Lauri 2016 nro 14 (18.8) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 14 • Armon asialla • 18.8.2016 • www.valomerkki.ﬁ Hans v. Schantz

Saako halvalla eettistä vaatetta?

Aikuistuminen ahdistaa 8

Yhtä hyvin minulle olisi voinut käydä myös toisella tavalla.

Moni opiskelija paiskii töitä 10

Anssi Kela:

En suosittele tyhjän päälle heittäytymistä Älä tee toiselle sellaista, mitä itse inhoat – Jaakko Heinimäki

Pauli Juusela

Jussi Nukari/Lehtikuva

Pääkirjoitus

Helsingin tuomiokirkossa pidettiin vuonna 2012 suruhartaus, jossa muisteltiin Bulevardin perhetragedian uhreja.

twitter: @PauliJuusela

Usko saa näkyä olympiakisoissa Rion kisoissa on ollut silmiinpistävää, miten monelle urheilijalle usko tuntuu olevan tärkeä osa elämää ja miten luontevasti asia ilmaistaan. Moni kristitty urheilija tekee kentälle saapuessaan ristinmerkin ja kohottaa katseensa kohti taivasta onnistuneen suorituksen jälkeen. Muslimit puolestaan kumartuvat maahan ja rukoilevat kohti Mekkaa. Totta kai kyse on myös rituaalista. Niitä on muillakin urheilijoilla. Että ele on nimenomaan uskonnollinen, kertoo kuitenkin siitä, että heille usko on osa elämää. Joskus usko pääsee jopa otsikoihin asti. Etiopialainen naisten 10 000 metrin kultamitalin maailmanennätysajalla voittanut Almaz Ayana vastasi dopingia koskevaan kysymykseen, että hänen dopingiaan ovat harjoittelu ja Jeesus. Toivottavasti näin on, sillä nuo kaksi dopingia ovat sallittuja asioita ja avoimia kaikille. Toisin kuin oikea doping, josta on tullut huippu-urheilua näivettävä syöpä, joka pahimmassa muodossaan on vieläpä valtion tukemaa toimintaa. Jos usko Jumalaan on dopingia, se on dopingia, jonka merkitys on siinä, että elämässä on lujempi pohja kuin pelkkä urheilu. Kaikki urheilijat eivät ole uskonnollisia ja vielä harvempi ilmaisee asian julkisesti. Elämän tarkoitukseen liittyviä kysymyksiä pohtii varmasti sitäkin useampi. Suomen olympiajoukkueen mukana on kisapappi Leena Huovinen, itsekin entinen kilpaurheilija, jonka kanssa voi pohtia arkea ja käsitellä iloja ja suruja. Huippu-urheilija joutuu tekemään käsittämättömän määrän työtä lyhyen hetken eteen. Onnistuminen tuottaa valtavan ilon, mutta epäonnistuminen musertaa. Urheilu-uran päättyminen voi puolestaan jättää tyhjän päälle. Silloin usko voi olla auttaa jaksamaan ja tuoda uutta toivoa elämään. Niin on käynyt myös aika monelle suomalaiselle huippu-urheilijalle.

Valomerkissä tällä viikolla Kriisiytyykö parisuhde kesälomalla vai onko se pelkkä myytti? Entä kuinka nopeasti perheneuvojan vastaanotolle pääsee? Valomerkki otti selvää. Päiväunet tai futiskatsomo kirkossa – seurakunnat järjestävät säännöllisen toiminnan lisäksi nykyään paljon pop up -tempauksia. Kaupunkiin sellaiset soveltuvat ja tavoittavat uusia ihmisiä.

Kirkko on valmiina kriisitilainteisiin Henkisen huollon ryhmä auttaa esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. – Ennen sanoin koulutuksissa, että jos jotain tapahtuu. Nykyään sanon, että kun jotain tapahtuu. Me elämme tällaisessa maailmassa ja meidän täytyy olla valmiina, sanoo Helsingin poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen. Pohjolan-Pirhonen johtaa kirkon henkisen huollon ryhmää eli HeHua. Suuronnettomuuden sattuessa HeHu-tiimi on toimintavalmis parissa tunnissa. Kirkko tuli paikalle muun muassa silloin, kun Estonia upposi syyskuussa 1994, kun nuori mies räjäytti kotitekoisen pommin Myyrmannin kauppakeskuksessa lokakuussa 2002 ja kun Jokelan koulun oppilas ampui yhdeksän ihmistä kesken koulupäivän marraskuussa 2007. Pääkaupunkiseudun HeHun toimintaa organisoivat Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät sekä Porvoon suomalainen seurakunta. HeHu toimii aina kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen alaisena. Paikat kriisikeskuksille on sovittu etukäteen. Paikalla on usein myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA, johon kuuluu 52 järjestöä Marttaliitosta partiolaisiin. Kirkon HeHu-tiimi järjestää sokkivaiheen keskusteluapua ja ohjaa avuntarvitsijoita eteenpäin. Myös kriisipuhelin avataan. HeHun jäsenet ovat saaneet tehtä-

vään koulutuksen. – HeHu-tiimiin kuuluu esimerkiksi lapsiin, nuoriin ja yleiseen kriisityöhön erikoistuneita kirkon työntekijöitä. Katsomme tilanteen mukaan, keitä kutsumme mukaan, Carita Pohjolan-Pirhonen kertoo. Katastrofitilanteeseen joutuneen toipumisen kannalta on tärkeää, että hän saa tukea välittömästi. – Ihminen tarvitsee kriisissä sekä puhumista että hiljaisuutta. Kirkon muistohetket ja suruhartaudet ovat kokemukseni mukaan hyvin hoitavia. Jonkin ajan päästä avun tarvitsijat ohjataan eteenpäin. Vakaumukselliset kysymykset tulevat, jos tulevat. Kirkon katastrofityöntekijät eivät tarjoile ihmisille omaa vakaumustaan. HeHun liiveistä käy kuitenkin ilmi, että tiimin jäsenet edustavat kirkkoa. – Autamme aina toisen ehdoilla ja jokaisen vakaumusta kunnioittaen, Carita Pohjolan-Pirhonen kertoo. Kirkon HeHu-tiimi tekee myös yhteistyötä eri kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Jos toiseen uskontokuntaan kuuluva haluaa puhua oman uskontonsa edustajan kanssa, sellainen järjestetään paikalle.

– Vakaumukselliset kysymykset tulevat, jos ovat tullakseen. Joskus ne tulevat nopeasti, joskus myöhemmin, joskus eivät ollenkaan. Carita Pohjolan-Pirhonen vetää myös kansainvälistä HeHu-tiimiä, johon kuuluu luterilaisen kirkon lisäksi liuta kristillisiä järjestöjä. Jos suomalainen joutuu suuronnettomuuteen ulkomailla tai ulkomaalainen Suomessa, kansainvälinen HeHu lähtee kentälle. – Olemme myös esimerkiksi kouluttaneet Filippiinien myrskytuhojen jälkeen paikallisille henkistä ensiapua ja purkukeskusteluja, Pohjolan-Pirhonen kertoo. Euroopassa yleistyneet terrori-iskut eivät ole tulleet Carita Pohjolan-Pirhoselle yllätyksenä. – Kun opiskelin teologiaa, eräs viisas professori sanoi, että meidänkin elinaikanamme maailma muuttuu ja vakaumukset ajautuvat konfliktiin. Näin maailma toimii. Realismi on hyvä, kauhistelu ei. Viime vuosien kiristynyt tilanne on myös vaikuttanut HeHun toimintavalmiuteen. Kriisityöntekijöiden yhteistiedot päivitettiin ennen kerran vuodessa, nykyään neljä kertaa. Pohjolan-Pirhonen pitää tarkkaa kirjaa siitä, kuka on milloinkin lomilla. – Aina tämä työ on yhtä vaativaa. On tärkeää, että tätä tekevät pitävät ammattitaidostaan ja hyvinvoinnistaan huolta. Topias Haikala

Tässä ja nyt

Saara Vuorjoki

Opiskelijoita varten Hanna Similä, oppilaitospappi: ”Työskentelen oppilaitospappina ammattikorkeakouluissa Vantaalla. Olen oppilaitoksissa niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa varten. Olen tehnyt oppilaitostyötä koko pappisurani ajan, pari ensimmäistä vuotta muiden töiden ohessa. Haaveilin oppilaitostyöstä jo opiskeluaikana. Minulla on omakohtaistakin kokemusta opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen haasteista. Sain esikoiseni opintojeni ollessa kesken. Opiskelujen alkuvaiheeseen liittyy usein siirtyminen toiselle paikkakunnalle, ehkä myös muutto pois kotoa. Monet tekevät opintojen ohessa töitä. Osa on jo perustanut perheen. Kaikkiin näihin liittyy haasteita, joita voin olla mukana ratkomassa. Pidän myös oppitunteja, joissa käsittelemme yhdessä ajan- ja arjenhallintaa sekä jaksamista. Neuvoni opiskelijoille on, että älä jää yksin. Kysy, ota selvää ja pyydä apua. Minua voi nykäistä hihasta, jos jokin painaa mieltä. Voimme varata ajan myös kahdenkeskiseen jutteluun. Olen paikalla kaikkia opiskelijoita, en vain kristittyjä, varten. Lukuvuoden alussa tehtävänäni on uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen. Sen tavoitteena on tehdä uudesta ryhmästä toimintakykyinen ja mukava paikka olla.” Soili Pohjalainen

Hanna Similä pitää to 1.9. Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulun uusille opiskelijoille ryhmäytyspäivän.

4 Mira Strengell

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa

Herättäjäjuhlien päätösseuroja vietettiin sunnuntaina 10.7.

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

HERÄNNÄISSEURAT Ke 31.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körttiseurat, Hvittorpin kurssikeskus, Hvittorpintie 245, (Masala) Kirkkonummi. Kahvit klo 18, seurat n. klo 19. Pe 2.9. klo 19 Soukan kappelissa, Soukankuja 3, Espoo. Su 4.9. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaren kirkossa, Hki. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Ma 5.9. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; kahvit klo 18.30. Ti 6.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi). Syksyn aloitus.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Hengelliset kesäjuhlat vetivät väkeä Vantaalle Herättäjäjuhlille osallistui yli 30 000 ihmistä. Kahdet hengelliset kesäjuhlat toivat heinäkuussa Vantaalle runsaasti väkeä. Heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat teemalla ”Kahden maan kansalainen” järjestettiin 8.– 10.7. Myyrmäen urheilupuistossa ja lestadiolaisen Rauhan Sanan Suvijuhlat 15.–17.7. Energia Areenalla. Rauhan Sanan Suvijuhlat järjestettiin en-

simmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla. Herättäjäjuhlien kävijämääräksi laskettiin 34 000. Juhlajärjestelyjen keskipisteessä ollut Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen totesi juhlien onnistuneen hyvin. – Miksi ne onnistuivat hyvin johtuu siitä, että näistä tuli meidän juhlat, eikä vain teidän tai körttien juhlat, Pöntinen kuvaili. Pöntinen kiittää yhteistyötä Vantaan kaupungin, Helsingin hiippakunnan, Helsingin ja

Espoon seurakuntien ja muiden ympäröivien seurakuntien ja ekumeenisten yhteistyökumppaneiden kesken. – Juhlat onnistuivat hyvin myös siksi, että saatiin talkoolaiset. Heille on iso kiitos sydämessäni. Juhlia edeltävänä tiistaina talkoolaisia oli 1 200, mutta juhlien päättyessä heitä oli tavoitellut 1 500. Seuraavat herättäjäjuhlat järjestetään Nilsiässä 7.–9.7.2017 ja seuraavat Suvijuhlat 14– 16.7.2017 Kokkolassa. Hanna Antila

Hans von Schantz

Pokémoneja Vantaan kirkoissa

Pyhän Laurin kirkossa on paranneltu myös valaistusta.

Monet Vantaan kirkot ovat mukana Pokémon Go -pelissä. Pelissä etsitään puhelimen avulla erilaisia virtuaalisia Pokémon-hahmoja. Esimerkiksi Hämeenkylän ja Myyrmäen kirkolla on Pokémon Gym, Hakunilassa ja Korsossa Pokéstop. Kirkkoherranvirastot toivottavat pelaajat tervetulleiksi lataamaan puhelimiaan aukioloaikoina. Lue lisää aiheesta vantaanseurakunnat.fi/uutiset.

Pyhän Laurin kirkkoa korjataan

Kaikki seurakunnat Instagramissa

Pyhän Laurin kirkko on suljettuna 19.9.–19.11. Kirkon sisätiloissa remontoidaan asehuonetta ja kunnostetaan penkit. Pyhän Laurin kirkko on Tikkurilan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkko. Molempien jumalanpalvelukset siirtyvät viereisen Pyhän Laurin kappelin isoon saliin. – Kappeliin voi varata myös kasteita ja häitä. Vaikka rakennus on suunniteltu ensisijaisesti siunauskappeliksi, siellä on aiemminkin vihitty ja kastettu.

Kaikki Vantaan seitsemän seurakuntaa ovat nyt kuvapalvelu Instagramissa. Seurakunnat päivittävät tileilleen muun muassa instahartauksia sekä tunnelmia tapahtumista, leireiltä ja messuista. Kuvapalvelu tarjoaa myös mahdollisuuden kurkistaa kirkon kulisseihin ja erilaisten työntekijöiden arkeen. Viimeisin tulokas Instagramissa on Vantaan ruotsinkielinen seurakunta, joka otti oman tilin käyttöön kesän alussa.

Myös seurakuntakodeilla kuten Ilolassa, Tammistossa ja Ylästössä on järjestetty kastejuhlia. Kodeissakin voidaan kastaa ja vihkiä, kertoo Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast. Tulossa on vielä ainakin kirkkosalin etuosan eli kuorin kunnostus ja ulko- ja pihatöitä. Kuori oli tarkoitus remontoida tänä syksynä, mutta se siirtyy kevääseen 2017. Tuolloin kirkko on kiinni joulun ja pääsiäisen juhla-aikojen välissä 9.1.–1.4. Katriina Harviainen

Väitellään

Halvalla ei saa eettistä vaatetta, Anniina Nurmi! Vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi kehottaa ostamaan vähemmän mutta parempaa. Alusvaatteita ja sukkia lukuun ottamatta vaatteet kannattaisi hankkia käytettyinä.

– Jos itselle sopivia käytettyjä vaatteita löytyy, niin mikäs siinä. Sitä ei voi aina tietää, onko käytetty vaate eettisesti tuotettu, mutta ainakin käytetyn vaatteen ostaminen pidentää vaatteen elinkaarta. Nykyään joutuu näkemään vaivaa, jos haluaa löytää laadukkaan vaatteen käytettynä. Voi tehdä niinkin, että ostaa osan vaatteista käytettynä, osan uutena.

kutetaan. Mutta niin kauan kun pyritään tuottamaan paljon ja halvalla, ei voida puhua suuresta muutoksesta. Suomalaisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa siihen, käyttääkö jokin vaateyhtiö lapsityövoimaa.

– Kyllä. Jo se olisi hyvä, jos isot monikansalliset yhtiöt tietäisivät, missä heidän vaatteensa tehdään, mutta usein ne väittävät tuotantoketjun selvittämisen olevan liian vaikeaa. Yritysten pitäisi saada toimintansa läpinäkyväksi ja vastuullisten päätösten tekeminen pitäisi tehdä kuluttajille paljon helpommaksi. Kuluttajilla on valtaa nostaa epäkohtia esiin. Vaatteet tehdään asiakkaille ja niin kauan kuin tuote myy, sitä valmistetaan. Eettisyys ja muodikkuus eivät kulje käsi kädessä. Eettinen pukeutuja joutuu tyytymään oudonväriseen hamppukaapuun.

Vaatteet ovat nykyään liian halpoja.

– Kyllä. Käsityksemme siitä, mitä vaate maksaa, on muuttunut nopeasti. Jos joku ihmettelee, miksi eettinen vaate maksaa niin paljon, tekee mieli esittää vastakysymys, että miten on mahdollista, että muut vaatteet maksavat niin vähän.

– Ei. Ennen se oli vähän noin ja tuo mielikuva elää yhä sitkeästi, mutta nykyään tuollainen väite on vain tekosyy. Suomalaisilla on ihan liikaa vaatteita.

– Totta. Käytämme kuulemma vain noin yhtä kolmasosaa vaatteistamme. Kirppareiden määrästäkin sen näkee ja siitä, että sielläkään ei tavara enää välttämättä kierrä. Joitain vaatteita voi kyllä säilöäkin – muoti voi muuttua ja vaatteet voi löytää uudelleen. – Meidän kannattaisi miettiä paljon enemmän tapaamme kuluttaa. Jo sillä, että ostaisi vähemmän ja laadukkaampaa, pääsisi eteenpäin.

Halvalla ei saa eettistä vaatetta.

– Yleisesti ottaen tuo on totta. Kyllä hinta jostakin kertoo. Jos t-paita maksaa muutaman euron, voi miettiä, mitä siitä jää tekijälle, kun vähentää katteet. Kaikki ei voi olla kunnossa. Toisaalta ei se ole niinkään, että kallis vaate olisi lähtökohtaisesti eettisesti tuotettu. Siinä maksaa usein brändi.

Hanna Antila

Täysin Suomessa tehtyjä vaatteita on vaikea löytää.

– Totta. Vaikka kangas tehtäisiin Suomessa, ainakin ompelulanka tulee muualta. Suomessa tehdään jonkin verran vaatteita, mutta monet suomalaismerkitkin teettävät nykyään vaatteensa esimerkiksi Virossa tai Kaukoidässä. Puuvillantuotanto tuhoaa ympäristöä.

– Näin se on. Puuvilla ja polyester ovat yleisimmät vaatemateriaalit ja ne myös aiheuttavat eniten ongelmia. Puuvilla on herkkä kasvi, joka vaatii paljon vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Luomupuuvilla on askel oikeaan suuntaan, mutta myös sen tuotanto vaatii paljon vettä.

Paula Lehto

Halpamerkkejä eivät kiinnosta vaatetuotannon ympäristövaikutukset.

– Isommassa mittakaavassa eivät kiinnosta, mutta hyviä aloitteita tehdään kyllä ja yksittäisiin asioihin vai-

Käsityksemme siitä, mitä vaate maksaa, on muuttunut nopeasti.

Kolumni

Tarpeeksi tavaraa ja vähän liikaakin Kaupat ja kodit pursuavat tavaraa, leipäjonot köyhiä. Kaatopaikat ne vasta tavaraa pursuavatkin, vaikka meitä kuinka opetettaisiin kierrätykseen. Ja kaikki se jäte, jota luontoon tai kaatopaikoille heitetään, on saatu mikä saastuttavista kaivoksista, mikä avohakkuun uhriksi jääneistä metsistä. Länsimainen yhteiskunta pyörii tuotannon ja kulutuksen noidankehässä: talouden pitää kasvaa, vaikka vain tuottaakseen tarpeetonta tavaraa, ja yksityisen sijoittajan voitto on menestyksen mittari. Pitäisikö meidän joskus pysähtyä miettimään, mitä talouskasvu oikeasti on? Sen toinen puoli toki kuulostaa hyvältä: tuotannon kasvu tuo rahaa ja sen myötä ehkä työllisyyttä. Mutta toinen puoli on jo ongelmallisempi. Talouskasvun ehtona on usein saada joku jossakin tarvitsemaan asioita, joita hän ei aikaisemmin tarvinnut ja jotka vasta aggressiivinen mainoskampanja tuo hänen tietoisuuteensa ja pakottaa ostamaan. Ja jotta hän saisi rahaa tuon uusimman turhakkeen hankkimiseen, jostakin on leikattava, joltakin vietävä se viimeinenkin leipäpala suusta.

Suomessa on tavaraa tarjolla aivan riittämiin viidelle ja puolelle miljoonalle, ja vaikka useammallekin. Turhien kulutustottumusten keinotekoinen luominen ja vaurauden epätasainen jakautuminen ovatkin ne todelliset on-

”Ylellisyystuotteita myyvien kauppojen ja leipäjonojen ei pitäisi kasvaa tasatahtia.” gelmat, jotka meidän pitäisi pystyä korjaamaan. Kestävä talous ei tarvitse jatkuvaa kasvua, jos se perustuu tarpeettomien ja joskus haitallisten tuotteiden markkinoinnille, vaan jo olemassa olevan vaurauden tasapuolisempaa jakautumista: ylellisyystuotteita myyvien kauppojen ja leipäjonojen ei pitäisi kasvaa tasatahtia.

Hallitsemattomasti kiihtyvän tuotannon sijaan Suomi tarvitsee tasapainoista ja hallittua taloutta, jossa yksityisten sijoittajien voitontavoittelu ei ohjaa yhteiskuntaa vaan yhteiskunnan, eli ihmisten, hyvinvointi asetetaan tavoitteeksi, jota talous tukee. Hyvinvointivaltio ei ole villinlännen yhteiskunta, jossa vahvin vie parhaat päältä. Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 Hengelliset syventymispäivät Helsingissä 25.–28.8.2016 Mukana mm. Jippu, Anne Pohtamo-Hietanen, Jukka Norvanto, Saara Kinnunen, 50 vuotta täyttävä Pro Fide

TURVAPAIKKA Iloiset Seniorit

Ohjelmaa Temppeliaukion kirkossa to-pe klo 18-21 sekä Johanneksenkirkossa la-su koko päivän. Pertti Kallion levynjulkistus la klo 17.30. Lisäksi seminaareja, Suomen pisin pyhäkoulu lapsille sekä sielunhoito- ja rukouspalvelu. Kirjamyynnissä syksyn kristilliset uutuuskirjat. Aino Viitasen suora lähetys Radio Deissä lauantaina klo 10-16.30 ja sunnuntaina 10-11.

www.syventymispaivat.fi Järjestäjät: Helsingin tuomiosrk, Töölön srk ja Suomen Raamattuopisto.

info@iloisetseniorit.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Tilaa 10 kk vain 40 e (Norm. 74 e)

www.askellehti.fi/tarjous

Aikuisopiston kursseille ilmoittautuminen jatkuu koko syksyn.

Vielä ehdit kurssille! Löydä sinäkin oma kurssisi ja tule mukaan iloiseen joukkoon! vantaa.ﬁ/aikuisopisto Ilmoittautuminen: ilmonet.ﬁ tai soittamalla numeroon 09 8392 4342. Nouda kurssiluettelo: Opistotalo, Myyrinki, kirjasto, Vantaa-info, uimahalli, Suomalainen Kirjakauppa ja K-supermarket.

VANTAAN AIKUISOPISTO ON YKSI SUOMEN SUURIMMISTA KANSALAISOPISTOISTA.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA HANS V. SCHANTZ

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu. Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot. www.iloisetseniorit.fi

Anssi Kelan ammatinvalinta tapahtui kuin itsestään.

uusikko Anssi Kelan elämä painottuu tällä hetkellä keikkailuun ja musiikkiohjelman kuvauksiin. Levyn teko ei ole mielessä, sillä nyt ei ehdi olla luova. – Tarkoitus on painaa pakoputki punaisena vuodenvaihteeseen asti. Alkuvuodesta on vähän iisimpää. Ideointi vaatii joutilaisuutta, sitä että on tekemättä mitään hyödyllistä. Se on maaperä sille, että alkaa syntyä uusia ajatuksia. Anssi Kelan isä oli Pro Fide -gospelyhtyeen kosketinsoittaja. Äiti jäi tänä keväänä eläkkeelle kanttorin työstä. – Kortit oli minulle ammatin puolesta vähän niin kuin valmiiksi jaettu. En nähnytkään muita vaihtoehtoja kuin musiikkiin liittyvän työn. Olin ihan laput silmillä. Valmistuin ylioppilaaksi, mutta sen jälkeen en ole opiskellut päivääkään mitään. Minulla ei ole turvaverkkoa tai suunnitelma b:tä.

Vain yksi Jälkeenpäin Anssi Kela on miettinyt, että olisi ollut fiksua opiskella. – En suosittele tätä tietä kenellekään. Koska ihan yhtä hyvin minulle olisi voinut käydä toisella tavalla. Kun Nummela julkaistiin, sattuivat tähdet vain olemaan oikeassa asennossa. Olisi se voinut mennä niinkin, ettei siitäkään levystä olisi tullut mitään. Ja silloin olisin ollut kolmekymppinen tyyppi vailla minkäänlaista koulutusta ja työkokemusta. Mitä sitten olisin tehnyt? Nummela on Anssi Kelan vuonna 2001 julkaistu ensimmäinen sooloalbumi. Albumia on myyty noin 160 000 kappaletta ja se on Suomen 13. myydyin levy. Musiikillinen taival alkoi Anssi Kelalla 6-vuotiaana, kun ”porukat löivät viulun kouraan

ja sanoivat, että vedä tuolla”. Hän soitti viulua, mutta pian soitin vaihtui selloon. – Viulun tai sellon soitto ei ollut yhtään minun juttuni. Halusin koko ajan lopettaa. Mutsi sanoi, että jos nyt lopetat, niin aikuisena harmittaa. Lopetin, mutta ei se ole minua ikinä harmittanut. Ja tämän minä tulkitsen niin, että en ole vielä aikuinen. Kun sellon soiton lopettaminen alkaa harmittaa, tiedän aikuistuneeni. Vuonna 1984 Kelan perhe muutti Kauniaisista Vihtiin. Viidesluokkalainen Anssi tutustui uudessa koulussa pariin kaveriin, joiden kanssa tunsi olevansa samalla aaltopituudella. He päättivät perustaa bändin, vaikkei heillä ollut soittimia. Bändi eli mielikuvituksessa, kunnes pojat pääsivät käsiksi koulun oikeisiin soittimiin. Sitten seurakuntatalolta löytyivät

Anssi Kela tekee keikkoja ja keskittyy musiikkiohjelman kuvauksiin.

vaihtoehto vielä paremmat soittokamat. – Nuoriso-ohjaaja tuli katsomaan peräämme. Hänellä oli omia biisejä, joita aloimme soittaa. Hän myös rupesi puuhaamaan meille keikkoja saman tien. Yhdeksäs hetki -gospelbändi perustettiin ja keikkaa pukkasi, mutta jossain vaiheessa bändin laulaja halusi lähteä. Anssi Kela lupautui laulamaan siihen asti, kunnes ”oikea” laulaja löytyisi. – Sillä tiellä tässä ollaan – uutta laulajaa ei löytynyt. Minun ei koskaan pitänyt ruveta laulajaksi. Soitin bändissä bassoa. Se oli alkuperäinen kutsumukseni, ja se oli ollut minulla haaveena pikkupojasta lähtien. Pikkuhiljaa biisit muuttuivat, ja bändi lipui pois seurakunnan ympyröistä. Bändistä tuli Pekka ja Susi, joka osallistui rockin Suomen mestaruuskilpailuihin.

Voitto tuli, ja seuraavana vuonna julkaistiin levy. – Karhunelämää-biisi soi radiossa jonkin verran. Se oli ensimmäinen pikkuhitti, mutta muuten levy meni ihan munilleen. Nousukiidon jälkeen bändi mätkähti takaisin nollapisteeseen. He yrittivät tehdä uutta levyä. – Palikat eivät enää olleet järjestyksessä, emmekä löytäneet yhteistä punaista lankaa. Olin hellinyt ajatusta, että tämä bändi on ja pysyy. Mutta vuonna 1999 se pantiin pakettiin. Anssi Kela alkoi heti tehdä uusia biisejä. Enää ei tarvinnut hakea kompromisseja ja muiden jäsenten hyväksyntää. – Yhtäkkiä tajusin, että voin antaa biisien vain tulla ja innostua niistä. Löysin oman ääneni biisinkirjoittajana. Silloin aloin tehdä biisejä, joista yhdestä tuli Nummela.

Anssi Kela kokee eläneensä poikkeuksellisen nuoruuden, koska hän aloitti bändin kanssa keikkailun jo 13-vuotiaana. – Minulla ei ollut teini-ikään kuuluvaa kuohuntaa ja kapinointia. Sitä vaihetta, kun himassa paiskotaan ovia ja rähjätään vanhemmille. Nuoruuteeni ei liittynyt ahdistusta, mutta ensimmäinen kriisi tuli aika voimakkaana kolmikymppisenä, jolloin jouduin panemaan elämää uuteen uskoon. 13–18-vuotiaana Anssi Kela kertoo olleensa fundamentalistinen ja ehdoton. – Tarkastelin maailmaa tosi kapean putken läpi. Pidän itseäni onnekkaana, että elämä on opettanut. Putki on leventynyt ja näen maailman eri tavalla kuin silloin. Ajatukseni ovat tuulettuneet reilusti. Aikoinaan Vihdin seurakuntanuoret olivat Anssi Kelan mie-

Kuka? Anssi Kela, 44, muusikko ja laulaja-lauluntekijä. Asuu Käpylässä. Avoliitossa. Kaksi tytärtä.

Mitä? Anssi Kela esiintyy pe 2.9. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 5 euroa vain ovelta ennen tapahtuman alkua. Lipunmyynti alkaa klo 18.

Motto? ”Ensin housut, vasta sitten kengät.”

lestä ”aika viidesläinen yhteisö”. Siellä ei oltu avarakatseisia eikä suvaitsevaisia. – Mutta näen sen vaiheen elämässäni luonnollisena kasvuna, joka jokaisella nuorella on, että on joku juttu, jonka puolesta kiivaillaan. Jollakin se voi olla luonnonsuojelu tai rasismin vastustaminen. Siis periaatteessa hyvä juttu, mutta eletään liian vahvasti mustavalkoisessa maailmassa ja kiivaillaan asian puolesta. Minulle nuoruuden uskonnollisuus oli sitä. Se oli minun taisteluni, joka piti käydä ja jättää taakse. Yhtäkkiä Anssi Kela hymähtää hiukan ja huomaa itsessään jonkinlaista ehdottomuutta edelleen. – Olen kasvissyöjä ja absolutisti ja pukeudun pelkästään mustiin vaatteisiin – siitä ei jousteta missään tilanteessa. T

Murrosikä myllertää koko per Kun nuori etsii itseään ja aikuistuu, myös vanhempien pitää päivittää suhteensa häneen. TEKSTI Nina Riutta kuva Maria Vilja

uoruus ikään on aina lii tetty voimak kaat tun nekier rokset ja kapinamieli. Psykiat rian erikoislääkäri ja psykotera peutti Janna Rantala sanoo, et tä ei voi tietää, ovatko nuoret ny kyään ahdistuneempia kuin en nen. – Tämän päivän nuorilla on se etu, että apua ahdistukseen on helpompi etsiä, ja netistä voi löytää jonkun, jolla on saman laista kuohuntaa elämässään. Ahdistunut nuori voi olla it kuinen, tuittupäinen tai sulkeu tunut. Hän vastailee nenäkkääs ti tai ei vastaa ollenkaan. Ahdis

tus voi näkyä uni-, keskittymistai syömisvaikeuksina tai kipui na, joille ei löydy selitystä. – Tyypillisiä psykosomaatti sia oireita ahdistuneella nuorel la ovat pää- ja vatsakivut, joita aikuiset usein luulevat verenso kerin heittelyksi, Rantala sanoo. – Sen sijaan, että nuori sa noisi, että ahdistaa tai masen taa tai että olen sekaisin, ahdis tus koetaankin fyysisenä oiree na. Helposti voi käydä niin, et teivät vanhemmat huomaa nuo ren ahdistusta ja kehottavat vain ottamaan särkylääkettä. Ääripäitä nuoren ahdistuksen ilmaisussa ovat viiltelyt, päihtei den käyttö, tappeluihin ajautu miset tai muu holtiton käyttäy tyminen.

– Ahdistus on yleissana sille, että ihmisellä on jollakin tavalla tukala olo. Hän kokee, ettei ole tässä maailmassa rennosti oma na itsenään. Ahdistus voi ilme tä myös niin, että ihminen vält telee joihinkin tilanteisiin me nemistä tai rupeaa kohtuutto masti jännittämään esiintymis tä tai kokee, että kaikki naures kelevat juuri hänelle, Janna Ran tala selittää. Nuoruusikäisen kehityskul kuun kuuluu identiteetin ra kentaminen. Nuori etsii itseään ja miettii, mihin hän oikeastaan kuuluu, mitkä ovat hänen omat arvonsa ja haluaako hän jatkaa sitä, mitä perhe on hänelle opet tanut. – Ristiriita voi olla aika rank ka. Nuoren maailma menee se kaisin muutamaksi vuodeksi. Ei se ole helppoa! Murrosikää eh kä vähätellään. Noin neljännes nuorista oireilee vahvasti psyyk kisesti. Se on aika paljon, Ranta la sanoo. Nuoren ahdistus ei synny vain

kehossa ja aivoissa tapahtuvista muutoksista. Se syntyy myös sii tä, miten ympäristö suhtautuu häneen ja kuinka vanhemmat kestävät katsoa nuoren tuskai suutta ja kapinointia ja samal la kykenevät pitämään hänestä huolta ja asettamaan rajoja. – Tämä ratkaisee sen, ahdis tuuko nuori yhä lisää vai sel viääkö hän kriisistä, toteaa Jan na Rantala. Rakkaussuhteet aiheuttavat nuorelle usein paineita. Varsin kin, jos suhde menee poikki, en simmäisten sydänsurujen kans sa kamppaileminen on raasta vaa. – Vaikka toisaalta ensirakkau den loppumiseen liittyvät haa vat eivät olekaan ne ensimmäi set, sillä ensimmäiset haavat ovat tulleet jo suhteessa van hempiin. Kasvaessaan lapsi on joutunut hyväksymään, että ai kuisilla on keskinäinen suhde, josta hän on ulkopuolinen. Lap si on tavallaan joutunut luopu maan vanhempien rakkaudes ta, ja nämä haavat aukeavat en

sirakkauden päättyessä, Ranta la valaisee. – Monella on lisäksi matkas sa mukana vanhempien avioero ja sitäkin surraan uudella taval la nuoruusvaiheessa. Suru ei tu le vain siitä hetkestä, vaan myös menneestä. Murrosikäiselle kaveripiiri ja ikätoverit ovat tärkeitä. Van hemmat eivät enää pysty – ei vätkä ole enää aikoihin pysty neet – suojelemaan lasta. Nuo rella on paine kuulua nuorten laumaan ja toisaalta etsiä omaa erilaisuuttaan. – Nuori ei voi noin vain vaih taa paikkaa tai paikkakuntaa. Hän asuu siellä, missä vanhem mat päättävät hänen asuvan, ja on siellä koulussa, missä on. Nuoren on pakko löytää tapan sa olla siinä hierarkiassa ja sii nä laumassa. Kyllä nämäkin asiat voivat ahdistaa, pohtii Rantala. Nuoren murrosikä ei olekaan pelkästään hänen asiansa, sil lä se käynnistää vanhemmissa heidän omat nuoruusmuiston

9 Kuinka vantaalainen? Saara Vuorjoki

”Nuoren maailma menee sekaisin muutamaksi vuodeksi.”

erhettä sa. Aikuinen alkaa myös miettiä, miten omat asiat ovat nyt: tässä olen ja tuo lapsi lähtee kohta. – Jos vanhemman elämässä on ollut vaikeita vaiheita tai hän katuu joitain päätöksiä, hän voi kokea niistä syyllisyyttä. Tai aikuinen huomaa, että oli ennen ihan rento, mutta nykyisin samanlainen kuin omat vanhemmat olivat. Myös omat pelot aktivoituvat, Janna Rantala sanoo. Vanhempien parisuhde helposti kriisiytyy, kun seksuaalisuus- ja aggressiokysymykset leimahtavat nuoren myötä pintaan. Rantalan mukaan ei ole harvinaista, että pariskunnat eroavat, kun lapsi on tulossa murrosikään. – Perhedynamiikka muuttuu valtavasti nuoren tullessa murrosikään. Tärkeää on, että vanhempi huomaa sen, mitä hänessä lähtee tuossa vaiheessa liikkumaan ja pystyy kantamaan omaa prosessiaan. Silloin hän ei laita nuoren kannettavaksi koko perhedynamiikan muutosahdistusta, vaan uskaltaa nähdä myös it-

sensä osana sitä, Rantala sanoo. Hän muistuttaa, että vanhempi ei saa jättää nuorta, mutta ei myöskään liikaa ängetä hänen elämäänsä. Nuorella täytyy olla oma elämä ja omaa rauhaa ja tilaa velloa kaikenlaisissa tunteissa. Mutta jollain tapaa vanhemman täytyy pysyä perillä siitä, mitä nuorelle kuuluu. – Vanhemman pitää päivittää se, millä tavalla suhtautuu nuoreen. Onko tapani suhtautua nuoreen kuin 3-vuotiaaseen, 13-vuotiaaseen vai 18-vuotiaaseen? Mikä on minun tapani olla vanhempi? Miten elävyys ja joustavuus säilyvät? Rantala neuvoo. Hän korostaa, että murrosiässä on täysin sallittua olla ahdistunut ja sekaisin. Jos omat voimat eivät riitä, on yhtä sallittua hakea ulkopuolista apua. – Ahdistus, masennus ja paniikkihäiriö ovat ihmissuhdesairauksia, eivät ainoastaan yksilön sisäisiä prosesseja. Psykiatrisen sairauden leimasta voitaisiin jo luopua. Ihan kuin psyyke olisi vain niillä, joilla on psykiatrisia ongelmia. 1

Apua nuoren ahdistukseen • Vantaan kaupungin Nuppi tarjoaa 13–21-vuotiaille nuorille monipuolista tukea ja hoitoa. Lyhytkestoista neuvontaa myös yli 21-vuotiaalle nuorelle. • Nuppi auttaa elämänhallinnan kysymyksissä, sosiaalisissa suhteissa ja mielenterveys- ja päihdeasioissa. Nuppiin voi tulla ilman ajanvarausta päivystysvastaanottoaikana. Nuori voi tulla yksin tai yhdessä saattajan tai perheen kanssa. Vanhempi voi tulla ilman nuorta. • Päivystysvastaanotot: ti klo 12– 16.30 Vernissakatu 6, 5. krs ja to klo 9–12 Liesitori 1 A, 3. krs. • Palveluneuvonta: ma–pe klo 9–11 ja ti klo 12–15 (muulloin jätä soittopyyntö), p. 09 8392 6063, nuppi@ vantaa.ﬁ. • Lisätietoja: www.vantaa.ﬁ/nuppi.

Pekka Malkki, 44, kävi oppimassa nokkahuilun soiton Karjalassa 98 %

Vantaalainen

Pohjoiskarjalainen

Elämäni Vantaalla on mennyt järjettömän hyvin. Asun Kuusikossa. Lapsuudessani asuin neljässä eri paikassa Länsimäessä. Muutin kotoa muutaman kuukauden Malmilla asumisen jälkeen Koivukylään. Kierrän Kengurumeininki-lastenmusiikkiduon ja -yhtyeen kanssa ympäri Suomea. Meillä on noin 150 keikkaa vuodessa. Kun kysytään, olemmeko me pääkaupunkiseudulta, niin vastaan, että kyllä, mutta ehdottomasti Vantaalta eikä mistään Helsingistä. Konserteissa esittelen bändin vantaalaiset jäsenet aina ”vantaalainen se ja se”. Vantaalta on helppo lähteä joka paikkaan. Ja tänne on ihana tulla.

Olen käynyt peruskoulun kolmannen luokan Rääkkylässä opettelemassa pesäpalloa ja kanteleen ja nokkahuilun soittoa. Vantaalta sinne muutettiin, oltiin vuosi siellä ja palattiin takaisin Vantaalle. Rääkkylässä soitettiin paljon. Ala-asteen siivouskomerossa sitten palattuamme annoinkin pojille tukiopetusta nokkahuilun soittamisessa, kun ei se kaikille niin helppoa ollut. Nina Riutta

Kysyn vaan

Onko jalankulkija turvassa suojatiellä? Koulujen alkaessa liikenneturvallisuus on paljon esillä. Voiko suomalainen luottaa siihen, että on turvassa astuessaan suojatielle, aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Liikenneturvasta?

– Sanotaan, että yleensä voi. Mutta se riippuu vähän siitäkin, missä hän on ja millainen suojatie on kyseessä. Liikenneturvan tilastojen mukaan jalankulkijoiden loukkaantumisista peräti puolet tapahtuu suojatiellä. Mistä tämä johtuu?

– Tavallaan se on ymmärrettävää, koska suojatiet ovat ne paikat, joissa tienylityksiä tapahtuu valtavat määrät. Se ei silti ole mikään puolustus. Onko vika aina autoilijassa, vai olisiko jalankulkijoidenkin syytä katsoa peiliin? Astuvatko he joskus viime tingassa suojatielle?

– Kyllä siinä on peiliin katsomisen paikka molemmin puolin. Laki sanoo, että suojatiellä ja sen läheisyydessä sekä jalankulkijan että autoilijan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Autoilijan on mentävä sellaisella nopeudella, että jos ja-

lankulkija astuu suojatielle, autoilija ehtii vielä hidastaa riittävästi. Muistavatko autoilijat, että jos viereiselle kaistalla menevä auto pysähtyy suojatien eteen, sinunkin pitää pysähtyä?

– Luulen, että muistavat, mutta kaikki eivät välitä tai nopeus on niin suuri, ettei enää pysty pysähtymään. Silloin suojatiestä voi tulla surmanloukku. Liikenneturvallisuus on esillä syksyllä, mutta millainen on kampanjoinnin pitkäaikaisvaikutus? Unohtuu varovaisuus liikenteessä lokakuuksi?

– Vaikutus ei ole niinkään pitkä. Jo parin viikon kuluttua nopeudet ovat nousseet taas, ellei aihetta pidetä paljon esillä. Syksyllä olisi kuitenkin syytä skarppaamiseen, koska silloin tulevat pimeys ja liukkaat. Hanna Antila

Sijoitus tulevaan Työssäkäyvä opiskelija joutuu miettimään ajankäyttöään ja opintotuen tulorajoja. Toisaalta työkokemuksesta on hyötyä. Teksti Hanna Antila kuvat Sini Pennanen

ikkurilalainen sisustusalan opiskelija Jenna Lindholm, 21, on nuoresta iästään huolimatta kartuttanut jo rutkasti työkokemusta. Nykyisessä työpaikassaan Hesburgerissa hän aloitti 17-vuotiaana. – Rahantarve oli se syy, miksi hain töitä. Ennen Hesburgeria jaoin lehtiä. Olen aina halunnut, että minulla on käytössäni omaa rahaa. Lindholm aloitti Hesburgerissa kassatyöntekijänä. Nyt hän työskentelee vuoropäällikkönä Flamingon Hesburgerissa. – Se tarkoittaa sitä, että olen vuorossani vastuussa siitä, että kaikki sujuu, sekä rahoista ja kai-

kesta omaisuudesta, mitä siellä on. Työvuoroja en laadi, sen tekee ravintolapäällikkö. Vastuu ei pelota, sillä meillä on tosi mukava työporukka ja harvemmin mitään ihmeellistä tapahtuu. Työtään hän luonnehtii ennen kaikkea kiireiseksi. – Siinä todella pitää kestää stressiä. Jenna Lindholm kävi peruskoulun jälkeen ammattistartin ja opiskeli sitten kaksi vuotta vaatetusalaa. Oma juttu löytyi vasta vähän myöhemmin: vuosi sitten hän aloitti sisustusalan opinnot Stadin ammattiopistossa. Opintoihin kuuluu muun muassa kalusteiden asentamista, maalausta, tapetointia ja verhoilua. Opiskelukuukausina Lindholm tekee enintään 30 tuntia töitä kolmen viikon sisällä. – Se on ihan tulorajojen takia

niin. Koko ajan täytyy laskea, ettei vaan mene yli rajan. Pelkkä opintotuki on 250 euroa. Tuntuu siltä, että on pakko käydä töissä, jos ei halua velkaantua. Työssäkäyvänä opiskelijana Lindholm kokee tulevansa kohtuullisesti toimeen. Aivan jokaista senttiä ei tarvitse laskea, mutta paljoa ei jää säästöönkään. Jos on jäänyt, Lindholm on käyttänyt rahoja muun muassa valokuvaustarvikkeisiin. Hesburgerit ovat auki aamuvarhaisesta yömyöhään. Se tarkoittaa vaihtelevia työaikoja ja töitä myös viikonloppuisin. Lindholm sanoo, että myöhään jatkuneen vuoron jälkeen koulussa väsyttää, mutta muuten vuorotyössä on myös hyvät puolensa. Työ on ainakin vaihtelevaa. Harrastuksia ja sosiaalista elämää se silti joskus rajoittaa. – Säännöllisiä harrastuksia ei

voi oikein olla. Käyn lenkillä ja valokuvaan. Opiskelijan vaihtelevat aikataulut ja toivomukset työvuoroista otetaan Jenna Lindholmin mielestä Hesburgerissa hyvin huomioon. Mikään tärkeä ei ole jäänyt väliin. – Aina ei voi nähdä kavereita silloin, kun he pyytävät johonkin, mutta toisaalta työnteko on ihan oma valintani. Lindholmilla on opintoja jäljellä vielä noin kaksi vuotta. Yksi opintoihin kuuluva työharjoittelu on jo takana, mutta lisää on luvassa. Sitä hän ei ole vielä ratkaissut, miten käy muun työnteon silloin. – Voi olla vähän hankalaa, jos minun pitää tehdä kahta työtä yhtä aikaa. Lindholm ei ole vielä varma, millaiseen työhön sisustusalan

Henriikka Kemppisen mielestä opinnot ja osa-aikatyö Helsinki- Vantaan lentokentän turvatarkastuksessa on ollut helppo yhdistää.

Jenna Lindholm aloitti työt Hesburgerissa 17-vuotiaana. Nyt hän on siellä vuoropäällikkönä ja opiskelee sisustusalaa.

opinnot hänet lopulta vievät. Selvää kuitenkin on, että nykyisestä työkokemuksesta on hyötyä, vaikka ala onkin eri. – Olen oppinut asiakaspalvelusta todella paljon. Olen myös oppinut myymään ja siitä voi olla hyötyä, jos päädyn vaikka sisustuskauppaan töihin. Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aikeissa aloittaa työnteon opintojen ohessa, Lindholmilla on pari neuvoa. – Kaikilla on omat tapansa selvitä opiskeluiden ja työnteon yhdistelmästä, mutta sanoisin, että kannattaa ottaa sopivasti töitä ja pyrkiä sellaiseen työhön, jossa joustetaan. Aamu-uniselle tämä ei sopisi: Henriikka Kemppisen työvuorot turvatarkastajana Helsinki-Vantaan lentokentällä alkavat usein aamukolmelta tai viideltä. Iltapäivävuoro alkaa kahdentoista ja kahden välillä. – Olen onneksi hyvä sopeutumaan. Minulle ei ole ongelma kääntää unirytmiä. En katso kelloa, vaan nukun kun nukuttaa, Kemppinen kertoo. 22-vuotias Kemppinen on työskennellyt turvatarkastuksessa kolme vuotta, joista vuo-

Lähes puolet opiskelijoista käy töissä

”Bileitä tulee aina uusia. Pitää laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.” den SOL-palveluissa ja kaksi vuotta Airpron palveluksessa. Aloittaessaan hän oli välivuoden viettäjä. Nyt hän on opiskellut kaksi vuotta matkailualaa Haaga-Heliassa. – Olen aina ollut kiinnostunut matkailusta ja esimerkiksi lentoemännän työstä. Ajattelin, että lentokenttä voisi olla kiinnostava ja kansainvälinen työympäristö. Opiskellessaan Henriikka Kemppinen tekee töitä noin 20 tuntia kolmessa viikossa, eli sen, minkä opintotuen tulorajat sallivat. Ensimmäisenä opiskeluvuonna raja ylittyi, ja Kemppinen joutui maksamaan tukia takaisin. – Minusta opiskelijoiden pitäisi saada tienata enemmän. Jos on ahkera, miksei annettaisi mahdollisuutta ansaita vähän enemmän? Henriikka Kemppinen ei ole kokenut opintojen ja työnteon

yhdistelmää erityisen raskaaksi: työantaja on ymmärtänyt hyvin opiskelun tuomat vaatimukset, ja opettajat ovat ymmärtäneet hyvin sen, että joskus työt kutsuvat. Myös se auttaa jaksamaan, että opiskelu ja työ ovat kaksi erilaista maailmaa. Opinnot ovat edenneet normaalirytmissä, ja harrastuksillekin on aikaa. – Ehdin käydä kuntosalilla viisi kertaa viikossa ja joskus lenkillä ja uimassa. Sellaisia harrastuksia ei voi oikein ottaa, jotka ovat tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, mutta kyllä tässä ehtii harrastaa. Sosiaaliseen elämään työt vaikuttavat, mutta tärkeät menot työnantaja huomioi. Eikä se toisaalta haittaa, jos jotakin jää väliin. – Bileitä tulee aina uusia. Pitää laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Työssäkäyvänä opiskelijana Kemppinen kokee tulevansa ihan hyvin toimeen. Hän asuu yksiössä Porvoossa, jossa vuokrat eivät ole Helsingin tasoa, mutta ei asuminen sielläkään ihan halpaa ole. – Pystyn elämään aika normaalisti, kun en osta ihan kaikista kalleimpia tuotteita tai shoppaile liikaa. Työssäkäynnin ansiosta Henriikka Kemppisen ei ole tarvinnut ottaa opintolainaa. Lainan ottaminen ei ole tuntunut muutenkaan luontevalta. – Se on kuitenkin aina laina, joka pitää maksaa takaisin. Kemppinen uskoo, että tulevaisuudessakin, valmistumisen jälkeen, hänen työnsä voisi olla jotakin lentoliikenteeseen liittyvää. – Uskon, että tästä työkokemuksesta on hyötyä. Turvatarkastustehtävissä on oppinut erilaisia termejä ja asiakaspalvelua. Niille, jotka nyt aloittavat opiskelun ja työnteon hänellä on muutama vinkki. – Ei kannata hamstrata liikaa töitä varsinkaan alkuvaiheeseen, sillä opiskelu on uutta ja vaatii totuttelua. T

Tilastokeskuksen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2014, mutta silti yhä noin puolet opiskelijoista käy töissä. Yliopisto-opiskelijoista noin 56 prosentilla on työsuhde, ammattikorkeakouluopiskelijoista 54 prosentilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevista vajaa puolet käy töissä opintojen ohella. Opintojen ohessa työssä käyvät erityisesti naiset ja opintojen loppuvaiheessa olevat. Parhaiten ovat työllistyneet yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat. Monelle työssäkäynti on taloudellinen pakko, sillä varsinkin pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista. Jotkut näkevät työnteon mahdollisuutena hieman leveämpään elämään, toiset taas ajattelevat, että työkokemuksesta on niin paljon hyötyä, ettei vuosia kannata käyttää pelkkään opiskeluun. Suurin osa työssäkäyvistä opiskelijoista tekee oman alan tai siihen jotenkin liittyviä töitä. Toisin kuin monet luule-

vat, työssäkäynti ei yleensä ole opintojen myöhästymisen syy. Lopullisesti työelämään siirryttäessä oman alan työkokemusta arvostetaan yleensä enemmän kuin sitä, että on valmistunut täysin tavoiteajassa. Työssäkäyvän opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei opintotuen tuloraja ylity. Vuosituloraja lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloja 660 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää tai molempia. Jos raja ylittyy ja Kela joutuu perimään opintotukea takaisin, perittävään rahamäärään tehdään 15 prosentin korotus eikä tukikuukautta saa enää takaisin. Lähteet: Aho, Hynninen, Karhunen & Vanttaja (2012): Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26/2012. Saari, Mikkonen, Vieno (2013): Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2013. Opiskelijoiden työssäkäynti 2014. Tilastokeskus. Kela

Taivaspaikka Pyhäpäivä

21.8.

Sunnuntain aiheena on lähimmäinen. Jeesus oli esimerkki Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat.

”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä.” (1. Johanneksen kirje 4:12)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Pseudo-Dionysios Areiopagita Dionysios Areiopagita on peitenimi, jota käytti 500-luvun taitteessa elänyt munkki, joka eli ilmeisesti Syyriassa. Pohjakoulutuksensa hän oli saanut Ateenassa kuuluisan uusplatonisen mystikon Prokloksen oppilaana. Myöhemmin häntä on kutsuttu Pseudo-Dionysios Areiopagitaksi. Häneltä on säilynyt merkittävä kirjakokoelma, joka käännettiin 860-luvulla kreikasta latinaksi. Kirjoitukset käsittelevät Jumalan nimiä, taivaallista ja maallista hierarkiaa ja mystiikan teologiaa. Ne ovat vaikuttaneet suuresti kristilliseen mystiikkaan. Muun muassa Tuomas Akvinolainen ja mestari Ekhart tunsivat hyvin hänen kirjoituksensa.

Tuntematon Jumala Jumalasta voi puhua paljon. Silti hän on aina enemmän ja jotain muuta. Emme tiedä, mikä hänen nimensä oli. Hän kirjoitti vuoden 500 vaiheilla joukon kirjoituksia, jotka vaikeaselkoisuudestaan huolimatta jättivät jälkensä kristilliseen mystiikkaan, teologiaan, enkelioppiin, liturgiaan ja jopa kirkkoarkkitehtuuriin. Hän kirjoitti salanimen Dionysios Areopagitan suojassa. Raamatussa, Apostolien teoissa kerrotaan Dionysios-nimisestä ateenalaisesta miehestä, joka kääntyi kristityksi Paavalin Areiopagin kukkulalla pitämän puheen jälkeen. Paavali oli nähnyt Ateenassa monia jumalapatsaita ja niitten joukossa tuntemattomalle jumalalle pyhitetyn patsaan. Siitä Paavali sai aiheen puhua Jumalasta, jota ateenalaiset tietämättään palvelivat. Kertomus lienee viehättänyt Syyriassa elänyttä oppinutta munkkia, joka oli aiemmin ollut Ateenassa kuuluisan uusplatonisen filosofin Prokloksen oppilaana. Niinpä hän otti peitenimekseen Paavalin oppilaan nimen – ehkä vaatimattomuuttaan tai varovaisuussyistä uskonkiistojen tähden. Myöhemmin hänestä on käytetty nimeä Pseudo-Dionysios Areiopagita. Ennen kaikkea Dionysios tahtoi varjella Jumalan tuntemattomuutta. Hän muistutti,

että Jumalasta voi kyllä puhua paljon, mutta kun pitäisi sanoa jotain hänen syvimmästä olemuksestaan, kielen rajat tulevat vastaan. Hänen pisin kirjoituksensa Jumalallisista nimistä porautuu siihen, mitä Jumalasta voi sanoa häntä kuvaavien nimien avulla. Jumalan nimet, kuten Hyvyys, Kauneus, Valo, Rakkaus, Oleva, Voima, Yksi ja Täydellinen, kertovat kyllä jotakin hänestä, mutta vaikka meillä olisi niitä satoja, eivät ne tavoittaisi hänen syvintä olemustaan. Jumala on aina enemmän ja jotain muuta. Jokainen kielen ilmaus on riittämätön, sortuu eikä osu maaliin, kun on kyse Jumalasta. Hän on nimeä vailla ja kaikkien nimien tuolla puolen. Vanhassa testamentissa kerrotaan, miten Jumala kieltäytyi sanomasta nimeään Moosekselle: ”Minä olen se, joka olen.” Dionysios ei ollut agnostikko. Hänen mukaansa jokainen kokemuksemme Jumalasta paljastaa lisää siitä, miten vähän tiedämme hänestä. Kaikki Jumalan ajatteleminen ja tutkiminen on sen oppimista, miten vähän tie-

Tietämättömän rukous • Kun tunnet, että rukoukseesi ei löydy sanoja ja että tiedät niin vähän Jumalasta, voit opetella rukousta, jossa vain olet hänen edessään. • Luovu sanoista ja ole rauhassa, hengitä ja ole vain. • Sano hiljaa: ”Tässä olen, Jumala. Sinä olet, Jumala. Niin vähän tiedän. Sinä olet ja tiedät.” • Sen jälkeen ole rauhassa, hengitä ja ole vain.

dämme. Jumala häikäisee meidät ja hiljentää meidät kaikessa – syvimmin siellä, missä hän tulee meitä kaikkein lähimmäs. Dinosysios uskoi, että kaiken olemisen ja elämän takana on Jumalan ylitsevuotava hyvyys. Itse jumaluuden, Kolminaisuuden sisällä vaikuttaa ja syntyy yhä uudelleen jumalallinen rakkaus, joka virtaa kaiken läpi ja vetää kaikkea takaisin luokseen. Onko tuo kuitenkin liian kaunis kuva ja onko siinä paikkaa heikoille, kadoksissa oleville ja kärsiville? Dionysos varmaan muistuttaisi siitä, kuka varsinaisesti on ilmoittanut meille Jumalan käsittämättömän hyvyyden ja tahtoo meidät kaikki seuraansa – nekin, jotka ovat kaikkein kauimpana. Siellä, missä Jumala varsinaisesti ilmaisee itsensä, hän on kaikkein verhotuin. Hän on kätkenyt itsensä köyhään avuttomaan lapseen ja ristin kärsimykseen. Siellä Jumala on kaikkein tuntemattomin ja kaikkein lähinnä. Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 18.8.–1.9.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, suljettu to 25.8., Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11 (ei päivystystä to 25.8.). Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Rautalampi 3 -leirin konfirmaatiomessu su 21.8. klo 12. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Perhekahvila tiistaisin 23.8. alkaen klo 9–11.15 takkahuoneessa. Kesäkahvit to 18.8. ja 25.8. klo 13– 14.30. Perhekerho keskiviikkoisin 24.8. alkaen klo 9–14. Messu su 28.8. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Seppo Hartikainen, Juha Paukkeri. Matalan kynnyksen maanantai 29.8. Ehtoollishetki klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12. Päivähetki Raamatun äärellä ti 30.8. klo 12–13.30. Jari Araneva. Aikuisrippikoulu to 1.9. klo 15–17. Harri Nurminen. Hakunilan kirkon kuoro to 1.9. klo 18.45. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille 20.9.–8.11. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kuukauden ikäisiä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja lapsityönohjaaja liisa.pietila@evl.fi tai p. 050 337 7312. Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Kesäkahvit ti 23.8. klo 13–14. Messu su 21.8. klo 10. Hans Tuominen, Kirsi Honkanen-Punkari. Messu su 28.8. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Torstaimesta 1.9. klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle. Länsimäen kirkolle tarvitaan vapaaehtoisia valmistamaan ruokaa to klo 11–16 ja pe klo 9–13. Suunnittelu tehdään yhdessä ja ruoan valmistus työpareina. Voit osallistua kerran kuukaudessa tai useammin. Jos kiinnostuit, soita Mirja Jalo p. 050 560 5693. Pienten vauvojen (3–6 kk) muskariryhmä perjantaisin klo 11–11.30. Vielä muutama paikka vapaana. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi. Muualla Kuunloiste-kuoro (6–14-vuotiaille)

keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi-lapsikuoro

(10–14-vuotiaille) keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoululla. Perhekahvila torstaisin 1.9. alkaen klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Kastettu Auratar Valdine Alvari, Ho Yu Heini Bach, Aaron Enrique Waldemar Backman, Mona Lumi Aurelia Henriksson, Leevi Elias Kauppala, Minea Maria Koistinen, Hertta Matilda Lajunen, Ian Juhani Anton Lindholm, Luca Daniel Lotsari, Martta Lydia Nyman, Maria Isabella Pariots, Peppi Emilie Salminen, Daniella Erika Pinilla Santanen, Vanessa Elina Serguskin, Rasmus Emil Turunen, Erin Sofia Westerberg, Mea Amanda Elisabeth Volanen.

Avioliittoon kuulutettu Tomas Kasimir Näivö ja Riikka Marjatta Kuismin, Teuvo Kaleva Sievälä ja Kirsi Tuulia Rönkkö, Olli Sakari Soininen ja Merja Anna Katariina Korhonen. Hautaan siunattu Impi Jenny Lindholm 92 v, Gerta Kukkonen 87 v, Viljo Olavi Pekonen 87 v, Anja Ester Mikander 86 v, Oiva Tapio Nurminen 81 v, Nelly Helena Kavander 76 v, Ivan Haikara 76 v, Pertti Juhani Haikarainen 76 v, Pertti Ensio Hirvikallio 76 v, Aulis Alvar Rehunen 72 v, Osmo Uolevi Peltola 70 v, Marjatta Anneli Leinonen 67 v, Sara Inkeri Haapaniemi 65 v, Matti Markus Pietarinen 38 v, Kari Väinö Ilmari Hagert 23 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla kesällä ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Jumalanpalvelus su 21.8. klo 10 Lammaslammen rannalla. Kirkossa ei messua. Messu su 28.8. klo 10. Jaakko Kara, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Perhekerho keskiviikkoisin 31.8. alkaen klo 9.30–11. Aikuiset saavat vaihtaa ajatuksia kahvikupposen äärellä ja lapset voivat leikkiä tai vaikkapa askarrella ohjatusti. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomien viikkojen keskiviikkoisin 17.8. alkaen klo 18. Avoimet ovet parillisten viikkojen tiistaisin 23.8. alkaen klo 13–15. Lammaspolku 1:n kerhotila Nyyttikerho maanantaisin 29.8. alkaen klo 13–14.30 vauvaperheille ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa. Perhekahvila tiistaisin 30.8. alkaen klo 9.30–11. Kohtaamispaikka lapsiperheille, jotka kaipaavat yhdessäolon paikkaa aamupäivisin. Pientä tarjoilua maksua vastaan. Perhekerho perjantaisin 2.9. alkaen klo 9.30–11. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri parittomien viikkojen torstaisin 18.8. alkaen klo 11. Kohtaamispaikka parillisten viikkojen torstaisin 25.8. alkaen klo 11.30. Yhdessäoloa kahvin äärellä. Perhekerho tiistaisin 30.8. alkaen klo 9.30–11. Muualla Kansanlaulukirkko su 21.8. klo 10

Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturin luona. Jukka Nevala, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Laulut säestää Helsingin Palokunnan Soittokunta. Kahvitarjoilu. Ehtoollishartaus to 1.9. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa. Senioreiden syysretki ke 21.9. Tutustumme Espoossa Akseli Gallen-Kallelan museoon oppaan johdolla ja nautimme keittolounaan Tarvaspään kahvilassa. Toinen käyntikohteemme on Kirkkonummella sijaitseva Haapajärven kyläkirkko. Hinta sisältäen bussikuljetuksen 44

euroa. Ilmoittaudu 12.9. mennessä kirkkoherranvirastoon. Senioreiden teatteriretki to 13.10. Kaupunginteatterin esitys ”Ei makseta, ei makseta” Studio Pasilassa. Hinta sisältäen bussikuljetuksen 45 euroa. Ilmoittaudu 13.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Hommissa

Kastettu Tomas Eino Palo, Iina Inkeri Kanerva, Emma Kaarina Korpela, Konsta Ensio Pitkälä, Elia Niilo Antero Raikamo, Viivi Aino Eleonora Vilenius, Antti Esko Vilho Pollari, Lenni Olavi Santaniemi, Siiri Eveliina Pelkonen, Toivo Eemil Leppänen, Melissa Eeva Suominen, Elo Allan Hyytiäinen, Jesse Kalevi Kaunisto.

”Rekolan seurakunnan alueella on paljon perheitä. Monilla on tarve löytää lapsille ja aikuisille ei-kaupallinen tapaamis- ja leikkipaikka. Meidän seurakunnassamme erilaiset pikkulapsiperheille tarkoitetut kerhot on nyt yhdistetty avoimeksi olohuoneeksi. Ajatuksena on, että paikalle voi tulla perheen oman aikataulun mukaan. Keittiön astiat ja mikro ovat käytettävissä. Voi siis tulla välipalan tai vaikka lounaan kanssa. Olohuoneessa voi lukea päivän lehden, juoda kahvia ja jutella ja tutustua muihin perheisiin lasten leikkiessä ja touhutessa. Paikalla on aina seurakunnan työntekijä, ja pidämme päivittäin myös yhteisen hartaushetken. Maanantaiaamupäivisin on ohjattu hetki kädentaidoille. Torstaiaamuisin minä ohjaan kirkkomuskarin. Muskarissa lauletaan, leikitään, tanssitaan ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä, perinteisiä laululeikkejä unohtamatta. Soittimet eivät ole varsinainen juttu, mutta joskus voidaan käyttää niitäkin. Päivien ohjelma rakentuu syksyn mittaan, ja toivomme sen kehittämiseen perheiltä ajatuksia ja ideoita.”

Avioliittoon kuulutettu Mari Annukka Manninen ja Tero Juha Antero Inkeroinen, Riikka Pauliina Hakonen ja Jaakko Sakari Myllyniemi. Hautaan siunattu Ester Kyllikki Mertama 92 v, Eevi Orvokki Kallio 89 v, Armi Kaarina Nielikäinen 87 v, Raili Orvokki Knaappila 84 v, Jyrki Erkki Juhani Karpiala 74 v, Eero Eino Tapani Hietanen 74 v, Sirkka-Liisa Rimpilä 67 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@evl. fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys 31.8. asti klo 11–12, p. 050 573 6376. Lisätietoja säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit kesällä keskiviikkoisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Messu su 21.8. klo 10. Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 22.8. ja 29.8. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Raamatun punainen lanka ti 23.8. ja 30.8. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Kaikille avoin piiri, jossa luetaan Vanhaa testamenttia. Iltarukousryhmä ke 24.8. klo 18 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Perhekerho pe 26.8. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Ankkabarock-festivaali 26.–28.8. Konserttiohjelmat 15 e / 10 e ovelta. Lisätietoja www.ankkabarock.fi. Barokkimessu su 28.8. klo 10. Riikka Wikström, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Mukana Anna-Maija Oka, sopraano, Jan Salminen, oboe, ja Anna Pulakka, sello. Kirkkokahvit.

Lastenohjaaja Terhi Kiiskinen

Ulla-Maija Vilmi

• Avoin olohuone pikkulapsiperheille ma, ti, to ja pe klo 9–14 päiväkerhotiloissa Rekolan kirkolla. • Avoimet ovet perheille ti klo 9–12 Asolan seurakuntatalolla. • Lapsiperheiden iltasoppa parillisten viikkojen tiistaina 6.9. alkaen klo 16–19 Asolan seurakuntatalolla.

Sini Pennanen

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 23.8. ja 30.8. klo 9–11.30. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 25.8. ja 1.9. klo 9–11.30. Muualla

Kopse-päivä la 20.8. klo 11–15 Kor-

son urheilukentällä. Korson srk:n toimintapisteellä pääsee ratsastamaan esterataa keppihevosella. Pyhän tanssin rukousviikonloppu 26.–28.8. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Aloitus pe klo 18 ja päätös su klo 14. Täysihoitohinta 290 e sisältää ohjauksen, liina-

Keppihevosen kyytiin Korsossa Korson urheilukentällä (Kisatie 23) pääsee viettämään urheiluhenkistä Kopse-päivää la 20.8. klo 11–15. Kentällä on paljon mukavaa tekemistä ja näkemistä lapsille ja lapsenmielisille, muun muassa jalkapallokoulua ja ystävyysotteluita. Korson seurakunta on Kopse-päivässä mukana toimipistellään, jossa saa ratsastaa esterataa keppihevosilla. Tilaisuuden järjestää Kopse eli Korson Palloseura, joka on jalkapalloiluun erikoistunut urheiluseura.

Seurakunnissa tapahtuu 18.8.–1.9.

vaatteet ja majoituksen 1 hh. Ilmoittautumiset: www.hdl.fi/heponiemi/ tapahtumakalenteri. Ohjaajina pastori Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen.

Messu su 21.8. klo 10. Ben Ahlroos,

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Ei päivystystä 16.8. Diakoniapäivystys 5.9. asti vain ti klo 9–11 Rekolan kirkolla. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Kastettu Eemi Tomi Olavi Pulliainen, Minttu Lotta Päivinen, Iina Eveliina Kosunen, Noel Kristian Räsänen, Valona Adeliina Ellen Kopra, Topi Viljami Oinonen, Sela Gabriella Laitinen, Sofia Ilona Pyrrö, Karl-Emil Seemer, Venla Alisa Komulainen, Leo Ilmari Alexander Kiilunen, Anastasia Deryuzhinova, Inkeri Eveliina Oikarinen, Niila Samuel Erkkilä, Mikael Olavi Koistinen, Enni Minni Miona Grundström, Milaja Airi Hannele Roth, Viivi Emilia Jatkola.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Kaikenikäisille lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa. Lapset voivat leikkiä ja aikuiset lukea lehtiä ja jutella. Myös toimintatuokioita ja yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille sekä hartaus. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Raamattu- ja keskustelupiiri to 18.8. ja 1.9. klo 13. Aiheena Psalmit. Urkukonsertti to 18.8. klo 18. Doctor Malmgren’s Great Organ Donor Tour 2016. Musiikin tohtori Markus Malmgren, urut. Bach, Franck, Messiaen, Vierne, Mendelssohn. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuun hyväksi. Kerhonohjaajien starttipäivä la 20.8. klo 13. Varhaisnuorten kerhojen ohjaamisesta kiinnostuneille. Suunnitellaan yhdessä syksyn toimintaa. Lisätietoja Hanna-Leena Posti p. 050 535 3072.

Avioliittoon kuulutettu Roni Joakim Kotiluoto ja Johanna Kristiina Laitinen, Niko Juhana Skogberg ja Paula Hannele Leppänen, Joni Henri Haverinen ja Lisa Rosalia Kauppi, Ville-Veikko Vähä-Heikkilä ja Tiia Maria Hirvonen, Jaakko Pekka Juhani Puuronen ja Sarianne Jonna Jessica Hämäläinen, Pekka Albert Kivikangas ja Meri-Tuuli Torkamo, Mika Oskari Oikarinen ja Sari Marianne Erissalo, Mika Jani Kristian Hyyppä ja Minna Kristiina Ikonen. Hautaan siunattu Hilja Annikki Lunden 89 v, Salme Mirjami Meriläinen 83 v, Pirkko Tuulikki Timonen 82 v, Raija Annikki Lauronen 78 v, Raimo Jouko Kotkamo 75 v, Pertti Kalervo Kilponen 71 v, Kaija Marita Mansner 69 v, Markku Pentti Olavi Kallio 67 v, Laila Kristiina Morkos 63 v, Anja Elina Säteri 63 v, Ilta Anneli Koivunen 63 v, Nella Eveliina Koistinen 3 pv.

Noora Hultin. Sinä olet ihme! Kirkkohetki vauvaperheille su 21.8. klo 15. Lauletaan, körötellään ja siunataan kaikki pienet ja isot. Kirkkohetken jälkeen kirkkososeet ja sormisyötävät. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Kahvikupin ääressä tehdään yhteiseksi hyväksi sukkia, torkkupeittoja, tyynyliinoja, kortteja ja huovutustöitä. Kesäajan Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Ei messua kirkossa su 28.8. Raamattuluento su 28.8. klo 17.30. Riitta Keskimäki: Sovitus. Pyhän Andreaan kirkon kuoron syyskausi alkaa ke 31.8 klo 18. Uudet laulajat tervetuloa harjoituksiin jo klo 17.40. Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Lisätietoja nettisivuilta. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtyeen koelaulu to 1.9. klo 18.30 kirkkosalissa. Projektiluontoisesti kokoontuva aikuisten vokaaliyhtye esiintyy pari kertaa kaudessa, ja on tarkoitettu sujuvasti nuotteja lukeville. Stemmat harjoitellaan kotona. Harjoitukset syksyllä kahtena perjantai-iltana. Lisätietoja sirkku-liisa.niemi@evl.fi. Sururyhmä omaisensa menettäneille 29.9. alkaen. Tiedustelut 16.9. mennessä sannamari.rusi@evl.fi, p. 050 329 0361 tai vappu.olsbo@evl. fi, p. 050 414 5610. Ryhmä kokoontuu 5–7 kertaa. Ryhmää suositellaan henkilöille, joiden läheisen kuolemasta on kulunut vähintään neljä kuukautta.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 18.8. klo 18. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa. Yhteinen hartaus, laulua ja askartelua. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Naiset 50+ -ryhmä to 31.8. klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Joonas Jalmari Kahri ja Teija Liisa Vilppola, Jari Juhani Mattila ja Heidi Marjut Lehikoinen, Pasi Juhani Vieri ja Minna Kristiina Toivonen, Jari Juhani Salminen ja Kaisa Anneli Kantelinen, Ari Sakari Starast ja Virve Johanna Vihavainen, Jukka Kalervo Hampunen ja Heli Hannele Alkila. Hautaan siunattu Maila Laakso 90 v, Christer Ingmar Höijer 51 v, Sylvia Ester Erola 97 v, Hilma Tieketo 94 v, Taimi Elina Holländer 91 v, Martta Sofia Mustajoki 81 v, Anja Anneli Pohjola 83 v, Sirpa Elisabet Jormakka 79 v.

Muualla

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Ulkoilmamessu su 28.8. klo 12 Foi-

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.), p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

bekartanon (Sairaalakatu 7) pihalla. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi, Ville Haavisto (harmonikka). Sateen sattuessa ruokasalissa. Kastettu Pihla Ilona Kuismanen, Kaarlo Aarre Johannes Kärkinen, Marken Indrek Lemming, Mikael-Andreas Lemming, Johannes Jaakko Mutka, Viljo Reino Olavi Nuuttila, Oskar Milo Samuel Peltonen, Marika Kristiina Räsänen, Neea Jonna Emilia Ryökäs, Armi Helena Väisänen, Oliver Onni Tapio Huopainen, Henry James Taipale, Juho Antero Heikkinen, Julia Khánh Vi Kujala, Julius Jukka Mikael Pohjonen, Ilari Pauli Juhani Salminen. Avioliittoon kuulutettu Juhani Mikko Matias Katajisto ja Jenni Ida Emilia Lipponen, Daniel Wilhelm Aleksanteri Hill ja Ave Puhm, Sami Tapio Huopainen ja Nina Johanna Pajakari, Jukka Kalervo Hampunen ja Heli Hannele Alkila,

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kesäopas paikalla ma–pe klo 12.30– 20. Opastukset ma ja ti klo 14. Tilauksesta ryhmille muina aikoina. Laulaen iloa saamme! -konsertti to 18.8. klo 12. Laulusuzuki-Instituutin

T U N N E T KO J U U R ES I? Jaakko Heinimäki

Kaisa Kariranta Aino-Kaarina Mäkisalo (toim.)

Saunan Henki

R I ST TA PA K

ITY N

Miten elää ja kuolla kristillisesti

Jyrki Korpua

KIRJAPAJA

Eero Junkkaala

Alussa oli sana Jaakko Heinimäki, Kaisa Kotiranta

Aino-Kaarina Mäkisalo (toim.)

– miten elää ja kuolla kristillisesti

Mitä sauna tekee ihmisen ruumiille, mielelle ja sielulle? Kun ruumis puhdistuu ja rentoutuu syvästi, niin jotain tapahtuu sielullekin. Saunominen on suomalaisten jumalanpalvelus, kuin ripillä käynti. Kirjassa vuorottelevat asia-artikkelit, kokemuskertomukset ja runot; sauna on kirvoittanut myös rukoilemaan. 28,90 (32,90)

Tapakristityn tyylikirja

Jos kristinuskon perustaidot ovat päässeet ruostumaan, tämä kirja auttaa puhaltamaan pölyt perinteiden yltä. Syvällistä sanomaa tosissaan, mutta ei vakavasti. Käytännölliset vinkit johdattavat hengellisen polun kulkijaa. 22,90 (27,90)

2290 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Viides herätysliike

– Raamattu ja kirjallisuus

Saunan henki

2890

Mitä tekemistä Tarulla Sormusten herrasta tai Harry Potterilla on Raamatun kanssa? Raamattu on maailman käännetyin teos, ja se on muokannut kulttuuriamme ja ajatusmaailmaamme. Teos pureutuu Raamatun ja kirjallisuuden yhteyksiin: kuinka Raamattu on syntynyt, mitkä ovat sen nykyisin tunnetuimmat muodot ja kuinka se on vaikuttanut myöhempään kirjallisuuteen. Keskiössä ovat Raamatun tekstin oma kirjallisuushistoria. 32,90 (38,90) AVAIN

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

3290

– näin minä sen näin

Junkkaala kertoo viidesläisyyden vaiheista häpeämättömästi omasta näkökulmastaan. Hän korostaa tämän aidon kirkollisen kansanliikkeen myönteisiä vaikutuksia mutta myös puutteita ja julistuksen yksipuolisuutta. Viidesläisyys on ”paljon rakentanut ja elävöittänyt Suomen kirkkoa, mutta se on myös sulkenut ovia ja joskus paiskonut niitä kiinni niin, että karmit rytisevät”. 23,50 (28,90)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

2350

puh. 020 754 2350

Seurakunnissa tapahtuu 18.8.–1.9.

Vapaaehtoistoimijoita tarvitaan Sini Pennanen

Tukihenkilö auttaa mielenterveyskuntoutujaa lähtemään ihmisten ilmoille. Hannele Tuominen on toiminut lähes 20 vuotta Vantaan alueen Mielenterveysseuran puheenjohtajana. – Kävin koulussa matematiikkalinjan enkä siksi silloin voinut opiskella psykologiaa. Se harmitti minua. Niistä ajoista minua jäi kiinnostamaan, miten ihmisen mieli toimii ja miksi toiset jaksavat vaikeuksien keskellä ja toiset eivät. Nyttemmin koulupsykologian opintoja korvaavia oppeja on Tuomiselle järjestynyt Mielenterveysseuran kursseilla ja luottamustehtävissä. – Jokaisella on kyky selvitä arjen haasteista. Jokainen voi myös vahvistaa mielenterveyttään pitämällä huolta hyvinvoinnistaan, perustarpeistaan, ihmissuhteistaan, levosta ja liikunnasta. – Elämän kriisitilanteissa, masentuneena, vähäisten ihmiskontaktien takia tai mielenterveyskuntoutujana voivat ihmisen omat voimat olla vähissä. Silloin tukihenkilö voi auttaa lähtemään ihmisten ilmoille. Mielenterveysseura, Vantaan kaupunki, SPR Korson osasto ja Rekolan seurakunta järjestävät yhdessä koulutusta vapaaehtoistoimijoille. – Kurssille voi tulla, jos on halua auttaa, saada mieluisaa tekemistä ja kuulua jonnekin. Voi tulla katsomaan ja kuulostelemaan, millainen vapaaehtoistyö tuntuu omimmalta. Esimerkiksi seurakuntaan tarvitaan vanhusten ulkoiluttajia ryhmäulkoiluun. Yhtä lailla tarvitaan lisää nikkaristeja, jotka käyvät auttamassa ihmisiä käytännön pikkuongelmissa näiden kodeissa. Hannele Tuomisen mukaan taustayhteisöllä on väliä vapaaehtoistoimijalle. – Taustayhteisöt tarjoavat tukea vapaaehtoisilleen. On paikka, minne soittaa, jos tulee kysyttävää tai ongelmia. Ne myös vakuuttavat vapaaehtoistoimijansa. Mielenterveysseuran tukihenkilö ei korvaa yhteiskunnan palveluita. Hän ei mene autettavansa kotiin eikä ryhdy siivoojaksi. Hän tapaa tuettavansa muualla, käy vaikka kävelyllä, kahvilla tai jossain näyttelyssä tämän kanssa. Suomen Mielenterveysseura edellyttää vapaaehtoistoimijoiltaan 35 tunnin koulutusta, ja siksi peruskurssi jatkuu tukihenkilöille suunnatulla osiolla. Tukihenkilöiden edellytetään osallistuvan myös työnohjaukseen ja jatkokoulutukseen.

pienet ja isommat lapsioppilaat Päivi Kukkamäen johdolla. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Konfirmaatiomessu Päiväripari 3

su 21.8. klo 12. Maria Koukkari, Janne Tervo, Joonas Vapaavuori, Samppa Laakso. ”Ylähäiset maat aleni, alahaiset

maat yleni.” -konsertti to 25.8. klo 12. Runolaulaja Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Luomakunnan sunnuntain mes-

su su 28.8. klo 12. Jaakko Hyttinen, Heikki Leppä, Julia Tamminen.

Jazzkonsertti ti 30.8. klo 18. Esa

Pietilä, saksofoni.

kasvien siemenvaihtotori. Saatavilla muikkuja, munkkeja, vohveleita ja makkaraa. Perhepäivä pe 26.8. klo 9.30–14. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 25.8. ja 1.9. klo 9.30– 11.30. Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 23.8. ja 30.8. klo 9.30– 11. Värikkäät kesäkahvit – Colourful Morning Coffee pe 26.8. klo 10–12. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s make breakfast and spend some time together. Lisätietoja toomas.takala@evl.fi tai p. 050 347 4995. Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 23.8. ja 30.8. klo 9.30– 11. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 22.8. ja 29.8. klo 9.30–11.30. Raamattupiiri to 25.8. ja 1.9. klo 17.30. Iltaperhekerho ti 30.8. klo 16.30–18. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 25.8. ja 1.9. klo 9.30– 11. Muualla

Koululaisten iltakerhot alkavat vii-

kolla 35. Ilmoittautumiset 30.8. alkaen www.tikkurilanseurakunta.fi -> Tytöt ja pojat. Lisätiedot Merja Rantala p. 050 526 9401. Syysretki lapsiperheille la 1.10. klo 9.30–18.30 Kuntokallion kurssikeskukseen Helsinkiin. Taika-Petterin jonglöörausopastusta ja esitys. Lisäksi temppurata, hiljentymispolku, saunomista, uintia ja ruokaa. Hinta aikuisilta 15 e. Lapset 4-vuotiaista alkaen 10 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hinta sisältää kuljetuksen, ruuat ja ohjelman. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä maaret.hirvensalo@ evl.fi tai p. 050 572 2811. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.050 548 6078.

– Tukihenkilö voi vaikka käydä kävelyllä tuettavansa kanssa, toteaa Hannele Tuominen.

– Mielenterveysseuralla on tarjolla muitakin kuin tukihenkilöiden tehtäviä. Toiveissa on saada esimerkiksi tiedottaja, tapahtumien ja toiminnan ideoija ja järjestäjä sekä ryhmänohjaaja. Ulla-Maija Vilmi

• Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 19.9.– 17.10. klo 17.30–20 Asolan seurakuntatalolla. Kurssi jatkuu Mielenterveysseuran

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Opastus perjantaisin klo 17 ja ti 23.8. klo 17. Tilauksesta ryhmille muina aikoina. Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 19.8. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 20.8. ja 27.8. klo 15 Bethanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Perhekerho ma 22.8. ja 29.8. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs. Rukouspiiri ti 23.8. ja 30.8. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

tukihenkilökoulutuksena 24.10.–7.11. klo 17.30–20. • Infotilaisuudet kurssista ma 12.9. klo 18 Kaf netissa, Rautakallionkatu 3, ja ti 13.9. klo 18 Kansalaistoiminnan keskus Leinikissä, Leinikkitie 22. • Ilmoittautumiset kurssille raili.weilin@ gmail.com, eija.pulkkinen@vantaa.fi, irma. liljestrom@evl.fi, p. 050 553 8459 (5.–14.9.) tai vantaanmtseura@gmail.com.

Perhekerho pe 26.8. klo 9.30–11,

Messu su 21.8. klo 10. Heikki Leppä,

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna elokuussa arkisin klo 10–14, p. 09 830 6302. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1950–60-luvuilta esillä 26.8. saakka.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan kyläpäivä su 21.8. klo 14–16. Ohjelmassa kasvomaalausta, arpajaiset, voimisteluesityksiä, sammutusharjoituksia, SPR:n sidontaharjoituksia lapsille sekä kukkien ja

Ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Naisten rukouspiiri pe 26.8. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 1.9. klo 18 viraston asiakastilassa.

Terhi Viljanen, Iina Katila. Arki-illan ehtoollinen ke 24.8. klo 18. Samppa Laakso, Heikki Leppä. Messu su 28.8. klo 10. Satu Huttunen, Päivi Helén, Samppa Laakso. Tule tutustumaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön ti 30.8. klo 18– 19.30. Ilmoittautuminen 29.8. mennessä paivi.makinen@evl.fi, p. 050 548 6078.

Kastettu Elias Joa Julian Pitkäniemi, Luka Noa Kaspian Pitkäniemi, Fanni Viola Kanto, Eino Aleksi Keränen, Linnea Ada Olivia Dufvelin, Olivia Aurora Maria Rantanen, Emilia Maria Aurora Viitanen, Viola Anna Adelia Brouk, Oliver Alexander Hirvonen, Neo Samuli Selander, Onni Matias Uotinen, Lidia Eve-Maria Ikonen, Ukko Kim Olavi Nurminen, Bea Josefina Soini, Lenni Oliver Civil, Noel Paavo Mikael Raudasmaa, Melanie Aurora Obinnedimma Azodo, Lenni Oskari Niska, Ilari Aatos Kontio, Jessica Alisa Ikonen, Antti Samuli Hokkanen, Hilla Pauliina Hekkala, Kiira Aliina Viertola, Lilli Aurora Koskinen, Vanessa Airi Rautsa, Matias Tapani Zetterman, Jesper Sebastian Haverinen, Oskar Ari Matias Kinnunen, Niilo Onni Matias Kihniä, Luca Niilo Aulis Mönkkönen, Ava Idia Elviira Osazee, Miro Ilias Leskinen, Mila Aleksandra Sipola, Julius Oscar Ilmari Hallaranta, Milka Onneli Peteri, Nuutti Aslak Hopia, Leo Alex Matlanga, Anna Sofia Hautajoki, Samuel Oskar Wallenius, Sanni Aini Ilona Turkulainen, Santeri Elias Lehtinen, ErikPeik Erling Mende, Nenna Mimosa Hakulinen, Edvard Christian Holm, Rasmus Kaapo Samuel Turkulainen,

Seurakunnissa tapahtuu 18.8.–1.9.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 18.8.–1.9. x.x.–x.x.

Palveluja tarjotaan

Sami Repo

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466 Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466 Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175. LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtori Oy

Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Ostetaan

Ostamme kultaesineitä:

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com Hautauspalveluja

Ilona Korhonen laulaa Pyhän Laurin kirkossa.

Torstai 18.8. • Urkukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa. Markus Malmgren, urut. Bachin, Franckin, Messiaenin, Viernen ja Mendelssohnin musiikkia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. • Laulaen iloa saamme! -konsertti klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Laulusuzuki-Instituutin lapsioppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstai 25.8. • Runolaulukonsertti – Ylähäiset maat aleni, alahaiset maat yleni klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Runolaulaja Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perjantai 26.8.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922

• Meditatiivista menoa – barokkia perinteisin instrumentein ja elektronisesti klo 20 Korson kirkossa. Tuuli Lindeberg, sopraano, Antti Salovaara, fagotti, Matias Häkkinen, cembalo, ja Taavi Ora-

Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

mo, elektroniikka. Ohjelma 15/10 e.

Lauantai 27.8. • Concert Spirituel – musiikkia 1700-luvun alun Pariisista klo 13 Korson kirkossa. Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Päivi Vesalainen, cembalo. Ohjelma 15/10 e. • What Magick has Victorious Love – englantilaista barokkia suurelle ensemblelle klo 18 Korson kirkossa. Ensemble Nylandia, solistina Tuuli Lindeberg, sopraano. Ohjelma 15/10 e.

Tiistai 30.8. • Jazzkonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Esa Pietilä, saksofoni.

Torstai 1.9. • Iloa ja rauhaa musiikista klo 18–23 Myyrmäen kirkossa. Urkumusiikkia, kuoroesityksiä, yksinlaulua ja -soittoa.

www.kivilevander.fi kivi.levander @ kivilevander.fi 09 - 3876 284 Pihlajanmäentie 32 A, 00710 Helsinki Lakiasioita

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Ensemble Nylandia esiintyy Korson kirkossa. Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Etuja omistajalle hok-elannonlakipalvelu.fi Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla. Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa. Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi. Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Seurakunnissa tapahtuu 18.8.–1.9.

Leon Kasper Gabriel Tomalev, Emilia Helena Orvokki Parviainen, Aurora Ellen Puska, Ronja Rosmariini Koskimaa, Miika Olavi Pienimaa, Miko Alex Koivuniemi, Paulus Oskar Matteo Lehtinen. Avioliittoon kuulutettu Jonne Anttipoika Karppi ja Jenna Pauliina Isokoski, Mikko Johannes Pentti ja Noora Kristiina Katainen, Juuso Taneli Laitinen ja Jenni Helena Lehmusvirta, Petri Antero Kaltto ja Maarit Hannele Pitkänen, Tero-Tuomas Emil Harlu ja Marja Pauliina Koivula, Johannes Ilmari Melander ja Päivi Susanna Schroderus, Timo Tapio Sipiläinen ja Daphne Irja Johanna Hoeppener-Sipiläinen, Juuso Tuomas Kalervo Luukkonen ja Pia Helena Repo, Aki-Pekka Kaukola ja Justina Suslaviciute, Juho Matti Iivari Laurila ja Maria Mikaela Kaleva, Antti Samuli Hokkanen ja Miia Emilia Kankainen, Harri Juhani Hurtola ja Sanna Elisa Hauru, Kimmo Olavi Paju ja Eriikka Sofia Loviisa Paju, Juuso Juhoteemu Pääkkö ja Maaret Annina Alaraudanjoki, Jarno Sakari Halme ja Tiina Taina Tellervo Puosi, Jani Henrik Kangasjärvelä ja Johanna Henrika Ikonen, Petri Mikael Karppinen ja Meeri Tuulikki Itkonen, Janne Juhani Pitkänen ja Minna Katriina Partanen, Jarno Kristian Attila ja Riikka Anna Elina Patja, Juho Heikki Leinonen ja Minna Pauliina Mustikka. Hautaan siunattu Nikolai Medvedev 86 v, Aarni Veikko Lehtinen 85 v, Mikko Juhani Mäkinen 74 v, Joni Pertti Hyvärinen 53 v, Hannu Teemu Ensio Partanen 78 v, Usko Armas Takanen 70 v, Pentti Vesa Koivu 94 v, Elvi Elisa Niemi 75 v, Toivo Sakari Jormanainen 73 v, Marja Leena Puhakka 68 v, Eila Tellervo Ripatti 94 v, Saara Toivonen 89 v, Arvo Aarre Railoma 83 v, Tarja Tuulikki Tammimies 76 v, Marja Liisa Metsä 76 v, Eila Annikki Lappalainen 81 v, Urda Marianne Tanskanen 81 v, Veikko Tapio Ålander 61 v, Reijo Heikki Myöhänen 61 v, Marja Liisa Metsä 76 v, Arvo Aarre Railoma 83 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset. vantaankoski@evl.fi. Päivystävä

pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti ja pe klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16 sekä iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Ohjaajana Taija Toivola. Messu su 21.8. klo 10. Maari Santala, Minttu Haapalainen, Kari Jerkku. Raamattupiiri Ilosanoma ma 22.8. klo 17.30–19. Perhemuskari tiistaisin 16.8. alk. klo 9.30–11. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Messu su 28.8. klo 10. Minttu Haapalainen, Hannu Pöntinen, Ritva Holma. Kirkkokahvit. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 1.9. klo 18.30–20.30. Myyrmäen taiteiden yö: Iloa ja rauhaa musiikista to 1.9. klo 18–23. Urkumusiikkia, kuoroesityksiä, yksinlaulua ja -soittoa. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rauhoittumiseen. Alfa-kurssi maanantaisin 12.9.– 14.11. Myyrmäen kirkolla ja la 22.10. Kivistön kirkolla klo 18.30–20.30. Kurssi kristinuskon perusasioista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset erkki.halme@elisanet.fi tai p. 050 573 8532. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p. 050 438 7858. Perhemuskari to 18.8. klo 9.30–11. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e. Perhemuskari to 18.8. klo 14–16. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e. Iltamessu su 21.8. klo 18. Minttu Haapalainen, Eveliina Pulkkinen. Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin 24.8. alkaen klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakouluja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Perhekahvila ma ja ti alkaen 29.8. klo 9–12. Vauvakerho ti 30.8. klo 13–15. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Vaatevarasto avoinna to 1.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Perhekahvila ti 30.8. klo 17.30–19. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to 1.9. klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. Perhekahvila ti 30.8. klo 9.30–11.30. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila to 1.9. klo 9.30–11.30. Muualla

Perhemuskari 3–6-vuotiaille maa-

nantaisin klo 14.30–16 ja 17.30–19 Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6. Kaksi eri ryhmää. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Kastettu Elliot Oskari Lahti, Olavi Armas Christer Piminäinen, Gabriel Allan Noel Ala-Kihniä, Joonatan Oiva Julius Hynninen, Lilja Sandra Sofia Neva, Turo Valtteri Finning, Verneri Leo Finning, Vukosi Emma Annikki Lähteinen, Jesse Armas Mikael Vallasvuo, Isac Andreas Green, Eetu Johannes Leskinen, Ella Emilia Järvinen, Mila Erika Anoucha Kougia, Noel Toivo Tulamo, Tyyne Fanni Eveliina Pennanen, Linnea Aino Lilian Karttunen, Joel Matias Laakso, Samuel Marko Juhani Jokela, Väinö Aatos Tarnanen, Elle Aurora Juurikkala, Teija Marita Eteläaho, Juulia Ilona Aurora Lintunen, Milla Eveliina Haimila, Teo Leander Lehtinen, Alvar Veikko Topias Katainen. Avioliittoon kuulutettu Ville Jaakko Mauri Väre ja Iina Eveliina Heikkinen, Niko Antero Ronkainen ja Mari Hannele Pajala, Mikko Juhani Lagerkrans ja Pauliina Maria Utoslahti, Renaud Joël Maes ja Sanni Emilia Lehtinen, Aki Tapani Pöyry ja Tinka Tiina Irmeli Väistö. Hautaan siunattu Ebba Mirjam Tillander 99 v, Kirsti Annikki Sipilä 96 v, Saimi Marjatta Akkanen 94 v, Greta Tellervo Aapro 92 v, Heikki Väinö Halonen 92 v, Sirkka Armida Räisänen 91 v,

Helvi Katri Peura 90 v, Hilkka Marjatta Järvinen 89 v, Raili Marjatta Andstén 87 v, Paula Annikki Kilpinen 85 v, Mirja Hellevi Pesonen 85 v, Nelly Paula Pöri 85 v, Ossi Werner Jussila 83 v, Ulla Tuulikki Kuusela 82 v, Reijo Kalevi Heikkilä 81 v, Jaakko Johannes Lindén 80 v, Ritva Aulikki Vainio 79 v, Oili Helena Uimonen 79 v, Saga Svea Lea Voutilainen 79 v, Else Marjatta Kärkkäinen 78 v, Sirkka Annikki Helminen 73 v, Pertti Juhani Vikman 70 v, Raimo Juhani Haukioja 65 v, Sinikka Marianne Salonen 64 v, Markku Tapio Mäkinen 60 v, Raija Tuulikki Kerttuli Karhunen 59 v, Sinikka Hannele Suuronen. Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti–fre kl. 9–13, måndagar stängt. Diakonimottagning på torsdagar kl. 10–11.30. Ingen diakonimottagning to 18.8. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 21.8. kl. 10. M. Fagerudd, H. Åberg-Ylivaara. Högmässa sö 28.8. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9.15–12 och torsdagar kl. 9.30–12. Övriga utrymmen Dagklubben börjar må 22.8. kl. 9–12 i klubbutrymmet, Strömfåravägen 13. Klubben samlas må, ons och fre. Familjecafé to 1.9. kl. 9.30–12 i klubbutrymmet, Strömfåravägen 13. Döpta Venla Vanessa Merikallio, Tomas Christer Söderström, Max Johan Karlsson, Ellen Aada Aurora Bruins Slot, Cecilia Eva Wilhelmina Balk. Döda Lisbeth Margareta Benita Heikkilä 71 år, Torsten Karl Henrik Lönnqvist 85 år. Perheneuvonta Tunnekeskeinen parisuhdekurssi

perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA. Kokoontumisajat: ti 20.9. klo 16.30–19.30, la 1.10. klo 10–16, ti 11.10. klo 16.30–18.30, la 29.10. klo 10–16 ja ti 15.11. klo 16.30– 19.30. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.9.

mennessä p. 09 830 6330 tai riitta. tapionsalo@evl.fi. Lapsen tunne- ja turvataidot -ryhmä vanhemmille 20.9.–1.11. klo 18– 19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa joka toinen tiistai. Tunne- ja turvataitojen tarkoitus on suojella lasta ja auttaa lasta suojautumaan erilaiselta kaltoinkohtelulta. Ohjaajana perheneuvoja Hellevi Hilska-Salonen. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä p. 09 830 6330 tai 050 347 6846. Vammaistyö

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 23.8. klo 12–14 T Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Viittomakielinen perhekerho pe 26.8. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Näkövammaisille Pihaseurat ti 23.8. klo 17–20, Rauha Malkilla, Sateenkaari 4 H 16. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti 23.8. klo 9–11. Hartaustilaisuus su 4.9. klo 14– 16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki. Miesten ilta ma 5.9. klo 18–21, Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Vapaaehtoistyö Kirkkokaverikoulutus la 3.9. klo

10–14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Kirkkokaveri on kehitysvammaisen henkilön vapaaehtoinen kaveri seurakunnan toiminnassa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.8. mennessä kristiina.tuohimaa-salminen@evl. fi tai p. 050 433 4232. Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Moraali perustuu vastavuoroisuuteen. Sen tajuamiseen, että toinen ihminen on syvimmältään samantapainen kuin minäkin: hän kaipaa rakkautta, suree menetyksiä ja tavoittelee onnea. Hän pelkää yksin jäämistä ja suuttuu epäoikeudenmukaisuudesta. Häneen sattuu, kun häntä lyödään ja ilkeät puheet viiltävät haavoja hänen sieluunsa. Älä tee toiselle sellaista, mitä itse inhoat. Tätä ohjetta kutsutaan kultaiseksi säännöksi. Se tunnetaan Jeesuksen opetuksista, mutta se tunnettiin myös Jeesusta edeltäneessä juutalaisuudessa ja sitä opetetaan satoja vuosia Jeesuksen jälkeen syntyneessä islamissa. Kultainen sääntö tunnetaan 500 vuotta ennen Jeesusta eläneen Kungfutsen kirjoituksissa, samoin joissakin buddhalaisissa ja hindulaisissa teksteissä. Näyttää siltä, että lähimmäisen rakastaminen

kuuluu ihmiskunnan kollektiiviseen tajuun oikeasta ja väärästä. Lähimmäistä tulisi rakastaa samalla tavalla kuin itseään: toivoa parasta, varoa loukkaamasta. Etsiä hyvää. Kuka sitten on minun lähimmäiseni? Kun Jeesukselta kysyttiin, hän vastasi pienellä tarinalla ”eräästä miehestä”, joka ryöstettiin matkalla Jerusalemista Jerikoon. Mies makasi henkitoreissaan tien poskessa eikä kukaan pysähtynyt häntä auttamaan ennen kuin paikalle osui ”muuan samarialainen”, joka antoi hänelle ensiavun ja toimitti hoitoon. Kuka sitten on minun lähimmäiseni? En tiedä tarkasti kuka. ”Eräs mies.” ”Muuan samarialainen”. Minun lähimmäiseni on jokainen ihminen, joka tarvitsee minua. Jaakko Heinimäki

Aleksandar Mijatovic/Rodeo

Eräs ihminen

Aikamerkki Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Menetys ei päästä irti Jos olet menettänyt rakkaasi tai joutunut välirikkoon lapsesi kanssa, espanjalaisen Pedro Almodóvarin uusin elokuva Julieta on juuri sinulle. Mutta myös niille, jotka koettavat jatkaa elämäänsä, vaikka toivo on vähissä ja voimat välillä lopussa. Elokuvan alussa keski-ikäinen opettaja Julieta Arcos (Emma Suarez) pakkaa tavaroitaan muuttaakseen miesystävänsä (Dario Grandinetti) kanssa Portugaliin. Sitten äkillinen

kohtaaminen kadulla muuttaa kaiken ja nostaa pintaan Julietan aikaisemman elämän. Vanhassa kotitalossaan hänen on pakko taas kerran selvittää, miksi Antía-tytär (Blanca Parés / Priscilla Delgado) on jättänyt hänet. Saadakseen tilanteeseen tolkkua Julieta palaa nuoruusvuosiinsa, jolloin hän tapasi tyttärensä isän Xoanin (Daniel Grao). Elämä ja kuolema, intohimo ja luovuttaminen ovat hyvin lähel-

Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 19.8. klo 13-17. Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola

Vuokrata halutaan

Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

lä toisiaan jo nuorten ensimmäisessä kohtaamisessa. Junamatkan kuvat ovat muutenkin kaunista ja vaikuttavaa katsottavaa. Surun ja menetyksen syvyyden nuori Julieta (Adriana Ugarte) joutuu kohtaamaan varsin pian. Hänen kokemuksensa jättävät jälkiä tyttäreen, sillä Julietan suru ei ollut haihtuvaa laatua. Almodóvar on vahva ja hellä naisten kuvaaja. Katsojasta riippuu, miten hän tähän äidin ja tyttären draamaan suhtautuu ja miten sitä tulkitsee. Antían ratkaisun ehkä ymmärtää, jos muistaa miten harva kykenee ymmärtämään toisen tunteita ennen kuin on kokenut itse jotain vastaavaa. Almodóvarin Julieta on kaunis, ehjä ja jäntevä elokuva. Sen syvä tapa lähestyä suuria tunteita elää katsojassa pitkään. Julieta sai ensi-iltansa toukokuussa Cannesin elokuvajuhlien arvostetussa pääkilpasarjassa. Marja Kuparinen

Julieta tilittää elämäänsä kadonneelle tyttärelleen.

Pedro Almodóvar: Julieta. Parhaillaan elokuvateattereissa.

Rakkaus sodan varjoissa Romantiikasta, traagisista elämänkohtaloista, sodan raadollisuudesta ja myötätunnon mahdollisuudesta kiinnostuneita hemmotellaan, kun Ylen Ykkösellä alkaa tiistaina 23.8. uusin televisiosovitus Leo Tolstoin klassikkoteoksesta Sota ja rauha. Vuonna 1805 aristokratia juhlii Pietarissa samaan aikaan, kun keisari Napoleon marssii Euroopan halki kohti Venäjää. Harva selviää sodan kokemuksista entisellään. Tolstoin Sota ja rauha -romaanissa on noin 1500 sivua ja yli 580 henkilöhahmoa. Britannian yleisradioyhtiö BBC on karsinut materiaalia ja supistanut Tom Harperin ohjauksessa tarinan kuusiosaiseksi tv-sarjaksi. Sitä kuvattiin Venäjällä, Latviassa ja Liettuassa. Pietarissa päästiin tanssimaan jopa Katariinan palatsiin ja Talvipalatsiin. Edellisen kerran BBC kuvasi Sodan ja rauhan vuonna 1972. Silloin se oli 20-osainen. Kirjasta on tehty vuosien varrella lukuisia sovituksia elokuviin, televisiosarjoihin, oopperoihin ja teatteriin. Uuden tv-sarjan käsikirjoituksesta vastaa moninkertaises-

Natašan ja Andrein tanssi on romanttisuudessaan ainutlaatuinen.

ti palkittu Andrew Davies. Hänen versionsa on ennen muuta kertomus ihmisistä ja ihmissuhteista sekä tolstoilaisesta venäläisyydestä. Henkilöhahmoista on kuoriutunut esiin yllättävän moderneja ihmisiä. Tarinan rungon muodostaa viisi venäläistä aatelisperhettä, joiden elämänvaiheita seurataan Pietarin ja Moskovan salongeissa ja maatiloilla vuosina 1805–1813. Päähenkilöitä on kolme. Idealistista ja puhdassydämistä Pier-

re Bezuhovia näyttelee Paul Dano. Aikuistuvaa suloista Nataša Rostovia esittää Lily James. Synkkäilmeisenä ja ahdistuneena ruhtinas Andrei Bolkonskina nähdään James Norton. Kun Andrei vie Natašan tanssiin, soivat molemmille kohtalon kellot. Sydämensä salaisuuden kätkevä Pierre Bezuhov katsoo haikeana sivusta. Marja Kuparinen

Sota ja rauha alkaen ti 23.8. klo 21.30 Yle TV1.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Aikamerkki

Vain nöyrä voi oppia ja muuttua Kristillinen nöyryys ei ole nöyristelyä vaan itsensä ymmärtämistä. teksti Salla Ranta kuva Timo Saarinen

aamatun Sananlaskujen kirja varoittaa: ”Pöyhkeys vie perikatoon, ylpeys käy lankeemuksen edellä.” Ylpeyttä on kutsuttu kuolemansynniksi, ja sen vastakohtaa nöyryyttä puolestaan pidetty kristillisenä hyveenä. Nykyisin nöyryydestä ovat innostuneet onnellisuus- ja uravalmentajat, puhetaidon opettajat, konsultit ja psykologit. Nöyryys on ammattivalmentajien mukaan menestyksen avain, koska vain epätäydelliseksi tunnustautuva voi oppia uutta ja kehittyä. ”Korkeinta ja hyödyllisintä oppineisuutta on itsensä todellinen tunteminen ja halpana pitäminen. Suurta viisautta ja täydellisyyttä on pitää omaa itseään tyhjän arvoisena, mutta ajatella toisista aina hyvää ja korkeaa.” Näin kirjoitti 1300-luvulla elänyt mystikko ja munkki Tuomas Kempiläinen kirjassaan Kristuksen seuraamisesta. Kirjan on arveltu olevan Raamatun jälkeen luetuin kristillisen elämän opas. Kempiläisen terä osuu ylpeyteen, joka tulee tietämisestä ja älystä. Hänelle elämä oli jatkuvaa itsetutkistelua ja parannuksen tekemistä. Itseä ei sopinut onnitella tällä tiellä menestymisestä, vaan edistystä oli ainoastaan se, jos ajatteli olevansa kaikkein vähäisin. Kempiläisen sanat nöyryydestä saattavat kuulostaa kovilta mediajulkisuuden, itsensä brändäämisen ja oman osaamisensa myymisen ajan ihmisestä. Hän piti ihanteena köyhän ja kärsivän Kristuksen seuraamista, ja siinä nyrkkisääntönä tuntemattomuuden ja mitättömän maineen rakastamista. Hänen mukaansa kristityn

elämän tavoite on jokapäiväinen omasta edusta kieltäytyminen. Vain siten voivat Jumalan salaisuudet paljastua. Nöyryyden ihanne elää yhä myös joissakin virsissä. ”Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan.” Virren 622 laulaja tavoittelee niin nöyrää sävyä, että kutsuu itseään madoksi. Maata pitkin kiemurtelu muistuttaa nöyryys-sanan latinankielisestä juuresta: humilitas viittaa multaa tai maaperää tarkoittavaan sanaan humus. Mystiikan tutkija Kalle Hiltusen mie-

tillinen vaimo”. Länsimaiseen moderniin ajatteluun kuuluu valtarakenteiden purkaminen: hallitsijan vallan, kirkon vallan, miehen vallan ja valkoisen vallan. Samalla on pitänyt purkaa ylenmääräistä valtaan liittyvää nöyryyden ihannointia. Kristillinen ihmiskäsitys on kolmijakoinen. Jokainen ihmisyksilö on maailmassa siksi, että Jumala on hänet halunnut luoda. Jokainen on myös erehtyväinen ja taipuvainen itsekkyyteen ja ylpeyteen. Ihminen haluaa tulla toimeen ilman armoa. Kristinuskon Jumala solmii kuitenkin lii-

”Vaikka olo olisi ruma, riittämätön, hidas ja saamaton, Jumalan silmissä jokainen on kallisarvoinen ja kaunis.” lestä nöyryys on historiallisesti myös vaarallinen sana. Nöyryydellä on tarkoitettu tottelevaisuutta ja velvollisuutta tyytyä syntymässä saatuun yhteiskunnalliseen osaan. Tällaisena ihanteena se on sopinut vallan välineeksi. – Nöyryydellä on negatiivinen klangi, koska se on liittynyt valtaan ja epäterveiden valtarakenteiden ylläpitämiseen, Hiltunen sanoo. – Hallitsija tai valtaapitävä on voinut hallita kansaa syöttämällä sille nöyryysihanteen, joka on merkinnyt kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta. Ajatellaan vaikka sellaista vanhaa ilmausta kuin ”nöyrä kris-

ton ihmisen kanssa. Siinä liitossa ihminen ei ole omien ansioidensa vaan Jumalan rakkauden varassa. Nykyisin saarnoissa, hartauksissa ja rippikoulussa yleensä rohkaistaan ihmisiä ymmärtämään elämän lahja ja kehotetaan katsomaan itseään hellästi, Jumalan luomana, arvokkaana ja kauniina. Hyväksy itsesi! Kelpaat sellaisena kuin olet! Vaatimusten, paineiden ja erilaisten taakkojen alla pinnisteleviä halutaan muistuttaa siitä, että vaikka oma olo olisi ruma, riittämätön, hidas ja saamaton, Jumalan silmissä jokainen on kallisarvoinen ja kaunis.

Kristillinen kirkko opettaa myös, että ihmiselle on annettu järki ja pyrkimys hyvään. Toisaalta on sitten synnin orjuus eli ihmisen taipumus etsiä omaa etua ja pärjätä ilman armoa. Kalle Hiltusen mukaan mystikot yhdistävät nämä kaksi kristinuskon puolta. Nöyryys paljastuukin ymmärrykseksi siitä, miten lähekkäin, jopa sisäkkäin, ihminen ja Jumala ovat. Synti taas on sitä, että ihminen on itse itsestään vähän pihalla. – Kirkkoisä Augustinus kirjoitti etsineensä Jumalaa itsensä ulkopuolelta kunnes ymmärsi, että tämä oli lähempänä häntä kuin hän oli itse itseään. Mystikoiden puhe siitä, että kristityn tulee luopua itsestään, ei tarkoita minuuden hylkäämistä vaan päinvastoin. Omasta minuudesta vieraantuminen on synnin toinen nimi. Ihminen on syntinen, koska on helposti itse itsensä ulkokehällä. Jumala on ytimessä, Hiltunen selittää. Kalle Hiltuselle nöyryyden ihanne merkitsee muun muassa kriittisyyttä omaa halua kohtaan. Askeettien tavoin häntä kiehtoo ajatus, että voisi lakata hamuamasta maallista, katoavaa hyvää. – Luopumisen ajatus on kiehtova. 1500-luvulla elänyt espanjalaismystikko Ristin Johannes esimerkiksi opettaa, että materiaalinen hyvä estää näkemästä sen äärettömän hyvän, jonka lähde Jumala on ja jonka pohjalta hän on ihmisen luonut. Materiaalisen hyvän tavoitteleminen ja siihen kiintyminen ovat oikeastaan oman minuuden hylkäämistä, Hiltunen pohtii. – Yhteys Jumalaan ei siis merkitse minuuden hylkäämistä, vaan oikeastaan täydellistä minuuden toteutumista. T

Aikamerkki Saara Vuorjoki

Taiteilija Samuli Turunen oli 9.8. graffitin teossa Myyrmäessä.

Barbien muutosleikki muslimiksi Pikkutyttöjen rakastama Barbie on harjoittanut 180 ammattia ja pukeutunut satoihin erilaisiin asukokonaisuuksiin. Alkuvuodesta leluyhtiö Mattel laajensi Barbien tyylipalettia entisestään. Nyt nukesta on tarjolla seitsemän eri ihonväriä, 22 silmien väriä ja 24 kampausta. Tikkulaihan vartalotyypin lisäksi uutuuksia ovat kurvikas, siro ja pitkä Barbie. 24-vuotiaan nigerialaisen vastavalmistuneen farmaseutin Haneefah Adamin mielestä uudistusten jälkeenkin jotain jäi puuttumaan: muslimiperinteeseen pohjautuvat vaatteet. Koska sellaisia ei ollut

tarjolla, Adam päätti ommella niitä itse. Hijarbie eli muslimi-Barbie oli syntynyt. Itse nukke on perinteinen pitkäsääri, mutta vaatteet ovat kaapumaisia hameita ja tunikoita, ja päätä peittää huivi. Inspiraatiota asukokonaisuuksiin Adam ammentaa omasta pukeutumisestaan sekä suosituilta muslimimuotibloggaajilta. Adamin mukaan ”hijarbie on vaatimaton nukke, joka tarjoaa muslimitytöille omaan uskontoon ja kulttuuriin pohjautuvan roolimallin”. Roolimallilla on oma Instagram-tili ja sillä yli 70 000 seuraajaa. Krista Susi

Maailmassa pitää olla väriä Graffitin Suomen mestaruus tuli vantaa laiselle Samuli Turuselle yllätyksenä. Samuli Turunen, 38, voitti heinäkuussa Joensuussa Ilosaarirockin yhteydessä järjestetyn graffitin suomenmestaruuskilpailun. Kilpailuun haettiin lähettämällä taiteilijaesittely ja kuvat kolmesta graffitista, jotka on tehnyt kuluvan tai edellisen vuoden aikana laillisiin paikkoihin. Jo finaaliin pääseminen oli yllätys Turuselle, jonka mukaan tekijöitä on Suomessa paljon ja taso on kova. – Kilpailun voitto on henkilökohtaisesti merkittävä juttu, joka antaa mahdollisuuksia, hän sanoo. Graffitissa Turusta kiehtoo vapaus tehdä mitä haluaa. Vantaata hän arvostaa graffiti- ja katutaidekaupunkina. Kiitosta saa Vantaan taidemuseo Artsi, joka tekee yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa. Asenne graffitiin on yleisesti muuttunut paljon 1990-luvulta. – Jos 90-luvun loppupuolella kuljit kadulla ja sulta löytyi purkkeja, siitä sakotettiin. Varsinaista taiteilijanimeä Turusella ei ole ollut, mutta suomenmestaruuskilpailussa hän sai nimekseen Kiss. Se tuli kilpailuteoksen nimestä Kiss me. Joensuun raviradalle tehty kilpailutyö on kooltaan 50 m2. Kaksikymmentä metriä pitkän ja 2,5 metriä korkean työn maalaaminen kesti 16 tuntia. Maalauskorokkeelle ravaaminen kävi kuntojumpasta. Voittotyön tekeminen alkoi

oikeastaan jo yhtenä iltana kotisohvalla, kun Turunen alkoi hahmotella työtä lyijykynällä. Hän halusi työhön paljon värejä. Tuomaristo kommentoi voittotyötä muun muassa näin: ”Graffitia parhaimmillaan. Täydelliseksi hiotun oman vinksahtaneen tyylin kirjaimet läsähtävät katsojan naamalle valumaan kuin märkä rätti taustan öisestä huohottavasta sademetsästä.” Turunen aikoo lahjoittaa osan palkintosummasta lasten ja

”Olen työläisperheen lapsi eikä minulla ole ollut varaa vuokrata tiloja tekemiselle.” nuorten mielenterveystyöhön. – Monet lapset ja nuoret kärsivät suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa, sanoo Turunen, joka on pitänyt piirustustunteja nuorille, joilla on elämässään vaikeuksia. – Olen nähnyt elämää aika paljon. Olen menettänyt parhaita kavereitani. Onneksi suurin osa heistä on vielä hengissä.

Pohjois-Helsingissä kasvanut Turunen asuu nykyään Tikkurilassa ja viettää perhe-elämää. Graffititaide tuli hänen elämäänsä, kun hän oli 10-vuotias. Isoveli oli ostanut kirjan, jossa esiteltiin valokuvin New Yorkin graffititaidetta. Ensimmäinen oma piissi syntyi autiotalon seinään. Kotona tuli sanomista, jos purkit eivät pysyneet varastossa vaan lojuivat siellä täällä. Ymmärrettävästi myös sisällä spreijaaminen oli kielletty. Turunen kertoo olevansa taiteen tekijänä itseoppinut. Myös sivellin pysyy kädessä ja tarvittaessa syntyy tatuointeja. Hän on koristellut kynäruiskulla maalivahdin maskeja ja auton konepeltejä. – Olen työläisperheen lapsi eikä minulla ole ollut varaa vuokrata tiloja tekemiselle. Teen kuitenkin harrastuksena tilauksesta erilaisia töitä, esimerkiksi muotokuvia, kertoo aiemmin tatuointistudiossa ja Helsingin kaupungin katutaideassistenttina työskennellyt Turunen. Samuli Turunen tuntee myös yli 60-vuotiaita graffitin tekijöitä. Jokin aika sitten hän sai viestin vanhemmalta naiselta, joka kysyi, vieläkö Turunen tahtoisi lähteä peinttaamaan hänen kanssaan. Avopuolisonsa lapselle Turunen haluaa opettaa, että seinän ei tarvitse aina olla valkoinen. Maailmassa pitää olla väriä. Graffiti on hänen mielestään taidetta kaikenikäisille. – Graffitilla on terapeuttinen vaikutus yhteiskuntaan. Graffiti osuu ohikulkijan silmään ja piristää. Soili Pohjalainen

Hijarbie on hijabiin pukeutuva Barbie.

3 x voi pyhä puhelin Avioliitto Tämä voi tapahtua vain Las Vegasissa. Smokkiin pukeutunut mies karauttaa amerikanraudalla vihkikappelin pihaan ja vihityttää itsensä matkapuhelimensa kanssa. Tempauksellaan taiteilija Aaron Chervenak halusi tutkia suhdettaan pitkäaikaisimpaan kumppaniinsa. Vihkijä puhui romanttisesti ”ikuisesta rakkaudesta ja sitoutumisesta”.

Siunaus Ortodoksipappi pirskoo vihkivettä georgialaisessa matkapuhelinliikkeessä Tbilisissä. iPhone+-liikkeen johtajan Georgiy Machavarianin mukaan puhelimet siunattiin, koska ”monet pitävät niitä paholaisen apuvälineinä”. Pappi puolestaan painottaa pyhittäneensä liiketilan ja henkilökunnan, eikä puhelimia lainkaan. Myynti kuitenkin kääntyi kasvuun.

Paavin puhe Paavi Franciscus puhuu ja 70 000 nuorta silmä- ja korvaparia seuraa. ”Onnellisuudella ei ole hintaa. Se ei ole sovellus, jonka voi ladata matkapuhelimeen.” Puhelin oli keskeisessä roolissa Pietarinaukiolla pidetyssä nuorten messussa. Puhelintaan puristava paavi ilmoitti, että ”elämä ilman Jeesusta on kuin puhelin ilman signaalia.” Krista Susi