen. Risteilyllä esiintyy lisäksi myös maskeeraaja ja meikkitaiteilija Raili Hulkkonen sekä luvassa myös muita mukavia yllätyksiä. iHintaan sisältyy: • risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa • monipuolinen risteilyohjelma

VARAA matkapojat.fi/vanhuusrokkaa- EI PALVELUMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kau pungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviik kona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

mitä tahansa täni ristiriitaista puhua viharikoksesta. Joissakin tilanteissa kansalaistottelemattomuus on keino kiinnittää huomiota tärkeään asiaan. Hannu Juntunen ei kuitenkaan pidä mitä tahansa turkistarhaiskua tai muuta suoraa

Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232 Vuokrata halutaan

on kielletty, niin mitä se tarkoittaa sähköpyörätuolilla tai pyörätuolilla liikkumiselle? Kaikista asioista ei voi säätää lailla. Lisäksi oikeusvaltiossa kaikkien alempien säännösten tulee noudattaa eduskunnan sää-

”Useinkaan ei ole vain kahta vaihtoehtoa, joista toinen olisi oikea ja toinen väärä.” toimintaa kansalaistottelemattomuutena. – Kansalaistottelemattomuudella vastustetaan jotain lakia julkisesti, väkivallattomasti ja omaa etua tavoittelematta. Jos toiminnasta tulee rikostuomio, se otetaan vastaan. Klassinen esimerkki on Koijärvi-liike. Oikeusteologin mielestä lait ja niiden tulkitseminen ovat usein monimutkaisia asioita ilman moraalikysymyksiäkin. – Jos ajoneuvolla ajaminen

Lakiasioita

Täyden palvelun toimisto

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Hammashoitoa

tämää lakia. Ilman sitä eletään poliisivaltiossa. – Esivalta olemme me kansalaiset. Iso-Britannian sodanaikaisen pääministerin Winston Churchillin mukaan demokratia on huono hallintomalli, mutta muut ovat vielä huonompia, Juntunen toteaa. Ulla-Maija Vilmi

Hannu Juntunen luennoi ai heesta ”Onko demokratia aina oikeassa?” ke 10.9. klo 13 Myyr mäen kirkossa. Vapaa pääsy.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

• Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. • KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus puh. 09 563 1500

Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa

ÄLÄ JÄÄ YKSIN MIETTIMÄÄN

HERÄNNÄISSEURAT

Toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry

SOITA EDES SUVANTO-LINJA PUH. 0800-06776

Seurat

Apua ja tukea kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneille ikääntyville. Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-15. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18.

”Onko enemmistö aina oikeassa” Tohtori Hannu Juntunen luennoi ke 10.9. klo 13 Myyrmäen kirkossa. Keskustelua, kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. TERVETULOA! Järj. Vantaan srk-yhtymän eläkeläiset ry.

Pe 5.9. klo 19 Espoonlahden kirkko. Kahvit 18.30. Su 7.9. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa Vantaalla. Kahvit ja seurat. Su 7.9. klo 14 Myyrmäen kirkko. Su 7.9. klo 16 Pentti Ritolahden muistoseurat Seuratuvalla Helsingissä.

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.ﬁ

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.ﬁ

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT ––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Aikamerkki

Suurisydämiset sanansaattajat

Sirpa Päivinen

Tuomas Kyrö ihmettelee luomansa Mielensäpahoittajahahmon suosiota teini-ikäisten keskuudessa.

Meksiko on yksi maailman väkivaltaisimmista maista ja sen rajakaupunki Juarez ko ko maan väkivaltaisin paikka. Kaupungissa on 1,3 miljoonaa asukasta, ja siellä on tehty vii meisen neljän vuoden aikana yli 9000 murhaa. Joukko 15–22-vuotiaita kyl lästyi tähän ja ryhtyi ”sanan saattajaenke leiksi”. Enkelin homma sisältää seisoskelua jul kisilla paikoilla käsissä kyltti, jossa vaaditaan tappamisen lo pettamista ja rauhallisempia oloja. Muodonmuu tos enkeliksi ta

pahtuu aina samalla tavalla. Hiukset suitaan geelillä taak se ja kasvot maalataan valkoi siksi. Päälle puetaan valkoi nen kaapu ja selkään kiinnite tään siivet. Enkelipartion nuoret tapaa vat kirkossa, jossa vietetään lyhyt rukoushetki. Sen jälkeen he jalkautuvat 25 strategiseen kohteeseen, jois sa tapahtuu eni ten rikoksia. Yhteenotoilta huumekartellien kanssa on vältyt ty. Mutta korrup toituneen polii sin kanssa on tul lut jo kahnausta. Krista Susi

Enkelillä on asiaa.

Unenpää kadoksissa

Jääräpäästä tuli ilmiö Mielensäpahoittaja elokuvateat tereissa 5.9. alkaen.

Tuomas Kyröä viedään nyt joka suuntaan, onhan hänen Mielenpahoittaja-hahmostaan kehittynyt melkoinen ilmiö kirjoineen, elokuvineen ja teatteriesityksineen. Suomeen kaavaillaan jopa Mielensäpahoittaja-päivää. Itsepäisen valittavan ukkelin saama valtava suosio on yllättänyt kirjailijan. Innostunutta palautetta on tullut teini-ikäisistä yli 90-vuotiaisiin. – Palaute kertoo siitä, että

hahmo on tuttu ja tunnistettava. Ihmiset näkevät hänessä itseään, isäänsä, äitiään, enoaan, setäänsä ja ties ketä, Kyrö sanoo. Perjantaina saa ensi-iltansa Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja-elokuva. Siinä pääosaa esittää Antti Litja. Hänet nähdään tänä syksynä samassa roolissa myös Kansallisteatterin lavalla. Kyrön mielestä Litja on juuri oikea valinta rooliin. Kyrö toteaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole ensisijaisesti tuottaa huumoria, vaan Mielen-

säpahoittaja-hahmo syntyy vakavuudesta ja asenteesta. Äskettäin ilmestynyt sarjan uusin kirja Ilosia aikoja vie kuoleman äärelle. Mielensäpahoittaja värkkää itse arkkunsa, hautajaistensa ruoka- ja soittolistan, muistokirjoituksensa ja testamenttinsa. – Mies ei kuitenkaan ole synkällä mielellä eikä hänellä ole juuri nyt aikomusta kuolla. Sen sijaan muut ihmiset ympärillä ovat peloissaan, kun pitää puhua kuolemasta ja ottaa kantaa hautajaismusiikkiin, Kyrö kertoo.

Faithbook Jeesus on lähettänyt sinulle ka veripyynnön. Lopeta siellä Naa makirjassa roikkuminen ja siirry Uskokirjaan! Ja kerro kavereillesikin. Pyydä ainakin peukuttamaan. Status päivityksissä kannattaa mainita kirkos sa käynnit. zazzle.co.uk, hinnat 14,95–26,95 e

Marjo Kytöharju

Hii saved me Nintendon pelikonsolin Wiin ni mestä väännetty sanaleikki ker too: ”Hän pelasti minut”. Paidan Jee sus on kuvattu peleistä tuttuna ani maatio-ukkona. Pelimaailmassa Jee susta tunnetumpi on kuitenkin Super Mario. Sienivaltakunnassa asuva putki mies on yksi historian suosituimmista pelihahmoista. christiangear.com, hinta 13,99 $

Jarvan elokuvia Myyrmäessä Jarva kuoli vain 43-vuotiaana auto-onnettomuudessa palatessaan Jäniksen vuosi -elokuvan kutsuvierasnäytöksestä vuonna 1977. Hanna Antila

Risto Jarvan elokuvia kuvattiin myös Vantaalla.

Pertti Messo/Lehtikuva

Elokuvaohjaaja Risto Jarvan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Koska joitakin hänen elokuvistaan on kuvattu Vantaalla, Myyrmäki-liike esittää hänen elokuviaan ulkoilmaesityksinä Punamultatorilla, Myyrmäen aseman ja Myyrmäkitalon välissä. Myyrmäessä nähdään elokuvat Yhden miehen sota, Bensaa suonissa ja Onnenpeli. Elokuvien avulla katsojat pääsevät muistelemaan muun mu-

assa sitä, miltä Vantaalla näytti 1970-luvulla. Risto Jarva oli sukupolvensa merkittävimpiä elokuvantekijöitä ja käsitteli elokuvissaan monia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Parhaiten hänet muistetaan ehkä elokuvista Loma ja Jäniksen vuosi. Jarva toimi myös opettajana Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-linjalla sekä elokuvan taiteilijaprofessorina.

Heikki Kylkisalo

3 x Jeesus tutussa t-paidassa

NÄIN TUOMAS KYRÖ SANOO: ”Kyllä kuolemasta voi puhua punaviini- tai piimälasin äärellä hyvissä ajoin.”

Yhden miehen sota pe 5.9. klo 19, Bensaa suonissa la 6.9. klo 19 ja Onnenpeli su 7.9. klo 19.

sään avuliaita ihmisiä. Isä neu voo perinteiseen tapaan las kemaan lampaita. Tytin mie lestä tukevan iltapalan jälkeen saa nukuttua. Neema ehdot taa unituoksuöljyä ja Lin rau hoittavaa kiveä tyynyn alle. Harrasta liikuntaa! opastaa Kaapo. Lue tosi tylsää kirjaa! kehottaa toinen kaveri. Wer neri neuvoo nukkumaan piik kimatolla kuten hänen mum monsa. Paras apu tu lee kuitenkin en tiseltä eskariopel ta, jonka Karoliina epäilee hankkivan öisin lisätieneste jä Nukkumattina. Marika Maijala

Arjen alku on loman jälkeen monelle vaikeaa. Unikaan ei välttämättä tule silmään he ti, kun haluasi. Mieli on levo ton ja ajatukset pyörivät pääs sä. Ongelmaan voi hakea rat kaisua Karoliina Pajulta. Karoliina ei ole stressaan tunut työssäkäyvä aikuinen, vaan ekaluokkalainen tyttö Tuula Kallioniemen lasten kirjassa Karoliina ja oikukas uni (Otava 2014). Hänen elämäs sään kaikki on pe riaatteessa hyvin ja koulunkäynti kin on kivaa, mut ta nukahtaminen ei onnistu. Onneksi Karolii nalla on lähipiiris

Hisway Maailman suurin pikaruokaketju Sub way on saanut taipua ”Hänen tiekseen”. Täytettyjä leipiä myyvän ketjun slogan Eat fresh on muuttunut uskonnollises sa käsittelyssä muotoon ”Minä olen tie, totuus ja elämä”. Jeesuksella on 2,4 miljardia kannattajaa, Subwaylla 42 000 ravintolaa. zazzle.co.uk, hinta 23,95 e Krista Susi