Lauri 2015 nro 14 (3.9) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 14 • Armon asialla • 3.9.2015 • www.valomerkki.ﬁ Sirpa Päivinen

Perhekerhossa saa hengähtää hetken

Lappilaisen kätilön roolin sisäistämisessä auttoi se, että jouduin uimaan hyisessä Jäämeressä.

Irja Askola on kirkon kävelevä postilaatikko

Raggarimorsiamen rennot häävinkit 20

Kätilö-elokuvan tähti Krista Kosonen:

Nautin vaativista rooleista 6

Vihan selättäminen on mahdollista, mutta se vaatii kärsivällisyyttä – Lauri Maarala

Pauli Juusela

Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

– Meille kävijämääriä tärkeämpi on ihminen ja hänen tarinansa, sanoo pastori Marko Martiskainen, joka vetää vapaaehtoistyönä Suhen jumalanpalveluksia ravintola Tulisuudelmassa.

twitter: @PauliJuusela

Kuoleman laivat Laivassa oli 759 ihmistä, jotka pakenivat henkensä edestä. He etsivät turvaa Turkista ja odottivat pääsyä seuraavaan maahan. Huolimatta laajalti tiedossa olevasta vainosta, etnisestä puhdistuksesta, heille käännettiin selkä. Laiva odotti kymmenen viikkoa satamassa, purjehti sitten merelle ilman ruokaa ja vettä ja upposi. Vain yksi pelastui. Tämä kertomus on vuodelta 1942, laiva pakeni Romaniasta täynnä natsien vainoamia juutalaisia. Laivan upotti sukellusvene. Tänään Välimeri ja Balkan ovat taas täynnä sotaa pakenevia, kaikkensa menettäneitä ihmisiä. Aika ajoin laivoja ja täyteen ahdettuja veneitä uppoaa ja sadat kuolevat. Muutama päivä sitten kuorma-autoon tukehtui 71 ihmistä. Suurin osa Eurooppaan pyrkivistä hakee turvaa, koska kotimaassa riehuu sota. Ei mikään valtioiden välinen sota, jossa on selkeä rintama ja armeijat, vaan sisällissota, hallituksen ja ääriryhmien raaka terrori. Moni pakenija kuuluu eri uskonryhmään kuin ihmiset, joita he pakenevat. Kaikki tänne pyrkivät eivät pakene vainoa – ja siksi heidät tilanteen arvioinnin jälkeen palautetaan kotimaahansa. Suurin osa nyt liikkeellä olevista on kuitenkin ihmisiä, joilla ei omassa maassaan ole jäljellä muuta kuin hätä ja epätoivo. Suomi on YK:n jäsen, jolla on kansainvälisoikeudellinen velvoite ottaa vastaan tänne pakenevat ja tutkia, ovatko he turvapaikan tarpeessa. Jos ovat, mitä muuta voimme tehdä kuin auttaa? Jos heitä lähtömaassa odottaa sota, nälkä ja vaino, niin sinnekö heidät pitäisi palauttaa? Vai annetaanko laivojen upota ja hapen loppua täyteen ahdetuista rekoista? Suhtautumisessa hätää kärsiviin lähimmäisiimme mitataan kristillisyytemme. Todellista isänmaanrakkautta ei ole muista piittaamaton nationalismi, vaan se, että kiitollisuus omasta maasta johtaa auttamaan myös muita. Joskus voi käydä niin, että olemme itse avun tarpeessa.

Valomerkissä tällä viikolla Miten aloittelija pääsee sienestyksen makuun? Valomerkki meni metsään mukanaan Arja Hopsu-Neuvonen Martoista. Askarruttavatko ihmissuhteet tai oma vointi? Lähetä kysymys perheneuvojille, vastaus julkaistaan Valomerkin Kallonkutistusta ensi hätään -palstalla. Kysymyksiä käsittelevät psykoterapeutit Iiro Leino ja Kristiina Silander Helsingin perheasiainneuvottelukeskuksesta.

Vantaa vetää kristillisiä yhteisöjä Suur-Helsingin seurakunta Suhe ja Lähetyshiippakunta aloittavat jumalanpalvelukset Vantaalla. Helsingin Kalliossa toimiva Suhe aloittaa 6.9. jumalanpalvelukset Tikkurilassa ravintola Tulisuudelmassa. Kalliossa Suhen kolmessa tilaisuudessa on joka sunnuntai noin 500 osanottajaa, joista suurin osa on nuoria aikuisia. Myös Tikkurilaan odotetaan satoja kävijöitä. Suhe on itsenäinen seurakunta, joka ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan. Opillisesti se on lähellä helluntaiseurakuntia ja raamatuntulkinnaltaan konservatiivinen. – Mutta toiminnassamme etsimme jatkuvasti uutta. Haluamme, että jumalanpalvelus on ymmärrettävä ja helposti lähestyttävä ja että siellä on hyvä olla, riippumatta siitä, kuka olet ja mistä tulet, sanoo pastori Marko Martiskainen, joka vastaa Suhen toiminnasta Vantaalla. Suhen tilaisuuksissa ammattimuusikot soittavat poprockia ja käytössä ovat niin värivalot kuin videoscreeni. Martiskaisen mukaan perinteisestä poikkeavat jumalanpalvelukset ovat kuitenkin vain osasyy siihen, että Suhe vetää nuoria aikuisia. – Monet ovat opiskelijoita ja muita kaupunkiin muuttaneita. He etsivät yhteisöä, jossa on hyvä olla. Kuka ei haluaisi, että on joku, joka tuntee hänet ja on kiinnostunut siitä, mitä hänelle kuuluu? Martiskaisen mukaan Suhen tarkoitus ei ole kilpailla luterilaisen kirkon kanssa vaan se tavoittelee niitä, jotka eivät vielä ole mukana missään seurakunnassa. – Mahdumme tänne molem-

mat, ja toivon mukaan tämä luo molemmille imua ja myönteistä näkyvyyttä. Suhen toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Vapaaehtoisilla on iso vastuu myös toiminnan pyörittämisestä. Kalliossa viikonlopun tilaisuuksia on tekemässä noin 40–60 vapaaehtoista. Myös luterilainen Lähetyshiippakunta suunnittelee jumalanpalvelusten aloittamista Vantaalla. Lähetyshiippakunnan taustalla vaikuttaa konservatiivinen Luther-säätiö. Järjestö on eri linjoilla kirkon kanssa muun muassa naispappeuskysymyksessä. Nykyisin sillä on oma piispa ja omia pappisvihkimyksiä. Elokuussa papiksi vihittiin Jussi Halonen, jonka tehtävänä on rakentaa uutta seurakuntaa Vantaalle. Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola kertoo, että seurakunta saattaa aloittaa jo uuden kirkkovuoden alkaessa marraskuun lopussa. Tilat on tarkoitus löytää pääradan varrelta. – Monet käyvät pääradan varrelta Helsingissä meidän jumalanpalveluksissamme ja he ovat toivoneet seurakuntaa lähemmäksi kotiaan, Pohjola sanoo. Nykyisten seurakuntalaisten lisäksi Lähetyshiippakunta tavoittelee myös uusia kävijöitä. – Kirkosta vieraantuneita, maahanmuuttajia, hengellisesti kodittomia, Pohjola luettelee. – Pääkaupunkiseudulla on myös kristittyjen parissa pettymystä paikallisseurakuntiin, kos-

ka siellä ei aina kuule selkeää lain ja evankeliumin julistusta. Silloin he lähtevät etsimään sitä muualta. Suhen tavoin Lähetyshiippakunta toimii kolehti- ja lahjoitusvaroin ja nojaa vapaaehtoisten työpanokseen. Ja Suhen Martiskaisen tavoin myös Pohjola korostaa yhteisöllisyyttä. – Toivomme, että ihmiset voisivat tuntea seurakunnan kodiksi. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast sanoo seuraavansa mielenkiinnolla sitä, kuinka uudet seurakunnat otetaan Vantaalla vastaan. Hän ei suhtaudu niihin kilpailijoina. – Toivon sekä omilta työntekijöiltämme että tulokkailta, että voimme olla tukemassa ja mahdollistamassa kristittyjen identiteettiä tavalla, jossa ei ole keskinäistä kilpailua ja oikeassa olemista. – Minusta on tärkeää, että jokainen löytää sellaisen hengellisen kodin, jossa hänellä on aidosti hyvä olla. Silloin ollaan terveellä pohjalla, Silvast sanoo. Hän harmittelee sitä, että Tikkurilan seurakunnan omat puitteet eivät ole kunnossa. Jumalanpalveluksia on pidetty väliaikaistiloissa jo kesästä 2013 asti, jolloin kirkko asetettiin käyttökieltoon. Nyt odotetaan kaavamuutosta, joka mahdollistaisi kirkon ja virastotalon purkamisen ja uuden kirkkokorttelin rakentamisen. – Suunnitelmissa ollaan jo pitkällä. Uuden kirkon myötä seurakunnan hartaus- ja jumalanpalveluselämää on tarkoitus uudistaa ja monipuolistaa. Haluamme kirkon, johon olisi luontevaa tulla. Kaisa Halonen

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Lainaviululla kohti kilpailua Kasmir Uusitupa, viulisti: ”Aloitin viulunsoiton 3,5-vuotiaana. Myös äitini ja isäpuoleni soittavat viulua. Seitsemänneltä luokalta lähtien olen opiskellut viulunsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Tänä syksynä aloitin opinnot Taideyliopiston puolella. Lähes seitsemäntoista vuoden aikana olen soittanut reilusti yli kymmentä viulua. Viime syksynä opettajani ehdotti, että hakisin lainaan OP Ryhmän Taidesäätiön Stradivariusta. Opettajan mielestä soitin tukisi kehitystäni. Viime talvena pääsin Kuopion viulukilpailussa finaaliin. Kevään lopulla sain iiriläiseksi kutsutun viulun käyttööni kolmeksi vuodeksi. Soitin on herkkä. Siitä ei saa pakottaa ääntä. Se haastaa löytämään sävyjä. Sitä soittaessa oppii tajuamaan, miten soittimet resonoivat. Soitin haastaa, mutta myös palkitsee. Harjoittelen parhaillaan marraskuun lopun Jean Sibelius -viulukilpailua varten. Siihen on ilmoittautunut ennätysmäärä, yli 200, osanottajaa, joista 12 on suomalaisia. Kilpailuun hyväksytään 40 soittajaa. Yritän esittää kilpailukappaleita mahdollisimman paljon, jotta saisin hyvää rutiinia. Kotikyläni Rekolan konsertissa soitan kilpailun kahden ensimmäisen erän kappaleita.” Ulla-Maija Vilmi

Kasmir Uusitupa soittaa to 10.9. klo 19 Rekolan kirkossa.

4 Marianna Siitonen

Ikäänny arvokkaasti asiantuntevissa käsissä Lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Maria Raivio Dr. Geri Oy Terveystalo Kamppi, Kirkkonummi ja Lahti ajanvaraus p.030 6000 www.geri.fi www.terveystalo.com Erityisosaamisena muistisairaudet, ikääntyneiden psyykkiset oireet, monilääkitys, kuntoutus, omaishoitotilanteet Mahdollisuus omaan, pysyvään erikoislääkäriin Läheiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm. • terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.) • haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu. Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

Tikkurilan Olotilan harjoittelija Abdul Karim-Nawruz Ali ripustaa Olotilan uutta taidenäyttelyä vapaaehtoisen Nea Nyholmin kanssa.

Vapaaehtoiseksi pääsee helposti netissä Vantaan seurakuntien Suurella sydämellä vapaaehtoisia on yli 1300. Mukaan pääsee helposti vapaaehtoistyo.fi-sivuston kautta. Seurakunnista soitetaan yhteistiedot täyttäneelle viikon sisällä. – Sovimme puhelimitse tapaamisen. Tutustutaan toisiimme ja selvitetään, mikä on juuri sinun tapasi auttaa, kertoo vapaaehtoistyön koordinaattori Heikki Heikurinen. – Kirkko on yksi vapaaehtoistyön toimijoista Vantaalla ja toimintamme on todella monipuolista, taustoittaa pastori Tarja Korpela. Hän on mukana muun muassa vapaaehtoistyön koulutuksissa, joita järjestetään eri seurakunnissa. Moni vapaaehtoinen on jäänyt tai on juuri jäämässä pois työelämästä ja huomannut, että arjes-

sa on uudenlaista väljyyttä. Yhtäkkiä päivässä onkin tilaa mielekkäälle tekemiselle. Yhä useampi vapaaehtoistyön tekijä on esimerkiksi työtön tai vuorotteluvapaalla, mutta monet toimivat vapaaehtoisina palkkatyönsä ohella. Myös nuoret ovat löytäneet vapaaehtoistyön ja joissakin kouluissa se on jo otettu opintoihin mukaan. – Ruoka-apuun keskittynyt Yhteinen pöytä -hanke on saanut valtavasti vapaaehtoisia. Seuraava iso ponnistus, jonne tarvitaan iso joukko vapaaehtoisia, ovat ensi kesän herättäjäjuhlat Vantaalla. Siellä työllistämme noin 1500 vapaaehtoista esimerkiksi liikenteen ohjaukseen, ruuan jakeluun ja penkkien kantajiksi, listaa Korpela. Minna Vuorio

Kaupunki tukee herättäjäjuhlia Vantaan kaupunki tukee 8-10.7.2016 pidettävien herättäjäjuhlien järjestelyjä yhteensä 100 000 eurolla. Summasta runsaat 28 000 euroa on rahallista avustusta. Loppu tuesta koostuu muun muassa Myyrmäen urheilupuiston vuokrista, liikuntapalveluiden henkilöstökustannuksista, liikennejärjestelyistä, juhlaravintolan valvonnasta ja kaluston säilytyksestä. Suurtapahtuma tuo kaupungille näkyvyyttä ja yrittäjille tuloja arviolta kolme miljoonaa euroa.

Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy auttamaan Eurooppaan paenneita ihmisiä Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa. Heille annetaan puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, käymälöitä, suihkuja, vuodevaatteita, huopia ja talvivaatteita sekä psykososiaalista tukea. Keräystili: Nordea IBAN FI33 1572 3000 5005 04. Viesti: Pakolaiskriisi. Voit myös lähettää viestin Lahjoitus numeroon 16499 (20 e).

Kirkko sai ympäristöpalkinnon Kirkko on saanut Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon. Luonnonsuojeluliiton mukaan kirkko on tehnyt arvokasta ympäristötyötä esimerkiksi ilmasto-ohjelmassaan tuomitsemalla ympäristön hävittämisen synniksi. Kirkko on myös puhunut ympäristön kannalta kestävän elämäntavan puolesta.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä. Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Uudistunut lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Vainajan siunaustilaisuus on omaisille erittäin raskas tilaisuus. Toivoisin kirkon edustajilta erityistä huomaavaisuutta ja hienotunteisuutta kyseisessä tilaisuudessa. Eräs omaisten ja vainajan kunnioituksen osoitus on pukeutuminen, ja tämä koskee mielestäni myös pappia. Tikkurilan seurakuntaan kuuluneen äitini siunaustilaisuudessa pappi oli pukeutunut moottoripyöräsaappaisiin ja koin tämän papilta välinpitämättömyytenä ja kunnioituksen puutteena. Voisi olettaa papilta löytyvän tilaisuuteen sopivammatkin kengät. Jos ei löydy, kustantakoon kirkko papeille myös virkapukuun sopivat jalkineet. Toinen mieltäni pahoittanut seikka siunaustilaisuudessa oli se, että kun pyysin poistamaan äitini arkusta hautaustoimiston nimilapun, pappi sanoi haluavansa lapun olevan siinä, jotta hän voi siitä luntata vainajan nimen puhuessaan. Jos siunaava pappi ei tiedä tai muista siunaamansa vainajan nimeä, voisi hän varmaankin kirjoittaa muistilapun jonnekin muualle. Silmissäni lappu näytti lähinnä maksetulta mainokselta. Nyt sain astella haudalle äitini arkun perässä lappua katsellen, jotta pappi tietäisi ketä on siunaamassa. Tavat ja käyttäytymismallit muuttuvat, mut-

ta hienotunteisuus ja toisten kunnioitus on aina korrektia. Nina Welling

Vastaus Nina Wellingille: Tikkurilan seurakunnan tavoitteena on palvella kaikkia ihmisiä kuunnellen, rohkaisten ja arvostaen. Äitinne siunaustilaisuus ei kuitenkaan mennyt odotuksienne mukaisesti. Papin pukeutuminen ja nimilappuun liittynyt menettely ei tuntunut tilaisuuden arvon mukaiselta. Olen seurakunnan puolesta hyvin pahoillani, että surun ja siunaustilaisuuden keskellä jouduitte kohtaamaan mieltänne pahoittavia asioita. Olen keskustellut äitinne siunanneen papin kanssa kokemuksestanne. Hän on myös hyvin pahoillaan, ettei osannut palvella teitä sillä herkkyydellä, jota tilanne olisi vaatinut. Papin tarkoituksena ei ollut suhtautua välinpitämättömästi suruunne, vaan pikemminkin viestiä kunnioitusta äitiänne ja teitä kohtaan. Papin tarkoitus ja teidän kokemuksenne eivät kuitenkaan kohdanneet. Palautteenne on tärkeä viesti meille tulevia palvelutehtäviämme varten. Teitä ja suruaikaanne siunaten. Janne Silvast Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra

Väitellään

Varhaiskirkossa viini virtasi, Elina Törrönen! Jeesus näki ennakkoluulojen läpi, sanoo Uuden testamentin viinikulttuuriin perehtynyt Elina Törrönen. Jeesus edisti holtitonta alkoholinkäyttöä muuttamalla veden viiniksi.

– Jeesus muutti veden viiniksi Kaanaan häissä. Se ei ole esimerkki huolettomasta alkoholin käytöstä. Tämä teksti on Uudessa testamentissa ainoa, johon ei sisälly mitään eettistä kannanottoa. Teksti osoittaa kuitenkin, ettei sen kirjoittajalla ollut vaikeuksia sijoittaa Jeesusta tilanteeseen, jossa juodaan ja humallutaan. Varhaiskirkossa viini virtasi.

– Ei virrannut sen enempää kuin muuallakaan siihen aikaan. Ensimmäiset kristityt kokoontuivat roomalaisen tavan mukaan yhteiselle aterialle niin kuin monet muutkin sen ajan uskonnolliset yhteisöt. Ensin syötiin. Sitten oli viinitarjoilua ja siihen liittyvää ohjelmaa. Kristityt keskustelivat, rukoilivat, lauloivat ja lukivat pyhiä tekstejä. Vaikka kokoontumisiin kuului aina viini, ryyppääminen tai humaltuminen ei ollut tavoitteena.

Vanhan ajan viini oli vahvempaa kuin nykyään.

– Sitä, millaista viini oli, ei tiedetä tarkkaan. Mutta se tiedetään, että viiniä juotiin aina vedellä laimennettuna. Se viini-sana, jota Uudessa testamentissa käytetään, tarkoittaa nimenomaan laimennettua viiniä. Sitä saattoi juoda useamman annoksen ilman että humaltui. Se oli ehkä nykyisen keskioluen vahvuista. Kristittyjä kehotettiin raittiuteen.

– Kirkon alkuaikoihin ei kuulu raittiusliike sen nykyisessä merkityksessä. Silloin ei myöskään tunnettu käsitteitä alkoholi ja alkoholismi. Raittius tarkoitti terveitä elämäntapoja. – Raamatusta ei nouse alkoholista pidättäytymisen ihannetta, mutta se on valinta, jonka voi tehdä. Monet linjaukset olivat samantapaisia kuin nykyään. Viinin ei esimerkiksi katsottu kuuluvan lapsille ja nuorille. Toisen vuosisadan lopulla, kun askeettisuus sai muutenkin tilaa kulttuurissa, nousi esiin myös kristillinen viinistä pidättäytymisen ihanne. Elina Törrönen: Yhdessä juomisen ilo ja liian humalan vaarat – viinin juominen ja juopuminen Uuden testamentin maailmassa, teologia.fi/opinnaytteet/pro-gradut. Ulla-Maija Vilmi

Jeesus ei kritisoinut humaltumista.

– Jeesus eli ajassa ja yhteiskunnassa, jossa viinin juomisella oli tärkeä merkitys. Sitä nautittiin aterioilla ja se edusti yhdessäoloa, hyvinvointia, iloa ja toveruutta. Silti humaltuminen tarkoitti Jeesuksellekin viinin hallitsematonta käyttöä. Se oli aina huono asia. Hän kertoi esimerkiksi, miten paha taloudenhoitaja alkoi syötyään ja juotuaan toimia väärin ja hakata alaisiaan.

Viiniä juotiin aina vedellä laimennettuna.

Jeesus rakasti juoppoja.

– Kyllä varmaankin rakasti kaikkia ihmisiä, jotka tarvitsivat häntä. Jeesuksen olemuksessa tiivistyi armo nähdä ennakkoluulojen ja stereotypioiden läpi. Hän viihtyi sellaisten ihmisten seurassa, jotka herättivät toisissa pahennusta.

Kolumni

Kellokorttipappi Pappi on pappi vaikka paitasillaan, komensi tomera ruustinna minua. Minut oli vihitty papiksi ja aprikoin, miten suorituskeskeinen ja ylitunnollinen jaksaa työssä, jossa ei ole työaikaa. Papilla on työ- ja vapaapäiviä, mutta työaikalaki viikkotunneista ja ylityöstä ei koske hengellisen työn tekijöitä. Työpäivän pituus vaihtelee työtehtävien mukaan – välillä painetaan vuorokauden ympäri leirillä, jonain päivänä messutaan kirkossa pari tuntia. Muotitietoisimmat organisaatiot haikailevat tällä hetkellä kohti joustavaa työaikaa. Kahdeksan tunnin työpäivä on malli, jonka Henry Ford lanseerasi 100 vuotta sitten teollistuvan maailman tarpeisiin. Nyt erilaisissa yrityksissä kysytään, onko mallilla enää käyttöä nykyajan työelämässä, jossa työaika ja vapaa-aika sekoittuvat yhä enemmän. Työaikaleimaukset sopivat huonosti kutsumustyöhön. Tarkkailin eräässä toimistossa kellokortin aiheuttamia lieveilmiöitä. Ihmisillä oli kiire tulla työpaikalle suorittamaan työaikaa. Ratikasta harpottiin puolijuoksua kello-

kortin lukijalle, sitten kaikessa rauhassa keitettiin sumpit, päivitettiin Facebook ja luettiin päivän lehdet. Kellokortti ei motivoinut työntekijöitä tekemään tehokkaasti työtään, vaan herätti himon todistaa, että ihminen on aina ovelampi kuin kyttäävä kone. Samaan aikaan, kun yritykset luopuvat työajan laske-

”Kellokorttipappi ei elä yhdessä seurakuntalaisten kanssa, vaan suorittaa virkatehtävän.” misesta, seurakunnissa kaipaus säädellyn työajan piiriin kasvaa. Säädelty työaika rajaisi hengellistä työtä tekevien työajan 38 viikkotuntiin. Kellokorttipappi rukoilee seurakuntansa puolesta vain virka-ajan puitteissa. Rippileireille tarvittaisiin kolme kellokorttipappia, jotta vuorokauden kaikki tunnit tulisivat katettua. Kellokorttipappi ei elä lei-

rielämää yhdessä seurakuntalaisten kanssa, vaan suorittaa virkatehtävän. Työssä kuin työssä toimistolla vietettyjen minuuttien mittaamisen sijaan tärkeämpi kysymys tulisi olla, miksi työpaikalle tulee. Mikä on työni syvin tarkoitus? Sen jälkeen voi vastata, millainen työaika palvelee tätä tarkoitusta. Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Adresseja

Lähetä surunvalittelusi. Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

HAUTAUSTOIMISTO HELSINGIN HAUTAUSHUOLTO Mannerheimintie 45, 00250 Helsinki puh. 09 7002 481 ( päivystää 24/7 ) Olemme avoinna ma-pe klo 9 – 16.30 www.hautaushuolto.com

Teemme kotikäyntejä Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilla. Meiltä myös uudet hautakivet ja vanhojen kivien kunnostustyöt.

Teitä palvelevat Elina Meijula-Laaksonen ja Sirpa Thil

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 020 754 2284 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Saksalaissotilaisiin rakastuneita naisia syyllistettiin Lapin sodan jälkeen kohtuuttomasti, sanoo Krista Kosonen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ikasilmäksi haukuttu kätilö, Helena, kohtaa Petsamossa saksalais-suomalaisen SS-upseerin Johanneksen. Nainen ihastuu mieheen niin, että päättää lähteä tämän perään saksalaisten pahamaineiselle Titovkan vankileirille. Rakkaussuhde alkaa heidän päädyttyään sattuman johdattamina hetkeksi mökkiin Jäämeren rannalle. Helena saa Johannekselta lempinimen Villisilmä. Elokuva kuvaa sitä, miten rakkaus kantaa niin vankileirin raastavissa oloissa kuin suomalaisten ja saksalaisten välille syttyneen Lapin sodankin melskeissä. Katja Ketun kiitettyyn romaaniin perustuvassa Kätilö-elokuvassa Helenaa näyttelevä Krista Kosonen pitää sitä tärkeimpänä elokuvaroolinaan. – On järkyttävää, miten traumaattinen Lapin sota on ollut monelle sukupolvelle. Suomalaiset ja saksalaiset oli-

Krista Kosonen nautti vaativan kätilön roolin opettelusta erilaista kävelytyyliä ja puhetapaa myöten.

Vaietun vat pari vuotta aseveljiä, mutta sodan jälkeen saksalaissotilaiden kanssa seurustelleiden naisten niskaan kaadettiin täysin kohtuuttomia syytöksiä. Kosonen kertoo työstäneensä tositarinaan pohjautuvan Kätilön kuvaamista miehensä, elokuvan ohjanneen Antti Jokisen, kanssa kolme vuotta. – Luimme paljon Lapin sotaan liittyvää kirjallisuutta. Nähtävästi siihen sisältyneen häpeän takia oli kuitenkin vaikea löytää sodan kokeneiden ihmisten kertomuksia tapahtuneesta. – Koskettavan tarinan avulla on ehkä helpompi tavoittaa myös nuori yleisö, jolla ei ole juuri tietoa Lapin sodasta. On myös kiinnostavaa nähdä, avaako elokuva keskustelua näistä asioista.

Luulisi, ettei ole helppoa näytellä läheisen ihmisen ohjauksessa, mutta Krista Kososen mukaan kahden intohimoi-

sen ihmisen yhteistyö sujui luontevasti. Antti Jokisen ohjeena Kososelle oli esittää täysin toisenlaista henkilöä kuin on. – Oli nautinnollista opetella rooli erilaista kävelytyyliä ja puhetapaa myöten. Puhun elokuvassa lapin murretta, ja sen omaksumisessa minua auttoi murreopettaja. – Roolin sisäistämisessä auttoi myös se, että hiukset leikattiin lyhyiksi, ja se, että jouduin uimaan hyisessä Jäämeressä. Kuvauspaikat Lapissa, Jäämeren rannalla ja Liettuassa toivat näyttelemiseen muutenkin autenttisuuden tunnetta. Kätilön keskeisissä rooleissa ovat Lauri Tilkanen sodasta kärsivänä Johanneksena, Tommi Korpela despoottisena leirin johtajana ja Pirkka-Pekka Petelius ovelana lappalaismiehenä. – On aina ihanaa näytellä itseään parempien kanssa. Oli pysäyttävää nähdä,

sodan tulkki miten mahtavasti vaikkapa Tommi teki roolinsa, Kosonen toteaa. Elokuva sai jo kesäkuussa nauttia menestyksestä Shanghain elokuvajuhlilla, jossa Kosonen palkittiin parhaana naisnäyttelijänä. Kätilö esitetään syyskuun alkupuolella myös Montrealin elokuvajuhlilla.

Krista Kosonen on esiintynyt viime vuosina tiuhaan niin teatterissa, elokuvassa kuin televisiossakin. Näyttelijän mukaan freelancerin on vähän pakko tehdä kaikenlaista. Hän on myös luonnostaan tehokas ajankäyttäjä. – Pidän siitä, että työt ja päivärytmit vaihtelevat. Tosin nopealla työtahdilla työn jälki ei tunnu aina parhaalta mahdolliselta. On myös eroa, tekeekö työtä teatterissa vai televisiossa: teatterissa voi käyttää yleensä enemmän aikaa roolin työstämiseen.

Rooliin valmistautuminen alkaa keskustelulla ohjaajan kanssa. Kosonen toivoo ohjaajalta tarkkaa ja haastavaa henkilöohjausta. Hänestä moni ohjaaja kuitenkin ohjaa näyttelijää valitettavan vähän. Kososen laaja-alaisuudesta kertoo se, että esimerkiksi viime talvena hän nauhoitti päivisin viihdeohjelma Kingiä ja näytteli iltaisin Kansallisteatterissa Vanja-enon Jelenaa. – Näyttelen erittäin mielelläni teatterissa, mutta arvostan myös älykästä viihdettä. Naurulla on oma arvonsa. Kivointa palautetta Kingistä sain taksikuskeilta, joiden mielestä se oli hyvää koko perheen lauantaiviihdettä. Fiktiivisessä laulukilpailussa Kosonen esitti romanilaulaja Tsiisus Niemistä. Tsiisus-nimen voisi kuvitella herättävän joissakin paheksuntaa, mutta niin ei käynyt.

Kuka? Näyttelijä Krista Kosonen, 32. Monia elokuva-, teatteri- ja televisiorooleja. Asuu Helsingissä. Kihloissa Antti Jokisen kanssa.

Mitä? Pääroolissa 4.9. ensi-iltaan tulevassa Kätilö-elokuvassa, joka kertoo rakkaudesta sodan keskellä.

Motto? ”Pystyn vastustamaan kaikkea paitsi kiusausta.” (Oscar Wilde)

– Nimen ei ollut tarkoitus olla rienaava vaan kuvata itsevarmaa ja hurmaavaa nuorta miestä. Oma isäni on pappi, ja myös hän suhtautui hahmoon huumorilla.

Keväällä käytyjen eduskuntavaalien jälkeen Krista Kosonen joutui kohun keskelle kommentoituaan tuoreeltaan Helsingin Sanomien haastattelussa perussuomalaisten suurta äänimäärää. Hän totesi jutussa, että ehkä hän elää jossain samoin ajattelevien kulttuurikuplassa, koska ei tunne yhtäkään perussuomalaista. – Olin kohusta hämmästynyt, koska lausunnostani ei tunnistettu itsekritiikkiä. Otinpa opikseni. Ei näköjään kannata kommentoida asioita julkisuudessa ironiseen sävyyn, Kosonen hymähtää. Kohu on kuitenkin ollutta ja mennyttä. Nyt esikoistaan odottava näyttelijä keskittyy viimeisiin töihinsä ennen äitiyslomalle jäämistä. Kätilöön liittyvän markkinointityön lisäksi hän on ollut mukana Taavi Vartian ohjaaman Rölli-elokuvan Kaikki aikojen salaisuuden kuvauksissa ja lukenut äänikirjaksi Katja Ketun uuden Yöperhonen-teoksen. T

Äidit Matleena Piironen, Miia Kröger, Milla Hakala, Suvi Saarelainen ja Jaana Patrakeeva hiljentyivät loppuhartauteen. Mukana olivat myös lapset Daniel, Benjamin, Siiri ja Valtteri (takarivissä) sekä Nelli, Iida, Aada ja Emili (lattialla).

Arjen ymmärtäjiä ja uusia lei Elämä pienten lasten kanssa on usein sellaista hulabaloota, että vertaistuki on paikallaan. Perhekerhossa saa jakaa ilot, surut ja ihmetyksen aiheet. teksti Hanna Antila kuvat Paula Lehto

iistaiaamuna kello 9.20 Pakkalan kerhohuoneistossa on vielä hiljaista. Paikalla ovat vain lastenohjaajat Kristiina Rantanen ja Merja Salo, jotka ovat kattaneet aamiaisen valmiiksi sivupöydälle. On kahvia ja teetä, sämpylöitä, juustoa, kurkkua, viinirypäleitä ja pullaa. – Ajatuksena on, että täällä pienten lasten vanhemmat saavat kerrankin tulla valmiiseen pöytään, Merja Salo kertoo. Kellon lähestyessä puolta kymmentä ensimmäiset kerholaiset saapuvat. Virallisesti kerho on koolla 9.30–11, mutta käytännössä jokainen voi tulla ja mennä silloin, kun sopii. Ohjaajat tietävät, että pienten lasten kanssa aikataulujen pitää joustaa. – Meillä ei ole täällä muuta valmista ohjelmaa kuin pieni loppuhartaus. Tämä on todella matalan kynnyksen toimintaa.

Puheenaiheet kumpuavat arjesta, sen iloista, suruista ja huolista, Salo sanoo. Isommat lapset alkavat heti touhuta keskenään. Pienin kerholainen köllöttelee lattialla. Myös ohjaajan sylistä järjestyy tarvittaessa paikka, jotta äiti tai isä saa juoda kupin kahvia tai käydä rauhassa vessassa. Mahdollisuus henkilökohtaiseen pidempäänkin keskusteluhetkeen järjestyy, jos jollain on erityisiä huolia, väsymystä tai vaikka halu puhua hengellisistä asioista. Tänään perhekerhoon tulee viisi äitiä ja yhdeksän lasta. Isiäkin tässä kerhossa käy toisinaan, samoin isovanhempia. Tikkurilan seurakunnan alueeseen kuuluva Pakkala on kaupunginosana sellainen, että väkeä menee ja tulee. Tänne muutetaan usein nuorena parina ja lähdetään pois, kun perhe on kasvanut monilapsiseksi. Suvi Saarelainen on uusi per-

hekerholainen ja tullut paikalle pian vuoden täyttävän Valtterin kanssa. – Olen täällä toista kertaa. Tosi mukavalta vaikuttaa. Asumme ihan vähän matkan päässä, Saarelainen kertoo. Äidin ja pojan on tuonut perhekerhoon halu päästä hetkeksi pois kotoa ja saada vaihtelua, seuraa ja tekemistä. Suvi Saarelaisen mukaan Valtterista huomaa jo, että hän nauttii toisten lasten seurasta ja uusista paikoista. Kitinähetket poika säästää kotiin. – Käymme myös muskarissa. Jotain pientä ohjelmaa pitää olla. Valtteri on perheen ensimmäinen lapsi. Suvi Saarelainen kuvaa ensimmäistä vuotta osin raskaaksi muun muassa siksi, että yöunista on pitänyt tinkiä. Tänäänkin herätys on ollut varhain. Toisaalta lapsen kasvaessa arki on muuttunut helpommaksi. – Itsekin osaan jo ottaa rennommin, Saarelainen toteaa. Hän kertoo muuttaneensa Vantaalle Riihimäeltä. Ihan lähellä ei asu sukulaisia, ja miehen sukukin on Lieksassa. – Tällä alueella on paljon lapsiperheitä, mutta mistä heidät löytää, on jo toinen juttu. Täällä kerhossa heitä tapaa.

Mukaan voi tulla milloin vaan • Perhekerhot ovat seurakuntien kerhoja, joihin voi tulla mukaan milloin vaan. Joissakin seurakunnissa ne saattavat toimia nimellä perhekahvila. Jotkut seurakunnat tarjoavat myös omia kerhoja esikoislapsensa saaneille vanhemmille. • Mukaan voivat tulla isät, äidit ja isovanhemmat. • Kerhot ovat maksuttomia. Joissakin kerhoissa kerätään pieni maksu aamiaisesta. • Valmista ohjelmaa ei yleensä juuri ole, mutta kerhoihin kuuluu lyhyt hartaushetki. • Vuonna 2014 Vantaan seurakuntien perhekerhoissa kävi 35 648 lasta ja 22 832 aikuista. Perhekerhojen suosio on kasvanut Korson, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien alueella.

Äidit pohtivat kahvipöydässä ainakin kahta mysteeriä: Miksi lapsen voileipä ja kurkkusiivut päätyvät usein lattialle sen si-

jaan, että ne menisivät suoraan suuhun? Entä miksi äidin lautasella oleva ruoka on lapsen mielestä aina paljon kiinnostavampaa kuin omalla lautasella oleva? Aikuisten jutellessa muutamat lapset ovat löytäneet kerhotilan nurkasta rekin, jossa on rooliasuja. Pian aamupalapöytään saapuu yksi prinsessa ja yksi keijukainen, joka kerhon lopussa muuttuu vielä astronautiksi. Vaaleanpunaiseen prinsessamekkoon pukeutuneen 4-vuotiaan Iidan ja 2-vuotiaan Aadan äiti Miia Kröger kertoo, että esikoistyttöä kiinnostaa tällä hetkellä kaikki naisellinen kuten mekot ja huulipuna. Kerholaisena Iida on jo konkari. – Ensimmäinen kerho, jossa kävimme, oli nimeltään vauvaolkkari. Iida oli silloin puolivuotias. Nyt perhe on muuttanut Pakkalasta Kivistöön, mutta tullut silti vanhan asuinalueen kerhoon bussilla. Tänään olisi ollut mahdollisuus mennä tutustumaan päiväkotiin, mutta se tehdään myöhemmin, sillä tiistaiaamun kerhoa ei malta jättää väliin. – Nämä ihanat ihmiset saavat tulemaan tänne, Kröger sanoo ja nyökkää ohjaajien suuntaan. Hän kokee, että perhekerhossa on avoin ja mukava ilmapiiri.

9 Kuinka vantaalainen? Saara Vuorjoki

”Nämä ihanat ihmiset saavat tulemaan tänne.” Asioista on helppo puhua, siitäkin jos ottaa päähän, väsyttää tai jokin asia huolettaa. – Täällä puhutaan ihan arkisista asioista ja tuetaan toinen toistamme arjessa jaksamiseen. Olen ollut neljä vuotta kotona ja, varsinkin kun toinen lapsi on allerginen, se on joskus tuntunut raskaalta. Kerhossa käyminen on tehnyt hyvää paitsi äidille myös tyttärille. – Aada oli ennen ujo, mutta on nyt rohkaistunut, Miia Kröger arvioi. Varttia vaille yksitoista ohjaajat, äidit ja lapset alkavat siivota. Ketään ei tarvitse siihen erikseen patistaa, vaan homma sujuu kuin itsestään. Sitten siirrytään toiseen huoneeseen ja hiljennytään vielä hetkeksi loppuhartauteen.

Merja Salo sytyttää vihreän kynttilän, jonka jälkeen jokainen kerholainen saa soittaa enkelikelloja. Sitten Salo lukee runomuotoisen rukouksen ja lopuksi leikitään ja lauletaan Jumalan kämmenellä. Koreografia tuntuu olevan lapsilla jo hallussa. – Miten mahtavan eteviä te olettekaan! Salo ihastelee. Äitinsä Matleena Piirosen ja pikkuveljensä Benjaminin kanssa ensi kertaa kerhoon tulleet Daniel ja Robert saavat puhaltaa kynttilän sammuksiin. Sitten vaihdetaan kerhotossut ulkokenkiin ja sanotaan heipat. Moni sanoo lähtiessään, että ensi viikolla nähdään taas. 1

Katso lista kaikista Vantaan seurakuntien perhekerhoista osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ lapsetjaperheet.

eikkikavereita

Valtteri Lindholm, 33, ryhtyi yrittäjäksi 21-vuotiaana. 100 % Helsinkiläis-vantaalainen Olen aina asunut Länsi-Vantaalla, mutta kun lähden keskustaan, lähden Helsinkiin. Tikkurilassa en käy kuin pakosta. Synnyin Kaivokselassa, sen jälkeen vanhempani rakensivat talon isovanhempieni mansikkamaan päälle Vapaalaan. Mummolan ovet olivat aina auki ja sinne saattoi mennä syömään jäätelöä. Myös tätini, setäni ja serkut asuivat lähellä. Vuonna 2003 muutin vuokralle Ylästöön ja perustin Varustelekan, joka oli aluksi vain verkkokauppa. Tavarat olivat vaatekaapissani. Vielä silloinkin, kun liikevaihto oli yli miljoonan, jotkut sanoivat, että josko menisin takaisin yliopistolle. Minusta piti tulla äidinkie-

len opettaja, olin sivarissakin entisessä koulussani. Vuonna 2013 valmistui omakotitaloni Vantaanlaaksoon. Tänä vuonna sinne muutti myös avopuolisoni Johanna. Tykkään siitä, että on ilmaa ja tilaa ympärillä. Aikaisemmin asuin rivitalossa samalla alueella. Siellä naapurit pitivät kokouksen, kun en hoitanut pihaa. Kaupunkina Vantaa on monella tapaa tosi huono ja tuntuu tekevän kaikkensa pysyäkseen etäisenä. Vantaanlaakso on kuitenkin uskomaton paikka. Meillä ei ole autoa, joten pyöräilen sieltä kaikkialle. Talvella voin myös hiihtää kotoa töihin Helsingin Konalaan. Hanna Antila

Kysyn vaan

Mikä on sielunhoitokortti? Jotkut suomalaiset ovat kesällä saaneet elinluovutuskorttia muistuttavan sielunhoitokortin. Sen avulla voi kertoa, että jos itse ei pysty ilmaisemaan tahtoaan sairauden tai onnettomuuden vuoksi, papin tai muun seurakunnan työntekijän voi kutsua käymään. Miten sielunhoitokortti syntyi, apulaisjohtaja Sampo Muurinen kirkkohallituksen diakonian ja sielunhoidon yksiköstä?

– Sielunhoitokortti syntyi ulvilalaisen diakonin Taneli Nurmenniemen ehdotuksesta ja sai muotonsa pikkuhiljaa täällä kirkkohallituksessa. Tuntuu siltä, että sielunhoito on laskeva trendi ja tällaiselle kortille olisi kysyntää. Sitä on jaettu seurakunnissa ja eri tapahtumassa kesällä, esimerkiksi Kirkkopäivillä Kouvolassa. Onko niin, että ihmisen hengellisyyttä ei osata enää ottaa huomioon esimerkiksi sairaaloissa?

Aada Kröger, 2, käy kerhossa Miia-äidin ja Iida-siskon kanssa (keskellä).

– Juuri kuulin tapauksesta, jossa potilas pyysi hoitajaa kutsumaan sairaalapapin käymään, mutta hoitaja kieltäytyi. Tämä on yksittäinen tapaus, eikä koko kuva, mutta se kertoo siitä, että asiasta kannattaa herättää keskustelua. Ei ole itsestään selvää, että tämä puoli huomioidaan kaikkialla.

Mitä tietoja kortissa pitää ilmoittaa ja missä sitä kannattaa säilyttää?

– Siihen tulee paikka ja päiväys, kotiseurakunta ja allekirjoitus. Korttia kannattaa säilyttää lompakossa, käsilaukussa tai vaikka pikkutakin taskussa. Kortti on laminoitu ja kestävä. Kannattaa myös keskustella läheisten kanssa siitä, että on hankkinut tällaisen kortin. Laminoitua korttia myy 50 kappaleen erissä Unigrafia Kirjapaino. Entä jos yksittäinen seurakuntalainen haluaa sellaisen kortin, mistä hän sen saa?

– Siitä voi kertoa kotiseurakunnan papille tai diakonille ja pyytää, että seurakunta tilaisi kortteja. Seurakuntien kannattaisi myös pitää kortteja esillä kirkoissa ja seurakuntien tapahtumissa. Hanna Antila

24/7 piispa ja Irja Helsingin piispa Irja Askola haastaa suomalaisia rakentamaan myötätunnon kulttuuria. Teksti Kaisa Halonen kuva Jani Laukkanen

un Irja Askola aloitti Helsingin piispana viisi vuotta sitten, hän ei osannut varautua siihen, että pian hänet tunnistetaan kaduilla ja kaupoissa. Ei hän myöskään arvannut, kuinka suuri symbolinen merkitys Suomen ensimmäisellä naispiispalla olisi. – On täytynyt tottua siihen, että kun nousen ratikkaan tai hyppään lähijunaan tullakseni Vantaalle, ihmiset tunnistavat minut ja tulevat juttelemaan. Koen olevani kirkon kävelevä postilaatikko. Pääsääntöisesti-

hän palaute on myönteistä, mutta on se kyllä yllättänyt. Askolaa on taputeltu olalle, hän on poseerannut pyydettäessä kännykkäkuvissa, vastannut kysymyksiin ja kuunnellut, kun ihmiset purkavat pettymystään kirkkoon. Ja esiintynyt naistenlehdissä. – Mediajulkisuus on osa työtäni. Jos kysytään piispan pääsiäisreseptiä, niin kyllä siihen reseptin oheen kristinuskon sanoman ja Jeesuksenkin saa mahtumaan, Askola sanoo. Paitsi ensimmäinen nainen piispana, Askola oli myös ensimmäisten papiksi vihittyjen naisten joukossa vuonna 1988. Papin

tai piispan sukupuoli ei hänen mielestään vaikuta viran hoitamiseen vaan enemmänkin on kyse kirkon kokonaiskuvasta. – Kun kirkko on miesten ja naisten kirkko, on luontevaa ja perusteltua, että pappeina on sekä miehiä että naisia ja että myös kirkon johdossa on molempia. – Luulen, että myös virkaveljeni ovat havahtuneet hämmästyen siihen, kuinka suuri symbolinen merkitys on sillä, että myös nainen voi olla piispana. Siitä kertoi se valtava määrä myönteistä palautetta, jonka tuolloin sain. Mutta en oikein itsekään ymmärrä, mistä kaikesta siinä on kysymys.

Nykyisin seurakuntapapeista naisia on 44 prosenttia ja seurakuntien luottamushenkilöistä 54 prosenttia. Naiset siis näkyvät jo, mutta Askola kysyy, millä lailla näkyvät vaikkapa lapset tai maahanmuuttajat kirkon toiminnassa ja julkaisuissa. Ja jos kirkko todella on kaikenlaisten jäsentensä kirkko, kaikissa näkyvissä tehtävissä ei voi olla vain pappeja, Askola muistuttaa. Piispan sukupuoli on kirvoittanut myös alatyylisiä kommentteja. Asiattomia viestejä on tullut eniten silloin, kun Askola on puhunut ja toiminut seksuaalivähemmistöjen ja maahan-

muuttajien puolesta. – Kielteistä palautetta tulee tasaisena virtana, joten ihan hyvin tässä jalat pysyvät maassa. Luulen, että osa ihmisistä näkee vain nämä tietyt asiat eikä kuule mitään muuta, mitä sanon. Toki se satuttaa minua, mutta ennen kaikkea minua pelottaa se, mistä kaikesta viharetoriikka kertoo. Askola huomauttaa, että hänen kanssaan saa kyllä olla eri mieltä. Hän ei haluaisi kirkkoa, jossa vallitsee komentokulttuuri ja ihmiset on pakotettu yksimielisyyteen. – Usein yksimielisyys yhteisössä perustuu pelkoon, pakotteisiin tai siihen, että suljetaan

”Mennäänkö pelon ja ankeuden puolelle vai toivon ja tekemisen puolelle?” ko. Sekä Helsingissä että Vantaalla on otettu todesta se, että kirkon on siirryttävä kansalaisyhteiskunnan aikaan ja kiinnostuttava enemmän jäsenistään kuin organisaatiostaan. Askolan mielestä organisaatio- ja instituutiokirkon ja kaikenlaisten komiteoiden aika on ohi. Samoin etäännyttävän kielenkäytön, jota Askola kutsuu rakenneretoriikaksi. Kankea kieli ja toimintatapa ovat kaukana Raamatun kielestä ja Jeesuksen toimintakulttuurista, jotka Askolan mukaan ovat edelleenkin tuoreita. Hänelle yksi kirkon kohtalonkysymyksiä on, kuinka se pystyy viestimään ymmärrettävästi armollisesta Jumalasta. Se ei ole vain kirkon työntekijöiden tehtävä. – Minusta me tarvitsemme nyt kristinuskon arkiosaajia, joiden usko näkyy kulutustottumuksissa, keittiönkaapissa, pankkitilillä, kalenterissa ja asenteissa. Jokainen kirkon jäsen on Jumalan käyntikortti. Kysyn usein itseltänikin, tuoksuuko minussa armo vai tuomio, hyväksyntä vai torjunta.

– Erimielisyyksiä ei tarvitse pelätä. Kirkon historia ei ole harmoninen historia, vaan se on ihmisten raadollinen historia, jonka keskellä Jumala tekee työtään, sanoo Irja Askola.

suuri joukko ihmisiä ulos. Kirkon voima on siinä, että voimme erilaisina ja erilaisten elämäntarinoidemme kanssa olla yhtä. Erimielisyys on ok, mutta siinä täytyy harrastaa erimielisyyden etiikkaa. Erimielisyyden etiikasta Askola onkin puhunut paljon. Hän tiivistää sen näin: kunnioitan vakaumustasi tai mielipidettäsi, vaikka se on erilainen kuin minun, mutta sopikaamme, että emme julkisesti herjaa toisiamme erilaisuutemme takia. Tänä kesänä otsikoissa ovat olleet pakolaiset, maahanmuutto, rasismi ja monikulttuurisuus. Samaan aikaan viharetoriikka on Askolan mukaan lisääntynyt. Se on näkynyt niin maahanmuuttokeskustelussa kuin hänen omassa postissaankin. Askolalle se kertoo turvattomuudesta ja tarpeesta tulla kuulluksi ja nähdyksi. – Viha ja torjunta nousevat osittain siitä, ettei itse ole tullut kuulluksi. Jos ihmisen ihan todellista toimeentulon huolta, yksinjäämisen tuskaa ja arjen

taakkoja ei kuulla ja nähdä, on ihan luonnollista, ettei hän jaksa ajatella Välimeren pakolaisten ongelmia. Askola antaisikin suomalaisille kotiläksyn: rakentakaa myötätunnon kulttuuria lähiöissä, kodeissa ja naapurustossanne – ihan kantasuomalaistenkin välille. Kun ihminen kokee olevansa tervetullut ja saavansa apua, hän jaksaa ehkä kuulla myös muiden hätää. Kirkon kanta maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen on Askolan mukaan yksiselitteinen. – Me olemme globaali yhteisö. Jeesus ei ollut suomalainen eikä Lutherkaan ollut suomalainen. Kristityn identiteettiin kuuluu myötätunto, heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen ja tahto oikeudenmukaisuuteen. Minusta siitä ei voi tinkiä. Askola sanoo, että maahanmuuttokeskustelussa mitataan yhteiskunnan kypsyyttä. Naiivista ”kaikki käy” - tai torjuvasta ”ei ketään tänne” -kannasta pitäisi päästä syvempään keskusteluun. Karmeinta Askolan

mielestä on se, jos oman maan ja muun maailman köyhät asetetaan vastakkain taistelemaan vähistä resursseista. – On tärkeää, miten kirkko ja ihan yksittäiset kristityt asemoivat itsensä: mennäänkö pelon ja ankeuden puolelle vai toivon ja tekemisen puolelle. Mielestäni kirkon tehtävä on nyt selkeästi vastustaa ratkaisuja, joissa tehdään tilaa syrjäytymiselle. – Toivon, että näinä aikoina kirkon työntekijät voimakkaammin haastaisivat poliittisia päättäjiä kohtaamaan ihmisten todellisuuden ja toisaalta poliittiset päättäjät huomaisivat, millainen arjen tietomäärä seurakunnan työntekijöillä on. Askolan johtamassa Helsingin hiippakunnassa on jo seurakuntia, joissa luterilaiseen kirkkoon kuuluu alle puolet alueen asukkaista. Se on Askolan mukaan pakottanut ja myös innostanut uudenlaiseen ajatteluun. – Meidän hiippakunnassamme on todettu se, että kirkkoon kuuluminen ei ole enää itsestäänselvyys eikä sosiaalinen pak-

Kivaa, kiireistä ja kiinnostavaa. Sellaista on Askolan mukaan piispan työ. Hän kokee olevansa näköalapaikalla tavatessaan päättäjiä ja hoitaessaan kirkon yhteiskuntasuhteita. Usein luottamuksellisia keskusteluja käydään piispan virka-asunnos-

sa, jota hän kutsuu hiippakunnan olohuoneeksi. Hiippakunnan olohuonetta emännöidään toisella tavalla kuin siviilikotia kaksiossa. Virka-asunnossa piispa ei häärää keittiössä – niin paljon kuin hän ruuanlaitosta pitääkin. – Kokkaamista välillä kaipaan. Piispana olen joutunut luopumaan oman kalenterini hallinnasta. Siitä seuraa se, että ystäville jää paljon vähemmän aikaa kuin toivoisin. Piispana Askola on mielestään kutsumuksensa ytimessä. Piispuutta ei voi pitää vain työnä, sillä piispa on piispa 24/7. – Mutta olen myös Irja 24/7, enkä koe, että ne olisivat ristiriidassa. Ei tätä jaksaisi, jos ei olisi oma itsensä. Joskus Askolaan ottaa yhteyttä ihmisiä, joilla on takanaan raskaita kokemuksia. Hänelle kerrotaan tuomitsevasta kirkosta ja helvetinpelosta. Se on piispalle kipeämpää sulateltavaa kuin vihaposti. – Tunnekuorma on melkoinen. Välillä ihmettelen itsekin miten jaksan, Askola myöntää. – Missään elämäni vaiheessa en ole kokenut näin voimakkaasti rukouksen merkitystä. Joskus, kun aamulla väsyttää ja mietin, miten tästäkin päivästä selviän, ja tulee sellainen kalenterikauhu, muistan, että monet ihmiset rukoilevat puolestani. Ihmisten esirukoukset ovat minulle etävitamiinia. T

Piispa tarkastaa ja on tarkastettavana Helsingin piispa Irja Askola pitää 17.–20.9. piispantarkastuksen Vantaankosken seurakunnassa. Se on hänen virkakautensa ensimmäinen piispantarkastus Vantaalla. – Vantaan seurakunnissa on hyvä meininki. Siellä on paljon arkijärkeä: ei pelätä muutosta, katsotaan tosiasioita silmiin ja uskalletaan tehdä uutta, Askola kiittelee. – Myös yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa toimii. Seurakunta ei ole erillinen saareke vaan osa vantaalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Piispantarkastukset ovat Askolan mielestä hyviä todellisuuspeilejä. Silloin on mahdollisuus yhteiseen arviointiin seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden

kanssa. Piispa vierailee myös alueen työpaikoilla ja kouluissa. Vantaankoskella hän tutustuu esimerkiksi Vaisalaan ja Martinlaakson lukioon. – Olen kokenut, että piispantarkastuksissa tarkastetaan myös piispaa. Halutaan selvittää, mitä mieltä olen ja olenko semmoinen, kuin lehdissä kerrotaan, Askola naurahtaa. Seurakuntalaiset voivat tarkastaa piispan torikahveilla Paalutorilla perjantaina 18.9. kello 15.30–16.30. Hän on mukana myös kansainvälisten perheiden illassa Myyrmäen kirkossa torstaina 17.9. kello 18–20.30. Piispantarkastus päättyy piispanmessuun sunnuntaina 20.9. kello 10 Myyrmäen kirkossa.

Taivaspaikka Pyhäpäivä

6.9.

”Kiittäkää taivaan Jumalaa! Iäti kestää hänen armonsa!”

Kirkoissa puhutaan kiitollisuudesta.

(Psalmi 136:26)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Ammonas Ammonas syntyi 300-luvun alussa Egyptissä. Hän oli 22-vuotias, kun hänen vanhempansa kuolivat ja hänet pakotettiin avioliittoon, jonka hänen serkkunsa järjesti. Ammonas sopi kuitenkin vaimonsa kanssa, että he elävät yhdessä ilman seksiä. Kun serkku kuoli, Ammonas lähti vaimonsa siunauksella erämaahan ja ryhtyi kuuluisan erämaaisän Antonioksen oppilaaksi. Myös Ammonaksesta tuli munkki ja hengellinen opettaja. Opettajansa kuoleman jälkeen hän asettui asumaan tämän vuorikammioon Niilin lähelle. Myöhemmin hänet nimitettiin piispaksi. Hän kuoli noin kuudenkymmenen vuoden ikäisenä.

Katkaise vihalta siivet Vihan selättäminen on mahdollista, mutta se vaatii kärsivällisyyttä. Vihan voittaminen oli varhaisten kristittyjen erämaamunkkien tarinoissa vakioaihe. Se näyttää olleen heidän elämässään suurempi kysymys kuin seksuaaliset jännitteet. Heitä vaivasivat niin toisten pahat sanat ja väärin tekemiset kuin omat kiivastumiset ja tuomitsemiset. Yksi vihansa kanssa painiskelleista oli munkki Ammonas. Tarinat eivät kerro hänen vihansa syitä, mutta tiedetään, että hänellä oli takanaan ainakin erikoinen järjestetty avioliitto. Omien sanojensa mukaan Ammonas oli istunut kammiossaan 14 vuotta tutkiskellen vihansa juuria ja siipiä ja harjoitellen niiden katkaisemista. Näin hän oppi vähitellen suhtautumaan myötätuntoisesti itseensä ja niihin, jotka olivat ärsyttäneet häntä tai tuottaneet hänelle pettymyksen. Näin hänestä kasvoi myös suosittu hengellinen opettaja.

avaamatta ovea kenellekään ja syödä vain joka toinen päivä? Ammonas totesi, ettei näistä mistään ollut apua. ”Istu mieluummin kammioosi, syö vähän joka päivä ja muista publikaanin asenne”, Ammonas neuvoi. Publikaanin asenteella hän viittasi Jeesuksen kertomukseen miehestä, joka ei rukoillessaan tohtinut muuta kuin pyytää: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!” Muutos alkaa aina omasta sisimmästä. Siellä viha voi kuolla ja myötätunto syntyä. Siellä voi myös pyytää aina uudestaan, että Jumala olisi armollinen. Muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se on mahdollista.

Vihaansa kanssa lienee kamppaillut myös se kiivaasti mattoja punonut munkki, joka tuli kysymään neuvoa isä Ammonakselta. Olisiko hänen lähdettävä kammiostaan ja mentävä selvittämään sisimpäänsä syvemmälle erämaahan tai johonkin kaukaiseen maahan, jossa kukaan ei tuntisi häntä? Vai olisiko hänen parempi sulkeutua kammioonsa ja olla

Ammonas tuli tunnetuksi kärsivällisyydestään. Hän ei takertunut toisten hairahduksiin eikä käynyt niitä tuomitsemaan edes piispan virassa. Kerran piispana ollessaan Ammonas oli vierailulla munkkien yhteisössä. Hänen syödessään muun joukon kanssa yksi munkeista vei kammioonsa naisen. Toiset tiesivät, et-

Vihan selätysharjoitus • Kun vihastut, tunnet, miten sydämesi lyö yhä nopeammin, lihaksesi kiristyvät ja vihaiset sanat tulevat ennen kuin ehdit ajatella. • Vanha neuvo on, että laske mielessäsi kymmeneen. Vielä parempi neuvo on, että hengitä hetken aikaa niin rauhallisesti kuin kykenet sisään ja ulos. Jos voit, lähde pienelle kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan. • Näin saat aikaa asettua ja seurata tietoisesti, mitä sinussa tapahtuu – ja löytää rauhan paikkaan sisälläsi.

tä munkki eli tämän naisen kanssa, ja se ärsytti heitä. He pyysivät Ammonasta puuttumaan asiaan. Munkki aavisti, mitä oli tekeillä, ja piilotti naisen isoon kirstuun. Ammonas meni munkin kammioon ja istuutui kirstulle. Sitten hän käski muut sisään ja pyysi etsimään naisen. Naista ei löytynyt, eivätkä etsijät voineet pyytää kunnioitettua piispaa poistumaan kirstun päältä. Ammonas sanoi munkeille: ”Mitä tämä tällainen on? Jumala antakoon teille anteeksi.” Sitten hän käski heidän mennä ulos. Jäätyään kammioon miehen kanssa kahden hän otti tätä kädestä ja sanoi: ”Veli, vartioi itseäsi.” Ja lähti pois. Armollisuuden löytänyt ja syvästi myötätuntoinen ihminen näkee asiat niin kuin ne ovat, mutta ei tarvitse kovia sanoja. Esimerkki ja yksinkertainen neuvo riittävät. Ne saavat ainakin minut muistamaan, miltä ja keneltä piiloudun ja minkä asian kanssa minun tulisi olla erityisen hereillä. Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.9.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila pe klo 9–11.30. Avoin perhemuskari alle kouluikäiselle vanhemman kanssa pe klo 10– 10.30. Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.30. Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12. Perhemessu su 6.9. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kirkkokahveilla voi ostaa vohveleita ja pihalla grillataan makkaraa. Kirkonmäellä tapahtuu messun jälkeen. Luvassa pieni pyhiinvaellus ostarilla. Voit tavata Muskaripupun, piirtää tai askarrella ja kirppispöytä on pihalla. Talkooviikko 8.–13.9. tarjolla mm. leipomista, pieniä kunnostustöitä, siistimistä ja järjestelyä. Yhteinen aloitus Hakunilan kirkolla 8.9. klo 9. Päivittäin aloitamme puuhat Länsimäessä klo 10. Peittopiiri ti klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Avoin kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle. Lähetyspiiri to 10.9. klo 18–20. Tervetuloa messuun Hakunilan kirkolle su 13.9. klo 12. Seniorikerho ti 15.9. klo 13–14.30. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, Itä-Hakkila Tähtisäde-kuoromuskariperiodi

Muualla

Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille ke klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Tervetuloa uudet laulajat! Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi. Ilmoittautumiset syyskauden muskareihin osoitteeseen riikka.jantti@ evl.fi. Tarkemmat tiedot ryhmistä löytyvät osoitteesta www.hakunilanseurakunta.fi/Musiikki. Yhteistyökerhot NMKY:n kanssa, liikkarit, sähly- ja perhesporttikset ja nuorten peliryhmät. Vuorot käynnistyvät syyskuussa. Ilmoittautumiset: www.nmky.fi.

Kastettu Emmi Sofia Halonen, Viola Helmi Adele Havas, Silja Sofia Aleksandra

Hautaan siunattu Sylvi Elin Marjatta Laine 82 v, Antti Pekka Kettunen 80 v, Hilda Skobeleva 64 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan. seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta jo alkaneesta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme. Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Apostolin kyydissä – Kirkon raamattupiiri parillisten viikkojen to 3.9. alkaen klo 18–19.30. Tule oppimaan uutta apostolien teoista, keskustelemaan ja kuuntelemaan. Messu su 6.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Anna-Kaisa Inkala, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen kirkkokahveilla Siionin virsi -lauluseurat. Perheiden majanrakennuspäivä su 6.9. klo 12–16. Leikkimielisen päivän aikana rakennamme paikan päällä olevista materiaaleista majan kirkkoon. Lopuksi hiljennymme yhdessä rakennelmassamme. Tarjolla välipalaa. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 13.9. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa siunataan tehtäviinsä seurakunnan vapaaehtoiset. Miesten sauvakävelypiiri parittomien viikkojen su 13.9. alkaen. Lähtö kirkolta klo 18. Omat kävelysauvat mukaan. Parisuhdeilta ma 14.9. klo 18. Luento- ja keskusteluilta parisuhteen ja perhedynamiikan kysymyksistä. Teemana Rikasta minua! Lastenhoito järjestetty. Luennoimassa Kataja-Parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja, perheterapeutti Liisa Välilä yhdessä puolisonsa Juhan kanssa. Tulossa syksyllä toinen ilta ti 20.10. teemalla vuorovaikutustaidot. Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu 10 kertaa 15.9. alkaen tiistaisin klo 13 nuortentilassa. Ryhmästä voit löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Ilmoittaudu ryhmän vetäjälle taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386. Päiväkuoro parillisten viikkojen ke 16.9. alkaen klo 11–12. Tule laulamaan vanhoja tuttuja ja uusia lauluja yhdessä! Kuoro on avoin kaikille. Harjoitusten jälkeen tarjolla lounasta 30.9., 28.10. ja 25.11. Kuoroa johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.9. klo 12. Kirjana Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät. Café Pähkinä 9.9. alkaen parittomien viikkojen ke klo 15–17. Kahvila on lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset. Facebook: Café Pähkinä. Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä 10.9. alkaen parittomien viikkojen to klo 13. Nettikerho ikäihmisille parillisten viikkojen ke klo 14–16. Aloituskerralla 16.9. aiheena verkkoasiointi Vantaalla.

Hommissa

Talkoopäällikkö Eeva Ronkainen ”Työskentelen Hakunilan seurakunnassa ylivahtimestarina ja kirkonpalveluskunnan lähiesimiehenä. Suunnittelen työvuorolistat, vastaan tilaisuuksien järjestelyistä ja hankin tarvikkeita eri työmuodoille. Olen jonkinlainen jokapaikanhöylä. Taustallani minulla on suntion ja puutarhurin koulutukset. Kuulun seurakunnan vapaaehtoistyön ryhmään, jossa koordinoimme vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoiset pyörittävät muun muassa kirpparia, puurokahveja torstaisin ja matalan kynnyksen maanantain ruokailu- ja kahvitteluhetkeä. He tarjoavat kirkkokahveja ja toimivat messuavustajina. Lisäksi diakoniatyö tekee vanhuksiin liittyvää vapaaehtoistyötä. Seurakunnan työntekijäkokouksessa huomasimme, että ennen uuden kauden alkua työt edistyisivät ehkä parhaiten, kun ne keskitettäisiin yhteen viikkoon. Järjestämmekin talkooviikon, jolloin Hakunilan kirkolla rakennetaan kanttorin johdolla uudet kuorokorokkeet ja muistopihaa kunnostetaan kukkivaksi hiljentymispaikaksi. Leivomme kirkkopullaa ja kakkuja pakkaseen. Keitämme omenahilloa, jos jotkut haluavat osallistua talkoisiin lahjoittamalla omenoita. Länsimäen kirkolla pestään seiniä, saunaa ja kalusteita sekä leivotaan. Siitä mitä tehdään ja missä järjestyksessä, sovitaan tiistaina 8.9. klo 9 yhteisellä aamiaisella Hakunilan kirkolla.” Ulla-Maija Vilmi

Talkooviikko 8.–13.9. Hakunilan kirkolla ja Länsimäen kirkolla. Yhteinen aloitus Hakunilan kirkolla ti 8.9. klo 9.

Siunaus on kuin virtaava vesi.

Vapaaehtoistyöntekijöiden siunaaminen su 13.9. • Hakunilan kirkossa klo 12 • Hämeenkylän kirkossa klo 10 • Korson kirkossa klo 10 • Myyrmäen kirkossa klo 10 • Pyhän Laurin kirkossa klo 10 (ruotsinkielinen) ja klo 12 • Rekolan kirkossa klo 10

Timo Saarinen

4–6-vuotiaille ke klo 16 kirkon pihalla. Avoin aamu perheille ke 9.9. alkaen klo 9–11. Aamu kahviossa ja kirkkopihalla, aamukahvit, (1–2 e/ perhe), leikkiä, musisointia ja yhdessäoloa. Vetäjinä Liisa Pietilä, kerhomummo Ritva Rajala ja lastenkirkon emäntä Tanja. Vekarakirkko, aiheena huolenpito su 13.9. klo 15. Tähtisäde-muskarilaiset, Riikka Jäntti, Sari Kokkonen. Voit tuoda mukanasi kukan, lehden tai oksan luontoalttaria varten. Parisuhdeilta Rikasta minua -luento ke 23.9. klo 18–19.30. Sari Liljeström Kataja-parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito järjestetty.

Linnolahti, Mimosa Louna Pauliina Seppälä.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuorisotyön syksyn avajaiset pe 4.9. klo 18–20. Ilmoittaudu isoskoulutukseen, tule kuulemaan mitä tänä syksynä on tarjolla ja tapaamaan kavereita. Jengi-ilta pe klo 20–22.30. Ilta on avoin nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä. Messu su 6.9. klo 12. Saarna Seppo Suokunnas, Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Hans Tuominen. Kirkkokahvit. Seppo Suokunnaan syntymäpäiväjuhlakonsertti su klo 14. Juha Paukkeri, Riikka Jäntti, Hans Tuominen. Matalan kynnyksen maanantai 7.9. ja 14.9. Hartaushetki klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Omaishoitajien olohuone ma 7.9. klo 15–16.30. Avoin ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä. Seniorikerho ti 8.9. klo 13–14.30. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin ti klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua. Lepaani-nuortenilta ti klo 18. Perhekerho ke klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tule siihen kellonaikaan, kun teille sopii. Päivän aikana ehdimme sytyttää kynttilän hartaushetkessä klo 9.30, askarrella, laulella, kahvitella (1-2 e/perhe) ja tietysti leikkiä. Mikro on käytössä ruuan lämmitykseen. Päivärukous ke klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia. Langat saa kirkolta. Perhekahvila to klo 9–11 takkahuoneessa. Hakunilan kirkon kirppis la alkaen 12.9. klo 10–13 alakerrassa. Tervetuloa edullisille ostoksille, lähes kaikki tuotteet 50 snt. Messu su 13.9. klo 12. Syyskauden startti ja vapaaehtoisten siunaaminen. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Juha Paukkeri, Birgitta Tasavuori, työntekijäkuoro. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-ilta su klo 16–20. Mukana pastori ja lähetystyöntekijä Samuel Yrjölä sekä Harri Nurminen. Ehtoollishartaus ma 14.9. klo 11. Lähetyspiiri ma 14.9. klo 18–19.30. Päiväraamattupiiri ti 15.9. klo 12– 13.30. Jari Araneva. Rukiista leipää Raamatusta ke 16.9. klo 18.30–20.30. Raamattuluento Vuorisaarnasta Aarteet maan päällä ja taivaassa, rovasti Olavi Peltola. Viikkomessu to 17.9. klo 18. Talkooviikolla 8.–13.9. on tarjolla mm. omenahillon keittoa (voit lahjoittaa omenoita), pullan leipomista, seinien maalausta, muistopihan kunnostusta ja kuorokorokkeen rakentamista. Tai ehdota, mitä voisit tehdä! Ilm. virastoon syyskuun alkuun mennessä. Ti 8.9. klo 9 aloitamme yhteisellä aamupuurolla Hakunilan kirkolla ja jaamme tehtävät. Puuhaviikkomme päättyy syyskauden avajaismessuun 13.9. klo 12. Tämän laulun haluaisin kuulla. Voit jättää lauluja musiikkitoiveita 13.9. saakka virastoon tai Hakunilan kirkon aulassa olevaan Toivomuslaatikkoon. Saat toivoa musiikkikappaletta ja myös esittäjää, katsotaan

sitten mitä toiveita täyttyy Hengellisen musiikin toivelaulukonsertissa su 27.9. klo 14. Arkiretriittiryhmä kokoontuu Hakunilan kirkolla syksyn aikana kolme kertaa su 6.9., 4.10. ja 1.11. klo 16–18. Ryhmässä saat ensimmäisellä kerralla raamatuntekstit kahdeksan viikon ajaksi. Toisessa ja kolmannessa kokoontumisessa jaamme löytöjä Raamatun äärellä ja viivymme hiljaisuudessa keräten voimia arkeemme. Ohjaajina Tiina Palmu ja Marja Tuomisto. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: tiina.palmu@evl.fi tai 050 356 5715.

14 Tero Sivula/Rodeo

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.9.

Sinustako vapaaehtoinen? Jos sinulla on ylimääräistä aikaa ja kiinnostusta ilahduttaa vanhusta, toimia kahvilavapaaehtoisena, tehdä nikkarointihommia, ohjata ryhmää tai kehitellä uudenlaisia toimintoja, lähde mukaan vapaaehtoistoiminnan peruskurssille. Kurssilla saat tietoa vapaaehtoistoiminnan käytännöistä, vaihtoehdoista, taustajärjestöistä ja jatkokoulutuksista. • Asolan seurakuntatalolla (Asolantie 6) vapaaehtoistoiminnan peruskurssi maanantaisin 21.9.–12.10. klo 17.30–19. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: irma.liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459. • Aikuisopiston tiloissa Myyringissä (Kauppakeskus Isomyyri, 3. krs, Vaskivuorentie 10 B) Innostu ja osallistu Vantaalla – vapaaehtoistoiminnan kurssi tiistaisin 29.9.–10.11. klo 17– 18.30. Kurssi löytyy Vantaan Aikuisopiston syksyn kurssioppaasta kurssinumerolla V151238. Kurssille ilmoittaudutaan osoitteessa www.ilmonet.fi tai p. 09 8392 4342. • Olotilassa Tikkurilassa (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta) vapaaehtoistoiminnan koulutus maanantaisin 12.10.–2.11. klo 17.30–20. Ilmoittautumiset ja lisätietoja 6.10. mennessä: paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 17.9. klo 11–13. Vieraana Sanansaattajan päätoimittaja, toimitusjohtaja Hannu Kippo. Muualla Kahvikammari 9.9. alkaen paritto-

mien viikkojen ke klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Päiväkahvin aikaan ma 14.9. klo 13. Keskustelua vaihtuvista aiheista kahvikupin äärellä. Aloitamme kauden Rantasalon pappilassa Ylästössä, Mustikkapolku 10. Perheiden viikonloppuleiri pe–su 30.10.–1.11. Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Lähtö leirille perjantaina illalla ja paluu sunnuntaina puoliltapäivin. Luvassa mukavaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille, yhdessä ja erikseen. Hinta aikuisilta 70 euroa ja lapsilta 40 euroa, alle 3-v. ilmaiseksi. Ilmoittaudu 30.9. mennessä varhaiskasvatuksen ohjaaja Jarna Leinolle, p. 050 544 7647 tai jarna.leino@evl.fi. Kuningasleiri pe–su 9.–11.10. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa 7–14 -vuotiaille tytöille ja pojille. Leirillä tutustumme kuninkaisiin lähellä ja kaukana. Olisiko sinusta hallitsijaksi? Tule ottamaan selvää! Ilmoittautumislinkin löydät nettisivuiltamme. Lisätiedot nuorisotyönohjaaja Sini Matilainen, p. 050 518 7967, sini.matilainen@evl.fi. Kastettu Knuutti Veikko Juhani Teittinen,

Ilja Oliver Hupponen, Leevi Elias Piippo. Avioliittoon kuulutettu Susanne Emilia Tolvanen ja Juho Tuomas Lahtinen, Tiina Irene Järvinen ja Keijo Kauno Rajaniemi. Hautaan siunattu Hannu Juhani Kuutti 64 v, Hannu Uolevi Kuitunen 68 v, Olavi Ilkka Lindegren 77 v, Niilo Herman Laakso 83 v, Irma Kyllikki Kaivolainen 95 v. Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554. Diakonian päivystys klo 10–12 p. 09 8306 560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Iltarukousryhmä keskiviikkoisin klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja antaa Päivikki Telenius p. 044 519 4322. Vox Mea – Oma ääni to 3.9. alkaen klo 18 seurakuntasalissa. Kaikille

avoin kuoro harjoittelee viikoittain tunnin ajan. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Lisätietoja antaa Airi Saloniemi p. 050 310 7493. Korson Seurakuntakuoron harjoitukset to 3.9., 10.9. ja 17.9. klo 18– 20 Kirkkosali ll:ssa. Uudet laulajatkin tervetulleita. Kuoron ohjelmisto koostuu kolmi- ja neliäänisistä lauluista. Erityisesti stemmalaulutaitoisia miehiä kutsutaan mukavaan joukkoon! Tied. kanttori Ursula Hynninen, p. 050 5736368. Perhekerho pe 4.9. ja 11.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messu su 6.9. klo 10. Mari Mäkelä, Tuula Paasivirta ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 6.9. ja 13.9. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Perhekerho ma 7.9. ja 14.9. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 7.9. ja 14.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetys ke 9.9. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu. Arki-illan ehtoollinen ke 9.9. ja 16.9. kirkossa. 9.9. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. 16.9. Marja Vainikka ja Airi Saloniemi. Vanhemman väen piiri to 10.9. ja 17.9. klo 13 seurakuntasalissa. Lisätietoja antaa Risto Auvinen p. 050 310 7032. Naisten saunailta to 10.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vapaaehtoistyön starttipäivä la 12.9. klo 15 seurakuntasalissa. Messu su 13.9. klo 10. Pirkko Yrjölä, Mari Mäkelä ja Airi Saloniemi. Mukana lauluryhmä. Vapaaehtoisten siunaaminen. Kirkkokahvit. Runopiiri ma 14.9. klo 13 kirkon kokoustilassa. Tervetuloa kaikki runoista pitävät mukaan. Lisätietoja antaa Leea Laaksonen p. 040 756 8838. English through Bible ma 14.9. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Miesten saunailta to 17.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten brunssi su 6.9. klo 14. Nuorten aikuisten brunssi on 18–39-vuotiaiden korsolaisten yhdessäoloa, ruuanlaittoa, jutustelua ja elämän ilojen ja surujen jakamista rennossa hengessä. Brunssin aluksi päätetään yhdessä mitä kokkaillaan, käydään kaupassa ja tehdään ruuat yhdessä. Erityisiä keittiötaitoja ei edellytetä. Lisätietoja antaa Mari Mäkelä p. 050 511 1783. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 8.9. ja 15.9. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri to 15.9. klo 13. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 3.9., 10.9. ja 17.9. klo 9–11.30. Muualla Retki Hvittorpiin keskiviikkona 16.9. Lähtö Korsosta Filmtownin edustalta klo 10, paluu Korsoon n. klo 17.30. Ohjelmassa lounas, päiväkahvit, grillausta, saunomista, uintia, ehtoolliskirkko. Päiväretken hinta 15 e (työttömät 10 e, esitä kortti). Sitovat ilmoittautumiset to 10.9. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kastettu Tara Emilia Lahtonen, Eelis Viljami Savolainen, Julius Matias Paananen, Jerry Frans Samuel Kukkonen, Miki Eemil Lehtonen, Milo Eemil Lehtonen, Viola Sylvia Dolk, Arttu Veeti Tapani Kaikkonen, Topi Aapeli Tarvainen.

Avioliittoon kuulutettu Jarmo Leo Tapani Kinnunen ja Raija Tuulikki Väyrynen. Hautaan siunattu Maire Tuulikki Helosvuori 90 v, Marjatta Piironen 74 v, Patrick Benjamin Hacklin 26 v. Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja 10.9. alkaen myös to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho to klo 9–11. Omat eväät mukaan. Avoimet ovet perheille pe klo 9–12. Omat eväät mukaan. Pyhäkoulu su klo 10. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus, jossa kuullaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja lauletaan. Messu su 6.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahvit. Varhaisnuorten kerhot alkavat viikolla 36. Ilm. Hanna Postille, p. 050 535 3072. Diakoniakahvila ti klo 9–11. Maksuton aamupala. Konsertti ti 8.9. klo 19. Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta ja Béla Bartokin kuolemasta 70 vuotta. Unkarilaiset muusikot viulisti Zoltán Takács ja pianisti Gábor Farkas soittavat monipuolisen unkarilais-suomalaisen ohjelman. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Open doors – nuorten avoimet ovet ke klo 18. Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18. Nettisivuilla enemmän tietoa kuoron toiminnasta. Kohti Sibelius-viulukilpailua -konsertti to 10.9. klo 19. Rekolalainen viulisti ja pianisti Kasmir Uusitupa soittaa konsertissa aitoa Stradivarius-viulua. Vapaa pääsy ja ohjelma. Vauvojen kirkkohetki ja vauvabrunssi la 12.9. klo 11. Mukana Katri Uutela, Kirsi Vuorikivi ja Noora Hultin. Messu su 13.9. klo 10 liturgi ja saarnaaja Laura Maria Latikka, kanttori Noora Hultin. Musiikissa mukana Eveliina Ojala, Jouni Aalto ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Vapaaehtoisten siunaaminen, kirkkokahvit messun jälkeen. Yläovi auki aikuisille ma 14.9. klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan. Miesten raamattupiiri ma 14.9. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä. Vanhempainilta ti 15.9. klo 18 päiväkerhotiloissa. Aiheena lasten vaaratilanteet, vieraana lastenlääkäri Tiina Tuomela. Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 17.9. klo 13. Keskustelua, rukousta ja raamatunlukemista yhdessä. Hiljaisen laulun kurssi 17.9.–29.10. (ei 15.10.), ohjaaja laulupedagogi Aino Peltomaa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri to klo 13. Puhutaan kirjallisuudesta, käsitellään omia tekstejä sekä tehdään kulttuuriretkiä. Ohjaajana Tarja Suhonen. Asolan silmukat -käsityöryhmä to klo 17, käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja. Elämysmaalaus ma klo 11–13. Työskentelyä vesiväreillä eläytyen värien tuomiin tunnelmiin. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu n. 10 e. Seniorikahvila ma 7.9. klo 13. Kahvikupin äärellä keskustellaan elämään liittyvistä asioista. Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 7.9. klo 18. Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers. If needed we divide into two groups. Avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Omat eväät mukaan. Anna savelle uusi muoto -työpaja ke klo 12–14. Savitöitä taideterapeutti Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita. Naiset 50+ -ryhmä ke klo 13. Avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Yksinhuoltajailta to 10.9. klo 17.30. Avoin ryhmä yksinhuoltajille, lastenhoito järjestetty. Illassa tarjotaan pieni iltapala. Rukouspäivä la 12.9. klo 11–16. Voit tulla koko päiväksi tai lyhyemmäksi aikaa. Rukouspäivä päättyy ehtoolliseen klo 15.30. Rukousta yksin ja yhdessä, raamattuhetki ja rukouslauluja, rukouskävely ja päiväkahvit. Kipuryhmä ti 15.9. klo 15. Aikuisten ja varhaisnuorten Alfa-kurssi alkaa ti 15.9. klo 17–21.30. Kurssilla pureudutaan 10 viikon aikana kristinuskon aakkosiin. Alfa-illat rakentuvat yhteisestä ruokailusta, luennoista ja ryhmäkeskusteluista. Aikuisille ja varhaisnuorille (n. 9–13-vuotiaille) oma ohjelma. Uusia osallistujia voi tulla kolmella ensimmäisellä kerralla. Asolan Ankkurin aamupala to 17.9. klo 9. Tule maksuttomalle aamupalalle, selailemaan päivän lehtiä sekä rupattelemaan. Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri pe

klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Vanhemman väen iltapäivä ti 8.9. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2. Lähetyksen kotipiiri ke 9.9. klo 18 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22. Kahvit klo 18 ja ohjelma klo 18.30. Uutisia eri puolilta maailmaa. Yhteiskristillinen piiri ma 14.9. klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Monikulttuurinen miestenleiri 18.– 20.9. Kuntokallion leirikeskuksessa. Hinta 30 euroa sisältää myös matkat. Ilmoittautumiset ma 7.9. mennessä Arto Nuutiselle, p. 050 436 7712, arto.nuutinen@evl.fi. Kastettu Viivi Minttu Hakulinen, Armas Erkki Antero Laakso, Minka Orvokki Taina, Robin Henry Alexander Degerth, Leo Kristian Mutkala. Avioliittoon kuulutettu Eetu Antti Juhani Peltola ja Katja Lena Emilia Honkonen, Juha Lasse Tapani Tammela ja Varpu Helena Gallos. Hautaan siunattu Irja Eila Anneli Kettunen 88 v, Aila Kyllikki Haikarainen 86 v, Airi Matilda Ristola 84 v, Kerttu Elina Räbinä 78 v, Kaarlo Ensio Hamara 86 v, Lempi Eira Tellervo Hyttinen 83 v.

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.9.

Marianna Siitonen

Vieraana

Laulava pariskunta Anja ja Mauno Nieminen Miten yhteinen taipaleenne Anjan kanssa alkoi, Mauno? – Tapasimme nuorina samassa työpaikassa. Avioituessamme 60 vuotta sitten saimme työtovereilta evästykseksi: ”Löysät tohvelit, höllät ohjakset, raudanluja rakkaus.” Opiskelimme työn ohella iltakoulussa keskikoulun ja lukion. Anja valmistui kansakoulunopettajaksi ja minä yo-merkonomiksi. Mitä teette yhdessä puolisosi kanssa, Anja? – Pitkän avioliiton aikana yhteisinä harrastuksinamme ovat olleet suunnistus ja klassisen musiikin seuraaminen. Kun olimme vielä työelämässä, aikaa ei juuri riittänyt muille harrastuksille. Eläkkeellä oloaika antaa vapauden toteuttaa itseään. Olemme olleet eläkkeellä lähes 20 vuotta ja opiskelleet yksinlaulua. – Lisäksi molemmilla on ollut omat harrastukset, minulla öljyvärimaalaus ja Maunolla luova kirjoittaminen.

Terhi Viljanen vihkii pareja Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa.

Mutkattomasti naimisiin kirkossa Syyskuisena perjantai-iltana Pyhän Laurin kirkossa voi avioitua varaamatta kirkkoa etukäteen. Pyhän Laurin kirkon Hääyössä on helppo mennä naimisiin, ilman sen suurempia valmisteluita. Pari sen kun vain marssii paikalle ja ilmoittautuu vihittäväksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Las Vegas -tyylinen pikavihkimys. – Avioliittoa ei voi solmia samana iltana, jona pari päättää naimisiinmenostaan. Esteettömyystodistus pitää hankkia viikkoa aikaisemmin, muistuttaa Terhi Viljanen, joka on yksi tapahtuman vihkipapeista. Vihkimisen edellytyksenä on esteettömyystodistus, josta käy ilmi, että molemmat avioliittoon aikovat kuuluvat kirkkoon, ainakin toinen on luterilainen ja luterilaisilla on rippikoulu käytynä. Esteettömyystodistuksen voi hankkia seurakunnasta tai maistraatista. Hääyötä 18.9. varten se pitää hankkia viimeistään 11.9. – Vihkimiseen tarvitaan myös molempien henkilöllisyystodistukset, vähintäänkin morsiamen sormus tai molempien sormukset, Viljanen listaa. Suunnilleen kaiken muun voi jättää kirkon ammattilaisten huoleksi. Joillakin voi olla mukana muutama lähisukulainen ja omat todistajat. Toiset menevät naimisiin yllätyksenä läheisilleen, ja heille järjestyy todistajat kirkon puolesta. – Todistajiksi voi pyytää jotain toista illan vihkiparia. Se, että voi tavata toisia pareja ja jakaa heidän kanssaan kokemuksia ja tarinoita, voi tuoda omanlaistaan tunnelmaa iltaan, pohtii Viljanen. Vihittävien määrä vaikuttaa siihen, millainen ja

kuinka pitkä tapahtumasta tulee. Vantaan ja koko maan ensimmäisessä Hääyö-tapahtumassa vuonna 2009 vihittiin yli 90 paria. Pienin määrä, kymmenen paria, oli toissa vuonna. Ennen vihkimistä pappi käy parin kanssa toimituskeskustelun. Siihen on varattu aikaa 15 minuuttia. – Haluaisin, että Hääyössäkin jokainen vihkitilanne on jollain tavalla persoonallinen ja vihittävien näköinen. Olen ajatellut kysellä kollegoilta, mitä on hyvä kysyä ja mihin 15 minuuttia riittää. Terhi Viljanen on ensimmäistä kertaa Hääyön vihkipappina. Muutenkin hänellä on takanaan vain muutama avioliittoon vihkiminen. Hänet vihittiin papiksi vasta toukokuussa. – Hääyö jännittää minua. Olen kuullut, että Hääyössä voi olla vuosikymmeniä yhdessä eläneitä pareja, joilta naimisiinmeno on hukkunut arjen kiireisiin. Tähän mennessä olen vihkinyt suunnilleen ikäisiäni pareja, viimeksi ystäväparin. Viljanen suunnittelee miettivänsä etukäteen avioliiton merkitystä ja tilaisuudessa mahdollisesti luettavia raamatunkohtia, esimerkiksi Korinttilaiskirjeen kohtaa rakkaudesta. – Vihkitilanne on intiimi. Pappi on hyvin lähellä vihittäviä. Tilanteessa on usein läsnä voimakkaita tunteita ja jotkut liikuttuvat. Vaikka pappina elän mukana hetkessä, sen verran pitää tsempata, etteivät omat tunteeni tai liikuttumiseni häiritse toimitusta. Ulla-Maija Vilmi

Hääyö pe 18.9. Pyhän Laurin kirkossa. Vihkivuorojen jako aloitetaan klo 19.30, ja ensimmäinen pari vihitään klo 20.

Miksi laulatte konsertissanne juuri Oskar Merikannon lauluja, Mauno? – Johanneksen kirkossa 1990-luvun alussa kuulemamme Merikanto-laulukonsertti antoi kimmokkeen, ja valitsimme yksinlaulun yhteiseksi eläkeiän harrastukseksi. – Merikannon yksinlauluissa runo muuttuu musiikiksi hänen omien sanojensa mukaan. Niissä on luontoa, rakkautta, tunteellisuutta ja laulamisen riemua. Minkä ikäisiä olette, Anja? – Täytän syyskuun lopussa 80 vuotta ja Mauno ensi vuonna tammikuussa 85. Nina Riutta

Maailman pauhinassa – Oskar Merikannon musiikkia -konsertti su 13.9. klo 15 Myyrmäen kirkossa. Anja ja Mauno Nieminen, laulu, Kari Jerkku, urut, Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk. Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 toistaiseksi kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 6.9. klo 12. Mirka Härkönen, Heikki Leppä, Iina Katila. Vapaaehtoisten startti-ilta ja pianisti Janne Maaralan konsertti ke 9.9. klo 18. Tervetuloa vapaaehtoistyössä jo mukana olevat ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet! Illan aikana on mahdollista ilmoittautua mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Tarjolla pientä iltapalaa. Lisätiedot Päivi Mäkinen p. 050 548 6078. Toimintakauden avajaismessu su 13.9. klo 12. Janne Silvast, Terhi Viljanen, Iina Katila, Samppa Laakso. Vapaaehtoiset ja uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä. Messun jälkeen kirkkokahvit pappilan juhlatilassa. Lauluyhtye Aikamiehien konsertti Valoa syksyyn to 17.9. klo 19. Johtaa dir. mus. Märt Ratassepp. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hääyö pe 18.9. Hääyössä pääsee naimisiin helposti ja juhlavasti ilman ennakkovarausta. Avioliiton esteettömyystodistus on kuitenkin tilattava viimeistään pe 11.9. Vihkivuorojen jako alkaa kirkolla klo 19.30. www.haayo.fi, Facebook: Hääyö. Pyhän Laurin kappeli

Pappilankuja 3, 050 409 0498 Tarinoita skandinaavisilla kielillä la 5.9. klo 18. Kansanmuusikot Angun Sønnesyn Olsen ja Juulia Salonen esittävät norjalaisesta, ruotsalaisesta ja suomenruotsalaisesta perinteestä syntyneitä lauluja ja tarinoita, jotka saavat mausteeksi tuu-

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.9.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 5.–17.9. x.x.–x.x. Jukka Granström

lahduksen vihreältä saarelta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tikkurilan seurakunnan messu evakossa – Kansanlaulukirkko su 13.9. klo 18. Pastori Päivi Helén. Ida-Elina, kantele, kanttorit Iina Katila ja Terje Kukk, Laurin laulajat. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Projektitutkija Eeva-Maria Kyheröinen Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksesta luennoi lepakoista to 17.9. klo 19. Sään salliessa lähdetään tilaisuuden jälkeen klo 20 havaitsemaan saalistavia lepakoita kirkkoalueen eteläpuolen jokirantaan. Tilaisuus aloittaa syyskauden kerran kuussa järjestettävien luontotapahtumien sarjan. Seurakuntien talo

Ida Elina soittaa kannelta Pyhän Laurin kappelin Kansanlaulukirkossa.

Lauantai 5.9. • Kaamospelit ennakkokonsertti: Tarinoita skandinaavisilla kielillä klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Kansanmuusikot Angun Sønnesyn (Norja) Olsen ja Juulia Salonen (Suomi). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntai 6.9. • Seppo Suokunnaan syntymäpäiväjuhlakonsertti klo 14 Hakunilan kirkossa. Juha Paukkeri, Riikka Jäntti, Hans Tuominen. • Laulusuzukien syksyn avajaiskonsertti klo 16 Ilolan seurakuntatalolla. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Tiistai 8.9. • Konsertti klo 19 Rekolan kirkossa. Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta ja Béla Bartokin kuolemasta 70 vuotta. Unkarilaiset muusikot: Zoltán Takács, viulu, ja

Gábor Farkas, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 10.9. • Kohti Sibelius-viulukilpailua -konsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Kasmir Uusitupa, viulu.

Sunnuntai 13.9. • Maailman pauhinassa klo 15 Myyrmäen kirkossa. Oskar Merikannon musiikkia. Anja ja Mauno Nieminen, laulu, Marjaana Merikanto, piano, ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. • Kansanlaulukirkko klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Pastori Päivi Helén. Ida Elina, kantele, kanttorit Iina Katila ja Terje Kukk, Laurin laulajat.

Torstai 17.9. • Valoa syksyyn -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Lauluyhtye Aikamiehet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Unikkotie 5, p. 09 830 6223, 050 409 0053 Huom! Tiistain perhekerhoa ei toistaiseksi järjestetä vesivahingosta aiheutuneen remontin vuoksi. Vantaan kristillisten raamattupiiri ke 2.9. ja 23.9. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 3.9. ja 10.9. ja 17.9. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 5.9. ja 12.9. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 7.9. ja 14.9. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 8.9. ja 15.9. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 8.9. ja 15.9. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Rukouspiiri ti 8.9. ja 15.9. ja 22.9. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 14.9. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Nuorisotilaan pääsy A-rapun kautta hissillä. Aloitellaan syyskautta ja vaihdetaan kesäkuulumisia. Pastori Maria Koukkari vierailee. Aamurukouspiiri ke 16.9. ja 23.9. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Hanna-piiri to 17.9. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Iloa isyyteen -ryhmä alkaen ke 21.10. klo 16–18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Isyys on kasvamista uuteen rooliin. Kasvussa on iloa ja onnea, mutta myös hämmentäviä ja ristiriitaisia tunteita. Tule jakamaan kokemuksiasi isyydestä ja vanhemmuudesta yhdessä toisten isien kanssa sekä löytämään uudenlaisia keinoja kasvatukseen – iloa isyyteen. Ryhmä on tarkoitettu isille, joiden lapsi on neuvolaikäinen. Ryhmään mahtuu 4–8 isää. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa 9.12. saakka. Ryhmän ohjaajina pappi, psykiatrinen sairaanhoitaja Tuula Lapveteläinen ja sosionomi, lastentarhanopettaja Minna Oksa. Ilmoittautuminen 14.9.–12.10. sähköpostitse tuula.lapvetelainen@evl.fi. Lisätiedot Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308 tai Minna Oksa p. 044 975 1911. Olotila – avoin olohuone kaikenikäisille

Unkarilainen viulisti Zoltán Takács konsertoi Rekolan kirkossa.

Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. www.tiksinolotila. fi. Facebook: Olotila. Avoinna arkisin klo 9.30–15. Leila Nuotion juhlanäyttely 25.9 saakka. Leila Nuotio tavattavissa pe 4.9. klo 12–14. Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön ma klo 12–13.

Messu su 6.9. klo 10. Toni Fager-

holm, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Messun jälkeen kirkkokahvit. Arki-illan ehtoollinen ke 9.9. klo 18. Kanttori Iina Katila. Yhteysilta ti 8.9. klo 18.30. Puhumassa Heikki Hilvo. Laulupiiri pe 11.9. klo 16. Samppa Laakso. Huom! Su 13.9. ei järjestetä messua Olotilassa. Sunnuntaiolkkari – lapsiperheiden kohtaamispaikka su 13.9. klo 15–17. Tarjolla välipalaa 2 e/perhe. Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 15.9. klo 18. Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 16.9. klo 18. Satu Huttunen, Samppa Laakso. Nuorten aikuisten leffailta arki-illan ehtoollisen jälkeen ke 16.9. klo 19. Ilolan seurakuntatalo

Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 3.9. ja 10.9. ja 17.9. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e/perhe. Perhepäivä pe 4.9. ja 11.9. klo 9.30– 14. Pyhäkoulu su 6.9. ja 13.9. klo 11–12. Laulusuzukien syksyn avajaiskonsertti su 6.9. klo 16. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kerho isille ja lapsille ti 8.9. ja 15.9. klo 17.30–19. Naisten lenkkisauna to 10.9. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 e. Kartanonkosken kerhohuoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 10.9. ja 17.9. klo 9.30– 11.30. Kansanlähetyksen raamattupiiri to 10.9. klo 18. Pyhäkoulu su 6.9. ja 13.9. klo 11–12. Ohratien kerhohuoneisto

Ohratie 10, p. 050 409 0053. Tila toimii Seurakuntien talon kerhotilan väistötilana. Perhekerho pe 4.9. ja 11.9. klo 9.30– 11. Pakkalan kerhohuoneisto

Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 8.9. ja 15.9. klo 9.30– 11. Ristipuron kerhohuoneisto

Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 4.9. ja 11.9. klo 18. Perhekerho ma 7.9. ja 14.9. klo 9.30– 11. Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 7.9. ja 14.9. klo 13.30. Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 9.9. klo 14. Aloitellaan syyskautta kahvittelun merkeissä. Tammiston kerhohuoneisto

Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 8.9. ja 15.9. klo 9.30– 11. Raamattupiiri ti 8.9. ja 15.9. klo 17.30. Ylästön seurakuntatalo

Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 3.9. ja 10.9. ja 17.9. klo 9.30–11. Arkipyhäkoulu ke 9.9. klo 18–19. Muualla Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryh-

mä alkaen ma 28.9. klo 14–16, Tikkurilan avoin päiväkoti Ukko-Pekka, Aniskuja 1. Äitiys on ihana asia, mutta voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Tule jakamaan kokemuksiasi toisten äitien kanssa. Ryhmä on ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Mukaan mahtuu 4–8 äitiä. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa 16.11. saakka. Ryhmää vetävät pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Ilmoittautuminen

20.9. mennessä sähköpostitse tuula.lapvetelainen@evl.fi. Lisätiedot Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308. Ilmoittautuminen maksuttomiin

koululaisten kerhoihin 27.9. saakka. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/kerhoja-koululaisille1. Lisätiedot varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 7.9.

klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Aloitellaan syyskautta ja vaihdetaan kesäkuulumisia. Kylväjän raamattupiiri ma 7.9. klo

14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Runopiiri ti 15.9. klo 18 kokoushuo-

ne Voimalassa, Tikkurilan kirjaston 2. krs., Lummetie 4. Avaruusleiri: Kohti ääretöntä ja

sen yli! Syyslomaleiri 7–12-vuotiaille to–la 15.10.–17.10. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ilmoittautuminen leirille 13.9. mennessä. Linkki ilmoittautumiseen osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurilan-seurakunta/tytot-ja-pojat. Leirin hinta 45 e. Lisätiedot: varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta.

Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Esimerkiksi taulujen kiinnittämiseen seinälle, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta. Kohderyhmänä esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi. Kastettu

Aleksi Mikael Gröndahl, Cecilia Josefina Peltue, Aatos Kustaa Koivisto, Emma Amanda Mattila, Bea Mariia Saarela, Aatos Olavi Hietikko, Emil Armas Kristian Aaltonen, Ninni Muru Kristina Räisänen, Pinja Saga Ilona Oikarainen, Santeri Elias Eräpuu, Olivia Illusia Tobin, Sella Lilja Maria Kettunen, Eevert Viljami Niinikoski, Eemeli Kalervo Hautala, Milena Orvokki Niskanen, Maija Maritta Tuuri, Eetu Petteri Forselius, Elias Onni Juhani Heikkilä, Aaro Maunu Matias Jääskeläinen, Patrik Einari Valdemar Hakala, Konsta Juhani Anttila, Enni Annika Lahti, Sulo Olavi Miskanpoika Roine, Ella Onerva Honkala, Rafael Christian Kontinen, Eemeli Daniel Matti Tiilikainen, Matilda Emma Olivia Mäkeläinen, Sharona Amanda Niinimäki, Antton Leonard Eskola, Eevi Aleksandra Koskelin, Iida Neea Anette Kuusjärvi, Leo Congliang Xiao Lähteenmäki-Xu. Avioliittoon kuulutettu

Henry Michael Eloranta ja Riia Pauliina Laristo, Jonne Juhani Suuronen ja Sanna-Mari Marjut Peltola, Tommi Juhani Viren ja Tarja Annikki Parviainen, Seppo Juhani Raudasmaa ja Anne Maria Susanna Kytölä, Juha Henrik Häkkänen ja Sari Johanna Ahonen, Janne Ilmari Hietaniemi ja Annika Elisabeth Broman, Petri Juhani Malkamäki ja Elina Maria Niemi, Mika Petteri Lankinen ja Krista Hannele Kurhela. Hautaan siunattu

Erkki Olavi Lindberg 90 v, Taimi Siviä Wollsten 84 v, Kalle Tapani Haataja 76 v, Yrjö Johannes Karvinen 75 v, Tuula Marjatta Nuutinen 73 v, Erkki Sakari Lehtimäki 72 v, Mika Veikko Sarkameri 55 v, Lauri Ilmari Leppänen 92 v, Annikki Kaartinen 91 v, Arvo Ilmari Koponen 89 v, Eeva Maria Kokko 88 v, Maila Marjatta Valli 83 v, Eila Esteri Nummi 82 v, Eila Orvokki Tallberg 76 v, Aarre Kalevi Toivanen 71 v.

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.9.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Perheraamis to 3.9. ja 17.9. klo 10– 11.30. Ohjaajana Taija Toivola, taija. toivola@hotmail.com Nuorten olotila-kahvila Olka to klo 18–20 nuorisotila. Perhekahvila pe klo 9.30–11.30. Messu su 6.9. klo 10. Liturgia Mark Saba, avustava pappi Antti Isopahkala, kanttori Kari Jerkku. Lähetystyöntekijä Tarja Ikäheimosen matkaansiunaaminen. Pyhäkoulu su klo 10 kerhohuone 4. Siioninvirsiseurat su 6.9. klo 14. Alfa-kurssi ma 7.9.–9.11. klo 18.30– 20.30 Myyrmäen kirkolla sekä la 17.10.2015 Kivistön kirkolla. Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. Erkki Halme, puh. 050 573 8532, erkki.halme@elisanet.fi Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta. Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 takkahuoneessa. Raamattupiiri ke 9.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Laulupaja ke 9.9. klo 18.30–20 iso srk-sali. Kiitollisuus kesästä ja sadonkorjuu: virsiä ja lauluja. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat. Ekumeeninen tilaisuus ja vesper to 10.9. klo 17. Vesper alkaa klo 18. Aikuis- ja senioritoiminnan kauden avausmessu pe 11.9. klo 17. Saarna ja liturgia Antti Isopahkala. Avustava pappi Reija Vienola. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 13.9. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Reija Vienola, kanttori Sinikka Honkanen. Seurakunnan vapaaehtoistehtävissä toimivat siunataan tehtäviinsä. Maailman pauhinassa su 13.9. klo 15.

Oskar Merikannon musiikkia esittävät Anja ja Mauno Nieminen, laulu, Marjaana Merikanto, piano ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto seurakunnan musiikkityölle. Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.9. klo 17.30–19. Seniorikerho ti 15.9. klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 15.9. klo 18–19.30 takkahuone. Nuorten iltakirkko ke 16.9. klo 19.30. Seniorikerho to 17.9. klo 13–14.30 takkahuone. Kansainvälisten perheiden ilta – International Family Evening to 17.9. klo 18–20.30. Vieraana piispa Irja Askola. Tule mukaan toteuttamaan iltaa! Tuo mukanasi omasta kulttuuristasi musiikkia, esine, askartelu, leikki tai jotain muuta. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset ohjelmaa toteuttamaan tuleville 3.9. mennessä maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 521 1168. Kerro samalla, mitä ohjelmaa tuot. Miesten piiri to 17.9. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen. Arkiretriitti 6 krt, joka to 24.9.– 29.10. klo 18.30. Ohjaajina Maisa Kumpulainen ja Helena Fyhr. Ilm. Helena Fyhrille 22.9. menn., p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 3.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset to klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Psalmiretriitti su 6.9. klo 14–17.30. Tekstejä Psalmien 5. kirjasta, musiikkia, hiljaisuutta. Päivä päättyy iltamessuun. Mukana Sinikka Honkanen, Tuovi Lehtinen, Terttu Hynynen. Iltapäivään sis. keitto ja kahvi. Vapaaehtoinen maksu. Ilm. viim. 3.9. pirkko.jarvinen@evl.fi tai tekstiviestillä puh. 050 438 7858 (mainitse mahd. erikoisruokavaliot). Iltamessu su 6.9. klo 18. Liturgia Pirkko Järvinen, kanttori Sinikka Honkanen. Perhekahvila ma klo 9.30–11.30. Vauvakerho ti klo 13–15 (yhteistyössä avoimen päiväkoti Kanttarellin kanssa). Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla ke klo 17.15– 18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja

eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Nuorten Paossa-saunailta la 12.9. klo 16. Rukouspiiri ti 15.9. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 15.9. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke 16.9. klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 16.9. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Perhekahvila ke klo 9–11.45 (yhteistyössä MLL:n kanssa). Seniorikerho ti 15.9. klo 12.30–14. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille. Ylistyslaulu- ja rukousilta to klo 18.30–20.30. Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17–20. Messu su 6.9. klo 12. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 7.9. klo 18.30–20. Lähetyspiiri ti 8.9. klo 18.30–20 srk-sali. Taaperokerho ke klo 14.30–16 perhekerho. Esikoisvauvakerho ke klo 14.30–16. Raamattu ja kädentaidot -ryhmä la 12.9. klo 13–16. Seniorikerho to 17.9. klo 13–14.30. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa. Kokoontumiset su 20.9., 27.9., 11.10., 18.10., 25.10. klo 14 ja 1.11. klo 11. Ilm. Reija Vienola, p. 050 310 7385, Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Seniorikerho ke 16.9. klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 16.9. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30. Raamattupiiri ti 15.9. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3 Kaamospelit -festivalen lö 5.9. kl. 18 konsert med skandinaviska sagor och berättelser på svenska och norska. Fritt inträde, program 10 e.

Kivistön Rubiiniparkin asukastila Rubiinikehä Perhekahvila to klo 9.30–11.30.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Muualla Kotona ja vieraissa – uskonnot tutuiksi to 24.9.2015 klo 18. Islam-seurakunnan moskeija, Helsinki. Lähde kyläilemään kanssamme eri uskontojen ja liikkeiden pyhiin paikkoihin! Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina Auli Kekonille, p. 050 300 7634, auli.kekoni@evl.fi

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden. Barnens kyrkstund fre 4.9 kl. 9.30– 10 i dagklubben.

Kastettu Julius Topi Valtteri Salenius, Joel Vilhelm Boman, Luukas Toivo Boginski, Roger Sulo Emil Koistila, Liam Owusu Pomaah, Aleksi Juhani Virtanen, Topi Elmeri Puolakka, Ella Sofia Sinkko, Aada Sofia Backman, Mila Isabel Alava, Eemil Tapani Kalervo Lindblad. Avioliittoon kuulutettu Juha Ville Vuorenmaa ja Nina Kristina Saarela. Hautaan siunattu Reino Aleksanteri Niinivaara 91 v, Irma Kaarina Rissanen 84 v, Pekka Tapani Ukkonen 50 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262, e-post: vandasvenska@evl. fi. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook : VandaSvenskaForsamling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 6.9 kl. 10. Konfirmanderna medverkar. M. Fagerudd, J. Granlund och A. Ekberg. Högmässa sö 13.9 kl 10. Välsignelse av frivilliga och välsignelse till tjänst för nya medarbetare. De som ska välsignas infinner sig i sakristian kl. 9.45. M. Fagerudd, A. Paavola, K. Andersson och I. Hokkanen. Efter högmässan kyrkkaffe i Bagarstugan. Kyrkvärdsmöte i slutet av kyrkkaffet. S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429 Högmässa sö 6.9 kl 12. M. Fagerudd och A. Ekberg. S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 15.9 kl. 13.

Ungdomskväll ons kl 18.

Andra utrymmen Veckomässa fre 4.9 kl. 14 i Folkhälsan huset i Dickursby, Vallmov. 28, vån. 2. A. Paavola och A. Ekberg. ViAnda-kören övar ons kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsv. 2. Fredagsgruppen för arbetslösa och dagslediga samlas fre 11.9 kl. 10– 11.30 i diakonins utrymmen på Vallmov. 5 A vån. 2. Dickursbykretsen samlas ons 16.9 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. Döpta Emelie Ida Maria Lönnberg, Aurora Nina Eleni Danellakis. Döda Karl Olof Damstedt 90 år, Ole Yngve Åhlgren 87 år, Krister Björn Erik Fredriksson 68 år, Marita Margareta Peltonen 79 år, Kurt Henrik Waldemar Laurén 69 år. Rättelse Vantaan Lauri 13/2015: Björn Fredrick Christian Lindborg 77 år. PERHENEUVONTA Eroryhmä alkaa 5.10. ja kokoontuu

Tikkurilassa maanantaisin klo 15.30– 17 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11.9. mennessä: Perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 8306330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi, p. 050 3476441 tai risto.anttila@evl.fi, p. 050 3473812. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Mies huokasi syvään: ”Poikani mielestä olen ollut huono isä.” Tieto ja syyllisyys painoivat isän hartioita. Muut asiat olivat olleet elämässä tärkeämpiä kuin poika. Koska isä oli ollut niin huono, poika oli nyt viimein pannut välit poikki. Tähän asti jatkunutta taloudellista tukeakaan ei enää tarvittu eikä otettu vastaan. Lapsen arvostelu viiltää syvältä ja panee vanhemman ahtaalle, sillä me kannamme helposti ja osoittelematta muutenkin syyllisyyttä omasta riittämättömyydestämme. Ei vain lasten edessä vaan myös itsemme ja joskus Jumalankin. Vasta jälkeenpäin ymmärsin, mitä ehkä olisi voinut sanoa. Uskon, että käsitys itsestämme on liian helposti toteutuva ennuste. Ei ole hyvä ajatella: olen niin huono, aina minulle käy näin, tämä nyt on taas si-

tä samaa, en minä osaa, pysty enkä jaksa. Elettäväksi tulevasta tulee poimittua omalle ajattelulle lisävahvistusta. Entä jos ajattelisi kiitollisuudesta käsin – myös Jumalan edessä? Kiitos elämästä, Jumala. Tiedän etten ole täydellinen, mutta tein parhaani isänä – niin kuin ymmärrystä silloin riitti. Kiitos sinulle Jumala, että kutsuit minut olemattomuudesta elämään. Yritän edelleen kasvaa ja löytää parhaan version itsestäni. Kiitos myös pojasta. Ehkä hän tarvitsee nyt tätä irtiottoa niin minusta kuin rahoistanikin. Kiitos itsenäisyyden ja vapauden mahdollisuudesta, jota meille avaat ja johon meitä kutsut. Kiitos minusta, että saan olla sinun ilosi. Siunaa poikaa omalla tiellään. Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Kiitos minusta

Aikamerkki Annalena McAfee/Otava

Hammashoitoa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso

Alice Munron novelleissa ihmiset ovat keskinäisen vetovoimansa armoilla.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso) Seurat

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Palvelukseen halutaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin! Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

HERÄNNÄISSEURAT

Ian McEwan ujuttaa lukijansa pohdittavaksi isoja eettisiä ongelmia.

Pe 4.9. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Su 6.9. klo 17 Kotiseurat Purovaaroilla Mikkolassa, Vuohirinne 3 A 1, Vantaa. Su 6.9. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa Auratie 3, Vantaa. Messu, kirkkokahvit ja seurat Su 6.9. klo 14 Seurat Myyrmäen kirkolla Uomatie 1, Vantaa. Ma 7.9. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2, kahvit klo 18.30 alkaen. Ti 8.9. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla. Ke 9.9. klo 19 Heränneiden Ylioppilaskodilla.

Vakaumusta punnitsemassa

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Kuukauden 2. ja 3. tiistai (ei heinä-elokuu)

www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

www.aratto.fi Kodin korjaus/remonttityöt huom, pienetkin työt kelpaa, asennuspalvelua. Mökkityöt. Soita 050 341 4227. LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175. Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Keskusteluapua Tikkurilassa pari-ja yksilöterapiaa, uusperhekysymyksiä, työnohjausta psykoterapeutti Pirjo Kettu 0400 285 863

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 13.9. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Miksi herätys viipyy? Musiikissa: Maarit Rajamäki Heidi Tuikkanen Joska

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ystävällistä ja nopeaa palvelua! Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenMUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Vuokrata halutaan

Ian McEwan: Lapsen oikeus. Otava 2015.

Ian McEwanin uuden romaanin päähenkilö on kuusikymppinen perheoikeuden tuomari Fiona Maye, joka ratkoo työssään esimerkiksi avioero- ja huoltajuusriitoja. Hänelle tulee myös tapauksia, joista jonkun osapuolen jyrkkä uskonnollinen vakaumus tekee hankalia. Onko konservatiiviseen juutalaisyhteisöön syntyneillä tytöillä oikeus koulutukseen? Entä voidaanko siamilaiset kaksoset leikata irti toisistaan vastoin katolisten vanhempien tahtoa? Kumpi on tärkeämpi, lapsen hyvinvointi tai jopa henki vai vanhempien ja uskonnollisen yhteisön vakaumus? Fionan oma, lapsettomaksi jäänyt avioliitto on hapertumassa, kun hänen miehensä haluaa vielä kerran kokea intohimon ja aloittaa siksi suhteen nuoremman naisen kanssa. Emotionaa-

lisesti epävakaassa tilassa ollessaan Fiona saa päätettäväkseen, voidaanko Jehovan todistajiin kuuluvalle, leukemiaa sairastavalle teinipojalle tehdä verensiirto vastoin hänen tahtoaan. Näiden kahden jonkinlaisessa murroskohdassa elävän ihmisen välille syntyy erikoislaatuinen yhteys. McEwan ujuttaa taitavasti lukijan pohdittavaksi isoja eettisiä ongelmia, ja tuntuu rivien välissä kysyvän myös, onko maallistuneen, koulutetun ihmisen edes mahdollista ymmärtää uskonnollisten yhteisöjen tapaa hahmottaa todellisuutta. Siinä ohessa kirjailija tulee uskottavasti kuvanneeksi myös vanhenevan naisen pohjakosketusta. Fiona käy läpi niin hylätyksi tulemisen ja ruumiillisen rapistumisen aiheuttamaa häpeää kuin pojan vuoksi tuntemaansa surua ja syyllisyyttä. Kaisa Halonen

Piilotetut rakkaudet Alice Munro: Nuoruuden ystävä. Tammi 2015.

Barbara pettää miestään pihapiirissä. Mies alistuu vaieten aisankannattajaksi. Nuorena vietelty, ronski Margot löytää miehensä teinin seurasta ja ajaa tämän mäkeen. Almeda, vanhapiikarunoilija 1800-luvulla, haaveilee kainosti kotikylänsä mahtimiehestä. Vielä enemmän hän nauttii yksinäisestä kirjoittamisesta kylän ääniä kuunnellen, itsensä huumanneena. Alice Munron novellit kertovat rakkauden asettamista ansoista Kanadan maaseudulla. Vastustamaton voima ajaa ihmisiä toistensa luo tai pakoon toisiaan, eikä jälki ole aina kaunista. Suhteet rakoilevat, ystävyydet kärsivät. Ehjää ja puhdasta ei elämässä oikein saa, avioliitossakaan. Novellien henkilögalleria on

laaja ja vivahteikas, tiiviillä vedoilla kuvattu. Tarinoihin mahtuu nuoruutta, keski-ikää ja vanhuutta. Juonet polveilevat yllätyksellisesti kuin elämä ja henkilöt tulevat niin iholle, että on luettava loppuun asti. Naisten roolipaineissa oman tilan tarve on vahva. Munron naiset ottavat tilansa, kuka rakastajan sylissä, kuka kaukana opiskellen tai luoden. Jälkikäteen voi hahmottaa tapahtumien järkeä, tai jälkiä, ihmissuhteiden verkostossa. Miehet nähdään etäältä, ehkä naisia utuisempina, muttei ihanteellisempina. Ihminen on raakile, jota elämä ja rakkaudet kypsyttävät joskus muotopuoleksikin. Ehkä raadollista, mutta silti armollista: että joku taitaa kuvata ihmistä ja hänen sokeita pisteitään näin tarkkanäköisesti. Kristina Svensson

Aikamerkki

Sami Sallinen

Lähde laulamaan hiljaa Hiljaisen laulun kurssilla opitaan laulamaan ja hiljentymään. – Kurssilla opetellaan hiljaisuuden ja hiljentymisen laulua. Tavallaan kaiken laulun olisi hyvä lähteä hiljaisuuden ajatuksesta. Tässä on kyse meditatiivisesta ja rukouksenomaisesta laulusta, kertoo kurssin vetäjä, laulupedagogi Aino Peltomaa. Kurssilla edetään yksinkertaisten ääniharjoitusten kautta. Laulamisesta ei tarvitse olla entuudestaan kokemusta, eikä nuotteja tarvitse tuntea. Yhdessä harjoitellaan yksinkertaisia keskiaikaisia lauluja kuten gregoriaanisia sävelmiä ja pyhiinvaelluslauluja. Laulukurssilla opitaan myös hiljentymään ja tutkitaan, miten ääni resonoi omassa kehossa. – Hiljainen laulu sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita oman äänensä käytöstä ja mahdollisuuksista. Itselleni tämä tapa käyttää ääntä on avannut laulamisessa aivan uudenlaisia maailmoja, Peltomaa sanoo. Lotta Numminen

Sirkku-Liisa Niemi

Hiljaisen laulun kurssi to 17.9.–29.10. klo 19–20 Rekolan kirkossa. Kurssimaksu 20 e, vähävaraiset ilmaiseksi. Ilmoittautuminen 14.9. mennessä sähköpostilla sirkku-liisa.niemi@evl.fi.

Diakoniatyön tarinoita on koottu Et ole yksin -näyttelyksi. Näyttelyn tarinat on kuvittanut valokuvaaja Sami Sallinen.

Et ole yksin Diakoniatyöntekijöiden kohtaamalla hädällä on monenlaiset kasvot. Elämä on täyttynyt terapiasta ”Lapsena sinua käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Olet yrittänyt opiskella ja tehdä töitä, mutta mihinkään et ole pystynyt kunnolla keskittymään etkä sitoutumaan. Yrität kitkutella pienellä eläkkeellä. Ihmissuhteissasi olet usein epäonnistunut. Sinulla on enemmän ihmiskontakteja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin ja meihin seurakunnan työntekijöihin kuin muihin. Elämäsi on täyttynyt terapiasta, päihteistä ja mielialalääkkeistä. Suurimman osan ajastasi vietät kodissasi. Poistut sieltä vain, kun on pakottava tarve.”

Olit tullut toisenlaisesta maasta

– Hiljainen laulu auttaa hiljentymään ja keskittymään, Aino Peltomaa sanoo.

”Olit tullut kaukaa, aivan toisenlaisesta maasta. Sinun elämäntehtäväsi oli hoitaa kielitaidotonta sairasta vanhempaasi. Omakin kielitaitosi oli heikko. Olit huomannut, että Suomessa naisen elämään voisi mahtua muutakin kuin kodin ja perheen hoitamista. Haaveilet ammatista ja työstä,

ehkä omasta perheestäkin. Arjen puristuksessa yrität opiskella aina kun suinkin jää aikaa. Diakoniatyöstä olet saanut joskus apua papereiden kanssa, kun et ymmärrä tai sinun on vaikea kirjoittaa asioitasi suomeksi paperille.”

Rahat eivät riittäneet elämiseen ”Yrityksesi oli mennyt konkurssiin. Asioiden selvittely oli kesken. Sopivaa työtä ei löytynyt. Monta asiaa olit jo hoitanut ja monta oli vielä edessä. Sinun piti opetella elämään uudessa tilanteessa. Etsit uutta porukkaa, johon liittyä, kun arjessa ei enää ollut työkavereita. Rahat eivät riittäneet elämiseen. Kyselit apua monesta suunnasta. Diakoniatyöstä sait aluksi vähän ruoka-apua. Sait kerrottua mitä oli tapahtunut. Sait jakaa asioitasi siihen tahtiin, kun sinulle sopi. Tuli purettua pahaa oloa pois. Vähitellen löytyi uusia ystäviä ja tekemistäkin. Nyt näyttää jo paremmalta.”

Et ole yksin – Diakoniatyö 100 vuotta -näyttely 15.9.–2.10. Dixi-keskuksen Vantaa-infossa.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Aikamerkki Elina Manninen

Minna Duftonin pinkkihiuksinen Raggarimorsian-hahmo syntyi, kun hän oli menossa toista kertaa naimisiin.

Raggarimorsiamen mielestä naimisiin ei kannata mennä täydellisyyttä tavoitellen. Häälehdissä ja -blogeissa morsiamet ovat nuoria, kauniita ja hoikkia, koristeet taidokkaita ja hääpuvut häikäiseviä ja kaikki tuntuu sujuvan kuin sadussa. Todellisuus on kuitenkin jotakin ihan muuta: naimisiin menevät kaiken ikäiset ja kokoiset epätäydelliset ihmiset, monet useampaankin kertaan. Oikeissa häissä morsianta saattaa huimata, sulhasen puvunhousut ratketa, lapsi saada kirkumiskohtauksen h-hetkellä, sukulaissetä pitää nolon puheen ja hääpaikan vessa mennä tukkoon. Se ei silti tarkoita sitä, että kaikki olisi pilalla, päinvastoin. Päivä saattaa olla ikimuistoinen myös hyvällä tavalla. – Vähän pieleen on yleisön mieleen, muistuttaa Raggarimorsian eli toimittaja, käsikirjoittaja Minna Dufton. Minna Duftonin pinkkihiuksinen Raggarimorsian-hahmo ja Toinen kerta toden sanoo? -blogi syntyivät kosinnan jälkimainingeissa. Avioeron kokenut Dufton oli löytänyt uuden rakkauden ja

menossa uudelleen naimisiin ja pohti, tohtisiko ostaa häälehtiä. – Osta vaikka kolme, kerranhan sitä vaan naimisiin mennään, myyjä rohkaisi. Duftonista alkoi tuntua siltä, että niin sanotut encore-morsiamet ja -sulhaset todella kaipaisivat omaa ääntä. Blogissaan ja Raggarimorsiamen hääoppaassa (Gummerus 2015) Dufton jakaa pilke silmäkulmassa vinkkejä niin koristeluun, kaason valintaan, vihkipapin kanssa toimimiseen kuin avioehdon tekemiseenkin. Vaikka miehet ovat entistä vahvemmin mukana suunnittelemassa ja valmistelemassa häitä, naiset tuntuvat yhä stressaavan niistä enemmän. Minna Dufton tietää, että häiden kynnyksellä ihan järkevästä ja rauhallisesta naisestakin saattaa tulla panikoiva bridezilla, jolta lähtee mopo käsistä. – Olisi tärkeää muistaa, että kun puhutaan häistä, puhutaan yhdestä päivästä. Siihen ei kannata ladata liikaa merkityk-

siä eikä laatia mahdottomia aikatauluja. Häissä on kyse siitä, että kaksi ihmistä antaa lupaukset ja häävieraat seisovat niiden takana. Se ei ole muuttunut mihinkään, Dufton sanoo. Vaikka Dufton kehottaa ottamaan rennosti, hän ei tarkoita sitä, etteikö häistä saisi innostua. Myös toista tai ties kuinka monetta kertaa avioituvalla on oikeus lukea häälehtiä julkisesti, askarrella ja juhlia isosti, jos se tuntuu omalta. Vaikka moni avioliitto päättyy eroon, ihmiset haluavat yhä sitoutua ja mennä naimisiin. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa vietetään 18.9. Hääyötä, jossa monta paria astelee alttarille. Onko Raggarimorsiamella neuvoja tuleville morsiamille? – Ainakin sellaisen neuvon antaisin, että ole oma itsesi. Älä naamioidu morsiameksi tai prinsessaksi. Naimisiin saa mennä sellaisena kuin on. Unohda häädieetit. Morsiamen kaunein koru on oma persoona ja hymy. Naimisiin ei kannata mennä hampaat irvessä, vaikka tilanne voikin tuntua vakavalta ja voi oksettaa ja pyörryttää.

NÄIN RAGGARIMORSIAN NEUVOO tulevia morsiamia: ”Ole oma itsesi. Älä naamioidu prinsessaksi.”

Hanna Antila

Tahtoisitko viettää syysiltaa lepakoiden parissa? Nyt siihen on mahdollisuus. Pyhän Laurin kappelissa vietetään torstaina 17.9. lepakkoiltaa. Asiantuntijavieraana siellä on projektitutkija Eeva-Maria Kyheröinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. – Lepakot ovat kiinnostavia, koska niistä tiedetään yhä varsin vähän ja koska niitä on vaikea havaita. Niillä on myös kiinnostavia käytösmalleja, Kyheröinen kertoo. Syyksi lepakoiden synkkään maineeseen hän veikkaa sitä, että ne liikkuvat öisin ja ovat pysyneet salaperäisinä. Oikeasti lepakot ovat kuitenkin harmittomia otuksia, joista on myös iloa ihmisille. – Jos lepakoita ei olisi, ilmatilassamme olisi paljon enemmän hyönteisiä. Syyskuun puolivälissä lepakkobongarin ei tarvitse enää valvoa yöhön saakka. Jos sää ei ole liian kylmä, lepakot lähtevät saalistamaan, kun ilta hämärtyy. – Syksyllä lepakon elämässä on sellainen välivaihe. Poikaset ovat jo isoja, ja lepakot tankkaavat talven varalle. Pyhän Laurin kirkon ympäristöä ja jokivartta Kyheröinen pitää hyvänä paikkana lepakkoretkelle. Siellä voi nähdä ai-

nakin pohjanlepakon, joka on yleisin lepakkolajimme, mutta myös vesisiippoja ja vanhoissa kulttuuriympäristöissä viihtyviä korvayökköjä. Yhteensä lepakkolajeja on Suomessa 13. Hanna Antila

Luento lepakoista to 17.9. klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Sään salliessa lähdetään klo 20 läheiseen jokirantaan havaitsemaan saalistavia lepakoita. Igor Chernomorchenko

Encore-morsianten ääni

Kiehtovat nahkasiipiset

Lepakko on öinen kiitäjä.

3 x esimerkillinen eläin Hiljaisuutta harjoittava hanhi Onko sinun toisinaan vaikea pitää suusi kiinni, vaikka se olisi viisasta? Antiikin filosofi Plutarkhos kertoo esimerkkinä eläinten viisaudesta merihanhista, jotka luonnostaan kaakattivat, mutta aina Taurusvuoria ylittäessään tukkivat suunsa kivellä pysyäkseen hiljaa. Näin vaanivat kotkat eivät osanneet hyökätä niiden kimppuun.

Huomaavainen muurahainen Onko sinulla taipumusta kiilata ja rynniä toisten eteen? Ota oppia muurahaisilta, jotka Plutarkhoksen mukaan antavat aina tietä niille, joka kuljettavat raskainta kortta. Vaikeasti kuljetettavan kuorman ne jakavat useamman lajitoverin kannettavaksi.

Muita kannustava muuli Haluaisitko lopettaa oman navan ympärillä pyöriskelyn ja oppia iloitsemaan muiden menestyksestä? Ateenalainen muuli oli oppinut. Se oli ikääntymisen vaivojen vuoksi joutunut jättämään työnsä Akropolin temppelin rakennusprojektissa. Joka päivä se tuli kuitenkin työmaalle, kulki kiviä kantavien entisten työkavereidensa rinnalla, kannusti ja innosti. Heli Kulmavuori

Lisää Plutarkhoksen pohdintoja eläimistä löytyy kirjasta Eläinten älykkyydestä (Gaudeamus 2015).