Lauri 2014 nro 5 (6 2)

Vantaan Lauri 5 • Armon asialla • 6.2.2014 • www.vantaanlauri.fi

Etäsuhteesta yhteen

5

Ulkonäköpaineet ajavat kauneusleikkauksiin 6

Mikä sinua pyörittää?

10

Ilmapiiri oli myönteinen ja toiveikas.

Vantaa kasvoi kaupungiksi 1970-luvulla Jumala huolehtii enemmän kuin me ehdimme murehtia – Eero Huovinen

2

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Hans von Schantz

2 Phumzile Mabizela vieraili Suomessa kartoittamassa yhteistyömahdollisuuksia Suomen Lähetysseuran kanssa.

Waterloo ja Vantaa Vuonna 1974 täytin 11. Aloitin syksyllä oppikoulun naapurikunnassa. Ehdin käydä sitä kaksi vuotta ennen kuin koulu muuttui peruskouluksi.

Myös Vantaalla valmisteltiin silloin peruskoulua. Vuodenvaihteessa 1974 Vantaa muuttui kauppalasta kaupungiksi. Helsingin pitäjä 2014 -vuosikirjan mukaan ”kyse oli myös kunnan itsenäisyydestä, olihan Helsinki koko ajan aktiivinen ja halukas liittämään yhä lisää kunnan alueita itseensä”. Tekstiä lukiessa tuli vahva tuttuuden tunne, déjà-vu. Mikään ei taida olla uutta auringon alla.

Jos Vantaan – tai sitä edeltäneen Helsingin maalaiskunnan – halu pysyä itsenäisenä olisi herännyt aiemmin, Vantaa olisi nyt suurkaupunki. Täällä olisi lähes 600 000 asukasta ja Helsingissä hiukan yli 200 000. Helsinki on kasvanut maalaiskunnan luovuttamille maille.

Moni vantaalainen ei välttämättä osaa vastata, mihin kaupungin seitsemästä luterilaisesta seurakunnasta kuuluu, vaan vastaa Vantaan seurakuntaan. Vuonna 1973 Vantaalla oli sen niminen seurakunta, joka vaihtoi nimensä Vantaankosken seurakunnaksi.

Vantaan seurakunnissa kastettiin 1970-luvun puolivälissä enemmän lapsia kuin nyt. Kaupunkiin muutti paljon nuorta väkeä ja kirkkoon kuuluivat lähes kaikki. Hautauksia oli yli puolet vähemmän. Perheitä tuettiin jo silloin päivä- ja vekkulikerhoilla ja iltapäiväkerhotoimintaa aloiteltiin. Perheneuvonnalle avattiin toinen toimipiste Myyrmäkeen. Yllättävää ennakkoluulottomuutta osoitti, että ruotsinkielinen seurakunta piti diskoa, jolla puututtiin nuorten juomiseen kirkkopuistossa. Siellä soi varmaan Waterloo, jolla Abba voitti euro­ viisut.

Kolumni

Ihan tavallista vain Sauli Niinistö, tasavallan presidentti, pani virkaan tultuaan liikkeelle hankkeen, joka sai nimekseen Ihan tavallisia asioita. Tarkoitus on tukea lapsia ja nuoria, että he pysyisivät kiinni elämässä. Vastuu kuuluu jokaiselle, ei vain viranomaisille. Kysy itseltäsi, mitä sinä voit tehdä lähellä elävän lapsen ja nuoren hyväksi.

Hankkeen idea on, että aloitetaan ihan tavallisista asioista, arkikeinoista. Pienet askeleet, jotka voidaan ottaa, ovat tehokkaampia kuin suuret tavoitteet, joihin ei koskaan päästä.

Nettisivuilta www.tavallisia.fi löytää monenlaisia vihjeitä lasten ja nuorten tukemiseksi. Monet keinot ovat tuttuja, mutta tahtovat silti usein unohtua. Kertaus ei ole pahitteeksi. Pari esimerkkiä: Arki sujuu paremmin, jossa sillä on rytmi.

Säännöllinen elämänmeno luo turvaa. Ystävällisyys auttaa tulemaan toimeen toisten kanssa. Hyvä kaveriporukka vahvistaa. Apua saa pyytää ja apua pitää antaa.

Tavallisuudessa on voimaa. Tavalliset asiat ratkaisevat sen, millaiseksi elämä muodostuu. Erikoisuudet voivat olla kiehtovia, mutta ne myös vanhenevat nopeasti. Uutuudet stressaavat ja kiihdyttävät.

Vanhemmuuteen riittää, että ollaan, läsnä, rinnalla ja yhdessä. Ei tarvita kummallisia konsteja. Ihan tavalliset asiat auttavat.

Myös kirkossa tavalliset asiat ovat tärkeimpiä. Uskokin on ihan tavallinen asia, enemmän olemista kuin tekemistä. Riittää, että muistaa luoda silmät taivaaseen. Rukouksen voi mumista sydämessään. Jumala huolehtii enemmän kuin mitä me ehdimme murehtia.

Kaikkein tavallisin, mutta vaikuttavin kirkon toimintamuoto on äidin iltarukous. Yhdellä rukouksella pärjää. ”Ilta on tullut, Luojani, armias ole suojani.” Lisäsanat löytyvät virsikirjasta, numero 563.

Tätä iltarukousta voi laulaa lapsena ja sen voi laulaa vanhuksen haudalla. Tavallisen virren varassa selviää taivaaseen asti.

Eero Huovinen piispa

Kirkkoja tarvitaan mukaan hiv:n ehkäisyyn Hiv-positiiviset uskonnolliset johtajat kamppailevat ennakkoluuloja ja syrjintää vastaan.

Eteläafrikkalainen Phumzile Mabizela on hiv-positiivinen.

Hän on myös presbyteerikirkon pappi, naimisissa ja äiti.

– Tämä kaikki on mahdollista, koska tunnen oikeuteni ja minulla on ollut hiv:stä tarpeeksi tietoa tehdäkseni vastuullisia päätöksiä, Mabizela kertoo.

Saman mahdollisuuden kokonaiseen elämään hän haluaisi tarjota muillekin tartunnan saaneille. Siksi hän perusti vuonna 2002 Inerela+-järjestön yhdessä seitsemän muun hiv-positiivisen uskonnollisen vaikuttajan kanssa.

Nykyisin Mabizela on Inerela+:n johtaja. Järjestössä on noin 10 000 jäsentä eri puolilta maailmaa. Afrikassa on 18 kansallista verkostoa. Myös Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa on omat verkostonsa. Mukana on kristittyjen lisäksi esimerkiksi muslimeja, hinduja, buddhalaisia ja bahaita.

– Päämääränämme on hiv/aidsiin liittyvien ennakkoluulojen ja leiman poistaminen. Kun me uskonnollisina johtajina kerromme avoimesti tilanteestamme, se auttaa muitakin puhumaan sairau-

destaan ilman pelkoa ja häpeää, Mabizela kertoo.

– Unelmamme on maailma, jossa ketään ei syrjitä hiv:n takia ja jossa ei enää tule uusia tartuntoja eikä aidsiin kuolla.

homot. Nyt muutosta on tapahtunut ja saarnoissa kuulee myös toivon ja elämän viestejä.

– Kirkkojen pitäisi auttaa ihmisiä ymmärtämään, että hiv on virus, ei moraalikysymys. Eikä se ole vain lääketieteellinen ongelma, vaan siinä on kyse myös yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, Mabizela sanoo.

Inerela+ uskoo koulutuksen voimaan. Uskonnollisille yhteisöille järjestetään koulutusta esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja köyhyydestä, sillä niillä kaikilla on vaikutusta hiv:n leviämiseen. Mitä heikommassa asemassa joku on, sitä alttiimpi hän on tartunnalle.

– Käsittelemme myös aiheita, joista puhuminen koetaan uskonnollisissa yhteisöissä vaikeaksi, kuten seksuaalisuutta ja maskuliinisuutta. Monet ovat koulutusta saatuaan muuttaneet asenteitaan, Phumzile Mabizela kertoo.

Uskonnollisten yhteisöjen kouluttaminen on hänen mukaansa tärkeää, koska ne ovat monille merkittävä auktoriteetti. Ne ovat myös syyllistyneet hiv-positiivisten leimaamiseen ja eristämiseen.

– Alkuvaiheessa ne julistivat, että hiv:n saavat vain syntiset ja

Mabizelan kotimaassa EteläAfrikassa kymmenisen prosenttia väestöstä on hiv-positiivisia.

Alueelliset erot ovat suuria: hänen kotikylässään virusta kantoi muutama vuosi sitten 45 prosenttia asukkaista.

– Hiv kosketti kaikkia, ja hautajaisia oli viikoittain. Nyt tilanne on muuttumassa, kun tehokasta lääkitystä on saatavilla. Monet elävät paljon pitempään.

Mabizela onkin vakuuttunut siitä, että aidsin leviäminen Afrikassa on pysäytettävissä.

– Hoidot ovat kehittyneet ja rokote on kokeiluasteella. Paljon on kuitenkin tekemistä vielä siinä, että naiset uskaltaisivat vaatia kumppaneiltaan turvaseksiä.

Se on hankalaa varsinkin naimisissa oleville naisille. Tarvitaan myös neuvontaa hiv-positiivisina syntyneille nuorille, jotka nyt ovat perheenperustamisiässä.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Jouluradion kuuntelu kasvoi pääkaupunkiseudulla ›› Kirkon todistuksista perittävät maksut nousevat ›› Päiväkummun seurakuntataloa esitetään purettavaksi ›› Seurakunnille yli kahden miljoonan euron vuokrasopimus Vantaan Lipstikasta Kannen kuva Vantaan kaupunginmuseo

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Eronneiden tukena Lauri Anttila, perheneuvoja: ”Ero tuo tullessaan surua, yksinäisyyttä ja aika usein vihaa. Ero merkitsee myös luopumista, arjen ongelmia ja käytännön järjestelyjä. Osa joutuu pohtimaan eron jälkeen lapsiin liittyviä kysymyksiä.

Eroryhmässä voi keskustella näistä asioista muiden saman kokeneiden kanssa.

Kun huomaa, että erot ovat erilaisia ja parisuhteet päättyvät monista eri syistä, voi ehkä olla armollisempi itseään kohtaan.

On muitakin, joille on käynyt näin.

Ryhmässä voi kuulla, miten muut ovat selvinneet eroon liittyvien asioiden ja tunteiden kanssa. Jos itse on jumissa jonkun asian kanssa, vertaisryhmässä voi nähdä, että tilanteesta on mahdollista päästä eteenpäin.”

Soili Pohjalainen

Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen eroryhmä alkaa maaliskuussa Tikkurilassa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.2. mennessä p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

4

Väitellään

Vain päihteet koukuttavat, Tuukka Tammi!

Ihminen on luonnostaan riippuvainen monista asioista.

ta. Lääketieteellinen diagnoosi koskee kuitenkin vain päihteitä. Psykiatrian piirissä mietitään kuitenkin paraikaa diagnostiikan laajentamista myös niin kutsuttuihin toiminnallisiin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen.

Eri riippuvuuksiin suhtaudutaan eri tavalla.

Tuukka Tammi tutkii addiktioita eli riippuvuuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Addiktoituminen on häpeällistä ja tuomittavaa.

– Kun kyse on selvästi haitallisista riippuvuuksista, niin kyllä häpeä on usein kuvassa mukana. Addiktion nimissä toisaalta myös leikitellään ”muka” kontrollin menetyksellä, kun kerrotaan, että ollaan koukussa vaikkapa liikuntaan, makeisiin tai tvsarjaan. Tällöin leikitellään myös asiaan liittyvällä häpeällä ja tuomittavuudella.

Markku Mattila

Ihminen ei voi tulla riippuvaiseksi muusta kuin päihteistä.

– Ihminen on luonnostaan riippuvainen monista asiois-

Apu napin painalluksen päässä

– Tämä on ilmeistä. Jokainen voi miettiä omaa suhtautumistaan vaikkapa tupakka-, alkoholitai huumeriippuvuuteen, tai sitten rahapelaamiseen, työnarkomaniaan tai nettiriippuvuuteen.

Tottumus on sama asia kuin riippuvuus.

– Tottumus on toinen luonto, sanotaan. Kyllä tottumus ja riippuvuus ovat selkeästi sukulaisia, mutta juuri sen vuoksi, että nämä kaksi pystyttäisiin erottamaan toisistaan, on tärkeä luoda diagnostiikkaa ja muita haitallisen riippuvuuden kriteerejä.

On hyviä ja pahoja addiktioita.

– Kyllä. Mutta hyvyys ja pahuus ovat myös katsojan silmässä. Työnarkomania voi olla työnantajan ja shoppailuriippuvuus kaupan kannalta hyvä asia, mutta yksilön kannalta ne eivät sitä ole.

Riippuvuudet pyörittävät koko yhteiskuntaa.

– Kulutusyhteiskunta pyörii jatkuvien uusien halujen synnyttämisen ja niiden tyydyttämisen kehässä. Mutta on väite osin totta konkreettisemminkin: esimerkiksi alkoholi- ja rahapelituotoilla pyöritetään merkittävää osaa yhteiskunnasta, ja riippuvuuksista aiheutuvat haitat työllistävät kokonaisia ammattikuntia ja vaativat huomattavia yhteiskunnallisia panostuksia.

Media oikoo ihmisten vääriä käsityksiä riippuvuuksista.

– Joskus niinkin, mutta kyllä median tiedoista ja sen luomista mielikuvista löytyy paljon korjattavaakin. Uudet toiminnalliset riippuvuudet, esimerkiksi pelit, netti, työ ja seksi, ovat medialle usein pikemmin viihdettä kuin vakavaa asiaa. Päihderiippuvuutta puolestaan kuvataan turhan usein toivottomana tilana.

Ei se sitä ole: riippuvuudesta voi oppia pois.

Mielikuvat ja arvot vaikuttavat siihen, miten riippuvuuksiin suhtaudutaan.

– Kyllä. Mielikuvat ja arvot vaikuttavat myös riippuvuudesta kärsivän omiin käsityksiin tilastaan ja siten hänen toipumismahdollisuuksiinsa. On eri asia, käsitelläänkö samaa tekoa syntinä, rikoksena vai aivosairautena.

Nina Riutta

Myös ateria- ja kauppakassipalvelut

turvapuhelinpalvelut Turvapuhelimen avulla asiakkaalla on mahdollisuus itsenäiseen ja turvalliseen asumiseen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. perinteinen tai paikantava turvapuhelin lisälaitteet kuten ovi- ja kaatumishälyttimet Hälytyskeskuksemme palvelee ympäri vuorokauden. Puheluun vastaa aina pelastustai terveydenhuoltoalan ammattilainen, joka tarvittaessa lähettää avun sovitusti paikalle.

Tilaa jo tänään!

Turvapuhelinpalvelut puh. 020 581 3480 ma-pe 8-15.30 | turvapuhelin@mainiovire.fi Ateriapalvelut puh. 020 581 3660

Lue lisää www.mainiovire.fi/turvapuhelin Lestadiolainen

UUSHERÄYS www.kotimaapro.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 9.2. klo 14 Vanhurskaus Heikki Hilvo ja Raimo Vanninen

Nyt lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi www.askellehti.fi

5

Muutosvoima Jani Laukkanen

Taina Kivinevaa jännittää vähän, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Jeesus sanoo: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” Eli saamme kaiken mitä tarvitsemme. Jeesus puhui paljon Jumalan valtakunnasta ja se on ollut olemassa aina maailman perustamisesta lähtien. Meidän ei siis tarvitse ryhtyä sitä rakentamaan vaan ottaa se vastaan.

Ihmisellä näyttää olevan luontainen tarve alistua totalitarismin valtaan. Siitä ovat esimerkkinä muun muassa kommunismi, natsismi ja fasismi. Mutta ne tekevät ihmisistä orjiaan ja pysyvät pystyssä vain pakkovoimin. Sen sijaan Jumalan totalitaristinen valta tekee meistä vapaita.

Jumalan valtakunnan vastaanottaminen merkitsee alistumista Jumalan tahtoon. Luemme Isä meidän -rukouksessa: ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Jumalan valtakunnan tuleminen määritelläänkin Jumalan tahdon eli kristillisen elämäntavan toteutumiseksi. Nykyinen länsimainen demokratia vapauksineen on johtanut moraalittomuuteen. Ihminen kaipaa luonnostaan auktoriteettia elämäänsä. Se määrittelee, miten meidän tulee toimia.

Eräs kirurgi on sanonut: ”Mikä on oikein moraalisesti, kristinuskon mukaan, on aina terveellistä fyysisesti.”

Kristillinen elämäntapa on siis kirjoitettu meihin jo luomisessa. Talousmies Stanley Jones sanoi sen kirjassaan Pyhiinvaeltajan laulu näin: ”Moraalisesti oikea asia, kristillinen ratkaisu, on aina taloudellisesti edullinen.” Epäkristillinen ratkaisu on epäterveellinen fyysisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.

Kari Jutila, Espoo

Vuosi vapaalla Taina Kivineva päätti hellittää hetkeksi.

Idea sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Taina Kivineva teki pientä remppaa sulhasensa vanhassa kotitalossa Iitissä.

– Sanoin Pekalle, että ”voi vitsi kuule! Eiköhän me tehdä sellainen juttu, että minä jään vuorotteluvapaalle ja tulen tänne vuodeksi remontoimaan tätä huushollia”.

Nyt Hakunilan seurakunnan hallintosihteeri istuu vuorotteluvapaalla entisen kotinsa pöydän ääressä. Aikuiset tyttäret jäivät asumaan heidän Vaaralan-asuntoonsa, ja Taina muutti Lahteen Pekkansa kanssa. Alkuperäinen remppaidea jalostui matkan varrella.

– Mietin, että tarvitseeko vuorotteluvapaalle kuitenkaan asettaa niin yleviä tavoitteita. Jos töissä aina paahdetaan täysillä, onko mitään järkeä tehdä sitä samaa vapaalla?

– Jokapäiväisen remontoimisen sijaan asetin lopulta itselleni kaksi tavoitetta: olen Pekan kanssa ja nautin elämästä.

Paussi normaaliarkeen tuli Tainalle mieleen myös sen vuoksi, että hänestä tuntui, että työ vei liikaa voimia. Kun tuli illalla kotiin, ei olisi enää jaksanut juuri mitään.

– Mietin, onko minun elämäni nyt tätä. Vaikka työni on kivaa ja innostavaa ja työkaverit mukavia, niin tuntui, että halusin elämältä jotain muutakin.

Tähän asti, eli kuusi ja puoli vuotta, Tainan ja Pekan suhde on ollut etä- ja viikonloppusuhde. Mies kun ei voi maatilaansa muualle siirtää, Tainalla on oma työnsä Hakunilassa ja tyttärien opinnot olivat kesken.

– Olemme tavanneet Pekan kanssa viikonloppuisin. Kesällä olemme olleet enemmän hänen luonaan ja talvisin minun luonani. Alituinen matkustaminen alkoi kyllä jo väsyttää.

Tainan mielestä haastavinta etäsuhteessa on se, kun ei näe toista tarpeeksi ja on ikävä.

– Mutta toisaalta taas ei ole ollut sellaistakaan oloa, että olisimme kaukana toisistamme, kun olemme olleet molemmat niin sitoutuvaisia. Kun asuimme erillämme, soittelimme joka ilta vähintään sen verran, että sori, tänään en ehdi puhua, heippa.

Tainan mukaan etäsuhteessakin tarvitaan pelisääntöjä.

– On tärkeää sopia, milloin seuraavan kerran nähdään. Jos

sitä ei tee, jää ihmeellinen lilluva olo, että koskahan me nähdään vai nähdäänkö ikinä.

Elämästä nauttiminen on Taina Kivinevalle ainakin sitä, että hän saa liikkua, lukea ja tehdä käsitöitä. Sukulaisten ja ystävien tapaaminen on myös mieluista. Ulkomaanmatkakin olisi kiva.

– Kirjastokortti Lahden kirjastoon on hankittu ja olen ilmoittautunut naisvoimistelijoiden jumppiin. Tänä vuonna haluan saada jotain näkyvää käsilläni aikaan, mutta haluan myös levätä, ja toivon, etten ahnehtisi liikaa tekemistä.

Vuorotteluvapaakorvaus on 70 prosenttia ansiosidonnaisesta päivärahasta. Normaalia pienempiin tuloihin täytyy asennoitua.

– Surkuttelin Pekalle, että voi miten vähän rahaa nyt tulee. Pekka sanoi, että ”ajattele, miten paljon sinä saat rahaa, etkä tee mitään”.

Taina ja Pekka ovat tutustuneet kotikaupunkiinsa kävelyretkillä. Uuden kodin olohuoneen lattialla on levällään 1500 palan palapeli, jota he kokoavat yhdessä.

Nina Riutta

Kunpa voisin todeta opettaja Ritva-Liisa Harjumaan kirjoitukseen (Vantaan Lauri 30.1.) koulukiusaamisesta, että ”ei voi olla totta”! Ikävä kyllä en voi. Tuntuu hurjalta, että tämän päivän Suomessa toimitaan näin. Ihan jo maalaisjärjellä ajattelisin, että kiusaaja olisi se, joka joutuisi vastaamaan teoistaan, ei kiusattu. Miksi se kuitenkin on kiusattu, joka istuu kuraattorin puheilla, vapautetaan tunneilta, joilla olisi kiusaajan kanssa, ja pahimmassa tapauksessa joutuu vaihtamaan koulua?

Onko tämä se esimerkki, jonka yhteiskunta ja vanhemmat haluavat lapsille antaa? Ymmärrän koulun ja opettajien resurssien vähyyden, mutta onhan asialle tehtävä jotain. Koululla täytyisi olla voimavaroja puuttua tilanteisiin muullakin tavalla, vaikka kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti kodille. Lasten kasvatus ei aina ole niin helppoa, mutta kannetaan me vanhemmat vastuumme ja huolehditaan, että lapsistamme kasvaa kelpo kansalaisia. Helpompaahan toki on olla lapselle nuorelle se miellyttäjä ja kaveri.

Lapsi tarvitsee rajoja ja pettymyksiä elämässään ja meidän vanhempien tehtävä on tuoda ne lapsen elämään.

Kun omalla kohdalla on kaikki hyvin, ei ehkä tule ajatelleeksi, millaista on kiusatun lapsen tai nuoren elämä.

Edes aika ei paranna kaikkia haavoja.

Kaisu Hyttinen, välittävä äiti ja perhepäivähoitaja

Ritva-Liisa Harjumaa (Vantaan Lauri 30.1.) sanoi kiusaamista öykkäröinniksi. Öykkäröinti on osuva ilmaus, mutta se ei riitä kuvaamaan kiusaamistekoa. Ilmaus ”saatanan kynnet sydämen ympärillä” (Antti Nylén, Tunnustuskirja, s. 134) valottaa kiusaamisen tunnusmerkistöä. Kiusaaminen on rikos, jota pitää arvioida samalla tavoin kuin pahoinpitelyä. Vuosia jatkuneesta kiusaamisesta jää kiusatulle aina vaurio.

Aikuisiakin kiusataan. Kiusattu joutuu lähtemään. Näin käsitellään kiusaamista työpaikalla ja koulussa. Etenkin, jos kiusaaja on arvoasetelmassa ylimpänä, pilkkaringin päällikkö.

Pirkko Eerola-Pilvi, OTK, EO

6Puhtaasti ulkonäkö-

syistä tehdyt leikkaukset asiakas maksaa itse.

Esimerkiksi isommat rinnat maksavat 3500–10 000 euroa.

Kauneutta kirurgialla Ulkonäkökirurgiaa tehdään ja markkinoidaan yhä enemmän – myös nuorille, terveille ja kauniille.

Teksti Tarja Kivimäki Kuva Sirpa Päivinen

L

ääkärin valassa valmistuvat lääkärit vannovat päämääränään olevan ”terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja kärsimysten lieventäminen”. Entä, kun kyse ei ole sairauden hoidosta? Miten lääkärin tulisi suhtautua nuoren ja terveen toiveisiin? Voiko ulkonäkökirurgia olla ristiriidassa lääkärin etiikan kanssa?

– Esteettistä kirurgiaa tekevät Suomessa vain harvat lääkärit ja toimenpiteitä tehdään vähän, perustelee Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Saarni. Lääkärin etiikka -kirjan uusitussa painoksessa aihetta ei käsitellä.

Kosmeettisesta hammashoidosta sen sijaan todetaan ”kauneuden ja nuoruuden ihannoinnin heijastuvan myös odotuksiin hammaslääkärin antamasta hoidosta”.

– Lapsen suuhun laitetaan

rautaa vuosikausiksi. Oikomishoidot ovat isoja prosesseja, niitä tehdään yhteiskunnan kustannuksella ja käytännössä usein kosmeettisista syistä – silti niitä ei kyseenalaista kukaan, Saarni sanoo.

kolmisen vuotta. Siluetissa leikataan myös rintasyöpäpotilaita ja tehdään korjaavaa kirurgiaa.

– Tavoitteeni on tyytyväinen potilas. Minua motivoi se, että tietotaidollani ja osaamisellani pystyn auttamaan.

Yhä enemmän kaikenikäisiä potilaita

Turvallisuus ennen muuta

Tiedetään, että kauneuskirurgia yleistyy, mutta leikkausten kokonaismäärää ei tunneta. Toimenpiteitä ei tilastoida, koska potilas maksaa ne itse. Sairaalat eivät halua antaa tietoja asiakasmääristään ja lisäksi osa leikkauksista tehdään Tallinnassa.

Plastiikkakirurgi Katja Puumanen Sairaala Siluetista kertoo asiakkaidensa enemmistön olevan 25–45-vuotiaita. Kymmenisen prosenttia on 18–25-vuotiaita. Kaikenikäisiä asiakkaita on tullut lisää.

Puumanen toimi pitkään rintasyöpäkirurgina ja on keskittynyt esteettiseen kirurgiaan nyt

Terveydenhoidossa on menty kohti kuluttajalähtöisyyttä.

Palvelunsa itse maksava asiakas voi pitää oikeutenaan vaatia mitä vain. Jos vastaanotolle tuleva

haluaa suurentaa rintansa, Puumanen selvittää aluksi, miksi.

– En tee toimenpidettä, jos huomaan, että kyseessä onkin puolison eikä potilaan oma toive.

Puumanen puhuu ”potilaasta”, ei ”asiakkaasta”, myös esteettisen kirurgian kohdalla. Eikä asiakas ole aina oikeassa. Puumanen ei tee sellaista, mitä ei pidä järkevänä tai minkä tavoitteita hän ei pidä realistisina. Esimerkiksi, jos hyvin pienirintainen haluaa suuret silikonit. Tai

”Oikomishoitoja tehdään usein kosmeettisista syistä. Silti niitä ei kyseenalaista kukaan.”

Samuli Saarni

7 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Mahdollisuudesta ulkonäön muokkaukseen ei saisi tulla sosiaalinen pakko.”

Jarno Eskelinen, 38, toimittaa ruokaa vähäosaisille

Maarit Hytönen

jos kyseessä näyttää olevan potilas, joka kiertää kirurgilta toiselle haluten yhä uusia leikkauksia.

– Katson kudokset, luuston rakenteen sekä sen, onko potilas psyykkisesti tasapainossa.

Implanttien täytyy olla kooltaan potilaalle ja kudoksille turvalliset ja johtaa luonnolliseen lopputulokseen.

– Muutama nuori nainen olisi halunnut heille leikattujen implanttien tilalle uudet, entistä suuremmat. Kieltäydyin.

Jos vastaanotolle tulee 18-vuotias, joka haluaa suuremmat rinnat, Puumanen kehottaa odottamaan pari vuotta. Hän kertoo leikanneensa kaksi tämänikäistä neuvoteltuaan asiasta pitkään.

Tosi-tv-sarjojen nuorten naisten ylisuuret silikonirinnat ovat hänen mielestään ”karsean näköiset”, ja tämäntyyppinen kehonkuvan korostaminen voi vääristää nuorten käsityksiä.

Toisaalta esteettiseen kirurgiaan suhtaudutaan edelleen kovin mustavalkoisesti ja potilaita syyllistetään turhaan.

– Erästä potilastani oli kiusattu pienistä rinnoista koko kouluiän. Lopulta hän sairastui anoreksiaan ja halusi neljän lapsen jälkeen vihdoin rinnat.

Alaikäisen rintojen muokkaus on Puumasen mukaan aiheellista vain lääketieteellisistä syistä.

Köyhässä Brasiliassa isommat rinnat tai muodokkaampi takamus voidaan saada jo rippilahjaksi. Suomessa ollaan maltillisempia, ja käytettävät implantit ovat pienempiä kuin muualla maailmassa.

Ei täyteainehoitoja nuorille Lääkäriliiton Samuli Saarnin mielestä oleellista eettiseltä kannalta on potilaan itsemääräämisoikeus. Se ei toteudu, jos tehdään turha, mahdollisesti kivulias ja peruuttamaton toimenpide, kuten lasten ympärileikkaus, ilman potilaan suostumusta.

– Eettinen ongelma muodostuu myös silloin, jos sairaat jäävät hoidotta lääkäreiden kadottua yksityiselle puolelle.

Katja Puumasta huolestuttaa pistoksilla annettavien täyteai-

nehoitojen voimakas lisääntyminen. Huuliaan täyttävät nimenomaan nuoret naiset, joilla ei vielä ole mitään ikääntymisen merkkejä. Heille hän ei suostu täyteaineita laittamaan.

Lääkärin etiikka -teoksen mukaan ”Potilaalla ei voi olla oikeutta vaatia lääketieteellisesti perusteettomia hoitoja, eikä niitä pidä antaa, vaikka potilas maksaisi ne kokonaan itse.

Useimmissa hoidoissa on riskejä, ja niihin käytetyt resurssit (muun muassa lääkärin työaika) ovat aina jostakin pois”.

Jumalan silmissä olet kaunis sellaisenaan Eettisiin kysymyksiin perehtynyt tutkija Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta to­teaa ulkonäkökeskeisyyden olevan laajempi asia kuin vain yksilön yksittäinen päätös.

– Pärjätäkseen esimerkiksi työelämässä ihminen saattaa kokea, että itseä pitäisi parannella, koska ”kaikki muutkin” tekevät niin. Itseensä panostamisen ja hoikkuuden katsotaan kertovan asioiden hyvästä hallinnasta.

Mainoksissa, lehdissä ja televisiossa esiintyvät lähinnä nuoret ja nätit. Naistenlehtien kasvokuvista rypyt retusoidaan pois. Luonnollisuus ei ole in.

– Enää ei ajatella, että jokainen on Jumalan kuva, sinänsä arvokas.

Hänen mukaansa kristillinen armon käsite sopii myös ulkonäköpaineissa kamppailevaan ihmiseen: kelpaat sellaisenaan.

– Jumalan silmissä olet yhtä hyvä ihminen kuin paranneltukin, Hytönen näkee.

Nykyisin saa rahalla melkein mitä vain.

– Kaikkia mahdollisuuksia ei tarvitse käyttää. Oikeudesta tai mahdollisuudesta ulkonäön muokkaukseen ei saisi tulla sosiaalinen tai ammattiin liittyvä pakko.

– Ainakin kirkon työntekijöiden – erityisesti nuorten kanssa työskentelevien – tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaista ihmiskuvaa he välittävät, Hytönen sanoo. T

90 % vantaalainen

10 % joensuulainen 10 % joensuulainen Synnyin Joensuussa. Ensimmäinen kotini oli kuitenkin Vantaalla Mikkolassa. Lapsena kävin mummolassa Jakokoskella, joka sijaitsee melko lähellä Joensuuta. Kalastus oli intohimoni. Mummolassa käydessä piti kaivaa onget esiin.

90 % vantaalainen Mikkolassa asuin kaksin äitini kanssa. 6-vuotiaana muutin tätini perheeseen. Asuimme Hakunilassa ja Martinlaaksossa. Teini-iässä jouduin nuorisokotiin Viertolaan. Palasin sin-

ne asuttuani välillä perhekodissa Isnäsissä. Itsenäiseen elämään lähdin korsolaisesta nuorisokodista.

Olen asunut sen jälkeen Mikkolassa, Kulomäessä, Martinlaaksossa, Vaalassa, Riihimäellä ja äidin luona Länsimäessä. Runsaat seitsemän viime vuotta olen asunut yksiössä Tikkurilassa. Minulla on 14-vuotias tytär. Olen tehnyt monenlaisia töitä.

Nyt pyöritän vapaaehtoisena Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin Tuki -yhdistyksen toimintaa. Yhdistys sai alkunsa ideastani. Lisäksi autan naapurustoni ikäihmisiä.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Mitä kisapappi tekee Sotshissa?

Urheilijoiden tueksi Sotshin olympialaisiin lähtee kisapappi. Mitä teet olympialaisissa, kisapappi Leena Huovinen?

– Olen siellä joukkueen jäsenenä, joukkueen sisällä, mutta samalla hieman ulkopuolella. Tarjoan urheilijoille suorituksesta vapaata aluetta ja isoa korvaa, joka kuuntelee. Asun kisakylässä kuten urheilijatkin.

Kuka maksaa kisapapin palkan?

– Kirkkohallitus.

Haluavatko urheilijat puhua kisapapin kanssa urheiluun liittyvistä paineista vai ihan muusta kuten esimerkiksi ihmissuhdeasioista?

– Enemmän he haluavat käsitellä muita kuin urheiluun liittyviä asioita.

Tarvitsevatko yksilöurheilijat enemmän kisapapin tukea kuin joukkueurheilijat, jotka voivat puida esimerkiksi voittoja ja tappioita yhdessä?

– Joukkueurheilu on tietysti toisenlaista, mutta myös joukkueurheilijalla voi olla asioita, joille joukkueessa ei ole tilaa. Ei se ole niin yksioikoista. Joskus joukkueurheilija voi kantaa aika suurtakin vastuuta epäonnistumisista. Hän voi kokea, että on pettänyt kaikki.

Pitääkö kisapapin ymmärtää jokaisesta lajista jotakin tai olla itse taustaltaan urheilija?

– En ymmärrä valmennuksesta kauheasti, mutta olen kiinnostunut eri lajeista.

Viime kädessä on tärkeämpää ymmärtää ihmistä kuin tiettyä urheilulajia. Itselläni on urheilutaustaa. Olen uinut kilpaa.

Olet ollut kisapappina monissa arvokisoissa. Millä mielin odotat Sotshin olympialaisia?

– Päällä on sopiva kutkutus. Odotan, että mahdollisimman moni saisi kokea onnistumisia, ja toivon, että kaikki menisi hyvin. Näihin kisoihin liittyy poliittisiakin asioita, mutta toivon, että urheilijat saisivat urheilla rauhassa.

Hanna Antila

8

Kerrostaloja rakenteilla Vaskivuorentiellä, nostokurjet olivat osa maisemaa.

Teksti Pauli Juusela Kuvat Vantaan kaupunginmuseo

Vuonna 1974 Vantaasta tuli kaupunki.

Asuntoja rakennettiin urakalla ja kirkossa kastettiin kerralla neljäkin lasta.

Valtava rakennustyömaa V

antaan vuosi 1974 alkoi ilotulituksella.

Samaan aikaan kun Tikkurilassa kaupungintalon yllä räjähtelivät raketit, Korsossa starttasi Korson Kunnon yöjuoksu.

Se aiheutti pienimuotoisen kohun, sillä ”hölkkäherraksi” kutsuttu kirkkoherra Pertti Perttula johdatti juoksijat liikkeelle ilman lupaa. Poliisi olisi halunnut juoksun starttaavan klo 00.30 tai ainakin vasta Maamme-laulun jälkeen, mutta Perttula piti kiinni alun perin ilmoitetusta ajasta.

Tapahtuma aiheutti polemiikkia paikallisessa lehdistössä, mutta ei johtanut syytteisiin.

Nimismiehen mukaan värikkään papin rike oli pieni.

Ilotulituksen ja hölkkätapahtuman lisäksi Vantaan uudenvuodenyöhön sisältyi yömessuja. Hämeenkylän seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra Jaakko Rantasalo oli silloin Vantaankosken kappalainen ja todennäköisesti jossain seurakunnan kirkoista messua pitämässä.

– Silloin ei ollut vielä Myyrmäen kirkkoa, mutta olin varmaan Hämeenkylässä, Kaivokselassa, Kivistössä tai Martinlaakson ostarilla, muistelee Rantasalo.

Vantaan muutos kaupungiksi näkyi myös seurakunnassa. Entisen Vantaan seurakunnan nimi vaihtui Vantaankosken seurakunnaksi. Muut kolme seurakuntaa olivat Tikkurila, Korso ja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta. Hämeenkylän, Rekolan ja Hakunilan seurakunnat syntyivät vasta 1980-luvulla.

Nostokurkien täyttämä maisema Vantaankosken seurakunnan toimintaesitteen kannessa vaihtui seurakunnan nimi, mutta kuva nostokurjesta pysyi samana vuodesta toiseen. Se olikin varsin osuva, sillä seurakunnan alueista monet olivat pitkään nostokurkia täynnä.

Myyrmäki ja Martinlaakso olivat rakennustyömaata, mutta myös muualla Vantaalla, kuten Hakunilassa, Havukoskella ja Mikkolassa, aherrettiin.

Vantaan väkiluku kasvoi vuoden 1974 aikana yli 9000 hengellä ja vuodesta 1970 kasvua oli lähes 41 000 henkeä. Ei ihme, että Vantaa sai 1975 Suomen nopeimmin kasvaneen kaupungin tittelin.

– Yhtenä vuonna joka toinen Vantaankosken seurakuntalainen muutti joko seurakunnan sisällä, pois sieltä tai takaisin sinne. Muuttajia tuli paljon Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Savosta. Olen itse kotoisin Joensuusta, joten sain kasteperheissä tai häissä puhua usein kotiseudun murretta, kertoo Rantasalo.

Vantaankosken seurakunnassa toimitettiin 1970-luvun puolivälissä noin puolet Vantaan kasteista. Vuonna 1975 kastettiin yli 800 lasta. Valtaosa kasteista oli kotikasteita, mutta myös kirkoissa kastettiin – ja monta lasta kerralla.

– Jossain vaiheessa päätimme, ettei oteta kerralla neljää vauvaa enempää.

Vuodenvaihteessa 1974 Vantaalla oli 108 311 asukasta, satatuhatta nykyistä vähemmän.

Seurakuntaan kuului yhdeksän kymmenestä kaupunkilaisesta.

Työntekijöitä oli vajaa puolet nykyisestä, seurakuntapappeja parikymmentä.

– Kiirettä piti myös nuorisoja lapsityöntekijöillä. Palvelut

tietysti laahasivat perässä ja lähiöissä oli omat ongelmansa. Varsinkaan miehillä ei oikein ollut työpäivän jälkeen tekemistä. Juhannus tyhjensi kerrostalot, kun ihmiset menivät kotiseuduilleen. Mutta ilmapiiri oli myönteinen ja toiveikas.

Seurakuntien toimintasuunnitelmassa 1975–1979 kerrottiin perheasiain neuvottelukeskuksen työstä, jossa avunhakemisen syinä olivat ”masennus- ja jännitystilat, vuorovaikutuksen puute, alkoholin väärinkäyttö ja vanhempien ja murrosikäisten väliset ristiriidat”. Syksyllä 1974 avattiin Myyrmäkeen perheneuvonnan sivutoimipiste.

Seurakunta piti nuorille diskoa Ruotsinkielisen seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra Ilkka Turkka vastasi tuohon aikaan seurakuntansa nuorisotyöstä. 1970-luvun puoliväli oli aikaa, jolloin rockkulttuuri ja diskot tulivat kunnolla Suomeen.

Ruotsinkielinen seurakunta havahtui myös nuorisokulttuurin varjopuoliin. Helsingin pitäjän kirkonkylän kirkkopuisto täyttyi perjantai-iltaisin keskikouluikäisistä nuorista. Illan jäl-

9

1974 • Abba voitti euroviisut ja Hurriganes European Pop Juryn.

• Urho Kekkonen jatkoi poikkeuslailla presidenttinä. Richard Nixon erosi USA:n presidentin tehtävistä Watergate-skandaalin takia.

• Suomessa pelattiin jääkiekon MM-kisoja. Suomi oli neljäs.

• Vantaa, Nurmes ja Raisio saivat kaupunkioikeudet.

Vantaa halusi olla itsenäinen eikä osa Helsinkiä.

• Myös Vantaan seurakunnissa rakennettiin: suunnitteilla olivat seurakuntien virastotalo ja Hakunilan kirkko.

Havukoskella lapset ihmettelivät rakennus­ työmaata vuonna 1976.

Leena Lehdon kotialbumista

keen kaljapulloja oli valtavasti.

– Kun meille tuli Norjasta uusi nuorisotyöntekijä Magnar Petterssen, aloimme pitää nuorille diskoa Pakarituvalla. Saimme hienot stereot halvalla. Koulutimme seurakunnan isostyttöjä pitämään järjestystä ja huolehdimme siitä, että sisällä ei juoda.

Illan päätteeksi kuljetimme pahimmassa kunnossa olleet nuoret kotiin, kertoo Turkka.

Seurakunnan disko saavutti suosiota ja täytti tehtävänsä.

Pullojen määrä väheni ja yksi ikäluokka kasvoi ulos ryyppäämisestä. Disko voitiin lopettaa keväällä 1974 ja siirtyä tavalliseen kerhotoimintaan.

Samana vuonna Ilkka Turkka lähti yhdentoista nuoren kanssa myös Imatran MM-ajoihin pitämään selviämisasemaa.

Diakonissa Leena Lehto asettui kuvaan lapsensa kanssa vanhustenleirillä Holmassa.

Ystävyyttä asunnottoman kanssa Turkka oli 70-luvun puolivälissä ajamassa myös peruskoulua Vantaalle ja ammattiyhdistystoimintaa seurakuntiin. Mutta parhaiten hän muistaa vuodelta 1974 erään seurakuntalaisen.

Asunnottomuus ei ollut tuntematon ilmiö ja Turkka sai kutsun työmaakoppiin.

– Kopissa makasi petrolikamiinan lämmössä Ahvenanmaalta kotoisin oleva erakko Alfons, joka pelkäsi piruja. Rukoilin hänen kanssaan kirkkokäsikirjan mukaan, mutta seuraavalla viikolla hän soitti uudestaan virastoon. Menin käymään hänen luonaan ja sanoin, ettei hänen tarvitse pelätä piruja saadakseen puhua kanssani.

Alkoi ystävyys, joka kesti 1980-luvun lopulle Alfonsin kuolemaan asti. Turkka pystyi diakonissan tuella katkaisemaan

Muuttajia kantamassa kuormaa pakettiautosta uuteen asuntoon.

miehen kokeman rankan taloudellisen hyväksikäytön kierteen.

Vuonna 1974 hän vei Alfonsin käymään kotiseudullaan.

Turkka kulki tuohon aikaan työmatkoja polkupyörällä, kunnes hankki Mossen, ainoan auton, johon hänellä oli varaa.

– Polkupyöräreissuilla eri puolille Vantaata sai välillä pelätä henkensä edestä, sillä pyöräteitä ei ollut.

Koska ruotsinkielisen seurakunnan alue kattoi koko Vantaan, pyöräkilometrejä kertyi vuodessa paljon. Maisemat muuttuivat nopeasti: perinteisten kylien rinnalle tulivat lähiöt.

– Kun väki muutti kerrostaloihin, perinteiset kielirajat ylittyivät ja kaksikieliset avioliitot lisääntyivät.

Diakoniatyö keskittyi vanhuksiin Seurakuntien diakoniatyöntekijät tekevät nykyisin suurimman osan työstään työikäisten parissa, mutta 1970-luvulla autettiin lähinnä vanhuksia. Leena Lehto tuli diakonissaksi Korsoon vuonna 1973.

Normaaliin päivätyöhön kuului paljon kotikäyntejä.

– Ei meillä ollut alkuun edes vastaanottotiloja. Vanhukset soittivat kotiin, tai joskus omaiset soittivat maalta ja pyysivät, että käyn katsomassa heidän vanhustaan. Kaupungin työntekijöiden kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Kodeissa täytettiin reissuvihkoa, johon merkattiin, mitä oli tehty, Lehto muistelee.

Diakonissoilla on sairaanhoitajan koulutus.

– Teimme paljon sairaanhoi-

tajan työtä, haavahoitoja ja verenpaineen seurantaa. Usein uupuneet omaiset pyysivät saattohoitajaksi istumaan kuolevan vanhuksen vuoteen äärelle.

– Erikoisimpia hommia oli kissojen metsästys erään laitokseen joutuneen vanhuksen talosta. Ei se kuulunut koulutukseen, mutta ei sitä kukaan muukaan tehnyt, ja missä hätä on suurin, siellä diakonia toimii, Lehto kertoo nauraen.

Kerran vuodessa Lehto piti viikon mittaisen vanhusten leirin, joka oli seurakunnan leirikeskuksessa Holmassa yhtä aikaa rippileirin kanssa.

– Vanhuksista oli ihana tulla valmiille ruoalle, levätä ja pitää hauskaa nuorten kanssa.

Vanhuksille aloitettiin myös ruokailu Korson kirkolla. Siellä kävi kerran viikossa jopa 50 vanhusta, ja se lievitti monen yksinäisyyttä.

– 1970-luvulla ihmiset kuitenkin pitivät enemmän huolta toisistaan eikä ollut yhtä tiukkaa yksityisyyden rajaa kuin nyt.

Naapuriapu oli voimissaan. Sitä tarvittaisiin enemmän nykyisinkin, kun yksinäisyys on suuri ongelma, sanoo Lehto.

Lehto piti jo vuonna 1974 Mikkolassa varttuneen väen piiriä, joka kokoontuu yhä joka toinen viikko seurakuntakoti Mikaelissa. Nyt Lehto käy piirissä eläkeläisenä sekä kerran viikossa töissä Helsinki-Missiossa.

– Olen siellä palkattuna ammattilaisena jakamassa avustuksia. Minulla on siellä myös vanhusten ryhmä. Moni tulee sinne jo pelkästään siksi, että joku halaa. T Lähteet: Lehtileikkeitä ja kirkkovaltuuston kokousmateriaalia vuodelta 1974 ja Helsingin Pitäjä 2014 -kirja.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

9.2.

Kirkoissa saarnataan erilaisista kylväjistä ja siitä, miten ihmisten tulisi kestää toistensa heikkouksia.

”Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.”

(Evankeliumi Markuksen mukaan 9:40)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mikä meitä pyörittää?

Elämän perusvire syntyy siitä, millä ruokimme sisintämme.

Seuraan kärsimättömänä tietokonepäivityksen valmistumista. Näytössä pyörivää kuvaketta katsoessani mietin, mikä minua pyörittää. Mikä voima ohjaa minun sisimpiä pyrkimyksiäni?

Jokin meitä aina ajaa eteenpäin, vaikka emme tietoisesti pysähtyisikään pohtimaan valintojamme. Se jokin määrää elämämme perusvireen. Se syntyy siitä, millä ruokimme sisintämme.

Ihminen muuttaisi mielellään kivetkin leiviksi, jos se palvelisi hänen tarkoitusperiään. Jeesus sanoi sen sijaan: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.”

Jumalan sanan mietiskelyllä ruokit sisintäsi. Kun luet Raamattua rukoillen, sen sanat voivat alkaa ohjata elämääsi ja lauseet muovata sisimpiä pyrkimyksiäsi Jumalan mielen mukaisiksi ja lähimmäisen parhaaksi.

Psalmien kirja on Raamatun

oma rukouskirja. Yksi sen helmistä on psalmi 119. Se on pitkähkö, mutta löydät siitä monta hyvää mietiskelylausetta. Voit kirjoittaa niitä muistiin ja opetella ulkoa. Se on hyvää muistinharjoitusta.

Aloita psalmin lukeminen rukoilemalla. Rukoile Jumalaa antamaan sinulle ymmärrystä: ”Avaa itse sanasi. Siihen tahdon turvata. Se on toivoni ja lohtuni.

Opeta sinä minua.”

Lukiessasi pysähdy jakeisiin, jotka puhuttelevat sinua. Lue ne ääneen. Voit toistaa niitä ja antaa niiden painua mieleesi. Lukemistasi lauseista voi syntyä mielessäsi myös rukouksia. Anna niille tilaa.

Miten pysyä elämässä oikealle tiellä? Psalmin 119 mukaan siten, että kysyy koko sydämestään Jumalan tahtoa. Entä mistä löytää elämän valo? ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni,” vastaa psalmi.

Jumala tietää, mitä teitä olet

kulkenut. Hän kuulee, kun kerrot niistä, ja huojentaa mielesi.

Jumala muistaa sinut. Hän tuntee elämäsi läpikotaisin.

Kun luet Raamattua rukoillen ja kuuntelet sanoja, joissa Jumala sinulle puhuu, löydät elämääsi keskuksen.

”Jumala tietää, mitä teitä olet kulkenut.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Se ei ole minun juttuni, sanovat ihmiset asiasta, jossa on jotakin heille vierasta. Minä olen samanlainen. Sihtini on harmillisen tiheä. Virren veisuu olisi mukavaa, jos ei säestettäisi uruilla. Kävisin kirkossa, jos messussa ei olisi niin paljon puhetta. Kaipaan yhteisöä, mutta harmi kyllä kaikissa on jotakin vikaa.

Kirkon suurissa kysymyksissä vieraudentunto ilkkuu joka nurkan takana. Erilaisiksi kuppikunniksi jakautuva kirkkokansa kuulostelee ympäriltä kuuluvia signaaleja korva tarkkana: Mitä porukkaa tämä on? En kai kuule vieraita korostuksia? Käyttikö puhuja tosiaan tuota arveluttavaa sanaa? Nostaako tuolla joku kätensä ylistykseen, vaikka en ole sellaiseen tottunut? Arvostavatko nämä Raamattua lainkaan, kun eivät perustele sillä näkemyksiään?

Tämä on kiinnostavaa: Jeesus sanoo ensi sunnuntain evankeliumitekstissä, että se joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme. Se on ihan eri asia kuin tämä tavallisempi asetelma: Jos et kuulu meihin, olemme eri puolilla, suorastaan vihamiehiä.

Nyt on ihmiskokeen aika. Ruvetaan aukoiksi muuriin. Haistellaan, millaista on ilma sillä toisella puolella. Pannaan merkille, että siellä toisessakin leirissä toivotaan toisille hyvää, rakastetaan kaunista ja itketään, kun on surua.

Näkemykset, ne tulevat ja menevät. Sen jokainen huomaa vain itseään tarkkailemalla. Mutta aukko, se kasvaa umpeen, ellei koko ajan näe toisen kunnioittamisen vaivaa.

Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Aukkona muurissa

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p.

050 573 6313.

klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan.

Seniorikerho ti 11.2. klo 13–14.30.

Ystävänpäiväaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Muskari. Lauluja ystävyydestä ke 12.2. klo 10–10.30.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

Tunneviestintä parisuhteessa ti 12.2. klo 18–19.30. Psykoterapeutti Terhi Väisänen Kataja Parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito leikkiikäisille.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Kastettu Tobias Simeon Kaartokallio, Alma Irene Lasma, Miska Matias Mäkelä, Alina Elmiina Silvonen.

Avioliittoon kuulutettu Pertti Kalevi Kuikka ja Sari Anne Hyvärinen.

Hautaan siunattu Mirjam Hellin Elisabet Rauvo 95 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13 p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p.

09 830 6459.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ■■ Perhekirkko ja ehtoollinen su 9.2. klo 10. Markiisin kallein aarre.

Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Seurakunnan iltapäiväkerholaiset avustavat.

Kirkon jälkeen keittolounas. Lounaan hinta 2 euroa.

Israel-iltapäivä su 9.2. klo 15. Juutalaisuuden tutkija Daniel Brecher kertoo kirjureiden korjauksista Vanhan Testamentin teksteissä.

■■ Kitaramusiikin helmiä ke 12.2. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa klassisen kitaran suosikkikappaleita. Ohjelma 8 euroa.

Miesten lukupiiri ma 24.2. klo 18.

Kirjana Aino Kuusisen Jumala syöksee enkelinsä – muistelmat vuosilta 1919–65. Mukana keskustelemassa kappalainen Matti Hyry.

Senioreiden terveys- ja virkistyspäivä ti 4.3. klo 9.30–14. Lääkäri Pekka Tihveräinen puhuu muistisairauksista ja järjestöpäällikkö

Merja Purhonen omaishoidosta.

Tuolijumppaa, yhteislauluja, runoja ja sopraano Marion Melnikin esiintyminen. Päivä sisältää keittolounaan jälkiruokineen ja kahvin.

Hinta 15 euroa. Ilmoittautumiset helmikuun aikana kirkkoherranvirastoon.

Hommissa

Lammaskuja 2 A:n kerhotila Pöllöpiiri ti 11.2. klo 18–20. Ompelemme ja virkkaamme pieniä pehmopöllöjä seurakunnan alueen vastasyntyneille. Etukäteistaitoja ei tarvita. Lapset tervetulleita mukaan. Mukana Jonna, Satu ja Papupöllö. Voit myös hakea pöllömateriaalit piiristä ja tehdä pöllöjä kotona.

”Olin 30 vuotta lähetystyössä Etiopiassa. Opetin suomalaisia lapsia, ja tein äiti-lapsityötä. Ohjasin etiopialaisten työtovereideni kanssa äitejä ravintoon ja hygieniaan liittyvissä asioissa.

Kolmenkymmenen vuoden aikana ehti nähdä, että työstämme siellä oli hyötyä. Erilaisten kehitysohjelmien ansiosta ihmisten elinolosuhteet paranivat, ravintotietous lisääntyi ja lapsikuolleisuus väheni.

Ensi keskiviikkona Myyrmäen kirkolla järjestetään etiopialainen ilta. Kaisa Huttunen ja minä valmistamme tilaisuuden aterian. Tarjolla on kanawottia, herne- ja linssimuhennosta, perunakaalipata allichaa ja kotijuustoa. Ruoka syödään sormin injera-ohukaisen avulla.

Jälkiruoaksi nautimme kahvia ja etiopialaista teetä paahdettujen jyvien ja banaanin kera.

Etiopiassa naiset valmistavat mausteet itse. Ruoissa käytetään muun muassa chiliä, valkosipulia ja inkivääriä. Linssimuhennoksessa, perunakaalipadassa ja kotijuustossa mausteena on vain suola.”

Kastettu Mea Hannele Blomster, Eino Tapani Saarinen.

Avioliittoon kuulutettu Annika Maaria Pätiälä ja Esa Pekka Pesonen.

Hautaan siunattu Paula Sinikka Hyvönen 85 v, Anja Kyllikki Pohjalainen 81 v, Christina Maria Solveig Zühlke 50 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 6.2. klo 13 kahvi, klo 13.15 hartaus Raakel Laaksonen ja n. klo 13.30 ohjelma, jonka pitää musiikkipedagogiikan opiskelija Jenna Metsäpelto, aiheena Turvapaikka.

Naisten saunailta to 6.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 7.2. klo 9–11.30.

Messu su 9.2. klo 10. Riikka Wikström, Sanna Heikurinen ja Heikki Seppänen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 10. Johanna Kaunisto.

Kylväjäpiiri su 9.2. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Johanna Hyttinen tuo terveiset Itä-Siperiasta.

Erilaisina yhdessä – erimielisyyden etiikka –ilta su 9.2. klo 19 kirkossa.

Puheenvuorot Vesa Hirvonen ja Eero Junkkaala. Illan päätteeksi ehtoollinen ja iltatee.

■■ Perhekerho ma 10.2. klo 12–15.

Runopiiri ma 10.2. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 10.2. klo 15.15 kirkkosali 2.

Vaatimatonkin soittotaito riittää, nuotinlukutaidosta on apua. Oma soitin mukaan. Tiedustelut AnneMari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 10.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Saarnatekstipiiri ma 10.2. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 10.2. klo 18.30 kokoustilassa.

Paperikukkakurssi ti 11.2. klo 10 kokoustilassa. Valmistamme paperinarusta pieniä koristeruusuja ja

Etiopilaisen ruoan valmistaja Kirsti Viitasaari

Nina Riutta

• Etiopialainen ilta ke 12.2. klo 18–20 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Sanaa, musiikkia ja etiopialaista ruokaa. Liput aikuisilta 10 e ja lapsilta 5 e.

Lippuvaraukset: kaisa.aalto@evl.fi tai p. 050 512 1168.

• Seurakuntamatka Etiopiaan 6.–17.11. Hinta n. 1750 e. Ilmoittautumiset ja lisätietoja pastori Mark Saba, p. 050 347 2962 tai mark. saba@evl.fi.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Toimintaa perheille perjantaisin klo 9–11. Muskari klo 10–10.30.

Puuroperjantai 7.2. klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 10–11.

Messu su 9.2. klo 10. Vesa Häkkinen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, mukana rippikoululaisia. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su

Hans von Schantz

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

TalviHihhuliRock – Olli Helenius keikalla pe 7.2. klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Messu su 9.2. klo 12. Vesa Häkkinen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kirkkokahveilla Paula ja Teuvo Neuvonen kertovat sanoin ja kuvin matkastaan sokeainkoululle Tansaniassa.

Kohtaamispaikka su 9.2. klo 17– 19. Illassa mukana mm. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen, housebändinä nuorten yhtye Poikkipuut. Sanaa, musiikkia, kahvia, teetä ja sympatiaa.

Matalan kynnyksen maanantai 10.2. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot ruokailun jälkeen, keskustelua elämästä ja uskosta takkahuoneessa.

Vapaaehtoisten oma tunti ma klo 17–18. Tule tapaamaan muita vapaaehtoisia ja hengähtämään hetkeksi.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva. Tule tutkimaan yhdessä Raamattua ja tekemään löytöjä Jumalan sanasta. Kutsumme mukaan erityisesti vasta-alkajia.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamattupiiri ti klo 18.

Puuroaamiainen tarjolla ke ja to klo 10–13. 2,50 e/aik. ja 1,50 e/lapsi.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Kasvamaan kristittynä ja ihmisenä, rukiista leipää Raamatusta ke 12.2. klo 18. Liisi Jokirannan aiheena Ehdoton ja suhteellinen.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat voivat tulla paikan päälle tai soittaa kuoron johtajalle Juha Paukkerille p. 050 537 1464.

Sururyhmä alkaa helmikuun lopulla. Ryhmään voi osallistua, jos menetyksestä on kulunut 3–6 kk. Ota yhteyttä pastori Tuomo Kahenvirtaan p. 050 530 6691 tai diakoni Liisa Juuselaan p. 050 349 0793.

11

Seurakunnissa tapahtuu 6.2.–13.2.

Kitaramusiikin helmiä Diplomikitaristi Janne Lehtinen saapuu Hämeenkylän kirkkoon (Auratie 3) ke 12.2. klo 19. Hän soittaa konsertissaan klassisen kitaran suosikkikappaleita.

Ohjelmassa kuullaan brasilialaisen Heitor Villa-Lobosin säveltämät viisi preludia ja espanjalaisen Federico Moreno-Torroban kappaleita. Mukana on myös J. S. Bachin alun perin sooloviululle säveltämä Chaconne. Konsertin päättää Antonio Lauron venezuelalaiset valssit.

Vapaa pääsy, ohjelma 8 euroa.

12

Seurakunnissa tapahtuu 6.2.–13.2.

maalaamme niille saviruukut. Materiaalimaksu 10 euroa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Marja-Liisa Kari, p. 040 5647 879.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 11.2. klo 15.30 kirkkosali 2. Kuoro on tarkoitettu kaikenikäisille. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p.

041 5017 071.

Katulähetys ke 12.2. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 12.2. klo 13 kokoustilassa kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.2. klo 18. Riikka Wikström ja Heikki Seppänen.

Varaventtiilin yhteisvastuuilta ke 12.2. klo 18.30. Aiheena kuoleman kohtaaminen ja saattohoito. Illan vetäjänä toimii Vantaan seurakuntien sairaalapappi.

Rukousryhmä ke 12.2. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 13.2. klo 13 kahvi, klo 13.15 hartaus Raakel Laaksonen ja n. klo 13.30 ohjelma, jonka pitää musiikkipedagogiikan opiskelija Jenna Metsäpelto, aiheena ystävyys.

Apostoliset isät -opintopiiri to 13.2. klo 17. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta. Risto Auvinen.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 13.2. klo 18 kappelissa.

Miesten saunailta to 13.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolulta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 9.2. klo 14.

Nuortenkulman avoimet ovet su 9.2. klo 17–20 ja ke 12.2. klo 17.30–20 Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 6.2. ja 13.2. klo 9–11.30.

NuPe – Nuorten Perjantai pe 7.2. klo 17.30–20.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 11.2. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 11.2. klo 13. Leena Lehto, hartaus Vesa Ruokonen.

Kastettu Oiva Juhani Kiiveri, Mila Asta Kristiina Räsänen, Julius Sakari Valdemar Pekkala.

Hautaan siunattu Paavo Tapio Heinänen 68 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p.

09 830 6707.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Torstaipiiri 6.2. klo 12, päiväraamattupiiri.

■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu su 9.2. klo 10. Liturgi ja saar-

naaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Kirkkokahveilla tietoa kirkkoväärtitoiminnasta. Rekolan nettikirkko: vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

■■ Vauvabrunssi ja vauvakirkko su 9.2. klo 15.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, iltahartaus, tarjotaan iltapala.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti kirkon E-rapusta.

Isoskoulutus 2 ti 11.2. klo 17.30.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

■■ Koulujen yhteisvastuukonsertti Ystävyys on yhteistä työtä to 13.2. klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Keskusteluilta to 6.2. klo 18 kerhohuoneessa. Keskustelua eri aiheista Eeva-Liisa Osamitsun, Ritva Olkkola-Pääkkösen ja Tapani Variksen kanssa.

Yhteisvastuun teemailta to 6.2. klo 18. Saattohoito – onni vai oikeus?

Aiheeseen johdattelevat Vantaan sairaalapalvelujen johtava ylilääkäri Annariina Jyvälahti ja sairaalapastori Pirjo Vatanen. Iltatee.

■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa, kahvi/ tee.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 10.2. klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1e/ perhe.

■■ Yksinhuoltajien ilta to 13.2. klo 17.30. Aiheena ystävyys. Iltapala.

Lastenhoito järjestetty.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e/ perhe.

Muualla Hartaus to 6.2. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12.

Hartaus to 13.2. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Ilmoittautuminen Rekolan ja Lammin seurakuntien yhteiselle ruskamatkalle alk. 10.2. Ruskamatka suuntautuu Posion erämaahotelli Kirikeskukseen 20.–26.9., hinta 480 e / hlö. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: diakoni Siru Rantanen, p.

050 342 6155.

Kastettu Vanessa Olivia Kangas.

Hautaan siunattu Aulis Timonen 79 v.

etoja Lisätiinnasta toim .vantaanw w w kunnat.fi s eu r a

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30. Päivystys: p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta kodinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä.

Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 12 valkoisessa rakennuksessa kirkon vierellä. Vanhemmat myös tervetulleita.

Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua yksin. Ota mukaan sisätossut.

Kiitosmessu su 9.2. klo 12. Messussa kiitetään Yhteisvastuukeräyksen aloitusviikosta ja Kirsti Hildén pitää eläkkeellelähtösaarnansa. Kvartetti laulaa, ja messun jälkeen kirkkokahvit ja juhla Pappilassa. Kirsti Hildén, Janne Silvast, Samppa Laakso, Terje Saard.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 6.2. klo 9.30 lähtö lenkille. Kahvit n. klo 10.30.

Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs.

Torstaitupa to 6.2. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa, iltapala tarjolla 2 e / perhe. Kerhotilat, B-rappu 2. krs.

Taidepiiri ent. Maalauspiiri to 6.2. klo 17.30. Rippikoululuokka, A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 6.2. klo 18. Huom! Paikka: asiakastila, A-rappu, 1. krs.

■■ Perhekerho pe 7.2. klo 9.30. Kerhotilat, B-rappu, 2. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 7.2. klo 10. Kahvit ja keskustelua.

Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Walkers nuortenkahvila pe 7.2. klo 19. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 8.2. klo 15. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Siionin Kannel -seurat su 9.2. klo 15. Aloituskahvit klo 14.30. Vierailevana puhujana Kyllikki Tiensuu ELY:stä.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – Keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 10.2. klo 18, oppaana pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena Pyhitä lepopäivä. Betanian kokoushuone, Aarappu, 4. krs.

■■ Perhekerho ti 11.2. klo 9.30. Kerhotilat, B-rappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 11.2. klo 12. Vuoronumerot jaetaan Nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 11.2. klo 13.

Vierailijana Jenni Pakarinen. Rukous- ja raamattupiiri. Betanian kokoushuone, aA-rappu 4. krs.

Rukouspiiri ti 11.2. klo 19. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Gospel-lattarit ti 11.2. klo 19. Nuo-

risotila, C-rappu, 2. krs.

Rukouspiiri ti 11.2. klo 19–20. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 12.2. klo 7. Emmauksen sielunhoitohuone, A-rappu, 3. krs.

Walkers nuortenkahvila ke 12.2. klo 18. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Torstaitupa to 13.2. klo 17.30. Tapaamispaikka yhden vanhemman perheille. Lapsille omaa ohjelmaa, iltapala tarjolla 2 e / perhe. Kerhotilat, B-rappu 2. krs.

Taidepiiri ent. Maalauspiiri to 13.2. klo 17.30. Rippikoululuokka, A-rappu, 2. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 13.2. klo 18. Huom! Paikka: asiakastila, A-rappu, 1. krs.

Gospel-lattarilauantai 15.2. klo 9–16 nuorisotilassa. Aamupäivällä äiti-lapsi-tanssia, klo 12–14 aikuisten tanssia lastenhoidolla. Päivän lopuksi saunomista ja uintia Bethanian saunaosastolla. Osallistuminen aamu- tai iltapäivään 10 e, koko päivä 15 e. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Lisätiedot merja.rantala@evl.fi, p. 050 526 9401.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a ■■ Laulupiiri pe 7.2. klo 15.30. Samppa Laakso.

Yhteysilta ti 11.2. klo 18.30. Puhujana Heikki Hilvo aiheesta Jumala on parempi kuin uskotkaan. Jussi Matikainen säestää yhteislaulua.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.2. klo 18. Marja Ruuska, Samppa Laakso.

Nuorten aikuisten leffapiiri ke 12.2. klo 18.45. Lisätietoja Sonja Turunen, FB tiksin nuoret aikuiset.

Yhteisvastuun lipaskeräysviikko 3.–8.2. Tule mukaan keräämään. Ilmoittautumiset: anne.viljanen@evl. fi. Lipaskeräyksen tukikohtana Olotila ma–pe klo 12–20 ja lauantaina klo 12–18.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 7.2. klo 9.30. Vuorovaikutusasiantuntija Leena Junnila alustaa klo 10–10.30 aiheesta Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus. Lastenhoito järjestetty.

Naisten kuntojumppa pe 7.2. klo 18.

Jumppamatto mukaan. Päivi Helén p. 050 5722666.

■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 10. Vanhemmat myös tervetulleita. Neljä vuotta täyttäneet voivat osallistua yksin.

Messu su 9.2. klo 10. Veikko Karhumaa, Toni Fagerholm, Samppa Laakso. Ilmainen bussikuljetus: lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko– Kielotie–Valkoisenlähteentie– Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä.

Sanan ja rukouksen ilta su 9.2. klo 18.

Naisten kuntojumppa ke 12.2. klo 18. Jumppamatto mukaan. Päivi Helén p. 050 572 2666.

Naisten lenkkisauna to 13.2. klo 18.

Keskustelemme iltapalan (2 e) ääressä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 6.2. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 11.

■■ Perhekerho to 13.2. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 11.2. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 7.2. klo 18.

■■ Perhekerho ma 10.2. klo 9.30.

Halua tko a.suu rellas vapaaydamella.fi ehtoi seksi ?

vanta

Aikuisten naisten iltapäiväkerho

ke 12.2. klo 14. Aiheena Hyvä terveys – omahoidon ABC. Asiantuntujaneuvoja vitamiineista, sähköisestä asioinnista, eReseptistä yms. Kysymyksiä ja keskustelua.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 24.1. klo 12.30– 15.30. Varaa lapselle pienet eväät mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta aina neuvoteltava etukäteen, ja heidän hoitoaikansa on maksimissaan 2 t. Ilmoittautumiset tekstiviestillä p. 050 4948744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

■■ Perhekerho ti 11.2. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 11.2. klo 17.30.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 7.2. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 11.

Kartanokosken raamattupiiri ke 12.2. klo 18.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21. FB Tiksinwalkers Nettikahvila – Online.

Rukouspiiri ent. Ilosanomapiiri to 6.2. klo 18. Vetäjänä Virpi Bäck. Tiedustelut Kristiina Kartano p. 050 363 2372.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 10.2. klo klo 13.30 Malminiityntie 16 B, taloyhtiön kerhotila. Raamatun tunnettuja sananlaskuja ja rukouksia. Keskustelua alustaa pastori Veikko Karhumaa.

Miesten lähetys- ja raamattupiiri ma 10.2. klo 18.30 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

Wintin nuortenilta (13–17-v.) ke 12.2. klo 17–20.30. Ylästöntie 35.

Varhaisnuorille toimintaa hiihtolomalla. Lumipeuhapäivä ma 17.2. klo 10–17 Kuntokallion kurssikeskuksessa. Puuhaa ulkona, makkaranpaistoa, sisäleikkejä ja yhteistä hauskaa. Hinta 5 e. Kädentaitojenpäivä ti 18.2. klo 10–16 Tikkurilan ip-kerhotilassa. Kankaanpainantaa, solmukassia ym. Materiaalimaksu 2 e. Retkipäivä Korkeasaareen ke 19.2. klo 10–15. Katsomme eläimiä ja jääveistoskisan satoa. Hinta 8 e. Ilmoittautuminen nettisivuilla 28.1.–10.2. Lisätiedot Merja Rantala p. 050 526 9401.

Kastettu Sara Maria Salosaari, Aino Minea Ahonen, Ella Erika Aro, Topi Kalevi Haatainen, Lilya Erica Heino, Alissa Ida Helena Ikonen, Isla Eimi Josefina Kuokka, Elias Juhani Niittynen, Otto Jaakko Jalmari Puurunen, Lina Kristiina Raudoskoski.

Hautaan siunattu Helny Irene Rosenberg 90 v, Rauno Karvonen 83 v, Pirkko Kyllikki Lamminen 81 v, Hilkka Ritva Annikki Kihl 76 v, Urho Urpo Uimonen 76 v, Terttu Anneli Harlu 70 v, Reijo Kalevi Mähönen 66 v, SirpaLiisa Save 64 v, Kari Kalevi Vähämöttönen 57 v.

Musiikkia

Vantaankosken seurakunta

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone.

Lähetyspiiri to 6.2. klo 17–18.30 iso srk-sali. Mongolian lähetti Joen Norrvik.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 6.2. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Juntunen: Henkilökohtainen usko ja kirkon oppi.

Messu su 9.2. klo 10. Liturgia Maari Santala, avustava pappi Sanna Uusitalo, kanttori Eveliina Pulkkinen.

■■ Pyhäkoulu su 9.2. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 9.2. klo 14.

■■ Lasten aamukirkko ti 11.2. klo 9.30.

Seniorikerho ti 11.2. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 11.2. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 12.2. klo 9.30–11.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 12.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta ke 12.2. klo 17–19 nuorisotila.

■■ Laulupaja ke 12.2. klo 18–19.30 iso srk-sali. Runebergin virret.

Etiopialainen ilta ke 12.2. klo 18– 20. Sanaa, musiikkia ja etiopialaista ruokaa. Liput aikuisilta 10 e ja lapsilta 5 e. Lippuvaraukset ja tied. kaisa.aalto@evl.fi tai p. 050 512 1168.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 6.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 6.2. ja 13.2. klo 17.30.

■■ Lasten aamukirkko ma 10.2. klo 9.30.

■■ Perhekerho ma 10.2. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 12.2. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kylämessu su 9.2. klo 12. Pappi Pasi Kilpeläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, messuavustajat Männiköstä.

Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 11.2. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

■■ Perhekahvila pe 7.2. klo 9.30–11.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 7.2. klo 17–20.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background.

■■ Perhemessu su 9.2. klo 15. Reija Vienola, kanttori Ritva Holma. Mukana Martinristin iltapäivä- ja päiväkerho.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 10.2. klo 18.30–20.

Raamattuluento ma 10.2. klo 18.30.

Ilkka Rytilahti.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiaille. Teetarjoilu.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 12.2. klo 17–19 Olotila.

Lukupiiri ke 12.2. klo 17.30 Olotila. Kaksi sarjakuvaa: Mikko Ketola ja Anssi Rauhala, Marian koodi.

Professori Anni Isotalon tutkimuksia sekä Díaz Canales ja Guarnido, Blacksad – valkoinen valtakunta.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 12.2. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–

13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta ti 11.2. klo 17.45– 19.15. Ystävyysolympialaiset, leppoisaa kisailua.

Kädet – aikuisten kädentaitoryhmä su 9.2. klo 17–19. Villasukan ja lapasen tekeminen.

Muualla

Mariakodin Ystävät ry:n matka Pie-

tariin ja Mariakotiin 16.–18.5. Viipuri, Aallon kirjasto, Pietari, Hotelli Moskova, kaupunkiajelu, Venäläisen taiteen museo, konsertti tai baletti, Skuoritsa, Mariakoti, Kronstadtin pato. Hinta 400 e, sis. puolihoito, viisumi, pääsymaksut. Tied. ja ilm.

21.3. menn. Riitta Ahlroth, p. 050 554 8807 tai Liisi Kukkola, p. 0500 640 390.

Kastettu Nooa Aatu Tapio Jokimies, Eemil Peetu Ilmari Jokimies, Ozzi Uuno Henrikki Laakso, Erin Malena Maria Serni, Teo Matias Ilkka, Elias Sakari Benjamin Rasinperä, Senja Helena Marjaana Gustafsson, Aaron Niilo Alexander Riveron.

voimaa messusta sunnuntaisin

Vanda svenska församling

Vieraana

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre Diakonimottagning ti kl. 9–12 Personer som behöver taxiskjuts till församlingens evenemang kontakta våra diakoniarbetare per tfn 050 4645068 eller 050 3301828.

Markku Mattila

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419.

Diakoniapäivystys to 6.2. klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

13

Seurakunnissa tapahtuu 6.2.–13.2.

Lapsille

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 9.2. kl. 10.

M.Fagerudd S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 9.2. kl. 12. M. Fagerudd.

Vanda västra diakoniförening årsmöte sö 16.2. kl. 13. Kaffeservering.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 10.2. kl. 9–12.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören ti 11.2. kl. 13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ De Vackraste Andliga Sångerna ons 12.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Döda Anita Adele Lund 86 år.

Perheneuvonta Eroryhmä alkaa maaliskuussa per-

heasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Se kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo 15.30–17.

Ryhmässä käsitellään erotilannetta monesta näkökulmasta. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.2. mennessä perheasiain neuvottelukeskus p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Vammaistyö Kehitysvammaisille ■■ Musakerho la 8.2 klo 10–11.30 Kaivosristin seurakuntakodilla, Kaivosvoudintie 3. Lisätietoja vs. kehitysvammaistyön diakonilta Maaret Hirvensalolta p. 050 433 4232 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Näkövammaisille ■■ Yhteislauluilta ma 10.2. klo 17– 19 Martinristin seurakuntasalissa, Laajaniityntie 2.

Naisten ilta ti 11.2. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomista ja uimista.

Retkipäivä su 2.3. klo 10–16 Hvittorpin kurssikeskuksessa. Messu, lounas, tietokilpailu, ulkoilua ja kahvit. Retken hinta on 20 e. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä Terhi Suonsivulle ti tai to klo 9–11, p.

09 830 6278 tai 050 381 87 58 tai terhi.suonsivu@evl.fi. Tilausbussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9 ja Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 9.15.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila

Sovittelija Seppo Kalliokoski Mistä on kyse Erilaisina yhdessä – erimielisyyksien etiikka -illassa?

– Kyse on illasta, jossa kohtaamme toisemme eritavalla ajattelevina mutta samaan taivaaseen matkalla olevina kristittyinä.

Mitä Korson kirkossa tapahtuu tuolloin?

– Dosentti, teologian tohtori Vesa Hirvonen Tulkaa kaikki -liikkeestä ja raamattukouluttaja, teologian tohtori Eero Junkkaala käyttävät tilaisuudessa puheenvuorot. Niiden jälkeen siirrymme ehtoollisen viettoon. Keskustelua käydään iltateellä alakerran salissa.

Miksi tällainen tilaisuus järjestetään?

– Homokysymyksen takia kirkollinen keskustelu on vellonut siinä, että erilailla ajattelevat yrittävät osoittaa omia näkökohtiaan oikeiksi. Näitä oikeassa olevia tuntuu riittävän joka puolelle ja panosten kovetessa puheet eivät ole totisesti olleet rakkaudellisia.

– Tein 40 vuotta lähetystyötä, ensimmäiset 17 vuotta apartheidin aikana Namibiassa. Nyt pinnani kiristyi kirkon ”minä olen oikeassa ja muut ovat väärässä” -keskusteluun, ja ehdotin Korson kirkkoherralle sovintoillan järjestämistä.

Mitä odotat sovintoillalta?

– Olen itse kokenut usein elämäni aikana rikkaaksi mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokea yhteyttä erilaisten ihmisten kanssa. Toiveena on löytää ihmisiä, jotka ajattelevat samoin, niin että armoton riitely saa riittää ja voitaisiin elää sovussa.

Nina Riutta

Erilaisina yhdessä – erimielisyyksien etiikka -ilta su 9.2. klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4

Pakolaisleirin sirkuskoulu. Kir-

kon ulkomaanavun rauhanlähettiläs Meeri Koutaniemen valokuvia Jordaniasta esillä 28.2. asti.

Maanantaisin klo 12–13 kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä.

Yhteisvastuutuotteita myynnissä koko helmikuun.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

14

Löytyykö lähtörauha?

Ihmisen saattaminen kuolemaan on tärkeä, arvokas ja monia ongelmia synnyttävä tehtävä.

Saattohoito kuolevan tukena.

Toim. Kirsti Aalto. Kirjapaja 2013.

Kirsti Aallon toimittama Saattohoito kuolevan tukena esittelee asiantuntevasti saattohoidon yleisperiaatteet menemättä erityisen syvälle lääketieteellisiin yksityiskohtiin.

Hyvä saattohoito on monien ihmisten yhteistyötä niin kuolevan kuin hänen läheistensäkin auttamiseksi. Kun ei enää voida hoitaa tautia, keskitytään ihmisen hyvään ja oireen mukaiseen hoitoon. Sen sijaan potilaan kiusaaminen epätoivoisilla hoitoyrityksillä ei ole hyvää hoitoa. Lääkärinkin pitää osata luopua.

Pelätyistä kivuista Terhokodin johtaja Juha Hänninen

toteaa napakasti: ”Hoitoon reagoimatonta kipua ei ole olemassa, on vain kipuun reagoimattomia hoitajia tai lääkäreitä.”

Kirja jatkaa samalla linjalla kuin jo vuonna 1986 ilmestynyt Saattohoito – lähimmäisenä kuolevalle. Se sai seuraavana vuonna valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Meillä se toimi pitkään aloittelevan saattohoidon oppaana.

Elämän puu. Kirjoituksia saattohoidosta. Toim. Juha Hänninen ja Marjukka Luomala. Otava 2013.

Helsinkiläisen 25 vuotta toimineen Terhokodin juhlakirjassa Elämän puu pohditaan muun muassa potilaan palliatiivista eli oireen-

mukaista hoitoa, alan koulutusta sekä potilaan, hänen omaistensa ja hoitajien tukemista.

Kirja tekee selväksi, miten tärkeää on, että oireenmukaiseen hoitoon siirtyvän potilaan saattohoitopolku suunnitellaan ajoissa ja että potilas saa itse ilmaista toiveensa. Aikaa ja herkkää vaistoa tarvitaan pitkin matkaa.

Saattohoitokodeissa saa kokemuksen tuomaa osaavaa hoitoa, mutta kaikkialla sitä ei saa. Periaatteessa hyvän saattohoidon pitäisi olla jokaisen kuolevan perusoikeus, tapahtui kuolema sitten kotona, sairaalassa, kotisairaalassa tai hoivakodissa.

Vuosittain saattohoitoa tarvitsee noin 10 000 syöpäpotilasta ja 2000 muita sairauksia sairastavaa potilasta. Työtä riittää, jotta saattohoito kuuluisi perusterveydenhuoltoon eikä olisi harvojen ylellisyyttä.

Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta. Toim. Reijo Pöyhiä, Tiina Tasmuth ja Pekka Reinikainen. Duodecim 2014.

Jos lääketiede kiinnostaa, kannattaa tarttua Duodecimin Lääkäri saattajana -kirjaan. Sen kohderyhmänä ovat lääkärit ja tulevat lääkärit, mutta lukukokemus on maallikollekin kiehtova ja paljon antava. Kirjoittajista näkyy, että meillä on hienoja ja empaattisia lääkäreitä.

Artikkeleista selviää esimerkiksi, miten eettisesti monimutkaisesta asiasta puhutaan, jos lääkäriltä pyydetään eutanasiaa.

Historiaan, muualla tehtyihin ratkaisuihin ja tutkimustuloksiin viittaavat artikkelit ovat

HERÄNNÄISSEURAT

Va n t a a n s e u r a k u n t i e n

Etsitkö kotia?

vapaaehtoistoiminta Ho m m ia ta r j ol l a!

Haluatko antaa aikaasi ja taitojasi. Nyt etsimme: • autollista roudaria ruokakuljetuksiin • kipinämikkoa Rekolan kirkolle • leipomisesta innostuneita pullatalkoisiin • ohjaajaa puutarharyhmälle Lisätietoja ja lisää hommia

vantaa.suurellasydamella.fi

Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu

Pe 7.2. klo 19 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Viikki.

La 8.3. klo 15 Perheseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Nyyttäriperiaatteella.

Su 9.2. klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Saarna Veli-Matti Hynninen.

Kahvit ja seurat. Klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Saarna Raisa Jarkkola. Klo 10 Kirkkopyhä Sipoon kirkossa, Kuninkaantie 19.

Saarna Minna Ruuttunen, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Keittolounas ja seurat srk-talolla, Iso kylätie 1. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 15 Kotiseurat Raija ja Antero Murtoniemellä, Jakob Forssellinkatu 18, Loviisa. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, mukana Aaro Panula, Juhani Elenius.

Ke 12.2. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5. Klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 A, 3. kerros.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Palveluja tarjotaan Jani Laukkanen

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

”Vuosittain saattohoitoa tarvitsee noin 10 000 syöpäpotilasta ja 2000 muita sairauksia sairastavaa potilasta.”

www.ergadesign.fi

APUA KIPUIHIN

jaloissa selässä käsissä olkapäissä hartioissa niskassa ●

●

●

Katso lisää www.jasenkorjauslehtinen.fi Kalevi Lehtinen, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 050 544 6033. Kuhatie 7 B, Vantaa.

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

yksityiskohtaisia ja ajattelemaan yllyttäviä.

Kuoleman monet kasvot -jaksossa perehdytään esimerkiksi kehitysvammaisen, ALS-potilaan, hengenahdistuksesta kärsivän ja teho-osastolla hoidettavan potilaan erityisongelmiin sekä elinsiirtokirurgin mietteisiin elämästä ja kuolemasta.

Lukijaa herkistetään hyväksymään elämän rujous, kuoleman todellisuus ja ihmisen heikkous.

Samalla nousee vahvana esiin lähtörauha, rakkaus ja jäljellä olevista päivistä nauttiminen.

Marja Kuparinen

●

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin Kotiapua senioreille!

Tarjoamme apua mm.

• kodinhoitoon • peseytymiseen ja pukeutumiseen • kauppareissuun, lääkärillä tai harrastuksissa käymiseen Ota yhteyttä ja sovi maksuton tapaaminen, puh. 045 107 4488 www.kotipalvelukamomilla.fi

Tapahtumia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 9.2.2014 klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Valoa kohti Musiikissa: Hillel Tokazier Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Asumaan Senioritaloon?

Info- ja keskustelutilaisuus lauantaina 8.2. klo 13.00 ja lauantaina 1.3. klo 13.00

Kulttuurikeskus Sofiaan Vuosaareen on tulossa senioritalo meren rannalle. Sen omistusasuntoihin tulossa luterilaisia ja ortodokseja. Infotilaisuudessa puhumassa mm. metropoliitta Ambrosius. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kysy lisää: Timo Nyyssölä, p. 0400 510 274, timo.nyyssola@sofia.fi Kallvikinniementie 35 (ent. Kallvikintie 28) 00980 Helsinki www.sofia.fi

Ostetaan

Kotimaa24 taskussasi!

Lue uutisia ja blogeja K24 -applikaatiosta.

Mukana myös uskontojen kalenteri.

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Vuokrata halutaan

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

4

P. 040 377 5159 *ONNI* (25 vuoden kokemuksella)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Lakiasioita Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.

16

Aikamerkki Miina Savolainen

Toisenlainen tuhkaus Tuhka-hautauspalvelu haluaa tomuttaa vanhoja käytäntöjä ja tarjota uudenlaisen tavan hautajaisten järjestämiseen. Hautausalan McDonald’sina itseään mainostava yritys hoitaa vainajan haudan lepoon 828 eurolla. Hintaan sisältyvät designarkku ja -tuhkauurna, vaatetus, arkkuun asettaminen ja kuljetus 50 kilometrin säteelle.

Yrittäjä Lauri Nevalaisen mukaan ”kiinteä hinta helpottaa surutyön keskellä välttä-

mättömien rutiinien hoitamista ja säästää vainajan läheiset ennustamattomien meno­ erien aiheuttamalta paineelta”.

Hautauspalveluyritys aikoo laajentaa toimintaansa franchising-ketjuksi. FundedByMe-sivustolla käynnistyneellä joukkorahoituskampanjalla yritys hakee osakkaita ja 150 000 euron rahoitusta 19 hautaustoimiston ketjun käynnistämiseen.

Ensimmäinen Tuhka-myymälä avattiin viime vuoden lokakuussa Jyväskylässä.

Krista Susi

Hautausalan mäkkäristä saa uurnia.

Voimauttavassa valokuvassa työstetään tunteita, joista on vaikea puhua.

Gospel-aarteita eetterissä

Näkymättömästä näkyväksi Maailman ihanin tyttö ‑valokuvanäyttely 19.4. asti Vantaan taidemuseossa.

Valokuvan voimaa ‑televisiosarja maanantaisin klo 21 Yle Teemalla. Uusinta sunnuntaisin klo 20.15.

Maailman ihanin tyttö on valokuvaaja ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen vuonna 1998 alkanut valokuvaprojekti, joka on toteutettu yhteistyössä kymmenen lastenkodissa kasvaneen tytön kanssa.

Tyttöjen valokuvista muodos-

tuu kasvutarinoita näkymättömien lasten näkyväksi tulosta ja itsensä hyväksymisestä. Ympäri Suomea luonnossa kuvatuissa teoksissa kuvattu ja katsoja voivat nähdä itsensä ja maailman toisin.

Voimauttava valokuva on Savolaisen kehittämä menetelmä, jossa valokuvaa käytetään itsetuntemukseen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kuvaamisen dynamiikka käännetään päälaelleen: Kuvattu saa itse määrätä, miten hän haluaa tulla nähdyksi. Kuvaaja joutuu hyväksymään

sen, ettei hän tiedä, mikä on päähenkilölle voimauttavaa.

Prosessin avulla opitaan kohtaamaan toinen ihminen kuuntelevasti, mikä vahvistaa keskinäistä luottamusta.

Yle Teema esittää kevään aikana Savolaisen luotsaaman seitsenosaisen Valokuvan voimaa -televisiosarjan. Siinä voimauttavan valokuvauksen avulla parannetaan rikkinäisiä perhesuhteita. Ensimmäisen osan uusinta nähdään sunnuntaina 9.2. klo 20.15.

Nina Riutta

Näin Miina Savolainen sanoo: ”Jokaisella on oikeus kokea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi.”

Aikuista lasta etsimässä Stephen Frears: Philomena.

Teini-ikäinen tyttö tulee vuonna 1952 Irlannissa raskaaksi ja lähetetään nunnien luo luostariin. Hän synnyttää siellä pojan, mutta menettää tämän Yhdysvaltoihin adoptioon. Eläkevuosiinsa asti nainen on etsinyt tietoa siitä, mihin hänen lapsensa joutui ja miten tämän kävi.

Parhaillaan elokuvateattereissa pyörivä Stephen Frearsin tosipohjainen elokuva Philomena heijastelee kovia asenteita: syntisestä seksistä seuraa ansaittu rangaistus ja ankaraa työntekoa. Lisäksi elokuvassa on kirkollisia salaisuuksia ja vaikenemista, jopa suorastaan harhaan johtamista.

Philomena, Judi Denchin näyttelemä nainen, saa Amerikkaan suuntautuvaan lapsenet-

sintään seurakseen työttömän toimittajan Martinin (Steve Coogan). Heidän keskusteluissaan naisen usko törmää miehen uskon menetykseen ja naisen hellyttävä amerikkalaisen elämänmenon ihmettely kaiken nähneen toimittajan väsäh-

tämiseen. Samalla molempien ymmärrys kuitenkin kasvaa.

Kun pojan kohtalo selviää, tarinasta kohoaa elokuvan suuri teema: miten voi antaa anteeksi niille, jotka ovat tehneet itselle väärin? Philomenan vastaus on selvä: vihaamalla ei jaksa elää.

Marja Kuparinen

Naisen usko törmää miehen uskon menetykseen.

Mihin ovat päätyneet kaikki vanhat gospelhitit? Yhteislauluiksi ripareille, vinttiin pölyttymään, keräilijöiden aarteiksi? Radio Deillä työskentelevä vantaalainen Ariel Neulaniemi murehti vanhojen gospelhittien kohtaloa, kunnes tapasi Herttoniemen seurakunnassa kaksi gospelmusiikin keräilijää.

– Kun juttelin näiden kavereiden kanssa, tajusin, että olisi suorastaan vääryys jättää heidän mittava levykokoelmansa hyödyntämättä.

Tiistaisin kuultavassa Vinyylivintti-ohjelmassa soitetaan muun muassa Jaakko Löytyn, Pekka Simojoen, Jukka Leppilammen, Tarvo Laakson, Outi Terhon, Jouko Mä-

ki-Lohiluoman ja Pekka Ruuskan tuotantoa. Puolen tunnin mittaista ohjelmaa isännöivät Jouko Olkkola ja Jari ”Bobby” Mäki-Arwela.

Hanna Antila

Vinyylivintti tiistaisin klo 14.15 Radio Deillä.

Jaakko Löytyn lp Hawash! ilmestyi 30 vuotta sitten.

3 x kirkosta ravintolaksi The Church, Dublin Kirkon peruskivi muurattiin vuonna 1700, ja Pyhän Marian kirkko toimi vuoteen 1986 saakka. Hetken aikaa kirkossa sijaitsi varastomyyntiliike. 2005 pyhäköstä tuli baari ja ravintola. Erikoista: Kuuluisan Guinnessin panimon perustaja Arthur Guinness vihittiin kirkossa vuonna 1761.

Ruokalistalla: Guinnessin oluella ryyditetty lihapiiras.

The Church Brew Works, Pittsburgh Vuonna 1902 Liberty Avenuelle ryhdyttiin rakentamaan Johannes Kastajan kirkkoa, pappilaa, koulua ja luostaria. Kirkko paloi osittain vuonna 1915. Ravintolaksi se muutettiin 1996. Penkeistä tehtiin ravintolaan tuolit.

Katosta roikkuu yhä kahdeksan kynttiläkruunua. Erikoista: Entisessä kirkossa valmistuu vuosittain 1800 tynnyriä olutta. Ruokalistalla: Pizzaa, piirakoita ja omia olutlaatuja.

The White Rabbit, Singapore Dempseyn alueella sijaitseva rakennus oli vielä 1950-luvulla brittiarmeijan sotilastukikohdan kappeli. Sata vuotta toiminut kappeli on kunnostettu vanhaa kunnioittaen, muun muassa lasimaalaukset on jätetty paikoilleen. Saarnatuoli on osa pitkää baaritiskiä. Erikoista: Ravintola on saanut nimensä Liisa Ihmemaassa -kirjan kanista. Ruokalistalla: Wagyu carpaccio ja hanhenmaksaa.

Krista Susi