Lauri 2014 nro 40 (18 12) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 40 • Armon asialla • 18.12.2014 • www.vantaanlauri.fi

Martan vinkit jouluvalmisteluihin

Seuraava Lauri ilmestyy

Israelin ja Palestiinan erilaiset todellisuudet Jouluna kirkkoon

15.1.

Jokainen lapsi on ihme Rukoilen Jumalan lämmittävää läsnäoloa – Irja Askola

2 Jani Laukkanen

Vantaan Lauri painetaan Sanomapainossa Vantaalla.

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Maailma kaipaa joulurauhaa Yksi mieliteksteistäni Raamatussa on Jesajan kirjan 9. luvusta. Teksti on kirkkovuodessa joulun ajan tekstejä ja juuri tänä jouluna se tuntuu erityisen ajankohtaiselta. ”Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille.” Jesajan tekstiin sisältyy suuri lupaus. Teksti on liitetty Jeesuksen syntymään ja siihen, millainen viesti hänen tulonsa maailmaan on. Jeesus on rauhanruhtinas ja taivas on paikka, jossa ei ole sotaa. Olemme Suomessa saaneet nauttia pitkästä rauhan ajasta. Tänä jouluna voisi olla aivan erityinen syy laittaa kädet ristiin ja kiittää siitä. Monessa muussa maassa taistelukenttiä tallaavat saappaat ovat arkea ja rauha kaukainen toive. Miljoonat ihmiset viettävät jouluyötä pakosalla, kuunnellen sodan ääniä ja peläten niiden tulevan lähemmäksi. Ukrainan sota on nostanut huolen monen suomalaisenkin mieleen. Toivon, että vielä kerran koittaa aika, jolloin Jesajan sanat käyvät toteen. Uskon, että sitä varten Jeesus syntyi tähän maailmaan. Jumala haluaa muutosta, hän haluaa maailman, jossa rauha on totta. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan, että autuaita ovat rauhantekijät. Heitä nyt tarvittaisiin ja heidän puolestaan on syytä rukoilla. Rauha ei ole kuitenkaan vain rauhannobelistien asia. Voimme itsekin toimia sellaisen maailman puolesta, jossa Jesajan sanat käyvät toteen. Voimme auttaa kärsiviä lähimmäisiämme. Joulun sanoman on tarkoitus muuttaa sydämemme, kääntää katsetta itsestä toiseen ja saada muistamaan niitä, joilla on asiat huonommin kuin meillä. Joulurauha alkaa kotiovelta.

Kolumni

Sinunkaupat Minua teititeltiin pitkästä aikaa. Siikajokelainen peruskoulun yhdeksättä käyvä kaveri pyysi apua tekemänsä adressin levittämiseen. Hän on näet päättänyt, että lohen nousun Siikajokeen sulkeva vähätuottoinen pato pitää purkaa. Kysyi että voitteko ”te” auttaa. Hyvä juttu, mutta teititellen? Sitä kohtaa nykyään aika harvoin. Olen tehnyt muodolliset sinunkaupat tarkalleen laskien kahteen kertaan elämässäni: ensimmäinen oli everstiluutnantti evp. Paavo Susitaival, toinen professori Matti Klinge. Susitaivalta haastattelin tekeillä olleeseen tutkimukseen. Vanha upseeri oli jääkäriliikkeen aktivisteja ja Mäntsälän kapinan miehiä, joka ilmoitti vuoden 1941 Kuka kukin on -teoksessa, että on ollut ”mukana kolmessa sodassa, kahdessa kapinassa ja kerran valitettavasti parlamentissa”. Puolue oli IKL. Kun kerroin, että isosetäni oli jääkärieversti, 95-vuotias vanhus vastasi, että ”minä olen Paavo”, ja nosti lasinsa. Klingen kanssa tulimme sinuiksi ainejärjestön lauluillan jatkoilla ravintola Pam Pamissa. Professorilla oli tapana pitää muodolliset välit nuorempiin opiskelijoihin, mutta graduvaiheessa suhteet muuttuivat tuttavallisemmiksi. Olimme tehnet yhteistyötä, ei vähiten historianopiskelijoiden lauluharrastuksen elvyttämisessä. Professori nosti lasinsa ja sanoi: ”Minä olen Matti”. Nämä sinunkaupat taisivat jäädä viimeisikseni. Tapana teitittely on peräisin myöhäisantiikin keisarillisesta hovista. Se yleistyi feodaaliruhtinaiden hallitsemalla keskiajalla eurooppalaiseksi käytännöksi. Tapakulttuurista on usein mukava pitää kiinni, mutta teitittely alleviivaa sitä, että kahden ihmisen välillä on hierarkkinen ero. Se ei ole nykyaikaa. Minusta voitaisiin yhdessä sopia, että teitittelyä ei enää tarvita. Ihan jo siksi, ettei puhuttelumuotoa tarvitse turhaan arpoa. Lupasin muuten auttaa sitä kaveria. Mahtava kundi, mahtava hanke. Vastasin saamaani viestiin sinutellen, ja jatkoimme siinä sävellajissa. Toivottavasti pato kaatuu. Jukka Relander yhteiskunnallinen keskustelija

Vantaan Lauri jaetaan vain seurakunnan jäsenille Ensi vuonna muuttuu sekä lehden ilmestymistiheys että jakelutapa. Vantaan seurakuntien kiristyvä talous on syynä siihen, että Vantaan Lauri alkaa ensi vuonna ilmestyä kahden viikon välein. Tänä vuonna lehteä on tehty 40 numeroa, ensi vuonna ilmestyy 22 numeroa. – Kirkon jäsenmäärä laskee ja seurakuntien talous kiristyy. Samaan aikaan varsinkin lehden jakelukustannukset ovat nousseet. Ilman tätä muutosta lehden kulut olisivat vuodessa 120 000– 130 000 euroa suuremmat. Ensi vuonna kokonaisbudjetti on 1 072 000 euroa, sanoo lehden päätoimittaja Pauli Juusela. Samalla kun ilmestymiskertoja vähennetään, lehden sivumäärää lisätään. Nykyisin Lauri on 12–16-sivuinen. Ensi vuonna suurin osa numeroista on 20-sivuisia ja neljä numeroa 24-sivuisia. Juusela on laskeskellut, että vuotuinen sivumäärä vähenee noin 10 prosenttia. – Lehden sisältö tai ulkoasu ei peruslinjoiltaan muutu, mutta jonkin verran uusia juttupaikkoja lehteen tulee, Juusela kertoo. Hänen mukaansa seurakuntalehdellä on kaksi perustehtävää. Sen tulee tarjota lukijoille kiinnostavaa ja laadukasta journalistista sisältöä mutta myös tiedot-

taa seurakuntien toiminnasta ja tapahtumista. – Tiedottamistehtävästä aiom me pitää huolta varaamalla nykyistä enemmän sivuja seurakuntien ilmoituksille ja menovinkeille. Vantaan Lauri muuttaa ensi vuonna myös jakelutapaansa. Lehti jaetaan osoitteellisena niihin talouksiin, joissa asuu joku Vantaan seurakuntien jäsen. Samalla lehden painos laskee 83 000:sta noin 66 000:een. – Tähän asti Lauri on jaettu Postin ilmaisjakeluna niihin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Ilmaisjakelu on kallistunut, mutta on silti osoitteellista edullisempaa. Nyt Posti on suunnitellut jakavansa torstain ilmaisjakeluaineistot paperikääreessä, jolloin Lauri olisi samassa paketissa mainosten kanssa. Epäilen, että moni siirtää paketin avaamatta roskiin, Juusela kertoo. Monet seurakuntien jäsenistä eivät nykyisin saa lehteä, koska heillä on postiluukussaan mainoskielto. Muut kuin seurakunnan jäsenet voivat tulevaisuudessa hakea lehden seurakuntien tiloista tai telineistä, joita on tulossa kauppakeskuksiin. Halutes-

saan lehden voi myös tilata kotiin 30 eurolla. Ensi keväänä aloittaa toimintansa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen verkkomedia. Siinä julkaistaan sekä seurakuntalehtien juttuja että suoraan verkkoon tehtyä aineistoa, kuten uutisia, videoita, testejä ja myös hengellistä sisältöä. Painetun Vantaan Laurin julkaisemista ei Juuselan mukaan kuitenkaan ole tarkoitus lopettaa ainakaan lähivuosina. Lehden kustannussopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Ensi vuonna selvitetään, mikä on pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien tulevaisuus vuodesta 2017 eteenpäin. – Voi olla, että tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on vain yksi iso seurakuntalehti. Silloin on ratkaistava, miten paikallisuus otetaan huomioon. On myös mahdollista, että meillä on yhteinen toimitus, joka tekee kolmea lehteä, joissa on osittain yhteistä sisältöä. Tai sitten voisimme tehdä eri lehtiä eri-ikäisille lukijoille, Juusela luettelee. Kaisa Halonen

Vantaan Lauri ilmestyy seuraavan kerran to 15.1. Katso video sen suunnittelusta www.vantaanlauri.fi:ssä.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Rakenna joulupuu -keräys toteuttaa yli 3200 lahjatoivetta pääkaupunkiseudulla ›› Presidentti Tarja Halonen vierailee Jouluradiossa ›› Lastensuojelusta kertova dokumentti sai eniten tukea Kirkon mediasäätiöltä ›› Vantaan seurakunnat esittää seurakuntavaaleihin sähköistä äänestystä KANNEN KUVA JANI LAUKKANEN

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Lapsi ja joulu Fanni Ijäs, 3 vuotta: ”Mä oon isompi vähäsen. En oo nähny tonttuja. Oon nähnyt joulupukin etelässä. Osaan joulupukkilaulun: Joulupukki, joulupukki, joulupukki, joulupukki, joulupukki… Joulukuusi, jouluvalo, jouluruuhka, joulupuuro, joulukukka. No en muista joulukinkkua. Mä haluisin joulupiparin, koska jouluna syödään pipareita. Oon syönyt pipareita kotona. Vain yksi. Se maistu hyvälle. Mä haluisin nyt piparin. Viime talvena oli niin vähän lunta, että voi mennä vain vähäsen pulkkamäkeen. Se on mukavinta. Mulla on liukuri, vihreä ja sininen. Ajattelin mennä jouluna laskemaan mäkeä. Toivon joululahjaksi pipareita ja joulupukkiohjelman. Mulla on jo sellainen, mutta tarvitsen sellaisen mun äitin luo. Ostetaan oikea joulukuusi. Enää ei jutella.” Nina Riutta

Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 11 Myyrmäen kirkossa, klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, klo 13 Korson kirkossa, klo 13 ja 14.30 Pyhän Annan lastenkirkossa ja klo 14 Hämeenkylän kirkossa.

Väitellään

Joulustressi on turhaa, Karoliina Junno-Huikari! Joulu on suurta kompromissien aikaa.

Kartanonkosken Marttojen puheenjohtajan Karoliina Junno-Huikarin joulupöydässä on eineslaatikoita. Oikeastaan joulu alkaa jo toukokuussa, kun kylvetään lanttu kasvimaalle lanttulaatikkoa varten.

– Ei kun syyskuussa, kun illat pimenevät. Silloin voi fiilistellä kynttilänvalossa, alkaa tehdä käsitöitä joululahjavarastoon ja siirtää ajatuksensa kohti joulua. Martan joulupöydässä ei eineksiä nähdä. Saara Vuorjoki

– Kyllä nykymartan pöydässä nähdään. Laatikot eivät ole meidän perheen jouluruokasuosikkeja. Ne kuitenkin kuuluvat pe-

Toivotamme yhteistyökumppaneillemme

Hyvää joulua! Joulukorttien sijaan olemme lahjoittaneet rahaa Vantaan kaupungin Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinälle. Kipinä pyrkii ohjaamaan ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneitä tai opintonsa keskeyttäneitä nuoria eteenpäin. Rahat käytetään kasseihin, jotka sisältävät arjen elämässä tarvittavia tarvikkeita. Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköt: kiinteistöpalvelut, perheneuvonta, sairaalasielunhoito, tietohallinto, yhteinen kasvatus, yleis-, henkilöstöja talouspalvelut, viestintä ja Vantaan Lauri.

rinteiseen joulupöytään, ja haluan välittää tämän perinteen lapsille. Teen sen helposti ostamalla laatikot valmiina. Taatelikakun, ruisleivän ja saaristolaisleivän taas teen itse. Järjen käyttö on sallittu jouluvalmisteluissa. On tarpeetonta muodostaa ehdottomia periaatteita, jos haluaa juhlan onnistuvan. Joulukortit täytyy lähettää ainakin kaikille niille, joilta sai kortin viime vuonna.

– Olen samaa mieltä. Tässäkin on tietysti järjen käyttö sallittu. Joulukorttien lähettäminen kuuluu perinteisiin ja hyviin tapoihin. Usein kortteja kertyy lähetettäväksi vuosi vuodelta enemmän, mikä on ihanaa. Joulukortit muistuttavat, että on joku jota haluan muistaa ja joku joka haluaa muistaa minua. Koti kuurataan jouluksi lattiasta kattoon.

– Ei kuurata. Meillä tehdään tavallista parempi viikkosiivous, käytetään peitot ja matot ulkona. Jotta juhla erottuisi arjesta, sen eteen täytyy nähdä vähän vaivaa. Jos on kiire, joulusiivouksen voi hoitaa sammuttamalla valot ja sytyttämällä kynttilät. Jouluna on pakko tavata sukua.

– Joulunaikaan on hyvä tava-

ta sukua, vaikka rauhoittaisikin joulunpyhät omalle perheelle. Jokaisen perheenjäsenen toiveet täytyy ottaa huomioon, eli suut auki ja mielipiteet julki. Niiden pohjalta voidaan tehdä oman näköinen joulu. Joulu on myös suurta kompromissien aikaa. Joulunvietto tulee kalliiksi.

– Helposti siitä tulee kallis. Lahjoihin saa uppoamaan valtavia määriä rahaa. Toisaalta, mikä on halvempaa kuin juurekset tähän aikaan vuodesta? Kynttilät ovat edullisia ja siivoaminen ei maksa mitään. Kodin ja mielen valmistaminen jouluun ei vie paljon rahaa. Joulu on lasten juhla.

– Sitä se on. Aikuisten tehtävä on auttaa lapsi joulun äärelle. Siihen johdattavat kynttilät, joulusauna, joulukirkko ja hetkeen asettuminen. Aattohartaudessa hartiat laskeutuvat ja henki alkaa kulkea hitaammin. Joulustressi on turhaa.

– Ei se ole turhaa. Se kertoo siitä, että juhla on tärkeä. Jos itkee jouluaattona väsymystä, stressiä on ollut liikaa. Jouluvalmistelut eivät ole yksin äidin tai yhden perheenjäsenen tehtävä. Joulu tehdään yhdessä. Soili Pohjalainen

”Seniori – asu yksilöllisesti ja viihtyisästi. Me tarjoamme sinulle turvallisen vuokrakodin.” Miltä kuulostaisi, jos koti olisi palveluiden äärellä, jossa arjen helppous ja turvallisuus olisivat avainsanoja? Olisi tilaa ja toimivuutta liikkua myös apuvälineiden kanssa. Vuokraamme palvelutalostamme viihtyisiä yksiöitä, joiden hintaan kuuluu ateriapalvelu. Halutessasi saat myös kotipalveluita. Tarjoamme osaamistamme ikäihmisille yli 50 vuoden vankalla kokemuksella.

OMAKOTISÄÄTIÖ Kerron mielelläni lisää, ota yhteyttä Susanna Kiuru, 020 7768 440, susanna.kiuru@omakotisaatio.fi Omakotisäätiö, Puotilantie 3, 00910 Helsinki, www.omakotisaatio.fi

Sanasta Elämään -ryhmä kiittää äänestäjiään luottamuksesta ja toivottaa siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

s Lämmin kuiitoodesta! v kuluneestarauhallista Hyvää ja aikaa. joulun Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Toivottaa Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Vastaanotto on kiinni välipäivinä. Tavataan taas 7. tammikuuta 2015. www.jyrkisaarimaa.fi

Muutosvoima Saara Vuorjoki

Peetu-koiran kanssa harrastaminen on tärkeää Hanna Kalliolle.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Jukka Relanderin kirjoitus ”Rahaa ja aikaa” (VL 21.11.) on totta nyky-Suomessa. Olen itse näistä kiireistä päässyt, lasten harrastukset eivät vaadi enää niin paljon vanhempien kuljetusapua. Nyt mietin, miten asiat järjestettiin omassa lapsuudessani. Olen viettänyt lapsuuden ja nuoruuden Virossa neuvostoaikana. Siellä lapsilla oli heti koulun jälkeen mahdollisuus harrastaa monia erilaisia taide- ja urheilulajeja ilmaiseksi tai pienellä materiaalikorvauksella. Sekä lapset että vanhemmat pääsivät kotiin illalla kello 18 mennessä ja illallinen yhdessä onnistui. Myös nykyisin on Virossa lapsilla mahdollisuus jäädä kouluun tai koulun lähettyville harrastekerhoihin, toki nyt se vaatii rahaa, jota kaikilla vanhemmilla ei ole. Suomessa tuntuu olevan se mentaliteetti, että vain ykkös- ja kakkosluokkalaisille järjestetään iltapäiväkerho. Oikeastaan säälin suomalaisia lapsia, joiden molemmat vanhemmat ovat täysipäiväisessä työssä. Kun aikuinen saapuu kotiin, riennetään viemään lasta harrastuksiin. Minkälaisen rakkauden ja välittämisen kokemuksen lapsi siitä saa? Kolmas sektori, seurakunnat mukaan lukien, on yrittänyt hoitaa asiaa järjestämällä erilaista toimintaa nuorille ja lapsille, mutta itse katson, että valtakunnan tasolla nämä asiat on hoidettava kuntoon. Koulujen olisi syytä järjestää enemmän kerhomuotoista toimintaa ja opettajien kuuluisi se järjestää. Aive Pietilä

Lasta ei ole tullut Lapsettomuus vei Hanna Kallion perimmäisten kysymysten äärelle.

Molemmat raskaudet alkoivat luomuina.

Pariskunta oli jo alkanut opetella kaksistaan elämistä, kun toinen raskaus yllätti. – Toinen keskenmeno oli ensimmäistä monella tavoin rankempi. Raskaus jatkui pitempään. Se oli rankkaa myös siksi, että juuri kun olimme alkaneet luopua toivosta, toivo taas heräsi, Kallio kertoo. Vuosien mittaan lapsettomuutta on mietitty monelta puolin. Adoptio ei ole tuntunut sopivalta ratkaisulta. – Kun en olekaan äiti, olen joutunut miettimään uudelleen, mitä varten oikein olen olemassa ja mitä teen elämälläni. – Lapsettomuus on tiivistänyt parisuhdettamme. Puolisoni on tukenut minua vaikeissa vaiheissa. Vasta myöhemmin olemme puhuneet siitä, mitä tunteita hänellä oli vaikkapa keskenmenon aikaan. Vähitellen Kallio on alkanut nähdä elämässään mahdollisuuksia. Tavallaan niitä symboloi hänen seurakseen hankittu koira, jota voi hoitaa ja paijata. Myös käsityöt tuovat iloa elämään. Tätä nykyä hän tekee keikkatöitä ja aloittaa trade nomiopinnot tammikuussa.

Ulla-Maija Vilmi

Sini Alén, kaupunginvaltuuston varajäsen, Rekolan seurakuntaneuvoston jäsen

Yhteiskunta tarvitsee enemmän välittämistä. Se ei vaadi minulta paljon: kun kohtaan naapurin, kysyn häneltä, mitä kuuluu. Suomessa on paljon yksinäisiä. Osa on yksin omasta tahdostaan, osa ei. Kristinuskon ydinsanoma ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” on aina ajankohtainen. Kirkko tekee tärkeää työtä, kun se avustaa vähäosaisia. Kirkko on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Janne-Petteri Kupsanen

Tee joulua Lotta Numminen

Nelilapsisen perheen kuopuksen Hanna Kallion, 33, suunnitelmat olivat selviä jo pienestä pitäen. – Ajattelin aina, että isona minusta tulee äiti. Työ tai ura oli aika lailla sivuasia. Ajatukseen sopi, että meni nuorena naimisiin. Pari vuotta häiden jälkeen, noin kymmenen vuotta sitten, pariskunta alkoi miettiä ja toivoa lasta. – Jos olisi heti tärpännyt, olisi raskaus mennyt opintojeni kanssa päällekkäin. Ikinä ei ole oikea aika. Mutta toisaalta ei ollut syytä, miksi ei. Hanna Kallio valmistui sosionomiksi. Työkokemusta alkoi karttua ensin kehitysvammaisten parissa ja kolmen vuoden jälkeen lastentarhanopettajana päiväkodissa. Lasta ei ole tullut. Takana on kaksi keskenmenoa sekä lapsettomuustutkimuksia ja -hoitoja. – Hoidot olivat minulle rankempia henkisesti kuin fyysisesti. Minulla ei ollut enää voimavaroja, eikä kyllä rahaakaan jatkaa niitä, Kallio toteaa.

Lapsettomuus liittyy moniin sosiaalisiin suhteisiin. Joskus Hanna Kallio on kieltänyt työtoveriaan kertomasta jostain pariskunnasta, joka sai lopulta lapsen. – Niitä tarinoita jokainen lapseton on kuullut monia. Toisen lottovoitto ei auta. Olisi parempi, että toinen vain kuuntelisi ja myötäeläisi kokemustani. Hannan sisaruksilla on lapsia, ja hänen vanhemmillaan siis lastenlapsia. Puolison vanhemmilla ei ole lastenlapsia. Ystäväpiirissään Kalliot ovat ainoa lapseton pariskunta. Läheiset tietävät heidän tilanteestaan. – Pikkulasten äitien on usein vaikea järjestää aikaa ystävilleen, mutta joskus se onnistuu. Pidin vasta kaveri-illan. Onneksi yksi ystävistäni soitti ja kertoi etukäteen raskaudestaan. Ilman sitä iltani olisi voinut olla pilalla. Raskausuutiset ja raskaana olevat naiset nostavat vieläkin surun pintaan. Silti Hanna Kallio sanoo olevansa onnellinen siitä, ettei ole katkera, vaan alkaa olla sinut lapsettomuutensa kanssa. Keskustelukumppaneita löytyy myös lapsettomien yhdistyksen Simpukan yksin ja kaksin elävien Facebook-ryhmästä.

Vantaan Laurin pääkirjoituksessa otettiin 5.11. jälleen kantaa erittäin hyvin perustein lastensuojeluun. Kirjoituksessa todettiin, että poliitikot eivät ymmärrä, miten vaikea tilanne on. Lasten henki, terveys ja tulevaisuus pitää asettaa ykkössijalle ja huolehtia siitä, ettei ainakaan resurssipulan takia tapahdu virheitä, joista joku voi olla kohtalokas. Tätä mietin Vantaan kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa marraskuun puolivälissä, kun vihreät, vasemmistoliittolaiset ja keskusta yrittivät saada lisää resursseja lastensuojeluun ja vanhusten kotihoitoon. Turhaan. Neljän ensimmäisen tunnin aikana kun itsekin olin paikalla, suurin osa kokoomuslaisten paikoista oli tyhjänä. Asia ei kai kiinnostanut, koska jotkut olivat jo etukäteen sopineet, että budjettiehdotukseen ei tehdä muutoksia. Tällainen on murheellista sekä demokratian että ennen kaikkea heikoimpien vantaalaisten ja näiden kanssa työskentelevien kannalta. Vedotaan velkaohjelmaan, mutta isoja rata- ja tiehankkeita se ei koske, päinvastoin.

Veistä perunaleimasin ja paina joulupaperit! Katso ohjeet www.vantaanlauri.fi/teejoulua

6 Gazalaiset nuoret harrastivat marraskuussa parkouria sodassa tuhoutuneiden rakennusten keskellä.

Konfliktien keskellä Tavallinen arki palestiinalaisalueilla jää usein sotauutisten varjoon. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MOHAMMED ABED/AFP/LEHTIKUVA

oimittaja Tuomas Mustikaiselle Israel ja palestiinalaisalueet ovat tarinoiden maailmaa, josta Suomeen saakka kantautuvat useimmiten vain tietynlaiset kertomukset: ne jotka kertovat sodasta, vihasta, surusta ja katkeruudesta. Mustikaisen elokuussa ilmestyneessä kirjassa Kielletty kansa – elämää palestiinalaisalueilla (Atena 2014) kuvataan palestiinalaisten arkea. Kirjassa taustoitetaan myös Israel– Palestiina-konfliktin taustoja ja sitä, miten miehitys vaikuttaa palestiinalaisten elämään. Tuomas Mustikainen on työskennellyt mediakasvattajana Betlehemin yliopistossa Län-

sirannalla ja tehnyt toimittajana useita juttumatkoja Israe liin, Länsirannalle ja Gazaan, jossa hän vieraili viimeksi heinäkuussa sodan aikana. Mustikainen kokee, että vaikka alueen tapahtumat ovat usein uutisissa ja palestiinalaisilla on kova tarve puhua elämästään, paljon jää kertomatta. – Suomeksi Palestiina-kysymyksestä ei ole kirjoitettu paljoakaan, ei ainakaan mitään yhteenvetävää. – En halunnut kirjoittaa poliittista pamflettia, vaan avata sitä tarinoiden maailmaa ja niitä samankaltaisuuksia, joita sekä Israelin että Palestiinan puolella on. Kirjassa keskityn Pales-

tiinaan, mutta haluan ymmärtää kumpaakin puolta, Mustikainen kertoo.

Erilaiset todellisuudet Ihmisten kanssa jutellessaan Tuomas Mustikainen on huomannut, kuinka erilaisia todellisuuksia pienen alueen sisään mahtuu. Israelilaisilla ei välttämättä ole tietoa siitä, millaista arki miehityksen keskellä Länsirannalla on, eikä esimerkiksi gazalaisella ole kokemusta siitä, millaista on elämä vapaamielisessä Tel Avivissa. Ihmisten liikkumista rajoittavat puolin ja toisin pelot, mutta myös Israelin rakentamat aidat, muurit ja tarkastuspisteet. Moni palestiinalainen kohtaa israelilaisia lähinnä sotilaan roolissa. Erilaisia todellisuuksia luo sekin, millaista tietoa on saatavilla. Palestiinaan ja Israeliin liittyy niin paljon jännitteitä, historiaa, propagandaa ja tunteita, että se näkyy myös mediassa paikallisesti ja muualla. Kenen tahan-

sa voi olla vaikea arvioida, mikä on totta. – Käymieni keskustelujen lisäksi olen käyttänyt lähteinäni tutkimuksia, historiateoksia ja normaaleja uutislähteitä sekä ihan maalaisjärkeä, Mustikainen kertoo. Väärä tai yksipuolinen tieto on usein ruokkinut konfliktia tai asettunut puolustamaan toista toisen kustannuksella. Silloin saattaa unohtua se, kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse, ja se, etteivät israelilaiset ja palestiinalaiset ehkä olekaan niin erilaisia kuin voisi kuvitella. – Vaikka kummallakin puolella on toki ääriaineksia, perusturvallisuuden kaipuu on se, joka yhdistää. Yhteistä alueen ihmisille on myös vieraanvaraisuus.

Gazalaisten yhteinen trauma Palestiinalaisten arki ja se, kuinka turvalliseksi he elämänsä kokevat, riippuu paljon asuinpaikasta. Länsirannan Ramallahis-

sa elämänmeno saattaa ainakin pintapuolisesti vaikuttaa varsin vapaalta ja levolliselta, kun taas Hebronissa Israelin toiminta rajoittaa elämää räikeämmin. Palestiinalaiset eivät saa kävellä tiettyjä katuja ja myös siirtokunnat tekevät kaupunkilaisten elämästä hankalaa. Siirtokunnat ovat palestiinalaisalueilla sijaitsevia alueita, jotka Israel on ottanut haltuunsa ja asuttanut. Ne on rakennettu usein muurien taakse, sotilaallisesti tärkeille paikoille. Siirtokuntien myötä Israel on voinut entistä paremmin rajoittaa palestiinalaisten sähkön ja veden saantia. Oma lukunsa on Gaza, joka on ollut sotatantereena tänäkin vuonna. Sitä Tuomas Mustikainen kuvailee avovankilaksi, jossa ihmisiä valvotaan maalta, mereltä ja ilmasta, eikä sinne mennä tai sieltä päästä pois noin vain. Moni on menettänyt läheisensä ja traumatisoitunut tai vailla työtä.

7 Kuinka vantaalainen?

että poliitikkoihin ei oikein luoteta. Ajatellaan, että siellä ne puhuvat, mutta eivät tee mitään, Mustikainen kertoo. Toisaalta Fatahin ja Hamasin menestyksessä ei ole kyse pelkästään vaihtoehtojen vähyydestä vaan myös siitä, että ääriryhmät vetoavat niihin ihmisiin, jotka ovat vihaisia ja katkeria. Osa palestiinalaisista taas ajattelee, että kaikesta huolimatta Hamas on tehnyt myös paljon auttamistyötä Gazassa. Se, että puolueet ovat olleet keskenään erimielisiä eivätkä ole voineet puhua palestiinalaisten puolesta yhdellä suulla, on tehnyt palestiinalaisten elämästä entistä vaikeampaa.

Kansa ilman valtiota

– Epänormaaliuden tilasta on tullut normaalia. Siellä on ihmisiä, joilla ei ole mitään muistikuvia tavallisesta elämästä.

Palestiinalaiset eivät luota poliitikkoihin Israelin puolestapuhujat mainitsevat usein, että Israel on sentään länsimainen demokratia, toisin kuin monet arabimaat. Tuomas Mustikaisen mielestä tämä on vain osittain totta, sillä Israel on muuttumassa yhä enemmän yhden kansan kansallisvaltioksi. Palestiinalaisalueilla poliittista kenttää hallitsevat Fatah ja Hamas. Vaikka moni palestiinalainen ei kannata kumpaakaan, Länsirannalla vaikuttavalle Fatahille ja Gazassa vaikuttavalle Hamasille ei ole oikein vastavoimia. – Palestiinalaisalueilla on pieniä poliittisia voimia kuten kommunisteja, mutta eivät ne ole kovin varteenotettavia. Leimallista palestiinalaisille sen sijaan on,

Palestiinalaiset ovat kiistatta olemassa. Tuomas Mustikaisen mielestä palestiinalaisia yhdistää ennen kaikkea kansallistunne, ei niinkään uskonto tai se, missä he asuvat. Se, onko Palestiinaa valtiona olemassa tai pitäisikö sitä olla, on kiistellympi kysymys. YK:n määritelmän mukaan Palestiinaa ei ole virallisena valtiona olemassa, mutta sitä voi kutsua miehitetyksi valtioksi, jossa asuu mailtaan häädettyjä pakolaisia. Myös Suomessa on tänä vuonna taas keskustelu siitä, pitäisikö Palestiina tunnustaa, kuten esimerkiksi Ruotsi on tehnyt. Mustikaisen mielestä se olisi tarpeen. – On selvää, ettei Palestiina voi kehittyä täydeksi demokratiaksi tässä tilanteessa, hän toteaa. Rauhaa Raamatun maisemissa tuskin nähdään vielä pitkään aikaan, sillä erimielisiä ollaan siitäkin, millaista ratkaisua kohti olisi paras mennä. Olisiko ratkaisu yksi valtio, jossa palestiinalaiset ja israelilaiset eläisivät rinta rinnan? Se sopisi monelle. Vai olisiko sittenkin parempi, että alueella olisi kaksi valtiota, Palestiina ja Israel? Mustikainen toivoisi yhtä valtiota, mutta lähtökohdat ovat vaikeat. – Israel on syntynyt juutalaisvaltioksi, joten en usko, että se suostuu siihen, että sillä olisi alueita, joissa enemmistö asukkaista on arabeja. Samaan aikaan se miehittää Länsirantaa ja asuttaa sinne ihmisiä. Tilanne on hankala. T

Saara Vuorjoki

”Epänormaaliuden tilasta on tullut normaalia.”

Lasse Katainen, 57, kuvitti tänä vuonna kaksi joulukalenteria

60 % rovaniemeläinen

60 % rovaniemeläinen Olin kolme–neljävuotias, kun muu perhe muutti Rovaniemeltä Ivaloon. Äiti odotti kolmatta pikkuveljeäni ja isä oli silloisen Neuvostoliiton puolella töissä. Minun piti jäädä päivähoitopaikkaani yhden talven ajaksi. Lopulta halusin jäädä heidän luokseen asumaan. Minua lellittiin siellä, samoin käydessäni vanhempieni luona. Piirsin aina. Koulussa sain kuulla, etten ikinä tulisi tienaamaan kynällä. Olen työskennellyt mainostoimistossa, graafikkona lehdessä ja yrittäjänä. Parikymppisenä asuin muutaman vuoden Oulussa, kunnes pala-

40 % tikkurilalainen

sin perheellisenä Rovaniemelle. Siellä asuessani muutin usein. Ensimmäinen liittoni päättyi eroon vuosituhannen vaihteessa. 40 % tikkurilalainen Muutimme nykyisen vaimoni kanssa Tikkurilaan kesällä 2012. Mainostoimistoni sijaitsee pienessä työhuoneessa kodissamme. Suurin osa työstäni on kuvittamista. Vapaa-ajalla käyn katsomassa RoPSin jalkapallomatseja. Jouluaaton vietämme kaksin kotona. Minä leivon leivän ja valmistan ruokia joulupöytään. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Voiko toimeentulotukea edelleen hakea Kelasta? Vantaalla alkoi kesällä 2013 kokeilu, jonka aikana toimeentulotukea on voinut hakea myös Kelasta. Yhteistyökuviota käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12. Miksi asia oli nyt esillä, aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Virve Flinkkilä?

– Asia käsiteltiin uudelleen, koska ensi vuodesta alkaen yhteistyö ei ole enää pelkästään Vantaan kaupungin ja Kelan kahdenvälisen sopimuksen mukaista, vaan muuttuu valtion säätelemäksi kuntakokeiluksi. Miksi tähän alun perin ryhdyttiin? Johtuiko se siitä, että Vantaalla toimeentulotukihakemusten käsittelyssä oli ruuhkaa ja moni sai odottaa toimeentulotukipäätöstä liian pitkään?

– Kyllä. Asiakas voi jättää tai postittaa toimeentulotukihakemuksen Kelan palvelupisteeseen. Kelan työntekijä panee hakemuksen vireille, mutta päätöksen tekee aina kaupungin työntekijä. Samalla voi hakea myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Huhtikuusta alkaen vantaalaiset ovat voineet hakea toimeentulotukea myös netissä. Miten tämä on sujunut?

– Tämä on lähtenyt hyvin käyntiin. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia toimeentulotukihakemuksista saapuu sähköisesti. Ovatko toimeentulotuen hakemisen siirtyminen Kelaan ja mahdollisuus sähköiseen asiointiin vaikuttaneet hakijamääriin?

– Idea sai alkunsa, kun mietimme sekä Vantaalla että Kelan Vantaa–Porvoon vakuutuspiirin kanssa yhdessä uusia tapoja parantaa kuntalaisten palveluja ja järkevöittää toimintojamme.

– Viime vuoteen verrattuna hakijamäärät ovat kasvaneet noin yhdeksän prosenttia. Se ei kuitenkaan johdu ensisijaisesti siitä, että toimeentulotukea voi hakea sähköisesti tai Kelan kautta, vaan heikosta työllisyystilanteesta.

Voiko toimeentulotukea hakea nyt kaikista Kelan toimipisteistä Vantaalla?

Hanna Antila

CHRISTMAS

SPECIAL

ME VS DINAMO RIIKA MA 22.12. KLO 18:30 HARTWALL ARENALLA

LASTEN LIPUT

Lippupiste ja Jokerit lahjoittavat lastenlippujen tuoton lyhentämättömänä Lastenklinikoiden Kummit Ry:lle.

50€ 7 Sis. palvelumaksut

ILLAN ISÄNNÖI:

VUOKRATAAN UUSIA PALVELUASUNTOJA OULUNKYLÄNPUISTO

Oulunkylänpuisto tarjoaa sinulle tai läheisellesi kodinomaisuutta ja elämänlaatua, palveluita ja turvallisuutta. Vuokrattavat asunnot ovat kauniita ja valoisia 25-77 neliön kokoisia uusia asuntoja aktiivisenioreille. Arjen laatua lisäävät talon omat saunat, uima-allas, ravintola, kahvila ja viihtyisät harrastetilat. Laadukkaiden asumis-, siivous- ja ateriapalveluiden lisäksi talon harrastus- ja kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista. Kohteen rakennuttaja: Minerva kiinteistöpääomarahastot www.minerva.fi · Bulevardi 7 · 00120 Helsinki

Oulunkylänpuisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla osoitteessa Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki. Talo on erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta. Rakennus valmistuu kesällä 2015 Lisätietoja

Christian Enestam puh. 09 424132 73

On lapsi syntynyt meille Ensimmäisen joulun tapahtumat paljastavat jotakin olennaista Jumalasta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SHUTTERSTOCK

ouluna Jumala tuli ihmiseksi ja syntyi avuttomaksi vauvaksi pimeään yöhön. – Se oli Jumalalta käsittämätön siirto. Siinä hän osoitti radikaalia rakkauttaan, otti riskin ja asettui ihmisen osaan hauraaksi, pieneksi ja helposti vahingoittuvaksi, sanoo

Eriikka Jankko, pappi ja tohtorikoulutettava, joka tutkii lasta ja lapsen arvoa kirkossa. Jankon mukaan Jeesuksen elämän alkuvaiheissa oli paljon haavoittuvuutta. Hän syntyi kaukana kotoa eläinsuojaan. Vanhemmat eivät olleet niitä maailman mahtavimpia – eivätkä edes naimisissa. Pian Jeesuk-

sen syntymän jälkeen perhe joutui lähtemään pakolaisiksi. – Minulle nuo tapahtumat kertovat siitä, että jokainen ihminen, jokainen lapsi, pitää ottaa tosissaan. Se, että Jumala tulee maailmaan lapsena, on äärimmäinen myötätunnon ele. Niin tehdessään hän samastui lapsiin, pieniin ja heikkoihin,

Jankko sanoo. – Myös aikuinen Jeesus asetti lapset erityisasemaan. Hän opetti, että ”joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut”. Ja ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” jatkuu »

”Onko koulujärjestelmämme ja sen myötä lapsen oikeus oppia ja saada kasvatusta uhattuna?”

ja sen myötä lapsen oikeus oppia ja saada kasvatusta – myös uskonnollista – uhattuna? – Luterilainen perinne korostaa sitä, että jokaisella on paikka ja tehtävä yhteiskunnassa, perheessä ja kirkossa. Meillä ei ole varaa hukata ainoatakaan lasta tai nuorta.

Lapsi on pyhä Jo ennen Jeesusta Raamatussa on Vanhassa testamentissa esimerkkejä siitä, että joku on lapsena valittu suureen tehtävään. Sekä Mooses että Joosef olivat lapsena hengenvaarassa ja täysin vieraiden ihmisten armoilla, mutta pelastivat myöhemmin kansansa.

Katso lasta Jeesuksen syntymää seuraa Matteuksen evankeliumissa karu kertomus Betlehemin lastenmurhasta. – Lastenmurha tekee mieli ohittaa. Nykyisin luemme uutisia Isisistä ja Boko Haramista, jotka surmaavat lapsia. Samalla lailla nekin tekisi mieli ohittaa, mutta emme voi sivuuttaa sitä todellisuutta, jossa elämme. Kyllä uutiset kertovat jotakin olennaista siitä, miten lapsia maail-

massa kohdellaan, Eriikka Jankko sanoo. Myös suomalaisista perheistä on tänä syksynä kuultu synkkiä uutisia. Jankko toivoo, että ihmiset pysähtyisivät, katsoisivat ympärilleen ja näkisivät toisensa – ja löytäisivät ne, jotka ovat avun tarpeessa. – Pitää myös pyytää apua. Sekin on yksi näkökulma lapsen kaltaisuuteen: voi pyytää itseään vahvemmilta apua. Jankon mielestä jokainen voi tehdä jotakin. Hän muistuttaa teologi Jerome Berrymanin neuvosta: ole se ihminen, jonka lapsi muistaa katsoneen häntä hymyillen. Jankko on huolissaan myös siitä, kuinka suomalaislapsille käy, jos hyvinvointivaltio murenee säästöihin. – Onko koulujärjestelmämme

Lapsia koskevaa teologiaa selvitellessään Eriikka Jankko on tutkinut myös reformaattori Martti Lutheria. – Lutherilla oli aika radikaalejakin ajatuksia lasten puolesta. Hän oli esimerkiksi sitä mieltä, että aviotontakin lasta kantaessaan nainen on Jumalalle otollisessa työssä. Lapsi on siis pyhä, mahdollisuuksia täynnä, Jumalan kuva. Jankon mielestä myös Lutherin ajatus siitä, että kristitty palvelee Jumalaa perheessään, puolisona ja vanhempana, oli poikkeuksellinen. Esimerkiksi vielä reilut sata vuotta myöhäisemmässä John Bunyanin klassikkoteoksessa Kristityn vaellus kristitty tunkee sormet korviinsa ja pakenee perheensä luota lähteäkseen individualistisesti etsimään Jumalan valtakuntaa.

Kastaessaan lapsia Jankko kehottaa usein vanhempia pysähtymään ja hiljentymään lapsen äärellä ja toivoo heille kärsivällisyyttä katsoa ja kuunnella lasta. – Lapsi opettaa meille jotakin Jumalasta. Hän ei ole joko– tai vaan sekä–että. Lapset ovat samaan aikaan sekä suurimpia, koska heidän kaltaistensa on taivaan valtakunta, että pienimpiä, jolloin heillä on oikeus suojeluun. Maailma ei ole mustavalkoinen.

Kasvoista kasvoihin Eriikka Jankko on neljän lapsen äiti. – Jokaisen oman, vastasyntyneen lapsen ja hänen katseensa kohtaaminen on ollut sanoin kuvaamaton hetki. Ja kasvoista kasvoihin katseleminenhan on myös iankaikkisuuden kuva, hyvin vahva symboli Jumalan läsnäolosta, hän pohtii. Mutta ihmettelemistä on myös ihan tuntemattomissakin lapsissa. – Kävin juuri joulutorilla. Siellä oli karuselli, jossa soi myös jouluvirsi 27. Kyydissä istui monenlaisia lapsia. Se muistutti siitä, että joulu on elämän riemun ja kiitollisuuden juhla. T

Senegalilainen jouluyön vauva Maailmassa syntyy joka minuutti 255 lasta. Yhden tarina voisi olla tällainen.

ouluyönä syntyy senegalilaisessa kylässä tyttölapsi, vanhempiensa esikoinen. Afrikassa olisi ollut tarjolla kurjempiakin kotimaita kuin sen läntisimmässä kolkassa Atlantin rannalla sijaitseva Senegal. Senegal on Afrikan vakaimpia valtioita ja säästynyt levottomuuksilta ja sisällissodilta, joita viime vuosina on nähty monissa muissa maanosan maissa. Senegal ei myöskään ole Afrikan köyhimpiä maita – joskin varallisuus, koulutus ja terveydenhoito jakaantuvat epätasaisesti. Pääkaupungissa Dakarissa ja muissa kaupungeissa on hyvinvoivaa keskiluokkaakin, kun taas maaseudulla suurin osa ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Ja suurin osa Senegalin 13,6-miljoonaisesta väestöstä asuu vielä maaseudulla. Siellä perheet ovat isoja, 5–7 lasta on ihan tavallinen lapsiluku. Enemmistö, noin 94 prosenttia, senegalilaisista on muslimeita. Kristittyjä on noin viisi prosenttia. Suurin osa heistä roomalaiskatolilaisia, mikä on perua Ranskan siirtomaavallan ajoilta.

Prosentin verran väestöstä on tilastoitu perinteisten uskontojen harjoittajiksi, mutta todellisuudessa vanhat uskomukset ja käytännöt elävät usein sekoittuneina islamiin ja kristinuskoon. Esimerkkivauvamme syntyy vähemmistöön, kristittyyn perheeseen. Iloinen tapahtuma sekoittaa perheen joulunviettosuunnitelmat. Joulu on Senegalissakin suuri juhla. Jouluyönä lähiseudun kristityt kokoontuvat messuun. Sen jälkeen on tapana syödä hyvin ja kutsua mukaan myös musliminaapurit. Lahjat eivät senegalilaiseen jouluun kuulu, niitä ei jaeta edes lapsille.

Hengiltä suojassa Äiti synnyttää kotona – se on edelleen yleisin tapa maaseudulla. Lähimpään sairaalaan olisi ollut yli sadan kilometrin matka. Terveysasemalla reilun kymmenen kilometrin päässä hän on käynyt raskauden aikana kerran. Siellä on todettu, että kaikki näyttäisi sujuvan normaalisti. Synnytyksessä on apuna suvun vanhempia naisia. Samassa pihapiirissä omissa majoissaan

asuvat tuoreiden vanhempien lisäksi miehen vanhemmat, kaksi miehen veljeä perheineen ja miehen naimaton sisar. Miehen siskoista kolme on naimisissa ja asuu appivanhempiensa luona. Sekä äiti että lapsi selviävät synnytyksestä hyvin. Aina niin ei käy: arviolta yksi 54 senegalilaisäidistä kuolee synnytykseen tai sen jälkeisiin komplikaatioihin. Yleisimpiä syitä ovat runsas verenvuoto, raskausmyrkytys ja tulehdukset. Jos äiti kuolee, vauvakin yleensä kuolee pian, sillä rintamaito on paitsi ylivertaista ravintoa myös suoja esimerkiksi ripulia ja infektioita vastaan. Perinteisen käytännön mukaan äiti ja vauva lepäävät seuraavat päivät. He eivät poistu majasta lainkaan. Suvun naiset hoitavat vauvaa ja tuovat äidille ruokaa ja juomaa. Kun seitsemän päivää on kulunut, lapsen ajatellaan olevan elinkykyinen ja niin vahva, että henkivallat eivät saa hänestä otetta. Sen merkiksi hänen hiuksensa ajellaan pois. Vauvan kasteella ei ole kiire. Yleisimpiä kastepäiviä ovat joulu ja pääsiäinen, jotka ovat kristittyjen tärkeimmät juhlapyhät.

Pieni Marie kastetaan kirkossa pääsiäismessun yhteydessä. Senegalilaiset kristityt antavat usein lapsilleen ranskankielisiä pyhimysten nimiä. Marie saa nimensä Jeesuksen äidin Marian mukaan. Kasteen jälkeen on kotona suuret juhlat, joihin on kutsuttu naapureita ja sukulaisia. Juhla-aterialle teurastetaan vuohi. Se on poikkeuksellista, sillä lihaa syödään harvoin. Jouluksi sentään laitettiin kanaa. Tavallinen ateria koostuu riisistä, kasviksista ja kalasta.

Malaria, ripuli, nälkä Ensimmäiset puoli vuotta vauva elää pelkällä rintamaidolla. Sitkeän valistustyön tuloksena senegalilaisäidit – ja auktoriteettiasemassa olevat isoäidit – on pikkuhiljaa saatu uskomaan, että vauva ei tarvitse ensimmäisten elinkuukausiensa aikana kiinteätä ruokaa saati vettä. Päinvastoin: ne voivat olla terveysriski. Nykyisin maaseudullakin rokotetaan lähes kaikki vauvat. Se on vähentänyt selvästi esimerkiksi tuhkarokkoon kuolemista. Pikkulasten yleisimmät kuo-

linsyyt ovat malaria ja ripuli. Jos lapsi selviää viiden vuoden ikään, hänellä on jo hyvät mahdollisuudet selvitä aikuiseksikin. 1000:sta elävänä syntyneestä senegalilaislapsesta 60 kuolee ennen viisivuotispäiväänsä. Lapsikuolleisuus on 40 vuodessa pudonnut huimasti: vuonna 1970 alle viisivuotiaana kuoli 289 lasta 1000:sta. Lapsia kuolee myös nälkään. Maaseudulla ollaan riippuvaisia siitä, mitä maa tuottaa. Jos kuivuus tuhoaa sadon, lapset kärsivät ensimmäisenä. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2012 Sahelin kriisin aikana. Silloin kylissä näki paljon aliravittuja lapsia, joiden hiukset olivat muuttuneet proteiininpuutteen vuoksi punaisiksi.

Koulussa ja kotitöissä Pikku-Mariella ei ole pulaa sylistä ja huomiosta. Myös isä ja

”Lapsia arvostetaan, sillä he ovat vanhempiensa vanhuudenturva.” isoisä hellittelevät häntä, mutta käytännön lastenhoito on naisväen vastuulla. Lapsia arvostetaan, sillä he ovat vanhempiensa vanhuudenturva. Erityisesti toivotaan ja arvostetaan poikalapsia, sillä tytöt siirtyvät naimisiin mennessään miehensä perheeseen. Senegalissa on yleinen oppivelvollisuus. Niinpä Mariekin pääsee aikanaan kouluun. Se on edistystä, sillä hänen isoäitinsä ei osaa lukea, eikä äitikään kovin hyvin. Maaseudun naisista vain noin kolmasosa on luku- ja kirjoitustaitoisia.

Koululaitos on ranskankielinen eikä valtion kouluissa ole lukukausimaksuja. Kouluja on tiheässä, Marienkin kotikylässä on koulu. Kaikissa ei tosin opetuksen taso ole kummoinen. Jotkut vanhemmat ottavatkin lapset pois koulusta, kun arvioivat, etteivät he opi siellä mitään. Aikanaan Marie saa nuorempia sisaruksia, veljet Pierren ja Jean-Baptisten sekä sisaren Madeleinen. Jo varhain hänet komennetaan hoitamaan sisaruksia. Vähän vanhempana Marie auttaa äitiään talon töissä: laittaa ruokaa, lakaisee pihaa ja kan-

taa vettä. Leikkiaikaa ei koulun ja kotitöiden jälkeen juuri jää. Veljien elämä on huolettomampaa, sillä poikien ei odoteta osallistuvan naisten töihin. Ja kun vanhemmat joskus päättävät, lähetetäänkö joku lapsista opiskelemaan, he luultavasti valitsevat jommankumman pojista. On arvioitu, että noin 17 prosenttia senegalilaislapsista on töissä. Mukaan lasketaan esimerkiksi ne lapset, jotka tekevät kotitöitä yli 28 tuntia viikossa. Kurjimmassa asemassa ovat kaupungeissa kerjäävät pojat, joista osa tulee naapurimais-

ta. He ovat lähtöisin vielä tavallistakin köyhemmistä kodeista. Taatakseen heille edes jonkinlaiset eloonjäämismahdollisuudet vanhemmat ovat lähettäneet heidät koraanikouluun. Elantonsa ja opetuksensa maksaakseen pojat kerjäävät isännälleen.

P.S. Kaimansa Marian tavoin Marie todennäköisesti perustaa perheen nuorena: kolmasosa senagalilaisnaisista avioituu alle 18-vuotiaana. Ensimmäisen lapsensa nainen synnyttää yleensä parikymppisenä. T Kuvitteellisen Marien tarinaa varten on haastateltu erikoissairaanhoitajakätilö Tiina Tuomista, joka vastaa Suomen Lähetysseurassa läntisen Afrikan kehityshankkeista ja oli käynnistämässä Senegalin luterilaisen kirkon terveystyötä vuosina 1998–2002. Lähteenä on käytetty myös Unicefin The State of the World’s Children 2014 -raporttia.

Taivaspaikka Pyhäpäivä

24.12.

”Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Jouluyönä kirkoissa juhlitaan Jeesuksen syntymää.

(Evankeliumi Luukkaan mukaan 2:11–12)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten ottaisin vastaan joulun lapsen? Lapsen odotukseen ja syntymään liittyy iloa ja unelmia, mutta myös epävarmuutta ja ahdistusta. ”Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille.” Näin alkaa Matteuksen jouluevankeliumi. Joosefin ja Marian liittoa ei vielä ollut vahvistettu, kun ilmeni, että Maria oli raskaana. Siitä syntyi hämmennys. Joosef aikoi purkaa kihlauksen vaivihkaa. Tarvittiin avuksi uni ja enkeli, että tilanne ratkesi. Unessa enkeli rohkaisi Joosefia ottamaan Marian vaimokseen. Jeesus ei syntynyt pyhään malliperheeseen. Se tuntuu vapauttavalta. Kaikki ei mennyt vanhempien odotusten mukaan. Lapsi ei kuulunut heidän suunnitelmiinsa. Uutinen lapsen tulosta hämmensi heidät. Kumpikin tarvitsi rohkaisua. Joosefille enkeli sanoo: ”Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi.” Mariaa enkeli lohduttaa: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa.” Joosef ja Maria olivat mukana heitä suuremmassa tarinas-

sa. Lapsi kuului Jumalan suunnitelmaan, joka muutti heidän elämänsä. Lapsi oli annettu heille, Jumalan ihme. Hän kantoi mukanaan salaisuutta, jonka merkitys avautui heille vähitellen. Lapsen odotukseen ja syntymään liittyy monenlaisia tunteita, iloa, odotusta ja unelmia, mutta myös epävarmuutta, pelkoa ja ahdistusta. Kaikki ne ovat läsnä myös jouluevankeliumissa. Vaikka lapsi olisi toivottu ja odotettu, silti mielessä on huolta ja epävarmuutta. Saati sitten kun lapsi syntyy turvattomiin oloihin köyhyyden, väkivallan ja sodan keskelle. Kuka sanoisi vanhemmille: ”Älä pelkää.” Sytytä neljäs adventtikynttilä. Jeesuksen syntymä on lähellä. Jouluevankeliumi kertoo Jumalasta, joka lähestyy meitä pienessä lapsessa. Hän on kumartunut niin alas, että sitä on vaikea käsittää. Jokeltava lapsi on Jumalan lähettiläs. Joka ottaa vas-

taan lapsen, ottaa vastaan Vapahtajan. Kun rukoilet, muista, että sinun ei tarvitse kuulua malliperheeseen. Jumala syntyi ihmiseksi, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin. Rukoile, että jokainen lapsi saisi syntyä toivottuna ja olla lapsi ja löytää sijansa maailmassa, jossa hänestä pidetään huolta.

”Jumala syntyi ihmiseksi, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin.”

Lauri Maarala

Helsingin piispan joulutervehdys 2014

Joulu on täynnä tarinoita, ruuhkaksi asti. Naistenlehdet, valokuva-albumit, anopit ja omat muistot määrittelevät joulua. Sitä aidon tuoksuista joulua. Aina ei yllä siihen tuoksuun saakka. Ei kestäisi ensimmäistäkään joululaulua, lahjamainosta eikä juhlaruokareseptiä. Itsellänikin on joskus ollut sellainen joulu. Voisiko silloin muistaa sen sekavan ensijoulun? Maria synnyttää kaukana naapurinnaisten tuesta, Joosef on hämmennyksissään väsyneen vaimonsa ja itkevän lapsen keskellä. Miten me keksimmekin tämän kaiken jälkeen jouluidyllin, sisäsiistin leikin? Suostuimme joulusuorittajiksi, juhlamoralisteiksi.

Jumala ei sanonut: tehkää täydellinen joulu. Hän sanoi: Vapahtaja on syntynyt. Unohtuivatko meiltä ne yllätysvieraatkin? Enkelit, jotka sanoivat ja sanovat: Älkää pelätkö. Rukoilen Jumalan lämmittävää läsnäoloa sinne, missä joulu jo tuoksuu ja valmistelun ilo täyttää hyrinällään huoneet. Mutta sinnekin, missä ei jaksaisi mitään eikä ketään. Kun jouluolo on vapiseva, viiltävän kylmä. Tai kaipuun kyynelten kastelema. Ja sinne, missä jouluystävyyttä, leipää ja rakkautta jaetaan uusin tavoin, perinteistä poiketen. Jumala, siunaa sinä joulumme, meidän kaikenlaiset joulumme. Irja Askola Helsingin piispa

Lotta Numminen

Aina ei yllä

Musiikkia

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391 ■■ Perhekahvila pe 19.12. klo 9. Puuroperjantai pe 19.12. klo 11–12. Ilmainen puurolounas. ■■ Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 19.12. klo 19. Anni Holma, piano. Messu su 21.12. klo 10. Tiina Palmu, Seppo Hartikainen, Juha Paukkeri. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 16. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen, Dong-Hoon Han, laulu. Jouluaamun messu to 25.12. klo 7. Tuomo Kahenvirta, Kirsi HonkanenPunkari. Messu su 28.12. klo 10. Sari Kokkonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Ei messua la 1.1. Tervetuloa Hakunilan messuun. Messu su 4.1. klo 10. Sami Mustakallio, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Ei messua ti 6.1. klo 10. Tervetuloa Hakunilan mesuun. ■■ Torstaimesta to 8.1. klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua. ■■ Perhekahvila pe 9.1. klo 9–11. ■■■ Vauvamuskari 3–6-kuukautisille alkaa pe 9.1. klo 9.30–10. Mukaan mahtuu vielä muutama. Ilm. sähköpostitse riikka.jantti@evl.fi. ■■■ Perhemuskari pe 9.1. klo 10– 10.30. Riikka Jäntti. Aamupäivän rukoushetki pe 9.1. klo 10.30. Puuroperjantai 9.1. klo 11–12. Ilmainen puurolounas. Messu su 11.1. klo 10. Sari Kokkonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Lähetyspiiri to 12.1. klo 18–20. Peittopiiri ti 13.1. klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta ti 13.1. klo 18.30–20.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä ti 13.1. klo 19. Rauhanyhdistyksen seurat ti 13.1. klo 19. ■■ Torstaimesta to 15.1. klo 14–15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 13. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Lapsikuorolaiset Sara Lehtimäki ja Mimosa Lindgren laulavat. ■■ Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 14.30. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti ja lapsikuorolainen Milana Kononen, laulu. Jouluaamun sanajumalanpalvelus to 25.12. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Sahrami Huhtala, sello. ■■ Perhekerho to 8.1. klo 9–11. ■■ Perhekahvila ti 13.1. klo 9–11.15. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille 3.2.–24.3. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina toimivat lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset liisa.pietila@evl.fi, p. 050 337 7312. Muualla

Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo

15 Vaaralan kappelissa, Kirkkokuja 2. Seppo Hartikainen, Reijo Liimatainen. Kastettu Jimi Benjamin Aho, Rasmus Oliver Aho, Pessi Ukko Asseri Leppänen, Viivi Elina Nikulainen, Niilo Robert Savage, Noel Aarre Eelis Sipilä. Hautaan siunattu Kauko Armas Peura 77 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuo-

retAikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ■■ Kauneimmat joululaulut -messu su 21.12. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Musiikkipainotteisessa messussa lauletaan Kauneimmat joululaulut -vihkon lauluja. ■■ Nyt seimelle pienoisen lapsen – Hämeenkylän kamarikuoron joulukonsertti su 21.12. klo 18. Kuoroa johtaa Hannu Lehtikangas. Ohjelma 10 euroa. ■■ Perheiden aattohartaus ke 24.12. klo 14. Katja-Maaria Vilén, Marianna Saartio-Itkonen ja Hannu Niemelä. Tule kokemaan joulukuvaelma koko perheen kanssa. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 17. Jukka Nevala ja Lauri Lehtikangas. Jouluyön hartaus ke 24.12. klo 22. Jaakko Kara ja Lauri Lehtikangas. Tunnelmallista musiikkia ja joulun sanomaa myöhäisen aattoillan hartaudessa. Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8. Marianna Saartio-Itkonen ja Hannu Niemelä. Tapaninpäivän messu pe 26.12. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messu su 28.12. klo 10. Jukka Nevala, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä. Uudenvuodenaaton iltamessu ke 31.12. klo 18. Jaakko Kara ja HannuPekka Heikkilä. Uudenvuodenpäivän messu to 1.1. klo 10. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Messu su 4.1. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Loppiaisen messu ti 6.1. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahveilla vietetään seurakunnan nimikkolähetti Kirsi Jokelan tulojuhlaa. Nuorten avoimet ti ja su klo 18– 20.30 alkaen 6.1. nuortentilassa. Avoimissa voi pelailla lautapelejä, biljardia, pingistä ja futispeliä sekä keskustella tuttujen ja vähän tuntemattomampienkin kanssa kahvikupin äärellä. Loppiaistanssit kreikkalaisin askelin pe 9.1. klo 17–19 nuortentilassa. Ota mukaan sisäliikuntavaatteet ja juomapullo. Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Tanssia voi koko illan tai piipahtaa lyhyemmäksi ajaksi. Tanssittajana pastori Jaakko Kara. Messu su 11.1. klo 10. Jaakko Kara, Marianna Saartio-Itkonen ja HannuPekka Heikkilä. Kotikirkon keittolounas ke 14.1. klo 11–13. Lautasellinen herkullista keittoa ja leipä. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. Miesten kirjallisuuspiiri to 15.1. klo 18. Kirjana Antti Hyryn Kevättä ja syksyä. Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu tiistaisin 10 kertaa alkaen 27.1. klo 13. Ryhmästä voit löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen itseilmaisun kautta. Ilmoittaudu taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 7.1. klo 14–16. Tietokoneella kirjoittaminen. Pähkinärinteen lähetyspiiri parillisten viikkojen ke klo 18 alkaen 7.1. Ensimmäisellä kerralla vieraana Arja Arasmo. Israel-iltapäivä su 11.1. klo 15. Entinen Israel-lähetti kertoo lähettiperhe Honkakarien tulevasta työpaikasta Israelissa. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12 alkaen 13.1.

Hommissa

Jouluaaton pastori Reija Vienola ”Jouluaattoiltana Myyrmäen kirkon takkahuoneessa on tarjolla seuraa, puuroa ja jotain pientä jouluista purtavaa ja glögiä. Yhdessä laulamme joululauluja ja juttelemme. Siellä voi myös pelailla lautapelejä. Paikalla voi olla koko illan tai vain jonkin aikaa. Hartautta ei illanvietossa ole, mutta kello 17 kirkkosalissa alkaa jouluaaton hartaus, eli voi vaikka osallistua siihen ensin, odottaa sen jälkeen pienen hetken ja jatkaa iltaa klo 18 meidän kanssamme takkahuoneessa. Ilta ei ole tarkoitettu vain yksin jouluaan viettäville, vaan mukaan voi tulla kuka vain, joka haluaa viettää jouluaattoa seurakunnassa. Olen usein jouluaattona töissä. Aamupäivä on varattu omalle perheelle, ja sitten illalla on kiva olla seurakuntalaisten kanssa. Omaan jouluviettooni kuuluu perinteisiä juttuja: läheisten kanssa yhdessäoloa, ruokailua ja lahjojen jakamista. Ja toivon, että ehdin piipahtaa seurakuntalaisena joulukirkossa. Me työntekijät otamme ihmiset iltaan vastaan ja tarkoitus on viettää yhdessä hyvää juhlaa. Jatkan illanvietosta kirkkosaliin toimittamaan jouluyön messua, joka alkaa kello 23. Sinne voi halutessaan lähteä mukaan.” Nina Riutta

Yksin, yhdessä – joulunviettoa yhdessä ke 24.12. klo 18–23 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa. Mukana pastorit Reija Vienola ja Ulla Pohjolan-Pirhonen sekä diakoni Jukka-Pekka Virtanen.

Pukeudu tietäjäksi Loppiaisena 6.1. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa järjestetään Tietäjien messu, johon saa tulla tietäjäksi pukeutuneena tai sellaisena kuin on. Tässä kaksikielisessä messussa lauletaan vielä Kauneimpia joululauluja. Messun toimittavat pastorit Jaakko Hyttinen, Päivi Helén ja Heikki Leppä. Kanttorina toimii Samppa Laakso. Itämaan tietäjät olivat Uudessa testamentissa mainittuja oppineita, jotka toivat Jeesus-lapselle lahjoja Betlehemiin. Loppiaista vietetään itämaan tietäjien muistoksi.

Sini Pennanen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 ■■ Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti to 18.12. klo 19. Johtaa Helge Kõrvits. Juha Paukkeri, urut ja piano. Liput 15 e, 7–12-v. 5 e ja alle 7-v. ilmaiseksi. Messu su 21.12. klo 12. Tiina Palmu, Seppo Hartikainen, Juha Paukkeri. ■■ Kauneimmat joululaulut su 21.12. klo 18. Esilaulajana Jaakko Hietikko, Juha Paukkeri, Tuomo Kahenvirta. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 14. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen, Dong-Hoon Han, laulu. Jouluyön messu ke 24.12. klo 23. Seppo Hartikainen, Jaakko Hietikko, laulu, Juha Paukkeri, laulukuoro Laku. Jouluaamun sanajumalanpalvelus to 25.12. klo 8. Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Sahrami Huhtala, sello. ■■ Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu pe 26.12. klo 10. Seppo Hartikainen, Kirsi HonkanenPunkari. Sudanilaisten joulujuhla pe 26.12. klo 12. Messua ei ole Hakunilassa su 28.12. klo 12. Tervetuloa Länsimäen kirkkoon klo 10. Verenluovutus ma 29.12. klo 12–20. Uudenvuodenpäivän messu to 1.1. klo 12. Seppo Hartikainen, Juha Paukkeri. Messu su 4.1. klo 12. Sami Mustakallio, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Lähetyspiiri ma 5.1. klo 18.30–20. Loppiaisen messu ja lähetyspyhä to 6.1. klo 12. Saarna SLS:n entinen lähetti Seppo Kalliokoski, Seppo Hartikainen, Kirsi Honkanen-Punkari, Suomen Lähetysseuran nuoria muusikoita. Messun jälkeen keittolounas ja arpajaiset lähetyksen hyväksi. ■■ Nuorten muusikoiden konsertti ti 6.1. klo 14 Suomen Lähetysseuran hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. ■■ Perhekerho pe 9.1. klo 9–11. Rukousryhmä pe 9.1. klo 18. Jengi-ilta pe 9.1. klo 19.30. Hakunilan kirkon kirppis la 10.1. klo 10–13 alakerrassa. Tervetuloa edullisille ostoksille, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu su 11.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Matalan kynnyksen maanantai ma 12.1. klo 11. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Päiväraamattupiiri ti 13.1.klo 12. Jari Araneva. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin ti 13.1. klo 18. Lepaani ti 13.1. klo 17.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke 14.1. klo 14–15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi neuvolan vauvoja neulomalla villasukkia porukassa. Langat saa kirkolta. Viikkomessu to 15.1. klo 18. ■■ Hakunilan kirkon kuoro to 15.1. klo 18.45. Kevään ensimmäinen kerta. Uudet laulajat tervetuloa. Kuoroa johtaa Juha Paukkeri p. 050 537 1464.

Seurakunnissa tapahtuu 18.12.–15.1.

Lapsille

Seurakunnissa tapahtuu 18.12.–15.1.

Café Pähkinä ke 14.1. klo 15–17. Lap-

siystävällinen, kaikille avoin kahvila Pähkinärinteen ostarin vieressä. Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen to klo 13 alkaen 15.1. Lammaspolku 1:n kerhotila Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen to klo 16 alkaen 15.1. Mukana seurakunnan pastori. ■■ Perhekerho parittomien viikkojen ma klo 9.30–11 alkaen 12.1. Aikuiset voivat vaihtaa ajatuksia kahvikupin äärellä ja lapset saavat leikkituokion tai vaikkapa ohjatun askarteluhetken. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 8.1. klo 11. Vieraana rovasti Martti Laitinen. Kirjallisuuspiiri joka kuukauden ensimmäinen ma klo 12 alkaen 12.1. Ensimmäisellä kerralla keskustelemme joulun aikaan luetuista kirjoista. ■■ Perhekerho parittomien viikkojen ti klo 9.30–11 alkaen 13.1. Muualla K-16 sähly perjantaisin klo 18.30–20 alkaen 9.1. Nuijatie 15 B:ssä nuorille aikuisille. Omat sisäpelikengät mukaan ja mielellään oma maila. Kahvikammari parittomien viikkojen ke klo 13.30 alkaen 14.1. Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. ■■ Luontoperhekerho torstaisin klo 9.30–11 alkaen 15.1. Teemme pieniä luontoretkiä ja tutustumme lähiluontoon. Omat eväät mukaan. Kastettu Pihla Maria Nieminen, Daniel Veikka Viljami Bäckman. Hautaan siunattu Antti Sakari Karkkunen 88 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10– 14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10 – 12. p. 09 830 6560. Tiedot piireistä, perhekerhoista ja muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vuoden ensimmäinen kerta ma 12.1. ■■ Vironkieliset kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18. Tuuli Raamat. ■■ NaisSoundin joulukonsertti la 20.12. klo 16. Johtaa Riikka Salminen. ■■ Korson Mieslaulajien perinteinen joulukonsertti la 20.12. klo 19. Johtaa Pekka Itkonen, solistina Kaisa Näreranta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. ■■ 4. adventtisunnuntain joululaulumessu su 21.12. klo 10. Mukana Korson ja Rekolan seurakuntien kuorot, soitinyhtye ja kanttorit. Kirkkokahvit. Valon messu su 21.12. klo 17. Nuorten aikuisten toteuttama. Mari Liimatainen, Tero Fleminch, Airi Saloniemi ja Adventtigospel-lauluryhmä. Messu toteutetaan svengaavissa joulugospel-tunnelmissa ja messun jälkeen on tarjolla jouluista purtavaa. ■■ Jouluaaton hartaus lapsiperheille ke 24.12. klo 13 kirkossa. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Mukana viulisti Vuokko Lahtinen. Jouluaaton hartaus ke 24.12.klo 15. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Mukana viulisti Vuokko Lahtinen. Jouluyön messu ke 24.12.klo 23. Riikka Wikström, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Jouluaamun messu to 25.12. klo 8. Vesa Ruokonen, Pirkko Yrjölä ja Ai-

ri Saloniemi. Mukana sopraano Anna-Maija Perttunen. Viittomakielinen jumalanpalvelus to 25.12. klo 15. Jumalanpalveluksen jälkeen glögitarjoilu, jossa kuurojenpappi Janne Rissanen kertoo lähetystyöstään Israelissa. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus pe 26.12. klo 15. Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Messu su 28.12. klo 10. Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Uudenvuodenpäivän messu to 1.1. klo 13. Pirkko Yrjölä, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Messu su 4.1. klo 10. Mari Liimatainen, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Loppiaisen messu ti 6.1. klo 10. Vesa Ruokonen, Riitta-Maija Palmusaari ja Airi Saloniemi. Saarna Seppo Kalliokoski. Kirkkokahvit, kuulumisia Namibiasta. ■■ Zambian Vocal Collection -konsertti ti 6.1. klo 12.30 kirkossa. ■■ Vox Mea – Oma ääni ke 7.1. ja 14.1. klo 17 kirkkosali 2:ssa. Uusi kuoro aloittaa toimintansa, tule mukaan kokeilemaan mitä kaikkea omalla äänellä voi tehdä ja kuinka sitä voi soittaa. Airi Saloniemi. Vanhemman väen piiri to 8.1. ja 15.1. klo 13 seurakuntasalissa. ■■ Perhekerho pe 9.1. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messu su 11.1. klo 10. Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Pekka Lumio. Kirkkokahvit. ■■ Perhekerho ma 12.1. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Naisten raamis ma 12.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustila. English through Bible ma 12.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Arki-illan ehtoollinen ke 14.1. klo 18 kirkossa. Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Miesten saunailta to 15.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Kirkonkulma sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten raamis su 28.12. klo 14. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 14. Puhe: Vesa Ruokonen. Musiikki: Inkeri, Pinja ja Pihla Ruokonen. ■■ Perhekerho to 8.1. ja 15.1. klo 9 –11.30. Mukaan voi saapua silloin, kun itselle sopii. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 13.1. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ti 13.1. klo 13. Leena Lehto ja Vesa Ruokonen. ■■■ Muskariryhmät yli 1-vuotiaille ke 14.1. alkaen. Ohjaajana Kirsi Vikman. Kauden muskarimaksu on 60 e. Kysy vapaita paikkoja: kirsi.vikman@musiikkipalveludolce.com tai p. 040 700 2034. Muualla ■■ Perheleiri 6.–8.2. Nuottakodossa, Vihdissä. Leirin hinta on 50 e / aikuinen, 20 e / lapsi ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautuminen ma 5.1. alkaen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Kastettu Iina Tuulikki Vauhkonen, Milo Viljam Valtonen, Atte Eemeli Elokorpi, Mila Saga Maria Tuokko. Avioliittoon kuulutettu Jukka Tapani Käkelä ja Heli Johanna Kääriäinen. Hautaan siunattu Kauko Johannes Saikkonen 84 v, Sirkka Sinikka Turunen 84 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti ja to 9–11 vain Rekolan kirkolla 8.1. asti, viikolla 52 ei ole päivystystä, ti 13.1. klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 ja to 13.1. klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■■ Joulun parhaat virret ja koraalit pe 19.12. klo 19. Kuusi kanttoria soittaa, laulaa ja laulattaa parhaat joulumusiikit. Puhetta johtaa Hannu Taanila. ■■ Kauneimmat joululaulut -messu su 21.12. klo 13. Marja-Liisa Malmi, Rekolan ja Korson joululaulukuorot, soitinyhtye, Tuomas Heikkilä, Sirkku-Liisa Niemi ja Martti Sirviö. Kappalainen Marja-Liisa Malmin lähtöjuhla ja kirkkokahvit su 21.12. klo 14.30. Tule saattelemaan MarjaLiisaa uusiin tehtäviin ja muistelemaan yhteisiä aikoja. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15. Vappu Olsbo ja Tuomas Heikkilä. Jouluyön messu ke 24.12. klo 23. Ben Ahlroos, Tuomas Heikkilä. Tenori Jussi Salonen. Joulukirkko to 25.12. klo 8. Jukka Yrjölä, Rekolan joululaulukuoro ja Sirkku-Liisa Niemi. Tapaninpäivän messu pe 26.12. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 28.12. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Uudenvuodenpäivän messu to 1.1. klo 12. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 4.1. klo 10. Laura Maria Latikka ja Laura Leverin, Tuomas Heikkilä. Loppiaisen messu ti 6.1. klo 10. Vappu Olsbo, Kaiju Neiglick, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen. Suomen Lähetysseuran lähetti Kaiju Neiglick kertoo lähetystyöstä Hongkongissa. ■■ Muksukerho to 8.1. ja 15.1. klo 9–11. ■■ Avoimet ovet perheille pe 9.1. klo 9–12. Messu su 11.1. klo 10. Laura Maria Latikka, Tuomas Heikkilä. ■■ Pyhäkoulu su 11.1. klo 10. Diakoniakahvila ti 13.1. klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti E-ovesta. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Jouluinen ilta vapaaehtoisille to 18.12. klo 17.30. ■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 19. Vappu Olsbo ja Tuomas Heikkilä. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13. Vappu Olsbo ja Tuomas Heikkilä. Naisten ryhmä 50+ ke 7.1. ja 14.1. klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille. Elämysmaalaus ma 12.1. klo 11. Seniorikahvila ma 12.1. klo 13. ■■ Avoimet ovet perheille ti 13.1. klo 9–12. ”Anna savelle uusi muoto” -savityöpiiri ke 14.1. klo 11. Pieni materiaalimaksu. Everyday English -keskusteluryhmä ke 14.1. klo 17.30. Keskusteluttajana Sanna Liukkonen. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 15.1. klo 17.30. Kastettu Jimi Kimmo Viljami Paananen.

Hautaan siunattu Patricia Daniela Simula, Leonora Mikaela Simula. TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B. Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter: @tiksinsrk. Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30. Päivystys: p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Millainen joulu – Vantaan laulun joulukonsertti to 18.12. klo 17.30. Johtaa Visa Yrjölä. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. ■■ JouluQ – Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti pe 19.12. klo 19. Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e. ■■ Kauneimmat joululaulut goes pop la 20.12. klo 21. Messu su 21.12. klo 12. Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Mimmu Kyrönseppä. ■■ Kauneimmat joululaulut su 21.12. klo 16. ■■ Kauneimmat joululaulut su 21.12. klo 18. ■■ Anna hyvän kiertää ma 22.12. klo 18 SOS-lapsikylän hyväksi. Tukiainen-viulukilpailun lapset soittavat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■■ Lasten joulurauhan julistus seimen äärellä ke 24.12. klo 12. Kristiina Kartano, Mimmu Kyrönseppä. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso ja sopraano Meri Metsomäki. Jouluyön messu ke 24.12. klo 23– 0.30. Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen, Satu Huttunen, Iina Katila, Marja Kyllönen. Joulupäivän messu to 25.12. klo 12. Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Mimmu Kyrönseppä, Julia Tamminen. Tapaninmessu pe 26.12. klo 12. Mirka Härkönen, Heikki Leppä, Samppa Laakso. ■■ Kauneimmat joululaulut pe 26.12. klo 15. Viattomien lasten päivän messu su 28.12. klo 12. Satu Huttunen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Uudenvuodenpäivän messu to 1.1. klo 12. Päivi Helén, Maria Koukkari, Iina Katila. Messu su 4.1. klo 12. Maria Koukkari, Mirka Härkönen, Iina Katila. Tietäjien messu ti 6.1. klo 12. Heikki Leppä, Päivi Helén, Kaj Andersson, Samppa Laakso. Tuke pukeutuneena Itämaan tietäjäksi tai sellaisena kuin olet. Kaksikielisessä messussa lauletaan Kauneimpia joululauluja. ■■ Kolme kuningasta -joulukonsertti ti 6.1. klo 18. Perinteisiä ja uudempiakin joululauluja. Hannamaija Arjovuo, Petra Hulkkonen, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne laulu, Salla Haavisto piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. ■■ Unelmia, klassinen laulukonsertti la 10.1. klo 18. Janina Mäyry, laulu, Marjaana Merikanto, piano. Ohjelmassa Grieg, Mendelssohn, Mozart, Ruotsala, Sarkkama, Quastavino. Ohjaus MuT Päivi Kukkamäki. Messu su 11.1. klo 12. Satu Huttunen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Seurakuntien talo Unikkotie 5 Paluumuuttajien joulukahvit to 18.12. klo 13 nuorisotilassa. Päivi Helén, Julia Tamminen. Miesten raamattu- ja keskustelupii-

ri to 18.12. klo 18 viraston asiakastilassa. ■■ Perhekerho pe 19.12. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 20.12. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 3.1. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Vantaan Kristillisten Eläkeläisten raamattupiiri su 4.1. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Aamurukouspiiri ke 7.1. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, 3. krs. Naisten saunailta Betaniassa ke 7.1. klo 17.30–21. Hanna-piiri to 8.1. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 8.1. klo 17.30–19.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 10.1. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA 4. krs. Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 11.1. klo 16 Em mauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Hanna Raunu. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 12.1. klo 13 nuorisotilassa. Maria Koukkari. Naisten raamattupiiri ma 12.1. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa. ■■ Perhepäivä ti 13.1. klo 9.30–12 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 13.1. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 13.1. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulassa klo 11.30. Miesten saunailta ti 13.1. klo 17.30– 21 Betaniassa. Israel-piiri ti 13.1. klo 18.30 viraston asiakastilassa. Rukouspiiri ti 13.1. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 14.1. klo 7, Emmauksen sielunhoitohuoneessa, 3. krs. ■■ Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 15.1. klo 17.30–19.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Olotila Unikkotie 5a, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 14. Arki-illan ehtoollinen ke 7.1. klo 18. Samppa Laakso. ■■ Laulupiiri pe 9.1. klo 15.30. Samppa Laakso. Arki-illan ehtoollinen ke 14.1. klo 18. Iina Katila. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 14.45. Toni Fagerholm, Mimmu Kyrönseppä. Naisten kuntojumppa pe 9.1. klo 18. Päivi Helén. ■■ Pyhäkoulu su 11.1. klo 11. ■■ Kerho isille ja lapsille ti 13.1. klo 17.30–19. Tuula Lapveteläinen. Naisten lenkkisauna to 15.1. klo 18. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä. Joka kuun toinen torstai. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 21.12. klo 10. Johanna Jakonen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo

Musiikkia

Lapsille

Markku Mattila

13.30. Kristiina Kartano, Julia Tamminen. Joulupäivän messu to 25.12. klo 10. Veikko Karhumaa, Toni Fagerholm, Iina Katila. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro. Viattomien lasten päivän messu su 28.12. klo 10. Toni Fagerholm, Johanna Jakonen, Julia Tamminen. Messu su 4.1. klo 10. Jaakko Hyttinen, Veikko Karhumaa, Terje Kukk. Loppiaismessu ti 6.1. klo 10. Jyrki Kaukanen, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Messu su 11.1. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Seurakunnissa tapahtuu 18.12.–15.1.

Joulukirkossa käyminen kuuluu monen perheen jouluperinteeseen.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15. Mirka Härkönen, Julia Tamminen. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 16. Mirka Härkönen, Julia Tamminen. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18. Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13.15. Toni Fagerholm, Mimmu Kyrönseppä. ■■ Arki-illan pyhäkoulu ke 7.1. klo 18. ■■ Perhekerho to 8.1. klo 9.30–11. ■■ Perhekerho to 15.1. klo 9.30–11. ■■ Perhekerho to 18.12. klo 9.30–11. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 13.1. klo 9.30–11. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Miesten raamattupiiri ma 22.12. klo 13.30. Naisten rukouspiiri pe 9.1. klo 18. ■■ Perhekerho ma 12.1. klo 9.30–11. Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 14.1. klo 14. Johanna Jakonen. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Raamattupiiri ja pyhäkoulu ti 13.1. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Perhekerho pe 9.1. klo 9.30–11. ■■ Pyhäkoulu su 11.1. klo 11. Kansanlähetyksen piiri to 15.1. klo 18.

Suuri tulee pieneksi Jouluyön messun tunnelma on ainutlaatuinen. Jouluyön messu on yksi joulunajan suosituimpia tilaisuuksia. Pyhän Laurin kirkko täyttyy silloin äärimmilleen. – Mukana on nuoria aikuisia, joille juuri se messu on perinne. Olen kuullut, että joku kaveriporukka tulee perinteisesti sin-

ne, kun ensin on vietetty joulua perheiden luona, kertoo nuorten aikuisten pappi Satu Huttunen Tikkurilan seurakunnasta. Messun tunnelma on erityinen. Pyhän Laurin kirkossa jouluyön messu alkaa synnintunnustuksella, joka luetaan yleensä

kynttilän valossa. Kirkon tekstiilit ovat valkoiset. – Siitä päästään joulun iloon puhtaalta pöydältä. Sen jälkeen kirkkoon syttyvät valot. Jouluyön sanoma tiivistyy Jeesus-lapseen, kun suuri tulee pieneksi. Tunnelma kirkossa on rauhallinen ja juhlava. Huttuselle juuri jouluyön messu tuo joulun. – Halusin itse erityisesti tuol-

loin töihin, koska se on joulun hienoin messu. Yömessut ovat kirkossa niin vaikuttavia, että niitä ei kannata missata, toteaa Huttunen. Lotta Numminen

Jouluyön messu ke 24.12. klo 23 Hakunilan kirkossa, Korson kirkossa, Myyrmäen kirkossa, Pyhän Laurin kirkossa ja Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Muualla Kylväjän raamatupiiri ma 5.1. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Malminiityn eläkeläiskerho ma 12.1. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ma 2.3. alkaen klo 13–15 Tikkurilan avoimessa päiväkodissa, Aniskuja 1. Ilmoittautuminen 12.1.–14.2. tuula. lapvetelainen@evl.fi. Tule jakamaan kokemuksiasi äitiydestä toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu korkeintaan puolivuotiaiden esikoisvauvojen äideille. Kokoonnumme kahdeksan kertaa 27.4. saakka. Ryhmää vetävät pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. ■■ Koululaisten kerhot jatkuvat keväällä viikolla kolme, mukaan mahtuu myös uusia kerholaisia. Ilmoittautumiset ja listat kerhoista Tikkurilan seurakunnan nettisivuilla kohdassa ”7–14-vuotiaat tytöt ja pojat”.

Kastettu Emma Eeva Elina Pyykkö, Nelli Julia Palonkoski, Emilia Katri Hirvonen, Jesper Tapani Johannes Palmu, Johanna Eveliina Lehtelä, Niatus Imanian, Lara Helmi Maria Lindström, Adeliina Ida Elisabet Rajala, Seelia Aura Onneli Kiviranta. Hautaan siunattu Seppo Lauri Uolevi Mujunen 67 v, Liisa Anneli Savolainen 81 v.

Aattohartaudet ja joulukirkot Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 14 • Jouluyön messu ke 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 • Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 14 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 17 • Jouluyön hartaus ke 24.12. klo 22 • Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8 Ilolan seurakuntakoti, Soittajankuja 1 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 14.45 Kivistön kirkko, Laavatie 2 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13 ja 14.30

Korson kirkko, Merikotkantie 4 • Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 13 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15 • Jouluyön messu ke 24.12. klo 23 • Jouluaamun messu to 25.12. klo 8 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 16 • Jouluaamun messu to 25.12. klo 7 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 11 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 17 • Jouluyön messu ke 24.12. klo 23 • Joulupäivän jumalanpalvelus to 25.12. klo 10 Nikinmäen seurakunta koti, Surviaisenkuja 1 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 14

Peltolan koulun auditorio, Lummetie 27 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13.30 • Joulupäivän messu to 25.12. klo 10 Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11 • Jouluaaton perhehartaus ke 24.12. klo 13 ja 14.30 • Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 • Lasten joulurauhan julistus seimen äärellä ke 24.12. klo 12 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) • Jouluyön messu ke 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) • Joulupäivän messu to 25.12. klo 12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15 • Jouluyön messu ke 24.12. klo 23 • Joulukirkko to 25.12. klo 8 Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15 ja 16 Seutulan kappeli, Solbackantie 6 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13.30 ja 15 • Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8 Vaaralan kappeli, Kirkkokuja 2 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 15 Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2 • Jouluaaton hartaus ke 24.12. klo 13.15

Seurakunnissa tapahtuu 18.12.–15.1.

Musiikkia kirkoissa 18.12.–15.1.

Kamarikuoro Qoro Quando esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

Torstai 18.12.

Sunnuntai 21.12.

• Millainen joulu – Vantaan Laulun joulukonsertti klo 17.30 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. • Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa. Liput 15 e, 7–12-v. 5 e, alle 7-v. ilmaiseksi.

• Nyt seimelle pienoisen lapsen – Hämeenkylän kamarikuoron joulukonsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Ohjelma 10 e. • Matka Beetlehemiin klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Piae Cantiones -lauluihin perustuva musiikillinen joulukuvaelma. Brevis Nova -kamarikuoro, vaelluskuoro ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Philomelan joulu -konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Liput ennakkoon Lippupisteestä 25 / 20 / 15 e tai ovelta ennen konsertin alkua.

Perjantai 19.12.

Hans von Schantz

• Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa. • JouluQ – Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e. • Joulun parhaat virret ja koraalit klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja kanttoreita. Puhetta johtaa Hannu Taanila.

Hannu Taanila johtaa puhetta virsi- ja koraali-illassa Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Lauantai 20.12. • NaisSoundin joulukonsertti klo 16 Korson kirkossa. • Säkenöivää joulua. HBKkuoron (Helsingebygdens körs) joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 15 e tuntia ennen ovelta. • Korson Mieslaulajien perinteinen joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa. Solistina Kaisa Näreranta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–15. Suljettu 22.–31.12. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426. Poikkeukset aukiolossa: Kivistössä ei päivystystä 22.12., 29.12., 5.1. Myyrmäessä ei päivistystä 2.1.

Maanantai 22.12. • Anna hyvän kiertää SOSlapsikylän hyväksi klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Tukiainen-viulukilpailun lapset soittavat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistai 6.1. • Zambian Vocal Collection -konsertti klo 12.30 Korson kirkossa. • Nuorten muusikoiden konsertti klo 14 Hakunilan kirkossa Suomen Lähetysseuran hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. • Kolme kuningasta -joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Hannamaija Arjovuo, Petra Hulkkonen, Pauli Leppänen ja Jyrki Rinne. Salla Haavisto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauantai 10.1. • Unelmia – klassinen laulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Janina Mäyry 17 v., laulu, Marjaana Merikanto, piano. Ohjelmassa: Grieg, Mendelssohn, Mozart, Ruotsala, Sarkkama, Quastavino. Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Joulutauon jälkeen jatkuu 7.1. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. ■■ Kauneimmat joululaulut pe 19.12. klo 20. 4. adventtisunnuntain messu su 21.12. klo 10. Maari Santala, Sinikka Honkanen. ■■■ Matka Beetlehemiin su 21.12. klo 18.15. Piae Cantiones -lauluihin perustuva musiikillinen joulukuvaelma, käsikirj., musiikin sov. ja ohjaus Matti Rankala. Esiintymässä mm. Brevis Nova -kamarikuoro, vaellus-

kuoro ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■■ Kauneimmat joululaulut ma 22.12. klo 19. ■■ Lasten aattohartaus ke 24.12. klo 11. Antti Isopahkala, Ritva Holma. Aattohartaus ke 24.12. klo 17. Hannu Pöntinen, Ritva Holma. Yksin, yhdessä – joulunviettoa takkahuoneessa ke 24.12. klo 18–23. Laulua, puuroa, pientä suolaista. Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Reija Vienola. Jouluyön messu ke 24.12. klo 23. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Reija Vienola, Maija Maltela. Joulupäivän sanajumalanpalvelus to 25.12. klo 10. Pirkko Järvinen, Kari Jerkku, Kantaattikuoro. Tapaninpäivän messu pe 26.12. klo 10. Margit Helin, Auli SaarsalmiPaalasmaa, Sinikka Honkanen. Messu su 28.12. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus to 1.1. klo 10. Ulla PohjolanPirhonen, Sinikka Honkanen. Messu su 4.1. klo 10. Maari Santala, Antti Isopahkala, Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 4.1. klo 14. Loppiaisen lähetysmessu ti 6.1. klo 10. Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Maari Santala, Ritva Holma. Kirkkokahvit. Miesten piiri to 8.1. klo 18.30–20 takkahuone. Messu ja seniorikerhojen alkamispyhä su 11.1. klo 10. Antti Isopahkala, Reija Vienola, Kari Jerkku. ■■ Pyhäkoulu su 11.1. klo 10 kerhohuone 4. ■■ Perheraamis to klo 10.30–11.45. Parillisilla viikoilla. Ohjaajana Reetta Mannola. Kahvila Olotila ke 12.1. klo 11–13.30 takkahuoneessa. ■■ Lasten aamukirkko ti 13.1. klo 9.30. Seniorikerho ti 13.1. klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 13.1. klo 18–19.30 takkahuone. Raamattupiiri ke 14.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli. ■■ Laulupaja ke 14.1. klo 18–19.30 iso srk-sali. Uudenvuoden ja loppiaisen virret. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Seniorikerho to 15.1. klo 13–14.30 takkahuone. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Jouluaaton hartaus klo 13 ja 14.30. Mark Saba, Sinikka Honkanen. Kivistön raamattupiirin sanan, rukouksen ja laulun ilta to 1.1.2015 klo 18. Miesten saunailta ke 7.1. klo 18.30– 21. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Vaatevarasto avoinna to 8.1. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. ■■ Lasten aamukirkko ma 12.1. klo 9.30. Seniorikerho ke 14.1. klo 12.30–14. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Kauneimmat joululaulut su 21.12. klo 16. Jouluaaton hartaus klo 13.30 ja 15. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Jouluaamun sanajumalanpalvelus to 25.12. klo 8. Pirkko Järvinen, Kari Jerkku. Messu su 11.1. klo 12. Pirkko Järvinen, Kari Jerkku. Kirkkokahvit. Seniorikerho ti 13.1. klo 12.30–14. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■■ Lasten kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 10. ■■ Kauneimmat joululaulut la 20.12. klo 18.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 8.1. klo

18.30–20.30.

Iltaehtoollinen su 4.1. klo 18. Omat runot -piiri ke 7.1. klo 18–20

Olotila. ■■ Familycafé on Sun 11th 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Kahvila Olotila avoinna 12.1. alk. maanantaisin ja tiistaisin klo 11– 13.30. Naisten raamattupiiri ma 12.1. klo 18.30–20. Lähetyspiiri ti 13.1. klo 18.30–20 srksali. Seniorikerho to 15.1. klo 13–14.30. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 7.1. klo 19–21. Seniorikerho ke 14.1. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 18. Samassa yhteydessä muistellaan seinällä esillä olevaa 30-vuotiasta Taivas-tekstiilitaideteosta. Paikalla teoksen ohjaaja tekstiilitaiteilija Kaarina Kellomäki, haastattelemassa pastori Raimo Lampinen. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 12.1. klo 11–13.30. Kastettu Linnea Aila Janella Olavaara, Joona Petteri Blomqvist, Väinö Aatos Elmeri Kankkonen, Pihla Helmi Aurora Tiilikainen, Sara Jasmin Kaksonen, Lenni Lauri Viljami Liinakoski,

Eliel Aatu Kalevi Inkeroinen. Hautaan siunattu Hilkka Inkeri Ketola 97 v, Elsa Eeva Suomalainen 94 v, Riitta Talvikki Loikkanen 72 v, Veikko Tapio Hirvonen 63 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 21.12. kl. 10. M. Fager udd, A. Ekberg. Julbön julafton 24.12. kl. 17. A. Paavola, A. Ekberg. Julotta juldagen 25.12. kl. 8. K. Andersson, A. Ekberg. ■■ De vackraste julsångerna och andakt annandag jul 26.12. kl. 18. M. Fagerudd, A. Ekberg. Högmässa sö 28.12. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg. Högmässa sö 4.1. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg. ■■ Flerspråkig familjemässa med De vackraste julsångerna trettondagen 6.1. kl. 12, tillsammans med Tikkurilan srk. Stjärntydarnas tillbedjan. Dramatiserad predikan. K. Andersson, H. Leppä, S. Laakso. Högmässa sö 11.1. kl. 10. A. Paavola, I. Hokkanen. Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Julbön julafton 24.12. kl. 15. A. Paavola, A. Ekberg.

Kauneimmat joululaulut Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6 • to 18.12. klo 19 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 • su 21.12. klo 18 Ilolan seurakuntakoti, Soittajankuja 1 • to 18.12. klo 18 Korson kirkko, Merikotkantie 4 • to 18.12. klo 18 (vironkielinen) Martinristi, Laajaniityntie 2 • to 18.12. klo 10 (lapsille) • la 20.12. klo 18 (ruotsinkielinen) Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • pe 19.12.klo 20 • ma 22.12. klo 19 Olotila, Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolulta • to 18.12. klo 14

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 • la 20.12. klo 21 (goes pop) • su 21.12. klo 16 ja 18 • pe 26.12. klo 15 • pe 26.12. klo 18 (ruotsinkielinen) Seutulan kappeli, Solbackantie 6 • su 21.12. klo 16 S:t Martinin kappeli, Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 • la 20.12. klo 18 (ruotsinkielinen) Vantaanlaakson kerhohuoneisto, Naapurinkuja 2 • to 18.12. klo 18 Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2 • to 18.12. klo 18

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 ■■ De vackraste julsångerna lö 20.12. kl. 18. K. Andersson, A. Ekberg. Högmässa sö 21.12 kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg. Ingen högmässa sö 28.12. Högmässa sö 4.1. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg. Högmässa sö 11.1. kl. 12. A. Paavola, I. Hokkanen. Rödsand kapell Rödsandvägen 5 Julbön julafton 24.12. kl. 13. A. Paavola, A. Ekberg. Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 14.1. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 12.1. kl. 9.30– 12. ■■ Barnens kyrkostund fre 9.1. kl. 9.30. Andra utrymmen ■■ Barnens julkyrka fre 19.12. kl. 9.30 och kl. 10 i Dickursby daghem, Idrottsvägen 4. Julkyrka fre 19.12. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. K. Andersson, A. Ekberg. Nyårsmässa nyårsdagen 1.1. kl. 12 i Borgå domkyrka. Kyrkkaffe i Biskopsgården. Församlingen bjuder på busstransport till och från Borgå. Bussens tidtabell: Myrbacka kyrka kl. 10.30, Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10.50,

Dickursby kyrka kl. 11, Håkansböle kyrka kl. 11.15. Retur från Borgå kl. 14.30. ■■ Barnens kyrkostund to 8.1. kl. 9.30 i dagklubbsutrymmet i Brännmalmen, Kornvägen 10. ■■ ViAnda-kören övar ons 14.1. kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

TOIMITUSKULUT 0€

Döpta Evelia Maria Alexandra Vehmassalo. VAMMAISTYÖ

Näkövammaisille Messu su 28.12. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Kirkkokuljetusta tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä Terhi Suonsivuun ti 23.12. klo 9–11 p. 050 381 8758 tai terhi. suonsivu@evl.fi. Viittomakielisille Viittomakielinen joulukirkko

to 25.12. klo 15 Korson kirkossa. Kuurojenpappi Janne Rissanen kertoo työstään Israelissa ja Jordaniassa. Glögiä ja piparkakkuja. OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Olotila on joululomalla 22.12.–6.1. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAHJAT KOKO PERHEELLE kaupan Tutustu Fenno rkossa! tarjouksiin ve

■■ Kauneimmat joululaulut to 18.12. klo 14–15 Tikkurilan seurakunnan järjestämänä. Kahvila suljetaan klo 13.30. Asetelmia. Svetlana Wileniuksen maalauksia 9.1. saakka.

700

Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: fennokauppa.fi  09 276 360

3190

7900

5500

Voimassa 6.1.2015 asti.

Terveyttä ja hyvinvointia arkeen

FENNO MEDICAL OY

JOULU AVA A M IELEN ILOSANOM ALLE!

Sacrumista saat jouluseimet, enkelit, kristilliset kirjat, kotimaiset puhtaat kynttilät, hengellisen musiikin ja elokuvat sekä Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun varainkeräystuotteet – ja monet lämminhenkiset lahjat.

8 55 Runokynttilä Joulu Juhavan kotimainen, korkealaatuinen kynttilä kauniissa lahjapakkauksessa. Runokynttilä palaa puhtaasti ja pitkään (n. 18 h). Anna-Mari Kaskisen jouluruno.

2790 Ann Voskamp

Tuhat lahjaa

2890

Kuinka kauna muuttuu kiitollisuudeksi, viha iloksi ja itsekeskeisyys yhteydeksi Jumalaan? Kiitoksen lahjan löytäminen muutti kirjoittajan elämän. UUSI TIE

Marja Tanhuanpää

Jakaranda & Pentti Lahti

– ruokaperinnettä kristillisessä kulttuurissa. Reseptejä taustatietoineen. Manna oli israelilaisille herkullista ruumiin ravintoa suoraan taivaasta. Mannan kerrotaan maistuneen hunajaleivältä ja näyttäneen korianterin siemeniltä. Korianteri on vanha maustekasvi. Sen siemeniä on löydetty niin faaraoiden haudoista kuin Pompejin raunioista. 28,90 (32,90) MAAHENKI

Jakaranda-kuoron afrikkalaisvaikutteinen uutuusjoululevy.

Taivaallista mannaa

www.sacrum.fi

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

17 90

Valoksi maailmaan

17 90 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Son of God

Uusi, vaikuttava ja raamatullinen suurelokuva Jeesuksen elämästä. Pituus138 min. K 16. dvd 17,90 (19,90) blue-ray 19,70 (21,90) puh. 020 754 2350

18 Palveluja tarjotaan

keittiötuning.ﬁ

SUOMALAISELLA LAADULLA

UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.ﬁ

Toimivat kaihtimet joka kotiin! Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

www.aallontuolit.net verhoillaan puh. 0400 300628 KOTISIIVOUSTA

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Autamme sinua mm. tietokoneen, television ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 tai yhteydenotto@kkvaltonen.fi -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenKOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT JA KULJETUKSET kuorma-autolla tai pakettiautolla. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. Vuokrata halutaan

Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, keittiötasot. Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi

Hammashoitoa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus

09 563 1500

MYYRINHAMMAS Iskostie 4, 01600 Vantaa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Hautauspalveluja

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Pe 19.12. klo 18 Jouluseurat Mummon Kammari, Helenenkatu 34, Hyvinkää. La 20.12. klo 18 Jouluveisuut Virkkalan kirkossa Lohjalla. Su 21.12. klo 18 Vanhankirkon salissa Järvenpäässä. Su 28.12. klo 15 Viattomien lasten päivän tapahtuma. Siionin kanteleen ja Siionin virsien joululaulut/veisuut. Puistolan kirkolla. Su 4.1. klo 16 Seuratuvan seurat.

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Terveydenhoitoa Psykoterapiaryhmä (1v.) alkaa Espoon Leppävaarassa 20.1.2015 Lisätietoja p. 0400 952 201

Paljas, mutta s Raamattumeditaatio vaatii suurta rohkeutta, h engellinen ohjaaja Peppi Sievers sanoo.

eppi Sievers katselee puun kaartumista ympärillään. Sitten hän kävelee Kampin kappelin etummaiseen penkkiriviin ja valitsee istumapaikan vasemmalta puolelta. Kappeli muodostaa hiljaisen taskun keskelle iltapäiväruuhkaa. Ei tapahdu mitään. Tai niin voisi luulla. Työuupumus sai Sieversin ilmoittautumaan viikonloppuretriittiin 2000-luvun alussa. Rymättylän Tammilehdossa odotti jotakin, jota väsynyt turkulaispsykiatri tarvitsi: valmis ruokapöytä ja mahdollisuus lepuuttaa rasittunutta mieltä. Sievers pakkasi laukkuunsa dekkareita odottamatta retriitin sisällöltä sen kummempaa. Hän ilmoittautui vielä toiseen retriittiin ja sen jälkeen kolmanteen. Sitten dekkarit jäivät pois. – Rupesin kuuntelemaan sitä, mitä minussa tapahtui hiljaisuuden aikana. En tullut uskoon, mutta huomasin, että tässä on jotakin koskettavaa ja ravitsevaa. Vuonna 2002 Sievers osallistui katolilaisen jesuiittapapin vetämään, ignatiaanisessa hengessä toteutettuun viikonloppuretriittiin Stella Maris -kurssikeskuksessa Hiidenveden rannalla. – Ignatiaaninen rukousmeditaatio alkoi kutsua minua. Etsin omaa yhteisöä ja kuulostelin, mikä olisi minulle sopivin paikka. Virret ja kysymys naisten asemasta pitivät minut kuitenkin luterilaisessa kirkossa. Sievers aloitti vuonna 2007 teologian opinnot Åbo Akademissa. Seuraavana vuonna hän kävi ignatiaaniseksi retriitinohjaajaksi kouluttavan kurssin Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa. Myöhemmin Sievers osallistui Walesissa täydet 30 päivää kestäviin ignatiaanisiin harjoituksiin. Niihin sisältyy myös oman elämäntehtävän etsiminen. Harjoituksia vetävät jesuiittaveljet eivät käännyttäneet osallistujia katolilaisiksi, vaan auttoivat pohtimaan, kuinka kutsumusta voisi elää todeksi omassa kirkkokunnassa. Yllätyksekseen Sievers alkoi kokea sisäistä kutsua papin työhön. – Olen aina jännittänyt esiintymistä. En olisi ikinä voinut kuvitella, että minusta tulee pappi.

Sievers korostaa, että Jumala ei ole saavutettavissa tai hallittavissa tiedon avulla. Siksi hän suhtautuu teologiaan arasti ja ujosti. – Jumalan olemus on meiltä piilossa. Voimme kuitenkin tutkia sitä, miten ihminen kokee Jumalan. Sieversiä viehättää ignatiaanisten harjoitusten henkilökohtainen tapa lähestyä raamatuntekstejä. Kiirettä ei ole, vaan saman tekstin äärellä pysähdytään useaan otteeseen. Jos kyseessä on evankeliumin tapahtuma tai muu kertomus, Sievers pyrkii näkemään ja kokemaan tapahtumat mielessään. Apuna hän käyttää omia muistojaan: millaista on olla esimerkiksi rannalla, korkealla vuorella tai juhlissa. – Oleellista on se, että harjoituksia tekevä vaeltaja kokee, menee tekstiin täysillä. Tässä menetelmässä yritetään päästä aivojen ohi niin, että asiat tapahtuvat aivojen eri osissa kuin järkeilevä ja ymmärtämiseen pyrkivä Raamatun lukeminen. Henkilökohtaisuus tarkoittaa myös sitä, että harjoitukset vievät vaeltajan kriisiin. Tavoitteena on se, että ihminen näkee itsensä aidosti ja totuudellisesti. – Ei ole kivaa katsoa itseään kaikkine puolineen, Sievers sanoo. Hengellisiin harjoituksiin pätee sama neuvo, jonka Sie-

esille ja paljaaksi, mutta saa silti olla rakastettu. Teologin tutkintoon kuuluvassa pro gradu -tutkielmassaan Sievers selvitti, millä tavalla 30-päiväisten hengellisten harjoitusten tekeminen vaikutti osallistujien jumalakuvaan ja -kokemukseen. Harjoitusten alussa moni koki

”On tärkeää oppia tunnistamaan, vievätkö asiat lähemmäs Jumalaa vai poispäin hänestä.” vers antaa terapian aloittamista suunnittelevalle: valmistaudu siihen, että prosessi vie energiaa. – Koen Jeesuksen aika radikaalina heppuna, jolla oli ihmisenä olemisen kivut. Hän on totuudellinen ja aito, silittää ihmistä luuta myöten. Siksi raamattumeditaatio ei ole lällyköille, vaan prosessiin lähteminen vaatii suurta rohkeutta. Hengellisissä harjoituksissa tapahtuu Sieversin mukaan samansuuntainen prosessi kuin hyvässä psykoterapiassa. Ihminen tulee kaikkine sisältöineen

Jumalan kaukaiseksi. Jumala on kenties luonut maailman, mutta ei enää vaikuta siihen, eikä ole kiinnostunut ihmisen elämästä. – Se taitaa olla tämän ajan ihmisten yleisin kokemus. Jumala on kuin kelloseppä, joka on laittanut maailman käyntiin ja häipynyt, Sievers sanoo. Sieversin tutkimuksen lähtökohtana oli psykoanalyytikko, teologian tohtori Matti Hyrckin kehittämä suhteessa olon perusmielikuvien teoria. Hyrckin teoriassa etäistä jumalakuvaa kutsutaan Vetäytyjäksi. Vetäytyjä on yksi ihmismielen sisäisistä pe-

silti rakastettu

Kotimaan matkaklubi

Jani Laukkanen

Oopperamatka Tallinnaan 12.-14.3.2015 Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea Tosca-ooppera. Kolmen päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta ja ehkä kylpylähoidoista nauttien. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Tarja Haapala. Matkaohjelma torstai 12.3. klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa 1. krs Matkapoikien lähtöselvityksessä. klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 12-14 Tervetulotilaisuus laivan kokoustiloissa kuohuviinin kera, salaattibuffet sekä teosesittely illan oopperasta. klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Bussi on ryhmää vastassa, majoittuminen Meriton Spa & Conference***+ hotelliin. klo 19.00 Tosca-ooppera Estonia-teatterissa.

Peppi Sievers on huomannut, että hengelliset harjoitukset herättävät näkemään Jumalan läsnäolon.

rusmielikuvista, jotka ovat olemassa meissä jokaisessa. Tiedostamattomat mielikuvat vaikuttavat Sieversin mukaan usein psyykkisen oireen tai huonon ihmissuhteen taustalla. Mielikuvat vaikuttavat myös siihen, miten koemme Jumalan. – Kyse on vain siitä, kuinka paljon niitä on työstetty. Emme kohtaa toisiamme tai Jumalaa pelkästään aikuisella tasolla, vaan siirrämme kohtaamiseen lapsuuden aikaisia mielikuvia. Stressitilassa lähenemme varhaisempia mielikuvia, Sievers sanoo. 30-päiväisten intensiivisten harjoitusten aikana kaikkien osallistujien jumalakuva muuttui radikaalisti. Etäinen ja vaikeneva Jumala muuttui eläväksi, todelliseksi ja ihmisen elämästä kiinnostuneeksi. – Jumala alkoi muistuttaa kirkon opetusta Kristuksesta, joka sietää, kantaa ja työstää ihmisen synnin, kärsimyksen ja kivun. Hengellisen ohjaajan tehtävä muistuttaa Sieversille tuttuja

työnohjaajan ja psykoterapeutin rooleja. Kuten terapeutin, myös hengellisen ohjaajan tehtävänä on olla läsnä ja kuunnella moneen suuntaan. Mitä kohtaamisessa tapahtuu oman itsen, vaeltajan ja Jumalan välillä? Ohjaajan tehtävänä on myös pitää vaeltajasta huolta ja varmistaa, että tämä voi hyvin. Jos vaeltaja on ahdistunut ja henkisessä hädässä, ohjaaja saattaa kehottaa tätä hölläämään otetta ja käymään kävelyllä. Jos mitään ei tapahdu, ohjaaja ja vaeltaja tunnustelevat yhdessä, voisiko jotakin tehdä paremmin. – Jos kaikki menee hyvin, ohjaaja ei tee mitään, Sievers sanoo. Ohjaajan pitää välttämättä olla itse saman tien kulkija kuin hänen ohjattavansa. Mutta varsinainen ohjaaja on Sieversin mukaan Pyhä Henki. – Ohjaajan tehtävänä ei koskaan ole saarnata, julistaa tai tietää asioita toisen puolesta. Ei missään tapauksessa. Pappina ja hengellisenä ohjaa-

jana Sievers kohtaa monenlaisia ihmisiä, joita yhdistää sisäinen kutsu hiljaisuuteen, hengellisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Moni kaipaa kipeästi hengellistä ohjausta, mutta kaikki eivät tarvitse uppoutumista terapiaan tai viikkoja kestävään retriittiin. Matkalle voi lähteä pysähtymällä, rukoilemalla ja lukemalla Raamattua ajan kanssa. Sievers ehdottaa myös yksinkertaista harjoitusta, jonka voi tehdä jokaisen päivän lopussa: katso kulunutta päivää sellaisena kuin se on, arvostelematta ja arvottamatta. – Yleensä ihminen alkaa huomata Jumalan läsnäolon päivässä. Tästä seuraa kiitollisuuden lisääntyminen ja herkkyys sille, mitä itsessä liikkuu. On tärkeää oppia tunnistamaan, vievätkö asiat lähemmäs Jumalaa vai poispäin hänestä. Sievers neuvoo myös menemään jumalanpalvelukseen. – Heittäydy vain olemaan messussa. Päästä irti kaiken tarkkailusta ja anna sen olla puhdas kokemus.

Perjantai 13.3. Aamiainen hotellissa, vapaata aikaa tehdä ostoksia ja nauttia esimerkiksi hotellin kylpylähoidoista. Klo 19.00 Illallinen hotellin venäläisessä Balalaika ravintolassa venäläisen musiikin säestyksellä. Lauantai 14.3. Aamiainen ja huoneiden luovutus. klo 12.30 lähtö retkelle Lusher&Matiesen viinitehtaalle, jossa maistelemme viiniä pienen suolaisen kera. Retken jälkeen kuljetus satamaan. klo 17.45 Bistro-buffet laivalla ruokajuomineen. klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä, jonne saapuu klo 20.30. Laivalla varattu kaksi hyttiä matkatavaroille. Matkan hinta: 339 euroa / hlö / 2 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus. Lisämaksusta 1 hh huonelisä 50 €. Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • majoitus valitussa huonetyypissä 2 vrk • kuohuviinit ja salaattibuffet laivalla • aamiainen hotellissa • sisäänpääsy sauna- ja allasosastolle • oma linja-auto mukana koko matkan ajan sisältäen kuljetukset • lippu oopperaan • illallinen hotellissa ja musiikkiesitys • retki viinitehtaalle, viininmaistajaiset ja suolainen pala • Bistro-buffet illallinen laivalla. Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

Taneli Kylätasku

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Aikamerkki

Luolan ihme Marjatta Levannon ja Julia Vuoren Leonardo oikealta vasemmalle on yksi tämän vuoden ihastuttavimmista kirjoista. Aimo annoksen taidehistoriaa kuvina ja kertomuksina tarjoava tietokirja on suunnattu nuorille, mutta viihdyttää myös aikuista selailijaa. Kirja tarkastelee renessanssiajan monilahjakkuuden Leonardo da Vincin elämäntyötä, taidetta ja ideoita. Kuvituksena on sekä hänen taideteoksiaan ja muistiinpanojaan että Julia Vuoren hassun vinksahtaneita piirroksia, joissa tulkitaan Leonardon keksintöjä. Intohimoisen utelias, luonnontieteistä kiinnostunut Leonardo tutki ihmisen anatomiaa tekemällä ruumiinavauksia ja hahmotteli vempeleitä, joilla voisi lentää. Vaikuttavinta jälkeä hän sai kuitenkin aikaan siveltimellä. Kirjassa esitellään Leonardon keskeiset maalaukset Mona Lisasta Viimeiseen ehtoolliseen. Kuten muutkin taiteilijat 1400–1500-luvulla myös Leonardo teki taidetta katolisen kirkon tilauksesta ja maalasi siksi paljon uskonnollisia aiheita. Luolamadonna-maalaus kuvaa Jeesus-lasta ja Neitsyt Mariaa levähtämässä luolassa. He ovat pakomatkalla Egyptissä, sillä kuningas Herodes on käskenyt murhata Betlehemin seudulla kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Leonardo on liittänyt pakolaisten seurueeseen myös Jeesuksen serkkupojan Johannes Kastajan ja arkkienkeli Urielin. Heidän mukana-

Kamelilla kohti Kristusta.

Jonon jatkona Minkälainen miesporukka tuo vauvaperheeseen lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa? Ei ainakaan kovin käytännöllinen. Ehkä joukko tutkimustyölleen omistautuneita tähtitieteilijöitä? Matteuksen evankeliumi kuvaa, kuinka Jeesuksen synnyttyä idästä saapui tietäjiä osoittamaan kunnioitustaan uudelle kuninkaalle. Sitä, keitä nämä miehet olivat ja miksi he olivat lähteneet liikkeelle, pohtii myös emerituspaavi Joseph Ratzinger kirjassaan

Berliini on jo pitkään ollut äänestyksissä yksi Euroopan kehutuimmista matkakohteista. Kaupunki on myös todellinen paratiisi joulun ystäville. Eri puolille kaupunkia pystytetään adventin alussa yli kuudetkymmenet joulumarkkinat. Monet niistä ovat auki loppiaiseen asti. Jos kojujen kimallus, koristellut jättipiparit ja glühwein alkavat kyllästyttää, kannattaa keskittyä karmivuuteen. Berliinistä löytyy majapaikkoja moneen makuun, myös hotelli, jossa on mahdollista yöpyä arkussa. Propeller Island City Lodge -hotellissa on 31 yksilöllises-

Leonardon vanhempi Luolamadonna.

olonsa maalauksessa perustuu Uuden testamentin ulkopuolisiin legendoihin. Itse asiassa Luolamadonnia on kaksi, vanhempi on nykyään Pariisissa, myöhäisempi Lontoossa. Taidehistorioitsijat ar-

vostavat enemmän niistä vanhempaa, mutta myöhäisempi versio oli kirkolle mieluisampi. Siinä Marialla ja taaperoilla on sädekehät ja Johanneksella vielä ristikin kädessään.

Vasemmanpuoleiselle vainajalle ei tullut saattajia, oikeanpuoleiselle tuli.

Krista Susi

Kahden hengen hauta… ei kun huone.

Kaneli Kaneli on yksi maailman vanhimmista mausteista. Erilaisia kanelikasveja on satoja. Suomessa saa yleensä kassiakanelia, joka on maultaan hieman kitkerämpi kuin muut lajikkeet. Suomessa kanelia käytetään muun muassa riisipuuron päällä, korvapuusteissa ja glögissä. Kun kanelitangon pesee ja kuivaa hyvin, sitä voi käyttää useasti.

Näyttelyn 14 mustavalkoista valokuvaa esittävät tarinaa yksinäisyydestä. Kuvat kertovat vainajan tien kylmiön, siunaamisen, taas kylmiön, uunin ja lainauurnan kautta yleishautaan. Jokaisen kuvan arkussa makaa eri vainaja yksinäisellä matkallaan. – Surullisinta minusta on, että nämä yksinäiset ihmiset katoavat kuoltuaan täysin. He eivät saa hautakiveä, ristiä tai edes nimikylttiä yhteishaudalle, kuvaaja sanoo. Kaupungeissa asutaan tiiviisti kylki kyljessä ja samaan aikaan eristäytyneisyys lisääntyy. Minkä tässä maailmassa pitäisi muuttua, ettei ketään haudattaisi ilman jäähyväisiä? Nina Riutta

Neilikka Mausteneilikka kasvaa villinä Indonesiassa. Oikeastaan kokonaiset neilikat ovat trooppisen puun kukannuppuja. Arabialaisessa keittiössä mausteneilikkaa käytetään ympäri vuoden, mutta Suomessa neilikalla maustetaan piparit ja maustekakut ja koristellaan kinkku. Mausteneilikoita voi myös pureksia aterian jälkeen raikastaakseen hengityksen.

Kuvat Lotta Numminen

Trond H. Trosdahl

Trosdahl on tarttunut aiheeseen, josta ei paljon ääneen puhuta: ihmisiä haudataan niin, ettei kukaan ole heitä saattamassa. Honkanummen hautausmaalla, jossa Trosdahl kuvasi, haudataan keskimäärin joka viikko vainaja ilman saattajia.

ti sisustettua huonetta. Omaperäisten huoneiden suunnittelusta on vastannut saksalainen taiteilija Lars Stroschen. Hotellissa voi yöpyä myös kaleidoskoopissa tai huoneessa, jossa kaikki on ylösalaisin, kuten Ihmemaassa konsanaan.

3 x joulumauste

Kaisa Halonen

Saattajia 0 Norjasta lähtöisin oleva, Suomessa kohta kymmenen vuotta asunut valokuvaaja Trond H.

Kaisa Halonen

Berliinin lahja turistille

NÄIN LEONARDO KUVAA NÄKEMÄÄNSÄ LUOLAA: ”Pelkäsin uhkaavaa synkkää luolaa, mutta halusin kiihkeästi saada tietää, löytäisinkö luolasta jotain ihmeellistä.”

Yksin viimeisellä matkalla -valokuvanäyttely 9.1. asti Galleria Kioski Caféssa, Siltasaarenkatu 4, Helsinki.

Syntyi Neitsyt Mariasta (Perussanoma 2014). Ratzingerin mukaan tietäjät ovat tienraivaajia ja totuudenetsijöitä. He aloittivat kulkueen, jonka hännillä lompsutamme me nykyisetkin kristityt. Ex-paavi tosin sanoo sen vähän juhlavammin: ”He eivät edusta ainoastaan ihmisiä, jotka jo ovat löytäneet Kristuksen luokse. He edustavat ihmishengen sisäistä odotusta, uskontojen ja inhimillisen järjen liikettä kohti Kristusta.”

Tähtianis Tähtianis ja anis eivät ole kasvitieteellisesti sukua toisilleen, vaan tähtianis on mangoliansukuisen puun hedelmä, jossa on voimakas tuoksu. Lakritsamainen maku tulee anetoli-nimisestä yhdisteestä. Esimerkiksi Kiinassa tähtianis on yleinen mauste porsas- ja ankkaruuissa. Suomessa tähtianiksella maustetaan muun muassa hedelmäsalaatti ja kuumia juomia. Hanna Antila