Lauri 2016 nro 15 (1.9)

Vantaan Lauri 15 • Armon asialla • 1.9.2016 • www.valomerkki.fi Hans v. Schantz

Vanhempieni kaupassa opin työnteon merkityksen.

Miten vantaalaisten kirkollisverorahat käytetään? 8 Uupumus uhkaa tunnollista työntekijää 10 Sari Lakushi ja Kalle Saarinen avioituvat Hääyössä 20

Soili Pohjalainen:

Jokainen räpeltää niillä eväillä, jotka on saanut 6

Ihmisten palauttaminen hengenvaaraan on arvojemme vastaista – Pauli Juusela

2

2 Hans v. Schantz

Pääkirjoitus Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Paluulippuja hengenvaaraan Turvapaikkajärjestelmään kuuluu, että ihmiset, jotka eivät täytä turvapaikan saamisen kriteerejä, voidaan palauttaa lähtömaihinsa. Päätösten pitää silti perustua niin hakijan kuin lähtömaan todelliseen tilanteeseen eikä tarkoitushakuisuuteen. Suomella on velvollisuus varmistaa, että olosuhteet, joihin ihmisiä palautetaan, ovat turvalliset, eikä ketään saateta kuolemanvaaraan.

Tällä hetkellä ainakin Irakiin on kuitenkin päätetty palauttaa myös ihmisiä, jotka Maahanmuuttoviraston oman arvion mukaan täyttävät turvapaikan saamisen edellytykset. Heillä siis on etnisen alkuperänsä, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi todella aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi. He esimerkiksi ovat kieltäytyneet liittymästä terroristeihin.

Heidän palauttamisensa on kyynistä toimintaa ja rikkoo arvoja, joiden varaan suomalainen yhteiskunta on rakennettu.

Journalistiliitto on vedonnut irakilaisen turvapaikanhakijan puolesta, joka on kotimaassaan työskennellyt länsimaisten toimittajien apuna. Häntä on uhkailtu, hänet on vangittu ja häntä on kidutettu.

Maahanmuuttovirasto hyväksyy nämä asiat tosiseikkoina, mutta katsoo, että jos toimittaja lopettaisi työnsä, hän voisi elää turvassa Bagdadissa. Siis kaupungissa, jossa paikallismiliisi on takavarikoinut hänen kotinsa ja jossa heinäkuussa kuoli ja loukkaantui väkivallan seurauksena 1400 ihmistä.

Perustuslain mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tätä periaatetta kaikki päätökset eivät noudata tai jos noudattavat, kaipaan parempia perusteluja. En vain Maahanmuuttovirastolta, vaan poliitikoilta, joiden ratkaisuihin uusi linja perustuu.

Valomerkissä tällä viikolla Onko sinulla suosikkivirsi? Tuntuvatko kirkolliset toimitukset merkityksellisiltä? Valomerkin testi kertoo, kuinka tapakristitty olet.

Onko hyvä idea korvata liha maitotuotteella vai onko kyseessä vain ruokavalion viherpesu?

Valomerkin kolumnisti Paavi Johanna ruotii uusimmassa tekstissään uusimpia ruokatrendejä.

Ahmed Abbood (vas.) työskenteli Irakissa postissa, Mohammed Gameel ajoi taksia. Harem Kamel Kadirilla on yliopistotutkinto taloustieteestä.

Vapaaehtoistyöstä haetaan merkitystä elämään Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet turvapaikanhakijat haluaisivat vuorostaan auttaa suomalaisia.

– Turvapaikanhakijoita autetaan, mutta kukaan ei kysy, haluaisivatko turvapaikanhakijat auttaa muita, sanoo irakilainen Mohammed Gameel.

Gameel ja hänen maanmiehensä Ahmed Abbood ja Harem Kamel Kadir ovat asuneet vastaanottokeskuksessa Vantaalla 11 kuukautta. Heinäkuussa he olivat yhdessä yhdeksän muun turvapaikanhakijan kanssa kokoamassa penkkejä Myyrmäen herättäjäjuhlille. Nyt miesporukka kaipaisi lisää tekemistä.

– Saamme Suomessa ruokaa ja rahaa, joten haluamme vuorostamme auttaa suomalaisia. Olemme nuoria, joten tarvitsemme tekemistä. Emme halua vain nukkua, Kadir sanoo.

Vastaanottokeskuksessa miehet auttavat siivouksessa ja keittiössä. Aika kuluu myös urheillessa, mutta Abboodin mukaan ohjelmaa voisi olla enemmänkin.

– On vaikea vain istua. Olemme valmiita tekemään ihan mitä tahansa, jos apuamme tarvitaan, hän sanoo.

Vantaan vastaanottokeskuksien vapaaehtoistoimintaa koordinoiva Milla Mäkilä Suomen Punaisesta Rististä kertoo, että monilla turvapaikanhakijoilla on halu tehdä jotakin hyödyllistä ja merkityksellistä. Päivät vastaanottokeskuksissa ovat pitkiä ja yksitoikkoisia ja mieltä painaa sekä epävarmuus tulevasta että huoli perheenjäsenistä.

– Siksi nyt kaivataan sellaisia suomalaisia vapaaehtoisia, jotka olisivat valmiita miettimään, miten turvapaikanhakijat itse voisivat toimia aktiivisesti. Turvapaikanhakijoille olisi tärkeää kokea, että he voivat onnistua ja heistä on hyötyä tälle yhteisölle.

Vantaalla vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksissa hoidetaan SPR:n, seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Keväällä mukana oli säännöllisesti noin 200 vapaaehtoista, jotka järjestivät 70 viikkotunnin verran ohjelmaa turvapaikanhakijoille: suomen kielen harjoittelua, erilaisia harrastuksia, pelejä ja liikuntaa.

Halu tehdä jotakin hyvää ja tuntea itsensä tarpeelliseksi motivoi myös niitä, jotka hakeutuvat seurakuntien vapaaehtoistyöhön.

– Ihmiset ovat aika herkkiä aistimaan, tarvitaanko heitä oikeasti. He haluavat, että sillä mitä he tekevät, on oikeasti merkitystä.

Ei heitä kiinnosta niinkään instituutio tai organisaatio, vaan se, että he voivat tehdä jotakin hyvää toiselle, sanoo pastori Tarja Korpela, joka kehittää Vantaan seurakuntien vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistyössä on Korpelan mukaan käynnissä toimintakulttuurin muutos. Yhä enemmän kaivataan seurakuntalaisten omia ideoita, joita he sitoutuisivat myös toteuttamaan.

Vantaan seurakuntien rekisterissä oli elokuussa 1542 vapaaehtoista, mikä oli 30 henkeä enem-

män kuin vuoden alussa. Monet seurakuntien tarjoamista tehtävistä ovat lähimmäisten tukemista ja auttamista, mutta yhä enemmän vapaaehtoiset ovat mukana myös tapahtumien, tilaisuuksien ja projektien toteuttamisessa. Korpela mainitsee esimerkiksi herättäjäjuhlat, joita oli rakentamassa 1500 talkoolaista, ja kaupunkitapahtumat, kuten Helsinki Priden ja Tikkurila Festivaalin. Monet seurakuntien vapaaehtoisista ovat eläkeläisiä, mutta mukana on myös iso joukko nuoria kerhonohjaajina ja rippikoulujen isosina.

Korpelan mukaan kirkon läsnäolo vantaalaisten elämässä moninkertaistuu, kun asioita tehdään yhdessä.

– Työntekijöiden rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

On esimerkiksi ryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Vapaaehtoistyössä kyse on kristittynä elämisestä. Siinä annetaan lähimmäisille jotakin siitä, mitä itse on Jumalalta saatu.

– Mutta ei seurakunnan vapaaehtoistyössä tarvitse välttämättä olla kirkon jäsen, eikä kenenkään uskoa kysellä. Riittää, että sitoutuu kirkon arvoihin, kuten lähimmäisen kunnioittamiseen, Korpela lisää.

Kaisa Halonen

• Lisätietoja tarjolla olevista tehtävistä ja koulutuksesta: vapaaehtoistyo.fi/vantaa ja vantaanseurakunnat.fi.

• Turvapaikanhakijaryhmälle voi tarjota töitä ottamalla yhteyttä Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeriin Samuel Luakiin, samuel.luak@evl.fi.

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Syksyn sato pulloon Riikka Pietilä, mehuaseman pitäjä: ”Minun ja mieheni Kim Pietilän pitämä mehuasema on toiminut Sotungissa kolme vuotta. Sitä ennen toimimme Helsingissä. Tänä syksynä porukkaa on käynyt toistaiseksi ihan sopivasti, ei vielä jonoksi asti. Kiireisin aika alkaa syyskuussa.

Kun tulee tekemään omenoistaan mehua, pitää katsoa, että omenat ovat pestyjä tai muuten puhtaita ja terveitä. Omenat eivät myöskään saa olla liian kypsiä. Kun siemenet ovat osittain tummia, omena on sopivan kypsä mehustettavaksi.

Monenlaisista omenoista saa mehua. Nyt tuodaan valkeaa kuulasta, mutta myöhemmin kypsyvistä syysomenoista saa usein todella paljon mehua. Parasta mehua saa, kun sekoittaa eri lajikkeita.

Minimimäärä, jonka otamme puristettavaksi, on 15 kiloa omenoita. Jotkut yrittävät tulla pienemmän satsin kanssa, esimerkiksi seitsemän kilon. Kyllä me sellaisetkin setit puristetaan, jos joku on raahautunut tänne metsän keskelle. Keskimäärin ihmisillä on mukanaan pari, kolme muovipussillista omenoita kun he tulevat.”

Hanna Antila

Heikinlaakson mehuasema (Kuusikorvenkuja 5) on auki ma–pe klo 17–20, la klo 10–15, 5.9. alkaen ma–pe klo 12–19, la klo 10–15.

4 Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Marianna Siitonen

Iloiset Seniorit

Yhteisen pöydän logistiikkavaraston avajaisia vietettiin viime syksynä.

Tiloja esitteli Aila Korp.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot. www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

la 3.9.2016

klo 10–16

Yhteinen pöytä jatkaa kasvuaan Tervetuloa koko perheeniloiseen tapahtumaan

Tilaisuuden juontajina Suomen Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki ja vaimonsa Heli.

Yhdessä he meklaroivat hyväntekeväisyyshuutokaupan!

Metsä Groupin pääkonttorin pihapiiriin, Revontulenpuisto 2, Espoo.

Ohjelmaa kaikenikäisille Työnäytöksiä, tietoiskuja ja asiantuntijapuheenvuoroja Lapsille puuhaa ja elämyksiä Lukuisat näytteilleasettajat metsään liittyvine palveluineen ja tuotteineen luovat tilaisuuden tunnelman Tapahtuma on maksuton. www.metsaforest.com/metsapaiva l l l l

Hävikkiruoka kokoaa yhteen entistä enemmän vantaalaisia.

Yhteisen pöydän vastaanottamaa hävikkiruokaa saa jo 35 tahoa ympäri Vantaata. Mukana on asukastiloja, seurakuntia ja yhdistyksiä. Keväällä Yhteinen pöytä sai uuden kokopäiväisen työntekijän, ruokavaraston koordinaattorin, ja kesällä uuden jakeluauton, joka tekee logistiikasta entistä sujuvampaa.

Ruoan lahjoittajia on jo yli 30, viimeisimpänä mukaan liittyi kauppaketju Lidl.

– Pystymme ottamaan vastaan kaiken sen ruoan, jonka saamme, kertoo Yhteisessä pöy-

dässä työskentelevä diakoni Eeva Lehtineva.

Yhteinen pöytä on saanut monet innostumaan vapaaehtoistyöstä. Kokonaisuudessaan Yhteisen pöydän verkostossa on kymmeniä vapaaehtoisia. Ruokavarastolla työskentelee noin 5–10 vapaaehtoista ja se työllistää 12 ihmistä.

Yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa on järjestetty yhteisörakentajakoulutusta. Ensimmäiset kymmenen yhteisörakentajaa koulutettiin keväällä, ja seuraava koulutus al-

Oticon Opn™ - markkinoiden johtava suorituskyky

Uusi Oticon Opn™ -kuulokoje esittelyssä!

Tule kysymään kuulosta, kuulokojeista, tinnituksesta ja kuulonsuojauksesta Oticon Herttoniemessä Laivalahdenkatu 2 b A, 00880 Helsinki

Kuulopäivän tarjoukset (sis. 2 kuulokojetta): Oticon Opn™

Oticon Agil Pro

Oticon Nera2 Pro

(norm. 4600 €)

(norm. 3500 €)

(norm. 2400 €)

3900 €

2900 €

Kaikki kuulokojeiden tarvikkeet, kuulon apuvälineet ja kuulonsuojaimet

1900 €

– 20 %

Ajanvaraus puh. 09 2786 2041 Oticon Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää | oticon.fi

Hanna Antila Antero Harju

Uutuus-kuulokoje!

Kuulopäivä 1.9. klo 10-18

kaa 5.10. Siihen voi hakea Diakin kautta. Lisätietoja antaa Eeva Lehtineva, eeva.lehtineva@ evl.fi tai p. 044 422 0401.

– Yhteisörakentajakoulutuksessa on kysymys osallistavasta oppimistavasta, jossa osallistujan persoona, kokemukset ja arvot ovat keskeisiä. Tervetulleita ovat kaikki, jotka ovat omasta tai lähiyhteisön kehittämisestä kiinnostuneita.

Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin, Vantaan seurakuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun luoma toimintamuoto, joka välittää oppilaitoksista ylijäänyttä lämmintä ruokaa ja kauppojen hävikkiruokaa eteenpäin.

Tällä koneella on lennetty 1,8 miljoonaa kilometriä.

Lähetyslentäjien kone Jumbossa Kauppakeskus Jumbossa voi tulevina viikkoina tutustua avustuslentäjien työhön ja tärkeimpään työvälineeseen. Lähetyslentojärjestö Mission Aviation Fellowshipin (MAF) lentokone on esillä kauppakeskuksessa syyskuun loppuun asti. Järjestön vapaaehtoiset oppaat kertovat koneen historiasta, ja uteliailla on mahdollisuus tutustua myös pienlentokoneen ohjaamoon.

Kauppakeskuksessa esillä oleva Cessna 206 -merkkinen lentokone on vuodelta 1966. Se palveli lähetyslentäjien työjuhtana ambulanssilennoilla ja lääkekuljetuksilla 20 vuoden ajan kymmenessä Afrikan maassa. Kilometrejä kertyi vuosien aikana mittariin 1,8 miljoonaa. Aktiiviuransa jälkeen kone siirtyi Suomeen, jossa se toimi MAF:n lentäjien koulutuskoneena aina 2000-luvun alkuun asti.

Koneen vierailu on osa MAF:n Suomen-osaston 40-vuotisjuhlaa. Kansainvälinen järjestö toimii alueilla, joilla muu avustustyö on olosuhteiden vuoksi mahdotonta.

– MAF tekee usein työtä siellä, missä auttaminen on kaikkein vaikeinta. Viime vuosina järjestön koneet ovat vieneet apua katastrofialueille esimerkiksi Nepalissa ja Filippiineillä, toiminnanjohtaja Janne Ropponen kertoo.

Vantaalla Rekolan ja Tikkurilan seurakunnat tukevat MAFin työtä Tansaniassa.

Saara-Maria Pulkkinen

Lentokone on esillä Jumbon aukioloaikoina. Opas on paikalla pääsääntöisesti ma–pe klo 17–19 ja la– su klo 14–16. Lisätietoja www.maf.fi.

5

Väitellään

Luova kirjoittaminen sopii taiteellisille tyypeille, Aulikki Rundgren!

Vantaan sanataidekoulun perustaja Aulikki Rundgren on opettanut kirjoittamista yli 20 vuotta.

miaan ja elämässä eteen tulevia tilanteita varmasti päivittäin. Mielikuvitusta voi ruokkia harrastamalla erilaisia taiteita ja tietenkin lukemalla kaunokirjallisuutta. Romaanit ovat tarinoita elämästä. Ne herkistävät meitä ja opettavat elämäntaitoja paremmin kuin elämäntaito-oppaat konsanaan.

Jotkut osaavat kirjoittaa ja toiset eivät.

– Jokaisella on omat lauseensa ja tarinansa. En ole koskaan ollut tilanteessa, jossa oppilas ei olisi oppinut ja kehittynyt. Kirjoittamista voi oppia ja opettaa.

Vauvoille kannattaa loruilla.

– Ehdottomasti. Lapsen kielellinen kehitys alkaa paljon ennen kuin lapsi puhuu. Pieni vauva nauttii ja viihtyy, kun vanhempi loruttelee ja runoilee hänelle. Loruissa on kiva rytmi ja poljento. Kirjastoista löytyy loruttelukirjoja.

Luova kirjoittaminen sopii vain taiteellisille tyypeille.

– Väärin. Kuten lapset rakastavat tarinoita, me aikuisetkin puhumme jopa toisen puheen päälle halutessamme innokkaasti kertoa omat ”kuule mitä minulle tapahtui” -tarinamme. Samaa on luova kirjoittaminenkin. Meillä kullakin on omat sanamme ja oma ainutlaatuinen elämänkokemuksemme jaettavaksi.

Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa.

– On ja ei. Kirjoittajaryhmissä pääsee jakamaan kirjoittamista ja ne kannustavat kirjoittamaan.

Yksinäisyyttä kuitenkin tarvitaan, että kuulee omat ajatuksensa ja sanansa.

Lapsi keksii luonnostaan tarinoita.

– Kyllä. Me sanataidekoulussa kannustamme vanhempia kuuntelemaan kotonakin lasten tarinoita. Silloin lapsi kokee, että kaikki, mitä mielikuvitus tuottaa, on tärkeää.

Kirjoittaminen auttaa käsittelemään hankalia asioita.

– Kyllä. Kirjoittaminen on usein myös terapiaa, vaikka ei terapiamielessä kirjoittaisikaan. Omaa elämäämmehän me käytämme kuitenkin materiaalina, vaikka kirjoittaisimme mielikuvituksellisia tarinoita.

Lapselle täytyy lukea.

– Lapsi, jolle on luettu pienestä pitäen, myötäelää herkästi toisten tunteita. Koulu yksistään ei riitä hoitamaan tätä lukemisasiaa. Siihen tarvitaan vanhempia. Vanhempien ja lasten yhteinen aika ylipäätään on arvokkaampaa kuin että jokainen perheestä on oman tablettinsa ääressä. Iltapäiväkerhossa lasten kanssa jutellessani suurin osa heistä harmitteli sitä, että vanhemmat ovat liikaa tietokoneella.

Elisabet Aho

Vantaan sanataidekoulussa on ryhmiä kaikenikäisille. Lisätietoja: sanataidekoulu.fi.

Lapsen on hyödyllisempää opetella koodaamista kuin kirjoittamista.

– Ei. Koodaaminen on vain osa niitä taitoja, joita lapselle on alettu koulussa opettaa, koska tietokoneet ovat jokaisen arkea. Kaikkien ei tarvitse osata koodata, mutta kaikkien täytyy osata kirjoittaa, nyt ja tulevaisuudessa.

Saara Vuorjoki

Aikuisella ei ole mielikuvitusta.

– Ei pidä paikkaansa. Jokainen käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan ratkaistessaan ongel-

Kirjoittaminen on usein myös terapiaa, vaikka ei terapiamielessä kirjoittaisikaan.

Kolumni

Oppilashuolto vientituotteeksi Kello soi. Seinät ja opettajat näyttävät samalta kuin viime vuonna. On kuitenkin tapahtunut vallankumous: uusi opetussuunnitelma. Se asettaa tavoitteekseen ihmisenä kasvamisen. Vaikka monesti yhteiskunnassa kovat arvot jyräävät, koulu ei määrittele oppilasta tuotannollistaloudellisena yksikkönä.

Uskonnon määrä uudessa tuntijaossa väheni. Tämä pakottaa uskonnon opettajat rajaamaan, mikä on uskonnollista ydinosaamista. Wikipediasta löytyy pyhien kirjojen luettelot ja vastaukset Trivial Pursuitin ruskeisiin kysymyksiin, mutta uskonnollinen sivistys on jotain enemmän. On osattava käsitellä tietoa. Kun verkossa törmää väitteisiin, että Jumala vihaa homoja tai muslimit ovat terroristeja, on pystyttävä arvioimaan, onko väite peräisin tohtorinväitöskirjasta vai netin keskustelupalstalta, ja miten siihen tulisi suhtautua.

Huipputulokset Pisa-testeissä toivat kiinalaisturistit suomalaiskouluihin. Vuoden 2006 huipputuloksista on tultu alas – ehkä sattumalta samalla vauhdilla kuin millä

ryhmäkoot ovat kasvaneet. Pisa ei kuitenkaan ole koulumme kruununjalokivi. Järjestelmämme hienous on siinä, että meillä ei ole pudokkaita. 99 prosenttia käy peruskoulun, myös vaikeasti vammaiset. Monissa maissa Pisa-testeihin pääsevät huippukoulut, joihin jonotetaan

”Jos oppilas löytää jonkun, joka uskoo hänen kykyihinsä, hän on pelastettu.” siitä asti, kun positiivinen raskaustesti on tehty, ja joihin erityisoppilailla ei ole sijaa.

Pisaa parempi vientituote kouluissamme olisi oppilashuolto: kuraattorit, terveydenhoitajat, KiVa Koulu -hankkeet, oppilaanohjaus ja oppilaan tukeminen kokonaisvaltaisesti. Erityistä meillä on myös opettajan ja oppilaan välinen suhde. Jos oppilas löytää jonkun, joka uskoo hänen kykyihinsä, hän on pelastettu.

Tänä syksynä julkistetaan uusien Pisa-testien tulokset.

En pidätä hengitystäni. Pisa-testit mittaavat lähinnä sitä, miten hyvin osataan tehdä testejä. Todellinen oppiminen näkyy myöhemmin: työssä, ihmisenä kasvamisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Kaikkea Pisaa suurempi on onnellinen elämä. Jää nähtäväksi, tukeeko uusi opetussuunnitelma vain toista vai molempia.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Soili Pohjalainen oppi vanhempiensa kaupassa elämää ja työntekoa. teksti Ulla-Maija Vilmi kuva Hans v. Schantz

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

K

un Soili Pohjalainen sanoo tehneensä asioita väärässä järjestyksessä, hän viittaa oman elämänsä aikatauluihin. Ylioppilaaksi päästyään hän halusi ja sai perheen. Nyt tyttäret ovat 15- ja 12-vuotiaita.

– Lasteni syntymän jälkeen olen ollut valtaosan ajasta enemmän tai vähemmän kotiäitinä. Olen opiskellut ja tehnyt työtä siinä rinnalla, Pohjalainen kertoo.

Pohjalainen haaveili jo lapsena kirjailijan urasta. Hän suoritti kirjoittamisen perusopinnot etäopintoina Oriveden opiston kautta ja valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjoittamisopintojensa välissä hän suoritti kulttuurintuottajan tutkinnon ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa.

Graduun kuului tieteellinen ja taiteellinen osa. Jälkimmäinen osa on yksi Käyttövehkeitä-romaanin varhainen versio. Opintojen kirjailija-ohjaaja Maritta Lintunen vihjasi, että kirjailija Mari Mörö voisi auttaa kirjoitusprosessissa eteenpäin.

Kaupan kasvatta – Marista tulikin romaanini kätilö. Kävin hänen ohjaamansa kurssin ja hän auttoi minua myös yksityisesti. Hänen dramaturgian tajunsa ansiosta sain rakennetta romaaniini. Hän auttoi löytämään tarinan ja opasti, miten sen saa raaputettua esiin.

Uusi

lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Moni esikoiskirja on enemmän tai vähemmän omaelämänkerrallinen. Kuinka on Käyttövehkeitä-romaanin laita – etenkin kun kertomus etenee ensimmäisessä persoonassa?

– Ensimmäinen persoona tuntui omalta. Eri kirjoitusvaiheissa olen kokeillut muutakin. Päähenkilön Saanan perhe on erilainen kuin omani. Minulla on pikkuveli, ei isoaveljeä, eivätkä minun vanhempani ole eronneet, Pohjalainen listaa.

Yhteistäkin on. Kirjailija ja päähenkilö kuuluvat samaan sukupolveen. Molemmat ovat eläneet lapsuuttaan ja nuoruut-

taan 1980- ja 1990-luvulla. Saanan kotiseutu muistuttaa Korson ja Keravan seutuja, joilla kirjailija on kasvanut.

– Tietysti on asioita, joita ei voi keksiä kirjoituspöydän äärellä. Mukana on paljon sellaista, mitä olen nähnyt, kuullut, kokenut, varastanut ja värittänyt.

– Kirjassa Saanan isoveli on kadonnut.

Mieheni isoveli kuoli ulkomaanmatkalla hieman ennen kuin olisi täyttänyt 18 vuotta. Mieheni ei käynyt katsomassa ruumista. Nuorena hän mietti toisinaan, entä jos veli olisikin vain seikkailemassa ja yllättäisi joskus palaamalla takaisin.

Romaanissa Saanan isä on autokauppias. Soili Pohjalaisen edesmennyt setä oli autokauppias.

– En hengaillut juurikaan autoliikkeellä. Sen sijaan olen pienestä pitäen hengaillut mummoni ja vanhempieni ruokakaupoissa. Vanhempien kauppa oli hyvä

7

Soili Pohjalainen ehti jo luulla, ettei hänen romaaniaan koskaan julkaista.

Käyttövehkeitä-teos on kuitenkin saanut hyvän vastaanoton.

tama kirjailija paikka kasvaa. Ympärillä oli monia aikuisia. Myyjät kohtelivat minua kuin vertaistaan, eivät kuin lasta. Olen koko kaupan kasvattama.

Vanhemmat pitivät kauppaa Vierumäessä ja myöhemmin Keravan puolella Ahjossa. Sinne tytär matkusti koulun jälkeen bussilla.

– Kaupassa tuli vastaan yhteiskunnan koko kirjo. Kun kuljin pakettiauton mukana, näin monenlaista. Ostoksia vietiin vanhuksille ja lastenkotiin.

– Opin kaupassa työnteon merkityksen.

Sen jälkeen mikään työ ei ole tuntunut niin rankalta. Yhdeksänvuotiaana minulla oli ensimmäinen vakiduunini kaupassa.

Siivosin kaupan keskiviikkoisin, jolloin oli siivoojan vapaapäivä. Olin tavalla tai toisella töissä kaupassa 19-vuotiaaksi saakka.

Nykyään Soili Pohjalainen viihtyy kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Kirjojen maa-

ilmaan hänet opasti alun perin äiti, joka luki loruja ja lastenkirjoja.

– Nuorena luin Tuija Lehtisen kirjoja.

Aikuisena minuun on tehnyt vaikutuksen Anna-Leena Härkösen tyyli.

Pohjalainen lukee lähinnä kotimaista kirjallisuutta. Niin Rosa Liksomin novellit kuin Väinö Linnan tuotanto herättävät ajatuksia.

– Lukiolaisena rakastuin vänrikki Koskelan hahmoon Tuntemattomassa sotilaassa.

Käyttövehkeitä-kirjan teemaksi hahmottui se, miten alkoholismi sairastuttaa koko perheen ja kuinka vaikeistakin asioista voi selvitä.

– Tai kirjan Saana on kyllä joutunut niin kovaan paikkaan, että on vaikea tietää, voisiko siitä oikeasti selvitä. Saanan isästä olisi tietenkin voinut rakentaa pahan hahmon. Hänestä tuli kuitenkin sympaattinen juoppo. En ole lähipiirissänikään

Kuka?

Soili Pohjalainen, 36, kirjailija, toimittaja, tiedottaja ja sanataideohjaaja. Asuu vanhempiensa naapurina Korson Vierumäessä.

Mitä?

On kirjoittanut freelance-toimittajana Vantaan Lauriin vuodesta 2006.

Hoitanut tiedottajan sijaisuutta Tikkurilan seurakunnassa. Esikoisteos Käyttövehkeitä (Atena 2016) julkaistiin keväällä.

Motto? ”Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Ennemmin tai myöhemmin.”

nähnyt juomista, joka päätyy väkivaltaan.

– Ajattelen myös, ettei kukaan ole yksiselitteisen paha tai hyvä. Jokainen yrittää räpeltää elämässään niillä eväillä, jotka on saanut.

Mikään läpihuutojuttu esikoisromaanin kustannetuksi saaminen ei ollut. Soili Pohjalainen tarjosi käsikirjoitustaan useille kustantajille. Mari Mörön suosituksesta hän lähestyi lopulta Atenaa.

– Kun sieltäkään ei kuulunut moneen kuukauteen mitään, tein jo luopumistyötä. Ajattelin, että jos romaanini ei ylittäisi julkaisukynnystä, niin sitten ei. Ehkä se olikin tarkoitettu vain minulle itselleni.

Vajaan viiden kuukauden kuluttua kustantaja soitti.

– Mieheni ei halunnut missään vaiheessa lukea käsikirjoitusta. Hän luotti koko ajan siihen, että pääsisi lukemaan romaanini kansien välissä. T

8 Musiikki

0,60 euroa Viestintä

Työ lasten ja nuorten parissa

1,45 euroa

6,00 euroa

Muu toiminta (mm. perheneuvonta ja sairaalasielunhoito)

1,65 euroa

Häät, kasteet, hautajaiset

1,75 euroa

Vantaalaisten auttaminen

2,65 euroa

Jumalanpalvelukset

1,60 euroa

Ulkomaanapu ja lähetystyö

0,80 euroa

Näin vantaalaisen kuukaudessa maksama kirkollisvero (16,50 euroa) käytetään

Paljon hyvää 16,50 eurolla Vantaalaisen maksamalla kirkollisverolla saisi pari pitsaa kuukaudessa.

Mitä seurakunta tekee rahalla?

TEKSTI PAULI JUUSELA JA SAARA-MARIA PULKKINEN KUVA TIMO SAARINEN

V

uonna 2015 vantaalaiset seurakuntalaiset maksoivat kirkollisveroa vajaat 25,8 miljoonaa euroa. Lisäksi seurakunnat saivat 5,2 miljoonaa euroa yhteisövero-osuutta korvauksena kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä ja noin 8,5 miljoonaa euroa vuokra-, myynti- ja rahoitustuottoja ja toiminnasta kertyneitä tuloja.

Osa näistä rahoista menee suoraan kuluihin. Esimerkiksi kirkollisveron keräyksestä Vantaan seurakunnat maksoi valtiolle yli 760 000 euroa. Kirkollisvero on tavallaan jäsenmaksu, jonka kantaminen ostetaan

valtiolta. Vantaa on yksi niistä kunnista, joissa on Suomen matalin kirkollisveroprosentti, 1,0.

Sama veroprosentti on Helsingissä, Espoossa ja Turussa.

Seurakunnat maksavat myös kirkon sisäistä veroa eli keskusrahastomaksua vähävaraisimpien seurakuntien avustamiseen ja kokonaiskirkon toiminnan pyörittämiseen. Tähän meni viime vuonna runsaat 2,4 miljoonaa euroa.

Entä menot? Perinteinen tapa on erotella vero- ja maksukulut, kiinteistöt, hautausmaat ja hallinto. Sen jälkeen 39,5 miljoonasta eurosta toimintaan jää 18,4 miljoonaa euroa.

Parempi tapa on kohdistaa hallinnon ja tilojen tuomat kustannukset osaksi toimintaa ja muistaa, että hallintokulut johtuvat toiminnasta. Ei iltapäiväkerho voi toimia, jos sillä ei ole kattoa päällä ja palkattua ohjaajaa. Vihkipari tarvitsee avioliiton esteet tutkivan virastotyöntekijän, papin sekä kirkon, joka pidetään kunnossa. Apua etsivä tarvitsee diakoniatyöntekijän, joka kuuntelee. Hauta pitää kaivaa, urkuja soittaa ja toiminnasta kertoa, jotta sinne tiedetään tulla.

Kun edellä mainitut kulut otetaan huomioon, seurakunnalliseen toimintaan käytettiin Vantaalla viime vuonna lähes 29,4

miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin kirkollisveron tuotto.

Seurakunnan muut tulot auttavat pitämään kirkollisveroprosentin matalana. Lisäksi taloutta hoidetaan hyvin.

Kolmasosa seurakuntien toimintamenoista katetaan muilla tuloilla kuin seurakuntalaisen maksamalla kirkollisverolla.

Jos käyttää paljon seurakunnan palveluja, hyödyn saa itselle, mutta seurakunnan ideaan kuuluu, että omasta jaetaan hyvää myös muille.

Vantaalaisen maksama keskimääräinen kirkollisvero on hieman yli 198 euroa vuodessa.

Summa on laskettu jakamalla

kirkollisverotulot seurakuntien jäsenmäärällä, joka vuodenvaihteessa 2014–15 oli vajaat 130 000 henkeä.

Mitä summalla, joka on 16,50 euroa kuussa, saadaan aikaan?

Tuosta rahasta hieman yli kuusi euroa kuukaudessa käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön.

Vantaan seurakunnilla oli viime vuonna 46 päiväkerhoa, joissa oli 634 kerholaista. Seurakunnan 21 iltapäiväkerhossa oli 643 kerholaista. Perhekerhoissa kirjattiin vuoden aikana 12 944 aikuisten ja 19 976 lasten käyntikertaa. Lisäksi pidettiin kouluikäisten kerhoja ja järjestettiin pyhäkouluja.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Kolmasosa seurakuntien toimintamenoista katetaan muilla tuloilla kuin kirkollisverolla.”

Rippikoulu tavoittaa 69,4 prosenttia kaikista rippikouluikäisistä vantaalaisista. Lähes 700 halusi jatkaa seurakunnan isosena. Muissa nuorten ryhmissä oli yli 500 jäsentä.

Vantaan seurakuntien 412 työntekijästä joka neljäs toimii lasten, nuorten ja opiskelijoiden parissa. Iso osa työstä tehdään muualla kuin kirkkotiloissa.

Koulujen ja päiväkotien kanssa tehdään paljon ja monipuolista yhteistyötä. Vantaan ammattikorkeakouluissa, kauppaoppilaitoksessa ja ammattiopistossa toimii oppilaitospappeja ja diakoni.

Kun seurakunnan jäsen kaivaa kukkarostaan 2,65 euroa, hän näkee summan, jolla kuukausittain auttaa apua tarvitsevia vantaalaisia.

Vantaan seurakunnilla oli viime vuonna 38 diakoniatyöntekijää ja heidän rinnallaan yli 800 vapaaehtoista auttamassa tukea tarvitsevia lähimmäisiään. Syksyllä 2015 seurakunnat oli mukana käynnistämässä koko maassa ainutlaatuista hanketta eli Yhteistä pöytää, jonka kautta jaetaan kaupoista saatua hävikkiruokaa ja pyritään pääsemään eroon ruokajonoista.

Seurakuntien diakoniaruokailuissa söi lähes 10 400 ihmistä, ruokakasseja jaettiin vajaa 400.

Avoimissa kahviloissa kävi yli 26 000 ihmistä. Diakonia-avustuksia annettiin hiukan yli 200 000 eurolla. Taloudellista apua tärkeämpää oli henkinen tuki ja neuvonta, jota annettiin tapaamisissa yli 4700 eri ihmiselle.

Seurakuntalaisten verovaroilla autetaan myös kirkkoon kuulumattomia – hädän tullen ei kysytä jäsenyyttä, vaan tarvetta.

Apua annetaan myös erilaisissa vertaisryhmissä muun muassa sureville ja mielenterveysongelmista kärsiville.

Ulkomailla vantaalaiset auttavat Kirkon Ulkomaanavun, lähetysjärjestöjen ja Merimieskirkon kautta. Rahaa tähän kului 80 senttiä kuukaudessa jäsentä kohti, mutta apua saivat kymmenettuhannet. Seurakuntien kansainvälisyydestä kertoo se, että työtä tehdään noin 30 maassa.

Hengellisyys on kirkon ytimessä. Jäsenen rahoista jumalanpalveluselämään käytetään 1,60 euroa kuukaudessa. Jumalanpalveluksia järjestettiin viime vuonna 1447 kertaa. Niissä kävi 126 000 ihmistä.

Seurakuntapappeja Vantaan seurakunnissa oli 61. He ovat mukana seurakuntalaisten iloissa ja suruissa, arjessa ja juhlassa. Kirkollisista toimituksista eli avioliittoon vihkimisistä, kasteista ja hautajaisista suurin osa pidetään perheen tai suvun kesken. Hääyössä ja Kastepäivässä juhlia viettävät kuitenkin useat pariskunnat ja kasteperheet.

Kirkollisia toimituksia oli viime vuonna yli 2 700. Niihin käytettiin seurakuntalaisen kuukausittaisesta kirkollisverosta 1,75 euroa.

Seurakuntien työntekijät kohtaavat tuhansia ihmisiä myös sairaaloissa, työpaikoissa ja perheneuvonnassa, usein vaikean kriisin keskellä. Lisäksi seurakunnat järjestävät erilaisia toimintaryhmiä ja hengellisiä tilaisuuksia aikuisille. Näihin käytetään seurakuntalaisen rahoja 1,65 euroa kuukaudessa.

Monelle seurakunta on tärkeä myös musiikin vuoksi. Kirkot ovat Vantaalla merkittäviä konserttipaikkoja. Lähes 600 vantaalaista laulaa seurakunnan kuorossa. Musiikkiin kuluu kirkollisverosta 60 senttiä kuukaudessa.

Seurakuntien tapahtumat ja niiden tarvitsemat tilat menevät hukkaan, jos tieto ei kulje eteenpäin. Viestintään käytetään seurakuntalaista kohti 1,45 euroa kuukaudessa. Sillä jäsenet saavat Vantaan Laurin ja verkkomedia Valomerkin. Seurakunnan verkkosivut ja sosiaalinen media tavoittavat heidätkin, jotka eivät lue lehteä. Pääkaupunkiseudun seurakuntien Jouluradio oli viime vuonna kuudenneksi kuunnelluin radiokanava kuuluvuusalueellaan.

Yhä suurempi osa kaikesta edellä mainitusta tapahtuu muualla kuin seurakuntien omissa tiloissa. Seurakunta näkyy erilaisissa paikallisissa tapahtumissa ja on tärkeä yhteistyökumppani niin kaupungille kuin monenlaisille yhdistyksille ja järjestöille. Yhteistyöllä kaikki saavat enemmän aikaan. 1

Kari Repo, 47, on muuttanut lapsiluvun kasvaessa 79 %

20 %

1%

Vantaalainen

Helsinkiläinen

Savolainen

Muutin Havukoskelle 19-vuotiaana. Se oli aika rauhatonta aikaa. Sitä ei haluaisi elää uudestaan. Olen vahvistunut ja viisastunut monessa asiassa.

Vantaalla olen muuttanut kolme kertaa käytännöllisistä syistä, eli perheen suurentuessa. Meillä on kuusi lasta.

Länsimäessä asuimme seitsemisen vuotta ja sitten muutimme Simonkylään, josta muutimme nykyiseen asuntoon Tikkurilaan.

Nyt on tasaista elämää. Kotona soittelen omaksi iloksi ja pojille suuharppua.

Kasvoin 1800-luvun omakotitalossa Puu-Pasilassa, joka oli todella kaunis paikka. Oli rikos vetää se maan tasalle. Siinä meni vanha kemikalio ja todella ovelan näköinen Elannon rakennus. Talossamme oli lasiveranta ja piha täynnä omenapuita.

Puu-Pasila oli nykyistä Länsi-Pasilaa. Jäljellä entisestä on pieni lintujen juoma-allas kalliota vasten. Muuten on asfalttia ja betonia.

Osa sydämestäni on Savossa. Nuoruudessani olin kaikki kesät tädin pientilalla Kaarakkalassa heinätöissä. Siellä opin ajamaan traktoria ja osallistuin navettatöihinkin.

Nina Riutta

Kysyn vaan

Kurittavatko vanhemmat vielä lapsiaan?

Joukko lapsi- ja perhejärjestöjä lanseerasi Kasvatuspuntari-kampanjan, joka kutsuu vanhempia tarkastelemaan kasvatustapojaan. Miksi tällainen kampanja, suunnittelija Johanna Matikka Ensija Turvakotien liitosta?

– Vaikka asenteet kurittamista kohtaan ovat muuttuneet siitä lähtien kun se vuonna 1984 kiellettiin, on selkeitä viitteitä siitä, että sitä tapahtuu. Vanhemmat raportoivat, että tukkapöllyjä ja luunappeja annetaan yhä.

Moni nykyvanhempi sanoo, että on minuakin kuritettu fyysisesti, mutta se oli ihan oikeutettua. Onko tämä osa ongelmaa?

– Jos ihmisiltä kysyy kadulla, onko sinua kuritettu, moni sanoisi, että ei, mutta kavereitten kesken moni puhuu tästä asiasta. Silloin suhtautuminen on juuri tuo, että on kuritettu, mutta ei siitä traumoja jäänyt. Niin kuin sairauksien hoito, niin myös kasvatus menee kuitenkin koko ajan eteenpäin. Tutkimukset osoittavat, kuinka pelko vaikuttaa ja nostaa stressihormoni- eli kortisolipitoisuutta. Jos se on jatkuvaa, siitä on haittaa lapsen elimistölle ja terveydelle.

Se tiedetään, ettei lasta saa lyödä, mutta jääkö henkinen väkivalta kuten lannistaminen huomaamatta?

– Sitä vanhemmat eivät aina hahmota.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä on sanonut, että myös henkisen väkivallan pitäisi olla laissa kiellettyä.

Millaisissa tilanteissa vanhemmat menevät yli rajojen?

– Ne ovat usein arkisia tilanteita, lähtö- ja tulotilanteita, ollaan menossa päiväkotiin tai nälkäisenä kauppaan. Pienellä ennakoinnilla tilanteet voisi välttää. Jo väljempi aikataulu, silmien sulkeminen ja syvään hengittäminen auttavat.

Mistä vanhempi saa apua?

– Esimerkiksi neuvoloista, järjestöiltä, kampanjamme sivuilta, Väestöliiton chatista ja äidit myös Maria Akatemiasta.

Hanna Antila

10

Uupumus uhkaa uhrautuj Työelämässä ei enää pärjää, jos uhrautuu liikaa. Tunnollinen ja kunnollinen työntekijä uupuu. Uhka kannattaakin tunnistaa ajoissa.

Teksti Outi Reinola kuva Timo Saarinen

J

äitkö taas tekemään pitkää päivää? Kaatuiko kaikki sinun vastuullesi, kun muut lipesivät paikalta? Pyydetäänkö sinua apuun viime hädässä?

Jos vastaat myöntävästi, saatat olla vaarassa uupua. Työuupumus iskee usein juuri kaltaisiisi hyviin ja uskollisiin työtekijöihin, jotka ovat luottamuksen arvoisia. Vaikka se ei ole oikein, se on selitettävissä. Vastuu velvoittaa eikä huoli hellitä. Pelkkää leipätyötä tai keikkatyötä tekevä karistaa työmurheet helpommin mielestään.

– Kutsumus, työlle sitoutuminen ja työstä vastuun kantaminen, ovat alun perin hyviä ominaisuuksia. Juuri niiden ansiosta ihminen on menestynyt työelämässä, sanoo psykologi Heli Nurmi.

Hänen kirjansa Työuupumuksen itsehoito julkaistiin keväällä.

– Nykyään, kun kaikkea kiristetään, si-

nänsä hyvät ominaisuudet kääntyvät joskus ihmistä itseään vastaan. Nyt pitäisi itse muistaa, että työn tekemisellä on rajat, Nurmi jatkaa.

Monessa työpaikassa yhä pienempi joukko takoo yhä kovempaa tulosta. Aikataulut ja kannattavuuslaskelmat ovat usein niin tiukat, ettei työtä voi enää tehdä yhtä huolellisesti kuin ennen. Työn laatu on monissa mittareissa jäänyt toiseksi.

– Hyvä työntekijä kärsii tästä tavattomasti. Hän tietää, että työn voisi tehdä paremminkin, mutta siihen ei ole resursseja, Heli Nurmi sanoo.

Tunnollinen työntekijä on oikeastaan liian hyvä nykyajan työmarkkinoille. Hän kantaa huolta tekemättömistä töistä, laskeneesta laadusta ja ihmisten kohtaloista.

Hän miettii kokonaisuuksia, suorittamatta jääneitä työtehtäviä ja entisajan laatua.

Hän ei osaa ajatella vain omaa osuuttaan.

– Näistä syistä tiiviisti suorittavat ja työlle uhrautuvat ihmiset ovat alttiim-

pia uupumukselle, Nurmi huomauttaa.

– Jos ihminen on lisäksi taipuvainen hakemaan työllään muiden hyväksyntää, hänellä on entistä suurempi mahdollisuus altistua uupumukselle.

Uupumuksen taustalta voi löytyä monia syitä. Heli Nurmi näkee ainakin kolme uhanalaista ryhmää.

Ensimmäinen ryhmä ovat ne, joilla on liian suuri työmäärä ja liian laaja vastuualue. Usein he kuitenkin sinnittelevät jotenkin. Toinen ryhmä ovat ne, joille on elämässä tapahtunut iso vastoinkäyminen, jolloin voimia ei enää riitä työhön.

Mutta suurimmassa vaarassa ovat ne, jotka suuren työmäärän lisäksi ovat vaativia itseään kohtaan, pyrkivät täydellisyyteen ja kantavat paljon vastuuta. Heitä kuormittaa työpaineiden lisäksi heidän oma sisäinen vaativuus.

Uupujan ja uhrautujan ongelma on siinä, että he ovat sisäistäneet tunnollisen suorittajamallin lapsina ja nuorina. He kärsivät tai syyllistyvät, jos eivät tee asioita kunnolla ja huolehtivat sitten muidenkin puolesta. He eivät vain voi antaa asioiden olla. Uhrautuja huolehtii kaikesta – paitsi itsestään.

Nurmi muistuttaa, ettei ketään voi eikä pidä syyllistää uupumisesta. Kyseessä on toimintatapa, jonka avulla henkilö on aiemmin voinut varmistaa asioiden hoitumisen. Onneksi tätä uupumukseen liittyvää ajattelu- ja toimintatapaa voi muuttaa.

Ennen muutosta omat ajattelu- toimintamallit täytyy kuitenkin kyetä tunnistamaan.

Uhrautuja toteuttaa ikään kuin sisäistä koodiaan eli kerran oppimaansa selviytymismallia. Näitä malleja kutsutaan tunnelukoiksi. Niitä voi työstää asiantuntijan avulla, mutta niitä voi myös miettiä itse.

Heli Nurmi suhtautuu hyvin toiveikkaasti ja käytännöllisesti työuupumuksen hoitoon, sillä hän on jo vuosia vetänyt työuupumuksen hoitoon tarkoitettuja kuntoutuskursseja hyvin tuloksin.

Koska työuupuneet ovat sitoutuvia ihmisiä, heillä on kyky saavuttaa tavoitteensa. Jos he ottavat tavoitteeksi oman hyvinvointinsa, he yleensä onnistuvat vointinsa kohentamisessa.

Uupumuksen itsehoito ja ehkäisy lähtevät yllättävän läheltä: oman mielen ja ajatusmallien tarkkailusta. Osaamme skannata papereita, monitoroida laitteita ja kalibroida koneita, mutta osaammeko havainnoida omia toimintamallejamme? Huomaammeko, kun työuupumus on oven takana?

Tärkeintä uupumuksen ehkäisemissä on oppia lukemaan itseään ja oman jaksamisensa tasoa – mieluiten nyt eikä vasta sitten, kun on liian myöhäistä.

– Kuinka moni on esimerkiksi oppinut huomaamaan, milloin omat ajatukset muuttuvat pessimistisiksi ja mielen täyttää levottomuus? Nurmi kysyy.

11

Viisi väsymisen merkkiä

ujaa Vaaran merkit ovat näkyvissä, kun työ alkaa tympiä ja arki muuttuu pelkäksi suorittamiseksi. Ilo työn arjesta on kadonnut. Toinen tyypillinen työuupumuksen oire on ammatillisen itsetunnon lasku. Näiden pitäisi olla hälytysmerkkejä, jotka ajavat muutokseen. Mutta monen kohdalla ne vievätkin itsesyytökseen.

– Uupunut ihminen kokee olevansa

Tunnistatko nämä hälytysmerkit itsessäsi tai työyhteisössäsi?

Tunnollisen ja kunnollisen on vaikea sietää sitä, ettei pysty tekemään töitään niin hyvin kuin haluaisi.

– Tunnollinen saattaa lopulta mitätöidä kaiken tekemisensä. Hän kärsii hirveästi, kun ei voi tehdä täydellisesti ja jää murehtimaan. Tämä taas lisää uupumusta, Nurmi selvittää.

”Kovassa työtahdissa ei enää selviydy ilman, että varaa aikaa virkistäville asioille.” huono ja pelkää, ettei selviä. Liian suuri työkuormitus tuo synkät ajatukset mieleen. Hän alkaa syyttää itseään eikä ymmärrä, että kyseessä on uupumuksen oire, Heli Nurmi painottaa.

Toinen seikka, jonka avulla voi ehkäistä uupumusta, on oman energiatason seuraaminen.

– Vaatiiko kaikki ponnistelua? Onko aloitekyky heikentynyt? Nurmi kysyy.

Tavallista on myös väsymys, joka ei hellitä. Jos elämässä on vain työ, sohva ja sänky, siitä puuttuvat ilo ja virkistys. Ystävät ja ihmissuhteet jäävät, kun väsyy.

Kaikenlainen itsensä tutkiskelu on hyväksi. Yksi kirjoittaa päiväkirjaa, toinen harjoittaa mietiskelyä ja kolmas vetäytyy pitkille hiihtoretkille. Työuupumuksen torjunnassa olennaisinta on kyky irrottautua työstä.

Heli Nurmi muistuttaa, että kovassa työtahdissa ei enää selviydy ilman tietoista työkyvyn huoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa aikaa virkistäville asioille: levolle, liikunnalle, ihmisille ja harrastuksille – silloinkin, kun ei millään ehtisi tai jaksaisi.

Hyvä on muistaa sekin, että muutos

onnistuu harvoin ilman takapakkeja. Esimerkiksi täydellisyyden tavoittelun työstäminen on kova paikka. Miksi pitäisi tyytyä siihen, että tekee työnsä huonommin kuin on mahdollista?

– Harvoin perfektionisti haluaa muuttaa mitään niin kauan kuin hän pärjää.

Täytyy ensin myöntää, ettei nykyinen malli enää toimi.

Se onkin jo puoli voittoa. Vaikeintahan on hyväksyä se, että omassa itsessä olisi piirteitä tai käyttäytymismalleja, jotka eivät vastaa tarkoitustaan. Siksi työuupumus on monelle tärkeä käännekohta. Vasta sen jälkeen ihminen todella ymmärtää, mitä itsestä huolehtiminen tarkoittaa.

– Ihmisellä on paitsi oikeus myös velvollisuus pitää itsestään huolta, Nurmi painottaa.

Monessa ihmisessä kieltäytyminen tai oman ajan ottaminen herättää kuitenkin syyllisyyttä.

– Miten voisi löytyä kannustavampi suhde omaan itseen? Nurmi kysyy ja neuvoo, että joskus toisenlaiseen toimintaan voi ryhtyä, vaikka tunteet ja ajatukset veisivät eri suuntaan.

Peruskysymys on aina sama: mieti, mihin voit vaikuttaa ja mihin et. Muuta sitä, mitä voit. T

Lisää aiheesta: Nurmi, Heli: Työuupumuksen itsehoito – kuinka kierrän karikot. Duodecim 2016.

1. Kiukkuisuus Jatkuva ärtymyksen tai kiukun tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset.

2. Stressin perusoireet Päänsärkyä ja selkäkipuja. Sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.

3. Jatkuva väsymys Mikään uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily. Iltaisin sohva vetää puoleensa.

4. Mielialan lasku Suhtaudut asioihin yhä useammin kielteisesti. Töissä ei ole kivaa ja saamattomuus vaivaa.

Liikkuminen tai harrastaminen töiden jälkeen tahtoo jäädä. Murheet ja huonommuuden tunteet valtaavat mielen.

5. Kiinnostuksen puute Et jaksa innostua eikä luovuus kuki. Kun uupumus pahenee, asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi ja epäileväksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

Lähde: www.ttl.fi

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

4.9.

”Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen.”

Kirkoissa puhutaan Jumalan huolenpidosta.

(Psalmi 55:23)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Eriugena Johannes Scotus Eriugena syntyi noin vuonna 810 Irlannissa ja opiskeli siellä kreikan kieltä, filosofiaa ja teologiaa.

35-vuotiaana hänet palkattiin Ranskan hallitsijan Kaarle II Kaljupään hoviin.

Kaarle pyysi Eriugenaa muun muassa kääntämään sukunsa hallussa olleen Dionysios Areopagitan kreikankielisen kirjoituskokoelman latinaksi.

Tämä pyyntö oli käänteentekevä. Dionysioksesta tuli Eriugenan suosikkiteologi, ja osin hänen ansiostaan tunnettu mystiikan teologi.

Käännöstöidensä ohessa Eriugena kirjoitti pääteoksensa Periphyseon. Hänen ajattelunsa on myöhemmin vaikuttanut muun muassa mystikko Mestari Ekhartiin ja mystiikasta kiinnostuneeseen humanistiin Nikolaus Cusanukseen.

Minä olen salaisuus Matka Jumalan salaisuuksiin on samalla matka syvälle omiin salaisuuksiimme.

Jos uskomme,, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, silloin se, mitä syvimmiltämme olemme, on meillä vielä edessä. Teemme koko elämämme ajan matkaa sitä kohti.

Näin ajatteli irlantilainen teologi Johannes Scotus Eriugena, joka eli 800-luvulla.

Niitä aikoja kutsuttiin myöhemmin yksisilmäisesti Euroopan pimeäksi keskiajaksi. Lännessä Rooman valtakunta oli romahtanut ja antiikin sivistys taantunut. Idässä Konstantinopolissa Muhammedin seuraajat olivat ottaneet haltuunsa kokonaisia provinsseja aina Pohjois-Afrikkaa ja Espanjaa myöten.

Euroopan syrjäseuduilla, Irlannissa ja Brittein saarilla syntynyt kelttiläinen kristillisyys oli kuitenkin elävää ja uutta luovaa. Sieltä Eriugenakin oli lähtöisin.

Jossakin irlantilaisessa opinahjossa, ehkä paikallisten munkkien huomassa, hän oli hankkinut kreikan kielen taidon sekä alkanut tutustua antiikin filosofiaan ja kosmologiaan ja yhdistellä niitä ja kelttiläistä kristillisyyttä omaperäiseksi teologiseksi ajatteluksi.

Kun Ranskan hallitsija Kaarle II Kaljupää tarvitsi 840-luvulla hoviinsa neuvonantajaa ja

palatsikouluihinsa etevää teologia, hän kutsui paikalle Eriugenan. Kaarle pyysi häntä kääntämään kreikkalaisten teologien kirjoituksia latinaksi.

Niistä vaikuttuneena Eriugena alkoi kirjoittaa omaa teostaan Periphyseon (Luonnon osa-alueet). Siitä tuli keskiajan ensimmäinen teologisen ajattelun kokonaisesitys, jossa Eriugena pyrki yhdistämään uusplatonilaisen filosofian ja idän ja lännen teologian.

Koko teos on huimaa yritystä lausua jotakin lausumattomasta ja saada näkyväksi se, mikä on näkymätöntä, eli ottaa selvää Jumalan ja ihmisen salaisuudesta.

Eriugenan mukaan ihminen etsii pitkin elämäänsä sanoja sanoakseen jotain Jumalasta, vaikka sanamme eivät siihen riitä. Sitten yritämme sanoa jotakin siitä, mitä hän ei ole, ja jäämme ihmettelemään, että Jumala on aina enemmän kuin mitä koskaan myönnämme tai kiellämme. ”Kaikki mitä on, kertoo Jumalasta. Jumala on kaikkien asioiden syvin olemus”, Eriuge-

Salaisuusrukous ”Sinä olet kaiken elämän lähde ja syvin salaisuus.

Sinä olet leivänpalassa ja viinissä, vedessä ja tuulessa, kaikissa elämän äänissä.

Ei ole mitään, missä et olisi ja mihin et voisi kätkeytyä.

Silti etsin sinua kaikesta – ja sinä löydät minut siinä kaikessa.”

na sanoo. Niinpä kun Jumalan kuvaksi luotu ihminen tekee matkaa Jumalan salaisuuksiin, hän tekee samalla matkaa oman sielunsa salaisuuksiin.

Kun muistamme tämän, se varjelee meidät liian varmoista määritelmistä.

Jumalaa ei voi määritellä eikä ihmistä. Aina kun luulemme tietävämme jotakin varmaa itsestämme, kutistamme itseämme. Aina kun määrittelemme toisia lokeroihin, kavennamme heidän elintilaansa. Eriugenan mielestä on parempi tietää, ettei vielä tiedä, mitä on ja kuka on, kuin luulla tietävänsä.

Meillä jokaisella on vielä edessämme pitkä matka, jonka aikana saamme riisua pyhät illuusiot itsestämme ja luomamme kuvat toisistamme. Tämä puhdistuminen ja Jumalan ihmettely alkaa tässä elämässä, mutta jatkuu tulevassa. Jumalan salaisuus on niin mittaamaton, että se ei tyhjene ikuisuudessakaan. Silloin on vielä meissäkin salaisuuksia löydettävänä.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.9.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, suljettu 7.–9.9.

Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11 (ei to 25.8.). Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Pihamuskari 3–6-vuotiaille ke 7.9. klo 16–16.30 ja su 11.9. Leikitään, lauletaan, soitetaan ja seikkaillaan lastenkirkon pihalla Riikka-kanttorin johdolla. Ilmoittautumiset riikka.jantti@evl.fi.

Eväskirkko su 11.9. klo 15 pihalla.

Sari Kokkonen, Liisa Pietilä, Riikka Jäntti ja pihamuskarilaisia. Ota mukaan istuinalusta ja pienet eväät.

Muualla Kuunloiste-kuoro (6–14-vuotiaille)

keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

Kastettu Noah Benjamin Bogdanoff, Kalle Samuel Hirvaskoski, Pinja Olivia Helenius, Jere Sebastian Aleksi Komu, Miko Kimmo Kalevi Kontkanen, Mila Aila Maria Kuusilehto, Jaako Julius Manninen, Livia Elvira Pikkarainen, Janette Lara Charlotta Ryhänen.

Hautaan siunattu Rauni Maija Marketta Korvenranta 74 v, Tuula Helena Nurmi 68 v, Tapio Juhani Hiltunen 67 v, Matti Tapio Vallius 64 v, Pirjo Liisa Katriina Martikainen 60 v, Katja Helena Grön 43 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Hämeenkylän Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 5.9. klo 12. Panu Rajalan Unio Mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset.

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin 6.9. alkaen klo 10−12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Puhumme, luemme ja kirjoitamme suomea yhdessä.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen to 15.9. alkaen klo 13.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 7.9. klo 16−18. Lapsiystävällistä, kaikille avointa kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Lautapeli-ilta nuorille aikuisille ke 7.9. klo 17.30. Voit tuoda myös oman lautapelin pöytään. Mukana pelisuunnittelija Teemu Vilén ja pastori Katja-Maaria Vilén. Kahvit klo 17.30 ja pelit klo 18.

Käsityöpiiri − palvelupiiri HAIK tiistaisin 13.9. alkaen klo 13.

Hommissa

Kuorolaulaja Veli-Matti Mars ”Olen 58-vuotias tietoliikennealan asiantuntija. Menin vaimoni kanssa Pyhän Laurin kuoroon seitsemän vuotta sitten.

Kouluaikoinani olin sen verran vilkas tapaus, että minut erotettiin aina kuorosta. Innostuin kuoromusiikista 1980-luvulla. Opiskelin silloin musiikkia Helsingin konservatoriossa. Pääaineenani olivat lyömäsoittimet ja sivuaineenani piano. Opintoihin kuului myös musiikinteoriaa läjäpäin. Tuntui hienolta, kun luokassa laulettiin toisinaan moniäänisesti. Musiikki soi sisälläni.

En ole missään vaiheessa jättänyt musiikkia kokonaan. Olen soitellut pianoa ja tehnyt koraaleista omia sovituksiani. Nuorempana lauleskelin myös satunnaisissa kokoonpanoissa erilaisissa tilaisuuksissa.

Pari vuotta sitten Pyhä Laurin kuoron sisälle perustettiin projektiluonteisesti toimiva kvartetti. Se harjoittelee muutamia kertoja ennen esiintymisiä. Kvartetin laulajilta edellytetään nuotinlukutaitoa, jotta stemmoihin ei tarvitse käyttää paljon aikaa. Harjoituksissa voidaan keskittyä yhteissointiin ja tulkintaan. Tv-jumalanpalveluksen yhteydessä kvartetille keksittiin nimeksi Laurin laulajat.

Kansanlaulumessu on minulle viime vuodelta tuttu. Tuttuihin sävelmiin, kuten Tuonne taakse metsämaan -lauluun, on laadittu jumalanpalvelukseen sopivat sanat.”

Ulla-Maija Vilmi

Laurin laulajat laulavat kansanlaulumessussa su 11.9. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Kirkkokahvit Pappilan juhlatilassa.

Vastavalo / Riitta Weijola

(10–14-vuotiaille) keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoululla.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 4.9. klo 10. Miika Koistinen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

Ripariencore su 4.9. klo 17. Hengailua kavereiden kanssa, kuvien katsomista ja laulamista säestyksen kera kesän ripareita muistellen. Tarjolla jäätelöä ja muuta hyvää.

Kirkkomaajuhla su 4.9. klo 18. Hartaus, laulua ja kierros kirkon hautausmaalla.

Miesten sauvakävelypiiri parittomien viikkojen su 4.9. alkaen. Lähtö kirkolta klo 18. Omat kävelysauvat mukaan.

Muksukirkko ke 7.9. klo 9.30. Käärme paratiisissa. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Yhteisen pöydän lounas ke 7.9. ja 14.9. klo 11−12.30. Hävikkiruokalounas on maksuton ja kaikille avoin.

Lounaan yhteydessä 14.9. klo 12 arkipäivän ehtoollishartaus.

Sadonkorjuujuhla la 10.9. klo 12−16.30. Seurakunnan syyskauden avaus. Sadonkorjuulounas klo 12−14.

Hinta 5 e, lapset 3 e. Perheiden muskarihetki klo 13. Ariel Neulaniemi & Haaksirikko Band klo 14. Puistojumppaa klo 15. Liikuttava hartaus klo 16. Lemmikit ovat tervetulleita mukaan hartauteen. Tapahtumassa voit lahjoittaa kauden satoa hävikkiruokalounaille.

Messu su 11.9. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Seurakunnan vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä. Kirkkokahvit ja raamattuluento.

Raamattuluento su 11.9. klo 12.

Kristus lähimmäiselle. Vapaaehtoisena osa Kristuksen ruumista.

Perheraamis ma 12.9. klo 10−11.30 päiväkerhotilassa. Voit tulla pohtimaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan kahvi- tai teekupposen äärellä. Lapset voivat osallistua leikkien tai sylissä. Mukana lastenohjaaja Minna Rosendahl ja pastori Jarna Wikström.

Hahmotaideterapia-ryhmä kokoontuu 10 kertaa 12.9. alkaen ma klo 13. Ilmoittaudu taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 040 026 9397.

Päiväkahvin aikaan ma 12.9. klo 14.

Kahvittelua ja keskustelua mielenkiintoisten teemojen äärellä. Euroopan pakolaisongelmasta kertoo Kreikan tuntija, pastori Jaakko Kara.

Huili-ilta: Jälkikristillisen maailman kauhut to 15.9. klo 18.30. Miten käy ihmisoikeuksille ja yhteiskunnan heikoimmille kulttuurin maallistuessa? Puhujavieraana kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka. Iltapala 3 e. Päätteeksi ehtoollishartaus.

Kerhot 7−14-vuotiaille alkavat syyskuun alussa ja ilmoittautuminen on käynnissä. Kerhotiedot löydät nettisivuiltamme.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuorten syksy polkaistaan käyntiin pe 2.9. klo 18–20. Myös ilmoittautuminen isoskoulutukseen.

Kirppis avoinna lauantaisin klo 10– 13 alakerrassa.

Messu su 4.9. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 5.9. ehtoollishetki klo 11, 12.9. klo 11 hartaus, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ti 5.9. klo 18–19.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 6.9. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Tule saamaan tietoa, vinkkejä arjessa selviytymiseen ja keskustelutukea.

Kokoontumiset kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Lepaani tiistaisin klo 18–21. Nuortenilta, jossa pelataan pelejä, lauletaan ja skabaillaan leikkimielisesti ja hiljennytään iltahartauteen.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin alkaen 7.9. klo 14–15.30. Neulomme lapasia ja sukkia. Langat saa ryhmästä.

Puuro torstaisin alkaen 8.9. klo 10– 13. Hinta 2,50 e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee ja tuoremehu).

Viikkomessu torstaisin alkaen 8.9. klo 18.

Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme.

Messu su 11.9. klo 12. Syyskauden startti ja vapaaehtoisten siunaaminen. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Heli Leskinen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Omaishoitajien olohuone ma 12.9. klo 15–16.30. Ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 13.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 13.9. klo 13–14.30.

Kesäkuulumiset.

Raamattupiiri tiistaisin alkaen 13.9. klo 18.

Kultaisen Iän laulajien -konsertti 13.9. klo 18.30. Aiheena rakkaus.

Kuoroa johtaa Leena Sinisalo.

Paluumuuttajien piiri to 15.9. klo 13.

Omaishoitoinfo. Mukana asiantuntijat Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat- ja Läheiset ry.stä. Kielinä venäjä ja suomi.

Hakunilan kirkon kuoro to 15.9. klo 18.45.

Ilta parisuhteelle ke 28.9. klo 18– 19.30. Parisuhteen hoitaminen pikkulapsiperheessä. Ke 26.10. Tunteet, tarpeet ja odotukset parisuhteessa.

Luennoitsijana Terhi Väisänen. Lastenhoito järjestetty leikki-ikäisille.

Kerhoja koululaisille 6.9. alkaen: Tiistaisin klo 16–17.30 Puuha-Kokkis (6–12-v.) ja klo 17.30–19 lennokkikerho (8–12-v.). Keskiviikkoisin klo 17– 18.30 Puuha-Kokkis (7–12-v.). Ei ilmoittautumista.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Torstaimesta 1.9. klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–14.

Kirkkomuskari pe 2.9. klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille.

Pyhäkoulu su 4.9. klo 10–11. Lasten oma jumalanpalvelus.

Messu su 4.9. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin alkaen 6.9. klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 6.9. klo 13–14.30.

Kesäkuulumiset.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 8.9. klo 18–20.

Länsimäen kirkolle tarvitaan vapaaehtoisia valmistamaan ruokaa to klo 11–16 ja pe klo 9–13. Suunnittelu tehdään yhdessä ja ruoan valmistus työpareina. Voit osallistua kerran kuukaudessa tai useammin. Jos kiinnostuit, soita Mirja Jalo p. 050 560 5693.

Kerho koululaisille 5.9. alkaen: Maanantaisin klo 18–19.30 Puuha-Kokkis (4.–6.-luokkalaisille). Ei ilmoittautumista.

Rohkein askelin syksyyn Lohjan Sammatissa järjestetään hiljaisuuden retriitti työttömille 30.9.–2.10. Majapaikkana on Elämännokan leirikeskus ja ohjaajina toimivat pastori Päivi Helen ja Pirjo Semper.

Retriitissä voi vetäytyä hetkeksi normaalista elämänrytmistä ja kuormittavista asioista.

Hinta on 60 euroa. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä retriitit. vantaa@evl.fi tai p. 050 321 3282. Lisätietoja tarja.korpela@evl. fi tai p. 050 388 8501. Ks. lisää retriiteistä osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

14

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.9.

Hautauspalveluja

Aikuisten raamattupiiri parittomien

viikkojen to 15.9. alkaen klo 16. Keskustelemme seuraavan sunnuntain evankeliumitekstistä.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka parillisten viikkojen torstaisin klo 11. Huom! Viime lehdessä väärä aika.

Kenian lähetyspiiri parittomien viikkojen torstaisin 1.9. alkaen klo 11.

Aloituskerralla vieraana internet-lähetystyöntekijä Ken Takaki.

Muualla

Kahvikammari parittomien viikko-

jen ke 14.9. alkaen klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Kastettu Metti Isla Aurora Vuorinen, Eevi Leena Olivia Tossavainen, Iivo Juhani Antero Kleemola, Leevi Olavi Antero Hiekkasalmi.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander @ kivilevander.fi 09 - 3876 284 Pihlajanmäentie 32 A, 00710 Helsinki

Palvelukseen halutaan

Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenlehdet, Espoon Esse, Helsingin Kirkko ja kaupunki sekä Vantaan Lauri yhdistyvät vuoden 2017 alusta. Yhdistyneeseen mediaan sisältyy uudistunut verkkomedia sekä joka toinen viikko ilmestyvä uusi Kirkko ja kaupunki -printtilehti, jonka levikki on noin 350 000.

Lehdessä on yhteinen osa ja kaupunkikohtaiset vaihtosivut. Lisäksi mediaperheeseen kuuluu suuren suosion saanut jokavuotinen, määräaikainen Jouluradio.

Uudistuva Kirkko ja kaupunki hakee vahvaa ja kokenutta

Päätoimittajaa Kirkko ja kaupungista halutaan kehittää maan johtava uskontoa, kirkkoa, elämänkatsomusta ja etiikkaa käsittelevä media. Sen tarkoitus on parantaa pääkaupunkiseudun asukkaiden elämänlaatua vahvistamalla heidän kristillistä ja paikallista identiteettiään.

Kirkko ja kaupunki on JSN:n jäsen ja noudattaa sen periaatteita. Toimituksessa työskentelee noin 20 henkeä. Päätoimittaja ja toimitus toimivat Espoon, Helsingin ja Vantaan kirkkovaltuustojen valitseman johtokunnan alaisuudessa.

Edellytämme hakijalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuten hankittua riittävää ammattipätevyyttä, journalistista kokemusta, kirkollisen elämän ja kristillisen uskon tuntemusta, ymmärtämystä monimediallisuudesta, johtamistaitoa ja esimieskokemusta, kykyä kantaa taloudellista vastuuta sekä evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä. Eduksi katsomme teologian tuntemuksen, ymmärryksen ja kokemuksen pääkaupunkiseudun ihmisten todellisuudesta, vahvan näkemyksen kirkollisen median roolista, tehtävästä ja tulevaisuudesta, hyvät verkostot kirkossa ja yhteiskunnassa sekä uudelle medialle arvostusta tuovan persoonan ja kokemuksen.

Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta sakasti.fi/tyopaikat. Hakuaika päättyy keskiviikkona 14.9. klo 12.00. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.1.2017. Tiedusteluihin vastaavat viestintäjohtaja Seppo Simola 09 2340 2231 ja johtokunnan puheenjohtaja Kaisa Raittila 0400 606 979.

English through Bible ma 12.9. klo

18.30 kirkon kokoustilassa.

Hyvän mielen laulajat ke 14.9. klo 17 Kirkkosali 2:ssa. Vapaamuotoinen lauluryhmä, joka sopii myös aloittelijoille. Vierailemme palvelutaloissa ja laitoksissa ilahduttamassa laululla ja yhdessäololla vanhuksia. Lisätietoja Saana Tourunen p. 050 599 9068.

Naisten saunailta to 15.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea -kuoroharjoitus to 15.9. klo 18 seurakuntasalissa. Tässä kuorossa ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa, olet tervetullut juuri sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Lisätiedot airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Avioliittoon kuulutettu Jessica Maria Luumi ja Mika Kristian Lindroos.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 1.9., 8.9. ja 15.9. klo 9–11.30.

Hautaan siunattu Juho Kustaa Mäenpää 96 v, Helvi Irene Kononen 88 v, Laina Terttu Ilona Vikström 85 v, Antti Olavi Partanen 80 v.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 6.9. ja 13.9. klo 9-11.30.

Vanhemman väen piiri ke 7.9. klo 13.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta. fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys klo 10–12 p.

050 573 6376.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit keskiviikkoisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Ma 19.9. alkaen ma–to.

Perhekerho pe 2.9. ja 9.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Vapaaehtoistyön syksyn starttikahvit la 3.9. klo 14 seurakuntasalissa.

Tule kuuntelemaan mitä vapaaehtoistöitä seurakunnalla on sinulle tarjota.

Messu su 4.9. klo 10. Sanna Heikurinen, Mari Mäkelä, Ursula Hynninen, Airi Saloniemi ja Martti Sirviö. Kirkkokahveilla kanttori Ursula Hynnisen lähtöjuhla ja pastori Tuula Paasivirran taidenäyttelyn avaus.

Pyhäkoulu su 4.9. ja 11.9. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Perhekerho ma 5.9. ja 12.9. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 7.9. ja 14.9. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 7.9. ja 14.9. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.9. ja 14.9. klo 18. 7.9. Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. 14.9. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 7.9. ja 14.9. klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Vanhemman väen piiri to 8.9. ja 15.9. klo 13 seurakuntasalissa. 8.9.

Syyskauden avaus. Tervetuloa vanhat ja uudet piiriläiset. Ohjelma Risto Auvinen.

Miesten saunailta to 8.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 11.9. klo 10. Pirkko Yrjölä, Urpo Luokkala ja Ursula Hynninen.

Mukana NiNa-kuoro. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 12.9. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 12.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustila.

Kastettu Bea Maria Sirén, Juuso Usko Johannes Vilppola, Jasper Mikael Ruotsalainen, Lumi Lilja Olivia Anttila, Pauline Aino Charlotte Quenor Pykälistö, Olivia Alexandra Hannikainen, Oona Fanni Matilda Vähä-Jaakkola, Saaga Eeva Maria Sointu, Jesper Nicky Christian Aaltonen.

Avioliittoon kuulutettu Kari Veikko Juhani Anttonen ja Mari Johanna Niskanen, Tomi Kristian Finne ja Katri Pauliina Lahdensalo, Tero Petteri Nissinen ja Anne Kristiina Nyberg-Nissinen, Markku Juhani Koivunen ja Hanna Karoliina Sipilä.

Hautaan siunattu Aino Maria Nieminen 90 v, Heikki Gunnar Stenberg 86 v, Raili Mirjami Wink 74 v, Rauli Tapio Viren 57 v, Tarja Anneli Vainio 68 v, Mika Tapio Saahko 44 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset 6.9. alkaen ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Raamattu- ja keskustelupiiri to 1.9. ja 15.9. klo 13. Aiheena Psalmit.

Rekolan seurakunnan vokaaliyhtyeen koelaulu to 1.9. klo 18.30 kirkkosalissa. Projektiluontoisesti kokoontuva kuoro on tarkoitettu sujuvasti nuotteja lukeville. Esiintymisiä pari kertaa kuukaudessa. Harjoitukset syksyllä kahtena perjantai-iltana. Lisätietoja sirkku-liisa.niemi@evl.fi.

Messu su 4.9. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahveilla voi varata kirkkoväärtivuoron esim. kirkkokahvien laittajana tai messun alkujärjestely- tai loppusiivoustehtävissä.

Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Lapset voivat leikkiä ja aikuiset lukea lehtiä ja jutella.

15

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.9.

Sirpa Päivinen

Lehtikuva / Irene Stachon

Vieraana

Tunne- ja turvataitojen tarkoitus on suojella lasta.

Taitoja turvalliseen oloon Aikuisen pitää opettaa lapselle, miten kodin ulkopuolella pärjää.

Perheneuvoja Hellevi Hilska-Salonen alkaa ohjata vanhemmille tarkoitettua ryhmää, jossa käsitellään lapsen tunteisiin ja turvataitoihin liittyviä asioita. Lisäksi ryhmässä keskustellaan vanhemmuuden rooleista ja turvallisesta netin käytöstä.

– Lapsen tunnetaidoissa on kyse siitä, että lapsi osaa tunnistaa ja nimetä omat tunteensa ja oppii säätelemään omaa käyttäytymistään niiden mukaisesti. Turvataidoilla taas tarkoitetaan sitä, että lapsella on keinoja, joilla selviytyä tilanteesta, joka ei tunnu mukavalta, Hilska-Salonen selittää.

– Tunteiden tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa. Varsinkin negatiivisten tunteiden kanssa voi aikuinenkin olla hukassa.

Hilska-Salosen mukaan lasta voi opettaa tunnistamaan tunteita niitä nimeämällä.

– Kun lasta kiukuttaa ja itkettää tilanne, jossa hän ei saa tahtoansa läpi, aikuinen voi auttaa lasta sanomalla, että nyt sinä olet tosi kiukkuinen. Mutta ei pidä unohtaa myönteisiä tunteita. On tärkeä nimetä myös se, kun lapsi on tyytyväinen ja iloinen.

Ensisijainen vastuu lapsen turvallisuudesta on vanhemmilla. Nykyajan monimuotoisessa maailmassa on haastavaa suojella lasta. Siksi lapselle on hyvä opettaa konkreettisia toimintatapoja, joilla hän voi puolustaa henkilökohtaista koskemattomuuttaan.

– Väistämätön tosiasia on, että lapsi siirtyy ko-

Myös toimintatuokioita ja yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille ja hartaus. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Aamumessu ke 7.9. klo 9. Laura Leverin ja Noora Hultin.

Silmukkasiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Teemme yhteiseksi

din ulkopuolelle päivähoitoon tai ainakin esikouluun ja kouluun, ja internet tuo muun maailman koteihin, toteaa Hilska-Salonen.

– Lapsen pitäisi saada kokea olonsa turvalliseksi silloinkin, kun vanhempi ei ole vieressä. Ja vanhempaa helpottaa, jos hänellä on käsitys siitä, minkälaiset valmiudet lapsella on selviytyä kodin ulkopuolella.

Vanhemman tehtäviin kuuluu valvoa lapsen netissä surffailua. Hilska-Salonen sanoo, että perheessä on sovittava tietokoneen ja kännykän käytön pelisäännöistä, olkoon lapsi minkä ikäinen tahansa.

– Säännöistä on hyvä sopia jo heti ensimmäistä kännykkää hankkiessa, silloin vanhemmankin on helpompi pitää säännöistä kiinni.

Vanhemman ja lapsen välisen suhteen toivoisi olevan niin avoin, että kännykkään ja nettiin liittyvistä asioista voi jutella ja että aikuinen voi luottaa lapsen noudattavan sovittuja sääntöjä.

Lasta ei voi kieltää käyttämästä nettiä ja laittaa umpioon, koska silloin hän jää kaveripiirin ulkopuolelle.

– Tänä päivänä lapset ja nuoret käyvät keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Se on nykylasten piha.

Artisti Ariel Neulaniemi Kuka olet?

– Olen pian 34 vuotta täyttävä isä ja puoliso. Työkseni juonnan arkiaamuja sekä toimitan syvähaastatteluja, debatteja ja levyraatia Radio Deissä.

Milloin muulloin käyt kirkossa kuin esiintymässä?

– Minut saa kirkkoon silloin, kun siellä on isille tai lapsille ohjelmaa. Yksin menen kirkkoon silloin, kun esimerkiksi jumalanpalveluksen muoto on vapaa ja luovan maallikkomaisesti toteutettu. Haluan lähteä kirkosta iloisen voimaantuneena, en mollivirsien saattelemana.

Minkälaista musiikkia esität?

– Esitän ja teen toivomusaa. Teema puskee tajuntaan ja valmiin melodian päälle monesti omasta elämästä. Nykyään laulan erilaisista haaksirikoista vanhempana, puolisona ja ihmisenä. Siksikin, koska toivoa on aina.

– Toivo pitää tuoda esille, etteivät ihmiset masennu naapurissakaan. Ristiä ikävä kyllä joutuu vaan kantamaan. Mutta onneksi kirkkokin muistuttaa, ettemme joudu tekemään sitä yksin.

Miltä tuntuu, kun syksy ja sadonkorjuu ovat alkaneet?

– Ristiriitaiselta. Pekka Pouta saisi tehdä työnsä paremmin – tai sitten epärehellisesti. Haluan hänen lupaavan aurinkoa!

Miellän sadonkorjuun kiitollisuuteen. Tyyliin, että tuli annettua kaikki, tai sain mitä tarjottiin ja otan lopputuloksen kiitollisuudella vastaan.

Nina Riutta

Nina Riutta

Lapsen tunne- ja turvataidot ‑ryhmä kokoontuu neljä kertaa joka toinen tiistai 20.9.–1.11. klo 18– 19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä perheasian neuvottelukeskus p. 09 830 6330 tai Hellevi Hilska-Salonen p. 050 347 6846.

Sadonkorjuujuhla la 10.9. klo 12–16.30 Hämeenkylän kirkolla. Lounas klo 12–14. Hinta 5 e, lapset 3 e. Muskarihetki klo 13. Ariel Neulaniemi & Haaksirikko Band klo 14. Puistojumppaa klo 15. Liikuttava hartaus, johon myös lemmikit tervetulleita klo 16. Voit lahjoittaa tapahtumassa kauden satoa syksyn hävikkiruokalounaalle.

hyväksi sukkia, torkkupeittoja, tyynyliinoja, kortteja ja huovutustöitä.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Tervetuloa viettämään aikaa rennosti. Kahvia ja teetä ja musaa. Ilta päättyy hartauteen.

Ilmoittautuminen isoskoulutukseen ke 7.9. klo 18 alkaen Nuorten avoimissa ovissa.

Kaikenkattava kerho varhaisnuo-

rille torstaisin 8.9. alkaen klo 16.30– 17.30. Erilaisia leikkejä ja askartelua.

Ilmoittautumiset hanna-leena.posti@evl.fi tai p. 050 535 4072.

Messu su 11.9. klo 19. Laura Maria

Latikka, Noora Hultin. Syyskauden avajaiset ja vapaaehtoisten ja työntekijöiden siunaaminen. Piispa Irja As-

kola osallistuu messuun. Keittolounas ja kirkkokahvit messun jälkeen.

Pyhäkoulu su 11.9. klo 10. Raamatunkertomuksia, rukoilua, laulamista, leikkiä ja askartelua. Alle 4-vuotiaalle vanhempi mukaan.

Yläovet auki aikuisille ma 12.9. klo 18. Tervetuloa iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan.

Omat saunatarvikkeet mukaan.

Taidekurssi 4–7-vuotiaille 13.9.–

11.10. tiistaisin klo 14–16. Kurssilla askarrellaan jäte- ja luonnonmateriaaleista sekä maalataan vesiväreillä ja liiduilla. Hinta 10 e. Ilmoittautumiset petri.piirainen@evl.fi tai p.

050 573 6328.

Hiljaisen laulun kurssi torstaisin

22.9.–17.11. klo 18.50–20.30. Perehdymme lempeästi omaan äänenkäyt-

16

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.9.

töön yksinkertaisten harjoitusten avulla. Aiempaa laulukokemusta ei tarvita. Ohjaaja laulupedagogi Aino Peltomaa. Ilmoittautumiset maksamalla 30 euroa 14.9. mennessä tilille FI31 15783007101193. Viestikenttään RLA / 106220000 ja sukunimi.

Sururyhmä omaisensa menettäneille 29.9. alkaen. Tiedustelut 16.9. mennessä sannamari.rusi@evl.fi, p.

050 329 0361, tai vappu.olsbo@evl. fi, p. 050 414 5610.

Kastettu Evelia Amara Livia Ask, Noel Johannes Tapio Kovanen, Adessa Disa Sidonia Jokioja, Valtteri Luka Aleksi Lindroos, Verneri Leo Mikael Lindroos, Noomi Anna Emilia Paajanen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Rukouspäivä la 3.9. klo 11–16. Rukousopetusta, rukousta yksin ja yhdessä, esirukousmahdollisuus. Rukouspäivä päättyy ehtoolliseen Foibessa.

Yhteinen ilta su 4.9. klo 16–19.

Avoimet ovet, makuja maailmalta ja nyyttikestit, kohtaamisia arabiankielisten, sudanilaisten, suomalaisten ja muiden kristittyjen kanssa. N. klo 18 rukoushetki.

Minikokit-kerho varhaisnuorille maanantaisin klo 18–20. Kokkailua, leikkejä ja askartelua. Alkaa 5.9. Ilmoittautumiset hanna-leena.posti@ evl.fi tai p. 050 535 4072.

Työikäisten raamattupiiri ma 5.9. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, ei lastenhoitoa.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Tarkoitettu lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa.

Hartaus, laulua ja askartelua. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 6.9. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville. Aiheena kuka olen, mistä tulen? Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 6.9. klo 16–19. Ruokaillaan ja tutustutaan alueen toisiin perheisiin. Soppaa on tarjolla niin kauan kuin sitä riittää.

Hinta 1e / soppalautanen.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 8.9. klo 13.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16. Teemme käsitöitä omaksi ja toisten iloksi. Ohjaajana Birgit Leino. Syvennymme tilkkutöihin 15.9.– 13.10. Voit ottaa mukaan omia kankaita.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 8.9. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala, lastenhoito järjestetty.

Seniorikahvila ma 12.9. klo 13.

Rukouksen avoimet ovet ma 12.9. klo 13. Rukouspiiri alkaa hartaudella.

Kansainvälinen keittiö ti 13.9. klo 17. Tervetuloa yhdessä kokkaamaan ja syömään ruokia eri kulttuurien keittiöistä, välillä suomalaista välillä muualta. Hinta 3–5 e.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Hautaan siunattu Martta Alina Palander 96 v, Esko Arvid Hannula 82 v, Riitta-Hannele Aalto 71 v.

Muualla

Yhteiskristillinen rukouspiiri per-

jantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 6.9. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Varhaisnuorten sählykerho tiistaisin 6.9. alkaen klo 16–17 Kytöpuiston koululla, Peltoniemenkuja 1. Omat kengät mukaan, maila ei ole pakollinen. Ilmoittautumiset hanna-leena.posti@evl.fi tai p. 050 535 4072.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla. Liikuntavarusteet, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja oma maila mukaan.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssin info ma 12.9. klo 18 Kafnetissa, Rautkallionkatu 3. Esitellään mm. syksyllä alkavat kurssit. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: irma.liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459.

Avioliittoon kuulutettu Riku Tapani Metsärinne ja Hanna Maria Kurikka, Veli-Pekka Myllynen ja Laura Henna-Riikka Riikonen.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Anssi Kela konsertoi akustisesti pe 2.9. klo 19. Liput 5 e vain ovelta. Lipunmyynti alkaa klo 18.

Messu su 4.9. klo 12. Johanna Jakonen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Urkukonsertti – O Gott, du frommer Gott su 4.9. klo 18. Bachin, Mendelssohnin ja Brahmsin musiikkia.

Iina Katila, urut.

Kansanlaulumessu su 11.9. klo 12.

Janne Silvast, Heikki Leppä, Johanna Jakonen, Samppa Laakso, Iina Katila, Terje Kukk. Mukana Laurin laulajat. Toimintakauden avausmessu.

Vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä.

Kirkkokahvit pappilan juhlatilassa.

Hääyö pe 16.9. klo 20. Ks. Pyhän Laurin kappeli Hääyön Etkot.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Hääyön Etkot 16.9. klo 19 alkaen.

Vihkivuorojen jako sekä pappien ja kanttorien esittely klo 19.30. Vihkiminen alkaa klo 20 Pyhän Laurin kirkossa. Jatkot kappelissa klo 22 asti.

Avioliittoon aikovat tarvitsevat mukaan henkilöllisyystodistukset sekä esteettömyystodistuksen, joka pitää tilata seurakunnasta tai keskusrekisteristä viimeistään 9.9. www. haayo.fi.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 1.9. ja 8.9. ja 15.9. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 2.9. ja 9.9. klo 9.30– 11 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 2.9. ja 9.9. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 3.9. ja 10.9. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Winkut – Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 4.9. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Perhekerho ma 5.9. ja 12.9. klo 9.30– 11.30 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.9. ja 13.9. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Rukouspiiri ti 6.9. ja 13.9. klo 18.30

Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Kirkon Ruokailu ke 7.9. ja 14.9. klo 12 seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville. Vapaaehtoinen maksu. Vuoronumeroita jaetaan ala-aulassa klo 11.30 alkaen.

Hanna-piiri to 8.9. Lähtö lenkille klo 9.30 Tikkurilan kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 12.9. klo 13 seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Kulku hissillä A-rapun kautta. Aikuistyön pastori Maria Koukkari vierailee.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 12.9. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä alkaen ke 12.10. klo 13–15 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on noin puolivuotias. Kokoonnumme 8 kertaa 30.11. saakka. Ohjaajana pastori Tuula Lapveteläinen. Ilmoittautuminen 12.–30.9. tuula.lapvetelainen@evl.fi.

Lisätietoja Tuula Lapveteläinen p.

050 523 6308.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6223 Avoinna 2.9. saakka ma–pe klo 10– 14, 5.9. alkaen ma–pe klo 9.30–15, p.

09 830 6302. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Seppo Vesalan Luonnosta woimaa -näyttely 30.9. saakka.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Messu su 4.9. klo 10. Jyrki Kaukanen, Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Kirkkokahvit.

Israel-ilta ma 5.9. klo 18.30.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 6.9. klo 18.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.9. klo 18.

Satu Huttunen.

Viikunapuuilta ke 7.9. klo 18.30. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista. Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Olotilan 24-vuotissynttärit pe 9.9. klo 9.30–15. Juhlimme Maksa mitä haluat -päivän merkeissä.

Messu su 11.9. klo 10. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Yhteysilta ti 13.9. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.9. klo 18.

Mirka Härkönen, Iina Katila.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus maanantai-iltaisin 19.9.–10.10. klo 17.30–20. Tietoa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista, vapaaehtoistoiminnan periaatteista, toisen ihmisen kohtaamisesta ja seurakunnan eri vapaaehtoistehtävistä. Ilmoittautumiset 15.9. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 1.9., 8.9. ja 15.9. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Iltapala 2 e / perhe.

Ilolan perhepäivä pe 2.9. ja 9.9. klo 9.30–14.

Laulusuzukien syksyn avajaiskonsertti su 4.9. klo 16. Daisy Dudman ja laulusuzukit. Marjaana Merikanto, säestys, Päivi Kukkamäki, ohjaus.

Kerho isille ja lapsille ti 6.9. klo 17.30–19.

Kasvuryhmä ke 7.9. ja 14.9. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä.

Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Lisätietoja pastori Maria Koukkari p. 050 360 9002.

Naisten lenkkisauna to 8.9. klo 18.

Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Kerho isille ja lapsille ti 13.9. klo

17.30–19. Pastori Johanna Jakonen vierailee.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 1.9. ja 8.9. ja 15.9. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 15.9. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 2.9. ja / and 9.9. klo / at 10–12 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make breakfast. Lisätietoja / More information diakoni / deacon Toomas Takala p. / tel. 050 347 4995, toomas. takala@evl.fi.

Perhekerho ti 6.9. ja 13.9. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 5.9. klo 13.30.

Perhekerho ti 6.9. ja 13.9. klo 9.30– 11.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 7.9. klo 14. Tullaan tutuiksi. Kokoontuminen joka kuukauden 1. keskiviikkona.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 1.9. ja 8.9. ja 15.9. klo 17.30.

Perhekerho ma 5.9. ja 12.9. klo 9.30– 11.30.

Iltaperhekerho ti 6.9. ja 13.9. klo 16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 1.9. ja 8.9. ja 15.9. klo 9.30–11.

Muualla

Koululaisten syyskauden iltakerhot

ja niihin ilmoittautuminen osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi -> Tytöt ja pojat. Kerhot alkavat viikolla 35. Lisätietoja varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401.

Kirkon ekologinen vastuu – Ekumeeninen ilta to 1.9. klo 18 Tikkurilan ortodoksisella kirkolla, Läntinen Valkoisenlähteentie 48. Teetarjoilu.

Kylväjän raamattupiiri ma 5.9. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Miesten saunailta ti 6.9. klo 17.30 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Kulku omin kyydein. Kimppakyyti Tikkurilan kirkolta klo 17. Iltapala 5 e.

Hertta Kirkonrotan leikkituokio ke 7.9. klo 10.30–11 Kauppakeskus Jumbon leikkipaikassa, Vantaanportinkatu 3.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 12.9. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Hilja Tyyne Maria Jussila, Aaron Oliver Ahjoharju, Janna Eveliina Hakala, Kasper Petri Kalevi Eloranta, Luka Juhani Nevander, Iina Sofia Suomalainen, Noel Gabriel Puolitaival, Vilma Alina Laitinen, Maisa Kanerva Välimäki, Lilja Anneli Lauttalammi, Katri Maria Inkeri Härmä.

Avioliittoon kuulutettu Christian Peter Malino ja Anna Eveliina Pohjanen, Jouko Oskari Vuorenmaa ja Tarja Sirkka-Liisa Viitanen, Marko Juhani Tupitsa ja Katja Annika Pirttilahti, Visa

Waltteri Pekkarinen ja Henna Maria Martikainen, Andrew Douglas Rowlinson ja Anna Linda Maria Kraappa, Janne Ilmari Maunula ja Jaana Marjukka Tarpila, Kyösti Tapaninpoika Sauramäki ja Kaisla Matilda Sivonen.

Hautaan siunattu Risto Abraham Heilä 89 v, Mirjam Kostiainen 87 v, Helli Esteri Uimonen 74 v, Raimo Raine Saari 83 v, Auer Juhani Aaltonen 74 v, Seija Marjatta Kivelä 72 v, Juha Matti Taura 49 v, Niko Valtteri Vainikka 20 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs., p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p.

09 830 6426 sekä ma klo 10–12 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Myyrmäen taiteiden yö: Iloa ja rauhaa musiikista to 1.9. klo 18–23. Urkumusiikkia, yksinlaulua ja -soittoa.

Mm. Käsikelloyhtye Sonus, Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaita, Sinikka Honkanen, Kari Jerkku. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rauhoittumiseen. Graffititaiteilija Henden Yhteinen eväsretki -alttaritaulu nähtävillä.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri torstaisin klo 18.30–20.30.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Messu su 4.9. klo 10. Jere Hämäläinen, Elina Hellqvist, Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 4.9. klo 14.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 5.9. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri ti ja to klo 7.15– 8 nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Israelpiiri ti 6.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattu-lähetysilta ke 7.9. klo 18–19 pieni srk-sali. Luukkaan evankeliumia luku luvulta. Seppo Palonen.

Laulupaja ke 7.9. klo 18.30–20 iso srk-sali. Kiitollisuus kesästä, virsiä ja lauluja. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat.

Miesten keskustelupiiri ke 7.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Aikuis- ja seniorityön kauden aloitusmessu to 8.9. klo 17. Elina Hellqvist.

Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 11.9. klo 10. Hannu Pöntinen, Pirkko Järvinen, Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri ma 12.9. klo 13–14.30.

Alfa-kurssi maanantaisin 12.9.– 14.11. klo 18.30–20.30. Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. erkki.halme@elisanet.fi tai p. 050 573 8532.

Seniorikerho ti 13.9. klo 13.30–15 iso srk-sali.

17

Seurakunnissa tapahtuu 1.–15.9.

Naisten raamattupiiri ti 13.9. klo

18.30–20.

Raamattupiiri ke 14.9. klo 14–15 St.

Martinin kappeli.

Etiopia-ilta ke 14.9. klo 17.30–19. Nimikkolähettimme Daniel Tegene ja lähettejä. Etiopialaista kahvia ja tavaroita. Viisikielinen-laulukirja mukaan.

Seniorikerho to 15.9. klo 13–14.30 St. Martinin kappeli.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla maanantaisin klo 19– 12, p. 050 310 7196.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Perhemuskari torstaisin klo 14–16.

Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset 8.9. alk. torstaisin klo 18– 19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Lisätietoja kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Perhekahvila ma ja ti klo 9–12.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 6.9. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 6.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 14.9. klo 12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Lisätietoja Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 7.9. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Brunssi la 10.9. klo 11–14. Brunssin hinta 6 e / aikuiset, 1 e / 2 vuotta täyttäneet lapset. Brunssin aikana klo 12–13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 4.9. klo 12. Minttu Haapalainen, Eveliina Pulkkinen.

Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For

children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 7.9. klo 19–21.

Seniorikerho ke 14.9. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Lähetyspiiri ti 13.9. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin 8.9. alkaen klo 18–20.

Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin 7.9. alkaen klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Kivistön kyläjuhla la 3.9. klo 12.30–

15.30 Aurinkokiven palvelukeskuksessa, Aurinkokivenkuja 1. Myös seurakunta mukana. Lasten pomppulinna ja toiminnan esittelyä. Facebook: Kivistön kyläjuhla 2016.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423.

Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16, Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille ma klo 17.30– 19, Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Lukupiiri ke 7.9. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa.

Seniorikerho torstaisin 14.9. alk. klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalo, Raappavuorenpolku 1.

Kastettu Leo-Elmeri Oskari Pennanen, Eemeli Erik Yrjölä, Fjalmar Henri Aukusti Prittinen, Evelin Eila Alexandra Tuominen, Eevi Tuulikki Aarnio,

Taika Sofia Wesslin, Eetu Onni Henrik Halli, Eevi Tuulikki Aarnio, Miya Lumina Kaakinen, Roope Herman Wargh.

Hautaan siunattu Helvi Hiekkaranta 87 v, Aino Tellervo Kattilamäki 86 v, Ensio Ristalahti 81 v, Raimo Antero Nahkuri 75 v, Terttu Kaarina Valojärvi 74 v, Kari Matti Huppunen 62 v, Jani Aarne Juhani Kuronen 23 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 4.9. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Kvällsmässa ons 7.9. kl. 18. A. Paavola, A. Ekberg.

Högmässa sö 11.9. kl. 10. K. Andersson, M. Fagerudd, A. Paavola, H. Åberg-Ylivaara. Välsignelse av frivilliga. Kyrkkaffe i Bagarstugan.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Barnens kyrkostund fre 2.9. kl.

9.30–10.

Mässa i Taizéanda sö 4.9. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 13.9. kl. 12.30–14.30.

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmov. 5 A, 2:a vån Veckomässa ons 7.9. kl. 9. K. Andersson.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti 6.9. kl. 9.15–12. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031 och Anu Paavola tfn 050 544 2671.

Ungdomskväll ons 7.9. efter kvällsmässan.

Familjecafé ti 13.9. kl. 9.15–12. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031 och Anu Paavola tfn 050 544 2671.

Ungdomskväll ons 14.9. kl. 18.

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13 Familjecafé torsdagar kl. 9.30–12. Övriga utrymmen Promenad med Folkhälsans senio-

rer lö 10.9. kl. 14, Vallmovägen 28.

Kom med i gruppen som går ut med Folkhälsans seniorer månadens andra lö kl. 14. Anmäl ditt intresse till Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

ViAnda-kören inleder sin termin ons 14.9. kl. 12 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Döpta Kira Josephine Karlsson, Santeri Ilari Halkola.

Döda Sylvia Inger-Marie von Knorring 90 år.

Perheneuvonta Tunnekeskeinen parisuhdekurssi

perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA. Kokoontumisajat: ti 20.9. klo 16.30–19.30, la 1.10. klo 10–16, ti 11.10. klo 16.30–18.30, la 29.10. klo 10–16 ja ti 15.11. klo 16.30– 19.30. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.9. mennessä p. 09 830 6330 tai riitta. tapionsalo@evl.fi.

Lapsen tunne- ja turvataidot -ryhmä vanhemmille 20.9.–1.11. klo 18– 19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa joka toinen tiistai. Tunne- ja turvataitojen tarkoitus on suojella lasta ja auttaa lasta suojautumaan erilaiselta kaltoinkohtelulta. Ohjaajana perheneuvoja Hellevi Hilska-Salonen. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä p. 09 830 6330 tai 050 347 6846.

Eroryhmä alkaa lokakuussa ja kokoontuu perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa maanantaisin klo 9–10.30 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Ilmoittautuminen 14.9. mennessä perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi, p. 050 347 6441 tai risto.anttila@evl.fi, p. 050 347 3812.

Vammaistyö

Viittomakielisille

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 6.9. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Näkövammaisille Hartaustilaisuus su 4.9. klo 14– 16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Miesten ilta ma 5.9. klo 18–21 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 6.9. klo 10–12, Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Myyrmäen kerho ti 6.9. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Sakari Närvänen: Kohtaamisia elämäni matkalla. Anja ja Mauno Nieminen, musiikki. Kahvitarjoilu.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke 7.9. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarituvan pihalla, Kuriiritie 1.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Retriitit Hiljainen vaellus etelän erämaahan

Nuuksioon la 10.9. Eräopas Simo Ellilä ja pastori Tarja Korpela. Kuljetus ja retkimuonat 20 e. Ilmoittautumiset 8.9. mennessä retriitit.vantaa@ evl.fi tai p. 050 321 3282.

Hiljaisuuden retriitti työttömille 30.9.–2.10. Elämännokan leirikeskuksessa Lohjalla. Hinta 60 e.

Pastori Päivi Helen ja Pirjo Semper. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä retriitit.vantaa@evl.fi tai p. 050 321 3282.

v meoima s sun su a s nu nta ta isin

Vartin retriitti

Missä on Jumala, kun Aleppossa pieni poika istuu verissään, raunioista juuri kaivettuna, veli kuollut pommituksissa? Rukoukset kuuleva Jumala kuulee näinä aikoina paljon itkua, huutoa ja epätoivoa.

Jeesus kuvaa Jumalan huolenpitoa näin: ”Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte. Onhan henki enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. Etsikää Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.”

Mitä on Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskaan tahtonsa etsiminen? Radikaalia rakkauden valitsemista, itsestä luopumista ja itsekkyyden hylkäämistä. Saisimme silloin kaikki välttämättömät elintarvikkeet. Antaisimme ne toisillemme. Kenenkään ei tarvitsisi murehtia vaatteista tai ruuasta.

Mutta näin ei ole. Vahvimmat rakentavat kilpaa toisenlaisia valtakuntia. Jo muinaisten kaupunkivaltioiden aikaan jokaisella kansalla oli oma jumala tai jumalan asemassa hallitsija. Kun kansalla oli voittoisa armeija, sillä oli muiden silmissä vahvin jumala. Kuitenkin, Kristuksessa olemme yksi, jokaisella kansalla ja ihmisellä on paikkansa ja me kuulumme yhteen. Jokaiselle myös on annettu kehotus: rakasta vihamiestäsi. Jos etsisimme yhdessä tällaista valtakuntaa, puuttuisiko keneltäkään rauhaa, ruokaa ja vaatteita?

Pimeimpinä aikoina voi rukoilla näinkin kirkkaan rukouksen, jonka kirjoitti Dietrich Boenhoeffer ollessaan vankina keskitysleirillä: ”Suo Herra toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.”

Katja-Maaria Vilén

Lotta Numminen

Kenenkään ei tarvitsisi murehtia

18

Aikamerkki Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ostamme kultaesineitä:

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta

KOTISIIVOUSTA

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtori Oy

Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466

Vuokrata halutaan

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

4

Su 11.9. klo 17.00 Kallion kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Kuuntele sydäntäsi Musiikissa: Tuomo Ahjokannas Tapani ja Mervi Koski

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466 Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175.

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Pe 2.9. klo 19 Soukan kappelissa, Soukankj. 3, Espoo.

La 3.9. klo 15 ”Silmillä varjo” -runomatinea Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo, Kamppi). Pia Perkiön runoja ja Siionin virsiä: lausunta Aarno Vihantola, sello Eero Untamala, ohjaus Riitta Kuusi.

Su 4.9. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaren kirkossa, Kulosaarent. 42, Hki. V.-M. Hynnisen srk-työn 50-vuotismessu, mukana Veisuuveljet. Kahvi ja matinea. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 5.9. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; kahvit klo 18.30.

Ti 6.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs.

(Autotalo, Kamppi). Syksyn aloitus.

Ke 7.9. klo 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, Hki; iltatee klo 18.30.

To 8.9. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Su 11.9. klo 14 Suomenlinnan kirkolla, Suomenlinna C 43, Hki. Klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. Klo 15 Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo, Kamppi); mm. Erkki Helminen, Elenius.

Ke 14.9. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1a A3, 3. krs.

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

044 9339 242

www.stickdent.com

Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

(09) 321 4480 Myydään hautakiviä Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Myydään huoneistoja

Siisti kaksio 56,5 m2 As Oy Havukosken Palvelutalosta.

Vastike vain 214 euroa puh. 050 3590 397

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Suurin niistä

Tulen morsian kuvaa noitahysterian lisäksi nuoren Annan kasvua vastuuseen.

Noitajahtia ja anteeksiantoa Kun Ahvenanmaalla puhkeavat noitavainot vuonna 1666, ei tuomioita langeta enää kirkko vaan valtiovalta kihlakunnantuomari Nils Psilanderin (Magnus Krepper) hahmossa. Luterilaisessa Ruotsissa vääräoppisuus on näet majesteettirikos.

Saara Cantellin ohjaama Tulen morsian on mielenkiintoinen kurkistus kaukaiseen historiaan ja samalla yllättävänkin ajankohtainen draama. Se on myös naisten tarina, sillä Ahvenanmaalla kaikki 16 paholaisen kanssa liittoutumisesta syytettyä olivat naisia. Heistä seitsemän tuomittiin kuolemaan. Ajankohtaisuutta

ei tarvitse kaukaa hakea: erilaisuuden sietokyky on edelleen heikkoa, muukalaisia vieroksutaan eikä siitä ole kuin muutama viikko, kun Yhdysvalloissa presidenttiehdokas nimitti kilpailijaansa paholaiseksi.

Tulen morsiamessa kylän kätilön ja parantajan kasvattitytär, nuori Anna (Tuulia Eloranta) näkee unessa unelmiensa miehen. Intohimo roihahtaa. Vahinko vain, että mies on hänen hyvän ystävänsä Rakelin (Elin Petersdottir) puoliso, kalastaja Elias (Lauri Tanskanen). Se ei määrätietoista 16-vuotiasta masenna, sillä hän tekee mitä tahtoo. Annan kasvu ihmisenä alkaa, kun hän antaa Rake-

lin ilmi noituudesta ja tajuaa, mitä ilmiannosta seuraa.

Ahvenanmaalla käytettiin tunnustusten saamiseksi myös kidutusta. Peukaloruuvi oli kätevä johdattamaan kuulusteltava totuuden tuntoon. Jos yhteisö kääntyi naista vastaa, ei parantamistaitokaan häntä suojannut.

Tulen morsiamen teema on syyllisyyden ohella kauniisti anteeksianto ja sovitus. Rakelin luonteen suuruus paljastuu elokuvan lopulla.

Marja Kuparinen

Tulen morsian elokuvateattereissa 9.9.

Melankolikon tunnustuksia Kun tarkemmin katsoo, elämäntaito-oppaiden ja onnellisuusgurujen opetusten pohjalla on julma ja armoton maailmankuva. Siinä jokainen on oman onnensa seppä ja olla onneton on yhtä kuin olla epäonnistunut.

Kirjailija Tommi Melenderin mukaan positiivinen ajattelu, jota nämä kirjat ja gurut markkinoivat, on uudenlainen hengellisyyden muoto – ja jokseenkin fundamentalistinen sellainen. Melender vertaa menestystä tavoittelevia uraihmisiä pelastusvarmuutta janoaviin kristittyihin ja itselle hoettavia voimalauseita

rukouksiin. ”Jos kristillisessä kulttuurissa pelättiin sielun joutumista kadotukseen, uushengellisessä positiivisuuden kultissa pelätään onnellisuudesta osattomaksi jäämistä”, Melender kirjoittaa.

Melankolinen mielenlaatu, jonka hän itsessään tunnistaa, on nykyisessä onnellisuuskultissa kauhistus – ja sairaus, jota hoidetaan psyykenlääkkeillä.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin melankolia yhdistettiin luovuuteen.

Melender luonnehtii melankoliaa osoitteettomaksi surumieleksi: ihmi-

Punakynät pois: amerikkalaisen aktivistikirjailijan bell hooksin nimi todellakin kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla. Hänen laajasta tuotannostaan on nyt suomennettu toinen teos, alun perin vuonna 2000 ilmestynyt Rakkaus muuttaa kaiken. Jo kirjan nimi viittaa siihen, miten hooks rakkauden ymmärtää. Se on hänelle koko elämää kannatteleva ja maailmaa muuttava voima.

Rakkaus ei siis rajoitu vain parisuhteisiin, eikä sillä juurikaan ole tekemistä sen kanssa, mitä viihde-elokuvat, siirappiset popkappaleet tai elämäntaito-oppaat rakkautena markkinoivat.

Kirjassaan hooks käy kliseiden kimppuun, mutta samalla hän myös arvostelee yksilökeskeistä ja kulutukseen perustuvaa länsimaista kulttuuria ja elämäntapaa.

Hooksin mukaan ihmiset sekoittavat usein tunnetason sitoutumisen ja rakkauden. Tunnetasolla toiseen kiintynyt saattaa olla takertuva, vallanhaluinen ja itsekäs, kun taas rakkauteen ei kuulu huono kohtelu. Itse asiassa rakkaus ei hooksin mielestä ole tunne ollenkaan. Se on toimintaa, joka valitaan ja jota harjoitetaan jokapäiväisessä elämässä. Rakkaudessa on kyse vastuusta, huolenpidosta, kiintymyksestä, kunnioituksesta, sitoutumisesta ja luottamuksesta.

Kristityksi buddhalaiseksi itsensä määrittelevä hooks korostaa kaiken rakkauden jumalallista alkuperää. Rakkauteen herääminen on aina hengellistä heräämistä. Nykyihmisten kokema rakkauden kaipuu kertoo hänen mielestään hengellisestä nälästä. Järjestäytyneistä uskonnoista ei ole siihen apua, koska ne elävät kulutuskulttuurin arvojen mukaan.

On oudon virkistävää lukea tekstiä, joka on kirjoitettu palavan tosissaan ja joka ei silti tunnu naiivilta. hooksin kirjaa voi lukea eräänlaisena hengellisen aktivismin oppaana, joka ammentaa sekä kristillisestä mystiikasta että vapautuksen teologiasta.

Kirja kannustaa ruokkimaan sekä omaa että lähimmäisen kasvua ja rohkaisee etsimään kestävämpää ja yhteisöllisempää tapaa elää. hooks siteeraa paljon Raamattua, ja kirjan motoksi sopisi vaikkapa hooksille tärkeä lause Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä: ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.”

Kaisa Halonen

nen tuntee menettäneensä jotakin, muttei oikein tiedä, mitä. Melankolikko on onnellisella tavalla onneton tai onnettomalla tavalla onnellinen. Ajatus jatkuvasta onnesta tai maailmasta, jossa on pelkästään onnellisia ihmisiä, on hänestä ahdistava ja lohduton. Tai kuten Melender kirjoittaa Tua Forsströmin runoista: ”Runot kertoivat minulle, että arki ei koostu vain pienistä onnettomuuksista vaan myös pienistä onnen hetkistä.

Melankolista yleistunnelmaa vasten nuo onnen hetket piirtyivät esiin kauniina ja kallisarvoisina. Niissä oli riittävästi toivoa epätoivon nujertamiseen.”

Kaisa Halonen

Tommi Melender: Onnellisuudesta.

WSOY 2015.

bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken.

Niin & näin 2016.

20

Aikamerkki Andrew Hagen/Shutterstock

Hans v. Schantz

Kalle Saarinen ja Sari Lakushi kokevat olevansa sielunkumppaneita.

Sanfranciscolaisella hautausmaalla kasvatetaan viinejä.

Vainajia ja viiniköynnöksiä

Kahden rämäpään häät Sari Lakushi ja Kalle Saarinen avioituvat Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa.

Sari Lakushi on 47-vuotias, Kalle Saarinen 38. Molemmilla on takanaan elämää ja parisuhteita. Saarisella on poika ja Lakushilla kaksi aikuista lasta. On kovia kokemuksia, pettymyksiä ja petetyksi tulemisia.

– Uskollisuus on kaiken a ja o.

Alun perin pari suunnitteli menevänsä naimisiin salaa.

– Mutta kun tieto vähän lipsahti, se levisi kulovalkean tavoin. Kallen sukulaiset eivät kuitenkaan vielä tiedä asiasta. Meille tulee vihkimiseen muutamia vieraita, lapseni, isäni, pari ystävääni ja Kallen pari ystävää, kertoo Lakushi.

– Ajattelen, että yhdessä voi hyvin elää ilman papin aamentakin. Silti naimisiin meneminen kirkossa käy myös, toteaa Saarinen.

Hän on aikoinaan viettänyt hauskoja aikoja isosena Espoonlahden seurakunnan rippikoululeireillä.

Pyhän Laurin kirkko on Lakushille kotikirkko. Siellä hän ja hänen lapsensa ovat päässeet ripille. Äidin hauta on lähellä.

Morsian on tilannut netistä kaksi hääpukuvaihtoehtoa. Sulhanen vuokraa omansa. Häitä juhlitaan vieraiden kanssa ehkä maljojen nostamisen verran.

Seuraavana päivänä pari lähtee viikon häämatkalle. Toiseksi viikoksi he matkaavat Nurmekseen tapaamaan Sarin sukulaisia. Samalla Saarinen pääsee ehkä näyttämään tuoreelle vaimolleen taitojaan Suomen nuorimpana höyryveturin kuljettajana.

Se kun sattuu olemaan hänen harrastuksensa.

Ulla-Maija Vilmi

• Hääyö pe 16.9. Pyhän Laurin kirkossa. Vihkivuoroja jaetaan Pyhän Laurin kappelissa klo 19.30. Vihittävät tarvitsevat mukaan henkilöllisyystodistukset sekä esteettömyystodistuksen (tilattava seurakunnasta tai keskusrekisteristä viimeistään pe 9.9.). Vihkimiset alkavat klo 20.

• Etkot klo 19 alkaen Pyhän Laurin kappelissa. Kakkukahvit ja juhlamusiikkia. Kiara’s hiusstudio tekee ilmoittautumisjärjestyksessä pikakampauksia ja -meikkejä maksutta niin sulhasille kuin morsiamillekin klo 19–22.

kunnan työntekijät ottivat yhteyttä tunnettuihin viinintekijöihin saadakseen niistä ehtoollisviiniä. Erityisesti chardonnay- ja pinot noir -rypäleistä valmistetuista viineistä tulikin erinomaista.

Nykyään alkuperäinen viinitarha sekä kaksi muuta myöhemmin istutettua hautausmaaviinitarhaa tuottavat vuosittain 7200 pulloa ehtoollisviiniä 45 seurakunnan tarpeisiin. Lisäksi viinejä myydään harrastajille Bishop’s Vineyardin omassa viinikerhossa. Viinipullojen etikettejä koristavat piispan sauva, risti ja lasimaalaus.

Krista Susi

3 x yllättävä kirjastopalvelu Musiikkiopetus Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-e-kirjastossa on tarjolla Rockway.fi-musiikkikoulun verkkokursseja.

Kursseilla tunnetut muusikot opettavat soittoa ja laulua. Verkkokurssia varten käyttäjä tarvitsee kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen pin-koodin.

Kurssit ovat maksuttomia, ja opetusvideoita voi katsoa tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta.

Urheiluvälineet Jos epäilee, että urheiluvälineet jäävät hetkellisen liikuntainnostuksen jälkeen nurkkiin pölyä keräämään, sellaisia voi käydä lainaamassa kirjastosta.

Pääkaupunkiseudun kirjastojen liikuntavälinevalikoima on yllättävän laaja: lainaan saa esimerkiksi luistimet, pesäpalloräpylän, kävelysauvat ja kahvakuulan.

Karaoke Karaoken laulanta ei vaadi alkoholia eikä yömyöhään kukkumista, jos laulupaikkana on Tikkurilan kirjasto. Kirjastokortilla voi varata itselleen äänieristetyn karaokehuoneen kahdeksi tunniksi ja mennä nauttimaan 3 300 kappaleen valikoimasta. Palvelu on ollut suosittu, ja jopa brittiläinen BBC kertoi siitä uutisissaan elokuun alussa.

Hanna Antila

kuvat Timo Saarinen

Sari Lakushin työkaveri kertoi menneensä naimisiin Hääyössä, ilman suuria järjestelyitä, mutta silti romanttisesti alkusyksyn pimenevässä yössä. Se kuulosti mukavalta myös Kalle Saarisen korvissa.

Pariskunta ei ole vitkutellut avioitumisaikeiden kanssa. Lakushi ja Saarinen tapasivat viime joulukuun puolivälissä. Saarinen kosi helmikuussa, ja sai heti myöntävän vastauksen. Kihlajaisia vietettiin maaliskuun alussa.

– Oli yllätys, että löytyi vielä toinen, joka on valmis sitoutumaan, Lakushi sanoo.

– Olemme henkisesti 16-vuotiaita rämäpäitä, ja siitä aiheutuu vaaratilanteita. Vanhetessa ei viisastu, mutta toisaalta kun on ikää, ei tarvitse tyytyä tekemään vain sitä, mitä osaa. Voi tehdä mitä haluaa, Saarinen tiivistää.

Olemme umpirehellisiä toisillemme. Kun pystyy puhumaan kipeistäkin asioista, ankeat ajatukset eivät jää vaivaamaan, Saarinen toteaa.

– Tuntuu, että olen löytänyt sielunkumppanin. Kallen kanssa pystyn jakamaan ilot ja surut, Lakushi jatkaa.

Tärkeää on myös toisen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen perusarjessa.

– Pitää saada mahdollisuus omaan rauhaan ja lepoon, toteaa Lakushi.

Lakushi hoitaa muistisairaita ja tekee kolmivuorotyötä. Saarinen asentaa toisinaan metron aikataulunäyttöjä ja vastaavia myös yöaikaan, joten yhteistä aikaa ole paljon. Siitä ajasta, joka ollaan yhdessä, pyritään tekemään laatuaikaa. Pari uskoo, että erilaiset käytännön asiat, kuten isompi yhteinen vuokra-asunto, järjestyvät aikanaan.

”Piispan terttu”, ”Kardinaalin kokoelma” ja ”Paavin paketti”. Ajatukset eivät välttämättä ohjaudu hautausmaalle eivätkä viineihin, mutta hautausmaalla kasvatettuja viinejä näistä yllätyspaketeista löytyy.

Ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin San Franciscossa sijaitsevan katolisen Holy Sepulchre Cemetery -hautausmaan laidalle kymmenen vuotta sitten. Viiniköynnöksiä pidettiin vettä säästävänä vaihtoehtona nurmikkoon verrattuna.

Ja sitten alkoi tapahtua kuin Kaanaan häissä konsanaan.

Viiniköynnökset tuottivat rypäleitä hyvin. Niinpä seura-