Vantaan Lauri 1 • Armon asialla • 15.1.2015 • www.vantaanlauri.fi Kuva Saara Vuorjoki
Herätysliikkeet olivat joskus edelläkävijöitä
5
Yökahvilasta löytyi suunta elämälle 6
Kutsumus vaatii myös uhrauksia 8
Voihan tämä työ kutsumuskin olla.
Pentti Mäntylä pitää
10
hautausmaita kunnossa Aurinko nousee ja maailma on hyvä – Jaakko Hämeen-Anttila
5
2 Sirpa Päivinen
Pääkirjoitus
Piispa Kaarlo Kalliala ja imaami Anas Hajjar tutkivat Tooraa rabbi Simon Livsonin opastuksella.
Pauli Juusela
Twitter: @PauliJuusela
Miljoonamarssi Isku pariisilaisen satiriilehden Charlie Hebdon toimitukseen oli tekijöidensä harhaisessa maailmassa osoitus oikeasta uskosta. Todellisuudessa se oli pahan palvelemista. Pyhää ei voi puolustaa pahalla eikä uskoa levittää Kalashnikovilla. Profeetat saati Jumala eivät tarvitse puolustajikseen murhaajia. Uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat samaa puuta, sillä ilman sananvapautta ei ole vapautta uskoa. Aitoon sananvapauteen sisältyy oikeus kritisoida uskontoja, jopa tehdä niistä pilaa. Jos sananvapauden kimppuun hyökätään uskonnon nimissä, isketään myös uskonnonvapautta vastaan. Ikävä kyllä ääri-islamilaisten näkemys uskostaan on toinen kuin suurimmalla osalla maailman muslimeista. Isis, al-Qaida, Boko Haram, Taleban ja al-Shabaab ovat vastenmielisiä järjestöjä. Ne luovat maail maa, jossa on oikein tappaa, raiskata, ottaa orjaksi ja katkaista käsiä. Ääri-islamilaiset järjestöt vainoavat kristittyjä, juutalaisia, länsimaalaisia ja toisia muslimeja. Heidän uhrikseen joutui myös Muhammedin mukaan nimensä saanut ranskalaispoliisi Ahmed Merabet, joka antoi henkensä sananvapauden puolesta. Ääri-islamilaisten tavoite on jakaa maailma kahtia. Sille tavoitteelle ei pidä antaa yhtään periksi. Jos terroritekojen vastaliikkeenä rasistiset ääriliikkeet saavat Euroopassa jalansijaa, terroristit voittavat. Sen sijaan tarvitaan sen tapaisia reaktioita kuin sunnuntaina Pariisissa, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä marssi yhdessä vihaa vastaan ja sananvapauden puolesta. Ääri-ilmiöiden vastustamiseksi tarvitaan uskonnollisten johtajien yhteistyötä ja sitä, että moskeijoissa, kirkoissa ja synagogissa saarnataan pahaa vastaan. Koulujen uskonnonopetuksella on myös tärkeä sija, sillä tieto ja ymmärrys omasta ja toisten uskosta ovat aseita uskonnon vääristymiä vastaan. Kynä on miekkaa vahvempi, rakkaus vihaa suurempi voima.
Näkökulma
Tikkurilan uudella asemalla näkövammaisetkin on huomioitu. Uudessa maamerkissä näkyvät ja näkymättömät reitit risteilevät. Kuva ja teksti Jani Laukkanen
Uskonnot toistensa vieraina Kristityt, juutalaiset ja muslimit luovat keskinäistä ymmärrystä k eskustelemalla toistensa pyhistä teksteistä.
– Suora dialogi on tärkeää siksi, että jokainen pääsee itse kertomaan itsestään, eikä olla ulkopuolisten kuvausten varassa.
Helsingin synagogan klubisalissa rabbi Simon Livson lukee katkelman Talmudista. Erikoista on, että sen jälkeen luetaan vielä Uutta testamenttia ja Koraania. Juutalaisten, kristittyjen ja muslimien keskustelutilaisuudessa uskontojen edustajat tutustuvat toistensa pyhiin teksteihin ja niiden tulkintaan. Illan aiheena on kuolema ja kuoleman jälkeinen elämä. Mukana on vajaat parikymmentä keskustelijaa. Kolmen monoteistisen uskonnon keskusteluja on käyty Helsingissä jo viisi kertaa muutaman viime vuoden aikana. Livsonin mielestä tapaamiset ovat olleet antoisia erityisesti siksi, että mukana olevilla uskonnoilla on sopivasti yhteisiä lähtökohtia. – On luontevaa keskustella, kun esimerkiksi moraalissa ja etiikassa on yhteistä. Kaikkea ei tarvitse aloittaa aivan perusteista. Se tekee keskustelusta hedelmällisempää, hän sanoo. Livsonin mukaan keskustelut ovat olleet avartavia ja niitä on käyty hyvässä hengessä. Hän arvioi, että Suomen 1500 juutalaisen yhteisössä kristinuskoa tunnetaan melko hyvin, mutta islam on vieraampaa. – Vuoropuhelu on ehdottoman tärkeää, jotta voisimme ymmärtää toisiamme. On arvokasta, että voimme lähentyä ilman, että meidän tarvitsisi heittää omia arvojamme syrjään.
Kirkko ja islam -työryhmän puheenjohtaja, piispa Kaarlo Kalliala korostaa, että uskontojen välinen vuoropuhelu on tärkeää paitsi tiedon lisäämisen, myös yhteiskuntarauhan kannalta. – Mitä paremmin eri uskontojen edustajat tuntevat toisiaan, sitä vähemmän syntyy jännitteitä ja vastakkainasettelua. Suomi on monikulttuurinen maa. Muut kulttuurit eivät ole vain tuolla jossakin, vaan myös täällä, Kalliala sanoo. Uskontojen välisellä vuoropuhelulla on kirkossa pitkät perinteet. Kalliala pitää tärkeänä sitä, että keskustelua käydään monella tasolla sekä tavoista ja käytännöistä että teologiasta. Usein puhutaan johtajien kesken, mutta rivijäsenten välistä vuorovaikutusta kaivattaisiin lisää. – On helppo löytää yhteys, kun lähtökohta on toista kunnioittava. Jokaisessa uskonnossa on kuitenkin myös niitä, jotka katsovat toisin uskovia kyräillen. Nyt olisi etsittävä keinoja jakaa oppimaamme eteenpäin omissa yhteisöissämme.
Keskusteluja ovat järjestäneet Kirkon ulkoasiain osaston Kirkko ja juutalaisuus - ja Kirkko ja islam -työryhmät, joiden tarkoituksena on edistää uskontojen välistä vuoropuhelua. Työryhmien jäseninä on muun muassa uskontojen asiantuntijoita ja uskonnollisten yhteisöjen vaikuttajia. Tapaamisissa on kokeiltu Britanniassa kehitettyä Scriptural Reasoning -menetelmää, josta käytetään suomenkielistä nimeä Kuunteleva keskustelu kirjoituksista. Kunkin uskonnon edustajat tuovat keskustelun pohjaksi katkelman omista pyhistä teksteistään. Muut saavat kysellä ja kommentoida. Keskustelun tavoitteena ei ole yksimielisyys, vaan toisen ymmärtäminen. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar pitää keskustelutapaa mielenkiintoisena ja opettavaisena. – Ilman selitystä pyhistä teksteistä on vaikea saada oikeaa kuvaa, sillä niihin liittyy aina tulkinta. Yhteistä teksteille on, että niiden taustalla on sama lähde, Jumala, hän sanoo. Hajjarin mukaan suuri osa Suomen noin 60 000–65 000 muslimista tulee maista, joissa asuu myös kristittyjä ja joskus myös juutalaisia. Suomessa islamia sen sijaan tunnetaan vieläkin melko vähän.
Kallialan, Hajjarin ja Livsonin mielestä luontevia kohtaamisia voitaisiin järjestää esimerkiksi seurakunnissa ja yliopistoissa. – Uskonnot voivat olla myös toistensa vieraina ja tutustua toisiinsa siten, Kalliala sanoo. Anu Heikkinen
3
Tässä ja nyt
Saara Vuorjoki
Ovi seurakuntaan Annukka Mikkola, tekstiilitaiteilija: ”Kun minua pyydettiin suunnittelemaan kastepuu Hämeenkylän kirkkoon, tilaus tuli yllätyksenä. En ollut aiemmin kuullutkaan kastepuusta. Lammasten ovi -kastepuu on uniikki teos, joka olen suunnitellut juuri tähän kirkkoon. Sen on kutonut Tea Rahkamaa. Ensi sunnuntaina puuhun kiinnitetään kaikkien mikkelinpäivän jälkeen kastettujen lasten nimet. Lasten nimet ja kastepäivät kirjoitetaan sinisille ja punaisille magneettilevyille, jotka lasten läheiset voivat käydä kiinnittämässä puuhun. Puu täyttyy näistä hedelmistä vuoden ajan, aina seuraavaan mikkelinpäivään. Minä näen magneettilevyt hedelminä, mutta voi ne ajatella puun lehtinäkin. Kastepuun runko on myös Kristushahmo ja rungon juurella oleva ovi kuvaa kuinka lapset liitetään seurakuntaan kasteen kautta. Lapset voivat löytää puusta sen värien ja muotojen kautta monenlaisia tarinoita.” Soili Pohjalainen
Hämeenkylän seurakunnan 30-vuotisjuhlamessu Hämeenkylän kirkossa su 18.1. klo 10. Tilaisuudessa siunataan käyttöön Lammasten ovi -kastepuu.
4 Markku Mattila
Kevätkausi alkaa!
Seurakuntakodille löytyi uutta käyttöä.
Mielenkiintoisia vieraita ja teemoja. Tule mukaan! Keskiviikkoisin klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaank. 23 21.1.
Jerusalem – kolmen uskonnon pyhä kaupunki, PENTTI HOLI, Israel-opas, rovasti 28.1. Elämäni arvot, EERO HEINÄLUOMA, edusk. puhemies 4.2. Aivojen arki ja juhla, MINNA HUOTILAINEN, professori
www.seniorifoorum.fi
”Seniori – asu yksilöllisesti ja viihtyisästi. Me tarjoamme sinulle turvallisen vuokrakodin.” Miltä kuulostaisi, jos koti olisi palveluiden äärellä, jossa arjen helppous ja turvallisuus olisivat avainsanoja? Olisi tilaa ja toimivuutta liikkua myös apuvälineiden kanssa. Vuokraamme palvelutalostamme viihtyisiä yksiöitä, joiden hintaan kuuluu ateriapalvelu. Halutessasi saat myös kotipalveluita. Tarjoamme osaamistamme ikäihmisille yli 50 vuoden vankalla kokemuksella.
OMAKOTISÄÄTIÖ Kerron mielelläni lisää, ota yhteyttä Susanna Kiuru, 020 7768 440, susanna.kiuru@omakotisaatio.fi Omakotisäätiö, Puotilantie 3, 00910 Helsinki, www.omakotisaatio.fi
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 27.1.2015 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.
Kulomäessä aloitti päiväkoti Tiistaista 13.1. alkaen entisessä Kulomäen seurakuntakodissa ovat kaikuneet lasten äänet. Seurakuntakoti seisoi suurimmaksi osaksi tyhjillään vuodesta 2010, jolloin Korson seurakunta luopui siitä säästösyistä. Nyt talossa aloitti toimintansa yksityinen liikuntapäiväkoti Touhula-Korso. Päiväkotiin odotetaan 50–60 lasta, joista tällä hetkellä kirjoilla on noin 30.
– Tämä on tosi hyvä paikka liikuntaa painottavalle päiväkodille, koska täällä on isoja, korkeita tiloja. Teimme seurakuntien kanssa 5-vuotisen sopimuksen, selvittää Touhula-päiväkotien liiketoiminnan johtaja Sirpa Turves-Mankila. Touhula on päiväkotien ketju, joka on saanut alkunsa Oulusta. Turves-Mankila perusti ensimmäisen liikuntapäiväkodin 1986 ja nyt niitä on jo 44. Van-
Kirkkoon liittyi 725 vantaalaista Kirkkoon liittyi Vantaalla vuonna 2014 ennätysmäärä ihmisiä, 725 henkeä. Toisaalta ovi kävi tiuhaan myös toiseen suuntaan, sillä kirkosta erosi 2744 jäsentä. Luvut ovat ennakkotietoja. Kirkkoon liityttiin eniten kesäkuussa, jolloin uusia jäseniä tuli 78. Eroista kaksi kolmasosaa
tuli vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana. Seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden lopussa 130 192, vähennystä oli 2118. Kastettuja oli 1401 ja kuolleita 885. Kirkosta er0amisten lisäksi seurakuntien väkimäärää vähensi muuttoliike, joka perustuu pitkälti maahanmuuttoon.
taalla yrityksellä on kolme muuta päiväkotia. Työntekijöitä Touhula-Korsossa on nyt viisi, mutta tarkoitus on nostaa määrä kymmeneen. Kulomäen seurakuntakoti on rakennettu vuonna 1992.
USKOT-foorumi tuomitsi murhat Suomalainen juutalaisten, kristittyjen ja islamilaisten yhteistyöelin USKOT-foorumi tuomitsee Charlie Hebdo -lehden toimituksen joukkomurhan ja ilmaisee huolensa sananvapaudesta, demokratiasta ja yhteiskuntarauhasta. Foorumin mukaan tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden omia arvoja vastaan. Oman uskonnon ja kulttuuritaustan hyvä tuntemus antaa välineet välttää vääristynyttä politisointia ja vihan lietsontaa.
Ota kantaa!
Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 19.1.2015 alkaen.
Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.
Janne Silvast yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja
Teen yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielmaani HelsinkiMission senioreille suunnatusta Aamukorva-puhelimesta ja pyrin tavoittamaan mahdollisimman monia Aamukorvaan soittaneita. Erityisesti olen kiinnostunut Aamukorvaan useammin kuin kerran soittaneiden kokemuksista ja tarinoista. Mikä on saanut teidät soittamaan HelsinkiMission Aamukorvaan? Oletteko saanut Aamukorvasta toivomaanne tukea tai seuraa? Oletteko soittanut muihin auttaviin puhelimiin? Toivoisin teidän kertovan muun muassa edellä mainituista aiheista sekä lisäksi mainitsemaan ikänne ja sukupuolenne. Pyytäisin vastauksenne joko sähköpostitse tai perinteisellä postilla mielellään kahden viikon kuluessa. Mikäli olette valmis keskustelemaan kokemuksistanne puhelimitse tai kasvotusten, pyydän teitä lähettämään yhteys tietonne yhteydenottoa varten. Kertomuksenne ovat luottamuksellisia, eikä henkilöllisyytenne tule tutkimuksessa esille eikä muiden kuin tutkijan tietoon. Tutkimustuloksia käytetään myös Aamukorvan toiminnan kehittämisessä.
Leikkaa talteen itselle tai ystävälle!
Eronnut vanhemmalla iällä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk. Vuoden 2015 Erosta eheäksi® -kurssit 3.–7.3.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo 31.8.– 4.9.2015 Ilkon kurssikeskus, Kangasala 6.–10.10.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo Tiedustelut puh. 09 7257 1177 tai erostaeheaksi@elakeliitto.fi Kysy myös Yhtäkkiä yksin® -kursseja leskeytyneille p. 09 7257 1155 tai yhtakkiayksin@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi
Kati Lamminsalo Sosiaalitieteiden laitos PL 16, 00014 Helsingin yliopisto kati.lamminsalo@helsinki.fi
Kiirehdit kotiin ja liukastut jäisellä tiellä. Olosi on sekava, sillä löit pääsi jäiseen maahan. Yri-
tät pyytää ohikulkevia ihmisiä apuun, mutta puheesi ja ajatuksesi takeltelevat. Kukaan ei pysähdy auttamaan. Luemme jatkuvasti tilanteista, joissa ohikulkijat eivät puutu ihmisen hätään. Miksi kukaan ei tee mitään? Eivätkö ihmiset välitä? Työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa kuitenkin surkutellaan tapahtumia ohikulkijoiden hädästä perhesurmiin. Ihmiset jäävät myös helposti seuraamaan sivusta kummallisia tilanteita. Onko välittäminen siis vain näennäistä, eli välitetään niin kauan kuin itse ei tarvitse puuttua? Usein tällaisia tilanteita onkin vaikea lähestyä, sillä stereotypiat vaikuttavat suhtautumiseemme. Monet sairauskohtaukset tai päähän kohdistuneet iskut saattavat tehdä ihmisestä sekavan tai päihtyneen oloisen, jolloin ihmisen auttaminen voi tuntua turvattomalta. Meidän pitäisi kuitenkin uskaltaa nähdä ihminen ihmisenä. Jos yksin auttaminen tuntuu pelottavalta, pyydä toinen ohikulkija mukaan auttamaan. Auttamatta jättämisellä voi olla pahemmat seuraukset. Haluamme korostaa kristillisten arvojen tärkeyttä arjessa. Lähimmäisenrakkaus kohdistuu kaikkiin ympärillämme oleviin ihmisiin ja sen tulisi olla kaiken toimintamme perusta. Arjen diakonia kuuluu kaikille. Sosionomi-diakoniopiskelijat Maija Korhonen, Oona Palukka ja Kati Perjus
5
Väitellään
Herätysliikkeet ovat sisäänpäinlämpiäviä, Teemu Kakkuri! Teologian tohtori Teemu Kakkuri on perehtynyt herätysliikkeiden historiaan.
ta kiinnostuneita. Toki niissä viihtyminen on helpompaa, jos on sisäistänyt herätyskulttuurin jo lapsuudenkodissaan. Silloin on myös sisällä liikkeiden suhdeverkostoissa.
Herätysliikkeet ovat vaikuttaneet näkyvästi suomalaiseen hengellisyyteen ja kulttuuriin.
Samat ihmiset ovat aktiivisia herätysliikkeissä ja seurakunnissa.
– Herätyskristillisyys ja suomalainen kulttuuri ovat olleet pari sataa vuotta vuorovaikutussuhteessa. Esimerkiksi kansalaisvaikuttaminen ja järjestötoiminta ovat alkaneet herätysliikkeistä. Talkoilu ja yhdistysten perustaminen saivat mallin herätysliikkeistä. Niiden ansiota on sekin, ettei luterilaisuus jäänyt yläluokan asiaksi vaan kirkosta tuli aito kansan kirkko. Herätysliikkeissä ei nykyisin ole kysymys sen enempää herätyksestä kuin liikkeestäkään. Ne ovat lähinnä perinneyhdistyksiä.
– Hyvin pitkälti noin. Ne ovat uskonnollisia kansalaisjärjestöjä. Perinteen vaaliminen vie suuren osan niiden henkisestä tilasta ja uudistusaloitteita tulee yhä harvemmin.
– Kyllä, ja usein myös muussa kansalaistoiminnassa, kuten kunnallispolitiikassa ja vapaaehtoistyössä. Jos herätysliikeväki puuttuisi seurakunnista, olisivat osallistuvien rivit paljon harvempia. Liikkeissä ei enää ole juuri mitään eroa. Siksi ne voisivat yhdistyä.
– Monet voisivatkin, ja ne tekevätkin yhteistyötä. Pintaa rapsuttamalla huomaa kyllä paljon erojakin. Vanhat liikkeet ovat juurtuneita suomalaiseen kulttuuriin ja luterilaiseen seurakuntaelämään. Uudemmat herätykset ovat usein amerikkalaisperäisiä ja edustavat jopa samanlaista maailmankuvaa kuin viihdeteollisuus tai poliittinen konservatismi. 50 vuoden päästä mikään nykyisistä herätysliikkeistä ei ole hengissä.
– Näin on povattu myös 50 vuotta sitten. Ja 50 vuotta ennen sitä.
Herätysliikkeet ovat keskittyneet vastustamaan muutosta ja kirkon uudistumista. Niiden toiminnassa on vaikea nähdä mitään rakentavaa.
On poikkeuksellista, että herätysliikkeet jäävät osaksi kirkkoa niin kuin meillä on tapahtunut.
– Muissakin pohjoismaissa on muodollisesti kirkon sisäisiä liikkeitä, mutta poikkeuksellista on se tapa, miten hyvin Suomen herätysliikkeet ovat sisällä kirkon rakenteissa ja seurakuntien elämässä.
– Liikkeiden julkisuuskuva on usein tuollainen, joskaan se ei ole koko totuus. Historiassaan ne ovat olleet myös edelläkävijöitä. Herätysliikkeiden sisällä on aina riidelty oppikysymyksistä ja käyty valtataistelua.
Kaisa Halonen
– Niiden historiaan sopii tuo väite. Nykyään valtataistelut ovat tosin tauonneet. Ristiriidat ovat usein henkilökemioiden eroja ja näke myseroja toiminnan suunasta. Niitä on kaunisteltu opillisilla argumenteilla.
Teemu Kakkuri: Suomalainen herätys. Herätyskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-Missioon. Kirjapaja 2014.
Jotta liike menestyisi, se tarvitsee valovoimaisen johtajan. Suvi Marjala/Studio Helios Raahe
– Tuo sopii paremmin kaunokirjallisuuteen ja elokuviin. Herätysliikejohtajat ovat pikemminkin virkamiestyylisiä toiminnanjohtajia. Herätysten alkuvaiheessa tarvitaan tietenkin johtajuutta ja esikuvia. Herätysliikkeet ovat sisäänpäinlämpiäviä eikä niitä kiinnosta uusien ihmisten tavoittaminen.
– Kyllä niihin koko ajan pääsee sisälle myös uusia asias-
Jos herätysliikeväki puuttuisi seurakunnista, olisivat osallistuvien rivit paljon harvempia.
Kolumni
Valoa kohti Joka päivä maailma muuttuu valoisaksi aikaisemmin kuin edellispäivänä. Kevättä kohti ollaan menossa ja hyvä niin, sillä pimeys väsyttää. Uutisia lukiessa tulee joskus tunne siitä, että luonnon lisäksi myös ihmisyhteisöt elävät pimeyden keskellä, vihan, tietämättömyyden ja epätoivon vallassa. Mediat uutisoivat päivittäin sodista, väkivallasta ja onnettomuuksista. Siihen mennessä kun lehden on saanut luetuksi, mieli on synkistynyt niin, ettei auringon nousua tule edes huomanneeksi emmekä näe valkeutta ympärillämme. Sama pätee yhteiskuntaan, jossa elämme. Mediat poimivat esiin uutisia, tavallisesta poikkeavia asioita. Juuri se, että miellämme pahuuden poikkeukselliseksi, tekee pahasta uutisarvoista. Lehdet eivät otsikoi siitä, että asiat ovat niin kuin ne yleensä ovat, pääsääntöisesti hyvin. Useimmat meistä eivät kohtaa murhia tai väkivaltaa, useimmissa maissa ei ole sotia, useimmat lentokoneet eivät putoa tai katoa. Ei vääryyksistä ja epäkohdista pidä vaieta, mutta ne pi-
täisi pystyä asettamaan mittasuhteisiinsa. Miltä sanomalehti näyttäisi, jos huonoille uutisille varattaisiin vain niille kuuluva osuus päivän tapahtumista? Lehdessä olisi sivukaupalla kertomuksia siitä, miten ihmiset auttavat toisiaan, valtiot elävät sovussa toistensa kanssa ja elämä kulkee latuaan, ellei loistavasti, niin ainakin ihan mukavasti. Jollain sivulla olisi sitten hieman siitä, ettei aivan kaikki sentään ole kohdallaan.
niitä tuominnut. Kummatkaan eivät ole jääneet miettimään kirkon työtä kokonaisuudessaan: erimielisyys yhdessä asiassa tuntuu ärsyttävän enemmän kuin samanmielisyys sadassa sitoo. Jos käännämme katseemme lehdistä todellisuuteen, huomaamme, että aurinko nousee joka päivä ja maailma on hyvä.
Sama pätee kirkkoon. Kovin usein kiinnitämme huomiota siihen, mistä olemme eri mieltä kirkon tai sen edustajien kanssa. Homoliittojen kannattajat ovat eronneet kirkosta, koska eräs maallikko on puhunut näyttävästi niitä vastaan, vastustajat taas siksi, että arkkipiispa ei ole
”Ei vääryyksistä ja epäkohdista pidä vaieta, mutta ne pitäisi pystyä asettamaan mittasuhteisiinsa.”
Jaakko Hämeen-Anttila professori
6
Juhani Järvinen heittäytyi muistelemaan ripariaikoja muiden nelikymppisten kanssa Holman kurssikeskuksessa.
Sisäilma kunnossa? Paneelikeskustelu torstaina 22.1.2015 klo 18 Tikkurilassa
Seurakuntien talon auditoriossa Unikkotie 5 C Asiantuntijoina: Tuula Putus, työterveyshuollon professori, Turun yliopisto Tuula Syrjänen, korjausneuvonnan päällikkö, Hengitysliitto Katri Nokela, suunnittelija, Hengitysliitto Ulla Lignell, sisäympäristöasiantuntija, Vantaan kaupunki Arto Alanko, arkkitehti, tilaisuuden vetäjä, Vantaan Hengitysyhdistys
Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja kyselemään asiantuntijoita huonon sisäilman ja kemikaalien aiheuttamista ongelmista. Vapaa pääsy. Vantaan Hengitysyhdistys
Seurakunnan nuoriso kahvila jätti pysyvät jäljet Juhani Järviseen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SINI PENNANEN
O
n se pakko uskoa, että 1990-luvun alun yökahvilassa Jallen Pubissa oli jotain erityistä. Ei kai lauma nykyisiä nelikymppisiä muuten lähde vapaaehtoisesti Klaukkalaan seurakuntien kurssikeskukseen Holmaan viettämään viikonloppua yhdessä. Sosiaalista mediaa on kiittäminen tästä kohtaamisesta. – Pidän Facebookissa yhteyttä moniin ystäviin, joihin tutustuin rippikouluikäisenä Jallen Pubissa. Kerran heitin puolivitsinä jonkun seinälle, että mitäs jos järjestäisimme muisteluviikonlopun täydellä ylläpidolla Holmassa, jossa kävimme rippileirin, kertoo Juhani ”Jussi” Järvinen. Puolivitsistä tulikin totta, ja niin tapaaminen järjestettiin. Jussi suunnitteli sitä yhdessä kirkkoherra Pirkko Yrjölän ja nuorisotyönohjaaja Merja Forstedtin kanssa, joille Tikkurilan seurakunnan nuorten kahvilatoiminta oli tuttua aikaisemmilta työvuosilta. Holman muistelutapaamisessa oli 36 Jallen Pubin entistä nuorta vastuunkan-
Entiset pubila tajaa. Facebook-ryhmä on ollut kasassa kolmisen kuukautta.
Nyt lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi
www.askellehti.fi
Nuorten kahvila Jallen Pubi järjestettiin Tikkurilan kirkon aulassa. Nimi kumpusi silloisen nuorisopastorin Jarl Sörensenin etunimestä. Uuden kahvilaidean Tikkurilaan toi erityisnuorisotyönohjaaja Olavi Sydänmaanlakka Kouvolan tuliaisina. ”Olkulla” oli hyväksi havaittua kokemusta nuorten yökahviloista omalta kotiseudultaan. – Jallen Pubiin meno oli oikea tapahtuma. Aina odotti perjantaita ja sitä, että pääsee Jallelle. Se oli viikon kohokohta, Jussi muistelee. – Kahvila oli auki aina perjantaisin, ja jos oikein muistan, iltayhdeksästä puolille öin. Paikka oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että sinne sai tulla päihtyneenäkin. Toiminta-ajatus sisälsi myötätuntoisen ja moninaisuutta hyväksyvän viestin:
tule sellaisena kuin olet. Sittemmin Jallen Pubi muuttui Walkers-kahvilaksi ja on sitä vielä tänä päivänä. Nykyisin nuorten tilat löytyvät kirkon takaa Unikkotieltä. Jussi Järvinen löysi tiensä Jallen Pubiin rippileirin jälkeen, kun Pirkko ja Olkku toivottivat nuoret tervetulleiksi sinne ja tutustumaan muutenkin seurakunnan toimintaan. Jussi kävi kahvilan lisäksi myös nuorten leireillä. – Koin Jallen Pubin toiminnan kiehtovana ja mielenkiintoisena. Meitä nuoria sanottiin vastuunkantajiksi ja meillä oli erilaisia tehtäviä siellä. Joku keitti kahvia, joku oli salivuorossa ja keräsi kuppeja pöydiltä ja joku jutteli nuorten kanssa. Vastuuta kannettiin jopa niin, että ovella ratsattiin puukot ja päihteet kadun sankareilta pois. Sisälle ei saanut tulla rähisemään tai käyttämään päihteitä.
7
laiset löytyivät netistä Jussi koki omakseen paikalle tulleiden melkein samanikäisten kanssa juttelemisen. – Yökahvilan toiminta oli kohtaavaa kanssakulkemista. Aika paljon nuorilla oli asiaa ja kaikenlaiset elämän kysymykset mietityttivät. Kahvilan aikuiset toimivat varsinaisina auttajina, ja me nuoret edustimme tavallaan vertaistukea. Kahvilan aikuiset Jussi koki turvallisina. Heidän kanssaan sai jutella asioista, joita ei omien vanhempien kanssa tohtinut ottaa puheeksi. Muun muassa usko ja seksuaalisuus pohdituttivat. Jussi kuului kahvilan Nalleryhmään. Se tyydytti nuoren miehen seikkailunhalua ja antoi jännitystä. Hän sai olla katuelämässä mukana, mutta oli auttajan roolissa. – Jos pihalla tuli rähinöitä, olimme siellä rauhoittelemassa. Kirkon piha oli monelle turvallinen paikka uhota ja pullis-
tella, koska he tiesivät, että joku meistä tulee kuitenkin väliin selvittelemään tilannetta. Nakkikioskin kulmalla olisi ollut toinen juttu. Ryhmä kiersi toisinaan Tikkuraitilla, jossa kokoontui kirkon pihalla seilaavan ryhmän lisäksi toinen nuorten ryhmä. Siellä litkittiin kaljaa. – Kävimme kadulla näyttäytymässä ja toivotimme tervetulleiksi kahvilaan. Sehän oli tavallaan etsivää nuorisotyötä jo silloin. Parhaimmillaan kahvilassa kävi illan aikana 800 nuorta. Katuelämää Jussi itse oli ehtinyt kokeilla jo aiemmin maalaamalla graffiteja ja hengailemalla Citykäytävässä Helsingissä, mutta rippikoulun myötä yökahvilatoiminta alkoi kiinnostaa enemmän. – Jotenkin seurakunnan koko touhussa oli kova imu. Tuntui tosi kiehtovalta se, että voi olla auttamassa muita. Ja kyllä se
Kuka? Juhani Järvinen, 40, on Helsingissä asuva sosiaaliohjaaja. Hänellä on kaksi aikuista tytärtä ja 4-vuotias poika. Opiskelee psykoterapeutiksi.
Mitä? Oli suunnittelemassa ja järjestämässä Tikkurilan seurakunnan nuorten yökahvilassa vapaaehtoisina työskennelleiden muistelutapaamista. Monet heistä ovat tavanneet viimeksi rippikouluikäisinä noin 25 vuotta sitten.
Motto? Myötätuntoa…
toiminta ja ne ihmiset olivat ponnahduslautana ammatinvalinnalleni. Olen koulutukseltani sosiaaliohjaaja-diakoni ja työskentelen vaativahoitoisten lasten ja nuorten osastolla lastenkodissa. Parhaillaan opiskelen työn ohessa psykoterapeutiksi. Jussi opiskeli silloisessa Järvenpään diakoniaopistossa. Sosiaaliohjaaja tukee, neuvoo ja ohjaa – aika hyvää käytännön harjoittelua Jussi sai yökahvilatoiminnasta. – Jallen Pubissa ei pelattu pingistä tai järjestetty ohjattua toimintaa. Sen toiminta perustui vuorovaikutukseen. Nuoret saivat tulla kahvilaan iloisina, surullisina, epävarmoina tai voimiensa tunnossa ja niiden kysymysten kanssa, mitä kullakin oli. Tämä ajatus jatkuu Walkers-kahvilatoiminnassa. Jussi ja muut entiset pubilaiset aikovat jatkossa tavata toisiaan Korson kirkon jumalanpalveluksissa. T
8 Yksi Paula Kirjavaisen kutsumuksista on äitiys. Hän haluaa saattaa abiturienttityttärensä löytämään oman kutsumuksensa.
Kutsumus kasvaa haaveista ja haa Kutsumuksessa intohimo kohtaa maailman tarpeen, sanoo yritysjohtajia konsultoiva Paula Kirjavainen. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA JANI LAUKKANEN
K
auppatieteen tohtori Paula Kirjavaisen mukaan kutsumus alkaa usein kasvaa sisäsyntyisestä uteliaisuudesta jotain ilmiötä kohtaan. Hän avaa asiaa kertomalla, miten hänen koko tähänastinen elämänsä on valmentanut häntä nykyiseen työhönsä johtamista, johtajuutta ja työyhteisöjä kehittävän Novetos Oy:n toimitusjohtajana. Kun Kirjavainen opiskeli kauppatieteitä 1980-luvun jälkipuoliskolla Turussa, oli selvää, mikä häntä kiinnosti. – Minua kiehtoi se, miten asiantuntijayritykset toimivat ja millaista intohimoa, ammatillista ylpeyttä ja auttamisenhalua niistä voi löytyä. Tein kaik-
ki opinnäytetyöni asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Vuonna 1997, lamavuosikymmenen kallistuessa loppupuolelle, kolmikymppinen tohtori oli monen muun nuoren tavoin määräaikaisessa työsuhteessa. – Kutsumuksen löytämistä ei oikeastaan voi suunnitella. Elämähän ei etene lineaarisesti vaan orgaanisesti: teemme valintoja, jotka perustuvat omaan ymmärrykseemme siitä, mihin kykymme ja potentiaalimme riittää, Paula Kirjavainen selittää. Asiantuntijasta oli tullut myös äiti. Kaikkea ei elämässään voi kuitenkaan valita. Tyttären ollessa yksivuotias Kirjavainen sairastui vakavasti. Sairaus oli
harvinainen ja hengenvaarallinen neurosarkoidoosi. Vuoden päätoimisen sairastamisen jälkeen tuli hengähdystauko, mutta sairaus aktivoitui vähemmän rajussa muodossa muutaman kerran uudelleen. – Sairauden mukana meni määräaikainen työpaikka ja taloudellinen turva. Mutta niiden tilalle tuli paljon muuta, muun muassa ura asiantuntijapalveluyrittäjänä. On käynyt vanhan sanonnan mukaan, että kun Jumala sulkee oven, hän samalla avaa ikkunan. Kului vielä muutamia vuosia, ennen kuin Paula Kirjavainen alkoi nähdä elämänsä kutsumus tienä. Oivallus syntyi, kun hän luki teologi Tapio Aaltosen kirjaa Luova kutsumus. – Kun luin, että kutsumus kasvaa haaveista ja haavoista, mielessäni naksahti jotain kohdilleen. Elämänpolku ei ole vain onnistumisia ja voittokulkuja, vaan myös epäonnistumisia, mahalaskuja, särkymisiä ja pet-
tymyksiä – ja kamppailuja niiden välillä. Valmista käsikirjoitusta ei ole. – Ihminen voi omien vaikeiden kokemustensa pohjalta rohkaistua auttamaan toisia. Vuorovaikutuksessa hän voi samalla saada myös uutta tulkintaa omille kokemuksilleen. Parhaimmillaan kärsimys kasvattaa kykyämme tuntea ja osoittaa myötätuntoa, Kirjavainen pohtii. Kutsumus liittyy useimmiten asioihin, jotka oikeasti kiinnostavat ja vetävät ihmistä puoleensa ja joissa hän on hyvä. – Siedän huonosti tehtäviä, joissa en ole parhaimmillani. En halua, että olen vain töissä. Haluan, että teen hyvin sen, mitä teen, ja että sillä työllä on merkitystä. Kutsumus on passiota ja missiota, Kirjavainen sanoo. Mikä tahansa tehtävä ei ole vielä kutsumusta. – Missio on jonkun antama tehtävä. Tuskin suomalaiset sotilaat halusivat lähteä talvisotaan, mutta kun he saivat tehtä-
väkseen puolustaa isänmaataan, he menivät ja tekivät sen, Paula Kirjavainen pohtii. Vaikka kirkossa ehkä ajatellaan, että tehtävä tulee Jumalalta, voi mission antaja olla yhtä lailla maallinen. Olennaista on, että tehtävä toteuttaa suurempaa hyvää kuin yhden yksilön etu. Passio-sanassa Kirjavaista viehättää merkityksen kaksinaisuus: sama latinan kielen sana tarkoittaa sekä intohimoa että kärsimystä. – Intohimon toteuttaminen aiheuttaa usein kärsimystä, missiotaan suurella intohimolla toteuttava ihminen haavoittuu. Intohimoinen ihminen voi keskittyä kutsumukseensa niin, ettei hän edes huomaa, mitä se vaatii häneltä. Jälkikäteen sanotaan sitten, että huipun on voinut saavuttaa vain suuren paineen alla ja suurin henkilökohtaisin uhrauksin. Silti ihminen voi hyvinkin todeta, että maksoi mielellään sen hinnan. Intohimon suurikaan määrä ei silti tarkoita, että kyseessä on kutsumus.
9 Kuinka vantaalainen? Saara Vuorjoki
”Kutsumuksen löytämistä ei oikeastaan voi suunnitella.” – Vaikka kirkon johtamiskulttuuri on hieman vanhakantaisen hallinnollinen, se ei silti tarkoita, etteikö joukossa olisi yksittäisiä hyviä ihmisten johtajia. Kirjavainen neuvoo niin yksilöitä kuin organisaatioitakin pohtimaan ja etsimään omaa kutsumustaan. – Tätä nykyä höpötetään paljon innovaatioista. Usein innovaatioajatukset liittyvät kuitenkin kapeasti teknologiaan. On tietenkin ihan kiva, että saamme viihdyttäviä pelejä, joissa vihaiset linnut ja possut seikkailevat. Todelliset innovaatiohaasteet liittyvät kuitenkin maailman suuriin ongelmiin: miten takaamme maailman ihmisille puhtaan veden ja ravinnon tai ratkaisemme väestönkasvun ongelmat. Kotimaisiakin innovoinnin kohteita riittää: on syrjäytyviä nuoria, yksinäisiä vanhuksia ja sote-järjestelmän ongelmia.
avoista – Jos passiosta puuttuu eettinen pohja, toiminta vain jäljittelee kutsumusta. Tekemisestä tulee silloin vain itsensä toteuttamisen egotrippiä. Aidossa kutsumuksessa ihmisen osaaminen ja sisäsyntyinen tarve kohtaavat maailman tarpeen. Ihmisellä voi elämänsä aikana olla monia kutsumuksia. Ne voivat myös olla rinnakkaisia ja peräkkäisiä. – Viktor Frankl puhuu sekä hetkellisestä että elämänmittaisesta kutsumuksesta. Voi olla vaikea huomata, milloin kutsumus on tullut elinkaarensa päähän. Viime aikoina Paula Kirjavainen on pannut merkille johtajuuden tai henkilöstöjohtajuuden puutteet kirkossa. – On traagista, että kutsumusasian syvin asiantuntija kirkko ei ole ottanut tätä teemaa esille oman organisaationsa johtamisessa. Työpahoinvointi ja työyhteisöongelmat kertovat, ettei tilanne ole tasapainoinen.
Paula Kirjavainen kertoo tehneensä pienen oivalluksen, kun hän osallistui lokakuussa järjestettyyn Nordic Business Forumin seminaariin. Hänen mieleensä jäi nuorten kasvuyrittäjien paneeli. Siinä oli kolme pohjoismaalaista ja yksi virolainen nuori yrittäjä. – He olivat koulupudokkaista. Kaikki olivat jättäneet korkeakoulunsa kesken. He pitivät silti tärkeänä, että olivat opinnoissaan oppineet tuntemaan ihmisiä, jotka tietävät asioita ja ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin hekin. Heille korkeakoulu oli ollut verkostoitumisen areena. Kirjavaisen vanhempien sukupolvelle maisterin tutkinto avasi ovet. Hänen omalle sukupolvelleen tohtorin tutkinto teki saman. – Tätä nykyä sekään ei riitä, vaan nykynuorten pitäisi entistä aikaisemmin pystyä tunnistamaan se, mistä nauttii, mistä on kiinnostunut ja missä on hyvä, ja nähdä se suhteessa maailman tarpeisiin. – Silti en aina tiedä, kuka opettaa tai valmentaa ketäkin. Kun kerroin oivalluksestani 18-vuotiaalle tyttärelleni, hän katsoi minua säälivästi ja sanoi: ”Äiti, nytkö sinä vasta tajusit?” T Tapio Aaltonen, Paula Kirjavainen ja Eeva Pitkänen: Kutsumusjohtaja. Talentum 2014.
Jani Saukkonen, 29, on saavuttanut biljardissa MM-hopeaa 100 % Länsivantaalainen Synnyin keskosena. Asuimme äidin ja siskon kanssa Pähkinärinteen ostarin luona parissa eri osoitteessa. Päädyin ala-asteella pienryhmäopetukseen, ja olin yläasteella usein pienryhmässä. Onnekseni minulla on ollut hyviä opettajia. Aloin pelata biljardia 12–13-vuotiaana. Pelasin jatkuvasti. Välillä lintsasin koulusta ja pelasin. Voitin 15-vuotiaana Suomen mestaruuden. Junioreiden maajoukkueessa pääsin matkustamaan. Se oli hienoa. Pähkinärinteestä muutin Hämeen-
kylään ja sieltä Myyrmäkeen. Elämääni on kuulunut hölmöilyä päihteiden kanssa. Töitä olen tykännyt tehdä aina. Työskentelen Myyrmäessä sijaitsevassa The Lane Viihdekeskuksessa, johon olen suunnitellut biljardipuolen. Asun Martinlaaksossa yksin. Olen kihloissa tyttöystäväni kanssa. Ilman hänen tapaamistaan olisin saattanut taas joutua huonoille teille. Vuonna 2009 voitin VNEA-liigan kisoissa ysipallon MMhopeaa. Ensi kesänä lähden kuudetta kertaa Las Vegasiin MM-kisoihin. Soili Pohjalainen
Kysyn vaan
Miten muutetaan elämäntapoja pysyvästi? Vuodenvaihteessa moni suomalainen on aloittanut terveemmän elämän, päättänyt luopua herkuttelusta, alkoholista tai tupakasta tai liikkua enemmän. Miksi elämäntapamuutokset jäävät usein kuuriluonteisiksi, ravinto- ja elämäntaitovalmentaja, personal trainer Teemu Karppinen?
– Usein kyse on tiedon puutteesta. Uskotaan kaikenlaisiaan myytteihin kuten siihen, että nyt on syötävä pelkkää salaattia, tai sitten kokeillaan vääriä keinoja. Toisaalta kyse on myös tunnepuolesta: ei ajatella, että edessä on jotakin mahtavaa, vaan suhtaudutaan muutoksen tekemiseen negatiivisesti. Usein käy myös niin, että ei linkitetä muutosta omiin arvoihin ja itselle tärkeisiin asioihin, mikä motivoisi. Joskus myös odotukset ovat epärealistisia. Kannattaako elämäntapoja muuttaa kertarysäyksellä vai edetä pienin askelin?
– Jos mietin tätä asiaa omien kokemusteni kautta, niin pienin askelin. Muutoksen voi aloittaa itselle helpoimmasta asiasta. Joillekin esimerkiksi ruokavalion muutos voi tuntua helpommalta kuin liikunnan aloittaminen.
Kun muuttaa elämäntapojaan, voi tulla takapakkia ja epäonnistumisia. Miten niistä pääsee yli?
– Keinot muutoksen tekemiseen pitää olla rakennettu niin, että epäonnistumiset kestää. Lumilautailijatkin opettelevat ensin kaatumaan. Kun epäonnistumisia tulee, käy usein niin, ettei näe enää onnistumisia. Silloin tilannetta kannattaa katsoa lähtötilanteesta käsin. Siihen verrattuna moni asia on varmasti muuttunut. Kannattaako itselleen asettaa tavoitteita?
– Tavoitteiden sijasta kannattaa miettiä itselleen tarinaa, sillä tavoitteet kertovat vain päämäärästä. Tarina voi tietysti olla kauniimpi ja parempi kuin todellisuus, mutta sen saavuttaa varmemmin kuin tavoitteet. Tavoitteellisuus sopii paremmin esimerkiksi ammattiurheilijoille. Hanna Antila
10
Kristiina Mattila
Pentti Mäntylä
lastenohjaaja, Rekolan seurakunta: ”Työskentelen iltapäiväkerhossa, avoimissa perhekerhoissa ja kirkkomuskarissa. Voin sanoa olevani kutsumustyössä, sillä rakastan työtäni ja lasten kanssa olemista. Lapset ovat rehellisiä ja heidän intonsa tarttuu.
Minulle on myös tärkeää sanoma Jeesuksesta ja se, että voin olla luomassa lapsille turvallista pohjaa. Työskentelin ensin ravintola-alalla, mutta kun esikoiseni syntyi, vaihdoin alaa. ”
erityisammattimies, Vantaan seurakuntien yhteiset palvelut: ”Työhistoriani on todella monivaiheinen, mutta tässä työssä olen ollut neljä vuotta, joten ehkä tässä jotakin on. Perustyöni on hautatöitä, hiekoitusta, pienkonehuoltoa ja sitten vahtimestarin töitä. Välillä rytään näissä vaat-
teissa ulkona ja välillä olen puku päällä siunauskappelissa. Voihan tämä työ kutsumuskin olla. En ehkä niinkään puhuisi ihmisten palvelemisesta, mutta minulle on tärkeää, että hautausmaa on kunnossa.”
Enemmän kui Kahdeksan Vantaan seurakuntien työntekijää pohtii, ovatko he kutsumus ammatissaan. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SAARA VUORJOKI
Riikka Jäntti
kanttori, Hakunilan seurakunta: ”Vierastan sanaa kutsumus, mutta sen voin sanoa, että teen tosi mieluisaa työtä. Työhöni kuuluu esimerkiksi jumalanpalveluksia, hautajaisia, muskareita, lapsikuoron vetämistä sekä musiikkitapahtumien järjestämistä ja niistä tiedottamista. Joskus halusin liikunnanopet-
tajaksi, mutta lukion viimeisenä vuonna aloin ajatella, että musiikki on ehkä sittenkin omempi ala. Minulla on jonkinlainen opettajaidentiteetti, miellän itseni seurakunnan musiikkikasvattajaksi. Toivon, että seurakunta olisi paikka, jonne kaikki kokevat olevansa tervetulleita.”
Matti Hyry
pappi, Hämeenkylän seurakunta: ”Lähdin oikeastaan opiskelemaan uskonnon ja psykologian opettajaksi, mutta minut vihittiin myös papiksi. Työskentelin opettajana kymmenen vuotta, mutta toisaalta pappi on aina pappi, vaikka tekisi muuta. Luterilaisessa kirkossa ajatellaan niin, että mikä tahansa työ on kutsumustyötä. Kaikki mitä tehdään lähimmäiselle, tehdään Jumalalle. Papin työhön kutsumus tuo voimaa ja pi meyttä. Työt ovat kevyitä ja siis-
tejä sisätöitä, mutta samaan aikaan raskaita: pitää puhua silloinkin, kun ei ole sanoja eikä vastauksia. Täytyy olla herkkänä, sillä ei tätä voi pimeydessä tehdä, pitää uskoa asiaansa. Harva työ menee identiteetin perusteisiin niin kuin papin työ. ”
11
Jaana Hentunen
hallintosihteeri, Tikkurilan seurakunta: ”Työhöni kuuluu eniten henkilöstöhallintoa, mutta olen myös seurakuntaneuvoston ja johtoryhmän sihteeri. Aiemmin olen työskennellyt työhallinnossa ammatinvalinnan psykologien sihteerinä, maahantuontiyrityksessä toimistotyössä ja väline-
huoltajana sairaalassa. Olen vähän sellainen, että kun olen oppinut jonkun työn, haluan oppia seuraavan. Tästä työstäkin olen ollut välillä opintovapaalla. Koen olevani kutsumustyössä. En tiedä, osaisinko olla enää muualla. Tykkään työskennellä ihmisten parissa ja auttaa. Parasta työssäni on se, että olen ajan hermolla.”
Tero Fleminch
erityisnuoriso työnohjaaja, Korson seurakunta: ”Väittäisin, että on Kajaanin seurakunnan nuorisotyöntekijöiden syytä, että olen tässä työssä. Ennen omaa ripariani en edes tiennyt, että on sellainenkin ammatti kuin kirkon nuorisotyönohjaaja. Kyllä tämä varmaan kutsumustyötä on. Opiskeluaikana yritin pyristellä poiskin, mutta ei se onnistunut. Parasta työssäni ovat nuoret tai ihmiset ylipäätään. Olisi kiva, jos nuoret yhdistäisivät minut kirkkoon. Kun käyn kouluvierailulla ja pojat huutelevat, että tuolta se paavi tai aamunavausukkeli tulee, tiedän onnistuneeni.”
in pelkkä työ? Aki Pitkänen
ylivahtimestari, Vantaankosken seurakunta: ”Työhöni kuuluu muun muassa työvuorosuunnittelua, hallintotyötä ja kiinteistöjen huollossa auttamista. Teen myös suntion töitä. Tähän kutsumusasiaan sanoisin niin, että tehtyäni pitkän jakson liike-elämässä Jumala on johdattanut minut tähän. Työskentelin turvajärjestelmien
parissa ja lukkoliikkeen yrittäjänä, kunnes tuli taantuma. Kun keskustelin vanhemman suntion kanssa, hän suositteli kirkon alaa. Työ on vastannut odotuksia. Se on monipuolista ja siinä näkee ihmiselämän kaaren syntymästä kuolemaan.”
Heidi Salminen
diakoni, Vantaan ruotsinkielinen seurakunta: ”Olen kutsumustyössäni. Jo lapsena autoin mummoja tien yli. Ennen diakoniksi valmistumista tein töitä kulttuurialalla, olin kulttuurisihteerinä ja tein muun muassa teatterikasvatusta. Seurakuntamme on pieni, joten me diakonit teemme vähän kaikkea.
Välillä tapaan ihmisiä, joilla on paljon murheita harteillaan. Kun he lähtevät, askel on jo kevyempi. Siinä tulee kiitos työstäni. Hienoa on myös se, kun voi auttaa ihmistä niin, että hän alkaa auttaa itse itseään.”
12
Taivaspaikka Pyhäpäivä
18.1.
Kirkoissa saarnataan siitä, kuinka Jeesus kutsuu näkemään Jumalan suuria tekoja.
”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!” (Evankeliumi Markuksen mukaan 1: 14–15)
Gurun opissa Matti Pikkujämsä
Ohjaajana apostoli Paavali Paavali on kristinuskon ensimmäinen teologi. Hänet tunnetaan kirjeistään, jotka hän lähetti varhaisille kristillisille seurakunnille. Nuo kirjeet ovat Uuden testamentin vanhimpia kirjoituksia. Paavali syntyi Tarsossa, nykyisen Etelä-Turkin alueella noin vuonna 10. Entinen kristittyjen vainoaja liittyi 30-luvulla Jeesuksen seuraajiin. Hänet mestattiin Roomassa keisari Neron vainoissa vuonna 64.
Jumala katsoo heikkoa Apostoli Paavali tiesi omassa ruumiissaan, mitä olivat väsymys ja vaivat. Luonnossa liikkuva ja raikasta ulkoilmaa hengittävä voi tuntea merkillistä rauhaa siinä, minkä keskellä hän kulkee. Paavali sanoisi, että juuri siinä on läsnä se, mitä Jumalasta voidaan tietää. Jumalan näkymättömät ominaisuudet, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat olleet alusta saakka nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan, Paavali väittää kirjeessään roomalaisille. Hän ei kuvitellut olevansa ensimmäinen ihminen, joka sen näki. Jumalaa, kaiken Luojaa, ei voi vangita mihinkään yhteen kokemukseen, aikaan, paikkaan, kieleen tai kulttuuriin. Jotakin tästä Paavalin on täytynyt kokea jo silloin, kun hän kääntyi Jeesuksen seuraajaksi. Paavali oli juutalainen ja kuului fariseuksiin, jotka korostivat lain noudattamista. Kiihkeästä fariseuksesta tuli Jeesuksen apostoli. Kirjeissään Paavali viittaa kokemukseensa sanomalla, että Jeesus Kristus ilmestyi hänelle. Kokemuksen on täytynyt olla Paavalille tajunnan räjäyttävä, sillä se käänsi hänen elämänsä suunnan. Jeesus oli käskenyt mennä kaikkialle maailmaan ja viemään evankeliumia kaikille luoduille. Paavali kulki kaupungista toiseen kes-
kittyen roomalaisten provinssien pääkaupunkeihin. Kaupunkien asukkaiden enemmistö oli ruumiillista työtä tekevää väkeä. Oli ajureita, kantajia, vuokratalojen huoltajia, siivoojia, julkisten rakennusten vartijoita, rakennusmiehiä, muurareita, leipureita, teurastajia, vaattureita, savenvalajia, käsityöläisiä, hopeaseppiä, puuseppiä, kauppiaita, kirjureita ja satamatyöläisiä sekä työttömiä ja kerjäläisiä. Heidän joukossaan Paavali liikkui, keskusteli, opetti ja perusti seurakuntia. Elantonsa myyntikojutelttojen tekijänä hankkinut Paavali tiesi omassa ruumiissaan, mitä olivat raskas työnteko ja siihen liittyvät väsymys ja vaivat. Nuo kokemukset antoivat syvyyttä hänen sanoilleen. Opettaessaan muita Paavali olisi voinut vedota mystisiin kokemuksiinsa ja näkyihinsä. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin. Omavoimaisuudelta häntä varjeli krooninen sairaus, jota hän kuvaili pistäväksi piikiksi ruumiissaan. Sairautta on arveltu malarian aiheut-
Kävely meditaatio • Toista muutaman kerran mielessäsi Paavalin sanat: ”Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” • Lähde noiden sanojen kanssa liikkeelle. Jos mahdollista, mene ulos ja tee rauhallinen kävelyretki. • Lausu mielessäsi Paavalin sanoja ja kuuntele, mitä ne kertovat sinulle elämästäsi juuri nyt uuden vuoden alkaessa.
tamaksi kuumetaudiksi. Siihen liittyi ajoittainen kova päänsärky. Paavalin sanoma on yhä miettimisen arvoinen. Jumalaa, kaiken Luojaa, ei voi mahduttaa mihinkään temppeliin, olipa se ihmiskäden tai aivojen luomus. Emme omista häntä eikä kenelläkään yksin ole oikeaa tietoa hänestä. Olemme kaikki lähtöisin Jumalasta, olemme hänen sukuaan, ja hapuilemme, kunnes löydämme takaisin hänen luokseen. Oikeastaan tiedät sen jo. Oma elämäsi on osa Luojan kertomusta, valoineen ja varjoineen, keveinä ja raskaina aikoina, niin hyvänolon hetkinä kuin kipujen keskellä, sillä hän on antanut sinulle elämän. Myös silloin, kun tunnet itsesi heikoksi ja mitättömäksi, olet hyvässä seurassa. Paavali ei väsy toistamasta, että Jumala katsoo juuri sitä, mikä toisten silmissä on heikkoa ja vähäpätöistä. Jumala on sinua aina lähempänä kuin uskotkaan. Sydämesi sykkeessä kuulet hänet. Hänessä sinä elät, liikut ja olet, vaikka aina et sitä muista. Lauri Maarala
Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.1.
HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.
Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.
10.30. Riikka Jäntti. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.30. Puuro perjantaisin klo 11–12. Ilmainen puurolounas. Pyhäkoulu su 18.1. klo 10. Messu su 18.1. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Peittopiiri kokoontuu tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Seniorikerho ti 20.1. klo 13–14.30. Joulukuulumiset. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Torstaimesta täyttää 25 vuotta. Avoimet ovet kerholaisten vanhemmille ja kaikille entisille torstaimestalaisille 5.2. klo 15–17. Messu su 25.1. klo 10. Seppo Hartikainen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit. Äijien sauna ma 26.1. klo 14–16. Löylyä lyömässä myös Jouko Saari ja Harri Nurminen. Lähetyspiiri to 29.1. klo 18–20. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15. Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45. Tähtisäde-kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30. Perhekerho torstaisin klo 9–11. Parisuhdeilta ti 27.1. klo 18–19.30. Läheisyys parisuhteessa. Onko lähelle pitkä matka? parisuhdekouluttaja Sari Liljeström Kataja ry:stä. Lastenhoito yli 2-vuotiaille. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille 3.2.–24.3. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: liisa.pietila@evl.fi tai p. 050 337 7312. Haluatko HowManyMothers -yhtyeeseen? Nyt on mahdollisuus päästä laulamaan iloiseen ja energiseen porukkaan. HowManyMothersin jäsenen ominaisuudet: huumorintaju, musiikin tekemisen palo, esiintymisen jano, sitoutumiskyky niin treeneihin kuin keikkoihin sekä nuotinlukutaito. Harjoittelemme maanantai-iltaisin Pyhän Annan lastenkirkolla. Tiedustelut ja koelaulusta sopiminen yhtyeen johtajan Anne Viljamaan kanssa, p. 050 330 7095. Muualla Astan kotipyhäkoulu su 18.1. klo 11– 12 Hevoshaantie 9. Siioninvirsiseurat la 7.2. klo 18 Sari ja Jarmo Kokkosella, Vaaralankulma 19 A. Veisaamme voimauttavia virsiä. Päiväleirit 7–12-vuotiaille Hakunilassa ja 7–10-vuotiaille Rajakylässä 16.–18.2. klo 9–16. Päivät kuluvat mukavien talvisten touhujen merkeissä sisällä ja ulkona. Hinta 70 euroa. Oma lämmitettävä lounas mukaan. Ilmoittautumiset: www. nmkyvantaa.fi. Kastettu Axel Otava Kalevi Björn, Isla Maria Hagman, Tatu Kaarlo Markus Halkola, Ulpu Emilia Reitti, Nelli Pauliina Selinkoski, Ella Anna Aurora Tanskanen, Toivo Tapani Torniainen, Evita Alyna Vivian Vainio. Hautaan siunattu Jari Kyösti Keiholampi 60 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenky-
lanseurakunta, MinaOlenIhme, HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.
Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Juhlamessu su 18.1. klo 10 seurakunnan 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Jaakko Rantasalo, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Anna-Maria Lehtoaho, urut, Inna Vintturi, huilu, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, ja Hannu Lehtikangas, laulu. Messussa siunataan käyttöön tekstiilitaiteilija Annukka Mikkolan kirkkoon suunnittelema Lammasten ovi –kastepuu ja seurakunnan uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäviinsä. Kahvitilaisuus. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Kuullaan Raamatun kertomuksia, lauletaan lasten virsiä, hiljennytään ja askarrellaan. Päiväkahvin aikaan ma 19.1. klo 13– 14.30. Raamatun lentäviä lauseita. Alustajana rovasti Kersti Rantasalo. Perhekerho parillisten viikkojen keskiviikkona alkaen 21.1. klo 9.30– 11. Aikuiset voivat vaihtaa ajatuksia kahvikupin äärellä ja lapset saavat leikkituokion tai vaikkapa ohjatun askarteluhetken. Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu tiistaisin 10 kertaa alkaen 27.1. klo 13. Ryhmästä voi löytää työkaluja elämän henkisten ongelmien ratkaisemiseen itseilmaisun kautta. Ilmoittaudu taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 09 898 386. Messu su 25.1. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä. Hämeenkylä-messu su 25.1. klo 17. Jukka Salmisen kirkolle säveltämä messu. Saarnaajavieraana Jaakko Rantasalo. Messua ovat toteuttamassa seurakunnan vapaaehtoiset. Oopperakerhon kerhoilta ke 28.1. klo 17.30 nuortentilassa. Asiantuntijavieraina toimittaja Janne Koskinen ja pianisti Jukka Nykänen. Muksukirkko ke 28.1. klo 9.30. Minä iloitsen sinusta. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 21.1. klo 14–16. Tietokoneella laskeminen.
Hommissa
Kirkkovaltuutettu Jani Puskala ”Kirkkovaltuusto on minulle ennestään tuttu, vaikka olenkin nyt niin sanotusti uusi siellä. Viime kaudella en ollut kirkkovaltuustossa, mutta olisikohan ollut edellinen kausi, kun olin. Jättäydyin pois edellisistä vaaleista, koska huomasin, että aika ei riitä kaikkeen. Minulla on kolme lasta ja vuorotyö. Nyt lapset ovat jo isompia, joten kokeilen, josko tässä kohtaa repeäisi useampaan suuntaan. Viimevuotiset vaalit olivat minulle joko neljännet tai viidennet, joissa olin ehdolla. Haluan olla kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa, koska on tärkeää olla päättämässä seurakuntien rahan- ja maankäytöstä ja kaikesta muustakin, mitä niissä tehdään. Olen kokenut nämä hyviksi vaikuttamisväyliksi. Olen ollut kirkon luottamuselimissä aina siitä nuorimmasta päästä. Nyt olen 35-vuotias. Vanhempien ihmisten kanssa toimiminen on ollut äärimmäisen mielenkiintoista. Mutta aikoinaan ensimmäiset neljä vuotta oli sellaista ihmettelemistä, kun ikäkuilu oli niin valtava. Silloin mietin, uskaltaako kokouksissa mitään sanoakaan. Nykyisin uskallan avata suuni oikeissa kohdissa. Muistan myös joskus taistelleeni omasta mielestäni turhuuksia – jotain taideteoksia – vastaan ja hävinneeni äänestyksiä. Sydämenasioita minulle ovat lapsi- ja nuorisotyö sekä diakonia.” Nina Riutta
Uusien luottamushenkilöiden tehtäviin siunaaminen messuissa su 18.1. klo 10 Hämeenkylän kirkossa, Korson kirkossa, Myyrmäen kirkossa, Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa ja Pyhän Laurin kirkossa (ruotsinkielinen) sekä klo 12 Hakunilan kirkossa ja Pyhän Laurin kirkossa.
Lammaspolku 1:n kerhotila Perhekerho parittomien viikkojen perjantaina klo 9.30–11 alkaen 16.1. Nyyttikerho parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 alkaen 19.1. Vauvaperheille (alle 1-vuotiaat vauvat) ja vauvaa odottaville vanhemmille. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Kenian lähetyspiiri to 22.1. klo 11. Vierailijana Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Hannu Kippo. Muualla Korttelipyhäkoulu sunnuntaisin
klo 10 Hämeenkylässä, Äeskuja 4 N 14. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Hämeenkylässä, Sahratie 1:n kerhohuone.
Kastettu Leo Erik Partanen, Aada Orvokki Laaksonen, Helmi Enna Aliina Vornanen, Kaisla Anna Kaarina Korhonen. Avioliittoon kuulutettu Sariann Hanna-Kaisa Koivu ja Ville Einari Kekkonen. Hautaan siunattu Pirjo Mirjam Nyrövaara 72 v, Tuula Anna-Maija Dernjatin 70 v.
Virkkaa mäyräkoira Asolan seurakuntatalossa kokoontuu to 29.1. klo 18 Koukun Kennel -piiri, jossa virkataan mäyräkoiria Gospel for Asian hyväksi. Piirissä tehdään mäyräkoira omista langoista ja omalla virkkuukoukulla ohjeiden mukaan. Virkkuukoukun tulee olla numero 3,5. Samalla kuullaan, millaista toimintaa Gospel for Asia tekee. Ohjaajina toimivat Päivi Peittola ja Birgit Leino. Asiasta lisää osoitteessa ppeittola.wix.com/koukunkennel.
Jani Laukkanen
Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho perjantaisin klo 9–11. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 19.30. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu ja luottamushenkilöiden siunaaminen tehtävään, yhteinen Leijonien kirkkopyhä su 18.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Hans Tuominen. Kirkkokahvit. Matalan kynnyksen maanantai 19.1. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Lähetyspiiri to 19.1. klo 18.30–20. Vierailijana Tuula Sysimies. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 17.30. Rauhayhdistyksen seurat ti 20.1. klo 18.30. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin ti 20.1. ja 27.1. klo 18. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi neuvolan vauvoja neulomalla porukassa. Langat saa kirkolta. Puuroaamiainen ja kahvila torstaisin klo 10–15. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Myös uudet laulajat tervetuloa. Kuoroa johtaa Juha Paukkeri p. 050 537 1464. Messu su 25.1. klo 12. Seppo Hartikainen, Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-ilta su klo 17. Kuka on Jeesus? Illassa mukana Seppo Hartikainen, Jari Araneva, Harri Nurminen. Matalan kynnyksen maanantai 26.1. Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Omaishoitajien keskustelu- ja vertaistukiryhmä ma klo 15–16.30. Yhteisvastuukeräyksen starttipalaveri. Tervetuloa ma 26.1. klo 17.30. Uudet kerääjät perehdytetään tehtäviin, ota yhteys diakoni Heli Leskiseen p. 050 468 6410. Seniorikerho ti 27.1. klo 13–14.30. Levyraati. Meidän oma messu -suunnittelupalaveri ke 28.1. klo 18. Tule rakentamaan yhteistä messua, jossa mahdollisimman moni tekee jotakin. Messu toteutetaan Hakunilan kirkossa 26.4. Sururyhmä alkaa helmikuun lopulla perjantai-iltapäivisin Hakunilan kirkolla. Ryhmään voi osallistua, jos menetyksestä on kulunut vähintään 3–6 kk. Jos harkitset osallistumista, ilmoita yhteystietosi kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500, niin otamme sinuun yhteyttä. Ryhmässä mukana pastori Tuomo Kahenvirta ja diakoniatyöntekijä Mirja Jalo.
Perhemuskari perjantaisin klo 10–
13
14
Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.1.
KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10 – 12. p. 09 8306 560.
Lisätietoja säännöllisestä toimin-
nasta löydät nettisivuiltamme.
Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vanhemman väen piiri to 15.1. klo 13 seurakuntasalissa. Keravan naisvoimistelijoiden vetämä tuolijumppa. Risto Auvinen. Miesten saunailta to 15.1. ja 29.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 16.1. ja 23.1. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Cembalokonsertti pe 16.1. klo 18. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ohjelmassa Laura Ollbergin A-tutkintokappaleet. Messu su 18.1. klo 10. Pirkko Yrjölä, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Messussa siunataan uudet luottamushenkilöt tehtäviinsä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 18.1. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Valon messu su 18.1. klo 17. Riikka Wikström, Petri Väljä ja Airi Saloniemi.
Perhekerho ma 19.1. ja 26.1. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 19.1. ja 26.1. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamis ma 19.1. ja 26.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 19.1. ja 26.1 klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetys ke 21.1. ja 28.1. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10. Lähetyspiiri ke 21.1. ja 28.1. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vesa Ruokonen. Vox Mea – oma ääni -kuoro kaikille ke 21.1. ja 28.1. klo 17 Kirkkosali 2:ssa. Laulajat osallistuvat iltamessuun. Airi Saloniemi. Arki-illan ehtoollinen ke 21.1. klo 18. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Iltarukousryhmä ke 21.1. ja 28.1. klo 18.40 kappelissa. Vanhemman väen piiri to 22.1. klo 13 seurakuntasalissa. Hengellisen musiikin levyraati. Voit tuoda myös oman levyn halutessasi. Risto Auvinen. Naisten saunailta to 22.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Messu su 25.1. klo 10. Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 25.1. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Kylväjäpiiri su 25.1. klo 15. Kotkansiiven kokoustilassa. Arki-illan ehtoollinen ke 28.1. klo 18. Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Vanhemman väen piiri to 29.1. klo 13 seurakuntasalissa. Kaarina Haapalan syntymäpäiväkahvit. Mukana Kari Pekka Kinnunen.
Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 15.1., 22.1. ja 29.1 klo 9–11.30. Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 16.1. ja 23.1.klo 17.30– 20.30. Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Muskariryhmät keskiviikkoisin 14.1. alkaen. Yli 1-vuotiaat klo 9–9.30. Perhemuskari klo 10–10.45. Muskarit ohjaa Kirsi Vikman. Maksu on 60 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kirsi.vikman@musiikkipalveludolce. com tai p. 040 700 2034. Perhekerho ti 20.1.ja 27.1. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ti 27.1. klo 13. Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.
amiseen tai siirtämiseen, lampun vaihtamiseen yms. Soita tai jätä soittopyyntö diakoni Eija Kiilunen p. 050 599 9068 tai ti ja to klo 10–12 p.09 830 6560. Kastettu Enni Milja Irmeli Koskela, Aada Luna Aurelia Olin, Nestori Toivo Wiljam Poikonen, Urho Lauri Johannes Nikkilä, Hilla Eevi Marjatta Keskikukko, Kaisla Lyydia Kotamäki, Malla Alisa Karoliina Lindqvist, Jimi Markus Akseli Palo, Inka Elisa Katariina Asumaa, Hilda Anniina Hautala, Ukko Onni Olavi Romu, Miro Elias Rahikka. Hautaan siunattu Olli Eelis Mäkinen 88 v, Veli Armas Tuomainen 83 v, Eija Marjukka Väänänen 62 v, Raija Hannele Kallionpää 62 v.
REKOLAN SEURAKUNTA
Muualla Perheleiri 6.–8.2. Nuottakodossa
Vihdissä. Ulkoilua, askartelua, musisointia ja puuhastelua koko perheen kanssa. Leirille kuljetaan omin kyydein. Leirin hinta on 50 e / aikuinen, 20 e / lapsi ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätietoja Satu Kurviselta, p. 050 574 7283. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tulevat avuksi esimerkiksi lumitöihin, huonekalujen koko-
Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, joka toinen ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6.
Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11. Omat eväät mukaan. Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Messu su 18.1. klo 10. Laura Maria Latikka, Tuomas Heikkilä. Uusien luottamushenkilöiden tehtäviin siunaaminen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma jumalanpalvelus. Kouluikäisten raamattukerho su 18.1. klo 10 messun aikana. Kerhossa pohditaan Jumalan lapsena elämisen iloa Jeesuksen vertausten ja muiden Raamatun opetusten avulla. Jos sinulla on oma Raamattu, ota se mukaan. Kerho kokoontuu joka toinen viikko. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri ma 19.1. klo 18.30. Perehdytään seuraavan pyhän teksteihin. Kokoontuminen joka toinen viikko. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Sanan ja ylistyksen ilta ti 20.1. klo 19. Päivi Peittola: Rakkaudesta kuninkaaseen. Ohjelmassa Ilmestyskirjan seurakuntien sanomaa, rukousta, laulua. Isoskoulutus ISKO 2 ti 20.1. klo 19. Aamumessu ke 21.1. klo 9. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ai-
SACRUMIN KIRJA-ALE 13.1.– 6.2.2015 Lisää aletuotteita Sacrum.fi verkkokaupassa ja myymälässä! Tarjouskirjoja on rajoitetut erät. Kirjat toimitetaan tilausjärjestyksessä, toimi nopeasti!
A l i s t e r
M c G r a t h
Alister McGrath
7 50
Tätä on teologia Teologia voi muuttaa tapaamme nähdä meitä ympäröivä todellisuus. Kirja antaa pohdittavaa kenelle tahansa kristinuskon ja modernin ajan suhteesta kiinnostuneelle. 8,90 (36,20)
8 90
Fingerporin heräämisopas
John Otrberg
Tyhjäpäiseen herjaamiseen pystyisi kuka tahansa, mutta Pertti Jarla ei päästä niin helpolla enempää uskovaa kuin uskomatontakaan. Joten katso, malka pois silmästä ja lukemaan! (15,00) ARKTINEN BANAANI
Kuka tuo mies on
7 90
Ohittamattoman Jeesuksen arvaamaton vaikutus. Hänen vaikutuksensa ihmiskunnan historiaan on ollut vertaansa vailla. (32,00) PÄIVÄ
Myymälässä iso, vaihtuva valikoima poistoeriä – tervetuloa ostoksille!
Paul Lawrence
Raamatun Atlas (35,00) UUSI TIE
19 90
Pekka Hako
Jorma Hynninen – Sielunmaisemia (33,20 )
5 90
Maija Paavilainen
Pieni kirja vanhenemisen kauneudesta (24,10)
Tuula Korolainen
4 pahvisivuista kirjaa
Pää auki
Lue, löydä, laske
– säkeitä nuorille (35,50)
5 90
(24,90)
Pia Perkiö, Jarmo Kulonen
Hyviä päiviä
(17,50)
(24,10)
PÄIVÄ
5 90
Hannele Päiviö
Lyhty
5 90
5 90
Tilaa verkkokaupasta Sacrum.fi ja nouda myymälästä ilman postikuluja! www.sacrum.fi
MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI
AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15
puh. 020 754 2350
6 90
15
Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.1.
Jani Laukkanen
Jani Laukkanen
Vieraana
– Pyhä kuva koskettaa ja luo katsojassa tunnela tauksia, sanoo elokuvakriitikko Taneli Topelius.
Pyhän kosketuksia Tikkurilan ortodoksikirkolla puhutaan pyhistä kuvista. Useimmiten pyhinä kuvina pidetään kirkkojen alttaritauluja ja ikoneita. – Silloinkin kun kuva on pieni ja pelkistetty, siihen voi latautua merkityksiä. Kaikkien kuvien tehtävä on vangita merkityksiä, pohtii elokuvakriitikko Taneli Topelius. Matkaillessaan hän hakeutuu katsomaan pyhiä kuvia kirkkoihin. Siksikin, että ikonit kiinnostavat hänen vaimoaan. Jonkinlaisen perinteisen pyhän kuvan ääripään tarjoaa Topeliuksen lapsuuden kotikirkko Seinäjoella. – Lakeuden ristissä ei ole alttaritaulua. Seinät ovat valkoiset, edessä on vain iso risti. Katto on korkealla. Paikka on juhlava. Tilan tuntu vaikuttaa. Kuvien toinen ääripää löytyy elokuvakriitikon työstä. Niin elokuvan otokset, kohtaukset kuin kokonaisuuskin ovat täynnä merkityksiä. – Sellaisia elokuvia, joissa pyhyys ilmenee – siis joissa on koskettavia hetkiä ja synnyttävät ylevöittäviä tunnelatauksia – tulee ehkä kaksi kolme vuodessa, arvioi Topelius. Kriitikkona hän on seurannut elokuvia yli kaksikymmentä vuotta. Ensimmäiseksi Topeliuksen mieleen tulee tieteiselokuva Blade Runner, jossa Harrison Fordin esittämä palkkiometsästäjä jahtaa ihmisiltä näyttäviä robotteja. Viime hetkillä molemmat osapuolet kyseenalaistavat omat periaatteensa ja arvonsa. Elokuva Birth on Topeliukselle ennen kaikkea kuisille aloittaa kevätkautensa ke 21.1. klo 18. Juuri nyt, kauden alkaessa otetaan uusia laulajia mukaan. Tule harjoituksiin klo 17.45 tai soita kanttorille. Lisätiedot netistä Rekolan musiikkisivuilta. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18. Torstain keskustelu- ja raamattupiiri 22.1. klo 13, joka toinen viikko. Messu su 25.1. klo 10. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi. Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus su 25.1. klo 16. Aiheena: Anna minulle juotavaa. Iltamessu ke 28.1. klo 20. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.1. klo 12 alkaa keittolounaalla (5 e), ohjelma klo 13. Muutosten tuulis-
Nicole Kidmanin esittämän, leskeksi jääneen päähenkilön kokeman surun kuvaus. Erikoisessa tarinassa noin kymmenvuotias poika ilmoittaa olevansa naisen uudelleen syntynyt aviomies. Elokuvassa Postia pappi Jaakobille tekee vaikutuksen papin tapa nähdä hyvää kaikissa ihmisissä. Suoraan kristillisiä aiheita elokuvissa käsitellään vähän. Viime vuoden elokuvista Topeliuksen mieleen on jäänyt The Good Lie, sudanilaisten turvapaikanhakijoiden elämää Amerikassa kuvaava hyvän tahdon elokuva. Siinä on mukana myös uskonnon ulottuvuus. – Vaikka Raamatun Mooses-kertomukseen perustuva Exodus: Gods and Kings on eeppinen spektaakkeli, voi katsoja tietenkin senkin äärellä saada kokemuksen pyhästä. Minua elokuva kiinnostaa sikäli, että se antaa konkreettisia selityksiä Jumalan ihmeteoille. Pienen pojan puhe on Jumalan puhetta Moosekselle. Ulla-Maija Vilmi
Kansainvälisellä ekumeenisella rukousviikolla Millainen on pyhä kuva nykyajassa -keskusteluilta su 18.1. klo 18 Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa, Läntinen Valkoisenlähteentie 48. Keskustelijoina elokuvakriitikko Taneli Topelius, ikonitaitelija Liisa Holst, kuvataiteilija Pekka Rahkonen ja teatteriohjaaja Jukka Rantanen. Iltateetä ja -kahvia tarjolla klo 16.30 alkaen. Lopuksi ekumeeninen rukoushetki. Eri kirkkokuntien lähetystyö esittäytyy ke 21.1. klo 18 Myyrmäen kirkossa. Rukousviikon päätöstilaisuus su 25.1. klo 16 Rekolan Pyhän And reaan kirkossa.
sa – sosiaali- ja terveysasioiden kyselytunti. Projektisuunnittelija ja sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä alustaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen ajankohtaisista asioista ja vastaa kysymyksiin. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 15.1. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala. Lastenhoito järjestetty. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11. Tarvikemaksu n. 10 e. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Kipuryhmä ti 20.1. klo 15. Vertais-
ryhmä kivun kanssa eläville, ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Puutarhapiiri ti 20.1. klo 17. Aiheena Pyhän maan kasvit. Savityöpiiri keskiviikkoisin klo 11. Anna savelle uusi muoto. Savitöitä Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita, pieni materiaalimaksu. Naisten ryhmä 50+ keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille. Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30. Sanna Liukkonen. Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14. Alkaa to 22.1. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi
Muistiohjaaja Heli Ridanpää Mitä on muistisairaus? – Muistisairaus on etenevä neurologinen sairaus, joka vaikuttaa muun muassa ihmisen kykyyn muistaa asioita. Aikaisemmin kansankielellä puhuttiin dementiasta. Asioiden unohtelu ei kuitenkaan ole muistisairauden ainoa oire. Kenelle muistisairaus tulee? – Ihan kuten muutkin sairaudet, muistisairaus voi tulla kenelle tahansa. Miten muistisairautta voi ennaltaehkäistä? – Muistisairautta voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla kuten tupakoinnin lopettamisella, liikunnalla, terveellisellä ravinnolla, alkoholin kohtuukäytöllä, painonhallinnalla ja diabeteksen ehkäisyllä sekä päävammojen ehkäisyllä. Myös kohonneen verenpaineen ja masennuksen hoitaminen ovat tärkeitä asioita. – Aivoja kannattaa haastaa sopivasti ja riittävä lepo on tärkeää. Sosiaalisista suhteista kannattaa pitää huolta, sillä niiden vaaliminen vaikuttaa laajasti hyvinvointiimme. Mitä Muistiluotsi tekee? – Uudenmaan Muistiluotsi on RAY:n rahoittamaa toimintaa. Muistiluotsi järjestää luentoja, vertaistukitoimintaa, erilaisia tapahtumia, virkistysviikonloppuja, kulttuuritoimintaa, liikunnallisia ryhmiä ja lauluryhmiä muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen. – Muistikahvilasta saa vinkkejä muistin huoltamiseen. Sinne voi tulla myös keskustelemaan, mikäli on huolissaan omasta tai läheisen muistista. Lisäksi koulutamme vapaaehtoistoimijoita. Nina Riutta
Seniorikerho to 22.1. klo 13–14.30 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa. Vieraana Heli Ridanpää Uudenmaan Muistiluotsi-tukikeskuksesta.
-ryhmä to 22.1. klo 17, joka 2. viikko. Teemme käsitöitä. Seniorikahvila ma 26.1. klo 13. Rupatellaan elämän iloista ja vastoinkäymisistä. Vapaaehtoinen pullamaksu. Kokoonnutaan joka toinen viikko. Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 26.1. klo 18, joka toinen viikko. Kaksikielinen piiri, jossa keskustellaan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers. If needed we divide into two groups. Koukun kennel ja mäyrikset to 29.1. klo 18. Koukun Kennel valmistaa virkattuja mäyräkoiria Gospel for Asian hyväksi. Voit tulla tekemään oman
mäyriksen omista langoista omalla virkkuukoukulla (nro 3,5) ohjeiden mukaan. Samalla kuullaan, millaista toimintaa GfA:lla on Aasiassa. Ohjaajina Päivi Peittola ja Birgit Leino. Muualla Yhteiskristillinen rukouspiiri per-
jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Yhteiskristillinen maanantaipiiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla. Lähetyksen kotipiiri ke 28.1. klo 18 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67. Ohjelma alkaa klo 18.30. Ritva ja Pertti Pääkkönen kertovat uutisia Etiopiasta.
16
Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.1.
Markku Aalto-Setälä
TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.
Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Laulusuzukioppilaiden Graduation-juhlakonsertti la 17.1. klo 18. Lauluja säveltäjiltä Bach, Beethoven, Mozart, Brahms, Schubert, Sibelius. Marjaana Merikanto, piano, ja Päivi Kukkamäki, ohjaus. Messu su 18.1. klo 12. Janne Silvast, Heikki Leppä, Terje Kukk. Messu su 25.1. klo 12. Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso.
Mustarastas on äänekäs lintu.
Tutustutaan lintuihin Tikkurilan seurakunta järjestää kevään aikana kaikenikäisille soveltuvia luontotapahtumia, joista ensimmäinen on la 24.1. klo 15 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C, 1. krs. Silloin tutustutaan yleisimpiin lintulajeihin ja katsellaan luontokuvia. Lintuharrastajille on tekemistä myös to 19.2. klo 14, jolloin kunnostetaan kevään muuttajille linnunpönttöjä. Tarkoituksena on tarkistaa Pyhän Laurin kirkon pönttöjen kunto ja paikat. Kokoontuminen on Pyhän Laurin kappelin, Pappilankuja 3, edessä. Talkoolaisille on tarjolla mehua ja kahvia. Myöhemmin keväällä järjestetään opastettuja luontoretkiä. Lisätietoja antavat pastori Jaakko Hyttinen p. 050 559 4781, jaakko.hyttinen@evl.fi ja tietohallintopäällikkö Markku Aalto-Setälä, markku.aalto-setala@evl.fi.
Tukihenkilökurssi Mielenterveyskuntoutujan tukihenkilötoiminnan peruskurssi järjestetään 3.2.–10.3. tiistai-iltaisin klo 17.30–20 Myyringissä, Isomyyrin kauppakeskuksessa, Vaskivuorentie 10 B. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.1. mennessä eeva.rouhiainen@kolumbus.fi tai p. 040 555 7565. Hakijat haastatellaan ennen koulutuksen alkua.
Hakunilan kirkolla suunnitellaan messua ke 28.1. klo 18. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostaa messun rakentaminen. Tarkoituksena on, että messussa mahdollisimman moni osallistuu siihen tekemällä jotakin. Meidän oma messu toteutetaan 26.4.
Hans von Schantz
Kyselytunti kirkolla Pirjon ja Pentin tarinatuvassa to 29.1. klo 13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla on aiheena Muutosten tuulissa – sosiaali- ja terveysasioiden kyselytunti. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen ajankohtaisista asioista alustaa ja kysymyksiin vastaa projektisuunnittelija, sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä. Kyselytunti alkaa keittolounaalla (5 euroa) klo 12.
Esko Jämsä
Hakunilan messu
Seurakuntien talo Unikkotie 5 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 15.1.ja 22.1. ja 29.1. klo 17.30–19.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 15.1., 22.1. ja 29.1. klo 18 viraston asiakastilassa. Käynti A-rapun kautta. Perhekerho pe 16.1. ja 23.1. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 17.1. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Sansan medialähetyspiiri ma 19.1. klo 18.30 viraston asiakastilassa. Perhepäivä ti 20.1. ja 27.1. klo 9.30– 12 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 20.1. ja 27.1. klo 12 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 20.1. ja ti 27.1. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Rukouspiiri ti 20.1. ja 27.1. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Aamurukouspiiri ke 21.1. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Hanna-piirin lähtö lenkille to 22.1. klo 9.30 Tikkurilan kirkon edestä, kahvit klo 10 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 24.1. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Evästystä pihalintujen bongaamiseen la 24.1. klo 15 auditoriossa, Unikkotie 5 C, 1.krs. Kaiken ikäisille sopivaa tutustumista yleisimpiin lintulajeihin ja luontokuviin. Lisätietoja Jaakko Hyttinen p. 050 559 4781, jaakko.hyttinen@evl.fi tai Markku Aalto-Setälä, markku.aalto-setala@ evl.fi. Luontoklubitapahtumia on tulossa kevään mittaan lisää. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.1. klo 13 nuorisotilassa. Diakoniatyöntekijä Kirsi Suoknuuti kertoo Yhteisvastuukeräyksestä. Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Laulupiiri pe 16.1. klo 15.30–16.30. Samppa Laakso. Runopiiri ti 20.1. klo 18. Mukana pastorit Ritva Niemi-Ronkainen ja Kristiina Kartano. Lisätietoja p. 050 363 2372 tai kristiina.kartano@evl.fi. Kaikki runouden ystävät ovat tervetulleita, omia runoja voi tuoda yhteiseen keskusteluun tai vain tulla kuulijaksi.
Arki-illan ehtoollinen ke 21.1. klo 18.
Veikko Karhumaa, Terje Kukk. Laulupiiri pe 23.1. klo 15.30. Terje Kukk. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 27.1 klo 18. Arki-illan ehtoollinen ke 28.1. klo 18. Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 15.1. klo 18– 20.30. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä joka kuukauden toinen torstai. Perhepäivä ja Kuoro-opiston muskari pe 16.1. ja 23.1. klo 9.30–14. Aamupala 2 e / perhe tai 1 e / henkilö. Ohjelmaa monenikäisille. Naisten kuntojumppa pe 16.1. ja 23.1. klo 18. Päivi Helén. Pyhäkoulu su 18.1. ja 25.1. klo 11. Kerho isille ja lapsille ti 20.1. ja 27.1. klo 17.30–19. Tuula Lapveteläinen. Aamurukouspiiri ke 28.1. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentien puolelta. Messu su 18.1. klo 10. Johanna Jakonen, Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Kirkkokahvit. Messu su 25.1. klo 10. Satu Huttunen, Maria Koukkari, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 Perhekerho to 15.1., 22.1. ja 29.1. klo 9.30–11. Arki-illan pyhäkoulu ke 21.1. klo 18. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 16.1. ja 23.1. klo 18. Perhekerho ma 19.1. ja 26.1. klo 9.30–11. Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 19.1. klo 13.30. Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 28.1. klo 14. Diakoniatyöntekijä Kirsi Suoknuuti kertoo Yhteisvastuukeräyksestä. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1B Perhekerho ti 20.1. ja 27.1. klo 9.30– 11. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 20.1. ja 27.1. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A Kartanonkosken Kansanlähetyksen piiri to 15.1. ja 29.1 klo 18. Perhekerho pe 16.1. ja 23.1. klo 9.30– 11. Pyhäkoulu su 18.1. ja 25.1. klo 11. Rukouspiiri su 25.1. klo 18.30. Muualla
Kansainvälisen ekumeenisen ru-
kousviikon keskusteluilta ja pieni rukoushetki su 18.1. klo 17 Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa, Läntinen Valkoisenlähteentie 48. Iltateetä tai -kahvia tarjolla klo 16.30 alkaen. Elokuvakriitikko Taneli Topelius, ikonimaalari ja -opettaja Liisa Holst, teatteriohjaaja Jukka Rantanen ja kuvataiteilija Pekka Rahkonen pohtivat, millainen on pyhä kuva nykyaikana. Paneelin puheenjohtajana pastori Kristiina Kartano. Mahdollisuus yleisökysymyksiin. Lopuksi ekumeeninen rukoushetki, jonka toimittavat ortodoksi-isä Mikael Sundkvist ja kappalainen Kaj Andersson. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ma 2.3. alkaen klo 13–15 Tikkurilan avoimessa päiväkodissa, Aniskuja 1. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Kokoonnumme kahdeksan ker-
taa 27.4. asti. Ryhmää vetävät pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Ilmoittautuminen 14.2. mennessä: tuula.lapvetelainen@evl.fi. Malminiityn eläkeläiskerho ma 26.1. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Vieraana jalkaterapeutti Tarja Kapulainen: Jalkojen hoidosta rutiinia. Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa maksutonta, kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 tai paivi. makinen@evl.fi. Kastettu Aaron Oliver Valtonen, Lauri Eerikki Koljonen, Valtteri Martti Kauppinen, Nella Elisabet Kauppinen, Elsa Nuppu Emilia Eriksson, Veera Sofia Haikonen, Elias Rainer Johannes Lehto, Sofia Auroora Leppänen, Samuel Sisu Olavi Sorjonen, Uuno Olavi Rissanen, Eela Fanny Margareetta Saarivirta, Joonatan Eelis Sipiläinen, Vilma Elina Saastamoinen, Ami Bdin Hämäläinen, Emma Elina Hietaniemi, Mikael Antero Rosengren, Onni Elmeri Lautiola, Oona Teresia Kovanen, Olivia Maria Perkovuo, Ellen Amanda Vartiamäki, Hugo Valtteri Honkavaara, Alina Inkeri Aaltonen, Olivia Eleonora Uusi-Jaakkola, Linda Katriina Soininen, Niilo Olavi Salminen, Felix Onni Matias Ekola, Kaarlo Eelis Koskinen, Joakim Alexander Ahlfors, Leo Matias Suutari, Viivi Annikki Kolehmainen, Mikael Onni Emil Anttila, Stella Amanda Maria Tanninen, Annabella Lumi Leinonen, Luukas Viktor Viitanen, Pauli Ilmari Tirkkonen, Elina Patricia Andrews, Linnea Amelia Vesa, Aaro Elias Kuoppala. Avioliittoon kuulutettu Juhana Henrik Huikko ja Ansa Aira Saarijärvi, Antti Juhani Kalliokoski ja Julia Emma Kristina Sjöstedt. Hautaan siunattu Heikki Ilmari Immonen 60 v, Matti Oiva Juhani Akonniemi 65 v, Kalle Juhani Mäkelä 76 v, Helga Helena Korhonen 77 v, Raimo Fredrik Barck 79 v, Saara Kyllikki Palomäki 97 v, Viljo Mononen 69 v, Toivo Antero Sahari 74 v, Bertta Maria Heinonen 85 v, Katri Anneli Airaksinen 46 v, Antero Emil Leppälä 84 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu to 15.1. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.
Tiedot piireistä, perhekerhoista ja
muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja
17
Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.1.
kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Raamattu ja kuvataide -ryhmä la 17.1. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta. Ohjaaja Arja Arasmo. Messu su 18.1. klo 10. Uusien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden siunaaminen. Hannu Pöntinen, Mark Saba, Ritva Holma. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4. Just-trion konsertti su 18.1. klo 15– 16 St. Martin. Folkia, countrya ja gospelia. Jari Arasola, kitarat, Urpo Pakarinen, kitara, laulu ja Seppo Palonen, kitara, laulu, huuliharppu, cajon ja rytmisoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.1. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Lasten lauluryhmä keskiviikkoisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset tervetuloa laulamaan kuoroon. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Kaksikielinen eri kirkkokuntien lähetystyötä esittelevä ilta ke 21.1. klo 18. Anna minulle juotavaa – Ge mig något att dricka. Mukana opettaja Emil Anton katolisesta kirkosta, pastorit Kaj Andersson ja Mark Saba evankelisluterilaisesta kirkosta, isä Mikael Sundkvist ortodoksisesta kirkosta ja pastori Heikki Tyrni helluntaiseurakunnasta. Teetarjoilu. Illan päättää ekumeeninen iltajumalanpalvelus. Perheraamis to 22.1. klo 10.30–11.45. Ohjaajana Taija Toivola. Miesten piiri to 22.1. klo 18.30–20 takkahuone. Jarmo Kiilunen: Maa enkeleitä nähdä saa. Messu su 25.1. klo 10. Rippikoulusunnuntai. Margit Helin, Antti Isopahkala, Kari Jerkku. Israelpiiri ti 27.1. klo 18–19.30 takkahuone. Raamattupiiri ke 28.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Parisuhdepäivystys ke 28.1. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta. Laulupaja ke 28.1. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kai-
kentasoiset laulajat. Kynttilänpäivän virret ja laulut, kynttiläteema. Raamattu-lähetysilta ke 28.1. klo 18–19.30 pieni srk-sali. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Iltamessu su 18.1. klo 18. Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Rukouspiiri ti 20.1. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 20.1. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 21.1. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Perhemessu su 25.1. klo 15. Maari Santala, Eveliina Pulkkinen. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille. Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20. Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Toivon tuulet su 18.1. klo 17. Juhani Happonen. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu. Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Lukupiiri ke 21.1. klo 17.30 Olotila.
Isabelle Eberhardt: Islamin siimeksessä. Naapurimessu su 25.1. klo 12. Messun jälkeen soppalounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Musiikkia, myynnissä leivonnaisia. Naisten raamattupiiri ma 26.1. klo 18.30–20. Lähetyspiiri ti 27.1. klo 18.30–20 srksali. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 21.1. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 20.1. klo 17.30–19. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Isä–lapsi-ilta ti 20.1. klo 17.45–19.15. Äiti–lapsi-ilta ti 27.1. klo 17.45–19.15. Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11. Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 26.1. klo 10.30. Muualla
Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-
avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Kastettu Helmi Annikki Peussa, Otto Aleksi Johannes Punnonen, Elina Nella Oyna Kasurinen, Lumi Eden Emilia Karttunen, Kasmir Benjamin Konstantin Eklund, Mea Rita Hellin Vilhunen. Avioliittoon kuulutettu Jukka Tapani Ahola ja Anni Elina Kaasalainen, Jukka Tapani Karhu ja Marja-Liisa Järvenpää. Hautaan siunattu Veli Aatos Laaksonen 96 v, Kerttu Kyllikki Piilonen 86 v, Karl Helge Hilden 85 v, Maija Eino 84 v, Helmi Lindgren 79 v, Antero Olavi Lindholm 73 v, Marika Birgit Helenius
59 v, Vesa Ossian Nevander 58 v, Antti Jaakko Ilkka Kanniainen 55 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.
Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 18.1. kl. 10. Välsignelse av förtroendevalda. M. Fagerudd, K. Andersson, A. Ekberg. Efter högmässan kyrkkaffe i Prostgården. Högmässa sö 25.1. kl. 10. M. Fager udd, A. Ekberg. Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Missionskväll ons 21.1. kl. 18. De kristnas missionsarbete presenteras på svenska och finska. Gäster: Mikael Sundqvist, ortodoxa kyrkan och Heikki Tyrni, pingstkyrkan. Allsång, diskussion och servering. Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500 Sottungsby-Håkansböle pensio-
närskrets samlas to 29.1. kl. 13.
S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 18.1. Högmässa sö 25.1. kl. 12. M. Fager udd, A. Ekberg. Bagarstugan Kurirvägen 1 Ungdomskväll ons 21.1. kl. 18 och
28.1 kl. 18.
Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 19.1. och 26.1. kl. 9.30–12. Andra utrymmen Den ekumeniska böneveckan: Paneldiskussion sö 18.1. kl. 17 i den Dickursby ortodoxa kyrkan, Västra Vitbäcksvägen 48. Med temat Den heliga bilden i nutid. Efter diskussionen andakt med fader Mikael Sundqvist och kaplan Kaj Andersson. ViAnda-kören övar ons 21.1. och 28.1. kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2. Allsång ons 28.1. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström, Anders Ekberg.
EKUMEENINEN KESKUSTELUILTA Kansainvälisen ekumeenisen ru-
kousviikon keskusteluilta ja pieni rukoushetki su 18.1. klo 17 Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa, Läntinen Valkoisenlähteentie 48. Iltateetä tai -kahvia tarjolla klo 16.30 alkaen. Elokuvakriitikko Taneli Topelius, ikonimaalari ja -opettaja Liisa Holst, teatteriohjaaja Jukka Rantanen ja kuvataiteilija Pekka Rahkonen pohtivat, millainen on pyhä kuva nykyaikana. Mahdollisuus yleisökysymyksiin. Lopuksi ekumeeninen rukoushetki, jonka toimittavat ortodoksi-isä Mikael Sundkvist ja kappalainen Kaj Andersson. TUKIHENKILÖTOIMINNAN PERUSKURSSI Mielenterveyskuntoutujan tuki-
henkilötoiminnan peruskurssi 3.2.– 10.3. tiistaisin klo 17.30–20 Myyringissä, Isomyyrin kauppakeskus, 3. krs, Vaskivuorentie 10 B. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.1. mennessä eeva.rouhiainen@kolumbus.fi tai p. 040 555 7565. Hakijat haastatellaan ennen koulutuksen alkua. VAMMAISTYÖ
Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 20.1. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.
Kysy neuvoa, tabletin, puhelimen
tai internetin käytössä maanantaisin klo 12–13. Teetkö taidetta? Haluatko lahjoittaa teoksesi tehden hyvää muille? Taidehuutokauppa helmikuussa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittaudu mukaan: olotila@evl.fi. Värien voimaa -näyttely 6.2. asti. Raija Nieminen. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.
Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-
tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.
Vartin retriitti
Entä jos sama tapahtuisi nyt? Tuttu ihminen korottaisi äänensä vaikka Kahvisiskojen telttakahvilassa Hakaniemen torilla ja sanoisi: ”Herran henki on minun ylläni. Hän lähetti minut julistamaan vangituille vapautusta, sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen. Aika on täyttynyt. Jumalan valtakunta on tullut lähelle.” Minulta ainakin menisi kahvi väärään kurkkuun. Kuka tuo luulee olevansa? Tarvitseeko hän apua? Ottaisinko kuvan ja pistäisin twiitin: Outo tyyppi esittää suuria vaatimuksia. #Hakaniementori #aamukahvi #uskonnollisialuuloja Myös Nasaretin synagogassa katsottiin tarkasti Jeesukseen. Tämäkö lapsuudesta tuttu mies julistaa meille lupausten täyttymistä? Mekään emme voi tietää, millä valtuuksilla kukaan meistä Jumalasta puhuu. Emmehän aina voi
luottaa edes itseemme, tietää mistä ajatuksemme nousevat, saati sitten, että voisimme uskoa niillä olevan jotain tekemistä Jumalan kanssa. Takuita ei olekaan. Koska emme pääse itsestämme, teemme oman jumalakuvamme mukaisia tulkintoja. Se kertoo paljon meistä. Jumalan sormen kosketus on herkkä. Jokin vain vangitsee tietoisuuden ja saa katsomaan ja kuulostelemaan tarkasti. Sinäkö siinä? Onko tässä minulle uusi suunta? Ystävä sanoi kerran etsivänsä uskossa kevyttä tietä. Tietä, jolla hengitys syvenee, maisemat avartuvat ja olo tuntuu luontevalta. Jos ahdistus kasvaa, muut ihmiset muuttuvat vieraiksi, eläminen pelottaa, oma oleminen kutistuu ja vapaus vähenee, kannattaa jo olla erityisen tarkkaavainen. Marja Kuparinen
Lotta Numminen
Mistä sen tuntee?
18
Kulttuuri
Aikuiset kasvamassa kesäleirillä Viikossa aikuiseksi. Ohjaus ja käsikirjoitus Johanna Vuoksenmaa. Elokuvateattereissa 23.1. alkaen.
Saaran (Minttu Mustakallio) elämä on käännekohdassa: hänen aviomiehensä on löytänyt uuden naisen ja meneillään on avioero. Saara kaipaa irtiottoa ja lähtee Turun saaristoon aikuisten ”seksittömälle ja päihteettömälle” kesäleirille. Leirille tulee myös joukko muita aikuisia, kuten lestadiolainen suurperheen äiti Kaisa-Leena (Iina Kuustonen) ja bändäreiden palvoma rokkari Ville (Lauri Tanskanen). Pian leirin ohjelma menee kuitenkin uusiksi, sillä leirin johtaja, henkisen kasvun guru Kalle (Eppu Salminen) luikkii yöllä pakoon ja jättää leiriläiset selviytymään keskenään. Luvassa on erilaisten ihmisten yhteentörmäyksiä, mutta myös hitsautumista porukaksi, joka selviytyy vastoinkäymisistäkin. Viikossa aikuiseksi -elokuva noudattaa ohjaajansa ja käsikirjoittajansa Johanna Vuoksenmaan muistakin töistä kuten 21 tapaa pilata avioliitto -elokuvasta ja Klikkaa mua -sarjasta tuttua tyyliä. Se on kepeää komediaa, jossa päähenkilöt etsivät onnea ja rakkautta vaihtelevalla menestyksellä. Hahmot ovat kiinnostavia ja lähtöasetelma herkullinen, mutta tarinaa vaivaa pintapuolisuus: osa hahmoista jää turhan etäisiksi ja tarinassa olisi ollut aineksia vähän vakavampaankin otteeseen.
Viikossa aikuiseksi -elokuvassa täysin eri maailmoista tulevat ihmiset yrittävät löytää yhteisen sävelen.
Johanna Vuoksenmaa kertoo valinneensa elokuvan tapahtumamiljööksi leirin, koska siellä täysin erilaiset ihmiset voivat kohdata. – Olen viime aikoina pohtinut paljon piispa Irja Askolan hahmottelemaa erimielisyyden etiikkaa. Meille tekisi hyvää hakeutua tekemisiin juuri niiden ihmisten kanssa, jotka ovat kanssamme erimielisiä. Nykyisessä somettuneessa ja heimot-
tuneessa maailmassa olemme aika vähän tekemissä erimielisten kanssa ja todellisuus voi supistua, Vuoksenmaa sanoo. Toinen syy leiriaiheisen elokuvan tekoon oli pieni leirikateus, joka iski kun Vuoksenmaa kuunteli Prometheus-leiriltä palanneita nuoria. Vuoksenmaa kertoo olleensa itsekin nuorempana innokas leireilijä. Hän oli lapsena useasti raittiuslautakunnan järjestämillä raittiusleireillä, sitten rip-
pileirillä ja vielä jatkoriparillakin. – Rippileirillä oli syntynyt niin ihana porukka ja halusimme jatkaa sitä ihanuutta vielä seuraavana talvenakin. Aikuisena leirit ovat jääneet vähiin, pari tanssileiriä Tallinnassa on tullut käytyä ja pari tennisleiriä Vierumäellä. Hirmuisesti olen tykännyt niistäkin. Leirien hienous on Johanna Vuoksenmaan mielestä myös
siinä, että uudessa ympäristössä ja porukassa on mahdollisuus muuttua ja kasvaa. Muuten me helposti jumitumme tuttuihin rooleihin ja toimimme niin kuin meidän odotetaan toimivan. – Uskon, että mitä enemmän näkee maailmaa ja erilaisia ihmisiä, sen paremmin ymmärtää, että on monta eri tietä hyvään elämään ja monta totuutta, jotka kaikki ovat yhtä oikeita. Hanna Antila
MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? JOUTSENLAMPI-balettimatka
99€
2 pv Tallinnassa, lähdöt 30.1., 5.2., 20.2., 28.3.
LA BOHEME -oopperamatka 2 pv Tallinnassa, lähdöt 9.4., 23.4., 23.5.
2 pv Tallinnassa, lähdöt 7.2., 27.2.
109€
BALL IM SAVOY -oopperamatka
99€
MY FAIR LADY -musikaalimatka 2 pv Tallinnassa, lähdöt 11.3., 20.3., 24.4 .
MEDEA-balettimatka
99€
2 pv Tallinnassa, lähdöt 4.2., 6.3., 22.4., 6.5, 3.6., 12.6., 17.6.
109€
PUUTARHAMESSUT TUKHOLMASSA Päivä Tukholmassa -risteily 26.-28.3. hlö/C4
49€
TÜRIN PUUTARHAMARKKINAT HOTELLIMATKA, 2 pv Tallinnassa, lähdöt 14.5., 15.5., 16.5. RISTEILYMATKA, Viking XPRS, yö laivalla, lähdöt 14.5., 15.5.
109€ 49€
hlö/B4
JÄNEDAN PUUTARHAMARKKINAT 2 pv Tallinnassa, lähtö 23.5.
119€
Hinnat alk/hlö sis.laivamatkat, hotellimajoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. Lisätiedot matkapojat.fi/teemamatkat
KATSO KAIKKI MATKAMME JA VARAA matkapojat.fi - EI PALVELUMAKSUA!
Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät.
ISSN 1799-9022. www.vantaanlauri.fi, www.facebook.com/vantaanlauri, Twitter: @VantaanLauri JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Maksulliset tilaukset (30 e), peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi
19 Hautauspalveluja
Vantaan Lau Kuva Saara
ri 1 • Armon
asialla • 15.1.
Vuorjoki
Herätysliikke joskus edell et olivat äkävijöitä
2015 • www
5
.vantaanlaur
Surun kohdatessa et jää yksin
i.fi
Yökahvilasta suunta elämä löytyi lle 6
Kutsumus vaa myös uhrau tii ksia 8
Voihan täm ä kutsumuskin työ olla.
Täyden palvelun toimisto
Pentti Män ty
pitää hautausmlä aita kunno ssa 10
Aurinko no
usee ja maail
ma on hyvä
– Jaakko Hä
meen-Anttil
a
HELSINKI
VANTAA
FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530
MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560
ESPOO
Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min
KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570
5
PÄIVYSTYS 24h:
050 347 1555
hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Hammashoitoa
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri
UUDISTUU • Ilmestyy joka toinen viikko.
Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki
PROTEESITYÖT
• Jaetaan ilmaiseksi osoitteellisena seurakuntien jäsentalouksiin.
NOPEASTI JA KIVUTTOMASTI
• Maksulliset tilaukset (30 euroa/vuosikerta) paivi.ryyti@kotimaa.fi, 050 381 7228.
Soita ja varaa maksuton tarkastusaika – Teemme myös kotikäyntejä
• Seuraava numero ilmestyy 29.1.
www.vantaanlauri.fi Palveluja tarjotaan
Toimivat kaihtimet joka kotiin! Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.
J. Vähäkangas
p. 040 411 4370
keittiötuning.fi
SUOMALAISELLA LAADULLA
UUSI ILME ILME KOTIIN KOTIIN –- VERKKOKAUPASTA VERKKOKAUPASTA UUSI Laajavalikoima valikoima Nopea toimitus toimitus Laaja Nopea www.keittiötuning.fi www.keittiötuning.fi
Hautakivet, kunnostukset, pihakivet, keittiötasot. Krouvinpolku 3, Vantaa Puh. 040 830 4212 Loimaan Kivi Oy KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101
Ystävällistä ja nopeaa palvelua! Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenLVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.
MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com
010 271 5100 OLEMME NYT LAHDESSA PO MYÖS RUOHORKKALANK 00180 HELSINK ATU 7 A, I Erikoishammasteknikko Ossi Vallemaa
Keskustan Erikoishammasteknikot Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%
Tilaisuuksia
Seurat
JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA
Muuttoapua
1-2 miestä ja kuorma-auto
p. 040 533 8169
Ostetaan KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina
Su 18.1. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko
PASTORI SEPPO JUNTUNEN
Puhuu aiheesta: Mitä tähteä seuraamme? Musiikissa: Hillel Tokazier Heidi Tuikkanen Kim Ekblom
Lestadiolainen UUSHERÄYS
Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 18.1. klo 13.30 Taloudenhoitajat Jeesuksen vertauksissa Kerttu Nygren, Antti Lemmetyinen
Vuokrata halutaan
Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
4
20
Aikamerkki
Nunnia ja kaupallisia konnia
Tahdon. Itseni. Sukupuolineutraali avioliittolaki. Ensitreffit alttarilla. Avioliitto näyttää olevan kuuma aihe Suomessa. Sitä se on myös Japanissa. Japanilaiset naiset valitsevat yhä useammin työuran perheenäidin uran sijaan. Häät jäävät väliin ja naiset sinkuiksi. Kiotolainen matkatoimisto Cerca Travels on löytänyt
Mainoksissa luostarisisaret palvelevat ihan muuta kuin Herraa. Ja välillä hyvin vähissä vaatteissa.
Japanilainen morsian ei sulhasta kaipaa.
hääkuumeesta kärsiville naisille aivan uuden toimintamallin: soolohäät. Nimensä mukaisesti soolohäissä ei tarvita sulhasta. Kahden päivän hääpaketti sisältää hotelliyöpymisen, taksikuljetukset, hääpuvun, kimpun, kampauksen ja meikin sekä tapahtumasta ikuistetun hääalbumin. Soolohäitään ovat viettäneet jo kymmenet 20–70vuotiaat morsiamet. Yli puolet heistä on jo itse asiassa naimisissa, mutta häitä ei joko pidetty tai ne olivat morsiamelle pettymys. Halvimmillaan häitä itsensä kanssa saa viettää alle 3000 dollarilla. Krista Susi
3 x 30-vuotias seurakunta Juhlivien seurakuntien kirkkoherrat ottivat selfien ja kehuvat seurakuntaansa.
Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta:
Benetton Valokuvaaja Oliviero Toscanin Suuteleva nunna on yksi mainonnan ikonisimpia nunnakuvia. Kuvalla oli niin paljon voimaa, että Vatikaani kielsi sen käytön Italiassa. Myös Ranskassa mainoskampanja vedettiin julkisuudesta. Vaatefirma Benetton teki Toscanin kanssa kohukampanjoita kahdenkymmenen vuoden ajan. Yhteistyö päättyi 2000-luvun alussa.
Equinox Amerikkalaisen liikuntakeskus Equinoxin mainoskampanjassa kolme nunnaa piirtää lihaksikasta alastonta miesmallia. Neljäs nunna kurkkii kaipaavasti rautaoven takaa. ”Mainos kertoo paljon muotija mainosmaailman perverssistä pakkomielteestä pilkata ja seksualisoida katolista uskontoa”, tiivisti C.J. Doyle Massachusettsin katolisesta kirkosta. Liikuntakeskus puolustautui nopeasti: ”Kautta historian ihmiskehoa on esitetty taiteessa.”
Cosmofon Kukkulan laella kohoaa nunnaluostari, jossa on palveltu Herraa hiljaisuudessa jo 140 vuoden ajan. Hiljaisuuslupaus otetaan vakavasti: ruokapöydässä nunna lähettää tekstiviestin vastapäätä istuvalle sisarelle halutes-
saan suolaa. Pian häneltä pääsee aivastus, ja kaikki pöydän ympärille kokoontunet sisaret tekstaavat ”Terveydeksi”. Makedonialaisen puhelinoperaattorin ilmaisia tekstiviestejä mainostava tv-spotti voitti hopeaa Epica-mainoskilpailussa.
naisen osan, jonka kaksi noviisia kiikuttaa abbedissalle. Toinen nunnista kääntää lopussa liimatun ulokkeen leikillisesti ylöspäin. Espanjalaisen mainostoimisto Casadevall Pedreno & SPR:n tuotos palkittiin Cannesin maineikkailla mainosfestivaaleilla Grand Prix -palkinnolla.
Tide Tällä nunnalla on ollut likainen salaisuus jo vuosia. Hän ei ole pessyt pyykinpesukonettaan. Muut sisaret alkavat karsastaa tunkkaiselta tuoksuvaa sisarta, joka katsoo kaipaavasti taivaalle ja löytää sieltä avun, Tide-pesukoneenpuhdistajan: ”Puhtaat vaatteet lähtevät puhtaasta koneesta.” Ja nunna pääsee pelaamaan krokettia muiden luostarin asukkaiden kanssa. Mainoksen takana on kuuluisa toimisto Saatchi & Saatchi.
Talens Nunnamainosten klassikoksi on noussut 1990-luvun alussa valmistunut liimamainos. Liima pelastaa pienen poikapatsaan – ilmeisesti vauva-Jeesuksen – jalkojen välistä pudonneen olen-
Antonio Federici Paheelliset nunnat ovat mainonnan tuttua kuvastoa. Tällä nunnalla on paheita vaikka muille jakaa. Hän on raskaana ja auttamassa nuorta pappia kuoriutumaan vaatteistaan. Kaiken takana on jäätelö. Jäätelövalmistajan mainossarja kiellettiin Englannissa loukkaavana. Neljän mainoksen sarjassa kolmessa on pääosassa langennut nunna, ja neljännessä jäätelö viettelee kiihkeissä tunnelmissa yllätetyn pappikaksikon. Sloganit ”Antaudu viettelykselle” ja ”Jäätelö on uskontomme” eivät jääneet elämään. Krista Susi
”Hakunilan seurakunta on ilon ja toivon yhteisö. Ilo ja toivo syntyvät siitä, kun lapset saavat laulaa, liikkua ja ihmetellä Pyhän Annan lastenkirkossa. Ilo ja toivo kasvavat, kun isoset innostavat rippikoululaisia leikkimään ja näyttelemään tai kun nuoret toteuttavat messuja ja rukoushetkiä. Ilo ja toivo leviävät, kun vapaaehtoiset ja työntekijät toivottavat hymyillen tervetulleeksi Hakunilan ja Länsimäen kirkolle, tukevat elämän solmukohdissa, lohduttavat surun keskellä, kantavat rukouksissa ja rakentavat yhteyttä monikulttuurisissa kouluissa ja päiväkodeissa, kerhoissa, ostareilla, Kuusijärven rannalla tai Högbergin kallioilla.”
Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta: ”On ilo tehdä työtä Hämeenkylän seurakunnassa. Juhliva kotiseurakuntamme on ihmisläheinen ja uusia toimintatapoja etsivä yhteisö. Vantaan läntisin seurakunta on kasvanut aktiivisten seurakuntalaisten mukana tukien ihmisiä arjessa ja juhlassa. Olen kokenut rohkaisevana sen, että aina löytyy heitä, jotka haluavat vaikuttaa ja sitoutua. Seurakunta kantaa rukouksessaan niin yhteisiä asioita kuin työntekijöitäkin. Juhlavuosi on meille kaikille kiitoksen aikaa ja hyvä syy löytää tie kauniiseen Hämeenkylän taidekirkkoon.”
Laura Maria Latikka, Rekolan seurakunta: ”Tällaista palautetta on viime aikoina tullut seurakuntamme Facebooksivulle: • Wau, kuinka mukavat juhlat tänään! Vain Rekolan srk-laiset ja työtoverisi osasivat järjestää moiset. • Kiitos vielä kaikille ihan mahtavasta iskoleiristä! <3 puspus ootte ihania! • Merkityksellisten asioiden äärellä jälleen suuri joukko tilaisuuteen osallistuneita. • Kiitos kutojat ihanista kudonnaisista, jotka lähtevät lämmittämään Moldovan ja Romanian lapsia. • Hauskaa oli. Ukulele on nyt lämpökäsiteltyä puuta, sillä lauloimme sen säestyksellä saunassa.” Kaisa Halonen