Lauri 2015 nro 21 (3.12)

Vantaan Lauri 21 • Armon asialla • 3.12.2015 • www.valomerkki.fi Timo Saarinen

Mikaveli räppää herranjengissä 5 Ihan tavallisia katolilaisia 10 Viljo Ryynänen on sota­ veteraaneista nuorimpia

15

8

Jos et ikinä kadu mitään, kovetut ja hukkaat elämäsi – Lauri Maarala

12

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Lotta Numminen

2 Hannu Pöntinen kävi Myyrmäen jalkapallostadionilla, joka toimii ensi kesän herättäjäjuhlien juhlakenttänä.

twitter: @PauliJuusela

Pienempi paha Itsenäisyyspäivänä muistelen usein isoisääni, joka oli talvisodan sotainvalidi. Kunnioitan niitä miehiä ja naisia, joiden ansiosta Suomi on itsenäinen maa. Jos Suomi ei olisi päättänyt taistella, olisimme joutuneet Stalinin Neuvostoliiton miehittämäksi.

Talvisota on esimerkki, jota usein käytetään, kun pohditaan, onko olemassa oikeutettua sotaa. Siinä oli selvä hyökkääjä ja puolustajalla oikeudenmukainen tavoite. Tällaisia sotia on kuitenkin harvoin.

Raamatun ”älä tapa” on selvä käsky. Sen mukaisesti meidän pitäisi toimia: välttää väkivaltaa ja toimia rauhan puolesta. Aina se ei riitä. Taivaassa ei ole sotia, mutta tässä maailmassa tarvitaan poliiseja ja joskus sota voi olla kahdesta pahasta pienempi. Se, joka aiheuttaa vähemmän kärsimystä.

Englannin pääministerin Neville Chamberlainin naiivi usko myönnytyspolitiikkaan, ”rauhaan meidän aikanamme”, tasoitti Adolf Hitlerin tietä toisen maailmansodan aloittamiseen. Seuraukset tiedämme. Lähempää nykyaikaa löytyy useita kansanmurhia, jotka olisi voitu estää, jos niihin olisi puututtu ajoissa voimakeinoin. Toisaalta löytyy humanitaarisia interventioita, jotka ovat menneet pieleen, koska sotaan ryhdyttäessä ei ole mietitty, miten sitä seuraa rauha.

Isis, Boko Haram ja muut vastaavat järjestöt edustavat sellaista äärimmäistä pahaa, ettei niiden toiminta lopu vain toivomalla parasta. Niitä vastaan on pakko käydä myös asein, sillä vaihtoehtona on viattomien kärsimys: terroriteot täällä ja natsien veroinen hirmuvalta järjestöjen tukialueilla.

Sota ei kuitenkaan tässäkään ole ongelman varsinainen ratkaisu. Hauraiden valtioiden kansalaisyhteiskunnat pitää saada toimimaan, pakolaiset palaamaan kotiin, uskonnolliset johtajat kitkemään pois islaminuskon väärinkäyttö pahaan ja lapset palaamaan kouluun. Tätä ei saada aikaan pommeilla, vaan kehitysyhteistyöllä, jota tehdään paikallisten yhteisöjen kanssa.

Valomerkissä tällä viikolla Miksi pimeys vaikuttaa mielialaan? Olisiko kirkasvalolampusta apua? Valomerkki perehtyi kirkasvalohoidon vaikutuksiin ja kirkasvalolamppuihin.

Suunnitteletko häitä ensi vuodelle? Valomerkki etsii bloggaajaa jakamaan tarinansa häiden valmisteluista h-hetkeen asti. Tarjolla on myös mahdollisuus tavata häiden ja parisuhteen asiantuntijoita.

Herättäjäjuhlille odotetaan 40 000 kävijää Myyrmäessä järjestetään heinäkuussa Suomen toiseksi suurin hengellinen kesätapahtuma.

Ensi kesän herättäjäjuhlien valmistelut ovat jo pitkällä. 8.–10.7.

Myyrmäen urheilupuistossa järjestettäville juhlille odotetaan 30 000–40 000 kävijää. Juhlakenttänä toimivalle jalkapallostadionille mahtuu kerrallaan istumapaikoille noin 14 000 henkeä: 4000 katettuun katsomoon ja 10000 kentälle penkeille.

Juhlien ruokailu järjestetään palloiluhallissa ja nuorten ja varhaisnuorten tilaisuudet Energia Areenalla. Lisäksi juhlien ohjelmaa on muun muassa lähiseudun kouluilla, Myyrmäen kirkossa ja Hämeenkylän kirkossa.

– Pyrimme myös siihen, että jokaisessa Vantaan seurakunnassa olisi vähintään yksi herättäjäjuhlien tilaisuus, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen, joka on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pöntisen mukaan juhlien ohjelmarunko on nyt valmis ja käsiohjelma olisi tarkoitus saada painokuntoon tammikuussa. Herättäjäjuhlien ydin ovat juhlakentällä järjestettävät seurat, jotka koostuvat lyhyistä puheista ja Siionin virsien veisaamisesta. Lisäksi iltapäivisin ja iltaisin on kymmeniä oheistapahtumia, kuten kokouksia, konsertteja ja taidenäyttelyitä.

Herättäjäjuhlien budjetti on noin 400 000 euroa, josta Vantaan seurakuntien osuus on 100 000 euroa ja Vantaan kaupungin 100 000 euroa.

Herättäjäjuhlat ovat herännäi-

syyden eli körttiläisyyden kesätapahtuma. Liike on perinteisesti ollut vahva Pohjanmaalla, Kainuussa ja Savossa, mutta toimintaa on Etelä-Suomessakin. Pääkaupunkiseudulla on seitsemän Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoa. Pöntisen mukaan herättäjäjuhlat sopivat hyvin myös kaupunkiympäristöön.

– Ei herännäisyys ole vain maaseudun liike. Siionin virret ovat ihan samoja, veisataan niitä Vantaalla, Kuhmossa tai Ylihärmässä. Samalla tavalla ne puhuttelevat ihmisen perusolemusta, Pöntinen sanoo.

Vantaalaisuus näkyy hänen mukaansa juhlien teeman valinnassa. ”Kahden maan kansalainen” kertoo kaupungista, johon muuttavista 90 prosenttia on maahanmuuttajia. Juhlalogossa on passileima ja juhlien ohjelmakirjaakin kutsutaan juhlapassiksi.

Vantaalaisia esiintyjiä juhlilla ovat esimerkiksi oopperalaulaja Esa Ruuttunen, käsikelloyhtye Sonus, Vantaan seurakuntien kanttorit ja lauluyhtye HowManyMothers.

– Näillä juhlilla yhdistyvät vanha perinne ja uudet, yllättävät kuviot. Ne edustavat yhteisöllistä ja raikasta, tässä päivässä olevaa kristillisyyttä, luonnehtii Pöntinen.

Juhlavieraiden majoittamisessa järjestäjät luottavat siihen, että monet yöpyvät pääkaupunkiseudulla asuvien sukulaisten ja tuttavien luona. Lisäksi lentokentän lähistön hotelleista on kehä-

radan ansiosta hyvät kulkuyhteydet Myyrmäkeen.

– Jos haluaa majoittua ihan lähelle, niin se onnistuu, koska juhlakentän viereen tulee juhlien ajaksi leirintäalue, Pöntinen vinkkaa.

Henkilöautoliikenne urheilupuistoon halutaan pitää mahdollisimman vähäisenä, ettei ruuhkia tulisi. Juhla-alueelle tulee vain talkoolais- ja invaparkki. Muu pysäköinti järjestetään joko Kivistön tai Vehkalan asemalle, jolta pääsee junalla Myyrmäkeen.

Juhlien järjestäminen ei onnistuisi ilman talkootyötä. Pöntinen arvioi, että juhlille tarvitaan noin 1500 vapaaehtoista. Ravintolapuolelle tarvitaan noin 600 talkoolaista, liikenteenohjaukseen noin 300 ja turvallisuuteen noin 100. Työvoimaa kaivataan myös majoitukseen, opastukseen, juhlaoppaiden myyntiin ja kuoroihin.

– Tähän mennessä ilmoittautuneita on noin 100, mutta luotan siihen, että tekijöitä löytyy, Pöntinen sanoo.

Järjestäjien toiveena on, että körttikansan lisäksi myös tavalliset vantaalaiset löytäisivät paikalle.

– Moni ensikertalainen on sanonut, että herättäjäjuhlille on matala kynnys. Voi ihan rauhassa tulla, istua seurapenkkiin tai kierrellä muuten katsomassa.

Kun kuuntelee puheita ja veisaa virttä, on mahdollisuus hiljentyä ja olla oman elämänsä kanssa Jumalan edessä, Pöntinen kuvailee.

Kaisa Halonen

Lisätietoja juhlista: herättäjäjuhlat.fi.

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Kansanjuhlasta linnanjuhliin Heikki Hursti, itsenäisyyspäivän kansanjuhlan isäntä: ”Suomen itsenäisyys merkitsee minulle äärettömän paljon. Mielessäni liitän siihen monia hyviä asioita, kuten demokratian, vapauden, ilon ja rauhan.

Arvostan itsenäisyyttä myös siksi, että isäni ja lähes kaikki hänen veljensä ovat olleet sodissa. Vaikeina aikoina he ovat taistelleet ja tehneet työtä Suomen puolesta.

Viime aikoina Suomen kasvot ovat saaneet uusia piirteitä. Tänne on tullut paljon pakolaisia ja hallitus on tehnyt monia leikkauspäätöksiä. On vaikea ymmärtää, mitä päättäjät oikein haluavat. Selvältä näyttää, etteivät päätökset paranna Suomen suuntaa.

Vähävaraisten joukko on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Kun aloitin auttamistyössä, leipäjonossa kävi 300 ihmistä päivässä. Kymmenessä vuodessa määrä on kymmenkertaistunut 3000:een. Pidän sitä hälyttävänä.

Vietän osan itsenäisyyspäivästä Hakaniemen torin kansanjuhlassa. Illalla menen vaimoni kanssa presidentinlinnaan juhlimaan itsenäisyyttä ja toivottamaan myös Sauli Niinistölle hyvää ja siunattua itsenäisyyspäivää.”

Ulla-Maija Vilmi

Koko kansan linnanjuhlat Hakaniemen torilla su 6.12. klo 12. Tarjolla Hurstin menu.

Musiikkia Juha Tapio, Anssi Kela ja Koiton laulu. Puhe Antti Rinne.

4 Paula Lehto

Perinteiset Joulumyyjäiset La 12.12. klo 11-14 seurakuntien talossa, Unikkotie 5 C Tikkurila.

Klo 11 lohisoppaa, kahvia, pullaa, piparia, joulutorttuja ym.

Lahjatavaraa, leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia sekä kirpputori.

Tervetuloa! Tuotto Tikkurilan srk:n lähetystyölle.

Avaimet käteen -REMONTIT n kylpyhuoneet n keittiöt n sisustukset Puh. 01023 15700

Pyydä tarjous. Vielä muutama remontti mahtuu 2015.

Virkatie 10 01510 VANTAA

KOLMOSET Kotisi on hyvissä käsissä

www.kolmoset.com

Tony Verma ja Matti Kaira tekivät joulupipareita Hämeenkylän kirkon nuorisotilassa.

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

Kotitaloustunnit muuttivat kirkolle Hämeenkylässä Koulu on remontissa pitkälle kevääseen asti.

Hämeenkylän koulun kotitaloustunnit ovat muuttaneet väliaikaisesti Hämeenkylän kirkolle. Väistötila tarvittiin, sillä koululla tehdään remonttia, joka kestää todennäköisesti ainakin huhtikuun loppuun asti. Kirkolla oppilaiden käytössä ovat kirkon keittiö ja pieni seurakuntasali sekä nuortentila. Kaupunki maksaa seurakunnalle vuokraa tilojen käytöstä.

Seurakunnassa oppilaat on otettu ilolla vastaan. Kirkolla liikkuu nyt paljon tuttuja nuoria, sillä

moni Hämeenkylän koulun oppilaista on käynyt rippikoulun tai ollut muuten seurakunnan toiminnassa mukana. Hämeenkylän seurakunnan kappalaisen Matti Hyryn mukaan opettajien kanssa on mietitty myös sitä, miten tilannetta voisi hyödyntää. Yksi mahdollisuus on, että oppilaat voisivat tehdä vaikkapa pullaa kirkkokahveille.

Seurakunnan toimintaan opetuksen siirtyminen kirkolle ei juurikaan vaikuta.

– Jotakin päiväsaikaan tapahtuvaa toimintaa on siirretty muualle, Hyry sanoo.

Ensimmäiset kotitaloustunnit kirkolla pidettiin 23.11. Kotitalousopettaja Johanna Mustosen

mukaan opetus kirkon tiloissa on lähtenyt sujumaan hyvin.

– Tavarat hakevat vielä paikkaansa, mutta muuten sujuu kivasti. Toimme koululta tänne kaikki astiat ja tarvikkeet. Nuorisotila on jopa isompi kuin meidän kotitalousluokkamme.

Opetukseen kirkolla oleminen on vaikuttanut siten, että pieniin ryhmiin jakautumisen sijaan nyt tehdään isompia eriä ruokaa isommalla porukalla. Näin on pakko toimia, koska esimerkiksi nuorisotilassa ei ole monta uunia eikä hellaa.

– Viime viikolla teimme esimerkiksi riisipuuroa, Mustonen kertoo.

Hanna Antila

Kivistössä voi tilata kotiin joulupapin Kivistön alueella asuvat vantaalaiset voivat tilata kotiinsa papin jouluaattona. Pastori Minttu Haapalainen tulee kotiin lukemaan jouluevankeliumin ja siunauksen. Yhdessä voidaan myös viettää lyhyt rukoushetki. Haapalaisen työhön kuu-

Uudistunut lehtipisteissä.

101 000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

luu juuri Kivistön kirkon toiminnan kehittäminen.

– Eräs seurakuntalainen heitti idean joulupapista puolileikillään. Minusta se kuulosti niin hauskalta, että innostuin ja oli pakko lähteä tähän mukaan.

Varattavissa on puolen tunnin

aikoja aattoiltapäiväksi. Muutama yhteydenotto ja varaus on jo tullut.

Kun Minttu Haapalainen kertoi mahdollisuudesta tilata kotiin joulupappi Kivistön kirkon Facebook-sivulla, asia sai heti runsaasti huomiota, jakoja ja tykkäyksiä, sosiaalisessa mediassa. Monet muutkin kirkon työntekijät innostuivat ajatuksesta.

– En osaa sanoa, onko jossakin jo lähdetty ajatukseen mukaan, mutta voi olla, että jonain päivänä myös jossakin muualla on joulupappi ja aattodiakoni, Haapalainen sanoo.

Haapalaisen jouluaatto olisi joka tapauksessa kulunut töissä. Kotikeikkojen jälkeen hän on mukana jouluyön messussa Myyrmäen kirkossa.

Hanna Antila

Minttu Haapalaisen jouluun kuuluu myös vierailuja kodeissa.

Tilaa joulupappi kotiisi: minttu.haapalainen@evl.fi tai p. 050 310 7196.

5

Väitellään

Veljen kuuluisi pukeutua säkkiin, Mikael Meklin!

Räppäri Mikavelin eli Mikael Meklinin sanoituksissa sisältö ratkaisee.

haluan laulaa niin, että tämä on muuten hieno juttu.

– Biisissä pitää olla merkityksen tunne, vaikka se ei suoraan ”Johannes kolme kuusitoista” -kappale olekaan.

Cheek on esikuvasi, Elastinen ei.

Mageet kuteet, korut ja hienot autot sekoittavat kristillisen räpin pointin.

– Molemmilla heillä on niin selkeät hyvät puolet, että on vaikea valita. Ehkä Cheek on iskevämpi. Elastisessa tykkään positiivisuudesta ja elämänasenteesta, Cheekissä tavoitteellisuudesta.

– Ei mikään koru, auto tai musiikkityyli ole pahaa, mutta pitää miettiä, mitä ne merkitsevät itselle. En niin hirveästi lähtisi korostamaan musiikkimme materialistista puolta. Viesti voi mennä pieleen, jos jotkut ajattelevat, että noilla on siksi kivaa, kun niillä on nuo kuteet.

Yrität musiikillasi käännyttää ihmisiä johonkin herranjengiin.

– En yritä. Teen musiikkia, joka tulee sydämestäni. Jos se vaikuttaa niin, että joku kääntyy herranjengiin, sitten se on vaan niin.

– Olen saanut paljon palautetta siitä, että musiikkini auttaa ja vie elämässä eteenpäin, mutta en näe sitä minään käännytysmusiikkina.

Veljen kuuluisi pukeutua säkkiin.

– Jos pukeutuu säkkiin, ketään ei kiinnosta. Emmekä halua, että musiikkivideomme olisi niin poikkeava, että se olisi katsojien mielestä ihan outo – äijät säkeissä!

Videoillasi sinun ei tajua räppäävän hengellisistä asioista, koska huomio kiinnittyy ulkoiseen.

Räppärit pyörivät oman napansa ympärillä.

– Ihmiset ovat itsekkäitä, ovat he räppäreitä, kirjailijoita tai ketä tahansa. Mutta meidän kaikkien pitäisi tietoisesti pyrkiä pois siitä.

– Luullaan, että onnellisuus tulee siitä, että on kaiken keskipisteenä ja saa kaiken itselleen. Mutta ei se tule niin. Onni tulee siitä, kun saa antaa muiden elämään hyvää. Se on vähän klisee, mutta se on tätä elämää.

– Joku on sanonut joskus, että ihminen näkee ulkokuoren ja Jumala näkee sydämen. Molemmat ovat tärkeitä. Ihmisillehän tätä musiikkia tehdään samalla kun Jumalalle. Ja sekin on tärkeää, miltä homma näyttää.

Räppärin katu-uskottavuus kärsii, kun hän puhuu uskonasioista.

– Elämässä on ihan tarpeeksi mietittäviä asioita: avioliitto, työ, jumalasuhde, perhe, kaverit… Melkein kaikki maailmasta löytyvät asiat ovat tärkeämpiä kuin joku katu-uskottavuus.

– Mutta totta kai toivomme, että musiikin tekemisemme ei ole naiivia, eikä kuulosta liian helpolta ja valmiiksi pureskellulta.

Riimit tipahtavat sinulle taivaasta.

– Kyllä! (naurua) Raamattu sanoo, että jokainen hyvä anti tulee Taivaalliselta Isältä. Kaikki hyvä tulee sieltä, on se sitten riimejä tai läheisiä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita sinusta ja haluavat viettää aikaa kanssasi.

Nina Riutta

New Yorkin katujen musiikkityyli ei sovi suomalaiseen hengellisyyteen.

Mikaveli: Herranjengis. Medusa Production 2015.

– En oikein tiedä, mikä musiikkityyli olisi syntynyt Suomessa. Veikkaan, ettei suomalainen ole edes kitaraa keksinyt. Eihän silläkään saisi sitten seurakunnissa soitella, jos tällaisia perusteita ajatellaan.

– Miten soitto- tai esiintymistyyli voisi määrittää, onko musiikki hengellistä vai ei? Sisältö ratkaisee.

Bilettämisestä, alkoholista ja naisista saisi vetävämpiä tekstejä.

Paula Lehto

– No en minä ainakaan saisi! (naurua) Räpeissä sanoitukset voivat usein pyöriä naisten ja rahan ympärillä. En oikein usko niihin. Enkä pysty tekemään asioita, joihin en usko. Mitä alkoholi ja uskottomuus tekevät tässä maassa? Eivät ne ole aiheita, joista

En pysty tekemään asioita, joihin en usko.

Kolumni

Kusti polkee Sanelma-tädin kirje ei ole vielä tullut perille, eikä Hesarikaan kopsahtanut aamuyöstä eteisen lattialle. Oli vähällä, ettei myöskään tämä Vantaan Laurin kolumni olisi tullut kaikille lukijoille, mutta onneksi Kusti hyppäsi taas pyöränsä selkään ja alkoi polkea.

Postilakko voi harmittaa, eikä räntäsateessa ole mukava odottaa bussia, jota ei tule. Lakossa on kuitenkin usein kyse tilanteesta, jossa työntekijät mieltävät, että heitä kohdellaan huonosti tai heille ei anneta kohtuullisia työolosuhteita. Ja kun sellainen tilanne osuu omalle kohdalle, itse kunkin on helppo ymmärtää, että jotain on tehtävä. Eikä vaihtoehtoja ole juuri muita, jos työnantaja on penseä neuvottelemaan.

peelliseksi mennä lakkoon taistelemaan työolosuhteittensa puolesta.

Myös yliopistolla puuhataan lakkoa, kun maamme hallitus on julistanut leikkaavansa yliopisto-opetukselta sen korkeatasoisen toiminnan pitkäaikaiset edellytykset. Ymmärrän hyvin lakon suunnittelijoita. On vaikea katsella si-

Ei lakkoilija ole aina oikeassa. Joskus lakot syntyvät turhaan, tulehtuneesta tilanteesta, joka ei mahdollisesti ole kenenkään syy. Oma harmistuminen arkielämän vaikeutumisesta ei kuitenkaan riitä syyksi tuomita kumpaakaan osapuolta sen kummemmin asiaan perehtymättä. Jos Sanelma-tädin kirje viivästyy, syy voi olla joko lakkolaisissa tai niissä, joiden takia työntekijät ovat kokeneet tar-

vusta, kun opetusministerimme pyörittelee kliseitä huippuudesta samalla kun vie pohjan pois tieteellisen työn jatkuvuudelta. Itse en kuitenkaan ole menossa lakkoon.

Tieteellisen työn tekeminen ja opiskelijoitten opettaminen ja nuorten tutkijoitten ohjaaminen ovat minulle kutsumustehtäviä, joita aion toteuttaa, vaikka hallitus tekisi sen vaikeaksi.

”Oma harmistuminen ei riitä syyksi tuomita lakon osapuolia.”

Kustikin tahtoo varmasti tehdä työnsä hyvin, mutta postin jakaminen ei silti liene hänen elämänsä kohokohta. Ymmärrän hyvin, että hän hyppäsi pyöränsä selästä muutamaksi päiväksi saadakseen tilanteen selkiytymään.

Olen malttanut mainiosti odottaa Sanelma-tädin kirjettä pari ylimääräistä päivää.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6

Piplian joulu

www.piplia.fi

Luuk. 2:1-14

uutuus!

■

IKUINEN YSTÄVÄ –RIIPUS

365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA

39 €

29 €

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Lastenraamatussa jännittävä kertomus jokaiselle päivälle.

Itsellesi tai ystävälle oma hopeinen suojelusenkeli.

uutuus!

BIBLE JOURNALING

NIMIPAINATUS

Kultainen, lahjansaajan nimipainatus nahka- Leveämarginaalisessa Uudessa testamentissa on värityskuvia ja tyhjiä skräppäilyyn. kantiseen Raamattuun tai virsikirjaan.

14,90 €

TULOSSA! ` t ™

Tutustu upeisiin kansiväreihin www.pipliakauppa.fi

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

FENNOKAUPPA

Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat koko perheelle

Havaitsee eteisvärinän

KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA voimassa 6.1.2016 asti

VERENPAINEMITTARI

LIUKUESTESUKAT

135,00

21,90

BPA6 PC AFIB

9900

Käsivoide 200 ml Kosteusvoide 500 ml

LIUKUESTEET

IHONHOITOSETTI

32,00

10,70

2700

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

700

ORTOPEDINEN TYYNY

1700

CLASSIC

5500

69,90

YSTÄVÄMYYNTI Erä tuotteita in huippuedullisesti va etuloa! paikan päällä. Terv

Ke 2.12. 10-18 To 3.12. 10-18 Pe 4.12. 10-15

Osoite: Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

7 – Läntisessä mietiskelype­ rinteessä minua viehättää se, että vastassa ei ole tyhjyys, Marja Vuorinen sanoo.

Hengellisyyttä aloittelijan mielellä Välillä elämän suunta muuttuu, halusi sitä tai ei.

Marja Vuorista elämä alkoi myllertää nelikymppisenä. teksti Merja Räty kuva Jani Laukkanen

E

lämä ei välttämättä mene niin kuin on suunnitellut.

Ei, vaikka yrittäisi kaikkensa.

– Viisaat puhuvat siitä, miten elämä jakautuu kahteen osaan. Minun elämäni keskeinen rajapyykki oli avioero kahdeksan vuotta sitten. Elämä alkoi myllertyä, kun olin ohittanut nelikymppiseni. Ensin petti selkä, sitten tuli masennus ja sen jälkeen mureni avioliitto, kertoo Marja Vuorinen.

Selkävaivat ja masennus eivät ole vaivanneet Vuorista enää vuosiin, mutta eronneena hän on usein törmännyt suomalaisen yhteiskunnan perhekeskeisyyteen.

– Ensin erossa menee omanarvontunto, sitten huomaa, että myös sosiaalinen status muuttuu. Ei ole enää sitä asemaa ja turvaa, mitä ennen oli.

Elämänsä palasia kootessa voi tapahtua jotain aivan uutta. Kun Marja Vuorisella alkoi elämän toinen osa, mukaan tuli vähitellen myös uudenlainen hengellisyys.

– En ollut nuorena päivääkään seurakuntanuorissa, joten kun aikuisiän alussa tutustuin seurakuntaelämään, se oli minulle ihan uutta.

Vuorinen alkoi tutustua hiljaisuuden harjoittamisen ja mietiskelyn perinteeseen, niin itäiseen kuin läntiseenkin.

– Mietiskely mielletään usein edelleen itäisten uskontojen jutuksi, mutta sehän

ei pidä paikkansa. Ei kaikki tule idästä.

Myös läntisessä kirkossa on hyvin rikas mietiskelyperinne. Läntisessä mietiskelyperinteessä minua viehättää se, että vastassa ei ole tyhjyys.

Vuorinen tekee nykyään jesuiittojen hengellisiä harjoituksia.

– Ne ovat avanneet minulle paljon asioita. Säännöllinen mietiskely on tärkeää Jumalan äänen kuulemisessa. Toivon vielä eteneväni tällä polulla niin, että pystyisin toteuttamaan elämäntapaa, jossa oppisin olemaan enemmän läsnä ja tietoinen tavallisessa arkielämässä.”

Kun Marja Vuorinen puhuu vapaudesta, hän ei tarkoita vapautta olla ja elää miten lystää.

– Vapaus on minulle tärkeä käsite. Minulle kasvaminen vapauteen tarkoittaa vapautta pään sisäisistä jutuista, jotka häiritsevät ja estävät. Niitä ovat esimerkiksi näyttämisen tarve, pätemisen tarve, viimeisen sanan sanomisen tarve ja erilaiset pelot. Sisäinen vapaus on vapautta tällaisista kahleista, kaikenmaailman mielensä pahoittamisista ja peloista – ja vapautta elää enemmän toisia varten.

– Toivon, että minusta tulee vanha vapaa ihminen, joka uskaltaa olla. Se on makea ajatus. Sillä polulla koetan kulkea.

Vuorinen kertoo, että jesuiittojen perinteessä Jumalan tunteminen on itsensä tuntemista.

– Se on sitä, että oppii tuntemaan ja

Kuka?

Marja Vuorinen, psykologi, joka uskoo että kiinnostavimmat asiat ovat vielä edessäpäin. Opiskelee parhaillaan ingnatiaanisen retriitin ohjaajaksi.

Missä?

Viihtyy mahdollisimman lämpimässä ja ihmisten parissa.

Motto? ”Siinä tapauksessa, että saan jatkaa: lujemmin, yksinkertaisemmin – hiljaisemmin, lämpimämmin.” (Dag Hammarskjöld)

kohtaamaan niitä asioita, jotka meitä sitovat.

Harva haluaa elämäänsä jatkuvaa epävarmuutta. Uskon ajatellaan tuovan elämään varmuutta ja turvaa.

– Piispa Tapio Luoma on puhunut siitä, miten usko on epävarmuudessa elämistä. Se on tasan totta. Olen joutunut luopumaan monista asioista, joiden varaan olin rakentanut elämäni. Haluan uskoa, että ne kokemukset nyt auttavat minua selviämään elämän epävarmuudesta ja menetyksistä. Ja haluan päästä irti elämän varmistelusta.

Onneksi elämän epävarmuuden keskellä on myös hyviä asioita.

– Perhe, tietysti. Vaikka elän nyt yksin, lasken perheeseeni kuuluviksi poikani perheineen, äitini ja veljeni perheineen. Ilo lapsista vain lisääntyy vuosien

mittaan. Minulla on kaksi poikaa ja miniöistä koen saaneeni tyttäret. Ja lapsenlapseni on ihan erityistärkeä, sanoo Vuorinen hymyillen.

Hän on koulutukseltaan psykologi, ja toteaa olleensa työasioissa onnekas.

– Minulla on aina ollut kiinnostavia työpaikkoja ja olen nauttinut saadessani tehdä työtä, jossa tehdään asioita ihmisten hyväksi Vuorinen on työskennellyt muun muassa kansainvälisessä järjestössä, jossa hän sai tehdä töitä eri kulttuureista kotoisin olevien kanssa.

– Siinä oppi myös sen, että samaan tulokseen voi päätyä monella eri tavalla.

– Ehkä se työkokemus on vaikuttanut siihen, että pidän hyvänä asiana sitä, että tänne tulee väkeä muista kulttuureista. Tein vähän aikaa sitten yhden vuoron vastaanottokeskuksessa ja ajattelin, miten mukavalta tuntui, kun siellä ihmiset katsoivat silmiin ja sanoivat päivää. Ehkä voisin vaikka lähteä mukaan vapaaehtoiseksi opettamaan suomen kieltä.

Hengelliseksi kodikseen Vuorinen on löytänyt Tuomasmessun.

– Siellä on mielekkäitä tehtäviä vapaaehtoisille ja ihanaa musiikkia.

Vuorisen puheessa vilahtaa usein sana ilo. Hyväntahtoiset ihmiset ilahduttavat Vuorista.

– Jeesuskin puhui paljon ilosta. Haluan oppia iloitsemaan yhä enemmän arkipäivän asioista. Ja haluan olla myös sillä tavalla vapaa tietämisestä, että osaisin elää uteliaan seikkailijan mielellä. On niin paljon näkemistä ja kokemista. Haluan olla vastaanottavainen uusille mahdollisuuksille, olivat ne sitten pieniä tai isoja. T

8

Sälä kuormittaa muistia Kadotatko tavaroita? Etkö muista arkisia asioita? Muistikatkoksille löytyy usein selvä syy. Siksi niitä voi myös ehkäistä.

Teksti Outi Reinola kuva Timo Saarinen

M

oni huolestuu muististaan turhaan, sillä tilapäiset muistihäiriöt ovat normaali ilmiö, sanoo psykologian tohtori, muistitutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

– Jopa 20 prosenttia työssä käyvistä kärsii hetkittäin muistihäiriöistä. Jokaiselle niitä tulee silloin tällöin, Muististaan huolestuneen kannattaa miettiä hetki, minkälaisiin tilanteisiin oikosulut eli muistikatkokset liittyvät. Onko takana raskas työviikko tai huonosti nukuttu yö? Keskeyttikö joku sinut? Etkö ehtinyt kuunnella ohjeita kunnolla? Olitko ajatuksissasi, kun lähdit liikkeelle? Vai onko koko ajan liian kiire?

Useimmille arjen muistikatkoksille on varsin yksinkertainen selitys: kyseessä on mielen ylikuormitus. Mielessä ei enää

yksinkertaisesti ole tilaa työstää uusia asioita.

Kun puhutaan muistista ja muistamisesta, useimmat ajattelevat menneitä tapahtumia: Milloin Estonia upposi? Mitä tapahtui mummon 80-vuotispäivillä?

Menneitä tapahtumia varten on oma muistijärjestelmänsä, jota kutsutaan nimellä säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti. Sen kapasiteetti on lähes rajaton. Tämä muisti harvoin aiheuttaa ongelmia työikäiselle väestölle.

Sen sijaan he kärsivät lyhytkestoisen muistin eli työmuistin häiriöistä. Arkisemmin sanottuna työmuisti tarkoittaa tämän hetken muistia ja sisältää sen, mikä juuri nyt on ajatuksissa.

Työmuistia tarvitaan, kun pidät mielessä, mitä haet kaupasta tai katsot kohta tv:stä. Jos huomio kohdistuu heti uuteen asiaan, edellinen putoaa pois mielestä. Asiat unohtuvat työ-

muistista nopeasti, alle puolessa minuutissa, ellei niitä kertaa mielessään.

– Työmuisti on herkkä häiriintymään. Se myös ylikuormittuu helposti. Jos mielessä on paljon muistettavia tehtäviä, ratkaistavia ongelmia ja hoidettavia asioita, sinne ei enää mahdu lisää, Virpi Kalakoski sanoo.

Nykyään meitä kuormittaa arkipäivän ja työelämän teknistyminen. Jatkuvasti on muistettava monta PIN-koodia, ovikoodia tai salasanaa. Lisäksi on koko ajan opittava uusia asioita. Ei riitä, että on oppinut kerran käyttämään puhelinta – se on opittava joka puhelimen kohdalla uudelleen!

Muistia ja oppimiskykyä vaaditaan kaikissa arjen toiminnoissa, työstä puhumattakaan.

Kaikki työt vaativat nykyään lukemista ja kirjoittamista. Monet käytännön työt ovat myös monimutkaistuneet.

Kalakoski ottaa esimerkiksi metsurin työn.

– Aiemmin metsurin työ vaati kokemusta, taitoa ja fyysistä voimaa. Nyt metsurinkin työ on tietotyötä, jossa on käytettävä erilaisia laitteita ja koneita.

Tämä vaatii jatkuvaa oppimista ja muistia.

Sama pätee hoitotyöhön. Siinäkin aika kuluu kirjaamiseen.

– Kaikki lukemista ja kirjoit-

Kertauslista kiireiselle • Keskity siihen, mitä teet.

Zoomaa huomio avaimiisi, jotka asetat pöydälle.

• Minimoi keskeytykset.

Jos mahdollista, laita työhuoneen ovi kiinni tai puhelin äänettömälle.

• Peitä puhehäly musiikilla. Jos et voit vaientaa sitä kokonaan, käytä apuna korvatulppia tai musiikkia.

• Vähennä visuaalisia häiriötekijöitä. Hyödynnä verhoja ja sermejä.

tamista vaativa työ kuormittaa myös ihmisen työmuistia, Kalakoski muistuttaa.

Keskeytykset ovat työmuistin toiminnan kannalta pahimpia. Jos olet juuri kirjoittanut valmiiksi sähköpostin ja painamassa Lähetä-nappia, mutta joku keskeyttää toimintasi, sähköposti luultavasti unohtuu. Huomiota vaaditaan muualle.

– Jatkuvat keskeytykset häiritsevät muistia ja vievät energiaa. Tehtävään työhön tulisi saada kunnolla keskittyä ja se pi-

täisi voida saattaa loppuun ilman häiriötekijöitä, Virpi Kalakoski sanoo.

Keskeytysten lisäksi työmuistia ja keskittymiskykyä häiritsevät puhehäly ja visuaaliset, liikkuvat elementit.

Kuultu puhe menee väkisin työmuistiin. Sitä ei voi kytkeä päältä pois. Tämän on huomannut jokainen, joka istuu ratikassa kovaäänisesti puhelimeen puhuvan ihmisen kanssa. Vaikka ei haluaisi, toisen puhetta on pakko kuunnella. Melusaaste on todellakin saastetta mielelle.

Hiljaisuus tuntuu usein korvien levolta. Jos täysi hiljaisuus ei ole mahdollista, puhehälyn voi peittää rauhallisella musiikilla. Tätä keinoa hyödynnetään monissa ravintoloissa.

Myös liikkuvat visuaaliset elementit vievät tarkkaavaisuutta ja häiritsevät työmuistia.

– Jos työpisteen lähellä on vilkkuva ruutu, päällä oleva tv tai jatkuvasti ohi kulkevia ihmisiä, silmä kiinnittää niihin automaattisesti huomiota. Ne ovat selvä häiriötekijä, Kalakoski huomauttaa.

Hän puhuu kognitiivisesta ergonomiasta, joka ottaa huomioon aivojen tiedonkäsittelyn lait ja auttaa tietotyötä tekevää ihmistä suojaamaan aivojensa hyvinvointia.

– Työpaikoilla olisi hyvä kes-

9 Kuinka vantaalainen?

kustella näistä asioista ja sopia pelisäännöt.

Työmuistin eli nykyhetken muistin häiriintyminen on siis

normaalia. Mutta säilömuistin häiriöt eivät ole niin helposti selitettävissä. Säilömuistissa ei tule kapasiteetti vastaan eikä sieltä pitäisi yhtäkkiä pudotakaan mitään asiaa kokonaan pois.

Virpi Kalakoski huomauttaakin, että useimmilla ihmisillä muistamisen vaikeus ei liity itse muistivarastoon vaan siihen, että kyseinen asia on vaikea palauttaa mieleen. Tällöin puuttuvat ratkaisevat vihjeet, joilla muistiin palauttamisen polku löytyisi.

– Ongelma on siinä, että ihminen ei pääse käsiksi säilömuistin tietoihin. Hän tietää, että tuntee asian, mutta ei juuri nyt muista sitä.

Kalenterin selaileminen saattaa auttaa tunnistamaan, milloin jokin asia tapahtui. Tai kenties voisi muistella asiayhteyttä ja paikalla olijoita ja siten päästä muistojen jäljille?

Huolestuttavaksi unohtaminen tulee silloin, jos ei muista itsestäänselvyyksiä. Ei ole hätää, jos auton parkkiruutu unohtuu, mutta jos ei edes muista, millaisen auton omistaa, saattaa olla muistitestin paikka.

– Jokainen sanoo joskus lapsiaan tai lapsenlapsiaan väärillä nimillä. Se on normaalia. Mutta jos et muista, että sinulla on lapsia tai lapsenlapsia, kannattaa tarkistuttaa muisti. 1

Johanna Seppänen, 19, tilasi ylioppilaslakin netistä 85 %

5%

Mikkolalainen

Korsolainen

Mäntsäläläinen

Olen asunut koko peruskoulu- ja lukioajan Mikkolassa. Kävin siellä myös päiväkodin ja eskarin. Mikkolasta on helppo lähteä minne vain, vaikka se ei ole täysin kaupungin ytimessä. Mikkolassa on ihmisiä, mutta ei liikaa. Siellä voi kävellä kaduilla rauhassa niin, ettei joku tule koko ajan vastaan.

Kun asun omillani, voisin ihan hyvin asua Vantaalla, vaihteeksi vaikka länsipuolella.

Asuimme Korsossa Minkkikujalla parisen vuotta, kun olin pieni. Valmistun ylioppilaaksi Lumon lukiosta. Meitä valmistuu kolmisenkymmentä – vedettiin ennätykset siinä, kuinka moni jatkoi lukiota neljännelle vuodelle. Lakin tilasin netistä samalla, kun tilasin abivaatteet. Opiskelu ei tuottanut hankaluuksia, koska olin oppinut pänttäämään jo peruskoulussa. Haaveilen jatko-opiskelusta jossain kauempana, koska olen asunut Vantaalla niin pitkään. Joensuussa voisi opiskella opinto-ohjaajaksi.

Kun olin noin 2-vuotias, muutimme Mäntsälään.

Asuimme siellä vajaat kaksi vuotta.

En hirveästi muista siitä. Ainoa muistoni taitaa olla se, kun lätkimme jääkiekkomailoilla tennispalloa pihatiellä iskän kanssa ja asuimme rivitalossa. Sieltä muutimme Korson keskustaan.

Nina Riutta

Miksi syntyvyys laskee?

Väestöliiton julkaiseman tuoreen Perhebarometrin mukaan sekä suomalaisten toteutunut lapsiluku että toive lasten määrästä ovat pienentyneet. Muutos on ollut nopea viimeisen seitsemän vuoden aikana. Miksi, tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta?

Lisää aiheesta • Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos.

• Virpi Kalakoski: Muistikirja. Edita • www.muistiliitto.fi

– Taustalla on pidemmän ajanjakson muutoksia, mutta pitkään oli niin, että suomalaiset halusivat 2–3 lasta. Viimeisen seitsemän vuoden aikana on yleistynyt se, että ihmiset eivät halua lainkaan lapsia tai vain yhden. Tähän voi olla syynä esimerkiksi työelämän epävarmuus.

Syntyvyys ja toiveet lasten lukumäärästä laskevat erityisesti alemmissa tuloluokissa. Yhä yleisempää on myös se, ettei lasten katsota sopivan omaan elämäntapaan.

Väestönkasvusta on puhuttu paljon.

Onko se ongelma, jos syntyvyys Suomessa laskee?

– Ei se ole ongelma, jos lapsettomuus on sitä, mitä halutaan. Se, että syntyvyys laskee juuri pienituloisten joukossa, antaa kuitenkin viitteitä siitä, että kyse ei välttämättä ole vain omasta tahdosta.

– Työmuisti on herkkä häiriintymään, Virpi Kalakoski sanoo.

10 %

Kysyn vaan

Sebastian Therman

Moni miettii kotoa lähdettyään, katkaisiko hellasta virran ja sammuttiko valot. Joskus asia vaivaa niin paljon, että on pakko palata tarkistamaan asia. Yleensä hella ja valot ovat poissa päältä.

Koska me teemme nämä toiminnot automaattisesti, osana rutiinia, niistä ei jää muistijälkeä. Emme erikseen keskity hellan virran katkaisuun tai vesihanan sulkemiseen, joten ne eivät vaadi työmuistin kapasiteettia eivätkä siis jää mieleen.

– Sellaisista asioista, joihin ei kiinnitä huomiota, ei välttämättä jää pysyvämpiä muistijälkiä, Virpi Kalakoski toteaa.

Hän ottaa esimerkiksi työpaikan jauhesammuttimen: moni on sen nähnyt, mutta harva muistaa, missä laite on, koska ei ole kiinnittänyt siihen huomiota.

Jos tavarat katoavat, avuksi kannattaa ottaa toistuvat rutiinit. Ne vapauttavat työmuistin kapasiteettia. Kun panee avaimet aina samaan paikkaan ja parkkeeraa auton tuttuun kohtaan, niitä ei tarvitse erikseen etsiä.

Toisaalta, jos haluaa muistaa tekemänsä rutiininomaisen tehtävän jälkikäteen, siihen kannattaa keskittyä. Isolle parkkialueelle jätetyn auton löytää helpommin, kun hetkeksi keskittyy katsomaan ympäristöä ja etsii muistille vihjeitä: kerros kuusi, punainen pylväs ja varoitusmerkki.

Työmuistin käyttäminen vaatii tarkkaavaisuutta – eli sitä, että tietoisesti keskittyy juuri siihen, mitä tekee. ”No nyt minulla on kädessäni auton avaimet ja kohta lasken ne tähän eteisen hyllylle. Enkä laitakaan hansikkaita niiden päälle.”

– Kun suuntaa huomionsa siihen, mitä tekee, ja lisäksi työstää asiaa mielessään, esimerkiksi kertaa näkemänsä kuvavihjeet, säilömuistiin jää jälki, Kalakoski sanoo.

Siksi kadonneen tavaran jäljittäminen onnistuu parhaiten miettimällä, missä näin sen viimeksi ja mitä tein silloin.

– Muistaminen perustuu usein päättelyyn ja ongelmanratkaisuun, jossa pohdimme todennäköisimpiä vaihtoehtoja.

Saara Vuorjoki

”Jokainen sanoo joskus lapsiaan tai lapsenlapsiaan väärillä nimillä. Se on normaalia. ”

Isovanhempiemme aikaan elämä oli yhtä lailla niukkaa ja epävarmaa. Ovatko vaatimuksemme liian korkealla?

– Tämä on mielenkiintoinen kysymys.

Eletään tietyllä lailla tosi turvallista elämää, mutta jokainen sukupolvi elää tietysti omassa maailmassaan eikä heille pidä sanoa, että ennen oli vaikeampaa. Toisaalta nykyään ihmisillä on mahdollisuudet vaikuttaa lapsilukuun ja siihen, milloin on sopiva hetki lapselle. Ennen oli normi, että jos elää parina, pitää olla lapsia, ja niitä syntyi, vaikkei haluttukaan.

Monet kokevat, ettei yhteiskunta tue perheitä tarpeeksi, vaikka muihin maihin verrattuna tilanne on hyvä. Mikä on mennyt vikaan?

– On totta, että etuuksia on paljon, eivätkä lapsiperheet periaatteessa joudu elämään puutteessa. Mutta kyllä tässä on viesti työelämän puolelle: ihmiset viihtyvät työssä, mutta kokevat, että työ ja perhe on rankka yhdistelmä.

Hanna Antila

10

Päivitetty kirkko 50 vuotta sitten katolinen kirkko teki kauaskantoisia ­päätöksiä. Siksi pappi voi rukoilla suomeksi ja ­katoliset lapset käydä luterilaista kerhoa. teksti Kaisa Halonen kuvat Hans v. Schantz

T

ämä juhlavuosi ei Suomessa ole juuri näkynyt: 8.12. tulee kuluneeksi 50 vuotta Vatikaanin II kirkolliskokouksen päättymisestä. Neljä vuotta kestänyt kokous oli käänteentekevä katolisen kirkon historiassa, mutta miksi luterilaisten pitäisi tietää siitä mitään?

Annetaan Emil Antonille mahdollisuus kertoa. Anton on vantaalainen teologian tohtoriopiskelija, joka on kirjoittanut aiheesta kansantajuisen kirjan.

– Vaikka me katolilaiset olemme Suomessa pieni vähemmistö, sellaiset 0,25 prosenttia väestöstä, maailmassa meitä on noin 1,25 miljardia. Se, mitä Vatikaanin II kirkolliskokouksessa päätettiin, määrittelee sitä, mitä tämä porukka ajattelee sekä maailmasta että muista kirkoista ja uskonnoista, Anton sanoo.

Hän arvioi, että monen suomalaisen käsitys katolisesta kirkosta on jämähtänyt kauas historiaan. Muistetaan ristiretket, inkvisitio ja anekauppa. Lutherin ja reformaation jälkeisestä kirkosta ei paljon tiedetä.

– Vatikaanin II kirkolliskokous teki todella ison päivityksen siihen, mitä katolinen kirkko on ja mitä se tekee ja opettaa. Sen myötä kirkko alkoi käydä vuoropuhelua muun maailman kanssa ja reagoida siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Jos haluaa ymmärtää katolista kirkkoa tänään, sitä ei voi ohittaa, Anton sanoo.

Nykyisessä paavi Franciscuksessa henkilöityy Antonin mukaan se muutos, joka sai alkunsa 50 vuotta sitten.

– Sekä kirkolliskokouksen teksteissä että paavissa on sama positiivinen perusvire, joka korostaa evankeliumin iloa eikä jatkuvasti toistele kieltoja ja tuomioita.

– Franciscus on näyttänyt, että kirkko voi olla samaan aikaan tässä ajassa ja oma itsensä. Hän on tuonut kristinuskon omaan aikaamme ja tekee yllätyksellisiä ja inspiroivia vetoja: soittaa vaikka yllätyspuheluita tai lähettää videotervehdyksen YouTubessa.

Paavi onkin hyvin suosittu sekä katolilaisten että ei-katolilaisten keskuudessa. Esimerkiksi hänen ilmastonmuutosta käsitellyt kiertokirjeensä otettiin innostuneesti vastaan myös kirkon ulkopuolella. Katolisen kirkon konservatiivit puolestaan ovat arvostelleet häntä maailman mielistelystä.

– Minun mielestäni paavissa on sellaista

iloa, joka valaisee maailman ja vetoaa ihmisiin, Anton miettii.

Vatikaanin II kirkolliskokouksen konkreettisia seurauksia nähdäkseen voi poiketa katoliseen messuun. Aiemmin messun kieli oli latina ja pappi toimitti messun yksin alttarilla selin seurakuntaan. Kirkolliskokous mahdollisti messun viettämisen kansankielellä – eli teki 1960-luvulla sen, mitä Martti Luther vaati jo 1500-luvulla. Luterilaisesta kuulostaa tutulta sekin, että katolisessa kirkossa on alettu rohkaista ihmisiä itse lukemaan Raamattua.

Suomessa katoliseen messuun poikkeaminen paljastaisi myös sen, että siellä veisataan tuttuja virsiä.

– Kun messua uudistettiin Vatikaani II:n jälkeen, meillä Suomen katolilaisilla ei ollut omia kansankielisiä lauluja. Siksi käytettiin hyväksi rikasta luterilaista virsiperinnettä, myös Lutherin itsensä kirjoittamia virsiä. Joitakin tekstejä on viilattu, mutta kyllä niihin on jäänyt myös luterilaista teologiaa, Anton kertoo.

Katolisella kirkolla on Suomessa muitakin paikallisia erityispiirteitä. Anton on huomannut, että kansanhurskaus, esimerkiksi pyhimyskultti, on täällä paljon maltillisempaa kuin monissa katolisissa maissa.

– Suomalaiset katolilaiset eivät suukottele ja koskettele pyhimysten patsaita samalla lailla kuin joissakin maissa tehdään. Ja vaikka Pyhän Henrikin katedraalissa on piispa Henrikin pyhäinjäännös ja sitä arvostetaan, eivät ihmiset jonota sitä katsomaan.

– Italiassa kysyttiin, ketä ihmiset rukoilisivat hätätilanteessa. Jeesus tuli kuulemma kuudennelle sijalle eri pyhimysten jälkeen. Jos suomalaisilta katolilaisilta kysyttäisiin samaa, tulos olisi toisenlainen. Meillä usko on aika Kolminaisuus-keskeistä ja pyhimykset ovat enemmän jossain reunamilla, Anton kertoo.

Leinelässä perheensä kanssa asuva Dorota Kyntäjä on kotoisin Puolasta. Siellä joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia väestöstä on katolilaisia.

– Puolassa kirkko on osa puolalaista kulttuuria, ja joskus joidenkin puolalaisten tapojen luullaan olevan katolilaisia. Suomessa kirkkoon kuuluu ihmisiä monesta eri maasta, Kyntäjä kertoo.

Kyntäjillä on neljä lasta ja viidettä odotetaan. Koko perhe kuuluu katoliseen kirkkoon. Dorota Kyntäjä arvelee, ettei perheen uskonto juuri näy päällepäin.

– Olemme niin kuin muutkin. Kotona vietämme iltaisin lyhyen rukoushetken lasten kanssa ja sunnuntaisin käymme kirkossa. Lisäksi kuulumme kansainväliseen Schön­stattliikkeeseen ja rukoilemme joskus yhdessä muiden liikkeen jäsenten kanssa.

Perheen lapset käyvät luterilaisen seurakunnan päiväkerhossa ja Dorota lasten kanssa perhekerhossa.

– Olen kokenut, että olemme tervetulleita ja tuntuu siltä, että meillä on jotakin yhteistä. Olen tosi kiitollinen siitä.

Joka toinen sunnuntai Kyntäjät suuntaavat luterilaiseen Tapanilan kirkkoon, jossa vietetään katolista messua. Joka toinen sunnuntai on lähdettävä kauemmas Pyhän Henrikin tai Pyhän Marian kirkkoon.

– Neitsyt Maria on kato­ lilaisille kuin äiti tai sisar, kertoo Dorota Kyntäjä.

”Vaikka me katolilaiset olemme Suomessa pieni vähemmistö, maailmassa meitä on 1,25 miljardia.”

Emil Antonin mukaan Suomessa suhtaudutaan maltillisesti pyhimyksiin.

11

Joulun, pääsiäisen ja muiden luterilaisille tuttujen kirkkovuoden juhlien lisäksi katolisella kirkolla on myös omia juhlapäiviä. Siinä missä luterilaisilla on vain Marian ilmestyspäivä, katolilaisilla on monta Maria-juhlaa. Tärkein niistä on 15.8. vietettävä Marian taivaaseenottamisen päivä. Myös Joosefilla on oma päivänsä.

Marian keskeisyys näkyy siinäkin, että kirkoissa on paljon Marian kuvia ja patsaita.

Jotkut niistä, kuten Czestochowan Musta madonna Puolassa, ovat pyhiinvaelluskohteita.

– Kun rukoilemme Mariaa, pyydämme, että hän rukoilisi Jumalaa meidän puolestamme. Maria ei siis itse ole Jumala vaan niin kuin äiti tai sisar ja esikuva siinä, että hän osasi elää lähellä Jumalaa. Äitinä minua auttaa se, että voin aina pyytää myös Mariaa olemaan lapsilleni äitinä, Dorota Kyntäjä kertoo.

Usko auttoi Kyntäjiä erityisesti silloin, kun heidän poikansa vammautui sairastettuaan muutaman päivän ikäisenä aivokalvontulehduksen.

– Minua lohduttaa se, ettei lapsi ole vain meidän omamme vaan myös Jumalan, ja sitten joskus taivaassa hän on taas terve. Vaikka tämäkin elämä on tärkeä, se ei ole kaikki. 1

Vantaalaiset vailla kirkkoa Katolisella kirkolla on Suomessa noin 14 000 jäsentä, joista hieman alle puolet on suomalaistaustaisia.

– Muut ovat esimerkiksi Euroopan katolisista maista, Etelä-Amerikasta, Vietnamista, Burmasta ja joistakin Afrikan maista, luettelee Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja MarTervaportti. ko Tervaportti Hänen mukaansa katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa kasvaa noin 300–600 hengellä vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna kasteita oli 235, lisäksi kirkkoon rekisteröityi 250 muualta muuttanutta ja liittyi noin 60 uutta jäsentä.

Pääkaupunkiseudulla on kaksi katolista seurakuntaa ja kaksi kirkkoa.

Molemmat ovat Helsingissä: Pyhän Henrikin katedraali Ullanlinnassa ja Pyhän Marian kirkko Meilahdessa.

Kirkot ovat käyneet kasvaneille seurakunnille ahtaaksi.

Nyt katolisia messuja on tilanahtauden vuoksi alettu järjestää luterilaisessa Tapanilan kirkossa joka toinen sunnuntai. Sinne ovat löytäneet varsinkin Itä-Vantaalla asuvat katolilaiset.

Tervaportti arvioi, että Itä-Vantaalla on jo noin 1000 katolilaista.

Hänen mukaansa toivo oman katolisen kirkon saamisesta Vantaalle elää koko ajan, mutta nykyisellään kirkolla ei ole varaa ostaa tai rakennuttaa tiloja.

– Tilanne muuttuisi, jos mekin saisimme kerätä jäsenmaksua verotuksen yhteydessä.

Kymmenisen vuotta sitten Vantaan Jokiniemeen suunniteltiin katolisen kirkon rakentamista. Tervaportti muistelee hankkeen kaatuneen siihen, etteivät sitä tukeneet kansainväliset tahot saaneet tarvittavaa rahoitusta kokoon.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

6.12.

Itsenäisyyspäivää ja toista adventtisunnuntaita vietetään tänä vuonna samana päivänä.

”Ylhäältä tuleva viisaus rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, ja täynnä armahtavaisuutta.”

(Jaakobin kirje 3:17)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Maria Egyptiläinen Ortodoksisessa kirkossa Maria Egyptiläistä pidetään katumuksen esikuvana.

Hänen pyhimyselämäkertansa tunnettiin laajasti jo 500-luvulla itäisessä kirkossa ja se levisi nopeasti myös länteen latinalaisena käännöksenä. Sen oli koonnut Jerusalemin piispana toiminut Sofronius.

Tarina kertoo 17 vuotta prostituoituna eläneen Marian kääntymisestä kristityksi Jerusalemissa ja hänen elämästään erämaassa nykyisen Jordanian alueella. Siellä hän eli erakkona 47 vuotta.

Erämaassa Maria tapasi munkki Zosimaksen, joka pyysi häneltä siunausta.

He tapasivat vielä kaksi kertaa. Vuoden päästä Zosimas toi Marialle ehtoollisen. Seuraavana vuonna hän löysi Marian kuolleena ja hautasi hänet leijonan avustuksella. Marian elinajasta ei ole tietoa, mutta Zosimaksen tiedetään eläneen 400–500-luvun taitteessa.

Katuva saa armon Jos et ikinä kadu mitään, kovetut ja hukkaat elämäsi.

Legendan mukaan Maria Egyptiläinen karkasi kotoaan jo 12-vuotiaana ja matkusti Egyptin maaseudulta Aleksandriaan. Siellä häntä ajoivat eteenpäin levottomuus ja kyltymätön seksuaalinen halu. Ne veivät häntä sylistä toiseen.

Vähäisen toimeentulonsa Maria hankki kehräämällä lankaa ja kerjäämällä. Kerran hän näki kadulla joukon miehiä, jotka olivat menossa laivaan. Hän kuuli heidän olevan matkalla Jerusalemiin viettämään Pyhän ristin ylentämisen juhlaa. Maria tahtoi lähteä heidän mukaansa.

Jerusalemissa hän etsi itselleen yhä uusia rakastajia. Ristin ylentämisen juhlan aikaan hän kiinnitti huomionsa nuoriin miehiin, jotka olivat menossa Pyhän haudan kirkkoon.

Hän liittyi heidän seuraansa. Hän ei päässyt kuitenkaan kirkon kynnystä edemmäs. Oli kuin joku näkymätön voima olisi pysäyttänyt hänen askeleensa kerta toisensa jälkeen.

Maria palasi kirkon pihalle ja ymmärsi, että hänen omat tekonsa estivät häntä pääsemästä sisälle kirkkoon. Pihalla hän itki sydämensä pohjasta itseään ja elämänsä rikkinäisyyttä. Silloin hän näki edessään pyhän Jumalanäidin Marian kasvot ja rukoili: ”Olen yksin

ja vailla kenenkään toisen apua.” Hän lupasi, että jos hän pääsee kirkon sisälle kumartamaan ristiä, hän menee, minne ikinä vain Jumala hänet johtaa.

Maria käveli uudelleen kirkon ovelle, astui sisään ja lankesi katumuksesta vavisten ristin juurelle. Lähtiessään hän vielä toisti lupauksensa Neitsyt Marian edessä: ”Johda minut, mihin tahdot; opeta minulle, mikä on totta ja kulje edelläni katumuksen tiellä.

Maria jätti Jerusalemin, vaelsi Jordanjoen toiselle puolelle erämaahan ja eli siellä yksinäisyydessä rukoillen 47 vuotta.

Ennen kuolemaansa Maria tapasi vain yhden ihmisen. Tämä oli pitkän uran pappismunkkina tehnyt Zosimas, joka oli vanhoilla päivillään alkanut kaivata ihmistä, joka voisi vielä opettaa hänelle jotakin uutta hengellisestä vaelluksesta.

Paastonaikana Zosimas oli lähtenyt parinkymmenen päivän erämaavaellukselle ja toivoi löytävänsä erakon, joka täyttäisi hänen toiveensa löytää täydellinen tie. Erämaassa

Katujan rukous Jos et ikinä kadu mitään, hukkaat elämäsi. Kun kadut, sinun ei tarvitse pyytää anteeksi elämääsi. Pyydä rohkeutta ottaa vastuu sanoistasi ja teoistasi. ”Jumalani, on hyvä ja oikein, että näytät, mitä olen tehnyt ja sanonut. Älä päästä minua karkuun, vaan auta minua katumaan. Murra hyvyydelläsi sydämeni kovuus.

Anna silmiini katumuksen kyyneleet. Anna rohkeutta pyytää anteeksi. Anna voimaa korjata, mitä voin korjata. Anna rakkautesi korjata, mitä en voi korjata.”

hän kohtasi alastoman, auringon tummaksi paahtaman Marian.

Maria pakeni munkin nähdessään, mutta Zozimas lähti hänen peräänsä. Lopulta Maria pysähtyi ja pyysi Zosimaksen kuluneen viitan suojakseen.

Zosimas liikuttui kohtaamisesta niin, että polvistui itkien Marian eteen ja pyysi tältä siunausta. Maria polvistui myös ja he siunasivat toisensa.

Kumpikin legendan hahmo puhuttelee.

Maria on rikkinäistä elämäänsä sureva ja syntejään anteeksipyytävä nainen. Hän saa osakseen armon ja rauhan ilman hyviä tekoja ja pyhiä toimituksia, ainoastaan särkyneen sydämensä tarpeesta.

Zosimas on hyvään elämään pyrkinyt ja ikänsä tekojaan tarkkaillut munkki, joka tietää silti jotakin puuttuvan. Hän saa osakseen niin syvän Jumalan kosketuksen, että se murtaa hänen suorittamisen taakkansa ja antaa sydäntä pehmittävän itkun tulla.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.12.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, avoinna ma–to klo 9–16, paitsi ke 9.12. avoinna klo 9–14 ja ke 16.12. klo 9–12.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p.

09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Jouluevankeliumi takapihan polun varrella tauluissa 15.12. alkaen koko joulun ajan. Voit omatoimisesti käydä vaeltamassa joulupolun.

Kauneimmat joululaulut kirkon pihalla ti 15.12. klo 18. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Liisa Pietilä. Jouluseimi nähtävänä kirkon ikkunassa. Ota mukaan oma lyhty.

Muualla

Kotipyhäkoulu su 6.12. klo 11–12 As-

Kastettu Taimi Annikki Fabritius, Olivia Rachelle Kokko, Iines Aurora Isabella Kääpä, Hugo Elias Mikkonen, Leevi Olavi Hermanni Savolainen, Atte Jukka Ilmari Vestola.

Hautaan siunattu Ester Kyllikki Lampi 92 v, Kirsti Elisabet Kivelä 76 v, Kaisu Marita Hyvönen 68 v, Markku Olavi Anttonen 63 v, Kai Juhani Laaksonen 44 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.12. klo 12. Kirjana Jenni Kirveen Aino Sibelius – Ihmeellinen olento.

Nettikerho ikäihmisille ke 9.12. klo 14–16. Sähköinen joulukortti.

Café Pähkinä ke 16.12. klo 15–17.

Lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Joulujuhla. Facebook: Café Pähkinä.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kauneimmat joululaulut ke 9.12. klo 18.

Kenian lähetyspiiri to 10.12. klo 11.

Vieraana lähetystyöntekijä Pasi Hujanen.

Muualla

Kauneimmat joululaulut goes Leh-

tikallio to 3.12. klo 18 lounasravintola Ärrävaaran tiloissa, Koivuvaarankuja 2. Joululauluja esitettyinä ja yhdessä laulettuina sekä tutustumista alueen asukkaisiin ja toimijoihin.

Lapsille joulupussit. Tarjolla glögiä ja joulutorttuja.

Ostariglögit to 10.12. klo 16–18 Pähkinärinteen ostarilla. Lasten esittämiä joululauluja ja yhteislaulua.

Joululaulukaraoke to 10.12. klo 20 Pub Hasselissa Pähkinärinteessä. Seurakunnan papit laulavat karaokessa joululauluja. Glögitarjoilu.

Retki Vivamon Raamattukylään la 12.12. Lähde jouluostoksille Lohjan menneen ajan joulumarkkinoille ja jouluvaellukselle Raamattukylään.

Lähtö klo 9.30 kirkolta ja paluu iltapäivällä. Puurolounas. Hinta 30 e aikuisilta, alle 12-v. 10 e ja alle 5-v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 9.12. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Kastettu Niilo Bernhard Eemeli Telaranta, Iina Elina Lahti, Leo Rasmus Mattila, Joa Matias Antero Kettunen, Leo Eino Armas Nuutila.

Avioliittoon kuulutettu Pirjo Riitta Rautakallio ja Mikko Juhani Saarinen.

Lis toimätietoj a w w inna sta seu w.van taa ra k un

n nat .fi

Hommissa

Ruokailun vapaaehtoinen Reino Söderholm ”Kun muutin Vantaalle tammikuussa, mietin miten pääsisin sisälle täkäläiseen elämään. Huomasin senioriosaajakoulutuksen Laureassa, ja osallistuin siihen. Koulutuksessa esiteltiin monipuolisesti erilaisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.

Asuin Ahvenanmaalla yli 40 vuotta. Siellä olin parina kesänä vapaaehtoisena seurakunnassa. Olin mukana ruokapankkitoiminnassa.

Vantaalla kyselin siis vapaaehtoistöitä seurakunnista. Kuulin diakoniatyöntekijältä, että Tikkurilassa on pulaa miespuolisista vapaaehtoisista. Niinpä tarjouduin sinne, ja olen ollut mukana toteuttamassa tiistaisin kirkon ruokailua Walkersin tiloissa.

Olen jakanut vuorolappuja ja pitänyt yllä järjestystä. Olen kantanut tiskejä keittiöön, huolehtinut mehua ja juomia pöytiin, kantanut lisää laseja.

Tietenkin olen myös jutellut ihmisten kanssa. He eivät tule pelkästään ruokailemaan, vaan myös tapaamaan toisiaan. On tärkeää, että ruokailijoita kohdellaan niin hyvin, että ulkona syöminen voi olla viikon kohokohta.

Tunnelma on hyvä muutenkin. Vapaaehtoisissa on ihmisiä, jotka ovat olleet mukana kymmenen vuotta.

Seurakuntakin pitää kiinni sanomastaan. Ruokailun yhteyteen kuuluu hartaushetki ja rukous.”

Ulla-Maija Vilmi

Jouluateria vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.12. klo 12 seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Pääsylipun voi hakea 7.12. mennessä ma ja to klo 10–11.30 diakoniapäivystyksestä, Unikkotie 5 B, 1. krs.

Esko Jämsä/Kuvakotimaa

ta Enqvistin luona os. Hevoshaantie 9 D. Kauneimmat joululaulut ma 7.12. klo 18 Vaaralan kappelissa.

Joululauluja Hakunilan ostarilla ke 9.12., pe 11.12. ja ke 16.12. alkaen klo 16. Harri Nurminen ja Jouko Saari.

Tarjolla glögiä ja pipareita.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Nuorten joulupaja la 5.12. klo 14–18 nuortentilassa. Askartelemme joulukortteja ja -koristeita.

Itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 10. Jukka Nevala, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Partiolaiset nostavat lipun klo 9.45 kirkon pihalla.

Lasten joulukirkot ti 8.12. ja ke 9.12. klo 9.15 ja klo 10.15 sekä to 10.12. klo 9.15. Laulamme yhdessä tuttuja joululauluja ja pääsemme seuraamaan joulukuvaelmaa.

Messu su 13.12. klo 10. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18.

Neljän kanttorin joulukonsertti ma 14.12. klo 19. Hannu Niemelä, Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.

Kauneimmat joululaulut ja kotikirkon joulujuhla ke 16.12. klo 18. Laulutilaisuuden jälkeen glögitarjoilu seurakuntasalissa.

Diakonian jouluruokailu ma 21.12. klo 12 alueen vähävaraisille. Hae lippu ruokailua varten etukäteen diakoniatoimistosta.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 SPR-verenluovutus pe 4.12. klo 14– 18.

Jengi-ilta pe 4.12. klo 20–22.30.

Nuortenillassa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna la 12.12. klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus su 6.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Siim Kütt, piano.

Joulumyyjäiset su 6.12. jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka. Partiolippukunta Tuikku-Tytöt.

Matalan kynnyksen maanantai 7.12.

Hartaushetki klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Perhekahvila ti 8.12. ja 15.12. klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin ti 8.12. ja 15.12. klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua.

Lepaani-nuortenilta ti 8.12. ja 15.12. klo 18.

Perhekerho ke 9.12. klo 9–14 ja 16.12. klo 9–11.30.

Päivärukous ke 9.12. klo 12.30.

Perhekahvila to 10.12. klo 9–11.

Lapsiparkki 2,5–8-vuotiaille to 10.12. ja 17.12. klo 13–15.30. Voit tuoda lapsen tunniksi tai koko ajaksi.

Ota lapselle mukaan sisätossut ja pieni välipala.

Lehtikuusen koulun joulukonsertti to 10.12. klo 18. Musiikkiluokat esiintyvät. Ohjelma 5 e / aik. ja 2 e / lapsi. Buffet.

3. adventtisunnuntain Kuusikirkko 13.12. klo 10. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Ennen messua puurotarjoilu klo 9.15. Hakunilan kirkon kuoron myyjäiset ja arpajaiset ennen ja jälkeen messun.

Messun jälkeen kulkue klo 11.30 Kartanon jouluun.

Nuorten joulumessu ja puuro su 13.12. klo 15. Jouko Saari, Margit Hakamäki, Tuomo Kahenvirta ja Mirkka Drugg.

Diakonian joulujuhla ma 14.12. Ehtoollinen ja joululauluhetki klo 11, sen jälkeen jouluateria.

Omaishoitajien olohuone ma klo 15–16.30. Ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä.

Kiesuskin kehdossa kiikkui -joulukonsertti ma 14.12. klo 19. HowManyMothers-lauluyhtye. Johtaa Anne Viljamaa, Tommi Varis, piano. Ohjelma 10 e.

Senioreiden Kauneimmat joululaulut sekä iltapäiväkahvit ti 15.12. klo 13. Tuomas Heikkilä, Minna Tervo.

Christmas Carols – joululauluja eri kielillä to 17.12. klo 18. Hakunilan kirkon kuoro.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä tiistaisin 2.2.–22.3. klo 12–14.30.

Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja liisa.pietila@evl.fi, p. 050 337 7312.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila pe 4.12. ja 11.12. klo 9–11.30.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.45.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Pyhäkoulu su 6.12. klo 10.

Peittopiiri tiistaisin 8.12. ja 15.12. klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Senioreiden kauneimmat joululaulut ti 8.12. klo 13. Riikka Jäntti ja seniorikerhon ohjaaja Minna Tervo.

Kahvitarjoilu.

Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän konsertti ti 8.12. klo 19.

Cecilia-kuoro, Riikka Jäntti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin 8.12. ja 15.12. klo 18.30–20.30.

Kevätkausi alkaa 12.1.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin 8.12. ja 15.12. klo 19.

Annan-päivän tapahtuma ke 9.12. klo 18. Nukketeatteri Sampo: Yllätyslahja ystävälle. Joulupuuroa esityksen jälkeen.

Torstaimesta 10.12. ja 17.12. klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Marttojen myyjäiset la 12.12. klo 10– 13. Myytävänä leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, askarteluja, arpajaiset ja kahvila.

Lasten kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 15. Kuunloiste-lapsikuoro, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18. Riikka Jäntti.

Jouluiloa-konsertti ma 14.12. klo 19. Vivace-kuorot. Johtaa Mia Makaroff. Buffet.

Lämmintä turvapaikanhakijoille Tikkurilan Olotilassa järjestetään Lämmintä ylle turvapaikanhakijoille -vaatekeräys to 10.12. klo 9.30–18. Olotilaan voi tuoda talvikenkiä, takkeja ja muita talveen sopivia, hyväkuntoisia miesten, naisten ja lasten vaatteita. Erityisesti tarvitaan miesten talvivaatteita ja -kenkiä.

Olotilan osoite on Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta.

14

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta. fi. Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 3.12. klo 13 seurakuntasalissa. Hartaus Risto Auvinen, ohjelmassa kinkkubingo.

Asukasilta to 3.12. klo 18 seurakuntasalissa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan turvapaikanhakijoista Vantaalla. Puhujina mm. poliisi Jarmo Ojala, vastaanottokeskusten johtaja Heli Väre ja kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen.

Naisten saunailta to 3.12. ja 17.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 4.12. ja 11.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 10. Risto Auvinen, Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen. Lipunnosto klo 9.30. Mukana Seurakuntakuoro.

Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 6.12. ja 13.12. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Korson Mieslaulajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti su 6.12. klo 17 kirkossa. Johtaa Pekka Itkonen. Ohjelma 10 e.

Perhekerho ma 7.12. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 7.12. ja 14.12. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 7.12. ja 14.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 7.12. ja 14.12. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

NaisSoundin joulukonsertti ti 8.12. klo 19. Johtaa Riikka Salminen, solisteina Laura Riihimäki ja Lauri Mikkola. Liput 15 e.

Katulähetyksen joulujuhla ke 9.12. klo 11 alkaen. Jouluhartauden jälkeen syömme joulupuuroa ja laulamme yhdessä kauneimpia joululauluja.

Lähetyspiiri ke 9.12. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.12. klo 18.

Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Äijälenkkiryhmä ke 9.12. ja 16.12. klo 18.30 lähtee kirkon alapihan parkkipaikalta. Sauna ja kevyt iltapala Kotkansiiven saunatiloissa. Lisätietoja juha.liukkonen@vantaa.fi tai p. 050 458 4864.

Iltarukousryhmä ke 9.12. ja 16.12. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja antaa Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Vanhemman väen joulujuhla to 10.12. klo 11 seurakuntasalissa. Jouluateria 10 e, ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 27.11. mennessä p.

09 820 6550.

Miesten saunailta to 10.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Monikulttuurinen joulujuhla pe 11.12. klo 17. Hartauden jälkeen suomalainen jouluateria. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Ilmoittautumiset 4.12. mennessä kirkkoherranvirastoon p.09 820 6550 tai sirkka.vaatainen@evl.fi.

Koko perheen joulutarinakonsertti la 12.12. kello 16. Tia Svanberg, sopraano, Marja Turu, kantele, ja lapset.

3. adventtisunnuntain messu 13.12. klo 10. Riikka Wikström, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Mukana Päivi Vesalainen, cembalo, ja Eero Saunamäki, nokkahuilu. Kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. kello 18. Lumon Puhaltajat ja Airi Saloniemi.

Kehitysvammaisten kauneimmat joululaulut ti 15.12. klo 10 kirkossa. Kutsumme erityisesti Vantaan ryhmäkotien ja toimintakeskuksien asukkaita.

Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 19. Korson seurakuntakuoro ja Ursula Hynninen.

Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien konsertti to 17.12. klo 19.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 6.12. klo 14. 18–39-vuotiaiden korsolaisten brunssin aluksi päätetään, mitä kokkaillaan, käydään kaupassa ja tehdään ruuat yhdessä. Erityisiä keittiötaitoja ei edellytetä. Lisätietoja antaa Mari Mäkelä p. 050 511 1783.

Runomummot ma 7.12. klo 13. Joulua odotellessa.

Intuitiivisen maalaamisen ryhmä naisille alkaa ti 26.1. klo 18.15. Ohjaajana sosiaalipedagogi ja hahmoterapeutti Nina Bürstenbinder. Ilmoittautuminen 11.12. mennessä, p.

09 830 6550. Hinta 40 e.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 8.12. klo 9–11.30.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 3.12. ja 10.12. klo 9–11.30.

Kauneimmat joululaulut la 5.12. klo 16. Nina-kuoro Sanna-Maarit Hakkaraisen johdolla.

Muualla

Joulupolku su 13.12. klo 15–18 Ank-

kapuistossa. Kynttilöiden, enkeleiden ja jouluisten koristeiden joukosta löydät joulutähden, joka johdattaa talliin Jeesus-lapsen ja lampaiden luo. Seimikuvaelma seurakunnan nuorten esittämänä klo 15.30, 16.30 ja 17.30. Tiernapojat laulavat klo 16 ja 17.

Perheleiri 22.–24.1. Nuottakodon leirikeskuksessa Vihdissä. Hinnat 50 e / aik., 20 e / alle 12-v. ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 7.1. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

09 830 6550. Lisätietoja perhetyöntekijä Kristiina Rauhakallio, kristiina.rauhakallio@evl.fi tai p.044 422 0469.

Kastettu Ellen Anette Bergbom, August Jalo Johan Edelmann, Matias Sampo Eemeli Nurmi.

Hautaan siunattu Helinä Sointu Luukkola 84 v, Aili Kantanen 83 v, Erkki Juhani Rantanen 74 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Instagram: rekolansrk. Twitter: @ rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset vain Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E, ti klo 9–11 ja to klo 9–11. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho to 3.12. klo 9–11. Omat eväät mukaan.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 3.12. klo 13.

Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti to 3.12. klo 18.

Avoimet ovet perheille pe 4.12. klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Lähetysmyyjäisten valmistelutal-

koot la 5.12. klo 9–15. Leivotaan, paistetaan ja järjestellään myyntipöytiä.

Tuoteselostuksella varustettuja leivonnaisia otetaan vastaan.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus su 6.12. klo 10. Partiolaisten kirkkopyhä. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

Lähetysbasaari su 6.12. klo 11.15.

Myytävänä kotitekoisia leivonnaisia, laatikoita, villasukkia, ym. vaatteita, riisipuuroa ja kahvia.

Suomen kauneimmat joululaulut su 6.12. klo 13. Arto Nuutinen ja Noora Hultin.

Lasten joulukirkko ma 7.12. ja ti 8.12. klo 9 ja 10 kaikille alle kouluikäisille hoitajineen ja perheineen.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 7.12. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala ja yhdessäoloa.

Vanhemman väen joulujuhla ti 8.12. klo 13. Herkutellaan joulupuurolla ja torttukahveilla, lauletaan ja hiljennytään joulun sanoman äärelle.

Isoskoulutus Isko 2 ti 8.12. klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Nuorten joulujuhla ke 9.12. klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Lasten kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 14.

Pyhäkoululaisten joulujuhla su 13.12. klo 10.

Messu su 13.12. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin.

Lucia-juhla su 13.12. klo 11.30.

Kauneimmat joululaulut yhdessä Viron radion sekakuoron kanssa su 13.12. klo 15 konsertti ja klo 16 Kauneimmat joululaulut. Hirvo Surva, kuoronjohto, Ene Salumäe, urut, ja Kari Tikkala, piano. Sirkku-Liisa Niemi ja Kati Käpp juontavat.

Diakonian joulujuhla ti 15.12. klo 13.

Tarjolla jouluruokaa ja ohjelmaa. Rekolan seurakunnan alueella asuva voi ostaa osallistumislipun (2 e) kirkkoherranvirastosta.

Tähdistä kirkkain -joulukonsertti ti 15.12. klo 18. Variantti-kuoro, johtajana Hilkka Kangasniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tule projektikuoroon ja soittajaksi Lasse Heikkilän Suomalaista messua toteuttamaan. Messu pidetään Yhteisvastuu-keräyksen avajaismessuna laskiaissunnuntaina 7.2. Ilmoittaudu sähköpostirinkiin, noora. hultin@evl.fi, jossa sovitaan harjoitusajat projektia varten.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala to 3.12. klo 9–11. Maksuton aamupala ja yhdessäoloa.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri to 3.12. klo 13. Mitä joulu sinulle merkitsee?

Tuo mukanasi rakkain joulumuistosi. Ohjaajana Tarja Suhonen.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to 3.12. ja 10.12. klo 17.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu.

Kipuryhmä ti 8.12. klo 15. Aiheena: Kun elämä sattuu.

Lasten joulukirkko ke 9.12. ja to 10.12. klo 9 ja 10 kaikille alle kouluikäisille hoitajineen ja perheineen.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Ruokakerho ke 9.12. klo 17. Kansainvälisiä jouluherkkuja nyyttärimeiningillä. Tuo tullessasi sinulle merkityksellinen jouluherkku.

Yksinhuoltajaperheiden pikkujoulu to 10.12. klo 17.30.

Seniorikahvila ma 14.12. klo 13. Kes-

kustelua kahvikupin äärellä.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 14.12. klo 18.

Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers.

Joulujuhla vapaaehtoistoimijoille ke 16.12. klo 17.30.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 16.12. klo 18.

Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 19. Vappu Olsbo ja Noora Hultin.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Tiedustelut pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689 tai 09 2340 3380.

Muualla Itsenäisyyspäivän juhla to 3.12. klo

14.15 Leenakodin Teräsvaarisalissa, Eteläinen Rastitie 12.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Kauneimmat joululaulut ke 9.12. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Katri Uutela ja Sirkku-Liisa Niemi.

Kauneimmat joululaulut vanhuksille ke 9.12. klo 14.30 Havukosken palvelutalon auditoriossa, Eteläinen Rastitie 12. Katri Uutela ja Sirkku-Liisa Niemi.

Monikulttuurinen joulujuhla pe 11.12. klo 17 Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille sekä syötävää. Ilmoittautumiset 4.12. mennessä irma.liljestrom@evl. fi, p. 050 553 8459.

Koko kylän joulupuurotilaisuus la 12.12. klo 11 Koivutorilla. Ota oma lautanen ja lusikka mukaan.

Perheiden luontoretki ke 16.12.

Lähtö Tikkurilan kirjaston pääoven edestä klo 11 julkisen liikenteen bussilla. Ota omat grillattavat mukaan.

Maksuton välipalatarjoilu. Paluu Tikkurilaan n. klo 16.30. Ilmoittautumiset 11.12. mennessä Irma Liljeströmille p. 050 553 8459.

Kauneimmat joululaulut ke 16.12. klo 13 Tuulikontissa, Konttitie 4 C. Kastettu Melissa Aurelia Ancelik Gören, Jooa Onni Ilmari Leino, Matias Markus Juntunen, Venla Alisa Katajisto, Daniel Arthur Radulescu.

Avioliittoon kuulutettu Iiro Matti Johannes Auranen ja Marjut Christina Volanen.

Hautaan siunattu Anja Helena Tammisalo 87 v, Olga Ester Lahtinen 85 v, Reijo Kalervo Malinen 74 v, Liisa Tuulikki Aalto 67 v, Carl-Johan Lindblad 66 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa, Unikkotie 5 B, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@ evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Joulukonsertti to 3.12. klo 18. Tikkurilan mieskuoro, johtaa Jussi Linnanmäki. Liput 15 e / aikuiset ja 7 e / lapset.

Ikäihmisten adventtikirkko pe 4.12. klo 11. Jaakko Hyttinen, Päivi Helen.

Mukana diakoni Toomas Takala.

Vantaan musiikkiopiston joulukon-

sertti pe 4.12. klo 19.

Joulujuhla lapsiperheille la 5.12. klo 16. Jyrki Kaukanen, Julia Tamminen.

Juhlan jälkeen Judith-aasi odottaa lapsivieraita ulkona.

Joulukonsertti la 5.12. klo 19. Nuorisokuoro Laurus, johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 6.12. klo 10. Pirkko Yrjölä, Martin Fagerudd, Iina Katila.

Mukana Tikkurilan mieskuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku Helsingin pitäjän kirkon sankarihaudalle klo 11, Ruskeasannan hautausmaan sankarihaudalla (Ruskeasannantie 2) klo 12 ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa (Urheilutie 14) klo 12.30.

Vantaan Suzukisoittajat-orkesterin perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti su 6.12. klo 17.30. Solisteina Iita Hietikko, Reeta Saranpää ja Noa Heiskanen. Ohjelmassa Sibeliuksen, Vivaldin ja Bachin sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 6 e.

Joulukonsertti – Traditional Christmas Concert ma 7.12. klo 19.

Vantaan kansainvälisen koulun kuoro ja Y.E.S. päiväkodin esikouluoppilaat esiintyvät.

Kauneimmat joululaulut lapsille ti 8.12. klo 9.15 ja 10.15 Jyrki Kaukanen, Terje Kukk.

I Signad Juletid -konsertti ti 8.12. klo 19. Vanda Sång- och Musikförbundin kuoro. Liput 15 e ovelta. Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi.

Saavu-joulukirkko ke 9.12. klo 10.

Selkokielinen jumalanpalvelus, jossa on huomioitu eri vammaisryhmien tarpeet. Viitotun puheen tulkkaus.

Mirka Härkönen, Julia Tamminen.

Mukana diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Hyvän mielen joulukirkko mielenterveyskuntoutujille ke 9.12. klo 13.

Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Kirkkokahvit Pakarituvassa. Ilmoittautumiset 7.12. mennessä hanna.raunu@evl. fi tai p. 050 384 8481.

Kauneimmat joululaulut lapsille pe 11.12. klo 9.15 ja 10.15. Mirka Härkönen, Julia Tamminen.

Oi jouluyö! -konsertti pe 11.12. klo 19.

Tuusulan Mieslaulajat, johtaa Sabrina Ljungberg. Mukana tuplakvartetti Tonus. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Kauneimmat joululaulut lapsille la 12.12. klo 12.30. Päivi Helén.

Finnair Singersin joulukonsertti la 12.12. klo 15. Johtaa Pasi Eskelinen.

Solistina Pepe Willberg, Tuomas Kesälä, piano, Pasi Kallio, basso, ja Jartsa Karvonen, perkussiot. Liput 10 e.

Kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 17. Päivi Helén, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro.

Resonet in Laudibus -konsertti la 12.12. klo 20. Helsingin filharmoninen kuoro, johtaa Dani Juris. Liput 20 e / 10 e.

Messu su 13.12. klo 12. Satu Huttunen, Heikki Leppä.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 16 ja 18. Terhi Viljanen, Iina Katila.

Joulun ja laulun taikaa -konsertti su 13.12. klo 19.30. Helsingin Laulu -kuoro, johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e Naiskuoro Philomelan joulu ma 14.12. klo 19. Johtaa Marjukka Riihimäki. Liput 17,50 e / 22,50 e / 27,50 e, alle 8-vuotiaat ilmaiseksi.

Joulukonsertti ti 15.12. klo 19. Corvus Laurencij -kuoro, johtaa Samppa Laakso. Keskiaikaista joulumusiikkia. Ohjelma 10 e.

Joulukonsertti to 17.12. klo 19. Kamarikuoro Audite, johtaa Jani Sivén.

Liput 10 e / 5 e.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5, p. 050 310 7859 Joululaulumessu su 13.12. klo 14.

Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Mukana Corvus Laurencij -kuoro.

15

Viljo Ryynäsellä on omakohtaista kokemusta sodasta talvikaudelta 1943–44.

Sotaveteraani nuorimmasta päästä Viljo Ryynänen valmistautuu itsenäisyyspäivään ja muistelee kenttävartiolinjan partiointia.

Sotaveteraani Viljo Ryynänen toteaa, että viime sotien veteraanien ja heidän järjestöjensä toiminta on supistunut melkoisesti.

– Väki on vähentynyt kuoleman kautta ja myös siksi, että entistä useampi jää kotiin. Ei enää jakseta tulla yhteisiin tapaamisiin. Se on toisaalta aika ymmärrettävää. Veteraanien joukossa minä kuulun nuorimpiin, ja minäkin olen 90-vuotias, Ryynänen jatkaa.

Vuonna 1925 syntyneellä miehellä on omakohtaista kokemusta sodasta talvikaudelta 1943–44.

– Ennen rintamalle lähtöä oli puolen vuoden koulutus. Sen jälkeen tuli siirto Rukajärven suunnalle. Siellä annettiin kovaa koulutusta sodankäyntiin talvioloissa.

Seuraava siirto tuli Kuhmon suunnalle. Siellä oli kenttävartiolinja, jonka varrella oli useita 40–50 miehen vahvuisia kenttävartioita. Jatkosodan loppuvaiheessa Ryynäsen työpiste oli Kuivajärvellä.

– Se oli pohjoisin kenttävartio, jossa oli suomalaisia. Pohjoisempana vartioivat saksalaiset joukot.

Emme olleet tekemisissä saksalaisten kanssa. Varmuuden vuoksi meillä oli kuitenkin myös saksankieliset tunnussanat.

– Partiossa oli kolmesta viiteen miestä. Metsässä kuljettiin varovaisesti. Venäläiset liikkuivat suuremmissa partioissa, joista jäi helpommin jälkiä Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 050 409 0053 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 3.12. ja 10.12. ja 17.12. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 5.12. ja 12.12. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 7.12. ja 14.12. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 8.12. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 8.12. ja 15.12. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 8.12. ja 15.12. klo 18.30

Vantaan Lucia-neito Wilma Rehnström

maastoon. Jäljistä piti päätellä, minne päin partio oli matkalla.

Varsinaisia taisteluita ei käyty. Tosin yksi suomalaispartio tuhoutui kokonaan ja partiosotilaita haavoittui miinoihin.

Sodan päättyessä Ryynänen palasi maatalous- ja metsätöihin. Siviiliopintojensa jälkeen hän päätyi professoriksi maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Eläkkeelle jäätyään hän on ollut aktiivinen sotaveteraani parin kymmenen vuoden ajan.

– Itävantaalaiset sotaveteraanit ovat kokoontuneet joka kuukausi seurakunnan tiloissa Tikkurilassa. Myös hallituksemme on kokoontunut siellä. Vaimoni Irma on ollut mukana toiminnassa emäntänä, kertoo Ryynänen, joka tätä nykyä hoitaa tiedotusta.

Järjestö ja sen jäsenet ovat perinteisesti osallistuneet itsenäisyyspäivän järjestelyihin ja viettoon.

– Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu lipunnosto aamulla, juhlajumalanpalvelus Pyhän Laurin kirkossa ja seppelten lasku sankarihaudoille.

Kotonaan Ryynäset sytyttävät kynttilät ikkunalaudoille.

Ulla-Maija Vilmi

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 6.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa. Seppelten lasku sankarihaudoilla klo 11 Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla ja klo 12.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa, Urheilutie 14.

Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Kirkon Ruokailun jouluateria vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.12. klo 12. Hae oma pääsylippusi 7.12. mennessä diakoniapäivystyksestä (ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 B, 1. krs.).

Vantaan kristillisten raamattupiiri ke 16.12. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Neulekahvila to 3.12. ja 17.12. klo 10–11.30. Tule neulomaan sukkia tai opettelemaan neulomista.

Lämmintä ylle turvapaikanhakijoille – vaatekeräys to 10.12. klo 9.30–

Vieraana Karl Vilhjálmsson

Paula Lehto

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.12.

18. Keräämme talvikenkiä, takkeja ja muita talveen sopivia hyväkuntoisia miesten, naisten ja lasten vaatteita.

Erityisesti miesten talvivaatteita ja -kenkiä tarvitaan.

Laulupiiri pe 4.12. klo 15.30. Samppa Laakso.

Messu su 6.12. klo 10. Mirka Härkönen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut ti 8.12. klo 14. Maria Koukkari.

Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 8.12. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.12. klo 18.

Heikki Leppä.

Viikunapuu-ilta ke 9.12. klo 18.30.

Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista.

Laulupiiri pe 11.12. klo 15.30.

Messu su 13.12. klo 10. Veikko Karhumaa, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Kuka olet?

– Olen Wilma, 17 vuotta ja asun Pohjois-Vantaalla. Käyn koulua toista vuotta Gymnasiet Lärkanissa, joka on Haagassa. Harrastan musiikkia ja liikuntaa. Olen soittanut viulua yhdeksän vuotta ja laulanut koko ikäni. Käsipalloa olen pelannut melkein kymmenen vuotta.

Ketkä valitsevat Vantaan Lucia-neidon?

– Musiikkiopiston opettajat valitsevat Luciaksi oppilaan Vantaan musiikkiopistosta. Kun musiikkikoululla oli lukukauden avajaiset, opettajani kysyi, haluaisinko olla Vantaan Lucia. Sanoin heti, että totta kai haluan.

Mikä tehtävä Lucia-neidolla on?

– Lucian tehtävä on tuoda valoa ja iloa kaikille. Käymme laulamassa esimerkiksi vanhainkodeissa ja ostoskeskuksissa.

– Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949. Nykyään Folkhälsanilla on Lucia-keräys, jonka symboli Suomen Lucia on. Keräyksen tuotolla tuetaan lapsiperheitä, joilla on erilaisia vaikeuksia selviytyä arjestaan.

Pitääkö Lucia-neidolla olla pitkät hiukset?

– Minun mielestäni Lucialla ei tarvitse olla pitkät hiukset, mutta sekin on tainnut tulla vähän perinteeksi.

Miltä Vantaan Lucia-neidosta nyt tuntuu?

– Olen todella iloinen, että sain tämän mahdollisuuden.

Muistan tämän aina. Olin Lucia jo päiväkodissa, joten mieleen tulee muistoja.

Nina Riutta

Lucia-joulukonsertti ke 9.12. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa.

Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön konsertissa kruunataan Vantaan Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.12. klo

18. Päivi Helén, Iina Katila.

Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 14. Päivi Helén.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Perhepäivä pe 4.12. ja 11.12. klo 9.30– 14. Mukana pastori Tuula Lapveteläinen.

Pyhäkoulu su 6.12. ja 13.12. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 8.12. klo 17.30–19. Mukana pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Kerho isille ja lapsille ei kokoonnu ti 15.12.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 10.12. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 10.12. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Kauneimmat joululaulut lapsille ke 16.12. klo 9.30. Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk.

Kauneimmat joululaulut lapsille ke 16.12. klo 10.30. Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk.

Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18. Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 3.12. ja 10.12. klo 9.30–11.30.

Ohratien kerhohuoneisto

Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 4.12. ja 11.12. klo 9.30–11.

16

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.12.

Musiikkia Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

Lauri Eriksson

Pepe Willberg laulaa joulukonser­tissa Pyhän Laurin kirkossa.

nilan kirkossa. HowManyMothers-lauluyhtye. Tommi Varis, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Neljän kanttorin joulukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Lehtikangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi.

Ohjelma 10 e.

• Philomelan joulu -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Naiskuoro Philomela. Liput 17,50 e / 22,50 e / 27,50 e, alle 8-vuotiaat ilmaiseksi.

Tiistai 15.12.

Torstai 3.12.

Maanantai 7.12.

• Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

• Joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Tikkurilan Mieskuoro. Mukana Pekka Laakso, laulu, ja Janne Peltokorpi, urut ja piano. Liput 15 e aikuiset ja 7 e lapset.

• Traditional Christmas Concert klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kansainvälisen koulun kuoro ja Y.E.S. Daycaren esikouluoppilaat.

Perjantai 4.12.

• Vantaan Musiikkiopiston joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa.

Lauantai 5.12.

Tiistai 8.12.

• I Signad Juletid -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vanda Sång- och Musikförbund.

Liput 15 e ovelta, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi.

• Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän konsertti klo 18 Länsimäen kirkossa. Cecilia-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• NaisSoundin joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa. Solisteina Laura Riihimäki ja Lauri Mikkola. Ohjelma 15 e.

Keskiviikko 9.12.

• Laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen joulu- ja juhlakonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Solisteina Kari Jerkku, nokkahuilut, Aki Saastamoinen, perkussiot ja basso, ja Susanna Lehtinen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

• Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Nuorisokuoro Laurus ja Vantaan musiikkiopiston kamariorkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntai 6.12.

• Vuodenajat runoin ja sävelin – suomalaisen runon ja musiikin matinea klo 17 Myyrmäen kirkossa. Runot Kullervo Ahlroth, laulut Anne Viljamaa sopraano, Kari Jerkku urut ja piano. Kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti klo 17 Korson kirkossa. Korson mieslaulajat.

Ohjelma 10 e.

• Vantaan Suzukisoittajat -orkesterin perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti klo 17.30 Pyhän Laurin kirkossa. Solisteina Iita Hietikko, Reeta Saranpää ja Noa Heiskanen. Vapaa pääsy, ohjelma 6 e.

• Lucia-joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa.

Konsertin yhteydessä julkistetaan Vantaan Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Torstai 10.12.

• Lehtikuusen koulun joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. 6.–9. musiikkiluokat esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 5 / 2 e.

• On joulu vihdoinkin -konsertti klo 18 Kivistön kirkossa.

Lauluyhtye Eloisa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Resonet in laudibus -joulukonsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Helsingin filharmoninen kuoro. Liput 20 e / 10 e.

• Tähdistä kirkkain -joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Variantti-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa.

• Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiviikko 16.12.

How Many Mothers.

Sunnuntai 13.12.

• Vantaan Naislaulajien joulukonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Lauluyhtye VanDaamit. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulun ja laulun taikaa -konsertti klo 19.30 Pyhän Laurin kirkossa. Helsingin Laulu -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Maanantai 14.12.

• Juljazz klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Mathias Sandberg ja Maria Hortans. Liput 10 e.

• Mieskuoro Vantaan Laulun joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Jouluiloa-konsertti klo 19 Länsimäen kirkossa. Vivace-kuorot.

• Kiesuskin kehdossa kiikkui -joulukonsertti klo 19 Haku-

• Kiesuskin kehdossa kiikkui -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. HowManyMothers-lauluyhtye. Mikko Helenius, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstai 17.12.

• Laulaen joulutunnelmaan klo 19 Seutulan kappelissa.

Hyvät Herrat -kvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kamarikuoro Audite. Liput 10 e / 5 e.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 4.12. ja 11.12. klo 18.

Perhekerho ma 7.12. klo 9.30–11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 7.12. klo 13.30.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18. Maria Koukkari.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 8.12. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 8.12. ja 15.12. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 3.12. ja 10.12. klo 9.30–11.

Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18. Mirka Härkönen.

Muualla Kylväjän raamattupiiri ma 7.12. klo

14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Runopiiri ti 8.12. klo 18 Tikkurilan kirjaston kokoushuone Voimalassa, Lummetie 4.

Kirkonkylän joulu la 12.12. klo 12– 17 Pyhän Laurin kirkon makasiinilla. Vanhan ajan ohjelmallinen joulutapahtuma, myynnissä käsitöitä ja jouluherkkuja. Koiravaljakot kuljettavat lapsia, paikalla Vantaan VPK:n paloauto, Lucia-neito, tiernapojat ja partiolaisten soihtukulkue.

Kauneimmat joululaulut ti 15.12. klo 18 Tikkurilan kirjaston talon Lummesalissa, Lummetie 4. Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Tilaisuudessa mukana oppilaita Vantaan musiikkiopistosta.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ma 18.1. klo 13–15 alkaen Ukko-Pekan päiväkodissa, Aniskuja 1. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias ryhmän alkaessa.

Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Lisätietoja Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308. Ilmoittautumiset 14.12.–11.1. tuula.lapvetelainen@evl.fi.

Kodinhuoltoapua vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Nikkaristien ryhmä tarjoaa maksutonta ja kertaluonteista apua kodin pienaskareissa, esimerkiksi huonekalujen kokoamisessa ja kattolamppujen vaihtamisessa. Lisätietoja: paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Leevi Erkki Sirén, Nicole Katie Punger, Oskari Matias Holopainen, Nelli Marie Flinkman, Eino Ilkka Laine, Eelis Oliver Meronen, Veikko Viljami Naukkarinen, Vertti Aaron Mikael Puhalainen, Vilja Terttu Lydia Toivonen, Samuel Rahmani.

Perjantai 11.12.

• Puhallinorkesteri Louhen joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

• Oi jouluyö -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Tuusulan Mieslaulajat. Mukana tuplakvartetti Tonus, solistina Johanna Lesonen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Hautaan siunattu Veikko Olavi Turtiainen 83 v, Aimo Veikko Ojanen 78 v, Rauni Hannele Mantere 65 v.

Vantaankosken seurakunta

Lauantai 12.12.

• Finnair Singersin joulukonsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa. Solistina Pepe Willberg.

Tuomas Kesälä, piano, Pasi Kallio, basso, ja Jartsa Karvonen, perkussiot. Liput 10 e.

• Metsän joulu -konsertti koko perheelle klo 16 Korson kirkossa. Tia Svanberg, sopraano, Marja Turu, kantele, Tuija Papunen, kertoja, Terhi Purmola, puvustus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 8.12. ja 15.12. klo 9.30– 11.

Kullervo Ahlroth, Anne Viljamaa ja Kari Jerkku esiintyvät Myyrmäen kirkossa.

Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samaan aikaan puhelinpäivys-

17

Seurakunnissa tapahtuu 3.–17.12.

tykset: Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Seniorikerho to 3.12. klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka to 3.12. ja 10.12. klo 18–20 nuorisotila.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Käsikelloyhtye Sonuksen 25-vuotisjuhlakonsertti la 5.12. klo 19. Jouluisen juhlakonsertin ohjelmisto on koottu suosikeista menneiden vuosien varrelta. Johtajana Sanna Helasterä, solisteina Kari Jerkku, nokkahuilut, Aki Saastamoinen, perkussiot ja basso sekä Susanna Lehtinen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 10. Antti Isopahkala, Reija Vienola, Ritva Holma. Kirkkokahvit ja myyjäiset messun jälkeen.

Pyhäkoulu su 6.12. klo 10 kerhohuone 4.

Vuodenajat runoin ja sävelin – suomalaisen runon ja musiikin matinea su 6.12. klo 17. Runot Kullervo Ahlroth, laulut Anne Viljamaa sopraano, Kari Jerkku urut ja piano. Kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 7.12. klo 17.30–19.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 8.12. klo 18.

Israelpiiri ti 8.12. klo 18–19.30 takkahuone.

Lucia-joulukonsertti ke 9.12. klo 18.30. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti.

Konsertin yhteydessä julkistetaan Vantaan Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Nuorten iltakirkko ke 9.12. klo 19.30.

Perheraamis to 10.12. klo 10–11.30.

Miesten piiri to 10.12. klo 18.30–20 takkahuone. Jaakko Simojoki: Vanhat pappilat.

Kauneimmat joululaulut pe 11.12. klo 10.

Puhallinorkesteri Louhen joulukonsertti pe 11.12. klo 19. Joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Myyrmäen Marttojen myyjäiset la 12.12. klo 10–12.30.

Kansainväliset kauneimmat joululaulut la 12.12. klo 17.

Messu su 13.12. klo 10. Reija Vienola, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Anne Vil-

jamaa. Kirkkokahvit ja vapaaehtoisten joulujuhla.

Kynttilät syttyy -joulukonsertti su 13.12. klo 18.15. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen, VanDaamit joht.

Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti ma 14.12. klo 19.

Mieskuoro Vantaan Laulu ja Vantaan Laulun Oltermannit. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Musiikkiopiston joulukonsertti ti 15.12. klo 19.

Kahvila Olotila 16.12. saakka keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 16.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuorten joulujuhla ke 16.12. klo 18.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Vaatevarasto avoinna to 3.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Lisätietoja p. 050 357 7726.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Rukouspiiri ti 8.12. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 8.12. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 9.12. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

On joulu vihdoinkin -konsertti la 12.12. klo 18. Lauluyhtye Eloisa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Lasten kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 16.

Joulusoittajaiset ti 15.12. klo 18.

Musiikkikoulu Minjart.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Kauneimmat joululaulut su 13.12. klo 18.

Laulaen joulutunnelmaan -hyväntekeväisyyskonsertti to 17.12. klo 19.

Hyvät Herrat -kvartetti laulaa ja laulattaa joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 3.12. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo

14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin

klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 9.12. klo 17.30 Olotila.

Pauliina Rauhala: Taivaslaulu.

Suomalainen joulu -konsertti pe 11.12. klo 19. Paula ja Matti Rankalan laululuokka, Marjaana Merikanto, piano.

Kahvila Olotila avoinna 16.12. saak-

ka ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 14.12. klo

18.30–20.

Joulu tulloo jonner, konner... Van-

hanajan joulurunoja su 13.12. klo 16.

Lausuntataiteilijat Hannu Huuska ja Marja Pitkämäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lasten kauneimmat joululaulut to

17.12. klo 10.

Kaivosristi

Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–

11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke

9.12. klo 19–21.

Kauneimmat joululaulut ke 16.12.

klo 18.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30–

11.30.

Raamattupiiri ti 8.12. klo 17.30–19.

Lasten kauneimmat joululaulut to

17.12. klo 18.

Kannu

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila 16.12. saakka tiistai-

sin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti

ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini

Rubiinikehä 2 a Perhekahvila torstaisin klo 9.30–

11.30.

Kastettu

Mimmu Marjatta Tulinen, Taru Tuulia Laukkonen, Sofia Karoliina Hakanen, Elli Anna Tuuli Siponen, Aaro Juhani Kahilampi, Maikki Anneli Laine, Matias Gunnar Kelho, Frida Juliana Kristina Vainioniemi.

Vanda svenska församling Pastorskansliet och diakonin finns tillfälligt på Vallmovägen 5 A, vån 4, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Självständighetsdagen tvåspråkig gudstjänst 6.12. kl. 10. M. Fagerudd, P. Yrjölä, Iina Katila. Tikkurilan Mieskuoro medverkar. Uppvaktning efter gudstjänsten vid hjältegravarna invid Helsinge kyrka. Uppvaktning vid hjältegraven i Rödsand kl.

12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

Högmässa sö 13.12. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg. Efter högmässan julfest i Prostgården. Julmat, Lucia-tåg och familjärt musikprogram. Frivillig avgift. Anmälan senast 4.12. tfn 09 830 6262 eller vandasvenska@evl.fi.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3 Juljazz må 14.12. kl. 18. Mathias Sandberg och Mariah Hortans uppträder. Inträde 10 e.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Julbasar sö 6.12. kl. 11. Bakverk, handarbeten, lotteri, loppis och kaffe.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 6.12. och sö 13.12.

Barnens julandakt må 14.12. kl. 9 och to. 17.12. kl. 9.30 och 10. Medverkande Sofia Lindroos och Alexandra Blomqvist.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti 8.12. kl. 9.15–12. Kontaktperson Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll ons 9.12. kl. 18.

De vackraste julsångerna to 17.12. kl.

18. K. Andersson och A. Ekberg.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Barnens kyrkostund fre 4.12. kl. 9.30 i dagklubben. Anu Paavola.

Familjecafé må 7.12. och må 14.12. kl. 9.30–12.

Hautaan siunattu

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé ons 9.12. och 16.12. kl.

13–15.

Lilly Savolainen 95 v, Kirsti Liisa Tellervo Viitala 88 v, Hilkka Liisa Rusila 82 v, Eila Marja-Terttu Ilveskero 75 v, Marjo Riitta Rimpelä 72 v.

Andra utrymmen ViAnda-kören övar ons 9.12. kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsv. 2.

De vackraste andliga sångerna ons

9.12. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. A. Ekberg.

Julmarknad i Helsinge kyrkoby lö 12.12. kl. 12–17. Gammaldags hantverksmarknad i magasinet invid Helsinge kyrka S:t Lars.

Barnens julandakt ons 16.12. kl. 9 i Trollebo daghem, Vidjegr. 2 och kl.

10.30 i Folkhälsanhuset Vallmov. 28.

S. Lindroos och A. Blomqvist.

ViAnda-kören uppträder to 17.12. kl.

14 på pensionärernas julfest på Foibe, Sjukhusg. 7. Dirigent A. Ekberg.

Döpta Emilia Beata Koskinen, Leo Mikael Morris Signell.

Döda Bjarne Holger Lindberg 71 år, Lea Irene Roos 90 år.

Vammaistyö Saavu-joulukirkko ke 9.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa. Selkokielinen jumalanpalvelus, jossa huomioitu eri vammaisryhmien tarpeet.

Mirka Härkönen, Kristiina Tuohimaa-Salminen, Julia Tamminen. Viitotun puheen tulkkaus.

Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 4.12. klo 18–20 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta.

Joulukorttiaskartelua ja pikkujoulut.

Kauneimmat joululaulut selkokielellä ti 15.12. klo 10 Korson kirkossa.

Pirkko Yrjölä, Ursula Hynninen. Glögi- ja joulutorttutarjoilu. Ryhmien ilmoittautumiset: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi.

Tapaaminen kehitysvammaisten läheisille ke 16.12. diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5aA, 3. krs. Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Viittomakielisille

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 15.12. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Viittomakielinen perhekerho pe 11.12. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Koko perheen yhteinen joulukirkko.

Näkövammaisille Käsityökerho ma 7.12. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 10 6610.

Miesten ilta ma 7.12. klo 18–21 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

Inkun Ideapajan askartelukerho ti 8.12. klo 12.30–14.30. Korson Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. Ilmoittautuminen kerhoa edeltävänä päivänä p. 09 872 1025.

Yhteislauluilta ti 15.12. klo 18.30– 20.30 Helmikuja 1 C 35.

Vartin retriitti

Vieraassa maassa en tiedä, mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni. En ehkä osaa kieltä, jolla asiat pitäisi hoitaa. En tiedä, mikä on sopivaa käyttäytymistä ja mikä ei. En tiedä yhteiselämän pelisääntöjä. En tiedä, mikä on turvallista ja mikä ei.

Elän maassa, jonka asioihin voin omalta pieneltä osaltani vaikuttaa. Voin asioida suomen kielellä. Tunnen lainsäädäntöä ja voin luottaa siihen, että minulla on määrätyt oikeudet. Myös velvollisuuteni ovat minulle tutut. Tämä maa on minun kotini.

Elän kulttuurissa, joka on minulle tuttu. Kulttuuri muuttuu ja minun on välillä vaikea sopeutua uusiin ilmiöihin, mutta moni asia pysyy minulle tuttuna. Voin luottaa siihen, että tietyt käytän-

nöt toimivat. Tiedän, mikä on turvallista ja mikä ei.

Tiedän yhteisen elämän pelisäännöt täällä Suomessa. Täällä voin elää kuin kotonani.

Olen myös taivaan kansalainen. Osaanko elää sen kansalaisena? Onko uskonnollinen kieli minulle outoa? Ovatko uskonnolliset tavat minulle vieraita? Tuntuuko minusta siltä, etten tunne velvollisuuksiani? Epäilen ehkä, että minulla ei olekaan kansalaisoikeuksia.

Kuitenkin kastettuna olen taivaan kansalainen.

Jumala ei aseta kansalaisuudelle vaatimuksia, niitä asettavat toiset ihmiset. Minun ei tarvitse osata uskonnollista kieltä rukoillakseni. Minun ei tarvitse osata tapoja kelvatakseni Jumalalle. Taivaan kansalaisista kukaan ei ole etuoikeutettu.

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Taivaan kansalainen

18 Hammashoitoa

Hautauspalveluja

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Surun kohdatessa et jää yksin

Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken Salpakuja 7

(09) 753 11 56

Porttipuisto, Vantaa

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

p. 09 756 8200 www.kivituote.com

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Markku Rautanen YKV, LKV

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00

PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva, p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

Palveluja tarjotaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

HAMMASKLINIKKA

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola

Vuokrata halutaan

Puhelinajanvaraus

040 565 6754

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

www.mrautanen.com

SATUHAMMAS

4

Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista: •huoneistoremontit, •keittiöremontit, •kylpyhuone- ja •saunaremontit

Nuorten raamattuluokka perjantaisin klo 18:30

Tilaa JOULUSIIVOUS ajoissa!

-LAHJAKORTIT -KOTISIIVOUSTA -kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

Lähetä surunvalittelusi.

Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuukauden 1. ja 4. tiistai (ei heinä-elokuu) www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

www.aratto.fi

w w w. t e k n o k a t e . f i

Adresseja

HERÄNNÄISSEURAT To 3.12. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kirkossa, It. Papinkatu 2, Helsinki. Saarnaa Aaro Rytkönen, KUA. Musiikkiharj. klo 17.

Pe 4.12. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Espoo.

Su 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän konsertti Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Espoo. Mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. klo 16 Seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi); mm. Samila, Rautakorpi.

Ma 7.12. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. Kahvit klo 18.30 alkaen.

Ke 9.12. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A, 3. krs., Hki. Pe 11.12. klo 19 Herännäisnuorten kuoron 80-vuotisjuhlakonsertti Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, Hki, joht. Hanna-Maria Hapuli.

Su 13.12. klo 10 Kirkkopyhä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Hki. Saarna Väyrynen-Si. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit ja perheseurat.

Klo 14 villasukkaseurat Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, Hki. Korjataan ja tehdään villasukkia Vailla vakinaista asuntoa ry:lle.

Klo 18 Kotiseurat Raakel Nuutisella, Heikkiläntie 1, Nurmijärvi.

Ti 15.12. klo 12.30 Lähetyspiirin joulujuhla Seuratuvalla, Salomonk. 17 D.

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Seurat

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Kotisiivousta, ikkunanpesut ym.

P. 046 596 5566.

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 13.12. klo 13.30 Tunnustan saaneeni kaiken Fil. 4:17–19 Heikki Hilvo Kiinan lähetys Elisa Nousiainen, SLS

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

19 Theodora Richards

Riad SattaufRiad Sattauf

Ukki opetti Keith Richardsin soittamaan kitaraa.

Ei ole helppoa, kun syyrialaisen isän ja ranskalaisen äidin poika tutustuu isänsä kotimaahan.

Tarinoita lapsista ja vanhemmista Ranskassa ja Syyriassa

Kiinalaisessa kyläpahasessa

Ranskalaisen Riad Sattaufin palkittu sarjakuvaromaani hänen omasta lapsuudestaan ei petä. Tulevaisuuden arabi 1 (WSOY) alkaa vuodesta 1980 ja kuvaa pikkupojan kokemuksia Ranskassa, Libyassa ja Syyriassa. Ympärillä tapahtuu outoja ja pelottavia asioita. Sattauf näyttää hyvin, miten riippuvainen pieni lapsi on perheestään. Äiti on merkillisen vaisu. Isän ja pojan suhde on kiinnostava, ja on mielenkiintoista nähdä, miten se jatkossa kehittyy.

Pasi Pekkosen Lohikäärmeen värit -romaani avautuu kahdesta suunnasta. Kiinalainen tyttö Pikku-Lohikäärme varttuu kyläpahasessa Maon kulttuurivallankumouksen aikana ja päättää selvitä hengissä julmuuksista ja köyhyydestä. Vuosia myöhemmin suomalainen Kim haluaa tietää, miksi kiinalainen äiti hylkäsi hänet. Menneisyys vaikuttaa molempien henkilöiden myöhempiin valintoihin, ja lukijan myötätunto herää väkisinkin.

Riad Sattauf: Tulevaisuuden arabi 1. WSOY 2015.

Pasi Pekkonen: Lohikäärmeen värit. Otava 2015.

Rokkari muistelee ukkiaan Suomalaisessa peräkamarissa Jan Anderssonin ja Katja Ketun sarjakuvaromaani Peräkammarin poika (Otava) on tummalta kuvamaailmaltaan painajaismaisen huikea. Jalmari on jäänyt äidin turvaksi, kun äidin ilo, puoli tuntia veljeään vanhempi Veikka on lähtenyt. Äitiä ei nähdä, hän on kuin vanha, rapistunut talo, jonka vankina Jalmari on.

Elämä on jossain muualla, sillä talossa hiipii kuolema. Ja vaikka kuolema ottaa lopulta omansa, äidin ääni kaikuu yhä pojan päässä.

Jan Andersson ja Katja Kettu: Peräkammarin poika Otava 2015.

Marja Kuparinen

Keith Richards, yksi maailman kuuluisimmista kitaristeista ja The Rolling Stones -yhtyeen perustajajäsen, näyttää nyt pehmeämpää puoltaan. Häneltä on nimittäin ilmestynyt lastenkirja. Sen nimi kertoo olennaisen: Ukki ja minä – Tarina isoisästäni ja ensimmäisestä kitarastani. Lukijoita kirjalle löytynee omasta takaa, sillä rokkarilla on 350 kitaransa lisäksi viisi lasta ja viisi lastenlasta.

Richardsin oman lapsuuden suurin sankari oli isoisä, ukki Gus, joka alun perin johdatti hänet musiikin pariin. Ukki ja minä -kirja onkin lämpimän nostalginen muistelu Keithin lapsuusvuosista, ukista ja siitä, miten Keith ensimmäisen kerran rakastui soittimiin ja ennen kaikkea kitaraan.

Ukki Gus on kirjan pikkupojalle vapauteen ja luovuuteen kannustaja. Hänen kanssaan voi kävellä minne sattuu haluamaan

ja kuunnella hänen hyräilevän kokonaisia sinfonioita, nukkua puun alla tähtien valossa, mennä soitinkauppaan katselemaan soitinkorjaajien työtä ja lopulta oppia soittamaan kitaraa.

Ukki ja minä on todellinen hyvän mielen kirja. On hauska lukea siitä, miten yli 50 vuotta maailmaa kiertäneen Richardsinkin muistot vievät asioihin, jotka ovat meille useimmille tärkeimpiä: perheeseen ja lähimpiin ihmisiin. Keith Richardsin tyttären Theodora Richardsin sympaattisen kotikutoinen kuvitus luo siihen kauniisti pysähtynyttä 1950-luvun Lontoon tunnelmaa.

Kirja on mainio lahjavaihtoehto Rollari-ukeille, -vaareille ja -papoille – yhdessä lapsenlapsen kanssa luettavaksi.

Heikki Kylkisalo

Keith Richards ja Theodora Richards: Ukki ja Minä. Like 2015.

Kohtalona Japani Kyseessä ei ole mikään tavanomainen elämänkaari, kun Japaniin lähetystyöhön lähtenyt suomalaismies päätyykin maan parlamentin ylähuoneen senaattoriksi. Martti Turusta ajoi nuoresta pitäen halu lähteä maailmalle ja voimakas usko siihen, että hänellä on kutsumus ja Jumalan hänelle tarkoittama tie kuljettavana.

Usko ei hiipunut silloinkaan, kun Turunen lähetti perheensä kotiin ja meni naimisiin japanilaisen naisen kanssa. Ensimmäinen vaimo tosin saattoi ajatella toisin.

Nimensä japanilaistanut Marutei Tsurunen kertoo Sinisilmäinen samurai -kirjassaan yksityiskohtaisesti pitkästä tiestään poliitikoksi ja yrityksistään puh-

distaa japanilaista politiikan tekotapaa. Työlästä oli, eikä ilman Sachiko-vaimoa koko hommasta olisi tainnut tullut mitään.

Mielenkiintoisinta kirjassa ovat arjen yksityiskohdat ja miehen mielen muuttuminen. Sisua ja itsekuria elämä on vaatinut, mutta samalla saanut Tsurusen ymmärtämään uuden kotimaansa kulttuuria ja uskontoja.

Erityisesti luomuviljelyn edistäminen on ollut ja on yhä Tsurusen sydäntä lähellä. Kirja alkaa ja päättyy pariskunnan luomukodissa Kamakurassa. Moderni ja rauhallinen erakkoelämä tuntuu aika houkuttelevalta.

Marja Kuparinen

Marutei Tsurunen: Sinisilmäinen samurai. Gummerus 2015.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki

Pyhyyttä pähkinänkuoressa

– Suomessa uskonnoista puhutaan liian vakavasti, sanoo Ville Mäkipelto.

British Museum

Muutaman sentin levyinen puinen pyörylä avautuu ja sisältä paljastuu millimetrintarkasti kaiverrettu Raamatun kertomus. Keskiajan vauraiden kristittyjen suosimat rukouspähkinät olivat aikansa luksusleluja. Rukousnauhaan tai vyöhön kiinnitettävien minikuvien avulla he pystyivät keskittymään Kristuksen kärsi-

myksiin ja osoittamaan omaa hartauttaan.

Puksipuusta kaiverretut pyhät pähkinät ovat lähtöisin Hollannista. Joskus niiden sisään suihkautettiin eteerisiä öljyjä tai muita tuoksuja, joten ne toimivat myös henkilökohtaisina ilmanraikastimina.

Rukouspähkinöitä löytyy maailman merkittävimmistä museoista: Louvresta, British Museumista sekä Metropolitan Museumista. Jokin aika sitten kuuluisassa Sothebyn huutokaupassa myytiin pohjoishollantilaista alkuperää oleva rukouspähkinä 133 250 punnalla.

Krista Susi

Tätä ei opetettu koulun puutöissä.

Myrsky kahvimukissa

Vlogeissa uskonnoille saa nauraa Kristittyjen Tinder, pilapuhelu paavilta, Godtube. Uskontojen maailma ei ole tylsä.

Suomessa uskontoja käsitellään kuivasti, sanoo uskonnoista videopostauksia eli vloggauksia tekevä teologian maisteri Ville Mäkipelto.

Hän toivoisi ilmapiirin muuttuvan. Omien vloggaustensa avulla hän haluaa lisätä uskonnollista yleissivistystä ja osoittaa, miten paljon uskonnot rytmittävät elämäämme.

Vlogeista Mäkipelto innostui noin vuosi sitten huomattuaan, miten helposti videoiden avulla voi tuottaa vaikuttavaa ja viihdyttävää sisältöä.

– Olen kasvanut internetin kanssa ja avannut ensimmäiset kotisivuni kymmenvuotiaana. Olen ollut alusta asti täysillä mukana sosiaalisessa mediassa. Se on minulle luontainen tapa ilmaista itseäni.

YouTuben suosituimmat vloggaajat ovat tämän päivän rokkitähtiä, joiden tekemisiä seurataan tarkasti. Videoiden sisältö vaihtelee vaatevalinnoista matkapäiväkirjoihin.

Vlogimaailman julkkiksiin verrattuna Mäkipellon postaukset tuntuvat melko syvällisiltä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan

ottaa kantaa viihteelliseen vlogimaailmaan.

– Haluan laajentaa käsitystä siitä, minkä tyyppisiä vlogeja voi tehdä. Tahdon osoittaa, että vakavia asioitakin voi käsitellä videoiden avulla.

Kepeyden säilyttämien on Mäkipellolle tärkeää. Hän seuraa aktiivisesti muita vloggaajia.

– Esimerkiksi suomalaisen Eeddspeaksin videot ovat tyylillisesti kiinnostavia. Haluan videoihini samanlaista rentoutta.

Vaikka uskontoaiheiset vlogit eivät ole vielä tavoittaneet satojatuhansia katselukertoja, on kiinnostuneita löytynyt.

– Mielenkiintoista keskustelua nousi esimerkiksi siitä, miksi mielestäni ateistinkin kannattaisi kuulua kirkkoon.

Mäkipellon suosituimpia videoita ovat olleet kuukauden oudoimmat uskontouutiset maailmalta.

– Jos seuraa esimerkiksi Huffington Postin uskontosivuja, jo otsikoista huomaa, että sinne on poimittu tarkoituksella viihteellisiä juttuja. Sitä toivoisi lisää myös Suomeen.

Esimerkkinä Mäkipelto mai-

nitsee uutisen paavin epäonnisesta puhelusta, joka tuskin olisi Suomessa ylittänyt uutiskynnystä, mutta joka oli lopulta sosiaalisessa mediassa kiertävä hitti.

– Uutisen mukaan paavi soitti ystävälleen, koska halusi lohduttaa tätä vaikeassa elämäntilanteessa. Tämä italialainen kaveri ajatteli, että puhelu oli pilasoitto ja katkaisi puhelun. Paavi soitti uudelleen ja vasta kolmannella kerralla kaveri uskoi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten eri tavalla uskontouutisia voi tehdä.

Vloggaaminen on Mäkipellolle harrastus, vaikka tutkijantyössä vapaa-aika ja työ sekoittuvat. Raamatun tutkimuksesta väitöskirjaa tekevä Mäkipelto pyörittelee uskontoihin liittyviä kysymyksiä mielessään jatkuvasti. Viime vuosina objektiivinen suhtautuminen on vahvistunut.

– Aikaisemmin oma usko oli minulle tärkeä motiivi kirjoittaa ja ottaa kantaa, mutta nykyään pidän oman uskonnollisuuteni henkilökohtaisena, ikään kuin voimavarana.

Iida Rauhalammi

Ville Mäkipellon videot löytyvät Youtubesta käyttäjänimellä Viljamitz ja osoitteesta www.villemakipelto.com.

”Uutisen mukaan paavi soitti ystävälleen, koska halusi lohduttaa tätä vaikeassa elämäntilanteessa.”

Kahvilaketju Starbucks on kohdannut konservatiivisten kristittyjen raivon lanseerattuaan pahvimukistaan jouluversion. Vuodesta 1997 mukia ovat koristaneet jouluiset aiheet, mutta tänä vuonna yhtiön logolla varustettu muki on yksinkertaisesti punainen.

Entinen pastori, nykyinen sosiaalisen median persoona Joshua Feuerstein ilmoitti Facebook-videolla, että joulu on poistettu kupeista, koska Starbucks vihaa Jeesusta. Videota on katsottu 17 miljoonaa kertaa. Feuerstein kehotti Starbucksin asiakkaita ilmoittamaan vastaiskuna nimekseen Merry Christmas (Hyvää joulua), kun tekevät tilauksen.

Kuppi meni nurin myös re-

publikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivältä Donald Trumpilta. Springfieldissä pidetyssä puhetilaisuudessa Trump kysyi kuulijoiltaan, ovatko he kuulleet kahvilaketjun ratkaisusta.

– Starbucks ei enää toivota hyvää joulua. Ehkä meidän pitäisi boikotoida kahvilaa. En tiedä. Enkä oikeastaan välitä.

Krista Susi

Missä joulu? kysyy kristitty.

3 x seimen lapsi joululahjana Saippua Saippuaksi naamioitunut Jeesus-vauva roikkuu narun päässä kääriytyneenä kapaloihin ja päänalusenaan kultainen sädekehä. Fosforoitu seimen asukki myös hohtaa pimeässä.

Bubble Genius, 11 dollaria.

Piparimuotti Tähtipiparit ovat ihan menneen talven lumia! Joululle uskollinen pipari syntyy seimimuotilla. Yhdysvaltalainen nettikauppa myy muotista kahta eri versiota.

Cheap Cookie Cutters, 2.99–4.99 dollaria.

Laukku Luksuslaukkumerkin videossa laukku on korvannut seimen lapsen. Nuoripari Mary ja Joe viettävät joulua maalaistalossa muuttolaatikoiden keskellä, ja aviomies lahjoittaa vaimolleen punaisen Bayswater-laukun. Laukkua saapuvat ihailemaan lähiseudun paimenet eläimineen ja hämmästyttävästi kolmelta kuninkaalta vaikuttava seurue.

Mulberry Bayswater, 1250 euroa.

Krista Susi