Lauri 2014 nro 27 (18.9) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 27 • Armon asialla • 18.9.2014 • www.vantaanlauri.fi

Täällä on tuttuja, joiden kanssa jutellaan elämästä ja vanhenemisesta.

Köyhyys ei ole geeneissä

Työttömyys nakertaa uskoa tulevaisuuteen

Jutta Urpilainen: Ei pidä unohtaa kohtuullisuutta

Diakoniakahvilassa sai aamiaisen ja halauksen Vantaan Lauri alkaa ensi vuonna ilmestyä joka toinen viikko

2 56

Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa on 51 paikkaa. Niistä kamppailee 248 ehdokasta.

Pääkirjoitus

Pauli Juusela

Ajetaanko diakonia alas?

Kolumni

Veri kasvoilla Naapurini käveli hitaasti pihan poikki, välillä keikkuen. Muovipussi heilui kädessä, siinä oli muutama pullo. Hänellä oli tummat vaatteet, ja hyvä niin: veri, joka valui nenässä olevasta haavasta, ei erottunut niiltä selvästi. Hän katsoi minua ja pysähtyi. Kysyin, onko hän ok. Oliko jotain sattunut? Ei kuulemma mitään vakavaa, hän oli vain kaatunut ja lyönyt päänsä asfalttiin. Minun oli vaikea uskoa, että niin vakavan näköinen haava oli asfaltin syytä. Nenässä oli iso lovi, josta veri valui tuoreena ja tummanpunaisena. Se näytti kieltämättä pahalta. Kysyin siis uudestaan, onko kaikki hyvin. Kysyin myös, onko joku pahoinpidellyt hänet. Ei kuulemma. Hän piti katseensa minussa muutaman sekunnin ajan. Vaikutti hetken aikaa siltä, että hän oli sanomassa jotain, mutta sitten hän vain ravisti päätään. Seisoimme siinä vierekkäin. Katsoin poikaani, joka istui keinussa. Myös naapurini katsoi poikaa, ja sanoi hetken päästä: ”Ei tässä mitään.” Sen jälkeen hän jatkoi matkaansa kotiin. Ajattelen vieläkin melko usein tuota hetkeä. Siinä kului korkeintaan pari minuuttia, mutta näin jälkeenpäin huomaan kuvittelevani, että tuo tilanne sisälsi suuren ristiriidan. Olen nimittäin melko varma siitä, että naapurini oli kertomassa minulle jotain muuta kuin että hän oli kaatunut asfalttiin. Haava näytti tosiaan siltä, että se olisi ollut pahoinpitelyn tulosta eikä kaatumisen seurausta. Silti hän jätti kertomatta. Hän vain seisoi siinä hiljaa, ja minä voin vain spekuloida miksi. Emme ole enää naapureita. Näen hänet silloin tällöin vieläkin, kun satun käymään entisessä kotilähiössäni. Vieläkin hän keikkuu kävellessään. Epäilen, että hän kantaa vieläkin pulloja muovikasseissa. Toivon vain, että hänen nenänsä on kunnossa. Mathias Rosenlund kirjailija ja kirjallisuuskriitikko

17 12 4

Seurakuntavaaleihin jätettiin 72 ehdokaslistaa Ehdokasasettelun perusteella äänestäjillä on Vantaalla runsaasti valinnanvaraa. Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa Vantaalla on enemmän ehdokaslistoja ja lähes saman verran ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten. Yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkii nyt 248 ehdokasta, kun viime vaaleissa kirkkovaltuustoon oli 250 ehdokasta. Seurakuntaneuvostoihin ehdokkaita on 291, viime vaaleissa heitä oli 298. Yhteensä luottamuselimiin on siis 539 ehdokasta, mutta monet pyrkivät sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon. Viime vaaleissa ehdokkaita oli 548 ja kahdeksan vuotta sitten 432. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli viime vaaleissa 41. Nyt nuoria on seurakuntaneuvostoihin ehdolla 21 ja valtuustoon 16 eli hieman vähemmän. Ehdokkaista niukka enemmistö on naisia, etenkin seurakuntaneuvostojen listoilla. Uusia ehdokkaita on runsaasti, neljä viidesosaa ehdokkaista. Ehdokaslistoja jätettiin Vantaan seitsemän seurakuntaneuvoston vaaleihin 37 ja seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon 35. Listoja on yhteensä 72, kun niitä neljä vuotta sitten oli 56. Puolueista mukana ovat perinteiseen tapaan Kokoomus ja SDP. Kokoomuksella ja sen listoille läh-

sa Sosiaalinen omatunto -ryhmä. Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa on kaksi ehdokaslistaa seurakuntaneuvostoon ja yksi lista kirkkovaltuustoon.

teneillä sitoutumattomilla on ehdokkaita kuudessa suomenkielisessä seurakunnassa, SDP:llä viidessä seurakunnassa. Uusista ryhmistä Perussuomalaiset asetti ehdokkaita viidessä Vantaan suomenkielisessä seurakunnassa. Ainoastaan Hämeenkylässä heillä ei ole omaa listaa. Keskustalla on lista Tikkurilan seurakunnassa. Uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike asetti ehdokkaita kaikissa suomenkielisissä seurakunnissa. Herätysliiketaustaisella Sanasta Elämään -ryhmällä on ehdokkaita viidessä seurakunnassa. Vantaalla aiemmin eniten ääniä keränneellä Avoin seurakunta -ryhmällä on ehdokkaita neljässä suomenkielisessä seurakunnassa. Hämeenkylän seurakunnassa on Hämeenkylän huominen -niminen paikallinen lista ja Vantaankosken seurakunnas-

Seurakuntavaaleissa on ehdolla yksi kansanedustaja, perussuomalaisten Pietari Jääskeläinen Tikkurilassa. Vantaalaisia kunnallispoliitikkoja, muun muassa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäseniä, on mukana useita. Nykyinen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja Vantaan entinen kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen on ehdolla Rekolassa. Kirkolliskokousedustaja, toimittaja Johanna Korhonen on ehdolla Tikkurilassa. Hakunilassa on ehdolla elokuvaohjaaja Jean Bitar. Suomen Lähetysseuran entinen toiminnanjohtaja Sakari Pinola on ehdolla Vantaankoskella ja radiopastorina tunnettu Jukka Norvanto Korsossa. Tapakouluttaja Kaarina Suonperä pyrkii Hämeenkylän seurakuntaneuvostoon. Monet nykyisistä luottamushenkilöistä eivät enää hae jatkopaikkaa. Luopujien joukossa on yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Matti Sollamo. Pauli Juusela

Lista kaikista ehdokkaista: vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit

vantaanlauri.fi uutisia ›› Uusi mobiilisovellus auttaa hiljentymään ›› Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura keräävät katastrofiapua Lähi-itään ›› Lähetysmäärärahoista äänestettiin jälleen Vantaan kirkkoneuvostossa ›› Piispat tuomitsevat uskonnon käyttämisen väkivallan lietsomiseen KANNEN KUVA HANS VON SCHANTZ

Grafiikka Antero Harju

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen entinen johtaja, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo oli 11.9. Kotimaa-lehdessä huolissaan diakoniatyön säilymisestä seurakunnissa. Nykyään jokaisessa seurakunnassa pitää olla ainakin kirkkoherra, kanttori ja diakoniatyöntekijä. Kirkkohallituksen ehdotus, jonka mukaan uudessa seurakuntarakenteessa seurakunnan ainoaksi pakolliseksi viraksi jäisi kirkkoherran virka, johtaa Hiilamon mukaan seurakuntien diakoniatyön alasajoon. Diakonia joutuisi herkästi säästökohteeksi ja auttamistyö jätettäisiin vapaaehtoisten ja muiden työntekijöiden huoleksi. Vantaan Laurin tämänviikkoinen pääjuttu antaa hyvän kuvan siitä, mitä diakoniatyö Vantaalla on. Diakoniatyöntekijät kohtaavat muun muassa työttömyyttä, yksinäisyyttä, päihdeja mielenterveysongelmia, perhekriisejä, joskus jopa nälkää. He auttavat yhtä lailla kirkon jäseniä, kirkosta eronneita kuin maahanmuuttajia. Monille diakoniatyön kautta löytyy yhteisö, joka antaa toivoa ja iloa elämään. Vantaan seurakunnilla ja seurakuntien yhteisissä palveluissa on yhteensä 34 diakoniatyöntekijää. Heidän työtovereinaan vapaaehtoistyössä on noin 800 ihmistä. Vapaaehtoiset ovat korvaamattomia, sillä työntekijöiden aika ei riitä kaikkeen ja usein vertaistuki on parasta apua. Diakonian ammattilaisia kuitenkin tarvitaan, sillä monien ihmisten tilanteet ovat hyvin monimutkaisia. Diakoniatyön lisäksi seurakunnat tekevät paljon muutakin auttamistyötä: esimerkiksi tuhat vantaalaista sai viime vuonna apua perheneuvonnasta. Mutta diakonia on heikomman puolelle asettumisen kivijalka. Uskon, että tämä muistetaan Vantaalla. Hyvä se olisi muistaa koko kirkossa, muutenkin kuin juhlapuheissa.

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Pahvilaatikkobändistä maailmalle Rock-kitaristi Esa ”Ace” Mark: ”Minulla on ollut onni soittaa ympäri maapalloa pikkupubeissa, lätkäareenoilla, villin lännen teemapuistoissa ja jopa härkätaisteluareenoilla. Kirkossa en ole ikinä soittanut. Lapsemme kastepappi pyysi minut Hämeenkylän kirkkoon soittamaan. Sanoin, että mikäs siinä, jos saan soittaa vanhaa rokkia ja bluesia. Olin vajaat kymmenen vuotta amerikkalaisen Bigelf-yhtyeen kitaristi. Nykyisin soittelen omissa bändeissäni. En muista pohtineeni instrumentin valintaa. Ekassa bändissäni naapurin Jokke soitti pahvilaatikkorumpuja ja minä faijan balalaikkaa. Varhaisteini-iässä aloin mankua kitaraa. Halusin olla Jimmy Page tai Jimi Hendrix. Keikkojen vuoksi joudun olemaan poissa kotoa. Aikatauluttaminen on oma taiteenlajinsa. Jo ennen lapsien syntymää raskainta rundeissa oli koti-ikävä.” Noora Hellman

Pähkinärinteessä asuva Esa Mark musisoi Huilimessussa su 21.9. klo 16 Hämeenkylän kirkossa.

Väitellään

Köyhyys periytyy, Jouko Karjalainen! – Pitää paikkansa. Suomalaista köyhää ei kuitenkaan kauheasti auta se että aina löytyy niitä, joilla menee vielä huonommin. Se, että vertaillaan muihin, ei myöskään poista köyhyysongelmaa Suomesta.

Elämme kulutusyhteis kunnassa, eikä köyhällä ole mahdollisuutta osallistua siihen.

si toimeentulotuen saajien lasten riski päätyä toimeentulotuen saajiksi on meillä Suomessa kolminkertainen ja Yhdysvalloissa kuusinkertainen. Ketju on siis katkaistavissa. Perustulo poistaisi köyhyyden Suomesta.

Jos rahat ovat aina loppu, se kertoo huonosta taloudenhallinnasta.

Köyhyystutkija Jouko Karjalaisen mielestä kouluttau tuminen kannattaa, vaikkei se enää takaa hyviä tuloja. Päättäjät ovat vieraantuneet köyhän arjesta.

– Osa varmaan onkin, mutta eivät kaikki. Suomessa ei ole kovin todennäköistä tulla köyhäksi, koska meillä on hyvä sosiaaliturva ja ilmainen koulutus.

– Ilmainen koulutus ja hyvä sosiaaliturva suojaavat kyllä köyhyydeltä, mutta ainakaan sosiaaliturva ei ole enää niin hyvä, että sen avulla köyhyyden voisi välttää. Koulutuskaan ei suojaa enää niin hyvin kuin ennen.

– Riippuu perustulon tasosta. Ne laskelmat, joita perustulomalliksi on nyt tehty, jättäisivät sen niin matalaksi, ettei se poistaisi köyhyyttä.

– Ei se kerro huonosta talouden hallinasta kuin poikkeustilanteissa. Jos elää minimisosiaaliturvalla, rahat loppuvat melko varmasti, vaikka eläisi säästeliäästi ja kävisi marjametsässä. Yllättäviä menoja tulee aina. Tietysti talous- ja velkaneuvonta ovat monille tarpeen.

Hyvä koulutus takaa hyvät tulot.

– Aikaisemmin hyvä koulutus oli väylä hyvään ansiotasoon. Nyt meillä on kuitenkin 40 000 työtöntä maisteria ja työttömiä tohtoreitakin. – Silti olen sitä mieltä, että koulutus on se, johon yksilön ja yhteiskunnankin kannattaa satsata. Hyvinvointivaltion kannalta se on ollut olennaista ja pitänyt meidät kilpailukykyvertailujen kärjessä.

Kun on vähän rahaa, se vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin ja syrjäyttää.

– Köyhyys vaikuttaa kahdella tapaa: ihmisiä syrjäytetään ja he jättäytyvät syrjään. Elämme kulutusyhteiskunnassa, eikä köyhällä ole mahdollisuutta osallistua siihen. Suhteellisen köyhyyden määritelmässäkin lähdetään siitä, että pitää olla mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.

Köyhät meillä on aina keskuudessamme.

– Kyse lienee siitä, että Jeesus ajatteli, että työn köyhien parissa pitää olla osa seurakuntaa. Pitää olla ihmisiä, jotka tekevät työtä köyhien parissa ja auttavat. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat olleet tässä tärkeitä.

Köyhyys periytyy. Markku Mattila

Köyhyys on suhteellista. Suomalaisella köyhällä menee hyvin verrattuna siihen, miten ihmiset kehitysmaissa joutuvat elämään.

– Ei periydy. Köyhyys ei ole mikään geneettinen ominaisuus. Sosiaalinen liikkuvuus Suomes17 sa oli hyvä aina 1990-luvun alkuun asti. Nykyään esimerkik-

Hanna Antila

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Jäs

Lorem Ip magna a

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde 17 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Versio 2.1. Window

Jäsen

Jaakko Tapaninen Toimitusjohtaja

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Toimitusjohtaja

Lorem Ipsum sit kä magna aliqua dolo

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Versio 2.1. Windows & Mac

Jaakko Tapaninen PL 279, 00181 Helsinki

Jäsen 360°

Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 puh. 020 754 2230 gsm 040gsm 508 0400062 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 Hietalahdenranta PL 279, 0018113 Helsinki

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Jä Lo al

Jaakko Tapaninen

PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 Helsinki

Joululoma alkaa osoitteesta matkapojat.fi Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

ADVENTTIMATKALLE

BALTIAAN

RISTEILYLLE

TALLINNAAN HOTELLIMATKALLE

JOULURISTEILY TUKHOLMAAN

69€ 99€ 119€ 139€

2 pv, 24.12.

alk./hlö

Viking Line, 24.-26.12.

alk./hlö

3 pv, 23.12, 24.12.

alk./hlö

Silja Line, 23.-25.12.

alk./hlö

4 pv, 23.12, 24.12.

alk./hlö

5 pv, 22.12.

alk./hlö

KYLPYLÄÄN 4 pv, 23.-26.12. PÄRNU, Rannahotell

179€

Tuotesovellukset

164€ 173€

KÖÖPENHAMINAAN 4 pv, 4.-7.12.

PRAHAAN

Hinnat sis. aamiainen, brunssi, 2xbufetillallinen.

4 pv, 4.-7.12.

JOULURISTEILY TALLINNAAN

BERLIINIIN

Baltic Queen, 24.-26.12. alk./hlö

Visuaalinen ilme

alk./hlö

36€

Hinta sis. risteily valitussa hyttiluokassa.

4 pv, 27.-30.11.

Visuaalinen ilme

559€

Tuotesovellukset

alk./hlö

629€

649€

JOULUMATKALLE

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

VILNAAN

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

4 pv, 23.-26.12.

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

549€

alk./hlö

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

ISTANBULIIN 5 pv, 23.-27.12.

alk./hlö

799€

ROOMAAN 5 pv, 22.-26.12.

alk./hlö

999€

Hinnat alk/hlö sis. lennot, majoitus 2hh + ateriat, kuljetukset ja sisäänpääsyt matkaohjelman mukaan.

Katso matkojen lisätiedot ja varaa matkapojat.fi/joulu Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

Muutosvoima Sini Pennanen

Mika Ruoholalla on tuliterä polkupyörä, jolla hän kulkee töihin.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kuka kehtaa varastaa haudoilta esimerkiksi enkelipatsaita? Minne hän ne vie, kotiin vai omaisensa haudalle? Lapsenlapseni haudalta Helsingin pitäjän kirkon uurnahautausmaalta on viety jo kolme kertaa enkelikoristeita. Mummi

Jouduin suuren hämmästyksen valtaan lukiessani lehdessä ollutta Jani Toivolan haastattelua (Vantaan Lauri 11.9.2014). Huolestuttavinta artikkelissa oli se, kuinka hän mainitsi nyt olevan aika rynniä kirkkoon ja lähteä muuttamaan asioita. Itse mietin Vapahtajaamme, joka istui hiljaa aasinvarsan selässä tullessaan Jerusalemiin. Seisoi hiljaisena vainoojiensa edessä. Hänestä sanotaan, että hän oli kuin lammas keritsijänsä edessä, hän ei suutansa avannut. Millainen on tämän ajan ihminen, joka haluaa nyt rynniä Jumalan seurakuntaan muuttamaan sitä oman ajatuksensa mukaiseksi? Kuulostaa huolestuttavalta. Kuka suojelee kirkkoa sinne tunkevilta virtauksilta? Entä missä seisovat ne tämän ajan papit ja kirkon työntekijät, joiden tulisi uskollisesti vaalia Jumalan sanan totuutta? Kirkon kynnyksen pitää olla matala, mutta sen kustannuksella Jumalan sanan totuutta ei tule myydä, sillä vain totuus tekee vapaaksi. Onko kirkon selkäranka murtumassa tämän ajan virtauksissa? Kati

Itsenäisempään elämään Mika Ruohola asuu kehitysvammaisten ryhmäkodissa Rekolassa. Mikan lempiruoka on lasagne. Sen tekeminen onnistuu häneltä, kun ohjaaja on tukena. Omalla vuorollaan Mika laittaa ohjaajan kanssa ruokaa koko porukalle. Mika käy töissä neljänä päivänä viikossa. Töihin hän voi nyt kulkea upouudella polkupyörällä. Toimitilahuoltajaksi valmistunut Mika tekee siivoustyötä Havukoskella sijaitsevassa Paimentien toimintakeskuksessa. – Olen työssä ahkera. Saan siitä positiivista voimaa, hän kertoo. Nuorempana Mika kävi kehitysvammaisten nuortenilloissa seurakunnan Olotila-kahvilassa. Hänen rakkain harrastuksensa on musiikki. – Musiikki on mun elämä, hän sanoo. Mika käy kerran viikossa piano- ja laulutunnilla. Kerran viikossa on hänellä on myös Tähtimestarit-bändin treenit. Bändissä Mika soittaa pianoa ja laulaa. He ovat esiintyneet muun muassa Korson kirkossa. Hän kertoo fanittaneensa An-

Ruusuhaan ohjaajia Mika luonnehtii mukaviksi, mutta joskus mahdottomiksi. – Hermostun pienistä asioista, jos olen väsynyt, hän kertoo. Mikan mielestä Ruusuhaassa asumisessa on mukavaa se, että saa tehdä asioita oman mielensä mukaan. Välillä pitää kuunnella ohjeita, mutta niitä hän osaa omasta mielestään kuunnella ja noudattaa aika hyvin. Mikan tulevaisuuden haave on kihloihin meno. Hän on puhunut asiasta Liisan kanssa, mutta vielä asia ei ole ajankohtainen. Mika toivoo, että jonain päivänä hän voisi asua yhdessä Liisan kanssa. Soili Pohjalainen

Ritva-Liisa Harjumaa, Rovaniemi

#seurakuntavaalit2014 Lotta Numminen

Sohvalla istuu räsynukke, jolla on oranssit hiukset ja repaleinen paita. Se on Mika Ruoholan, 27, lapsuuden pehmolelu. Naulakon päällä on pyöräilykypärä. Tupakeittiön verhot on hankittu yhdessä vanhempien kanssa. Niissä on suuria, sinisiä Marimekon unikkoja. Nuoren miehen kodista löytyy myös televisio, stereot ja pelikonsoli. Oma terassikin on. Seinällä on isänisän maalaamia tauluja. Edesmennyt äidinisä on kehystetyssä valokuvassa. Mika asuu Ruusuhaassa, Rekolassa sijaitsevassa kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Hän muutti sinne reilut viisi vuotta sitten. Sitä ennen hän asui vanhempiensa luona Myyrmäessä. Alku Ruusuhaassa oli Mikan mukaan vähän vaikeaa. Muutokset ovat hänelle hankalia. Alun vaikeuksien jälkeen elämä uudessa kodissa alkoi kuitenkin sujua. – Tajusin, että minun pitää olla omillani, Mika sanoo. Ruusuhaassa Mika pesee pyykit ja siivoa asuntonsa itse. Asukkaat ruokailevat yhdessä.

na Abreuta siitä saakka, kun tämä oli mukana Idols-kilpailussa. Mika on käynyt hänen keikoillaan ja saanut nimmarinkin. Ruusuhaassa asuu myös Liisa, jonka kanssa Mika on seurustellut kolme vuotta. – Liisa on ihana, mukava, herttainen, rakastava, mahdoton ja myös itsepäinen niin kuin minäkin, Mika kuvailee. Kesällä Mika ja Liisa olivat lomalla Kroatiassa yhdessä Liisan isän ja tämän naisystävän kanssa. Matkasta on muistona magneetti jääkaapin ovessa.

Yleensä toinen vaihtoehto sulkee pois toisen. Ihminen on joko rakastunut tai ei. Nainen on raskaana tai ei. Jos joku kumartaa johonkin, hän samalla näyttää takapuolensa. Ihmisellä ei ole kykyä kuten roomalaisella ovien jumalalla Januksella katsoa samanaikaisesti sekä eteenettä taaksepäin. Kuitenkin maailmassa on myös muunlaisia, varsin ristiriitaisia mahdollisuuksia. On löydetty hiukkasia, jotka voivat esiintyä kahdessa paikassa yhtä aikaa. Aivan kuin Maija Virtanen olisi samalla kertaa sekä Tampereella että Roomassa. Maamme kirjoitti yhteisymmärryssopimuksen Naton kanssa. Jotkut asiantuntijat toteavat, että Suomi on lähestymässä Natoa, kun taas toiset julistavat, että maamme ei ole ollenkaan lähestymässä Natoa. Todella kaksiselitteinen tilanne ja tulkinta. Tulee mieleen, että valtiomme solmi aikoinaan YYAsopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Silloinkaan ei moni tiennyt, olimmeko täysin itsenäisiä vai sittenkin riippuvaisia itäisestä naapuristamme. Joka tapauksessa olemme säilyneet vapaana valtiona vuosikymmeniä, kiitos neuvottelukykyisten ja maltillisten presidenttiemme, kuten esimerkiksi Urho Kekkosen. Harkitsevaa ja maamme etuja puolustavaa linjaa tuntuu nykyinenkin presidenttimme noudattavan. Ovat asiat sitten niin tai näin, jatkosodan päättymisestä on kulunut jo 70 vuotta. Saamme olla kiitollisia myös siitä, että maassamme uskaltaa vielä tokaista: lämpimät onnittelumme monitaitoiselle, salaperäiselle Suomi-neidolle!

”Mä uskon lähimmäisen rakkauteen” Asta Kokkarinen, Tikkurilan seurakunnan vapaaehtoinen

Katso video:

vantaanlauri.fi

– Tänne on joka aamu mukava tulla, sanoo Jaana Türkmen (oik.). Myös työpari Jenni Mikkola kiittelee työpaikan hyvää ilmapiiriä.

Töissä palkkatuella Jenni Mikkolalle ja Jaana Türkmenille työttömyys on enemmän kuin tuttua. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVAT MARKKU MATTILA

enni Mikkola, 26, ja Jaana Türkmen, 57, aloittavat yhteisen työpäivänsä arkiaamuisin kello 8. Molemmilla on takanaan työttömyyttä. Kun se jatkui jatkumistaan, töitä järjestyi lopulta Korson Työttömistä. Siellä työskentelee palkkatuella kaiken kaikkiaan yhdeksän työntekijää. Mikkolan ja Türkmenin työpisteenä on kahvila-ruokala. Päivän aluksi he käyvät käsiksi rutiinitehtäviinsä. He keittävät kahvia ja laittavat esille pullia, jotka on saatu lähikaupasta poistoina. Saman tien tarkistetaan, että kylmätiloista löytyy maitoa, mehua ja vettä. Asiakkaille kahvila aukeaa kello 8.30.

Edullinen lounas työt tömille ja eläkeläisille

Kolmena päivänä viikossa työhön kuuluu myös lounasruoan valmistaminen. Silloin raaka-aineet käydään ostamassa ja hakemassa talon autolla etukäteen. – Maanantaisin ja torstaisin on tarjolla kastike- tai laatikkoruokaa. Tiistai on keittopäivä. Työttömät ja eläkeläiset voivat syödä täällä edullisesti. Meidän tehtävämme on suunnitella ja toteuttaa ruoat, Jenni Mikkola kertoo. – En ollut tätä ennen tehnyt kahvila- ja ruoanlaittotöitä muuten kuin kotona. Kun aloitin marraskuussa, minut opastettiin hyvin alkuun, sanoo Jaana Türkmen ja kertoo olevansa

viiden lapsen äiti. Vain 17-vuotias kuopus on enää alaikäinen ja asuu äitinsä kanssa. Mikkola on puolestaan suorittanut catering-alan palveluvastaavan tutkinnon Variassa Hiekkaharjussa. Hän aloitti työnsä Korsossa tammikuussa.

Ammattikoulu ei tuonut työpaikkaa Työtoverukset tutustuivat toisiinsa jo ennen nykyistä työpaikkaansa. Viime syksynä molemmat työskentelivät tekstiilityöpaja Vantaan Valossa kolmen kuukauden jakson, osittain samaan aikaan. Sitä ennen Jenni Mikkola oli työttömänä kaksi vuotta. – Kun valmistuin ammatti-

koulusta vuonna 2008,työmarkkinat olivat huonot, ja sen jälkeen ihmisiä on irtisanottu koko ajan. En ole saanut töitä. Ravintolatyötä olen päässyt kokeilemaan vain muutaman vuoron, kun serkullani oli ravintola. Kokemusta on kuitenkin karttunut useista työpajoista ja työharjoitteluista. – Ehkä onnistuisin löytämään työtä, jos olisin kokki. Palveluvastaavan ammattitutkinto ja työkokemukseni eivät riitä kokiksi, Mikkola pohtii. Kaikesta huolimatta hän ei kadu, että suoritti ammattikoulun. – Haaveilin ravintola-alasta ja siitä, että pääsisin toteuttamaan omia ideoitani. Pidän käsillä tekemisestä.

Myyntityö kiinnostaisi

Myös Jaana Türkmen tietää omat taitonsa ja kiinnostuksensa kohteet. – Myynti- ja asiakastyö ovat olleet minun juttuni. Mutta minulla ei ole mitään ammattikoulutusta, olen käynyt vain elämänkoulua. Hän on myynyt vaatteita ja kankaita, kultasepän tuotteita, elektroniikkaa ja lahjatavaroita. – Kun olin työttömänä, tein sijaisuuksia päiväkodissa. Kaverin kautta pääsin kouluavustajaksi erityisluokalle. Kokeilin myös siivoustyötä, mutta olin silloin raskaana eikä nelikymppinen kroppani kestänyt sitä. Halusin mieluummin kokoai-

7 Kuinka vantaalainen?

kaisena syntyvän lapsen. Viimeisin yritys päästä työelämään oli kioskimyyjän työ. Se alkoi palkkatuella, mutta työnantaja lupasi, että työstä tulisi vakinainen. – Kioskissa työskentelin yksin ja sain itse suunnitella koko päivän. Se oli mukavaa, mutta loppui lyhyeen. Kun omistaja myi toisen kioskinsa, joutuivat viimeksi tulleet lähtemään. Jaana Türkmenillä on nyt takanaan kymmenen vuotta yhtäjaksoista työttömyyttä.

Työpajassa tienasi 700 euroa kuukaudessa Viimesyksyinen tekstiilityöpaja oli Türkmenin mukaan työte liäs paikka. – Siellä piti ommella ja silittää koko ajan. Minulle oli yhtä tuskaa, kun joutui istumaan paikallaan. Minun on pakko päästä välillä liikkumaan, Türkmen kertoo. – Siellä oltiin tarkkana siitä, ettei kukaan saanut olla sen näköinen, ettei hänellä ole mitään tekemistä. Pajalla kävi paljon vierailijoita. Silti sitäkään pitkäaikaistyöttömille tarkoitettua työpajaa ei enää ole. Työpajalaiset eivät saa palkkaa, vaan työmarkkinatukea. – Työmarkkinatuen 522 euron lisäksi saa kulukorvauksia 9 euroa työpäivältä. Se tekee yhteensä noin 700 euroa kuukaudessa. Se on vähän, kun jotenkin pitäisi elää, asua ja syödä, Mikkola toteaa.

Rahoja joutuu laskemaan koko ajan Jenni Mikkola ja Jaana Türkmen tekevät nyt töitä palkkatuella. Molemmat saavat korkeinta korotettua palkkatukea, joka on bruttona 1340 euroa kuukaudessa. Työtä tehdään 6 tuntia päivässä. Türkmen on suunnitellut rahankäyttöä ja laatinut omia ja perheen budjetteja suunnilleen koko elämänsä. Yksinhuoltajuus on tuonut asioihin omat lisänsä ja mutkansa. Työssäolo lisää paperirumbaa. Palkkakuitti on toimitettava eteenpäin joka kuukausi sosiaalitukien saamiseksi. – Ehkä minunkin pitäisi hankkia vihko ja ruveta laatimaan budjetteja, kun koko ajan joutuu kuitenkin laskemaan rahoja, Mikkola miettii. Hän arvelee, että rahankäyttöä on vaikea suunnitella myös

Petri Harju, 46, isännöi Ilon kautta! -komediaklubia Saara Vuorjoki

”Jotkut suunnittelevat elämäänsä kuukausiksi eteenpäin, mutta minä en ajattele edes seuraavaa päivää. Elän päivän kerrallaan.” siksi, että 18-vuotiaaksi asti hänellä oli kaikkea, mitä hän tarvitsi. Lisää sai, kun kertoi, että tarvitsi. Ei tarvinnut miettiä puutteita.

Tulevaisuutta on vaikea ajatella Palkkatuella on mahdollista työskennellä kaksi vuotta. Tosin toisena vuonna työviikko on vain kolmipäiväinen, ja palkka sen mukaisesti noin 500 euroa pienempi. – Toisen palkkatukivuoden päättyessä olen 58-vuotias. Minun on vaikea kuvitella, että kukaan ottaisi minut silloin enää töihin. Mahdollisuuksiani huonontaa se, että kroppani reistailee. Väsyn ja selkää ja jalkoja särkee. En ehkä kykene enää kokopäivätöihin, Jaana Türkmen arvioi. Jenni Mikkola sanoo, ettei hän osaa ollenkaan ajatella tulevaisuuttaan. – Jotkut suunnittelevat elämäänsä kuukausiksi eteenpäin, mutta minä en ajattele ensi viikkoa enkä edes seuraavaa päivää. Elän päivän kerrallaan. Partioharrastus on jäänyt aikoja sitten, eikä tilalle ole tullut mitään uutta. – Joskus vedän lenkkikengät jalkaan ja lähden lenkille, mutta sitäkään ei tapahdu joka viikko.

Haaveissa työ ja sähkökitara Monilla Jenni Mikkolan kavereilla on lapsia. – Ainakin toistaiseksi minulle riittävät kavereiden lapset. Ehkä suurin syy siihen on työttömyys. Haluaisin päästä kiinni työhön. Toisaalta myös oma itsenäistymiseni voi olla vielä vähän kesken. Jaana Türkmen kertoo eläneensä Jennin ikäisenä aika lailla toisenlaista elämää kuin Jenni nyt elää. 24-vuotiaana hän oli jo kolmen lapsen äiti. Haave monilapsisesta perheestä oli päällimmäisenä, ja se täyttyi. Mielessä on toki vielä täyttymättömiäkin toiveita. – Isäni oli muusikko. Vanhempani hankkivat minulle viulun, mutta se ei ollut minun juttuni. Poikani soittivat 50-vuotispäivilläni sähkökitaroilla minulle tärkeän kappaleen. Olisi mukava, jos minäkin pystyisin soittamaan sähkökitaraa yhdessä heidän kanssaan, kun seuraava vuosikymmen täyttyy. T

80 % helsinkiläinen

80 % helsinkiläinen Ensimmäinen kotini oli yksiö Kalliossa Flemarilla Karhupuiston kulmassa. Asunnossa ei ollut suihkua eikä taloyhtiössä saunaa. Välillä kävimme saunomassa isäni vanhempien luona Herttoniemessä. Olin 10-vuotias, kun muutimme mutsin ja faijan kanssa Koivukylään. Palasin stadiin muuttaessani kotoa 17-vuotiaana. Tie vei poikamiesboksista Urheilukadulta Pohjois-Haagan kautta Myllykoskelle. Avioeron jälkeen muutin taas Töölöön. 20 % vantaalainen Palasimme entisen vaimoni kanssa yhteen. Asuimme ensin Päiväkum-

20 % vantaalainen

mussa ja sitten viisi vuotta Sipoossa biodynaamisella tilalla, jossa olin renkinä. Kaksitoista vuotta sitten muutimme rintamamiestaloon Tammistoon. Asun siellä nyt uuden vaimoni ja kolmen alakouluikäisen lapsemme kanssa. Minulla on yhteensä viisi lasta ja kaksi lapsenlasta. Teen komediaa ja kuvataidetta. Aiemmin olen tehnyt töitä niin taksikuskina kuin filosofian tuntiopettajanakin. Kirjat ovat minulle tärkeitä. Vaikka koen olevani stadin kundi, kotini on siellä, missä kirjani ovat. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi Vantaan Lauri alkaa ilmestyä harvemmin? Vantaan Lauri muuttuu ensi vuoden alussa vain joka toinen viikko ilmestyväksi lehdeksi. Miksi, päätoimittaja Pauli Juusela?

– Vantaan seurakunnilla ei ole enää varaa julkaista joka viikko ilmestyvää lehteä. Lehden toimituksesta riippumattomat kustannukset ovat karanneet käsistä. Erityisen paljon ovat vaikuttaneet arvonlisävero ja jakelun hinnankorotukset. Muuttuuko lehden sisältö jotenkin?

– Samalla kun lehden ilmestyminen harvenee, lisäämme sen sivumäärää. Haluamme pitää kiinni lehden laadusta ja huolehtia siitä, että lehti on monipuolinen ja ajankohtainen. Tuoko ilmestymistahdin muuttaminen säästöjä Vantaan seurakunnille?

– Ilman tätä muutosta lehden budjettia olisi pitänyt kasvattaa vähintään 130 000 eurolla. Se ei ole mahdollista, kun seurakunnissa on tiukka säästölinja, joka joh-

tuu yleisestä taloudellisesta tilanteesta, kirkosta eroamisesta ja muuttoliikkeestä. Lehdestä löytyvät nykyään tiedot viikon tapahtumista seurakunnissa. Onko näin tulevaisuudessakin?

– Kyllä, paitsi että lehteen tulevat kahden viikon tapahtumat. Suunnitteilla on myös pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen verkkolehti. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

– Vaikka lähes joka kotiin jaettava paperinen lehti on edelleen Vantaan seurakuntien ylivoimaisesti tavoittavin viestintäväline, niin on paljon ihmisiä, jotka lukevat kaiken netistä. Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdillä on tällä hetkellä kullakin omat verkkosivunsa, mutta nyt suunnittelemme yhteistä verkkolehteä, joka alkaisi ilmestyä kevään 2015 aikana. Uskomme, että yhdessä saamme enemmän aikaan ja tavoitamme uusia lukijoita. Hanna Antila

PĂśytĂ¤

Helena Nyman on yksi Matalan kynnyksen maanantain vapaaehtoisista.

on katettu Leipää ja joku jolle puhua – sitäkin on seurakuntien diakonia. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT HANS VON SCHANTZ

Maanantai klo 11–12:

Perunoita, nakkikastiketta, juustovoileipiä, kahvia. – Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää, lukee Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti psalmia 146. Kirkossa vietetyn hartauden jälkeen Matalan kynnyksen maanantai jatkuu lounaalla seurakuntasalissa. Aamupäivän ai-

Diakoniatyöntekijä Heli Leskinen toivottaa ruokailijat tervetulleiksi Hakunilan kirkolle.

Tiistai klo 9–11:

Kahvia, teetä, mehua. Leipää, juustoa, makkaraa, kurkkua, tomaattia. Pullaa.

86-vuotias Olga Kapanen tulee Diakoniakahvilaan Rekolan kirkolle rollaattorinsa kanssa. Niin hän tekee joka viikko. – Asun ihan tässä lähellä. Täällä on tuttuja. Jutellaan elämästä ja siitä kun on vanha. Tunnen työntekijöitäkin. Rekolan Kapanen osoittaa seinällä oleseurakunta vaa taulua, jossa on kauris. Sen ∞ jäseniä 13 192 (31.7.2014) hän on lahjoittanut kirkolle. ∞ kolme diakoniatyöntekijää Nyt häntä mietityttää hu∞ 1209 diakonian asiakaskonhu, että naapurustossa on taktia vuonna 2013 eräs vanhus kuollut nälkään. ∞ 99 diakonian vapaa Sen jälkeen Kapaseltakin on ehtoista kysytty, onko hänellä ruokaa. Apua kuulemma saisi, jos pyytäisi,

kana nakkikastiketta ja perunaa käy syö– Sinkulle, jolla ei ole ruuanlaittotaimässä 76 ihmistä. Kotiinviemisiksi heil- toa, tämä on juhlaa. On kiva, kun täällä le jaetaan paikallisen S-marketin lahjoit- saa kotiruokaa. tamaa leipää. Make ja Anna asuvat Hakunilassa, mutRuuan laittaa palkattu emäntä, mutta ta jotkut tulevat paikalle kauempaakin. vuoronumeroiden jaon, kattauksen, lei Samassa pöydässä istuva mies on matpien voitelun, kahvinkeiton ja jälkien siis- kustanut Länsi-Vantaalta. timisen hoitavat vapaaehtoiset. Yksi heis– Olen työtön, ja jotakin ohjelmaa piti tä on Helena Nyman. täksi päiväksi keksiä. Täällä on ihan hy– Olen aina tykännyt olla mukana täl- vä tunnelma. Tänne saavat tulla kaikki, laisissa töissä. On ihan kohokohta aloit- jotka haluavat. taa maanantai täällä ja tavata ystäviä ja Matalan kynnyksen maanantai on pyökavereita, hän kertoo. rinyt Hakunilassa jo kymmenkunta vuotMake on käynyt Matalan kynnyksen ta. Diakoniatyöntekijä Heli Leskinen armaanantaissa vuosia ja ollut välillä va- vioi, että lämmin lounas ja leivänjakelu paaehtoisenakin. ovat useimmille tärkein syy tulla paikalle. – Mutta nyt en pysty seisoskelemaan, – Mutta kyllä yhteisöllisyyskin merkitkun tuli lonkkamurtuma. Olen see, se, ettei tarvitse yksin syösekä työtön että sairauslodä. On myös niitä, joille harmalla. Työttömän talotaushetki on tärkeä. ToiHakunilan udessa ilmainen ateria set taas mieluummin seurakunta tuntuu. Täällä on hyodottavat hartauden ∞ jäseniä 16 319 (31.7.2014) vät ruuat, hän sanoo. ajan kirkon eteisessä ∞ neljä diakoniatyöntekijää Ruokaa kehuu myös ja tulevat sitten mu∞ 1471 diakonian asiakaskoneläkeläinen Anna. kaan syömään. taktia vuonna 2013 ∞ 92 diakonian vapaa ehtoista

Diakoniatyöntekijä Irma Liljeström ja Olga Kapanen vaihtavat kuulumisia Rekolan kirkon Diakoniakahvilassa.

10 mutta hän ei ole halunnut. Aikaisemmin Kapanen itse auttoi naapureita: kävi kaupassa ja vei mattoja ulos. Ja kun hänellä ei ollut televisiota, naapurit kutsuivat kylään katsomaan. Diakoniatyöntekijä Sannamari Rusi kiertää tervehtimässä ja halaamassa kahvilla istujat. Heitä on monenikäisiä, kolmekymppisistä eläkeläisiin. Pöydissä päivitellään esimerkiksi menneen kesän

säätä: toisille kesä oli hieno, toisille ihan liian kuuma. Diakoniakahvila on toiminut Rekolassa pian vuoden. Sitä pyörittävät vapaaehtoiset, mutta paikalla on myös seurakunnan työntekijöitä. Samaan aikaan on diakoniapäivystys. – Tässä on mukavampi jonottaa päivystykseen. Mutta ei läheskään kaikilla ole tarvetta puhua työntekijöille, usein riit-

tää, että kahvilassa on seuraa. Jaamme myös lahjoituksina saatuja vaatteita tarvitseville, Rusi kertoo. Diakonian vastaanotolla Rusi kohtaa ihmisiä, jotka elävät taloudellisessa ahdingossa. – Kun joutuu jatkuvasti tulemaan toimeen hyvin vähällä, se näännyttää ja leimaa ihmistä. Se myös rajoittaa sitä, mitä voi tehdä. Kun ei ole tuloja, ei voi läh-

teä mihinkään. Jo Helsinkiin tai elokuviin lähteminen on mahdotonta. Yritämme täällä tarjota edes hetkeksi jotakin mukavaa. – Köyhiä on kaikenikäisissä. Nuorilla voi olla vielä unelmia ja toiveita siitä, että elämä muuttuu. Tuntuu siltä, että jo nelikymppiset ajattelevat, että elämä on eletty, eikä töihin enää pääse. Loppuelämä on sitten olemista ja tyytymistä. Sosiaaliohjaaja Tiina Kentta Vantaan kaupungilta, Safia Moallin ja Zarghoona Niazi tutustuvat syksyn satoon.

Keskiviikko klo 17–20.30:

Lehtikaalisalaattia, punajuuri-kikhernepihvejä, perunamuusia, fenkolicoleslawia. Omenapaistosta, vaniljakastiketta. Porkkanoita, punajuuria, omenoita ja muuta syksyn satoa odottaa ruokakerholaisia Koivukylän koulun keittiössä. Monikulttuurinen ruokakerho on esimerkki yhteistyöstä, jota Rekolan seurakunta tekee kaupungin ja eri järjestöjen kanssa. Päävastuun viime syksynä alkaneesta kerhosta kantavat Rekolan ja Korson Martat. – Osanottajia on ollut vaihtelevasti, parhaimmillaan yli kymmenen. Lisääkin mahtuisi mukaan. Ideana on, että joka toinen kerta laitetaan suomalaista ruokaa ja joka toinen kerta jotakin muuta. Kustannukset jaetaan kaikkien kesken, kertoo Seija Pyökäri Rekolan Martoista. Safia Moallinille ruokakerho on tuttu edellisvuodesta. Hän kehuu erityisesti kalakeittoa ja pizzaa. – Teen kotona myös suomalaista ruokaa. Lapset tykkäävät sämpylöistä ja lihakeitosta, Moallin kertoo. Zarghoona Niazi muutti Afganistanista Suomeen 14 vuotta sitten. Alussa ruokaostosten teko oli vaikeaa: kaupoista ei tahtonut löytyä tuttuja raaka-aineita ja pakkausten etiketit olivat vain suomeksi ja ruotsiksi. Jotkut kasvikset, esimerkiksi lanttu ja nauris, ovat Afganistanissa

paljon vahvemman makuisia. Niitä Niazi toisinaan kaipaa. Rekolan seurakunnassa monikulttuurisuustyö on diakoniatyöntekijä Irma Liljeströmin vastuulla. Ruokakerhon lisäksi seurakunta on mukana naisten uskontokeskusteluilloissa. Kesällä ollaan mukana monikulttuurisilla perheleireillä, syksyllä järjestetään leirit miehille ja naisille erikseen. – Haluamme poistaa ennakkoluuloja puolin ja toisin. On parempi elää rinnakkain, jos ei tarvitse pelätä. Liljeströmin mukaan alueen maahanmuuttajien ongelmat ovat samoja kuin suomalaisillakin: työttömyyttä ja siitä johtuvaa taloudellista niukkuutta. Sen lisäksi monet kohtaavat rasismia. – Hirveintä minusta on se, että lapsia haukutaan ja uhkaillaan. Usein asialla ovat suomalaiset humalaiset aikuiset. Liljeström kokee olevansa yhteisötyöntekijä, jonka tehtävänä on ihmisten saattaminen yhteen. Sitä ei voi tehdä linnoittautumalla kirkolle. On liikuttava siellä missä ihmisetkin, Isä Camillon tyyliin. – Hädän ääripää ei löydy, jos me emme mene kirkosta ulos. Eikä aina sitten-

Diakonia Vantaalla Vantaan seurakunnissa työskentelee 25 diakoniatyöntekijää. Vuonna 2013 heillä oli yhteensä 12 700 asiakaskontaktia. Lisäksi yhteisen seurakuntatyön palveluissa työskentelee yhdeksän diakoniatyöntekijää, jotka vastaavat muun muassa vammais-, päihde- ja asuntotyöstä. Diakonian vapaaehtoisia Vantaan seurakunnissa on noin 800. Diakonian toimintakulut Vantaalla olivat viime vuonna 2,9 miljoonaa euroa, mikä on hieman alle 10 prosenttia Vantaan seurakuntien kaikista toimintakuluista. Suurin diakonian menoerä olivat henkilöstökulut, jotka olivat lähes 1,8 miljoonaa euroa. Taloudellisiin avustuksiin käytettiin noin 290 000 euroa.

kään. Usein hätä jää kodin seinien sisälle. On yksinäisyyttä ja päihde- ja mielenterveysongelmia. Liljeström kaipaa välittämisen kulttuuria, jossa jokaisella olisi rohkeutta kysyä vaikka naapurilta tai työtoverilta, mitä hänelle kuuluu ja kuinka hän voi. Hän muistuttaa, että diakonia on jokaisen kirkon jäsenen, ei vain siihen palkattujen työntekijöiden, tehtävä. Tehtävään ovat jo tarttuneet monet vapaaehtoiset. He käyvät tapaamassa esimerkiksi vanhuksia ja sairaita. Vastaavasti työntekijöiden kotikäynnit ovat viime vuosina vähentyneet. – Vapaaehtoisten tehtävä on kuunnella, ja siihen voi jokainen kouluttautua. Monesti vapaaehtoinen voi olla työntekijää parempi kohtaamaan ihmisiä. Hänellä saattaa olla omakohtaista kokemuksesta esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta. Liljeströmiä harmittaa, ettei seurakunnalla ole tarpeeksi resursseja vapaaehtoisten palkitsemiseen ja kouluttamiseen. – Olisi kiva viedä heidät vaikka retkelle joskus. Arvostus näkyy siinä, mihin meillä on aikaa ja rahaa.

11 Torstai klo 9–11:

Kaurahiutaleita, makaroneja, näkkileipää, hernekeittoa, lihapullia, tonnikalaa. Eläkeläismies tulee Hakunilan seurakunnan diakoniapäivystykseen. Hän on saanut alueelta asunnon, mutta asumistukipäätöksen viipymisen vuoksi rahaa ei tällä hetkellä ole edes ruokaan. Seuraava eläke tulee parin viikon päästä. Pöydän toisella puolella istuva diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti tarkastelee miehen tiliotetta ja kyselee puhelin- ja nettilaskuista. Hän varmistaa, että vuokra on maksettu. – Sanon kaikille asiakkaille, että kun on tiukkaa, vuokra pitää maksaa ensimmäisenä. – Siitä olen pitänyt huolen. Vuokrarästejä ei ole ollut, vaikka olisin muuten miten töppäillyt, mies vakuuttaa. Huhanantti päättää antaa miehelle osto-osoituksen lähikauppaan. – Se ei paljon ole. 20 euroa pystyn kirjoittamaan, hän muistuttaa. Diakoniapäivystykseen ei tulla huvin vuoksi. Mies kertoo, että avun hakemiseen on aina kynnys, oli kyse sitten seurakunnasta tai kaupungin sosiaalitoimistosta. – Lapun kanssa kauppaan meneminen on tiukka paikka. Jos myyjä alkaa kysellä ja takana on jonoa, tekisi mieli vajota maan alle, hän sanoo. – Henkilötodistus pitää olla mukana ja lappu kannattaa antaa kassalle ihan aluksi, niin ei tule ongelmia, Huhanantti neuvoo. Rahat ovat lopussa seuraavaltakin asiakkaalta. – Tunnustan ihan suoraan, että olen ryypännyt muutaman viikon ja kaikki rahat meni. Nyt olen hakeutunut A-klinikalle, kun tuntui, ettei tästä mitään tule, mies aloittaa. Huhanantti kyselee muitakin kuulumisia ja tarkistaa, onko vuokranmaksusta tullut juomisputken aikana huolehdittua. Puhutaan juomisen haitoista ihmissuhteille ja terveydelle ja mietitään, mikä miehen saa retkahtamaan juomaan. Tavallisesti tällaisessa tapauksessa

Diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti jakaa ruoka kasseja ensiavuksi diakoniapäivystyksessä.

asiakkaalle myönnetään muovikassillinen kuivaruokaa ja säilykkeitä. Nyt Huhanantti arvioi tilannetta ja käy keskustelemassa naapurihuoneessa kollegansa kanssa. Asiakasta päätetään tukea myös pienellä osto-osoituksella. – Jospa tämä auttaisi sinua tsemppaamaan sinne kuntoutuskurssin alkuun, Huhanantti toivoo. Diakoniapäivystys on seurakunnan ensiapuasema. Sinne tullaan yleensä silloin, kun rahat ovat lopussa ja asiat solmussa. – Yksinasuvat, työttömät keski-ikäiset miehet ovat selvästi suurin diakoniapäivystyksen asiakasryhmä. Melkein kaikki aloittavat puhumalla rahasta, mutta myöhemmin tulee muitakin pohdintoja. On helpompaa pyytää konkreettista apua ja sitten ohessa saa puhuttua muustakin, kertoo Huhanantti. – Iso osa työtä vastaanotoilla on taloudellinen neuvonta. Selvitetään, mistä ja miten apua voisi hakea. Joskus avataan laskupino yhdessä ja arvioidaan, missä järjestyksessä ne kannattaa hoitaa. Se on kuin kädestä pitämistä. Jos haluaa rauhassa purkaa sydäntään, diakoniatyöntekijöille voi varata myös keskusteluajan. Heli Leskisen mukaan tavallisia syitä ovat elämän kriisit: avioero, läheisen kuolema ja sairaudet. Jotkut haluavat pohtia ihmissuhteita tai vanhemmuutta. – Yksi tosi iso ongelma on yksinäisyys, jota on varmaan paljon enemmän kuin me tiedämme. Vaikeasti yksinäisten kynnys lähteä esimerkiksi seurakunnan toimintaan voi olla liian korkea. Silloin kotoa hakeminenkaan ei auta, Leskinen miettii. Hän lisää, että aina asiakkaiden tilanteeseen ei löydy ratkaisua. Jotkut kamppailevat vuosia taloudellisen niukkuuden, masennuksen tai päihdeongelmien kanssa. – Vaikka emme voisi tehdä muuta, voimme kuitenkin kuunnella ja kohdata siinä hetkessä. T

Auttamista, kohtaamista, lähelle tulemista. Niin määrittelee diakonian Mikko Malkavaara, joka työskentelee tutkijana ja opettajana diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyönohjaajia kouluttavassa Diakonia-ammattikorkeakoulussa. – Kirkko tekee diakoniatyötä, koska elämä on epätäydellistä. Tarkoituksena on auttaa niitä, joiden hätä on suurin ja jotka eivät saa muualta apua, Malkavaara sanoo. Painotus kaikkein huonoosaisimpien auttamiseen vahvistui diakoniatyössä 1990-luvun laman myötä. Silloin apua alettiin kohdistaa yhteiskunnan turvaverkoista tipahtaneille. Kehitettiin erilaisia ruokaavun muotoja ja velkaantunei-

den auttamista ja osallistuttiin myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aiemmin seurakuntien diakoniatyö oli ollut paljolti erilaisia piirejä, ryhmiä ja retkiä erityisryhmille, esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille. Jonkinlaista diakonian uutta nousua Malkavaara odottaisi myös nyt, kun taloustilanne on taas synkistynyt. – Apua tarvitsevia on yhä enemmän, mutta löytävätkö seurakunnat uusia keinoja tavoittaa heidät? Malkavaara arvioi, että nykyisin seurakuntien diakoniatyö tavoittaa huono-osaisista ne hyväosaisimmat. Ne, joilla menee kaikkein huonoimmin, sen sijaan jäävät usein löytämättä. Siis ketkä?

– Ne, joiden toimeentulo on huono ja joilla on mielenter veys- ja päihdeongelmia ja jotka saattavat olla myös asunnottomia. Näihin liittyy koettu yksinäisyys: se, että ihminen ei tunne olevansa kiinnostava kenenkään kannalta, Malkavaara vastaa. Seurakuntien mahdollisuudet taloudelliseen avustamiseen ovat pienet. Malkavaaran mukaan aineellinen apu on lähinnä laastaria, vaikka sillä voikin yksittäisissä tapauksissa olla iso merkitys. Ennemmin pitäisi miettiä, miten saataisiin yksinäisyyteen tuomitut kokemaan itsensä hyväksytyiksi. Malkavaaran mielestä diakonia voisi vielä nykyistä enemmän olla etsimistä ja saatta-

Esko Jämsä

Suurimpaan hätään Mikko Malkavaara tutkii ja opettaa Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

mista. Se voisi etsiä eri alueiden tyypillisiä riskiryhmiä – esimerkiksi koulupudokkaita, maahanmuuttajia tai päihdeongelmai-

sia – ja saattaa heitä pois yksinäisyydestä toisten luo sekä vertaistuen että yhteiskunnan tarjoamien palveluiden piiriin.

Taivaspaikka Pyhäpäivä

21.9.

”Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää.”

Kirkoissa puhutaan kiitollisuudesta ja toisista huolehtimisesta.

(Toinen kirje korinttilaisille 9:6)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mitä pitää tehdä päästäkseen taivaaseen? Älä kulje ohi! neuvoi Jeesus. ”Mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?” kysyi muuan lainopettaja kerran Jeesukselta. Jeesus tuli köyhästä galilealaisesta kylästä eikä ollut käynyt kouluja. Lainopettaja oli oppinut mies, mutta häntä kaihersi kysymys siitä, miten hänen pitäisi elää. Hän halusi panna kiertävän saarnamiehen testiin. Jeesus otti miehen vakavasti, ja heidän välilleen sukeutui keskustelu, joka koskee uskonnon ydinkysymystä. Niin kuin Jeesuksella oli usein tapana hän esitti vastakysymyksen. Hän tiedusteli mieheltä, mitä tämä oli itse pyhistä kirjoituksista lukenut. Mies vastasi, että Jumalaa tulee rakastaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Jeesus totesi: Tee niin, niin saat elää! Mies ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan kysyi: Kuka sitten on minun lähimmäiseni?

Miestä vaivasi kysymys siitä, mitä lähimmäisen rakastaminen käytännössä tarkoittaa ja mihin se velvoittaa. Miten pitkälle rakkauden vaatimus ulottuu? Keitä kaikkia se koskee? Tarkoittaako se vain omaa lähipiiriä, perhettä, sukulaisia ja oman kansan jäseniä vai koskeeko se myös muualta tulleita, erilailla ajattelevia, toisin uskovia ja jopa vihollisia? Jeesus vastasi hänelle kertomalla tarinan eräästä samarialaisesta, juutalaisessa yhteiskunnassa halveksittuun joukkoon kuuluneesta ihmisestä, joka näki tiellä ryöstetyn ja henkihieveriin hakatun miehen eikä kulkenut ohi vaan auttoi tätä. Lue tämä Luukkaan evankeliumin 10. luvussa oleva kertomus Raamatusta. Anna sen haastaa ajatteluasi. Mikä on uskon ja rakkauden ydin? Kysymys on tärkeä, sillä se, miten näet Jumalan, vaikuttaa siihen, miten näet maailman ja toiset ihmiset.

Mietiskele Jeesuksen kertomaa tarinaa. Mitä tuo muuan auttaja teki? Anna sen vaikuttaa sinuun. Niin kuin tarinan auttaja katsoi tien poskessa viruvaa miestä ja sääli häntä, niin Jumala katsoo maailmaa ja meitä. Anna heidän myötätuntonsa sulattaa sydämesi.

”Niin kuin auttaja katsoi tien poskessa viruvaa miestä, niin Jumala katsoo meitä.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Toiset ihmiset ovat elämän suurin lahja. Meistä ei tule vahvoja, ellei meitä jo varhain katsota silmiin ja sanota: ”Tervetuloa elämään. Sinä olet hyvä ja ainutlaatuinen. Sinua on odotettu.” Me emme opi luottamaan omiin voimiimme, ellei meidän annetta yrittää ja ellei meitä seistä tukemassa, kun horjumme. Tukea saanut jaksaa myöhemmin tukea ja nostaa toisia. Me emme oppi rakastamaan itseämme hyvine ja huonoine puolinemme, ellei meitä rakasteta ja ellei meidän anneta etsiä oman elämämme hyvää. Kuinka voisinkaan rakastaa itseäni, jos en ole ollut edes joskus hyväksytty ja nähnyt toisen ihmisen ilon olemassaolostani? Emme opi kunnioittamaan toisten vapautta, ellemme edes joskus saa tuntea, että ympärilläm-

me on avaraa tilaa hengittää ja ilmaista tunteita. Emme uskalla luottaa toisiin ihmisiin, ellei joku ole joskus seissyt vierellämme ja antanut ymmärtää, ettei hän lähde siitä mihinkään, vaikka olisi miten vaikeaa. Emme jaksa uskoa ja luottaa, ellei meihin ole uskottu ja luotettu. Siitä rakentuu luja itsetunto ja uskallus elää omannäköistä elämää. Persoonallisuuden pohja rakentuu varhain. Kun aikuisena alamme avata solmujamme, joudumme joskus menemään hyvin kauas taaksepäin niitä selvittämään. Kiitos siis kaikille ihmisille, joiden vuoksi meistä tuli sitä, mitä tänään olemme. Nyt on joka päivä mahdollisuus tutkia, kenen tietä me voimme vuorostamme helpottaa. Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Ihmisille kiitos

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme. Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 21.9. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu kirkon kerhotilassa. Huilimessu su 21.9. klo 10. On the Road – Hukassa vai matkalla? Keskustelijavieraina joukko seurakunnan alueella asuvia tai kasvaneita nuoria aikuisia. Musavieraana Ace Mark. Lastenhoito. Iltapalaa messun jälkeen. ■■ Muksukirkko ke 24.9. klo 9.30. Jumalan kämmenellä. Lyhyt jumalanpalvelus lasten ehdoilla. ■■ Oopperakerho ke 24.9. klo 17.30 nuortentilassa. Asiantuntijavieraana oopperalaulaja Henrik Lamberg. Kerho tutustuttaa seurakuntalaisia musiikki- ja näyttämötaiteisiin. Nuorten messu ke 24.9. klo 19. Messuvalmistelut aloitetaan klo 18. Messu on avoin kaikenikäisille.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 7.10. klo

18. Kirjana Eric Metaxasin Bonhoeffer – pastori, marttyyri, näkijä, vakooja! Voit lukea myös samasta aihepiiristä Paavo Rintalan kirjan Marian rakkaus. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 21.9. klo 15. Laulun ja rukouksen iltapäivä. Lammaspolku 1:n kerhotila Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin alkaen 25.9. klo 16. Keskustelu päivän aiheesta muiden piiriläisten kanssa avaa Raamattua entistä syvemmin. Piiriä vetää kukin seurakunnan papeista vuorollaan. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 ■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin alkaen 21.9. klo 11. Lasten oma kirkkohetki, jossa kuullaan Raamatun kertomuksia, lauletaan lasten virsiä, hiljennytään ja askarrellaan. Muualla ■■ Korttelipyhäkoulu sunnuntaisin alkaen 21.9. klo 10 Äeskuja 4 N 14:ssä. ■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin alkaen 21.9. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1. Kastettu Vincent Christian Samuel Scwartz. Avioliittoon kuulutettu Annakaisa Manninen ja Tero Olavi Jalkanen. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Virasto on suljettu to 25.9. korson.seurakunta@evl. fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. ■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 18.9. klo 17.30 kappelissa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat. Miesten saunailta to 18.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa. ■■ Perhekerho pe 19.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii. Tasauspäivän messu su 21.9. klo 10. Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahveilla puhutaan käynnissä olevasta tasauspäivän keräyksestä. Myytävänä kortteja ja leivonnaisia lähetystyön hyväksi. ■■ Pyhäkoulu su 21.9. klo 10. Päivi Miettinen ja Satu Leisola. Valon messu su 21.9. klo 17. Riikka Wikström, Tero Fleminch, Petri Väljä ja Airi Saloniemi. Nuorten toteuttama. Kirkkokahvit Nuortenkulmassa. ■■ Perhekerho ma 22.9. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii. Runopiiri ma 22.9. klo 13 kirkon kokoustilassa. ■■ Satakieli-kuoro ma 22.9. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamis ma 22.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 22.9. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. ■■ Satakieli-orkesteri ti 23.9. klo 15. kirkkosali 2:ssa. Katulähetys ke 24.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10. Lähetyspiiri ke 24.9. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen. Vierailijana lähetysseura yhteyshenkilö Lauri Kananen.

Hommissa

Nuoriso työnohjaaja Enni Korhonen ”Aloitin Tikkurilan seurakunnassa nuorisotyönohjaajan sijaisena elokuun alussa. Työhöni kuuluu muun muassa isoskoulutusta, yhteistyötä koulujen kanssa ja Walkers-kahvilailtojen järjestämistä. Walkers-toiminta on Aseman lapset -yhdistyksen ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Sen tärkein toimintamuoto ovat Walkers-kahvilat, joita on eri puolella Suomea. Meillä Tikkurilan seurakunnassa Walkers-kahvilassa on avoimet ovet tiistaisin kello 18–19.30 ja perjantaisin kello 19–22 osoitteessa Unikkotie 5 C, 2. kerros. Perjantai-iltaisin kahvilaa pyörittävät meidän työntekijöiden lisäksi täysiikäiset, vapaaehtoiset työntekijät. Walkers-kahvilassa nuoret saavat oleskella vapaasti, juoda kahvia pientä maksua vastaan ja tavata ystäviä. He voivat myös pelata biljardia, pöytäfutista tai lautapelejä. Useimmiten nuoret hengailevat pöytien ääressä ja sohvilla. Tämä vuosi on Walkers-toiminnan 20-vuotisjuhlaa ja sen kunniaksi järjestämme Tikkurilan kirkon edessä pop-up-kahvilan, jossa kuka tahansa voi tulla käymään. Tarjoamme kahvia tai teetä ja jotain pientä purtavaa. Kerromme kävijöille Walkers-kahvilatoiminnasta ja siellä voi myös ilmoittaa halukkuutensa toimia kahvilan vapaaehtoisena työntekijänä.” Nina Riutta

Pop-up-Walkers-kahvila pe 19.9. klo 16–18 Tikkurilan kirkon edessä, Asematie 12.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9. ■■■ Vauvamuskari perjantaisin klo 9.30–10. Riikka Jäntti. ■■■ Perhemuskari perjantaisin klo 10—10.30. Riikka Jäntti. Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30. Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas. Messu su 21.9. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi. Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. ■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Ker-

ho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Lähetyspiiri to 25.9. klo 18–20. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 Vuorovaikutustaidot parisuhteessa ti 23.9. klo 18–19.30. Kuuntelemisen ja puhumisen perustaidot, tunteet ja tarpeet, ristiriidat. Luennoitsijana Sari Liljeström Kataja Parisuhdekeskuksesta. Luennolle voi osallistua yksin tai kaksin. Lastenhoito yli 2-vuotiaille. Vapaa pääsy. ■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15– 15.45. ■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 4–6-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30. ■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11. Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 30.9.– 18.11. klo 13.30–15. Yhteensä kahdeksan kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi. Muualla Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi? Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503. Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löydät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi. Kastettu Jessica Sonja Viktooria Koskinen, Bea Casandra Moilanen, Minea Maia Liisa Orädd, Sami Olli Nophanan Utriainen, Vilja Wilhelmiina Virmanen, Minea Eleonora Virmanen. Avioliittoon kuulutettu Sami Juhani Koho ja Satu Maria Koski, Marcel Enthoven ja Eeva-Kaisa Ylönen. Hautaan siunattu Irma Sinikka Pajuvuo 82 v.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11. Rukousryhmä perjantaisin klo 18. Pentti Eskelinen. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu su 21.9. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-ilta su klo 17. Seija Jalonen, erikoissairaanhoitaja. Huom! 22.9. Ei ole Matalan kynnyksen maanantaita. SPR-verenluovutus ma 22.9. klo 14–19. Omaishoitajuuden ilot ja surut -keskusteluryhmä ma klo 15.15–16.45. Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 23.9. klo 13–14.30. Teknologianlainaamo esittäytyy. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18. Raamatturyhmä ti klo 18. Virsivartti ke 24.9. klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi asukkaita neulomalla esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin porukassa. Langat saa kirkolta. Tule mukaan matkalle uskoon ja elämään ke 24.9. klo 18.30. Tutustumme Roomalaiskirjeeseen, Ihmisen syyllisyys ja omahyväiset moralistit. Eero Junkkaala. Viikkomessu torstaisin klo 18. ■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45. Uudet laulajat tervetulleita, voit tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 146 Sururyhmä läheisensä menettäneille 11.11. alkaen tiistaisin klo 18. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 3.11. mennessä p. 09 830 6500. Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista. Ryhmään voidaan ottaa enintään 8 ryhmäläistä. Mukana pastori Tiina Palmu ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Seurakunnissa tapahtuu 18.9.–25.9.

Isät ja pikkuiset kerhoon Ilolan seurakuntatalolla (Soittajankuja 1) kokoontuu tiistai-iltaisin kerho, johon ovat tervetulleita isät vauvan tai leikki-ikäisen lapsen – tai molempien – kanssa. Illan aikana nautitaan yhdessäolosta muiden isien ja lasten kanssa ja ideoidaan tulevaa toimintaa. Tarjolla on pieni iltapala (2 e / perhe). Tiistaina 23.9. klo 17.30–19 aiheena on partavaahtoaskartelu. Lisätietoja pastori Tuula Lapveteläinen, p. 050 523 6308 tai tuula.lapvetelainen@evl.fi.

Seurakunnissa tapahtuu 18.9.–25.9.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.9. klo 18

seurakuntasalissa. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Iltarukousryhmä ke 24.9. klo 18.30 kappelissa. Vanhemman väen piiri to 25.9. klo 13. Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Naisten saunailta to 25.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 18.9. klo 9–11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii. Nupe – nuorten perjantai 5–7-luokkalaisille pe 19.9. klo 17.30–20.30. Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa. ■■ Perhekerho to 25.9. klo 9–11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 23.9. klo 9–11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii. Muualla Varhaisnuorten kerhot alkoivat viikolla 37, muutamissa kerhoissa on vielä tilaa. Ilmoittaudu osoitteessa www.korsonseurakunta.fi > varhaisnuoret (7–14-vuotiaat). Kastettu Meea Mirja Aliisa Pärnänen, Pyry Maxwell Wesley Aarnio, Nea Linnea Schmidt, Veera Kristiina Huttunen, Aada Sofia Dolk. Avioliittoon kuulutettu Masi Oskari Nieminen ja Emmi Marianne Majaneva. Hautaan siunattu Hellin Marjatta Rinne 91 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. ww.vantaanseurakunnat.fi/ rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706. To 25.9. ei ole diakoniapäivystystä. Tiedot piireistä ja muusta säännölli-

sestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11 alle 2-vuotiaille lapsille vanhemman seurassa. Kaiken kattava kerho varhaisnuorille torstaisin klo 16.30. Ilmoittaudu Hanna Postille p. 050 535 3072. ■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Messu su 21.9. klo 10. Marja-Liisa Malmi, Sirkku-Liisa Niemi. ■■ Pyhäkoulu su klo 10 päiväkerhotiloissa. Nikkaristipalaveri ma 22.9. klo 10. Keskustellaan mm. uusimmista vakuutusasioista. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Taikinatassut-kerho varhaisnuorille tiistaisin klo 17.30. Ilmoittaudu Hanna Postille p. 050 535 3072. Vapaaehtoispalaveri ti 23.9. klo 17.30. Mukana Mirja Röytiö ja Irma Liljeström.

Sanan ja ylistyksen ilta ti 23.9. klo 19.

Mikko Matikainen, aiheena Turva Jumalassa. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Iltamessu ke 24.9. klo 20. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.9. klo 13, keittolounas (5 e) klo 12. Vieraana Jutta Urpilainen, joka tarinoi elämänsä arvoista ja virsistä. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30–11. Tervetuloa aamupuurolle. ■■ Asolan avoimet ovet perheille torstaisin klo 12–15. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.30. Minikokit-kerho varhaisnuorille maanantaisin klo 18. Ilmoittaudu Hanna Postille p. 050 535 3072. ■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 23.9. klo 18. Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Muualla Uskontojen ilta su 21.9. klo 17 Kafnetissa, Rautkallionkatu 3. Aiheena uskonnon merkitys naisen arjessa. Tee- ja kahvitarjoilu. Ota mukaan jotain pientä naposteltavaa. Poikien sählykerho tiistaisin klo 16 Kytöpuiston koululla, Peltoniemenkuja 1. Ilmoittaudu Hanna Postille p. 050 535 3072. Monikulttuurinen ruokakerho naisille ke 24.9. klo 17 Koivukylän koulun opetuskeittiössä, Kustaantie 10. Kastettu Mertsi Richard Allan Hagert, Väinö Tapani Kurvinen, Jooa Benne Niittyvuopio. Avioliittoon kuulutettu Jussi-Pekka August Vuorinen ja Saana-Maria Heiskanen, Hannu Tapani Olin ja Marja Helena Naaralainen. Hautaan siunattu Riitta Liisa Pöyhönen 69 v. TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniapäivystystä ei ole to 25.9.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Hääyö pe 19.9. Tilaisuus on kaikille avoin. Hääparien ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta mukaan tarvitaan avioliiton esteettömyystodistus ja molempien henkilöllisyystodistukset. Vihkivuorojen jako alkaa kirkolla klo 19.30. Luomakunnan sunnuntain messu su 21.9. klo 12. Satu Huttunen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 18.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe. Tikkurilan Hannojen lähtö lenkille to 18.9. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 18.9. klo 18 viraston asiakastilassa. ■■ Perhekerho pe 19.9. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Walkers-nuortenkahvila pe 19.9. klo 19–22 nuorisotilassa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulu-

piiri la 20.9. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Paluumuuttajien piiri su 21.9.klo 15 auditoriossa, Unikkotie 5 C. Näytöksessä Viimeinen juna Inkeriin -elokuva. Keskustelua. Mukana Inkeriliiton puheenjohtaja Alina-Sinikka Salonen. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 21.9. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Hanna Raunu. Gospel-lattarit ma 22.9. klo 18 nuorisotilassa. Tanssitunnin hinta 2 e, mukaan tarvitaan juomapullo, pieni pyyhe ja sukat/tanssitossut. Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 22.9. klo 18– 20 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Jaakko Hyttinen. Sansan medialähetyspiiri ma 22.9. klo 18.30 viraston asiakastilassa. ■■ Tikkurilan perhepäivä ti 23.9. klo 9.30–12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 23.9. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulassa klo 11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 23.9. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Rukouspiiri ti 23.9. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs, Johanna Jakonen. Aamurukouspiiri ke 24.9. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. ■■ Torstaitupa–tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 25.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa. Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe. Näppärin sormin to 25.9. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Kudomme sukkia lahjoitettavaksi omalla alueellamme ja myytäväksi kansainvälisen diakoniatyön hyväksi. Tervetuloa kutomaan, myös sukkalankalahjoituksia otetaan vastaan. Lisätietoja Anita Saloselta, p. 050 411 2675 tai anita.salonen@evl.fi. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 25.9. klo 18 viraston asiakastilassa. Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 19.9. klo 15.30. Samppa Laakso. Paluumuuttajien piiri su 21.9. klo 15. Päivi Helén. ■■ Omalla äänellä lauluryhmä ti 23.9. klo 18.30. Terje Saard. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 19.9. klo 9.30–14. Naisten jumppa ja sauna pe 19.9. klo 18. Päivi Helén. ■■ Pyhäkoulu su 21.9. klo 11. ■■ Kerho isille ja lapsille ti 23.9. klo 17.30–19. Isä voi tulla mukaan vauvan tai / ja leikki-ikäisen lapsen kanssa. Pieni iltapala 2 e / perhe. Lisätiedot pastori Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308 tai tuula.lapvetelainen@ evl.fi. Ilolan seurakuntakodilla pidetään syystalkoot la 27.9 klo 10–14. Siistimme yhdessä piha-aluetta. Talkooväelle tarjolla kasvissoppaa ja kahvia. Mahdollisuus myös saunoa, oma pyyhe mukaan. Ennakkotiedustelut talkoista paivi.makinen@evl.fi. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Luomakunnan sunnuntain messu su 21.9. klo 10. Päivi Helén, Toni Fagerholm, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 18.9. klo 9.30–11. ■■ Arki-illan pyhäkoulu ke 24.9. klo 18. ■■ Perhekerho to 25.9. klo 9.30–11.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten rukouspiiri pe 19.9. klo 18. ■■ Perhekerho ma 22.9. klo 9.30–11. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 23.9. klo 9.30–11. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 23.9. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 19.9. klo 9.30–11. ■■ Pyhäkoulu su 21.9. klo 11. Kartanokosken piiri to 25.9. klo 18. Aiheena lähetystyö Japanissa. Muualla

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta esi-

merkiksi vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Esimerkiksi taulujen kiinnittämiseen seinälle, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi. Malminiityn eläkeläiskerho ma 22.9. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä alkaa kokoontua ma 13.10. lähtien klo 13–15 Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Äitiys on ihanaa, mutta voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Ryhmässä jaetaan kokemuksia toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Ryhmää vetävät pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Ilmoittautumiset 22.9.–6.10. tuula.lapvetelainen@evl. fi, lisätietoja, p. 050 523 6308. Kastettu Eevert Viljami Päykkönen, Celinda Marie Ståhl, Veikko Elias Ilmari Möttönen, Miina Heidi Eveliina Kolehmainen, Mikael Tapani Pajamo, Seela Tilma Sipilä, Akseli Woitto Olavi Miettinen, Jare Kristian Olavi Kokko, Eevert Sisu Samuel Kinnunen, Sanni Kerttu Edith Teräs, Kristian Oscar Mikael Peltokangas, Anni Emilia Sopanen, Greta Hilma Helena Niskanen, Lassi Otso Alfred Katainen, Markus Kibet Räisänen, Alex Edvin Hällfors, Saimi Lotta Juntunen, Elsa Matilda Kemppainen, Emilia Eleo nora Outinen, Viljami Aarne Tapani Salminen, Mio Elian Sinivaara, Eerika Iisa Sofia Tenkanen, Roni Juhani Tiisanoja, Lilia Helmi Matilda Vikman. Avioliittoon kuulutettu Niki Aleksi Meronen ja Paula Kristiina Liimatainen, Eero Juhani Hämäläinen ja Anna Liisa Elina Fjällström, Matti Tapani Lehtinen ja Laura Maria Kela, Jukka Kalevi Vepsäläinen ja Outi Sisko Sanelma Immonen, Kim Juhani Lautamo ja Jenni Karita Leino. Hautaan siunattu Rauni Marjatta Mattsson 84 v, Ilppo Antero Nisula 83 v, Irja Kyllikki Heilä 79 v, Kaisa Liisa Lankinen 78 v, Sisko Maila Orvokki Romppainen 74 v, Sirkka Helena Anneli Karppinen 62 v, Lea Johanna Gylden 56 v, Sinikka Linnea Lindqvist 80 v, Kerttu Tellervo Kettunen 79 v, Mikko Juhani Lindberg 75 v, Mirja Anneli Pentala 75 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi ke 24.9. klo 13–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe

klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone. ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 18.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Miesten piiri to 18.9. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Kesästä syksyyn. Messu su 21.9. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Ahti Riihimäki, Mark Saba, Ritva Holma. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 21.9. klo 10 kerhohuone 4. ■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Raamattupiiri Ilosanoma ma 22.9. klo 17.30–19. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Raamattupiiri ke 24.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli. ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 25.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Lasten messu su 21.9. klo 12. Maari Santala, Kari Jerkku. Kirkkokahvit. ■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30. ■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20. Naapurimessu su 21.9. klo 12. Antti Isopahkala, Eveliina Pulkkinen, kanteleensoittaja Maisa Kumpulainen. Kirkkokahvit. Toivon tuulet su 21.9. klo 17. Pertti Peussa: Herätyksen ajat. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 22.9. klo 18.30–20. Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu. ■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Lukupiiri ke 24.9.klo 17.30 Olotila. Anilda Ibrahimi: Ajan riekaleita. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10– 11.30.

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 18.9.–25.9.

Lapsille

Vieraana Markku Mattila

Markku Mattila

– Omia tunteitaan ei pidä vähätellä, Iida Rekunen sanoo.

Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström Mitä erityistä on parisuhteen vuorovaikutuksessa? – Parisuhde on lähisuhde. Usein ajatellaan, että kun lähisuhteessa saa olla kotonaan, siinä saa myös taantua ja puhua ja tehdä mitä sattuu. Työpaikalla moni käyttää vuorovaikutustaitojaan ihan sujuvasti, mutta kotona ne saattavat unohtua.

Tukea narsistien uhreille Vertaistukiryhmässä narsis tien uhrit voivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea. Vantaalainen Iida Rekunen alkoi pari vuotta sitten lukea narsismista. Hän sai narsismia käsittelevistä kirjoista tukea omiin kokemuksiinsa ja halusi auttaa muita. Rekunen on jakanut kokemuksiaan ja kannustanut muita keskustelijoita Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivujen keskustelupalstalla. Tänä syksynä hän aloitti yhdistyksen vertaistukiryhmän vetäjänä ja on menossa yhdistyksen vertaistukiohjaajille suunnattuun koulutukseen. – En ole mikään terapeutti. Ryhmän tarkoitus on tarjota vertaistukea, Rekunen sanoo. Hän haluaa tarjota ryhmään osallistujille paikan, Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11. Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d ■■ Pyhäkoulu ma 22.9. klo 10.30. Kastettu Ida Amilia Lehonmaa, Sisu Mikael Andersson, Tuomas Pentti Johannes Leppänen, Nea-Lina Alexia Järvinen. Avioliittoon kuulutettu Antti Pekka Finne ja Suvi Helena Vilmunen, Hannu Juhani Kotipalo ja Anna Katariina Kiviranta. Hautaan siunattu Bertta Aronen 94 v, Kirsti Koivulainen 93 v, Kirsti Margareta Hyttinen 92 v, Anja Kaarina Rehumäki 87 v, Terttu Onerva Kivi 84 v, Reko Untamo Salokoivu 84 v, Anneli Sylvia Lauronen 63 v, Varpu Elina Söderström 62 v.

jossa omat kokemukset voi tuoda esiin ja niitä ymmärretään. Rekunen toivoo ryhmäläisten huomaavan, etteivät he ole yksin asian kanssa. Vertaistukiryhmään osallistuminen on luottamuksellista eikä siellä tarvitse esiintyä omalla nimellään. Rekusen ohjaama vertaistukiryhmä kokoontuu Asolan seurakuntatalolla tämän vuoden aikana vielä neljä kertaa. Ryhmään voi osallistua vaikka vain yhden kerran. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi varma, onko tekemisissä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vai muuten hankalan tyypin kanssa. – Omia tunteitaan ja kokemuksiaan ei pidä vähätellä, Rekunen sanoo.

Kuinka tärkeätä on, että puhutaan ja kuunnellaan vuorotellen? – Vastavuoroisuus on tärkeätä, mutta vielä olennaisempaa on, mitä ja miten puhutaan ja ettei puhuta mitä tahansa. Tärkeintä on puhua siitä, mikä lisää läheisyyttä. Se tarkoittaa, että kumpikin puhuu omista tunteistaan ja tarpeistaan. Eikä niistäkään tarvitse puhua paljon. Miten vuorovaikutusta voisi parantaa? – Ehdotan pienten askelten ohjelmaa. Ensimmäinen kohta on, ettei kaikkea tarvitse sanoa ääneen. Toiseksi neuvon tarkistamaan aina, kuuleeko oikein, ennen kuin ryhtyy raivoamaan. Mitä tehdä, jos muutos tuntuu mahdottomalta? – Joku voi ajatella, ettei pysty hallitsemaan tunneilmaisuaan, mutta totta kai pystyy, kunhan harjoittelee. Silloinkin, kun on tyytymätön parisuhteeseensa, kannattaa ensimmäiseksi kiinnittää huomiota puhumiseen ja kuuntelemiseen. Ulla-Maija Vilmi

Soili Pohjalainen

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 23.9. klo 18– 20 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Pastorskansliet stängt to 25.9. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 21.9. kl. 10. A. Paavola, I. Hokkanen. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 21.9. kl. 12. A. Paavola, I. Hokkanen. Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets to 25.9. kl. 13. Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomssamling ons 24.9 kl. 18. ■■ Dagsläger 16.–17.10. kl. 8.30–

16.30. För barn i åk 1–6. Vi leker, sjunger, pysslar och äter tillsammans. Lägret kostar 25 e, utfärd till äventyrsbadet Caribia ingår i priset. Utfärd till äventyrsbadet Caribia i Åbo fre 17.10. Start från parkeringen vid Helsinge kyrka S:t Lars kl. 9. Pris: in-

träde till Caribia och ev. lunch. Barnen behöver ha en vuxen med sig. Anmälningar till lägret och utfärden senast 1.10. alexandra.blomqvist@ evl.fi eller tfn 050 566 8266. Martinristi församlings centrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 22.9. kl. 9.30–12. Andra utrymmen ■■ Allsång ons 24.9. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström och Anders Ekberg. ■■ ViAnda-kören ons 24.9. kl. 12–14 i Helsinggård, Konungsvägen 2. Döpta Olivia Viola Kankare, Ava Victoria Luukkonen. Döda Bjarne Bernt Bernhard Eklund 74 år. PERHENEUVONTA Eroryhmä alkaa ti 23.9. klo 8.30–10

perheneuvonnan Myyrmäen toimistolla, Pudasrinne 4 H 97. Ryhmä kokoontuu yhteensä kymmenen kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi. VAMMAISTYÖ

Kehitysvammaisille Nuorten ilta pe 19.9. klo 18–20 Olo-

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -luento ti 23.9. klo 18–19.30 Pyhän Annan lastenkirkolla, Koulutie 11. Sari Liljeström Katajaparisuhdekeskuksesta. Lastenhoito yli 2-vuotiaille. tilassa, Unikkotie 5 a, Vehkapolun kävelykatu. Voit tutustua uusiin kavereihin, kuunnella musiikkia, askarrella, pelata pelejä ja pitää hauskaa yhdessä. Lopussa yhteinen hartaushetki. Musakerho la 20.9. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3. Kerho sopii kaiken ikäisille kehitysvammaisille, jotka nauttivat musiikista ja rytmistä. Ohjaajina Ritva-Leena Tuuli, Maaret Hirvensalo ja vapaaehtoisia. Omaisten ryhmä ke 24.9. klo 10– 11.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan mieltä askarruttavista asioista. Lisätietoja: vs. kehitysvammaistyön diakoni Maaret Hirvensalo p. 050 433 4232 tai maaret.hirvensalo@evl.fi. Näkövammaisille Kimppakävelyä ma 22.9. klo 13–16 Pyhän Laurin kirkon puistossa, Kirkkotie 45. Kokoonnumme Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla kello 13. Kävelemme kirkkomaan ympäri ja joen vartta noin 3 km ja sen jälkeen juomme kahvit tai teet Pakarintuvalla. Käsityökerho ma 22.9. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Huovutettavien lapasten aloitus ja kahvipussit hyötykäyttöön. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610. Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe

26.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo. Pyhäkoulu lapsille. Vapaata keskustelua. OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Olotilateltta maalaismarkkinoil-

la 27.–28.9. klo 9–17 uudella Tikkurilan torilla. Kysy neuvoa internetin, tabletin ja puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13. Valokuvia 1920–80-lukujen Tikku-

rilasta 24.9. saakka. Perunanpesua Keravanjoessa. Vantaan kaupunginmuseo. Öljyvärimaalauksia 26.9.–23.10. Ari-

Matti Salmijärvi. Kesän sävyjä. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI

Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

25-VUODEN KOKEMUKSELLA

Tilaa kätevästi kotiovellesi asti:

Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Veräjämäen vehreässä ympäristössä. Uudistuneissa tiloissamme on nyt myös monipuolinen

5€

kuntosali asukkaiden kuntoutukseen. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström ja muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta. Uutena toimintana lyhtyaikaishoidon kuntoutusjaksot.

Hoivakoti Varpula

Äyräpääntie 25,02140 Espoo

puh. 040 509 9923

puh. 040 509 9924

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 010-3284780

TUTUSTUMISTARJOUS!

Kynsisakset tai -leikkuri

15€

UUTUUDET

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE

Pitkävartinen kampa

WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

09 276 360 fennokauppa.fi

LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ EDULLISESTI

Hoivakoti Vuoksela

Jokiniementie 11 A, 00650 Hki



Erilaisia avaajia alk.

13€

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla. Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa. Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi. Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Tarjoukset ovat voimassa 30.9.2014 asti. Hinnat eivät sisällä toimituskuluja.

Terveyttä ja hyvinvointia arkeen

FENNO MEDICAL OY

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Sillä niin on Jumala maailmaa rakaStanut

JOHANNEKSEN EVANKELIUMI

Palkittu ja kiitetty elokuva Jeesuksen elämästä ja ihmeteoista kuten apostoli Johannes niistä kirjoitti. Jeesuksen roolissa loistava Henry Ian Cusick ja kertojana Christopher Plummer.

Armo jää – Kalevi Lehtisen sanoja vuosien varrelta Kirja täynnä rakastetun evankelistan Kalevi Lehtisen hengellistä viisautta ennen julkaisemattoman kirjemateriaalin pohjalta. Miten täydellinen sanoma ja epätäydellinen ihminen sopivat yhteen? Olli Valtosen esipuhe ja Leena Lehtisen loppusanat. 22,00 (24,90)

www.islasales.fi

2961

1 levy • Draama • Tekstitys: suomi • Ääni: Dolby Digital 2.0 ja Dolby Digital 5.1 • Kesto: 181 min

Kirkon Ulkomaanapu

Kuparinen kivikaulakoru

JOHANNEKSEN

Sambiasta Hiotusta korukivestä, kuparilaatasta ja kuparilangasta Sambiassa käsintehty kaulakoru afrikkalaisessa korupussissa.

EVANKELIUMI

1690

5012

Anna-Liisa Valtavaara

Ohjaus Philip Saville

Syyllinen olo

Johanneksen evankeliumi dvd

Syyllisyydentunne ei aina kerro todellisesta syyllisyydestä. Kuinka erottaa toisistaan oikea ja väärä syyllisyys? Entä kuinka tunnistaa niiden vaikutus omaan elämään ja ihmissuhteisiin? 29,61 (32,90)

Raamattuelokuva jossa on satsattu aitouteen. Erittäin hyvät arviot saanut elokuva sopii monenikäiselle katsojalle. Pääosissa: Henry Ian Cusick, Christopher Plummer. Suomenkielinen tekstitys. K12.

1500 Elämä maistuu hyvältä

– nalleviisautta Välillä on hyvä vetää henkeä, tuulettaa ajatuksiaan ja katsella ympärilleen. Silloin huomaa, että onni löytyy läheltä. Onhan juuri tänään mitä hienoin päivä! 15,00 (18,90)

UUSI TIE

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1800

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

17 Palveluja tarjotaan

keittiötuning.ﬁ

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.ﬁ

Usko hyvän tekemiseen

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT ––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

“En usko, että on olemassa mitään muuta työtä, missä voisin näin kokonaisvaltaisesti auttaa toista ihmistä.”

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

Millaiseen hyvään sinä uskot?

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Surun kohdatessa et jää yksin

Vuokrata halutaan

Täyden palvelun toimisto

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Pe 19.9. klo 18 Pukinmäen srk-kodissa Su 21.9. klo 16 Seuratuvalla Su 21.9. klo 18 Vanhankirkon salissa Järvenpäässä. Siioninvirsiä ja Siionin kannelta. To 25.9. Wähäväkisten juhlaveisuu-messu Kallion kirkossa klo 18.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Vinjetti Jutta Urpilainen toivoo, että talouselämässä puhuttaisiin enemmän siitä, mikä on oikein ja mikä on kohtuullista.

Arvoja ja armoa Jutta Urpilaisen mielestä taloudessa ja politiikassa on oltava tilaa myös arvokeskustelulle. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

un ajat ovat taloudellisesti vaikeat, on mietittävä, mikä on oikeasti tärkeää. Silloin korostuvat arvot, joiden pohjalta päätöksiä tehdään. Tätä mieltä on Jutta Urpilainen, joka valtiovarainministerinä ja SDP:n puheenjohtajana vietettyjen vuosien jälkeen totuttelee taas kansanedustajan rooliin. Mielellään hän olisi jatkanut kummassakin tehtävässä, mutta toisaalta uuteen elämänvaiheeseen liittyy paljon hyvää. – Asioilla on aina kaksi puolta. On ikävä tiettyjä asioita entisestä elämästä, ihmisiä ennen kaikkea. Toisaalta kun ministerin vastuu otetaan harteilta, olo ihan konkreettisesti kevenee. Nyt voi olla taas oman kalenterinsa rouva, Urpilainen kuvailee. Jutta Urpilaista ovat elämässä ja politiikassa ohjanneet kristilliset arvot. Ne tulevat kodin perintönä, mutta kirkko tuli hänelle tutuksi myös päiväkerhossa, pyhäkoulussa ja rippileirillä. – Rippileirin jälkeen suhteeni kristinuskoon lähentyi ja pohdin uskonkysymyksiä. Olin myös isosena, seurakuntanuorten toiminnassa ja nuorisotyön johtokunnassa. – Kuvailisin kristinuskoa kivijalaksi, jonka päälle elämäni on rakentunut. Kristillisyyttä vasten voi myös peilata omaa toimintaansa.

Uskonnon ei tarvitse olla tabu Moni suomalainen kokee, että uskonasioista on vaikea puhua. Poliitikolle uskonnollisuudesta puhuminen voi olla riski, sillä moni pelkää uskonnon ja politiikan sekoittumista toisiinsa. Jutta Urpilainen on ollut tässä poikkeus. Hän on puhunut us-

kosta ja mediassa on pantu merkille muun muassa hänen kaulassaan roikkuva ristikoru. – Suhteeni uskontoon on sellainen, että en ole halunnut peitellä sitä, mutta en toisaalta myöskään tuoda poikkeuksellisen paljon julki, Urpilainen summaa.

Talousjärjestelmämme on kestämätön

Jutta Urpilaista on mietityttänyt paljon arvojen, etiikan ja talouden suhde toisiinsa. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisessä tai veronkierrossa ei ole kyse pelkästään rahasta, vaan myös siitä, mikä on oikein.

Arvojensa pohjalta Urpilainen tahtoo puolustaa myös pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jonka taustalla on ajatus toisesta huolehtimisesta. – Meistä kukaan ei voi valita elämänsä lähtökohtia. Siksi hyvinvointivaltiota tarvitaan. Ei pidä vähätellä yksilön omaa

”Kuvailisin kristinuskoa kivijalaksi, jonka päälle elämäni on rakentunut.”

puolustusvoimista ja energia- ja yritystuista. Tulonsiirtoihin koskeminen oli minulle vaikeaa ja mietin, kuinka esimerkiksi lapsilisien leikkaus vaikuttaa kummilapseni perheeseen, jossa on 13 lasta. Toisaalta poliitikkona Urpilainen on päässyt näkemään ja kuulemaan myös paljon sellaista, mikä muuten olisi voinut jäädä huomaamatta. – Olen esimerkiksi käynyt pari kertaa tutustumassa Heikki Hurstin Laupeudentyö-yhdistyksen toimintaan. Siellä näkee sellaista hätää, jota ei kovin moni arjessaan näe.

Turvaa tarvitaan Julkisuudessa olevat ihmiset voivat Urpilaisen mielestä olla esimerkkejä siitä, ettei uskonnon tarvitse olla mikään tabu, vaan se voi olla ihan normaali osa elämää. Ilmapiiri on hänen mielestään muuttumassa avoimemmaksi. – Kun minut vuonna 2008 valittiin SDP:n puheenjohtajaksi, jotkut ajattelivat, ettei tuossa asemassa oleva voi kantaa ristiä kaulassaan ja liputtaa yhden uskontokunnan puolesta. Nyt negatiiviset puheet asiasta ovat loppuneet ja olen saanut myös paljon positiivisia viestejä asiasta. Hän toivoo, että kristilliset arvot ovat näkyneet myös siinä, miten hän on poliittisella urallaan toiminut. Esimerkiksi armon käsite on ollut hänelle tärkeä. – Olen halunnut rohkaista ihmisiä siihen, ettei pidä pelätä virheitä liikaa, vaan pitää muistaa, että elämässä voi joskus aloittaa myös uuden sivun. Esimiehenä olen painottanut sitä, että mieluummin kokeillaan kuin jätetään kokonaan tekemättä.

Urpilaisen aloitteesta valtiovarainministeriö järjesti alkuvuodesta keskustelutilaisuuden siitä, voiko taloutta ja etiikkaa yhdistää. Keskustelijoina oli myös kirkonmiehiä, arkkipiispa Kari Mäkinen, Suomen katolisten piispa Teemu Sippo ja ortodoksisen kirkon metropoliitta Ambrosius. Idean keskustelutilaisuuteen Urpilainen sai Vatikaanissa, jossa hän vieraili puhumassa muun muassa veroparatiiseista. – Koen, että kirkolla on paitsi yhteiskunnallinen tehtävä myös arvokeskustelijan ja arvojohtajan rooli. Siksi myös kirkko voi osallistua keskusteluun siitä, voiko taloutta ja etiikkaa yhdistää. Keskustelua arvoista tarvitaan, sillä nykyinen talousjärjestelmä on Urpilaisen mielestä rikki. Taloudessa tavoitellaan mahdollisimman suuria voittoja ja koko järjestelmä perustuu luonnonvarojen kestämättömään hyödyntämiseen. Tarvittaisiin keskustelua siitä, mikä on kohtuullista. – Jos näin jatketaan, maapallo ei kestä, Urpilainen sanoo.

vastuutakaan, mutta yhteiskunnan pitää olla kuin trampoliini, joka kannattelee ja nostaa ylös esimerkiksi silloin, kun työpaikka menee.

Numeroiden takana on ihmisiä Kauniista ajatuksista huolimatta moni joutuu politiikassa tekemään kompromisseja ja päätöksiä, jotka osuvat myös niihin, joilla menee huonosti. Valtion budjetissa pieneltä tuntuva leikkaus voi olla suuri sille, johon se kohdistuu. Jutta Urpilainen kertoo yrittävänsä aina asettua sen ihmisen asemaan, jota päätös koskettaa, ja miettivänsä, miten hän itse asian kokisi. Laaja ystäväpiiri, johon kuuluu erilaisia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, on Urpilaisen mukaan auttanut häntä säilyttämään kosketuksen tavalliseen arkeen. – Pitää muistaa, että lukujen takana on aina ihmisiä. – Viime talvena meidän piti päättää, säästetäänkö tulonsiirroista. Aikaisemmin lähtökohtana oli ollut, että niistä ei säästetä, ja oli säästetty jo esimerkiksi

Jutta Urpilainen kertoo arvostavansa suuresti etenkin kirkon tekemää diakonia- ja kasvatustyötä. Hän tietää myös, että kirkossa on paljon asiantuntemusta ihmisten arjesta. Urpilaisen mielestä kirkko voisi olla vieläkin äänekkäämpi arvokeskustelun herättäjä ja ylläpitäjä. Hän uskoo, että sitä kyllä kuunneltaisiin. – Eikä pelkästään politiikassa, vaan myös talouselämässä. Esimerkiksi World Economic Forumissa, jossa olin, käytiin keskustelua eriarvoisuuden lisääntymisestä. Se on jo niin suurta, että se hidastaa talouskasvuakin. Kun ajat ovat epävarmat ja tulevaisuus pelottaa, kirkko ja sen sanoma voivat Urpilaisen mukaan tuoda ihmisille heidän kaipaamaansa turvaa. – Hengelliselle sanomalle on tässä ajassa tilausta. Kuten ystäväni piispa Irja Askola on asian pukenut sanoiksi, Jumala ei käy YT-neuvotteluja. T Jutta Urpilainen vierailee Pirjon ja Pentin tarinatuvassa to 25.9. klo 12 Rekolan kirkolla. Viiden euron hintainen keittolounas klo 12. Ohjelma alkaa klo 13.

Aikamerkki

Videobloggaaminen on tuonut Eetu Pesoselle itsevarmuutta.

Vloggaajaksi sattumalta Eetu Pesonen, 22, tykkää äidin tekemästä lasagnesta ja Tampereesta. Pienenä hän tykkäsi pelata kirjastosta lainattua Masa Mainio -tietokonepeliä. Rippileirillä vietetty viikko oli elämän parhaita eikä kiusaaminen sovi hänen mielestään kenellekään. Nämä asiat käyvät selviksi, kun katsoo Eetun Youtube-kanavilleen lataamia videoita. Länsivantaalaisesta Eetusta tuli videobloggaaja eli vloggaaja sattumalta vajaat kolme vuotta sitten. Chatti arpoi Eetulle tuntemattoman keskustelukumppanin, joka ehdotti että Eetu alkaisi tehdä videoita Youtubeen.

– Sanoin olevani väärä henkilö siihen, Eetu kertoo. – Olin silloin ujo ja epävarma. En halunnut esiintyä. Parin viikon päästä Eetu, Vaskivuoren lukion medialinjan kasvatti, kuitenkin rohkaistui ja latasi Youtubeen ensimmäisen videonsa. Nyt hänen Eeddspeakskanavallaan on yli 149 000 tilaajaa ja Eeddplays-kanavalla yli 83 000 tilaajaa. Aamuisin sähköpostissa odottaa muutamasta kymmenestä sataan kommenttia. Eetu lukee ne kaikki. Eetu palkittiin elokuun puolivälissä järjestetyssä Tubecontapahtumassa Vuoden action

ja Vuoden pelaaja -palkinnoilla. Vuoden action -palkinto tuli yhdessä mainostoimiston kanssa tehdystä videosta. – Videobloggaaminen on antanut varmuutta kaikkeen tekemiseeni, kertoo nykyisin Youtube-verkosto Splay Suomessa työskentelevä Eetu. Hänen kanavillaan pyörii nykyään mainoksia. Myös fanituotteita on saatavilla. – Iso kanava ei ole ollut koskaan tavoitteeni. En välitä suunnitelmallisuudesta. Se tuntuu tyhmältä ja epäaidolta.

Olli Jalosen Poikakirja kuvasi Ollia, joka muistuttaa kirjailijaa itseään. Miehiä ja ihmisiä -romaaniin Jalonen on ammentanut nuoruudestaan. On kesä 1972 Hämeessä. 17-vuotiaan lukiolaisen isä sairastuu ja joutuu työttömäksi. Ystävän kanssa puuhataan radioasemaa, jolla voi häiritä valtakunnallista ohjelmaa, juhlitaan viinan voimalla ja päästään ensimmäistä kertaa naista lähelle. Aikamiesten juoruilut ovat ravintoa omille ajatuksille. Jalosen luoma ajankuva on mainio. Urho Kekkonen ja Veikko Vennamo hallitsevat kesätyöpaikan poliittisia keskusteluja. Ruoka on kaalilaatik-

Olli Jalonen kertoo, millaista oli olla nuori vuonna 1972.

pearahasta ja raamatunkohdasta Joh. 9:25. Levyllä vierailee kitaristilegenda Jukka Tolonen. Peitsamo kertoo suunnittelevansa Tolosen kanssa syksyksi konserttia otsikolla ”Jeesus valloittaa Tavastian”. Itselleni Peitsamo on pysynyt ikuisesti artistina, joka lauloi kauppaopiston naisista. Nyt hän laulaa saatanasta päivystämässä pornokaupassa, mutta musiikillinen ote on pysynyt samana. Ilmaisu on niin minimalistista, että kappaleiden vaihtumisen huomaa vasta siinä kohdassa kun sanoitukset vaihtuvat. Krista Susi

Bilepaikasta kirkkosaliksi Entisen Lutherkirkon vanhassa kirkkosalissa hengellinen ja maallinen ovat käyneet kiivasta kamppailua. Henki vei voiton: ravintolana 1990-luvun puolivälistä lähtien toiminut tila palautetaan yökerhosta takaisin kirkoksi. Helsingin Kamppiin vuonna 1894 rakennetussa Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) rukoushuoneessa on toiminut ravintoloita jo pitkään. Ensimmäinen ravintola kirkkokansan kokoontumisia todistaneessa salissa oli Cafe Barock. Sen jälkeen tilassa toimivat nuorison suosima Highlight, heavymusiikkiin keskittynyt Dante’s Highlight,

rockklubi Dom Helsinki, iskelmäravintola Nightclub Tähti ja viimeisimpänä hiphopmekka Saint Helsinki. Saint Helsinki sulki ovensa kesällä. Sley on päättänyt peruskorjata tilan ja muuttaa bilesalin kirkkosaliksi vuoteen 2016 mennessä. Krista Susi

Pyhä Helsingin tilalle tulee toisenlaista pyhää.

3 x erikoiset hääilmiöt

Miesten tiellä koa. Tukka on pitkä ja Muskan Häävalssi järisyttää. Oma koti on hiljaisen tavallinen. Sotaveteraani-isän opit miehen vastuusta ovat iskostuneet syvään. Nuori mies hoitaa niin kehitysvammaisen Rekun kuin oman perheensä asiat. Lihasvoimat, empatiakyky ja oma tahto kasvavat kesän aikana niin, että riipaisee. Jalosen kerronnan vetovoima on kiireettömyydessä. Poika havainnoi tarkasti mielenliikkeitään. Salaviisas poika opiskelisi mieluiten muistamista, jos se olisi mahdollista. Näennäisesti yksinkertaisen kerronnan alta tihkuu pakahduttavaa haikeutta. Joskus yhteen ke-

Muusikko Kari Peitsamo on aikaansaava mies. Hän julkaisi juuri 65. albuminsa Sokea Joe. Samalla miehestä tuli eniten levytyksiä omalla nimellään tehnyt suomalainen artisti. Kasassa on uran varrelta 853 kappaletta, 11 enemmän kuin ennätysmies Georg Malmsténilla. Sokea Joe -levyllä Peitsamo on palannut peruskuvioon mies ja kitara. Kappaleiden nimissä ja sanoituksissa kuuluvat Peitsamon viime syksynä aloittamat teologian opinnot. Haudankaivajanakin kunnostautunut lauluntekijä laulaa arkkipiispasta, rististä, hyvästä paimenesta, palavasta pensaasta, 30 ho-

Soili Pohjalainen

NÄIN SE VIDEOBLOGI SYNTYY: ”Videot voivat syntyä hetken mielijohteesta tai seuraajien toiveiden pohjalta. Teen videoita vain, kun siltä tuntuu, en koskaan väkisin.”

Olli Jalonen Miehiä ja ihmisiä. Otava 2014.

Peitsamo paatoksellisena

sään sattuu kosolti ensimmäisiä, ainoita ja viimeisiä kertoja. Kristina Svensson

Sponsoroidut häät Courtney McKenzie haluaa yhdistää häissään kaksi rakkauttaan: sulhasensa Jamil Newellin ja markkinoinnin. Kihlapari etsii yrityksiä sponsoroimaan joulukuisia häitään Thaimaassa. Arvokkain logopaikka on morsiamen hääpuvussa ja edullisin hääparia kuljettavan elefantin satulassa. Vastineeksi saa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. www.sponsorourwedding.com Ammattimainen morsiusneito 26-vuotias Jen Glanz sonnustautui morsiusneidoksi neljä kertaa vuoden aikana. Kokemusta kunniatehtävästä kertyi niin paljon, että nykyään hän toimii maksullisena morsiusneitona. Virtuaalinen morsiusneito maksaa 199 $ ja koko päivän rinnalla kulkeva versio 1100 $. Jennifer myös kirjoittaa puheita ja laatii aikatauluja häihin. Uusimpana palveluna on morsiusneitojen kouluttaminen vaativaan tehtäväänsä. www. bridesmaidforhire.com Häät hampurilaisravintolassa Hongkong on kallis paikka. Hampurilaisravintola McDonaldsista onkin tullut suosittu juhlatila budjettihäille. Pikaruokaravintolan isännöimän hääpaketin hinta on 373–1290 $. Luksuspakettiin kuuluu muun muassa pieni lelulahja 50 vieraalle. Krista Susi