Lauri 2014 nro 26 (11 9) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 26 • Armon asialla • 11.9.2014 • www.vantaanlauri.fi

Koko kesä metsässä 5

Kerroin, kuka olen, ja kysyin, onko täällä jalkapallokerhoa maahanmuuttajille.

Esko Seppänen rikkaiden jäljillä

Inkeriläisyys oli pitkään häpeä 14

Charles Nyakarashi toi ideansa kirkkoon 6

Olennaista on se, onko elämää ennen kuolemaa – Mikko Salmi

Pauli Juusela

Antero Harju

Pääkirjoitus

Seurakuntien talon purkaminen toisi mahdollisuuksia Tikkurilan keskustan kehittämiseen. Kaupunki omistaa parkkialueen.

Tervetuloa, Jani Toivola! Harvoin olen kuullut niin lämmintä todistusta kirkon jäsenyyden arvosta kuin Kirkon viestintäpäivillä Tampereella. Vuonna 2010 TV2:n Homoillan jälkeen kirkosta eronnut kansanedustaja Jani Toivola kertoi siellä paluustaan kirkkoon ja lupautumisestaan yhdeksi syksyn seurakuntavaalien kampanjakasvoksi. Toivolan ero kirkosta ei johtunut vain Homoillassa pidetyistä puheenvuoroista, vaan siitä, ettei kirkko hänestä tarpeeksi voimakkaasti tuominnut näitä puheenvuoroja. Ero ei ollut helppo, sillä hän oli kokenut kirkon itselleen läheiseksi pyhäkoulusta alkaen. Erosta seurasi se, että kirkko avautui uudella tavalla. Toivola sai kutsuja nuorteniltoihin, rippikouluihin ja moniin muihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi Kaarinan kirkossa tupa oli täynnä ja tuomion sijasta ihmisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja. Toivolaa kuunneltiin ja hän kuunteli. Lopullinen sysäys liittymiselle takaisin kirkkoon oli oman lapsen kaste. Seurakuntavaalien kampanjakasvoksi Toivola suostui, koska haluaa kannustaa ihmisiä vaikuttamaan asioihin kirkon jäsenenä. Toivolan ideaali kirkosta on yhteisö, jossa jokaisen ihmisen elämäntarinaa kohdellaan yhtä hellävaraisesti. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä, mutta sitä se tarkoittaa, että aina kunnioitetaan toista ihmistä. Sama asia on lähtökohtana myös piispojen 27.8. julkaisemissa teeseissä kristittyjen yhteyden puolesta. Niissä todetaan muun muassa: ”Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten kohtelemme toisiamme oikein silloin kun olemme erimielisiä”. Samanmielisiä on helppo rakastaa, mutta erilaisuuden kohtaamisessa mitataan kristillisyytemme.

Kolumni

Vantaa säästää Opettaja jakaa oppilaille monisteet ja värikynät. Tämän vuoden budjetissa ei ollut tarpeeksi rahaa ostaa kaikille omia puuvärejä, joten oppilaat saavat jakaa. ”Aleksi, nyt ei ole sinun vuorosi värittää taivasta, Eetu ensin”, opettaja huikkaa ja rientää viereiseen luokkaan. Koska toinen opettaja on kipeä ja koululla on sijaiskielto, yksi opettaja huolehtii kahdesta ryhmästä samaan aikaan. Jeesus opetti ja paransi. Nämä ovat juuri ne asiat, joista kunnat tuntuvat säästävän, kun taloudessa menee huonosti. Synnytysosastoja lakkautetaan ja neuvolakäyntejä vähennetään. Vantaalla päätettiin viime vuonna lakkauttaa Tuomelan ja Hevoshaan koulut, ja edelleen juustohöylä liukuu koulujen budjeteissa. Säästöjä etsitään niin värikynistä kuin oppituntien määrästä ja henkilöstökuluista. Vantaa ei ole toistaiseksi 25 muun kunnan tavoin lomauttamassa opettajiaan, mutta vähentää sijaisia ja kouluavustajia. Vantaa säästää – rehtorit hikoilevat. Samaan aikaan kouluissa on käynnissä ”toimenpideohjelma” (lue: säästöohjelma), jonka tarkoituksena on muun muassa integroida erityisoppilaat yleisopetuksen pariin. Uudistusta perustellaan tasa-arvolla: erityisoppilaita ei saa eristää omaan pieneen ryhmäänsä, sillä he ovat ihan yhtä arvokkaita kuin luokan primuksetkin. Eihän kukaan voi kritisoida näin jaloa aatetta! Kun kuitenkin samaan aikaan säästetään kouluavustajista, tarkoittaa tämä sitä, että aikuisten määrä suhteessa oppilasmäärään vähenee. Erityisoppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea oppimiseen eikä opettaja ehdi huomioida kaikkia oppilaita. Vantaa säästää – opettajat uupuvat. Nyt olisi kirkolla tuhannen taalan paikka auttaa kouluja Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Harmi vain, että uudessa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa kirkkoa ei mainita edes potentiaalisena yhteistyökumppanina. Vantaa säästää – Eetu ja Aleksi oppivat värittämään taivaan lyijykynän harmaaksi. Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Seurakuntien talo halutaan purkaa Kaavamuutos toisi tilaa T ikkurilan keskustan kehittämiselle ja rahaa kirkon rakentamiseen. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli keskiviikkona 10.9. esitystä Tikkurilan keskustassa sijaitsevan Seurakuntien talon purkamisesta. Koska Vantaan Lauri jaetaan koteihin torstaina, päätös ei ehtinyt keskiviikkoaamuna painettuun lehteen. Päätöksellä tarkennettu uutinen on luettavissa osoitteesta vantaanlauri.fi. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää 30.9. kokoontuvalle yhteiselle kirkkovaltuustolle purkupäätöstä. Jos kirkkovaltuusto päättää purkaa rakennuksen, Vantaan seurakunnat aikoo hakea kaupungilta asemakaavamuutosta tonttiin, johon kuuluvat sekä tyhjillään seisova Tikkurilan kirkko että Unikkotiellä sijaitseva Seurakuntien talo. Seurakuntien talossa on tällä hetkellä Tikkurilan seurakunnan, ruotsinkielisen seurakunnan ja seurakuntien yhteisten palveluiden toimisto- ja toimitiloja. Tikkurilan ja ruotsinkielisen seurakunnan tilat voitaisiin sijoittaa Tikkurilan uuden kirkon yhteyteen. Seurakuntien yhteiset palvelut voitaisiin sijoittaa viereiseen Bethania-rakennukseen

ja paikallisseurakuntien tiloihin. Seurakuntien talo on rakennettu vuonna 1976. Rakennusta ei ole suojeltu. Rakennuksen peruskorjauksesta laadittiin hankesuunnitelma keväällä 2013. Suunnitelman mukaan lähes alkuperäisessä kunnossa olevan rakennuksen korjaaminen maksaisi yli 10 miljoonaa euroa. Koko talotekniikka ja monet rakennusosat ovat vanhentuneita, jopa elinkaarensa päässä. Kuparinen julkisivu on kosteusongel mien kannalta riskirakenne eikä rakennuksen energiatehokkuus vastaa nykyvaatimuksia. Seurakuntien talon peruskorjauksen arvioitu hinta ylittää Vantaan seurakuntien taloudelliset resurssit. Sen vuoksi yhteinen kirkkovaltuusto päätti kesäkuussa 2013, että muutkin vaihtoehdot on tutkittava. Nyt on siis päädytty purkamiseen. Tikkurilan kirkko sijaitsee samalla tontilla Seurakuntien talon kanssa. Kirkkovaltuusto teki jo 4.12.2012 päätöksen huonokuntoisen kirkon purkamisesta.

Tarkoitus on ollut hakea asemakaavamuutosta kirkon purkamisen ja uudelleen rakentamisen sallivaksi. Asiaa on valmisteltu Vantaan kaupungin kanssa, mutta hakemusta ei ole vielä jätetty. Jos yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy seurakuntien talon purkamisen, Vantaan seurakunnat hakee asemakaavamuutosta koko tontin alueelle. Seurakuntien talon purkaminen ja korttelin kehittäminen niin, että sille voisi sijoittua asunto- ja liikerakentamista, toisi osan Tikkurilan kirkon tarvitsemasta rahoituksesta. Seurakuntien investointiohjelmaan on varattu kirkkoa varten 9 miljoonaa euroa, mutta tämä summa ei riitä uuden kirkon rakentamiseen. Vantaan kaupunki omistaa samassa korttelissa pysäköintikäytössä olevan tontin, jolle voimassa oleva asemakaava mahdollistaa erityisasumista sekä toimisto- ja palvelutiloja. Kaupungilla on tekeillä kaavarunkosuunnitelma, jonka tavoitteena on rakentaa Tikkurilasta monipuolinen kaupunkikeskus, jossa on sekä asumista, työpaikkoja että palveluja. Kehäradan käyttöönotto vuoden 2015 kesällä on voimakas sysäys Tikkurilan keskustan kehittämiselle. Pauli Juusela

vantaanlauri.fi uutisia ›› Herätysliikeväki perusti verkoston seurakuntavaaleihin ›› Rekolan kirkkoherran virkaanasettamista seurasi 270 ihmistä ›› Naisten Pankki haastaa kävelemään ammatteja ›› Piispa Askola: Hyvä työpaikka on reilu ›› Lasten Virsivisan äänitteissä kuullaan vantaalaisia KANNEN KUVA SAARA VUORJOKI

Tässä ja nyt

Markku Mattila

Sienimetsään rentoutumaan Marja Tuomi, sienestäjä: ”Äitini sienesti ja otti minut lapsena sieniretkille mukaan. Lähdin hänen mukaansa teini-ikäisenäkin. Nyt vien omia lapsia metsään. Teemme perheeni kanssa retkiä Sipoonkorpeen ja Sotunkiin. Kuljemme luonnossa, etsimme sieniä ja syömme välillä eväät. Kymmenvuotias poikani kysyy syksyisin, milloin mennään sieneen. Lapsuudenkodissani vieraille tarjottiin sienimunakasrullaa. Minä olen tehnyt vieraille piirakkaa, johon laitan suppilovahveroita ja tomaattia. Laitan suppilovahveroita myös risottoon, ja teen herkkutattimuhennosta. Leivitetty lampaankääpä maistuu ruisleivän päällä. Lihapullataikinan joukkoon olen laittanut kuivattuja mustatorvisieniä. Haluan opettaa lapsilleni, miten hyviä ruokia sienistä saa. Metsässä kulkeminen rauhoittaa ja rentouttaa. Kantarelleja en jostain syystä koskaan löydä. Suosikkisieneni on suppilovahvero. ” Soili Pohjalainen

Marja Tuomi löysi herkkutatteja torstaina 4.9.

Väitellään

Reiluinta olisi jättää ulkomaanmatkat tekemättä, Julia Jänis! Matkailija voi käyttää vuorokaudessa kymmenen kertaa enemmän vettä kuin paikallinen asukas.

Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtajan Julia Jäniksen mielestä ekologisen matkailun pitäisi olla helppoa. Kaikkein reiluinta olisi jättää lomamatkat ulkomaille tekemättä.

Markku Mattila

– Matkailun tuottamista kasvihuonepäästöistä kolme neljäsosaa tulee liikkumisesta, tästä valtaosa lentämisestä. Junalla matkustaminen on ekologis-

ta. Suomesta pääsee junalla jopa Thaimaahan. Ei ole oikein matkustaa maihin, joissa on ihmisoikeusongelmia.

– Ihmisoikeusrikkomuksia on monenlaisia, ja niitä tapahtuu Suomessakin. Jos matkustaa diktatuurimaahan, tulisi miettiä kenen omistamia palveluita käyttää, ettei raha mene esimerkiksi diktatuurin omistamalle hotelliketjulle. – Turisti voi antaa poliittisen sorron alla eläville toivoa ja toimia yhteytenä ulkomaailmaan. Viestinviejänä täytyy olla tarkka, ettei vaikeuta sorrettujen elämää entisestään. All inclusive -matkat ovat kohtalokkaita paikallisille yrittäjille.

– Pitää paikkansa. All inclusive -matkojen ideana on, että turisti viettää mahdollisimman paljon aikaa hotellin alueella. Voi olla, että hotellin kaikki ruoka ja osa henkilökunnastakin tuodaan ulkomailta. Vastuullisesti toimivia all inclusive -hotellejakin on, mutta ne ovat harvinaisia. Matkailusta ja matkojen suunnittelusta tulee stres-

LAKI-ILTAPÄIVÄ Ä

Esityksiä 4.12. saakka Kirjoittanut: William Douglas Home Suomennos: Terttu Savola Ohjaus: Taneli Mäkelä Näyttelijät: Seppo Maijala, Ilkka Heiskanen, Anne Nielsen Kesto: noin 2h, sis.väliajan Liput: 27/25€

Vapaaehtoistalo Violassa, osoitteessa Orvokkirinne 4.

Oikeudet: Näytelmäkulma-Nordic Drama corner Oy

KUNINGASKALASTAJA

Jäsen 360° Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde 17 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

Jaakko Tapaninen Toimitusjohtaja

Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Toimitusjohtaja

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Jaakko Tapaninen PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 puh. 020 754 2230 gsm 040gsm 508 0400062 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 Hietalahdenranta PL 279, 0018113 Helsinki

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360° Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Jäsen 360 käsikirja

Versio 2.1. Windows Macsit Lorem& Ipsum

aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan! Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jäsen 360°

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jaakko Tapaninen

PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Kotimaa

PL 279, 00181 Helsinki

Visuaalinen ilme

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin

Lomalla on luksusta lotrata suihkussa.

– Matkailija voi käyttää vuorokaudessa kymmenen kertaa enemmän vettä kuin paikallinen asukas. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vedestä on huutava pula. Matkailu avartaa.

– Enimmäkseen kyllä, mutta tämä vaatii vastaanottavaista asennetta. Jos vedetään porukalla viikko alkoholia histo riallisessa kreikkalaiskohteessa, voi miettiä, olisiko saman voinut tehdä vaikka Tallinnan laivalla. All inclusive -kohteessa voi syödä samoja ruokia kuin kotona ja tavata muita turisteja. Ehkä se rentouttaa, mutta ei välttämättä avarra. Soili Pohjalainen

Hyvä seurakuntavaaliehdokas. Tavoita äänestäjät tehokkaasti.

LAUANTAINA 20.9 klo 13.00 - 15.30 Aiheena Vammaispalvelulaki, ja siitä luennoi lakimies Elina Akaan-Penttilä, Invalidiliitto ry. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset Pääkaupunkiseudun O Omaishoitajat ja Läheiset ry toimistoon 17.9. mennessä puhelin 040 533 2710

Teatteri Vantaa, Silkkisali, Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa puh. 09 836 1919 17 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi 17

– Joidenkin mielestä ympäristöasiat pitäisi saada unohtaa lomalla. Matkailupalveluiden tarjoajien tulisi tehdä ekologisesta matkailusta helppoa. Silloin turistin ei tarvitsisi miettiä egyptiläisessä hotellissa, mihin hän laittaa banaaninkuoren.

www.kotimaa.fi

OMAISTAAN TAI LÄHEISTÄÄN HOITAVILLE TAI ASIASTA KIINNOSTUNEILLE Uusi syksyn ensi-ilta 3.10. klo 19!

saavaa, jos pitää jatkuvasti miettiä lomansa vaikutuksia ympäristöön ja lomakohteen paikallisväestön elämään.

Seurakuntavaalit lähestyvät. Vaali-ilmoittelu paikallisesti ilmestyvässä seurakuntalehdessä on kustannustehokas tapa tavoittaa äänestäjät.

Vaalialennuksemme on 25 %, puolen sivun ja kokosivun alennus on 30 %. Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Minna Zilliacus myyntipäällikkö puh 020 754 2361 gsm 040 774 7777 minna.zilliacus@kotimaa.fi Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

Muutosvoima Jukka Granström

Metsässä vietetty kesä osoitti Perttu Pärssiselle, että ihminen tulee toimeen vähälläkin.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Vantaankosken seurakunta vähentää toimitilojaan. Palaneen Kaivokselan kirkon tiloja ei ole korvattu ja nyt myös Martinrististä on päätetty luopua. Sinänsä tämä on ymmärrettävää, kun tiedetään seurakunnan taloudelliset paineet. Samoissa ongelmissa ollaan muissakin seurakunnissa. Samanaikaisesti myös Vantaan kaupunki vähentää kouluja, kirjastoja ja nuorisotiloja. Usein väitetään, että tärkeätä on toiminnan sisältö eivätkä niinkään tilat. Mutta kyllä seurakuntakin tuntuu olevan lähempänä silloin, kun toimintaa löytyy omasta korttelista tai ainakin omasta kaupunginosasta. Kirkkoon voidaan mennä kauemmaskin, mutta kerhotilojen tulee löytyä kävelymatkan päästä. Eikä näiden seurakuntatilojen tarvitse olla ylellisiä. Aivan mainiosti voidaan olla vuokratiloissa tai hankkia yhteistiloja kaupungin, yhdistysten ja muiden aktiivisten toimijoiden kanssa. Perhekerhot, iltapäiväkerhot, nuorten ja vanhusten kahvilat, musiikkikerhot ja raamattupiirit, kaikki nämä tarvitsevat tiloja lähellä asukkaita. Se antaa mahdollisuuden ihmisläheiselle seurakuntatyölle. Urpo Vainio, Myyrmäki

Metsän poika tahdon olla Perttu Pärssinen asui koko kesän metsässä. Perttu Pärssinen muutti alkukesällä, heti sään lämmettyä, metsään. – Erottuani tyttöystävästäni etsin vuokra-asuntoa. Soitin yhdelle vuokranantajalle, mutta asunto oli jo mennyt. Hän kehotti kuitenkin lähettämään seuraavan asunnon varalle sähköpostia, jossa kertoisin itsestäni. Ajatus siitä, että avaisin koko elämäni harrastuksiani myöten ventovieraalle ihmiselle vain saadakseni kodin, alkoi korpeamaan. Selonteon laatimisen sijaan Pärssinen alkoi selvittää mahdollisuutta muuttaa metsään. Retkeilyvälineitä oli riittävästi, vain sopiva paikka puuttui. Pärssinen vietti tunteja karttaohjelman parissa. – Tutkin tarkkaan koko Nuuksion alueen. Oli tärkeää löytää suojaisa alue, jossa en häiritse ketään. Luonnonsuojelualueella ei saa leiriytyä, joten paikan oli oltava sen ulkopuolella. Haussa oli seutu, jossa ei ole edes polkuja. Paikka löytyi. Pärssinen käänsi postinsa läheiseen postikonttoriin ja pakkasi tavaransa. Ihminen tulee toimeen vähällä. Pärssiselle riitti polku-

pyörä, riippumatto ja sen ylle sadekatos, muutama kirja ja pressuun kääritty vaatepino. Repussa kulki mukana arvokkain omaisuus – lompakko, kamera ja kännykkä. Repun tärkein tavara Pärssiselle oli maastonvihreä retkikaiutin. Sillä saattoi soittaa musiikkia kännykästä kavereillekin. – Kännykän latasin töissä tai kavereiden luona. Oli minulla aurinkokennolaturikin, mutta se toimi tasan kaksi päivää. Älypuhelimella Pärssinen hoiti laskunsa, seurasi uutisia ja otti vastaan työtarjouksia vuokratyöfirmasta. – Olen ollut puolessa vuodessa töissä kahdellatoista eri alalla. Muun muassa rakennuksilla ja varastoissa on töitä enemmän kuin ehtii tehdä. Pärssisen vanhemmat asuvat Espoossa, mutta hän ei halunnut kuormittaa heitä. Pyykit hän pesi lähinnä kavereiden luona ja metsään riitti iltapalaksi pienet eväät. Yksinäinen olo ei iskenyt Pärssiseen kertaakaan. Hän rakenteli aikansa kuluksi lingon

ja opetteli sen käyttöä. Hän tutki ympäristöään ja löysi upean, kirkkaan lähdepuron. Se tarjosi juoma- ja pesuvettä. Kesän aikana hän ehti myös muuttaa. – Päätin nostaa elintasoani ja muuttaa alkuperäistäkin kauniimpiin maisemiin. Löysin hienon paikan, joka laittoi mielikuvituksen liikkeelle. Se tuntui juuri sellaiselta sopukalta, jossa kivikauden ihmiset ovat asuneet. Heinäkuun helteillä metsä tarjosi hyvät yöunet. Majapaikka oli niin syrjäinen, että Pärssinen ei nähnyt tai kuullut sen lähellä koko kesänä yhtään ihmistä. – Yhtenä yönä heräsin outoon meteliin. Metsästä kuului hyvin raskasta tallustusta. Ääni ei varmasti lähtenyt ainakaan ihmisestä. Silloin pikkuisen selkäpiitä karmi. Pärssinen alkoi hakata kepillä puunrunkoa, ja hetken päästä tallustus loittoni. – Ajattelin, että jos karhu tulee, tarjoan sille ostamaani lihasäilykettä. Sateiden saavuttua Pärssinen muutti tuttavansa kämppäkaveriksi Espooseen. Metsäkesästä jäi pelkästään hyviä kokemuksia. Luonnon kunnioitus kasvoi entisestään. Elina Raunio

Yhteiskunnan puolelta tulee alati viestejä irtisanomisista, lomautuksista ja erilaisten palvelujen supistamisista. Yhä enemmän ihmisiä putoaa köyhyysloukkuun. Samalla yhteiskunta jakautuu selvemmin kahtia. Kirkon diakoniatyön osuus korostuu. Tarvitaan henkistä ja hengellistä tukea, mutta myös ihan konkreettista apua. Ruoka-avun ajateltiin alun perin olevan vain tilapäinen ilmiö, mutta nyt ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvaa. Vantaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -hanke on merkittävä askel. Hankkeessa kaupoilta ylijäävää ruokaa kerätään ja jaetaan eri puolelle Vantaata. Paikalliset toimijat jakavat ruoan sitten eteenpäin asiakkailleen. Ensimmäinen iso askel tässä projektissa on kaupungin hankkima kylmäkuljetusauto. Autoa käytetään tällä hetkellä myös kokeilussa, jossa koulujen ylijäämäruokaa toimitetaan jaettavaksi. Seurakunnan tehtävä on tulla lähelle. Monilla on kynnys tulla kirkkoon, niinpä kirkon tulisikin lähteä toreille ja kauppakeskuksiin ihmisten keskelle. Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri, KD Tikkurila pj, Vahti ry pj

Maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaara saarnaa rukouksen parantavasta voimasta ja kertoo sen johtavan ihmeparantumisiin. Hän kertoo karkottavansa demoneja, riivaajia ja pahoja henkiä. Saarnaaja on suheerannut kirkkojen rukousilloissa, TV7:n ohjelmasarjassa esirukoilijana ja Radio Dein rukousilloissa. Hän on esiintynyt vaatimattomana ja nöyränä hädänalaisten auttajana keräten hyväuskoisten kustannuksella mittavan omaisuuden. Jokainen tasapainoinen ja terve ihminen ymmärtää, ettei tällainen ihmeparantaminen ole mahdollista, vaan toiminta on häikäilemätöntä ihmisten huijaamista, hyväksikäyttämistä ja uskonnollista väkivaltaa. Kansankirkolla on oltava enemmän herkkyyttä tunnistaa hengellisyyden tarpeet ja sen on tarjottava houkuttelevampaa tuotetta. Epäterve ja vahingollinen hengellisyys houkuttelee ihmisiä, joiden odotuksiin kansankirkko ei kykene vastaamaan. Alpi Ripatti

Kovin yleisesti nuoria kritisoidaan huonosta käyttäytymisestä. Olen toista mieltä, itselläni on ollut lukuisia positiivisia kokemuksia nuorten käyttäytymisestä. Viimeksi juuri tänään sain positiivisen kokemuksen. Olin lähdössä ylittämään kaksikaistaista ajoväylää Hakunilan ostarin kohdalla ja olin jo melkein puolivälissä ensimmäistä kaistaa. Ohitseni meni neljä autoa pysähtymättä, mutta heidän takanaan tullut nuori mopoilija väisti. Kiitos hänelle! Vilkutinkin kiitokseksi hänelle, niin kuin kaikille, jotka väistävät minua suojatiellä. Johanna Korhonen, kodinhoitaja, Vantaa

6 Charles Nyakarashi haluaa tarjota maahanmuuttajataustaisille lapsille mielekästä tekemistä.

Kirkosta voi löytää paikan omalle idealleen ja omille taidoilleen. Samalla voi tehdä hyvää. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SAARA VUORJOKI

Ideat ja kyvyt käyttöön T

oisinaan matka ajatuksesta toteutukseen on lyhyt. Charles Nyakarashi muutti Kajaanista Vantaalle vasta viime keväänä, mutta on jo ehtinyt perustaa kaupunkiin jalkapallojoukkueen, FC Mikkolan. Nyakarashi vetää harjoituksia maahanmuuttajataustaisille lapsille kolmesti viikossa. Hän perusti jalkapallokerhon myös Kajaanissa asuessaan. – Ajattelin, että olisi kiva perustaa maahanmuuttajille oma jalkapalloporukka, sillä kesällä monet pojat olivat vain kotona ja kiusasivat vanhempiaan. Kirkko auttoi minut alkuun. Nyakarashi on opiskellut nuoriso-ohjaajaksi ja pedagogiksi entisessä kotimaassaan Kongossa. Suomessa hän on saanut tehdä jonkin verran oman alan töitä. – Kajaanissa olin koulussa apuopettajana ja seurakunnalla töissä. Työskentelin myös kaupungin nuorisotilassa. Tykkään tehdä töitä lasten ja nuorten kanssa. Vantaalla jalkapallojoukkueen kokoaminen alkoi siten, että Nyakarashi marssi Tikkurilan seurakuntaan. – Kysyin ensin, että onko täällä nuorisotyöntekijää, jonka voisin tavata. He kysyivät, missä asun, ja kun kerroin, että Mikkolassa, he sanoivat, että minun kannattaa käydä Korson seurakunnassa. Nyakarashille järjestyi ta-

paaminen Korson seurakunnan nuorisotyönohjaajan Terho Kettusen kanssa. – Menin Korsoon. Kerroin, kuka olen, ja kysyin, onko täällä jalkapallokerhoa maahanmuuttajille. Sanoin, että voin tehdä historiaa ja perustaa sellaisen. – Kerroin myös, että olen kainuulainen, ja näytin lehtijuttua siitä, mitä tein Kajaanissa. Sanoin myös, että entiselle esimiehelleni voi soittaa. Lapset oli helppo saada mukaan jalkapallojoukkueeseen. – Kaikki tytöt ja pojat täällä Mikkolassa olivat ihan että wau, kun kysyin, että perustetaanko FC Mikkola. Nyt joukkueita on jo kaksi, isommille ja pienemmille. Pelaajat ovat iältään 7–14-vuotiaita. Kesällä ja alkusyksystä pelataan Mikkolan koulun vieressä olevalla kentällä, ilmojen viiletessä siirrytään sisätiloihin. Korson seurakunta on auttanut käytännön järjestelyissä. Monikulttuurinen joukkue on hitsautunut hyvin yhteen. – Pojat ovat kilttejä ja tottelevat minua hyvin. On hyvä, että he tulevat eri kulttuureista. He voivat oppia toisiltaan, Charles Nyakarashi sanoo. Pelaajat haaveilevat siitä, että saisivat kunnolliset varusteet ja pääsivät ottelemaan jotakin toista joukkuetta vastaan. – Pojat ovat kysyneet, miksi me vaan aina harjoitellaan, koska päästään oikeasti pelaamaan.

Valokuvaaja Nani Härkönen ei pysty sitoutumaan säännölliseen vapaaehtoistyöhön, mutta tempaukset onnistuvat.

Valokuvaaja auttoi työnhakijoita

elsinkiläinen valokuvaaja Nani Härkönen tekee paljon muotokuvauksia: lapsia, valmistuneita, ylioppilaita. Sen lisäksi hän on erikoistunut koirien kuvaamiseen. Viime maaliskuussa Härkönen kuvasi yhden päivän ajan työttömiä työnhakijoita Tikkurilan seurakunnassa. Hän oli kuullut, että maailmalla vietetään työttömien päivää, ja ajatellut, että voisi auttaa työttömiä työnhakijoita kuvaamalla

heitä. Näin he saisivat ansioluetteloihinsa hyvät kuvat itsestään. – Kuvalla on merkitystä, koska sen pohjalta saattaa syntyä ensivaikutelma, Nani Härkönen uskoo. Idea yhteistyöstä Tikkurilan seurakunnan kanssa syntyi, kun Härkönen oli lounaalla ystävänsä Satu Huttusen kanssa. Huttunen työskentelee pappina Tikkurilassa. – Ideoimme usein kaikenlaista yhdessä. Satu innostui tästäkin ajatuksesta heti ja nappa-

si siitä kiinni. Myös seurakunnan diakoni lähti viemään ideaa eteenpäin. Seurakunta oli Nani Härköselle luonteva paikka toteuttaa ideansa, sillä ennen valokuvaajaksi ryhtymistä hän opiskeli teologian maisteriksi. – Minun on helppo mennä seurakuntiin, koska tunnen kirkon kielen ja tavat toimia. Yritysmaailma ja sen kieli ovat minulle paljon vieraampia. Kuvattavia houkuteltiin paikalle TE-toimiston ja diakonia-

7 – Kuvauspäivän toteuttaminen ei oikeastaan vaatinut kovin paljoa. Minulla oli varattuna tila, jonne toin taustakankaan ja heijastimia, Härkönen summaa. Säännöllinen vapaaehtoistyö ei Nani Härköseltä onnistu, sillä hänen työaikansa ovat epäsäännölliset. Satunnaisesti hän on kuitenkin valmis antamaan aikaansa ja ammattitaitoaan. – Olen ajatellut, että tämän voisi tehdä uudestaan ensi keväänä.

Kuinka vantaalainen?

Eino Kaikkonen, 69, on lausunut runoja oppikouluikäisestä saakka Saara Vuorjoki

työntekijöiden verkostojen avulla. – En ollut huolissani siitä, et teikö paikalle tulisi yhtään kuvattavaa. Olen tehnyt nuorisotyötä ja tottunut siihenkin, ettei kukaan tule. En ota sitä henkilökohtaisesti. Kuvauspäivänä Härkösen kameran eteen asteli kymmenkunta työnhakijaa. Alkujutusteluun ja kuvaukseen kului noin 15 minuuttia kuvattavaa kohden. Kaikki lähtivät hyvillä mielin pois. Veikko Koivunen perusti suositun oopperakerhon Hämeenkylän seurakuntaan.

20 % kajaanilainen

50 % länsivantaalainen

30 % eurooppalainen

Oopperafani perusti kerhon

oisiko seurakuntaan perustaa oopperakerhon? Sitä Veikko Koivunen mietti viitisen vuotta sitten. Koivunen on harrastanut oopperassa käymistä teini-ikäisestä asti ja laulanut monenlaisissa kuoroissa, myös Hämeenkylän seurakunnan kirkkokuorossa. – Oopperassa saa monta taidelajia samassa. Lavastukset ovat usein tajuttoman hienot, on balettikohtauksia ja sitten kiehtovaa musiikkia ja koskettavia tarinoita. Koivunen oli perustanut oopperakerhon entisessä työpaikassaan Helsingin Energialla, mutta kerho oli lopahtanut Koivusen jäätyä eläkkeelle. – Kysyin kirkkoherra Jukka Nevalalta, että mitä mieltä hän olisi siitä, että seurakunnassa olisi oopperakerho. Hän innostui ajatuksesta. Seurakunnan musiikkityön tukiryhmäkin mietti asiaa, ja homma lähti pyörimään. Jotkut seurakuntalaiset kuitenkin epäilivät, sopiiko oopperakerho osaksi seurakunnan toimintaa. – Kai he ajattelivat, että ooppera on jotenkin syntistä toimintaa. Mutta suurin osa oopperoistahan perustuu uskonnollisuuteen, Koivunen toteaa. Nyt oopperakerholla on 195 jäsentä, kolmikymppisistä eläkeläisiin. Jäseniä on ympäri Vantaata ja naapurikunnista. Osa ei ole ollut oopperaharrastajia vielä kerhoon tullessaan, mutta on innostunut oopperasta yhteisillä luennoilla ja retkillä, joita on

tehty Suomessa ja ulkomailla. – Jäseneksi tulee siten, että osallistuu toimintaan kerran. Pois pääsee, kun ilmoittaa, että haluaa erota. Uskon, että 200 jäsenen raja menee pian rikki, Veikko Koivunen arvioi. Oopperakerhon vieraina on käynyt nimekkäitä henkilöitä kuten Mikko Franck, Esa Ruuttunen, Päivi Kärkkäinen ja Seppo Ruohonen. – Mikko Franckille menin vain juttelemaan eräässä tilaisuudessa. Muuten häntä olisikin ollut vaikea saada kiinni, Veikko Koivunen kertoo. – Kaikki ovat tulleet mielellään. Kukaan ei ole kieltäytynyt tai pyytänyt palkkiota. Aikaa kerhon luotsaaminen on vienyt, sillä varsinkin matkajärjestelyt ovat joskus työläitä. Tehtävä on silti ollut antoisa. – Vapaaehtoistyö on kiehtovaa, koska siinä ei ole velvoitteita vaan sitä voi tehdä vapaasti. Jos tätä maksettaisiin, minulle tulisi rajoja. – Intoa minulla riittää, mutta iän myötä on tullut kaikenlaista kremppaa ja olen toivonut, että kerholle löytyisi jatkaja, Koivunen vinkkaa. T Sunnuntaina 14.9. vietetään vapaaehtoisten sunnuntaita. Seurakunnan vapaaehtoistoimintaan osallistuvat siunataan messun yhteydessä Hämeenkylän kirkossa, Myyrmäen kirkossa, Korson kirkossa ja Rekolan kirkossa klo 10, Pyhän Laurin kirkossa ja Hakunilan kirkossa klo 12.

20 % kajaanilainen Isäni kuoli ennen syntymääni. Olin noin vuoden ikäinen, kun muutimme Sotkamoon. Äiti sai vielä kolme lasta. Oppikoulun alkaessa palasin Kajaaniin. Asuin isänisäni, välillä setäni ja taas isänisäni luona, kunnes menin armeijaan. Avioiduin vuonna 1968. Seuraavana vuonna valmistuin kansakoulunopettajaksi. Työ vei minut Paltamon ja Pulkkilan kautta Haapavedelle. 30 % eurooppalainen 1980-luvun puolivälissä lähdin Ruotsiin Rinkebyhyn, jossa perustin toisen perheen. Tukholmassa on pal-

jon muistoja. Tallinna, Riika, Vilna ja Berliini ovat tärkeitä paikkoja. Samoin Budapest, jossa yritän käydä vuosittain. 50 % länsivantaalainen Olen asunut Kaivokselan kodissani vuodesta 1988. Minulla on neljä lasta. Toisen liittoni päätyttyä eroon asuin kahden nuorimman poikani kanssa. Jäin eläkkeelle opettajan työstä pari vuotta sitten. Aamuiset juoksulenkit ovat vaihtuneet pyöräilyyn. Olen lausunut runoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pentti Saarikoski on minulle runoilijoista läheisin. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Millaista apua parisuhdepäivystyksestä saa? Myyrmäen kirkolla aloitti viime keväänä parisuhdepäivystys, joka tarjoaa mahdollisuuden tulla juttelemaan parisuhteeseen liittyvistä asioista ilman ajanvarausta. Miten palvelu on otettu vastaan, pastori Reija Vienola Vantaankosken seurakunnasta?

– Viime keväänä päivystyksessä kävi joitakin ihmisiä ja päätimme jatkaa toimintaa nyt syksyllä, tarjota tällaista matalan kynnyksen apua. Kävijöiden ikähaarukka oli noin 20-vuotiaista 65-vuotiaisiin. Meillä kävi sekä miehiä että naisia puhumassa parisuhteeseen tai sen puutteeseen liittyvistä kysymyksistä. Voiko parisuhdepäivystykseen siis tulla myös yksin?

– Voi tulla, ei tarvitse olla kumppania mukana. Millaisissa asioissa parisuhdepäivystykseen voi tulla?

– Voi tulla myös akuutissa ongelmatilanteessa, mutta ei toisaalta tarvitse olla

mikään iso huoli mielessä kun tulee. Riittää, että on mielenpäällä joku asia, josta haluaa puhua. Kirkon palveluksessa on myös perheneuvojia, mutta Myyrmäen kirkon parisuhdepäivystyksessä ihmisiä auttavat papit ja diakoniatyöntekijät. Millaista apua heiltä voi saada parisuhdeasioissa?

– Perheneuvontaan voi olla vaikea saada aikaa. Toisaalta ihmisiä voi mietityttää, onko heidän mielessään oleva kysymys riittävän suuri, jotta kannattaisi mennä perheneuvontaan. Meillä papeilla ja diakoniatyöntekijöillä on kokemusta keskusteluavusta ja sielunhoidosta. Joskus jo yksi keskustelukerta voi auttaa. Parisuhdepäivystys Myyrmäen kirkolla ke 17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 12.11. ja 26.11. klo 17.30–19. Päivystykseen ei ole ajanvarausta. Asiakkaita palvellaan saapumisjärjestyksessä. Päivystys toimii Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Sisäänkäynti D-ovesta junaradan puolelta.

Ken on maas Esko Seppänen halusi selvittää, keitä ovat rikkaat nyky-Suomessa ja vieläkö työllä voi rikastua. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA HANS VON SCHANTZ

Esko Seppäsen mielestä tulojen vieminen veroparatiiseihin on moraalitonta, vaikka se tapahtuisi Suomen lakien mukaan.

ssa rikkahin? K

un Esko Seppänen, tietokirjailija ja entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentaarikko, julkaisi teoksen Suomen rikkaat – Kuka kukin on (Minerva 2014), oli arvattavissa, että se saa huomiota. – Halusin näyttää, etteivät rikkaat ole epämääräistä, tunnistamatonta massaa, vaan yksilöitä, joilla on nimi ja kasvot. Kirjassa esitellään tulojen ja pääomien muodostumista ja liikkeitä parin viime vuosikymmenen ajalta. Niihin on ratkaisevasti vaikuttanut 1980-luvulla alkanut markkinoiden uusliberalisoiminen. Sen myötä Suomeen alkoi muun muassa virrata ulkomaista lainarahaa. Seppänen on kaivellut verotustietoja ja tonkinut osakeyhtiöiden omistuksia ja niiden muutoksia. Hän halusi pohtia myös moraalisia kysymyksiä: Mikä tulojen ja omaisuuden jakautumisessa on kohtuullista ja oikeudenmukaista? Onko rikastumisessa jotakin moraalisesti arveluttavaa?

Itsekin hyväosainen Kun Esko Seppänen on halunnut nostaa esiin rikkaita, häntä on sanottu kateelliseksi kommunistiksi. Vähentääkseen kyräilyä hän on halunnut kertoa omat tulonsa. Vuoden 2012 verotuksessa Seppäsen ansiotulot, jotka koostuvat pääasiassa eläkkeistä, olivat noin 90 000 euroa, ja

Sitten on ihmisryhmä, joiden tulot ovat aivan omaa luokkaansa. Seppänen on laskenut vuonna 2012 kuolleen Helsingin Sanomien ex-omistajan Aatos Erkon tulot 20 vuoden ajalta. Erkon tulot olivat yhteensä reilusti yli 300 miljoonaa euroa. Niistä laskettu tuntipalkka on 1900 euroa tunnilta yötä päivää, pyhät arjet. Keskipalkkaisen työntekijän pitäisi tehdä 8538 vuotta työtä tauotta, jotta hän saisi hankituksi saman rahamäärän.

Omistamalla rikastuu Ei ole sattumaa, että Aatos Erkko oli pitkään Suomen suurituloisin pääomatulojensa ansiosta. Pääomatulojen osuus kansantuotteesta on kasvanut. – Yhtiöistä otetaan ulos osinkotuloja enemmän kuin ennen. Jos 1990-luvun alussa osinkojen osuus bruttokansantuotteesta oli yksi prosentti, vuonna 2012 se oli 10 prosenttia. Ennen yritykset olivat rikkaita, nykyään niiden omistajat, Esko Seppänen kertoo. Rikkaiden etsimisessä oli monet mutkansa. Verotustiedoista ei näy, onko verot maksettu osinkotuloista vai kertaluonteisesta myyntivoitosta. Sen Seppänen on joutunut päättelemään muiden tietojensa perusteella. Pääomatuloista saa tehdä erilaisia vähennyksiä, aivan laillisesti, toisin kuin palkkatuloista. Vuoden 1993 alusta toteutettu ”vuosisadan verouudistus”

”Ennen yritykset olivat rikkaita, nykyään niiden omistajat.” hänen veroprosenttinsa oli 38,5. Lisäksi hän sai vuokratuloja vajaat 5000 euroa. – Olen taloudellisesti riippumaton, kuulun hyvätuloiseen eliittiin. Arvopapereiden omistaminen ei ole kiinnostanut minua. Keskimäärin vanhuuseläkkeellä olevat saavat 1635 euroa kuukaudessa. Palkansaajien keskimääräinen ansio oli 3206 euroa kuukaudessa.

erotti ansio- ja pääomaverotuksen toisistaan. – Vanhoina hyvinä aikoina kaikista tuloista, ei vain ansiotuloista, maksettiin veroa progressiivisesti. Olisi oikeudenmukaista, että progressio koskisi kaikkia tuloja, Seppänen toteaa. – Osinkotuloista meni ennen veroja muiden tulojen tapaan, ja myyntivoitot olivat verovapaita. Esko Ahon hallitus teki osingoista verottomia, ja myyn-

tivoittojenkin verotus oli vain 10–20 prosenttia. Virallinen veroprosentti on ollut alimmillaan 20 ja nyt se on 30–32 prosenttia, mutta osa pääomatuloista on verovapaita. Seppäsen mielestä veroratkaisu on tarkoittanut, että pääomatuloja on jatkuvasti aliverotet-

sä jätetä sukanvarteen. Ne sijoitetaan eteenpäin, tätä nykyä aika usein tekemään rahaa rahalla finassitaloudessa. Se pyörii omassa maailmassaan ja jopa virtuaalirahalla, kun keskuspankit ovat voineet lisätä saman rahamäärän sekä meno- että tulopuolelle.

”Finanssikapitalisti ja yrittäjä ovat kaksi aivan eri asiaa. Maassa tarvitaan idearikkaita ja ahkeria yrittäjiä.”

kain suomalainen on kuitenkin Kone Oyj:n valtias Antti Herlin, jonka pörssiomistukset ovat miljardiluokkaa, arviolta 3000 miljoonaa. – Antti Herlin on esimerkki siitä, ettei rikkaan tarvitse välttämättä omistaa omaisuuttaan omalla nimellään. Riittää, kun omistaa holding-yhtiöt, jotka omistavat omaisuuden ja operoivat sillä. Herlin omistaa nimellään vain pienen määrän Koneen A-osakkeita, joihin kuitenkin äänivalta yhtiössä keskittyy. Vielä Herliniäkin rikkaampi on venäläinen Gennadi Timtšenko, jolla on myös Suomen kansalaisuus. Hänen omistuksiinsa liittyy monimutkaisia veroparatiisikytkentöjä sekä epämääräisiä huhuja siitä, että hän voisi toimia presidentti Vladimir Putinin varallisuuden sijaisomistajana.

Perintöveroa voisi kiristää tu. Rikkaat ovat voineet rikastua vähemmän ansaitsevien kustannuksella senkin vuoksi, ettei pääomatuloista makseta lainkaan kunnallisveroa.

Saako yrittäjä rikastua? Seppänen liittää rikkauden ennen kaikkea omaisuuteen. – Rikas voi olla, vaikkei saisi tuloja senttiäkään. Mutta kun nykyään ei enää makseta varallisuusveroa, omaisuus ei näy verotiedoista. – Aineistoni osoittaa, että Suomeen pätee se, minkä ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty sanoo tänä vuonna ilmestyneessä hittiteoksessaan Capital in the 21st Century: kapitalismissa ei voi rikastua omalla työllä ja ansiotuloilla. Rikastua voi perimällä, naimalla, myymällä ja ostamalla. Entä mitä ajatella henkilöstä, joka on perustanut yrityksen ja myy sen sitten kymmenillä tai sadoilla miljoonilla euroilla eteenpäin? Eikö hänen voisi sanoa rikastuneen omalla työllään? – Kun myy yrityksen, myy tavallisesti muutakin kuin omaa työtä, kuten vaikkapa toisten työtä ja osaamista. Myyntivoiton maksimointi on omistajien tapa rikastua. Suuria myyntituloja ei yleen-

Seppäsen mukaan kyse on uudenlaisista ilmiöistä, joita perinteinen kansantaloustiede ei tunne eikä pysty tarkastelemaan. Finanssitaloudella ei ole juurikaan kosketuskohtia reaalitalouteen, joka liittyy ihmisten arkeen, työhön ja tuotantoon. – Finanssikapitalisti ja yrittäjä ovat kaksi aivan eri asiaa. Maassa tarvitaan idearikkaita ja ahkeria yrittäjiä, jotka työllistävät itsensä lisäksi muita. He kyllä ansaitsevat kohtuulliset tulot kohtuullisella verotuksella.

Rikkauden jäljille on vaikea päästä Suomessa on yli 20 000 ihmistä, joilla on sijoitusvaroja yli miljoonan dollarin arvosta. Sijoitusvarallisuudeksi ei lasketa kallistakaan asuntoa, kesämökkiä tai venettä. Tällä kriteerillä ei siis ketä tahansa lottovoittajaa pidetä rikkaana. Lisäksi Suomen rikkaiden joukosta pitäisi löytyä vielä 416 ultravarakasta ihmistä, joiden sijoitusomaisuus on vähintään 30 miljoonaa dollaria eli 22 miljoonaa euroa. Seppänen halusi selvittää, keitä he oikein ovat. Hän joutui huomaamaan, ettei saa selville kaikkia, monestakaan syystä. Esko Seppäsen mukaan rik-

Veroparatiisikytkennät eivät ole harvinaisia. – Pidän epäisänmaallisina ja moraalittomina omistajia, jotka vievät tulonsa veroparatiiseihin, vaikka se tapahtuisi Suomen lakien mukaan. Esimerkiksi aikoinaan suuria optiotuloja saanut Jorma Ollila on sittemmin vienyt omaisuuttaan veroparatiisiin. Optiotuloista häntä niin kuin muitakin alettiin verottaa ansiotulojen mukaan, Seppänen kertoo. Sen sijaan Björn Wahlroos saa Seppäseltä synninpäästön siltä osin, ettei ole perustanut holding-yhtiöitä veronkiertoon. Asiaa on helpottanut, että suuri osa hänen pääomatuloistaan on ollut verovapaata. Se, että Wahlroos olisi muuttanut Ruotsiin vältelläkseen perintöveroja, hymyilyttää Seppästä. – Eihän Wahlroos itse maksa hänen jälkeensä syntyviä perintöveroja. Hänen lapsensa maksavat. Seppäsen mukaan suuria perintöjä verotetaan Suomessa niin kevyesti, että verotusta olisi vara kiristää oikeudenmukaisuuden nimissä. – Perintöveroa voisi eriyttää perinnön koon, ei vain sukulaissuhteen perusteella. Ehkä pienet asunto-omaisuuden kokoiset perinnöt voisi jättää kokonaan verotuksen ulkopuolelle. T

Taivaspaikka Pyhäpäivä

14.9.

Kirkoissa puhutaan Jeesuksen ohjeesta nähdä jokaisessa ihmisessä lähimmäinen.

”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.” (Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:43–44)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten edistää rauhaa? Mietiskele Jeesuksen sanoja rauhan tekijöistä ja vihollisen rakastamisesta. Jeesus opetti väkivallattomuutta. Hän käski meidän rakastaa vihollisiamme ja rukoilla vainoojiemme puolesta. Hän kehotti meitä antamaan anteeksi seitsemänkymmentä kertaa seitsemän kertaa – siis rajattomiin, kunnes viha asettuisi. Hän ei murehtinut sitä, kuinka pitkä matka pitää kulkea, että sovinto syntyisi. Hänen opetuksissaan tärkeintä oli anteeksiantamisen asenne. ”Rakastakaa vihamiehiämme!” Jeesus julisti seisoen jalat tukevasti maassa. Mutta kuka vihamiestään rakastaisi? Mahdotonta! Koko maailma huutaa sinulle: Tuo käsky ei ole tästä maailmasta! Katso ympärillesi, lue historiaa. Sotiin ja väkivaltaan pitää varautua, pitää puolustautua. Jeesus näki väkivaltaan turvautuvan maailman juuri sellaisena kuin se on, kun hän lausui: ”Joka miekkaa tarttuu, se miekkaan hukkuu.” Hän ei kiellä vihollisten olemassaoloa. Hän tuntee meidät

ja maailman. Hän tietää, mistä vihollisuus syntyy. Kun hän oli matkalla omaan pyhään kaupunkiinsa Jerusalemiiin, hän itki ja sanoi: ”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on!” Siinä kaupungissa Jeesus kuoli rauhan puolesta. Hän sai nimen Rauhanruhtinas, ja hän katsoo yhä sama suru sydämessään liian montaa jaettua kaupunkia ja revittyä kylää. ”Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” Nämä Jeesuksen sanat eivät ole vain kristittyjen omaisuutta. Ne kuuluvat kaikille. Mahatma Gandhin, hindulaisen rauhantekijän ja mystikon pienen asunnon seinällä oli Jeesuksen kuva. Gandhi rakasti Jeesusta ja tämän Vuorisaarnan opetuksia. Väkivalta on ihmisen sydämessä. Kun sydämessä tapahtuu muutos, elämä muuttuu. Sen vuoksi mietiskely on tie muutokseen. Mietiskele Jeesuksen sano-

ja rauhantekijöistä ja vihollisen rakastamisesta. Jeesus eli niiden mukaan ristille saakka, kuolemaansa asti. Ne sanat jäivät elämään. Niissä on elämä ja rauhan lupaus. Ne sanat purkavat rajaaitoja. Ne avaavat pyhän todellisuuden kaikkien oppien ja pyhinä pidettyjen totuuksien tuolle puolen. Elämä – aurinko ja sade – kuuluvat kaikille. Se, joka sen oivaltaa, laskee aseensa. Lauri Maarala

”Väkivalta on ihmisen sydämessä. Kun sydämessä tapahtuu muutos, elämä muuttuu.”

Vartin retriitti

Oli hikinen heinäkuun sunnuntai. Seisoin papin juhlatamineissa keskiaikaisen kirkon alttarilla. Ehtoollisen asetussanojen jälkeen kehotin messukansaa rukoilemaan yhteen ääneen Isä meidän -rukouksen. Aloitin rukouksen lausumisen tavanomaisen tympääntyneenä: ”Isä meidän, joka olet taivaassa. (Hohhoijjaa…) Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.” Yhtäkkiä pala nousi kurkkuun, enkä saanut enää henkeä. Yritin jatkaa rukousta, mutta kurkunpäähän oli kasvanut tennispallon kokoinen kaktus. Lopulta jouduin viittoilemaan avustavaa pappia hätiin, ja kiiruhdin alttarilta sakastiin toipumaan järkytyksestä. Tuona hetkenä tapahtui jotain odottamatonta: Rukous oli koskettanut minua. Aina ennen olin ajatellut, että rukouksen sanat “Tulkoon sinun

valtakuntasi” tarkoittavat joskus aikojen lopulla tulevaa Jumalan valtakuntaa. Ensi kertaa ymmärsin, että Jeesuksen opettama rukous olikin kutsu tehtävään ja työtoveruuteen. Meidän ihmisten ei tule odottaa, että Jumala yksin tekisi maailmasta paremman. Hän kutsuu sinua ja minua tekemään maailmasta oikeudenmukaisemman jo nyt tässä ajassa. Enää ei ole oikeastaan väliä, onko elämää kuoleman jälkeen. Olennaista on se, onko elämää ennen kuolemaa. Jumalan työtoveruuteen on vain yksi kriteeri: Maailmalle ei saa kääntää selkää. Täytyy uskaltaa katsoa lähimmäisen hätää silmiin. Ja kun katsot maailmaa ilman aurinkolaseja, huomaat sen kuiskaavan: ”Maailma ei ole aina reilu. Me olemme täällä siksi, että tekisimme sen paremmaksi.” Mikko Salmi

Lotta Numminen

Elämä ennen kuolemaa

Musiikkia

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 ■■■ Kuunloiste–lapsikuoro keskiviikkoisin alakouluikäisille klo 15– 15.45. ■■■ Tähtisäde–kuoromuska-

16–16.30. ■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11. Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua. ■■ Syystempaus perheille la 13.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori, lapsikuoro laulaa klo 11, arpajaiset, askartelupaja. Kahvila kirkon alakerrassa. Puhutaan ja kuunnellaan – vuorovaikutustaidot parisuhteessa ti 23.9. klo 18–19.30. Teemoina: kuuntelemisen ja puhumisen perustaidot, tunteet ja tarpeet, ristiriidat. Luennoitsijana Sari Liljeström Kataja Parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito yli 2-vuotiaille. Vapaa pääsy. ■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille 30.9.–18.11. tiistaisin klo 13.30–15, yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Ilm. ja tied. 29.7. alkaen Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi. Muualla

Hakunila-päivää vietetään la 13.9.

klo 10–14 Hakunilan ostarilla. Ohjelmaa koko perheelle ja paikallisia tuotteita ostettavana. Alueen järjestöt esittäytyvät. Matalan kynnyksen retki Kuntokallioon ma 22.9. klo 9–15. Ilmoittautumiset maksamalla 5 euron retkimaksu 11.9. mennessä kirkkoherranvirastoon. Ohjelmassa saunomista, uimista, ulkoilua, mölkyn pelaamista, hartaushetki, lounas ja kahvit. Tiedustelut Liisa Juusela p. 050 349 0793 tai Natasa Stambej p. 050 381 8775. Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi? Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti p. 050 593 5503. Sururyhmä läheisensä menettäneille Hakunilan kirkolla 11.11. alkaen tiistaisin klo 18. Ilmoittautuminen 3.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista. Mukana pastori Tiina Palmu ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti. ■■ Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löytyvät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi. 13.9. perhevaellus Sotungissa.

Miesten sauvakävelypiiri paritto-

mien viikkojen sunnuntaisin alkaen 14.9. klo 18. Kävelemme seurakunnan alueella. Omat kävelysauvat mukaan. ■■ Nuorten lauluryhmä aloittaa ti 16.9. klo 17. Vetäjinä pastori Marianna Saartio-Itkonen ja Emilia Ängeslevä. Svengaavia biisejä rennolla meiningillä. ■■ Kohtaamisia ke 17.9. klo 18.30. Musiikki ja usko. Vieraana muusikko Jukka Leppilampi. Illan isäntänä ja haastattelijana kappalainen Matti Hyry. Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 nuortentilassa. Voit tulla ja mennä, jutella tai olla hiljaa, pelailla tai oleilla. Kahvia ja teetä tarjolla. Ilta päättyy hartauteen. ■■ Tilapäinen lastenhoitoapu ma 6.10. klo 9–11 kerhohuoneessa. Maksu 8 euroa / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan omat eväät ja vaipat. Ilmoittaudu 2.10. mennessä kirkkoherranvirastoon. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 17.9. klo 14–16. Aiheena pankkiasiointi. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 17.9. klo 18. Lähetystyöntekijä Jorma Haivio kertoo Meksikon kuulumisia. Kirjallisuuspiiri ma 6.10. klo 12. Tommi Kinnusen Neljän tien risteys. Lammaspolku 1:n kerhotila Palvelupiiri HAIK tiistaisin alkaen 16.9. klo 13. Mahdollisuus kädentaitojen käyttöön ja opetteluun yhteiseksi hyväksi. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 18.9. klo 11. Vieraana netissä lähetystyötä tekevät Ken Takaki. Muualla

Seurakunta Pähkinärinteen ostaril-

la la 13.9. klo 11–13. Tervetuloa tutustumaan työntekijöihimme ja toimintaan sekä nauttimaan tarjoilusta. Kastettu Urho Juhani Tuhkanen, Vienna Nina Amanda Vuorinen, Jasper Aleksi Kristian Kajander. Hautaan siunattu Matti Johannes Liedenpohja 85 v.

Avioliittoon kuulutettu Tomi Petteri Lindgren ja Susanna Maarit Mäkinen-Kouvalainen.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10– 14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10 – 12. p. 09 830 6560. Varhaisnuorten kerhot alkaa viikolla 37, tarkemmat tiedot nettisivuiltamme.

Hautaan siunattu Pekka Aleksanteri Pietikäinen 73 v, Nikke Oskar Nousiainen 22 v.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Kastettu Eetu Otto Erik Astala, Erica Titi Armiida Iskala, Aada Mirjam Eleonoora Kunnas, Jade Hilja Maria Luotamo, Joska Henrik Mikael Luotamo, Taika Amanda Pasanen, Tuuli Karoliina Pasanen.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459. Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme. Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 14.9. klo 10. Seurakunnan vapaaehtoisten siunaaminen. Jaakko Kara, Marianna Saartio-Itkonen, Hannu Lehtikangas ja Hämeenkylän kamarikuoro. Kirkkokahvit.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vanhemman väen piiri to 11.9. klo 13. Mari Liimatainen. Naisten saunailta to 11.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa. ■■ Perhekerho pe 12.9. klo 9. Messu su 14.9. klo 10. Vapaaehtoisten siunaaminen ja toimintakauden avaus. Pirkko Yrjölä, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 14.9. klo 10. ■■ Perhekerho ma 15.9. klo 12. Runopiiri ma 15.9. klo 13. ■■ Satakieli-kuoro ma 15.9. klo 16.30-17.30 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamis ma 15.9. klo 18. English through Bible ma 15.9. klo 18.30. ■■ Satakieli-orkesteri ti 16.9. klo 15.16.30 kirkkosali 2:ssa. Katulähetys ke 17.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Lähetyspiiri ke 17.9. klo 13. Vesa Ruokonen.

Hommissa

Lähetystyöntekijä Mirjami Uusitalo ”Olen ollut Etiopiassa lähettinä vuodesta 1986 ja Vantaankosken seurakunnan nimikkolähetti viime syksystä lähtien. Teen raamatunkäännös- ja lukutaitotyötä. Olin ensin Etiopiassa vuoteen 1997, tulin Suomeen välillä ja vuonna 2004 lähdin uuteen naapurikielen projektiin. Nyt olen käymässä Suomessa ja lennän takaisin Etiopiaan 22.9. Projektissamme työskentelee minun lisäkseni kolme kääntäjää, lukutaitokoordinaattori ja sihteeri. Löysin lähetystyön jo lukioikäisenä. Olin Seinäjoella nuorten kesätapahtumassa ja siellä kehotettiin kyselemään rukoillen, mitä Jumala haluaisi meidän seurakunnassa tekevän. Rukoustilanteessa kuulin sanan raamatunkäännöstyö. En osaa selittää vieläkään, kuulinko sanan oikeilla korvillani vai olivatko ne sisäiset, sydämen korvat. Mutta en ollut koskaan sitä ennen edes kuullut tällaisesta työstä. Sen jälkeen raamatunkäännöstyö oli päämäärä minulle. Olin lukiossa matematiikkalinjalla, mutta rupesin kiinnostumaan enemmän englannista. Matemaattisista taidoista on kyllä apua kielten analysoinnissa. Etiopiassa elämä on yhteisöllisempää kuin Suomessa. Paikallisten on hyvin vaikea ymmärtää sitä, että asun yksin. Niinpä minun luonani vieraillaan usein. Teen Etelä-Etiopiassa töitä kahdessa paikassa. Gidolen toimistossa tarvitsen usein villasukkia ja -takkia, koska ulkona on viileä vuoristoilma, mutta Arba Minchissä varjossakin on 32 astetta lämmintä.” Nina Riutta

Raamattu-lähetysilta ti 16.9. klo 18– 19.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Lähetystyöntekijä Mirjami Uusitalo Etiopiasta kertoo työstään.

Lotta Numminen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9. ■■■ Vauvamuskari perjantaisin klo 9.30–10. Riikka Jäntti. ■■■ Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30. Riikka Jäntti. Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30. Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas. Messu 14.9. klo 12 Hakunilan kirkossa. Syyskauden startti ja vapaaehtoisten siunaaminen. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri, työntekijöitä. Kirkkokahvit. Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi. Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Seniorikerho ti 16.9. klo 13. Teknologianlainaamo esittäytyy. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. ■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

ri 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11. Rukousryhmä perjantaisin klo 18. Pentti Eskelinen. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu su 14.9. klo 12. Syyskauden startti ja vapaaehtoisten siunaaminen. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri, työntekijöitä. Kirkkokahvit. ■■ Vesan lauluja -läksiäiskonsertti su klo 14. Vesa Häkkinen. Matalan kynnyksen maanantai 15.9. klo 11–12. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot noin klo 11.30. Lähetyspiiri ma 15.9. klo 18.30. Päiväraamattupiiri ti 16.9. klo 12. Jari Araneva. Raamatturyhmä ti klo 18. Tule mukaan matkalle uskoon ja elämään ke 17.9. klo 18.30. Evankeliumin voima, Eero Junkkaala. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke 17.9. klo 14. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi asukkaita neulomalla esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin porukassa. Langat saa kirkolta. Viikkomessu torstaisin klo 18. ■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45. Ensimmäinen harjoitus on 11.9. Uudet laulajat voivat tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 146.

Seurakunnissa tapahtuu 11.9.–18.9.

Lapsille

Puikot heilumaan! Nyt voi tehdä hyvää neulomalla lähimmäiselle sukat, pipon tai lapaset. – Malli, materiaali ja tekniikka ovat vapaat. Tarvetta on erityisesti miesten kokoa oleville sukille ja lapasille, kertoo projektityöntekijä Meiju Riihelä Tikkurilan seurakunnasta. Sukat, pipot ja lapaset voi tuoda Hyvän tekemisen torille Tikkurilan kirkon eteen seurakuntavaalien ennakkoäänestysviikolla 28.–30.10. klo 11–19. Neulontatempauksen tuotokset lahjoitetaan seurakunnissa niitä tarvitseville. Seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Käsityötempaus on osa Vantaan seurakuntien seurakuntavaalikampanjaa.

Seurakunnissa tapahtuu 11.9.–18.9.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.9. klo 18.

Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Iltarukousryhmä ke 17.9. klo 18.30 kappelissa. ■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 18.9. klo 17.30 kappelissa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat. Miesten saunailta to 18.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten raamis su 14.9. klo 14. Teatterikerho ma 15.9. klo 15–16.30. Kokki- ja askartelukerho ma 15.9. klo 17. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 11.9. klo 9. Kokki- ja askartelukerho ti 16.9. klo 17. ■■ Perhekerho to 18.9. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 16.9. klo 9. Vanhemman väen piiri ti 16.9. klo 13. Leena Lehto, Vesa Ruokonen. Kokki- ja askartelukerho ke 17.9. klo 17. Muualla

Vanhemman väen syysretki to 18.9.

Lähtö kirkolta klo 10.30. Tutustumme Lotta-museoon ja vierailemme Tuusulan kirkossa. Paluu kirkolle klo 14.30. Retken hinta 10 euroa sisältää lounaan, pääsylipun museoon ja esittelyn. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Kastettu Patrik Juhani Peitsi, Elliot Alexander Björklöf, Oona Emilia Sparre, Pihla Maria Hurri, Benjamin Christoffer Hägglund, Lucas Casimir Lintunen. Avioliittoon kuulutettu Heikki Henri Korkeaoja ja Tove Maria Lindroos. Hautaan siunattu Toini Rakel Airaksinen 90 v, Sirkka Kanerva Lehtinen 78 v, Kaj Arno Allan Linderoos 69 v, Veli Matti Kiuru 44 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707, EI päivystävää pappia to 15.9. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706. Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11 alle 2-vuotiaille lapsille vanhemman seurassa. Omat eväät mukaan. Torstaipäivän raamattu- ja keskustelupiiri 11.9. klo 12. Aiheena Jeesuksen vertaukset. ■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Omat eväät mukaan. Messu su 14.9. klo 10. Syyskauden avaus ja vapaaehtoisten tehtäviin siunaaminen, liturgi ja saarnaaja Laura Maria Latikka, kanttori Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit messun jälkeen. ■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuttoman iltapalan lisäksi saunomista, yhteislaulua ja yhdessäoloa. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors keskiviikkoisin klo 18, Isoskoulutus klo 17.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 8.30– 11. Tervetuloa aamupuurolle. ■■ Asolan avoimet ovet perheille torstaisin klo 12–15 ja tiistaisin klo 9–12. Tervetulleita ovat lapset ja heitä hoitavat aikuiset. Omat eväät mukaan. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 11.9. klo 17.30. Tarjotaan iltapala, lastenhoito järjestetty. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.30. Työskentelyä vesiväreillä eläytyen värien tuomiin tunnelmiin. Tarkoituksena työstää omia tunteita ja hakea värien harmonisoivaa vaikutusta. Maalaustekniikkana märkää märälle. Maalaustaitoa ei tarvita, tarvikemaksu n. 10 e. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Seniorien rupattelukahvila ma 15.9. klo 13. Kokoonnutaan iltapäiväkahvien, kuulumisten ja tavalliseen elämään liittyvien teemojen merkeissä. Tule sellaisena kuin olet ja ota kaverikin mukaan. Kipuryhmä ti 16.9. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisista kivuista kärsiville. Asiantuntija-alustus ja keskustelua kipuun ja sen kanssa elämiseen liittyvistä aiheista. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Puutarhapiiri lähtee retkelle ti 16.9. Pyhän Laurin kirkolle. Kokoontuminen kirkon portilla klo 17. Oppaana Tuovi Lehtinen. Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille. Aikuisten ja varhaisnuorten Alfakurssi ke 16.9. klo 17.30. Alfa-illat rakentuvat yhteisestä ruokailusta, luennoista ja ryhmäkeskusteluista. Aikuisille ja varhaisnuorille oma ohjelma. Muualla

Hartaushetki to 11.9. klo 13.15 Koi-

vukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Vanhemman väen iltapäivä ti 16.9. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2. Lähetyksen kotipiiri ke 17.9. klo 18 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22. Kastettu Väinö Artturi Johannes Karlsson, Joona Tapio Ollanketo, Aarne Eemil Pärssinen, Mila Jasmin Virtanen. Avioliittoon kuulutettu Mikko Petteri Hurmalainen ja Piritta Hannele Rautiainen. Hautaan siunattu Alli Sylvia Johansson 81 v, Teuvo Sakari Vierimaa 65 v. TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Toimintakauden aloitusmessu su 14.9. klo 12. Messussa siunataan vapaaehtoisia, uusia työntekijöitä, partiolippukunnan johtajia ja ryhmänohjaajia tehtäviinsä. Seurakunnan uusi kappalainen Jyrki Kaukanen saarnaa. Liturgina toimii kirkkoherra Janne Silvast. Messuavustajina toi-

mivat vapaaehtoiset ja työntekijät. Messussa mukana Tikkurilan kirkkokuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit pappilassa. Seurakuntien talo Unikkotie 5 Näppärin sormin to 11.9. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, A-rappu, 3. krs. Syksyn aikana kokoonnumme kutomaan sukkia lahjoitettavaksi omalla alueellamme ja myytäväksi kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Tervetuloa kutomaan, myös sukkalankalahjoituksia otetaan vastaan. Lisätietoja Anita Saloselta, p. 050 411 2675 tai anita.salonen@evl.fi. ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 11.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e /p erhe. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 11.9. klo 18 viraston asiakastilassa. ■■ Perhekerho pe 12.9. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. Walkers-nuortenkahvila pe 12.9. klo 19 nuorisotilassa. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 13.9. klo 15, Emmauksen kokoushuoneeessa, A-rappu, 3. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 15.9. klo 13 nuorisotilassa, Maria Koukkari. Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 15.9. klo 18, Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Jaakko Hyttinen. ■■ Tikkurilan perhekerho ti 16.9. klo 9.30–12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 16.9. klo 12 nuorisotilassa, Hanna Raunu, Anne Viljanen, Anita Salonen, Heikki Leppä, Kirsi Suoknuuti, Sanna Tuusa. Lähetyksen päiväpiiri ti 16.9. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Rukouspiiri ti 16.9. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuoneessa, A-rappu, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 17.9. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneeesa, Arappu, 3. krs. Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille kirkon edestä to 18.9. klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 18.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 18.9. klo 18 viraston asiakastilassa. Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 12.9. klo 15.30. Runopiiri ti 16.9. klo 18. Arki-illan ehtoollinen ke 17.9. klo 18, Heikki Leppä. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 11.9. klo 18, Merja Laakso. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä. ■■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 12.9. klo 9.30–14. Naisten kuntojumppa pe 12.9. klo 18. Vapaaehtoinen kolehti Naisten Pankin hyväksi. Jumppaa ohjaa Päivi Helén, mukaan oma alusta ja vesipullo. Jumpan jälkeen mahdollisuus saunoa. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Pyhän Laurin kirkolla pidettävästä toimintakauden aloitusmessusta johtuen sunnuntaina 14.9. ei ole messua Peltolan koululla. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Arki-illan pyhäkoulu ke 17.9. klo 18. ■■ Perhekerho to 11.9. klo 9.30. ■■ Perhekerho to 18.9. klo 9.30–11. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 12.9. klo 18.

■■ Ristipuron perhekerho ma 15.9. klo 9.30. Miesten raamattupiiri ma 15.9. klo 13.30. Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 17.9. klo 14. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 16.9. klo 9.30 Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 16.9. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A Kartanokosken piiri to 11.9. klo 18. ■■ Kartanokosken perhekerho pe 12.9. klo 9.30–11. Muualla Kasvua kirjoittamalla -ryhmän kokoontumiset joka toinen torstai 2.10. alkaen klo 17–19 Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4. Ryhmässä tutkitaan omaa elämää kirjoittamisen keinoin. Pääosassa ovat kokemus ja halu tutustua omiin tuntemuksiin. Tarjolla taideilmaisun tekniikoita, kahvia ja teetä sekä ryhmän tukea. Ryhmä kootaan 18.9. tapahtuvien keskustelujen pohjalta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ennakkokeskusteluun: kristiina. kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372 tai maija. karhi@vantaa.fi tai p. 09 839 22817. ■■ Ylästö-päivä la 13.9. klo 9–14 Ylästön koululla ja sen ympäristössä. Tikkurilan seurakunta on koko perheelle suunnatussa menossa mukana. Koululla on lapsille seurakunnan puolesta muun muassa pieni peli ja mahdollisuus tehdä rintamerkkejä. Kastettu Tony Jake Salopelto, Mico Emil Teodor Rämänen, Aino Mikaela Lindqvist, Janni Minttu Amanda Snellman, Neea Maria Ronkonen, Laura Olivia Hento, Noel Vilhelmi Hokkanen, Siiri Christina Miettinen, Lilian Helli Mirjam Pienimäki. Avioliittoon kuulutettu Markus Sakari Hyttinen ja Pauliina Elisabeth Heikkilä, Tomi Juhani Dahl ja Katja Emilia Manner, Marko Olof From ja Piia Pirita Matilainen, Kari Pekka Immonen ja Tiina Virpi Marjatta Koskinen, Juha Erkki Louhelainen ja Eija Maria Taskinen. Hautaan siunattu Antti Johannes Nurmi 87 v, Annaliisa Pekkanen 84 v, Eino Kalevi Pakasto 77 v, Eero Tapani Kari 75 v, Eero Juhani Jousikallio 68 v, Heikki Mika Tapani Luhtala 57 v, Kari Pekka Hankia 34 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Aikuis- ja senioritoiminnan kauden aloitusmessu to 11.9. klo 13. Antti Isopahkala, Reija Vienola. Kahvitarjoilu.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 11.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Konfirmaatiomessu la 13.9. klo 14. Pälkäneen rippikoululeiri. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 14.9. klo 10. Hannu Pöntinen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Kirkkokahvit ja vapaaehtoistyön koordinaattori Kirsti Savolaisen eläkkeellesiirtymisjuhla. ■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. ■■ Grand Tour – Matkalla barokin ajan Euroopassa su 14.9. klo 18.15. Barokkiryhmä Hypate: Petra Schauman, laulu, Elina Gundersen, tanssi, Helene Joy, traverso ja nokkahuilu, Olli Hyyrynen, barokkikitara, Ritva Hautsalo, gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 5 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.9. klo 17.30–19. Alfa-kurssi ma 15.9. klo 18.30–20.30. Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. erkki.halme@elisanet.fi tai p. 050 573 8532. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Israel-piiri ti 16.9. klo 18–19.30 takkahuone. Raamattu-lähetysilta ti 16.9. klo 18–19.30. Nimikkolähetystyöntekijämme Mirjami Uusitalo Etiopiasta kertoo työstään ja näyttää videota. ■■ Perheraamis ke 17.9. klo 10–11.30. Ohjaajana Reetta Mannola. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Ke 17.9. klo 11.30 lauluhetki. Bio Manala ke 16.9. klo 13 nuorisotila Manala. Radio Days, ohj. Woody Allen. Leffakerho, jossa katsomme elokuvia ja juttelemme niistä. Parisuhdepäivystys ke 17.9. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta. Arjen hiljainen hetki ke 17.9. klo 18– 19. Iltamessu ke 17.9. klo 19. Mark Saba. ■■ Laulupaja ke 17.9. klo 18–19.30 iso srk-sali. Kiitollisuus kesästä. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Seniorikerho to 18.9. klo 13–14.30 takkahuone. ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 18.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli. Miesten piiri to 18.9. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Kesästä syksyyn. ■■ Myyrmäen päiväkerhossa vapaita paikkoja 2,5–6-vuotiaille. Kerho kokoontuu ti ja to klo 9–11.45. Lisätietoja: Taina Karvonen, p. 050 527 6961, taina.karvonen@evl.fi. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Iloa vauvaperheeseen la 13.9. klo 10–11.30. Isälle, äidille ja vauvalle tarkoitettu ryhmä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Ryhmään voi tulla koko perhe tai toinen vanhemmista vauvan kanssa. Tied. ja ilm. Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353 laura.sydanmaanlakka@evl.fi. ■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Rukouspiiri ti 16.9. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 16.9. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 17.9. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Kylämessu su 14.9. on peruttu. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 11.9.–18.9.

Lapsille

Saara Vuorjoki

Vieraana Markku Mattila

– Eroryhmästä saa tukea ja uusia näkö kulmia, sanoo perheneuvoja Lauri Anttila.

Kirjallisuusterapiaohjaaja Maija Karhi Miten kiinnostuit kirjallisuudesta? – Olen ollut aina innokas lukemaan. Elin lapsuuttani satujen ja tarinoiden ympäröimänä. Luonteva jatko oli, että opiskelin kirjastonhoitajaksi kotimainen kirjallisuus pääaineenani. Mitä kirjat antavat sinulle? – Kaunokirjallisuus on henkisen rikkauden ja hyvinvoinnin lähde. Se välittää tietoa ihmisenä olemisesta. Aivotutkimuksen mukaan kertomukset vaikuttavat aivojen syvimpiin kerroksiin. Asia ymmärrettiin jo keskiajalla, sillä luostarin kirjaston kyltissä luki Sielun apteekki.

Eron jälkeen Eroryhmä voi auttaa, kun asiat ovat jumissa ja ilo kateissa. Ero jättää aina jäljen. Joillekin ero merkitsee traumaa, josta toipuminen vie pitkään. Yksi on erosta selvittyään entistä vahvempi, toinen löytää oman arvonsa, kolmas uuden tavan elää. Alun shokin ja kriisivaiheen jälkeen eronnut pohtii tunneasioita ja järjestelee käytännön elämää rinnakkain ja vuorotellen. Yhtenä hetkenä asiat tuntuvat järjestyvän, sitten taas eivät. Mieli saattaa murehtia pettymyksiä tai yksinjäämistä. – Erosta toipuminen on pitkä matka, eikä se matka ole tasainen, Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja Lauri Anttila toteaa. Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Oliko ero minun syyni? Miksen huomannut ajoissa, että Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30. ■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20. Yhteiskristillinen rukoustapahtuma Helsinki-Rukoilee la 13.9. klo 15–18. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu. Lähetyspiiri ti 16.9. klo 18.30–20 srksali. ■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Seniorikerho to 18.9. klo 13–14.30. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10– 11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 17.9. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 16.9. klo 18–19.

meillä oli ongelmia? Odotinko liian kauan ennen kuin erosin? Ryhmässä saa tukea ja uusia näkökulmia näihin kysymyksiin. Eroryhmästä voi hyötyä, jos tuntuu, ettei pääse eteenpäin, asiat ovat jumissa tai ilo on kateissa. Akuutissa kriisissä oleville eroryhmä ei sovi, eikä niille, jotka miettivät vielä yhteen paluuta. Parhaimmillaan eroryhmän avulla voi vapautua syyllisyydestä ja löytää iloa. – Voi alkaa nähdä värejä elämässä, Anttila sanoo. Soili Pohjalainen

Eroryhmä alkaa ti 23.9. klo 8.30–10 perheneuvonnan Myyrmäen toimistolla, Pudasrinne 4 H 97. Ryhmä kokoontuu tiistaisin yhteensä kymmenen kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Kädet – aikuisten kädentaitoryhmä su 14.9. klo 17–19. Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726. Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. ■■ Isä–lapsi-ilta ti 16.9. klo 17.45– 19.15. ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 14.9 kl. 10. M. Fagerudd, K. Andersson, A. Ekberg, A. Aho, H. Salminen. Välsignelse av frivilliga. Konfirmanderna medverkar. Efter högmässan kyrkkaffe i Bagarstugan. Kyrkvärdsmöte i samband med kyrkkaffet.

Kastettu Enni Jannika Christina Jylhä, Noah Olavi Vainio, Julius Samuel Juurikkala, Sarah Ellen Aurora Aminoff.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Hautaan siunattu Hilda Mattsson 92 v, Eini Rakel Nikki 86 v, Matti Juhani Hako 86 v, Anja Merinen 78 v, Raimo Juhani Lemettinen 76 v, Arvi Erik Wirén 76 v, Sirpa Marketta Nurminen 71 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 14.9. S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 16.9. kl. 13.

Ungdomssamling ons 18.9. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 15.9. kl. 9.30–12. Andra utrymmen Dickursbykretsen ons 17.9. kl. 14 i

Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Döpta Neo Elias Olavi Pulkkanen, Jonathan Johannes Laakso. PERHENEUVONTA Eroryhmä alkaa ti 23.9. klo 8.30–10

perheneuvonnan Myyrmäen toimistolla, Pudasrinne 4 H 97. Ryhmä kokoontuu yhteensä kymmenen kertaa.

Mitä on kirjallisuusterapia? – Kirjallisuusterapia ei ole terapiaa, mutta se voi olla terapeuttista. Se voi olla kenelle tahansa mainio työväline tutkia itseään ja tutustua syvimpiin tuntoihinsa, etenkin elämän käännekohdissa. Mitä ryhmässä tapahtuu? – Ryhmässä luetaan ja kirjoitetaan pieniä tekstejä, ja keskustellaan niistä. Kirjoittamista ei tarvitse jännittää. Pääasia on, että kynä liikkuu. Alitajunnasta voi alkaa virrata uudenlaisia ajatuksia. Ulla-Maija Vilmi

Kasvua kirjoittamalla -ryhmä torstaisin 2.10. alkaen klo 17–19 Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4. Ryhmään otetaan 8 jäsentä to 18.9. käytävien keskustelujen pohjalta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kristiina.kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372 tai maija.karhi@vantaa.fi tai p. 09 8392 2817. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi. VAMMAISTYÖ Vammaisfoorumi ke 1.10. klo 12–

15.30 Korson kirkon seurakuntasalissa, Kotkansiipi 1. Näillä mennään -monologi, Pekka Heikkinen, kahvitarjoilu ja paneelikeskustelu. Tilaisuus on tulkattu viittomakielelle. Materiaali on saatavissa myös pisteinä ja isotekstisenä. Seurakuntasalissa on induktiosilmukka. Tila on esteetön. Ilmoittautumiset 17.9. mennessä p. 09 830 6264 tai tiina.grohn@ evl.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä voit kertoa ruokavaliosi tai tarpeistasi muihin järjestelyihin. Näkövammaisille ■■ Yhteislauluilta ke 17.9. klo 18.30– 20.30, Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Illan ohjaajana ja säestäjänä RitvaLeena Tuuli.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 12.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Pyhäkoulu lapsille. Rakkautta ja rajoja – uhmaikä, vieraana psykoterapeutti, ET-perheterapeutti Raija Palmu. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 16.9. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta. Kahvia tarjolla omakustannushintaan. Kannelmäen raamattu- ja keskuste-

lupiiri ti 16.9. klo 15–17, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Pirjo Leino-Kainulainen, psykoterapeutti. Vetäjänä Terhi Mertala. Vantaan kuurojen yhdistyksen ilta ti 16.9. klo 17 auditoriossa, Unikkotie 5 C. Aiheena: Nettikiusaaminen. Viittomakielen tulkkaus. Luennoitsijana MLL:n mediakouluttaja Teija Vaissi. OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10, kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13. Kankaanpainantaa luonnonmateriaaleilla 15.–17.9 klo 10–14.45. Tuo oma kankaasi, pöytäliinasi, t-paitasi tms. ja tuunaa se uudeksi. Olotilassa valmiina värit, luonnonmateriaalit, opastus ja kangaskasseja. Omakustannushinta. Valokuvia 1920–80-lukujen Tikkurilasta 24.9. saakka. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

KESKUSTELUJA TELTASSA

Raamattunäkemystä etsimässä 18.9.-27.11.2014

Kuuden illan raamattusarjassa lähtökohtana ovat Raamatun ymmärtämiseen ja tulkintaan liittyvät kysymykset.

Petri Luomanen

Kalevi Virtanen

Björn Vikström

Irja Askola

Teltta on vertauskuva kristillisestä yhteisöstä. Teltassa on neljä kulmaa, joista on tultu ja tullaan sisälle: kertomukset (narraatio), etiikka (yhteiskunnan heikossa asemassa olevat täysvaltaisena mukaan), rituaali (kaste, ehtoollinen) ja oppi (dogma). Kaikki nämä kannattelivat ensimmäisten vuosisatojen kristillistä liikettä ja niiden varassa liike kehittyi. Voivatko erilaiset tavat mieltää usko kohdata kirkossamme myös tänään? Näistä kristinuskon telttaan tulokulmista alustus ja keskustelua kuutena torstai-iltana syksyn aikana. Tuomiokirkon krypta, Kirkkokatu 18, klo 19.00

Tapio Luoma

Kaarlo Kalliala

18.9. SISÄLLE TELTTAAN, JOHDANTO Eksegetiikan prof. Petri Luomanen ja opetusneuvos Kalevi Virtanen 2.10. KERTOMUS, NARRAATIO, TIENÄ SISÄLLE KRISTINUSKON TELTTAAN Piispa Björn Vikström 16.10. JEESUKSEN ESIMERKKI, ETIIKKA, TIENÄ SISÄLLE KRISTINUSKON TELTTAAN Piispa Irja Askola Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23, klo 19.00

Tuomasmessu

30.10. RIITTI, SAKRAMENTTI, TIENÄ SISÄLLE KRISTINUSKON TELTTAAN Piispa Tapio Luoma 13.11. DOGMA, OPPI, TIENÄ SISÄLLE KRISTINUSKON TELTTAAN Piispa Kaarlo Kalliala 27.11. YHTEENVETO TERVETULOA

Järjestää Tuomasyhteisö

Paljastuminen Inkeriläisyys oli pitkään uhka Alina-Sinikka Saloselle, joka muutti Suomeen sota-aikana.

un Alina-Sinikka Salonen, silloin vielä Alina Mylläri, tuli vanhempiensa kanssa Suomeen 1943, hän oli 2,5-vuotias. – Minut on kastettu Galinaksi. Rajamuodollisuuksien yhtey dessä virkailija sanoi, että otetaan G pois, niin lapsi saa suomalaisen nimen. Perhe tuli Suomeen Viron kautta. Inkeriläisiä tuli pakolaisina turvaan sodan jaloista kaiken kaikkiaan 63 000. – Neuvostoliiton-passissamme oli kansallisuutena suomalainen. Se oli siellä halveksittava asia. Suomessa taas inkeriläisiä voitiin pitää ryssinä ja venäläisinä. Olemme aina olleet vieraalla maalla. Vastaanotto oli kuitenkin hyvä. Kun Hangon satamasta lähtenyt tavaravaunu saapui Oittiin, kirkkokuoro toivotti matkalaiset tervetulleiksi. Ensimmäiset nukkumapaikat tulijoille pedattiin

työväen ja palokunnan taloihin. – Tuntui siltä kuin olisimme olleet taivaassa. Oli ruokaa. Kohtelu oli hyvää, ja raha riitti Suomessa kaikkeen. Kiitollisuus Jumalaa kohtaan leimasi vanhempieni koko loppuelämää. Äiti ja isä Mylläri saivat töitä Mommilan kartanon maatilalta. Inkeriläisiä alettiin palauttaa Neuvostoliittoon jo seuraavana vuonna 1944. Takaisinmuutto ei kiinnostanut Mylläreitä, vaikka kotikylässä odotti isän rakentama talo. – Kun levisi huhu, ettei muutto ollut pakollinen, äiti kävi tarkistamassa asian valvontaviranomaiselta Hämeenlinnasta. Vielä ei ollut pakollista, mutta myöhemmin joutuisimme itse maksamaan muuton. – Tiedän, että ihmisiä on myöhemmin viety pakolla pois Suomesta. Kun Alina 1947 tuli koulusta kotiin, vanhemmat olivat pois-

T I L AU S KO RT T I Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden 4 kuukaudeksi etuhintaan vain 29 €

Tilaa lehti, joka on kirkon puolella.

(Tilaus on määräaikainen ja normihinta 44 €.)

4 kk

Kotimaa maksaa postimaksun.

Kotimaa Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Nimi ________________________________________________

vain 29 €

Osoite ______________________________________________

(Norm.44 €)

Postitoimipaikka _____________________________________ Puhelin _____________________________________________ Sähköposti __________________________________________

Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tarjous voimassa 31.12.2014 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Tee tilaus haluamallasi tavalla: Postita tilauskortti Postimaksu on maksettu puolestasi. Soita 020 754 2333* Lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Pyhä keskellä arkea.

Joka torstai. Rakentava vaihtoehto arvojen kaaoksessa. Tilaa Kotimaa-lehti.

Tilaa verkosta kotimaa.fi/tarjous

*Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti, matkapuhelimesta: 8,21 senttiä/ puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.

15 Sirpa Päivinen

pelotti sa. Naapurit rauhoittelivat, että isä ja äiti kyllä palaisivat. – Ehkä nimismies oli etukäteen varoittanut maatilan pehtoria, joka järjesti vanhempani pois. Etsijät joutuivat totea maan, että oli etsitty, muttei löydetty. Suomeen jäi vajaa 6000 inkeriläistä. Osa pakeni Ruotsiin, Kanadaan tai Australiaan. Valtaosa Suomessa olleista inkeriläisistä palasi kuitenkin Neuvostoliittoon, heidän joukossaan Alinan vanhempien sisarukset perheineen. He eivät päässeet koteihinsa, vaan joutuivat kokemaan kovia Keski-Venäjällä. Epävarmat ajat jatkuivat Stalinin kuolemaan 1953 asti. Suomen inkeriläiset puhuivat elämänvaiheistaan lähinnä keskenään. Myllärit saivat Suomen kansalaisuuden 1957. Ennen oppikouluun menoa Alina-Sinikka kirjoitti vanhempiensa puolesta työhakemuksen Hirvihaaran kartanoon Mäntsälään. Siellä koulua voisi käydä kotoa käsin. – Kun koulu oli jo alkanut, rehtori kovisteli tuomaan papintodistuksen. Mehän emme olleet kirkonkirjoissa. Äiti meni kirkkoherran juttusille ja kertoi tarinamme.

– Maisemien ja rakennusten ulkonäkö on säilynyt ennallaan, kotieläintarha on uutta, kertoo Alina-Sinikka Salonen, joka muutti Fallkullan kartanoon 14-vuotiaana.

Pappi otti perheen kirkonkirjoihin, vaikkei hänellä ollut oikeutta siihen. Pitihän tytön päästä kouluun. Kun maanviljely loppui Hirvihaarassa 1950-luvun puolivälissä, kartanon omistanut Helsingin kaupunki tarjosi Mylläreille työtä Fallkullan kartanosta Tapanilasta. – Vanhempani kävivät joka sunnuntai Malmin kirkossa. Pa-

Palveluja tarjotaan

rin vuoden jälkeen seurakunta tarjosi heille vahtimestarin ja talonmiehen töitä. Vaikka elämä oli vakiintunut, epämääräinen inkeriläisyyden häpeäminen jatkui 1990-luvulle asti. Silloin inkeriläisistä alettiin puhua enemmän julkisuudessa uuden paluumuuton myötä. Viime vuosina inkeriläisyys on alkanut näyttäytyä myönteisenä. Alina-Sinikka Salonen on tarttu-

Hautauspalveluja

keittiötuning.ﬁ

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI

PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

KOTISIIVOUSTA

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 14.9. klo 14 Jumalan vapaa valinta Room. 9 Ritva Viitala, Heikki Junttila

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Ulla-Maija Vilmi

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 14.9. klo 17.00 Kallion kirkko

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Rakkaus on kärsivällinen Musiikissa: Hillel Tokazier, Heidi Tuikkanen, Kime ja Kurre Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Ostetaan

Vuokrata halutaan

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Alina-Sinikka Salonen on työskennellyt opettajana, erityisopettajana, kouluhallituksen ylitarkastajana ja Itä-Hakkilan koulun rehtorina. Nyt hän on Suomen Inkeri-liiton puheenjohtaja. – Olemme samoja inkeriläisiä kaikki, olemmepa sitten palanneet Suomeen ennemmin tai myöhemmin. Haluan toimia sen puolesta, ettei ketään syrjittäisi.

Tilaisuuksia

Pe 12.9. klo 18.30 kotiseurat, Eija Fuller-Juusti ja Harri Juusti, Hirvitie 7, Sipoo Ti 16.9. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D.

Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.ﬁ

––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

SUOMALAISELLA LAADULLA

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT

nut uudelleen isältään jääneisiin papereihin. – Ymmärsin, että niissä kerrotaan myös minun historiaani, millaista oli elää rintamien välissä kesästä 1941 kevääseen 1942. Talot paloivat ja välillä elettiin maakuopissa. Ruoasta oli niin kova pula, että syötäväksi jouduttiin kaivamaan haudattuja hevosia. Jos jostakin saatiin leipää, sitä liotettiin lapselle. Keväällä syötiin heinää.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16 Sirpa Päivinen

Aikamerkki

Onko uskottomuus ratkaisu?

Jani Toivola on yksi seurakuntavaalien kampanja kasvoista.

”Oi Maria, perisynnitön, rukoile meidän puolestamme.” Nämä sanat johdattavat lukijan Paulo Coelhon uuteen Uskottomuus-romaaniin (Bazar 2014). Kirjassa sekoittuvat yritys ratkaista elämän ahdistus uskottomuudella ja Coelholle tyypillinen henkinen kasvutarina.

Coelhon mielestä ihminen voi löytää rakkauden läheltä, omasta elämästään, ja antautua sille. Hän ei sillä pääse vaikeuksistaan, mutta lähtee kasvun tielle. Päämäärä on rakastamaan oppiminen. Kirjailija uskoo hyvään, joka ympäröi ihmistä joka hetki. Coelhon viesti on miellyttänyt keveydellään, fantasiallaan ja hengellisillä ulottuvuuksillaan niitäkin, joille Uuden testamentin puhe kaikki voittavasta rakkaudesta on liian vahvaa. Coelhon myyntiluvut ovat huikeat: 165 miljoonaa kirjaa 80 kielellä 170 maassa. Vaikka ei voisikaan luottaa ihmistä ympäröivään hyväntahtoiseen kaikkeuteen, sitä voi toivoa. Marja Kuparinen

Vantaalaisuus testissä Mitä yhteistä on Mika Häkkisellä, Anna Abreulla ja Maarit Hurmerinnalla? Kuinka suhtaudut espoolaisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin pitää vastata #Ihanvantaasta-sivuston vantaalaisuustestissä. Samalla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja kuvia Vantaasta Instagramin, Twitterin ja sähköpostin välityksellä. Myös runot ja aforismit kaupungista ovat tervetulleita. #Ihanvantaasta-sivusto on osa Vantaan kaupungin kaupunkimielikuvan kehitystyötä, jota tehdään yhteistyönä

Jani Toivola palasi kirkkoon Kun Jani Toivola erosi kirkosta lokakuussa 2010, hän ei tehnyt sitä yksin. 12.10. järjestetyn Ajankohtaisen kakkosen Homoillan jälkeen kirkosta erosi viikossa lähes 30 000 ihmistä. – Tiedostin, etteivät keskustelun kärkkäimmät osallistujat edustaneet kirkon ääntä, mutta siinä korostui kirkon hiljaisuus. Tajusin, että kirkko ei sano mitään, Toivola kertoo nyt. Toivola ei erotessaan ajatellut, että ero olisi tapa vaikuttaa. Sellainen siitä kuitenkin tuli, sillä Homoiltaa seurannut eroaalto oli ennennäkemätön. Toivolan mielestä jaloillaan äänestäminen on vaikuttamis-

keinona äärimmäinen, mutta toisinaan tarpeellinen. – Välillä meidän täytyy yhteisönä näyttää oma voimamme. Ei aina voi loputtomasti odottaa, että rakenteet antavat siunauksensa. Tämän vuoden alussa 36-vuotias Toivola liittyi takaisin kirkkoon. Hän pohti, onko kirkko avautunut riittävästi, jotta hän voisi palata, ja tuli siihen tulokseen, että oli. Toivola kertoo, että eron jälkeen hän alkoi saada seurakunnista yhteydenottoja. Seurakuntien työntekijät halusivat kuulla, miksi Toivola erosi ja mitä he voisivat tehdä. Kirk-

koon syntyi uudenlainen kes kusteluyhteys. Nyt Toivola kannustaa muitakin liittymään kirkkoon ja vaikuttamaan asioihin sisältäpäin. Siihen antaa tilaisuuden marraskuussa pidettävät seurakuntavaalit. Toivola on yksi seurakuntavaalien kampanjakasvoista. Hänestä ja hänen kirkkosuhteestaan kertovan videon voi katsoa osoitteessa www.seurakuntavaalit.fi. – Kirkko on aloittanut hyvän ja hedelmällisen avautumisen. Nyt ovi on auki. Olisi hyvä hetki rynniä sisään ja lähteä muuttamaan asioita.

3 x kirjonta Idi Lindholm: Nimikirjaimet täydentävät työn – Nimikoimiskirjaimia (Valistus 1946) Vantaan antikvariaatista löytyneessä vihkosessa muistutetaan, että olivatpa liinavaatteet uusia tai käytettyjä, ”morsian tai nuorikko täydentää hankinta- ja valmistustyönsä nimikoimalla”. Tekijä kertoo vihkosen kirjaimien olevan ”erikoisesti omistetut morsiamille, joille toivotamme iloa ja onnea alkaneelle elämänjaksolle”.

Tuija Pyhäranta

Kivinen tie äidiksi

Kristina Svensson

Sara Ahde

Kaksoskeskosten synnyttäjän tie äidiksi ei ole helppo. Lasten kolme ensimmäistä kuukautta sairaalassa istuttaa mieleen menettämisen pelon, joka estää luomasta kiintymyssuhdetta. Niinpä äiti kutsuu sairaalassa lapsiaan syntymättömiksi, ei vauvoiksi. Hän ei kykene laulamaan langanohuille oravanpojilleen, niin tekee sairaanhoitaja. Kun äiti lopulta saa lapsensa terveinä kotiin, tilanne ei oikeastaan muutu. Pelko jää kytemään säpsähdyksinä, raivonpuuskina

ja kuolema-ajatuksina. Essi Kummun kirja etenee spiraalimaisesti. Hän kuvaa hyvin niin äidin yöllisiä unettomia hetkiä kuin analyyttista pohdintaa posttraumaattisesta stressireaktiosta sekä sukutarinoita. Näin hän hahmottaa, mistä oma tunteettomuus ja pärjäämisen vaatimus kenties johtuivat ja mistä tervehtyminen ja äitiyden lämpö alkavat syntyä. Kipeät ensiaskeleet kasvavat osaksi äidin ja lasten tarinaa. Näin suorasukaista, syvää ja inhimillistä kirjaa ei malta olla lukematta kerralla loppuun asti.

Essi Kummu kertoo, kuinka hänestä tuli äiti.

Owal Groupin kanssa. Testi ja Vantaa-kuvat löytyvät osoitteesta ihanvantaasta.fi. Hanna Antila

NÄIN KUULUU Jani Toivolan motto: ”Katse voi pelastaa.”

Essi Kummu: Lasteni tarina. Tammi 2014.

Vantaalaisuutensa voi nyt mitata.

Karin Holmberg: Kirjo ja korista pientä ja suurta (WSOY 2013) Jos ennen koristeltiin lakanat nimikirjaimin, tässä kirjassa kirjotaan ruudullinen pussilakana ja tyynyliina ristipistoin. Myös kangaskengät ja itse tehty kännykkäkotelo koristellaan kirjoen. Sashkikokirjontakurssi Vantaan aikuisopistossa Marraskuussa järjestettävällä kurssilla tutustutaan perinteiseen japanilaiseen kirjontatekniikkaan, jota alun perin käytti köyhä väki vaatteiden vahvistamiseen ja paikkaamiseen. Helppo, nopea ja säntillinen tekniikka ei vie paljon aikaa eikä lankaa. Soili Pohjalainen