Vantaan Lauri 9 • Armon asialla • 30.4.2015 • www.valomerkki.fi Kuva Sirpa Päivinen
Onni syntyy sivutuotteena.
Kiinnostu puolisosi muuttumisesta 5 Juhani Merimaalle Tavastia on toinen koti 6 Lapsi tarvitsee paljon syliä 8
Filosofi Frank Martela
opastaa ottamaan elämän haltuun 10
Jotkut harrastavat rullalautailua, minä kuplakurkkailua – Jaakko Hämeen-Anttila
5
2
Pauli Juusela
Hans von Schantz
Pääkirjoitus
Imaami Mohamed Salan uskoo, että nuorten ongelmat ratkaistaan parhaiten eri tahojen yhteistyöllä.
twitter: @PauliJuusela
Nopea ja hidas katastrofi Lauantaina Nepalia ravisteli maanjäristys, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Rutiköyhä maa sai eri puolilta maailmaa lupauksia avusta, mikä on todella tarpeen. Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura antoivat heti avustuksen ja aloittivat keräyksen järistyksen uhrien auttamiseksi. Samaan aikaan Välimerellä on käynnissä hidas katastrofi, jonka aiheuttama inhimillinen kärsimys on samaa mittaluokkaa. Viimeksi vain viikko ennen Nepalin maanjäristystä lähes Estonian verran siirtolaisia hukkui heitä kuljettaneen laivan upottua. Tämä jatkuva katastrofi koskettaa Euroopan unionia ja sitä kautta myös Suomea. Suhtautuminen siihen näyttää vielä Nepaliakin todemmin, millaisia ovat eurooppalaiset arvot: itsekkäät vai yhteisvastuulliset, inhimilliset vai rumat. Välimerestä on tulossa sotaa, sortoa ja kurjuutta pakenevien ihmisten hautausmaa. Euroopan Unioni reagoi tilanteeseen lisäämällä partiointia Italian lähivesillä ja viettämällä EU-parlamentissa hiljaisen hetken uhrien muistoksi. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä moni hukkuu lähempänä Afrikan rannikkoa. Euroopan unionin eteläiset maat kantavat nyt lähes yksin suurimman paineen tänne asti päässeistä siirtolaisista. Mitä jos vastaava tilanne olisi Suomen itärajalla? Kaipaisiko Suomi apua? Rajavalvonta ja salakuljettajien laivojen tuhoaminen ovat minimitoimia. On Euroopalle häpeäksi, jos ihmisten pelastamiseen ei osoiteta riittäviä resursseja. Ongelma perussyy kuitenkin poistuu vain, jos Lähi-idässä ja Afrikassa riehuvat konfliktit saadaan ratkaistua ja ihmisiä autettua siellä, mistä he pakenevat tänne. Kun Suomeen saadaan uusi hallitus ja siellä kenties on useitakin ministereitä, jotka julkisesti kertovat arvomaailmansa olevan kristillinen, toivon, että he toimivat sen mukaisesti. Kristillisyys mitataan siinä, miten suhtaudumme kärsiviin lähimmäisiimme, ei julkilausumilla tai opinkappaleilla.
Valomerkissä tällä viikolla Olisi heila haussa – jos ei ihan vapuksi, niin ainakin helluntaiksi. Kannattaisiko sellaista etsiä kirkon työntekijöiden joukosta? Personal Pastor vastaa. Mitä lääkäriksi opiskelevat voivat oppia sairaalaklovneilta? Valomerkki kertoo yllättävästä yhteistyöstä.
Koivukylän nuorista kannetaan huolta Imaami Mohamed Salan kaipaa nuorille tukea koulunkäyntiin ja lisää harrastusmahdollisuuksia. Ensireaktio oli järkytys ja shokki, sillä tällaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Islam ei hyväksy raiskausta ollenkaan, kuvaa Koivukylän moskeijan imaami Mohamed Salan tilannetta, jolloin moskeijalla kuultiin maaliskuussa Tapanilassa tapahtuneesta joukkoraiskauksesta. Uutinen sattui kipeästi, sillä neljä raiskauksesta syytetyistä nuorista asuu Koivukylän–Rekolan alueella. Tapauksen jälkeen moskeijassa on keskusteltu nuorten kanssa ja annettu heidän purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan. Imaami Salanin mukaan myös nuoret ovat olleet järkyttyneitä. – Olemme kertoneet nuorille, että teoilla on seurauksensa sekä tässä elämässä että tuomiopäivänä. Yritämme ohjata nuoria hyvään. Imaami Salan kertoo, että raiskauksen jälkeen moskeijan seiniä on töhritty ja erilaisia uhkauksia on tullut. Koska epäiltyjen osoitteet levisivät netissä, myös heidän perheensä ovat saaneet uhkauksia ja kotitalojen seiniä on töhritty. – Kyllä se pelottaa, imaami sanoo. Imaami Salan muistuttaa, että nuorten ongelmat on helpompi huomata hyvissä ajoin, jos yhteistyö maahanmuuttajayhteisö-
jen, koulujen ja eri harrastusryhmien sekä perheiden välillä toimii. Myös mielekästä harrastustoimintaa ja kokoontumispaikkoja nuorille kaivattaisiin hänen mielestään lisää. – Nuoret ajautuvat helposti väärille teille, jos he eivät esimerkiksi pärjää koulussa. Siitä alkaa syrjäytymiskierre, imaami sanoo. Hänen mukaansa maahanmuuttajataustaisten lasten kouluvaikeuksien taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien puutteellinen suomen kielen taito. – Jotkut nuoret tarvitsisivat apua koulunkäyntiin. Kouluissa voisi olla esimerkiksi kielitaitoisia maahanmuuttajia auttamassa nuoria sopeutumaan paremmin. Imaami korostaa, että ongelmia ja häiriökäyttäytymistä on vain pienellä joukolla nuoria eikä niitä voi yleistää koskemaan yhtä etnistä tai uskonnollista ryhmää. Jengeissä pyörii yhtä lailla suomalaisia kuin eri taustoista tulevia maahanmuuttajia. – Oireilijat ovat lähinnä poikia. Tytöillä tuntuu menevän hyvin ja he pärjäävät koulussa paremmin kuin pojat. Rekolan seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Tirkkonen tapaa alueen nuoria paitsi seurakunnan toiminnassa myös koulupäivystyksissä ja kaduilla
Ankkapartiossa liikkuessaan. – Suurin osa nuorista voi todella hyvin. Mutta sitten on pieni joukko, jonka vointi kyllä huolestuttaa. Heillä on masennusta, yksinäisyyttä, koulunkäyntivaikeuksia ja päihteiden käyttöä. Niiden taustalla saattaa olla ongelmia ja ristiriitoja perheessä, Tirkkonen kertoo. Hänen mukaansa ilmapiiri Koivukylässä on enimmäkseen rauhallinen. Riitatilanteita maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten välillä on ajoittain. Toisinaan ne ovat kärjistyneet jengitappeluiden uhaksi, mutta isoilta tappeluilta on vältytty. – Mutta eivät riidat ole uusi asia. Samanlaista täällä oli jo 1990- ja 2000-lukujen taitteessa, kun itse olin nuori, Tirkkonen lisää. Koulupäivystyksissä hän on huomannut erityisesti sen, että nuoret kaipaavat kuuntelijoita. – Heillä on selvästi aikuisen tarve. Se näkyy siinä, että aika vieraallekin ihmiselle kerrotaan hyvin henkilökohtaisia asioita. Tukihenkilötoiminnalle voisi olla tilausta. Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola sanoo, että kaupungilla ollaan tietoisia Koivukylän tilanteesta ja eri nuorisoryhmien tulehtuneista väleistä. – Ainakin kaupungin liikuntatoimi on reagoinut. Se tarjoaa maahanmuuttajanuorille harrastusmahdollisuuksia Sporttia kaikille -hankkeen liikuntaryhmissä. Kaisa Halonen
3
Tässä ja nyt
Paula Lehto
Sibeliuksen jäljillä Kia Kilpeläinen, Tikkurilan teatterikoulun oppilas: ”Tämä on kahdeksas vuoteni Tikkurilan teatterikoulussa. Sain valmiiksi perusopintoni ja siirryin syventäviin opintoihin, joissa voi tehdä valintoja. Fyysinen teatteri kiinnosti minua, koska uskon, että siitä saa paljon itselleen. Siinä käytetään sanoja vain vähän, jos olleenkaan. Sibelius-näytelmässäkin nähdään muun muassa näyttämötaistelua. Ennen tätä projektia tunsin Jean Sibe liusta vain pintapuolisesti. Kun tulin projektiin mukaan ohjaajan assistentiksi ja näyttelijäksi, aloin ottaa selvää hänestä. Kävin Ateneumin Sibelius-näyttelyssä ja etsin tietoa netistä. Olen myös kuunnellut Sibeliuksen musiikkia, osaan kohta kaikki biisit ulkoa! Olen oppinut esimerkiksi sen, että Sibeliukselle luonto oli todella tärkeä. Eläimet ja luonnon äänet inspiroivat häntä.” Hanna Antila
Sibelius-näytelmä pe 8.5. ja pe 15.5. klo 19 Vernissan huoneteatterissa (Tikkurilantie 36). Lisätiedot www.tikkurilanteatteri.fi.
4
Honkanummen hautausmaa la 9.5. 2015 klo 9-14 • Apua haudanhoitoon sekä työkalujen lainausmahdollisuus • Kierrätys- ja perennaneuvontaa • Opastettuja kierroksia ja Reilun kaupan kahvitarjoilu
Jenny Rostain/Suomen Lähetysseura
Tervetuloa ympäristöpäivään!
Nepal on yksi maailman köyhimpiä maita.
Honkanummen hautausmaa Vanha Porvoontie 225 01380 Vantaa
VAPPUMYYJÄISET
Pe 1.5. klo 11-14 Tikkurilan srk:n auditorion aulassa ja nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Tarjolla lohikeittoa, kahvia, simaa, munkkeja, leivonnaisia, käsitöitä ym. sekä arpajaisia. Lapsille puuhanurkka. Kävijöiden kesken arvotaan termokassi. Myyjäistuotteita ja arpavoittoja otetaan vastaan auditorion aulassa to 30.4. klo 13-15 tai myyjäisten alkaessa. Tuotto lähetystyölle. Tervetuloa!
Sairaanhoitaja hakee asiakkaita
RATKAISUKESKEISEEN PSYKOTERAPIA koulutukseen liittyen Tikkurilaan tai Malmille. Tiedustelut: Tuula Westerholm, puh 040 3544 631, sähköposti tuula.westerholm@gmail.com
TIKKURILAN TERAPIA
Horsmakuja 8 A, 3 krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi
Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla
Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n
palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä. Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla. Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä. Nyt tarjolla yksiöitä. Lisätietoja toiminnastamme antaa palvelukodin johtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi
Nepalissa tarvitaan apua Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura vievät apua maanjäristyksen uhreille. Nepalin pääkaupunkia Katmandua ja ympäröivää maaseutua ravisteli lauantaina raju maanjäristys. Uhrien määrä on koko ajan noussut, kuolleita ja loukkaantuneita on tuhansia. Kun maaseutukyliin päästään, uhreja löytyy lisää, sillä Katmandun laakso on tiheään asuttu. Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura reagoivat tapahtuneeseen nopeasti. Ulkomaanapu ilmoitti heti lauantaina toimittavansa alueelle 200 000 euron edestä muun muassa väliaikaisia asumuksia, kotitalous- ja hygieniatarvikkeita, huopia ja vettä. Apu menee perille järjestön Nepalin maatoimiston ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Suomen Lähetysseura päätti sunnuntaina lähettää Nepaliin 100 000 euroa. Avun jakelusta huolehtii Luterilaisen maailmanliiton Nepalin osasto ja työhön osallistuvat Lähetys-
seuran kahdeksan Nepalissa olevaa työntekijää. – Sairaalat ovat täynnä. Meidänkin ympäristömme on paikoin kuin sotatanner, vaikka alueemme tuhoutui vain vähän. Kaikki pysyttelevät ulkona, kertoi Lähetysseuran työntekijä Anni Takko jälkijäristysten vaivaamasta Katmandusta. Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista, jonka asukkaista neljännes elää köyhyysrajan alapuolella. Väestöstä 80 prosenttia saa toimeentulonsa pienimuotoisesta maataloudesta. • Kirkon Ulkomaanavun kautta voi auttaa tekemällä lahjoituksen osoitteessa: www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ nepalin-maanjaristys/. Keräystili on Nordea IBAN FI33 1572 3000 5005 04. Viestikohtaan merkintä ”Nepal”. • Suomen Lähetysseuran keräystili on FI60 8179 9710 0312 86, viestikenttään AUTA. Suora linkki lahjoitukseen on nettisivuilla www.suomenlahetysseura.fi. Auttaa voi myös soittamalla numeroon 0600 11320 (puhelun hinta 20,28 e + pvm.) tai lähettämällä tekstiviestin AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e) numeroon 16155.
Talouskuri puri Vantaan seurakuntien tiukka talouskuri on purrut ja vuoden 2016 budjettikehys pystyttiin tekemään nollalinjalla. Ensi vuoden budjetin laatimista varten varataan siis käyttömenojen enimmäismääräksi saman verran rahaa kuin tällekin vuodelle eli 23 miljoonaa euroa. – Se tarkoittaa tiukan talouslinjan jatkumista. Menoja ei ole varaa lisätä, mutta ei ole myöskään syytä paniikkiin. Emme ainakaan toistaiseksi joudu isoihin menoleikkauksiin, koska säästöjä on jo tehty määrätietoisesti. Jäsenmäärän väheneminen tarkoittaa kuitenkin jatkuvaa talouden kiristymistä, tiivistää yhtymän johtaja Juha Tuohimäki. Jäsenten määrän vähenemisen vuoksi kirkollisveron tuoton arvioidaan vähenevän 2,7 prosenttia vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Yhteisöverotuoton arvioidaan laskevan noin 4,7 prosenttia. Arvio perustuu siihen, että kirkon saama osuus yhteisöverosta korvautunee valtionosuudella vuonna 2016.
Mikkolasta virsivisan finaaliin Vantaalaisen Mikkolan koulun joukkue on voittanut oman aluesarjansa ja on mukana valtakunnallisen Virsivisan finaalissa. Mikkolan koulun 4b-luokan Pitkät ja pätkät -joukkueeseen kuuluvat Wilhelmiina Riihimäki, Iita Hietikko ja Minja Vilpponen. Virsivisa on valtakunnallinen 3.–4.-luokkalaisten leikkimielinen visailu, jonka tavoitteena on innostaa koululaiset laulamaan virsiä ja tehdä virsikirjaa tutuksi. Aluesarjan voitosta oli kilpailemassa myös joukkue Hevoshaan koulusta. Finaali järjestetään Kouvolassa Kirkkopäivien yhteydessä 22.5.
Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä. Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi. Sirpa Siru Kauppisen tekstiin Vantaan Laurissa 2.4. oli helppo yhtyä, kuten pääkirjoitukseenkin. Vanha ihminen voi olla heikko lenkki. Yksinäisyys, joka inhimillisesti katsoen on kohtuuton olotila, johon liian monet ovat vastentahtoiset joutuneet, on tragedia tämän päivän Suomessa. Tuska voi viedä epätoivoiseen ratkaisuun: kuolema merkitsee poispääsyä. Kun asiat ovat hyvin, siinä on kiitosta. On eletty ja päivät kuluvat, taas yksi lähempänä kuolemaa. Onni ja onnet-
tomuus vaihtelevat. Nuorisokin puhuu elämäntuskasta, se huolestuttaa tuskaista ikäihmistä. Apostoli Paavali sanoo roomalaiskirjessä: ”Vaikka olemme ahdistuksessa, emme ole toivottomia.” Kärsivällisyys sisältää paljon, tuskaa, toivoa ja näköalaa - tästä selviänkin. Edesmennyt sukulaiseni pruukasi sanoa: ”Vaali onnellisia hetkiä ja muistoja.” Jarl S.V. Sörensen eläkepappi
5
Väitellään
Tiedän kyllä, mitä puolisoni haluaa, Liisa Välilä! Kataja-parisuhdekeskuksen johtaja Liisa Välilä väittää, että kumppaniin pitää tutustua koko ajan uudelleen.
Pitkässä parisuhteessa ei tarvitse arvailla, mitä toinen haluaa tai ei halua.
– Luulo ei ole tiedon väärtti – kysy, älä arvaa. Sekä omiin että puolison toiveisiin, ajatuksiin ja tunteisiin pitää tutustua koko ajan uudelleen. – Tutkimustulokset osoittavat, että pitkään yhdessä olleet parit luulivat tietävänsä, mitä kumppani haluaa, mutta eivät tienneetkään. Kumppanin arvostamista on se, että on kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja toiveistaan. Kun kysyy ja kuuntelee, tulee myös itse kuulluksi.
Vanhempien parisuhdemalli siirtyy automaattisesti omaan parisuhteeseen.
– Parisuhteen ja perheen mallin saamme vanhemmiltamme ja muista läheisistä ihmissuhteista. Siksi oman taustan ymmärtäminen on tärkeää. – Jokaisen on kuitenkin itse valittava, mitä omalta parisuhteeltaan haluaa. Jos lapsuudesta saatu malli on hyvä ja rohkaiseva, sitä voi jatkaa eteenpäin. Jos malli on huono, voi tiedostaen katkaista vahingolliset ketjut, kuten rakkaudettomuuden, riitaisuuden, puhumattomuuden, läheisyyden puutteen, tunnekylmyyden, väkivallan tai päihteiden väärinkäytön.
Kestävä parisuhde perustuu järkeen. Romanttinen rakkaus on humpuukia ja ohimenevää.
– Tarvitaan sekä järkeä että tunteita. Järjellä ja tahdolla suhteen saa kestämään, mutta ilman romantiikka ja rakastetuksi tulemisen kokemusta, se ei pääse alkamaan. Toisaalta sitoutunut, onnellinen suhde antaa tilaa romantiikalle, erotiikalle, ilolle ja leikkimielisyydelle.
Puolison muuttuminen on uhka parisuhteelle.
Eläkkeellä voi vihdoin tehdä puolison kanssa kaikkea haaveilemaansa.
– Molemmat puolisot muuttuvat vuosien myötä. Lause ”koskaan et muuttua saa” kuvaa aniharvoin pitkää, toimivaa parisuhdetta. – Puolison kasvamisesta ja muuttumisesta kannattaa olla kiinnostunut ja pysyä hänen kanssaan samalla kartalla. Jo kuulumisten vaihto päivittäin on tärkeää.
– Kaikkea haaveilemaansa on tärkeää tehdä juuri nyt. Suhteen huoltamista ja siihen keskittymistä ei voi siirtää eläkevuosiin ja ajatella ”sitten kun”. Suhde vaatii jatkuvaa huoltoa. Ei voi tietää, kuinka kauan puoliso on vierellä. Jos haaveilemaansa ei ole tuonut julki aikanaan, voi ”sitku”-tilanteessa olla toiveidensa kanssa myöhässä.
Oikea rakkaus riittää kaikissa tilanteissa.
Nina Riutta
– Parisuhteessa tarvitaan yhdessä laadittuja sopimuksia. Ei ole olemassa rakkauden käsikirjoitusta, jota automaattisesti toteuttaisimme. Rakkaus ei aina riitä. Sopimuksen mukainen tahto auttaa silloin, kun rakkaus on vähissä. – Suhteessa tarvitaan keskustelua ja sopimuksia muun muassa arvoista, luottamuksesta, sitoutumisesta, työnjaosta, ristiriitojen ratkaisemisesta, lasten kasvatuksesta, rahan käytöstä ja juhlapyhien vietosta. Kun sopimukset ovat selvät, rakkaus saa kasvaa.
Tuula Vainikainen, Liisa Välilä ja Juha Välilä: Rakastan rikastan. Polkuja parempaan parisuhteeseen. Kirjapaja 2015.
Miehiä ei saa pariterapiaan kuin väkisin. Paula Lehto
– Nykyään parisuhteen hyvinvointi on tärkeää sekä miehille että naisille. Miehet motivoituvat ja innostuvat yhtälailla parisuhdekursseista ja -luennoista. Miesten yhteydenotot ovat lisääntyneet merkittävästi.
”Rakkaus saa kasvaa, kun sopimukset ovat selvät.”
Kolumni
Kuplan sisällä Tunnustan heti alussa: minä elän kuplassa. Hyvät ystäväni ovat lähinnä yliopistolta, kirjailijapiireistä, vähän kirkostakin. Mutta niin elät sinäkin. Kaikilla meillä on omat elämänpiirimme, eikä kukaan ennätä oikeasti, ihan aikuisten oikeasti, perehtymään koko suomalaiseen todellisuuteen, maailmasta nyt puhumattakaan. Mutta tämän myöntäminen ei suinkaan tarkoita, etteikö kannattaisi kurkistaa kuplasta ulos. On aina kiehtovaa astua omien rajojensa ja rajoitustensa ulkopuolelle ja nähdä maailma toisten näkökulmasta. Tuo näkeminen ei vain ole aivan yksinkertaista. On vielä aika helppoa puhua toiselle, vaikeampaa on pysähtyä kuuntelemaan ja kaikkein vaikeinta on asettua toisen asemaan ja todella ymmärtää hänen maailmansa. Ymmärtäminen on tärkeää, myös silloin kun ei olla samaa mieltä. Tai ehkä juuri silloin. On helppoa leimata toisella tavalla ajattelevat tyhmiksi tai pahoiksi ja ajatella, että he vain ovat väärässä. Usein tuo väärässä oleminen kuitenkin paljastuu suhteelliseksi, kun asettuu toisen
asemaan. Maailma näyttää aina vähän erilaiselta riippuen siitä, mistä päin sitä katselee. Ei kuplasta kurkkiminen kuitenkaan ole vain vaivalloista. On virkistävää kokeilla toisia näkökulmia, jutella ihmisten kanssa, koettaa avartaa omaa ajatteluaan ravistele-
”On aina kiehtovaa astua omien rajojensa ja rajoitustensa ulkopuolelle.” malla sitä aina silloin tällöin. Minulla on usein mahdollisuus tavata mitä erilaisimpia ihmisiä ja koetan ottaa ilon irti näistä kohtaamisista. On kiehtovaa kuulla tiemestarin puhuvan tienrakennustöistä, somalitytön selittävän opintosuunnitelmiaan tai maanviljelijän kertovan viljelemisestä. Kaikki elämänpiirejä, jotka ovat minulle vie-
raita mutta joihin kurkistaminen on antoisaa. Ei niistä välttämättä mitään sen ihmeempää opi, mutta ainakin saa muistutuksen siitä, miten erilaisissa asioissa ihmisten ajatukset liikkuvat. Jotkut harrastavat rullalautailua, toiset kutomista. Minä harrastan kuplakurkkailua, yritän tavoittaa välähdyksiä toisten elämästä ja oppia niistä. Suosittelen. Jaakko Hämeen-Anttila professori
6
Juhani Merimaan elämä on kulkenut samaa rataa Tavastian kanssa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SAARA VUORJOKI
J Liikunta Kotiapteekki Kehon tuet Apuvälineet Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit
LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ TILAA UUSI POSTIMYYNTIKUVASTO VELOITUKSETTA
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
FENNO MEDICAL OY
09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi
uhani Merimaata on luonnehdittu suomalaisen rockbisneksen suurimmaksi vaikuttajaksi. Siihen nähden hänen omassa nuoruudessaan oli yllättävän vähän rockia. Merimaa varttui Toijalassa ja oli kiinnostuneempi jalkapallosta kuin musiikista. – Ensikosketukseni rockiin taisi olla Elvis Presleyn musiikki joskus 1950–60-lukujen taitteessa. En ollut sellainen tyyppi, joka olisi surffaillut ulkomaisilla radiokanavilla tai hankkinut paljon levyjä. Muut perheenjäsenet olivat minua musikaalisempia, esimerkiksi veljeni soitti torvisoittokunnassa. Lukion jälkeen Merimaa lähti opiskelemaan matematiikkaa. Opiskeluaikana ja vähän
Juhani Merimaa lähti nuorena opiskelemaan matematiikkaa, mutta päätyi rockelämän vaikuttajaksi.
Bisnesmi sen jälkeenkin hän työskenteli matematiikan opettajana. – En tiedä, halusinko varsinaisesti opettajaksi. Enemmänkin kyse oli siitä, etten halunnut suurta määrä opintolainaa. Taisin olla kasvattajana aika huono, Merimaa luonnehtii. Tavastian hallitukseen Merimaan tie vei 1970-luvun alussa. Sinne hän päätyi Hämäläis-Osakunnan kautta, sillä klubi oli tuolloin vielä osakunnan omistama. Tavastian toimitusjohtajaksi Merimaa valittiin vuonna 1980. – En ajatellut niin pitkälle, että nyt tehdään Tavastiasta Suomen paras rockklubi. Aluksi tämä oli monitoimiklubi, ja keikkojen lisäksi oli opiskelijailtoja, diskoja ja eläkeläistansseja. Sen kuitenkin tajusin, että paikalla on monia etuja kuten hyvä sijainti ja hyvä soundi.
Aika oli onneksi Tavastian puolella. Suuret ikäluokat olivat nuoria ja he kaipasivat paikkoja, jonne voisi mennä ilman pikkutakkia kuuntelemaan musiikkia ja tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen. Keskioluen myyntikin oli vapautunut vuonna 1969. Tavastiasta tuli Juhani Merimaan elämäntapa. – Olin täällä joka päivä, myös silloin kun asiakkaatkin eli iltaisin. Se sopi minulle, sillä olen aina inhonnut sellaista, että pitäisi mennä aamukahdeksalta töihin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen Merimaa ratkaisi omalla tavallaan. – Otin lapset mukaan töihin! En nyt ihan joka päivä, mutta toisinaan. Molemmat lapseni ovat myös olleet töissä Tavastialla, ja nyt täällä työskentelee
7
ies rockin kulisseissa 17-vuotias lapsenlapseni. Taukoa Tavastia-elämään tuli ainoastaan vuonna 1990, jolloin Merimaa sai potkut. Klubin tuottoa haluttiin kasvattaa ja rockia vähentää. – Eihän se tietenkään mukavalta tuntunut. Lamasta ei onneksi vielä silloin tiedetty, varsinkin kesällä 1990 elettiin vielä juppiaikaa. Kaikilla oli luottokortit, ja odotukset tulevasta suuria. Jo vuonna 1991 Merimaa kuitenkin palasi Tavastialle ostamalla konkurssiin ajautuneen klubin. Lamasta huolimatta paikka lähti taas uuteen nousuun. – Pohja elävän musiikin kulutukselle ja sille, että artistit ja yleisö kohtaavat, oli koko ajan olemassa, Merimaa sanoo. Juhani Merimaa on päässyt
näkemään monen artistin uraa alusta alkaen, sen nousuja ja laskuja. Hän ei kuitenkaan ole koskaan tuntenut kateutta suosiossa paistattelevia tähtiä kohtaan. – Siellä lavalla pitää olla jotakin annettavaa, hän perustelee. Sen sijaan hän on kokenut musiikkialan taustavaikuttamisen mielenkiintoisena. Alalla on osattava nauttia muiden menestyksestä. Tärkeää on ajoitus: on buukattava oikeat artistit oikealla hetkellä. Festivaaleilla ovat taas omat lainalaisuutensa. Ne tulivat osaksi Merimaan bisneksiä 1980-luvun lopulla. – Muutin Korsoon vuonna 1987. Kaverit pyysivät minut mukaan järjestämään Ankkarockia, ja pian buukattiinkin jo bändit. Siitä tuli yllättävän suuri menestys. Tavastian lavalla kuultu musiikki vastaa Juhani Merimaan
mukaan jossain määrin hänen omaa musiikkimakuaan. – Aika harvalle musiikkityylille sanon kategorisesti ei. Lähinnä pitää miettiä, mikä saadaan Tavastian lavalla toimimaan. Sinfoniaorkesteria sinne ei mahdu. Yleisön onneksi Merimaan musiikkimaku on laaja. – Lempimusiikkini on kiinni mielentilasta, ja joskus jokin artisti vaan toimii lavalla, vaikka ei soisikaan kotistereoissa. – Hyvät keikat olen oppinut tunnistamaan. Tänä keväänä sellaisia ovat vetäneet muun muassa punkbändi Teksti-TV 666, Von Hertzen Brothers ja Atomirotta. Perillä musiikkimaailman virtauksista Merimaa pysyy esimerkiksi käymällä festareilla ja klubikeikoilla ulkomailla.
Kuka? Juhani Merimaa, 67, luonnontieteiden kandidaatti, Tavastian toimitusjohtaja. Vaimo, kaksi lasta, neljä lastenlasta. Asuu Korsossa.
Mitä? Tavastian toimitusjohtajana vuodesta 1980, Ruisrockin toimitusjohtajana vuodesta 2001. Ollut järjestämässä myös Ankkarockia ja Tuska-festivaalia. Tänä keväänä myös Tähdet, tähdet -ohjelman vakiotuomari.
Motto? ”Rennomman elämäntavan puolesta: Ravintoloiden aukioloaikoja ei tule supistaa!”
Musiikin lisäksi elämään mahtuu jalkapalloa. – Olen ollut jonkin aikaa HJK:n hallituksessa. Se on mielenkiintoista! Musiikissa ja urheilussa on tiettyjä samankaltaisuuksia. 67-vuotiaan Juhani Merimaan moni ikätoveri viettää jo eläkepäiviä. Hän ei kuitenkaan ole vielä eläkesuunnitelmia tehnyt, ainoastaan hieman vähentänyt töitä. Viime kevään sydänvaivat saivat kiinnittämään terveyteen enemmän huomiota. – Nyt on tullut erityisen tärkeäksi, että nukkuu, syö ja liikkuu säännöllisesti. Merimaa ei usko, että hänellä on eläkeläisenäkään vaikeuksia täyttää kalenteriaan. – Työ tuntuu mielenkiintoiselta. Teen tätä niin kauan kun hyvältä tuntuu. T
8
Syli suojaa aivoja Ota lapsi syliin. Lapsen aivot tarvitsevat sitä. Syli rauhoittaa aivoja ja suojaa niitä liioilta virikkeiltä. teksti Outi Reinola Kuva Sirpa Päivinen
R
akastavat vanhemmat tietävät sen: pieni tarvitsee sylin. Lapsi vuoroin vinkuu syliin, kiehnää sylissä tai kurkottelee pois sylistä palatakseen sinne taas. Jos syli siirtyy kauemmaksi, lapsi hätääntyy. Syli on lapsen turvapaikka ja kasvun kehto. Kasvaville aivoille syli on korvaamaton kokemus. Monet tuoreet tutkimukset osoittavat, että aivojen myönteiset tunnealueet kehittyvät parhaiten läheisyydessä ja yhteydessä toisiin ihmisiin. Syliä ja läheisyyttä riittävästi saanut lapsi kasvaa todennäköisemmin yhteistyökykyiseksi ja toisten seurasta nauttivaksi. Hänen on helpompi luoda onnellista elämää itselleen ja ympäristölleen.
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiivistää sylin aivoja kehittävät elementit kahteen asiaan: vuorovaikutukseen ja kosketukseen. Niiden kautta vauvan aivot rauhoittuvat ja kykenevät jäsentämään maailmaa. Mäkelä muistuttaa, että vauvalla on vain alkeellinen kyky rauhoittua yksin. Hän tarvitsee tueksi aikuista. Sen sijaan vauvalla on luontainen taipumus stressi- eli valppaustilaan. – Ihminen on ollut luonnossa enemmän saaliseläin kuin saalistaja, joten pelko ympäristöä kohtaan on ollut tervettä. Luonto on ohjelmoinut vauvan olemaan varuillaan uusien aistimusten edessä, Mäkelä toteaa. Kun pieni lapsi pelkää uutta tilannetta tai säpsähtelee kovia
ääniä, hänessä aktivoituu stressihermosto eli elintoimintoja kiihdyttävä hermostojärjestelmä. Sen synnyttämässä valppaustilassa aistit tekevät havaintoja ja ottavat vastaan virikkeitä. Uutta, jäsentymätöntä tietoa tulee paljon, joten hermosto käy kovilla kierroksilla. Tämä tila ei saisi jatkua liian pitkään. Jotta aivot voivat kehittyä tasapainoisesti, ne tarvitsevat valppaus- eli stressitilan vastapainoksi rauhoittumistilan. – Jos virikkeitä tulee koko ajan lisää, lapsen aivot eivät pysty järjestämään tietoa. Stressitilassa ei muodostu uusia yhteyksiä. Aivot eivät pysty hyödyntämään kokemaansa, sanoo Jukka Mäkelä. – Liian suuri määrä tapahtumia aiheuttaa aivoissa kiihtymystilan, jolloin aivot ikään kuin
joutuvat ylikierroksille. Lapsi saattaa tulla ylivilkkaaksi ja menettää kyvyn rauhoittua. Pitkäaikainen stressitila myös karsii jo muodostuneita yhteyksiä ja vähentää oppimista. Lasta kannattaa uskoa. Se, mitä hän sanoo, on yleensä totta. – Erityisherkälle vähempikin voi olla liikaa, toteaa Jukka Mäkelä ja muistuttaa, että lapsikohtainen ero on suuri. Se, mikä on yhdelle sopivasti, on toiselle liikaa. Jokaisen lapsen ei tarvitse suorittaa tai harrastaa. Paras tapa turvata lapsen aivojen suotuisa kehitys on sopiva vaihtelu. Lapsi tarvitsee sekä virikkeitä että rauhoittumistilaa. – Hermojärjestelmän kuuluu aaltoilla tilasta toiseen. Toiminnan ja stressitilan vastapainok-
si tarvitaan rauhoittumishetkiä. Vasta turvaa kokiessaan lapsen aivot voivat käsitellä aistimuksia uuteen muotoon eli järjestää niitä tiedoksi. Television, tietokoneiden ja tablettien viriketulvassa on yhä tärkeämpää suojata aivoja ja varmistaa niille riittävä määrä rauhoittumistilaa. Sylissä pito on keinoista väkevin, koska silloin rauhoittavia viestejä kulkee aivoihin useita kanavia pitkin. Kenties tärkein elementti on kosketus. Kosketusaistimukset kulkevat aivoihin ja sydämeen aivan omia, erityisiä kanaviaan pitkin, eikä mikään muu voi korvata kokemusta kosketuksesta. Hyvä, lempeä kosketus viestii suojaa ja antaa aivoille signaalin, että nyt voi rauhoittua.
9
– Eläinkokeissa on havaittu, että kosketuksen puute tai sen rajoittaminen aiheuttivat leikki-ikäisissä poikasissa levottomuutta, lyhytjänteisyyttä ja toisten kiusaamista, Mäkelä kertoo. Aivojen ydinmekanismit ovat samanlaisia ihmisillä ja eläimillä. Kosketusta tarvitaan, jotta luottamuksen ja sosiaalisen kiinnostuksen välittäjäaineita erittyy runsaammin. – Lapsen kyky rentoutua syliin on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Sylihetkessä lapsi ja aikuinen ovat luontevasti vuorovaikutuksessa keskenään. Vaikka vauva ei osaa puhua, hän osaa silti antautua vuorovaikutukseen. Jo vastasyntyneellä vauvalla on ”anturit”, joilla hän tunnistaa, ollaanko hänen kanssaan yhteydessä. Vauva aistii sylissä lämmön, kosketuksen, liikkeen ja äänet. Aikuisen lepertely, heijaaminen ja rytminen puhuminen viestivät vauvalle, että häneen etsitään yhteyttä. Vauvalle kuuluukin leperrellä, sillä he aistivat korkeammat äänet ja muuttuneen rytmin herkemmin. – Ihmislajille on ominaista äänitaituruus. Ääntelyt ja lepertelyt kutsuvat vauvaa yhteyteen, Jukka Mäkelä sanoo. Vauvan mielihyvää käsittelevät aivoalueet syttyvät toimimaan, kun tuttu aikuinen hymyilee. Yhdessä aikuinen ja vauva voivat käynnistää ilmeiden, eleiden ja äänteiden rytmisen ketjun. – Samantahtisuus on yksi vahvimpia hyvän olon tunteiden lähteitä, Mäkelä toteaa. – Ja vähitellen vauva voi sisäistää yhdessä koetun omaksi kyvykseen kokea myönteisiä tunteita. Vastasyntyneen vauvan aivot ovat kuin mahdollisuuksien paketti: vauva on saanut perimissään geeneissä oman toimintansa mahdollisuudet, alttiudet ja rajoitukset. Ympäristön toiminta vahvistaa näitä taipumuksia ja muokkaa hermostoa ja aivoja. Toimintamallit syntyvät opituista kokemuksista. Ilon, mielihyvän ja turvallisuuden kokemusten seurauksena vauvalle syntyy turvallisuudentunne ja kyky nauttia yhteydestä toisiin. Se luo pohjan myös sosiaaliselle taitavuudelle ja avaa polkuja menestykselle. – Ihminen on yhteisölaji ja yhteistoiminta on ihmisyyden keskeisin taito. Jo vauvoilla ilmenee kiinnostus toisia kohtaan ja halu yhteyteen, Jukka Mäkelä sanoo.
Kuinka vantaalainen? Saara Vuorjoki
”Hyvä, lempeä kosketus viestii suojaa ja antaa aivoille signaalin, että nyt voi rauhoittua.” Mäkelä kumoaa ajatuksen ihmisen myötäsyntyisestä pahuudesta. – Empatian kyky on synnynnäinen. Jo pieni lapsi haluaa auttaa toista ja on kiinnostunut siitä, miten toisia kohdellaan. Ihmiselle on ominaista toivoa toisiltaan oikeudenmukaista käytöstä. Voiko lasta pitää sylissä liikaa? Entä jos hänestä kasvaa hemmoteltu lapsi? Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä torjuu mahdollisuuden. – Jos sylissä pitäminen tapahtuu lapsen ehdoilla eikä aikuinen painosta lasta läheisyyteen omien tarpeidensa vuoksi, terve lapsi osaa lähteä sylistä omille teilleen. Kun lapsi hakeutuu syliin, hän tarvitsee sitä. Luonteva läheisyys sopii myös nukkumisjärjestykseen. – Ihmisen historiassa perheet ovat aina nukkuneet lähekkäin eikä se ole estänyt suvunjatkamista. Hemmottelua huomattavasti suurempana vaarana Jukka Mäkelä näkee pahan sylin. Se on syli, joka on ennakoimaton, väkivaltainen ja pelottava paikka. – Lapsen houkutteleminen läheisyyteen ja sen läheisyyden väärinkäyttäminen on julmimmillaan seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa ja ehdottoman tuomittavaa. – Kun pelkotilanne on kohtuuton, lapsen aivot ikään kuin jäävät jumiin ja lapsi saattaa jähmettää itsensä, toimia kuin ei olisi paikalla, Mäkelä sanoo. Jähmettyminen on yksi stressitilan muoto ja liittyy usein pelkoon tai traumaattiseen tilanteeseen. Hermosto kytkeytyy alivireystilaan. Aivot tavallaan sulkevat itsensä. Hermoston ja aivojen muovautuvuuden ansiosta jotkut lapset kykenevät selviämään hengissä ja toimintakykyisinä uskomattoman vaikeissa olosuhteissa. Tutkijat nimittävät tätä ominaisuutta joustavaksi kestävyydeksi. Mutta on vaikeissa oloissa selvinneillä lapsilla toinenkin yhteinen piirre. – Heillä on ollut ainakin yksi aikuinen, joka on nähnyt heidät, jutellut heille, ollut kiinnostunut ja ehkä ottanut syliin. Se on voinut olla oma opettaja tai vaikka kulmakunnan kauppias. – Siksi kannattaa muistaa, että yksikin hyvä ihminen lapsen elämässä voi vaikuttaa paljon. Se näkyy aivoissa asti, Jukka Mäkelä summaa. 1
Maj-Britt Salo, 73, sai Facebook-pelistä uusia tuttuja 80%
20 %
Stadilainen
Vantaalainen
Olen kolmannen polven stadilainen. Asuttuamme pari vuotta Tukholmassa vanhempani erosivat ja palasimme äidin kanssa Helsinkiin, isovanhempieni luokse Vuorimiehenkadulle. Isä muutti Osloon. Olin 13-vuotias saadessani siskon. 20-vuotiaana sain esikoiseni, ja taas meitä oli kolme sukupolvea samassa kodissa. Sieltä muutimme toisen puolisoni ja poikani kanssa Vartiokylään. Perhe kasvoi kahdella tyttärellä. Kontulaan muutimme vuonna 1968. Olin pitkään kotiäitinä ennen kuin palasin työelämään puhelinvaihteenhoitajaksi. Siirryimme mieheni kanssa pienempään asuntoon vuonna 2000. Jäätyäni leskeksi muutin Pakkalaan.
Olen asunut Pakkalassa kesästä 2010. Neulon ja seuraan amerikkalaista jalkapalloa. Viime kesänä olin katsomassa lapsenlapseni pelejä Ranskassa. Minulla on yli 1000 kaveria Facebookissa, ja pelaan siellä pelejä. Opastan Tikkurilan Olotilassa ihmisiä tietokoneen, kännykän ja tabletin käytössä. Aluksi yksin asuminen pelotti, mutta nykyisin nautin siitä. Soili Pohjalainen
Kysyn vaan
Miksi vantaalaispoliitikot eivät pärjänneet? Uudet kansanedustajat on valittu. Vantaalta läpi meni kuitenkin vain kolme ehdokasta, Antti Lindtman (sd), Mika Niikko (ps) ja Sari Multala (kok). Esimerkiksi samaan vaalipiiriin kuuluvasta Espoosta läpi meni 16 ehdokasta, Tampereeltakin 10. Mitä ajatuksia tämä herättää, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom?
– Se on mielenkiintoinen tulos. Vantaalaiset ovat vaalitulosten mukaan äänestäneet laajemmin uusimaalaisia ehdokkaita. Vantaalta paljon ääniä saivat esimerkiksi Alexander Stubb (kok) ,Timo Soini (ps), Carl Haglund (r) ja Antti Rinne (sd). Äänestävätkö ihmiset yleensä oman paikkakunnan ehdokasta?
– Se, millä perusteella äänestetään, vaihtelee aika paljon. Eduskuntavaaleissa puolue on usein tärkeämpi valintakriteeri kuin henkilö. Henkilön laajempi tunnettuus korostuu eikä oma kunta välttämättä ole niin tärkeä. Kuntaliiton mukaan 80 prosenttia eduskuntaan näissä vaaleissa valituista vaikuttaa kunnallispolitiikassa. Mitä hyötyä tai haittaa tästä voi olla?
– Kyllä siitä ehdottomasti on hyötyä.
Kaupunginvaltuustoissa tehdään monet päätökset, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten elämään. Kunnallispolitiikka on monelle myös kasvupaikka vaativampiin tehtäviin ja antaa valmiuksia, joita muilla ei ole. Onko se sitten aina hyvä yhdistelmä, se jakaa mielipiteitä. Oma mielipiteeni on, että olisi hyvä harkita vakavasti kunta- ja eduskuntavaalien yhdistämistä. Nyt vaaleja on paljon, ne voivat sekoittua osalla äänestäjistä ja se heijastua myös äänestysaktiivisuuteen etenkin suuremmissa kaupungeissa. Samanaikaiset vaalit toisivat myös pitkäjänteisyyttä politiikkaan. Onko nyt valituilla kansanedustajilla edessään sellaisia päätöksiä, joissa heidän kotikunnallaan on merkitystä?
– Varmasti sillä on merkitystä kaikissa kuntia koskevissa päätöksissä, esimerkkeinä kuntauudistus ja sote-uudistus. Hanna Antila
10
Etsi omaa tiet
J
os tahdot tietää elämän tarkoituksen, filosofi Frank Martelalla olisi sinulle vastaus. Tai ainakin ehdotus: tee itsellesi merkityksellisiä asioita ja tee itsesi merkitykselliseksi toisille ihmisille. Elämän tarkoituksen kyseleminen kuuluu Martelan mukaan ihmisyyteen. – Ihminen hakee vastauksia tiettyihin elämän peruskysymyksiin. Välillä vanhat vastaukset näihin kysymyksiin kriisiytyvät, ja silloin tulee tarve pohtia niitä uudelleen. – Uutta suuntaa elämälleen joutuu miettimään erityisesti taitekohdissa, esimerkiksi uravalintaa tehdessään, työttömäksi joutuessaan, eläkkeelle jäädessään tai läheisen kuollessa. Martela on huomannut, että moni elää elämäänsä kuin uomassa ja tekee sellaisia valintoja, joita häneltä odotetaan. Silloin ei välttämättä koskaan pysähdy tietoisesti pohtimaan, mikä juuri itselle olisi hyvää elämää. Martela haluaisikin rohkaista ihmisiä uoman tallaamisen sijasta oman elämän haltuunottoon. – Aiemmin uskonto ja perinne ovat ehkä antaneet suoremmin vastauksia ihmisten kysymyksiin. Jos synnyit maanviljelijän pojaksi, oli alusta lähtien selvää, että sinusta tulee isona maanviljelijä. Nykyisin korostetaan sitä, että ihmisen pitäisi itse löytää elämäntapansa. Mutta ei kukaan pysty niitä ratkaisuja tyhjästä tekemään, vaan tarvitsee apua siihen. Me luomme itsemme niistä palasista, joita ympäröivä kulttuuri tarjoaa meille. Ratkaisuja elämän kysymyksiin haetaan elämäntaidon valmentajilta, terapeuteilta, uskonnoista ja elämäntaito-oppaista. Myös Frank Martela on kirjoittanut kaksi kansantajuista kirjaa, jotka hän luokittelee science helpiksi. Tavallisesta self helpistä eli elämäntaitokirjallisuudesta se eroaa siinä, että vastaukset pyritään rakentamaan viimeisimmän tutkimustiedon pohjalta. Martela itse tekee tutkimusta ihmisen psykologisista perustarpeista. Niitä hän käsittelee myös tuoreessa Valonöörit-kirjassaan. Psykologisia perustarpeita on Martelan mukaan neljä: kyvykkyys, vapaaehtoi-
”Tuntuu, että kulttuurimme ohjaa yksinäiseen suorittamiseen.” Frank Martela
suus, läheisyys ja hyvän tekeminen. Silloin, kun ne ovat kunnossa, elämä tuntuu merkitykselliseltä. Ihminen kokee olevansa vapaa päättämään tekemisistään ja taitava siinä mitä tekee sekä saavansa asioita aikaan. Hän myös tuntee, että kuuluu yhteen toisten kanssa ja pystyy vaikuttamaan myönteisesti heidän elämäänsä. Jos yksikin näistä tarpeista jää täyttymättä, hyvinvointi vähenee. – Tällä hetkellä meidän kulttuurissamme kiinnitetään paljon huomiota itsensä toteuttamisen tarpeisiin eli vapaaehtoisuuteen ja kyvykkyyteen. Läheisyyttä ja hyvän tekemistä ei tueta niin paljon. Tuntuu, että kulttuurimme ohjaa yksinäiseen suorittamiseen, Martela arvioi. Joskus hyväntahtoisuutta joutuu jopa peittelemään. Martela kertoo amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin ihmisiä heidän elämänvalinnoistaan. – Tutkijat huomasivat, että ihmiset tekivät asioita, jotka olivat epäitsekkäitä ja toisia hyödyttäviä, mutta yrittivät kysyttäessä keksiä niille itsekkään perustelun. Martelan mukaan hyvän tekemisen tarve on olemassa hyvin pienilläkin lapsilla. Tutkimuksissa on havaittu, että jo yksivuotiaat ovat valmiita ja halukkaita auttamaan toisia ja nauttivat, kun pääsevät tekemään niin. Länsimaisen kulttuurin vinoutuneisuus näkyy Martelan mielestä myös yksinäisyytenä. Ihmisillä on keskimäärin vähemmän läheisiä ihmisiä kuin aiemmilla sukupolvilla. Ennen yhteisöt olivat tiiviimpiä ja perheet laajempia. – Yksinäisyys on isompi riski terveydelle kuin tupakanpoltto. Me olemme niin syvällä tasolla sosiaalisia eläimiä, että sairastumme yksin, Martela sanoo. Entä miten tulla onnelliseksi? Martelan mielestä sitä on turha pohtia. – Onni itsessään on kiva asia, mutta sen tavoittelu on pahasta. Jos tavoittelee onnea, ei osaa olla tyytyväinen mihinkään vaan haluaa koko ajan jotakin lisää. Miettii koko ajan, tekisikö jokin toinen työ tai joku toinen puoliso minut vielä onnellisemmaksi. Onnen optimointi siis johtaakin vähempään onnellisuuteen. Martela huomauttaa, että onnellisuuskin palautuu perustarpeiden täyttämiseen. Se syntyy sivutuotteena, kun keskittyy tekemään itselleen merkityksellisiä asioita: toteuttamaan itseään ja rakentamaan yhteyttä toisiin ihmisiin. – Eikä tarvitse olla luovassa ammatissa toteuttaakseen itseään. Tapasin sähkömiehen, joka tuntui olevan todella innoissaan siitä, mitä teki, ja olevan omalla alallaan. Pitää vain tunnistaa, mitkä ovat juuri minulle ominaisia tapoja toteuttaa itseäni ja miten pääsisin tekemään sitä. Martela itse on päässyt. Kuusivuotiaana hän ilmoitti, että hänestä tulee maailmantutkija. Sellainen hänestä tuli, kun filosofia imaisi mukaansa. – Joka aamu menen innoissani töihin,
11
täsi
TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN
Filosofin kanssa jutellessa voi paljastua niin elämän tarkoitus kuin se, miten vähän tiedämme.
koska pääsen tekemään juuri sitä, mitä kaikista eniten tykkään tehdä. Toivon myös, että pystyn auttamaan ihmisiä ja tarjoamaan heille työkaluja, joiden avulla he voisivat elää parempaa elämää. Filosofi Lauri Järvilehdolla on samantapainen missio: pyrkiä lisäämään sitä, että ihmiset kokisivat olevansa oikeasti läsnä ja elossa. – Se on eri asia kuin se, että pyrkii pysymään hengissä mahdollisimman pitkään. On ihmisiä, jotka elävät koko elämänsä ilman, että koskaan kokevat todella elävänsä, hän sanoo. – Itse olen aikamoinen häsä. Olen kirjoittanut ensin työn uudistamisesta ja sitten koulun uudistamisesta. Viimeksi olen tutkinut intuitiota. Kaikkea, mitä olen tähän asti tehnyt, yhdistää kuitenkin se, että ihmisten silmiin syttyisi valo. Kun valot ovat päällä, joku on kotona. Järvilehtoa ja Frank Martelaa yhdistää Filosofian akatemia. Se on Järvilehdon perustama yritys, jonka palkkalistoilla Martela on. Viime aikoina Järvilehtoa on viety keikoille ympäri maailmaa. Muutama vuosi sitten hän kirjoitti peliyhtiö Roviolle kirjan hauskasta oppimisesta, ja on sen jälkeen ollut kysytty luennoitsija. – Nyt haluaisin uudistaa omaa ajatteluani. Viimeiset viisi vuotta olen tehnyt melkein pelkästään sellaisia asioita, joita pidän siisteinä ja mielekkäinä. Olen elänyt aika hyvässä flow’ssa. Vaikka esiintyminen pelottaa ja kirjoittaminen on raskasta, tykkään tehdä niitä. Mutta hyvääkin voi olla liikaa. Nyt on vähän aivot muusina, Järvilehto kertoo. Auttaisiko tässä nyt filosofia, Järvilehdon leipälaji? Järvilehto sanoo, ettei filosofia anna vastauksia vaan pikemminkin kysymyksiä. – Kysyminen itsessään voi olla päämäärä ja pohtiminen tärkeämpää kuin vastaukset. Siihen filosofiasta on apua. Klassinen filosofia antaa ajattelun työkaluja, joiden avulla asioita pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään kirkkaammin. – Filosofia lisää ymmärrystä siitä, kuinka vähän me loppujen lopuksi ymmärrämme, Järvilehto kiteyttää. Se on teema, johon hän palaa toistuvasti ja jota hän korostaa myös valmennuksissaan ja luennoidessaan. – Käytän usein sellaista sanahirviötä kuin episteeminen nöyryys. Se tarkoittaa sen myöntämistä, kuinka vähän me tiedämme.
Järvilehto ottaa esimerkiksi yhden suosikkifilosofeistaan, antiikin Kreikassa eläneen Sokrateen. – Sokrates oli Ateenan viisain mies, koska hän oli ainoa, joka tajusi, ettei tiedä paljon mitään. Hän oli ymmärtänyt oikein tiedon rajallisuuden: sekä sen, miten vähän tällä hetkellä tiedetään, että sen, miten vähän ylipäänsä voidaan tietää. Nykymaailmassa tietäminen on entistäkin mahdottomampaa, sillä muutos on niin nopeaa. Järvilehdon mukaan elämme epävarmuuden aikaa. – Maailma on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja muuttuu edelleen, mutta ihminen on muuttunut paljon hitaammin. Biologisesti me emme ole juuri luolamiestä kummoisempia otuksia. Monimutkaisuus lisää epävarmuutta, ja siihen epävarmuuteen ihmiset tuntuvat kaipaavan helppoja ratkaisuja. Siksi esimerkiksi Tee näin -tyyppiset listat ovat niin suosittuja. Vielä vuosi sitten Järvilehdolta olisi saanut näppärän elämänohjeen. Se olisi voinut kuulua vaikka näin: selvitä, mitä oikeasti haluat tehdä, ja rupea tekemään sitä. Hän itsekin on noudattanut neuvoaan, tehnyt ensin musiikkia ja sitten filosofiaa. – Nyt elän jonkinlaista etsikkoaikaa, joten en voi julistaa mitään. Olen miettinyt paljon, mikä olisi mielekäs mittakaava omalle vastuulleni. Pitäisikö minun opettaa Afrikan lapset lukemaan? Vai pitäisikö muuttaa perheen kanssa maalle ja hankkia lehmä? Viisivuotiaana Lauri Järvilehto istui ruskea vakosamettitakki päällä tarhan pihalla katsomassa pilviä ja mietti, miksi maailma on sellainen kuin on. Kun hän teki kavereidensa kanssa musiikkia, he sanoivat usein, että hän kelailee ihan liikaa. Filosofiaa opiskellessaan hän lopulta tajusi olevansa alalla, jolla ei voi ajatella liikaa. – Mitä enemmän tutkii ja ajattelee, sitä enemmän syvenee ymmärrys siitä, että maailma on mysteeri. Nykyisin saatan taas istua puun juurella katselemassa pilviä ja ihmettelemässä, miksi maailma on tällainen. Mutta matka siihen on ollut pitkä. 1
”Kysyminen itsessään voi olla päämäärä ja pohtiminen tärkeämpää kuin vastaukset.” Lauri Järvilehto
12
Taivaspaikka Pyhäpäivä
3.5.
Kirkoissa puhutaan siitä, millaista on elää taivaan kansalaisena maailmassa.
”Herran kirkkaus on oleva kuin maja, joka varjelee päivän helteeltä ja suojaa sateen ryöppyjä vastaan.” (Jesajan kirja 4:6)
Gurun opissa Matti Pikkujämsä
Ohjaajana Äiti Syncletica Syncletica syntyi vuonna 380 Aleksandriassa ja kasvoi kristityssä kodissa. Vanhemmat yrittivät taivuttaa häntä avioliittoon, mutta hän päätti pysyä naimattomana ja valitsi jo nuorena askeettisen elämäntavan. Vanhempiensa kuoltua hän lähti siskonsa kanssa Egyptin erämaan reunalle, jossa hänen ympärilleen syntyi naisyhteisö. Syncletica on tunnetuin Egyptin erämaassa opettaneista naisista, eli erämaaäideistä. Hän kuoli noin 80-vuotiaana. Häneltä on säilynyt 27 hengellistä neuvoa. Hänestä kirjoitettiin jo varhain myös pyhimyselämäkerta.
Kun ahdistaa, mene veden äärelle Rauhoitutko sinä meren rannalla vai metsäpolulla? Mielikuvissasi voit vaeltaa rauhanpaikkaasi milloin vain. Egyptissä, Palestiinassa ja Syyriassa koettiin 300–400-luvulla jonkinlainen erämaahan vetäytymisen buumi. Monet muuttivat asumaan kaupunkien ja kylien ja itse asiassa koko järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Toiset lähtivät omasta tahdostaan rauhoittumaan ja yksinkertaistamaan elämäänsä, toiset olivat pakolaisia. Egyptin erämaihin löysivät tiensä myös naiset. Heitä oli vähemmän kuin miehiä ja heistä on vähemmän tietoa kuin miehistä. Erämaan ei katsottu sopivan naisille, sillä heidän ei uskottu selviävän siellä. Sinne he silti lähtivät. Moni meni tervehtimään erämaahan lähtenyttä puolisoaan, isäänsä, poikaansa tai muuta sukulaistaan. Toiset tulivat kysymään neuvoa elämäänsä ja hakemaan apua sairauksiinsa. Joillakin naisilla ei ollut muuta paikkaa mihin mennä. Joistakin tuli yhteisönsä hengellisiä ohjaajia. Syncletica oli yksi Egyptin erämaaäideistä. Kun hänen vanhempansa kuolivat, hän myi perintönsä ja antoi rahat köyhille. Hän otti
sokean siskonsa mukaansa ja siirtyi asumaan synnyinkaupunkinsa Aleksandrian ulkopuolelle hautausmaalle, vanhempiensa perhehaudan läheisyyteen. Siellä hän asui karuissa olosuhteissa suurimman osan elämästään. Pian hän sai ympärilleen muita naisia, jotka ottivat hänet hengelliseksi opettajakseen. Aleksandrian sataman laivat olivat Syncleticalle lapsuudesta ja nuoruudesta tuttu näky. Hän vertasi usein ihmisen elämää purjehtimiseen. Matka Jumalan seurassa voi alkaa suotuisalla tuulella ja täysin purjein, mutta tuulet vaihtuvat. Välillä ne muuttuvat vastaisiksi. Toisinaan nousee myrsky, niin että ihminen on tuulten heiteltävänä, kunnes myrsky asettuu ja elämä on taas tasaisempaa. Tyynelläkin säällä on hyvä muistaa, kuka elämäämme loppujen lopuksi ohjaa. Muuten lankeamme helposti välinpitämättömyyteen ja ylimielisyyteen. Erämaassa Syncletica oppi, että oman elämän kuntoon saaminen ei tapahdu hetkessä.
Kotona kaikkialla -harjoitus • Äiti Syncletica löysi paikan, jossa hän sai olla rauhassa itsensä ja Jumalansa kanssa yllättävästä paikasta, hautausmaan reunalta. Puheissaan hän matkasi usein myös lapsuutensa ja nuoruutensa merimaisemaan. • Missä sinä rauhoitut? Se paikka voi esimerkiksi veden äärellä, metsäpolulla, mökin pihalla tai puistossa. • Vaella mielikuvissasi siihen paikkaan, kuuntele itseäsi ja Jumalaasi ja aisti, mitä sinussa tapahtuu.
Itselle ja Jumalalle pitää antaa aikaa. Kukaan ei voi heti tietää, mikä hänelle on hyväksi ja mihin Jumala tahtoo häntä elämässä viedä. Usein tuntuu tärkeältä päästä heti kertomaan, mitä uutta on löytänyt elämänsä voimaksi ja ruveta neuvomaan sen perusteella muita. Syncletica kehottaa kuitenkin etenemään rauhassa. Monella meistä on myös tarve etsiä koko ajan jotakin uutta sielunravinnoksi. Se saattaa johtaa siihen, ettei kykene ikinä kiinnittymään mihinkään eikä kehenkään. Elämänsä aikana Syncletica oli nähnyt monia, jotka kulkivat paikasta toiseen osaamatta pysähtyä mihinkään. Hän muistuttaa, että voit olla erämaassa ja elää kuin kaupungissa tai olla keskellä väenpaljoutta ja säilyttää sisäisen mielenrauhasi. Olennaista on, että elämässäsi on kiintopisteitä ja rauhanpaikkoja. Mitä lujemmin sydämesi on kiinni Luojassasi, sitä enemmän olet kotonasi kaikkialla, missä sitten oletkin. Lauri Maarala
13
Seurakunnissa tapahtuu 30.4.–14.5.
HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avataan ke 13.5. klo 13, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, paitsi viikolla 20 pastori päivystää ma–ti klo 10–14 p. 09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.
Muualla Vaaralan vappu -tapahtuma pe 1.5.
klo 13–15 Vaaralan Talkootien pallokentällä, Harjunreuna 16. lltapäivän aikana voi mm. kokeilla jonglöörausta, tutustua paloautoon ja harjoitella sammutusta sekä osallistua koiravaljakkoajelulle. Mukana päivässä myös Kengurumeininki-Duo ja Taika-Petteri. Myynnissä soppaa, grillimakkaraa ja kahvia / mehua. Vapaa pääsy. Perhekerhojen ja kahviloiden retkipäivä Holmaan ke 20.5. Bussin reitti: Pyhän Annan lastenkirkko klo 8.30, Hakunilan kirkko klo 8.40, Vaaralan pysäkki klo 8.50, Länsimäen kirkko klo 9. Hinta: 9 e / aikuinen, 4 e / 3–11-v. ja alle 3-v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset perhekerhojen lastenohjaajille. Keikkapankin vapaaehtoistyöntekijät auttavat ikäihmisiä silloin, kun lähipiiristä ei löydy auttajaa. Vapaaehtoiset voivat lähteä saattajaksi lääkärikäynnille tai auttaa pienissä kodin töissä. Ammattilaista vaativia töitä tai siivouksia he eivät tee. Puhelinpäivystys tiistaisin klo 13–15 p. 050 309 8775 tai soittopyyntö kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Joukkoomme mahtuu myös uusia vapaaehtoisia. Lisätietoja: diakoni Saara Huhanantti p. 050 593 5503. Perheiden retki ti 9.6. klo 9.30– 16.45 Lohjalle Vivamon Lastenkylään. Päivä maksaa 25 e / aikuinen, 10 e / 3–12-vuotiaat. Retki on tarkoitettu Hakunilan seurakunnan alueen lapsiperheille. Ilmoittautuminen virastoon ti 26.5. mennessä p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl. fi. Lisätiedot Birgitta Tasavuorelta, p. 050 523 4051. Kastettu Aaro Olavi Joosua Keskinen, Aaron Tapio Lehtinen, Liina Helinä Lipponen, Noel Iisak Pulli, Veera Eveliina Riippa. Hautaan siunattu Herman Sylvester Hukkanen 95 v, Liisa Linnea Korppi-Tommola 86 v, Lembi Tervo 84 v, Maila Marja Orvokki Pakkanen 79 v, Hilkka Ellen Inkeri Rautiainen 78 v, Erkki Juhani Laurikainen 73 v, Jorma Kullervo Sosoi 70 v, Tarja Anneli Mäki-Nevala 69 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459.
Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Koko perheen vapputapahtuma to 30.4. klo 15–18 kirkon pihamaalla. Sateen sattuessa toimintaa sisätiloissa. Myynnissä munkkeja, simaa ja perunasalaattia myös kotiin vietäviksi sekä vohveleita ja makkaraa. Pop-up-Café-Pähkinä tarjoilee kahvia ja herkkuja. Lapsille Nukketeatterikeskus Poijun esitys ”Musta Kana” klo 16 ja 17 kirkkosalissa, vappupäähineiden askartelua ja asfalttipiirustusta. Taimienvaihtotori. Nuorten vappupirskeet to 30.4. klo 17–20 nuortentilassa. Herkkuja, ki-
Lammaskuja 2 B:n kerhotila Café Pähkinä ke 6.5. klo 15–17. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila. Nettikerho ikäihmisille ke 13.5. klo 14–16. Virtuaalimatkoja. Kevään viimeinen kokoontuminen. Kirjallisuuspiiri ma 4.5. klo 12. Kirjana Mika Waltarin Felix onnellinen. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 30.4. klo 11– 12.30. Vieraana lähettikoulutusja aluekoordinaattori Sirkka-Liisa Huhtinen. Muualla Ehtoollishartaus to 7.5. klo 14 Päh-
kinärinteen Senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.
Kastettu Tuomas Tapani Unkuri, Nestori Tiitus Antero Äikäs, Iidaliina Elviira Eronen, Vilho Elmeri Vainikainen, Sofia Saara Aleksandra Huolman, Iina Amanda Takkinen. Hautaan siunattu Katri Pauliina Tolvanen 40 v, Alpo Antero Salin 67 v, Isto Kalevi Rantanen 82 v, Säde Laine 85 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560. Lisätietoja säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.
Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vanhemman väen piiri to 30.4. klo 13 seurakuntasalissa. Kanttoreiden vappuaaton kevätkonsertti kirkossa ja kahvit. Naisten saunailta to 30.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Messu su 3.5. klo 10. Risto Auvinen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 3.5. ja 10.5. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Perhekerho ma 4.5. ja 11.5. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 4.5. ja 11.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamis ma 4.5. ja 11.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 4.5. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Kevätkauden viimeinen kerta. Ruusun päivän konsertti ma 4.5. klo 19 seurakuntasalissa. Musiikkia ja pukuja eri aikakausilta. Satakieli, Borealis-kvartetti, nuoria solisteja ja kantaesitys Anne-Mari Vanamon johdolla. Pue päällesi puku haaveistasi ja tule nauttimaan iso annos hyvää mieltä. Katulähetys ke 6.5. ja 13.5. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen ruokai-
Hommissa
Simantekijä Irmeli Hendrell ”Muutama lasillinen simaa kuuluu vappuuni. Lapsuudenkodissani tehtiin simaa, ja olen tehnyt sitä myös omassa kodissani. Sitruunan tuoksu on minulle kevään merkki. Työskentelin aikaisemmin Hämeenkylän seurakunnan pyhäkoulusihteerinä, mutta nykyään teen lähetys- ja aikuistyötä sekä koordinoin vapaaehtoistoimintaa. Tänä vuonna teen simaa töissä toista kertaa. Viime vuonna simaa tehtiin yksi satsi, ja se loppui puolessa tunnissa. Nyt simaa tehdään kaksinkertainen määrä eli 120 litraa. Siman pullotukseen saan kaverikseni vapaaehtoistyöntekijän. Simapulloiksi kierrätetään ehtoollisviinipulloja. Teemme vapputapahtumaan myös munkkeja ja itävaltalaista perunasalaattia. Salaiseen reseptiin ei kuulu majoneesikastiketta. Toki perinteistäkin perunasalaattia on saatavilla. Viime vuonna näki, että monet perheet haluavat juhlistaa vappua jollain erityisellä tavalla. Omien kokemusteni perusteella ymmärrän hyvin, miksi vaihtoehto, jossa on ohjelmaa lapsille ja johon ei liity vapunvieton lieveilmiöitä, kiinnostaa monia. Vapaaehtoisilla on suuri rooli vapputapahtuman järjestelyissä. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös äitien pyörittämään Pop-up-Café-Pähkinän toimintaan. Tapahtuman tuotto menee seurakunnan tukemaan työhön Mongoliassa, Etiopiassa, Japanissa, Keniassa ja Venäjällä.”
Paula Lehto
Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623. Vahtimestari p. 050 573 6391 Messu su 3.5. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. Ryhmä yksinhuoltajille to 7.5., 21.5. ja 4.6. klo 17–18.30. Lähetyspiiri to 7.5. klo 18. Lähetysteologi Samuel Yrjölä vierailee. Puuroperjantai 8.5. ja 15.5. klo 11– 12. Ilmainen puurolounas. Perhekahvila pe 8.5. klo 9–11. Aamupäivän rukoushetki pe 8.5. klo 10.30. Äitienpäivän messu su 10.5. klo 10. Hans Tuominen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit. Seniorikerho ti 12.5. klo 13–14.30.
Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Perhekahvila ja perhekerho yhdistyvät pihakerhoksi. Kokoontumiset to 30.4. ja 7.5. klo 9–11.
sailua, pingisturnaus ja muuta hubaa. Messu su 3.5. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Luomakunnan sunnuntain messu ja äitienpäivän brunssi su 10.5. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä sekä Luontoriparin rippikoululaiset. Messun jälkeen tarjolla brunssi. Hinta aikuisilta 15 euroa ja lapsilta 7 euroa. Miesten kirjallisuuspiiri to 21.5. klo 18. Kirjana Veijo Meren Manillaköysi.
Ulla-Maija Vilmi
Koko perheen vapputapahtuma to 30.4. klo 15–18 Hämeenkylän kirkon pihamaalla tai sateen sattuessa sisätiloissa. Myynnissä munkkeja, simaa ja perunasalaattia myös kotiin vietäväksi. Vappupäähineiden askartelua ja asfalttipiirustusta lapsille. Nukketeatterikeskus Poijun esitys Musta kana klo 16 ja 17 kirkkosalissa. Taimienvaihtotori.
Jaakko Suvala/Rodeo
Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jengi-ilta nuorille ei ole pe 1.5. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Tervetuloa edullisille ostoksille, toukokuun ajan ”euron pussi”. Kevään viimeinen kerta 23.5. Emme ota lahjoituksia vastaan kesän aikana. Messu su 3.5. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Kirsi Honkanen-Punkari, Liisa Juusela, Mirkka Drugg. Kirkkokahvit. Matalan kynnyksen maanantai 4.5. Hartaushetki klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. Lähetyksen rukousryhmä ti 5.5. klo 12–13.30. Johanna Korhonen. Seniorikerho ti klo 13–14.30. Eeva ja Pauli Wikström, lähetystyö Keniassa. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Viikkomessu seuraavan kerran to 10.9. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Kerhojen kevätjuhla pe 8.5. klo 9.30. Jengi-ilta nuorille pe 8.5. klo 20– 22.30. Äitienpäivän messu su 10.5. klo 12. Hans Tuominen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Serenadeja äideille -äitienpäiväkonsertti su klo 14. Oopperalaulajat Hannu Forsberg ja Jaakko Hietikko sekä kanttori Juha Paukkeri. Matalan kynnyksen maanantai 11.5. Ehtoollishartaus klo 11, Reetta ja Tapio Leskinen. Hartauden jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12. SPR-verenluovutus ma 11.5. klo 13–19. Lähetyspiiri ma 11.5. klo 18.30. Tuula Sysimies vierailee. Päivärukousta ei ole ke 13.5.
Eeva ja Pauli Wikström, lähetystyö Keniassa.
Vappupäivän rientoja • Tikkurilassa järjestetään vappumyyjäiset lähetystyön hyväksi pe 1.5. klo 11–14 seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Myytävänä lohikeittoa, munkkeja, simaa, käsitöitä ja lahjatavaraa. Lisäksi arpajaisia, onnenpyörä, kirppari ja lapsille omatoiminen puuhanurkkaus. • Vaaralan vappu -tapahtuma järjestetään pe 1.5. klo 13–15 Talkootien pallokentällä, Harjunreuna 16. Iltapäivän aikana voi kokeilla jonglöörausta, tutustua paloautoon ja harjoitella sammutusta sekä osallistua koiravaljakkoajelulle. Mukana ovat Kengurumeininki-Duo ja Taika-Petteri. Myynnissä on soppaa, grillimakkaraa ja kahvia ja mehua.
14
Seurakunnissa tapahtuu 30.4.–14.5.
lua kävelyryhmä lähtee liikkeelle seurakuntakeskukselta n. klo 10. Lähetyspiiri ke 6.5. ja 13.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. 13.5. Kevätkauden viimeinen kerta. Sanan ja rukouksen ilta ke 6.5. klo 18 kirkossa. Vesa Ruokonen, Airi Saloniemi ja Petri Väljä. Iltarukousryhmä ke 6.5. ja 13.5. klo 18.40 kappelissa. Päivikki Telenius. Miesten saunailta to 7.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 8.5. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Pyhän tanssin rukoushetki la 9.5. klo 17 kirkossa. Teemana irti päästäminen ja uuteen kasvaminen. Messu su 10.5. klo 10. Mari Liimatainen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. NiNa-kuoron äitienpäiväkonsertti su 10.5. klo 17 seurakuntasalissa. NiNa-kuoro, lapsikuoro ja soittajat, johtajana Kirsi Vikman. NaisSound-kevätkonsertti ma 11.5. klo 19 kirkossa. Johtaa Riikka Salminen, solistina Ursula Hynninen. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu seurakuntasalissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten brunssi su 3.5. klo 14. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 30.4. ja 7.5. klo 9–11.30. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 5.5. ja 12.5. klo 9–11.30.
Vanhemman väen piiri ti 5.5. klo 13. Leena Lehto ja Mari Liimatainen.
Muualla Siisti Korso -siivoustalkoot ti 5.5. klo 18. Kokoontuminen Korson kirkon edustalla. Lisätietoja: Seppo Kantola p. 050 501 5572. Pyhien Pyyhältäjien Yhteisvastuulenkki to 7.5. klo 16.30. Lähtö Korson kirkon parkkipaikalta. Kutsumme kaikkia hölkästä innostuneita 5 kilometrin yhteislenkille Ankkapuistoon. Tapahtumamaksu 5 e, joka sisältää ohjelman ja tankkauspisteen. Ennen lähtöä alkuverryttely ja alkusiunaus. Yhteinen loppuvenyttely. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 4.5. mennessä. Lisätiedot pia.olkkonen@evl.fi. Diakonian matka Viron kartanoihin 27.–30.5. Lähtö klo 9.45 Korsosta ja paluu n. klo 21.30. Matkan hinta 2 hh:ssa 425 e ja 1 hh:ssa 485 e. Hintaan sisältyy: laivamatkat, majoitus 2 yötä Sakadin kartanossa, yö neljän kuninkaan hotellissa Paidessa, 3 päivällistä, 3 kevytlounasta, iltaohjelma Sakadissa, bussikuljetus koko matkan ajan, matkaopas ja ohjelma. Vielä muutama paikka vapaana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Kastettu Noel Gabriel Elo, Mauri Armas Markku Lertola, Milja Zuleima Penttilä, Jasper Aleksanteri Kalervo Ruhanen, Veeti Helmeri Klaavuniemi, Nenna Riitta Udilia Partanen, Liinus Eliel Karppanen, Elsa Aino Olivia Schreck, Niilo Armas Johannes Lammela, Melissa Aada Olivia Heidok, Mariel Bea Adele Heidok, Pessi Paavo Pietari Käyhkö, Casper
Tommy Juhani Railakari, Matias Eemeli Jyrinki. Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–15, joka toinen ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys päivystysaikoina p. 09 830 6706.
Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11. Omat eväät mukaan. Kevään viimeinen kerta on 7.5. Pyhäkoulun kevätjuhla su 3.5. klo 10. Messu su 3.5. klo 10. Laura Leverin, Lauri Kiviranta. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti E-ovesta. Isoskoulutus Isko 1 ti 5.5. klo 17.30. Sanan ja ylistyksen ilta ti 5.5. klo 19. Juha ja Kirsi Korkeamäki. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.
Avoimet ovet perheille pe klo 9–12. Omat eväät mukaan. Kuorokonsertti pe 8.5. klo 18. Helsingin naispoliisilaulajat ja sekä Riikka Pellisen vokaaliyhtye. Kuoronjohto B kurssitutkintokonsertti, johtaa Riikka Pellinen. Kouluikäisten raamattukerho su 10.5. klo 10 messun aikana. Messu su 10.5. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen äitienpäiväkahvit ja -laulut seurakuntasalissa. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri ma 11.5. klo 18.30. Perehdytään seuraavan pyhän teksteihin. Aamumessu ke 13.5. klo 9. Arto Nuutinen ja Sirkku-Liisa Niemi.
Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Pöytälaatikkokynäilijät torstaisin klo 13. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11. Seniorikahvila ma 4.5. klo 13. Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 4.5. klo 18. Kaksikielinen piiri, jossa keskustellaan seuraavan pyhän tekstien pohjalta. Lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers. If needed, we divide into two groups. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Kevään viimeisellä kerralla 12.5. grillataan. Puutarhapiiri ti 5.5. klo 17. Illan aiheena maanpäälliset paratiisit – kauniit puutarhat. Naiset 50+ keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille. Ruokakerho ke 6.5. klo 17. Vuoros-
sa pakistanilainen keittiö, ruokaraha 2–5 e / henkilö. Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30. Iloinen painonhallintaryhmä naisille keskiviikkoisin klo 18. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä to 7.5. klo 17. Kipuryhmä ti 12.5. klo 15. Aiheena “Uskalla elää” ja tuolijumppa, Jorma Kuusijärvi. Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30
Rekolanmäen koululla. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Lähetyksen kotipiiri ke 6.5. klo 18 Ritva ja Pertti Pääkkösellä, Rautkalliontie 5 A 67. Tuo tullessas, vie mennessäs -kierrätyspäivä pe 8.5. klo 11 Havukosken Palvelutalolla, Eteläinen Rastitie 12. Puhdasta, hyväkuntoista tavaraa voi tuoda klo 10. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykseen. Liikuta minua -tapahtuma ti 12.5. klo 13–15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös kotona asuvat vanhukset. Paikalla vapaaehtoisia nuoria avustamassa erilaisiin liikuntapisteisiin. Kastettu Krista Leena Grönroos, Ella Sofie Liana Lönnqvist, Otto Juhani Katavisto, Miro Noel Olavi Koivisto, Kiira Senna Maria Kymäläinen. Avioliittoon kuulutettu Petri Juhani Aho ja Minna Mari Salo,
H I S TO R I A N Ä Ä N I Ä 8 20
Keraaminen tuohuksen jalka
Kaunis, käsityönä valmistettu keraaminen jalka tuohukselle. Värit: sininen ja luonnonvalkoinen.
Jyrki Härkönen, Vesa Takala
Konstantinopoli
– Kaupunki ennen Istanbulia Yli tuhat vuotta Euroopan kristillisen idän pääkaupunkina olleen Konstantinopolin kiehtova historia avautuu suomalaisten asiantuntijoiden kuvitetun oppaan sivuilla. Teos käy läpi kaupungin historian Bysantin imperiumin noususta Turkkilaisen Istanbulin syntyyn. 29,60 (32,90)
2960 www.sacrum.fi
Serafim Seppälä
Thomas Merton
Vaienneita ääniä
Hetkien kirja Varhaiskristillisen kirkon kautta juutalaiseen rukouskäytäntöön juurensa ulottava hetkipalvelusten perinne on luostareiden ohella kuulunut myös yksityiseen hartaudenharjoitukseen. Tämä nykyaikainen versio perinteisestä breviaarista eli ”Hetkien kirjasta” kostuu katolisen munkin Thomas Mertonin runoista ja meditaatioteksteistä päivittäisiksi rukouksiksi muokattuina. 90 27,90 (31,00) BASAM BOOKS
27
– Sata vuotta Armenian kansanmurhasta Ennen vuoden 1915 kansanmurhaa armenialaiset muodostivat ainutlaatuisen kristillisen yhteinäiskulttuurin keskellä islamilaista maailmaa. Seppälä dokumentoi tätä ikiaikaista kansankulttuuria ja sen traagista kohtaloa myös yksilötasolla.
MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI
3290
7 90 Luostarisuklaa Chocolate negro Herkullista tummaa suklaata Monjas Jerónimas nunnaluostarista Sevillasta. Suklaa tuotu Suomeen katolisen kansalaisjärjestön Caritas ry:n kautta. Sisältää vähintään 60 % kaakaota. 200 g.
AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15
puh. 020 754 2350
15
Simo Ellilä vapautuu arjesta luonnon keskellä. Simo Ellilä vapautuu arjesta luonnon keskellä.
Vieraana Jani Laukkanen
Markku Mattila
Seurakunnissa tapahtuu 30.4.–14.5.
Markku Mattila
Ikimetsien henkäyksiä Vaeltaessaan aikuinenkin pääsee seikkailemaan metsiin. Luonnossa liikkuminen ja vaeltaminen ovat tärkeimpiä asioita asianajaja Simo Ellilälle. Niillä on sijansa hänen viikko- ja vuosiohjelmissaan. – Minun on helppo ja mukava olla luonnossa. Luonnon keskellä oloni on rauhallinen, turvallinen ja harmoninen. Luonnossa liikkuminen antaa minulle valtavasti elämäniloa ja energiaa, Ellilä aloittaa ylistyksensä, kun hän vastaa puhelimeen Nuuksiossa. Hän liikkuu säännöllisesti luonnossa selvittelemässä ja kirkastamassa ajatuksiaan. Päivän mittaisen arkivaelluksen aikana työasiat saavat tilaisuuden loksahdella kohdilleen. Vajaa viisikymppinen vaeltaja koukuttui luontoon yli kolmekymmentä vuotta sitten. Hän kävi 17-vuotiaana eräopaskurssin ja veti saman tien seurakuntanuorten vaelluksen. Myöhempiin vuosiin on kuulunut monenlaisia pitempiä vaelluksia rippikouluryhmien, seurakunnan tai Suomen Ladun aikuisryhmien ja asianajotoimiston asiakkaiden kanssa. – Asiakkailleni olen useimmiten järjestänyt melontaretkiä. Ne ovat olleet menestys. Vaelluskohde on usein löytynyt Lapista. Niin myös ensi syksynä, jolloin Ellilä lähtee yhdessä pastori Lauri Maaralan kanssa vetämään ”ruskavaelluksen erämaaisien kanssa”. – Me molemmat olemme kokeneita Lapin-kävijöitä, ja siinä mielessä voi puhua erämaaisistä. Vaelluksen aikana erämaaisä-asia saa kyllä muutakin sisältöä. Juha-Matti Mannermaa ja Marika Annika Miettinen. Hautaan siunattu Kirsti Holmström 92 v, Valto Olavi Hanhinen 77 v, Riitta Sinikka Ojaste 76 v, Heikki Ilkka Arvo Färling 67 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja toimitus-
Vaelluksen päivämatkat ovat 8–15 kilometriä. Vaativuutta tietenkin lisää, että kevyen liikenteen väylän sijasta kuljetaan luonnossa. Ollaan myös telttaretkellä, ja se tarkoittaa, että viikon varusteet ja muonat kuljetetaan kantamalla rinkassa. – Annamme varusteista hyvän listan. Kaikkea ei tarvitse itse omistaa. Rinkan voi saada lainaksi seurakunnasta, Ellilä huolehtii ja vakuuttaa, että ensikertalainenkin pärjää vaelluksella. Kaikilla vaelluksilla on ollut myös ensikertalaisia. Ellilän mukaan esimerkiksi terveet ja normaalikuntoiset lähes seitsemänkymppiset ihmiset ovat pärjänneet hyvin. – Vaellus ei ole mikään triathlon, ei ensisijaisesti mikään fyysinen suoritus, vaan mahdollisuus seikkailla, pysähtyä ja rauhoittua erämaassa. – Kun etsii ikimetsien henkäyksiä ja kuulostelee erämaan rauhaa, vapautuu arjesta. Ympärillä on hiljaisuutta, kiire häviää ja aika lisääntyy. Voi alkaa kuunnella maisemaa ja tuulen ääniä, Ellilä puhuu sanoiksi luontokokemuksiaan. Ellilän mielestä ei ole myöskään mitään syytä pelätä ryhmää, joka ehkä koostuu itselle vieraista ihmisistä. – Kannattaa lähteä liikkeelle avoimin mielin ja ilman erityisiä odotuksia. Silloin kaikki tulee yllätyksenä. Minulle vaelluksilla tärkeintä on kokemus, että juuri siellä olen olemassa omana itsenäni. Ulla-Maija Vilmi
Syksyinen ruskavaellus erämaaisien kanssa 4.–12.9. Saariselän hiljaisilla alueilla, Itäkairassa ja Jaurujokilaaksossa. Matkan hinta 480 e sisältää matkat, matkanjohtajan palvelut, muonat ja eräopastuksen sekä ryhmävakuutuksen. Ilmoittautumiset viimeistään 31.5.: retriitit.vantaa@evl.fi.
ten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.
Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 3.5. klo 12. Kappalainen Jyrki Kaukasen virkaanasettamismessu. Lääninrovasti Jukka Nevala, Janne Silvast, Jyrki Kaukanen, Heikki Leppä, Iina Katila, Terje Kukk, Samppa Laakso. Messu su 10.5. klo 12. Terhi Viljanen, Heikki Leppä, Samppa Laakso. Corvus Laurencij -kuoron kevätkon-
sertti ti 12.5. klo 19. Tempus adest floridum – Koittaa aika keväinen. Johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 3.5. klo 10. Mirka Härkönen, Satu Huttunen, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Messu su 10.5. klo 10. Jaakko Hyttinen, Hannamaria Yliraudanoja, Iina Katila. Kirkkokahvit. Seurakuntien talo Unikkotie 5 Hanna-piiri to 30.4. ja 7.5. klo 9–12 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa,
Datanomiopiskelija Eliel Ikonen Mikä toi sinut it-neuvontatyöhön Olotilaan? – Opiskelen Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingissä. Aloitin opinnot viime syksynä ja tähän kevääseen sijoittuu ensimmäinen harjoittelu. Jokaisen piti itse hankkia harjoittelupaikka. Koulussa tehtiin hakemuksen pohja ja ansioluettelo. Sitten kuljin ympäri Tikkurilaa kyselemässä paikkaa. – Neuvontatyö Olotilassa käy hyvin harjoitteluksi, sillä tavoitteena on oppia asiakaspalvelua. Myöhemmissä harjoitteluissa keskitytään enemmän it-alaan. Miten kiinnostuit it-alan opinnoista? – Ensisijainen tavoitteeni oli suorittaa lukio. Kun arvosanani eivät riittäneet Tikkurilan lukion englanninkieliselle linjalle, peruskoulun opinto-ohjaaja esitteli yhdeksi vaihtoehdoksi kauppaopiston. – Pärjäsin pääsykokeessa, ja suoritan nyt kaksoistutkintoa, siis yhtä aikaa lukio- ja ammattiopintoja. Tietokoneella olen pelaillut ja leikkinyt ainakin 6-vuotiaasta alkaen. Minkälaisia neuvoja sinulta kysytään? – Usein puhutaan ihan perusasioista: Miten kännykällä voi lähettää tekstiviestin ja miten viestin voi poistaa. Mistä löytyy kuvia ja miten voi tehdä kuvakaappauksen. Miten voi kopioida tekstiä sähköpostiviestiin. Tai mietitään, minkä takia joku ohjelma ei ole toiminut. Mitä olet oppinut asiakaspalvelusta? – Sitä mitä odotinkin. Juttelemista ihmisten kanssa. Miten kohdella toisia ja olla hymyilevä ja hyväkäytöksinen – oikeastaan asioita, joita olen oppinut jo kotona. Ulla-Maija Vilmi
Eliel Ikonen neuvoo tabletin, internetin ja kännykän käyttöä toukokuussa ma–pe klo 12–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta.
Unikkotie 5 aA. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 30.4. ja 7.5. klo 18 viraston asiakastilassa, Unikkotie 5, käynti A-rapun kautta. Lähetystyön vappumyyjäiset pe 1.5. klo 11–14 auditoriossa ja nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Myytävänä lohikeittoa, munkkeja, simaa ym. sekä käsitöitä ja lahjatavaraa. Lisäksi arpajaisia, onnenpyörä, kirppari, lapsille omatoiminen puuhanurkkaus. Myyjäisten tuotto lähetystyölle. Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 3.5. klo 16 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Perhepäivä ti 5.5. ja 12.5. klo 9.30–
12 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 5.5. ja 12.5. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 5.5. ja 12.5 klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Israel-piiri ti 5.5. klo 18.30 viraston asiakastilassa, Unikkotie 5, käynti A-rapun kautta. Rukouspiiri ti 5.5. ja 12.5. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3.krs. Aamurukouspiiri ke 6.5. ja 13.5. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.
16
Seurakunnissa tapahtuu 30.4.–14.5.
Holman kurssikeskuksen lähellä on Valkjärvi.
Sotiemme veteraanien virkistyspäivä
Sini Pennanen
Sotiemme veteraanien virkistyspäivä järjestetään ma 25.5. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Virkistyspäivään ovat tervetulleita vantaalaiset sotiemme veteraanit puolisoineen ja sotaveteraanien lesket. Päivän ohjelma: tervetulokahvit, musiikillista yhdessäoloa, ulkoilua (säävaraus), lounas, urheiluhistorioitsija ja -toimittaja Juha Kanervan vierailu ja päätöskahvit. Lähtö kotimatkalle klo 15. Virkistyspäivässä mukana ovat pastori Päivi Helén ja kanttori Terje Kukk. Ilmoittautuminen 13.5. mennessä Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 (arkisin klo 9–15). Lisätietoja: Päivi Helén p. 050 572 2666. Bussikuljetusten itäinen reitti: Hakunilan kirkko klo 9 – Korson kirkko klo 9.15 – Rekolan kirkko klo 9.30 – Koivukylän asema (Citymarketin puoli) klo 9.45 – Asolanväylä (pysäytä bussi pysäkille kättä heilauttamalla) – Tikkurilan kirkko klo 10 – Kuriiritie – Holma. Bussikuljetusten läntinen reitti: Hämeenkylän kirkko klo 9 – Pähkinärinteen ostoskeskus klo 9.15 – Rajatorpan ostoskeskus klo 9.25 – Myyrmäen asema klo 9.40 – Martinlaakson asema klo 9.45 – Holma.
Sirkka Väätäinen pyyhältää yhteisvastuulenkillä.
Naisten saunailta ke 6.5. klo 17.30
Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5aB, 5. krs. Perhekerho pe 8.5. klo 9.30–11 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 9.5. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila. Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käytöstä huhti-toukokuussa ma–pe klo 12–15. Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 5.5. klo 18. Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 6.5. klo 18. Mirka Härkönen, Iina Katila. Laulupiiri pe 8.5. klo 15.30. Samppa Laakso. Yhteysilta ti 12.5. klo 18.30. Seurakunnan runopiirin ja Vantaan Kirjoittajat ry:n kauden päätösjuhla la 16.5. klo 13. Ohjelmassa Vantaan Kirjoittajien antologian julkistaminen, tietoa runopiirin ja Vantaan Kirjoittajien toiminnasta, kahvitarjoilu. Yleisöllä mahdollisuus lukea omia tai lempirunojaan. Asfalttisydän-bändi esiintyy. Nuorten Gaijin-sarjakuvanäyttely esillä 25.5. saakka. Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Kerho isille ja lapsille ti 5.5. ja 12.5. klo 17.30–19. Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 7.5. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Mahdollisuus saunomiseen, omat pyyhkeet mukaan. Vappuaattona 30.4. ei ole Torstaitupaa. Perhepäivä ja Suomen Kuoro-opiston muskari pe 8.5. klo 9.30–14. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Kansanlähetyksen raamattupiiri to 7.5. klo 18. Perhekerho pe 8.5. klo 9.30–11. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 5.5. ja 12.5. klo 8–11. Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Perhekerho ma 4.5. ja 11.5. klo 9.30– 11. Naisten rukouspiiri pe 8.5. klo 18. Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 11.5. klo 13.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Raamattupiiri ti 5.5. ja 12.5. klo 17.30. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 30.4. ja 7.5. klo 9.30– 11.
Lenkille Yhteisvastuu keräyksen hyväksi Korson seurakunnan hölkkäryhmä Pyhät Pyyhältäjät kutsuvat yhteisvastuulenkille to 7.5. klo 16.30 alkaen. Ohjelmassa on noin viiden kilometrin hölkkä- tai kävelylenkki Ankkapuistossa. Lenkille lähdetään Korson kirkon parkkipaikalta. Yhteisvastuukeräykseen lahjoitettava tapahtumamaksu 5 euroa sisältää ohjelman ja tsemppihenkisen tankkauspisteen. Ennen lähtöä on hyväntuulinen alkuverryttely ja siunaus. Lenkin jälkeen venytellään yhdessä. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätietoja: pia.olkkonen@evl.fi. Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä lahjoittaa euron Yhteisvastuukeräykseen jokaisesta osallistujasta 50 osallistujaan asti.
Muualla
Kylväjän raamattupiiri ma 4.5. klo
14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Miesten saunailta ti 5.5. klo 17.30 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Kulku omilla kyydeillä. Kimppakyyti Tikkurilan kirkon edestä klo 17. Saunomista, iltapala ja hengellistä ohjelmaa. Iltapala 5 e. Koko perheen linturetki helatorstaina 14.5. Harakan saareen. Lähtö Pyhän Laurin kirkolta klo 13.30, matka jatkuu Helsingin rautatieaseman edestä klo 14.20. Matka tehdään julkisilla kulkuneuvoilla. Kukin maksaa matkansa itse. Tapaaminen Ullanlinnan laiturin luona, Ehrenströmintie 3, Helsinki klo 15. Vietämme aikaa
saaressa noin 2 tuntia. Tarjolla mehua ja pientä evästä. Venemaksu 4,50 e / 2 e. Mukana pastori Jaakko Hyttinen ja Markku Aalto-Setälä. Sotiemme veteraanien virkistyspäivä ma 25.5. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Virkistyspäivään ovat tervetulleita vantaalaiset sotiemme veteraanit puolisoineen ja sotaveteraanien lesket. Ohjelmassa tervetulokahvit, musiikillista yhdessäoloa, ulkoilua (säävaraus), lounas, urheiluhistorioitsija ja urheilutoimittaja Juha Kanerva vierailee, päätöskahvit. Lähtö kotimatkalle klo 15. Päivässä mukana pastori Päivi Helén ja kanttori Terje Kukk. Ilmoittautuminen 13.5. mennessä Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 (arkisin klo 9–15). Lisätietoja: pastori Päivi Helén p. 050 572 2666. Bussikuljetusten itäinen reitti: Hakunilan kirkko klo 9 – Korson kirkko n. klo 9.15 – Rekolan kirkko n. klo 9.30 – Koivukylän asema (Citymarketin puoli) n. klo 9.45 – Asolanväylä (pysäytä bussi pysäkille kättä heilauttamalla) – Tikkurilan kirkko n. klo 10 – Kuriiritie – Holma. Bussikuljetusten läntinen reitti: Hämeenkylän kirkko klo 9 – Pähkinärinteen ostoskeskus n. klo 9.15 – Rajatorpan ostoskeskus n. klo 9.25 – Myyrmäen asema n. klo 9.40 – Martinlaakson asema n. klo 9.45 – Holma. Paluumuuttajien kevätretki ti 26.5. Espooseen Velskolaan. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 8.30, paluu n. klo 16.15. Ohjelmassa ulkoilua, leikkimielistä kisailua, yhteislaulua ja kevätkirkko. Hinta 13 e sisältää matkat, kahvit, lounaan ja ohjelman. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä Päivi Helén p. 050 572 2666 tai paluumuuttajien piirissä kulkevaan listaan. Jos tulet Velskolaan (Vääräjärventie 2, Espoo) omalla kyydillä, ilmoittaudu Liilia Reelolle p. 050 341 5097. Retken hinta sama omilla kyydeillä tuleville. Kesäretki lapsiperheille la 6.6. Kungsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin myymälään Porvooseen. Lähtö Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) klo 10 ja paluu n. klo 16. Kotieläintilalla mahdollisuus osallistua kärryajelulle hevosen tai traktorin kyytiin. Retkimaksu 15 e / aikuinen ja 5 e / lapsi sisältää eväät. Ilmoittautumiset 15.5 mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat ja osallistutteko kärryajeluun (sisältyy hintaan). Perheleiri 28.–30.7. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Yhdessäoloa koko perheelle, ohjelmaa myös lapsille ja aikuisille erikseen. Ilmoittautumiset 13.5. saakka, ensikertalaiset etusijalla. Leirimaksu 70 e / aikuinen, 30 e / lapsi, 2. lapsi 25 e, 3. lapsi 20 e jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Ruskaretki 7.–12.9. Ylläkselle. Tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka ovat oikeutettuja Hyvinvointilomat ry:n tukemaan lomaan. Tuetun loman hinta 250 e sis. bussimatkat, ateriat matkalla, majoituksen täysihoidolla hotelli Ylläsrinteessä ja matkaohjelman. Luvassa retkiä, ohjelmallista yhdessäoloa, lomailua. Retki on päihteetön. Hyvinvointilomat ry:n lomahakemuskaavakkeita saa Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastosta (Unikkotie 5 B) ja Itä-Vantaan A-klinikalta (Kielotie 20 C, 2. krs.). Lisätietoja ja ilmoittautuminen 23.5. mennessä Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai Itä-Vantaan A-klinikka p. 09 8392 3415. Kodinhuoltoapua nikkaristeilta. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen kiin-
nittämiseen seinälle, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta. Kohderyhmänä esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset. Lisätietoja: paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078. Kastettu Vanamo Kastehelmi Mirjam Klemetti, Linnea Esther Talvikki Klemetti, Eemi Heikki Johannes Rönkkä, Sella Kerttu Katariina Osmala, Ella Iiris Katariina Holmberg, Iiris Matilda Hämäläinen, Peppi Fanny Alina Pesonen, Kiia Iida Kristiina Valkeinen, Elsa Annikki Järvinen, Daniel Alexander Mikael Koskivirta, Elsa Helmi Amanda Kivi, Ruut Taimi Maria Niemi, Alvin Henrik Adamczak, Oliver Johannes Sapman, Emma Olivia Jakovlev, Kasper Kaarlo Olavi Puolakka, Benjamin Siivert Kristian Hangaslammi. Avioliittoon kuulutetut Matias Alexander Holm ja Riikka Helena Suutari, Mikko Juhani Grönlund ja Krista Marjatta Knuuttila. Hautaan siunattu Impi Fredriksson 93 v, Iida Eriika Kauneela 88 v, Eino Kalevi Rönkä 84 v, Tuomo Gunnari Piirainen 51 v, Ossi Allan Valdemar Suominen 92 v, Siiri Sanelma Elf 90 v, Anni Hirvonen 90 v, Katri Matilda Vähäkainu 89 v, Veikko Anselmi Salonen 87 v, Laina Kustaava Aittomäki 82 v, Yrjö Korkkinen 82 v, Hilkka Unelma Lottanen 76 v, Jorma Kaarle Juhani Heikkinen 67 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–15. Suljettu ke 6.5. ja pe 8.5. vantaankosken.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.
Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Perheraamis to 30.4. klo 10.30– 11.45. Seniorikerho to 7.5. ja 14.5. klo 13– 14.30 takkahuone. Messu su 3.5. klo 10. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Reija Vienola, Ritva Holma. Pyhäkoulu su 3.5. klo 10 kerhohuone 4. Siioninvirsiseurat su 3.5. klo 14. Puhujana mm. Matleena Pinola. Kevätillan kellot – barokkimusiikin helmiä su 3.5. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonus johtajanaan Sanna Helasterä ja SonusKvartetti. Kokoelma barokin kauneimpia säveliä 25-vuotisjuhlavuoden ensimmäisessä konsertissa. Lisäksi konsertissa esiintyvät Tom Smeds, nokkahuilu, Susanna Lehtinen, sello, ja Maria Hostikka-Ala-Kihniä, barokkitanssi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G-ovesta. Lasten aamukirkko ti 5.5. klo 9.30. Kaikille avoin kirkkohetki.
17
Seurakunnissa tapahtuu 30.4.–14.5.
Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15
iso srk-sali.
Israel-piiri ti 5.5. klo 18–19.30. Kunnon kulkurit lähtevät lenkil-
le keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone. Raamattupiiri ke 6.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Lasten lauluryhmä keskiviikkoisin klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Parisuhdepäivystys ke 6.5. klo 17.30–19. Tule juttelemaan isoista tai pienistä asioista. D-ovesta junaradan puolelta. Laulupaja ke 6.5. klo 18–19.30 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Äitienpäivän virret ja laulut. Lähetysilta ke 6.5. klo 18–19.30. Jukka Norvanto: Lähetystyön siunaus, mitä? Raamattu ja kuvataide -ryhmä la 9.5. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta. Messu su 10.5. klo 10. Hannu Pöntinen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Sinikka Honkanen. Raamattupiiri Ilosanoma ma 11.5. klo 17.30–19. Maallisia ja taivaallisia lauluja Jumalan armosta ke 13.5. klo 18–19 St. Martinin kappeli. Upa & Sepa -duo esittää omia biisejään. Urpo Pakarinen, kitara, piano, ukulele, laulu ja Seppo Palonen, kitara, rytmisoittimet, huuliharppu, laulu. Helatorstain messu to 14.5. klo 10. Reija Vienola, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Hyväntekeväisyyskonsertti to 14.5. klo 18. Carolina Backman, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni, Annalina Backman, piano, Lauri Hämäläinen, alttoviulu, Kari Jerkku urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö -yhdistykselle. Uusi senioripysäkkikeskusteluryhmä käynnistyy elokuun lopussa Myyrmäen kirkolla. Ryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Jokaisen elämässä on vastoinkäymisiä ja kipeitä asioita.Ikääntyessäkään ei ole
v meosimaa sust sun a nu ntai sin
myöhäistä käydä niitä läpi. Ryhmässä puhutaan mm. yksinäisyydestä ja ystävyydestä, ihmissuhdeverkostoista ja avun pyytämisestä ja käydään läpi lapsuutta, elämän erilaisia kohokohtia ja vanhenemista. Yhdessä pohditaan myös luopumista ja kuolemaa. Ilm. ja tied. viim. 15.5. Kirsti Savolainen p. 040 828 7106. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Lasten aamukirkko ma 4.5. klo 9.30. Kaikille avoin kirkkohetki. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Vaatevarasto avoinna to 7.5. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Äitienpäivän messu su 10.5. klo 12. Mark Saba, Sinikka Honkanen. Messun jälkeen kakkukahvit. Rukouspiiri ti 12.5. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 12.5. klo 18.30–20 srk-sali. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Vappuhäät pe 1.5. klo 11–17. Kylämessu su 3.5. klo 12. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Eveliina Pulkkinen. Seniorikerho ti 5.5. klo 12.30–14. Tyhjän sylin messu la 9.5. klo 18. Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 7.5. klo 13–14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. Sleyn vappujuhla pe 1.5. klo 14. Hartauspuheita, yhteislaulua ja musiikkia, kahvitarjoilu. Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Iltaehtoollinen su 3.5. klo 18. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Eveliina Pulkkinen. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 4.5. klo 18.30–20. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ryhmä
n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu. Lähetyspiiri ti 5.5. klo 18.30–20 srk-sali. Paula Mäkipää kertoo työstä muslimimaailmassa. Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Raamattu ja kynä -piiri ke 6.5. klo 18-20 Olotila. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 13.5. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ti 12.5. kevään viimeinen kerta: kanttori laulattaa kesäisiä lauluja, tarjoamme kakkukahvit. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13. Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11. Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-
avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Kastettu Eelis Antero Mäkiaho.
Avioliittoon kuulutettu Johannes Anton Juurikkala ja Elisa Pauliina Pääkkönen, Tommi Juhani Saari ja Satu Marja Katariina Hulkkonen. Hautaan siunattu Auni Ester Maria Jyrkiäinen 93 v, Pentti Olavi Järvinen 89 v, Esteri Elisabet Puurula 89 v, Aune Ellen Rask 81 v, Sakari Juhani Iisakkala 67 v.
Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 3.5. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg. Kvällsmässa ons 6.5. kl. 18. A. Paavola, J. Granlund, A. Ekberg. Högmässa sö 10.5. kl. 10. K. Andersson, I. Hokkanen. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 3.5. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg. Högmässa sö 10.5. kl. 12. K. Andersson, I. Hokkanen. Bagarstugan Kurirvägen 1
Ungdomskväll ons 6.5. kl.19.
Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 4.5. och må 11.5. kl. 9.30–12. Barnens kyrkostund fre 8.5. kl. 9.30 i dagklubben. Andra utrymmen Veckomässa ons 6.5. kl. 8.30 i diakoniutrymme, Vallmovägen 5 A. ViAnda-kören övar ons 6.5. och ons 13.5. kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2. De vackraste andliga sångerna ons 6.5. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Barnens kyrkostund to 7.5. kl. 9.30 i dagklubbsutrymmet i Brännmalmen, Kornvägen 10. Veckomässa fre 8.5. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola. Döda Sirkka Elisabet Grönqvist 71 år. LAPIN-VAELLUS Syksyinen ruskavaellus erämaaisien
kanssa 4.–12.9. Saariselällä ja Itäkairassa. Päivittäinen matka on 8–15 kilometriä ja kaikki tarvittava kannetaan rinkoissa. Ryhmä matkustaa Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin yöjunilla. Hintaan 480 euroa sisältyy matkat, muonat ja opastus. Matkanjohtajana pastori Lauri Maarala ja eräoppaana Simo Ellilä. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä: retriitit.vantaa@evl.fi. Tarvittaessa seurakunnat lainaa telttoja ja rinkkoja.
VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.
VAMMAISTYÖ
Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 8.5. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Mukana diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen, Alina Kiviniemi ja Liridona Curi. Osallistuminen edellyttää taitoja toimia
ryhmässä itsenäisesti tai henkilökohtaista avustajaa. Kevätretki to 21.5. klo 16–19.30 Holman kurssikeskukseen, Holmantie 10, Klaukkala. Olemista, hiljentymistä, syömistä, saunomista ja kevätluonnon ihmettelyä. Yhteiskuljetus bussilla klo 15 Tikkurilan kirkko (Asematie 12), klo 15.30 Myyrmäen kirkko (Uomatie 1). Paluu klo 20 Myyrmäen kirkolle ja klo 20.30 Tikkurilan kirkolle. Hinta 10 euroa. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 13.5. mennessä Tiina Gröhnille, p. 050 553 8486 tai tiina.grohn@evl.fi. Viittomakielisille Saavu-messu su 3.5. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, Helsinki. Viittomakielinen tulkkaus. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.5. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2, käynti Martinlaakson polulta. Viittomakielinen perhekerho pe 8.5. klo 9.30–12 retkeilee Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9, Espoo. Näkövammaisille Hartaustilaisuus su 3.5. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki. Näkövammaisten Kristillinen yhdistys. Yhteislauluilta ti 5.5. klo 18.30– 20.30 osoitteessa Helmikuja 1 C 35. Ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. Miesten ilta ma 4.5. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Keijo Lehtonen. Myyrmäen kerho ti 5.5. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Iloa ryhmästä, Outi Kivistö ja Johanna Issakson. Kahvitarjoilu. Kimppakävelyä Luojan luonnossa to 7.5. klo 13–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1. Kävelyä kirkkomaalla ja joen varrella, hiljentymistä sekä muuttolintujen saapumisen ja Jumalan sanan kuuntelemista. Kahvit tai teet. Naisten ilta ti 12.5. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Rauha Malkki. Ohkolan leiri 12.–14.6. kurssikeskus Leiriniemessä Ohkolassa. Yhteinen bussikuljetus. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä Terhi Suonsivulle ti klo 9–11 ja to klo 13–15 p. 050 381 8758 tai 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi. VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.
Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-
tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.
Vartin retriitti
Se on vähän kuin olisi siirtolaisena vieraalla maalla: kotimaata kantaa aina mukanaan eikä ikävä sinne tahdo hellittää. Siirtolaisen katse vain suuntautuu taaksepäin, kristityn koti-ikävä taas eteenpäin: Jumalan valtakunta on joskus totta. On ollut aikoja, jolloin valtakunnan ikävä on saanut ihmiset haluamaan pois tästä maailmasta. Äärimmillään valtakunnan tuloa on joudutettu jopa itsemurhalla muusta elämänkielteisyydestä puhumattakaan. Tavallisen ihmisen tavallinen elämä ei joillekin riitä. Hienossa puolalaisessa Ida-elokuvassa nuori nainen on viettänyt vuosia luostarissa. Ennen lopullisia lupauksiaan hän saa maistaa hetken maailmaa ja tutustua oman historiansa salaisuuteen. Ida valitsee erilaisen tien kuin enemmistö: hän palaa luostariin. Ehkä hän tarvitsi paluuta yhden-
mukaisuuteen, hengellisen auktoriteetin alaisuuteen ja sääntöjen suojaan. Vaikka usko kurottaa eteenpäin, sen perusaikamuoto on preesens: juuri tässä ja nyt on elämä, rakkauden mahdollisuus, valtakunta ”sisäisesti teissä” ja armosta nouseva vapaus. Koska pelolla ja syyllisyydellä ei ole Jumalan lähellä sijaa, ihminen on vapaa elämään, olemaan paras mahdollinen versio itsestään eikä kopio muista. Hän on vapaa yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Hän on vapaa antamaan avoimin mielin, hyväksymään itsensä ja toiset Jumalan ihmiset sellaisena kuin he ovat. Hänen ei tarvitse pelätä tätä rosoista maailmaa. Ikävöity taivas on hyvin lähellä. Esimerkiksi ymmärtävässä ja hyväksyvässä katseessa ja anteliaassa kädessä. Marja Kuparinen
Lotta Numminen
Tässä ja nyt
18 Hammashoitoa
Hautauspalveluja
Surun kohdatessa et jää yksin
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri
Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki
Täyden palvelun toimisto
HELSINKI
VANTAA
FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530
MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560
ESPOO
Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570
KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:
050 347 1555
Suoraan kiviveistämöltä
HAUTAKIVET
Kaikki kivialan työt
KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa
p. (09) 756 8200
www.kivituote.com
hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA
TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi
VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa
Palveluja tarjotaan
Seurat
Toimivat kaihtimet joka kotiin! Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.
J. Vähäkangas
p. 040 411 4370
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Kuulutuksia
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT
Kuulutus Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaalla kortteleissa 7, 8, 9, 10, 11, 16D, 16G, 21, 25, 26, 28, 29, 30, 31, 32, 34, 35, 37, 38, 39, 41, 42, 44, 45, 46, 52A, 52B, 52C, 52D, 52E, 53, 54, 55, 56, 58, 59, 60, 65A, 66, 67, 68, 69, 70, 72, 73 on todettu hoitamattomia hautoja. Haudat on merkitty haudalle asetetulla kuulutuksella. Hautaoikeuden haltija on velvoitettu kunnostamaan hauta 31.5.2016 mennessä hautaoikeuden menettämisen uhalla (Kirkkolaki 1054/1993 17 luku 5 § 3 mom). Lisätietoja ja neuvoja saa hautausmaan toimistosta, puhelinnumerot 09 2340 2941, 09 2340 2942 ja 09 2340 2943, Vanha Porvoontie 225, 01380 Vantaa. Toimiston aukioloaika on ma-pe klo 9.00–15.30. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto
Vuokrata halutaan
Ostetaan KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina
4
HERÄNNÄISSEURAT
-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura
www.aratto.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%
Psykologi, psykoterapeutti (perhe-) vastaanottaa perhe-, pari-, vanhemmuus- ja yksilöasioissa. Työnohjausta. Tikkurilan Terapia, Malmin Terapia
Sinikka Vahvaselkä 044 261 2148
s.vahvaselka@gmail.com
Ikkunanpesut ja kotisiivoukset
La 2.5. klo 18 Kevätveisuut Lohjan Virkkalan kirkossa. Su 3.5. klo 12 Herättäjän kirkkopyhä, soppa ja seurat Laajasalon kirkossa. Saarna Salla Ranta. Su 3.5. klo 18 Kuorojen kevätkonsertti Munkkiniemen kirkossa. 3.5. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Ma 4.5. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella. Kahvit klo 18.30 alkaen. Ti 5.5. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, vieraana Emma Sihvola. To 7.5. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu-messu Kallion kirkossa. Pe 8.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Pe 8.5. klo 19 Kotiseurat Eeva-Maria Muurmanilla, Asteritie 6 D 29, Pukinmäki. Su 10.5. klo 16 Seuratuvan seurat, mukana Hans-Christian Daniel. Ke 13.5. klo 18 kotiseurat Piiloloilla, Jussilankatu 1 B 11, Hyvinkää. Ke 13.5. klo 19 Heränneiden Ylioppilaskodilla. Tilaisuuksia
p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com
JUMALA PARANTAA
Ystävällistä ja nopeaa palvelua! Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-
PASTORI SEPPO JUNTUNEN
Ikkunanpesut, siivoukset. Yksityiset ja yritykset. Ammattitaidolla.
P. 046 547 6622.
Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497
MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.
RE-sielunhoitoterapeutti ottaa vastaan Espoossa. Ota rohkeasti yhteyttä. P. 045 8742 405
LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.
SANAN JA RUKOUKSEN ILTA
Su 10.5. klo 19.00 Alppilan kirkko, Helsinki Lääkäri Simo Somerma puhuu aiheesta: Kuuleeko Jumala? Musiikissa: Heidi Tuikkanen ja Hillel Tokazier Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t
Myydään HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä. P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi
ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.
19
Aikamerkki
Tuomo Manninen/Kansallisteatteri
Alli Jukola ei vaikerra, syyttele eikä kadu.
Elli suunnittelee paluuta opintojen pariin.
Niin se elämä vaan meni Juulia bloggaa muodista.
Laura tahtoisi ulkomaille.
Enkö minä riitä? Matka minuksi. Elokuvateattereissa.
Elli kärsii anoreksiasta, joka on paranemaan päin. Niinpä hän haluaa lopettaa pro-anoreksia -blogin pitämisen. Hän suunnittelee paluuta pitkältä sairauslomalta takaisin yliopisto-opintojen pariin. Elli huomaa, että luurangonlaihan kropan esittely blogissa on oikeastaan ylläpitänyt sairautta. Muotibloggaaja Juulialla on paljon seuraajia, mutta uusien ihmisten kohtaaminen livenä ei tunnu mukavalta. Omalla kotisohvalla läppärin kanssa löhöäminen ja itsen ympärillä pyöriminen on yksinäistä, mutta helpompaa kuin seurassa oleminen. Blogin pitäminen ja yhä täydel-
lisempien kuvien ottaminen vie suuren osan Juulian ajasta. Masennuksestaan ja itseinhostaan bloggaava Laura ylikontrolloi itseään. Ruokakaupasta on vaikea ostaa mitään, koska lähes kaikki on epäterveellistä. Laura käy terapiassa, mutta miettii ulkomaille muuttoa. Mina Laamon ohjaama koskettava dokumenttielokuva Matka minuksi seuraa näitä kolmea parikymppistä naista. Heitä yhdistävät omasta elämästä kertovat blogit ja kamppailu oman mielen ja yhteiskunnan vaatimusten kanssa. Riittämättömyyden tunteet vaivaavat, kun aina pitäisi olla enemmän kuin on. Itsensä hyväksyminen alkaa kuitenkin pikkuhiljaa.
Alli Jukolan tarina. Kansallisteatterin Willensaunassa.
Yksinhuoltaja Alli Jukola katselee Willensaunan näyttämöllä seitsemää poikaansa jostain tuolta taivaasta: Siellä ne jullikat yrittävät saada elämänsä syrjästä kiinni. Tiukkaa näyttää tekevän. Tässä kuoleman jälkeisessä tilassa äidin konkreettinen huolehtiminen on jo päättynyt, mutta rakkaus, muistot ja välittämi-
nen jatkuvat niin kuin ennenkin. Paula Siimeksen Alli Jukola on verevä nainen, sellainen joka tunnustaa mitään katumatta eläneensä. Miehiä tuli ja lähti. Oli Juho Jukola, yhden illan ilo Tumelo ja elämän suuri rakkaus Ben. Tulivat pojat – niin omat kuin omiksi otetut. Yhtä rakkaita olivat kaikki. Sitten tulivat sairaus ja kuolema. Mika Myllyaho ja Taina West ovat dramatisoineet Riina Katajavuoren Wenla Männistö -ro-
maanista seitsemän veljeksen äidin Allin tarinan. Tuloksena on elämää hyväksyvästi katseleva tunnin monologi. Allin tuntoihin on monen äidin helppo samastua. Parasta tässä verovirastossa työskennelleessä avarasydämisessä Allissa on hänen olemuksensa. Hän ei vaikerra, syyttele eikä kadu. Hän sanoi aikanaan elämälle kyllä, ja se antoi täyden sylin.
ONNEA JA
Marja Kuparinen
www.piplia.fi
SIUNAUSTA
Nina Riutta
Vapputapahtuma
KULJEN KANSSASI -RIIPUS
Lähetystalolla pe 1.5. klo 9.15 alkaen
Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität.
osoitteessa Tähtitorninkatu 18
Katso päivän ohjelma ja lisätiedot: www.suomenlahetysseura.fi/tapahtumat Tervetuloa iloiseen vapputunnelmaan!
■
49 €
NIMIPAINATUSRAAMATTU
MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA
SENIORIPYSÄKKI®
Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.
Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.
■
Tutustu laajaan raamattuvalikoimaan nettikaupassamme ja tilaa painatus ajoissa! KEVÄT HERÄÄ -MUKI
voimasanoja
Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin. ■ 26 €
PIPLiA. t ™ Suomen Pipliaseura |
myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi
| www.pipliakauppa.fi
20
Aikamerkki Katri Saarela
osi u ov thie k k r o Ki Smo
Vihersmoothie ravitsee vapun juhlijaa Toukokuun ensimmäistä päivää juhlitaan nykyään työn juhlana, mutta alun perin päivä on saanut nimensä 700-luvun saksalaiselta vaikuttajanaiselta Walburg Hildesheimilta. Luostarielämää viettäneen Walburgin kerrotaan tehneen ihmeitä, ja kuolemansa jälkeen hänet julistettiin pyhimykseksi. Vappu on suomalainen vastine nimestä Walburg. Walburg tunnetaan muun muassa sairaiden suojelijana, joten hänen päivälleen on sopiva kohottaa nokkosesta ja inkivääristä voimaa saava smoothie. Se ravitsee hyvin vappuaaton juhlinnan jälkeen. Joukkoon surahtaa myös voikukkaa, joka puhdistaa kehoa ja on hyväksi maksalle. Inkivääri taas auttaa vatsavaivoihin ja pahoinvointiin. Nokkonen on oma superyrttimme, joka sisältää paitsi paljon energiaa myös rautaa, kalsiumia ja vitamiineja.
Walburgin vihersmoothie • 1 omena paloiteltuna • iso kourallinen tuoreita nokkosia • pieni kourallinen nuoria voikukanlehtiä • 1 cm raastettua inkivääriä • 2 dl luonnonjogurttia • 1 rkl hunajaa • (loraus kuohuviiniä) Sekoita aineet tehosekoittimessa ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa hunajaa. Smoothien makua voi halutessaan syventää lorauksella kuohuviiniä. Nauti smoothie heti, sillä nokkonen alkaa maistua hieman tunkkaiselta, mikäli se joutuu odottelemaan lasissa liian pitkään.
Monellekaan ei tule vapusta ensimmäisenä mieleen Joosef, Jeesuksen kasvatti-isä ja vaimonsa Marian varjoon jäänyt pyhän perheen sivuhenkilö. Kirkon historiassakin Joosef oli pitkään unohduksissa. Mutta sen jälkeen, kun hänet 1600-luvulla löydettiin, hänestä on tullut yksi rakastetuimmista pyhimyksistä. Joosefilta on pyydetty apua niin perhe-elämään ongelmiin, taloudellisiin vaikeuksiinkin kuin työssä jaksamiseenkin. 1930-luvulla katolinen kirkko julisti Joosefin kaikkien käsillään työtätekevien suojelijaksi. Hänen muistopäiväänsä vietetään vappuna 1.5. Olihan tämä raavas kirvesmies muiden työläisten lailla elättänyt
Amerikkalaiset ovat nopea kansa. Ruokaa tarjotaan pikana, miksei siis ehtoollistakin. Suuret kristillisten tuotteiden tarjoajat LifeWay ja CelebrateCommnunion myyvät verkkokaupassaan näppärää ehtoollissettiä. Ehtoollisella kävijä avaa pienen kupposen ja ensimmäisen
Miten smoothie valmistuu? Katso video osoitteessa valomerkki.fi.
Ateistista hartautta?
Timo Saarinen
oli valistusfilosofi, taikauskon ja muun hömpän ankara vastustaja. On kiistanalaista, oliko hän nykymerkityksessä ateisti, mutta ainakin hän oli kova uskontokriitikko. Vuonna 1996 pystytetty patsas löytyy Edinburghin historialliselta Royal Mile -kadulta. Oikeasti Hume oli pyylevä,
Ihmiset silittävät filosofi David Humen varpaita saadakseen ripauksen miehen älystä.
perheensä tekemällä raskasta ruumiillista työtä. Heli Kulmavuori
Puuseppä Joosefilla on usein kädessään suorakulma.
Ruumis ja veri kertakäyttöpikarissa
Lotta Numminen
Näin hyödynnät luonnon villiyrtit parhaiten: Kerää yrtit ennen keskipäivää, kun aamukaste on jo haihtunut, mutta aurinko ei vielä ole nuuduttanut kasveja.
Filosofi David Humen kiiltäväksi kuluneet pronssiset varpaat ojentautuvat graniittipaaden yli. Ohikulkija toisensa jälkeen silittää varpaita, katsoo Humea kasvoihin ja huokaa mielessään rukouksen: suo minulle hiven älyäsi. Tässä on jotakin pielessä. 1700-luvulla elänyt David Hume
Kaikkien työläisten suojelija
Pikaruokakansa nauttii ehtoollisenkin pikana.
kannen alta paljastuu öylätti. Ehtoollismehu odottaa toisen kannen alla. Ja kyllä, pikarin juoma on todellakin rypälemehua. Pakkaus näyttää lentokoneista tutulta kermatetralta, joka tunnetusti purskahtelee omaan tai naapurin syliin. Valmistaja kuitenkin vakuuttaa, että ehtoolliskuppi pysyy tukevasti niin lapsien kuin vanhustenkin käsissä. Kierrätettävä pakkaus säilyy huoneenlämmössä vuoden. Tarjolla on kokoja neljän pikarin matkapakkauksesta tuhannen kappaleen jättipakkauk seen. Krista Susi
3 x Jeesus-kuumailmapallo King of Kings, Lord of Lords
mutta kuvanveistäjä Alexander Stoddard on muotoillut hänestä renessanssityylisen ylevän antiikin filosofin. Varpaiden koskettelun aloittivat paikalliset filosofian opiskelijat. Riitissä on jotakin tuttua. Vatikaanin Pietarinkirkossa on kuuluisa Pyhän Pietarin patsas, jonka varpaita ihmiset koskevat saadakseen siunausta. Itse asiassa Hume-patsas on Pietari-patsaan kopio. Humella on kädessään kirja ja Pietarilla avain. Hume istuu tuolillaan rehvakammin kuin hillitty Pietari, mutta molemmilla oikean jalan varpaat on kuin ojennettu kosketeltaviksi. Myös paikallinen opas on havainnut Humen ja Pietarin varpaiden välisen yhteyden. – Aiemmin kerroin kierroksillani patsaiden samankaltaisuudesta, mutta kun huomasin, että ateistin ja pyhimyksen rinnastus loukkasi joitakin ihmisiä, lakkasin kertomasta siitä, hän toteaa. Timo Saarinen
Jeesus-palloiluvillityksen aloitti innokas kalifornialainen Schaiblen evankelistapariskunta. He tilasivat jättimäisen Jeesus-pallon Merritt Ministryn -järjestön käyttöön vuonna 1997. Vei 13 kuukautta kursia pallo kasaan. Se on 34,5 metriä korkea, ja sen täyttäminen vie 45 minuuttia. Pariskunta on kierrättänyt palloa erilaisissa tapahtumissa jo vuosien ajan.
Risen Sky Sail Balloons on tunnettu julistavista palloistaan. Aikaisemmin taivaalla ovat purjehtineet muun muassa jättimäinen Nooan arkki ja Mitä Jeesus tekisi? -pallo. Tänä pääsiäisenä Yhdysvalloissa kohosi ilmaan pallo, jossa hymyilevä Jeesus ilmestyy seuraajilleen ylösnousemuksen jälkeen.
Christ the Redeemer Viime kesäkuussa Australian Melbournen taivaalle nousi Vapahtaja. Eikä mikä tahansa Kristus-hahmo, vaan Rio de Janeiron tunnetuimman matkailunähtävyyden, Jeesus-patsaan näköinen, 46 metriä korkea ilmapallo. Jeesus oli puettu Australian jalkapallomaajoukkueen pelipaitaan, jonka rinnassa luki # KeepTheFaith (Säilytä uskosi). Tempaus oli paikallisen vedonlyöntiyhtiön kannustus maajoukkueelle, joka lähti kisaamaan jalkapallon maailmanmestaruudesta Brasiliaan. Krista Susi