Lauri 2015 nro 8 (16.4) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 8 • Armon asialla • 16.4.2015 • www.valomerkki.ﬁ Kuva Sirpa Päivinen

Metsäretki hoitaa lasta Ihmiset vetävät varovasti elämänsä läpi.

Mystiset kuolemanrajakokemukset 12

Vietä vappuhäät 1.5.15 18

Henrik Wikström:

En ole itse valinnut

työpaikkaani

Muistakaa päätöksiä tehdessänne köyhät ja kipeät – Pauli Juusela

Pääkirjoitus Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Muistakaa köyhät ja kipeät

Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

2 Syömishäiriöiden, koulu-uupumuksen ja ahdistuneisuuden taustalla on usein nuoren kokema yksinäisyys.

Hyvät tulevat kansanedustajat, pääministeri ja hallitus. Ennen kuin käyn pudottamassa ääneni vaaliuurnaan, haluan esittää kolme pointtia. Teen ne äänestäjänä, mutta myös kirkollisen lehden päätoimittajana. Ensinnäkin toivon, että kun teidät valitaan eduskuntaan tekemään päätöksiä, myös tekisitte niitä. Minusta tuntuu siltä, että nyt on kulunut neljä vuotta päätöksiä odotellessa. Toki jotakin on päätetty, muun muassa eläkeuudistus, mutta aivan liian paljon on jäänyt tekemättä. Tuntuu siltä, että samaan aikaan, kun maan talous on heikoissa kantimissa ja hyvinvointivaltion tulevaisuus uhattuna, aikaa on hukattu poliittisten irtopisteiden keräämiseen. Asiantuntijoilta on kysytty, mutta heitä ei ole oikeasti haluttu kuulla. Ehkä päätökset vain ovat niin suuria, ettei kukaan uskalla niitä tehdä. Pitkittyessään ongelmat kuitenkin vain pahenevat. Toiseksi toivon – ja kirkko toivoo – että muistatte tulevia päätöksiä tehdessänne ennen kaikkea köyhät ja kipeät. Useimmilla meistä ovat asiat ihan hyvin, mutta heidän, joille valta on annettu, tehtävä on huolehtia ennen kaikkea heistä, joilla ei mene hyvin. Lapsiperheiden köyhyys ja nuorten syrjäytyminen työelämästä aiheuttavat paljon kärsimystä ja ovat uhkia tulevaisuudelle. Vanhuksista puhutaan lähinnä yhteiskunnan kestokykyä rasittavana taloudellisena taakkana. Heitä ollaan nyt siirtämässä laitoksista kotihoitoon, mutta ilman riittäviä resursseja tämä merkitsee heitteillejättöä. Kolmanneksi minua askarruttaa Suomen turvallisuus: Ukrainan kriisi ja ääriliikkeiden nousu. Puolustusvoimista on hyvä pitää huolta, mutta turvallisuus on muutakin. Se on sitä, ettei tuijoteta vain omaan napaan, vaan autetaan niitä, jotka kärsivät maailman kriiseistä ja ilmastonmuutoksesta. Toivon päättäjiä, joilla on rohkeutta katsoa nenäänsä pidemmälle.

Valomerkissä tällä viikolla Miksi kannattaa kuulua kirkkoon? Valomerkki kokosi kymmenen hyvää syytä. Kirkko tarjoaa paljon ilmaista toimintaa ja tapahtumia, mutta voi sitä kulttuuria harrastaa muuallakin ilman rahaa. Valomerkki kokosi vinkit ilmaisista kulttuurimenoista aikuisille ja lapsille Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa.

Lapsen ongelmien taustalla on usein yksinäisyys Tutkija Niina Junttila toivoo enemmän paikkoja, joissa nuori voisi olla oma itsensä. Vuosina 2006–2010 Turun yliopiston tutkijat kartoittivat neljänsadan yläkoululaisen hyvinvointia Liedossa Turun kupeessa. Tarkoituksena oli keskittyä nuorten fyysiseen terveyteen, mutta pian tutkijoiden huomio kiinnittyi yksinäisyyteen. Yksinäisyys näytti selittävän vahvasti muun muassa nuorten koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä. Tutkimus on mukana yliopistotutkija Niina Junttilan tuoreessa lasten ja nuorten yksinäisyyttä käsittelevässä kirjassa Kavereita nolla (Tammi 2015). Nuorten vastauksista paljastui rankkaa yksinäisyyttä, jota vanhemmat tai koulussa vierailevat tutkijat eivät olleet huomanneet. Tutkijat puhuvat sosiaalisesta yksinäisyydestä silloin, kun nuori on porukoiden ulkopuolella eikä hänellä ole verkostoja. Emotionaalinen yksinäisyys on sitä, että nuorella ei ole luotettavaa ihmistä, joka kuuntelee ja ymmärtää. – Tytöt ja pojat kokevat suunnilleen saman verran sosiaalista yksinäisyyttä, mutta pojat kokevat selvästi enemmän emotionaalista yksinäisyyttä kuin tytöt, Junttila sanoo.

Liedossa tehdyn tutkimuksen mukaan 80 prosenttia yläkouluikäisistä nuorista koki vain vähän emotionaalista yksinäisyyttä. Yläluokkien aikana nuorten yksinäisyys myös väheni tasaisesti. Nuoret, jotka ovat emotionaalisesti yksinäisiä yläkoulun alussa, olivat yksinäisiä myös oppivelvollisuuden päättyessä. Junttilan mukaan näiden nuorten tilanne kehittyi yläluokkien aikana huonompaan suuntaan. Keväällä 2014 Niina Junttila oli mukana professori Juho Saaren johtamassa tutkijaryhmässä, joka laati kysymykset yksinäisyyttä kartoittavaan Helsingin Sanomien verkkokyselyyn. Vastauksia saatiin viikossa 27 000. Niiden perusteella yksinäisyyttä kokevista aikuisista 56 prosenttia on tuntenut itsensä yksinäisiksi teini-iästä saakka ja kolmannes lapsesta saakka. Niina Junttila on myös päiväkoti-ikäisten lasten yksinäisyyttä pro gradu -tutkimuksessaan. Päiväkotilapsista kymmenen prosenttia tunsi itsensä yksinäisiksi. Väitöskirjassaan Junttila osoitti, että yksinäisyys periytyy: jos vanhemmat ovat yksinäisiä, usein sitä ovat myös lap-

set. Periytymiseen vaikuttaa sekä oppiminen että geneettinen periytyminen. – Ujon vanhemman lapsi saa muita todennäköisemmin ujon perusluonteen. Lapsuudessa opitaan mallit siitä, käykö kotona vieraita ja mitä vanhemmat silloin tekevät. Tutkijoiden yllätykseksi lietolaisten poikien kokema yksinäisyys väheni merkittävästi kahdeksannen luokan keväällä. Seuraavana syksynä yksinäisyys oli palautunut entiselle tasolle. Mitä kahdeksannen luokan keväällä tapahtui? Junttilan mukaan kaikkein todennäköisin vastaus on rippikoulu, jonka käy Liedossa suurin osa ikäluokasta. – Nuoret tarvitsevat lisää ryhmiä, joissa saa tulla kuulluksi ja olla oma itsensä, ja joissa erilainen tai ujo saa kokea vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä asia vaatii lisätutkimusta. Junttila kertoo esimerkin myös Turusta, jossa tutkijat kokeilivat yksinkertaista ja halpaa keinoa auttaa perheitä. Kouluun hankittiin liikuntavälineitä, ja lapset kutsuttiin illalla liikkumaan yhdessä vanhempien kanssa. – Vanhemmat tutustuivat toisiinsa, heidän kyvykkyyden tunteensa vanhempina lisääntyi ja verkostot vahvistuivat. Taneli Kylätasku

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Nuorisotyötä pyörien päällä Mika Ijäs, nuorisotyönohjaaja: ”Aseman Lapset ry:n yksi toimintamuoto on Walkers-bussi, joka on nuorisokahvila renkailla. Se liittyy meihin Tikkurilan seurakunnan nuorisotyöntekijöihin sillä tavalla, että Aseman Lapset tekee yhteistyötä aina paikallisten toimijoiden kanssa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Dixi on herkullinen paikka tehdä työtä, koska siellä on vaikka minkälaista liikennettä. Nuorisotiloja ovat ne paikat, jotka nuoret ottavat omakseen. Kauppakeskuksissa nuoret viettävät aikaa, koska siellä ovat muutkin ihmiset. Walkers-bussissa on käynyt 50–100 nuorta illassa. Siellä istutaan, jutellaan, juodaan kahvia ja pelataan. Nuoret ovat aika avoimia, kyllä siellä tarinaa tulee. Esiin on noussut muun muassa se, että nuoret tarvitsevat aikuisia.” Hanna Antila

Walkers-bussi asemakeskus Dixissä 12.6. asti ti klo 16–21 ja pe klo 16–23 .

4 Pietari Jääskeläinen

Sipilä on kirkon työntekijöiden suosikki

Pikselihahmot seikkailevat Fisucraftin kirkkoarkkitehtuurissa.

kansanedustaja, VTM

TURVAA ELÄMÄSI!

Yli puolet eli 51 prosenttia kirkon työntekijöistä pitää Keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää sopivimpana vaihtoehtona uudeksi pääministeriksi, selviää Radio Dein tekemästä kyselytutkimuksesta. Kaikkien muiden puoluejohtajien kannatus pääministeriksi jäi kyselyssä alle 10 prosentin. Viidesosa ei osannut sanoa suosikkiaan. Sipilä on suosituin pääministerikandidaatti myös Helsingin hiippakunnassa, jossa häntä kannattaa 35 prosenttia kirkon työntekijöistä. Helsingin hiippakunnassa viidesosa kirkon työntekijöistä aikoo äänestää vihreitä. Keskustaa kannattaa 13 prosenttia ja Kristillisdemokraatteja 12 prosenttia vastanneista. Valtakunnallisesti työntekijöiden suosikkipuolue on Keskusta 23 prosentin kannatuksellaan.

· Ei eläke-, indeksi-, lapsilisä- ym. leikkauksia · Hoitotakuu ja varat koti-, päivä- ja sairaanhoitoon, omais- ja vanhustenhoitoon

59 www.peruspietari.fi Vastuuta tulevaisuudesta Huolenpitoa heikoimmista!

Luottamus parempaan!

Joel Linnainmäki Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Johanna Karimäki www.johannakarimaki.fi

www.linnainmaki.com

kansanedustaja, DI

100

uusimaa

Vihreät De Gröna

Lastenkirkko loi uuden pelimaailman

109

uusimaa

Ilmoituksen maksaja Sini Alén

Maksajana ehdokas itse

Teologi Tutkija

Lastenkirkko.fi -palvelu on laajentunut kolmiulotteiseen Minecraft -pelimaailmaan. Erityisesti 7–10-vuotiaille suunnatussa Fisucraftissa voi rakentaa, ratkaista tehtäviä ja seikkailla. Pääsiäisenä siellä rakennettiin Jerusalemia. Fisucraftissa on ollut noin sata käyttäjää päivässä, eniten pitkäperjantaina, 250 pelaajaa. – Voimme toteuttaa muitakin erityisteemoja vaikka muista kirkkovuoden pyhistä. Assembly-tapahtumassa oli viime vuonna kirkonrakentamiskilpailu suljetussa ympäristössä, mutta nyt

kilpailu voisi olla avoimena Fisucraftissa, hankekoordinaattori Tommi Heinäjärvi miettii. Fisucraftia voi pelata myös seurakuntien kerhoissa ja hyödyntää koulujen uskonnonopetuksessa. Lastenkirkon palvelimella pelaaminen on maksutonta, mutta pelin tietokoneversio maksaa noin 20 euroa. Kirkon palvelussa on valvojat häiriökäyttäytymisen estämiseksi. – On mahtavaa päästä suunnittelemaan rakennuksia. Parasta on luovuus, Fisucraftia kehittämässä ollut 14-vuotias Tiitus Hopia kertoo.

Viisi pappia erotettiin Turun arkkihiippakunta on määrännyt viisi pappia menettämään pappisoikeutensa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Erotetut papit Sakari Korpinen, Miika Nieminen, Anssi Simojoki, Markku Sumiala ja Martti Vaahtoranta toimivat Luther-säätiön perustaman lähetyshiippakunnan tehtävissä. Erityisesti naispappeuden vastustajia kokoava lähetyshiippakunta ei ole järjestäytynyt omaksi kirkokseen, vaikka toimii käytännössä sellaisena.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä. Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Inka Hopsu 96 Kestäviä, ihmisläheisiä valintoja!

Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen ja hyvinvoiva Suomi. Työtä lasten, nuorten ja koulutuksen puolesta.

www.

Mainoksen maksaa ehdokas.

inkahopsu.fi

Luokanopettaja, Opettajat ilman rajoja -verkoston yhteyspäällikkö, Espoon vihreän valtuustoryhmän pj, puoluehallituksen jäsen

Oletko koskaan miettinyt, miksi toinen kristitty ärsyttää kerta toisensa jälkeen omilla mielipiteillään? Me kristityt taivumme keskustelemaan nykyään samalla tavalla kuin kahden jääkiekkojoukkueen kiihkeät fanit ottelun jälkeen. Kuinka monesti lähdemme keskusteluun niin, että tavoitteena on muuttaa toisen mielipide samanlaiseksi kuin itsellämme? Olemme kuin linnakkeet, jotka pommittavat toisiaan muuriensa suojista. Tätäkö Jeesus tarkoitti rukoillessaan, että hänen seuraajansa olisivat yhtä? Olemme jokainen samanarvoisia ja meidän tulee kunnioittaa toisiamme mielipiteistämme riippumatta. Keskustelussa on ensiarvoisen tärkeää kuunnella toista ja yrittää ymmärtää hänen mielipidettään. Vaikka ei ymmärtäisikään, voi todeta, että voimme olla eri mieltä ja silti keskenämme tasavertaisia kristittyjä. Kuinka paljon enemmän voisimme saada irti keskusteluista muiden kanssa, jos pysähtyisimme hetkeksi kuuntelemaan? Joel Laamanen ja Tero Heikkilä kirkon nuorisotyönohjaajaopiskelijat Diakonia-ammattikorkeakoulu

Saarna oli vähän tylsä, lapsi etupenkissä huusi taas, virret olivat vieraita, mutta kirkkokahvit maistuivat. Kuulostaako tutulta? Onko kulutusyhteiskunta rantautunut myös seurakuntaan? Kohtaamisen kirkko -strategiassa korostetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lähimmäisenrakkautta. Olemme kuitenkin ajautuneet tilanteeseen, jossa marssimme kirkkoon kuin elokuvateatteriin. Istumme, kuuntelemme ja arvostelemme. Menemme kirkkoon saamaan verorahoille vastinetta, emme antamaan tai palvelemaan. Kaipaamme tulla kohdatuksi, mutta kohtaammeko me muita seurakuntalaisia? Ajatuksissa ihannekirkko on yhteisöllinen, lämmin ja helposti lähestyttävä. Emme ole kuitenkaan valmiita rakentamaan sitä itse. Seurakunta koostuu meistä, yksittäinen pappi tai työntekijä ei voi luoda yhteisöllistä seurakuntaa. Meidän seurakuntalaisten tehtävä on itse luoda ihannekirkkomme. Jospa ensi kerralla messussa jättäisimme arvostelulomakkeet kotiin ja keskittyisimme Jumalan sanan lisäksi seurakuntayhteyteen. Nähdään kirkossa ja uskalletaan moikata. Heini Hakasalo, Oona Pesti ja Siiri Savolainen kirkon nuorisotyönohjaajaopiskelijat Diakonia-ammattikorkeakoulu

Väitellään

Tuhlaamme energiaa, Satu Kankaala! Ympäristö- ja kehittämispäällikkö Satu Kankaala vakuuttaa, että energian tuhlaamista voi vähentää pienilläkin muutoksilla. Voimme säästää helposti esimerkiksi valaistuksessa.

– Olen samaa mieltä. Työskentelen Aalto-yliopistokiinteistöjen Ekokampus 2030 -hankkeessa. Onnistuimme vähentämään ympäri vuorokauden toimivassa Maarintalossa sähkönkulutusta 20 prosenttia vaihtamalla valaisimet led-valoiksi. – Miesten ja naisten toiminnassa on havaittu ainakin yksi kiinnostava ja huomattava ero: naiset muistavat sammuttaa valot työpaikan wc-tiloissa, ja melkein kaikki miehet jättävät ne päälle. Näin kertovat vahtimestarimme.

– Meidän yhtiömme tehtävänä on kehittää energiansäästötoimenpiteitä. Olemme saaneet aikaan myös kaupallisesti hyödynnettäviä tuloksia. – Mutta myös lainsäädäntö on keskeisessä asemassa esimerkiksi silloin, kun halutaan kehittää alueellista energiansiirtoa. Kaavoituskin on tärkeää, niin ettei suljeta pois esimerkiksi geoenergian, eli hyödynnettävissä olevan maaperän lämpöenergian, käyttömahdollisuutta. Energiaa säästävä tekniikka on kallista ja vaikeasti saatavilla.

– On totta, että uusi tekniikka voi olla nykytekniikkaan verrattuna kalliimpaa. Toisaalta energiaa säästävä tekniikka tuo myös säästöjä. Pienemmillä pilottihankkeilla voidaan tuottaa innovatiivisia palvelukonsepteja ja löytää uusia yhteistyökumppaneita. Yksittäinen kuluttaja voi tehdä paljonkin energian säästötalkoissa.

– Omilla kulutustottumuksillaan voi vaikuttaa paljon, vaikkapa päivittämällä kodin valaisimet uusiin led-valaisimiin tai ostamalla niukasti energiaa kuluttavaa kodintekniikkaa. – Voimme myös opetella tekemään pieniä jokapäiväisiä valintoja kestävän kehityksen edistämiseksi, esimerkiksi työskentelemään talviaikaan nykyistä viileämmissä toimistoissa. Tuottamassamme energiansäästöoppaassa on niin kotiin kuin työpaikallekin käytännöllisiä ohjeita, kuten ”Hyödynnä luonnonvaloa”, ”Älä valaise tyhjiä huoneita” ja ”Jätä patterin eteen kylliksi tilaa.”

Tuhlaamme energiaa sen tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa.

– Näin on, ja säästömahdollisuuksia löytyy sekä lämmön- että sähkökulutuksessa. Tutkimme parhaillaan paikallisen lämmöntuotannon lämpöverkon mallia. – Näyttää siltä, että kulutuksen ja tuoton tasaaminen jo muutaman talon mittakaavassa olisi mahdollista. Toki tarvitaan vielä laajempaa yhteistyötä alueen muiden maanomistajien ja energiayhtiöiden kanssa.

Esa Lötjönen

Aurinkoenergian talteenotto toimii tehokkaasti vain aurinkoisissa maissa.

– Väite ei pidä paikkaansa. Suomessa auringon säteilyn määrä on vuositasolla melkein sama kuin Keski-Euroopassa. Vain joulu- ja tammikuussa ei aurinkoenergiaa juurikaan saada talteen. Energiaomavaraisuuteen on vielä matkaa.

Jukka Granström

– Emme ole vielä halunneet tarkkaan määritellä sitä, mitä energiaomavaraisuudella tarkoitetaan. Yhtenä tavoitteenamme on vähentää ostetun sähkön määrää. Tutkimusprojekteissa on vaikea tuottaa kaupallisesti hyödynnettäviä tuloksia.

”Naiset muistavat sammuttaa valot työpaikan wc-tiloissa, enemmistö miehistä jättää ne päälle.”

Kolumni

Läskikapina Läski nainen tankotanssimassa. Kommenttikenttä täynnä nauravia hymiöitä. Ystävä kertoi, ettei ole koskaan voinut harrastaa joukkuelajeja ulkonäköahdistuksen takia. Toinen kertoi, että inhottavinta uimisessa on kävellä pukuhuoneen ovelta altaalle. Sillä ei ole väliä, että hän kauhoo altaassa kuin Weissmüller. Vain sillä on merkitystä, että hän on esillä uimapuvussa viiden metrin matkan. Luin erään tutkimuksen, jonka mukaan nuoret olisivat mieluummin kuuroja tai sokeita kuin läskejä, jos olisi pakko valita. Maailma huutaa viestiä: Ole laiha ja kaunis! Ole lihaksikas ja vahva! Onnellisuus on alemmassa painoluokassa, vielä parin kilon päässä. Olen aina ollut niin sanotusti normaalipainoinen, mutta olen kuullut tämän huudon. Jo ala-asteella tajusin valehdella olevani sairas, kun liikuntatunnilla oli uimista. Niin kauan kuin muistan olen suosinut rasvattomia ja sokerittomia tuotteita. Olen jättänyt pullan ja perunan. Olen syönyt proteiinirahkani. Olen juossut satoja kilometrejä hokien joka askeleella ”jenkkakahvat”.

Raamattu huutaa viestiä: sinä olet kaunis! Itse asiassa koko Vanhassa testamentissa ei ole lainkaan sanaa ruma. Kerran, Joosefin tulkitessa faaraon unia, mainitaan pahan näköiset laihat lehmät, mutta ihmiset ovat aina jollakin tavalla kauniita, Jumalan kuvia, ja peilaavat Luojaa kukin omalla ainutlaatuisella tavallaan.

”Olen juossut satoja kilometrejä hokien joka askeleella ’jenkkakahvat’.” Jeesus oli sosiaalinen uudistaja, joka kapinoi ympäröiviä valta-asetelmia vastaan. Jeesus uskoi, että maailma voi muuttua. Kristinusko kutsuu vallankumoukseen sitä vastaan, mikä on muka normaalia. En usko, että enää koskaan voin nauttia Pätkiksestä hyvällä omallatunnolla, mutta ehkä tulevalla sukupolvella on siihen mahdol-

lisuus. Meidän tulee vain nousta kapinaan ei läskiä vaan läski-identiteettiä vastaan. Miten niin läski ei voi tankotanssia? Miten niin läski ei voi pelata rantalentopalloa bikineissä tai harrastaa uimahyppyä? Kyllä voi! Sinä kelpaat! Sinä pystyt! Juuri sellaisena kuin olet! Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Maksaja: Ehdokas

Vastuuta ja kokemusta. joukojaaskelainen.com

Vantaa

JOUKO JÄÄSKELÄINEN

Kansanedustaja, valt. tri

Henrik Wikströmiä kiinnostavat kutsumus ja nopeat autot.

Uusimaa

Veera Ruoho -varmasti asiallasi oikeuksiesi ja turvallisuutesi puolesta

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

· poliisi, kaupunginvaltuutettu, valtiotiet.yo · Kirkkovaltuutettu ja srk-neuvoston jäsen · Sosiaali-ja terveyslautakunta · Uudenmaan maakuntavaltuusto · 45 v, naimisissa pk-yrittäjän kanssa, yksi lapsi · olympiaurheilija, kriisinhallintatehtäviä mm. Sudanissa YK:n poliisikomentajana Kunnioitan ikäihmisiä ja haluan taata heille arvokkaan vanhuuden. Mainoksen maksoi Veera itse

Hyvää ikää! Kokenut vanhustyön osaaja Uudeltamaalta.

Haluan toimia hyvän ikääntymisen ja arvokkaan vanhuuden puolesta.

Maksaja: Pirkko Karjalainen

Pirkko Karjalainen YTL www.pirkkokarjalainen.fi

Äijä ja kristitty

364

i se heti ensi näkemältä tule mieleen, kun tapaa pastori Henrik Wikströmin, mutta hän sanoo olevansa ehdottomasti Isä Camillo -tyyppiä. – En ymmärrä joidenkin ammattikuntani edustajien nillitystä työajoista tai iltalisistä. Tätä työtä ei voi ajatella ay-liikkeenä. Kyllä tässä on aika pitkälle kysymys apostolisesta kutsumuksesta. Wikström työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän on Mikael Agricolan kirkolla toimivan Agricola-liikkeen toiminnanjohtaja. – Siellä voimme tehdä kirkon työtä tavallista vapaammin, kokeilla uutta ja olla vähän vanhasta organisaatiosta irti. Henrik Wikströmistä piti tulla autonasentaja. Tai ihan alun alkaen hän epäili, tuleeko hänestä mitään. – Jouduin pahoille teille ja alkoholi tuli kuvioihin mukaan. Koulu meni tosi huonosti. Wikström touhusi jo 13-vuotiaana kavereiden kanssa erilaisten kaksipyöräisten ja autojen parissa. – Menin sitten amikseen autopuolelle, mutta en jaksanut olla siellä. Vaihdoin töihin ja iltalukioon. Roikuin lukiossa vuosikausia. Jos on syrjäytyneen ihmisen psyyke, eihän sitä oikein missään viihdy. En ollut ilkeä, mutta olin epävarma. Vaikka Wikström liikkui resuisissa piireissä, salaa hän oli kulttuuri-ihminen. – Luin hirveästi, siis luin kirjallisuutta enkä vain Aku Ankkaa. Odotin myös

Hyvä Vantaalainen! Tiesitkö, että pääkaupunkiseudulle tavoitellaan hyvin voimakasta kasvua, jopa 700 000 uutta asukasta? Kasvun tavoittelu näkyy jo nyt Vantaan ja Espoon rahankäytössä. Investoinnit maksetaan palveluista leikkaamalla. Tämä ei ole järkevää. Meidän on aina huolehdittava nykyisten asukkaiden palveluista ennen kasvua.

Johannes Hirvaskoski Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja • Vantaa

aina Helsingin Sanomien Kuukausiliittteen ilmestymistä. – Olen aina ollut vähän sisällä ja vähän ulkona kaikissa kuvioissa, varmaan olen sellainen vieläkin. Wikströmin lapsuuden perheessä oli viisi lasta ja vanhemmilla vaikeaa keskenään. – Ei perheessämme ollut alkoholismia eikä mitään sellaista, varmaan vaan huono avioliitto ja rauhattomuutta. Koin kyllä olevani rakastettu. Silti Wikströmistä tuntui, ettei hän koskaan selviydy elämästä. – Kun ihminen kasvaa tietynlaisten vaikeuksien keskellä, niistä tulee osa itseä ja jossakin syvällä on perussärkynyt fiilis. Myrskyisän nuoruuden jälkeen Henrik Wikström koki herätyksen klassisella tavalla, kun isosisko oli puhunut hänelle Jeesuksesta. – Olin aina uskonut, että Jumala on olemassa, mutta en ollut miettinyt, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Yhden kesän olin Volvolla teollisuussiivoojana ja luin Raamattua aina, kun en ollut töissä. Sinä kesänä Wikströmin maailmankuva muuttui. – Jos ihminen ei ole saanut mistään otetta, ja sitten hän yhtäkkiä tajuaa, että taustalla on paljon suurempaa, eli Jumala, kyllä se muuttaa kaiken. Wikström otti Raamatun todesta ja alkoi rukoilla itselleen ammattia. Hän halusi lääkäriksi, mutta reitti ei auennut. – Ajattelin, että opiskelen ensin sairaanhoitajaksi ja jatkan lääkäriksi. Pyrin sairaanhoitajaksi tosi monta kertaa, mutta sain totaaliset hylsyt aina. Kerran Wikström oli ollut taas sairaanhoito-oppilaitoksen pääsykokeissa. Sieltä hän lähti suoraan mökille. Yöllä Wikström näki unen. – Unessa Jumala sanoi, että hän voi kyllä tehdä minusta lääkärin, mutta hän haluaa, että minusta tulee pappi. Sanoin unessa, että tehdään sitten niin. Wikström haki teologiseen tiedekun-

– Lihaa syöviä ja autoja rakastavia miehiä ei kirkon piireissä paljon näy, sanoo Henrik Wikström.

taan ja pääsi. Tapahtumat ennen pyrkimistä antoivat Wikströmin kutsumukselle erityisen vakavuuden. – En ole uskaltanut ajatella, että olisin itse valinnut työpaikkani. Tässä työssä ei olisi mitään järkeä, ellen uskoisi, että kysymys on isommasta missiosta kuin siitä, mikä on minulle tyydyttävin työpaikka. Syrjäytymisestä Wikström ajattelee, että toisille vain käy niin. – Ihmisille vain sattuu erilaisia juttuja riippuen siitä, miten heidän psyykeensä on rakentunut. – Ne, joilla ei ole kovin paljon unelmia ja toiveita, pystyvät kyllä keskinkertaiseen elämään, mutta eivät he onnellisia ole. Monet alistuvat ja vetävät varovasti elämänsä läpi. He haluavat Wikströmin mielestä vain selviytyä ja päästä kuivin jaloin pois täältä. – Monet toteuttavat vallitsevaa tulkin-

taa hyvästä elämästä ja pelkäävät, että joku pitää heitä hölmönä, jos he poikkeavat siitä. Kirkko ei nykyään Henrik Wikströmin mielestä oikein tiedä, mikä se on. Onko se valtion uskontoasioiden laitos vai oikeasti kristillinen kirkko? – Kirkkoa kiinnostaa luonnonsuojelu ja Earth Hour, mutta sitä ei kiinnosta, miten me voisimme olla ihmisinä vapaita ja voimakkaita. Se, että keskitytään liiaksi maailman sisäisiin todellisuuksiin, typistää Jumalan järkyttävän pieneksi. Wikströmin mielestä kirkon pitäisi auttaa ihmisiä tutustumaan ihmisyyden arvoitukseen ja siihen, mihin meidät on alun perin luotu ja mitä voisimme olla. – Ihmisille ei tule voimaa siitä, että kirkko alkaa järjestää miekkailukursseja tai autonkorjausiltoja, vaan siitä, että ihmisen paikka universumissa selittyisi Ju-

Kuka? Pastori Henrik Wikström, 42, työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Agricola-liikkeen toiminnanjohtaja. Asuu Vantaalla. Tytär ja poika.

Mitä? Kirjoittaa kirjaa Jeesuksesta. Vierailee Hämeenkylän kirkon Huilimessussa, jossa keskustelee aiheesta ”Äijä vai uskovainen?”.

Motto?

– Ei Jumala taivu brändien alle. Jeesus ja ihmiskunta hänen mukanaan ovat alkuvoimaisempia kuin mitä länsimaalaistuminen on niistä tehnyt. Ihmisessä on enemmän voimaa ja intohimoa kuin keskimääräinen ylemmän keskiluokan kristillisyys on. Jumalan olemassaoloa Wikström ei epäile, mutta päivittäin hän pohtii rakkautta. Että välittääkö Jeesus hänestä niin kuin hän itse välittää omista lapsistaan? – Raamatusta haluaisin omistaa juuri sen kohdan, jossa Hyvä Paimen lähtee etsimään sitä yhtä lammasta. Jokainen aikuinenkin haluaisi päästä takaisin kotiin. T

”1970-luvun autot takaisin.”

malasta ja Jumalan perusideoista käsin. Wikströmiä ärsyttää, että Jeesustakin brändätään. Jeesus on rock tai feministi tai milloin mitäkin.

Huilimessu su 26.4. klo 16 Hämeenkylän kirkossa. Äijä vai uskovainen? Keskustelemassa pastori Henrik Wikström ja opiskelija Lexa Lehonmaa. Musiikkivieraana rockmuusikko Esa Mark.

ROHKEA RAKENTAJA ANTERO LAUKKANEN Lue lupaukseni: www.anterolaukkanen.fi

Uusimaa

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Edustan sinua jos äänestät minua! Perinteisen avioliiton, lasten oikeuksien ja yhteisen hyvän puolesta

MIKA NIIKKO Kansanedustaja UUSIMAA

Liity suosittelijaksi www.mikaniikko.fi

Lapsen luontoretki kantaa Lapsena tehdyt metsäretket voivat rakentaa mielenmaiseman, joka säilyy rollaattori-ikään asti. Teksti Marko Leppänen kuva Hans Eiskonen

aksi tyttöä puikkelehtii oravan ketteryydellä jylhien kuusien varjostamassa purolaaksossa Sipoonkorvessa. Yhdeksän- ja viisivuotiaat siskokset Helena ja Emilia ovat saaneet haasteen: kuka löytää talven yli säästyneen pähkinän pähkinäpensaiden alta? Äiti Kristiina Turkki samoaa rauhassa taaempana, kun tytöt loikkivat puron kivillä ja kapuilevat kaatuneiden runkojen yli. Sitten pähkinä jo löytyykin. Tilanne on luontopedagogi Turkille tuttu. Hän työskentelee Helsingin Viikissä päiväkoti Sotkankodossa, joka noudattaa Suomen Ladun lanseeraamaa Luonnossa kotonaan -pedagogiikkaa. Lapsille se merkitsee montaa lähiluonnossa vietettyä päivää joka viikko, sääl-

lä kuin säällä. – Aikuiset mahdollistavat lapsille luontosuhteen syntymisen viemällä heidät luontoon. Se on valinta, jolla on kauaskantoisia myönteisiä vaikutuksia elämässä, Turkki sanoo. Monet kansainväliset tutkimukset tukevat Turkin näkemystä. Viherympäristö muun muassa vahvistaa immuunijärjestelmää, kehittää liikunnallisuutta ja motoriikkaa ja tyynnyttää ylivilkkautta. Lapsen mieli imee vaikutteita kuin talouspaperi mustetta. Siksi lapsena koetut metsähetket voivat rakentaa mielenmaiseman, joka tuntuu läheiseltä vielä rollaattoria lykkiessä. Asian kiteytti laulaja Ismo Alanko, joka totesi vuosia sitten Voima-lehden haastattelussa: – Se, että on lapsuuden kesät voinut viettää maalla ja saanut sieltä suuria luontokokemuk-

sia, kantaa varmaan läpi elämän. Sieltä on piirtynyt joitain asioita syvälle mieleen. Jopa alle kaksivuotiailla lapsilla voidaan tutkimusten mukaan havaita biofilia, geeneihin kirjoitettu veto luontoon. Suomennettuna kyse on synnynnäisestä luontorakkaudesta. Jos sitä ei ruokita sopivin virikkein, voi tilalle muodostua biofobia, pelko hallitsemattomalta näyttäytyvää viherympäristöä kohtaan. Herkin ikäkausi luontosuhteen muodostumiselle jatkuu ympäristökasvattajien mukaan noin yksitoistavuotiaaksi. Jos lapsi tai nuori on jäänyt luontovajeeseen, myöhemmin on vaikea synnyttää halua suojella

luontoa ja elää ekologisesti kestävällä tavalla. Pelkkiin television luontodokumentteihin ei parane nojata. Tuloksena voi olla asenne, että oikea luonto on jokin kaukainen eksoottinen juttu eikä se joka alkaa kotipihan takaa. Suomessa kansalaisen matka lähimpään metsään on keskimäärin 600 metriä. Edellisten sukupolvien tavoin lapsia ei kuitenkaan usein uskalleta laskea metsään, ei ainakaan omin päin. Tenavien reviirin supistumisen ja lasten eristämisen omiin turvamaailmoihin on havainnut muun muassa maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä. Hyvää tarkoittava holhoaminen voi vaikuttaa kielteisesti paitsi fyysiseen kehitykseen, myös lapsen ajatteluun, tunne-elämään ja sosiaalisuuteen. Harvalla lapsella on mahdollisuutta paikkaan Sotkankodon

kaltaisessa luontopäiväkodissa. Tästä ei tarvitse lannistua. Kun Turkin kuopus oli puolitoistavuotias, hän perusti kollegansa kanssa alle kouluikäisille tarkoitetun Metsänuppuskerhon. Se toteutti luontopäiväkodin ideaa kotihoidossa olevien lasten parissa. Lasten kanssa mentiin säännöllisesti metsään. Tämä elvytti Turkin mukaan myös uupuneita vanhempia. – Luontoon pääsee kun luontoon lähtee, hän rohkaisee. Mitä luonnossa sitten tarvitsee tehdä? Vastaus on, että ei mitään erityistä. – Tilaa on yllin kyllin, joten lapset asettuvat leikkeihinsä ja rauhoittuvat. Metsässä he saavat kokeilla rajojaan käyttämällä kehoaan monipuolisesti. Leikkikalut syntyvät mielikuvituksen tuotteina ja luonnon materiaaleista, Turkki sanoo. Turkki siteeraa ruotsalaista

”Metsässä leikkikalut syntyvät mielikuvituksen tuotteina ja luonnon materiaaleista.”

9 Kuinka vantaalainen?

aivotutkimusta, jonka mukaan luonnossa viiletys tukee lapsen kouluvalmiutta. – Lapsen itsetuntemus kehittyy, kun hän oppii uusia taitoja ja etsii rajojaan. Hän saa kokemuksen siitä, mitä osaa ja uskaltaa jo nyt ja mitä haluaa harjoitella lisää. Tuttu metsäpaikka johdattaa kuin itsestään kantamaan vastuuta luonnosta, Turkki huomauttaa. – Omaa leikkipaikkaa ei tee mieli roskata. Metsää voidaan siivota yhdessä. Kerätään roskia pussiin ja viedään ne pois. Eläimistä lapset ovat erityisen kiinnostuneita. Sotkankodossa suosittu leikki on rakentaa etanoille koteja ja huvipuistoja. Jymyjuttu kenelle lapselle tahansa on vierailu kotieläintilalle. Erään tutkimuksen mukaan alle kuusivuotiaiden unistakin valtaosa käsittelee eläimiä.

Saara Vuorjoki

kauas Aikuisen asenne luontoa kohtaan on lapsen vinkkelistä tärkeässä roolissa. Luonnossa viihtyminen ja kiinnostus siihen omaksutaan osittain roolimallina. – Lasten tekemiin luontohavaintoihin kannattaa suhtautua arvostavasti, Turkki neuvoo. – Silloin lapsi kokee, että hänen löytönsä tai kysymyksensä on huomionarvoinen. Yhdessä voidaan sitten pohtia ja tutkia lisää. Esikouluikäisten kanssa vastauksia voi etsiä kirjastakin. Usein on sanottu, että luonnon tunteminen lisää halua vaalia sitä. Tätä tarkoitti suuri maantieteilijä ja luonnonystävä, professori Reino Kalliola (1909–1982) sanoessaan, että ”kestävä rakkaus edellyttää aina kohteensa tuntemista”. Elämänmittainen suhde voi alkaa yhdestä närhen nokkimasta pähkinästä. 1

Aku Hakala, 50, oli puuhaamassa Myrtsin skeittihallia 50 %

25 %

25%

Heinolalainen

Amerikkalainen

Länsivantaalainen

Asuimme Hartolassa ja Lappeenrannassa ennen kuin muutimme Heinolaan. Olin teini-ikäinen, kun kuusihenkinen perheemme muutti sinne omakotitaloon. Opiskellessani sähköteknikoksi asuin viikot Helsingissä. Siviilipalveluksessa olin Konnunsuon vankilassa. Muutimme yhteen vaimoni kanssa mentyämme naimisiin. Heinolasta tiemme vei Itäkeskukseen, Hattulaan, Keuruulle, Kannelmäkeen ja Martinlaaksoon.

Vietimme Floridassa vuoden ja opiskelimme vaimoni kanssa englantia. Pari vuotta myöhemmin olimme vuoden Napervillen kaupungissa lähellä Chicagoa. Minulla on Yhdysvalloissa hyviä ystäviä. Siellä puhutaan ihmisistä positiivisesti ja uskalletaan kehua toisia.

Palattuamme Napervillestä vuonna 2000 aloimme rakentaa kotia Kivistöön. Neljästä lapsestamme kaksi nuorinta asuu vielä kotona. Nuoriso on tervetullutta meille, niin oli lapsuudenkodissanikin. Työskentelen linjasaneerausjohtajana. Vapaalla toimin Myyrmäen helluntaiseurakunnassa. Savusaunan lämmittäminen mökillä Sysmässä on henkireikä. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Joko kaikilla Vantaan koululaisilla on tabletit? Vantaa on hankkinut 16 200 tablettitietokonetta päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin ja virittänyt langattoman verkon niitä varten. Verkon kapasiteettia testattiin 8.4. Verkot tötterölle -tempauksessa, jossa vantaalaiset eskarilaisista ammattikoululaisiin olivat netissä yhtä aikaa. Miten testaus sujui, kehittämispäällikkö Paula Järnefelt?

– Se onnistui hyvin. Verkko on yleensä 50-prosenttisesti käytössä, nyt se oli 150-prosenttisesti. En tiedä, miten se on mahdollista, mutta näin minulle kerrottiin. Myös joitakin ongelmia havaittiin. Onko kaikilla Vantaan koululaisilla jo mahdollisuus käyttää tablettia?

– Tabletteja riittää suunnilleen joka toiselle oppilaalle. Jotkut koulut ovat päättäneet, että tietyt luokka-asteet saavat ne ensin. Lisäksi koulut ovat hankkineet omilla määrärahoillaan tabletteja. Joillakin oppilailla on myös omia laitteita. Saako tabletteja viedä kotiin?

– Kouluille on annettu vapaus päättää siitä, kuka tabletteja käyttää, miten ja missä, joten tilanne vaihtelee. Joissakin kouluissa tabletin saa viedä kotiin, kun on erillinen lupa.

Miten opettajat osaavat hyödyntää tablettien mahdollisuuksia opetuksessa?

– Sanoisin, että Vantaan opettajat ovat tässä Suomen pätevimpiä. Lukuvuoden aikana 2000 opettajaa on saanut asiaan koulutusta ja omat tabletit. Heidän lisäkseen joka alueella on verkkopedagogeja, jotka tarjoavat muille opettajille koulutusta ja voivat pitää kouluissa työpajoja vaikka videoiden tekemisestä. Vantaalla on tiukka taloustilanne ja paljon huonokuntoisia kouluja. Oliko tablettien hankinta mielestäsi kuitenkin kannattava panostus?

– Tällaisena aikana päättäjien on hyvä panostaa lapsiin ja nuoriin. Näin Vantaa voi erottautua positiivisesti ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Hanna Antila

Empatiakuilu syvenee Suomen hyvinvoivat ja huono-osaiset ovat yhä etäämmällä toisistaan. Teksti Elina Raunio kuva Jukka Granström

uho Saari puhuu huono-osaisuuden notkelmista. Hyvinvointisosiologian professori viittaa sanaparilla sekä laulusta tuttuun kielikuvaan että hyvinvoinnin epätasaiseen jakautumiseen. J. H. Erkko kirjoitti vuonna 1883 Kansalaislaulun: ”Olet maamme, armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa. Joka niemeen, notkohon saarelmaan, kodin tahtoisin nostattaa.” Juho Saari näkee laulussa yhteyden teemoihin, joita hän on tutkinut vuosia ja joista hän on julkaissut satoja tieteellisiä tekstejä. – Niemenkärkien komeista rantahuviloista on vaikea saada näköyhteyttä notkoihin, joissa vaatimattomammat asumukset nököttävät, Saari tiivistää.

Notkelmissa asuvilla hän tarkoittaa ihmisiä, joita ei koske pelkästään taloudellinen köyhyys, vaan myös elämän laadun heikkeneminen ja huono-osaisuuteen sopeutuminen. – Heillä sekä elintaso että elämänlaatu ovat keskivertoa matalammalla tasolla. Perhe, työ, harrastukset ja yhteiskunnalliseen elämään osallistuminen eivät ole heille itsestään selviä, helppoja tai edes mahdollisia asioita. Heitä on monta. Suomessa on 800 000 köyhää. – Tuota joukkoa koskee suhteellinen eriarvoisuus. Heidän tulonsa ja työllistymistilanteensa on keskivertoa matalammalla tasolla. Heistä pitkäaikaisköyhiä, siis viimesijaisen turvan eli erilaisten tukien piirissä olevia on noin 250 000. Vuositasolla noin sata tuhatta ihmistä kuuluu niin sanottuun leipäjono-

kansaan. Heistä noin 20 000 käy leipäjonossa jatkuvasti. Suomalaisen hyvinvoinnin kokonaiskuvaa Juho Saari tarkentaa kahdella kuviolla. Vielä 1960-luvulla väestöä saattoi kuvata pyramidilla, jonka leveällä pohjalla oli suuri joukko heikommin toimeen tulevia ja huipulla oli kapea eliitin kärki. – Nyt kuvio on venynyt kärjellään seisovaksi salmiakiksi. Kaikkein ylinnä on edelleen pieni eliitti, keskellä kohtuullisesti toimeentulevat ja salmiakin alaosassa yhä enemmän yhä heikommin pärjääviä. – Lisäksi sosiaalinen etäisyys kasvaa. Salmiakin ylä- ja alapäissä, huipulla ja pohjalla eletään täysin erilaisia elämiä. Kosketuspintaa ja ymmärrystä ääripäiden välillä on yhä vähemmän, Saari selittää. Elämänpiirien etääntyminen aiheuttaa konkreettisen hyvinvointikuilun lisäksi arvojen kovenemista. Huonoina taloudellisina aikoina kiristyy myös kilpailu ihmisten välillä.

– Empatiakuilu syvenee. Me arvioimme työttömät ja köyhät ei-kunniallisiksi ihmisryhmiksi. Raitistuisivat! Reipastuisivat! Menisivät töihin! Hankkisivat harrastuksia, ystäviä ja elämänkumppanin! Kaukaa on vaikea ymmärtää, miten huono-osaisuuden sosiaalipsykologiset lainalaisuudet toimivat. Ihmisen eläessä niukkuudessa suurin osa hänen energiastaan kuluu elämäntilanteessa pärjäämiseen. Työelämän, palvelujen ja sosiaalisen elämän ulkopuolella ihmisen resilienssi eli kimmoisuus heikkenee. Sosiologian professori kuvaa tilannetta esimerkillä nyrkkeilijästä. – Kun tarpeeksi monta kertaa ottaa iskun päähänsä, putoaa lopulta kanveesiin. Vaarallisin vaihe on adaptaatio eli sopeutuminen. Tämä omaan tilanteeseensa tyytyminen kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta sen kääntöpuolena on usein negatiivinen asenne elämään ja omiin mahdollisuuksiin.

– Ihminen alkaa itsekin uskoa, että työelämällä ei ole hänelle mitään hyvää tarjottavaa, että kouluttautuminen ei kannata ja että yksinkin pärjää, Juho Saari sanoo. Huono-osaisuuden notkelmien ymmärtäminen on erityisen tärkeää päättäjille. Juho Saari on mukana arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsumassa Köyhyysryhmässä, joka evästää tulevaa hallitusta tuoreella raportillaan. Usean kymmenen, laajasti eri elämänalueita edustavan asiantuntijan joukossa on Saaren mukaan saatu aikaan vahva eettinen opas, jossa on selkeitä toimenpide-ehdotuksia. Keinovalikoiman kärjessä on työllisyyden kasvattaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen ja siihen liittyvien maksujen alentaminen ovat myös olennaisia asioita. Viimesijaisen turvan eli erilaisten etuuksien tarkistamisella todellisten kustannusten ta-

• • •

Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pidetään huolta lapsista, nuorista ja vanhuksista Työn tekeminen ja yrittäminen kannattavaksi

Maksaja: Mia Laiho

MIA LAIHO - lääkäri, äiti

306

kotona

ssä öi

tasa-a rvo in

äämättä pelk

koulutett u

kaikenikäinen

rauhassa

sivistyn yt

ter

ja eli oj

eläint en su

monikielinen

tkalla ma

ä täj äs

sesti yksin vuokralla asuvat. Heitä on ikääntyvässä väestössä yhä enemmän. – Valtion rahoittamaa vuokra-asuntotuotantoa kasvattamalla ja lisäämällä näin kilpailua asuntomarkkinoilla saatai-

ehdokas.vasemmisto.fi/pirkkokotila facebook.com/pirkkokotilapoliitikko twitter.com/pirkko_kotila pirkko.kotila@verkkotie.fi Vaalilehti: issuu.com/pirkkokotila/docs/voimme

171

51-vuotias toimittaja, VTM, Vantaan kaupunginhall. jäsen Vasemmistonaisten vpj

Asumisen kalleus onkin yksi suurista huono-osaisuuden notkoja erityisesti pääkaupunkiseudulla aiheuttavista tekijöistä. Juho Saaren mukaan köyhyyteen liukumisen vaarassa ovat erityi-

siin asuntojen vuokrahintoja alas. Myös mahdollisuuksia erilaiseen yhteisölliseen asumiseen olisi syytä lisätä. Tuleva hallituskausi on huono-osaisuuden vähentämisen kannalta tärkeä. Sekä asenteita että toimenpiteitä vauhdittaa parhaiten elpyvä talous. – Ylijäämäinen valtiontalous on köyhän paras ystävä, sosiologi Saari tiivistää. 1 Eduskuntavaalit su 19.4.

www.piplia.fi

■

SIUNAUSTA KULJEN KANSSASI -RIIPUS

”Kun ottaa tarpeeksi monta kertaa iskun päähänsä, putoaa lopulta kanveesiin.” tava. Asumistuen nostamiseen monet meistä tutkijoista suhtautuvat sen sijaan epäilevästi. Siinä piilee vaara, että vuokranantajat nostavat vuokria samassa suhteessa kuin asumistuki nousee, Saari huomauttaa.

ana uk

energ ian sä

PIRKKO KOTILA

ONNEA JA solle on Juho Saaren mukaan myös kiire. – Etuuksien taso oli 1990-luvun puolivälin laman aikaan sekä suhteellisesti että absoluuttisesti parempi kuin nyt. Toimeentuloturvaa on parannet-

Suom ess a

OIKEUS OLLA

solid aar in

Sosiologian professori Juho Saari on ollut mukana lukuisissa suomalaista vähäosaisuutta tutkivissa projekteissa.

puolesta on l l pa

ies tai kolmatta sukup n, m uol ine ta na

ma a

vap aa

feministi

olem as s

www.mialaiho.net

Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. ■

49 €

NIMIPAINATUSRAAMATTU

Tutustu laajaan raamattuvalikoimaan nettikaupassamme ja tilaa painatus ajoissa! KEVÄT HERÄÄ -MUKI

voimasanoja

Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin. ■ 26 €

PIPLiA. t ™ Suomen Pipliaseura |

myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

| www.pipliakauppa.fi

Viestejä kuol Kuolemanrajakokemuksessa i hminen ei koe olevansa unessa vaan terävöityneessä tilassa. Teksti Ulla-Maija Vilmi kuva Hans Eiskonen

onet kuolemanvaarassa olleet tai vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta henkiin selvinneet kertovat erikoisista kokemuksista. Populaarikirjallisuudessa heidän kertomuksiaan saatetaan pitää taivaskokemuksina tai sensaatiomaisina todisteina taivaan olemassaolosta. Useinkaan kertomusten taustoista tai todenperäisyydestä ei tiedetä muuta kuin se, mitä ihmiset itse ovat kertoneet. Kuolemanrajakokemuksia on kuitenkin viime vuosikymmeninä selvitelty myös tieteellisesti. Tutkimusta tehdään etenkin Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa.

Uskonnonfilosofi Leo Näreaho on paneutunut tutkimuksiin ja esittelee tärkeimpien antia teoksessaan Kuolemanrajakokemukset. Tutkimuksesta tulkintoihin (Kirjapaja 2015). Alkajaisiksi Näreaho sanoo, ettei lähesty aihettaan uskonnollisista lähtökohdista. Heti perään hän kuitenkin lisää, että kuolemanrajakokemuksilla ja uskonnoilla saattaa olla yhtymäkohtia. – Jos kristinuskon ydin on Jumalan rakkaus, niin sama viesti löytyy myös syvistä kuolemanrajakokemuksista. Viestissä ei ole mitään ristiriitaa suurten uskontojen ydinopetusten kanssa. Kun tutkitaan sairaalassa hoidettuja potilaita, voidaan käyttää muutakin aineistoa kuin heidän omia kertomuksiaan. Silloin tiedetään esimerkiksi, miten potilasta hoidettiin ja mitä tapah-

tui sinä aikana, kun hän oli koomassa tai tajuton. Näreahon mukaan sydänpysähdystilanteet kuvaavat yleisemminkin kuolemanprosessia. – Sydänpysähdyksestä selvinneistä 10–25 prosenttia on kertonut jälkeenpäin kuolemanrajakokemuksistaan. On mahdollista, että kokemuksia on vielä useammilla. Jotkut unohtavat kokemuksen nopeasti, tai se ei ole jäänyt muistiin aivohäiriöiden takia. Lääkitys on voinut sekoittaa kokemisen. Jotkut eivät myöskään halua kertoa kokemuksestaan, ehkä siksi, että kokemus on ollut kielteinen. Näreaho kertoo, että joillakin elvytetyillä on muistijälkiä ajalta, jolloin heillä ei olisi pitänyt olla tietoista toimintaa. Ihmisen fysiologiaan ja kuolemaan liittyy paljon sellaista, mitä ei vielä tunneta.

– Toisaalta tiedetään, että kaikki kuolemanrajakokemuksistaan kertoneet eivät todellisuudessa ole olleet fyysisesti lähellä kuolemaa. Kokemuksen voi laukaista myös uskomus, että on lähellä kuolemaa. Gallup-tutkimuksen perusteella on päätelty, että kuolemanrajakokemuksia on noin 5 prosentilla väestöstä. Joissakin tutkimuksissa on viitteitä siitä, että kuolemanrajakokemuksia on vähän enemmän niillä, jotka eivät ennestään tiedä ilmiöstä sekä alle 60-vuotiailla enemmän kuin heitä vanhemmilla. – On mahdollista, että kokemuksia on yhtä paljon kaiken ikäisillä. Nuoremmat vain muistavat paremmin ja ovat halukkaampia kertomaan niistä, Näreaho pohtii. Ihmisten kokemuksilla kuoleman rajalta on monia piirteitä. Tutkijoiden syvinä pitämissä kokemuksissa ylitetään raja ja mennään toiseen todellisuuteen. Ihminen ei koe näkevänsä unta, vaan hän kokee olevansa terävöityneessä tilassa, joka on todellisempi ja selkeämpi kuin arki- ja aistitodellisuus on.

– Kokemukseen voi liittyä ruumiista irtaantumiskokemus ja siihen liittyen tietoisuus tai jopa näkökuva siitä, mitä leikkaussalissa tai onnettomuuspäivänä tapahtui. Tai ihminen voi kuulla, miten lääkäri tai joku toinen toteaa hänet kuolleeksi, Näreaho kertoo. Usein kokemuksessa on tunneli tai jokin muu symbolinen raja, joka ylitetään. Matkalla ihminen saattaa tavata kuolleita ystäviä tai omaisia, jopa sellaisia, joita hän ei ole koskaan ennen tavannut. Kokemukseen kuuluu valoa, joka hahmottuu joko utumaisempana ja jopa valo-olentona. Usein kokemukseen kuuluu myös ehdoitta hyväksyvä ja rakastava Jumala. – Ajankokemus voi muuttua niin, että ajanjaksot ja jopa aikakaudet koetaan sisäkkäisinä ja päällekkäisinä. Kokemukseen voi kuulua kertaus ja arvio menneestä elämästä. Siihen ei sisälly tuomiota, vaan se on jonkinlainen virheistä oppimisen prosessi, jossa omaa elämää käydään läpi toisen näkökulmasta. – Nykyihmisten kokemukset poikkeavat suuresti keskiaikaisten ihmisten kokemuksista. Sil-

”Ruumiista irtaantumiskokemukseen voi liittyä jopa näkökuva siitä, mitä leikkaussalissa tapahtui.”

leman rajalta loin kokemukset olivat vahvasti synti- ja syyllisyysteeman värittämiä. Kuoleva kohtasi huomattavan usein demoneita ja vieraili kiirastulessa tai helvetin porteilla. Monesti kokemuksessa näytetään raja ja joku kertoo, että ihminen voi päättää, jatkaako

Kaikki rajakokemukset eivät ole miellyttäviä, eivät edes lapsilla. On arvioitu, että kaikista kuolemanrajakokemuksista jopa joka neljäs saattaa olla ahdistava. – Yksi tulkinta on, että epämiellyttävä kokemus on epätäydellinen rajakokemus. Ratkaisevaa kokemistavassa on, antautuuko ihminen kuolemankriisin

todeksi. Parhaiten kuolemanrajakokemuksesta todistavat sen seuraukset. – Kuolemanrajakokemuksella on suuri merkitys kokijalleen. Se laajentaa hänen tietoisuuttaan, muuttaa hänen arvojaan ja uudistaa häntä henkisesti ja hengellisesti. Universaalin rakkauden kokemus muuttaa hänen

”Syvistä kuolemanrajakokemuksista löytyy viesti Jumalan rakkaudesta.” eteenpäin vai palaako elämään. – Vaikka kokemukset ovat aika lailla samanlaisia eri kulttuureissa, joitakin erojakin on. Esimerkiksi intialaisissa kertomuksissa päätöksen paluusta tekee kuoleman jumala, ei ihminen itse niin kuin yksilökeskeisissä länsimaissa, Näreaho kertoo. Rajakokemuksia voi olla parivuotiailla lapsillakin. Lasten kokemusten erityispiirre on, että niissä esiintyy usein enkeleitä.

synnyttämälle kokemukselle vai kamppaileeko hän sitä vastaan. Uskomukset eivät vaikuta kokemusten yleisyyteen: kuolemanrajakokemuksia on niin uskovilla kuin ateisteillakin. Sen sijaan kokemusten laatu ja piirteet ja se, miten ihminen kertoo niistä, liittyy hänen ihmisja maailmankuvaansa. Se, että ihminen on vakuuttunut kokemuksestaan, ei Näreahon mukaan vielä osoita sitä

suhdettaan myös toisiin ihmisiin. Rajakokemuksensa seurauksena suomalainen lääkäri Matti Kiviluoto on kertonut sairastuneensa rakkaustautiin, joka kohdistuu kaikkiin ja kaikkeen. – Miellyttävä kuolemanrajakokemus vie myös kuolemanpelon. Ihmisen itsensä lisäksi sillä on usein merkitystä myös niille, joille hän kertoo kokemuksestaan, Näreaho sanoo.

Eri alojen tutkijat ovat olleet kiinnostuneita myös etsimään selityksiä kuolemanrajakokemuksille ja vastauksia kysymyksiin, miksi niitä koetaan ja miksi ei. Psykologinen selitys voi yksinkertaisimmillaan olla, että kuolemanrajakokemus on puolustusreaktio kuolemanpelkoa vastaan. – On myös mietitty yksilöpsykologisia, ihmisen persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä. Monet rajakokijat ovat sitä mieltä, että he ovat jo lapsena aistineet herkästi ei-fyysistä todellisuutta. Itse ajattelen, että psykologiset tekijät voivat toimia kokemuksen laukaisijana. Näreahon mielestä psykologisia selityksiä on tarpeen täydentää esimerkiksi ihmisen aivo- ja hermotoimintaa koskevilla tutkimuksilla. Lisäksi on otettava huomioon paranormaalit ja transsendenttiset näkökulmat ja teoriat. – En usko, että materialistiset teoriat voivat selittää tietoisuuden syntyä ja sen erityislaatua. Rajakokemukset voivat hyvinkin olla kuvauksia ei-materiaalisesta, ihmisen fyysisen kuoleman jälkeisestä todellisuudes-

ta, niin kuin rajakokijat väittävät, Näreaho arvioi. Paradoksaalisena Näreaho pitää sitä, että nykyaikaisen modernin materialistis-tieteellisen hoitokulttuurin ansiosta yhä useampi ihminen selviää kuoleman rajalta takaisin elämään ja näin ollen myös kertomaan siihen liittyvistä kokemuksistaan. – Kuolemanrajakokemukset ovat nykyajan ihmisten mystisiä kokemuksia. On mielenkiintoista, että kirkon edustajat eivät juurikaan puhu niistä. Näyttää siltä kuin oltaisiin valmiimpia tutkimaan keskiajan mystikoita kuin nykyihmisten kokemuksia. Näreahon mukaan mystiseen hengelliseen kokemukseen kuuluu eri perinteissä tavallisesti kaksi asiaa: kokemus ykseydestä Jumalan tai jumaluuden kanssa ja se, että kokemus vaikuttaa myönteisesti kokijan ja hänen läheistensä elämään. – Mystisiä kokemuksia voi tietenkin olla ilman kuolemanrajatilannetta, mutta usein rajakokija muuttuu vallankumouksellisesti. T

Taivaspaikka Pyhäpäivä

19.4.

Hyvän paimenen sunnuntaina kirkoissa puhutaan Jumalan huolenpidosta.

”Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröivät minut kaikkina elämäni päivinä.” (Psalmi 23:6)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Mooses Etiopialainen Mooses Etiopialainen syntyi vuonna 332. Hän oli orja ja maantierosvo ennen ryhtymistään munkiksi. Lisänimensä ”Etiopialainen” ja ”Musta” hän sai synnyinseutunsa ja ihonvärinsä perusteella erotukseksi muista samannimisistä munkeista. Mooseksesta tuli myöhemmin pappi ja hän oli yksi tärkeimmistä Egyptin erämaassa vaikuttaneista hengellisistä ohjaajista. Hän kärsi 75-vuotiaana marttyyrikuoleman barbaarien hyökkäyksessä.

Älä tuhlaa energiaasi toisten vikoihin Se, joka ymmärtää oman rikkinäisyytensä, ei kovin helposti tuomitse muita. Mooses Etiopialaisella oli melkoinen menneisyys. Hän oli ollut hallintovirkamiehen kotiorja, mutta hänet oli lähetty matkoihinsa uppiniskaisuuden vuoksi ja ilmeisesti myös siksi, että hänellä oli taipumusta varastamiseen. Myöhemmin hän johti maantierosvojen joukkoa. Moosesta kerrotaan etsityn myös syytettynä murhasta. Sitä, mikä sai hänet muuttamaan elämänsä suunnan ja ryhtymään munkiksi, ei tiedetä. Opiskeluaika munkiksi ei ollut Moosekselle helppo. Hän sai kohdata ennakkoluuloja menneisyytensä ja ilmeisesti myös tumman ihonvärinsä takia. Jotkut munkeista kohtelivat häntä halveksuvasti ja sanoivat: ”Miksi tämä musta mies on tullut joukkoomme?” Kun Mooses kuuli, mitä hänestä sanottiin, hän oli hiljaa. Kun häneltä myöhemmin kysyttiin, oliko hän pahoittanut mielensä, Mooses vastasi: ”Minua murehdutti, mutta pysyin vaiti.” Mooses joutui ennakkoluulojen kohteeksi

myös silloin, kun hänet vihittiin papiksi. Arkkipiispa totesi papin valkeaan viittaan puetulle Moosekselle: ”Katso, nyt sinä olet kokonaan valkoinen.” Mooses vastasi hänelle: ”Isä, se on totta ulkonaisesti, mutta entä hänen mielestään, joka näkee sisäpuolen.” Veljelleen, joka pyysi neuvoa elämäänsä, Mooses sanoi: ”Mene, istu kammioosi ja kammiosi opettaa sinulle kaiken.” Hänen opetuksissaan toistuu yksi perusajatus: Munkin täytyy vapautua muiden mielipiteistä ja toiveista, eikä hänen pidä koskaan tuomita lähimmäistään millään tavalla. Mooseksen mukaan sen, joka näkee oman elämänsä viat, ei tarvitse huolehtia toisten vioista. Tylyn humoristiseen tyyliinsä hän ilmaisi asian myös näin: ”Jos jollakulla on omassa talossaan ruumis, hänen on hullua lähteä itkemään naapurinsa kuolemaa.” Mooseksen ajattelun takana on syvä solidaarisuus. Hänen laillaan voi puhua vain opettaja, joka tuntee omat haavansa ja vikansa ja tietää, mikä hinta anteeksiannos-

Myötätuntoharjoitus • Jeesus oli myötätunnon mestari. Hengitä syvään ja lausu mielessäsi hänen nimensä. Pyydä, että hän muistaisi sinua. • Jatka rauhallista hengitystä ja ajattele sinulle läheistä ihmistä. Pyydä, että Jeesus muistaisi häntä. • Laajenna harjoitusta ajattelemalla ystävääsi, työtoveriasi tai naapuriasi. Ajattele myös jotakuta, josta et pidä. Pyydä Jeesusta muistamaan heitä kaikkia. • Joka kerta, kun lausut Jeesuksen nimen, anna hänen myötätuntonsa vaikuttaa sinussa.

ta ja armosta on maksettu – ja miten vaikeaa sen vastaanottaminen on. Myötätunnon oppiminen on pitkä tie. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta kuolevaisuudestaan ja sielunsa ja sydämensä rikkinäisyydestä, sitä vähemmän hänellä on tarvetta tuomita muita. Mooseksen myötätunnosta kertoo liikuttava tarina. Muuan veli oli jäänyt kiinni nimeämättömästä rikkeestä. Tapauksen johdosta oli kutsuttu koolle munkkien neuvosto, johon Mooseskin kuului. Mooses kuitenkin kieltäytyi tulemasta, jolloin häntä mentiin hakemaan. Vastahankaisesti hän lähti kokoukseen, mutta otti mukaansa vuotavan ruukun, jonka täytti vedellä. Kun toiset näkivät hänen tulevan paikalle vuotavan astian kanssa, he kysyivät, mistä oli kysymys. Mooses vastasi: ”Syntini vuotavat takanani niin, etten näe niitä, ja silti olen tänään tullut tuomitsemaan toisen erheitä.” Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 16.–30.4.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhemuskari pe 17.4. ja 24.4. klo

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Vekarakirkko su 19.4. klo 15–17. Toiminnallinen jumalanpalvelus koko perheelle. Alussa jaamme tehtävät ja toteutamme messun yhdessä tekemisen meiningillä. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Tähtisäde-kuoromuskarilaiset. Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15. Kuunloiste-lapsikuoro ke 22.4. ja ke 29.4. (kevään viimeinen) klo 15– 15.45. Itä-Hakkilan koulu. Perhekerho to 23.4. klo 9. Muualla Uusi Aurinkotanssi-kuoro aloittaa ke 8.4. klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoululla (pikkukoulu). 10–14-vuotiaille. Lisätietoja Riikka Jäntti p. 050 533 0756. Keikkapankista apua ikäihmisille. Kaipaisitko saattajaa lääkärikäynnille tai seuraa pankkireissulle? Haluaisitko lähteä kävelylle, mutta kävelykaveri puuttuu? Odottaako taulu kiinnittäjää tai palohälytin pariston vaihtajaa? Keikkapankin vapaaehtoiset voivat olla satunnaisena apuna. Puhelinpäivystys tiistaisin klo 13– 15 p. 050 309 8775. Voit myös jättää soittopyynnön kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan. seurakunta@evl.fi. Perheiden retki ti 9.6. klo 9.30– 16.45 Vivamon Lastenkylään. Vivamossa lounas klo 11. Lastenkylässä ohjelmaa: Mummolaa, seikkailua, soittimen tekoa, tanssipajaa, lehden toimitusta, näyttelemistä, nukketeatteria ja puutarhan hoitoa. Hinta 25 e / aikuinen ja 10 e / 3–12-vuotiaat. Tarkoitettu Hakunilan seurakunnan alueen lapsiperheille. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 26.5. mennessä p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Kerro montako osallistujaa ja mahdolliset allergiat ja tarvittaessa varaa paikka rattaille. Lisätiedot Birgitta Tasavuorelta, p. 050 523 4051. Kastettu Sandra Josefiina Bugallo Rivas, Inari Minea Jauhiainen, Vivian Sofia Alexandra Kuivalainen, Milla Ilona Sallinen, Roope Mikael Salonen, Leona Emilie Simula, Elias Miska Daniel Soldan. Avioliittoon kuulutettu Miika Kai Johannes Heinonen ja Hanna Maria Hihnala. Hautaan siunattu Olga Mirjam Ikävalko 83 v, Pentti Ilmari Perälä 74 v, Sirpa Tuulikki Koljonen 61 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seura-

kunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 19.4. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Messussa siunataan kesän isoset ja apparit. Messun jälkeen on kahvitilaisuus ja isokoulutodistusten jako. Isosten ja appareiden perheet ja kaverit ovat tervetulleita mukaan. Hämeenkylä-messu su 19.4. klo 17. Saarnaaja seurakuntamme entinen pastori Marja Mäkilä. Hämeenkylä-messun kuoro ja Hannu Lehtikangas. Teetarjoilu. Kirkko auki! ti 21.4. klo 18–20.30. Kirkon tilojen ovet ovat auki rentoa yhdessäoloa varten. Voit jutella iltapalan ääressä, pelailla lautapelejä tai laulaa yhteislauluhetkessä. Lapsille omaa ohjelmaa. Lopuksi hiljennymme iltahartaudessa. Miesten kirjallisuuspiiri ti 21.4. klo 18. Kirjana Pentti Haanpään Noitaympyrä. Taidesunnuntain messu su 26.4. klo 10. Jukka Nevala, Marianna Saartio-Itkonen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Taidesunnuntaina esitellään Apostolin kyydissä -työskentelyn tuloksia. Näemme Apostolien tekoihin liittyviä näytelmiä ja taidetta. Huilimessu su 26.4. klo 16. Äijä vai uskovainen? Teemasta keskustelemassa Agricola-liikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström ja opiskelija Lexa Lehonmaa. Musavieraana pähkinärinteeläinen rockmuusikko Esa Mark. Mahdollisuus lastenhoitoon. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Muksukirkko ke 29.4. klo 9.30. Kauniita hedelmiä. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Koko perheen vapputapahtuma to 30.4. klo 15–18 kirkon pihamaalla. Sateen sattuessa toimintaa on sisätiloissa. Myynnissä munkkeja, simaa ja perunasalaattia myös kotiin vietäväksi sekä vohveleita ja makkaraa. Pop-up-Café Pähkinä tarjoilee kahvia ja herkkuja. Lapsille vappupäähineiden askartelua, Nukketeatterikeskus Poiju: Musta Kana (nuortentilassa) ja asfalttipiirustusta. Taimienvaihtotori. Nuorten vappupirskeet to 30.4. klo 17–20.

Hommissa

Kirkkoherra Hannu Pöntinen ”Pidän liikuntatapahtumia liikuttavan hyvänä keinona hankkia rahaa Yhteisvastuukeräykseen. Osallistumalla tapahtumaan voi tehdä hyvää kaksinkertaisesti: liikunta tekee hyvää itselle ja samalla tekee hyvää toiselle osallistumismaksun kautta. Ihminen on fyysinen, henkinen ja hengellinen kokonaisuus. Ihminen voi hyvin, kun kaikki puolet muistetaan ja niitä hoidetaan. Tänä keväänä Vantaankosken seurakunta järjestää Kirkon lenkin vappua edeltävänä lauantaina ja Yhteisvastuugolfin toukokuun viimeisenä maanantaina. Molempiin tapahtumiin voi osallistua kuka tahansa. Olen haastanut Kirkon lenkille muun muassa piispoja, kaupunginjohtajan ja vapaaehtoisia. Myös kaikki Vantaan seurakuntien työntekijät on haastettu. Toivottavasti muutkin innostuvat haastamaan työtovereitaan ja tuttujaan. Mikään ei estä hankkimasta sponsoria tukemaan liikkumistaan osallistumismaksua suuremmalla summalla. Kirkon lenkki on kaksi kilometriä. Kahden tunnin aikana sen voi kiertää niin monta kertaa kuin haluaa tai edetä vaikkapa vain 500 metrin päässä olevalle huoltopisteelle. Tyyli on vapaa. Liikkua voi vaikka lastenvaunujen kanssa tai sauvakävellen.” Ulla-Maija Vilmi

Kirkon lenkki la 25.4. klo 12–14 Myyrmäen kirkolla. Osallistumismaksu 20 e / 10 e alle 18-vuotiailta. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy t-paita, soppa ja huolto. Käteismaksu paikan päällä.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho perjantaisin klo 9–11. Pe 17.4. ehtoollishetki klo 9.30–10. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu su 19.4. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Riikka Jäntti ja Kultaisen Iän Laulajat Leena Sinisalon johdolla. Matalan kynnyksen maanantai 20.4. Hartaushetki klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Lähetyksen rukousryhmä ti 21.4. klo 12–13.30. Johanna Korhonen. Seniorikerho ti 21.4. klo 13–14.30. Kultaisen Iän Laulajat vierailee. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään porukassa sukkia ja lapasia koululaisille. Langat saa kirkolta. Puuro- ja kahvilapäivä kevään viimeisen kerran ke 29.4. klo 10–14. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Virkistyspäivä la 25.4. klo 10–13 ikäihmisille, omaistaan hoitaville ja entisille omaishoitajille. Tule virkistäytymään taiteen merkeissä. Aiempaa kokemusta taiteilusta ei tarvita. Omaishoitajat voivat halutessaan ottaa hoidettavansa mukaan. Ohjaajina Saana Sarkkila ja Arja Tolska ja kuvataideterapeutti Marjukka Irni. Hinta 5 e sis. päivän ohjelman, tarvikkeet ja kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset viimeistään ma 20.4. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Haksin oma messu su 26.4. klo 12. Tervetuloa messuun, jonka toimittavat pääosin vapaaehtoiset seurakuntalaisemme. Haluaisitko sinä tehdä jotain? Vielä on tilaa. Tarvitsemme mm. tervetulleiksi toivottajia, virsikirjojen jakajia tai kerro, mitä haluaisit tehdä. Ota yhteys pastori Harri Nurmiseen, p. 050 354 7648. Messun jälkeen kirkkokahvit, lähetysarpajaiset ja lähetysmyyjäiset. Kohtaamispaikka su 26.4. klo 17– 19. Mukana rovasti Pekka Jokiranta, Harri Nurminen. Housebändinä nuorten Poikkipuut. Aiheena: Mitä ovat lopunajat? Matalan kynnyksen maanantai 27.4. Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Omaishoitajien olohuone ma 27.4. klo 15–16.30. Saara Huhanantti vierailee. Lähetyspiiri ma 27.4. klo 18.30 Tapio ja Marja Karvonen vierailevat. Virsivartti ke 29.4. klo 12.30–13.

10–10.30. Riikka Jäntti. 24.4. Kevätjuhla. Aamupäivän rukoushetket pe 17.4. ja 24.4. klo 10.30. Puuroperjantai 17.4. ja 24.4. klo 11– 12. Ilmainen puurolounas. Perhekahvila pe 17.4. ja 24.4. klo 9–11. Messu su 19.4. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Vivace-kuoron nuoret laulamassa. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 19.4. klo 10. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. Lähetyspiiri to 23.4. klo 18 Tuula Sysimies vierailee. Messu su 26.4. klo 10. Sari Kokkonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit. Ryhmä yksinhuoltajille to 7.5., 21.5. ja 4.6 klo 17–18.30. Seniorikerho ti 28.4. klo 13–14.30. Levyraati.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Café Pähkinä ke 22.4. klo 15–17. Tarjoilujen teemana vappu. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila. Nettikerho ikäihmisille ke 29.4. klo 14–16. Ostokset netissä. Kirjallisuuspiiri ma 4.5 klo 12. Kirjana Mika Waltarin Felix onnellinen. Muualla Kesäretki perheille ti 28.7. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Hinta aikuisilta 30 euroa ja lapsilta (3–12-vuotiaat) 25 euroa. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy bussikuljetus, lounas, Vivamon esittely ja Palava pensas -teatteriesitys. Retkellä on mahdollisuus uimiseen. Ilmoittaudu 8.5. mennessä Jarna Leinolle, jarna.leino@evl.fi. Diakonian kevätretki ma 25.5. Paraisille, Kemiöön ja Korppooseen. Retken aikana tutustumme Korppoon vanhaan kirkkoon ja saaristomaisemiin. Lähtö n. klo 8 ja paluu klo 20 mennessä. Hinta 30 euroa sisältää bussikuljetuksen ja lounaan. Il-

Tehdään messu Hakunilan kirkossa järjestetään messu, joka toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä saarnan, synnintunnustuksen, rukoukset ja laulut. He myös lukevat raamatuntekstit ja keräävät kolehdin. Haluaisitko sinä tehdä jotain? Messuun tarvitaan esimerkiksi tervetulleeksi toivottajia ja virsikirjojen jakajia. Kerro, mitä haluaisit tehdä ja ota yhteys pastori Harri Nurmiseen p. 050 354 7648. Messun jälkeen on kirkkokahvit ja lähetysarpajaiset.

Seurakunnissa tapahtuu 16.–30.4.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

moittaudu 5.5. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kastettu Kaarle William Majuri, Veeti Mikko Tuomas Vuoristo, Inka Ilona Sippola. Avioliittoon kuulutettu Hanna Katriina Rantala ja Tarmo Tapani Ropponen. KORSON SEURAKUNTA

Syksyinen ruskavaellus erämaaisien kanssa 4.9.-12.9.2015

Vantaan seurakuntien telttavaellus Saariselän hiljaisilla alueilla ja Itäkairassa Oppaina eräopas Simo Ellilä ja pastori Lauri Maarala. Hinta 480 e sis. matkat juna-bussi,vaellusmuonat, opastuksen. Lisätiedot tarja.korpela@evl.fi 050-3888501 ilm. viim. 31.5. retriitit.vantaa@evl.fi

Kaipaatko hiljentymistä ja syksyisen luonnon rauhaa?

Hiljaisuuden retriitti 18.-20.9.2015 TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖLLE

Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Lisätiedot pasotri Markku Elo 050 3568144 markkku.elo@evl.fi & www.vantaanseurakunnat.fi ilm. sähköisesti: retriitit.vantaa@evl.fi

PSYKOTERAPIAAN? Masennusta? Ahdistusta? Kriisejä? Traumoja? Pelkoja? Pakko-oireita? Unettomuutta? Riippuvuuksia? Muita työ- ja opiskelukykyyn tai sosiaalisen elämään vaikuttavia ongelmia?

Varaa aika psykoterapeutille

Toimipisteet Tapiontori 1 Espoo Malmin kauppatie 8 b Helsinki Tullikatu 6 Tampere

Varaa vastaanottoaika www.vastaamo.fi 044 4141 000, tuki@vastaamo.fi Psykoterapeuttien päivystys 0600 555 444 2,40 €/min + pvm/mpm

Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys on ti ja to klo 10–12. p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vanhemman väen piiri to 16.4., 23.4. ja 30.4. klo 13 seurakuntasalissa. 16.4. Riitta-Maija Palmusaari ja Uudenmaan muistineuvoja Heli Ridanpää. 23.4. Hartaus ja ohjelma, Sanna Heikurinen. 30.4. Kanttoreiden vappuaaton kevätkonsertti ja kahvit. Pyhät Pyyhältäjät to 16.4. ja 23.4. klo 16.30 lähtö kirkon parkkipaikalta. Tule mukaan hölkkäporukkaan kohottamaan kuntoa. Lenkeille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa hölkkäkokemusta, vaan voit lähteä haastamaan itseäsi. Lenkin pituus n. 6 km. Naisten saunailta to 16.4. ja 30.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 17.4. ja 24.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Toinen todellisuus -yhteisvastuukonsertti pe 17.4. klo 19 kirkossa. Teoksia säveltäjiltä P. Jalkanen, J. S. Bach, M. Whittall, L. Boccherini ja L. Fuchs. Esiintymässä: Salli Vilkanen, huilu, Viivi Hakkarainen, viulu, Katariina Almgren, viulu, Laura Lamminmäki, alttoviulu, Iiris Tötterström, sello, Laura Linkola, kantele, Julia Tamminen, cembalo, Vuokko Lahtinen, johto ja alttoviulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lastentarvikekirppis la 18.4. klo 10–12. Kirppiskahvilan tuotot Yhteisvastuukeräykseen. Messu su 19.4. klo 10. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Saarnaamassa Samuli Korkalainen. Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat. Pyhäkoulu su 19.4. ja 26.4. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Valon messu su 19.4. klo 17. Riikka Wikström, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi ja Tero Fleminch. Perhekerho ma 20.4. ja 27.4. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 20.4. ja 27.4. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamis ma 20.4. ja 27.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. 27.4. Sauna. English through Bible ma 20.4. ja 27.4. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetys ke 22.4. ja 29.4. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokailua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10. Lähetyspiiri ke 22.4. ja 29.4. klo 13 kirkon kokoustila. Arki-illan ehtoollinen ke 22.4. ja 29.4. klo 18. 22.4. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. 29.4. Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Iltarukousryhmä ke 22.4. ja 29.4. klo 18.40 kappelissa. Päivikki Telenius. Miesten saunailta to 23.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 26.4. klo 10. Vesa Ruoko-

nen, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi ja Vuokko Lahtinen, alttoviulu. Kirkkokahvit. Kulttuurit kohtaavat Korson kirkolla la 25.4. klo 10. Rania Nassar El Hihin ja Rania Choukairin johdolla opimme yhdessä valmistamaan pitaleipää, viininlehtikääryleitä ja baba ganoush -munakoisotahnaa ja aterioimme päivän päätteeksi. Osallistumismaksu 5 e. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten raamis su 26.4. klo 14. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.4., 23.4. ja 30.4. klo 9 –11.30. Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 17.4. klo 17.30–20.30. Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 21.4. ja 28.4. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ti 21.4. klo 13. Leena Lehto ja Riikka Wikström. Muualla

Kylväjä-piiri su 26.4. klo 15. Reijo ja Raili Savolaisella, os. Kotkansiipi 2 B 38. Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat kodin pienaskareissa esim. huonekalujen siirtämisessä tai kokoamisessa, kattolampun tai palovaroittimen pariston vaihtamisessa, kohtuullisissa kevään pihatöissä yms. Apu on maksutonta. Lisätietoja ja tilaukset: diakoni Eija Kiilunen 050 599 9068 tai eija.kiilunen@evl.fi.

Kastettu Otso Ilmari Tolonen, Samuel Vesa Olavi Järvinen. Hautaan siunattu Harri Antti Tikka 59 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, joka toinen ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys päivystysaikoina p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11. Omat eväät mukaan. Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma jumalanpalvelus. Messu su 19.4. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Lasten lammaskirkko su 19.4. klo 15. Pappi Laura Leverin, leikittäjä Terhi Kiiskinen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja Joel Raiskio, kontrabasso. Kirkkomehut. Salaisuuksien laatikko -periodipyhäkoulu maanantaisin klo 17.30. Salaisuuksien laatikosta paljastuu joka viikko uusi raamatunkertomus. Käymme niitä läpi toiminnallisten hartauksien avulla. Yläovi auki aikuisille maanantaisin

klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti E-ovesta. Keväinen saunailta naisille ti 21.4. klo 17. Tervetuloa saunomaan talven kuonat pois. Tarjolla pientä hemmottelua ja naposteltavaa. Isoskoulutus Isko 2 ti 21.4. klo 19. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18. Torstain keskustelu- ja raamattupiiri 23.4. klo 13. L10T -koulutus 24.–26.4. pe klo 18.30–20.30, la klo 10–16.30 ja su klo 10–14. Luukkaan 10. lukuun perustuva koulutus. Tule saamaan intoa ja voimaa kristityn arkielämään. Kouluttajana Mikko Matikainen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen irma. liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459. Kouluikäisten raamattukerho su 26.4. klo 10 messun aikana. Messu su 26.4. klo 10. Laura Maria Latikka, Mikko Matikainen, Sirkku-Liisa Niemi. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri ma 27.4. klo 18.30. Perehdytään seuraavan pyhän teksteihin. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Pöytälaatikkokynäilijät torstaisin klo 13. Kaiva kirjoittamasi runot, tarinat, laulut pöytälaatikostasi ja tule jakamaan ne kanssamme. Ohjaaja Tarja Suhonen. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä torstaisin klo 17. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 16.4. klo 17.30. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11. Seniorikahvila ma 20.4. klo 13. Vapaaehtoinen pullamaksu. Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 20.4. klo 18. Kaksikielinen piiri, jossa keskustellaan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers. If needed, we divide into two groups. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ti 21.4. klo 18. Savityöpiiri keskiviikkoisin klo 12. Naiset 50+ keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Ruokakerho ke 22.4. klo 17. Teemme pakistanilaisen keittiön ruokaa. Hinta 2–5 e / henkilö. Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30. Kipuryhmä ti 28.4. klo 15. Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Yhteiskristillinen rukouspäivä la 18.4. klo 14 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Vieraina Kari ja Irja Kokkonen Varkaudesta. Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Puutarhapiiri ti 21.4. retkellä Helsingin kaupungin puutarhassa. Kokoontuminen pääsisäänkäynnin luona klo 12. Lähetyksen kotipiiri ke 22.4. klo 17.30 Foiben takkatilassa, Sairaalakatu 7. Mukana pastori Seppo Suokunnas. Hartaushetki to 23.4. klo 14.30 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Kastettu Sean Mikael Louis Lapila, Minea

Heikki Heikurinen

Seurakunnissa tapahtuu 16.–30.4.

Vieraana Jani Laukkanen

Nanna Helaakoski kastoi Onni Koivusen Kastepäivässä 2013. Vierellä vanhemmat Kiti Häkkinen ja Simo Koivunen.

Avaimet käteen -kaste Kiinasta adoptoitu Onni Koivunen kastettiin viisivuotiaana huolellisen pohdinnan jälkeen. Saako toiselta puolelta maailmaa adoptoidun lapsen kastaa? Tätä kysymystä pohdittiin Häkkinen-Koivusen perheessä puolitoista vuotta sitten. Kesällä 2013 perheeseen tuli lähes viisivuotias Onni, joka on syntynyt Kiinassa. – Kastamisen oikeutuksesta keskustellaan adoptiopiireissä paljon, koska etenkin isommalla lapsella on jo olemassa jonkinlainen elämänkatsomus. Lisäksi vastikään uuteen maahan ja perheeseen tullut lapsi saa muutenkin aikamoista kulttuurista shokkihoitoa, Onnin äiti Kiti Häkkinen arvioi. Onnin vanhemmat kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, mutta eivät juuri olleet osallistuneet seurakunnan toimintaan ennen Onnin tuloa. – Kaste tuntui kuitenkin hyvältä tavalta juhlia perhe- ja lähiyhteisön jäseneksi liittymistä. Kastekaavan siunaamisosuus, johon kummit ja isovanhemmat saivat osallistua, vielä vahvisti ryhmääntuloriittiä, Häkkinen kertoo. Onni kastettiin pääkaupunkiseudun seurakuntien järjestämässä Kastepäivässä lokakuussa 2013. Paikkana oli Kampin kappeli Helsingissä. Häkkinen-Koivusen perheen tärkeimpiä arvoja ovat suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen. ”Tee toisille se, minkä haluaisit itsellesi tehtävän” on Häkkisen mielestä hyvä perusohjenuora. – Moni pohtii varmaan, haluaako kasteen kautta sitoutua kirkkoon, jos ei kuitenkaan sitoudu kaikkiin sen edustamiin asioihin. Meille kaste ei mer-

Mea Matilda Oikarinen, Nooa Valtteri Petrelius, Onni Ukko Antero Haikarainen, Malina Iisa Sarafina Holopainen. Avioliittoon kuulutettu Ari Matti Tapio Hellén ja Jaana Irene Turunen. Hautaan siunattu Aino Amalia Huuskonen 95 v, Kirsti Ruuth Heinonen 90 v, Aune Sanelma Kottonen 87 v, Selma Alina Räsänen 85 v, Aune Anna-Liisa Kuusisto 83 v, Airi Tuulikki Suikkanen 75 v, Seppo Kalervo Klemola 56 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook:

kinnyt sitä, että lapsen pitäisi katsoa kaikkea kristillisen vakaumuksen läpi. Se on hänelle elinympäristö ja yksi vaihtoehto muiden joukossa. Häkkinen pitää monenlaisiin yhteisöihin kuulumista hyvänä asiana. – Myötämielisyyden erilaisia uskontoja kohtaan pitää kasvaa jo pienenä, ja siihen täytyy kasvattaa tietoisesti. Supermanien ja Spidermanien rinnalle mahtuu kyllä yksi Jeesus-niminenkin supersankari, hän uskoo. Onni sai nimensä jo silloin, kun vanhemmat hakivat hänelle suomalaista viisumia Kiinassa. Kastejuhlaa vietettiin nelisen kuukautta pojan Suomeen tulon jälkeen. – Erityinen Kastepäivä tuntui juuri meidän perheen näköiseltä tavalta järjestää kastetilaisuus. Idea oli mielenkiintoinen: kun kastettavia on monta ja vierasporukoita samoin, koolle tulee epätodennäköinen joukko ihmisiä, Kiti Häkkinen sanoo. Onnin kanssa samaan aikaan kastettiin kuusi muuta lasta. He olivat eri-ikäisiä ja erilaisista kulttuuritaustoista. Tilaisuus ylitti Kiti Häkkisen odotukset: se oli lämmin ja yhteisöllinen. – Se oli avaimet käteen -kaste. Seurakunta tarjosi vierasjoukolle kakkukahvit läheisessä hotellissa, ja saimme valokuviakin muistoksi, hän kiittää. Laura Pörsti

Kastepäivä su 26.4. klo 14–16 Korson kirkossa ja Myyrmäen kirkossa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Korson kirkko, sanna.heikurinen@evl.fi, p. 050 599 8971 ja Myyrmäen kirkko, maari.santala@evl.fi, p. 050 347 6045. www.kastepaiva.fi.

Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 19.4. klo 12. Maria Koukkari, Jyrki Kaukanen, Iina Katila. Messu su 26.4. klo 12. Heikki Leppä, Maria Koukkari, Terje Kukk. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentien puolelta. Vaalipäivän vuoksi su 19.4. messu

järjestetään poikkeuksellisesti Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Messu su 26.4. klo 10. Päivi Helén, Janne Silvast, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Seurakuntien talo

Unikkotie 5

Hanna-piiri to 16.4. ja 30.4. klo 9–12

Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10. Maalauspiiri to 16.4. ja 23.4. klo 14 rippikoululuokassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Työvälineinä akvarellit ja pastelliliidut. Seurakunta tarjoaa tarvittaessa maalaustarvikkeet. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 593 9214. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 16.4. ja 23.4. ja 30.4. klo 18 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta.

Taiteilija Josef N. Yeisaf Miten sinusta tuli taiteilija? – Nuoruudessani opiskelin matematiikkaa Bagdadin yliopistossa kotimaassani Irakissa. Sitten opetin matematiikkaa. Yhdentoista vuoden jälkeen tulin siihen tulokseen, että olen parempi kalligrafi ja muusikko kuin matematiikan opettaja. – Olen harjoitellut kalligrafiaa 7-vuotiaasta. Opiskeluaikoina olin mukana bändissä. Soitin kitaraa ja lauloin. Arabialainen musiikki tuntuu kiinnostavan suomalaisia. Soitan myös amerikkalaista, brittiläistä, italialaista ja espanjalaista musiikkia. Mitä kalligrafia on? – Kalligrafia on kaunokirjoitustaidetta. Esimerkiksi sana leijona voidaan kirjoittaa 50 eri tavalla. Kirjoituksesta selviää myös, minkä kokoinen leijona on ja missä se elää. Arabialainen kalligrafia on tärkeää islamille, sillä Koraania kuuluu kopioida käsin. Mitä islam merkitsee sinulle? – Tunnen sekä Koraania että Raamattua. Olisi hyvä, jos kaikki tuntisivat eri uskontoja ja kulttuureita. Haluan kertoa, että arabialainen kulttuuri on muutakin kuin islamia, kuten satuja Aladdinin taikalampusta ja lentävästä matosta – minä kyllä tulin Suomeen lentokoneella. Milloin tulit Suomeen? – Olen asunut vuosikymmeniä Afrikan maissa ja muualla, yhteensä 17 maassa. Tulin Suomeen viisi vuotta sitten. Asuin ensin Mikkelissä ja Jyväskylässä ja nyt Helsingissä. Suomi on ihana maa, varsinkin kesällä. Ulla-Maija Vilmi

Josef N. Yeisaf esiintyy ke 22.4. klo 13–14 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Kalligrafiaa, arabialaista kulttuuria ja musiikkia.

Perhekerho pe 17.4. ja 24.4. klo

9.30–11 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 18.4. ja 25.4. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Sansan medialähetyspiiri ma 20.4. klo 18.30 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta. Perhepäivä ti 21.4. ja 28.4. klo 9.30– 12 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 21.4. ja 28.4. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 21.4. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Rukouspiiri ti 21.4. ja 28.4. klo 19

Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.Aamurukouspiiri ke 22.4. ja 29.4. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 28.4. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Vierailija Tuula Sysimies kertoo diakoniatyöstä Etiopiassa. Olotila

Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila. fi. Facebook: Olotila. Laulupiiri pe 17.4. klo 15.30. Iina Katila. Messu su 19.4. klo 10. Toni Fagerholm, Päivi Helén, Samppa Laakso. Paluumuuttajien piiri su 19.4. klo

Seurakunnissa tapahtuu 16.–30.4.

Jani Laukkanen

Perhepäivä ja Suomen Kuoro-opis-

Laura ja Vesa Huttunen vihittiin avioliittoon lyhyen kaavan mukaan.

ton muskari pe 17.4. ja 24.4. klo 9.30– 14. Pyhäkoulu su 19.4. klo 11. Kerho isille ja lapsille ti 21.4. klo 17.30–19. Pyhäkoulu su 26.4. klo 11. Pyhäkoulun päätöskerta. Pyhäkoulu jää kesätauolle. Kerho isille ja lapsille ti 28.4. klo 17.30–19. Kartanonkosken kerhohuoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Pyhäkoulu su 19.4. klo 11. Kansanlähetyspiiri to 23.4. klo 18. Perhekerho pe 17.4. ja 24.4. klo 9.30– 14. Perhekerho pe 24.4. klo 9.30–11. Pyhäkoulu su 26.4. klo 11. Pyhäkoulun päätöskerta. Pyhäkoulut jäävät kesätauolle. Rukouspiiri su 26.4. klo 18.30. Pakkalan seurakuntatila

Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 21.4. ja 28.4. klo 8–11. Ristipuron kerhohuoneisto

Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Perhekerho ma 20.4. ja 27.4. klo 9.30–11. Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 20.4. ja 27.4. klo 13.30. Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 22.4. klo 14. Naisten rukouspiiri pe 24.4. klo 18.

Salahäät Seutulassa Huttusten häät olivat pienet, stressittömät ja ikimuistoiset. Kun Laura ja Vesa Huttunen päättivät mennä naimisiin vuonna 2008, he miettivät tarkkaan, millaisin menoin. – Jos olisimme pitäneet perinteiset häät kahden suvun ja ystävien kanssa, häät olisivat paisuneet. Emme osanneet karsia vieraslistaa, ja päädyimme tasapuoliseen kohteluun. Päätimme, että emme puhu häistä etukäteen, emmekä kutsu ketään, he kertovat. Silti oli selvää, että Huttuset halusivat mennä naimisiin kirkossa. Parista muustakin asiasta haluttiin pitää kiinni, nimittäin hääpuvusta ja hääautosta. – Teetin hääpuvun. Kun löytää sopivan tekijän, se ei ole juuri sen kalliimpaa kuin puvun vuokraaminen, kertoo Laura, joka oli keksinyt myös tulevan vihkipaikan. – Olin käynyt laulamassa joululauluja Seutulan kappelissa. Se on pieni, idyllinen, tunnelmallinen ja kodikas. On kuin maalla olisi, hän listaa. Kun pari meni sopimaan vihkimisestä kirkkoherranvirastoon, papiksi valikoitui ensimmäinen vastaantulija. – Vihkiminen hoidettiin lyhyen kaavan mukaan. Kanttori soitti uruilla sisääntulomusiikin ja häävirren, Vesa muistelee. Häät pysyivät salaisuutena. Niistä tiesivät vihkiparin lisäksi vain kaaso ja bestman. Heistä tuli myös vihkimisen todistajat, ja myös valokuvaaja ja autonkuljettaja. Sen sijaan vihkiauto, jolla sulhanen aikoi yllättää morsiamen, melkein paljastui ennen aikojaan. Vesa oli jättänyt auton jonnekin lähipark15. FM Mirja Kemppinen kertoo Inkerin eeppisestä runoudesta. Omalla äänellä -kuoron harjoituk-

set ti 21.4. klo 18. Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 22.4. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Tutustu kalligrafiaan, arabialaiseen

kulttuuriin ja musiikkiin ke 22.4. klo 13. Vierailijana Josef N. Yeisaf.

kipaikalle ja unohtanut avaimet oveen. – Joku valistunut kansalainen oli huomannut avaimet ja ottanut rekisteritunnuksen perusteella selvää omistajasta. Kun hän sitten soitti ovikelloamme ja puhui keltaisesta volkkarista, ei Laura tiennyt asiasta mitään. Hän soitti minulle töihin, ja asia selvisi. Yllätykseksi jäi sentään se, että kyseessä oli vuoden 1972 kupla. Sillä sopi huristella maalaismaisemien halki ja vanhaa Porvoontietä pitkin kohti hääyöpaikkaa. Välillä maisemista nautittiin piknikillä, kuohuviinin ja pienen suolaisen kanssa. – Häämme olivat spesiaalit ja stressittömät, ikimuistoiset, Laura ja Vesa Huttunen sanovat. Vihkipappi on myöhemmin saatu kastamaan kaksi kolmesta perheen lapsesta. Lasten kastetilaisuudet on nekin pidetty Seutulan kappelissa. Ulla-Maija Vilmi

Naimisiin 1.5.15 • Seutulan kappelissa Vantaalla voi vappupäivänä 1.5.2015 viettää kirkkohäät helposti ja yksilöllisesti ilman suuria ennakkovalmisteluja. • Tapahtumassa voi pyytää siunauksen myös esimerkiksi maistraatissa solmitulle avioliitolle. • Paikalla ovat pappi, kanttori ja tarvittaessa todistajat, mutta omatkin häävieraat voi tuoda. • Vihkiaikoja on tarjolla puolen tunnin välein klo 11–16.30. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Vantaankosken seurakunnan päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Vihkiaika varataan etukäteen. • Ilmoittaudu viimeistään 24.4. Samaan päivään mennessä tulee pyytää todistus avioliiton esteettömyyden tutkinnasta omasta kotiseurakunnasta tai seurakuntien keskusrekisteristä.

Laulupiiri pe 24.4. klo 15.30. Samp-

pa Laakso.

Arki-illan ehtoollinen ke 29.4. klo

18. Maria Koukkari, Hannamaria Yliraudanoja, Terje Kukk. Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käytöstä huhti-toukokuussa ma–pe klo 12–15. Eila Neuvosen öljyvärimaalauksia esillä 24.4. saakka.

Nuorten sarjakuvanäyttely Gaijin

esillä 27.4.–25.5.

Ilolan seurakuntatalo

Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 16.4. ja 23.4. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Tammiston kerhohuoneisto

Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 21.4. ja 28.4. klo 17.30. Ylästön seurakuntatalo

Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 16.4. ja 23.4. ja 30.4. klo 9.30–11. Arki-illan pyhäkoulu ke 29.4. klo 18. Pyhäkoulun päätöskerta. Pyhäkoulut jäävät kesätauolle. Muualla Luontoretki su 26.4. klo 16 Pyhän

Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen Pyhän Laurin kirkon edessä. Retkellä mukana Markku Aalto-Setälä ja pastori Jaakko Hyttinen. Retki soveltuu kaikenikäisille. Diakoniaretki Holmaan ti 26.5. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 9.30, paluu n. klo 17.30. Hintaan 10 e / hlö sisältyvät bussimatkat, lounas, kahvit, grillimakkara, retkiohjelma. Ulkoilua, saunomista, liikuntaa, pelejä, askartelua, yhteislaulua, ohjattua keskustelua ja makkaran paistoa. Ilmoittautumiset 21.4. mennessä diakoniapäivystyksessä (ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs.) tai Kirkon Ruokailussa (tiistaisin klo 12, Unikkotie 5 C, 2. krs.). Retkimaksu 10 e maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Paluumuuttajien kevätretki ti 26.5. Velskolaan Espooseen. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä (Asematie 12) klo 8.30, paluu n. klo 16.15. Ulkoilua, leikkimielistä kisailua, yhteislaulua ja kevätkirkko. Hinta 13 euroa sisältää matkat, kahvit, lounaan ja ohjelman. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä Päivi Helén p. 050 572 2666 tai paluumuuttajien piirissä kulkevaan listaan. Jos tulet Velskolaan (Vääräjärventie 2, Espoo) omalla kyydillä, ilmoittaudu Liilia Reelolle p. 050 341 5097. Retken hinta sama omin kyydein tuleville. Perheleiri lapsiperheille 28.–30.7. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Yhdessäoloa koko perheelle, ohjelmaa myös lapsille ja aikuisille erikseen. Ilmoittautumiset 13.5. saakka, ensikertalaiset etusijalla. Leirimaksu 70 e / aikuinen, 30 e / lapsi, 2. lapsi 25 e, 3. lapsi 20 e jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi. Kesäretki lapsiperheille la 6.6. Kun-

gsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin myymälään Porvooseen. Lähtö Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) klo 10 ja paluu n. klo 16. Mahdollisuus osallistua kärryajelulle hevosen tai traktorin kyydissä. Retkimaksu 15 e / aikuinen ja 5 e / lapsi sisältää eväät. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat ja osallistutteko kärryajeluun (sisältyy hintaan). Ruskaretki Ylläkselle 7.–12.9. Ensisijaisesti henkilöille, jotka ovat oikeutettuja Hyvinvointilomat ry:n tukemaan lomaan. Tuetun loman hinta 250 euroa sis. bussimatkat, ateriat matkalla, majoituksen täysihoidolla hotelli Ylläsrinteessä ja ohjelman. Luvassa retkiä, ohjelmallista yhdessäoloa, lomailua. Retki on päihteetön. Hyvinvointilomat ry:n lomahakemuskaavakkeita saa Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastosta (Unikkotie 5 B) ja Itä-Vantaan A-klinikalta (Kielotie 20 C, 2. krs.). Lisätietoja ja ilmoittautuminen 23.5. mennessä Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai Itä-Vantaan A-klinikka p. 09 8392 3415. Kodinhuoltoapua nikkaristeilta. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin vanhuksille tai liikuntarajoitteisille. Esimerkiksi taulujen kiinnittämiseen seinälle, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta. Lisätietoja: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi. Kastettu

Eetu Kaarlo Tapani Kukkula, Reino Harri Samuel Ketola, Taikatalvi Ulpu Helen Myllylä, Lenni Lauri Mikael Leppänen, Alvar Heikki Olavi Heiska, Lyyti Aurelia Sandholm, Elias Daniel Turtiainen, Ellen Signe Andersson, Siiri Sofia Huttunen, Ida Ruusu Hannele Rask, Jimi Onni Sampo Peltonen, Venla Oona Emilia Peltonen, Leo Eino Eevertti Lindgren, Niklas Evald Karjalainen, Alvari Veikko Eerik Kontteli, Roosa Olivia Pääkkö, Luna Sofia Isabella Lehtinen. Hautaan siunattu

Kerttu Maria Hakanen 94 v, Helga Johanna Savinen 91 v, Aarre Armas Niinimäki 83 v, Aune Marjatta Palmu 82 v, Veikko Olavi Sarkkinen 75 v, Eeva Elisabeth Hautaniemi 91 v, Marika Pöyry 2 päivää. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Perheraamis to 16.4. klo 10.30–11.45. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Seurakunnissa tapahtuu 16.–30.4.

Miesten piiri to 16.4. klo 18.30–20

takkahuone. Hannu Pöntinen: Uskon runoja. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Keskipäivän rukoushetki perjantaisin klo 12–12.15 St. Martinin kappeli. Messu ja Pipliaseuran kirkkopyhä su 19.4. klo 10. Saarna Anne Huopanen, liturgia Mark Saba, kanttori Ritva Holma. Puhallinorkesteri Louhen klarinettiyhtye. Messun jälkeen lähetystilaisuus, jossa pastori Anne Huoponen Suomen Pipliaseurasta kertoo raamattutyöstä Intiassa. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4. Yhteisvastuukonsertti su 19.4. klo 19. Vantaan Naislaulajat, johtajana Ari Pärnänen, säestäjänä Kari Jerkku, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 21.4. klo 18–19.30 takkahuone. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Raamattupiiri ke 22.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Parisuhdepäivystys ke 22.4. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta. Laulupaja ke 22.4. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. ”Pääsiäisen riemu”. Lukiodiplomikonsertti ke 22.4. klo 19. Vaskivuoren lukio. Kirkon lenkki la 25.4. klo 12–14. Liikuntatapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 2 km:n lenkkiä voi jokainen osallistuja kiertää itselleen sopivan määrän juosten tai kävellen. Osallistumismaksu 20 e aikuista ja 10 e alle 18-vuotiailta. Hintaan sis. t-paita, soppa ja huolto. Alle 12-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Käteismaksu paikan päällä. Konsertti: If music be the food of love – Rakkauden barokkia la 25.4. klo 16. Vantaan musiikkiopiston lauluopiskelijat esittävät barokin ohjelmistoa. Laura Vihreäpuu, cembalo, Carolina Edström, sello, ja Satu Parkkonen, nokkahuilu. Messu su 26.4. klo 10. Antti Isopahkala, Maari Santala, Kari Jerkku. Kamarikonsertti su 26.4. klo 18.15. Petri Päivärinne, viulu, ja Tuomas Mali, piano. Mozartin, Tsaikovskin ja Franckin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 27.4. klo 17.30–19. Raamattu-lähetysilta ke 29.4. klo

18–19.30 pieni srk-sali. Apostolien teot 17, Seppo Palonen. Perheraamis to 30.4. klo 10.30– 11.45. Kesäcafé-vapaaehtoiseksi? Myyrmäen kirkolla toimii jälleen Kesäcafé 3.6.–29.7. klo 12–14. Haluaisitko tulla vapaaehtoistehtäviin kahvilaan? Voit olla mukana toiminnassa sinulle sopivina ajankohtina. Ilm. ja tied. Auli Kekoni, p. 050 300 7634, auli.kekoni@evl.fi. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Yhteislaulua su 19.4. klo 16. Laulamme yhdessä kirjoista ”Hengellisiä lauluja ja virsiä” ja ”Laula kaikki maa”. Laulattajana Kari Jerkku. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Messu su 26.4. klo 12. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen. Rukouspiiri ti 28.4. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 28.4. klo 18.30–20 srk-sali. Miesten saunailta ke 29.4. klo 18.30– 21. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Musiikkiopiston konsertti to 23.4. klo 19. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille. Seniorikerho to 16.4. klo 13–14.30. Iloa ryhmästä, nuorisotyönohjaajat. Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20. Vauvakirkko su 19.4. klo 15. Maari Santala, Ritva Holma. Vantaanlaakson päiväkerho ja iltapäiväkerho. Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Toivon tuulet su 19.4. klo 17. Pastori Marko Mattila. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 20.4. klo 18.30–20. Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiail-

le. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu. Lähetyspiiri ti 21.4. klo 18.30– 20 srk-sali. Matleena Pinola kertoo naisten elämästä muuttuvassa Taiwanissa. Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Hautaan siunattu Laimi Maria Ojaniemi 89 v, Viljo Toivo Matias Huhtala 87 v, Terttu Tellervo Manninen 85 v, Alpo Taito Ensio Makkonen 85 v, Reijo Antero Rantalainen 84 v, Kaarina Siviä Ahonen 70 v, Seppo Tapio Rahikainen 44 v, Joonas Heikki Valtteri Pyöriä 11 v.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 29.4. klo 19–21.

Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. Ingen diakonimottagning to 30.4. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 28.4. klo 17.30–19. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11. Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 27.4. klo 10.30.

Vanda svenska församling

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 19.4. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. Högmässa sö 26.4. kl. 10. K. Andersson, I. Hokkanen. S:t Lars kapell Prostgårdsgränden 3 Dopdag sö 26.4. Vi erbjuder doptider kl. 13–15 för odöpta barn och unga under 15 år. Församlingen bjuder på dopkaffe och kaka. Anmälningar senast ti 21.4. till pastorskansliet tfn 09 830 6262.

Kastettu Sofia Ella Amanda Tarkiainen, Viivi Alina Pollari, Vera Kristina Toivanen, Eino Mikael Kojonen, Max Johannes Koivula, Joanna Aino Elina Nerelli, Noel Anthony Alton, Soreia Oolberg, Sara Juulia Talvio, Emilia Vieno Amanda Lindroos, Jiri Tuukka Tapani Lehtonen, Evelina Alisa Sotamaa, Ella Annina Vuorio, Elisa Iida Susanna Laukkanen, Stella Taimi Sofia Lakkala, Emma Aino Emilia Westerberg, Joona Oiva Juhani Grönthal, Noah Francis Sunabacka, Kira Maria Ilona Silén.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500

Avioliittoon kuulutettu Kimmo Ensio Hintikainen ja Marica Mikaela Både.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 20.4. och 27.4. kl. 9.30–12.

v meoimaa s sun sust nun a ta isin

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets samlas to 30.4. kl. 13. Kantor Anders Ekberg medverkar. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 19.4. Missionskväll ons 29.4. kl. 18. K. Andersson. Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 22.4. kl. 18.

Andra utrymmen ViAnda-kören övar ons 22.4. och 29.4. kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2. Allsång ons 22.4. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström och Anders Ekberg. Dagsläger för barn i förskolan och årskurs 1–6 ordnas: 1.–5.6., 8.–12.6. och 15.–18.6. kl. 8.30–16.30 på Helsinggård, Konungsvägen 2. Priset är 60 euro / vecka. 3.–7.8. kl. 9–15 håller

vi drama- och konstklubb i Bagarstugan, Kurirvägen 1. Priset för klubben är 50 euro. Anmälan senast 19.4. Anmälningsblankett finns på www.vandasvenskaforsamling.fi. Vårutfärd för barnfamiljer ons 20.5. till husdjursparken i Orimattila. Start kl. 9.45 från Martinristi församlingscentrum, Bredängsvägen 2 och kl. 10 från Dickursby kyrka, Stationsvägen 12. Församlingen står för busstransport, inträdesavgifter och lunch. Anmälningar senast 29.4. alexandra.blomqvist@evl.fi eller tfn 050 566 8266.

Döpta

Elliot Daniel Gylling, Erik Mikael Valkonen, Alex Nemo Henrik Rissanen, Matias Aaron Bergström. Döda

Svea Ingeborg Nyqvist 92 år, Gunnar Åke Flinck 68 år. Vammaistyö Lemin retki to 14.5. Tarkoitettu nä-

kövammaisille, kuuroille ja huonokuuloisille. Lähtö klo 6 Myyrmäen kirkolta, Uomatie 1 ja klo 6.15 Tikkurilan kirkolta, Asematie 12. Messu klo 10 Lemin kirkossa. Ruokailu klo 12 Lemin kotiseutuyhdistyksen museossa. Tarjolla Lemin säräateria. Yhteistä ohjelmaa Lemin kirkkoherran Lea Karhisen kanssa. Hinta 30 euroa sisältää matkat ja ruokailun sekä aamun ja iltapäivän sämpyläkahvit. Paluu klo 18 Tikkurilan kirkolle ja klo 18.15 Myyrmäen kirkolle. Ilmoittautumiset 23.4. mennessä Tiina Gröhnille ti, ke, to klo 9–11, p. 09 830 6264 tai tiina.grohn@evl.fi. Viittomakielisille Lähetysaskartelupiiri ma 20.4. ja

27.4. klo 12–15 Hermannin diakoniatalossa, 1. krs:n ryhmähuone, Hämeentie 73, Helsinki. Ohjaajana Helene Rissanen. Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 21.4. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Viittomakielinen perhekerho pe

24.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Pulmatilanteet lasten kanssa, perhetyöntekijä Tuuli Parsons. Lastenhoito. Näkövammaisille Käsityökerhon kevätretki ma 27.4.

Orimattilan kehräämölle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Vartin retriitti Timo Saarinen

Aito Paimen Katselen kuvaa Hyvästä Paimenesta seisomassa lammaslaumansa keskellä. Hänellä on vitivalkoinen asu. Haaveelliset kasvot säteilevät rauhaa ja tyyneyttä. Lampaat mutustelevat ruohoa ympärillä, elleivät katsele paimenta. Aurinko paistaa Kirkastusvuorella. Taulusta kuvastuvat uuden ajan seurakunnan odotukset. Pappi albassa seurakuntansa keskellä ja eikä mitään uhkaa missään. Maailmamme ei ole vain vehreä niitty. Siihen kuuluvat louhikot, tiheiköt, rotkot, tundran routa ja aavikon paahde. Virkistävän puron kristallinkirkkaan veden sijalla voi olla mutainen kuoppa. Jossakin vaanivat sudet tai muut pedot. Hyvän Paimenen tehtävä ei ole seisoa idyllin keskel-

lä, vaan johtaa laumaa maailmassa, jossa on mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Emme me lampaatkaan ole tasaisesti hajallaan Hyvän Paimenen ympärillä. Muutama tunkee paimenen jalkoihin, jos ei suorastaan syliin. Useimmat ovat kauempana. Osa tähyilee omille teilleen, mutta vilkaisee silloin tällöin Paimenen suuntaan. Moni on eksyksissä. Katson Paimenta kävelemässä laumansa edellä kapealla polulla. Vaatteet ovat kuluneet ja niihin on tarttunut multaa, ruohoa ja nokea. Kasvot ovat ahavoituneet. Päättäväinen katse tarkkaa ympäristöä sekä petoja että pulaan joutuneita lampaita. Käsissä on arpia. Myös naulojen arvet. Heikki Leppä

20 Anna ääne si!

EHDOKKAITA TOSIELÄMÄSTÄ Puolustamme perheystävällistä yhteiskuntaa ja hyviä palveluita. Naisen ja miehen avioliitto on yhteiskunnan perussolu. Työn tekeminen

LEA AHONEN Rehtori Tuusula

URPO ANDSTRÖM Diakoniatyö Vihti

AULI HAPPONEN

Kirjailija, TV-tuottaja Espoo

JUHA KAUNISMAA Tekn. lis., rehtori tekn. Lic., rektor Hanko

JORMA HARJU Opettaja/KTM Hyvinkää

Kaupunginvaltuutettu, sosiaalineuvos Espoo

EIJA KEMPPI

Rehtori (em.), FM, TM Raasepori

KYLLIKKI MALKKI

Palvelutyön koordinaattori, eläkeläinen Järvenpää

Toimittaja Kerava

SOILI HAVERINEN

Ministerin erityisavustaja/TM Vantaa

Toimittaja Lohja

MIKKO KIUTTU

Kansanedustajan avustaja/ Tradenomi

SOILI NORRO

Kieltenopettaja FM Mäntsälä

Yrittäjä/Toimitusjohtaja Espoo

SUSANNA KOIVULA

JANNE SUURONEN

25 KRISTIINA DROTÁR

Tuotantopäällikkö Hyvinkää

Johtava ylilääkäri Espoo

EDWARD KROGIUS

MARJUT OUNILA

Projektikoordinaattori Nurmijärvi Sitoutumaton

INA KUULA

47 ARI HENRIK PALOHEIMO

MARKKU TENHUNEN Viestintäjohtaja, Radio- ja TV- toimittaja Järvenpää

MARKUS KALMI

Ministerin erityisavustaja Vantaa

Rakennusurakoitsija/ Byggentreprenör Inkoo

54 TIINA TUOMELA

Lastentautien erikoislääkäri, LKT Vantaa

ESTER LAATO Opiskelija/HuK Espoo

48 PETRI RONKAINEN Muusikko, laulaja Kirkkonummi

55 LALA ZAKARIAN

Pedagogi, fysiikan maisteri Espoo

RAKENTAA LUODA EDISTÄÄ TULEVAISUUTTA KASVUA TURVALLISUUTTA

Tutustu arjen sankareihin, jotka haluavat rohkeasti pitää huolta heikommassa asemassa olevista. Valitse eduskuntaan vaihtoehto, joka haluaa jättää syrjään itsekkyyden ja katsoa meidän kaikkien yhteistä hyvää.

Jokainen ehdokkaamme on kohdannut ja elänyt läpi arjen, joka ei ole kiiltokuvamaista eikä sileää. KD:n ehdokas tosielämästä kuulee, näkee ja tuntee sen, mitä ympärillä tapahtuu. Hän laittaa rohkeudella itsensä likoon niiden puolesta, joilla ei ole voimia tai mahdollisuuksia ajaa itse asiaansa.

Tutustu omaasi vaalit.kd.fi/2015/#uudenmaan-vaalipiiri Vaalit 19.4.

Pastori, TM Nurmijärvi

Aikuisopiskelija Nurmijärvi

JOHANNES HAAPALAINEN

Valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja Vantaa

REIJA TAUPILA

ESA ERÄVALO

KAARINA JÄRVENPÄÄ JOUKO JÄÄSKELÄINEN

45 Lääke-edustaja Porvoo

Diplomi-insinööri, Ph.D. Lohja

Lärare, opettaja /DI, MBA

KIMMO NYKÄNEN

Kauppatieteiden maisteri, toiminnanjohtaja Espoo

Sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja Mäntsälä

Toimittajahallintapäällikkö Espoo

ROHKEUS

AHTI HURMALAINEN

BIRGITTA SILVENNOINEN

SEIJA BUCKTMAN

Luonnontieteiden kandidaatti, toiminnanjohtaja Kauniainen

PENTTI J. RÖNKKÖ

Työsuojeluvaltuutettu/ Toimihenkilöiden pääluottamusmies Espoo

ANTERO LAUKKANEN

HARRI BOLLSTRÖM

A R V O TA K

Maksaja KD uusimaa, piiri ja osastot

luo hyvinvoinnin perustan. Yrittäjyyden kynnystä on alennettava. Tahdomme turvallisemman Suomen, jossa ketään ei jätetä yksin.

VANTAAN LAURI VANKKA KOKEMUS Kokoomuksen

Nykypäivä-lehden päätoimittajana ja Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan puheenjohtajana.

EDUSKUNNAN käyttämä asiantuntija, lakimies ja luovan alan edunvalvontajohtaja.

PUHEENJOHTAJA Kokoomuksen

kaupunginvaltuustoryhmässä. Reservin kapteeniluutnantti.

LAURI KAIRA 300

UUSIMAA

KOKOOMUS

Asiantuntemusta ja aikuista otetta.

LAURI KAIRA 300 Hammashoitoa

Tilaa uusi postimyyntiluettelo veloituksetta

LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ Liikunta ja lihashuolto I Kotiapteekki I Kehon tuet ja asusteet I Apuvälineet I Tyynyt I Kodin puhtaus Ihonhoito ja hygienia I Haavanhoito I Virtsankarkailu I Suojaus I Katetrit

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Saako pappi somettaa?

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Kotimaa24.fi -uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla.

Vain

4,90 e /kuukausi

Ilmoittaja, ota yhteyttä. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Aikamerkki Palvelukseen halutaan

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY

Jaana Rannikko

Surun kohdatessa et jää yksin

Vain ihmisiä – ei enkeleitä Henkesi edestä. Elokuvateattereissa.

”Sinä olet enkeli”, sanoo Hanna sairaalassa tapaamalleen Kiialle. Naiset (Mari Rantasila ja Laura Birn) ovat päätyneet sairaalaan, koska Hannan mies Timo (Teijo Eloranta) on jäänyt auton alle ja Kiian lapsi on alkanut syntyä ennen aikojaan. Ahdistavalla yöllisellä matkalla sairaalaan Kiian ajama auto oli törmännyt johonkin. Varmaan se oli peura, totesi tilannetta tutkimaan lähtenyt Lauri (Eero Aho). Tässä alkuasetelma, josta Petri Kotwican käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Henkesi edestä lähtee käsittelemään suuria teemoja. Totuus, valhe, vastuu ja anteeksianto risteilevät ihmisten välillä ja heidän sisällään. Elokuvan ruotsinkielinen nimi Absolution kertoo tarkemmin, mistä on kysymys: mistä löytyy synninpäästö kaikille niille, jotka ovat tietoisesti tai tahtomattaan tehneet väärin?

Yöllinen autokolari nostaa syyllisyyden pintaan. Laura Birn ja Mari Rantasila sukeltavat rooleissaan syvälle.

Lauri on ammatiltaan pappi. Kerrankin valkokankaalla nähdään pappi, joka on enemmän ihminen kuin ammattinsa edustaja, vaikka hän välillä suojautuukin pappeutensa taakse saadakseen tukea sanoilleen. Taitavasti Kotwica viittaa myös mahdolliseen vapautukseen, mutta ei tarjoa sitä osoitellen ja helppona tienä. Ihmisenä eläminen on joskus sietämättömän vaikeaa. Kaikki neljä näyttelijää saa-

vat roolihahmonsa eloon monitasoisiksi ja tunteviksi ihmisiksi. Varsinkin Kiian ja Laurin suhde kokee suuria muutoksia. Henkesi edestä -elokuva on tunteita syvältä kouraiseva tarina, suomalais-irlantilaisen yhteistyön tulos, jota myös Kirkon mediasäätiö on tukenut. Elokuvan osin avoimeksi jäävä loppu yllyttää katsojaa moraaliseen pohdintaan. Kiitokset siitä. Marja Kuparinen

Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

Ostetaan KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Pieni ihminen ja hirviö Myydään HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä. P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Ilmoittaja: Ota yhteyttä! Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Kokouksia

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 21.4.2015 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 13.4.2015 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Leviathan. Elokuvateattereissa 17.4. alkaen.

Leviathan merkitsee paitsi merihirviötä myös Thomas Hobbesin 1600-luvulla kirjoitettua poliittisen filosofian klassikkoa, jonka mukaan vallan tulee olla rajoittamatonta. Andrei Zvjagintsevin uudessa elokuvassa on paljon viittauksia tämän päivän venäläiseen vallankäyttöön, vaikka Leviathania ei pidettäisikään suoranaisesti poliittisena elokuvana. Autokorjaaja Kolja asuu poikansa ja vaimonsa kanssa Pohjois-Venäjällä Barentsinmeren kupeessa. Sukutalo on vanha ja merenrantatontti arvokas. Kaupungin korruptoitunut pormestari haluaisi lunastaa tilan pilkkahinnalla rakentaakseen siihen itselleen luksushuvilan. Kolja käy kovilla kierroksilla, eikä vaimo tiedä, miten voisi miestään auttaa. Poika oireilee ja votka virtaa kaikkialla. Perheen elämä sotkeentuu lopullisesti, kun Kolja pyytää vanhalta armeijakaveriltaan Moskovasta oikeusapua. Zvjagintsev kuvaa melkoisen

Leviathan on jännittävä mutta myös järkyttävä elokuva siitä, miten korskea valta turmelee pienen ihmisen elämän.

raadollisesti sitä, miten pieni ihminen kompastuu omiin jalkoihinsa, samaan aikaan kun raha, hallinnollinen valta ja ortodoksinen kirkko kättelevät korskeasti toisiaan. Myös meren vahva läsnäolo korostaa tavallisen ihmisen pienuutta. Leviathan on intensiivinen ja jännittävä mutta myös kauhea elokuva vallan turmelevasta vaikutuksesta ja sen seurauksista. Murmanskin alueen kuvernöörin on kerrottu lähettäneen elokuvateatterien omistajille

viestejä, joissa hän on toivonut, ettei Zvjagintsevin elokuvaa esitettäisi. Perusteena on ollut, että elokuva antaa väärän kuvan venäläisyydestä. Myös ortodoksiaktivistit ovat vastustaneet Leviathanin esittämistä Venäjällä. Toisaalta Zvjagintsevia pidetään tämän hetken merkittävimpänä venäläisohjaajana, ja Leviathan on muun muassa voittanut Cannesin elokuvajuhlilla parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Hannu Kylkisalo

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Aikamerkki Palveluja tarjotaan

Jaakko Heinimäen kokoamasta virsikirjasta löytyy niin poppia, iskelmää kuin virsiäkin.

VERHOPESUPALVELU ALASOTTO-KULJETUS-PESU

0442991242 Myös matto- ja kalustepesupalvelu paikanpäällä

A&M Verhopesut/ www.verhopesu.net

Toimivat kaihtimet joka kotiin! Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

www.aratto.fi

Psykologi, psykoterapeutti (perhe-) vastaanottaa perhe-, pari-, vanhemmuusja yksilöasioissa Tikkurilan Terapia, Malmin Terapia

Sinikka Vahvaselkä 044 261 2148

s.vahvaselka@gmail.com

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Keittiön uudistus! Kaapin OVET, VETOLAATIKOT, rungot ym. KOMERONOVET, LIUKUOVET, VÄLIOVET HUONEISTOMAALAUKSET, ”Kotitalousvähennys” Auki Ma – La klo 9:00–20:00

p. 041 – 463 8569

Syntisäkkien virsikirjassa iskelmäkin on pyhää Häissä Jaakko Heinimäki suosittelee laulettavaksi Rauli Badding Somerjoen ja Arja Tiaisen Paratiisin. Joutavatko virret jo romukoppaan? Jos kirjailija-pastori Jaakko Heinimäeltä kysytään, niin eivät, vaikka ”virsistä onkin tullut eksoottisia lintuja, kun iskelmät ovat talitiaisia ja varpusia”. Virsiin ei monellakaan liity enää samalla tavoin kuin aikaisemmin tunteita ja eri elämänvaiheisiin kytkeytyviä muistoja, joista virsien ja laulujen puhuttelevuus syntyy. Sen sijaan monet laulut koskettavat kansaa syvästi. Heinimäki kertoo, että erään kolmivuotiaan lapsen hautajaisissa laulettiin lapsen lempilaulu, Hämähäkki. Tätä laulua laulaessaan pappikin oivalsi, että laulu voi kertoa paitsi hämähäkin puuhista myös ylösnousemuksesta. Syntisen virsikirjan laulukokoelmaan Heinimäki on kerän-

nyt 44 virttä ja muuta lauluja, jotka hänestä sopivat suuriin kirkollisiin juhliin, kuten pääsiäiseen ja jouluun. Hän on myös valinnut sopivia kappaleita häihin, ristiäisiin, konfirmaatioon ja hautajaisiin. Oman osastonsa Syntisen virsikirjassa saavat katumus, kiitos ja ylistys, rauha ja vapaus, ahdistukset ja lohdutus sekä aamu ja ilta. Samat osastot löytyvät myös perinteisestä virsikirjasta. Heinimäki on kirjoittanut jokaisesta kappaleesta pienen esittelyn, jossa hän valottaa kappaleen taustoja. Kaikista kappaleista on mukana sävelet, soinnut ja sanat. Esimerkiksi häissä Heinimäki suosittelee laulettavaksi vaikkapa Erna Tauron ja Tove Janssonin Syyslaulua, Timo Kiiskisen Ainutkertaista, Rauli Bad-

ding Somerjoen ja Arja Tiaisen Paratiisia ja Juha Tapion Kahta puuta. Mitkä kolme kappaletta tulivat ensimmäisen mieleen tätä kokoelmaa kootessasi? – Hämähäkki tuli aivan ensin ja sitten Satumaa, jota Martti Lindqvist ehdotti virsikirjaan jo 1980-luvulla. Kolmantena oli Väliaikainen. Sen teksti on kuin suoraan Vanhan testamentin Saarnaajan kirjasta, Heinimäki kertoo Entä mitkä olivat ensimmäiset kappaleet, jotka jäivät tästä virsikirjasta pois? – Pois jäi joitakin lauluja, jotka sanoituksensa ja tunnelmansa puolesta olisivat sopineet hyvin, mutta jotka ovat yhteislauluksi vähän huonoja. Näitä on tarkoitus laulaa porukalla.

Ystävällistä ja nopeaa palvelua! Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

Keskusteluapua Tikkurilassa pari-ja yksilöterapiaa, uusperhekysymyksiä, työnohjausta psykoterapeutti Pirjo Kettu 0400 285 863 Ikkunanpesut, siivoukset. Yksityiset ja yritykset. Ammattitaidolla.

P. 046 547 6622. Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Su 19.4. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. Soppalounas ja seurat. Saarna Salla Ranta. Su 19.4. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Korson kirkossa. Saarna Samuli Korkalainen, laulaa Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat. Su 19.4. klo 18 seurat Vanhankirkon salissa Järvenpäässä. Su 19.4. klo 18 seurat, Kirkonkylän srk-keskus, Nurmijärvi. Su 19.04. klo 15 seurat, Paavolan seurakuntakoti, Hyvinkää. Ti 21.4. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla. Ke 22.4. klo 19 Heränneiden Ylioppilaskodilla. Ratakatu 1. Pe 24.4.2015 klo 19 Kotiseurat Aino Konttisella, Kotinummentie 44, Tapaninkylä.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Tommi Sarlin

Syntisen virsikirja. Toimittanut Jaakko Heinimäki. Johnny Kniga 2015.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 26.4. klo 13.30 Vertaukset valmistautumisesta häihin Martti Vainionkulma, Raimo Vanninen

Aikamerkki Ville Juurikkala

Pitkän linjan muusikko Olli Helenius löytää laulujensa aiheet arkipäivän tilanteista.

Kunniaa kotikulmille lomakkeen kautta osoitteessa kotiseutuliitto.fi 30.4. mennessä. Vuoden 2015 kaupunginosa julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoossa. Viime vuonna titteli meni Tampereen Pispalaan. Hanna Antila Sakari Manninen

Vantaalla asuu tunnetusti kaupunginosiinsa kiintynyttä porukkaa. Nyt rakkaus omiin kotikulmiin on mahdollista kääntää laajaksi julkisuudeksi, sillä Kotiseutuliitto etsii Suomen parasta kaupunginosaa. Kilpailussa etsitään perinteitään vaalivaa kaupunginosaa, jossa on monipuolista, uudentyyppistä yhteisöllistä toimintaa ja hyvä asua. Kuka tahansa voi ehdottaa kisaan mitä kaupunginosaa tahansa, vaikka henkistä kotipaikkaansa. Ainoa kriteeri on, että alue on kaupunkimainen. Perustellut vapaamuotoiset ehdotukset Vuoden kaupunginosaksi voi lähettää netti-

Olisiko Koivukylässä ainesta Vuoden kaupunginosaksi?

Täydellinen hääsää

Kapulat narikkaan Olli Helenius keskittyy biisintekoon ja laulamiseen. Kun vanhemmat eivät ostaneet Olli Heleniukselle rumpusettiä, hän tamppasi äidin sukkapuikoilla sohvatyynyjä. Nuottitelineessä roikkui tamburiini, joka ajoi symbaalin virkaa. – Isoveli kävi kitaratunneilla ja minut yritettiin saada pianotunneille, mutta sanoin, että vain kuolleen ruumiini yli. Sehän olisi ollut melkein sama kuin minut olisi laitettu balettitunneille. Helenius kuunteli tuolloin raskasta rockia, Motörheadia ja Black Sabbathia. Hän suostui menemään kitaratunneille, tosin vastahankaisesti sinnekin. – Vinguin vanhemmiltani rumpuja niin kauan, että lopulta isä osti ne minulle. Bändin alku oli kasassa, kun Olli soitti rumpuja ja Harri-veli soitti kitaraa ja lauloi. 13-vuotiaana Olli alkoi tehdä omia lauluja. Parikymppisenä biisien teko muuttui vakavammaksi, kun hän muutti vaimonsa kanssa Nokialta Vantaalle ja aloitti opiskelun Oulunkylän Pop-Jazz-opistossa.

– Perustimme veljeni kanssa 1990-luvun alussa Bass’n Helen -bändin, jossa soitin rumpuja vuoteen 2002 asti. Sitten perustin L-60°-bändin. Helenius opiskeli musiikkia myös Yhdysvalloissa ja toimi jonkin aikaa sikäläisen Alexa Jamesin rumpalina. Pisin työputki Heleniuksella oli Juha Tapion bändissä, jossa hän soitti rumpuja 14 vuotta. Vuosien varrella Heleniukselta on ilmestynyt viisi sooloalbumia. Maaliskuussa ilmestyi kuudes, joka on nimeltään Matkalla. Edellinen albumi Nyt ja aina debytoi Suomen virallisen albumilistan sijalla 12. Bass’n Helen soitti gospelia ja L-60° oli hard rock -bändi. Soololevyillään Olli Helenius laulaa poppia. Iskelmä-sanaakaan hän ei vierasta, jos joku haluaa hänen musiikkinsa niin määritellä. Rumpujakkaralla istuminen on Heleniukselta jäänyt viime aikoina vähemmälle. – Rummuissa on jotain maagista ja pidän myös niiden soittamisen fyysisyydestä, mutta en enää käy treenaamassa rumpujen soittoa yhtä usein kuin en-

Sade on morsiamen pahin vihollinen. Kampaus lätsähtää, puku kuraantuu ja tunnelma on pilalla. Ylellinen matkatoimisto Oliver’s Travels järjestää häitä linnoissa ja kartanoissa Ranskassa, Italiassa ja Englannissa. Asiakkaille on tarjolla myös pilvien hajotuspalvelu, jolla taataan hääpäiväksi sininen taivas ilman epämiellyttäviä sadekuuroja. Pilvien hajottamiseen käytettävä tekniikka on kehitelty

jo 1940-luvulla. Pilveen kylvetään hopeajodidia, joka ammutaan kohteeseen joko tykeillä tai pudotetaan lentokoneesta. Sen avulla on turvattu muun muassa Pekingin olympialaisten avajaisten ja päätösjuhlan sateettomuus. Sanomalehti Telegraph väitti, että tekniikkaa käytettiin myös prinssi Williamin ja Kate Middletonin kuninkaallisissa häissä. Sään manipulointi maksaa 150 000 puntaa. Projekti on käynnistettävä kolme viikkoa ennen hääpäivää. Pilvettömyys taataan 24 tunnin ajaksi. Palvelu on tarjolla vain Ranskassa, mutta matkatoimisto on luvannut laajentaa palvelun myös Italiaan ja Englantiin, jos sille on kysyntää.

Ei tämän näin pitänyt mennä.

Krista Susi

nen. Nyt intohimoni on laulujen teko. Heleniuksen laulujen sanat syntyvät ihmisten kohtaamisista ja sävelmät rumpali löytää usein rytmin kautta. Pianon ääressä syntyy balladeja. Niitä Helenius on kuunnellut varsinkin heavy-bändien esittäminä. 1980-luvun still-loving-yout iskevät edelleen. – Minulla ei ole ollut unelmana – tai en ainakaan tunnusta – että pitää olla bändin keulakuva ja se ihailun kohde. Olen enemmänkin sellainen herkkä kaveri. Ihmiset ovat aina mielellään jutelleet minulle. Heleniuksen musiikillinen ura alkoi kristillisistä piireistä ja on jatkunut erilaisissa kokoonpanoissa. Kirkoissa Helenius esiintyy edelleen mielellään yhtä hyvin kuin kapakoissakin. Hän on vieraillut kehitysvammaisten toimintakeskuksissa ja vanhainkodeissa. Miestä ja kitaraa on kuultu myös vähäosaisten tapahtumassa. – Olen yrittänyt olla oma itseni. En ole mikään yhden viestin viejä, vaan toivon, että oma elämäni on se viesti. Nina Riutta

NÄIN OLLI HELENIUS laulaa Matkalla-albumillaan: ”Tahdot taas mua muistuttaa / suremalla ei mitään aikaan saa.”

3 x kirkot uusiokäytössä Hollannissa Kruisheren-hotelli Entisessä luostarissa ja kirkossa sijaitseva hotelli Maastrichtissa on kunnostettu yhdistelmäksi jylhää goottilaista arkkitehtuuria ja modernia designia. Pyhän Ristin sääntökunnan tilojen rakennustyö alkoi vuonna 1440, ja hotellina palvelevat rakennukset valmistuivat vuonna 1520. Tiloissa on toiminut ammusvarasto, sotilasparakki ja maatalouden tutkimusasema. Vuosina 1983–93 kirkko oli paikallisseurakunnan käytössä. Hotelli avattiin vuonna 2005.

Yliopiston hallintorakennus Minderbroedersin luostari valmistui Maastrichtiin vuonna 1699. Fransiskaanimunkkien karkotuksen jälkeen rakennus palveli vaivaistalona, vankilana, käräjäpaikkana ja sotilaspoliisin parakkina. Vuonna 1999 tilalle tulivat opiskelijat ja hallintohenkilökunta. Perusteellisessa remontissa säilytettiin rakennuksen monikerroksellinen historia ja alkuperäinen tilan tuntu. Osa luostarin kirkosta palvelee nykyään auditoriona.

Basic Fit -kuntosali Hollannin suurimman kuntosaliketjun Basic Fit:in kuntosalilla kannattaa kohdella ruumista Pyhän Hengen temppelinä, sillä kuntoilu tapahtuu entisessä Pyhän Hubertin kirkossa. Metsästäjien suojelupyhimyksenä tunnettu Hubert syntyi vuonna 656 Maastrichtissa. Krista Susi