Lauri 2014 nro 28 (25 9)

Vantaan Lauri 28 • Armon asialla • 25.9.2014 • www.vantaanlauri.fi

Mikko Ojala haluaisi eroon huumeista 5

Uskossa on paljon asioita, joihin ei voi antaa yksiselitteisiä vastauksia.

Päiväkerhossa opetellaan hiljentymistä 6

Sokeus ei lannistanut Edward Bagandashwaa 15

Björn Vikström:

Seurakunta ei ole vain samanmielisten yhteisö Kun liikut, et hoida vain fyysistä kuntoasi – Lauri Maarala

10

8

2

Pauli Juusela

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Yakub Abdulle Muhamud toimii maahanmuuttajanuorten parissa. Antti Pentikäinen on ollut kehittämässä viranomaisten ja muslimijohtajien yhteistyötä Suomessa.

Sairaus pysäyttää Omat murheet tuntuvat pieniltä, kun kohtaa ihmisiä, joiden elämää varjostaa sairaus. Viimeisen puolen vuoden aikana olen joutunut pysähtymään tämän asian äärelle usein. Äkillinen vakava sairastuminen osoittaa kertaheitolla, että puhe elämänhallinnasta on harhaa. Kun ambulanssi kiidättää kotoa teho-osastolle, elämä kutistuu taisteluksi hengen ja toimintakyvyn puolesta. Vaikka kaikki menisi suorastaan oppikirjan mukaan ja aivoinfarktista toipuminen pääsisi nopeasti alkuun, elämä näyttää toiselta kuin ennen. Äkillinen sairaus pysäyttää myös läheisten elämän: välttämätöntä kokousta tärkeämpää on kiiruhtaa sairasvuoteen äärelle.

Hiljaa hiipivät sairaudet saavat pohtimaan paitsi läheisen jaksamista ja elämäntilannetta myös itseä. Mitä jos minulla todettaisiin salakavalasti etenevä syöpä ja joutuisin makaamaan vuoteenomana sairaalassa? Toivon, että oireita pystyttäisiin hoitamaan edes sen verran, että pääsisin käymään sairaalan kanttiinissa. Millaista olisi elämä, jos saisin jatkuvasti epilepsiakohtauksia? Mitä jos tuntisin vuosikausien ajan kipuja ja totaalista uupumusta, mutta minua ei uskottaisi? Miten pelottavalta tuntuisi tieto Alzheimerin taudista?

Sairasvuoteen vierellä olen huomannut, että ihmisessä on yllättävän paljon voimaa ja taistelutahtoa. Toivo ei ole mitätön asia. Se voi olla ratkaiseva tekijä arjessa selviämisessä ja kenties myös paranemisessa. Läheisen, ystävän ja tuttavan tärkeä rooli on kuunnella ja välittää. Jälkimmäistä voi tehdä myös laittamalla illalla kädet ristiin ja jättämällä sairastuneen, hänen läheisensä ja itsensä suurempiin käsiin.

Kolumni

Seitsemän seurakuntaa Seurakunnan idea perustunee Uuden testamentin kuvauksiin kristittyjen varhaisista yhteisöistä. Seurakunta oli lähtökohtaisesti paikallinen kokonaisuus, maallisen yhteisön hengellinen kääntöpuoli, jossa yhteisö organisoi itsensä pyhän äärelle mammonan tai poliittisen vallan sijasta. Sitä se on monin tavoin edelleen, ainakin pienemmissä, yhden hautausmaan kunnissa.

Pääkaupunkiseudulla seurakunnat ovat kaupunginosien kokoisia, poliittinen yhteisö taas on hiippakunnan mittaluokkaa. Tässä on jonkinasteinen ristiriita. Asia tietysti vaihtelee alueittain. Vartuin pääkaupunkiseutulaisessa lähiössä, jossa ajatus kaupungista itsestään tuntui etäiseltä, mutta parista kolmesta asuinalueesta, kouluista, ostoskeskuksista ja niitä yhteen kokoavasta seurakunnasta koostunut kokonaisuus oli jollakin tavalla paikallinen yhteisö. Seurakunnalla oli ehdottomasti sijansa osana kokonaisuutta.

Seurakunta tavoittaa alueensa nuoret kohtalaisesti koulujen, harrastusten ja riparin kautta. Aikuisväestön osalta tilanne on kimurantimpi.

Tällä hetkellä en koe minkäänlaista yhteyttä omaan seurakuntaani. Se ei johdu siitä, että seurakunnassani olisi jotain vikaa, vaan siitä, että elämäni perustavat rakenteet ovat erimittaisia kuin seurakunnan. En elä paikallisessa yhteisössä samalla tavalla kuin lähikoulua käyvä poikani tai naapurustossa leikkivä tyttäreni. Vietän päivät jossain aivan muualla kuin omassa naapurustossani, ja kirkkokin on kaupungista poispäin. Eipä tule siihen suuntaan asiaa kovin usein.

En ole ainoa. Ani harva pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen elää sen seurakunnan piirissä, johon tuli alun perin kastetuksi. Itselläni on menossa seitsemäs seurakunta pääkaupunkiseudulla.

Olen leikitellyt ajatuksella, että isoimmissa kaupungeissa seurakuntansa voisi valita. Ihmiset eivät enää rakenna identiteettejään paikallisuudelle, ja se omin paikka ei välttämättä ole asuinpaikka. Bussikin kulkee ihan hyvin.

Pienimuotoinen kilpailu sieluista voisi myös piristää seurakuntien toimintaa – ettei kukaan nukahda.

Taistelemaan lähdetään monenlaisista taustoista Syyrian sotaan on lähtenyt myös kantasuomalaisia. Joillakin on motiivina seikkailunhalu.

Suomesta on matkustanut Syyriaan yli 40 ihmistä, joista valtaosa on Suojelupoliisin tietojen mukaan osallistunut tai pyrkii osallistumaan väkivaltaisten ryhmien toimintaan.

– Kautta historian on Suomesta lähtenyt ihmisiä taistelemaan konflikteihin maailmalla. Tällä hetkellä keskeisiä ovat Syyrian ja Somalian konfliktit. Somalian konfliktiin osallistujia on vähän, muutamia henkilöitä, toteaa ylitarkastaja Tuomas Portaankorva Suojelupoliisista.

Usein esillä ollut väite, että Syyriaan lähtisi nimenomaan somalitaustaisia ihmisiä, ei pidä paikkaansa. Lähtijöillä on 17 eri etnistä taustaa. Joukossa on myös kantasuomalaisia.

– Se, että Suomesta mennään erityisen väkivaltaisiin ja islamilaista valtiota ajaviin Isis-joukkoihin, tekee tilanteesta uudenlaisen koko yhteiskunnan kannalta, arvioi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, joka on ollut kehittämässä viranomaisten ja muslimijohta­ jien yhteistyötä Suomessa.

Mahdollisesta värväystoiminnasta on maahanmuuttajayhteisöissä puhuttu vuosia. Selvää ei

ole, miten sitä tehdään. Sosiaalisen median vaikutusta on vaikea arvioida.

Terrorismitutkija Leena Malkin mukaan värväytymisen taustalla ei aina ole radikaalia ideologiaa.

– Kaikki, jotka pitävät väkivaltaisia tekoja ideologisesti oikeutettuina, eivät koskaan ryhdy niihin. Sen sijaan toiset voivat ryhtyä niihin seikkailunhalusta tai kavereiden mukana.

Malkin mielestä vakavimmin syrjäytyneet eivät ole kovin todennäköisiä lähtijöitä. Terrorismi on yleensä keskiluokkainen ilmiö. Köyhien aika kuluu jokapäiväisen elämän ongelmiin. Lähtijöiden taustalla on kuitenkin usein jokin haavoittuvuus, kuten koulutuksen tai työn puute tai kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon.

Toisen tai kolmannen maahanmuuttajasukupolven radikalisoituminen on yleinen ilmiö.

– Nuoret eivät koe kotien ja vanhempien kulttuuria omakseen. He eivät myöskään ole sisällä syntymämaansa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Tarve kokea itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi vie etsimään omaa identiteettiä ja uskonnollista näkemys-

tä. Ryhmään kuulumiselle on ti­ laus­ta, toteaa Malkki.

Sama on huomattu maahanmuuttajien omissa yhteisöissä.

– Järjestämme 15–18-vuotaille nuorille harrastustoimintaa, jalkapalloa ja lautapelejä. Jaamme tietoa. Pyydämme imaameja kertomaan, mitä islam sanoo radikalisoitumisesta, kertoo Yakub Abdulle Muhamud Kehitä ja arvosta -yhdistyksestä, joka on myös tukenut vanhempia, joiden lapsia on lähtenyt Syyriaan.

Syyriaan lähdön taustalla voi olla myös romantisoitu käsitys taistelusta ja sankaruudesta.

– Harva ymmärtää, miten vahvaa sitoutumista väkivaltainen ryhmä voi edellyttää ja että väkivalta voi kohdistua myös oman ryhmän jäseniin. Voi joutua tekemään hirveitä tekoja. Ryhmästä ei ole helppo päästä pois. On suuri vaara menettää henkensä, varoittaa Pentikäinen.

Tällä viikolla julkaistava tutkimus kertoo, miten entiset alShabaab-taistelijat ovat Somaliassa pystyneet integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan.

– He ovat tarvinneet paljon psykososiaalista tukea, jota ovat antaneet muun muassa uskonyhteisöjen johtajat. Suomessa asiantuntevaa tukea voisi löytyä myös kidutettujen parissa työtä tehneiltä, kertoo Pentikäinen.

Ulla-Maija Vilmi

vantaanlauri.fi uutisia ›› Päiväkummun seurakuntataloa puretaan ›› Hääyössä 21 paria sanoi toisilleen tahdon ›› Ilman koulutusta Lähi-idässä ei ole tulevaisuutta ›› Toisenlaiset frendit puolustavat kehitysmaiden vammaisia

Jukka Relander yhteiskunnallinen keskustelija

KANNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Tuska purkautui runoiksi Jorma Luoma, runonkirjoittaja: ”Aloin kirjoittaa päiväkirjaa, kun tyttäremme Anniina sairasti. Hänellä oli aivokasvain. Runoja alkoi syntyä yhtenä yönä, kun minulla oli oikein raskas ja paha olo enkä saanut nukuttua.

Anniina kuoli 17-vuotiaana vuonna 1998. Runojen kirjoittaminen jäi kuitenkin päälle, joten menin mukaan Vantaan kirjoittajiin. Lämpimällä säällä kirjoitan usein pihakeinussa. Aiheiksi ovat tulleet myös oma eturauhassyöpä sekä yhteiskunnan vääryydet.

Aikaa myöten tuli halu jakaa runoja toisille. Anniinasta kertovan Pumpulipilven ja kolme muuta kokoelmaa julkaisin omakustanteena. Ne löytyvät Tikkurilan kirjastosta. Anniinan sairastamisen ajasta kertovalle päiväkirjalle Viimeinen hyppy löysin kustantajan.

Olen käynyt lukemassa muun muassa nuoruusmuistoista kertovia runojani eläkeläisille ja ekaluokkalaisille. Seurakunnan runopiirissä, jossa käyn, voi lukea myös omia runoja.”

Ulla-Maija Vilmi

• Jorma Luoman runoja on tämän jutun lopussa osoitteessa vantaanlauri.fi.

• Tikkurilan seurakunnan runopiiri ti 30.9. ja 14.10. klo 18 Tikkurilan kirjastossa.

4

Väitellään

Ihmisoikeustyö Suomessa on turhaa, Ida Vento-Hakama!

Esimerkiksi työntekijöiden oikeudet eivät ole monellekaan tuttuja.

– Suomessa on syrjintää, johon pitää puuttua. Globalisoituneessa maailmassa myös muualla tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat meihin.

Nykyajan vaikuttaminen on sitä, että painetaan tykkäysnappia Facebookissa. Kukaan ei jaksa nähdä enempää vaivaa.

Ida Vento-Hakama ihmisoikeus­ kas­va­tusjärjestö Ainasta uskoo, että nuoria kiinnostaa vaikuttaminen.

Suomalaiset tuntevat ihmisoikeudet.

– Suomalaiset tuntevat tietyt perusoikeudet, kuten oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen.

Omaa elämää lähellä olevat oikeudet tunnetaan kuitenkin heikommin. Esimerkiksi työntekijöiden oikeudet eivät ole monellekaan tuttuja.

Ihmisoikeustyö Suomessa on turhaa, koska täällä asiat ovat hyvin.

Markku Mattila

– Ei se ole turhaa. Meillä toteutuvat monet perusoikeudet, mutta yhteiskuntamme ei ole valmis.

Vapa a pääsy Ohjelm! a 5€

konsertoi gospeleita ja muuta hengellistä musiikkia Hakunilan kirkossa su 28.9. klo 18

– Kyllä ja ei. Moni kokee olevansa aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ja siellä voi saada sellaisen vaikutelman, että ihmiset ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin itse on. Voi kuitenkin käydä myös niin, että virtuaalimaailmassa huomaa elävänsä jonkinlaisessa kuplassa.

– Edelleen on paljon myös ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin ja näkevät sen vuoksi vaivaa sekä virtuaalisesti että oikeassa maailmassa.

Nuoria ei kiinnosta kansalaisvaikuttaminen.

– Väittäisin, että kiinnostaa.

Mutta pitää vain löytää ne keinot, joilla yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Monet kansalaisjärjestöt käyvät kouluissa puhumassa ja pitämässä työpajoja ja aamunavauksia. Silti toivoisin uudenlaista ja tiiviimpää yhteistyötä koulujen kanssa.

– Kannattaa miettiä, mitkä

asiat nuoria kiinnostavat ja miten asiat heille esitetään. Ihmisoikeuksien julistus on itsessään laaja ja juhlava, mutta esimerkiksi oikeus koulutukseen on jo konkreettisempi asia.

Politiikkaan mukaan lähteminen on paras tapa vaikuttaa.

– Se on yksi tapa. Ihmisoikeustyössä pyritään olemaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia, joten sitä tehdään paljon muutenkin kuin politiikan kautta. Asioita voi edistää monin eri tavoin.

Asioihin vaikuttaminen on hidasta.

– Riippuu asiasta. Suuriin kansainvälisiin ongelmiin, kuten vaikka naisten oikeuksiin vaikuttaminen on hidasta, mutta toisaalta varsinkin lähellä oleviin asioihin voi joskus vaikuttaa nopeastikin.

Maailmanparantaminen kannattaa aloittaa lähiympäristöstään.

– Kyllä. Lähellä oleviin asioihin puuttuminen vaatii rohkeutta. Kannattaa aloittaa ihan siitä, että kohtelee muita ihmisiä hyvin ja kysyy, tarvitseeko vaikka naapurin rouva apua. On parempi kysyä kuin jättää kysymättä.

Hanna Antila

Riisu kengät I’m gonna sing

Gloria á Dios!

www.kotimaa.fi

Hyvä seurakuntavaaliehdokas.

Tavoita äänestäjät tehokkaasti.

Medialähetysjuhla Aapki aashaa - Sinun toivosi su 28.9.14 Peltolan koululla (Lummetie 27 B).

Klo 10 messu, Heikki Leppä, Mirka Härkönen ja Terje Saard, n. klo 11 kirkkokahvit ja medialähetysjuhla, Anitta Vuorela Sansasta kertoo medialähetystyöstä Intiassa.

Mukana myös Asta Kokkarinen kitaroineen ja Sipe Jalokinos.

Seurakuntavaalit lähestyvät.

Vaali-ilmoittelu paikallisesti ilmestyvässä seurakuntalehdessä on kustannustehokas tapa tavoittaa äänestäjät.

Vaalialennuksemme on 25 %, puolen sivun ja kokosivun alennus on 30 %.

Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Aikuinen morsian Nelikymppinen meni elokuussa ensimmäistä kertaa naimisiin

Suomen Perhehoitopalvelut etsii toiminnan laajentuessa

SIJAIS- JA TUKIPERHEITÄ Järjestämme

Tukiperhevalmennuksen 24.10. alkaen.

Lisätiedot: tukiperhekoordinaattori Tiia Juntunen 040 150 4458 sekä

PRIDE-valmennuksen 29.11. alkaen.

Lisätiedot: sosiaalityöntekijä Heidi Mäki-Tulokas 040 675 8399

www.suomenperhehoitopalvelut.fi

Minna Zilliacus myyntipäällikkö puh 020 754 2361 gsm 040 774 7777 minna.zilliacus@kotimaa.fi

aikuinenmorsian. wordpress.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

5

Markus Sommers

Muutosvoima

Mikko Ojala soittaa kitaraa Diakonissalaitoksen korvaushoitoyksikössä, jossa hoidetaan lähes 300 huumeriippuvaista.

Aamu alkaa metadonilla Korvaushoidossa käyvien ­huumeriippuvaisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun.

Vaatekaapin alahyllyllä on kaksi keltaista leikkiämpäriä muistuttavaa kannellista muoviastiaa. Niissä lukee contaminated sharps only eli vain käytetyille ruiskuille.

Mikko Ojala, 33, poimii kaakelilattialta ruiskun ja tiputtaa sen astiaan ennen kuin päästää vieraan vessaansa Ruusulankatu 10:n tuetun asumisyksikön ylimmässä kerroksessa. Kerros on Ojalan mukaan rauhallisin paikka nuorten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kerrostalossa. Sinne pääsevät kuntoutumisessaan edistyneet.

– En ole vielä ihan puhdas.

Olen pärjännyt pisimmillään pari–kolme viikkoa kerrallaan pelkkää korvauslääkettäni metadonia juomalla.

Suljettujen sälekaihtimien takana olisi näköala Töölön kattojen ylle. Maisemat eivät kuitenkaan kiinnosta arkiaamuna kello 9 Ojalaa, jonka harmahtavat kasvot puskevat hikeä.

On aika lähteä hakemaan joka-aamuinen metadoniannos Helsingin Diakonissalaitoksen Munkkisaaren korvaushoitoyksiköstä.

Tavallinen huumehoidon asiakas on yksin elävä kolmekymppinen mies, joka on koukussa opioideihin. Takana on monta hoitojaksoa ja repsahdusta. Työ tai

opiskelu eivät kuulu elämään.

Tähän asti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreet tilastot sopivat hyvin Mikko Ojalaan.

Sitten tulee eroja.

Huumehoidon asiakkaat ovat aloittaneet päihteiden käytön usein 13-vuotiaana alkoholilla, käyttäneet ensimmäistä kertaa kannabista 15-vuotiaana, rauhoittavia lääkkeitä 16-vuotiaana ja amfetamiinia 17-vuotiaana.

Pistäminen on aloitettu 18-vuotiaana ja ruiskussa on ollut opioideja kuten Subutexia ensimmäisen kerran 19-vuotiaana.

Ojala aloitti huumeidenkäytön myöhemmin. Hän arvioi, että taustalla oli varhain alkanut masennus. Se syveni 17-vuotiaana, jolloin ujo teini vietti ahdistavan vaihtovuoden Yhdysvalloissa.

– Tuntui, että minä ja maailma emme sovi yhteen. Halusin kokeilla kaikkia huumeita. En vain tuntenut ketään, jolta olisin saanut muuta kuin kannabista.

Niinpä Ojala alkoi sekoittaa päätään pilvellä ja yskänlääkkeellä. Tilaisuuksia riitti, sillä yrittäjävanhempien iltatähti oli paljon yksin kotona Vantaalla.

Lukion jälkeen Ojala pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan englantilaista filologiaa.

– Pärjäsin yliopistossa aluksi tosi hyvin.

Ojala alkoi käyttää opioideja

24-vuotiaana. Sen jälkeen hän nukahteli kesken tenttiin lukemisen. Kurssit jäivät kesken.

Bussi 14 seisahtaa Kampin metroaseman pysäkille kello 9.14. Kyytiin nousee huolella ehostautuneita naisia sekä hiukan huonovointisen näköisiä hupparimiehiä.

– Tämä on kova nistibussi.

Kaikki menevät tällä Munkkisaareen, Ojala kuiskaa.

nen. On myös laskettu, että huumeidenkäyttäjien hoito maksaa yhteiskunnalle vähemmän kuin hoidotta jättäminen. Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit maksavat korvaushoidosta Diakonissalaitokselle.

Korvaushoidon kuntouttavalla puolella käy Ojalan lisäksi noin 90 ihmistä. He pissaavat säännöllisesti purkkiin henkilökunnan katsellessa ja pyrkivät siihen, että huumeseulassa

”Tuntui, että minä ja maailma emme sovi yhteen. Halusin kokeilla kaikkia huumeita.”

Korvaushoito on yleistynyt koko 2000-luvun. Tällä hetkellä sitä saa Suomessa noin 2 500 huumeriippuvaista, joista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Riippuvaisten määrä saattaa tulevaisuudessa kasvaa, koska yhä useampi nuori kokeilee huumeita.

Munkkisaaren toimintakeskuksessa parisataa ihmistä saa aamuannoksensa huumeiden käytön haittoja vähentävässä korvaushoidossa. Sen tavoitteena ei ole vieroitus huumeista vaan tautien ja rikollisuuden ehkäisy sekä huumekoukussa olevien elämänlaadun parantami-

näkyisi vain korvaushoitolääke.

Hoitajan kanssa pohditaan omia tavoitteita.

Kuntouttavassa korvaushoidossa kävijöistä parikymmentä opiskelee tai käy töissä vaikkapa kuntouttavan työtoiminnan Uusix-verstailla. Huumeista ja niitä korvaavista lääkkeistä pääsee kokonaan eroon pari asiakasta vuodessa.

Matkalla tavoitteisiin on monta houkutusta. Kuten rasvatukkainen mies, joka yrittää kaupata Ojalalle bentsoja eli rauhoittavia lääkkeitä kello 9.30 Diakonissalaitoksen toimintakeskuksen

edessä. Rauhoittavat voimistaisivat metadonin vaikutusta.

80 milligrammaa metadonia, kannusta vettä päälle ja lopuksi masennus- ja Antabus-lääkkeet.

Mikko Ojala vie kertakäyttömukin huulilleen vapisevin käsin pienessä valkoisessa huoneessa.

Ojala on aloittanut aamunsa tässä kopissa jo kolme vuotta, 362 päivänä vuodessa. Viime kesänä hän kävi kerran mökillä kolmen päivän loma-annoksen kanssa.

Puolessa tunnissa Ojalan kasvot saavat terveen värin. Levoton pälyily lakkaa.

Terapeuttinen yhteisöhoito alkaa kuntoutujien fiiliskierroksella. ”Ehdin käyttää koiran pitkällä aamulenkillä.” ”Vituttaa, kun rahat eivät ole tulleet.” ”Siivoan tänään kämppää putkiremonttia varten.”

Ohjaaja ilmoittaa, että päivän aiheena on rehellisyys. Ojala puhuu siitä, mitä tarkoittaa rehellisyys itseä kohtaan.

– Haaveilen normaalista elämästä, mutta mietin, riittävätkö voimavarani. On tosi pelottavaa, jos tulen siihen tulokseen, ettei minusta ole ikinä siihen.

Ojala palaa yleensä puoliltapäivin kämpilleen. Hän lojuu sängyssään, kun metadoni saavuttaa huippuvaikutuksensa neljä tuntia ottamisesta.

Kello 13.40 Ojala on hidastettu versio aamuisesta itsestään.

Lauseet katkeilevat pitkiin miettimistaukoihin.

Lääkeuni kutsuu.

Pihla Tiihonen

6Henna Kauppila, Lotta Uusitalo, Hilda Peltola, Hertta Saarikivi, Joel Kaltiainen ja Enni Jumisko tutustuvat huivien avulla monenväriseen maailmaan.

”Suojele meitä kaikkia” Päiväkerhossa opetellaan hiljentymistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

N

aapurinkujan ostoskeskuksen seinällä näkyy kyltti, jossa lukee Vantaanlaakson seurakuntatila. Oikeassa paikassa ollaan, mutta ovea ei löydy.

– Mene rappuset ylös, sieltä pääsee päiväkerhoon, rakennuksen takaa, ruokakaupan myyjä opastaa.

Rappusten yläpäässä vasemmalla on yökerho. Ymmärsinköhän reittiohjeen oikein? Vielä muutama askel eteenpäin, terassin vieressä on ikkuna, katson sisään. Siellä istuu lattialla piirissä pieniä lapsia ja kaksi aikuista.

Vantaanlaakson päiväkerho alkaa joka tiistai ja perjantai kello 9. Lapsista suurin osa on noin 3-vuotiaita. Lastenohjaajina toimivat Salme Lehtinen ja Lotta Uusitalo.

– Miltä maailma näyttää huivin läpi? Salme kysyy piirissä istuvilta lapsilta, joilla on käsissään erivärisiä sifonkihuiveja.

– Kaikki kerholaiset ovat ihan

oransseja! Hertta Saarikivi huudahtaa.

Vihreän, oranssin ja sinisen maailman ihmettelyn ja huivien huiskuttelun jälkeen mietitään, mikä vuodenaika mahtaa olla.

– Ei ole enää mansikoita, kuuluu Hilda Peltolan kommentti.

Kohta piiristä kuuluu laulu Keltaiset lehdet ja ruskeat.

Piirin keskellä kulkee ympyrässä naru. Se kertoo siitä, että kerhossa ollaan yhdessä. Huivit sidotaan naruun kiinni. Samalla opetellaan pyytämään apua, jos itse ei onnistu solmimisessa. Aikuiset kyllä auttavat.

– Noustaan seisomaan ja kävellään piirissä, Salme kehottaa.

– Mä en jaksa, toteaa Joel Kaltiainen, mutta jaksaa kuitenkin.

Kävelyn jälkeen istutaan takaisin lattialle piiriin. Vuorossa on tärkeä hetki, johon tarvitaan kaksi kellonsoittajaa. Tänään triangeleja saavat soittaa Väinö Kauppila ja Hertta. Lattialla on lautanen, jolle Salme laittaa valkoisen pitkän kynttilän. Kuunnellaan hiljaa -laulua säestää triangelien kilke.

Salme sytyttää kynttilän. Syt-

tyy kynttilä, istumme nyt hiljaa lauletaan varovasti. Laulun jälkeen hiljennytään. Salme sanoo, että rukoillaan kerhorukous.

– Laitetaan kädet ristiin, joku kerholaisista tietää.

– Kun siunataan ruoka, siinä ei tarvi laittaa, muistelee toinen.

Pienet, suuret ihmiset Taivaan Isä suojele, siunaa meitä kaikkia, kerhossa ja kotona. Aamen.

– Hartauksissa pitää ottaa lapsen ikä huomioon. Pieniä lapsia ajatellen hartaus on iloa ja ihmettelyä esimerkiksi alttarikynttilästä, Salme selvittää.

Aamun aloituksen ja hartauden jälkeen siirrytään välisermin toiselle puolelle, jossa ovat lasten mitoille tehdyt pöydät ja tuolit. Salme neuvoo, miten tänään maalataan syksyn lehtiä.

Lapset istuvat pöydän ympärillä.

– Mä haluan punaista!

– Mä haluan appelsiinin väriä!

Värejä litistetään kahden A4kokoisen kalvon väliin sormilla painellen. Lapsia ihmetyttää, kun väri ei tartukaan sormiin eikä mihinkään, se vain leviää.

– Ei väri tartu kalvon lä-

• Seurakunnan päiväkerhot on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille.

Vantaankosken seurakunnassa alaikäraja on 2,5 vuotta.

• Päiväkerhot kokoontuvat 2 kertaa viikossa 2–3 tuntia. Kerhoon voi osallistua myös vain kerran viikossa. Ohjaajina toimivat koulutetut lastenohjaajat.

• Vantaalla oli ­ vuonna 2013 52 seurakunnan päiväkerhoa. Niissä kävi yhteensä 772 kerholaista.

pi, vaikka nenälläkin kokeilisit, Lotta ohjaa hymyssä suin pientä maalaria.

Salme ja Lotta piirtävät lasten kädet värien päälle. Myöhemmin, kun värit ovat kuivuneet, he leikkaavat käsikuviot lehdiksi puuhun, joka on ikkunassa.

Kun maalaukset ovat valmiit, riennetään leikkimään. Keittiönurkkauksessa alkaa ruoanlaitto.

Silityslauta viritetään valmiiksi.

Automatolta kuuluu jo pärinä.

– Milloin me syödään? Joel kysyy reppuaan kantaen.

– Ihan kohta. Siivotaan ensin vain tavarat paikoilleen, Salme vastaa.

Samassa kuuluu kolinaa ja ”oo!”. Hilda kantaa kahvikuppikasaa kohti pikkukeittiötä ja lautaset putoilevat pitkin lattiaa. Astiasto on onneksi tehty muovista. Enni Jumisko se vaan keittelee rauhassa kahvia, jonka hän hetken kuluttua tarjoilee Salmelle.

Salme on tehnyt töitä lasten ja nuorten kanssa 24 vuotta. Hänen mielestään lapset ovat samanlaisia, vaikka maailma ympärillä muuttuukin.

– Nykyvanhemmat pitävät lapsistaan tosi hyvää huolta. Joskus mietityttää, miten aikuiset itse jaksavat. Olisi hyvä myös muistaa, että aikuinen on aikuinen ja lapsi on lapsi.

Salmen mielestä lapsen hengellisyys on sellaista, ettei sitä voi aina pukea sanoiksi. Se on joka puolella ja kaikkialla.

– Lapsella on hengellisiä ky-

7

symyksiä, mutta eivät ne ole irrallaan lapsen muusta elämästä.

Hengellisyys on lapsessa syvällä.

Toivon, että lapsi voi kysyä hengellisiä kysymyksiä missä tahansa. Ja että niihin vastataan.

– Ehkä seurakunnan kerhossa pystytään puhumaan vapaammin elämään ja kuolemaan liittyvistä asioista kuin muissa kerhoissa, hän pohtii.

Kerhon eväshetki on alkamassa. Aluksi laitetaan kädet ristiin ja lausutaan yhteen ääneen ruokarukous: Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Aamen.

Lauri Nurmi istuu rauhallisena Noa Rautiaisen vieressä. Henna Kauppilan eväsrasiassa on kaksi leipää, joista toisen hän antaa ensin pikkuveljelle. Sen jälkeen hän haukkaa itse kinkku-juustoleivästään.

Salme pohtii, mikä tekee alle neljävuotiaan lapsen päiväkerhosta turvallisen.

– Toimimme lasten ehdoilla, mutta rituaalit ja samana toistuva rytmi ovat pienelle lapselle tärkeitä. Esimerkiksi ruokahetkestä lapsi osaa hahmottaa sen, että kohta on se aika, kun

Taru Tanhuanpää, 17, retkeilee metsässä Länsimäessä Saara Vuorjoki

”Rituaalit ja samana toistuva rytmi ovat pienelle lapselle tärkeitä.”

Kuinka vantaalainen?

äiti tulee hakemaan.

Eväsrasioiden kadottua reppuihin siirtyvät lapset rakentelemaan lattialle isoilla muotopatjoilla. Ohjattujen tuokioiden jälkeen on mukava heittäytyä taas leikin huumaan.

– Tässä vaiheessa syksyä, kun ryhmä on uusi ja vasta aluillaan, keskitymme tutustumaan toisiimme. Kun kerhokausi alkoi, rakensimme lasten kanssa yhdessä alttarin, Salme kertoo.

Kun kello lähestyy puolta kahtatoista, alkavat siivoushommat. Patjat laitetaan paikoilleen ja sen jälkeen mennään sohvalle istumaan.

Kerhon päätteeksi Puppe menee sirkukseen. Salme lukee kirjaa ja kahdeksan tiivistä silmäparia seuraa, mitä sivujen piilokuvista paljastuu.

– Äiti tuli! Enni huomaa ikkunasta. Äitejä alkaa kerääntyä ulos odottamaan pikku kerholaisiaan, on joukossa kaksi isääkin.

Eteisessä harjoitellaan vielä pukemista. Missä kengät, kumpaan jalkaan, entäs takki ja vielä hattu. Reppu selkään ja jonossa Salmen johdolla ulos. T

90 % vantaalainen

90 % vantaalainen Olen asunut aina samassa kerrostalossa Länsimäessä. Asun vanhempieni kanssa. Isoveljeni on asunut jo ­kauan omillaan. Menin alakouluikäisenä ensimmäisen kerran Vantaan Luonnonystävien järjestämälle leirille. Nyt olen yhdistyksessä aktiivisesti mukana. Olen ollut esittelemässä sen toimintaa ja ohjaajana leireillä. Harrastuksen parista olen löytynyt myös tärkeitä ystäviä.

Retkeilen paljon lähimetsässä ja ruokin siellä talvisin lintuja. Jo monena kesänä olemme viettäneet koko

10 % helsinkiläinen

perheen kanssa viikon Kemiön saaressa ja tehneet sieltä veneellä retkiä lähisaariin. Kiinnostukseni luontoon on kodin perintöä.

10 % helsinkiläinen Länsimäen koulun yläluokilla vietetty aika oli hauskaa. Nyt opiskelen toista vuotta Helsingissä Ressun lukiossa.

Nyt kun liikun kavereiden kanssa Helsingissä, sinne syntyy muistoja. Biologia ja kirjoittaminen kiinnostavat minua. Ehkä nämä kiinnostuksen kohteet voisivat yhdistyä tulevissa opinnoissani ja työssäni.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Muuttuuko sairaalasielunhoito?

Vantaan seurakunnissa valmistellaan sairaalasielunhoidon uutta strategiaa.

Sillä valmistaudutaan väestön ikääntymiseen ja sote-uudistukseen. Miten ne vaikuttavat sairaalasielunhoitoon, johtava sairaalapastori Pirjo Vatanen?

– Vanhusten määrä Vantaalla kasvaa ja samalla kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle. On tärkeää pohtia, miten ihminen voi saada hengellistä tukea silloin, kun ei enää pääse seurakunnan tilaisuuksiin. Sote-uudistuksen vaikutuksia seuraamme sen vuoksi, että sairaalasielunhoito perustuu terveydenhuollon ja hoivayksiköiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, joten sopijaosapuolista on oltava selvillä.

Missä sairaalapapit työskentelevät?

Salme Lehtinen sammuttaa päiväkerhon kynttilän Väinö Kauppilan kanssa. Lotta Uusitalo ja Hilda Peltola seuraavat, kuinka sammutustyö onnistuu.

– Vantaalla sairaalapapit tekevät työtään Katriinan ja Peijaksen sairaaloissa sekä Simonkylän vanhustenkeskuksessa, Myyrin- ja Metsonkodissa sekä hoivakoti Hopeassa. Sairaalapappeja on Vantaalla ainoastaan neljä, joten kotikäyntityö on lähinnä seurakuntien työntekijöiden tehtävä.

Millainen kysyntä sairaalapapeille on?

– Työlle on runsaasti kysyntää. Työ painottuu keskusteluihin potilaiden, vanhainkotien asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Myös hengellisille tilaisuuksille on tarvetta. Saattohoidossa tuen tarve on erityisen suuri.

Onko hoitohenkilökunnalla valmiuksia puhua esimerkiksi kuolemasta?

– Kuolema on nykyään jokseenkin torjuttu asia. Ammattihenkilöstöllä on paljon tietoa ja valmiuksia, mutta kuoleman puheeksiottaminen ei ole helppoa. Osa sairaalapappien työtä on tukea henkilökuntaa olemalla mukana kuolevan hoitoon liittyvässä koulutuksessa.

Strategiassa pohditaan myös vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Mitä vapaaehtoistyö sairaalasielunhoidossa on tai voisi olla?

– Sairaalapapit ovat olleet mukana saattohoidon vapaaehtoisten valmennuksissa ja työnohjauksessa. Vanhusten hoivayksiköissä vapaaehtoisia on mukana erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja hartaushetkissä.

Hanna Antila

8

Mukautua v Pelokkuus ja vanhoihin rakenteisiin takertuminen ei auta kirkkoa, sanoo piispa Björn Vikström.

H

iljaisena syyspäivänä Vanha Porvoo mukulakivikatuineen ja värikkäine taloineen näyttää siltä, etteivät muutokset sinne ulotu.

Piispa Björn Vikströmin työpaikka on keltaisessa 1700-luvulla rakennetussa kaupungin vanhimmassa kivitalossa, keskiaikaisen tuomiokirkon naapurustossa.

Kivitalon seinien sisällä uudistumista ja muutosta on mietitty paljon: Mikä Raamatussa on muuttumatonta ja ikuista, mikä taas aikaan sidottua? Entä missä asioissa kirkon olisi asetuttava yhteiskunnan muutosta vastaan, missä taas itse oltava muuttamassa maailmaa? Näitä teemoja Björn Vikström pohtii myös keväällä ilmestyneessä kirjassaan Mer än ord (Fontana Media), joka ilmestyy suomeksi lokakuussa.

– Kirkossa ja uskossa on monia asioita, joihin ei voi antaa kovin yksiselitteisiä vastauksia, mikäli haluaa olla rehellinen, Vikström sanoo.

Hän myöntää, että arat vas-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

taukset ja epävarmuuden kanssa eläminen eivät oikein istu nykyiseen mediakulttuuriin, jossa piispoiltakin odotettaisiin napakkaa ja nopeaa kommentointia.

Vikström on huomannut, että epävarmuuden hyväksyminen on toisille helpompaa kuin toisille. Myös kirkollisten erimielisyyksien taustalta löytyvät hänen mielestään usein persoonallisuuserot.

– Tämä on ihan arkipäivän psykologiaa. Jotkut ihmiset haluavat selkeitä vastauksia ja sääntöjä, jotta voisivat tuntea olonsa turvatuksi. Toisten on taas helpompaa hyväksyä se, että on paljon asioita, joista emme voi olla varmoja. Mutta en halua sanoa, että toinen olisi toista parempi, Vikström miettii.

Viime vuosina erimielisyydet ovat kilpistyneet siihen, miten kirkossa tulisi suhtautua seksuaalivähemmistöihin. Vikströmin mukaan kysymyksestä on tullut jonkinlainen vedenjakaja: sen perusteella identifioidutaan tiettyyn joukkoon. Se on ollut nähtävissä esimerkiksi piispanvaaleissa – myös vuonna 2009, kun liberaaliksi luoki-

teltu Vikström valittiin Porvoon piispaksi.

– Pidän valitettavana, että seksuaalivähemmistöjen asemasta on tullut kysymys, jolla ollaan valmiita repimään yhä syvempiä haavoja kirkkoruumiiseen – jos nyt tällaista metaforista kieltä voi käyttää.

– Toisaalta ymmärrän, että kysymykselle annetaan niin suuri painoarvo, koska kyse on ihmisarvosta ja ihmisten kunnioittamisesta. Silti vähän suren sitä, että tästä asiasta on onnistuttu tekemään kirkossa niin suuri vedenjakaja, sillä eihän se juuri näy siinä päivittäisessä työssä, jota seurakunnissa tehdään.

Kenen Raamattu?

Kysymys on myös siitä, miten yhdellä ja samalla Raamatulla voi perustella toisilleen vastakkaisia näkemyksiä. Vikström muistuttaa, ettei tilanne ole mitenkään uusi. Samantapaista vastakkainasettelua on nähty, kun on aikoinaan keskusteltu naisten asemasta kirkossa, orjuudesta tai rasismista.

– Eli ollaan eri mieltä siitä, mikä Raamatussa on ajatonta ja ikuista ja pitää säilyttää juuri sel-

laisena kuin se on siellä sanottu.

– Mutta jos haluamme toteuttaa rakkautta ja tasa-arvoa, jotka myös löytyvät Raamatusta, meidän on oltava valmiit arvioimaan uudelleen sellaisia raamatuntekstejä, jotka ovat ilmauksia oman aikansa kulttuurista ja ihmisten arvoista ja näkemyksistä, Vikström sanoo.

Keskustelu raamatuntulkinnasta on hänen mielestään ollut välillä yksinkertaistavaa ja mustavalkoista.

– Ne, jotka sanovat puolustavansa Raamattua, antavat sellaisen kuvan, että toiset ovat jotenkin hävittämässä Raamatun arvovaltaa. He väittävät, että me, jotka ajamme kirkkoon vahvempaa tasa-arvoa ja erilaisuuden kunnioittamista, vain kuuntelemme ajan henkeä ja yleistä mielipidettä, ja pelosta mukaudumme nykyihmisten katsomuksiin.

– Minusta ei ole – eikä pidäkään olla – kyse siitä, että mennään enemmistön mukana. Kyse on siitä, millä tavalla Raamattua pitää ymmärtää ja soveltaa tänä päivänä. Raamattua pitää aina tulkita. Nekin, jotka eivät mielestään niin tee, tulkitsevat sitä.

Henkilöseurakuntia vai ei?

Piispat julkaisivat elokuun lopussa kuusi teesiä, joiden tarkoituksena on kirkon sisäisen yhteyden edistäminen. Teeseissä todetaan, että kirkon yhteyden uhkana eivät ole erimielisyydet vaan kyvyttömyys tulla toimeen niiden kanssa.

Vikström sanoo, että moninaisuuden kanssa eläminen on vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna eri tavoin ajattelevien pitämiseksi samassa kirkossa on esitetty mahdollisuutta henkilöseurakuntien perustamiseen. Tällöin esimerkiksi ne, jotka eivät edelleenkään hyväksy naisten vihkimistä papeiksi, voisivat perustaa omia seurakuntiaan. Nykyisin he kokoontuvat eri herätysliikkeiden ja järjestöjen jumalanpalvelusyhteisöihin.

– Pintatasolla henkilöseurakuntien salliminen olisi helppo ratkaisu. Mutta toisaalta se tuntuisi epäonnistumiselta.

Kansankirkkoon kuuluu se, ettei haluta vetää rajoja ja tehdä seurakunnasta mielipideyhteisöä, jossa kokoontuvat ne, jotka ovat kaikista asioista samaa mieltä, Vikström pohtii.

9

vai muuttua?

Hän kysyy, halutaanko kirkkoon luoda naispapittomia vyöhykkeitä. Toistaiseksi sitä ei ole haluttu tehdä, ja Vikströmin mielestä hyvin perustein.

– Mutta eihän sekään ole hyvä, että voimakeinoin tai enemmistön avulla jyrätään ne, jotka ovat toista mieltä. Luulen, että jossain vaiheessa varmaan täytyy antaa mahdollisuus tehdä poikkeuksia nykyiseen seurakuntarakenteeseen. Emme voi pistää lappuja silmille. On otettava todesta se, että jos nykyisellä linjalla halutaan jatkaa, jotkut ryhmittymät luultavasti lähtevät omille teilleen.

Lähetyshiippakunta on Vikströmin arvion mukaan sen jo tehnyt.

– Heillä on oma piispa ja papit. Olisi kaikille osapuolille parempi, jos he toteaisivat olevansa nyt oma kirkko.

Sopeutua vai kyseenalaistaa?

Kirkon sisäiset erimielisyydet eivät ole ainoa syy, miksi henkilöseurakuntia on pohdittu. Paikallisseurakuntiin perustuva rakenne on syntynyt maatalousyhteiskunnassa, jossa ihmisten side kotiseutuun ja omaan kirkkoon oli vahva, eikä paikkakunnalta toiselle juuri muutettu.

Nykyisin seurakunta- tai edes kuntarajoilla ei ole samanlaista merkitystä.

– Ajatus, että jokaisen pitäisi

voida hakeutua sellaiseen seurakuntaan, joka tuntuu oman näköiseltä, on joidenkin mielestä nykypäivää. Paikallisseurakuntien rinnalle voisi syntyä vaikkapa sateenkaari- tai ekoseurakuntia. Mutta mikä olisi näiden seurakuntien vastuu esimerkiksi diakoniasta ja miten se talou­ dellisesti järjestettäisiin? Vikström kyselee.

Hän arvioi myös, että seurakuntien brändääminen tietyille kohderyhmille voisi vahvistaa individualistista kulutuskulttuuria, jota kirkon pitäisi pikemminkin olla kyseenalaistamassa.

– Joihinkin yhteiskunnan muutoksiin meidän pitää mukautua, jotta voisimme olla elävä kirkko, mutta joillekin muutoksille meidän pitää uskaltaa sanoa ei. Jos moninaisuus tarkoittaa sitä, että jokaiselle kohderyhmälle on oma seurakunta, se ei minusta ole toivottavaa moninaisuutta.

– Vaarana on, että menetämme sen tärkeän ajatuksen, että kirkossa juuri erilaisina ihmisinä me tulemme yhteen. Meidät hyväksytään sellaisina kuin me olemme – kysymystemme, kokemustemme, uskomme ja epäilymme kanssa.

Vihkiä vai siunata?

Yhden muutoksen Vikström olisi valmis tekemään heti: heikentämään kirkon julkisoikeudellista asemaa. Hänen mielestään

Piispat selittävät Raamattua Tuomasyhteisö järjestää syksyn aikana Helsingissä keskustelusarjan, jossa pohditaan Raamatun ymmärtämistä ja tulkintaa.

Alustajina on neljä piispaa.

• To 2.10. klo 19 Björn Vikström puhuu Raamatun kertomuksista tienä kristinuskoon. Tuomiokirkon krypta, Kirkkokatu 18.

• To 16.10. klo 19 Irja Askola puhuu Jeesuksen esimerkistä tienä kristinuskoon. Tuomiokirkon krypta, Kirkkokatu 18.

• To 30.10. klo 19 Tapio Luoma puhuu sakramenteista tienä kristinuskoon.

Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23.

• To 13.11. klo 19 Kaarlo Kalliala puhuu opista tienä kristinuskoon. Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23.

kirkon ei pitäisi olla ensisijaisesti viranomainen vaan mieluummin kansalaisjärjestöjen tyyppinen toimija.

– Melkein jokainen kirkon työntekijä tai luottamushenki-

lö varmaan toivoo, että kirkko voisi olla rakenteeltaan kevyempi ja sen byrokratia ja päätöksenteko joustavampaa. En usko, että se on mahdollista, jos kirkon julkisoikeudellista asemaa ei heikennetä.

Vikström esimerkiksi keventäisi kirkkolakia. Hän myös muuttaisi nykyisen kirkollisveron jäsenmaksuksi.

– Jo nyt kyse on oikeastaan jäsenmaksusta, vaikka se kerätään verotuksen yhteydessä. Verosta puhuminen antaa virheellisen kuvan, että valtio jotenkin tukisi kirkkoa keräämällä sille veroa. Tosiasiassa kirkko maksaa kirkollisveron keräämisestä tulevat kulut.

– Valmisteilla oleva muutos, että kirkon yhteisövero-osuudesta luovutaan ja kirkolle aletaan maksaa valtionapua esimerkiksi hautausmaiden hoitoa varten, on askel oikeaan suuntaan. Silloin annetaan selkeämpi viesti siitä, mikä on kirkko ja mikä yhteiskunta, ja pidetään roolit erillään.

Kun kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista oli helmikuussa eduskunnan käsittelyssä, Vikström ehdotti Facebook-päivityksessään, että kirkko voisi luopua vihkioikeudestaan ja antaa mahdollisuuden avioliiton siunaamiseen kaikille, jotka sitä toivovat. Sekin olisi osa kirkon viranomaisroolin purkamista.

– Olen saanut siitä paljon kritiikkiä. Moni pitää kirkollista vihkimistä niin tärkeänä osana suomalaista kulttuuria ja kansankirkollista perinnettä, että siitä ei haluta luopua. Pelätään myös, että se vähentäisi rippikouluihin osallistumista, Vikström kertoo.

Mihin kirkkoa tarvitaan?

Porvoon tuomiokapitulin salissa on rivikaupalla juhlallisia muotokuvia vakavailmeisistä piispoista. Vikström sanoo, ettei hän olisi halunnut joukon jatkoksi, ellei uskoisi kirkolla olevan merkitystä tänä päivänäkin.

– Kirkon tehtävä on auttaa ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissaan löytämään turvallinen usko Jumalaan ja toteuttamaan lähimmäisenrakkautta.

Tämä saattaa kuulostaa hurskaalta, mutta kaikki muu pitää suhteuttaa tähän perustehtävään.

Siihen Vikström toivoisi rohkeutta niin itselleen kuin muillekin.

– Toivon, että emme vain epätoivoisesti yrittäisi pitää kiinni pelkistä rakenteista ja muodoista, vaan pyrkisimme kehittymään ja jopa kasvamaan niin ihmisinä kuin seurakuntina. Vakiovastaus alaspäin näyttäviin jäsen- ja talouskäyriin ei saisi olla se, että pidetään kaikin voimin kiinni vanhasta. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

28.9.

”Olen tottunut kaikkeen ja kaikenlaiseen, syömään itseni kylläiseksi ja näkemään nälkää, elämään runsaudessa ja puutteessa. Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa.”

Kirkoissa puhutaan Jumalan huolenpidosta.

(Kirje filippiläisille 4:12–13)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Voiko juoksu olla rukousta?

Kun liikut, et hoida vain fyysistä kuntoasi.

Liikutat myös sieluasi ja henkeäsi.

Astun ulos kuulaan kirkkaaseen syysaamuun ja alan viritellä itseäni – ruumistani, sieluani ja henkeäni – aamulenkille. Hengitän muutaman kerran syvään ja tunnen raikkaan ilman virtaavan sisääni.

Teen hetken aikaa rauhallisia venytysliikkeitä ja toistan mielessäni aamupsalmiani: ”Herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut.” Toivon, että se ruokkii minua enemmän kuin radiosta kuulemani ahdistavat aamu-uutiset.

Lähden liikkeelle rauhassa.

Haen sopivaa askelrytmiä. Sovitan hengitykseni askeliini: muutama askelpari sisäänhengityksen aikana ja pari askelparia enemmän uloshengityksen aikana. Varmistan, että hengitykseni kulkee nenän kautta palleaan asti.

Huomaan, että kun seuraan rauhassa hengitystäni, myös askeleeni rauhoittuvat. Löydän juoksuuni minulle juuri tänään sopivan rytmin.

Käännyn metsäpolulle ja sovitan askeleeni polun mutkiin.

Huomaan, että jalka ei enää nouse kuin joskus ennen.

Polulla on kuitenkin kimmoisaa juosta. Nautin joka askeleesta. Mieli asettuu, hengitys kulkee. Hetken tuntuu, että en juokse, vaan joku juoksee minussa.

Tunnen yhteyttä ilmaan, solisevaan puroon, kiviin ja juurakoihin, puihin ja taivaalla hitaasti liikkuviin pilviin. Tunnen yhteyden ihmisiin, joita rakastan. Siunaan heitä mielessäni hengitykseni tahdissa.

Aamu-uutisten kärsimyskuvatkin kulkevat mukana. Mietin, mistä sodan jaloissa elävät saavat turvapaikan? Mikä laannuttaisi vihan? Mikä saisi ihmiset tekemään sovinnon?

Mietin myös, mistä löytäisin toivon ja voiman omiin askeliin?

Kuka valaisi minuun uskoa? Mikä vapauttaisi pelosta?

Sanot ehkä, että ei juoksu pelasta ketään eikä kävely tee ketään autuaaksi.

Mistä sen tiedät? Jokainen omin jaloin otettu askel rauhoittaa ja voi saada sinut kysymään, mihin oikein kuljet.

Kun liikut, et hoida vain fyysistä kuntoasi. Liikutat sieluasi ja henkeäsi, kurotat hänen puoleensa, joka on antanut sinulle ruumiin ja hengen. Kuljetpa polulla tai tiellä, kuljet maan päällä, joka huokaa kanssasi Luojansa puoleen.

”Hetken tuntuu, että en juokse, vaan joku juoksee minussa.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Löylyvesi kihahtaa kiukaalle, jolla makkarat folio­ paketeissaan jo hautuvat. Lämpö pehmentää ja hälventää etäisyyttä.

– Kun tyttäreni eli hulluja vuosiaan, lakkasin uskomasta jumalalliseen huolenpitoon, sanoo illan emäntä.

– Huolenpidosta ei ole mitään todisteita. En myöskään halua kuulua siihen seurakunnan sisäpiiriin, joka uskoo olevansa joku Jumalan lempilapsi.

Toinen taipuu sykkyrään uuden kipakan lämpöaallon alla ja kertoo: – Minä kyllä olen viime aikoina useinkin rukoillut Jumalaa, että pitäisi huolta äidistä. Äiti on kohta 90-vuotias, ja minua ahdistaa, kun en voi olla aina auttamassa. Ajatus huolenpidosta helpottaa. En silti minäkään halua olla mikään Jumalan lellikki.

Oma ajatukseni muotoutuu tauolla pihan viileydessä. Ehkä kyse on siitä, että me tulkitsemme elämää eri tavoin tottumustemme mukaan.

Yhdelle ajatus Jumalan varmasta huolenpidosta tuo turvaa. Taaksepäin katsoessa voi huolenpidosta nähdä merkkejäkin.

Joku taas ei näe merkkejä, mutta yrittää selvitä parhaansa mukaan sen läpi, mitä elämä elettäväksi asettaa.

Kolmas pohtii, mikä sitä erityistä huolenpitoa on: onni vai onnettomuus? Hammasta purren läpi eletystäkin voi versoa hyvä elämä.

Mitä siis tapahtuu, kun väistämätön asia muuttuukin kokemukseksi syvästä merkityksellisyydestä?

Onko juuri se Jumalan salattua huolenpitoa?

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Kolme naista lauteilla

Musiikkia

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan. diakonia@evl.fi.

taisin klo 19.

■■ Torstaimesta klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekahvila tiistaisin klo –11.15.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15– 15.45.

Hiljaisuuden ilta ke 1.10. klo 18–20.

Johdattelua kehon ja mielen lepoon, läsnäoloon ja rukoukseen, taizé-lauluja, ehtoollinen. Eero Voutilainen, Liisa Pietilä, pastorit Stina Huima ja Tarja Korpela.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Yhdessäoloa ja pientä tarjoilua.

■■ Mukulamessu su 5.10. klo 15.

Messu on lasten mittainen ilman pitkiä puheita. Sillä saa liikkua, piirtää, rukoilla ja viettää ehtoollista. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Riikka Jäntti, lapsikuoro Kuunloiste ja Tähtisäde sekä Mukulabändi.

■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 30.9.–18.11. klo 13.30–15. Yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja lastenohjaaja Taina Anttila. Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Muualla

Haluaisitko lahjoittaa aikaasi hyvän

tekemiseen? Lähtisitkö vanhukselle juttukaveriksi tai ulkoiluseuraksi?

Erityistä koulutusta tai kokemusta et tarvitse, tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Me perehdytämme ja tuemme sinua tehtävässäsi. Tiedustelut: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

■■ Vantaan NMKY:n syksyn kerhot löydät osoitteesta www.nmkyvantaa.fi.

Kastettu Claudia Maria Bero.

Avioliittoon kuulutettu Jouni Juhani Lehtinen ja Leila Helena Ahokannel, Stig Ingvar Hemming ja Tiina Karoliina Janka.

Hautaan siunattu Eerik Johannes Pakkanen 79 v, Paavo Heikki Porkamaa 67 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja hamiksenseurakuntanuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ■■ Nikkarointipäivä la 27.9. klo 10– 16 kouluikäisille ja heidän perheilleen. Tule nikkaroimaan puupalikoista mitä mielikuvituksellisempia rakennelmia. Voit tulla koko päiväksi tai piipahtaa lyhyemmäksi aikaa.

Ei ruokatarjoilua.

Messu su 28.9. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Suomen Gideonit -yhdistys esittelee toimintaansa kirkkokahveilla.

Draamaryhmä aloittaa su 28.9. klo 16. Tule harjoittelemaan improvisaatiota ja roolin haltuun ottamista. Rakennamme yhdessä myös näytelmää.

Aiempaa kokemusta näyttelemisestä ei tarvita. Ryhmään voivat tulla kaikki 4-luokkalaisista 99 ikävuoteen saakka. Jatkossa kokoonnumme joka

toinen sunnuntai. Ilmoittaudu nuorisotyönohjaaja Pasi Alholle, pasi.alho@evl.fi tai p. 050 518 7967.

■■ Lapsikuoro Nomparellien harjoitukset ti 30.9. klo 18, ke 1.10. klo 16 ja su 5.10. klo 9. Kuoro harjoittelee syksyllä periodimaisesti. Ensimmäinen esiintyminen on 5.10. mikkelinpäivän perhekirkossa. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki laulamisesta innostuneet 6–13-vuotiaat.

Kotikirkon keittolounas ke 1.10. klo 11. Oletko arkena kotona ja kaipaat taukoa keittiövuorosta? Lautasellinen herkullista keittoa kera leivän maksaa 2 euroa.

Sydänsyksyn kreikkalaiset tanssit pe 3.10. klo 17 nuortentilassa. Aiempaa tanssiosaamista ei tarvita. Mukaan juomapullo ja sisäliikuntaan sopivat vaatteet. Tanssittamassa on pastori Jaakko Kara.

■■ Tilapäinen lastenhoito ma 6.10. klo 9–11 päiväkerhohuoneessa. Maksu 8 euroa / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 2.10. mennessä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 1.10. klo 14–16. Aiheena tekstinkäsittely.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 28.9. klo 18. Raamatun naisia. Alustamassa Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

Kenian lähetyspiiri to 2.10. klo 11.

Vieraana rovasti Martti Laitinen.

Muualla ■■ Arki-illan pyhäkoulu maanantaisin klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Ehtoollishartaus to 2.10. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa. Mukana pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kastettu Max Aksel Mattila, Joona Eemeli Rau­sila.

Hautaan siunattu Hellevi Repo 76 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Virasto on suljettu to 25.9. korson.seurakunta@evl. fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakonia­päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Hommissa

HowManyMother Maarit Salovuori ”HowManyMothers-yhtye on perustettu 14 vuotta sitten. Kaksi Hakunilan seurakunnan työntekijää halusi laulaa jossakin kokoonpanossa, mutta kirkkokuoro ei kiinnostanut. Haluttiin vähän rennompaa ja iloisempaa meininkiä.

He kysyivät silloiselta kanttorilta Mari Torri-Tuomiselta, voisiko hän alkaa johtaa innokkaita naislaulajia. Minä taas kävin seurakunnan äiti–lapsi-piirissä silloin, ja ehdotin samaa Marille. Ja niin HowManyMothers syntyi. Alussa meitä oli muistaakseni viisi äitiä, nykyisin on 12 ja johtajana toimii Anne Viljamaa.

Esiinnymme yleensä kirkoissa, mutta riemumielin menemme esiintymään mihin vain meitä pyydetään. Toivoisimme olevamme rajoja ylittävä lauluryhmä, vaikka meillä on vahva seurakuntatausta. Haluamme jakaa positiivista fiilistä.

Repertuaariimme kuuluu negrospirituaaleja, uudempaa ja perinteisempää hengellistä musiikkia, Jaakko Löytyn sävellyksiä, rakkauslauluja ja vanhoja sota-ajan iskelmiä.

Yksi lauluistamme on Riisu kengät. Kun esitimme sen aikoinaan ensimmäisen kerran, riisuimme kengät oikeasti. Katsotaan, teemmekö niin ensi sunnuntaina Hakunilan kirkon konsertissa.”

Nina Riutta

HowManyMothers -yhtyeen gospel-konsertti su 28.9. klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Johtajana Anne Viljamaa.

Tommi Varis, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ville Asikainen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.

■■ Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30. Riikka Jäntti.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Messu su 28.9. klo 10. Nurminen Harri, Riikka Jäntti, Cecilia-kuoro.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su klo 10.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 30.9. klo 13. Enkeliaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiis-

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 25.9. ja 2.10. klo 13 seurakuntasalissa. Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Tule keskustelemaan viikoittain vaihtuvista aiheista, vaihtamaan kuulumisia tai vaikkapa ihan vain poikkeamaan kahvilla. Seurakunnan työntekijä vierailee piirissä viikoittain.

Naisten saunailta to 25.9. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa.

■■ Perhekerho pe 26.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Pyhä tanssi la 27.9. klo 16 kirkossa. Pyhä tanssi on rukoilemista koko keholla. Yksinkertaisten askelten ja musiikin avulla rauhoitamme kehomme ja mielemme tähän hetkeen.

Tanssi ei ole esittävää, vaan painottuu mielessä tapahtuvaan matkaan ja kokemukseen. Varaa mukaasi villasukat tai sisätossut.

Messu su 28.9. klo 10. Risto Auvinen,

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Selkokielinen messu su 28.9. klo 12.

Hans Tuominen, Maaret Hirvensalo, Seija Einola, Terhi Suonsivu, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

■■ Gospel-konsertti: Riisu kengät!

I’m going to sing: Gloria á Dios! klo 18. HowManyMothers, johtajana Anne Viljamaa, Tommi Varis, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivärukous ke 1.10. klo 12.30–13.

Viikkomessu torstaisin klo 18.Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Matalan kynnyksen maanantai ma 29.9. klo 11–12. Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 29.9. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 30.9. klo 12.

Jari Araneva.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18.

■■ Syyslaulelmat ti 30.9. klo 18.30– 20.30. Kultaisen Iän Laulajat.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 1.10. klo 14.

Neulomme tänä syksynä 9-vuotiaille lapsille lapasia ja sukkia. Langat saa kirkolta.

Tule mukaan matkalle uskoon ja elämään ke 1.10. klo 18.30. Liisi Jokiranta luennoi Roomalaiskirjeen 3. luvusta.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45–20.45. Uudet laulajat tervetulleita, voi tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 146.

Sururyhmä läheisensä menettäneille tiistaisin 11.11. alkaen klo 18. Ilmoittautuminen 3.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista.

Mukana pastori Tiina Palmu ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

11

Seurakunnissa tapahtuu 25.9.–2.10.

Lapsille

Naisten hyväksi Sunnuntaina 28.9. klo 12 on Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2, tarjolla lounas Naisten Pankin hyväksi. Soppalounas maksaa 10 euroa aikuisilta ja 4 euroa lapsilta. Aikaa kannattaa varata myös kahvihetkelle, sillä silloin Kaisa ja Ari Pärnänen laulattavat vanhoja kansakoululauluja. Tilaisuudessa on myös arpajaiset sekä sukkia, lapasia ja muita käsitöitä myytävänä.

Naisten Pankki kerää lahjoituksia kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi. Naisten Pankin rahastoa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu.

12

Seurakunnissa tapahtuu 25.9.–2.10.

Mari Liimatainen ja Airi Saloniemi.

Saarnaamassa Esko Vepsä. Merimieskirkon pyhä. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 28.9. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Päivi Miettinen ja Satu Leisola.

■■ Perhekerho ma 29.9. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tilat. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Runopiiri ma 29.9. klo 13 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoro ma 29.9. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamis ma 29.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 29.9. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesteri ti 30.9. klo 15 kirkkosali 2:ssa.

Lähetyspiiri ke 1.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.10. klo 18 kirkossa. Riikka Wikström ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 1.10. klo 18.30 kappelissa.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 2.10. klo 17.30 kappelissa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat. Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 2.10. klo 18 Kotkan siiven saunatiloissa.

Kirkonkulma sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 28.9. klo 14. Raamiksessa tutkitaan Raamattua yhdessä rennolla asenteella.

Tule mukaan kyselemään, ihmettelemään ja oivaltamaan.

Runomummot ma 29.9. klo 13.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 25.9. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 26.9. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan Nupeen, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

■■ Perhekerho to 2.10. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna arkisin ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. Huom! Ti 30.9. virasto avoinna klo 9–12. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, p. 09 830 6706 (EI päivystystä to 25.9.).

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.9. klo 13, keittolounas (5 e) klo 12. Vieraana Jutta Urpilainen, joka tarinoi elämänsä arvoista ja virsistä.

■■ Kirkon avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Messu su 28.9. klo 10. Ben Ahlroos, Juho Punkeri.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Open doors keskiviikkoisin klo 18.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 30.9. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Vanhemman väen piiri ti 30.9. klo 13. Leena Lehto ja Sanna Heikurinen. Tule keskustelemaan viikoittain vaihtuvista aiheista, vaihtamaan kuulumisia tai vaikkapa ihan vain poikkeamaan kahvilla. Seurakunnan työntekijä vierailee piirissä viikoittain.

■■ Vauvamuskareihin ilmoittautuminen to 2.10. klo 9 alkaen soittamalla Taina Partaselle p. 050 336 5794. Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille. Muskarit kokoontuvat Mikaelissa viitenä torstaina 23.10. alkaen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

■■ Asolan avoimet ovet perheille torstaisin klo 12–15. Omat eväät mukaan. To 2.10. ulkoilua ja grillausta (säävaraus).

Hiljainen ehtoollinen su 28.9. klo 18.30. Laura Leverin. Messussa viljellään hiljaisuutta, saarnan paikalla on hiljainen mietiskely Raamatun sanan pohjalta. Tilaisuus kestää n. 30 min.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen.

■■ Asolan avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Ulkoilua ja grillausta (säävaraus).

Kipuryhmä ti 30.9. klo 15. Kipuhoitaja Ulla Järvinen Peijaksesta alustaa aiheesta Sovellettu rentoutus ja ei-lääkkeellinen kivun- ja elämänhallinta.

Puutarhapiiri ti 30.9. klo 17. Varaudutaan yhdessä talveen: hyönteishotellit, siilien kodit jne.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

Muualla

Muualla

Varhaisnuorten kerhot alkoivat vii-

kolla 37, muutamissa kerhoissa on vielä tilaa. Ilmoittaudu osoitteessa www.korsonseurakunta.fi > varhaisnuoret (7–14-vuotiaat).

Kastettu Joel Juhani Lipsanen, Eelis Aarni Antero Sturén, Linnea Elea Makkonen, Joakim Johannes Wilhelm Helenius, Luukas Veikko Pietari Loikkanen, Eetu Valtteri Välimäki, Jonathan Olavi Tapio Lanu.

Avioliittoon kuulutettu Pirkka Tapani Asikainen ja Tea Janika Toivonen, Eetu Jani Juhani Vellonen ja Emmi Maria Ilona Lemmetty, Jukka Kostamovaara ja Riia-Maria Immonen.

Hautaan siunattu Arja Sisko Hellevi Laitinen 73 v, Stig Erik Silfver 70 v, Nils Bo Grönqvist 66 v.

Hartaushetki to 1.10. klo 13.30 Ha-

vurastissa, Eteläinen Rastitie 12.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Mukaan tarvitset mailan, sisäpelikengät ja liikuntaan sopivat vaatteet.

Monikulttuurinen miesten leiri 25.–26.10. Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Leiri on tarkoitettu eri kulttuuritaustaisille alueellamme asuville miehille, myös kantasuomalaisille. Hinta 25 e / mies, kimppakyydein. Ilmoittautumiset 10.10. mennessä p. 050 553 8459 tai irma.liljestrom@evl.fi.

Monikulttuurinen naisten leiri 29.– 30.11. Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Leiri on tarkoitettu eri kulttuuritaustaisille alueellamme asuville naisille, myös kantasuomalaisille. Ilmoittautumiset 14.11. mennessä p. 050 553

8459 tai irma.liljestrom@evl.fi tai p.

040 847 3203 tai tiina.kentta@vantaa.fi.

Kastettu Rasmus Akseli Pitkänen, Minka Erika Soraja.

Avioliittoon kuulutettu Sami Tapio Mattsson ja Suvi Maija Vellamo Manninen.

Hautaan siunattu Juhani Tapio Salovaara 61 v, Pekka Elmo Artturi Paloniemi 60 v, Maarit Eira Birgitta Hartikainen 50 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 28.9. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Diakoniapäivystys peruutettu työntekijöiden koulutuksen vuoksi to 25.9. klo 10–11.30.

■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 25.9. klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe.

Näppärin sormin -ryhmä to 25.9. klo 18–19.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 25.9. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Perhekerho pe 26.9. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Ulla-Maija Aro. Walkers-nuortenkahvila pe 26.9. klo 19–22 nuorisotilassa.

Lähetysmyyjäiset maalaismarkkinoilla la 27.9. klo 11–14 Seurakuntien talon auditorion aulassa ja nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Myyjäisten avaus klo 11. Tarjolla lohisoppaa, kahvia ja kahvileipää. Myytävänä myös leivonnaisia, käsitöitä ja lahjatavaraa.

Lisäksi arpajaisia, onnenpyörä ja kirpputori. Kaikkien kävijöiden kesken arvotaan reppu.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 27.9. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 29.9. klo 13 nuorisotilassa, Päivi Mäkinen.

Gospel-lattarit ma 29.9. klo 18 nuorisotilassa, Merja Rantala.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 29.9. klo 18 Betanian 4. krs:n kokoushuone. Heikki Leppä.

■■ Tikkurilan perhekerho ti 30.9. klo 9.30–12 virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 30.9. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 30.9. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Rukouspiiri ti 30.9. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Naisten saunailta ke 1.10. klo 17.30– 21 Betaniassa.

Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 2.10. klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 2.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Torstaitupa–tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 2.10.

klo 17.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa hintaan 2 e / perhe.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 26.9. klo 15.30, Iina Katila.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.10. klo 18.

Terje Saard.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 26.9. klo 9.30–14.

Syystalkoot la 27.9 klo 10–14. Tervetuloa siistimään yhdessä piha-aluetta. Talkooväelle tarjolla kasvissoppaa ja kahvia. Mahdollisuus myös saunoa, oma pyyhe mukaan.

■■ Pyhäkoulu su 28.9. klo 11.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 28.9. klo 10. Sanansaattajien lähetyspyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit. Mirka Härkönen, Heikki Leppä, Sirpa Jalokinos, Terje Saard.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 30.9. klo 17.30–19. Tuula Lapveteläinen, Outi Myllylä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 25.9. klo 9.30–11.

Ulla-Maija Aro. Eläkeläisten kerho ke 1.10. klo 12.

■■ Arki-illan pyhäkoulu ke 1.10. klo 18.

■■ Perhekerho to 2.10. klo 9.30–11.

Ulla-Maija Aro. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 26.9. klo 18.

■■ Perhekerho ma 29.9. klo 9.30–11.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho.

Yhteislauluja Simo Santarannan johdolla ke 1.10. klo 14.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 30.9. klo 9.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 30.9. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A Kartanokosken piiri, lähetystyö Japanissa to 25.9. klo 18.

■■ Perhekerho pe 26.9. klo 9.30–11.

■■ Pyhäkoulu su 28.9. klo 11.

Rukouspiiri su 28.9. klo 18.30. Tiedustelut pastori Johanna Jakonen p.

050 310 6824.

Muualla

Kodinhuoltoapua nikkaristeil-

ta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua esimerkiksi taulujen kiinnittämiseen seinälle, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi.

Runopiiri ti 30.9. klo 18–20 Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4. Ritva Niemi-Ronkainen.

■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä alkaa kokoontua ma 13.10 lähtien klo 13–15 Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Ryhmään ilmoittaudutaan 6.10. asti. Äitiys on ihanaa, mutta voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Ryhmässä jaetaan kokemuksia toisten äitien kanssa. Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: tuula.lapvetelainen@ evl.fi, p. 050 523 6308.

Minustako vapaaehtoinen – mikä ettei! Vapaaehtoistoiminnan koulu-

tus torstaina 23.10., 30.10. ja 6.11. klo 17.30–20. Paikka: Unikkotie 5 aA, 4. krs. Maksuton koulutus antaa tietoa seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta ja sen periaatteista. Ilmoitathan osallistumisestasi 17.10. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Tomas Joakim Pyykönen, Aksel Elia Torro, Tesla Loviisa Paju, Roni Ruudolf Uusitalo, Gabriel Adrian Daniel Söderling, Santeri Lauri Arttu LatvaPirilä, Iiris Aurora Typpö, Noel Akseli Riekki.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Johannes Kivi ja Outi Marianne Lindholm, Allan Antero Lehtinen ja Seija Eila Marketta Kovalainen, Tuomas Ensio Gröndahl ja Heidi Maria Listenmaa.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 25.9. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Raamattu ja kuvataide -ryhmä la 27.9. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta. Ohjaaja Arja Arasmo.

Messu su 28.9. klo 10. Hannu Pöntinen, Reija Vienola, Esa Ruuttunen, Kari Jerkku. Käsikelloyhtye Sonus.

Messu radioidaan. Seurakuntalaisia pyydetään saapumaan kirkkoon hyvissä ajoin.

■■ Pyhäkoulu su 28.9. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and ­strengthen your language skills.

■■ Kun vaan laulaa saan – elämän malja. Runoja ja kuoromusiikkia su 28.9. klo 18.15. Vantaan seurakuntien kuorojen suurkuoro, Vantaan kanttoreita ja lausuja Ritva Henkel. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israel-piiri ti 30.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Seurakuntailta ke 1.10. klo 18.30.

Vanhan testamentin apokryfikirjojen naiset, teol. toht. Raija Sollamo.

■■ Perheraamis to 2.10. klo 10.30– 11.45. Ohjaaja Reetta Mannola.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Musiikkia

Lapsille

13

Seurakunnissa tapahtuu 25.9.–2.10.

Pirkko Karjalainen voi nykyisin lukea yöllä.

Vuosi sitten kesällä Pirkko Karjalainen, 65, päätti, että hänen on aika jäädä eläkkeelle Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan työstään. Hän sai syyskuun alussa ensimmäisen eläkkeensä.

– Olen ajatellut jatkaa tavallista elämääni. Asun Tikkurilassa talossa, jossa asumisen pitäisi onnistua ikääntyneenäkin. Ainakin jotkut toiset näyttävät pärjäävän. On kunnon hissit. Palvelut ja ulkoilumaastot löytyvät läheltä. Minulla on auto, jota aion ajella mahdollisimman pitkään.

Yksin elävä Karjalainen on nähnyt työssään monenlaista vanhuutta ja pohtinut omaakin vanhenemistaan. Alkuun eläkkeellä oleminen on totuttelua.

– Voin olla entistä pitempiä aikoja kotitilallani Kuhmoisissa. Voin lukea yöllä, kun ei tarvitse aamulla mennä töihin.

Karjalainen kertoo olleensa Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo

11–13.30 takkahuoneessa.

■■■ Lasten lauluryhmä alakouluja eskari-ikäisille keskiviikkoisin klo 17–18. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Parisuhdepäivystys ke 1.10. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta.

■■ Laulupaja ke 1.10. klo 18–19.30 iso srk-sali. Kastetilaisuuden musiikki.

Lähetyspiiri ke 2.10. klo 18–19.30. Illan aiheena Ikkuna Israeliin, Kylväjän kotimaantyön johtaja, entinen Israelin lähetti Hanna Lindberg.

Miesten piiri to 2.10. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Juntunen: Usko, tieto ja Raamatun tutkimus.

Arkiretriittiryhmä to 2.10. klo 18.

Kokoontuu kerran viikossa seur. 5 vk:n ajan. Ilmoittautuminen Helena Fyhrille 30.9. mennessä, p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi.

Vanhustenviikon juhla ke 8.10. klo 18.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Iltamessu su 28.9. klo 18. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Sinikka Honkanen.

Kirkkokahvit.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset maanantaisin klo 18.30– 20. Uusia laulajia otetaan mukaan.

Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p.

050 546 4756.

Rukouspiiri ti 30.9. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 30.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 1.10. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 2.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

aina yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän on liittynyt eläkeläisjärjestöön ja haluaa edistää ikääntyneiden hyvää elämää ja tasa-arvoa.

– Missioni on, että kaikkein heikoimmille ja hauraimmille turvataan ihmisarvoinen elämä. Kukaan ei tiedä etukäteen, kenestä lopulta tulee se kaikkein haurain.

Ihmiset ovat erilaisia, ja siksi Karjalaisen mielestä vanhustenhoitoon tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Sitä, kuinka tyytyväinen ihminen on tilanteeseensa, ei voi päätellä ulkoisten kriteerien perusteella. Paljon on kiinni asenteista.

– On tärkeää huolehtia, ettei ihminen ole vain elossa, vaan että jokainen voisi elää elämisen arvoista elämää. Moni jää yksin, jos ihmiset eivät tulevaisuudessa välitä toisistaan entistä enemmän.

Markku Mattila

Elämä jatkuu eläkkeelläkin – Eläkkeelle jääneen velvollisuus on pitää huolta itsestään. Ei saa hellittää eikä jäädä sivuun elämästä, toteaa Pirkko Karjalainen.

Ulla-Maija Vilmi

Vanhustenviikon juhla ke 8.10. klo 18 alkaen Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Juhlapuhujana Pirkko Karjalainen.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 2.10. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Lounas Naisten Pankin hyväksi su 28.9. klo 12. Kahvilla Kaisa ja Ari Pärnänen laulattavat vanhoja kansakoululauluja. Arpajaiset. Sukkia, lapasia ym. käsitöitä myytävänä. Soppalounas 10 euroa / lapset 4 euroa.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n.

20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 30.9. klo 18.30–20.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 1.10. klo 18–20 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10– 11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 1.10. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 30.9. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi

tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 30.9. klo 17.45– 19.15.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Muualla ■■ Alakoululaisten syyslomaleiri Seikkailu 15.–17.10. Holman kurssikeskuksessa Nurmijärvellä. Lähtö ke-iltana 15.10. Tiedossa seikkailua, ulkoilua, askartelua ja yhteistä hiljentymistä. Leirin hinta 60 e. Ilm. ja tied. Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

■■ Isänpäivän aaton perheretki la 8.11. Turun Caribiaan. Koko perheen voimin viettämään rentouttava päivä kylpylässä. Hinta aikuisilta 35 e, alle 14 vuotiailta 25 e, sis. kylpylässä uinti, ruokailu ja kuljetukset.

Ilm. ja tied. Johanna Isaksson, p. 040 746 5626.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p.

09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Janne Onni Heikkinen, Theodore Marvel Ragnar Tarpila, Jooa Jesse Santeri Sevón.

Hautaan siunattu Ritva Hillevi Murtomaa 80 v, Tenho Tapani Utriainen 76 v, Osmo Olavi Jauhiainen 51 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 28.9. kl. 10. K. An-

dersson, A. Ekberg. Konfirmanderna medverkar.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 28.9. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

■■ Familjemässa sö 5.10. kl. 10 (obs! tiden). A. Paavola, A. Blomqvist, H. Ylivaara, H. Forsstén, U. Laxström.

En gudstjänst med mycket sång och musik för hela familjen. Efteråt finns det möjlighet att delta i lunchen och evenemanget.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 1.10. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 29.9. kl. 9.30–12.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören övar ons 1.10. kl 12–14 i Helsinggård, Konungsvägen 2. Vår nya kantor Anders Ekberg har tillträtt som dirigent för ViAnda-kören. Kören tar gärna emot nya medlemmar.

■■ Barnens kyrkostund to 2.10. kl.

9.30 i dagklubbsutrymmet i Brännmalmen, Kornvägen 10.

■■ Ett dagsläger 16.–17.10. kl. 8.30– 16.30 för barn i åk 1.–6. i Bagarstugan, Kurirvägen 1. Vi leker, sjunger, pysslar och äter tillsammans. Lägret kostar 25 euro, utfärd till äventyrsbadet Caribia ingår i priset. Utfärd till äventyrsbadet Caribia i Åbo fre 17.10. Start från parkeringen vid Helsinge kyrka S:t Lars kl. 9. Pris: inträde till Caribia och ev. lunch. Barnen behöver ha en vuxen med sig. Anmälningar till lägret och utfärden senast 1.10., alexandra.blomqvist@evl.fi eller tfn 050 566 8266.

Döpta Emma Maria Kristina Björkroth, Bria Adessa Maria Elo. Döda Lars-Erik Vilhelm Behm 67 år, Kitty Elisabet Henriksson 78 år, Saga Helena Bergholm 93 år.

VAMMAISTYÖ Selkomessu su 28.9. klo 12 Hakuni-

lan kirkossa, Hakunilantie 48. Tulkkiopiskelijat harjoittelevat messun tulkkaamista viitotulle puheelle.

Messun käsiohjelma ja virret isotekstisenä ja pisteillä.

Näkövammaisille Kimppakävelyä ma 29.9. klo 13–16 Pyhän Laurin kirkon puistossa, Kirkkotie 45. Kävelemme ja hiljen­nymme kuuntelemaan Jumalan sanaa. Kokoonnumme kirkon parkkipaikalla kello 13. Kävelemme kirkkomaan ympäri ja joen vartta noin 3 kilometriä.

Sen jälkeen juomme kahvit tai teet Pakarintuvalla.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 26.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo. Pyhäkoulu lapsille. Vapaata keskustelua.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 30.9. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2. Sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta. Viva-vapaaehtoinen Tuula Ikonen paikalla.

OLOTILA Unikkotie 5 a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Olotilateltta maalaismarkkinoil-

la 27.–28.9. klo 9–17 uudella Tikkurilan torilla. Tule tutustumaan toimintaamme ja huokeille munkki- tai toscakakkukahveille.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13.

Ari-Matti Salmijärven öljyvärimaalauksia esillä 26.9.–23.10. Kesän sävyjä.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistuk-

set, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.fi

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

KOTISIIVOUSTA, KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT IKKUNANPESUT ––kotitalousvähennys kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: Siivoustyötilaukset: 040 809 8707/Laura 040-809 8707/Laura

PALVELUITA VUOKRANANTAJILLE JA KIINTEISTÖILLE www.aratto.fi www.aratto.fi

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pääkaupunkiseudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400-858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Kokouksia

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 30.9.2014 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 22.9.2014 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Seurat

Lähde PETRAAN ja ISRAELIIN 20.-27.11.2014

Petra-Nebo/Amman-Tiberias-Jerusalem Tied. Kirsti Peled 040 841 3578 ja Hannu Taipale 044 5791878, opas Pentti Holi, lomamatkat.fi 0201204070

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 28.9. klo 14 Uusi elämä Room. 12 Antti Lemmetyinen, Raimo Vanninen

TEKSTARITUPU

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

TUKITEKSTARI KOULULAISILLE

045 634 0303

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa.

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

17 Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

17

HIETALAHDENRANTA 13,

Jäsen 360° HELSINKI Jäsen 360°

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 17

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Lorem Ipsum sit käsikirja AVOINNA: ma–pe 9–17 magna aliqua dolor amet puh. 020 754 2350 Jäsen 360° www.sacrum.fi Versio 2.1. Windows & Mac

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jaakko Tapaninen

© Kotimaa 2013

Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi

17

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh.

020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Jaakko Tapaninen

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min.

Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa

HERÄNNÄISSEURAT

WWW.TEKSTARITUPU.NET

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Terveydenhoitoa

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi

To 25.9. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu-messu Kallion kirkossa.

La 27.9. klo 18 Mikaelinkirkolla.

Su 28.9. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Pihlajamäen kirkossa.

Su 28.9. klo 11 Herättäjän kirkkopyhä Munkkivuoren kirkossa.

Su 28.9. klo 12 Herättäjän kirkkopyhä Sammatin kirkossa Lohjalla.

Su 28.9. klo 16 Tapiolan kirkossa.

Ti 30.9. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla.

Ke 1.10. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa.

Vuokrata halutaan

4

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kauKotimaa pungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, Visuaalinen ilme www.pelagus.fi.

PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA Tuotesovellukset Kotimaa 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikKotimaa 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. kona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettoVisuaalinen ilme mana ilmaisjakeluna vantaalaisiin Tuotesovellukset kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi Kotimaa

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma.

Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta. maailmasta.

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

15

Vammaisten oikeuksien puolustaja Hans von Schantz

Edward Bagandashwa oppi äidiltään päättäväisyyttä.

T

ansanialainen erityisopetuksen asiantuntija Edward Bagandashwa, 55, kävi kesällä Suomessa kertomassa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta kotimaassaan.

– Vammaisiin suhtautuminen on usein kielteistä, hän sanoo.

– Voidaan yhä ajatella, ettei vammaisiin kannata käyttää yhteiskunnan varoja. Niinpä on vammaisia lapsia, jotka elävät piilotettuina koteihinsa eivätkä käy koulua. Ei edes ajatella, että he voisivat käydä koulua.

Toisaalta Tansaniassa ei ole tarpeeksi koulujakaan, ei koulurakennuksia eikä päteviä erityisopettajia. Rahasta on pulaa.

Koulutusta kustannetaan sekä valtion että yksityisin varoin.

– Koulutuskaan ei takaa, että loppuelämä sujuisi hyvin. Monet vammaiset ovat työttömiä. On ponnisteltava sen puolesta, että yksityiselle sektorille syntyisi työpaikkoja vammaisille.

Bagandashwa tuntee asian perin pohjin. Hän on toiminut Tansanian presidentin Jakaya Kikweten nimittämän kansallisen vammaisneuvoston puheenjohtajana.

– Tansaniassa vammaisuuteen luetaan virallisesti näkö- ja kuulovammat sekä henkiset ja fyysiset vammat. Lisäksi Tansaniassa on tuhansia albiinoja. Erilaisia sosiaalisia ja käytöshäiriöitä pidetään vaikeuksina, joiden pitäisi hoitua yleisopetuksen piirissä, Bagandashwa kertoo.

Edward Bagandashwa on itsekin vammainen. Hän syntyi näkevänä, mutta menetti näkön-

sä onnettomuudessa jo lapsena.

Hänen vanhempansa tekivät kaikkensa varmistaakseen, että hän saisi hyvän koulutuksen.

– Tai isäni oli sitä mieltä, et­ tei­vät sokeat voi käydä koulua. Äitini piti tuollaisia puheita roskana. Hänen mielestään minun piti käydä koulua.

Edward kasvoi 17-lapsisessa perheessä. Isällä oli useampia vaimoja. Äiti perusteli näkemystään koulunkäynnin tarpeellisuudesta kahdella asialla. Hänelle oli sairaalassa vakuutettu, että sokeakin pystyy vaikka mihin. Hän oli myös omin silmin nähnyt kaksi sokeaa poikaa, jotka olivat koulussa.

Perhe asui Luoteis-Tansa­ nias­sa. Matka anglikaanikirkon vuonna 1950 perustamaan sokeiden poikien kouluun Bwigiriin oli pitkä ja hankala.

– Kouluvuoteen kuului kaksi kolmen viikon lomaa. Niiden aikana oli pakko matkustaa kotiin.

Kotimatkaan kului kokonainen viikko. Valtio maksoi matkan, Bagandashwa muistelee. Äidin päättäväisyys on vienyt pitkälle. Kouluvuosiensa jälkeen Edward Bagandashwa opiskeli Dar es Salaamin yliopistossa. Sitten hän työskenteli toistakymmentä vuotta historian ja yhteiskuntaopin opettajana.

Sen jälkeen hänelle tarjoutui mahdollisuus paneutua erityisopetuksen kysymyksiin tohtoriopinnoissa Manchesterissä. Tätä nykyä hän toimii kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaanina SEKOMU-yliopistossa.

Toisinaan hänen voi myös kuulla saarnaavan Lusothon ka-

Edward Bagandashwa menetti lapsena näkönsä onnetto­ muudessa.

tedraalissa tai Magambon kirkossa, vaikkei hän teologi eikä pappi olekaan.

– Olen kuulunut luterilaiseen kirkkoon koko ikäni. Saarnaaminen on taidetta, hän toteaa hymyillen.

Kun paljon matkustava Ed-

Adventtiristeily Tallinnaan 30.11.–1.12.2014 m/s Baltic Queenilla

Lähde iloisessa seurassa ensimmäisenä adventtisunnuntaina virittäytymään joulun odotukseen!

Kuule Erkki Liikasen Adventtikonsertti ja emerituspiispa Wille Riekkisen ajatuksia joulusta.

Laula Kauneimmat Joululaulut ja tanssi tangokuningas Kyösti Mäkimattilan & Varjokuvan tahdissa.

Ehdit myös Tallinnan joulutorille ja paljon muuta.

Bussireittejä eri puolilta Suomea!

ward Bagandashwa nousee lentokoneeseen valkoisen kepin kanssa, hänellä on aina mukanaan sokeainkirjoituskone.

Vammaisten puolesta riittää työtä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Monenlaisten tehtävien lisäksi häntä odottaa myös

Ulla-Maija Vilmi

Suomen Lähetysseuran Tasauskampanja auttaa kehitysmaiden vammaisia. Lisätietoja: www.tasaus.fi.

Kiinan kiertomatka Shanghai, Hangzhou, Suzhou 5.–12.12, 20.–27.12 ja 26.12.–2.1.

Asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu.

1450 € Erkki Liikanen

Wille Riekkinen

Kyösti Mäkimattila

Hyttiluokka hinta/hlö

Henkilöä/ hytti

Sis. bussikuljetus

Ilman kuljetusta

Sisähytti (B-lk)

4 hlö

99,00

67,00

3 hlö

114,00

82,00

2 hlö

123,00

91,00

1 hlö

139,00

107,00

4 hlö

117,00

85,00

3 hlö

122,00

90,00

2 hlö

136,00

104,00

1 hlö

165,00

133,00

Ulkohytti (A-lk)

perhe, vaimo ja neljä 6–19-vuotiasta lasta.

Varsova – barokkipalatseja ja joulutunnelmaa

Asiantuntijaopas Barbara Iwicka.

698 € 28.–30.11.

730 € 5.–7.12.

Tarunhohtoinen Istanbul 3.–7.12.

Uusivuosi juhlallisesti Wienissä 30.12.–2.1.

22.–26.12.

1389 €

1120 €

Joulu Roomassa 23.–28.12.

Edullisia jouluostoksia niin basaarista kuin nahkatehtaalta. Uudenvuoden konsertti Asiantuntijaopas Senni Sollo. Schönbrunnin palatsin 898 € Orangeriessa ja juhlaillallinen.

Asiantuntijaopas Veronika Joulu Budapestissa Meszaros.

Asiantuntijaopas Elisabeth Nagy.

Balettimatka Tallinnaan Pähkinänsärkijä 12.–13.12.

Asiantuntijaopas Aarno Cronvall.

298 €

Mahtava seiminäyttely, Paavin joulusiunaus ”Urbi et Orbi”, Tapaninpäivän ajelu Castelli Romanin viinivuorille…

Asiantuntijaopas Päivi Romu.

1295 €

24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi Korkein luottoluokitus ©Bisnode

2014

& 010 289 8100 (Tampere) & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki)

Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 19€/varaus.

16

Aikamerkki

Omenapuut rauhoittavat

Sukkahousuista syntyy sohvatyynyjä.

Omista hieman aikaasi Jumalalle ja lepää hiukan hänessä.”

Hanna Antila Lotta Numminen

Kivistääkö korvia, surraako päässä? Tekisikö mieli olla hetki ihan rauhassa?

Pyhän Laurin kirkolle, pappilan omenapuutarhaan, on tehty Hiljaisuuden paikka.

Siellä voi rauhoittua ja istahtaa hetkeksi vapaaehtoisten kunnostamalle puistonpenkille.

Penkin vieressä on kyltti, jossa on lainaus keskiajalla eläneeltä Anselm Canterburylaiselta: ”Nosta pääsi, ihmisparka, pakene askareitasi pieneksi hetkeksi, jätä vähäksi aikaa sekasortoiset ajatuksesi. Työnnä pois raskaat huolesi ja pane syrjään väsyttävät puuhasi.

Jätä vähäksi aikaa sekasortoiset ajatukset.

Vielä on aikaa Tulva uhkaa jo rannikkoseutuja. Ihmisiä siirretään pohjoiseen, jotta heissä säilyisi uuden ihmissuvun arvokas geeniperimä.

Teatteri Avoimien ovien uutuus Rakasta.Nyt. ei silti ole mikään maailmanlopun vaikerrus, päinvastoin. Jos siinä joku loppuu, niin ihmisen itsekkyys ja sokeus.

Näytelmän kertoja on Helsingin kaupunki, joka näkee sen, miten ihminen juoksee itseään karkuun. Niin tekee myös Gabriel Korkman,

Raija Immonen ja Marja-Leena Varila: Silmäpaosta sisustukseen – uutta vanhoista sukkahousuista. Moreeni 2014.

Raija Immosen käsissä sukkahousut venyvät vaikka kakkukuvuksi.

Pankin pukuhuoneen roskikseen heitetyistä sukkahousuista se alkoi. Pankissa työskennellyt Raija laittoi yhtenä päivänä esille pahvilaatikon ja kiinnitti siihen lapun ”Käytetyt sukkahousut. Kiitos!”

Sukkahousujen kierrätyskäy-

töstä syntyi myöhemmin kokonainen kirja, jonka tekemisessä Raijaa auttoi käsityönopettajan koulutuksen saanut pikkusisko.

Kirjan ohjeilla sukkahousuista syntyy esimerkiksi lampunvarjostimia, mattoja ja tyynyjä.

Mukana on ohjeita, joita tumpelokin uskaltautuu kokeilemaan. Aiemmin Raijalta on ilmestynyt kirja, jossa esitellään ideoita vanhojen farkkujen uusiokäyttöön.

– Yhtenä syynä kierrätyskäsityöintooni on varmasti nuukuus. Työhuoneessani on kaaos.

Sinne on kertynyt kaikenlaista, mitä saattaa joskus vielä tarvita.

Kädentaidot ja itse tekeminen ovat Raijalle tuttuja lapsuudenkodista.

– Äitini kutoi mattoja, neuloi sukkia, ompeli lapsille vaatteita ja työskenteli yhdessä puuseppäisäni kanssa tämän verstaassa.

Sukkahousujen jälkeen Raija kiinnostui nahkatakkien uusiokäytöstä. Niistä ja vanhoista vöistä on syntynyt jo monta tuotetta. Sitä, syntyykö nahkatöistäkin oma kirjansa, Raija ei vielä tiedä.

Mikko Mäntyniemi

Sukkahousujen seuraava elämä

kunnes sattuma sysää alkuun muutoksen, jonka jälkeen kaikilla ihmisillä tuntuu olevan sen yhden ihmisen kasvot.

Kun alkaa rakastaa yhtä, alkaa rakastaa kaikkia.

Rakasta.Nyt. puhuu nykyhetken puolesta. Vielä on aikaa muuttaa tulevaisuutta, vielä on aikaa nähdä ihminen lähellä ja kasvaa itsekin ihmiseksi.

Heini Tolan ohjaaman näytelmän tiimoilta järjestetään teatterissa myös keskustelusarja. Keskiviikkona 1.10. klo 14.30 puhutaan rakkaudesta ja vieraana on piispa Irja Askola.

Marja Kuparinen

Soili Pohjalainen

NÄIN KIERRÄTYSKÄSITYÖN IDEA SYNTYY: ”Jotain esinettä katsoessani alan miettiä, voisiko saman tehdä jostakin muusta materiaalista.”

Viimeisellä rannalla Vanja-eno. Kansallisteatteri.

Stefan Bremer

”Mun tunteet valuu hukkaan kuin kuoppaan valuva auringon säde”, valittaa Anton Tsehovin Vanja-eno-näytelmän nimihenkilö. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä häntä esittää Kristo Salminen. Eikä hän ole 1800-luvun lopun rappeutuvaan maa-

laiskartanoon kokoontuneesta seurueesta ainoa, jonka elämä on hyljännyt.

Krista Kososen Jelena on intohimossaankin hallittu, toisin kuin nuori ja rakkauden haaveissaan estoton Sonja (Emmi Parviainen). Lääkäri Astrov (Eero Aho) on myös perin sympaattinen hahmo: uhrautuva, kärsivä

Marja Kuparinen

3 x koira luostarissa Bernhardinkoira Sveitsin kansalliskoiran jäljet johtavat munkkiluostariin ja munkkien majataloon Sankt Bernhardin solaan. Siellä koirat toimivat vahteina ja munk­kien apulaisina. Bernhardinkoirat muistetaan ennen kaikkea urotöistä, joita ne tekivät auttaessaan solassa hätään joutuneiden pelastamisessa.

Tiibetinspanieli Rodun historia vie tiibetiläisiin luostareihin. Siellä nämä pienet koirat vahtivat luostarin muureilla ilmoittaen vierailijoista. Kerrotaan, että tiibetinspanielin tehtäviin on kuulunut myös rukousmyllyn pyörittäminen etutassuilla.

Vihikoira Vihikoiraa ovat kasvattaneet Keski-Euroopassa Ardenneilla sijainneen luostarin munkit. Rodun oletetaan polveutuvan metsästyskoirista, joita käytti innokkaana metsästäjänä tunnettu Hubertus-niminen munkki ja piispa. Legenda kertoo, että Hubertus kääntyi kristityksi saatuaan metsästysretkellä näyn ristiinnaulitusta Kristuksesta.

Soili Pohjalainen

kuvat Shutterstock.com

Krista Kososen Jelena on sateen kastele­manakin hallittu.

ja yksinäinen.

Kaikilla on tukahdutettuja toiveita ja täyttymättömiä unelmia.

Kaikkia lannistaa vaihtoehtojen puute. Näytelmän äänitehosteet ennustavat kuitenkin suurta muutosta.

Vanja-enon lavastus on upea.

Näyttämökuvat ovat pakahduttavan kauniita. Jelenaa kasteleva sadekin tuntuu alistumisen symbolilta. Haurastuva rakennus korostaa yhden maailman loppua.

Paavo Westerbergin ohjaamat kohtaukset kulkevat vahvoina.

Ihmiset puhuvat kyllä toisilleen, mutta kukin on lopulta onnettomuudessaan yksin. Kärsimys elää hiljaisuudessa – tai humalassa.

Kuinka näitä ihmisiä voisi olla rakastamatta? Eivätkä he ole ollenkaan kaukana meistä. Katsokaa ja avatkaa sydämenne.

Terhi Suorlahti on Helsingin ääni.