Vantaan Lauri 4 • Armon asialla • 30.1.2014 • www.vantaanlauri.fi
Maya-intiaanien oikeuksia poljetaan yhä
5
Mistä kirkossa ei puhuta? 8
Yhteisvastuukerääjät ovat taas liikkeellä 11
Saattohoidossa kuljetaan ihmisen rinnalla elämän loppuun asti.
Pappina kuolevien osastolla 6
Taloudella menee hyvin, mutta ihmisillä ei – Jukka Relander
2
Pääkirjoitus
Markku Mattila
2 – Moni kaipaa rukousta ja lepoa, sanoo Hämeenkylän kirkon aamuhartausidean äiti Katja-Maaria Vilén.
Pauli Juusela
Viime hetket Kuolema tulee vääjäämättä. Sitä ennen kohtaamme sairauden, kuoleman ja surun läheistemme kautta. Kuolema koskettaa jokaista. Siksi luulisi olevan väliä, miten meitä hoidetaan. Saattohoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta ihmistä. Osa heistä saa sitä, osa ei. Joillakin paikkakunnilla saattohoito on osa hoitoketjua, asiantuntevaa ja hyvin järjestetty. Toisilla paikkakunnilla kuoleva toimitetaan viime hetkikseen alueen keskussairaalaan kauas omaisistaan. Kun parantava hoito lopetetaan, ei välttämättä ole mitään hoitosuunnitelmaa. Potilaalle saatetaan tehdä turhia hoitoja. Tämä johtuu osin siitä, että saattohoitoa ei ole virallisesti kytketty osaksi julkista terveydenhoitoa. Yhteisvastuukeräys tarttuu asiaan, joka koskettaa jokaista. Keräyksen kotimaisen osuuden tuotolla luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräysvaroilla järjestetään saattohoitokoulutuksia ja luodaan sähköinen tukija neuvontajärjestelmä, joka palvelee sekä potilaita että heidän omaisiaan. Kuolema on mediassa läsnä joka päivä, mutta samalla se on tabu. Kenties siksi, että se on niin pelottava. Saattohoito pyrkii kuitenkin siihen, että ennen kuolemaa olisi mahdollisimman hyvää elämää: asiantuntevaa hoitoa, mahdollisuus pohtia mieleen tulevia kysymyksiä, tehokasta kivunlievitystä ja toisten ihmisten läheisyyttä. Siihen viittaa etukäteen kohua herättänyt Yhteisvastuun keräysjulisteen lause: ”Lahjoita hyvä kuolema”. Ei siis eutanasiaan, vaan asioihin, jotka helpottavat kuolemaan liittyvää kärsimystä.
Kolumni
Talous ja moraali Sveitsiläinen UBS-pankki sai aika pahasti siipeensä muutaman vuoden takaisessa finanssikriisissä. Kriisi oli itse aiheutettu, sillä isoimmat tappiot tulivat pankin omien välittäjien luvattomista kaupoista. Muutama miljardi meni, sveitsiläiset veronmaksajat joutuivat kattamaan tappiot. Pankkia on sen jälkeen arvosteltu johdon toimista, piittaamattomuudesta ja kohtuuttomista palkkioista. Parhaillaan tutkitaan, onko pankki syyllistynyt luvattomaan valuuttama nipulaatioon. Pankkia johtava Sergio Ermotti parahtikin, että ”elämä on riittävän hankalaa ilman jatkuvaa etiikasta ja rehellisyydestä saarnaamistakin”. Sepä. Maallikkona uskoisin, että pankkitoimintaa on mahdollista harjoittaa myös rehellisesti. Ermottin lausahdus on tietenkin kuvaamattoman pöyhkeä. Mutta hänen vertaisryhmässään noin saa ilmeisesti sanoa. Taloushan haluaisi, että sitä ei häirittäisi pikkumaisilla viittauksilla moraaliin tai totuuteen. Mutta juuri luopuessaan moraalista se nakertaa omaa perustaansa. Googlen hallituksen puheenjohtaja Eric Schmidt selitti maailman talousjohtajille miljardöörien kerhon tammikuisessa tapaamisessa, että kun keskiluokan ansiot polkevat paikallaan, markkinat hiljenevät. Ja miksi ne polkevat paikallaan? Siksi, koska yritykset jakavat tuloksensa osinkoina omistajilleen. Samalla rahat menevät piiloon. Taloussanomien mukaan jopa puolet maailman varallisuudesta on kätketty veroparatiiseihin. Taloudella menee hyvin, mutta ihmisillä ei, ja valtiot sen kuin velkaantuvat. Osa tuosta varallisuudesta toki hedelmöittää markkinoita tavalla tai toisella. Mutta moraalikatoa tuo tieto ei riitä paikkaamaan. Olennaisempi kysymys on näet se, kuinka kauan ihmiset todella ovat motivoituneita uurastamaan yhä rikastuvan eliitin hyväksi, hyötymättä kasvusta lainkaan itse. Pakko on ihana tekosyy. Mutta talousmiehet voisivat vaihteeksi kokeilla sitä, että puhutaan totta. Rehellisellä pelillä Ermottikin olisi päässyt vähemmällä. Hänen firmansa saattaisi jopa kannattaa tällä hetkellä. Jukka Relander yhteiskunnallinen keskustelija
Hiljaisiin hetkiin on helppo tulla Seurakunnat järjestävät hengellisiä tilaisuuksia, joihin voi poiketa iltalenkillä tai työmatkalla. Vaikka olisi tarve kokea hengellistä lepoa ja hiljaisuutta, ei sunnuntaiaamun messu houkuta kaikkia. Monille kiireisille työssäkäyville sunnuntai on viikon ainoa päivä, jolloin voi nukkua pitkään. Messu voi myös tuntua liian vaativalta tai pitkältä. – Vaikka seurakunnissa on messujen lisäksi monenlaisia ryhmiä, piirejä ja happeningejä, moni sanoo, ettei seurakunta tarjoa mitään juuri minulle, sanoo Vantaan seurakuntien kasvatustyön johtava pastori Tarja Korpela. Samansuuntaisiin johtopäätöksiin tuli myös pari vuotta sitten kirkossa tehty selvitys: toiminnassa otetaan heikosti huomioon työikäisten toiveet, odotukset ja elämäntilanteet. Ei ole myöskään helppo saada selville, mikä tilaisuuksien sisältö on. Korpelan mukaan pienimuotoiset hiljaiset hetket, kuten arkiretriitti, näyttävät olevan vastaus joidenkin tarpeisiin. Seurakuntalaisten toiveiden mukaisesti Asolan seurakuntatalossa aletaan 2.2. alkaen järjes-
tää hiljaisia ehtoollisia joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntai-iltana. – Asolan seurakuntatalo on kaunis ja kodikas paikka. Lisäksi se sijaitsee lähellä Leinelän uutta asuinaluetta. Sinne on helppo poiketa vaikka iltalenkillä, kertoo Rekolan seurakunnan pappi Vappu Olsbo. Seurakuntatalon ovi aukeaa kello 17, ja hiljaisuutta voi aluksi viettää itsekseen. Myös pappi on paikalla. Hiljainen ehtoollinen alkaa kello 18. Siinä luetaan yksi raamatunkohta. Saarnaa ei ole, vaan sen tilalla on hiljaisuutta. Hämeenkylän seurakunnan pappi Katja-Maaria Vilén uskoo, että moni kaipaa säännöllistä rukousta. Sellaiseen on mahdollisuus aamuhartaudessa Hämeenkylän kirkossa. Niitä pidetään joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina 3.2. kello 8.30 alkaen. – Se, että ennen töiden alkua voisi ammentaa voimia rukousja lauluhetkestä, alkoi kiinnostaa myös joitakin työtovereitani
ja kirkolla toimivia vapaaehtoisia. Ehkä joku Kehä III:a tai Vihdintietä autoilevakin voisi poiketa kirkkoon? Katja-Maaria Vilén kertoo. Hän toivoo, että puolituntinen voisi olla avoin, rento ja spontaani hetki, jossa olisi tilaa ihmisille ja heidän ajatuksilleen ja asioilleen. – Tilaisuudessa luetaan jokin lyhyt raamatunteksti. Ehkä keskustellaan. Hiljaisuuskaan ei ole vaarallista. Se voi olla tarkoituksellista. Jonakin aamuna voi olla sen aika. Myyrmäen kirkossa vietettiin syksyllä arjen hiljaista hetkeä kerran kuukaudessa. Kevätpuolella kirkko on niin kovassa käytössä, ettei häiriötöntä aikaa löydy niin usein. Niinpä arjen hiljainen hetki on noin kerran kahdessa kuukaudessa, seuraava 5.3. kello 18. – Soitan kanteleella meditatiivista musiikkia. Välillä pidän taukoa ja on aivan hiljaista. Ihmiset voivat kiertää rukousalttareilla. Yhdelle alttarille voi jättää rukouspyyntöjä. Ne luetaan kello 19 alkavassa messussa, joka pidetään samassa paikassa, kertoo Maisa Kumpulainen, joka osallistuu vapaaehtoisena arjen hiljaisen hetken toteuttamiseen. Ulla-Maija Vilmi
vantaanlauri.fi uutisia ›› Teemaviikolla etsitään yhteisymmärrystä uskontojen välille ›› Kirkon Suhdeklinikka-palvelu uudistuu ›› Rekolan seurakuntaneuvosto haluaa valita kirkkoherran itse ›› Pohjois-Korea on kristityille vaarallisin maa ›› Teemu Laajasalo palkittiin kristillisestä mediateosta Kannen kuva Sirpa Päivinen
3
Tässä ja nyt
Sini Pennanen
Urakka edessä Sarina Raunio, Martinlaakson lukion abiturientti: ”Kirjoitan keväällä kaikki ylioppilaskirjoitusaineeni, eli äidinkielen, psykologian, uskonnon, englannin ja matematiikan. Kirjoitukset jännittävät vähän. Eniten huolettaa se, miten pitäisi lukea, että ehtii kaiken. Kuulin sekä meidän uskonnonopettajaltamme että Vantaankosken seurakunnan papilta, että Myyrmäen kirkolla alkaa lukupiiri uskonnon kirjoittaville abeille. Vähän aikaa mietin, mutta sitten päätin, että voisin lähteä mukaan. On hyvä, että kirjoituksiin voi valmistautua muutenkin kuin yksin lukemalla. Olen seurannut jonkin verran keskustelua siitä, pitääkö koulussa opiskella uskontoa. Minusta sitä on hyvä opiskella, koska siinä saa yleistietoa ja oppii muistakin kulttuureista.” Hanna Antila
Lukupiiri uskonnon kirjoittaville abiturien teille alkaa ma 3.3. klo 8.30 Myyrmäen kirkolla. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä sanna.uusitalo@evl.fi tai p. 050 3107 401.
4
Väitellään
Elämä keskiajalla oli kurjaa, Tapio Salminen! Vantaalla monet vanhat kylät ovat löydettävissä lähiöiden seasta.
– Nykyisin identiteettejä haetaan erilaisista menneisyyden jaksoista ja niihin sijoitetuista kuvitteellisista yhteisöistä. Esimerkiksi keskiaikatapahtumat osoittavat, että keskiajalla on suuri merkitys identiteetin rakennusaineena ja eräänlaisena vapaa-ajan tapahtumatelttana. Helsingin pitäjä oli keskiajalla pieni tuppukylä, jossa ei tiedetty maailmanmenosta mitään.
Tapio Salminen on kirjoittanut Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika -teoksen.
Keskiaika on niin kaukana, ettei sillä ole merkitystä nykyvantaalaiselle.
Kaisa Halonen
– Keskiaika näkyy meillä yhä monin tavoin. Vantaallakin monet vanhat kylät ovat löydettävissä lähiöiden seasta. Lisäksi suuri osa paikannimistä perustuu jo keskiajalla syntyneeseen ainekseen. Arkeologiset kaivaukset Vantaalla ovat osoittaneet, että keskiaika on vain muutaman kymmenen sentin päässä maan alla joka puolella.
– Yleisesti ajatellaan, että keskiajalla ihmiset elivät jonkinlaisessa pimeydessä. Kannattaa muistaa, että Helsingin pitäjä on ollut rannikkopitäjä, josta sisämaan tuotteet ja raaka-aineet vietiin kaupunkeihin meren taakse. – Tallinna on lähellä ja sieltä on tullut erittäin paljon vaikutteita. Lisäksi Uudenmaan rannikolta on muutettu sinne paljon töihin. Etenkin naisia on muuttanut Tallinnaan palkollisiksi ja sitten avioitunut sinne. Tavallisen ihmisen elämä keskiajalla oli köyhää ja kurjaa.
– Huomattava osa Euroopan väestöstä eli jokapäiväistä elämäänsä niukkuudessa. Elämä oli Suomessa selviytymiskamppailua vielä 1900-luvun alkupuolelle asti. Toimeentulo oli tiukkaa,
mutta luontoa osattiin käyttää monin tavoin hyväksi. Oli peltoviljelyä, kaskiviljelyä, tervanpolttoa ja metsästystä. Pyhän Laurin kirkko oli Helsingin pitäjän keskus.
– Kirkkopitäjä oli tärkeä hallinnollinen yksikkö, jonka ylläpitoon kaikki olivat velvollisia osallistumaan. Kirkkoon tultiin messuun ja se oli avoinna muulloinkin. Ovet pidettiin kiinni vain öisin. Kirkolla luettiin myös erilaisia keskusvallan tiedotuksia ja kuulutuksia. Sakastissa oli ulkosaarna-aukko sitä varten. Kirkon sijainti kahden valtatien risteyksessä oli erittäin hyvä. Pitäjän eri kulmilta oli vain noin 10– 15 kilometrin kävelymatka kirkolle. Reipasta tahtia kulkien siihen kului ehkä 2,5–3 tuntia. Kirkko on nyt erilainen kuin keskiajalla.
– Tulipalon jälkeen Pyhän Laurin kirkko rakennettiin uudelleen. Alkuperäistä siinä ovat oikeastaan vain ulkoseinät. Sisätila vastaa keskiaikaista sisätilaa vain perusmuodoltaan. Keskiajalla kirkossa on ollut maalauksia, veistoksia ja mahdollisesti sivualttareita. Se on myös ollut paljon hämyisempi, koska ikkuna-aukot ovat olleet pienemmät. Kaisa Halonen
Anna tunti
Kärsittekö masennuksesta?
L ähde yhteisvastuukerääjäk si
Haemme osallistujia kliiniseen lääketutkimukseen nimeltään OCTANT, jossa selvitetään, voiko tutkimuslääkkeen käyttö hyväksytyn masennuslääkkeen lisänä lievittää masennusta sairastavien henkilöiden oireita. Tutkimuslääkettä verrataan lumelääkeeseen.
vapaaehtoist yölle Ota yh t e y t tä
Tutkimukseen voivat sopia henkilöt, jotka: • ovat iältään vähintään 65-vuotiaita • sairastavat masennusta • eivät ole saaneet riittävää apua vähintään yhdellä masennuslääkkeellä nykyisen masennusjaksonsa aikana.
Hakunila, Heli Leskinen p. 050 468 6410, heli.leskinen@evl.fi Hämeenkylä, Anne Puumala p. 050 367 5743, anne.puumala@evl.fi
Tutkimuslääke ja toimenpiteet ovat Teille maksuttomia. Lisätietoja saatte ottamalla meihin yhteyttä annettujen yhteystietojen avulla.
Korso, Mari Liimatainen p. 050 511 1783, mari.liimatainen@evl.fi Rekola, Sannamari Rusi p. 050 329 0361, sannamari.rusi@evl.fi
Yhteystiedot:
Tikkurila, Anne Viljanen p. 050 5111674, anne.viljanen@evl.fi
Helsingissä tutkijalääkärinä toimii psykiatrian erikoislääkäri Anna Savela (anna.savela@pp.inet.fi). Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä pe 31.1. klo 12–14 ja ma 3.2. klo 12–14 soittamalla numeroon 050 573 7926 tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.
Vantaankoski, Helena Teerioja p. 050 310 7189, helena.teerioja@evl.fi Voit ilmoittautua myös netissä: vantaa.suurellasydamella.fi
Va n t a a n Y h t e i s v a s t u u k e r ä y s Fa c e b o o k i s s a
5
Muutosvoima Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu
Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.
Hallituksen rakennepaketin tavoitteena on säästää vanhuspalveluista 300 miljoonaa euroa laitospaikkoja vähentämällä ja kotihoitoa lisäämällä. Samaan aikaan vanhusväestön ja muistisairaiden määrä kasvaa. Tämä asettaa uusia haasteita vanhuspalveluille. On huomioitava fyysisten perustarpeiden, kuten hyvän ravinnon, siisteyden ja ulkoilun, lisäksi myös sosiaaliset tarpeet. Vanhuspalvelulain mukaan hoitajamitoituksen vähimmäissuositus on yksi hoitaja kahta asukasta kohti. Tällä hetkellä joka viidennessä asumisyksikössä tuo tavoite ei toteudu. On arvioitu, että 5–6 prosenttia kotihoidossa olevista vanhuksista tarvitsisi ympärivuorokautista palveluhoitoa. Kotihoidon tueksi on kehitetty turvapuhelimia ja -rannekkeita sekä ateria-automaatteja. Emme kuitenkaan voi jättää vanhuksia pelkästään kehittyneen tekniikan varaan. Ihminen tarvitsee myös toista ihmistä. Monelle yksinäiselle vanhukselle kotipalvelukäynti on päivän kohokohta ja ainoa sosiaalinen kontakti. Uudenmaan KD Naiset toteavat, että on tärkeää miettiä vaihtoehtoja laitospaikkojen purkamiselle. Kotipalveluja pitää kehittää ja resursseja lisätä. Omaishoidon tuki on saatava tasapuoliseksi. Senioriväestölle on myös kehitettävä uusia asumismuotoja: palvelukoteja, perhehoitoa ja ryhmäasumisen muotoja. Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri
– Tärkeintä on kohottaa nuorten itseluottamusta ja luottamusta tulevaisuuteen, sanoo Albertina Chub Ban.
Tuleva pormestari Guatemalan nuoret kaipaavat kipeästi tukea tulevaisuutensa rakentamiseen. Nuori nainen esittelee ylpeä nä koulutustodistustaan, jota hän säilyttää huolella muovisessa kansiossaan. Tarkoin varjeltu paperi on hänelle kultaakin kalliimpi. Albertina Chub Ba, 19, asuu Guatemalan keskiosassa. Hän on maya-intiaani, ja se tekee elämästä joskus vaikeaa. Guatemalassa alkuperäiskansojen tilanne on ongelmallinen. Oikeus koulutukseen, työhön tai palveluihin jää usein haaveeksi. – Aiemmin minua pelotti kertoa mielipiteitäni. Ajattelin, että niistä koituu harmia joko minulle tai perheelleni. Nuoria ei osata arvostaa, ja erityisesti nuorten naisten itsetunto murretaan jo varhaislapsuudessa. Albertina Chub Ba kokee olevansa onnekas. Hänen perheensä on köyhä, mutta vanhemmat arvostavat lastensa kouluttamista. Tytön koulutus ei silti ollut itsestäänselvyys. – Vanhempani joutuivat miettimään tarkoin, onko heillä varaa laittaa minua kouluun. Monessa köyhässä perheessä tytöt naitetaan aikaisin vain siksi, että näin vanhemmilla on vähem-
män suita ruokittavana, Albertina kertoo. Vanhemmat joutuivat säästämään pitkään, jotta Albertina pystyi käymään ala- ja yläkoulun loppuun. Yläkoulun jälkeen hän pääsi mukaan Kirkon Ulkomaanavun tukemaan nuorten demokratiaja ihmisoikeuskoulutukseen. Koulutuksen avulla pyritään lisäämään nuorten tietoa oikeuksistaan. Erityisesti nuoria ja naisia halutaan rohkaista osallistumaan päätöksentekoon. Koulutusta tuetaan myös vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen varoin. Guatemalan lähihistoriaa leimaa verinen sisällissota, joka päättyi vuonna 1996. Yhteensä 36 vuotta kestänyt sota on jättänyt jälkensä asukkaisiin. Sodan osapuolia olivat valtaa pitänyt sotilasjuntta ja sissit. Kuolemanpartiot kaappasivat, kiduttivat ja teloittivat ihmisiä, joita epäiltiin hallituksen vastaisista mielipiteistä. Maaseudun väestöä piinattiin toisinaan vain, koska heidän oletettiin tukevan toisinajattelijoita. Sodassa sai surmansa 200 000 ihmistä. Monen on yhä vaikea
luottaa yhteiskunnan päättäjiin tai edes toisiin ihmisiin. Ihmisoikeuksista tiedetään vähän, eikä niitä uskalleta vaatia. – Erityisesti maaseudulla vallitsee yhä vaikenemisen kulttuuri. Ihmiset pelkäävät kritisoida nykytilannetta, ja muutosten vaatiminen koetaan hengenvaaralliseksi, Albertina Chub Ba toteaa. Hän sanoo, että koulutus muutti paitsi hänen ajattelutapansa myös hänen tulevaisuutensa. – Tajusin, millainen voimavara meissä nuorissa piilee. Nykyään Albertina Chub Ba työskentelee vapaaehtoisena yhteisönsä nuorten parissa. Hän kiertää myös muissa kylissä tukemassa ja opettamassa nuoria. – Tärkeintä on kohottaa heidän itseluottamustaan ja luottamusta tulevaisuuteen. Albertinan suurin toive on päästä jatkamaan opiskelua yliopistossa. Urasuunnitelmat ovat hyvin selvillä. – Haluan pormestariksi. Kuvitelkaa, nuori nainen päättäjänä! Riikka Seppälä
Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Guatemalan maya-intiaanien parissa tehtävää ihmisoikeustyötä.
Vuosia sitten eräässä oppilaitoksessa nuorta kiusattiin, jolloin rehtori puuttui asiaan. Kun se ei auttanut, hän ehdotti, että kiusattu jättää koulun kesken ja tulee syksyllä uudestaan luokallensa. Kiusaaja sai jatkaa opintojaan. Ehdotus oli ystävällinen, mutta siinä oli toinenkin puolensa. 1. Mitä lapsi tai nuori tekee niiden kuukausien aikana? Lisäksi hänen itsetuntonsa on huono epäoikeudenmukaisen ratkaisun vuoksi. 2. Kiusaaja olisi vastassa taas seuraavanakin vuonna, ylemmällä luokalla, samassa rakennuksessa. 3. Jos tapauksesta tehtäisiin poliisiasia, ilmenisi, että öykkärin isä on melko varmasti myös öykkäri. Rauhallisen oppilaan isä lienee myös rauhallinen kansalainen. Tuskin rauhaa rakastava isä rohkenisi juttua oikeuteen asti viedäkään. Jo etukäteen tietää, kumpi voittaisi. Kun Helsingissä Alppilan koulussa opettaja ensin erotettiin, koska hän oli poistanut aggressiivisen oppilaan ruokalasta, perusteluna oli, ettei tilanne ollut vaarallinen. Vain viikko tämän jälkeen mediassa jo kerrottiin tapauksesta, jossa peruskoululainen oli suuttunut silmittömästi toverilleen ja iskenyt tätä otsaan muoviveitsellä. Sellaistako olisi pitänyt odottaa Alppilassakin, ennen kuin opettaja uskaltaa puuttua asiaan? Hyvät päättäjät, auttakaa jo viimeinkin alaikäisiä, joita toiset alaikäiset vainoavat. Öykkäritkö voittavat aina? Ritva-Liisa Harjumaa, opettaja
Paulan parisuhdevinkit Mistä tietää, että hän on se oikea? Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi. Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.
6
– Saattohoidossa kuljetaan ihmisen rinnalla elämän loppuun asti, luonnehtii Leena Heinonen työtään.
Elämän viime metreillä Herran siunaus on tullut tässä työssä rakkaaksi, sanoo sairaalapastori Leena Heinonen. teksti Ulla-Maija Vilmi kuva Sirpa Päivinen
K
atriinan sairaalan aulassa on kyltti, jossa lukee ”Sairaalapappi”. Nuoli osoittaa oikealle. Lyhyen käytävän viimeinen ovi on auki. – Ovi on yleensä auki aina, kun olen huoneessani, kertoo sairaalapappi Leena Heinonen. Työhuoneessa pidetään sovittuja tapaamisia omaisten tai potilaiden kanssa. Pääosin Heinonen tapaa potilaita osastoilla. – Käyn osastoilla yleensä aamupäivisin. Olen ollut talossa pitkään, ja niinpä henkilökunta soittaa, jos joku sanoo haluavansa tavata papin. Henkilökunta osaa myös arvioida, milloin papin tapaaminen voisi olla tarpeen. Osasto 5:n eli saattohoito-osaston kansliasta pappi saa joskus samalla kertaa monen potilaan nimet. Myös omaiset voivat pyytää käymään läheisensä luona.
Kuuntelua ja keskustelua Leena Heinonen liikkuu sairaa-
lassa useimmiten siviilivaatteissa. Nimikyltti kertoo, että kyseessä on sairaalapappi. – Joskus joku on kysynyt, minkä kirkon pappi olen. Jos potilas ei haluakaan tavata pappia, minun on helppo väistyä. Muutenkin se, mitä ensi kontaktin jälkeen tapahtuu, riippuu potilaasta. Mahdollisella seuraavalla tapaamisella potilas voi käydä läpi omaa elämäänsä, sen hetkistä tilannetta; pitkää sairausjaksoa tai sitä, kuinka paljon on tapahtunut käsittämättömän lyhyessä ajassa. Sairaudesta puhutaan vain, jos potilas haluaa sitä. Monesti puhutaan siitä, keitä potilaan lähipiiriin kuuluu ja millaista elämä on ollut. Esiin voi nousta myös vaikeita asioita, kuten syyllisyyttä tai elämätöntä elämää. – Tuntuu surulliselta, jos ihmisellä on vielä elämänsä viime vaiheissa pitkä lista asioita, joita kaipaa tai olisi halunnut toteuttaa. Valintoja tehdessään ihminen on ehkä huomaamattaan
rajannut elämästään pois joitakin asioita, eikä siten ole saanut elämästään kylliksi.
Potilaan ehdoilla Keskustelut etenevät potilaan ehdoilla. – Kuuntelen. Tarvittaessa voin yrittää tukea tai johdatella tilannetta niin, että epävarma ja hauras ihminen saisi puhutuksi sen, mitä hänen mielessään liikkuu. – Se, että kahden toisilleen vieraan ihmisen välille syntyy luottamus, on joka kerta yhtä suuri yllätys. Koskaan ei voi tietää, mihin keskustelu vie. Leena Heinonen sanoo olevansa vanhanaikainen työntekijä: kun hän käy tapaamassa potilaita, hän ei kuljeta mukanaan kännykkää. – Siten minun itseni on helpompi keskittyä. Pappia sitoo vaitiolovelvollisuus. – Monilla on ajatuksia ja tunteita, joista voi olla helpompi puhua jollekin ulkopuoliselle kuin puolisolleen tai lapsilleen. Eri-
tyisen tärkeältä minusta tuntuu käydä niiden luona, joiden luona ei muuten käy kukaan. Osasto 5.llä keskusteluja käyvät myös saattohoidon vapaaehtoiset, joita Heinonen kouluttaa. Sairaalassa ajatellaan, että hyvään hoitoon kuuluu myös mahdollisuus tavata pappia ja saattohoidon vapaaehtoistyöntekijää. Hyvin tiedetään, että keskustelut voivat vähentää ainakin joidenkin potilaiden levottomuutta, ahdistusta ja pelkoja.
Rukouspyyntöjä tulee paljon Leena Heinonen kertoo kunnioittavansa toisen vakaumusta. Hän ei oma-aloitteisesti kysele keskustelukumppaninsa hengellisestä elämästä tai kirkkoon kuulumisesta. Osalle potilaista hengellinen elämä on tärkeää. – Ei ole harvinaista, että potilas kysyy, sopiiko pyytää, että pappi rukoilisi hänen puolestaan. Esirukouspyyntöjä tulee paljon. Monen ihmisen hengellisyys tulee esiin sitä kautta.
Heinonen kertoo, että rukoilemisesta on tullut tärkeä osa hänen työtään. – Kun lupaan rukoilla, myös teen sen. Rukoileminen antaa sisältöä työhöni. Sairaalapappi voi myös potilaan niin toivoessa pitää yhteisen rukoushetken hänen kanssaan, lukea Raamattua ja laulaa virsiä. – Herran siunaus on tullut minulle tässä työssä rakkaaksi. Siinä pyydetään, että Jumala kääntäisi kasvonsa rukoiltavan puoleen ja antaisi rauhansa hänelle. Mitä muuta se on kuin että pyydetään Jumalan läsnäoloa? Toisinaan pappia pyydetään myös toimittamaan yksityinen ehtoollinen. Potilaan kanssa sitä voi olla viettämässä esimerkiksi hänen puolisonsa. – Joskus kun potilas kysyy ehtoollisen mahdollisuutta, hän haluaa sopia sen parin päivän päähän ja jättää siten itselleen valmistautumisaikaa. Monesti on kuitenkin niin, että potilas on valmistautunut henkises-
7 Kuinka vantaalainen?
Luopumisen surua Kun Leena Heinonen kolmetoista vuotta sitten haki sairaalapapin paikkaansa, työn kerrottiin olevan pitkäaikaissairaiden sielunhoitoa. – Nykyään Katriinan sairaalassa ei ole enää yhtään pitkäaikaishoitopaikkaa. Sairaalan syke on toinen ja potilasvirta suurempi. Eri osastoilla on omat erityisalansa. Yhteisten hartauksien ja ehtoollistilaisuuksien järjestämisessä sekä ihmisten tavoittamisessa ja kohtaamisessa on monenlaisia haasteita. – Aivohalvauspotilaiden tai iäkkäiden ihmisten kanssa on välillä tarpeen etsiä puheen ja sanallisen viestinnän tilalle muita vuorovaikutuksen väyliä. Siksi Heinonen on vasta valmistunut kuvataideterapeutiksi. Sairaalan muihin osastoihin verrattuna osasto 5 on kuitenkin oma maailmansa. – Katriinan sairaala on ollut uranuurtaja siinä, että saattohoitoa järjestetään perusterveydenhoidon sairaalassa. – Saattohoidossa sairaalajakso päättyy potilaan kuolemaan. Niinpä papin työn pääpaino on surutyössä. Joillekin potilaille elämästä luopuminen on kriisi. Toisten tie on tasaisempi.
Kuolema ei kysy sopivaa aikaa Monien ihmisten mielikuvissa pappi yhdistyy nimenomaan kuolemaan. – Joskus potilas saattaa sanoa, että nyt ei ole vielä papin aika. Toisaalta on niitäkin, jotka ryhtyvät puhumaan omasta kuolemastaan. Leena Heinosen mielestä ainakin papin pitää uskaltaa keskustella kuolemasta. – Keskustelua ei tule kääntää muuhun sanomalla, että älähän nyt vielä tuollaista puhu. Heinonen korostaa, että pappina hän on aina elämän puolella. – Kuoleman läheisyydessäkin uskon ja julistan iankaikkisen elämän näkökulmaa. Vaikka kuolema erottaa ihmiset tässä ajassa lopullisesti toisistaan, he kohtaavat kerran. Joskus omaiset jäävät harmittelemaan sitä, etteivät olleet paikalla kuoleman hetkellä. – Voi olla, että kuoleva lähtee omalla ajallaan ja omassa rauhassaan, sitten kun hän itse on siihen valmis. Kuolema ei kysy sopivaa aikaa, se on yhtä suuri ihme kuin syntymä.
Saattohartaus vainajan vuoteen vierellä
Heti kuoleman jälkeen voidaan pitää saattohartaus vielä kun vainaja on vuoteessaan. Papin sijasta sen voivat toimittaa vainajan läheiset keskenään. Leena Heinonen on laatinut avuksi raamatuntekstin ja rukoukset sisältävän monisteen. Katriinan sairaalassa on vainajan säilytys- ja näyttämistilat sekä kappeliksi vihitty hiljainen huone. Saattohartaus voidaan toteuttaa myös siellä vainajaa arkkuun laitettaessa. Varsinkin silloin, kun vainaja ollaan hautaamassa sukuhautaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, myös hautaan siunaaminen on luontevaa toimittaa kappelissa. Useimmiten sairaalapappi on tuntenut siunattavansa. Sairaalapapin työhön tutustuessa mieleen hiipii kysymys, miten hän kestää työtään kuoleman keskellä. Heinonen kertoo ajattelevansa, että elämän rajallisuus koskee myös häntä itseään. – Olen saanut työni lisäksi muitakin elämän lahjoja, puolison, sisaruksia ja muita läheisiä. En saa laiminlyödä heitä enkä itseänikään. Vapaa-aikoinaan Heinonen voi vaikka suunnitella, millaista mallia alkaisi seuraavaksi kutoa kangaspuillaan. – En ole mikään yli-ihminen. Se, että voi olla avuksi toiselle, ravitsee. Siihen kätkeytyy siunaus. T Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksellä kehitetään suomalaista saattohoitoa.
Mitä on hyvä saattohoito? Vantaalla järjestetään helmikuun aikana kolme kaikille avointa keskustelutilaisuutta saattohoidosta ja surusta kuoleman lähellä. • To 6.2. klo 18 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6. Mukana johtava ylilääkäri Annariina Jyvälahti Vantaan sairaalapalveluista ja sairaalapastori Pirjo Vatanen. • Ke 12.2. klo 18 iltakirkko ja sen jälkeen noin klo 18.45 keskustelutilaisuus Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Mukana osastohoitaja Maritta Hänninen Vantaan sairaalapalveluista, sairaalapastori Markku Elo ja vapaaehtoinen saattohoitaja Helena Nousiainen. • Ke 26.2.klo 18 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Mukana yleislääketieteen erikoislääkäri Sirpa Sairanen Vantaan sairaalapalveluista ja sairaalapastori Leena Heinonen. Tilaisuuksissa on kahvi- tai teetarjoilu.
Saara Vuorjoki
ti pitkään ennen kuin lopulta kysyy ehtoollista. Silloin se vietetään saman tien.
Kaarina Perkola, 86, on asunut Kivistössä kohta 60 vuotta
40 % köyliöläinen
50 % vantaalainen
10 % helsinkiläinen 40 % köyliöläinen Kasvoin Köyliössä maanviljelijäperheessä. Meitä lapsia oli viisi. Opiskeltuani Loimaan evankelisessa opistossa palasin lapsuudenkotiini. Puoliso löytyi omalta kylältä. Esikoisemme syntyi Köyliössä. 10 % helsinkiläinen Muutimme Helsinkiin vuonna 1950. Asuimme Runeberginkadulla vanhalla poliisilaitoksella, joka oli muutettu asunnoiksi. Mieheni työskenteli poliisina. Veljeni asui luonamme Helsingissä ja vielä Kivistössäkin.
50 % vantaalainen Kivistön-kotimme valmistui vuonna 1954. Minun ja mieheni aloitteesta perustettiin yhdistys rukoushuoneen saamiseksi, kun Kivistössä ei vielä silloin ollut kirkkoa. Olen jäänyt eläkkeelle pyhäkoulusihteerin työstä. Mieheni kuoli 10 vuotta sitten. Meillä on viisi lasta. Lastenlastenlapsia on 27. Toisinaan teen töitä pitopalvelussa. Diakoniatyö on lähellä sydäntäni. Toimin vapaaehtoisena Kivistön kirkolla seniorikerhossa ja vaatevarastolla, josta jaetaan vaatteita tarvitseville. Soili Pohjalainen
Kysyn vaan
Miten Yhteisvastuu-mainokset on otettu vastaan Vantaalla? Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena on tänä vuonna saattohoito. Kampanjan mainoskuvat, joissa kuvataan kuolevia ihmisiä omaisineen, ovat herättäneet keskustelua ja jotkut seurakunnat kuten Rekola ovat kieltäytyneet niiden käytöstä. Millaista keskustelua mainoksista on Vantaalla käyty, diakoniasihteeri Eija Miettinen?
– Keräyspäälliköt ja yhdyshenkilöt seurakunnissa voivat vaikuttaa siihen, käytetäänkö julisteita ja mitä niistä käytetään. Mielipiteet vaihtelevat seurakuntien sisälläkin. Asia on koettu hyväksi, mutta kuvien tietynlainen rumuus puhuttaa. Kuvat ovat ihmisten mielissä aika latautuneita. Onko keskustelua käytyä vain kuvista vai myös mainosten sloganista ”Lahjoita hyvä kuolema”?
– Enemmän kuvista, mutta jonkin verran myös sloganista. Joku on pohtinut, että parempi slogan voisi olla ”Lahjoita hyvä elämä ennen kuolemaa”, koska elämästähän saattohoidossa on vielä kysymys.
Miten yhteisvastuukerääjiä valmistetaan keskustelemaan aiheesta ihmisten kanssa?
– Keräyksen yhdyshenkilöt seurakunnissa briiffaavat kerääjiä. Uskotko, että saattohoito on aihe, joka saa suomalaiset lahjoittamaan?
– Se ei ole aiheena helppo, mutta varmasti sellainen, jonka ihmiset kokevat tärkeäksi. Osa keräyksen tuotosta menee ulkomaan kohteeseen, osa kotimaan kohteeseen ja lopun käytöstä voi päättää seurakunta itse. Mihin varoja aiotaan käyttää Vantaalla?
– Siitä ei ole vielä päätöksiä, mutta ideoita on kerätty. Vantaankosken ja Tikkurilan seurakunnissa on on mietitty saattohoidon vapaaehtoisten tukemista. Hakunilassa on ajateltu järjestää tapahtuma tai koulutus kotihoidontyöntekijöille. Hanna Antila
Kuvat kampanjajulisteista ovat nähtävissä osoitteessa www.vantaanlauri.fi.
8
Vaiettua ja Kirkossa voisi vaihteeksi keskustella uskosta ja opista – tai vaikka erilaisista sisäpiireistä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LOTTA NUMMINEN
T
oimittaja ja viestintäkouluttaja Heli Karhumäki oli vuodenvaihteessa puuhanaisena adressissa, jossa vaadittiin fiksumpaa keskusteluilmapiiriä kirkkoon. ”Meillä on oikeus olla eri mieltä. Haluamme kuitenkin sitoutua siihen, ettemme käytä toisistamme loukkaavia sanoja”, adressissa todettiin. Vaikka keskustelu on viime aikoina ollut kiivastakin, Karhumäki arvioi, että kirkon keskustelukulttuuri on mennyt eteenpäin harppauksin, sillä varsinaisia tabuja on enää vähän. Kaikki asiat, joista kirkossa vaietaan, eivät ole kipeitä tai kielteisiä. Paljon ei puhuta esimerkiksi siitä, minkä Karhumäki on omilla korvillaan havainnut ja mikä hänen mielestään on aika hauskaa: luterilaisessa kirkossa on monia pappeja ja muita työntekijöitä, jotka rukoillessaan puhuvat kielillä. – Ihmiset salaavat tämän kristillisyyteen edelleen hyvin mahtuvan armolahjan, jotta heitä ei pidettäisi omituisina. Minä huomaan sen, koska olen ilmiöstä kiinnostunut. Paljon hankalampi vaiettu asia on Karhumäen mukaan vanhoillislestadiolaisten pappien asema ja se ahdistus, jota lestadiolainen opetus aiheuttaa seurakuntalaisissa. – Vanhoillislestadiolaisille papeille on vakiintunut erioikeus suosia ja edustaa oppiaan, jon-
ka mukaan vain vanhoillislestadiolaiset uskovaiset pelastuvat. Niinpä pienissä seurakunnissa ei-lestadiolaiset joutuvat ottamaan kirkolliset toimitukset vastaan papeilta, jotka pitävät heitä kadotukseen tuomittuina. Karhumäki nostaisi keskusteluun myös lestadiolaisten järjestämät rippikoulut. – Hyväksymällä ne kirkon johto riistää tuhansilta nuorilta oikeuden kuulla sanomaa evankeliumista, joka kuuluu kaikille. Oma erityisryhmänsä ovat luottamushenkilöt. Valtaapitävien myötäily ja oman nahan varjelu saattavat Karhumäen mielestä selittää sitä, ettei heidän toimintaansa uskalleta arvioida. – Luottamushenkilöillä on usein sekä heikot tiedot että laiskuutta ottaa selvää asioista. Varsinkaan jotkut puoluepoliittisista syistä rekrytoidut ehdokkaat eivät osallistu seurakunnan toimintaan. Isojakin päätöksiä tehdään vain sen niukan tiedon pohjalta, mitä paperilla eteen kannetaan.
Väärää opetusta Kolumnisti ja helsinkiläinen kuntapoliitikko Jukka Relander sanoo, ettei kirkon ongelma ole vaikeneminen vaan pikemminkin vaikeus kuunnella toista. Toisaalta jos keskustelua käydään kuin kamppailua, sen sisältö ei hänestä välttämättä ole kuuntelemisen arvoistakaan. Historioitsijana Relander etsii selitystä tämänhetkiselle kärjistyneelle keskustelulle parin sa-
dan vuoden takaa, jolloin herätysliikkeet tarjosivat ihmisille turvaa maailmaa ja sen muuttumista vastaan. Nykykirkko jatkaa niiden perintöä. Ristiriitoja syntyy, kun nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä pidäkään muutosta uhkana. – Minun sukupolvelleni ja minua nuoremmille muutos on ainoa koti. Olemme syntyneet maailmaan, jossa halutaan vapautta. Tällaisessa tilanteessa ihmiset esittävät uskonnolliselle yhteisölle perustavalla tavalla erilaisia kysymyksiä kuin silloin, jos he hakevat siitä jatkuvuutta tai turvaa. Näihin erilaisiin odotuksiin on mahdollista saada kirkosta vastakaikua Relanderin mukaan siksi, että Raamattu ja kirkon perinne ovat rikkaita, moniaineksisia ja ristiriitaisia. – Ei Raamatun ohjeiden ristiriitaisuudesta silti seuraa sitä, että kirkossa saisi opettaa mitä tahansa. Joissakin tilanteissa
on ihan mahdollista sanoa, että joku tulkitsee väärin. Itse sanon niin, jos joku viittaa hyvin julmaan, kostonhaluiseen ja armossaan niukkaan Jumalaan. Vääränä opetuksena Relander pitää myös tuomitsemista ja eri tavalla ajattelevien tai vääränlaisina pidettyjen ihmisten ulossulkemista. Lievempi ja yleisempi ilmiö on sisäänpäinlämpiävyys. – Sisäpiiriin kuuluvat ihmiset, jotka käyvät kirkolla töissä, ja se noin parinsadan aktiivin harrastuspiiri, joka työntekijöille on yhtä kuin seurakunta. He tekevät arvokasta työtä, mutta jos joku tulee siihen piiriin ulkopuolelta, he helposti kokevat, että nyt joku yrittää keikuttaa venettä. – Monille aktiiveille seurakunta on kuin mitä tahansa yhdistystoimintaa. Leipomisella vain on jalo päämäärä. Näille ihmisille suurin ongelma ei välttämättä ole se, että seurakun-
tavaalien äänestysprosentti on niin matala.
Hylätyt opit Suomen Teologisen Instituutin tutkija, teologian tohtori Timo Eskola ruotii tuoreessa Sudet saarnatuolissa ‑kirjassaan viime vuosina ilmestyneitä, kristinuskoa käsitteleviä kirjoja, joista monet markkinoivat hänen mukaansa uskonnotonta uskoa. – Monilla kirjoittajilla näyttää menneen kaikki luottamus Raamattuun, kristillisiin opinkohtiin ja sakramentteihin. Uskon sisältöä ei haeta niistä, vaan enemmänkin uskonnonfilosofisesta pohdiskelusta. Myöskään Jumala-käsitystä ei rakenneta Raamatun tai kristillisen perinteen pohjalle. – Näyttää siltä, että jos kirkossa johonkin Jumala-käsitykseen halutaan vielä pitäytyä, sen täytyy olla sellainen, ettei sitä tarkkaan määritellä eikä kenellekään sanota, mitä pitää uskoa. Se nä-
9
ja vaikeaa
kyy siinäkin, ettei uskontunnustusta pidetä tärkeänä. Uskonnoton usko ei ole enää minkään yhteisön uskoa, vaan pikemminkin äärimmäistä individualismia. Osa samaa ilmiötä on Eskolan mukaan se, että kirkon oppia väheksytään. Hän viittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tekemään kyselyyn, jonka mukaan kirkon työntekijöistä noin puolet pitää opillisia asioita tärkeinä. – Samaan aikaan, kun perinteisistä opeista ei haluta keskustella, ne pyritään korvaamaan joillakin muilla opeilla. Varsinkin sovitusoppi on monille vaikea. Taustalla on iso ihmiskäsitykseen liittyvä kysymys, sillä sovitustahan tarvitaan vain synnin takia. Onko totuudenmukainen kuva ihmisestä se, että hän on syntinen suhteessa Jumalaan ja myös toisiin ihmisiin? Saako kirkko enää julistaa syntiä ja armoa? – Sovitusopin hylkäämisellä on myös laajempia seurauksia.
”Kirkko ei ole jakautunut kahtia vaan moneen osaan. Se on sirpalekirkko.” Jos sovitusta ei tarvita, ei tarvita myöskään kolmiyhteistä Jumalaa, jonka Poika tulee maailmaan auttamaan ihmisiä synnin ongelman tähden. Nyt ollaan kovasti purkamassa kolminaisuusoppia. Eskolan mukaan Suomessa on vallalla raamatuntulkinta, jossa Jumalan ilmoituksen näkökulma on jätetty pois ja tekstit pyritään pelkistämään vain ihmisten toiminnaksi. – Se voi johtaa joko eettisen uskontulkinnan suuntaan, jolloin uskonto nähdään lähimmäisenrakkautena, tai uskonnotto-
maan uskoon. Näistä kannattaisi keskustella. Keskustelun sijaan Eskola sanoo törmänneensä hengenheimolaisten hakemiseen. Todellista vuoropuhelua eri tavalla ajattelevien kanssa käydään vain harvoin. – Kirkon tilanne on sekava. Se ei ole jakautunut kahtia vaan moneen osaan. Se on sirpalekirkko, jossa pienryhmät taistelevat keskenään vallasta ja koettavat saada äänensä kuuluviin. – On vähän hassua, että eikirkollisissa lehdissä toimitta-
jat näyttävät vielä haluavan jonkinlaisen yhtenäiskirkon ja vaativat arkkipiispaa käyttämään isännän ääntä, vaikka eihän kukaan sellaiseen usko eikä kukaan sellaista kuuntelisi.
Tyhjää puhetta Opillisista kysymyksistä ja uskon sisällöistä kaipaisi keskustelua myös pappi ja tohtorikoulutettava Marjaana Toiviainen. Niistä pitäisi hänen mielestään puhua ensinnäkin siksi, että kirkko on osa moniuskontoista yhteiskuntaa ja maailmaa. Se, mikä jo näkyy seurakuntalaisten arjessa, ei kuitenkaan vielä näy kirkon toiminnassa. – Kirkossa pidämme itseämme uskonnollisuuden asiantuntijoina, mutta olemmeko avoimia moniuskontoisuudelle? Toi viainen kysyy. Hänen mielestään kirkon tehtävä on toimia dialogin edelläkävijänä ja rakentaa armon ja tasaarvoisten kohtaamisten yhteisö-
jä, joissa eroja ei tarvitse peittää. Toinen syy, miksi uskon sisällöstä Toiviaisen mielestä kannattaisi puhua, on yksinkertaisesti se, että sillä on niin paljon annettavaa ihmisille. – Meillä on merkitysrakenteita ja identiteetin rakennuspalikoita, joiden arvoa emme tunnu tajuavan. Erityisesti armosta saisi puhua rohkeammin. – Armo kääntää oikeudenmukaisuuden nurin, käy kohti ja ravistelee rakenteita. Se kyseenalaistaa ja luo vastakulttuuria. Myös kristillinen käsitys ihmisestä samanaikaisesti pyhänä ja syntisenä sekä ajatus ihmisiä kohtaavasta Jumalasta ovat Toiviaisen mielestä ainutlaatuisia. Se, että kristinuskon sisällöistä puhuminen tuntuu usein jäävän niin pinnalliseksi, johtuu Toiviaisen mukaan kirkollisen perinteen painolastista. – Meillä on kahdenlaista teologisen puheen perinnettä. Toinen on ahdasta, moralistista ja järkeen vetoavaa absoluuttisten uskontotuuksien kieltä. Usein se on herätysliiketaustojen vaikuttamaa. – Toinen on siitä toipuville osoitettua jonkinlaista traumaterapiateologiaa, joka on valitettavan hallitsevaa. Se jättää ulkopuolisiksi useimmat kristityt. Uskonnolliseen traumaterapiaan kuuluu Toiviaisen mukaan se, että monet keskeiset kristilliset käsitteet, kuten synti, armo, ylösnousemus ja ristinkuolema koetaan ongelmallisiksi ja koetetaan peittää tai riisua pois. Jäljelle jää tyhjä puhe. – Kaipaisin perinteemme mysteereistä ja yhteisestä uskontunnustuksesta nousevaa rehevää ja rehellistä teologiaa, joka vastaisi siihen, miksi aikuinen, rationaalinen ihminen uskoo Jumalaan ja mitä se hänelle tarkoittaa. T Heli Karhumäki on vieraana Lepopäivän illassa su 2.2. klo 17.45 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.
10
Taivaspaikka Pyhäpäivä
2.2.
Kirkoissa vietetään kynttilänpäivää. Keskiajalla oli silloin tapana siunata tulevan vuoden aikana käytettävät kynttilät.
”Hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä.” (1. kirje Timoteukselle 6:16)
Huokaa rukous Matti Pikkujämsä
Voiko Jumalan nähdä? Jumalan syvin olemus on meiltä salattu. Raamattu tuntee yhden ihmisen, joka katseli Jumalaa kasvoista kasvoihin. Mooses ei ikinä päässyt luvattuun maahan, mutta hän sai katsella sitä Nebon vuorelta ennen kuolemaansa. Silloin hänestä sanotaan: ”Israelin kansasta ei ole enää koskaan noussut toista sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra puhui kasvoista kasvoihin.” On vaikea katsoa silmiin ihmistä, joka on nähnyt Jumalan. Sen jälkeen ei voi enää elää niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mooseksen oli pitänyt kulkea pitkä taival, ennen kuin hän uskalsi kohdata Jumalan kasvokkain. Ei hänkään alussa uskaltanut nostaa katsettaan. Jumala kutsui hänet autiomaasta kansansa johtajaksi ja oppaaksi, kun hän oli kaitsemassa appiukkonsa lampaita. Jumala huusi häntä nimeltä palavassa pensaassa. Siitä pyhän kohtaamisesta matka alkoi.
Erämaavaelluksen aikana Mooses nousi monta kertaa vuorelle hakemaan Jumalalta neuvoa. Joskus Jumala puhui hänelle kuin ystävälle, joskus hän näytti vain selkäpuolensa. Mooseskaan ei voinut katsoa suoraan Jumalan kunniaa ja kirkkautta. Kun Jumala lupasi, että hän antaa hyvyytensä kulkea Mooseksen ohitse, tämän piti asettua suojaan kallionkoloon. Ehkä Jumalan hyvyys on liian suuri suoraan kohdattavaksi. Tässä elämässä hengelliset opettajat voivat olla avuksi, jos tahdot nähdä Jumalan. He jakavat näkynsä ja innoituksensa. He opastavat matkaan, viitoittavat tietä ja muistuttavat keitaista, joilta löytyy virkistäviä lähteitä. He kertovat sinulle, mitä matkaan kuuluu. He rohkaisevat ja rukoilevat puolestasi, mutta eivät sido itseensä. Matkaa tehdessäsi muista, mistä olet lähtenyt. Älä unohda, mitä Jumala on jo puoles-
tasi tehnyt. Hänen armonsa on aina avarampi, kuin mitä uskalsit ajatella. Hän antaa anteeksi enemmän, kuin mihin sinä olisit koskaan valmis. Hän armahtaa kenet tahtoo. Hän odottaa sinua siellä, mistä et ikinä osannut häntä etsiä. Muuta sinun ei tarvitse hänestä tietää. Hänen nimensä sen jo sanoo: ”Minä olen sinun kanssasi.”
”Ehkä Jumalan hyvyys on liian suuri suoraan kohdattavaksi.”
Lauri Maarala
Vartin retriitti
Uusi testamentti kertoo Jeesuksen tehneen monia ihmeitä vahvistaakseen galilealaisten kulkijoiden uskoa tulevaan valtakuntaan, jossa jokainen ihminen olisi tasa-arvoinen. Se on yhä radikaali sanoma. Jeesus oli viestintuoja, jonka kaltaisilla on aina ollut merkittävä rooli. Ulkopuolinen viesti tarvitaan, jotta uusi suunta löytyy. Parhaillaan elokuvateattereissa esitettävissä elokuvissa Gravity ja Walter Mittyn ihmeellinen elämä on tärkeässä roolissa viestintuoja, joka rohkaisee jatkamaan eteenpäin kohti pelkoa. Molemmat romanttiset elokuvat pohtivat olemassaolon ihmettä ja ihmisen elämän arvoa kuten galilealaisetkin aikoinaan. Viestin tuo astraali, kuviteltu hahmo.
Vanhemmiten olen herkistynyt näkemään elämässäni johdatuksen tapaista. Ehkä se on romanttista mielenlaatua, mutta melkein aina elämä on mennyt aivan toisin kuin olen osannut rukoilla. Minusta ei ole tullut parempaa ihmistä enkä ole vahvistunut uskossa, mutta olen saanut kohdata arvokasta inhimmillisen olemassaolon moninaisuutta. Kauan sitten hyvinvointivaltion kulta-aikaan olin työläistaustaisen yksinhuoltaperheen nuori reilaaja ja yksin Sveitsissä kylmänkosteassa hostellissa. Ja kas sinne saapui yllättäen kaksi suomalaistyttöä, jotka ojensivat minulle Uuden testamentin virkkoen: ”Lue tämä.” Ja minä luin ja lukemani kosketti ja koin vapautuvani isäni ja evakkosukuni jättämistä paineista. Olin vapaa. Keitä olivat nämä viestintuojat? Markku Heikkinen
Lotta Numminen
Viestintuoja
Musiikkia
Lapsille
Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.
Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Toimintaa perheille pe 24.1. klo 9–11. Muskari klo 10. Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas. Messua ei ole su 2.2. Sudanilaisten kokoontuminen su
klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi. Peittopiiri ti kello 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. ■■ Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa. Lähetyspiiri to 6.2. klo 18.30. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Kynttiläpäivän mukulamessu su 2.2. klo 15. Sari Kokkonen, Salla Poropudas, Riikka Jäntti ja Liisa Pietilä, Mukulabändi, Kuunloiste-lapsikuoro ja vuonna 2013 kastetut lapset. Laulua, liikkumista, ihmettelyä ja hiljentymistä. Juhlakahvit ja -mehut. ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. ■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45. ■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30. ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15. Kastettu Onni Emil Kiili, Tuukka Kalle Samuel Rönkkö. Avioliittoon kuulutettu Mikko Santeri Kääriä ja Maria Kristiina Seppänen. Hautaan siunattu Helga Kyllikki Mänttäri 66 v. Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459. Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. klo 10. Matti Hyry, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Saatavana keräysmateriaalia ja -listoja. Kirkkokahvit YV:n hyväksi. Pyhäkoulu lapsille. Miesten sauvakävelypiiri su 2.2. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat kävelysauvat mukaan. Nuorten avoimet su 2.2. ja ti 5.2. klo 18–20.30 nuortentilassa. Voimaa maanantaihin ma 3.2. klo 8.30. Lyhyt aamuhartaus, jossa lauletaan, rukoillaan ja kuullaan päivän sana. ■■ Perhekerho ke 5.2. klo 9.30–11. Nuorten messu ke 5.2. klo 19. Tule valmistelemaan messua yhdessä jo klo 18. Yhteisvastuu-pyrähdys 2.0. to 6.2. klo 18. Kreikkalaiset tanssit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi pastori Jaakko Karan johdolla. Voit laittaa jalalla koreasti lyhyemmän hetken tai viipyä pidempäänkin. Etukäteistaitoja ei tarvita. Kolehti Yhteisvastuukeräykseen. Hahmotaideterapia-ryhmä kokoontuu 10 kertaa alkaen ti 11.2. klo 13. Ilmoittautumiset taidetera-
peutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386. Lahjoita joulukorttisi lähetystyön hyväksi. Kirkon aulassa on keräyslaatikko postimerkeille ja -korteille Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön tukemiseksi. Jätä postimerkin ympärille taustaa noin sentin verran. Laita kortit laatikkoon kokonaisina. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 3.2. klo 12. Joel Haahtela: Tähtikirkas, lumivalkea. Luetaan yhdessä -ryhmä ti 4.2. klo 10–12. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Avoimet ovet ti 4.2. klo 13–15. Nettikerho ikäihmisille ke 5.2. klo 14-16. Kirjaston nettipalveluja. Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 3.2. klo 9.30–11. ■■ Nyyttikerho ma 3.2. klo 13–14.30. Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa. Palvelupiiri HAIK ti 4.2. klo 13. Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 11. KimaraKahvila su 2.2. klo 18. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. ■■ Perhekerho ti 4.2. klo 9.30–11. Kenian lähetyspiiri to 6.2. klo 11. Aluejohtaja Jukka Niemelä. Muualla K-16 sähly pe 31.1. klo 17.30–19 nuorille aikuisille Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Omat sisäpelikengät ja suojalasit. ■■ Korttelipyhäkoulu su 2.2. klo 10 Äeskuja 4 N 14:ssä. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 11 Sahratien 1:n kerhohuoneella. ■■ Pyhäkoulu ma 3.2. klo 18 Askistossa, Uudentuvantie 6:n kerhotila. Ehtoollishartaus to 6.2. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus Mantelikodissa. Kastettu Eelis Aatu Jalmari Palkeinen, Elise Aurora Pitkänen, Emil Olavi Kilpeläinen, Lauri Heikki Kivistö. Hautaan siunattu Aarne Johannes Konttila 73 v, Tuula Orvokki Puotsaari 70 v. Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560. Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vanhemman väen piiri to 30.1. klo 13 kahvi, klo 13.15 hartaus Raakel Laaksonen ja n. klo 13.30 ohjelma musiikkipedagogiikan opiskelija Jenna Metsäpelto. Apostoliset isät -opintopiiri to 30.1. klo 17 kokoustilassa. Risto Auvinen. Miesten saunailta to 30.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Nuorten aikuisten lauluryhmä to 30.1. klo 18 kappelissa. ■■ Perhekerho pe 31.1. klo 9–11.30. Messu su 2.2. klo 10. Mari Liimatainen, Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynni-
Hommissa
Yhteisvastuukerääjä Heikki Korppi-Tommola ”Minusta tuli yhteisvastuukerääjä joskus 1950-luvun lopulla, liki 60 vuotta sitten. Silloin keräysalueeni oli Helsingin köyhälistökortteleissa. Erään asunnon ovelta näin, että olohuoneen lattiassa oli reikä, metri kertaa kolmenkymmenen senttimetrin aukko kellariin. Asukkaat olivat niin köyhiä, ettei heillä ollut varaa korjata lattiaa. Sanoinkin sitten, että anteeksi, soitin epähuomiossa väärää ovikelloa. Yhden kerran näiden vuosikymmenien aikana minun perääni on soitettu poliisit. Joku epäili, että kerään rahaa itselleni. Esittelin poliiseille lompakkoni muovikortteja. Onneksi keräyslistassa oli seurakunnan nimi ja diakoniatyöntekijän puhelinnumero. Poliisien ei tarvinnut laittaa minua ketjuihin ja viedä poliisilaitokselle. On enemmän vaimoni Liisan kuin omaa ansiotani, että olen voinut toimia kerääjänä. Hän se on laittanut miehen matkaan, hoitanut kotiasiat ja ollut vielä huolissaan minusta, kuten silloin, kun viivyin lipaskeräysreissulla Ikeassa kahdesta iltayhdeksään. Kerääjä pääsee tekemisiin ihmisistä parhaimpien kanssa. Haluan kiittää kunnioittavasti kaikkia keräykseen osallistuvia, ja Jeesuksen esimerkin mukaisesti etenkin niitä, jotka antavat jotain vähistä rahoistaan.” Ulla-Maija Vilmi
Yhteisvastuun lipaskerääjät liikkeellä su 2.2. alkaen.
nen. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 10. ■■ Yhteisvastuukeräyksen avauskonsertti su 2.2. klo 16 seurakuntasalissa. Janne Maarala, piano. Monipuolisessa konsertissa jazzia, gospelia, virsiä, klassista musiikkia, lastenlauluja ja tuttuja ikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen. Perhekerho ma 3.2. klo 12–15. Runopiiri ma 3.2. klo 13 kokoustilassa. ■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 3.2. klo 15.15 kirkkosali 2. Mukaan oma soitin. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071. Naisten raamattupiiri ma 3.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Saarnatekstipiiri ma 3.2. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä. Englanninkielinen raamattupiiri ma 3.2. klo 18.30 kokoustilassa. ■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 4.2. klo 15.30 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071. Katulähetys ke 5.2. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa. Lähetyspiiri ke 5.2. klo 13 kokoustilassa kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille. Arki-illan ehtoollinen ke 5.2. klo 18. Sanna Heikurinen ja Heikki Seppänen. Rukousryhmä ke 5.2. klo 18.45 kappelissa.
Vanhemman väen piiri to 6.2. klo 13
kahvi, klo 13.15 hartaus Raakel Laaksonen ja n. klo 13.30 ohjelma musiikkipedagogiikan opiskelija Jenna Metsäpelto. Naisten saunailta to 6.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Kirkonkulma Nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11. Nuortenkulman avoimet ovet su 2.2. klo 17–20. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 30.1 ja 6.2. klo 9–11.30. NuPe – Nuorten Perjantai pe 31.1. klo 17.30–20.30. Nuorten aikuisten kokkausryhmä su 2.2. klo 14. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 4.2. klo 9–11.30. ■■■ Vauvamuskareihin ilmoittautuminen ke 5.2. klo 9 alkaen Satu Kurviselle, p. 050 5747 283. Vauvamuskarit keskiviikkoisin 26.2.–26.3. klo 9.15 (0–6 kk) ja klo 10.30 (6 kk– 1-vuotiaat). Muualla
Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-
tyy nettisivuiltamme.
Kastettu Aliisa Eveliina Haataja, Thomas Arthur Leonard Pesola.
Markku Mattila
Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Rukousryhmä perjantaisin klo 18. Pentti Eskelinen. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 2.2. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Heli Leskinen, Juha Paukkeri. Kerääjien siunaaminen tehtävään. Kirkkokahvit. Arabiankielinen messu su klo 17. Ramez Ansara. Matalan kynnyksen maanantai 3.2. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot ruokailun jälkeen n. klo 11.30. Keskustelua elämästä ja uskosta, takkahuoneessa. Omaishoitajien keskustelu- ja vertaistukiryhmä ma 3.2. klo 15. Saana Sarkkila. ■■ Kaakaopyhäkoulu ma klo 18–19. Lähetyspiiri ma 3.2. klo 18.30. ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Päiväraamattupiiri ti 4.2. klo 12– 13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti klo 13–14.30. Ystävänpäiväaskartelua. ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Raamattupiiri ti klo 18–20. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18. Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. 2,50 e/aik. ja 1,50 e/lapsi. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä ke 5.2. klo 14– 15.30. Voit neuloa esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin. Langat saa kirkolta. Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 5.2. klo 18. Pekka Mäkipää luennoi aiheesta Elämän tuoksu ja kuoleman haju. ■■ Nuorten yhteisvastuukonsertti ke 5.2. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Aluetoimikunnankokous to 6.2. klo 17. Viikkomessu torstaisin klo 18. NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30. ■■ Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat tervetulleita. Sururyhmä alkaa helmikuun lopulla. Ryhmään voi osallistua, jos menetyksestä kulunut 3–6 kk. Ota yhteyttä pastori Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691 tai diakoni Liisa Juusela p. 050 349 0793.
11
Seurakunnissa tapahtuu 30.1.–6.2.
12
Seurakunnissa tapahtuu 30.1.–6.2.
Hautaan siunattu Lindqvist Aili Anna 85 v, Jorma Leevi Mikael Siitonen 75 v. Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. Huom! Torstaipäivystykset Asolan seurakuntalossa, Asolantie 6. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Pirjon ja Pentin tarinatupa to 30.1. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma. ■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30. ■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9. Messu su 2.2. klo 10. Kansanlaulukirkko. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Marja-Liisa Malmi, Noora Hultin, Mikkolan koulun 6. lk:n kuoro ja soitinyhtye, op. Ilpo Väinölä. Yhteisvastuuinfoa, Nina Silander Kirkon Ulkomaanavusta. Martat keittävät kirkkokahvit ja myyvät leivonnaisia YV-keräyksen hyväksi. Myynnissä myös YV-tuotteita ja käsitöitä. ■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, iltahartaus, tarjotaan iltapala. Miesten raamattupiiri ma 3.2. klo 18.30. Tapio Karvonen ja Pertti Pääkkönen. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti kirkon E-rapusta. Vapaaehtoistyön palaveri ti 4.2. klo 17. Vapaaehtoinen työntekijä, tule miettimään mennyttä ja tulevaa kahvikupposen äärelle. Lisätietoja Irma Liljeströmiltä, p. 050 553 8459. Isoskoulutus 1 ti 4.2. A-ryhmä klo 17.30 ja b-ryhmä klo 19. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Otamme vastaan lankalahjoituksia. Langoista valmistetaan mm. kastetossuja. Open doors -avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18. Torstaipiiri 6.2. klo 13. Raamattupiiri. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30. Aamukahvila aikuisille, aamuhartaus ja maksuton aamiainen. Keskusteluillat to 30.1.–17.3. klo 18 Eeva-Liisa Osamitsun, Ritva Olkkola-Pääkkösen ja Tapani Variksen kanssa. Tuo aiheesi keskusteluun. Hiljainen ehtoollinen su 2.2. klo 18. Pappi paikalla ja kirkkotila auki jo klo 17. Iltamessussa on saarnan tilalla hiljaista mietiskelyä. ■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa, kahvi/ tee. ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30. Aamupuuro 1e/ perhe. Yhteisvastuun teemailta to 6.2. klo 18. Saattohoito – onni vai oikeus? Aiheeseen johdattelevat Vantaan sairaalapalvelujen johtava ylilääkä-
ri Annariina Jyvälahti ja sairaalapastori Pirjo Vatanen. Iltatee. Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30. Aamupuuro 1 e / perhe. Infotilaisuus asukkaille ke 5.2. klo 18. Seurakuntatalon käyttö loppuu toukokuussa, toiminta alueella jatkuu. Juha Ropponen, Kirsi Vuorikivi. Muualla Tule yhteisvastuukerääjäksi. YV-keräys alkaa su 2.2. Lisätiedot: Sannamari Rusi, p. 050 329 0361 tai sannamari.rusi@evl.fi. Kirkon kerho ma 3.2. klo 13 Koivutorilla, Hakopolku 4, 2. krs. Keskustelua ja kahvittelua hengellisyyttä unohtamatta. Vanhemman väen iltapäivä ti 4.2. klo 12 Havunneulassa, Eteläinen Rastitie 12. Lähetyspiiri ke 5.2. klo 18 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67. Hartaus to 6.2. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12. Kastettu Adele Ida Emilia Burgman, Yki Aleksei Hartikainen, Ella Pauliina Pietikäinen. Hautaan siunattu Aira Kyllikki Fagerholm 59 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30. Päivystys: p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi. Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Niin kuin peura vesipuroille halajaa la 1.2. klo 18. Corvus Laurencij -kuoron Ilmari Krohnin psalmilevyn julkaisukonsertti. Outi Noponen, sopraano, Hannu Lehtikangas, tenori, Kari Jerkku, urut, Corvus Laurencij -kuoro, johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelma ja levy 20 e. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 12 valkoisessa rakennuksessa kirkon vieressä. Tervetuloa myös vanhemmille. Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua yksin. Sisätossut mukaan. Messu su 2.2. klo 12. Heikki Leppä, Marja Ruuska, Samppa Laakso. Lepopäivän ilta ‑keskustelusarja su 2.2. alkaa klo 17.45 urkumusiikilla. Aiheena Kulttuuri. Keskustelijoina toimittaja Heli Karhumäki ja kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila ja Ansu Kivekäs. Juontajana toimittaja Johanna Korhonen. 3–10-v. lapsille omaa valvottua ohjelmaa Pakarituvassa klo 17.30–19.30. Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa to 30.1. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa, iltapala 2 e / perhe. Tiedustelut diakoni Hanna Nikama. Kerhotilat, Brappu 2. krs. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 30.1. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone. A-rappu, 3. krs. ■■ Perhekerho pe 31.1. klo 9.30. Kerhotilat, B-rappu, 2. krs.
Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe
31.1. klo 10. Kahvit ja keskustelua. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Walkers nuortenkahvila pe 31.1. klo 19. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 1.2. klo 15. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 2.2. klo 16. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs. Tikkurilan eläkeläisten kerho ma 3.2. klo 13. Mielimaisema – suomalaista mielenrauhaa luonnosta. Vierailija Pekka Hintikka alustaa aiheesta valokuvin. Nuorisotila, Crappu, 2. krs. Kymmenen käskyä ja Isä meidän – Johdanto- ja keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 3.2. klo 18. Oppaana pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena ”Älä käytä väärin Jahven, Jumalasi, nimeä”. Betanian kokoushuone, Aarappu, 4. krs. ■■ Perhekerho ti 4.2. klo 9.30. Kerhotilat, B-rappu, 2. krs. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 4.2. klo 12. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 4.2. klo 13.. Rukous- ja raamattupiiri. Vierailijana Jenni Pakarinen. Betanian kokoushuone, aA-rappu 4. krs. Miesten saunailta Betaniassa ti 4.2. klo 17.30. Betanian saunaosastolla, aB-rappu, 5. krs. Israel-piiri ti 4.2. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, sanaa, rukousta ja laulua. Viraston asiakastila, A-rappu, 1. krs. Gospel-lattarit ti 4.2. klo 19. Latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Hinta 2 e, ja jos tarvitset tunnin ajaksi lastenhoitoa, niin soita Merja Rantala p. 050 526 9401. Nuorisotila, C-rappu 2. krs. Rukouspiiri ti 4.2. klo 19. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 5.2. klo 7. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs. Naisten saunailta ke 5.2. klo 17.30. Betanian saunaosastolla, aB-rappu, 5. krs. Tikkurilan Hannat to 6.2. klo 9.30 lähtö lenkille. Kahvit n. klo 10.30. Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs. Torstaitupa to 6.2. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa, iltapala tarjolla 2e/perhe. Tiedustelut diakoni Hanna Nikama. Kerhotilat, B-rappu 2. krs. Taidepiiri ent. maalauspiiri to 6.2. klo 17.30. Rippikoululuokka, A-rappu, 2. krs. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 6.2. klo 18. Huom. paikka: asiakastila, A-rappu, 1. krs. Gospel-lattarilauantai 15.2. klo 9–16 nuorisotilassa. Aamupäivällä äiti–lapsi-tanssia, klo 12–14 aikuisten tanssia, lastenhoito järjestetty. Päivän lopuksi saunomista ja uintia Bethanian saunaosastolla. Osallistuminen aamu- tai iltapäivään 10 e, koko päivä 15 e. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Lisätiedot: merja. rantala@evl.fi, p. 050 526 9401. Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a ■■ Laulupiiri pe 31.1. klo 15.30. Samppa Laakso. Arki-illan ehtoollinen ke 5.2. klo 18. Satu Huttunen, Terje Saard. ■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä ke 5.2. klo 18.45. Kokoontumiset kuukauden 1. ja 3. keskiviikko. Uudet laulajat tervetuloa. Tiedustelut sonja.turunen@evl.fi. Yhteisvastuun lipaskeräysviikko 3.–8.2. Tule mukaan keräämään. Il-
moittautumiset: anne.viljanen@evl. fi. Lipaskeräyksen tukikohtana Olotila ma–pe klo 12–20, la klo 12–18. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 31.1. klo 9.30. ■■ Laulusuzukiopettajien tutkintokonsertti pe 31.1. klo 15. Oopperalaulaja Elina Risku-Pellinen ja Maura Donnelly O’Halloran (USA) laulavat lastenlauluja. Pianistina Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy. Naisten kuntojumppa pe 31.1. klo 18. Ke 5.2. ei jumppaa. Vapaaehtoinen maksu Naisten Pankin hyväksi. Jumppamatto mukaan. Päivi Helén p. 050 5722666. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 10. Tervetuloa myös vanhemmille. Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua pyhäkouluun myös yksin. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 2.2. klo 10. Satu Huttunen, Maria Koukkari, Terje Saard. Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoiset siunataan tehtäviin. Kirkkokahvit. Ilmainen bussikuljetus: lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie– Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie– Koivukylänväylä. ■■ Vauvakirkko su 2.2. klo 14. Tervetuloa erityisesti vuoden aikana kastetut lapset perheineen, isovanhempineen, kummeineen. Lopuksi tarjoilua. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 30.1. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 11. ■■ Perhekerho to 6.2. klo 9.30. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 4.2. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 ■■ Perhekerho ma 3.2. klo 9.30. Miesten raamattupiiri ma 3.2. klo 13.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 24.1. klo 12.30– 15.30. Varaa lapsen mukaan eväät. Alle 3-vuotiaiden hoidosta aina neuvoteltava etukäteen, ja heidän hoitoaikansa on maksimissaan 2 h. Parkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 050 4948744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. ■■ Perhekerho ti 4.2. klo 9.30. Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 4.2. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 31.1. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 11. Jippii-kuoro Meritähdet ke 5.2. klo 18. Alle kouluikäisille liikunnallisia lauluja ja lyhyt pyhäkoulunomainen opetustuokio. Muualla ■■ Kirkonrotta Hertta Jumbossa ke 5.2. klo 11. NettiWalkers torstaisin klo 19– 21. FB Tiksinwalkers Nettikahvila – Online. Rukouspiiri ent. Ilosanomapiiri to 30.1. klo 18. Vetäjänä Virpi Bäck, tiedustelut Kristiina Kartano p. 050 363 2372. Miesten lähetys- ja raamattupiiri ma 3.2. klo 18.30 Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11. Kylväjän raamattupiiri ke 5.2. klo 14. Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11. Wintin nuortenilta (13-17-v.) ke 5.2. klo 17–20.30. Ylästöntie 35. ■■ Perheliikuntaa la 1.2. klo 9.30
Tikkurilan lukion sali, Valkoisenlähteentie 53, F-rappu. 3-7-vuotiaille vanhemman, isovanhemman tai muun läheisen aikuisen kanssa. Varhaisnuorten Lumipeuhapäivä ma 17.2. klo 10–17. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Puuhaa ulkona, makkaranpaistoa, sisäleikkejä ja yhteistä hauskaa. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen nettisivuilla 10.2. asti Lisätiedot Merja Rantala p. 050 526 9401. Varhaisnuorten Kädentaitopäivä ti 18.2. klo 10–16 Tikkurilan ip-kerhotilassa. Kankaanpainantaa, solmukassia ym. Materiaalimaksu 2 e. Ilmoittautuminen nettisivuilla 10.2. asti Lisätiedot Merja Rantala p. 050 526 9401. Varhaisnuorten retki Korkeasaareen ke 19.2. klo 10–15. Menemme katsomaan hereillä olevia eläimiä ja jääveistoskisan satoa. Hinta 8 e. Ilmoittautuminen nettisivuilla 10.2. asti. Lisätiedot Merja Rantala p. 050 526 9401. Kastettu Aleksi Ilmari Heikkinen, Frans Nikolas Hirvonen, Nelli Elisabeth Karell, Iiris Ellen Anttila, Jessi Josefina Arima, Kevin Leo Sebastian Malmberg, Iris Aino Emilia Häkkinen, Aada-Annikki Amalia Kosonen, Neela Elea Alexandra Jokinen, Miro Matias Päiviö Helanen, Juho Elias Mustonen. Avioliittoon kuulutettu Matias Veikko Johannes Hamm ja Sari Susanna Lukkarinen. Hautaan siunattu Irma Kyllikki Karmavuo 93 v, Aaro Olavi Piippo 89 v, Liisa Mirjam Keisa 78 v, Seppo Jaakko Johannes Salminen 67 v, Timo Pekka Kuortti 54 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone. Raamattu-lähetysilta to 30.1. klo 18–20 pieni srk-sali. Pastori Matti Viitasen aiheena Kenen nimissä? Musiikki Seppo Palonen. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila. Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Reija Vienola, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. ■■ Yhteisvastuukeräyksen avaus-
Musiikkia
Lapsille
Yhteisvastuukeräyksen mainoskuva
Yhteisvastuukeräys alkaa Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen tuotto menee saattohoidon tukemiseen. Tavoitteena on, että jokaisella kuolevalla olisi mahdollisuus arvokkaaseen loppuelämään. Saattohoito tarkoittaa kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoidossa tuetaan myös omaisia. Yhteisvastuun ulkomaisena avustuskohteena on Guatemalan alkuperäiskansa mayat, jonka syrjiminen halutaan lopettaa.
Yhteisvastuukeräyksen avausmessut su 2.2. • klo 12 Hakunilan kirkossa • klo 10 Hämeenkylän kirkossa
tempaus su 2.2. klo 11.30–13.30. Koiravaljakkoajelua, kasvomaalausta, keittolounas, makkaranpaistoa, paloautoon voi tutustua klo 12–13, moottoripyöräpoliisi paikalla, voit ilmoittautua yhteisvastuukerääjäksi. ■■ Pyhäkoulu su 2.2. klo 10 kerhohuone 4. Valon messu su 2.2. klo 17. Rento iltamessu. Liturgia Auli SaarsalmiPaalasmaa, saarna Emma Himanen, musiikki Eeva Kesäniemi & co sekä vieraileva tähti Tommi Kalenius. Lastenhoito järjestetty. Messujatkot. Tervetuloa valmistelemaan messua klo 16. Maanantaipiiri ma 3.2. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri. Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.2. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G– ovesta. Bring Me the Head of John the Baptist ti 4.2. klo 12–13.30 takkahuone. Keskusteluryhmä miehille. Mikä ottaa päähän? Seniorikerho ti 4.2. klo 13–14.30 iso srk-sali. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Bio Manala ke 5.2. klo 13 nuorisotila Manala. Leffakerho, jossa katsomme elokuvia ja juttelemme niistä. Punainen sika, ohj. Hayao Miyazaki. Nuortenilta ke 5.2. klo 17–19 nuorisotila. Lähetyspiiri to 6.2. klo 17–18.30 iso srk-sali. Mongolian lähetti Joen Norrvik.
13
Seurakunnissa tapahtuu 30.1.–6.2.
• klo 10 Ilolan seurakuntakodissa • klo 10 Korson kirkossa • klo 10 Myyrmäen kirkossa • klo 10 Rekolan kirkossa • klo 12 St Martinin kappelissa (ruotsinkielinen)
Tapahtumia yhteis vastuun hyväksi 2.–6.2. • Yhteisvastuukeräyksen avaustempaus su 2.2. klo 11.30–13.30 Myyrmäen kirkolla. Koiravaljakkoajelua, kasvomaalausta, keittolounas, makkaranpaistoa, paloautoon voi tutustua klo 12–13, moottoripyöräpoliisi paikalla. Voit ilmoittautua yhteisvastuukerääjäksi.
Raamattuluentosarja Matteuksen
evankeliumista ke 5.2. klo 18–20. Jari Araneva. Miesten piiri to 6.2. klo 18.30–20 takkahuone. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ”8 pysäkin matka” 11.2.–13.5. joka toinen ti klo 18–20. Ohjaajina Matleena Pinola ja Eeva-Liisa Rantasuomela. Ilm. 6.2. mennessä matleena.pinola@hotmail.com tai p. 050 364 0517. Etiopialainen ilta ke 12.2. klo 18– 20. Sanaa, musiikkia ja etiopialaista ruokaa. Liput aikuisilta 10 e ja lapsilta 5 e. Lippuvaraukset ja tied. p. 050 512 1168 tai kaisa.aalto@evl. fi. Varaathan lipun iltaan etukäteen, jotta osaamme varata tarpeeksi ruokaa. Lippuja saa myös ovelta. Vapaaehtoistoiminta esittäytyy su 16.2. klo 12. Tervetuloa kuulemaan ja kertomaan, miten sinä voisit osallistua. Tarjolla pientä suolapalaa ja virvoketta. Musiikkia esittävät Susanna Haavisto ja Lea Pekkala. Ilmoittautumiset viim. 5.2. kirkkoherranvirastoon ma–pe klo 9–15, p. 09 8306 440 tai kaisa.aalto@evl.fi. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma klo 9.30–11. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset maanantaisin 18.30–20. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. ■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskariikäisille. Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Rukouspiiri ti 4.2. klo 17.30–18.30 sakasti.
• Yhteisvastuukeräyksen avauskonsertti su 2.2. klo 16 Korson kirkossa. Janne Maarala, piano. Jazzia, gospelia, virsiä, klassista musiikkia ja ikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. • Lava on vapaa – Open Stage -päivä ti 4.2. klo 14–20 Tikkurilan Olotilassa. Ilmoittaudu esiintyjäksi: olotila@evl.fi tai p. 09 830 6302 tai osallistu YV-lipaskeräykseen. • Nuorten yhteisvastuukonsertti ke 5.2. klo 18 Hakunilan kirkossa. Väliaikabuffet. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. • YV-pyrähdys 2.0. to 6.2. klo 18 Hämeenkylän kirkolla. Kreikkalaiset tanssit pastori Jaakko Karan johdolla. Raamattu- ja rukouspiiri ti 4.2. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke 5.2. klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 5.2. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Vaatevarasto avoinna to 6.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 6.2. klo 17.30. Lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli.
Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11. ■■ Kitaramusiikin helmiä su 2.2. klo 18. Janne Lehtinen, kitara. Torroban, Bachin, Villa-Lobosin ja Lauron kitaramusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Seniorikerho ti 4.2. klo 12.30–14. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30. ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 30.1. klo 17.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. ■■ Perhekahvila pe 31.1. klo 9.30–11. ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 31.1. klo 17–20. ■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background. Iltaehtoollinen su 2.2. klo 18. Ulla Pohjolan-Pirhonen. Sanan ja rukouksen ilta su 2.2. klo 18.45. Marja ja Seppo Kauhanen.
Kahvila Olotila avoinna maanantai-
sin ja tiistaisin klo 11–13.30. Ma 3.2. klo 12 fysioterapeutti Anita Korhosen jumppahetki. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille. Teetarjoilu. Lähetyspiiri ti 4.2. klo 18.30–20 srksali. ■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.
Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11. Seniorikerho ke 5.2. klo 10–11.30. ■■ Runebergin runoja ja musiikkia ke 5.2. klo 18. Kullervo Ahlroth ja Kari Jerkku. Yhteislaulua. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 5.2. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11. Raamattupiiri ti 4.2. klo 17.30–19. Kannu Kenraalintie 6
Olotila-kahvila ti 4.2. klo 11–13.30. Sydänyhdistyksen liekkikahvila. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. ■■ Äiti–lapsi-ilta ti 4.2. klo 17.45– 19.15. Ulkoilua; mäenlaskua. Liukurit ja pulkat mukaan.
Muualla
Jääkiekkoretki Talviklassikko-ot-
teluun Olympiastadionille la 1.3. Liput 35 e. Sitovat ilm. 7.2. menn. Helena Teerioja, p. 050 310 7189, helena.teerioja@evl.fi. Matka Lutherin ja Bachin jalanjäljille 1.–5.5. Muutamia vapaita paikkoja. Hinta 1288 e. Tied. ja ilm. Kari Jerkku p. 050 4145244 tai Ulla Pohjolan-Pirhonen p. 040 5691731. Saapas-vapaaehtoisten koulutus la 8.2. klo 10–14 Myyrmäen kirkon nuorisotila. Ilm. ja tied. 6.2. menn. Vesa Laukkarinen, p. 050 346 0727. Kastettu Linnea Marianne Pitkänen, Freeti Henri Viljami Prittinen. Avioliittoon kuulutettu Kalle Henrik von Grönhagen ja Suvi Elina Kunelius. Hautaan siunattu Lahja Rauha Kyllikki Myyrä 91 v, Lisa Marita Sainio 80 v, Lauri Arvo Olavi Siljoranta 79 v, Kari Juhani Mäkinen 71 v, Raimo Uljas Oksa 70 v, Lea-Kaarina Lindell 64 v, Anna Maija Hämäläinen 64 v. Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre Diakonimottagning ti kl. 9–12. Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa på kyndelsmässodagen sö 2.2. kl. 10. M. Fagerudd. Kvällsmässa ons 5.2. kl. 18. M. Fagerudd. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 ■■ Familjemässa sö 2.2. kl. 12. M.
Fagerudd, övriga medv. Alexandra Blomqvist och Heidi Salminiitty. Insamlingen Gemensamt Ansvar 2014 startar. Dickursby kyrka och kapell Stationsvägen 12 B Veckomässa ons 5.2 kl. 8.30. M. Fagerudd. Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 3.2 kl. 9–12. Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören kören övar ti 4.2 kl. 13.15-15.30 i Helsinggård, Konungsvägen 2. Döda Etel Hildur Kristina Hynninen, 87 år. Vammaistyö Viittomakielisille
Viittomakielinen messu su 2.2. klo
13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Kuurojenpappi Elina Jokipaltion lähtöjuhla. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.2. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Kannelmäen raamattupiiri ti 4.2. klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Ohjaajana Terhi Mertala. Vieraana pastori Markus Ek. Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillinen yhdistys ry:n hartaustilaisuus su 2.2. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki. Miesten ilta ma 3.2. klo 18-21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomista ja uimista. Myyrmäen kerho ti 4.2. kello 13– 15 Myyrmäen kirkossa. Runebergin virret, diakoniapastori Lea Karhinen. Kahvitarjoilu. Retkipäivä Hvittorpissa su 2.3. klo 10–16 Hvittorpin kurssikeskus. Messu, lounas, tietokilpailu, ulkoilua ja kahvit. Retken hinta on 20 e. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä ti ja to klo 9–11, terhi.suonsivu@evl.fi tai p. 09 830 6278 tai 050 381 87 58. Tilausbussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9 ja Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 9.15 ja palaa takaisin Vantaalle noin klo 16.30. Päihdetyö Naistenryhmä 3.2. klo 14–16 dia-
koniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Minätalo -työskentelyä. Lisätietoja ryhmästä saa päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurmiselta, p. 050 381 8774. Päihdetyön päivystys ke 5.2. klo 14.30–16 Myyrmäen kirkon diakoniatoimistossa. Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Pidennetty aukiolo ti 4.2. klo 11–20.
Lava on vapaa – Open Stage -päivä klo 14–20 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittaudu esiintyjäksi: olotila@evl.fi tai p. 09 830 6302. Esim. klo 18 esiintyy itämaisen tanssin ryhmä Janan. Katso Facebookista esiintyjät. Yhteisvastuukeräyslippaaseen voi halutessaan laittaa rahaa. Pakolaisleirin sirkuskoulu -valokuvanäyttely 3.–28.2. Kirkon Ulkomaanavun rauhanlähettiläs Meeri Koutaniemen valokuvia Jordaniasta.
MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? Johann Strauss -konserttimatka
Kangas ja nappi -ostosmatka
Evita-musikaalimatka
2 pv Tallinnassa, lähtö 6.3.
2 pv Tallinnassa, lähdöt 21.3., 11.4., 9.5.
2 pv Tallinnassa, lähdöt 7.3., 8.3., 31.5.
119€
Tom Jones -konserttimatka
Rosalinde-balettimatka
2 pv Tallinnassa, lähtö 17.6.
2 pv Tallinnassa, lähdöt 8.2., 28.2.
129€
99€
Mustalaisruhtinatar -musikaali
99€
99€
2 pv Tallinnassa, lähdöt 19.3., 4.4., 7.5.
30 seconds to Mars -konserttimatka
My fair lady -musikaalimatka
Manon-balettimatka
2 pv Tallinnassa, lähtö 20.3.
2 pv Tallinnassa, 15.2., 6.3., 29.3.
2 pv Tallinnassa, lähdöt 22.2., 8.3.
129€
99€
99€
129€
Hinnat alk/hlö sis.laivamatkat, hotellimajoituksen 2hh aamiaisin sekä rtapahtumalipun/ohjelman. Lisätiedot matkapojat.fi/teemamatkat
KATSO KAIKKI MATKAMME JA VARAA matkapojat.fi - EI PALVELUMAKSUA!
Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät.
Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!
Kaikkea maan ja taivaan väliltä.
1990
8 00 Owe Wikström
Alister McGrath
Kaipauksen puolustus
Modernin teologian ensyklopedia
Kirja ihmisen kaipuusta näkymättömään, pyhään. 8,00 (30,40)
19,90 (89,70)
3 90
Wilfrid Stinisen
Rukoushuokauksia 9,90 (24,10)
9 90
Richard Bewes
Kaisa Raittila
Hyvää yötä Kirja rauhallisiin lukuhetkiin ennen nukkumaan menoa. 3,50 (18,00)
Ikonin hiljainen puhe 9,90 (25,10)
8 90
9 90
8 00
Hanna Ekola
Martti Luther
Maa on niin kaunis
Yksin armosta
Eletään todeksi unelmia sekä hämmästellään pieniä ja suuria ihmeitä. 8,90 (20,10)
Ajattomista teksteistä poimittuja katkelmia jokaiselle päivälle 8,00 (24,30)
7 00
9 50
1890
Juha Vähäsarja
Pia ja Mikko Pyhtilä
Heikki Oja
Joka päivä lupaus kantaa
Chapu chapu
Suomen kansan pyhimyskalenteri
9,50 (28,00)
MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI
Mukaansa tempaava kirja elämästä ja työstä Tansaniassa. 7,00 (27,00)
AVOINNA: ma–pe 9–17
puh. 020 754 2350
Toimintaa
18,90 (45,30)
www.sacrum.fi
hi i ht ol om al l a
vantaanseurakunnat.fi ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi
Kotiapua senioreille! Tarjoamme apua mm. • kodinhoitoon • peseytymiseen ja pukeutumiseen • kauppareissuun, lääkärillä tai harrastuksissa käymiseen Ota yhteyttä ja sovi maksuton tapaaminen, puh. 045 107 4488 www.kotipalvelukamomilla.fi
Lähde Suomen Raamattuopiston järjestämälle hiihtomatkalle Pallas-Yllästunturille. Majoitus 2hh tunturihotelli Vuontispirtissä. Lähtö bussilla Kauniaisista 16.4. klo 18.30. Paluu 22.4. klo 8.00. Hinta 590 €/hlö. Latuoppaina Kari Jutila ja Jokke Sell. Varaa paikkasi heti! Soita p. 09 5123 9134 tai maria.savolainen@sro.fi.
HERÄNNÄISSEURAT Su 2.2. klo 15 Pakarituvassa, Kirkkotie 45, Vantaa. Klo 16 Eeva-Maija Haukisen syntymäpäiväseurat Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, 2. krs. Pieni kahvikonsertti. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Ma 3.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2. Ti 4.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Klo 18 Pentin seurat Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. To 5.2. klo 18 Hiljaisuuden kappelissa. Kauppakeskus Iso Omena, 2. krs.
LAPPIIN PÄÄSIÄISEKSI
Etsitkö kotia? Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu
Samoille seuduille järjestetään myös Ruskamatka 6.-13.9. Lue lisää www.sro.fi/matkat.
Kotimaa24 taskussasi!
Lue uutisia ja blogeja K24 -applikaatiosta. Mukana myös uskontojen kalenteri. Ladattavissa Windows Marketplacesta.
Kotimaan matkaklubi
www.vantaanlauri.fi | www.vantaanseurakunnat.fi Ostetaan
Palveluja tarjotaan
Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.
KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).
P. 040 377 5159 *ONNI* (25 vuoden kokemuksella)
Hautauspalveluja NOUTOPALVELU TARVITTAESSA
Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!
Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14
Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti
• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %
Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031
Evita musikaalimatka Tallinnaan 8.-9.3.2014 Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea Evita musikaali. Kahden päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta nauttien. Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana Seija Kosunen. Matkaohjelma lauantai 8.3. klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa 1. krs Matkapoikien lähtöselvityksessä klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Bussi on ryhmää vastassa, majoittuminen Hotelli My Cityyn**** vanhan kaupungin sydämessä klo 16.00 kolmen ruokalajin illallinen ravintola Crussa klo 19.00 Evita musikaali sunnuntai 9.3. Aamiainen hotellissa, huoneiden luovutus. klo 12.30 retki Tallinnan Kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa juuri orkidea-aika klo 15.30 kuljetus terminaaliin klo 16.15 Bistro Buffet laivalla klo 16.30 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä klo 19.00 laiva saapuu Helsinkiin Matkan hinta: 220 e/ hlö / 2 hh + toimitusmaksu 10 e / tilaus 270 e / hlö / 1 hh + toimitusmaksu 10 e/ tilaus Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel *majoitus valitussa huonetyypissä 1 vrk *aamiainen hotellissa *kuljetus satama-hotelli *lippu Evita musikaaliin *3 ruokalajin illallinen ravintola Crussa *retki sisäänpääsyineen *Bistro-buffet illallinen laivalla. Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi
Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466
www.ergadesign.fi
KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%
OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA
KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA
Mitoin kuin mitoin
MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.
Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885
TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne
Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %. Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi
Hammashoitoa
Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)
✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi
Sirkka-Liisa Helenius
Vuokrata halutaan Terveydenhoitoa
HOITOPALVELUT KOTIIN !
* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne. 4
Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen
SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min. Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa
Lakiasioita Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.
16 Juuso Laitinen
Aikamerkki
Postikorttikapina
Sons of Abraham MCC:n presidentin Ari Santaharjun mielestä uskonasiat ja moottoripyörät ovat luonteva yhdistelmä.
Fotoarchiv, Aufbau Verlag/Gummerus
Kun Anna ja Otto Quangelin ainoa poika kuolee sodassa Ranskaa vastaan, hiljaiseloa viettänyt pariskunta aloittaa yksityisen kapinan Adolf Hitleriä vastaan. Otto alkaa kirjoittaa postikortteja, joista ensimmäiseen tulee teksti ”Äiti! Führer murhaa sinunkin poikasi.”
Pariskunta vie postikortteja löydettäviksi. Koska ihmiset pelkäävät, useimmat niistä päätyvät Gestapon käsiin. On vain ajan kysymys, milloin korttien löytöpaikkoja osoittavat nuppineulat kartalla johtavat pidätykseen. Vuonna 1947 kuolleen Hans Falladan kirja Yksin Berliinissä (Gummerus 2013) on uudelleenlöydetty klassikko, jonka taustalla on traaginen tositarina pienen ihmisen kapinasta pelon järjestelmää vastaan. Kirjan sivuilla heräävät henkiin sodanaikainen Berliini, sen kadut, talot ja kapakat sekä ihmiset. Pauli Juusela Hans Fallada herättää henkiin vuoden 1940 Berliinin.
Jeesuksen näköinen mies
Moottoripyöriä ja hiljentymistä MP-messut 31.1.–2.2. Helsingin Messukeskuksessa.
Helsingin Messukeskuksessa on pian paitsi komeita moottoripyöriä myös hieman erilaisia kirkonmenoja. Sunnuntaina 2.2. klo 12 MP-messuilla järjestetään Biker’s Church, jossa musiikista vastaa rautalankabändi. Jumalanpalvelus toteutetaan lyhyen kaavan mukaan ja rippikoululaiset saavat osallistumisesta merkinnän. Biker’s Churchin järjestää tamperelainen moottoripyöräkerho Sons of Abraham MCC,
joka tunnetaan myös muista hengellisistä tapahtumista ja hyväntekeväisyystempauksista. – Kerho perustettiin 2010. Voisin kuvailla meitä vaikka niin, että olemme sekundauskovaisia ja sellainen moottoripyöräkerho, jonka arvot ovat koti, uskonto ja isänmaa, kertoo Ari Santaharju, kerhon presidentti ja Tampereen seurakuntien liikuntakasvatustyöntekijä. Santaharju on erityisen iloinen siitä, että aloite jumalanpalvelukseen tuli MP-messujen järjestäjiltä. – Moottoripyöräily ja hengel-
liset asiat sopivat hyvin yhteen. Tuolla tien päällä moottoripyöräilijä on aina heikoilla, myös silloin kun on toiminut oikein. Jumalanpalveluksen jälkeen messukävijöillä on mahdollisuus jutella Biker’s Church -tiimin kanssa. Tarjolla on myös Wonderful Land -yhtyeen rautalankamusiikkia ja mahdollisuus seurata Abraham Ladies -ryhmän tanssiesitystä. Abraham Ladies on naisten perustama moottoripyöräkerhoa tukeva ryhmä, jota yhdistää kiinnostus moottoripyöriin ja vintageen. Hanna Antila
Näin Ari Santaharju kuvailee Biker’s Churchia: ”Se tarjoaa koettavaa ja siellä voi tulla vahingossa hiljentyneeksi.”
Kun äiti ei ole terve Keräsen kuvaamo
Sarianna Vaara: Huomenkellotyttö. Like 2013.
Omakohtaisessa esikoisromaanissaan Sarianna Vaara kuvaa naiseksi kasvavaa Annaa, joka elää skitsofreniasta kärsivän kirjailijaäitinsä kanssa. Sairaanhoitajaksi kouluttautuneen Vaaran oma äiti oli kirjailija Maria Vaara, joka aikanaan kirjoitti romaaneja mielisairaudestaan. Annassa on paljon varhaiskypsää selviytyjää. Hän rekisteröi tarkasti äidin olotiloja. Hän tietää tautien nimet ja lääkkeet, mutta lukee vasta opiskeluai-
Sarianna Vaaran äiti sairasti skitsofreniaa
kana äitinsä kirjat. Niiden kautta Annalle avautuu syvempi ymmärrys tämän tautiin ja heidän suhteeseensa. Raskaasta aiheestaan huolimatta kirja ei masenna. Äidillä on terveinä jaksoina selväjärkinen ote elämään. Ja silloin kun äiti ei jaksa, kylältä löytyy aikuisia, jotka auttavat. Häpeää tyttö ei juurikaan kanna. Omatekoiset sanat ja kielileikit ovat äidin ja tyttären yhteinen aarreaitta. Kirja on suora, konstailematon ja puhutteleva. Itsenäistyvä Anna kyselee, miten irrottautua sairaan ja manipuloivan äidin otteesta. Äidillä kun on aina ollut se toinenkin puoli: hellä, pehmeä ja rakastava. Kristina Svensson
Brasiliassa asustaa mies, joka uskoo vakaasti olevansa uudelleen syntynyt Jeesus Kristus. Juttu juontaa juurensa vuoteen 1979, jolloin Inri Cristo kuuli Jumalan puhuvan hänelle. Hän aloitti hengellisen vaelluksensa, joka ei ole sujunut ihan kommelluksitta. Saarnamatkojensa seurauksena hänet on pidätetty yli 40 kertaa ja hänellä on porttikielto Englantiin, Yhdysvaltoihin ja Venezuelaan. 66-vuotiaalla Inri Cristolla on kuitenkin myös uskollisia seuraajia. Iäkkäin heistä on toiminut opetuslapsena jo 32 vuotta. Hämmentävä hahmo on perustanut myös oman kirkkokunnan ”Soustin”.
Se toimii maatilalla, jonka nimi on Uusi Jerusalem. Siellä Cristo seuraajineen viljelee banaaneja, mangoja ja avokadoja. Monet ovat väittäneet miestä mielenvikaiseksi. ”Saatan olla hullu, mutten tyhmä”, hän itse toteaa. Kristushahmosta raportoi englantilainen Daily Mail. Krista Susi
Jumalan hullu?
3 x rakkausromaani Arturo Pérez-Reverte: Kohtalon tango. Like 2013. Elämässä ei pidä epäröidä. Herrasmiesvaras Maxin ja häikäisevän Mechan tapaamiset Buenos Airesissa, Espanjan sisällissodan aikaisessa Nizzassa ja viimein kuusikymppisinä Italiassa muodostavat kirjan vangitsevan kehystarinan. Arturo PérezReverte ei lankea siirappiin, vaan kaiken yllä leijuu tangon haikea syke ja ohi kulkevan rakkauden suru. Sanna Tahvanainen: Kuningatar. Schildts & Söderströms 2013. Kun kuningatar rakastaa, hän muistuttaa tavallisia kuolevaisia. Ensin Viktoria itsenäistyy hallitsevasta äidistään. Sitten hän hakee tasapainoa prinssipuoliso Albertista. Viimein voimia mittaa oma vanheneminen. Tahvanaisen lause on syvä ja kirkas. Hänen Viktoriansa on aito ihminen. ”Kaikki tarvitsemasi on sinussa itsessäsi”, kuuli 1800-luvulla Iso-Britanniaa hallinnut kuningatar jo varhain. Stefan Moster: Rakkaat toisilleen. Siltala 2013. Elämän hallinta ei onnistu, oppivat kirjan päähenkilöt Ines ja Daniel. Muodikas koti Hampurissa alkaa kumista tyhjyyttään, kun lasta ei kuulu. Hedelmöityshoidoissa tramppaavat puolisot alkavat yhä enemmän kätkeytyä toisiltaan. Kumpikin tarkkailee, tekee ja ajattelee paljon enemmän kuin puhuu. Rakastaminen ei totisesti ole helppoa. Marja Kuparinen