Lauri 2014 nro 38 (4 12)

Vantaan Lauri 38 • Armon asialla • 4.12.2014 • www.vantaanlauri.fi

Kun lapset rakensivat kirkkoa

6

Unet tasapainottavat elämää 10

Finlandia-palkinto yllätti Jussi Valtosen

18

Oi kuusipuu!

8

Tämä maailma kaipaa enemmän rakkautta lapsille – Mikko Salmi

12

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

Jorma Hentilä suuntasi eduskunnan äänestyksen jälkeen Kansalaistorille.

Pauli Juusela

Kuulun!

Kuulun ja sitoudun kirkkoon, vaikka en ole kaikkien kirkon jäsenten kanssa samaa mieltä. Kuulun, koska kirkon sanoma on tarkoitettu ihan jokaiselle.

Evankeliumia ei ole tarkoitettu vain hyville, pyhille ja oikea­ uskoisille. Kirkko kutsuu erityisesti niitä, jotka kokevat ole­ vansa pahoja, rumia tai muiden silmissä arvottomia. Sano­ man Jumalan rakkaudesta pitäisi parantaa haavoja, ei aiheut­ taa niitä.

Jostain syystä moni luulee, että kirkon tärkein sanoma on moraalinen viesti siitä, miten muut voisivat olla parempia, yh­ tä hyviä kuin minä. Ei se ole, vaan armo. Sitä tarvitsee meis­ tä jokainen, sillä kukaan meistä ei voi sanoa olevansa täydel­ linen. Ei kukaan.

Tarvitsemme armoa myös siksi, että vaatiessamme toisil­ ta oikeita arvoja osaamme usein olla kovin armottomia. Kun ajetaan omaa asiaa, unohdetaan toisen ihmisarvo ja kultai­ nen sääntö. Tämä aika huutaa empatiaa, asettumista tois­ ten asemaan ja siinä meidän pitäisi näyttää esimerkkiä. Mut­ ta kun mielen valtaa pettymys tai närkästys, tärkein eli rakka­ us unohtuu – molemmilta puolilta rintamalinjoja.

Jos synneistä puhutaan, missä viipyy palava saarna välin­ pitämättömyyttä, epäoikeudenmukaisuutta, väkivaltaa ja ah­ neutta vastaan? Eivätkö nimenomaan ne riko perheitä ja tu­ hoa yhteiskuntaa? Eivätkö ne vaaranna koko maailman rau­ han? Eivätkö juuri niistä saarnaa Raamatun profeetat?

Minä olen töissä kirkossa, jonka työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät joka päivä parhaansa auttaakseen toisia. Kun kirkosta erotaan, meillä on vähemmän resursseja auttaa.

Eniten ihmettelen sitä, miten kristittynä itseään pitävä voi erota kirkosta ateistisen järjestön sivuston kautta. Millaisen viestin hän sillä oikein antaa?

Kolumni

Pappi riisuu Astun esille papin sotisovassani ja äkkiä ajattelen sen ole­ van liikaa.

Ensimmäisenä riisun kasukan ja stolan. Niitä ei ole suun­ niteltu puolitoistametriselle naiselle. Riisun myös alban, jon­ ka pitäisi peittää minuuteni. En kestä nyt edes armon vaat­ teen painoa. Otan sokeripalan pois kaulastani ja heitän sen diabeetikoille. Riisun papin paidan. Musta ei ole koskaan ol­ lut uskoni väri.

Riisun naispapin juhlapuvut: Vuokon ja Säteen. Tosin ei niissä ole juurikaan riisuttavaa, kun ei niissä ole edes selkeitä papillisia tunnuksia. Annan pois piispojen ohjeistuksen mu­ kaiset kopisemattomat kengät, joissa on alle viisisenttiset ko­ rot. Ne olivatkin liian rumat. Riisun ohjeelliset 20 denierin mustat sukkahousut, jotka hiostavat, mutta eivät lämmitä.

Riisun eleeni: mairean hymyn, imelän pappisnuotin, hitaan yliartikulaation ja nöyristelevän asenteen. Riisun pätemisen­ tarpeeni ja sen myötä kaikki latinankieliset fraasit sekä sivis­ tyssanat. Annan pois liturgiset huitomiset ja polvistumiset.

Riisun silmäni ja hillityn silmämeikkini. Annan pois kyyne­ leeni, sillä eihän pappi saa itkeä kuitenkaan. Samalla vauh­ dilla leikkaan pois koko sielunhoidollisesti sivuun kallistuvan pääni.

Riisun käteni, ne Kristuksen työhön kutsutut. Annan pois myös kynsilakkani, ettei kenenkään ehtoollinen mene pilal­ le sen räikeästä väristä. Riisun jalkani, jotka ovat kuljettaneet minua maan korvessa sinnekin, missä enkeli ei ole ollut pitä­ mässä kädestä kiinni.

Riisun rintani ja muutkin ruumiini osat, jot­ ka haisevat vähänkään naaraalta. Annan pois myös sen, mitä rintani alta löytyy: tahtoni ja kutsumukseni. Luovun maisterin tutkinnosta, pappislupauksesta ja psykologisten soveltu­ vuustestien lupaavista tuloksista.

Olen paljas. Alaston sieluni kieppuu altta­ rin ylle ja alkaa räkättävään rukoukseen.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

”Kirkon ei pitäisi höyrytä” Kirkon on pohdittava tasa-arvoista avioliittolakia omista lähtökohdistaan, sanoo pitkän linjan homoaktivisti Jorma Hentilä.

Kun eduskunta perjantaina äänesti avioliittolaista, yleisön joukossa äänestystä seurasi Jorma Hentilä. Hän on entinen Setan puheenjohtaja ja vastavalittu kirkkovaltuutettu ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen. Hän on myös toiminut pitkään politiikassa.

– Kun äänestystulos tuli taululle, niin kyllähän se hyvältä tuntui, Hentilä kertoo.

Hän on pitkään ollut aktiivisesti mukana seksuaalivähemmistöjen aseman parantamisessa. Vaikuttajan taival alkoi 1970-luvun alussa, jolloin homoseksuaalisuuden kriminalisointi poistettiin. Jo 1960-luvulta asti hän on seurannut myös kirkossa käytyä keskustelua.

– Usein on väitetty, että kirkko olisi vastustanut homoseksuaalisuuden dekriminalisointia, mutta se ei pidä paikkaansa. Sen sijaan sen kanta oli, että homoseksuaalisia suhteita ei tule edistää.

Hentilä toteaa, että kirkon johtajien asenteet ovat muuttuneet paljon, jos katsotaan vaikka sitä, mitä piispat kirjoittivat vuonna 1966 Ajankohtainen asia -mietin-

nössään. Sen mukaan homoseksuaalisuus on sairaus, jonka leviämiseltä yksilöitä pitää suojata.

Arkkipiispa Kari Mäkinen päivitti eduskunnan äänestyksen jälkeen Facebookiin iloitsevansa päätöksestä. Kannanotto suututti monet, ja viikonlopun aikana kirkosta erosi noin 13 000 jäsentä.

Toisenlaista kantaa julkisuudessa on edustanut Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, jonka mukaan avioliitto tulisi säilyttää miehen ja naisen välisenä liittona.

Jorma Hentilä arvioi, että piispat ovat asiassa ahtaalla: sanoivatpa he mitä tahansa, aina joku pahastuu.

– Silti minusta se, että piispojen eriävät kannat tulevat julkisuuteen, on parempi kuin se, että kätkettäisiin erimielisyydet ja oltaisiin ulospäin teennäisen yksimielisiä.

Avioliittolain muuttaminen ei määrää kirkkoa vihkimään homopareja. Siitä päättää kirkko itse – jos se sen tarpeelliseksi näkee. Kirkon nykyinen kanta on, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Arkkipiispa Mäkinen totesi ennen eduskunnan äänestystä, että kirkolla on lain muututtua kolme vaihtoehtoa: Se voi säilyttää vihkioikeutensa nykyisin edellytyksin, jolloin heteropareilla on mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen, homopareilla ei. Vaihtoehtoisesti kirkko voi luopua vihkioikeudestaan, jolloin se voi siunata maistraatissa solmitun avioliiton. Silloin on ratkaistava, siunataanko sekä hetero- että homo­ avioliitot. Kolmas mahdollisuus on, että kirkko säilyttää vihkioikeutensa ja laajentaa käsitystään avioliitosta käsittämään myös samaa sukupuolta olevien suhteen.

– Nyt kirkon ei pitäisi höyrytä eikä kauhean nopeasti runnoa mitään päätöstä, vaan miettiä asiaa omista lähtökohdistaan, Hentilä sanoo.

Hän ennakoi, että asiasta tulee joka tapauksessa jäsenaloite kirkolliskokoukselle.

– Mutta päätöksenteko voi ottaa aikaa, koska tällaiseen muutokseen tarvitaan kolmen neljäsosan määräenemmistö.

Hentilä itse on sitä mieltä, että kirkon ei pitäisi luopua vihkioikeudestaan. Se herättäisi voimakkaita kielteisiä reaktioita, ja silti jouduttaisiin ratkaisemaan se, keiden avioliitot kirkko siunaa.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kaupungit tiivistävät vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa ›› Vapaaehtoisten tuki vähentää lapsiperheiden yksinäisyyttä ›› Mikkelin ja Porvoon piispat vetosivat kirkon yhtenäisyyden puolesta ›› Adventtikeräys tukee lasten koulutusta KANNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Kontti Gambiaan Timo Nevalainen, NMKY:n aktiivi: ”Isoon merikonttiin mahtuu lähes sata kuutiota tavaraa. Viime vuonna saimme sen täyteen. Viemme kontin Gambiaan.

Meillä on Gambiassa NMKY:n toimin­ takeskus ja työpisteitä, joissa koulute­ taan nuoria muun muassa kampaajik­ si, ompelijoiksi ja kokeiksi. Tuemme pai­ kallisen SOS-lapsikylän toimintaa ja au­ tamme kummikylämme Kabakelen lapsia.

Muitakin kohteita löytyy, esimerkiksi syn­ nytyssairaala.

Haastamme mukaan yrityksiä ja yhtei­ söjä, joilla on itselle tarpeetonta, mutta hyvää ja käyttökelpoista tavaraa. Matkus­ tamme omalla kustannuksella Gambiaan ja viemme avun suoraan niille, jotka si­ tä tarvitsevat.”

Pauli Juusela

Konttiin voi tuoda tavaraa 6.1. asti. Yhteys­ tiedot: Timo Nevalainen p. 0400 462 242 ja timo.nevalainen@kfum.fi. Lue lisää osoit­teesta www.vantaanlauri.fi.

4

Väitellään

Opiskelijan pitää selvitä yksin, Minna Siikala!

Opiskelun aloittaminen epäi­ lytti.

Epäröin hakemista, varsinkin rahallinen puoli mietitytti.

– Epäröin hakemista, varsinkin rahallinen puoli mietitytti.

Koulutus on päätoimista opiskelua Kelan opintotuella. Tuki on pieni, mutta sillä tulee toimeen, kun ottaa tukeen kuuluvan opintolainan. Tutkinnon voi suorittaa myös työn ohella.

Opiskelu on vaikeaa, jos kou­ lunkäynnistä on pitkä aika.

21-vuotias Minna Siikala suoritti myynnin ammattitutkinnon ja etsii nyt työpaikkaa.

Tutkinnon suorittaminen osaa­ misohjelmassa kestää kauan.

– Ensin voi olla vaikeaa, mutta tietoa löytyy netistä aikuiskoulutuskeskusten sivuilta. Itse keräsin esitteitä kouluttajilta rekrytointitapahtumassa vuosi sitten.

Vasta kotona aloin lukea esitteitä tarkemmin ja lähetin hakemuksen.

– Se riippuu paljon itsestä ja opiskelutahdista. Kahden kuukauden aloitusjakson jälkeen lähdettiin oppimaan työssä ja tutkinto suoritettiin oikeassa työpaikassa. Minun opiskeluni kesti yhteensä vain kahdeksan kuukautta. Työssäoppimispaikka oli vaatekaupassa. Se vahvisti käsitystä, että juuri tätä haluan tehdä työkseni.

Nuorten aikuisten osaamisoh­ jelma on vain nuorten juttu.

Työkokemusta pitää olla en­ nestään.

– Se on tarkoitettu 20-29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole tutkintoa peruskoulun jälkeen. Ei siis ylioppilastutkintoakaan.

– Työkokemuksesta on hyötyä, mutta sitä ei vaadita. Minä olin ollut työssä tarjoilijana ja myyjänä. Ennen opiskelua olin

Nuorten aikuisten osaamisoh­ jelmasta, jossa suoritit tutkin­ non, on vaikea löytää tietoa.

Saara Vuorjoki

– Koulutuksessa oli ensin kahden kuukauden orientaatiojakso, josta oli helppo aloittaa. Siinä käytiin läpi monia perusasioita, kuten asiakaspalvelua ja vuorovaikutusta, ja hiottiin kielitaitoa.

Kaksiosainen hopeinen riipus Kuljen kanssasi UUTUUS!

puoli vuotta työttömänä ja silloin päätin, että haluan opiskella ammatin.

Opiskelijan täytyy selvitä yksin.

– Kouluttajat pitävät yhteyttä ja kysyvät, kuinka opiskelu sujuu.

Lähetin itsekin usein sähköpostia, jos jokin asia askarrutti, ja sain heti vastauksen. Työpaikalla oli vastuuhenkilö ja kouluttaja kävi siellä. Kyllä opiskelijoista pidettiin huolta.

Opiskelun aikana tuli paljon ky­ symyksiä.

– Kysymyksiä nousi koko ajan.

Mitä jos en löydä harjoittelupaikkaa? Saanko tutkinnon suoritettua? Löysin kuitenkin paikan heti, kun menin vain kysymään.

Tutkinnon suorittaminen näyttönä ei ollut vaikeaa, kun siihen oli valmistautunut ja työtehtävät olivat jo tuttuja.

Nyt toimin mentorina uusille opiskelijoille. Heillä on ihan samoja kysymyksiä kuin minulla oli vuosi sitten.

Työpaikan saaminen on vai­ keaa.

– Haluaisin työhön vaateliikkeeseen. En ole vielä löytänyt työpaikkaa, mutta olen toiveikas, koska nyt minulla on koulutus ja enemmän kokemusta kuin aikaisemmin.

JOULU

Elisabet Aho

www.piplia.fi ■

SYDÄMESSÄ

■ KULJEN KANSSASI –riipus Kaksiosainen, hopeinen Kuljen kanssasi –koru yhteiselle matkallenne. 49 € ■ LÄPPÄKIRJA Hauska tapa oppia Raamattua.

15 €. Saatavana myös digikirjana App Storesta.

KULTAINEN NIMIPAINATUS Raamatun tai virsikirjan kanteen.

Tuotevalikoima www.pipliakauppa.fi.

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

Itsenäisyyspäivän myyjäiset 6.12. klo 9.15-15 Lähetystalossa, Tähtitorninkatu 18 Kahvila, lounas klo 11-14. Tervetuloa!

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

5

Muutosvoima Sini Pennanen

– Esiintyminen ei jännitä minua, mutta ennen sitä on lievästi sellainen olo, että maa puuttuu jalkojen alta, sanoo Pepe Willberg.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirkosta eroaminen tuntuu yleistyneen lähes muoti-il­ miöksi. Ihmettelen tätä, tai oikeastaan mietin, missä ero­ ajat oikeastaan kokevat olevansa jäseninä? Ilmeisesti he ajattelevat, että kirkon pitäisi vastustaa tai kannattaa juu­ ri jotakin tiettyä asiaa.

Kirkko on yhden asian liike – pelastuksen. Tietävätkö eroajat tämän? Johanneksen opetuslapset lähtivät aika­ naan seuraamaan jotakin parempaa, Jeesusta. Sen, joka eroaa tänä päivänä, pitäisi ensin ottaa selville mihin he haluavat kirkon jäsenyyden vaihtaa. Onko oikeasti tar­ jolla mitään pelastusta parempaa? Ei Raamatussa sano­ ta ”se, joka ei pidä jostakin ja eroaa, pelastuu”, vaan ”se, joka uskoo ja kastetaan, pelastuu.”

Kirkko koostuu ihmisistä, joilla on erilaisia mielipiteitä.

Asioista pitää osata keskustella pelkän kiukuttelun sijasta.

Taija Piispanen

Kohtaamispaikan ystävät kuin myös kaikki ystävät, sy­ dämellinen kiitos teille, kun olette meitä tukeneet ja ru­ kouksin muistaneet mieheni Ilmon pitkäaikaisen sairau­ den aikana. Kaikki kohtaamiset ovat tärkeitä ja voimaa ja lohtua antavia. Kiitos myös Katriinan sairaalan hoito­ henkilökunnalle.

Kiitos Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Nevalalle, kanttori Hannu Lehtikankaalle ja sellisti Saa­ ra Pietikäiselle lämminhenkisestä siunaustilaisuudesta 13.11. Pyhän Laurin kappelissa, jonne oli tullut runsas saattojoukko pitkienkin matkojen takaa. Se tilaisuus on mielissämme lähtemättömästi.

Helmi Kauppinen ja Ilmo Kauppisen omaiset

Virta vie Pepe Willbergin suunnitelmat muuttuivat.

Pepe Willberg, 68, oli vähän jo antanut periksi ja siirtymässä suunnitelmaan B, kun yllätys tuli.

– Olin ajatellut, että lopetan uran jossain vaiheessa ilman kultalevyä ja Ruisrockin kautta kulkematta. Kumpikin ajatus meni pieleen viime kesänä. Koko juttu tuntui vähän hämmentävältä tässä elämänvaiheessa.

– Jo Paradise-bändin kanssa teimme hienoja levyjä, joita kuunnellaan yhä – reilut 40 vuotta myöhemmin. Hyvänä esimerkkinä on Aamu.

Se kultalevy tuli lopulta Pepe & Saimaa -albumista.

Muutama vuosi sitten levyyhtiöstä ehdotettiin Pepelle levytyssopimusta. Artisti sai itse valita laulun, josta lähdettiin liikkeelle.

– Sain kasan demolauluja, joista minun piti plokata sellainen päänavausradiohitti, mutta niissä ei ollut mitään vastaavaa kuin Elämältä kaiken sain.

Pepe valitsi kuitenkin demojen joukosta kaikkein kummallisimman sävellyksen, joka oli Matti Mikkolan Lyhyenä hetkenä.

Siitä tuli Yleisradion aalloilla vuoden 2012 soitetuin kappale.

Willbergin ja Mikkolan yhteis-

työ sai jatkoa, ja tuloksena syntyi Pepen ja Saimaa-orkesterin levy.

Pepe esiintyi julkisesti ensimmäisen kerran raitiovaunussa 1950-luvun alussa, kun hän soitti pahvisella klarinetilla Paimenpoikaa. Kitaraa poika opetteli soittamaan brasilialaisella nylonkielisellä. 16-vuotiaana hän perusti lauttasaarelaiskavereidensa kanssa ensimmäisen bändin, josta tuli Islanders. Pojilla oli hirveä halu saada bändi kasaan, eikä basistiksi pyydetyltä kaverilta muistettu edes kysyä, osaako hän soittaa.

– Kun jonkun piti ruveta laulamaan, niin minä rupesin. Olimme nähneet, että ulkomaalaisten bändien komppikitaristit yleensä laulavat.

Seuraavana tuli Jormas-yhtye ja Saat miehen kyyneliin. Pepe & Paradise syntyi 1960-luvun lopulla ja oli koossa viitisen vuotta. Elämältä kaiken sain ja Aamu ovat tuolta ajalta. Mestarit Areenalla ja Poptenorit ovat viimeisimpiä kokoonpanoja, joissa Pepe on ollut mukana.

– En hirveän paljon ole itse päättänyt, että nyt minä lähden tuohon suuntaan ja teen näin, vaan virta on vienyt mukanaan kaikki nämä vuodet ja vuosikym-

menet. Olen päättänyt ainoastaan, mitä lauluja laulan.

Viime aikoina Pepe Willberg on treenannut laulamista muun muassa joulukonserttejaan varten.

– Vähän kismittää, etten ole ruvennut harrastamaan vakavampaa laulua joskus nuorempana, vaikka minulla oli mahtavat mahdollisuudet siihen. Lauloin 20 vuotta sitten oopperajuhlakuorossa kolme kesää.

Pepe on ollut 50 vuotta poppari. Hänellä on popparin tapa ajatella, laulaa ja tuottaa ääntä.

Mutta hän pystyy myös tarttumaan erilaisiin haasteisiin.

– Minulla on ollut aavistus siitä, miten niin sanottua oopperaa lauletaan, mutta minulla ei ole ollut faktatietoa, jota olen nyt saanut laulunopettaja Nina Aholalta.

Joulukonserttien ohjelmistosta hänen suosikkinsa on Giulio Caccinin Ave Maria.

– Siinä on kohtia, joista tulee rauhallinen ja ystävällinen fiilis.

Nina Riutta

Finnair Singers -kuoron joulu­ konsertti ke 10.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Solistina Pepe Willberg. Vapaa pääsy, ohjel­ ma 15 e.

Ilahduin Aulis Mölsän kirjoituksesta Vantaan Laurissa 13.11. Toivon, että uusi valtuusto palauttaa avioliittokurs­ sit, jotka ovat mitä parhainta perheiden ongelmien en­ naltaehkäisyä.

Itse osallistuin NMKY:n kurssille, jota piti joviaali ja osaava pari ilman mitään uskonnollista hörhöilyä, toisin kuin ”yhden asian sateenkaarisiipi” väitti ja lopetti kurs­ sin. Se oli ainoita seurakunnan toimintoja, jossa koin saa­ vani seurakunnalta apua ja tapasin vertaisiani eli ruuhka­ vuosissa eläviä pareja. Minulla ei ole mitään homoseksu­ aaleja vastaan ja minun puolestani Johanna Korhonen ja Sari Roman-Lagerspetz voivat järjestää oman sateen­ kaarikurssin niille muutamille pareille, jotka sitä halua­ vat. Avioliitto on ainakin toistaiseksi vielä määritelty kir­ kossamme miehen ja naisen väliseksi.

On todellakin ihmeteltävä, etteivät pääkaupunkiseu­ dullakaan useimmat seurakunnat pysty järjestämään meille 30–40-vuotiaille sellaista toimintaa, ettei meidän tarvitse lähteä hakemaan yhteyttä ”yläkertaan” ja vertai­ siimme Tuomasmessusta ja herätysliikkeistä. Seksimes­ suilta meitä on turha etsiä! Ovatko seksivälineet ja por­ no todellakin Tikkurilan seurakunnan näkemys siitä mi­ ten perheiden ja parisuhteiden hyvinvointia lisätään? Ih­ mettelen toisinaan, miksi rahoitan 400 eurolla tällaista toimintaa vuosittain.

Akateeminen nainen

Tee joulua Tee huurrehavuja!

Katso ohjeet www.vantaanlauri.fi/ teejoulua

6

Aino Perälä Pyhän Annan lastenkirkossa vuonna 2004.

Lasten toiveet toteutui Aino Perälä oli 10 vuotta sitten suunnittelemassa lastenkirkkoa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARKKU MATTILA

P

yhän Annan lastenkirkon sisätiloja oli 10 vuotta sitten suunnittelemassa 10–12-vuotiaista tytöistä koottu ryhmä Lastenkirkon Mariat. Sen keksi koota Hakunilan seurakunnan lapsityönohjaaja Liisa Pietilä.

Yksi ryhmän tytöistä oli Aino Perälä, joka on nyt 20-vuotias.

Hän tutkii 10 vuotta sitten Vantaan Laurissa julkaistua juttua.

– En yhtään muista, että olin valokuvassa vasara kädessä!

Mutta hämärästi muistan sen, että kokoonnuimme Liisan kotona. Me teimme siellä rukoushelmet ja ne laitettiin säilöön pusseihin ja pussin päälle piti kirjoittaa ”rukoushelmet” ja minä kirjoitin vahingossa ”kuroushelmet”, Aino kertoo nauraen.

Aino muistaa, että Liisan luona keskusteltiin siitä, mitä lapset haluavat lastenkirkkoon.

– Puhuimme puisista pinnoista ja että siellä pitäisi olla kasveja ja paljon katseltavaa.

Lastenkirkon Mariat piirsivät kuvia ja ne laitettiin kirkon lattiaan pienten konttaajien iloksi.

– Minä piirsin lampaan. Sen pitäisi olla kirkon lattialaatassa. Piirsin myös linnun ja ristejä, Aino muistelee.

Tyttöjen tiet erkanivat 10-vuotiaana Aino Perälä oli tätä mieltä: ”Lastenkirkossa pitää olla lämmintä ja jotain mikä kiinnostaa lapsia. Siellä pitää olla sillä tavalla hyvin, ettei ala kesken jumalanpalveluksen huutaa tai pidä kännykkää auki. Lastenkir-

kossa on kiinnostavampaa, siellä ei ole niin pitkiä jumalanpalveluksia joka päivä, koska lapsi ei jaksa keskittyä. Jos minä saisin päättää niin, lastenkirkossa laulettaisiin, katseltaisiin kuvia ja veistoksia, piirrettäisiin, väritettäisiin, muovailtaisiin, kirjoitettaisiin ja pelattaisiin.”

– Olen kyllä edelleen samaa mieltä, Aino toteaa.

Lastenkirkon Mariat tapasivat isä Mitro Revon. Aino ei muista tapaamista, mutta hän muistaa, kuinka he olivat ihmetelleet papin jännää nimeä.

– Kävimme ortodoksisessa kirkossa. Ostimme siskoni kanssa sieltä smaragdinvihreän ristin, joka on tainnut hävitä. Se oli erikoinen, enkä ollut aiemmin nähnyt sen väristä ris-

tiä. Omassa kirkossamme ristit ovat usein pelkistettyjä ja värittömiä.

Aino ei tiedä, mitä muille Lastenkirkon Marioille nykyään kuuluu. Ryhmä kokoontui vain silloin, kun lastenkirkkoa suunniteltiin, ja sen jälkeen tiet ovat vieneet kenet minnekin.

– Yläasteella olimme samassa koulussa ja luokillakin, mutta emme ole pitäneet yhteyttä.

Nimi herättää huomiota Lastenkirkosta Aino Perälän tie on vienyt lasten pariin. Hän työskentelee Pakilan seurakunnassa lastenohjaajana. Ryhmässä on 7–9-vuotiaita lapsia. Aino haaveilee lastentarhanopettajan urasta. Työ on vain vahvistanut urasuunnitelmia.

7

Jaakko Vastamäki, 71, on urheillut lapsesta asti Saara Vuorjoki

”Lastenkirkossa on paljon kaunista katseltavaa. Kirkko on pieni ja siellä on intiimi tunnelma.”

Kuinka vantaalainen?

myös esimerkiksi rukouskivet, eli lapset voisivat tehdä siellä jotakin ja saada tekemisen kautta yhteyden hengelliseen maailmaan.

Visuaalisesti vangitseva

Aino Perälä Pyhän Annan lastenkirkossa vuonna 2014.

uivat – Minusta lapset ovat aina olleet ihania. Niin kauan kuin muistan, olen ihaillut söpöjä vauvoja ja pieniä lapsia.

Vaikka Itä-Hakkilassa oleva kirkko on nimetty lastenkirkoksi, saavat siellä aikuisetkin käydä.

– Minusta on hyvä, että kirkon nimi on lastenkirkko, sillä se herättää huomiota, Aino toteaa.

Kun Pyhän Annan lastenkirkko avattiin, Hakunilan seurakunnan silloinen kirkkoherra Reijo Liimatainen toivoi, että perheet löytäisivät tien kauppakeskusten lisäksi lastenkirkkoon hiljentymään. Ainosta se on hyvä ajatus.

– Ihan hyvin perheet voisivat vaan mennä lastenkirkkoon olemaan ja katselemaan. Siellä on

Aino Perälän mielestä Pyhän Annan lastenkirkko on tunnelmallinen, eikä se ole kovin kirkkomainen. Siellä kokoontuu muun muassa perhekahvila ja -kerho sekä alakouluikäisten kuoro.

– Lastenkirkossa on paljon kaunista katseltavaa. Kirkko on pieni ja siellä on intiimi tunnelma. Se on kyllä ihan erilainen kuin kaikki muut kirkot, jotka ovat isoja ja kaikuvia. Eivätkä tavalliset kirkot ole visuaalisesti niin vangitsevia kuin Pyhän Annan lastenkirkko.

Aino kokee, että heitä lapsia kuultiin oikeasti, kun lastenkirkkoa suunniteltiin.

– Olisihan se voinut mennä niinkin, että lapsilta olisi mukamas kysytty, mitä me kirkkoon haluaisimme, mutta niitä toiveita ei kuitenkaan olisi otettu huomioon. Toiveet paljosta katseltavasta, puupinnoista ja kasveista toteutuivat.

Rippikouluiässä Ainon kirkko vaihtui toiseen.

– Kävin nuorten illoissa Vaaralan kirkolla, mutta ne siirtyivät Hakunilan kirkkoon, ja nykyään käyn siellä.

Pyhän Annan lastenkirkossa Aino käy lähinnä konserteissa.

Mutta on hän ollut siellä hemmoteltavanakin naisten voimaantumispäivässä. Siellä oli tarjolla ihanaa ruokaa ja erilaisia hoitoja, muun muassa intialaista päähierontaa, kokovartalohierontaa sekä ripsien että kulmien laittoa.

Mitä 20-vuotiaan Ainon mielestä lastenkirkossa pitäisi olla?

– Lastenkirkossa pitää olla nähtävää lapsille ja paljon yksityiskohtia. Siellä pitää olla pehmoleluja, joita saa ottaa messuun mukaan. Lasten messu pitää olla huomattavasti lyhyempi kuin aikuisten. Saarna voisi olla selkeä, niin että pappi kertoisi vaikka siitä, mitä ajatteli uskosta, kun itse oli lapsi. T Juhlamessu su 7.12. klo 15 Py­ hän Annan lastenkirkossa. Mes­ sun jälkeen tarjolla joulupuu­ roa. Joulupolku kirkon pihalla klo 14.15–15 ja 16–16.45.

5 % helsinkiläinen

5 % helsinkiläinen Muutimme Tapanilassa synnyinkodis­ tani suureen huvilaan, jossa asui use­ ampi perhe. Mummo asui luonamme.

Hän hoiti minua, kun äiti oli tuberku­ loosin vuoksi parantolassa. Sota-ai­ kana isä oli rintamalla ja äiti piti sis­ konsa kanssa ruokalaa Tapanilassa.

95 % vantaalainen Olin ekaluokkalainen muuttaessam­ me Asolaan rintamamiestaloon. Rai­ vasimme kavereiden kanssa seura­ kunnan maille kentän, jossa urhei­ limme. Kiinnostuin myös politiikasta.

SKDL:n lakkauttamisen jälkeen olen

95 % vantaalainen

kuulunut Vasemmistoliittoon. Valtio­ tieteen opinnot jäivät, kun aloitin ta­ loussuunnittelijana Helsingin maa­ laiskunnassa.

Muutimme vaimoni kanssa Aso­ lan kodin yläkerrasta omaan asun­ toon Havukoskelle. Meillä on kak­ si lasta, lastenlapsia on viisi. Koivu­ kylän paritalokodissa olemme asu­ neet 1980-luvun alkupuolelta asti.

Jäin eläkkeelle Vantaan peruspalve­ lujohtajan tehtävistä. Olen osallistu­ nut Rekolan Raikkaan toimintaan lap­ sesta asti. Nyt toimin seuran veteraa­ nijaoston puheenjohtajana.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Millaista kirkkoa tikkurilalaiset toivoivat?

Tikkurilan seurakunta on yhdessä pal­ velumuotoilutoimisto Palmun kanssa selvittänyt, mitä tikkurilalaiset odotta­ vat uudelta Tikkurilan kirkolta. Miten ja missä kysely tehtiin, palvelumuotoilija Anna Wallenius?

– Olimme marraskuun alkupuolella kauppakeskus Tikkurissa tekemässä haastatteluja mukanamme pop up -kirkko. Siellä tapasimme ihmisiä nuorista vanhuksiin. Olimme myös viikonloppuna Tikkurilan Prismassa, jossa tapasimme erityisesti perheenäitejä.

– Meillä oli valmis keskustelurunko ja joitakin valmiita kuvallisia ideoita, joita oli syntynyt Tikkurilan seurakunnan työntekijöille pidetyssä työpajassa. Halusimme testata aika radikaalejakin ideoita kirkkoon liittyen, jotta saadaan oikeita reaktioita.

Miten ihmiset suhtautuivat, kun heiltä kysyttiin toiveita kirkosta?

– Todella positiivisesti. Nekin, jotka eivät kuulu kirkkoon, halusivat kertoa aja-

tuksiaan. Moni ajatteli niin, että kirkko on kuitenkin oman alueen tärkeä rakennus.

Mitkä ideat saivat erityisesti kannatus­ ta?

– Kaikille tarkoitettu kahvila kirkolla ja turvallinen puistoalue kirkon yhteydessä, jonne voisi tulla yksin tai perheen kanssa piknikille. Lapsille toivottiin jotakin omaa, vaikka kiipeilyseinää. Moni kaipasi myös mahdollisuutta esittää kriittisiäkin kysymyksiä tai puhua omasta elämästään.

Vaikuttivatko ideat toteuttamiskelpoi­ silta?

– Kyllä. Ne olivat myös sellaisia, että niille on selkeästi tarvetta, ja ne palvelevat monia, eivät vain tiettyä ihmisryhmää.

Miten projekti jatkuu?

– Nyt ideoita työstetään yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa ja niitä priorisoidaan. Mietimme myös sitä, mitä lisäarvoa toisi se, että näiden ideoiden toteuttajana olisi juuri kirkko.

Hanna Antila

8

Janne Saarinen on ollut

Janne Saarisen työhön joulukuus­ ten kasvattajana kuuluu paljon käsityötä. Kuusia esimerkiksi leikataan kauniimpaan muotoon.

mukana joulukuusibisneksessä lähes koko ikänsä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

N

äky nurmijärveläisessä maalaismaisemassa on surrealistinen: pelto on täynnä toinen toistaan tuuheampia ja sievempiä kuusia, jotka kasvavat suorissa riveissä. Kohta rivit harvenevat reippaasti, kun joulukuusitilalla alkaa vuoden kiireisin aika.

Grangårdin tilan isäntä Janne Saarinen on tehnyt pitkää päivää jo jonkin aikaa, kaatanut ja pakannut tukkumyyntiin meneviä puita. 13.12. alkaa varsinainen myyntisesonki. Silloin tilalla alkaa käydä niitä asiakkaita, jotka valitsevat ja kaatavat kuusensa itse.

Se tarkoittaa sitä, että Saarisen perheen pihassa on aikamoinen liikenne. Ihmiset tulevat ostamaan joulukuusta, mutta jäävät usein myös istumaan kotaan, paistamaan makkaraa ja lettuja tai juomaan glögiä. Toisin kuin joulunajan ostosruuhkassa kauppojen pihalla, he ovat onneksi yleensä leppoisalla mielellä.

– Mikäs sen mukavampaa kuin se, että on koko ajan porukkaa?

6000 kappaletta, hän haki Virosta ja istutti vuonna 2001.

– Ei se hirvittänyt. Ennemminkin päällä oli helkutinmoinen innostus, hän kertoo.

Tietoa joulukuusien kasvattamisesta Janne Saarinen kertoo saaneensa Joulupuuseurasta, kirjoista ja opintomatkoilta Yhdysvaltoihin, Puolaan, Saksaan ja Tanskaan.

Nyt joulupuita kasvaa 10 hehtaarilla, mikä tarkoittaa noin 50 000 puuta. Lajikkeita on useampia: suomalaisten kuusien lisäksi tilalla kasvaa virginianpihtaa, serbiankuusta ja lännenpihtaa.

– Pihdassa pysyvät neulaset vielä silloinkin kun puu kuivuu.

Kuusilajikkeista taas irtoavat neulaset jossain vaiheessa.

Joulupuiden lisäksi tila tuottaa ja myy polttopuuta.

Paljon käsityötä Vaikka joulukuusien myyntisesonki on lyhyt, kuuset teettävät työtä pitkin vuotta. Joulukuusien kasvattamiseen liittyy paljon käsityötä ja suuren osan Janne Saarinen tekee itse.

Keväällä puut istutetaan ja

Joulukuusen­kasvattajalla on töitä Muuten kuusenkasvattaminen onkin yksinäistä hommaa, Janne Saarinen luonnehtii.

Kuusimyynti kasvatti sisua Janne Saarinen tutustui joulukuusibisnekseen jo pikkupoikana. Isä myi ensimmäiset omasta metsästä kerätyt joulukuuset Lahden torilla 1960-luvulla.

Myöhemmin hän alkoi myydä Hämeenlinnan Tuuloksessa kasvaneita kuusia Helsingissä. Apuna kuusikaupassa oli jo tuolloin myös muuta perhettä ja sukua.

Janne Saarinen muistaa, kuinka setä ja serkku jättivät hänet Paloheinään ja jatkoivat itse Malmille myymään kuusia. Työpäivä alkoi aamukahdeksalta ja päättyi iltakymmeneltä.

– Nykyään lastensuojeluviranomaiset tulisivat varmaan paikalle sellaisesta. Istuin siellä sitten aamusta iltaan styrox-laatikon päällä, jossa olivat eväät, ja myin joulukuusia.

Välillä Saarinen elätti itsensä muilla kaupallisen alan ja maahantuonnin töillä. Vuonna 1999 hän osti itselleen Grangårdin tilan. Ensimmäiset kuusentaimet,

lannoitetaan. Koska tilan puut ovat luomua, lannoitukseen käytetään ainoastaan kanankakkaa.

Kesällä kuusten ympärillä kasvavaa heinää ja muuta kasvustoa leikataan. Loppukesästä puut leikataan muotoon, niistä poistetaan esimerkiksi tuplalatvat.

– Se on tehtävä ajoissa, jotta leikkauskohdat ehtivät arpeutua ennen myyntiä, Saarinen selittää.

Seuraavaksi puut merkitään, mikä tarkoittaa sitä, että ne jaetaan laatuluokkiin. Laatuluokan merkiksi latvaan kiinnitetään joko sininen, punainen tai kullanvärinen nauha, josta asiakas voi myös päätellä puun hinnan.

– Hinnasta se ei kyllä koskaan jää kiinni. Asiakas ottaa sen puun, joka miellyttää silmää.

Marketin pihalla voidaan tingata, mutta ei täällä, kun tullaan itse kaatamaan kuusi.

Merkitessään puita Janne Saarinen napsauttelee kaulassa roikkuvaa laskuria, jotta pysyy itsekin perillä siitä, paljonko minkäkin luokan kuusia on myynnissä.

– Kaikista istutetuista kuusista ei tule joulukuusia, sellai-

sia puita on noin 2–3 prosenttia.

Joistakin tulee, kun niitä leikkaa, mutta joillakin puilla voi olla vaikka kasvutapa liian käärmemäinen. Ne sitten vaan kaadetaan ja pilkotaan.

Joulukuusien kasvattaminen ei ole hätäisen hommaa. Monet

tänä vuonna myytävät kuuset on istutettu kymmenen vuotta sitten.

– Mutta niinhän se on, että ei mikään muukaan bisnes lähde heti tuottamaan. Usein tuottoa saa odottaa kymmenen vuotta, Saarinen toteaa.

Kilpailu kuusimarkkinoilla on kovaa. Tanskasta tuodaan Suomeen paljon kuusia ja maa onkin sijaintinsa ja ilmastonsa puolesta paljon helpompi paikka kuusentuottajalle. Saarinen ei kuitenkaan harmittele kilpailutilannetta. Hän toivoisi enemminkin

Osa joulukuusista pakataan verkkoihin ja viedään tukkumyyntiin hyvissä ajoin ennen joulua. Toiset haluavat taas tulla tilalle kaatamaan kuusensa itse.

9

tä ympäri vuoden sitä, että kuusenkasvattamiseen liittyisi vähemmän byrokratiaa.

– Moni asia on tehty liian vaikeaksi. On niin paljon lipun ja lapun täyttämistä, hän toteaa.

Perinne joka säilyy Monet joulukuuseen ja jouluun liittyvät perinteet ovat muuttuneet melko nopeasti. Enää kukaan ei ripustaisi joulukuusta kattoon tai laittaisi kuusta puiseen jalkaan ilman vettä. Janne Saarinen kuitenkin uskoo, että joulukuusiperinne on elävä vielä 50 vuoden päästäkin.

– Se on ihan kuusenmyyjistä kiinni. Jos tuotteet ovat hyviä, ihmiset haluavat kuusen, mutta jos he joutuvat pettymään, he eivät osta kuusta seuraavanakaan vuonna. Niin se on isommassakin mittakaavassa. Jos teet työsi hyvin, ne lisääntyvät.

Saarisen perheen oma joulukuusi tuodaan sisään pari päivää ennen jouluaattoa. Sen koristelevat lapset serkkujensa kanssa.

– Hyvä joulukuusi on tuuhea, hyvänvärinen, sellainen tummanvihreä. Se saa olla sisällä loppiaiseen asti, Saarinen kertoo. T

Joulukuusi tuli ensin säätyläiskoteihin • Joulukuusiperinne on tullut Suomeen 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbour­ gin alueelta.

• Aluksi kuuset olivat pieniä ja niitä pidettiin pöydällä tai ripustettiin kattoon. Koristelu alkoi 1600-luvulla.

• Saksasta joulupuuperinne levisi Englantiin ja Pohjoismaihin. Suomen säätyläiskotei­ hin joulukuuset tulivat 1800-luvulla, ta­ lonpoikaisperheisiin 1870–1880-luvulla.

Kirkoissa joulukuuset yleistyivät 1920-lu­ vulla.

• Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä oli Jyväskylän seminaari, jossa koulutet­ tiin kansakoulunopettajia. Siellä alettiin pi­ tää kuusijuhlia.

• Aluksi joulukuusia koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, olkikoristeilla, lippuketjuil­ la ja piparkakuilla. Sähkökynttilät yleistyi­ vät 1950-luvulla.

• Kuusen lisäksi joulupuuna voidaan käyttää myös katajaa, mäntyä tai pihtaa.

• Joulukuusia on kasvatettu Suomessa 1990-luvulta lähtien.

10

Kirjeitä alitajunnalta Tutkimalla uniaan ihminen pääsee käsiksi sisäiseen viisauteensa, sanoo psykoanalyytikko Ritva Uhinki.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ANSSI RAUHALA

U

nien näkeminen on tuttu, jokapäiväinen asia. Niitä on paitsi nähty, kerrottu ja muisteltu, myös pohdittu, tutkittu ja tulkittu.

Kun psykoanalyysin kehittäjä itävaltalainen lääkäri Sigmund Freud ryhtyi 1800-luvulla tutkimaan ja tulkitsemaan unia, hän piti lähestymistapaa käänteentekevänä ihmismielen luotaamisessa ja hoitamisessa. Sen takia hän halusi kirjansa Unien tulkinta ilmestyvän nimenomaan tasavuotena 1900.

Psykoanalyytikko Ritva Uhinki sukeltaa unista puhuessaan vielä pitemmälle ja syvemmälle ihmiskunnan yhteiseen kokemusmaailmaan.

Unia löytyy myös Raamatusta.

Esimerkiksi joulukertomuksessa idän tietäjät saavat unessa Jumalalta viestin, että heidän pitäisi palata kotimaahansa toista tietä.

– Ilman unen rohkaisua tietäjät eivät olisi ymmärtäneet, että kuningas Herodes saattoi olla kiero mies. Herodes epäili, että hänelle voisi kasvaa kilpailija, ja halusi raivata tämän pois, Uhinki kertoo.

Hänen mukaansa tietäjien uni saattoi olla subliminaalinen kokemus. Se tarkoittaa niin lievää tai heikkoa viestiä, että ihminen ei tiedosta sitä, vaikka hänen alitajuntansa havaitsee sen. Myöhemmin havainto voi tulla esiin

unessa selvempänä ja kirkkaampana.

Joulukertomuksessa Jeesuksen isälle Joosefille ilmestyy unessa enkeli, joka kehottaa perhettä lähtemään pakomatkalle Egyptiin.

– En halua kiistää oikean enkelin läsnäoloa Joosefin unessa. Silti yhtä hyvin voi olla kyse niistä johtopäätöksistä, joita ihmisen alitajunta tekee heikoista signaaleista.

Uniaan ei kannata kertoa kaikille Patriarkka Jaakobin pojista parhaiten muistetaan Joosef. 17-vuotiaana Joosef näkee unen, jossa on veljiensä kanssa pellolla sitomassa lyhteitä. Yhtäkkiä Joosefin lyhde nousee pystyyn. Veljien lyhteet kokoontuvat sen ympärille ja kumartuvat sen eteen.

– Se, että Joosef kertoi unensa veljilleen, paljasti hänen kypsymättömyytensä. Hän tiesi, että hän on valittu ja hänellä on erityistehtävä. Mutta hän ei ollut kypsä ja leuhki asialla. Uni-

aan ei kannata aina kertoa, tai kannattaa miettiä, kenelle kertoo syvintä tietoa itsestään. Joosef pantiin kaivoon kypsymään, Uhinki kertoo.

Unityöskentelystä kiinnostuneita Uhinki neuvoo tutustumaan myös Danielin kirjan lukuihin 1–4. Niissä kerrotaan, mitä tapahtuu, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar näkee unen suuresta patsaasta ja toisen unen suuresta puusta. Kuningas haluaa tietää, mitä hänen unensa merkitsevät.

– Daniel ei ollut muita viisaampi selittämään unia, mutta Jumala antoi hänelle selityksen.

Niinpä Daniel ymmärsi, mitä kuninkaan mielessä liikkui. Moni unennäkijä tarttuu siihen, mitä toiset sanovat unesta. Harva pysähtyy ajattelemaan sitä, mitä hänen sisäinen tuntonsa tietää.

Kaikki näkevät unia Kaikki näkevät unia, vaikka eivät niitä muistaisikaan. Yhden yön aikana unessa on 6–8 REM-vaihetta, joiden aikana silmät liikkuvat suljettujen luomien taka-

”Freudin mukaan murha yössä pelastaa tappeluilta päiväsaikaan.”

na. Silloin nukkuja katsoo unia.

– Vaiheet ovat biologisesti välttämättömiä. Jos niitä häiritään, ihminen sairastuu. Unien perustehtävä on suojata unta esimerkiksi muuntamalla häly osaksi unta. Herätyskellon äänen voi kuulla sunnuntaiaamun kirkonkelloina, kertoo Uhinki.

Freudille uni oli toiveen toteutuma. Uni voi liittyä menneen päivän tapahtumiin ja tulevan päivän suunnitelmiin. Siksi Uhinki neuvookin miettimään, missä tilanteessa näki unen ja mitä silloin oli meneillään.

Unien tehtäviin kuuluu tasapainottaa elämää.

Unissa saavat tilaa ihmisen ne puolet, jotka päivätajunta torjuu.

– Uskovaisen ja hyvän ihmisen ei sallita olla aggressiivinen ja murhanhimoinen. Kuitenkin Freudin mukaan murha yössä pelastaa tappeluilta päiväsaikaan, eikä suinkaan kerro mistään kauheasta aggressiivisuudesta. Valveilla ollessaan ihminen voi käyttäytyä hillitysti, vaikka moni asia on voinut kiukuttaa.

Uni voi auttaa ihmistä tunnistamaan ja hyväksymään oman varjonsa.

11

”Unessa voi taistella tai juosta karkuun karhua, ja toisin kuin oikeassa elämässä, se myös onnistuu.”

– Sveitsiläinen psykiatri C. G Jung puhui paljon varjosta. Jokaisessa ihmisessä on hyvää ja huonoa. Mitä kirkkaampi on valo, sitä tummempi varjo. Ihminen, joka tekee paljon hyvää, tekee myös pahaa. Se kuuluu ihmiseen, vakuuttaa Uhinki.

Yhtä lailla uni voi myös lohduttaa ja rohkaista.

– Uni, jossa on taas kerran ylioppilaskirjoituksissa, ei välttämättä ole painajainen. Se voi kertoa sosiaalisesta paineesta.

Tai kenties uni vain näyttää, että selvisit silloinkin. Uni vahvistaa ihmistä vakuuttamalla, että selviät vastakin.

Ihmisen tiedetään näkevän keskimäärin 40 painajaisunta vuodessa. Kun lapsi on nähnyt painajaisen, Uhinki neuvoo keskustelemaan siitä aamulla.

– Voi kysyä, millainen uni oli ja mitä teit, kun susi tai leijona hyökkäsi kimppuusi. Kannattaa panna merkille lamaantuiko lapsi vai tekikö jotain. Unessa voi taistella tai juosta karkuun karhua, ja toisin kuin oikeassa elämässä, se myös onnistuu.

Uhingin mukaan jo se, että lapsi huutaa unessa apua, on hyvä asia.

– On tärkeää, että lapsi ei lamaannu kauhusta ja pelosta. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, mitä voisi tapahtua, jos uni vielä jatkuisi. Yhdessä voidaan tehdä unelle onnellinen loppu.

Turkulainen tutkija Antti Revonsuo nimittää painajaisia uhkasimulaattoriksi. Painajaisten avulla pääsee harjoittelemaan pelottavia asioita. Vaaratilanteiden varalle on tärkeä harjoitella, mitä niissä voi tehdä.

Sudet ovat jääneet ihmisen biologiseen muistiin, ja siksi niitä nähdään niin usein unissa, vaikkeivät ne kaupunkimaiseen elämään muuten kuulu.

Unen symbolit ovat monikerroksisia Uusia kirjoja, joissa tulkitaan unia ja niiden symbolikieltä, ilmestyy jatkuvasti. Yksioikoiset tulkintatavat eivät innosta Ritva Uhinkia. Hänen mukaansa unen symbolit ovat monikerroksisia ja -merkityksisiä. Unissa voi olla kaikille ihmisille yhteisiä symboleja, kuten vesi, aurinko ja tuli.

– Vesi on jokaiselle tuttu elementti sikiöajalta, elämän alusta asti. Kristinuskossa kasteen vesi synnyttää ihmisen Jumalan lap-

seksi. Kun kulkee veden tai tulen läpi, puhdistuu. Meri yhdistää, mutta siihen voi myös hukkua.

– Tuli voi olla rakkaus tai tulipalo, mutta tulipalokaan ei ole pahasta silloin, kun se polttaa tuhkaksi asian, jota ei enää tarvita ja joka on käsitelty loppuun.

Monet unen symboleista ovat kulttuurisidonnaisia. Kristinuskon piirissä tunnettuja symboleja ovat olleet Raamatusta ja kristillisestä taiteesta tutut risti, kala, kotka, leijona ja härkä. Osa symboleista on satunnaisia.

– Ranskalaiset pastillit ovat minulle henkilökohtainen symboli. Ne merkitsevät mummolaa ehkä vain minulle. Mummolla oli niitä aina, Uhinki kertoo.

Unia tutkitaan psykoterapiassa tai -analyysissa.

– Unet ovat tärkeitä siksi, että ne kertovat rehellisesti, mitä ihminen ajattelee. Analyytikko ei kuitenkaan tulkitse toisen unia auktoriteettinsa, vaan pitkän tuntemisen perusteella.

Kolmisen kymmentä vuotta sitten Ritva Uhinki perehtyi toisen psykoanalyytikon, amerikkalaisen Montague Ullmanin kehittämään uniryhmätyöskentelyyn. Hän on käyttänyt menetelmää myös hengellisissä retriiteissä.

Uniryhmäkokoontumiset ovat retriitissä ainoita tilanteita, joissa puhutaan. Muuten ollaan hiljaa.

– Ideana on, että kukin ryhmäläinen avaa unensa kirjeen.

Jos tuntuu, ettei muista unia, voi ottaa kynän ja paperin sängyn viereen, ja kirjoittaa heti herättyään muistiin muutaman iskusanan.

Ryhmässä jokainen on vuorollaan kaikkien toisten huomion kohteena. Kuulijat eivät ryhdy tulkitsemaan toistensa unia, vaan pohtivat, miltä mikin uni näyttäisi ja tuntuisi ja mitä se merkitsisi, jos se olisi hänen oma unensa.

– Ryhmässä ei ole pakko kertoa uniaan. Unista voi oppia paljon vain kuuntelemalla toisten unia. Jos jotkut asiat tuntuvat liian intiimeiltä ryhmässä kerrottaviksi, niistä voi keskustella retriittipapin kanssa. T Psykoanalyytikko Ritva Uhin­ ki ohjaa uniryhmätyöskentelyn uniretriitissä Heponiemen Hiljai­ suuden keskuksessa 5.–8.2. Tar­ kemmat tiedot ja ilmoittautumi­ set www.heponiemi.fi.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

7.12.

”Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo.”

Toisena adventtisunnuntaina saarnataan siitä, että kaiken syyllisyyden ja hädän keskellä on toivoa.

(Psalmi 80:8)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mitä odotat?

Maailma muuttuisi, jos Jumalan tahto olisi ohjenuorana.

Ystävät jättivät kotiini pienen koiransa päivähoitoon. Oli liikuttavaa seurata, miten se ikävöi haltijoitaan palaavaksi. Se valpastui jokaisesta äänestä oven takana. Se oli yhdessä hetkessä ovella seisomassa takajaloillaan jännityksestä väristen, kun se kuuli tutut äänet oven takaa.

Mietin, osaanko odottaa mitään yhtä innokkaasti omassa elämässäni. Mitä toivon ja odotan, kun rukoilen? Vieläkö odotan, että Jumala saapuisi elämääni ja muuttaisi sen? Kun rukoilen ja nostan katseeni, näkyykö minussa mitenkään se, mitä kaipaan? Kuvastuuko se jotenkin eleissäni ja teoissani?

Miten syvin kaipauksemme näkyy elämässämme? Odottaako meistä kukaan, että Jumala oikeasti vaikuttaisi elämässämme ja ohjaisi sitä, mitä teemme toisillemme ja mitä maan päällä tapahtuu?

Jeesus toivoi ja rukoili. Hän odotti Jumalan valtakunnan tulemista ja hänen tahtonsa to-

teumista maan päällä. Hän tunsi olevansa jo sen airut ja ruumiillistuma. Jeesuksessa – hänen sanoissaan ja teoissaan – näemme välähdyksen siitä, miltä elämä ja maailma näyttäisivät, jos Jumalan tahto olisi ohjenuoramme ja odottaisimme häntä elämäämme.

On helppo sanoa, että Jeesus erehtyi odotuksessaan. Maailma ei muuttunut toiseksi. Edelleen vahvimmat ja rikkaimmat loistavat, pienet jäävät jalkoihin. ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään”, Jeesus sanoi. Se pätee yhä. Siellä on kaipauksen valtakunta. Täällä maan päällä Jumalan valtakuntaa pitää aina etsiä alhaalta, lasten ja pienten joukosta, köyhien ja kadotettujen keskeltä. Heidän keskellään Jeesus liikkui ja heille hän näytti, miten rukoilla Isää, joka on taivaissa.

Toisena adventtina voit sytyttää kotonasi kaksi kynttilää

toivon merkiksi. Kynttilän sytyttäminen on jo rukousta.

Kun rukoilet, olet yhtä Jeesuksen kanssa. Katsot toisin silmin kaikkea. Rukoilet hänen kanssaan ja sisimpääsi syntyy toisen maailman kaipaus. Se alkaa ohjata askeleitasi. Niin kauan kuin saamme rukoilla, meillä on toivoa.

”Jumalan valtakuntaa pitää etsiä lasten ja pienten joukosta.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Istun usein yksin junassa. Kiidän Suomen halki työn, elämän ja lasten perässä. Olen aina matkal­ la. Joskus tuntuu siltä, että päämäärällä ei ole niin väliä. Matka on tärkein.

Viime viikolla nousin junaan Tikkurilassa. Vas­ tapäiselle penkille istui äiti pienen pojan kanssa.

Kun konduktöörin pilli puhalsi, aloitti äiti pojan sättimisen. Paita oli likaantunut päiväkodin lei­ keissä, karkkipussi tipahti lattialle ja iPadin näyt­ tö oli pojan sormien kosketuksesta likaantunut.

Vähitellen pojan iloinen ilme suli junan penkissä suruksi ja murheeksi.

Erikoista näytelmää seuratessani aloin itse­ kin pyöriä penkissä. Lopulta ahdistuin niin pojan puolesta, että pakenin ravintolavaunuun.

Kun viimein palasin paikalleni, tilanne näyt­ ti vain pahenevan. Äiti valitti pojan liian kovas­

ta äänestä ja turhasta pyörimisestä. Lopulta hän määräsi pojalle rangaistuksen: perjantain karkki­ päivä on peruttu huonon käytöksen vuoksi.

Yritin katsoa poikaa lempeästi, mutta mikään ei auttanut. Kyyneleet valuivat hiljaa pitkin pojan suloisia poskia.

Tulin äärimmäisen vihaiseksi. Vaikka normaa­ listi en puutu toisten asioihin, nyt tein poikkeuk­ sen. Kysyin äidiltä, miksi hän kaataa oman pahan olonsa poikansa päälle. Nainen suutahti, pakka­ si tavaransa ja vaihtoi vaunua. Lähtiessään pieni poika loi minuun anovan katseen.

Mietin, että tämä maailma kaipaa enemmän sääntöjä aikuisille ja enemmän rakkautta lapsil­ le. Silloin Jumalan valtakunta on tullut meidän keskellemme.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Aikuiset kuriin

Musiikkia

Lapsille

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakuni­ lantie 48. hakunilan.seurakun­ ta@evl.fi. www.vantaanseura­ kunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajan­ varaus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää säh­ köpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Aamupäivän rukoushetki pe 5.12. klo 10.30–11.

■■ Pyhäkoulu su 7.12. klo 10.

Messu su klo 10. Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 15.30. Aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

■■ Cecilia-kuoron konsertti ”Matkalla Jouluun” su 7.12. klo 18. Vapaa pääsy.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

■■ Senioreiden Kauneimmat joululaulut ti 9.12. klo 13. Mukana kanttori Riikka Jäntti, diakoni Saara Huhanantti ja seniorikerhon ohjaaja Minna Tervo. Laulujen jälkeen kahvit.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta 11.12. klo 14–15.30.

Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Marttojen myyjäiset la 13.12. klo 10– 13. Myytävänä leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, askarteluja. Arpajaiset. Kahvilasta lohikeittoa, kahvia ja pullaa.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Joulupolku kirkkopihalla su 7.12. klo 14.15–15 ja klo 16–16.45.

Pyhän Annan lastenkirkon juhlamessu su 7.12. klo 15. Kuunloiste-lapsikuoro, nuorten bändi, Sari, Tiina, Hans, Liisa, Riikka ja Birgitta. Messun jälkeen Martat tarjoavat joulupuuroa.

■■ HowManyMothersin joulukonsertti ”Puer natus in Betlehem – vierellä pienoisen” ma 8.12. klo 19.

Johtajana Anne Viljamaa. Konsertin jälkeen pientä jouluista tarjoilua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

■■ Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

■■ Kuunloiste–lapsikuoro keskiviikkoisin alakouluikäisille klo 15– 15.45.

■■ Jouluvaellus ”Seuraa tähteä” ke 10.12. klo 18.30. Mahdollisuus vaeltaa joulukertomuksen tapahtumissa Sarin, Liisan ja kanttorin kanssa.

■■ Perhekerho to 11.12. klo klo 9–11.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 7.12. klo 11–12, Asta Enqvistillä, os. Hevoshaantie 9 D. Mukaan voivat tulla myös vanhemmat, isovanhemmat ja kummit.

■■ Kauneimmat joululaulut ti 9.12. klo 16 ja to 11.12. klo 16 Hakunilan ostarilla. Tule mukaan laulamaan joululauluja. Jos tulet ennen klo 16, kokoonnumme Hakunilan kirkolla.

Ostarilla mukana Jouko Saari, Harri Nurminen, Seppo Hartikainen ja vapaaehtoisia.

Kastetut Josi Taito Juhani Kolistaja, Miona Johanna Selin, Nelli Mirella Steinmetz.

Avioliittoon kuulutettu Mika Juhani Salonen ja Anna-Kaisa Herva.

Hautaan siunattu Aino Elina Lappi 80 v, Olavi Antero Nurminen 67 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenky­ lan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameen­ kyla. Facebook: Hameenky­ lanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuo­ retAikuiset ja Hämiksen nuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenky­ län kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimesta­ ri, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus la 6.12. klo 10. Seurakunnan partiolippukunta Tavastit nostavat lipun kirkon pihalla klo 9.45. Marianna Saartio-Itkonen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit.

Toisen adventtisunnuntain messu su 7.12. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahveilla vietetään Haivion lähettiperheen tulojuhlaa.

■■ Lions Vantaa Hämeenkylän perinteinen hyväntekeväisyysjoulukonsertti su 7.12. klo 16. Jari Parviainen, basso, Riitta Rainio, huilu, ja Hämeenkylän seurakunnan lapsikuo-

ro Nomparellit johtajanaan kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Ohjelma 8 euroa.

Miesten sauvakävelypiiri su 7.12. klo 18. Lähdemme kirkolta kävelylenkille seurakunnan alueelle. Omat sauvat mukaan. Piiri jatkuu tauon jälkeen 18.1.

Päiväkahvin aikaan ma 8.12. klo 13– 14.30. ”Nyt sytytämme kynttilän...”, adventista jouluun. Alustajana rovasti Kersti Rantasalo.

■■ Lasten joulukirkot ti 9.12 ja ke 10.12. klo 9.15 ja klo 10.15 sekä to 11.12. klo 9.15. Tule laulamaan yhdessä joululauluja ja seuraamaan näytelmää joulun ihmeestä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 10.12. klo 14–16. Vantaa-tietoa netissä.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 ■■ Kauneimmat joululaulut ke 10.12. klo 18.

Kenian lähetyspiiri to 11.12. klo 11.

Vieraana SLEY:n piirivastaava Ari Norro.

Muualla ■■ Kauneimmat joululaulut ke 10.12. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Ostariglögit to 11.12. klo 16 Pähkinärinteen ostarilla. Pientä tarjoilua, musiikkia ja joulumieltä. Glögien jälkeen pastorit Marianna Saartio-Itkonen ja Katja-Maaria Vilén laulavat joululaulukaraokea ravintola Hasselissa Pähkinärinteessä.

Kastettu Joona Olavi Komulainen, Roope Ilmari Sauramo, Kevin Patrick Scanlon.

Hautaan siunattu Tapio Kullervo Virkkala 65 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikot­ kantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Ke 3.12. virasto sulje­ taan klo 13. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varauk­ set p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 4.12. klo 13 seurakuntasalissa. Sanna Heikurinen. Koululaisvieraita Vierumäen koulusta.

Naisten saunailta to 4.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

■■ Perhekerho pe 5.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus la 6.12. klo 10. Riikka Wikström ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Ennen jumalanpalvelusta lipunnosto klo 9.30, mukana Korson Mieslaulajat.

■■ Korson Mieslaulajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti la 6.12. klo 17. Johtajana Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

2. adventtisunnuntain messu su 7.12. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Pirkko Yrjölä ja Martti Sirviö.

Saarna Heikki Leppä. Kirkkokahvit ja seurat.

■■ Pyhäkoulu su 7.12. klo 10 lapsija perhetyön tiloissa. Johanna Kaunisto.

■■ Perhekerho ma 8.12. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Runopiiri ma 8.12. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Hommissa

Kanttori Anders Ekberg ”Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus Pyhän Lau­ rin kirkossa on minulle uusi kokemus. Aloitin Vantaan ruot­ sinkielisen seurakunnan kanttorina syyskuun alussa. Sitä en­ nen olin kanttorina Sipoossa yli yhdeksän vuotta. Oli jo aika vaihtaa työpaikkaa.

Urkujensoitto onkin parasta työssäni. Soitan mielelläni myös uudempaa musiikkia. Parin viikon takaisessa konfirmaatiomes­ sussa soitin uruilla Indiana Jones -elokuvien teemamusiikkia.

Kanttorin työssä mukavaa on sekin, että on monenlaisia ti­ lanteita ja tilaisuuksia, ja tapaa erilai­ sia ihmisiä.

Myös kuorotyö on tullut tutuksi.

Opiskeluaikoina lauloin mieskuoro Akademenissa. Joitakin vuosia joh­ din mieskuoroa Karjaalla, ja yhteis­ työni sipoolaisen mieskuoron kans­ sa jatkuu edelleen. Vantaalla työhö­ ni kuuluu seurakunnan ViAndakuoro.

Minusta tuntuu, että työ­ ni on vapaampaa siksi, et­ tä olen seurakunnan ai­ noa kanttori. Musiikki­ asioissa minun ei tarvit­ se neuvotella tai kilpail­ la kollegan kanssa, vaan voin tehdä niin kuin itse haluan. Se ei tietenkään tarkoita, ettenkö ottai­ si huomioon toiveita tai perinteitä.”

Ulla-Maija Vilmi

Itsenäisyyspäivän kak­ sikielinen jumalanpal­ velus la 6.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa.

Tilaisuuden jälkeen kunnia­ käynti sankarihaudoilla Pyhän Laurin kirkolla sekä klo 11.45 sankarihaudoilla Ruskeasannan hautausmaalla, Ruskeasannan­ tie 2 ja klo 12.15 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muisto­ merkillä Hiekkaharjussa, Urhei­ lutien ja Kauratien risteyksessä.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Kirppistä ei ole la 6.12.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus la 6.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Joulumyyjäiset la 6.12. jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka. Partiolippukunta Tuikku-Tytöt.

Messu su 7.12. klo 12. Seppo Hartikainen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Kohtaamispaikka su 7.12. klo 17–19.

Reijo Telaranta, housebändinä nuorten yhtye Poikkipuut. Sanaa, musiikkia, kahvia, teetä ja sympatiaa.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11–12. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Päiväraamattupiiri ti 9.12. klo 12.

Jari Araneva.

■■ Eino Grönin ja Seppo Hartikaisen joulukonsertti ti 9.12. klo 19.

Tunnelmallinen konsertti, jossa Eino Grönin kanssa musisoi pastori ja pianotaituri Seppo Hartikainen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

■■ Kaakaopyhäkoulu ti 9.12. klo 18–19.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13.

Käsillä hyvää ryhmä ke 10.12 klo 14.

Syksyn viimeinen kokoontuminen pikkujoulun merkeissä.

■■ Christmas Carols to 11.12. klo 18.

Yhteislaulutilaisuus, jossa lauletaan kansainvälisiä joululauluja eri kielillä. Mukana Hakunilan kirkon kuoro, kanttori Juha Paukkeri ja pappi Seppo Hartikainen. Come and sing christmas carols with us! Welcome!

13

Seurakunnissa tapahtuu 4.12.–11.12.

Mammat stagella Tänä jouluna lauluyhtye HowManyMothers laulaa kauneimpia joululauluja seimen äärellä ma 8.12. klo 19 Pyhän Annan las­ tenkirkossa. Konsertin nimi on Puer natus in Betlehem – Vierellä pienoisen. Ohjelmistossa on vanhoja tuttuja ja uusia, tun­ nelmallisia lauluja. Joulun ihmettä katsellaan yhdessä nuoren Marian ja koko luomakunnan kanssa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konsertin jälkeen on glögitarjoilu.

14

Seurakunnissa tapahtuu 4.12.–11.12.

■■ Kauneimmat joululaulut ma 8.12. klo 13. Erityisesti kutsumme mukaan varttunutta väkeä ja laitosten asukkaita. Lauletaan ja kuullaan baritoni Hannu Holman laulamana muiden joululaulujen lisäksi Jean Sibeliuksen rakastettuja ja tuttuja joululauluja.

■■ Satakieli-kuoron harjoitus ma 8.12. klo 16.30 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamis ma 8.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 8.12. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitus ti 9.12. klo 15 kirkkosali 2:ssa.

Katulähetyksen joulujuhla ke 10.12. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.12. klo 18. Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Iltarukousryhmä ke 10.12. klo 18.30 kappelissa.

Vanhemman väen ja veteraanien yhteinen joulujuhla to 11.12. Klo 11 alkuhartaus kirkossa, ruokailu ja kauneimmat joululaulut seurakuntasalissa. Aterian hinta 10 e maksetaan aterialle tultaessa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p.

09 830 6550.

Miesten saunailta to 11.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Aamuryhmä maanantaisin klo 9–10.

Tule yhdessä aloittamaan uutta viikkoa, kertomaan omia kuulumisia ja kuulemaan, mitä muille kuuluu.

Nuorten aikuisten brunssi su 7.12. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 4.12. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 5.12. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

■■ Kauneimmat joululaulut su 7.12. klo 16. Mukana NiNa-kuoro Kirsi Vikmanin johdolla.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 9.12. klo 9–11.30.

Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii.

Vanhemman väen piiri ti 9.12. klo 13. Leena Lehto ja Risto Auvinen.

Kastettu Sara Emma Hannele Skogberg, Viivi Eveliina Juutinen, Ella Annikki Värränkivi, Eerik Juhani Nuutinen.

Hautaan siunattu Ulla Anneli Luoto 74 v, Martti Otto Antero Riikonen 69 v, Satu Sisko Irene Kosonen 67 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaan­ tie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavatta­ vissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ajalla ti 2.12.–8.1. vain Rekolan kirkolla ti ja to 9–11, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

■■ Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti to 4.12. klo 18.

Myyjäistalkoot pe 5.12. klo 9–16.

Leivotaan, paistetaan ja puuhaillaan yhdessä. Voit myös tuoda tuotese-

lostuksella varustetut leivonnaiset kirkolle talkoopäivänä 5.12. tai myyjäispäivän aamuna 6.12.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus la 6.12. klo 10. Laura Maria Latikka, Tuomas Heikkilä.

Diakoniamyyjäiset la 6.12. messun jälkeen n. klo 11.15–13. Jouluiset kahvit, riisipuuroa ja soppaa, leivonnaisia ja laatikoita, käsitöitä sekä arpoja.

■■ Suomen kauneimmat joululaulut la 6.12. klo 13–14.15. Tuomas Heikkilä.

■■ Pyhäkoululaisten joulujuhla su 7.12. klo 10–11.30.

Messu su 7.12. klo 10. Vappu Olsbo, Tuomas Heikkilä.

■■ Joulukonsertti ma 8.12. klo 19 Laurus ja kamariorkesteri. Vantaan musiikkiopiston orkesteri ja nuorisokuoro Laurus.

■■ Päivähoidon joulukirkot ma 8.12. ja ti 9.12. klo 9 ja 10.

Miestenpiiri ma 8.12. klo 18.30–20.

Vanhemman väen joulujuhla ti 9.12. klo 13–15. Herkutellaan joulupuurolla ja torttukahveilla, lauletaan ja hiljennytään joulun sanoman äärelle.

■■ Joulukonsertti ti 9.12. klo 19.

Marion Melnik, laulu, ja Joanna Broman, piano. Ohjelma 5 e.

■■ Kirkon avoimet ovet perheille pe klo 9–12. Jouluaskartelua.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Maksuton iltapala. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors, avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Isoskoulutusta, Isko 2 ti 9.12. klo 17.30–20.30.

Nuorten joulujuhla 10.12. klo 18–22.

■■ Joululaulukuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Diakonian joulujuhla to 11.12. klo 13. Tarjolla jouluruokaa ja ohjelmaa.

Hae oma osallistumislippusi kirkkoherranvirastosta 1.12. alkaen viraston aukioloaikoina, lippuja rajallinen määrä.

■■ Saunan kauneimmat joululaulut naisille to 11.12. Klo 18 alkaa saunominen ja klo 19 laulaminen. Löylynlyöjinä Hanna-Leena Posti, kantele, ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja diakoni Irma Liljeström. Pääsyliput 10 e Suomen Lähetysseuralle (sis. saunan, teen ja hedelmän). Ilmoittautuminen 9.12. mennessä irma.liljestrom@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan Ankkuri torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa aamupuurolle.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 8.12. klo 18–20.

Puutarhapiiri ti 9.12. klo 17. Asiaa puutarhasta, kasveista, elämästä.

Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

■■ Asolan avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Joulupuuro.

Kipuryhmä ti 9.12. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisista kivuista kärsiville. Asiantuntija-alustus ja keskustelua kipuun ja sen kanssa elämiseen liittyvistä aiheista. Lisätietoja: Irma Liljeström, p. 050 553 8459.

■■ Päivähoidon joulukirkot ke 10.12. ja to 11.12. klo 9 ja 10.

Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä yli viisikymppisille naisille.

Everyday English -keskusteluryhmä ke 10.12. klo 17.30. Tule virkistämään arjen englanninkielen keskustelutaitoja, vähäiselläkin kielitaidolla selviät. Keskusteluttajana Sanna Liukkonen.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to

11.12. klo 17–19.

■■ Yksinhuoltajaperheiden pikkujoulu to 11.12. klo 17. Huom. aloitusaika! Ohjelmassa jouluista tunnelmaa, joululauluja, leikkejä ja jouluista tarjottavaa.

Muualla Itsenäisyyspäivän juhla to 4.12. klo

14 Havukosken palvelutalon Teräsvaarisalissa, Eteläinen Rastitie 12.

Laura Maria Latikka.

■■ Marketin kauneimmat joululaulut to 4.12. klo 15–17 Koivukylän Citymarketissa, Ojalehdonkuja 1.

Vartin mittaisia lauluhetkiä kanttoreiden johdolla.

■■ Kauneimmat joululaulut ke 10.12. n. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

■■ Kauneimmat joululaulut ke 10.12. n. klo 14.30 vanhuksille Havukosken auditoriossa. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Kastettu Jesse Matias Aitavaara, Niklas Eemeli Aitavaara, Pinja Aino Annikki Hautala, Leo Jasper Virtanen.

Hautaan siunattu Eero Ilmari Salonen 83 v, Eevi Janhonen 70 v, Leon Mikael Simula, Patrik Daniel Simula.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikko­ tie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.van­ taanseurakunnat.fi/toiminta/tik­ kurila. Facebook: Tikkurilan seu­ rakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Adventin ja joulun koraaleja to 4.12. klo 18. Koraalit J. S. Bachin kokoelmasta Orgelbüchlein. Iina Katila, urut, ja Tikkurilan kirkkokuoro, johtajana Marja Kyllönen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

■■ Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen itsenäisyyspäivän aaton joulukonsertti pe 5.12. klo 19. Mukana myös Kalevi Ollin johtama Lumous Group -kuoro. Lippujen ennakkomyynti Lippupisteestä.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus la 6.12. klo 10. Mukana Tikkurilan mieskuoro.

■■ Vantaan Suzukisoittajien itsenäisyyspäivän konsertti la 6.12. klo 17.

Vapaa pääsy, ohjelma 6 e.

Kantelemessu su 7.12. klo 12. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

■■ Joulun ja laulun taikaa su 7.12. klo 19. Helsingin laulun joulukonsertti.

Solistina Elli Vallinoja. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Mielenterveyskuntoutujien joulukirkko ma 8.12. klo 13. Jaakko Hyttinen, Terje Kukk, Hanna Raunu, Kirsi Suoknuuti.

■■ Barokkiyhtye Ver Vitaen joulukonsertti ma 8.12. klo 19. Hilkka Ylinärä, sopraano, Kaisa Ruotsalainen, viulu, Anna Pohjola, viulu, Eerika Pynnönen, alttoviulu, Elina Mattila, sello ja Julia Tamminen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■■■ Kauneimmat joululaulut lapsille ti 9.12. klo 9.15 ja 10.15.

■■ Finnair Singers -kuoron joulukonsertti ke 10.12. klo 19. Solistina Pepe Willberg. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 4.12. klo 18 viraston asiakastilassa.

■■ Perhekerho pe 5.12. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Sansan medialähetyspiiri pe 5.12. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Walkers-nuortenkahvila pe 5.12. klo 19 nuorisotilassa.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 8.12. klo 18 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa, Jaakko Hyttinen.

Naisten raamattupiiri ma 8.12. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

■■ Perhepäivä ti 9.12. klo 9.30–12 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. Perhepäivä jää joulutauolle. Tapaamme taas 13.1.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 9.12. klo 12 nuorisotilassa, vuoronumeroiden jako alkaa klo 11.30 ala-aulassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 9.12. klo 13 Betanian 4. kerroksen kokoushuoneessa.

Rukouspiiri ti 9.12. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan Hannat to 11.12, lähtö lenkille klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Kristillisten eläkeläisten järjestämä joulujuhla kaikille to 11.12. klo 13 nuorisotilassa. Joulupuuro ja kahvit.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 5.12. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.12. klo 18. Maria Koukkari, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Jouluaskartelut perheille to 4.12. klo 17.30–19.30.

■■ Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 5.12. klo 9.30–14. Perhepäivä jää joulutauolle. Tapaamme taas 16.1.

■■ Vuoden viimeinen pyhäkoulu su 7.12. klo. 11.

■■ Kerho isille ja lapsille ti 9.12. klo 17.30. Tuula Lapveteläinen.

Naisten kuntojumppa ti 9.12. klo 18.

Päivi Helén.

Naisten lenkkisauna to 11.12. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 11.12. klo 18 viraston asiakastilassa.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 7.12. klo 10. Veikko Karhumaa, Johanna Jakonen, Terje Kukk.

Kirkkokahvit.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 4.12. klo 9.30–11.

■■ Vuoden viimeinen arki-illan pyhäkoulu ke 10.12. klo 18.

■■ Perhekerho to 11.12. klo 9.30–11.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 5.12. klo 18.

■■ Perhekerho ma 8.12. klo 9.30– 11. Perhekerho jää joulutauolle. Tapaamme taas 12.1.

Miesten raamattupiiri ma 8.12. klo 13.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 9.12. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Jouluaskartelut perheille to 4.12. klo 17.30–19.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 9.12. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 5.12. klo 9.30– 11. Perhekerho jää joulutauolle. Tapaamme taas 16.1.

■■ Vuoden viimeinen pyhäkoulu su 7.12. klo 11.

Muualla

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta

vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

Ryhmä tarjoaa kertaluonteista maksutonta apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Tiedustelut: paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Mitja Kasperi Heikkala, Seela Eevi Maria Taanonen, Julius Eemeli Jusula, Axel Oliver Hallikainen, Lene Elise Eronen, Vilja Aini Inkeri Pietola, Sanni Cecilia Halme, Mikael Henry Vuorenmaa, Lukas Juhani Saarinen, Anni Aila Emilia Lantto, Alva Ottilia Tuomikoski, Aino Hanna Maaria Hyttinen.

Hautaan siunattu Eino Matias Kypärä 90 v, Matti Sakari Järvinen 83 v, Leena Marjatta Huju 81 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uoma­ tie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi to 11.12. klo 13–15. vantaankos­ ken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaan­ koski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituk­ sen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuk­ sessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmä­ en kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho to 4.12. klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

■■ Martinlaakson koulun joulukonsertti to 4.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Itsenäisyyspäivän messu la 6.12. klo 10. Tuo mummosi tai vaarisi kirkkoon itsenäisyyspäivänä. Sukupolvet yhdistävä messu. Reija Vienola, Antti Isopahkala, Kari Jerkku. Mukana veteraaneja ja partiolaisia. Musiikkiavustajina Paula ja Matti Rankala.

Kirkkokahvit. Vanda svenska församlingin myyjäiset messun jälkeen.

■■ Riemujen rikkaus ja surujen summa la 6.12. klo 17. Suomalaisia runoja ja säveliä Tatu Pekkarisesta Oskar Merikantoon. Runot Kullervo Ahlroth ja Iiro Kajas, musiikki Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Matti Rankala, laulu, Jaakko Kiilunen, sello, Jari Niemelä, harmonikka ja piano, sekä Kari Jerkku, urut, piano ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto vanhusten Mariakodille Inkeriin.

Toisen adventtisunnuntain messu su 7.12. klo 10. Maari Santala, Hannu Pöntinen, Kari Jerkku.

Musiikkia

Jukka Granström

Päivi Ollikainen on Ida Elina -taiteilijanimellä esiintyvä muusikko ja kanteleensoittaja.

Musiikkia kirkoissa 4.–11.12.

Jorma Hynninen esiintyy pe 5.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa.

Torstai 4.12.

Kanteleesta löytyi uusi rytmi Päivi Ollikainen on soittanut kanteletta lapsuudesta saakka.

Päivi Ollikainen, 28, löysi kanteleen omaksi soittimeksi sattumalta. Lapsena hän kokeili pikkusiskon soitinta puoliksi kiusallaan, mutta ihastui sointiin omaksikin yllätyksekseen.

Pian Ollikainen alkoi opiskella kanteleensoittoa yksityistunneilla ja haaveilla opinnoista Sibelius-akatemiassa. Omat musiikilliset juuret löytyivät kuitenkin vasta lukion jälkeen, kun hän alkoi kuunnella popmusiikkia.

– Kun menin akatemiaan opiskelemaan vuonna 2005, juureni olivat jo selkeästi popissa, Ollikainen sanoo.

Ollikainen löysi Youtubesta musiikkivideon, jossa kitaristi soitti Michael Jacksonin Billie Jean -kappaleen rytmikkäälle slap-tyylille sovitettuna.

Tulkinta teki Ollikaiseen järisyttävän vaikutuksen.

– Tajusin heti, että tuota minun täytyy oppia.

Seuraavien kahden viikon aikana Ollikainen kävi Youtube-videon läpi sekunti sekunnilta. Kun hän oli oppinut kappaleen ja sovittanut sen kanteleelle, tuttu soitin soi uudella tavalla.

Päivi Ollikainen lähti vaihto-opiskelijaksi Japaniin. Uuden soittotavan ensimmäinen testi oli Sapporon kansainvälisen seurakunnan jumalanpalveluksessa. Pastorin pyynnöstä Ollikainen soitti uu■■ Pyhäkoulu su 7.12. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 7.12. klo 14.

Puhujia Mika Ijäs, Hannu Pöntinen.

■■ Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

■■ Vantaan kamarikuoron joulukonsertti ”Kohti joulun rauhaa” su 7.12. klo 18.15. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■■ Lasten joulukirkko ma 8.12. klo 10.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 8.12. klo 17.30–19.

■■ Lasten joulukirkko ti 9.12. klo 10.

■■■ Lasten kauneimmat joululaulut ti 9.12. klo 18.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

■■ Lucia joulukonsertti ke 10.12. klo 18.30. Vanda Lucia 2014 kruunataan

15

Seurakunnissa tapahtuu 4.12.–11.12.

Lapsille

delleen sovittamansa gospelkappaleen. Vastaanotto oli innostunut.

Suomeen palattuaan Ollikainen otti käyttöön Ida Elina -taiteilijanimen. Vuonna 2011 Ida Elina voitti oman sarjansa Kanteleliiton järjestämässä kilpailussa, ja viime vuosina hänen soitantoaan on kuultu monenlaisilla festivaaleilla, kirkkokonserteissa, yritysten kutsutilaisuuksissa ja Taiteiden yössä. Ollikainen sai tilaisuuden soittaa gospelia myös helsinkiläisen Bulevardin kahvisalongin asiakkaille.

– Ajattelin, että minun täytyy olla hullu. Eihän kukaan halua kuulla gospelia tai mitään muutakaan uskosta.

Mutta ihmiset jäivät kuuntelemaan keskittyneesti. Muutama kuulija tuli esityksen jälkeen kiittämään, ja pian Ollikainen kuuli, että ihmiset toivat kahvilaan ystäviään.

Ollikaisen viimeisin aluevaltaus on kantelemessu. Ensi sunnuntaina sellainen järjestetään Pyhän Laurin kirkossa.

– Kantelemessussa koko seurakunta on läsnä, ja teemme jotakin yhdessä. Se on ihana, terapeuttinen kokemus, Ollikainen sanoo.

Taneli Kylätasku

Ida Elina kantelemessussa su 7.12. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertissa.

Yhtyeitä, kuoroja, solisteja ja Lucian kulkue. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Miesten piiri to 11.12. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: Myyrmäen kirkko 30 vuotta.

■■ Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 11.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 4.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

■■■ Lasten kauneimmat joululaulut su 7.12. klo 16. Mahdollisuus kiertää lyhyt, helppokulkuinen joulupolku kirkon pihalla puoli tuntia ennen ja jälkeen.

■■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Rukouspiiri ti 9.12. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 9.12. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 10.12. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

■■ On lapsi syntynyt meille... ke 10.12. klo 19. Joulukonsertissa Hyvät Herrat -kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto vanhusten Mariakodille Inkeriin.

Seutulan kappeli

Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

■■ Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti to 11.12. klo 19. Vapaa pääsy.

• Adventin ja joulun koraale­ ja kokoelmasta Das Orgel­ büchlein klo 18 Pyhän Lau­ rin kirkossa. Iina Katila, urut, Tikkurilan kirkkokuoro. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjel­ mamaksu.

• Mikkolan koulun musiikki­ luokkien joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kir­ kossa.

• Martinlaakson koulun joulu­ konsertti klo 18.30 Myyr­mäen kirkossa.

Perjantai 5.12.

lehem – vierellä pienoisen” klo 19 Pyhän Annan lastenkirkos­ sa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Barokkiyhtye Ver vitaen jou­ lukonsertti klo 19 Pyhän Lau­ rin kirkossa. Hilkka Ylinärä, sopraano, Kaisa Ruotsalainen ja Anna Pohjola, viulu, Eeri­ ka Pynnönen, alttoviulu, Elina Mattila, sello, Julia Tamminen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulukonsertti klo 19 Reko­ lan Pyhän Andreaan kirkossa.

Vantaan musiikkiopiston or­ kesteri ja nuorisokuoro Lau­ rus.

• ViAnda-körens julkonsert kl.

17 i S:t Lars kapell.

• Jorma Hynnisen ja Kalevi Kivi­ niemen itsenäisyyspäivän aa­ ton joulukonsertti klo 19 Py­ hän Laurin kirkossa. Mukana myös Lumous Group -kuoro.

Lippujen ennakkomyynti Lip­ pupisteestä.

Lauantai 6.12.

• Riemujen rikkaus ja surujen summa klo 17 Myyrmäen kir­ kossa. Suomalaisia runoja ja säveliä Tatu Pekkarisesta Os­ kar Merikantoon. Runot: Kul­ lervo Ahlroth ja Iiro Kajas, mu­ siikki: Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Matti Rankala, laulu, Jaak­ ko Kiilunen, sello, Jari Nieme­ lä, harmonikka ja piano, Kari Jerkku, urut, piano ja laulu.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Korson Mieslaulajien perin­ teinen itsenäisyyspäivän kon­ sertti klo 17 Korson kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Vantaan Suzukisoittajien itse­ näisyyspäivän konsertti klo 17 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 6 e.

Sunnuntai 7.12.

• Lions Vantaa Hämeenkylän perinteinen hyväntekeväisyys­ joulukonsertti klo 16 Hämeen­ kylän kirkossa. Jari Parviainen, basso, Riitta Rainio, huilu, ja Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro Nomparellit. Oh­ jelma 8 e.

• Cecilia-kuoron konsertti ”Matkalla jouluun” klo 18 Län­ simäen kirkossa.

• Vantaan Kamarikuoron joulu­ konsertti ”Kohti joulun rauhaa” klo 18.15 Myyrmäen kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulun ja laulun taikaa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Helsin­ gin laulun joulukonsertti. So­ listina Elli Vallinoja. Vapaa pää­ sy, ohjelma 7 e.

Maanantai 8.12 • HowManyMothersin joulu­ konsertti ”Puer natus in Bet­

Eino Grön.

Tiistai 9.12.

• Eino Grönin ja Seppo Hartikai­ sen joulukonsertti klo 19 Ha­ kunilan kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamak­ su.

• Joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Ma­ rion Melnik, laulu, ja Joanna Broman, piano. Ohjelma 5 e.

Keskiviikko 10.12.

• Lucia-joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Vanda Lu­ cia 2014 kruunataan Vantaan musiikkiopiston ruotsinkieli­ sen yksikön joulukonsertissa.

Yhtyeitä, kuoroja, solisteja ja Lucian kulkue. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• On lapsi syntynyt meille…

-joulukonsertti klo 19 Kivistön kirkossa. Hyvät Herrat -kvar­ tetti ja Kari Jerkku, urut. Va­ paa pääsy, ohjelma 5 e.

• Finnair Singers -kuoron jou­ lukonsertti klo 19 Pyhän Lau­ rin kirkossa. Solistina Pepe Willberg. Vapaa pääsy, ohjel­ ma 15 e.

Torstai 11.12.

• Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti klo 19 Myyr­ mäen kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Vantaan musiikkiopiston jou­ lukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa.

16

Seurakunnissa tapahtuu 4.12.–11.12.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 4.12. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.30.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Kauneimmat joululaulut -messu su 7.12. klo 12. Mark Saba, Eveliina Pulkkinen.

Iltaehtoollinen su 7.12. klo 18 on peruttu.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 9.12. klo 18.30–20 srk-sali. Vieraina Anna-Kaarina ja Matti Palmu.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 10.12. klo 17.30 Olotila. John Boyne, Poika raidallisessa pyjamassa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 10.12. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsam­ ling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ja äiti–lapsi-ilta ti 9.12. klo 17.45–19.15. Salaisuuksien polku. Yhteinen ilta.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Tvåspråkig gudstjänst självständighetsdagen 6.12. kl. 10. Tillsammans med Hämeenkylän seurakunta. M. Fagerudd, J. Nevala, N. Huttunen, A. Ekberg. Tikkurilan Mieskuoro medverkar, dir. Karin Taukar. Efter högmässan uppvaktning vid hjältegravarna invid Helsinge kyrka. Uppvaktning vid hjältegravarna i Röd­ sand kl. 11.45 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.15 till deras minne som stupade för sin övertygelse.

Högmässa sö 7.12. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg. Efter högmässan församlingens julfest i Prostgården.

Kastettu Miko Eerik Kaarlo Lehtonen, Oskar Olli Viljami Kauste, Veeti Elias Laine.

Hautaan siunattu Aili Annikki Juuti 91 v, Linnea Elisabeth Dahl 86 v, Maire Salli Kaarina Nieminen 82 v, Kyllikki Anna-Liisa Pellinen 78 v, Pentti Juhani Pehkonen 74 v, Karl Henrik Lindholm 73 v, Erkki Juhani Pehkonen 73 v, Varpu Katriina Salo 70 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3 ■■ ViAnda-körens julkonsert fre 5.12. kl. 17. Dir. A. Ekberg. I. Hokkanen, piano och orgel.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1

Självständighetsdagens diakoniba-

sar lö 6.12. kl. 11.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll med julavslutning

ons 10.12. kl. 18.

■■ De vackraste julsångerna to 11.12. kl. 18. K. Andersson, A. Ekberg.

9.15. Kuurojen lähetyksen hyväksi oma myyntipöytä.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 8.12 kl. 9.30–12.

■■ Barnens adventskyrka fre 5.12 kl.

9.30 i dagklubben.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Andra utrymmen ■■ De vackraste julsångerna ons 10.12 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson, A. Ekberg.

Döpta Ingrid Louise Tuomainen.

Döda Ebba Margareta Sjöblom 87 år.

VAMMAISTYÖ

Näkövammaisille Naisten ilta ti 9.12. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs.

■■ Yhteislauluilta ti 9.12. klo 18.30– 20.30 Myyrmäen kirkossa.

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 9.12. klo 12–14 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Klo 14–15 Kauneimmat joululaulut.

Lähetysmyyjäiset la 6.12. klo 9.30– 15 SLS:n lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Alkuhartaus klo

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja

puhelimen käytössä maanantaisin klo 12–13.

Joulupuukeräys 1.–5.12. Voit antaa vähävaraisen perheen lapselle joululahjan diakoniatyön kautta. Lasten ja nuorten joululahjatoiveita löydät Olotilan joulukuusesta.

■■ Kauneimmat joululaulut ti 9.12. klo 14–15 Tikkurilan seurakunnan järjestämänä. Kahvila suljetaan klo 13.30.

Asetelmia. Svetlana Wileniuksen maalauksia 9.1. saakka.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vuokra-asunnot senioreille

Turvallisuutta ja viihtyisyyttä Palvelukeskus Foiben yhteydessä.

Vapaisiin asuntoihin jatkuva haku!

Tervetuloa laulamaan!

Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden äideille.

Katso lähin laulupaikkasi www.kauneimmatjoululaulut.fi ja anna lahjasi kolehtihaaviin tai vaikka tekstarilla.

Lähetä viesti JOULU5 (5 €) tai JOULU10 (10 €) numeroon 16155

Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2012/2695, voimassa 2013-2014, myönnetty 27.9.2012, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2013/8433, voimassa 2014, myönnetty 10.10.2013, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2014-2016 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Tiedustelut 09-851 851 Diakoniasäätiö Foibe Sairaalakatu 7, Vantaa puh. 09-851 851, foibe@foibe.fi www.foibe.fi

Ekologiset ja eettiset, hyvän mielen joululahjat Ekottimen monipuolisesta valikoimasta vauvasta vaariin. www.ekotin.fi. Tutustu verkkokauppaamme!

Hakaniemen torik. 2, joulunajan aukioloajat: ma - pe 10 - 18 ja la 11 - 16.

PAREMPI ELÄMÄ LAPSELLE -joulukeräys 2014 • parempielamalapselle.fi

Ukrainan

IRR-TV

kärsivät pakolaislapset tarvitsevat apuasi

Auta nyt!

Apusi tavoittaa työmme kautta: • • • • •

L A H J A S O I T TO

0600-11717

Slavjanskin alueen turvakodin yli 100 aikuista ja lasta. lääkkeitä ja ruokaa pakolaisille. sodan jaloista evakuoituja vammaisia ja hylättyä lapsia.

Mariupolin kaupungin yli 3 500 katulasta. ”Pikku äiti” -operaation äitejä ja lapsia.

Poliisihallitus on myöntänyt IRR-TV ry:lle 14.1.2013 rahankeräysluvan 2020/2012/4005.

Lupa on voimassa 14.1.2013–31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vuonna 2015 keräys jatkuu uudella keräysluvalla numero POL-2014-10503.

Joulukeräys 1.11.14–31.1.15. Kohde: Ukrainan lapsipakolaiset.

Lahjasoiton hinta 25,37 € + pvm/mpm.

Voit lahjoittaa myös: parempielamalapselle.fi

Sinun rakkautesi on heidän ihmeensä

OP FI80 5132 0520 0090 28 Nordea FI85 1063 3000 2104 23 KÄYTÄ VIITETTÄ: 1449

TA 13,

2014

15,20 €

kpl

28,90 €

kpl

numero

Ilmainen näyte (5/2014: teemana

7.50 €

e s ta ja rakka ud

salainen as e

VASTAUSLÄHE TYS Tunnus 5002954

KOTIMAA OY PL 21 76103 PIEKSÄMÄKI

7.50 € e s ta ud ja rakka

tai

to i v o s ta

euroa

1

Teemu selänne &

SACRUM MAKSAA POSTIMAKSUN

POSTITOIMIPAIK KA

TILAAJAN ALLEKIRJOITUS

Lähetykset vain kotimaahan. Tilauksiin lisätään postimaksu tehdä myös sähköpostilla: 5 €. Tuotteita tilaus@sacru rajoitetut erät. m.fi

21.2.2014 11:19:46

Mitä jos lähtisit

Papista tuli lammaspaimen

u s k o s ta ,

4 kk nyt vain 39

to i v o s ta

OSOITE

POSTINUMERO

PUHELINNUMER O

2 | HELMIKUU 2014

2014 4 | huhtikuu

4 | huhtikuu

Tilauskortti

Uusi ilo

kpl

kpl

23.10.2014 12:21:27

oopperajuhlat)

arvo 9,90

Älä jää ilman!

V

CL SSIC

kpl

kpl

18,00 €

18,90 €

Tilauksen voi

Jorma Hynnisen + tilaajalahjana levysarjasta cd Rondon omasta

villitkin uuden toteuttaa Classicin, saat mahdollis Rondo Classicin tilaus oleva Kun tilaat nyt Rondo Jokainen 9.5. voimassa on palkintona musiikkihaaveesi. arvontaan, jossa ikinä haluat! tilaaja osallistuu käytettäväksi minne ja näytenumeron akortti. Vapaasti 1500 euron matkalahj

cd 18,90 € legenda cd 15,00 €

Viisikielinen Pyhän kanssa piilosilla Toivon veisukirja

www.sacrum.fi

Juhlatilaus:

(norm. 60 €)

TILAAJAN NIMI

Minun aarteeni

Pyhän Henrikin

nöyrä etsiJ ä

mme 03-225 1948

askel_kansi.indd

va must: inystävän maistu Rondo on musiik n meillä ja muualla musiikin maailmaa • syväsukelluksia ltä pintaa syvemmä • tähtihaastatteluja ua ja kannanottoja ilmiöistä, keskustel • debattia ajan levyjen arviot • uunituoreiden lle koko kuukaude • konserttikalenteri ja tv-ohjelmatiedot • musiikilliset radio-

WSOY

28,90 (34,90)

Johanna Ku rKela

HELSINKI

puh. 020 754 2350

en Ilmassa on sunurtuntua! musiikkijuhla

30€

2890

Eero Huovinen

Uusi ilo

– Pääsiäisen evankeliumi Emerituspiispan kirjan pääsiäisyön messuissa,mietteet ovat syntyneet joissa pimeys ja vanha uudeksi. vaihtuu valoksi Kristuksen ylösnousemu vanhan maailman s ylittää rajat. mestareiden teoksilla. Kuvitettu maalaustaiteen

piilosilla

Tilauskuponki

HIETALAHDENRAN

ndd 1

Tilaa Askel juhlavuoden erikoishintaan 8 kk

Pyhän kanssa

Proosarunoja ja suorasanais ia pohdintoja. avaa tuoreesti Piispa Askola kirkon uskon sisältöä armosta: Jumala ja puhuu avarasta toivottaa jokaisen Kirjan äänenpaino ihmisen tervetulleeks t i. mäisenrakkauden kehottavat työhön tasa-arvon ja lähimpuolesta. Christer Åbergin kuvitus.

Rakkaus kulki kirjeissä Ruudolf räppää uskosta Unelmoi & uskalla

Arvonnan säännöt:Classicus Oy. 1. Arvonnan järjestäjä: jä: OK-matkat. matkanjärjestä olevat 2. Vastuullinen tilanneet. kaikki 9.5. voimassa 3. Arvontaan osallistuvat tilaukset ja ilmaisen näytenumeron esti.

Rondo Classic-lehden ilmoitetaan henkilökohtais 16.5. Voittajille 4. Arvonta suoritetaan

Katso kaikki tarjouksemme matkapojat.fi

KYLPYLÄLOMALLE?

PÄRNU, Viiking, Econony-lk, ph

LAULASMAA, Laulasmaa Spa, ph

A: 154€ su-ti, 3 pv (14.-28.2.) LAULASMA10.2.

209€ to-su, 4 pv (13.-27.2.) varaukset mennessä!

249€ su-to, 5 pv (16.2., 23.2.)

Irja Askolan pääsiäiskirje

TALLINNA, Meriton Spa, ak (hoidot lisämaksusta)

Auta tyttöjä Etiopiassa!

PÄRNU, Tervis 1./2.-talo, ph

184€ to-su, 4 pv (13.2.)

294€ su-su/to-to, 8 pv (16.2., 23.2.)

Hinnat alkan/henkilö sis. laivamatkat, majoitus aamiaisin (+puoli-/täysihoito)

TALLINNA, Pirita Spa Hotel

199€ to-su, 4 pv, ph (13.-27.2.)

219€ su-to, 5 pv, th (16.-23.2.)

2hh

matkapojat.fi/kylpylalomat

TALLINNA, Tallink Spa, ak (hoidot lisämaksusta)

164€ to-su, 4 pv (13.2.-10.4.)

184€ su-to, 5 pv (16.2.-6.4.)

HAAPSALU, Fra Mare, th

224€ su-to, 5 pv (16.2., 2.3., 16.3., 30.3.)

Vaasa Seinäjoki Ähtäri

lipää maRia Y Ruotsiin

Kerimäki

Jyväskylä

Keuruu

Juva

Savonlinna

Noormarkku Ikaalinen Joutsa Mikkeli Baltian matkoillemme edulliset liityntäkuljetukset Pori Kiikka Tampere Imatra Eura Heinola Sastamala satamaan yli 400:lta Rauma Lappeenranta Hämeenlinna Lahti Huittinen paikkakunnalta!

Kouvola

Kysy lisää!

muuttaa

Martti Ahtisaari – ikuinen evakko

189 219€ su-to, 5 pv (23.2.-9.3.)

€ to-su, 4 pv (13.2.-13.3.)

PÄRNU, Hotelli Wasa, ph

104€ su-ti, 3 pv (16.2.-30.3.)

159€ to-su, 4 pv (13.2.-27.3.)

4 majapaikkaa Jerusalemissa

2 | HELMIKUU 2014 7.50 €

askelkansi1114.i

legenda cd

AVOINNA:

c.fi tai asiakasp alvelusta

18 90

Irja Askola

surmaamast

ma–pe 9–17,

MUSIIKKI – IHMISEN – ASIALLA.

IRJA ASKOLA

Forssa

Mäntsälä

Hamina

Loviisa

Turku

Porvoo

Lohja

Kotka

Helsinki

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET

R A K K AU D E S TA U S K O S TA , TO I V O S TA J A

josta on iloa pitkään!

Kertomus Lallin

MYYMÄLÄ:

€

www.rondoclassi

Henrici

3 | maaliskuu 2014

11 | marraskuu e s ta ja rakka ud

HYÖDYNNÄ SYKSYN TARJOUKSEMME :

4 LEHTEÄ 19,00

116 rakastettua laulua Suojelusenke lauluun ja Kahden listä maan kansalaisesta Nälkämaan Laulujen sanojen Rosvo-Roopeen. lisäksi jokaisesta sointumerkein kappaleesta on varustetut nuotit.

Kotien laulukirja niin arkeen kuin juhlaankin. ja seurakuntien 15,20 (16,90)

Viisikielinen

Viisikielinen on viidesläisten herätysliikke kirja. Laulukirjaan iden yhteinen on koottu yli 400 laululaulua. Kaikkiin lauluihin on nuotit rakastettua ja koskettaa ja sointumerkit.

18,00 (20,00)

Pyhän kanssa piilosilla

Schola Sancti

Pyhän Henrikin

a piispasta.

Suomen suojeluspyhi myksenä pidetyn Pyhän Henrikin kunniaksi sepitettyjä ja ja keskiaikaisia lauluhymnejä.

TUTUSTU. IHASTU

. TILAA.

1520

Toivon veisukirja

1800

Nina Åström

Minun aarteeni

– lauluja Hilja Aaltosen sydämeltä cd Laulut johdattavat kuulijansa todellisen Vapahtajan, läheisyyteen aarteen, .

u s k o s ta ,

• tähtihaastatteluja

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Masennukseen löytyy apu 3 rakkaustarinaa 1890 Uutta virtaa senioriseksiin Arto Antturi, Seija Paasonen, Aino-Kaisa Saa00 15 rinen, Kari Väänän en & rAKAS iSän i

to i v o s ta

Anna lahja, SUKELLUKSIA MUSIIKIN MAAILMAAN

pintaa syvemmäl tä • debattia ja keskustelu a ajan ilmiöistä • uunituoreiden levyjen arviot • konserttikalenteri koko kuukaude lle • musiikilliset radio- ja tv-ohjelma tiedot • ja paljon muuta...

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat, hengelliset äänitteet ja lahjatavaraa .

Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

2014

YLEISÖLLE

3 | maaliskuu

2014

ERNILLE

u s k o s ta ,

11 | marraskuu

KLASSISTA MOD

2014 9.00 €

KIITOS LAHJASTASI! • LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ SINULLE JA LÄHEISILLESI!

Amos Ozin traumat ja rakkaudet Kurdiprinsessan huikea tarina

PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ:

Krista Kosonen tosissaan Arkkiatrin hyvä elämä Askel amorina

KAVERIA EI JÄTETÄ!

20.3.2014 12:30:16

1948 lvelustamme 03-225

TILAA JO TÄNÄÄNdoclassic. tai asiakaspa osoitteesta www.ron

matkapojat.fi/kylpylalomat

/matkapuhelimesta 19,2 snt/min.

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma–ke Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min Palvelumaksu 10 €/varaus, netistä 0€.

8–19, to–pe 8–17, su 10–14.30

Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa

•

23.1.2014 20.32

ei kaikilla lähdöillä.

kansi2_01.indd 1

.indd 1

askel_kansi0414

Voit tilata

Kyllä kiitos!

Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 8 kk hintaan 30 € (norm. 60 e).

ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Soittamalla

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

TILAAJA/MAKSAJA

joulu14

SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Puhelin

Sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Internetistä www.askellehti.fi/tarjous

Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

FENNOKAUPAN YSTÄVÄMYYNTI 4. – 5.12. klo 9-15

Terävä katse aikaamme

Kahvitarjoilu

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAHJAT KOKO PERHEELLE Toimituskulut 0€

n Tutustu loppuvuode aupassa! tarjouksiin Fennok

Maailman monimutkaisuus hämmentää tuoretta Finlandiavoittajaa Jussi Valtosta.

Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: fennokauppa.fi  09 276 360

A

Voimassa 6.1.2015 asti.

FENNO MEDICAL OY

Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa

Hammashoitoa

Seurat

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

HERÄNNÄISSEURAT

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

To 4.12. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kirkossa.

Pe 5.12. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Kahvit 18.30.

Su 7.12. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Viikin kirkossa ja klo 10 Korson kirkossa.

Su 7.12. klo 14 Myyrmäen kirkossa.

Ti 9.12. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla. Vieraana Riikka Halme-Berneking.

Ke 10.12. klo 19 Heränneiden Ylioppilaskodilla.

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus

09 563 1500

MYYRINHAMMAS Iskostie 4, 01600 Vantaa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Vuokrata halutaan

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

ta. Myös Tolstoin Sota ja rauha oli tehnyt samasta syystä vaikutuksen.

Kolmannella romaanillaan Finlandia-palkinnon voittanut Valtonen sanoo olonsa olevan pökertynyt, kiitollinen ja epäuskoinen.

– Palkinto kuuluu mielessäni toiseen todellisuuteen – sellaiseen, jossa elää oikeita kirjailijoita, niitä, joiden teoksia olen lukenut ja ihaillut.

Kirjailija kertoo, että hän otti laajamittaisen romaanin kirjoittamisessa tietoisen riskin ja teki sen vuoksi tuhat kertaa enemmän työtä kuin aiemmin.

– Kirjan henkilöt ja kuviot pyörivät mielessä jatkuvasti.

Olisin halunnut päästä niistä edes hetkeksi eroon.

– Kirjoittamisprosessi on osittain mystinen: silloin tekstiä saa ikään kuin lahjaksi. Toinen puoli on proosallista työntekoa, joka vaatii sinnikkyyttä ja pään hakkaamista seinään.

lussa on nuoripari, suomalainen Alina ja hänen neurotieteen tutkijana toimiva amerikkalainen miehensä Joe. Suomeen sijoittunut pariskunta on saanut vauvan, mutta ei vaikuta onnelliselta. Pian tilanne kärjistyy niin, että Joe lähtee paremman työpaikan saatuaan takaisin Yhdysvaltoihin ja Alina jää lapsen kanssa kotimaahansa.

Tämän piti olla Jussi Valtosen novellikokoelman ensimmäinen novelli, mutta kokoelma jäi puolitiehen. Alinan ja Joen hahmot olivat jääneet vaivaamaan mieltä, joten Valtonen päätti laajentaa heidän tarinaansa. Kuusi vuotta kestäneen pakerruksen jälkeen tuloksena on liki 600-sivuinen aikalaisromaani He eivät tiedä mitä tekevät, jossa liikutaan kahdella mantereella ja aikatasolla.

– Minulla oli ollut haaveena tehdä laaja yhteiskunnallisen näkökulman sisältävä romaani. Olin saanut innoitusta leveämpää yhteiskunnallista kaistaa kulkevasta amerikkalaisesta nykykirjallisuudes-

Romaanin tapahtumat ja eriikäiset henkilöhahmot tuntuvat uskottavilta, vaikka kirjassa ajaudutaan hyvinkin äärimmäisiin tekoihin. Jussi Valtosen mukaan ne perustuvat ha-

Myyjäisiä

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso

Martinlaakson Marttojen joulumyyjäiset itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 11-13 Martinristissä, Laajaniityntie 2. Buffet, kotileivonnaisia, käsitöitä, kirpputori, arpajaiset. Tervetuloa!

4

Hautauspalveluja Myydään hautakiviä

Kauniit, edulliset kivet ja pronssit

Suoraan kiviveistämöltä

17

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

17

85 € 1900 €

480 €

www.HautakiviHalvemmalla.fi 118 €

Jäsen 360°

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Versio 2.1. Windows & Mac

Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi

860 €

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jäsen 360°

Jaakko Tapaninen

105 €

GSM: 045 109 1809 E-mail: hautakivi@ hautakivihalvemmalla.fi

Jäsen 360°

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 17

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

© Kotimaa 2013

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Jaakko Tapaninen

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360°

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

Kotimaa

Kotimaa

Visuaalinen ilme

Visuaalinen ilme

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin

19 Kirjoittaminen on Jussi Valtoselle sekä mystinen prosessi että kovaa työtä.

Sirpa Päivinen

tiiriseksi dystopiaksi, jossa pyrin ironisoimaan nykyistä elämäntapaamme. Haluan kysyä, mitkä siihen liittyvistä uhkakuvista voisivat toteutua vai ovatko ne jo toteutuneet.

vaintoihin, joita hän pyrkii tekemään mahdollisimman tarkasti ihmisistä ja maailmasta.

Amerikkalainen henkilöhahmo Joe oli luonteva valinta, koska Valtonen asui Yhdysvalloissa tehdessään neuropsykologista tutkimusta nyt viimeistelyvaiheessa olevaa väitöskirjaansa varten.

– Jenkkeihin meneminen oli kulttuurisokki, mutta niin oli myös paluu takaisin Suomeen.

”Tiedon jakaminen on myös vallankäyttöä.”

Tätä aihepiiriä ei ole mielestäni vielä liikaa käsitelty kotimaisessa kirjallisuudessa.

Tarina nuoresta parista kasvaa vähitellen monitasoiseksi kuvaukseksi ihmissuhteista ja

koko meidän ajastamme. Yksilötasolla henkilöhahmot kamppailevat uusperhekuvioiden ja työelämän paineissa. Samaan aikaan yhteiskunta yrittää vastata teknisen kehityksen ja ym-

päristön saastumisen tuomiin haasteisiin.

Alinan ja Joen Samuel-poika kiinnostuu eläinten oikeuksista ja ympäristöasioista ja ryhtyy radikaaleihin toimiin. Joen tytär Rebecca puolestaan innostuu testikäyttöön saamastaan tulevaisuuden huippulaitteesta iAmista, joka pystyy ohjailemaan käyttäjänsä ajatuksia ja tekemisiä.

– Romaaniani voisi kuvata sa-

Kirjailija sanoo olevansa itse jatkuvassa hämmennyksen tilassa.

– Maailma on niin monimutkainen. Kaiken tietotulvan keskellä ihmettelen, minne olemme menossa ja miten se lisää ihmisten välistä ymmärrystä, Jussi Valtonen pohtii.

– Tiedon jakaminen on myös vallankäyttöä. Joillekin yhteiskunnan toimijoille on joissakin tilanteissa etua siitä, millaista tietoa vaikkapa lääke- ja neurotieteen tutkimustuloksista julkaistaan. Monen ihmisen ajatukset objektiivisilta näyttävistä tutkimustuloksista saattaisivat muuttua, jos he tietäisivät, kuinka paljon valintoja tutkimukseen liittyy ja missä tieteellisen tiedon rajat tulevat vastaan.

Romaanissa käsitellään jonkin verran myös uskon asioita. Alina oli saanut rippikoulussa jonkinlaisen kosketuksen hengellisyyteen, mutta kun hän ei saa myöhemmin seurakunnasta apua ahdistukseensa, hän eroaa kirkosta. Joella on muodollinen suhde juutalaiseen taustaansa, vaikka hän alkaakin vieraassa ympäristössä kaivata tuttuja uskonnollisia perinteitä.

– Molempien suhde uskontoon on kompleksinen, eivätkä he löydä luontevaa tapaa suhtautua siihen. Pitkät kulttuuriset juonteet eivät silti häviä, vaikka niistä ei puhuta samoilla sanoilla, Valtonen sanoo.

– Ihmiset ovat pohjimmiltaan aina samanlaisia, toiveineen ja ratkaisemattomine ristiriitoineen. Erilainen retoriikka toimii eri aikoina, ja nykyisin esimerkiksi neurotieteen toivotaan tarjoavan ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat sukua uskonnollisille tarpeille.

Marjo Kytöharju

Palveluja tarjotaan

keittiötuning.fi

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

p. 040 411 4370

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

HHHHHH ILAHDUTA JOULUSIIVOUKSELLA !

• Lahjakortit • Kotisiivoukset • Ikkunanpesut

Tilaukset 040 809 8707/Laura www.aratto.fi

HHHHHH

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

www.aallontuolit.net verhoillaan puh. 0400 300628

Muuttoapua

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, keittiötasot.

Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi

1-2 miestä ja kuorma-auto

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

p. 040 533 8169

www.vantaanlauri.fi

20

Aikamerkki Jani Laukkanen

Milla de Silva ja Lauri Mattila askartelevat koulumummi Rauni Jääskeläisen kanssa.

Korsolainen Rauni Jääskeläinen on kahtena aamuna viikossa koulumummina Vierumäen koulun mummolassa, joka on toiminut koululla reilun vuoden.

Aiemmin kylämummina perhekahvilassa, päiväkodeissa ja Vierumäen koululla toiminut Rauni yllättyi, kun posti toi hänelle kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Mummola toimii Vierumäen koululla kolmena aamuna viikossa, ja oppilaat voivat tulla sinne ennen koulupäivän alkua. Kännyköitä ei mummolassa käytetä, eikä siellä ole tietokoneita. Mummolassa voi rakentaa legoilla, pelata lautape-

lejä, urheilla liikuntasalissa, askarrella tai vaikka jutella koulumummien kanssa.

– Lapset ovat kertoneet kuulumisiaan, mitä viikonloppuna on tehty tai mitä isän kanssa on rakennettu. Joskus on kerrottu ikäviäkin asioita, Rauni kertoo.

Valtaosa Vierumäen koulun mummolan kävijöistä on ekaja tokaluokkalaisia.

– Kun vanhemmat lähtevät aamulla töihin, koulupäivän alkuun voi olla pitkä aika. Yksin kotona oleminen voi tuntua lapsesta pelottavalta. Mummola on lapselle turvallinen paikka, jossa on aikuinen läsnä.

Mummolassa käyvillä lapsilla

on erilaisia taustoja. Omat isovanhemmat voivat asua Thaimaassa, Virossa tai Rovaniemellä.

Tänä syksynä myös Vierumäen koulun Kulomäen opetuspisteeseen saatiin mummola. Mummoloissa toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton koulutettuja vapaaehtoisia. Lisää koulumummeja ja -vaareja kaivattaisiin.

Rauni juhlii itsenäisyyspäivää laivastonsinisessä puvussa, jonka vyötäröllä on välkettä. Presidentinlinnassa hänen seuralaisenaan on tyttärenpoika.

Soili Pohjalainen

NÄIN RAUNI VALMISTAUTUU aamuun koulumummina: ”Herään ajoissa, syön aamupalan ja virittäydyn rauhassa päivään. Koskaan ei tiedä, mitä aamu tuo tullessaan.”

Päällimmäinen tunne Mika Kuljun kirjan jälkeen on kunnioitus niitä miehiä kohtaan, joiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä. On käsittämätöntä, että Neuvostoliiton strateginen isku pystyttiin pysäyttämään.

Karjalan kannakselle keskitetty iskuvoima oli valtava: 250 000 miestä, 1300–1500 lentokonetta, 450 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja yli 1600 kenttätykkiä. Ensimmäisenä päivänä ammuttiin 200 000 kranaattia.

Miten ihmeessä tuosta teräsmyrskystä selvisi kukaan hengissä? Toisaalta myös suomalaiset onnistuivat taistelun edetes-

SA-kuva/Lehtikuva

Panssarinyrkein varustetut suomalaiset ohittavat saksalaisen rynnäkkötykin tuhoaman tankin.

Pokin soittamaa lempeää kan­ telemusiikkia.

Ai niin, tämä tilaisuus on vain naisille. Miesten vuoro tu­ lee sitten seuraavalla viikolla.

Kaisa Halonen

Kauneimmat joululaulut sau­ nassa naisille to 11.12. klo 18 Rekolan kirkolla. Pääsymaksu 10 e Suomen Lähetysseural­ le. Ilmoittautumiset 8.12. men­ nessä irma.liljestrom@evl.fi.

Vastojen läiske tahdittaa laulua.

Elämää onnelassa Mikään ei tunnetus­ ti ole suomalaisesta niin kiinnostavaa kuin se, mitä muut meis­ tä ajattelevat. Yhden miehen kokemukseen Suomesta ja suoma­ laisuudesta pääsee tu­ tustumaan tanskalais­ tuneen britin Michael Boothin kirjassa Pohjolan onnelat (Do­ cendo 2014).

Booth selvittää kirjassaan, miksi Pohjoismaat nähdään usein parhaina paikkoina elää ja miksi pohjoismaiset tv-sar­ jat, kirjat, ruoka ja vaikkapa suomalainen koulutusjärjes­

telmä ovat alkaneet kiinnostaa kaikkialla.

Hän tutustuu maiden historiaan ja vierailee kaikissa pohjoismais­ sa, Suomessa tietysti muun muassa eukon­ kantokisoissa ja ylei­ sessä saunassa.

Havainnot ovat kiinnosta­ via. Osansa saa myös uskonto: Boothin mukaan suomalaiset ovat ”enimmäkseen ateisteja” ja Tuomiokirkkoa hän kuvaa paikaksi ”jossa luterilaisen pe­ rinteen mukaan sisällä ei ole koristeita eikä kristittyjä”.

Hanna Antila

3 x säkkipilli

Taivaalta satoi terästä Mika Kulju: Kohtalona Tali-Ihan­ tala. Ihmisiä Suomen ratkaisu­ taisteluissa. Gummerus 2014.

Ei joulua ilman löylyjä eikä lauluja. Nehän voisi yhdistää, hoksasi Rekolan seurakun­ nan kanttori Sirkku-Liisa Nie­ mi. Koska Rekolan kirkossa on sellainen erikoisuus kuin sau­ na, Niemi päätti järjestää Kau­ neimmat joululaulut -tilaisuu­ den siellä.

Vaikka saunominen on suo­ malaisille tärkeä jouluperinne, Niemelle ei heti muistu mie­ leen yhtään joululaulua, jos­ sa sauna mainittaisiin. Joulu­ siivouksesta ja ruuanlaitosta kyllä on tehty säkeistöjä.

– No, onkos tullut kesä voisi sopia saunaan: ”Ja hyvä, läm­ min, hellä on mieli jokaisen”, Niemi sanoo.

Hyvää mieltä hän lupaa sau­ nojillekin ja myös selänpesun kaikille halukkaille. Joululau­ luja lauletaan sekä saunas­ sa että saunan jälkeen. Ohjel­ massa on myös Hanna-Leena

Lotta Numminen

Mummola koulussa

Hyvä, lämmin, hellä

sä keskittämään tehokkaasti tulivoimansa ja saivat siihen apua saksalaiselta lento-osasto Kuhlmeyltä.

Enemmän kuin luvuista ja joukko-osastoista, Kuljun kirja kertoo yksittäisistä miehistä ja naisista teräsmyrskyn keskellä. Taistelussa kadonnut panssarintuhooja, kenttäsairaalassa työskennellyt lotta, tappamiseen väsynyt ja teloitetuksi joutunut sotamies, ruotsalainen vapaaehtoinen, saksalainen lentäjä ja venäläinen kenraali tuovat kirjaan näkökulmia.

Kulju osoittaa viimevuotisen Lapin sodan tapaan hallitsevansa mikrohistorian yhdistämisen makrohistoriaan. Kohtalona Tali-Ihantala on jännittävä, traaginen ja analyyttinen kuvaus Pohjoismaiden suurimmasta taistelusta.

Pauli Juusela

St Giles Cathedral, Thistle ­Chapel, Edinburgh, 1911.

Paikallisen oppaan mukaan kappe­ lin sisäkatosta löytyy maailman ai­ noa kirkossa säkkipilliä soittava en­ keli. Pienen etsiskelyn jälkeen sö­ pö säkkipillienkeli erottuu korkeal­ ta katosta harppuja, huiluja ja muita soittimia soittavien enkeleiden jou­ kosta. Kappeli on rakennettu kes­ kiaikaiseen kirkkoon vuonna 1911.

William Bell Scott: Jeesuksen syntymä, 1872.

Ensimmäisenä jouluna paimenet löy­ sivät Marian, Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Skotlantilainen tai­ teilija Scott oli tietenkin sitä mieltä, et­ tä paimenten joukossa iloittiin myös soittamalla skottilaistyylistä säkkipilliä.

Domenichino: Paimenten ylistys, 1606–1608.

Puupuhaltimen liittäminen ilmasäkkiin ei kuitenkaan ole skottien keksintö. Säkkipillejä soitetaan useissa kulttuu­ reissa. Italialainen taiteilija on ikuistanut säkkipilliä soit­ tavan paimenen jo 1600-luvulla. Kansal­ lissoittimestaan yl­ peät skotit ovat var­ muuden vuoksi os­ taneet teoksen Scot­ tish National Galle­ ryyn Edinburghiin.

Timo Saarinen