Lauri 2016 nro 16 (15.9)

Vantaan Lauri 16 • Armon asialla • 15.9.2016 • www.valomerkki.fi Saara Vuorjoki

Ripari-ikäinen pohtii suuria kysymyksiä 8 Millaista on olla työtön? 10

Päätöksenteko on vaikein vaihe.

Sen jälkeen kaikki helpottuu.

Uskonnollisuutta Ankkalinnassa 19

Mount Everestille kiivennyt Carina Räihä:

Muutos on aina myös mahdollisuus On vaarallista uskoa, että eri mieltä olevat ovat pahoja – Jaakko Hämeen-Anttila

6

5

2 Hans v. Schantz

Pääkirjoitus

Jos tietoa tilojen esteettömyydestä ei saa, moni vammainen jää kotiin, kertoo Ronja Venesperä.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Hiljaiset työttömät Työttömyys on Suomelle iso taloudellinen taakka.

Se aiheuttaa valtiolle miljardikaupalla menoja ja lisää Suomen velkaantumista.

Suurin ongelma se on kuitenkin työttömälle. Vastavalmistuneelle, jonka unelmat hiipuvat, kun oman alan työtä ei löydy. Kymmeniä, jopa satoja työhakemuksia tehneelle, jolle ei tule edes kutsuja työhaastatteluun. Pankkilainaa ottaneelle, joka joutuu myymään perheen asunnon. Pitkäaikaistyöttömälle, jolle työttömyydestä on tullut elämää määrittävä normi. Maahanmuuttajalle, joka kotoutumisen sijasta jumittuu kortistoon.

Työttömyydestä puhutaan paljon, mutta ei niinkään ihmisistä, heidän tarinoistaan. Kenties se johtuu siitä, että työttömyyteen on turruttu, se on arkipäiväistynyt. Verrattuna 1970-lukuun, jolloin 63 000 työttömän raja sai presidentin ajamaan kansallista hätätilahallitusta tai 1990-lukuun, jolloin lama iski hetkessä syvälle, työttömät ovat hiljainen joukko.

Sen sijaan, että heitä koskevaa politiikkaa tehdessä kysyttäisiin heiltä, puhutaan usein heidän ylitseen.

Kannustinloukkuja on hyvä purkaa, mutta varsinainen ongelma on se, että työtä on liian vähän. Kesäkuussa oli avoinna 75 000 työpaikkaa, mutta niistä kilpailevat muutkin kuin työttömät. Työttömiä työnhakijoita oli 366 100.

Usein ne, joilla on hyvä palkka ja lisänä tukku optioita, tarjoavat työttömyyteen lääkkeeksi työttömyysturvan leikkauksia ja matalapalkkoja. Motivointikeinot tuovat mieleen Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumista: ”Jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.”

Työttömät ovat ihmisiä erilaisine kohtaloineen. Suurin osa haluaisi töihin, mutta osa on jo niin sairaita tai iäkkäitä, ettei heillä ole siihen enää käytännössä mahdollisuutta. Lex Lindström auttaa tästä joukosta pientä osaa, yli 60-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, mutta isoa ongelmaa, työn puutetta, se ei poista.

Valomerkissä tällä viikolla Miksi eläkkeelle jääminen on joillekin niin kova paikka?

Miten siihen pitäisi valmistautua? Eväitä eläkepäiviin jakaa muun muassa Eläkeliiton toiminnanjohtaja.

Koko Suomi tanssii -hanke ja sata tanssinopettajaa aikovat saada meidät liikkeelle ensi vuonna. Mutta osaako jokainen muka tanssia? Valomerkki selvitti.

Kynnys kirkkoon voi olla vammaiselle korkea Terveessä uskonnollisessa yhteisössä hyväksytään vammaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat.

Kun teologi Ronja Venesperä liikkuu kaupungilla pyörätuolilla, häneltä saatetaan kysyä, haluaisiko hän uskoa Jeesukseen ja parantua.

– Vammaisuus nähdään vikana, joka pitäisi korjata, eikä olemisen tapana. Minusta on hirveän ongelmallista ajatella, että Jumalan luomistyötä pitäisi ruveta korjailemaan. Minut on luotu tällaiseksi – mistä minä parantuisin, jos uskoisin paremmin? Venesperä kysyy.

Hänestä parantamispuheet ovat yksi hengellisen väkivallan muoto. Terveissä uskonnollisissa yhteisöissä kyetään hyväksymään vammaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat.

– Mutta ihan yhteisöstä riippumatta yksilöiden suhtautuminen vammaisiin ihmisiin vaihtelee paljon. Jotkut ovat hyvinkin avoimia, toisessa ääripäässä taas ovat ne, jotka eivät pysty suhtautumaan neutraalisti. Osa ahdistuu, osa pelkää, osa saattaa ruveta itkemään. Jotkut käyvät iholle kiinni ja tulevat häiritsemään, Venesperä kertoo.

– Eniten minua loukkaa ylenmääräinen huomio ja ihmisten huomiontarve tyyliin ”katsokaa, tässä on vammainen, nyt minä autan häntä”. En minä mene jumalanpalvelukseen olemaan hyväntekemisen kohde. Vammaiset nähdään usein avuttomina ja siksi heitä saatetaan tuppautua auttamaan, vaikka sille ei olisi mitään todellista tarvetta.

Joskus innokkaat auttajat ovat esimerkiksi tarttuneet Venesperän pyörätuoliin, kun hän on ol-

lut jonottamassa ehtoolliselle. Väkisin auttaminen on aiheuttanut vaaratilanteitakin.

– Minusta se on häirintää ja huonoa käytöstä. On myös hyvin ylimielistä kuvitella, etten itse tiedä, pystynkö menemään ehtoolliselle, ottamaan takin naulakosta tai käymään vessassa.

Venesperä arvelee, että usein taustalla on puhdasta tietämättömyyttä. Kaikki eivät myöskään kykene kohtaamaan erilaisuutta.

Usein hän on myös törmännyt käsitykseen, että vammaisen ihmisen elämä olisi kärsimystä.

– Kaikki eivät ymmärrä, että vammainen voi olla onnellinen ja tyytyväinen omaan elämäänsä.

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Ronja Venesperä on seurakunnassaan mukana esteettömyystyöryhmässä. Hän arvioi, että kirkot tulevat pahasti jälkijunassa saavutettavuuden suhteen.

– Vanhemmissa rakennuksissa esteettömyyttä ei välttämättä ole huomioitu ollenkaan. Tai tilojen esteettömyydestä saattaa olla vaikea löytää paikkansapitävää tietoa, vaikka esteettömyysstandardit ovat ihan yksiselitteiset. Kun tiedot eivät pidä paikkaansa, voi seurata ikäviä yllätyksiä ja vaaratilanteita. Moni vammainen jääkin siksi mieluummin kotiin.

Vantaalla luterilaisissa seurakunnissa tehtiin esteettömyyskartoitus vuonna 2010.

– Ongelmakohdat kirjattiin, ja esteettömyys huomioidaan sitä mukaa, kun tiloja peruskorjataan. Esteettömyystiedot löytyvät

Vantaan seurakuntien verkkosivuilta. Mutta parantamisen varaa on aina, kertoo kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Hän on yksi kolmesta diakonista, joiden vastuulla on Vantaan seurakuntien vammaistyö.

– Päämääränä meillä on, että jokainen vammasta riippumatta voisi esteettömästi osallistua seurakunnan toimintaan. Palvelut suunnitellaan tarpeen mukaan: on viittomakielen tulkkausta kuulovammaisille, äänilehti näkövammaisille ja omia rippikouluja kehitysvammaisille nuorille.

Ensisijaisesti kannustamme siihen, että jokaiselle löytyisi paikka omasta seurakunnasta emmekä erottele ihmisiä vamman mukaan omiin lokeroihinsa, Tuohimaa-Salminen kertoo.

Vantaan seurakunnissa pyörii loppuvuoden Oikeus olla omanlainen -kampanja, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin.

– Jumalan silmissä kaikki ovat yhtä arvokkaita. Ihmisarvoa ei voi mitata kuntoutumisella, Tuohimaa-Salminen sanoo.

Kaisa Halonen

• Oikeus olla omanlainen -tapahtuma to 22.9. klo 16–17.30 Myyrmannin kauppakeskuksen lavalla. Asiaa vammaisten henkilöiden oikeuksista, ihmisarvosta ja lähimmäisenrakkaudesta.

Mukana Taika-Petteri ja djembe-rumpali Pape Cisse.

• #Omanlainen-haaste: Kirjoita tai piirrä ajatuksiasi omanlaisuudesta. Ota kuva ja jaa se Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä käyttäen #omanlainen-aihetunnistetta.

3

Tässä ja nyt

Saara Vuorjoki

Jäähyväiset ostarille Timo Saarinen, Martinlaakson Asukasyhdistyksen puheenjohtaja: ”Muutin Martinlaaksoon ensimmäisen kerran 1970-luvun alkupuolella vaimoni ja poikani kanssa. Vuonna 1970 valmistuneessa Martinkeskuksessa oli tuohon aikaan paljon liikkeitä. Oli uutta, että kaupat sijaitsivat keskuksen läpi kulkevan käytävän varrella. Poikamme kävi pienenä seurakunnan kerhossa Martinkeskuksessa sijaitsevassa Martinristissä, ja viime vuonna juhlimme siellä pojanpojan rippijuhlia. Muutimme vaimoni kanssa uudelleen Martinlaaksoon vuonna 2000.

Asukasyhdistyksemme ei lähtenyt vastustamaan Martinkeskuksen purkamista, mutta halusimme, että täällä on jatkossakin kauppa. Sellainen on nyt asuntorakentamisen lisäksi suunnitelmissa. On hyvä, ettei vanhusten tarvitse lähteä hakemaan maitoa radan toiselta puolelta. Tarvitsemme Martinlaaksoon lisää asukkaita, jotta palvelut säilyvät. Terveysasema on meinattu viedä ja yhteispalvelupiste menetettiin. Ymmärrän toisaalta myös heitä, joita vanhan ostarin purkaminen harmittaa.”

Soili Pohjalainen

Jäähyväiset Martinkeskukselle -tapahtuma su 25.9. klo 12–21 Martinkeskuksessa (Laajaniityntie 2). Tapahtumassa esiintyvät Wigwam Revisited, Amorphis akustisena, Sir Elwood Duo, Balls ja lastenmusiikkiyhtye Mutaveijarit.

4 Antero Harju

Iloiset Seniorit

Paras paikka Tikkurilan kirkolle olisi Danske Bankin kohdalla.

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot. www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

Lauantaina 24.9. klo 12–14 Honkanummen isossa kappelissa

Honkanummen hautausmaan 60-vuotisjuhlakonsertti Arkkitehti Maarit Kaipiainen Bryggman-instituutista

kertoo Honkanummen kappeleista ja muista Erik Bryggmanin töistä.

Konsertissa esiintyvät sopraano Katri Paukkunen ja altto Paula Patosalmi, Maiju Kauppinen, viulu, ja Katri Vanhamäki, urut.

Tilaisuuden lopuksi kappelikierros, kahvitarjoilu ja mahdollisuus tutustua valokuvanäyttelyyn.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja Honkanummen hautausmaan toimistosta, Vanha Porvoontie 225, Vantaa, p. 09 2340 2900 klo 9–14.

Tikkurilan kirkkohanke etenee Tonttikauppa mahdollistaa kirkolle nykyistä paremman paikan.

Tikkurilan uuden kirkon valmistelu etenee, vaikka lopullista ratkaisua siitä, saadaanko vanha kirkko purkaa, ei ole tehty.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esittää 27.9. kokoontuvalle kirkkovaltuustolle kirkon hankesuunnitelman hyväksymistä.

Hankesuunnitelma lyö lukkoon toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet, joiden pohjalta lopulliset suunnitelmat tehdään. Kirkkovaltuusto tekee myöhemmin vielä investointipäätöksen.

Seurakunnille mieluisin paikka kirkolle olisi vanhan kirkon vieressä sijaitsevan Bethania-rakennuksen pääty, vastapäätä uutta toria. Sitä varten seurakunnat ostavat 1,3 miljoonalla eurolla Finnish Retail Oy:ltä osakkeet, joilla seurakunnat saavat liike- ja toimistotalon kokonaan omistukseensa. Tilassa on nykyisin vuokralla Danske Bank.

Seurakuntien valmisteilla olevassa investointisuunnitelmassa Tikkurilan kirkolle on varattu 20 miljoonaa euroa. Summalla on tarkoitus saada kirkko, asiakas-

Uutuus-kuulokoje!

Hämeenkylän kirkossa on aloitettu julkisivuremontti. Syksyn aikana kirkon julkisivut verhoillaan patinoidulla kuparipellillä. Syynä kirkon verhoiluun on kosteuden aiheuttama pakkasrapautuma. Hämeenkylän seurakuntaneuvosto olisi halunnut säilyttää kirkon nykyisen vaalean värin.

50 kertaa nopeampi*

Kivistön kirkkoon suunnitellaan korjausta ja laajennusta.

TwinLink NFMI + 2,4 GHz

64 taajuuskanavaa *Vertailukohtana Oticon Alta2 Pro

• Täydellinen puheenerotus myös taustamelussa • Puhelut ilman lisälaitteita (Made for iPhone) • Yhdistettävissä internetiin (IFTTT) Varaa aika puh. 09 2786 2041

Oticon Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää | oticon.fi

Museovirastoa kuullaan Kivistössä Kivistön kirkkoon on tarkoitus tehdä 4,5 miljoonaa euroa maksava peruskorjaus ja laajennus.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle kirkon hankesuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelmaan on saatu Museoviraston lausunto, jossa kirkkoa pidetään paikallishistoriallisesti merkittävänä. Lausunnossa listataan kirkon piirteitä, jotka pitäisi säilyttää, ja

Pauli Juusela

Hämeenkylän kirkkoon kuparipinta

Lotta Numminen

Oticon Opn™ - markkinoiden johtava suorituskyky

tiloja sekä monitilaympäristönä toteutettavat toimistotilat, jotka joustavat ja muuntuvat tarpeiden mukaisesti.

Kirkkoon tulevia palveluja suunnitellaan asiakaslähtöisesti.

Kokonaispinta-ala on 3800 kerrosneliötä, josta kirkon osuus on noin 2700 kerrosneliötä. Kirkko rahoitetaan omilla varoilla, kirkkokorttelin kehittämisestä saatavilla tuotoilla ja näillä näkymin myös 1,5 miljoonan euron lainalla.

Tavoite on, että kirkko voitaisiin vihkiä käyttöön adventtina 2020. Tämä edellyttää, että asemakaavamuutos olisi voimassa vuoden 2018 alkupuolella.

pidetään kerhotilan purkamista menetyksenä.

Suunnittelua on tarkoitus tehdä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Kirkon korjaus ja laajentaminen edellyttävät asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa asuntorakentamisen. Asunnoilla on tarkoitus rahoittaa kirkon rakentamista. Investointipäätös tehdään rahoituksen selvittyä.

Pauli Juusela

Haudattujen määrä ei selvinnyt Yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Markku J. Jääskeläinen teki toukokuussa aloitteen, jossa toivottiin Vantaan seurakuntien apua Hiekkaharjun punaisten muistomerkin luo haudattujen nimien selvittämiseksi. Asiaa yritettiin selvittää monista eri lähteistä, mutta haudattujen nimiä tai heidän tarkkaa lukumääräänsä ei saatu selville. Määrä on kuitenkin vähemmän kuin aiemmin arvioitu 68. Punaisia kuoli sekä taisteluissa että teloituksissa taistelujen jälkeen.

5

Väitellään

Some kuuluu vain nuorille, nettipoliisi Marko Forss!

Ylikonstaapeli, nettipoliisi Marko ”Fobba” Forssia työllistävät eniten sosiaalista mediaa käyttävät aikuiset.

Somessa roikkuminen on ajanhukkaa.

– Se voi olla sitä, mutta kyllä somesta on myös hyötyä. Pysyy kärryillä kavereiden menoista ja saa tietoa itseään kiinnostavista asioista. Oleellista ei ole esimerkiksi lasten kohdalla enää se, kuinka paljon heillä on ”ruutuaikaa”, vaan se, miten he tuon ruutuajan käyttävät.

– Suomessa viranomaisten toimintaan luotetaan ja toiminta on säännelty tarkasti lailla. Monikansallisten yhtiöiden osalta tilanne on erilainen. Yleensä normaalit nettiin kirjoitetut viestit ja kuvat eivät herätä kiinnostusta. Jotkut huomiota herättävät kirjoitukset ja kuvat voivat kuitenkin alkaa elää omaa elämäänsä.

– Toisaalta on äärimmäisen harvinaista, että esimerkiksi leviämään lähtenyt alastonkuva tulisi esille uudestaan, kun taas erilaiset meemikuvat voivat nousta esille useita kertoja uudestaan. Meemillä yleensä tarkoitetaan laajalle levinnyttä muokattua kuvaa.

Sosiaalinen media kuuluu pääsääntöisesti vain nuorille.

– Näin oli ennen, ja voin sanoa, että silloin some oli vielä huomattavasti rauhallisempi paikka kuin nyt. Aikuiset tavallaan jäykistivät netin, jolloin tahalliset väärinymmärtämiset ja erilaiset sekoilut lisääntyivät. Samalla myös käyttäjämäärät lisääntyvät.

– Somen osalta ei siis todellakaan pidä noudattaa neuvoa ”käyttäydy kuin aikuinen”. Nettipoliisia eniten työllistävät juuri aikuiset.

Kuka tahansa voi kehua olevansa bloggaaja – ei sillä ole niin väliä, osaako kirjoittaa.

– En nyt tiedä, onko itsensä bloggaajaksi kutsuminen mikään sulka hattuun, mutta toki jokainen voi kutsua itseään bloggaajaksi, jos sellaista kirjoittaa. Harvemmin blogit kuitenkaan elävät kauaa, jos niiden sisältö ei kiinnosta lukijoita.

Ihminen, jota ei kiinnosta netin yhteisöpalvelut, on tosi juntti.

Wikipediaa kannattaa käyttää tiedonlähteenä.

– Kyllä siellä yhteisöpalveluissa pyörii myös juntteja. Somepalveluissa se junttius vaan tulee yleensä helpommin esille.

– Kyllä kannattaa, mutta siihen pitää suhtautua samalla varauksella kuin muihinkin sisältöihin netissä. Tieteellisten tekstien lähteistäminen on toki asia erikseen, mutta kyllä Wikipediasta löytyy paljon perustietoa erilaisista asioista ja ilmiöistä.

– Mitä tulee Wikipedian uskottavuuteen, on se mielestäni samalla tasolla perinteisen median kanssa.

Myös siellä on usein pieniä tai suurempiakin virheitä, joita ei kaikkia todellakaan korjata jälkeenpäin. Wikipedian osalta vertaisarvioinnin voidaan todeta toimivan melko tehokkaasti.

Netiketti, eli netin käyttäytymisohjeet, on kuin kultainen sääntö: kohtele muita niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan.

– Tämä on ihan toimiva tiivistys, joka tosin tuntuu unohtuvan melko usein.

Nina Riutta

Selkeyttä kaipaava ihminen ei pärjää sosiaalisen median kiemuroissa.

– Sehän riippuu ihan siitä, millaisissa kiemuroissa pyörii. Somea kun voi käyttää melko rajatustikin.

Kaikesta siitä, mitä teemme internetissä, jää jälki.

Sirpa Päivinen

– Toki siitä jää jälki, mutta oleellisempi kysymys on se, kuka niitä jälkiä voi käsitellä ja mihin kaikkialle tieto on tallennettu. Nykypäivänä tuntuu siltä, että monikansallisilla yhtiöillä on yksityisiä tietojamme vähintään yhtä paljon kuin valtioilla.

Aikuiset jäykistivät netin, jolloin tahalliset väärinymmärtämiset lisääntyivät.

Kolumni

Hyvä ja paha brexit Kevään ja kesän brexit-keskustelu niin Suomessa kuin Britanniassakin kulki juuri niitä polkuja, jotka saattoi arvata: toisella puolella kerrottiin, miten EU lamauttaa kansallisen päätöksenteon ja tuo sellaisia ongelmia, joiden rinnalla Egyptin vitsaukset alkavat näyttää vitseiltä.

Toisella puolella kerrottiin, miten muukalaisvihamieliset fanaatikot ajavat maansa kaaokseen ja taloudelliseen kurimukseen, josta ei nousta ennen kuin miespolvet ovat vaipuneet unholaan. Brexit-leiri sitten voitti kansanäänestyksen, punta notkahti – ja elämä palasi normaaleihin uomiinsa.

Ihmisen halu nähdä maailma mustavalkoisena on vahva. Toinen puoli on aina oikeassa, toinen väärässä, eikä välimuotoja ole. Elämä itse on harvoin näin yksiselitteistä. Kun olemme päättäneet, kumpi puoli on oikeassa, kumpi väärässä, me valikoimme havaintomme tukemaan uskomuksiamme.

Brexitin kohdalla tämä näkyi muun muassa siinä, että vaalituloksen selviämisen jälkeen Suomessa uutisoi-

tiin näyttävästi, kuinka puolalaisia oli joutunut viharikosten uhreiksi: Britannian marssi kohti äärinationalismia oli alkanut. Kukaan ei vaivautunut muistuttamaan, että samanlaisia viharikoksia oli – valitettavasti – tapahtunut Britanniassa ennenkin. Ne eivät vain olleet aiemmin ylittäneet uutiskynnystä Suomessa. Eikä niistä juuri uutisoida nytkään, kun brexit ei enää ole kuuma aihe.

ja ja kunnon kansalaisia ja sen vastustajissa avarakatseisia maailmankansalaisia ja omaa etuaan ajavia pyrkyreitä. Ei kummallakaan puolella ole puhtaasti hyviä tai pahoja ihmisiä, eikä kysymykseen brexitistä ole yksiselitteistä vastausta. Vaarallista on uskoa, että vastapuolella on tyhmiä ja pahoja ihmisiä. Siellä on samanlaisia ihmisiä kuin me itse.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

”Ihmisen halu nähdä maailma mustavalkoisena on vahva.”

Maailma on ristiriitainen paikka, jossa hyvä ja paha ovat sekoittuneet, ja meidän olisi hyvä myöntää se ja elää sen mukaan. EU:sta on sekä hyötyä että haittaa Britannialle, brexitin kannattajissa on kiihkomielisiä nationaliste-

6

Hoivakoti Atzalea www.

Hoivakodin yhteydessä on 4 erillistä palveluasuntoa. Huoneiston pinta-ala on 39 m2 yhdessä tasossa ja oma terassi.

Vapaana on palveluasunto Kaivokselassa.

Yhteydenotot: Tuija Uusitalo P. 050 563 4086

Ostetaan

Ostamme kultaesineitä:

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi Vuokrata halutaan

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 27.9.2016 klo 18.00

4

Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 19.9.2016 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Auta maattomia, torju köyhyyttä ja nälkää.

Lahjoita tekstiviestillä Tasaus10 (10€) numeroon 16155 tai verkossa www.tasaus.fi

Keräysluvat: Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015–2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus.

Ahvenanmaa 2015/8614, voimassa 2016, myönnetty 25.8.2015, Ahvenanmaan maakuntahallitus.

Kerätyt varat käytetään vuosien 2016–2018 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Carina Räihä irtisanoutui ja lähti Mount Everestille.

Uuden minän sijaan löytyi paljon vanhaa tuttua.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SAARA VUORJOKI

T

oukokuussa 2010 Carina Räihä seisoi paikassa, jossa kukaan suomalaisnainen ei ollut aikaisemmin käynyt: Mount Everestin huipulla, yli 8,8 kilometrin korkeudessa. Sinne pääsyä oli edeltänyt paitsi lyhyt valmistautuminen myös elämänmuutos. 20 vuotta pankki- ja talousalalla työskennellyt Räihä oli irtisanoutunut ja lähtenyt etsimään uutta suuntaa.

Vielä Mount Everestin huipulla hän ei kuitenkaan tuntenut voittajafiilistä saati mielenrauhaa.

– Ei siellä huipulla kovin mukavaa oikeasti ollut. Piti muistaa, että suurin osa kuolleista kiipeilijöistä on kuollut alas tulleessaan. Huipulla oli myös aika paljon tekemistä. Piti ottaa kuvia sponsorilippujen kanssa ja saada yhteys PR-ihmiseen, jotta hän voi lähettää tiedotteen, että olen päässyt huipulle, Räihä kertoo.

Löytöretke – Euforia ja sen tajuaminen, mitä olen tehnyt, tulivat vasta lentokoneessa Kathmandun yllä. Lentoemäntäkin tunnisti minut ja onnitteli.

Ennen irtisanoutumista Carina Räihän elämä oli kiireistä.

Töitä ja työmatkoja oli niin paljon, että kehokin alkoi reagoida stressiin. Joskus Räihä huomasi miettivänsä, että jos nyt kuolisi, voisiko hänestä sanoa, että hän eli omannäköistään elämää.

Sitten Räihä joutui töissä tilanteeseen, jossa hänen olisi pitänyt päättää, kuka irtisanotaan.

Se oli hänen tilaisuutensa – hän päätti lähteä itse.

– Kyllähän se pelotti, mutta päällimmäinen tunne oli helpotus.

Jätettyään työnsä Räihä mietti tulevaisuuttaan, vietti paljon aikaa mökillä ja teki vapaaehtois-

työtä ympäristöjärjestöille. Sitten hän kuuli, kun Mount Everestille kiivenneet suomalaismiehet kertoivat kokemuksestaan. Se teki kiipeilyä jonkin verran harrastaneeseen Räihään vaikutuksen.

– Sitä kuunnellessa minulla nousi oikein pala kurkkuun.

Ajattelin, että jotakin tuollaista haluan tuntea ja kokea.

Räihä varasi paikan Everestille menossa olevasta retkikunnasta ja osti lennot Nepaliin. Aikaa valmistautua oli vain seitsemän kuukautta.

Elämänmuutos on aina riski. Mitä jos muutos ei tuokaan suurempaa onnea? Mitä jos uutta uraa ei löydy? Millä maksetaan lainat?

Carina Räihällä oli taloudellisena turvanaan asunto ja kesämökki ja erorahankin hän sai

7

Carina Räihä järjestää nykyään esimerkiksi kiipeilymatkoja. Ääriolosuhteissa voi löytää itsestään uusia puolia.

ellä omaan minään työpaikasta lähtiessään, mutta myös lainaa oli vielä paljon.

Myös toisenlaiset riskit mietityttivät. Palaako hän Nepalista elävänä? Löytyykö elämälle uusi suunta?

Räihä myöntää, että Mount Everest -matkan jälkeen, kun yksi mahdottomalta tuntunut unelma oli toteutunut, iski jonkinlainen tyhjyys. Hän mietti, mistä saa nautintoa ja mitkä asiat kiinnostavat. Vastaus oli: liikunta, luonto, eläimet ja matkustelu. Ne veivät uudelle uralle.

Nykyään Räihä on personal trainer ja luennoitsija ja järjestää kiipeilymatkoja. Luennoillaan hän puhuu esimerkiksi elämänmuutoksen tekemisestä.

Räihä uskoo, että ihmiset tarvitsevat esimerkkejä ja että kenelle tahansa tekee hyvää joskus miettiä, elääkö omannäköistään elämää.

– Sitä kannattaa pysähtyä miettimään ainakin silloin, jos tyytymättömyys on jatkunut pidempään. Apuna voi käyttää esimerkiksi worst case -skenaariota eli miettiä, mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos muutan elämääni.

Räihän mukaan suurin este muutokselle on yleensä turvallisuushakuisuus.

– Silloin pitää muistaa, että vaikka muutos on pelottava asia, se on silti aina myös mahdollisuus.

– Päätöksenteko on vaikein vaihe. Sen jälkeen kaikki helpottuu. Seuraa vain tietä, jonka on valinnut.

Muutos saattaa auttaa huomaamaan, mitä kaikkea elämä onkaan opettanut.

– Perusfiksulla työelämässä olleella ihmisellä on paljon työssä ja muussa elämässä opit-

tuja taitoja, joita ei edes itse tajua. Minäkin olen vuorikiipeilijä, personal trainer, kirjailija ja luennoitsija, vaikka olen pelännyt esiintymistä ja opiskellut aikanaan kauppakorkeakoulussa.

Ura pankkimaailmassa tuntuu nykyään kaukaiselta, mutta Carina Räihä näkee myös sen merkityksen elämässään. Ilman sitä hän ei ehkä olisi nyt tässä, ja myös siellä opitusta on ollut hyötyä.

– En voi silti sanoa kaipaavani niitä vuosia, ainoastaan työkavereita.

Räihän mielestä kaikkien ei tarvitse muuttaa elämäänsä irtisanoutumalla ja lähtemällä tavoittelemaan vuorenhuippuja, mutta hän muistuttaa, että arjessa ei välttämättä joudu kasvotusten samanlaisten asioiden kanssa kuin vieraassa ympäris-

Kuka?

Carina Räihä, 49, on espoolainen kauppatieteiden maisteri, luennoitsija, matkanjärjestäjä, personal trainer.

Mitä?

Ensimmäinen suomalaisnainen, joka on kiivennyt Mount Everestille. Kirjoittanut myös kirjan Huipulta huipulle (Tammi 2010).

Motto? ”Kaikki on mahdollista, jos haluat sitä riittävästi.”

tössä. Hulluimmat haasteet voivat olla opettavaisempia.

– Minä olen esimerkiksi oppinut tiimityötä. Aikaisemmin olin soolotekijä, mutta varsinkin vuorilla pitää väkisinkin toimia yhdessä.

Matkat ovat myös opettaneet sen, että monet asiat Suomessa ovat todella hyvin, eikä tee mieli valittaa ihan pienistä.

Suurista muutoksista huolimatta Räihä ei koe olevansa nyt täysin eri ihminen kuin ennen, ehkä jopa päinvastoin. Nykyisessä Carinassa, joka liikkuu luonnossa ja syö vain vegaaniruokaa, on paljon samaa kuin siinä nuoressa Carinassa, joka kävi luontokerhossa ja mietti biologin uraa.

– Oikeastaan arvot, jotka minulla jo oli, ovat vain kirkastuneet, ja se vanha minä tuli esiin elämänmuutoksen myötä. T

8

Rippikouluun kasvamaan 15-vuotiaan kysymykset ovat isoja ja tunteet pinnassa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANS EISKONEN

M

ikä idea on siinä, että viedään joukko hankalimmassa murrosiässä olevia 14–15-vuotiaita viikoksi leirikeskukseen pohtimaan elämän isoja kysymyksiä?

Osa nuorista on valmiiksi vastahankaan tai ehkä peloissaankin. Osa odottaa elämänsä parasta viikkoa, uusia kavereita ja leiriromanssia. Osa taas on mukana, koska niin kuuluu tehdä tai koska luvassa on rahaa, puhelin tai mopoauto. Tällaisen käsityk-

sen ainakin saa, kun selailee hetken nuorten Demi-lehden verkkokeskusteluja, jotka liittyvät rippikouluun. ”Ehkä mä kestän ku se on vaa viikon”, miettii yksi kirjoittajista.

Siihen, että rippikoulu käydään Suomessa juuri tuossa iässä, on syynä pikemminkin perinne kuin pedagogiset syyt. Mutta pedagogisiakin syitä on helppo löytää, arvioi uskonnonpedagogiikan tohtorikoulutettava Aino-Elina Kilpeläinen, joka on tutkinut rippikoululaisten jumalakäsityksiä.

– 14–15-vuotiaana on herkkyyskausi spirituaalisten ja uskonnollisten kysymysten pohtimiseen. Nuoren ajatukset ja tunteet ovat myllerryksessä. Monella herää suuria elämän ja kuoleman kysymyksiä. He miettivät, mitä tämä elämä on ja kuka minä olen tässä maailmassa, Kilpeläinen kertoo.

Samalla Kilpeläinen muistuttaa, että rippikouluikäiset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Siihen, millaisin ajatuksin ja odotuksin he tulevat rippikouluun, vaikuttaa kotoa saatu uskontokasvatus, oma kehitysvaihe ja myös se, kuinka paljon elämänkatsomuksellisia kysymyksiä nuori on jo pohtinut.

Eivät he ole yhtenäinen joukko rippikoulusta lähtiessäänkään, vaikka saisivatkin täsmäl-

leen samanlaista opetusta. Osa löytää uusia ajatuksia ja ideoita rikastamaan elämänkatsomustaan. Jotkut, joille esimerkiksi kristillinen jumalakuva ei ole ollut aiemmin kovin tuttu, saattavat omaksua sen. Toiset taas kyllä osaavat loppukokeessa toistaa, mitä kristinuskossa Jumalasta ajatellaan, mutta se jää erilliseksi tai ristiriitaiseksikin heidän oman jumalakuvansa kanssa.

– Kriittisyys ja epäily saattavat nousta silloin, jos nuoren oma jumalakuva on aiemmin ollut hyvin konkreettinen, sellainen joulupukki pilven päällä -tyyppinen, ja hän olettaa sen edustavan kristinuskon käsitystä Jumalasta. Silloin hän saattaa hylätä kristinuskon lapsellisena ja ajatella sen olevan ristiriidassa

tieteellisen ajattelun kanssa, Kilpeläinen pohtii.

– Voi siis käydä niin, ettei nuori saa kiinni siitä, mitä rippikoulussa opetetaan, eikä näe, että se voisi olla jotenkin kiinnostavaa oman elämän kannalta. Kyllähän kristillinen jumalakuva, esimerkiksi kolminaisuusoppi, vaatii aika abstraktia ajattelua.

Valkopartainen ukkeli tuntuu kummittelevan monien aikuistenkin mielessä, kun Jumalasta tulee puhe. Kilpeläinen myöntää, ettei ole mitenkään tavatonta, että ihmisen mielikuvat lukkiutuvat rippikouluikäisen tasolle, jos hänellä ei sen jälkeen ole Jumalan pohtimisen paikkoja.

– Ihmisen hengellinen kasvu ei saisi olla puolen vuoden rippikoulusta ja viikon leirijaksosta

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Päämääränä ei ole, että viimeisenä iltana kaikki itkisivät.

Toisaalta tunteille pitää antaa tilaa ja lupa.”

kiinni, vaan uskontokasvatuksen pitäisi alkaa ennen sitä ja jatkua sen jälkeen.

Entä jos uskonto ei voisi vähempää kiinnostaa? Mitä annettavaa rippikoululla silloin nuorelle on? Aino-Elina Kilpeläisen mukaan jokainen meistä on synnynnäisesti spirituaalinen, hengellinen, olento.

– Hengellisyys ja uskonnollisuus eivät ole sama asia, vaan osittain erillisiä ja osittain päällekkäisiä ilmiöitä. Nuoruusiässä heräävät isot kysymykset elämän tarkoituksesta ja omasta kelpaavuudesta ovat pohjimmiltaan hengellisiä kysymyksiä.

Kaikki vain eivät välttämättä sanoita niitä uskonnollisella kielellä tai tulkitse niitä uskonnon kautta, Kilpeläinen sanoo.

Hänen mielestään rippikoulun haasteena onkin päästä alueelle, jossa hengellisyys ja uskonto kohtaavat. Silloin omalle elämälle merkityksellisiä kysymyksiä pohditaan uskonnollisilla käsitteillä. Toisilta se sujuu luontevammin kuin toisilta.

– Uskonnollisen kielen oppiminen jo lapsuudessa voi tukea hengellistä pohdintaa. Se antaa käsitteitä, joilla voi ilmaista omia kokemuksia ja omaa kaipausta.

Kilpeläinen arvioi, että jos uskonnollista kieltä alkaa opetella vasta rippikoulussa, opittu kieli ei välttämättä kohtaa omaan elämään liittyviä kysymyksiä.

– Silloin uskonnollinen kieli jää vieraaksi, ja suhde institutionaaliseen uskontoon voi olla aika kielteinenkin.

Kuten eräs nuori Demin keskustelupalstalla kirjoittaa: ”oppitunneilla tuli välillä semmosia hetkiä, että seriously, näinkö ne kristityt ajattelevat, ja mieleeni nousi vähän väliä ajatus, että miten kristinusko muka eroaa jostakin hämärästä alkukantaisesta lahkosta”. ”Itkin viimeisenä iltana ihan sikana. Sillon ku itkin niin yks söpö poika katteli mua koko ajan… Se oli varmaan paras iltahartaus koko leiriltä”, kirjoittaa eräs tyttö Demissä. Aino-Elina Kilpeläinen toteaa, että useimmille nuorille tärkeimmät syyt tulla riparille ovat sosiaalisia, eivät niinkään uskonnollisia.

– Mutta ei sosiaalisia tekijöitä kannata vähätellä. Ei ole yhtään huono tilanne, jos nuori lähtee rippikouluun tavatakseen uusia ihmisiä. Ehkä sen myötä hän voi oivaltaa myös jotakin uutta elämästä ja itsestään. Ei silloin olla lainkaan kaukana kristinuskon perusasioista.

– Leirillä saattaa näkyä tunteiden koko kirjo. On ihastumisia ja vihastumisia. Voi olla uskonnollisia tunteita, jotka nousevat pintaan esimerkiksi yhteisissä lauluhetkissä.

Kilpeläisen mukaan työntekijät tiedostavat sen, että tiiviissä, luottamuksellisissa ryhmissä on aina myös hengellisen väkivallan vaara.

Siksi monet rippikouluopettajat pyrkivät tietoisesti välttämään tunteiden lietsomista.

– Päämääränä ei ole, että viimeisenä iltana kaikki itkisivät.

Toisaalta tunteille pitää antaa tilaa ja lupa. Totta kai leirin loppuminen voi nostattaa surua, Kilpeläinen sanoo.

Hän muistuttaa, että rippikoulun uskonnollisessa kasvatuksessa on kyse muustakin kuin tiedoista ja uskomuksista.

Se on myös tunteita, elämyksiä ja toimintaa. Hartauselämällä ja rituaaleilla voi olla iso vaikutus nuorten hengellisyyteen. Yhteinen lauluhetki voi välittää kristinuskosta jotakin olennaisempaa kuin oppitunti.

Entä tullaanko rippikoulussa niin sanotusti uskoon? Tai pitäisikö?

– Uskoon tuleminen on sanapari, jota monet rippikoulutyöntekijät vierastavat. Rippikoulun yleistavoite on, että nuori vahvistuu siinä uskossa, johon hänet on jo kasteessa otettu. Suurin osa nuoristahan tulee rippikouluun kastettuina ja ainakin löyhästi kirkon vaikutuspiirissä kasvaneina. Rippikoulussa nuori tutustuu paremmin kristinuskoon, minkä myötä suhde kirkkoon voi muuttua. Voisi sanoa, että rippikoulussa tuetaan nuorta hengellisen kasvun polulla, mutta se polku on jokaisella ainutlaatuinen. 1 Vuoden 2017 rippikouluihin ilmoittaudutaan Vantaalla viikoilla 40–41 osoitteessa www.vantaanriparit.fi.

Nikolai Rotko, 67, käy Pietarissa kerran kuukaudessa 40 %

60 %

Vantaalainen

Pietarilainen

Muutin Pietarista Vantaalle vuonna 2004. Muutto oli äidin – ei käsky – vaan pyyntö.

Serkkuni asui Tikkurilassa. Hänet on haudattu Helsingin pitäjän hautausmaalle. Asun lähellä Hakunilan kirkkoa. Hakunila on minusta paras paikka asua, ei vain koko Vantaalla, vaan koko Suomessa! Hakunila on sydämellinen paikka. Menin seurakunnan vapaaehtoistoimintaan mukaan ystäväni ehdotuksesta. Olen apulaisena järjestämässä Matalan kynnyksen maanantaita.

Muutin Novgorodin alueelta 15-vuotiaana Pietariin ammattikouluun. Opiskelin kirvesmieheksi. Kävin Neuvostoliiton armeijan. Se oli missä sattui, Mongoliassa muun muassa. Pietarissa menin myös naimisiin.

Poikani ja pojanpoikani ja -tyttäreni asuvat Pietarissa. Käyn siellä kerran kuukaudessa.

Usko tai älä, mutta Pietariin menevät minibussit, joihin mahtuu yhdeksän henkilöä.

Meidät kuljetetaan ovelta ovelle ja matka voi kestää vaikka yhdeksän tuntia. Kuljettaja katsoo navigaattorista, mihin kukakin matkustaja viedään. Joskus on sattunut niin, että minä olen ollut perillä viimeisenä, mutta ei joka kerta.

Nina Riutta

Kysyn vaan

Miksi seniorit lenkkeilevät kauppakeskuksessa?

Vantaan kaupunki ja kauppakeskus Jumbo ovat alkaneet järjestää senioreille ohjattuja kävelylenkkejä kauppakeskuksen tiloissa. Ensimmäinen lenkki oli 6.9. Miten se sujui, liikuntapäällikkö Leena Rusanen?

– Meni kuulemma oikein hyvin. Paikalla oli 12–15 henkilöä. Mukana oli liikunnanohjaaja ja seniorikuntosalien vertaisohjaaja.

Miten tämä idea syntyi?

– Aloite tuli Jumbosta, mutta meilläkin oli aiheesta puhuttu. Ainakin kauppakeskus Sellossa Espoossa vastaavia ohjattuja kävelylenkkejä on jo kokeiltu.

Kuinka usein ohjattuja kävelylenkkejä on tarkoitus järjestää ja kauanko ne kestävät?

– Loppuvuoden ajan näitä on kerran kuukaudessa, joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Jos kysyntää on, tästä voi tulla pysyvää toimintaa.

– Lenkeille on varattu aikaa 45 minuuttia, mutta siitäkin voidaan joustaa tilanteen ja osallistujien jaksamisen mukaan.

Eikö tässä ole riskinä se, että osallistujat lähtevät shoppailemaan kesken lenkin?

– Ei se ole kiellettyä, mutta siinä jää kyllä porukasta pois, jos poikkeaa kauppaan lenkillä ollessaan. Tarkoitus on liikkua ryhmässä ja jos herää halu ostaa jotakin, lenkin jälkeen niin voi tietysti tehdä. Kauppakeskuksella on ollut ajatuksena, että lenkin jälkeen liikkeissä voisi olla vaikka tuote-esittelyjä tälle ryhmälle.

Nuoremmissa ikäluokissa toiset liikkuvat paljon ja toiset todella vähän. Päteekö se myös senioreihin?

– Siitä on kyllä näyttöä, että liikuntatottumukset muodostuvat jo lapsuudessa, mutta en osaa sanoa sen tarkemmin.

Sitä kuitenkin toivomme, että kauppakeskuskävelyt tavoittaisivat sellaisia, joita muut liikuntapalvelut eivät. Keski-Vantaalla on aika vähän ohjattua liikuntaa.

Hanna Antila

10 Tiia-Riina Haakana on käyttänyt työttömyysjakson hyödyksi.

Nuorten työpajalla hän on päässyt opettelemaan valokuvausta.

Siina Pekkanen on nähnyt jokaisen hakemuksen eteen paljon vaivaa, joten tuntuu kurjalta, kun mitään vastausta ei yleensä tule.

Kunpa löytyisi

Työttömän elämässä vuoro teksti Hanna Antila

Ensimmäistä mahdollisuutta odottamassa

Työnantajien hiljaisuus turh

M

N

iten saada töitä, kun työnantajat vaativat kokemusta, mutta kokemusta ei saa, ellei saa ensin töitä? Tätä joutuu miettimään moni nuori työnhakija. Tiia-Riina Haakana on 20-vuotias merkonomi liiketalouden alalta. Hän valmistui koulutuskeskus Salpauksesta Heinolasta keväällä 2015 ja muutti noin vuosi sitten Vantaalle parempien työmahdollisuuksien perässä.

– Opiskellessani ajattelin, että merkonomin työllistymismahdollisuudet olisivat hyvät, koska voi työllistyä esimerkiksi toimistotöihin tai kaupan alalle, Haakana kertoo.

Työnhaku ei ole kuitenkaan tuottanut tulosta, eikä Haakana ole päässyt opiskelemaan toista tutkintoakaan, vaikka haki keväällä kouluihin.

Toimettomana hän ei kuitenkaan ole ollut. Viime keväänä hän haki ja pääsi nuorten työpajatoimintaan. Nyt hän on viettänyt arkipäiviä viestintä- ja vuorovaikutuspajalla Tikkurilassa, jossa opetellaan muun muassa kuvanmuokkausta ja valokuvausta.

Haakana on hakenut monenlaisia töitä, pääasiassa kaupan alalta, mutta myös varasto- ja toimistohommia.

– Puhelinmyyntityötä en haluaisi tehdä, koska ne työpaikat ovat monella tavoin ongelmallisia. Esimerkiksi siivoojaksi taas voisin mennä, vaikka toki ensisijaisesti haluan oman alan töitä.

Ongelmaksi työnhaussa Haakana on kokenut sen, ettei hänellä ole vielä kokemusta lyhyttä kesätyöpestiä lukuun ottamatta. Työhaastatteluun hän on päässyt kolmesti, mutta useimmiten paikoista, joihin hän on hakenut, ei ole kuulunut mitään.

Työhaastatteluissa Tiia-Riina Haakana on halunnut avoimesti kertoa siitä, että hänellä on ollut mielenterveysongelmia, masennusta ja paniikkihäiriö. Nyt hän on kuitenkin saanut niihin hoitoa ja kokee, että ne eivät vaikuta siihen, miten hän pärjää työelämässä.

– Olen sellainen työntekijä, joka varmasti tulisi toimeen ihmisten kanssa.

Työnsaanti tuntuu vaikealta, mutta se ei ole silti lannistanut Haakanaa.

– Ei se vaikuta itsetuntooni, että olen työtön.

En mieti sitä siltä kantilta.

Vinkin nuorten työpajatoiminnasta Haakana sai te-toimistosta. Muuten hän ei ole kokenut saaneensa sieltä juurikaan apua, eikä toisaalta ole tarvinnutkaan.

– Itse haen töitä ja otan yhteyttä työnantajiin.

Tykkään tehdä asioita itse ja minulla on selvät suunnitelmat.

Haakanan tulot muodostuvat tällä hetkellä työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Hän jakaa kotinsa kaverin kanssa, joka saa asumislisää.

– Välillä on tiukempaa rahan kanssa. Silloin sukulaiset ja kaverit auttavat.

Parin viikon päästä Haakanan aika nuorten työpajalla päättyy. Sitten päivät täyttyvät taas vain ja ainoastaan työnhausta. Keväällä Haakana hakee todennäköisesti taas opiskelemaankin.

– Olen ajatellut, että voisin hakea media- ja kulttuurialalle. Toivon mukaan toinen koulutus auttaisi minua löytämään töitäkin.

Työnantajille Haakanalla on terveisiä: ottakaa töihin myös kokemattomia nuoria ja antakaa heidän näyttää, mihin pystyvät.

oin 50 hakemusta, kolme työhaastattelua, nolla työpaikkaa. Siinä on helsinkiläisen Siina Pekkasen, 30, saldo tältä vuodelta.

Teollista muotoilua opiskellut Pekkanen valmistui vuodenvaihteessa taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Sitä ennen hän opiskeli puutekniikan insinööriksi ammattikorkeakoulussa Kuopiossa ja työskenteli kaksi vuotta laatuassistenttina liimapuuta valmistavassa yrityksessä. Työkokemusta hänellä on myös esimerkiksi tutkimusassistentin tehtävistä yliopistolta ja projektikoordinaattorina matkailualalta.

– Muotoilupuolen opinnoissa ei ollut juurikaan uraohjeistusta. Valmistuminen oli vähän kuin hyppy tyhjyyteen, Pekkanen kertoo.

Pekkanen muutti Rovaniemeltä Helsinkiin vuoden alussa.

Perhe ja ystävät ovat nyt lähempänä, mutta etelään veti myös se, että pääkaupunkiseudulla on enemmän työpaikkoja.

– Tänne muuttaminen on vähän kaksiteräinen miekka. Pääkaupunkiseudulla on enemmän töitä, mutta myös enemmän kilpailua.

Valmistuttuaan muotoilijaksi Pekkanen on hakenut pääasiassa oman alansa töitä. Joissakin yrityksissä on ollut paikka auki, mutta Pekkanen on lähettänyt myös avoimia hakemuksia, koska tietää, että kaikki alan työpaikat eivät koskaan tule julkiseen hakuun.

Useimmiten työpaikoista ei kuulu mitään, joten on vaikea arvioida, miksei tullut valituksi. Pekkanen uskoo, että hänen ongelmansa on siinä, ettei hän ole muotoilun puolella vielä minkään asian ekspertti, vaan tehnyt vähän liiankin monenlaista.

– Aika harvoin saa niitä töihin valitsevia ihmisiä kiinni. Silloin kun olen saanut jotakin palautetta, on sanottu, että olen kyllä mielenkiintoinen hakija, mutta he ottivat jonkun kokeneemman.

Pekkanen on nähnyt paljon vaivaa jokaisen hakemuksen eteen. Siksi tunteet menevät välillä ylös ja alas.

”Kun tulee taas sähköposti, että kiitos, mutta ei k

11 Samadi Abdul on ollut pitkään töitä vailla. Nyt hän työskentelee toimintakeskus Nousussa palkkatuella.

se oma paikka

ottelevat toivo ja pettymys. kuvat Sirpa Päivinen

hauttaa – Kun tulee taas sähköposti, että kiitos, mutta ei kiitos, tekee välillä mieli heittää hanskat tiskiin. Sitten kun käyn lenkillä ja aikaa kuluu, se menee taas ohi.

Uudenmaan te-toimiston asiakkaaksi tultuaan Siina Pekkanen ei ole puhunut yhdenkään te-toimiston virkailijan kanssa kasvokkain. Hän on kyllä ollut yhteydessä te-toimistoon ja jättänyt yhteydenottopyynnönkin, mutta soittoa ei ole kuulunut.

Verkkopalvelun asiointisivulle oli kuitenkin ilmestynyt lista hänelle mahdollisesti sopivista kursseista. Siellä tarjottiin muun muassa kuorma-autokurssia.

Pekkasesta olisi mukava tietää, että joku tietty ihminen hoitaa hänen asioitaan. Toisaalta hän ymmärtää, ettei ole kovin helppo tapaus te-toimistolle, kuten ei moni muukaan monialaisen koulutuksen saanut.

– Luovat alat eivät ole helppoja. Te-toimistossa osataan ehkä paremmin auttaa perinteisemmillä aloilla olevia, sanoa ravintolakokille, että tuossa ravintolassa on paikka auki, hae sitä.

Työttömänä olemisen Pekkanen kokee stressaavana muun muassa siksi, että työtä ja vapaa-aikaa ei ole erikseen, on vain aikaa, joka pitäisi käyttää järkevästi. Nyt päivät kuluvat työnhaussa, salilla ja lenkillä, valokuvia ottaessa ja ystäviä tavatessa.

Taloudenpidon kanssa pitää olla tarkkana: koska edellinen työsuhde oli osa-aikainen, ansiosidonnainen päiväraha ei ole suuri.

– Ja ennen kaikkea tämä työttömänä oleminen on tylsää! Haluan tehdä asioita.

Jos töitä ei ala löytyä, Pekkanen saattaa laajentaa työnhakua ulkomaille. Hän on opiskellut muun muassa kansainvälistä liiketoimintaa Alankomaissa ja tehnyt puoli vuotta täydentäviä opintoja Etelä-Koreassa.

– Minusta saisi monipuolisen ja joustavan työntekijän, joka pystyy yhdistämään analyyttisyyden ja luovuuden. Työmoraalini on kova. Sitten kun tehdään töitä, niin tehdään, eikä himmailla.

Kuusikymppinen ei halua eläkkeelle

E

i ihan normaalisti työelämässä, ei ihan työelämän ulkopuolellakaan. Koivukylässä asuva Samadi Abdul, 60, on arkipäivisin Korson Työttömien toimintakeskus Nousussa. Hän pääsi paikkaan keittiöapulaiseksi pitkäaikaistyöttömille tarkoitetun palkkatuen avulla.

– Aloitin täällä maaliskuussa ja sopimus on vuodeksi. Mitä sitten tapahtuu, en vielä tiedä.

Tehtäviin kuuluu muun muassa asiakaspalvelua kahvilassa. Siinä Abdul tuntuu olevan elementissään.

– Minä pidän työelämästä! Hyvä palvelu on minulle tärkeää. Ajattelen niin, että jokainen asiakas on minun omaa perhettäni, heitä pitää kohdella hyvin.

Abdul on ollut jo pitkään Suomen kansalainen, mutta on alun perin kotoisin Afganistanista. Koulutukseltaan hän on ekonomi. Abdul työskenteli Kabulin lentokentällä ja valtiovarainministeriössä, minkä jälkeen hän siirtyi ulkoministeriön palvelukseen ja töihin Afganistanin suurlähetystöön Moskovaan.

– Puhun siis vähän venäjää, mutta paljon on unohtunut. Puhun myös englantia, paštua ja daria, Abdul kertoo suomeksi.

Kun Afganistanissa tapahtui islamilainen vallankaappaus, Abdul päätti, ettei perheen ole enää turvallista palata takaisin. Abdul, hänen silloinen vaimonsa ja kolme lasta muuttivat suoraan Moskovasta Suomeen. Täällä perheeseen syntyi vielä kaksi lasta lisää.

Suomessa Samadi Abdul on ollut keittiöapulai-

sena ja työskennellyt kahvilassa muun muassa Kirkon kulmassa Korsossa ja palvelukeskus Foibessa.

Työnhaussa hän on keskittynyt ravintola- ja kahvilatöihin, sillä hän uskoo, ettei hänen tutkinnollaan täällä töitä kuitenkaan irtoaisi.

– Minähän olen jo vanha mies. Maailma on muuttunut. Eihän silloin kun minä opiskelin yliopistossa, ollut vielä edes tietokoneita, Abdul perustelee.

Abdul ei ole kokenut varsinaista syrjintää työnhaussa, mutta tietää, ettei maahanmuuttajien ole helppo saada töitä.

– Onhan se vaikeaa. Täällä on niin erilainen kulttuuri, kieli ja uskonto. Asia on kuitenkin muuttumassa. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on ihan erilaiset mahdollisuudet. Heillä on hyvä koulutus ja kielitaito.

Abdulille on ollut tärkeää pysyä aktiivisena silloinkin, kun töitä ei ole ollut. Kristityksi kääntyneelle Abdulille on tuonut lohtua ja voimaa usko Jumalaan ja siihen, että asiat menevät kuten on tarkoitettu. Vapaa-ajallaan hän lukee Raamattua, käy vesijumpassa ja harrastaa musiikkia. Hän toivoo, että hänelle olisi vielä käyttöä tässä yhteiskunnassa.

– Minä olen koko ajan valmis töihin, niin kauan kun olen terve. En halua vielä eläkkeelle.

– Olen mielestäni hyvä työntekijä. Olen aina ajoissa ja pidän ihmisistä.

Miten te-toimistot pystyvät palvelemaan hyvin erilaisissa tilanteissa olevia työttömiä? Lue pidempi versio www.valomerkki.fi.

kiitos, tekee välillä mieli heittää hanskat tiskiin.”

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

18.9.

”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

Kirkoissa on aiheena kristityn vapaus.

Se on vapautta toisten mielipiteistä ja sitoutumista totuuteen ja rakkauteen.

(Kirje galatalaisille 5:6)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Bernard Clairvaux’lainen Bernard syntyi vuonna 1090 burgundilaiseen aatelisperheeseen Ranskassa. 22-vuotiaana hän meni sisterssiläisluostariin. Kolmen vuoden päästä siitä hän perusti Clairvaux’hon luostarin, josta tuli liikkeen keskus. Sen jälkeen Bernard perusti pitkin Eurooppaa yhteensä 68 sisterssiläisluostaria, joissa vaalittiin benediktiinisen luostarihengellisyyden alkuperäisiä rukouksen, köyhyyden ja työnteon ihanteita.

Bernard on yksi kristillisen mystiikan tärkeistä hahmoista. Hänen kootut teoksensa sisältävät saarnoja, teologisia tutkielmia ja 547 kirjettä. Erityisen innostunut Bernard oli Vanhan testamentin Laulujen laulusta. Sen pohjalta hän työsti saarnatekstejä parinkymmenen vuoden ajan elämänsä loppuun asti. Hän kuoli 63-vuotiaana vuonna 1153.

Avaa Raamattusi Raamattu on Jumalan ja ihmisen välinen rakkauskertomus.

22-vuotias mies oli päättänyt ryhtyä munkiksi löytääkseen elämälleen tarkoituksen luostarin hiljaisuudessa ja köyhyydessa. Kun hän vuonna 1112 astui sisään Cîteaux’n sisterssiläisluostariin Ranskassa, hän ei ollut yksin. Hän oli taivuttanut mukaansa veljensä ja serkkunsa ja kolmisenkymmentä muuta nuorta aatelismiestä.

Kolme vuotta myöhemmin mies lähetettiin kumppaneineen perustamaan uutta luostaria Clairvaux´hon. Siellä hän toimi apottina eli luostarin johtajana. Siitä pitäen hänet on tunnettu Bernard Clairvaux’laisena. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin, hänen elämänsä loppupuolella, luostarissa oli 800 munkkia.

Bernard oli munkkien rekrytoinnissa toiminnan mies. Tarinan mukaan hänen lähestyessään äidit piilottivat poikiaan ja vaimot takertuivat miehiinsä.

Bernard osallistui myös kirkkopolitiikkaan. Hän sekaantui paaviutta koskeviin kiistoihin ja toimi välittäjänä erimielisyyksissä.

Myöhemmin hän katui sitä, että tuli ryhty-

neeksi toisen ristiretken puhemieheksi paavin pyynnöstä. Retki päättyi onnettomasti 1140-luvun lopulla.

Bernardissa oli myös vahva toinen puoli.

Kaiken organisoinnin, neuvottelujen, kirjoittamisen ja matkojen lomassa hän antoi aikaa hiljentymiselle. Hän luki ja meditoi Raamatun ja mystikkojen tekstejä päivittäin.

Hänen kirjoituksensa ovat täynnä lainauksia Raamatusta. Hän siteeraa sen tekstejä vapaasti ulkomuistista. Hän pohtii omaa elämäänsä ja kokemuksiaan niiden valossa. Hän kannustaa myös muita tekemään samoin. Hänen kokemuksensa oli, että Raamatun teksteihin voi aina palata ja niiden ääreltä lähteä.

Bernardin mukaan Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet Hengen inspiraatiosta. Hänen suosikkinsa oli Laulujen laulun kirja.

Bernardin mielestä tämä Vanhan testamentin rakkauslaulu, jossa rakastavaiset etsivät intohimoisesti toisiaan, kuvaa parhaiten sitä, mitä tapahtuu Jumalan ja ihmisen välillä, kun he koettavat löytää toisensa. Bernard

Aamun mietiskely • Varaa 20 minuuttia aikaa ja valitse lyhyt raamatunteksti, vaikkapa Psalmin 139 jakeet 1–18.

• Lue teksti kaikessa rauhassa muutaman kerran.

• Ole sitten hetki hiljaa, hengittele ja kuuntele, mitä sisälläsi tapahtuu. Mikä sana tai lause kosketti? Ole vain hiljaa ja mietiskele sitä.

• Ota siitä sanasta tai lauseesta itsellesi mietiskelysana tai rukous, jonka parissa voit pitää pieniä hengähdystaukoja pitkin päivää.

kuvailee sitä sydämen tosi musiikiksi ja toteaa, että sellainen rakkauden laulu voi syntyä vain Pyhän Hengen kosketuksesta.

Koko Raamattu on Jumalan ja ihmisen välistä rakkauskertomusta. Rakastava Jumala etsii meitä ja saa meidät etsimään itseään.

Hän vetää meitä luokseen niin Raamatun riveillä kuin elämän kokemuksissamme.

Kun luet Raamattua, luet samalla elämäsi kirjaa. Kun luet Raamattua meditoiden, voit löytää sen teksteistä oman elämäsi tuntoja.

Silloin käy niin, että et vain lue Raamattua, vaan se alkaa lukea sinua.

Se kutsuu sinua kääntymään Jumalan puoleen kaiken sen keskellä, mitä elämässäsi juuri nyt on meneillään. Ja kun teet niin, se alkaa puhua sinulle siitä, mitä saat uskoa ja toivoa, mistä kääntyä pois ja mitä rakastaa.

Niin kuin Laulujen laulun neito kaipasi rakastettuaan ja lähti etsimään häntä, me etsimme Raamatun lehdiltä Jumalaa ja hänen rakkauttaan.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.9.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Kuunloiste-kuoro (6–14-vuotiaille)

keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

(10–14-vuotiaille) keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoululla.

Perhekahvila kokoontuu torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Kastettu Eino Markus Haverinen, Pinja Olivia Helenius, Frans Anders Kaustinen, Mikael Olavi Kivinen, Miro Matias Rahikainen, Aaron Johannes Vakkila.

Hautaan siunattu Irma Tellervo Parkkonen 67 v, Arto Reino Päiviö Suikka 66 v.

Hommissa

Sinkkujen pappi Mirka Härkönen ”Vastaan yli 40-vuotiaiden sinkkutoiminnasta Tikkurilan seurakunnassa. Teen toki myös yleistä seurakuntatyötä, jumalanpalveluksia, kasteita, vihkimisiä ja siunauksia. Tapaan ihmisiä vauvoista vaareihin.

Sinkkuillat yli 40-vuotiaille käynnistyivät kevättalvella. Toiminta syntyi seurakuntalaisen aloitteesta. Illat ovat avoimia kaikille, jotka haluavat olla yhdessä toisten kanssa tai jotka kaipaavat ystäviä tai parisuhdetta.

Sinkkuillat ovat sellaisia kuin sinkut haluavat. Syyskuussa on tutustumisilta ja lokakuussa pelataan seura- ja lautapelejä.

Marraskuussa saadaan vierailijaksi ihmissuhdetaitokouluttaja ja joulukuussa vietetään pikkujouluja.

Keväällä sinkkuillat olivat menestys alusta alkaen. Ennätyskerralla paikalla oli 111 sinkkua. Sen jälkeen kokoontumistilana oli auditorio. Muulloin iltoja on vietetty Olotilassa. Se on todettu sopivaksi ja viihtyisäksi paikaksi kokoontua. Jotta Olotila ei kävisi liian pieneksi, sinkkuilta on syksyllä jaettu kahteen ikäryhmään. Ensin kokoontuvat yli 60-vuotiaat ja myöhemmin samana päivänä 40–65-vuotiaat.

Sinkkuilloissa oma roolini on toimia taustahenkilönä, varata tiloja ja tarjoilua. Tarjoilu on kevyt, tyyliin kahvia, teetä ja keksiä.

Sinkkuiltoihin saa rohkeasti osallistua omana itsenään. Sinkut löytyvät myös Facebookista nimellä Seurakunnan sinkut.”

Ulla-Maija Vilmi

Sinkkuilta pe 23.9. yli 60-vuotiaille klo 17–18.30 ja 40–65-vuotiaille klo 19–20.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 21.9. klo

14−16. Terveydestä, sairauksista ja lääkkeistä netissä.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 21.9. klo 16−18. Lap-

siystävällistä kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Vapaalan seurakuntatalo

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Huili-ilta: Jälkikristillisen maailman kauhut to 15.9. klo 18.30. Miten käy ihmisoikeuksille ja yhteiskunnan heikoimmille kulttuurin maallistuessa? Puhujavieraana kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka. Iltapala 3 e. Illan päätteeksi ehtoollishartaus.

Pyöräretki Vantaan vanhalla kirkkotiellä la 17.9. klo 11. Pyöräilemme ryhmissä Linnaisten kartanolta, Ainontie 33, kohti Helsingin pitäjän kirkonkylää. Matkan varrella pysähdykset Vantaankoskella ja Tolkinkylän peltoaukealla, joissa kerrotaan reitin historiasta ja luonnosta. Perillä Reilun kaupan kahvit. Mahdollisuus tutustua Pyhän Laurin kappeliin ja osallistua hartauteen.

Ilpolankuja 2 Pyhäkoulu sunnuntaisin 18.9. alkaen klo 11.

KimaraKahvila su 25.9. klo 17. Alussa iltapäiväkahvi, jonka jälkeen jatkamme yhteisellä keskustelulla Isä meidän -rukouksen kahdesta ensimmäisestä lauseesta.

Kenian lähetyspiiri to 29.9. klo 11.

Vieraana SLEY:n aluejohtaja Jukka Niemelä.

Jarmo Määttä / Vastavalo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–14.

Kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton

Muualla

Messu su 18.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Jyrki Knuutila, Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kirkkokahvien jälkeen Siionin virsi -lauluseurat, puhujina Harri Raitis, Knuutila ja Nevala.

Pyhäkoulu sunnuntaisin 18.9. alkaen klo 10 päiväkerhotilassa. Lasten oma kirkkohetki, jossa kuullaan raamatunkertomuksia, lauletaan, askarrellaan ja puuhataan yhdessä.

Kuvia ja tarinoita ma 19.9. klo 18.

Anneli Villanen kertoo kesän karavaanarimatkasta Uralille ja Kazakstaniin.

Laulupiiri tiistaisin 20.9.–25.10. klo 18.30–19.30. Laulamme yhdessä kansanlauluja, herätysliikkeiden lauluja ja vanhoja tuttuja hengellisiä lauluja.

Ennakko-osaamista ei vaadita. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Ensimmäisellä kerralla vuorossa uudet messulaulut ja toivevirret.

Yhteisen pöydän lounas ke 21.9. ja 28.9. klo 11−12.30. Hävikkiruokalounas on maksuton ja kaikille avoin.

Kaiken kansan Kreikka-karkelot to 22.9. klo 18 nuortentilassa. Pastori Jaakko Kara vetää helpoimpia kreikkalaisia tansseja. Pyörähdä parketilla tovi tai viihdy illan ajan. Aikaisempaa osaamista ei tarvita. Ota mukaasi tanssimiseen sopivat kengät, sisäliikuntaan sopiva vaatetus ja juomapullo.

Messu su 25.9. klo 10. Vapaalan kirkkopyhä. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit, joilla kuullaan Vapaalan alueen ajankohtaisista asioista.

Perheraamis ma 26.9. klo 10−11.30 päiväkerhotilassa. Raamatun aarteita kahvi- ja teekupin äärellä.

Oopperakerhon kerhoilta ke 28.9. klo 17.30. Asiantuntijavieraana La Fenice oopperan säveltäjä Kimmo Hakola.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Puurolounas torstaisin klo 10–13.

Hinta 2,50 e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee, tuoremehu).

Paluumuuttajien piiri to 15.9. klo 13.

Omaishoitoinfo. Mukana asiantuntijat Pääkaupunkiseudun omaishoitajat- ja läheiset -yhdistyksestä. Kielinä venäjä ja suomi.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan Kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä. Voileivät 20 snt / kpl.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 18.9. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 19.9. ehtoollishetki klo 11, sekä 26.9. klo 11 hartaus, joiden jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 19.9. klo 18–19.30.

Tuula Sysimies vierailee.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Rauhanyhdistyksen seurat ti 20.9. klo 19.

Lepaani tiistaisin klo 18–21. Nuortenilta, jossa pelaamme pelejä, laulamme, skabailemme leikkimielisesti ja hiljennymme iltahartauteen.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous ke 21.9. klo 13.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme lapasia ja sukkia kaikenikäisille. Langat saat ryhmästä.

Messu su 25.9. klo 12. Seppo Hartikainen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 25.9. klo 17.

Seija Uimonen, Harri Nurminen.

Musiikkia, keskustelua, opetusta elämästä ja Raamatusta, yhdessäoloa kahvin ja teen merkeissä.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 27.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 27.9. klo 13–14.30.

Eeva ja Pauli Wikströmin terveiset Keniasta.

Virsivartti ke 28.9. klo 12.30.

Ilta parisuhteelle ke 28.9. klo 18– 19.30. Parisuhteen hoitaminen pikkulapsiperheessä. Luennoitsijana psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja Terhi Väisänen. Lastenhoito järjestetty leikki-ikäisille.

Kerhoja koululaisille: Tiistaisin klo 16–17.30 puuha-kokkis (6–12-v.) päiväkerhotilassa ja klo 17.30–19 lennokkikerho (8–12-v.) iltapäiväkerhotilassa. Keskiviikkoisin klo 17–18.30 puuha-kokkis (7–12-v.) päiväkerhotilassa. Ei ilmoittautumista.

puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille.

Pyhäkoulu su 18.9. klo 10–11.

Messu su 18.9. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 20.9. klo 13–14.30.

Eeva ja Pauli Wikströmin terveiset Keniasta.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 22.9. klo 18–20. Tuula Sysimies.

Eviva Espanja! – Vivace- kuorojen kilpailuohjelmistokonsertti la 24.9. klo 16. Kuoroja johtaa Mia Makaroff.

Vapaa pääsy. Väliajalla buffetti.

Messu su 25.9. klo 10. Seppo Hartikainen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Länsimäen kirkolle tarvitaan vapaaehtoisia valmistamaan ruokaa to klo 11–16 ja pe klo 9–13. Suunnittelu tehdään yhdessä ja ruoan valmistus työpareina. Voit osallistua kerran kuukaudessa tai useammin. Jos kiinnostuit, soita Mirja Jalo p. 050 560 5693.

Kerhoja koululaisille: Maanantaisin klo 18–19.30 puuha-kokkis (4.–6.-luokkalaisille) olohuoneessa.

Torstaimesta klo 14 (7–12-vuotiaille). Tarjolla välipalaa. Ei ilmoittautumista.

Muualla Pyhäkoulu sunnuntaisin 18.9. al-

kaen klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

Fudisvuoro ma klo 15−16 ja pe 18−19 Myyrmäen urheilutalon tekonurmella, Myyrmäenraitti 4.

Kastettu

Patrick Aaron Christian Brandt, Minttu Maria Koistinen, Alex Gabriel Luis Singo, Heppu Eemeli Harrinpoika Laaksonen, Jaakko Henrik Juhani Ruisniemi, Malla Iina Aliisa Ruisniemi, Oskar Elias Puustinen.

Avioliittoon kuulutettu

Sari Tuulikki Ketonen ja Janne Elias Sakari Lehto, Maria Erika Saari ja Toni Pekka Lähdemäki, Mellu Lindgren ja Veli-Matti Suuronen.

Hautaan siunattu

Helvi Aitto-oja 90 v, Eeva Kaarina Tikkanen 77 v.

Ensimmäistä kertaa äidiksi Tikkurilassa alkaa Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä ke 12.10. klo 13–15 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Ryhmässä saa jakaa äitiyden herättämiä erilaisia, ristiriitaisiakin tunteita. Ryhmä on tarkoitettu äideille, joiden lapsi on noin puolivuotias. Kokoontumisia on yhteensä kahdeksan 30.11. asti.

Ohjaajana toimii pastori Tuula Lapveteläinen. Ilmoittautumiset 30.9. saakka tuula.lapvetelainen@evl.fi.

14

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.9.

KORSON SEURAKUNTA

Hautauspalveluja

Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu to 29.9.

Korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys klo 10–12 p. 050 573 6376. Diakoniatoimisto suljettu 22.9. ja 29.9.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander @ kivilevander.fi 09 - 3876 284 Pihlajanmäentie 32 A, 00710 Helsinki Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä: Ilmoitusmyynti p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit keskiviikkoisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Ma 19.9. alkaen ma–to.

Vanhemman väen piiri to 15.9. ja 22.9. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 15.9. ja 29.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea – kuoroharjoitukset to 15.9., 22.9. ja 29.9. klo 18 seurakuntasalissa. Ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa, olet tervetullut sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Lisätiedot airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493.

Perhekerho pe 16.9. ja 23.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 18.9. klo 10. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 18.9. ja 25.9. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perhekerho ma 19.9. ja 26.9. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 19.9. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 19.9. ja 26.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 19.9. ja 26.9. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Raamatun punainen lanka ti 20.9. ja 27.9. klo 19 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 21.9. ja 28.9. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 21.9. ja 28.9. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari.

Sanan ja rukouksen ilta ke 21.9. klo 18 kirkossa. Risto Auvinen ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 21.9. ja 28.9. klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Miesten saunailta to 22.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Tasauspäivän messu su 25.9. klo 10.

Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Lauri Kiviranta. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 25.9. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 28.9. klo 18. Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi.

Farah-kuoro ke 28.9. klo 19 kirkkosali 2:ssa. Kaikenikäisille tarkoitettu kansainvälinen musiikkiryhmä. Lisätietoja Airi Saloniemi p. 050 310 7493 tai Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469.

Ilmoittautumiset vauvamuskareihin 21.9. klo 9 alkaen Erja Lindholmille p. 044 422 0499. Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille keskiviikkoisin 5.10.–16.11. Ryhmien kokoontumiset: 0–6 kk klo 9–9.30 ja 6 kk–1v. klo 10– 10.30. Muskarissa käydään läpi vauvan hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu 29.9.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 15.9., 22.9. ja 29.9. klo 9–11.30.

Nikinmäen perhepäivä su 18.9. klo 15–18. Ohjelmassa perhemuskari, askartelua ja tuolijumppaa. Ulkona on mahdollisuus testata taitoja keppi-

hevosradalla. Tarjolla makkaraa ja mehua.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 20.9. ja 27.9. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 21.9. klo 13.

Kastettu Tessa Nita-Marie Uotila, Ella Maria Sophia Saksanen, Elmeri Juhani Anttonen, Nico Rony Mikael Nurmi, Akseli Matti Hermanni Aalto, Leo Kristoffer Emberg.

Hautaan siunattu Aila Orvokki Hämäläinen 76 v, Pirjo Riitta Anneli Virtanen 66 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Tarkoitettu kaikenikäisille lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa. Lapset voivat leikkiä ja aikuiset lukea lehtiä ja jutella. Myös toimintatuokioita ja yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille sekä hartaus. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Maanantaisin luovuuden paja ja torstaisin perheiden muskari.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 15.9. ja 22.9. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja.

Messu su 18.9. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Tenavanikkarit (4–8-vuotiaille) maanantaisin 19.9.–10.10. klo 14–15.

Kurssilla tehdään omia puutöitä ja jokin yhteinen työ. Ilmoittautumiset petri.piirainen@evl.fi tai p. 050 573 6328.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan.

Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 19.9. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Isoskoulutus Isko 1 ti 20.9. klo 17.30.

Silmukkasiskot -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Teemme sukkia, torkkupeittoja, tyynyliinoja, kortteja ja huovutustöitä.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Vietämme rennosti aikaa pingistä, bilistä ja lautapelejä pelaillen. Tarjolla kahvia ja teetä. Ilta päättyy hartauteen.

Takakonttikirppis la 24.9. klo 12–15 parkkipaikalla, sateen sattuessa seurakuntasalissa. Myyjät voivat tulla jo klo 11. Myyntipaikka 5 e, maksetaan käteisellä paikan päällä. Ilmoittautumiset ma 19.9. mennessä rosa.winqvist@evl.fi.

Rauhanyhdistyksen iltakirkko la 24.9. klo 18. Jukka Kolmonen.

Messu su 25.9. klo 10, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Arto Nuutinen, Jukka Kolmonen, Noora Hultin.

Isoskoulutus Isko 2 ti 27.9. klo 18.

Sanan ja rukouksen ilta ti 27.9. klo 19. Päivi Peittola.

Iltamessu ke 28.9. klo 20. Ben Ahlroos, Noora Hultin.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.9. klo 12. Keittolounas klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana Jouko Jääskeläinen, aiheena Kutsuttu kristityksi. Hän on luottamustehtävissä mm. kirkolliskokousedustajana sekä Vantaan kaupunginvaltuutettuna.

Kansainvälinen kirkko -sarjan ensimmäinen luento to 29.9. klo 18. TT Jukka Yrjölä luennoi väitöskirjansa aiheesta Uskon silta Suomenlahden yli 1918–1939, Viron ja Suomen kirkkojen yhteydet maailmansotien välisenä aikana. Keskustelua ja kahvitarjoilu. Sururyhmä omaisensa menettäneille to 29.9. alkaen. Lisätietoja 16.9. mennessä sannamari.rusi@evl.fi, p. 050 329 0361 tai vappu. olsbo@evl.fi, p. 050 414 5610.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16. Tilkkutöihin syvennytään 15.9.–13.10. Voit ottaa mukaan omia kankaita.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitetaan yhteisellä hartaudella.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi alkaa ma 19.9. klo 17.30. Ilmoittautumiset irma.liljestrom@evl.fi tai p.

050 553 8459.

Työikäisten raamattupiiri ma 19.9. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, ei lastenhoitoa.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Tarkoitettu kaikenikäisille lapsille yhdessä vanhempien tai lähiaikuisen kanssa. Yhteinen hartaus, laulamme ja askartelemme. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 20.9. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville. Päivän aiheena Hädässä ystävä tunnetaan.

Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 20.9.

Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Hinta 1 e / lautanen.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12.

Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu. Lisätietoja Sannamari Rusi p. 050 329 0361.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Alfa-kurssi keskiviikkoisin 21.9.– 7.12. klo 18–21. Kurssikertojen lisäksi Alfa-viikonloppu 5.–6.11. Tutustumme kristinuskoon ja kertaamme uskon perusasioita. Lisätietoja paivi. peittola@evl.fi. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 22.9. klo 13.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 22.9. klo 18. Ohjaajana Ida Narsistien uhrien tuki -yhdistyksestä.

Seniorikahvila ma 26.9. klo 13.

Kansainvälinen keittiö ti 27.9. klo 17. Kokkaamme ja syömmme irakilaista ruokaa. Hinta 3–5 e.

Puutarhapiiri ti 27.9. klo 17.30. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla. Liikuntavarusteet, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja oma maila mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Seurakuntaretki Hämeen Linnaan la 1.10. klo 11–18 yhdessä vormsilaisten kanssa. Retken hinta 35 e / henkilö, sisältäen matkan, sisäänpääsymaksut ja lounaan. Sisäänpääsylippuun sisältyy Linnan opastus,

15

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.9.

Kimppapyöräily on kivaa Pyöräillessä voi tutustua maisemien lisäksi uusiin ihmisiin.

Helsingin Polkupyöräilijät -yhdistykseen (HePo) kuuluu 1942 jäsentä, joista 158 on vantaalaisia.

Vantaalla kun ei ole omaa polkupyöräyhdistystä.

HePon tavoitteena on saada ihmisiä pyöräilemään. Yhdistys myös tukee, avustaa ja kouluttaa jo pyöräileviä. Liikennepoliittinen rooli on perintöä yhdistyksen historiasta.

– Helsingissä puhaltavat nykyisin uudet tuulet pyöräilyssä. Muutama vuosi sitten hyväksyttiin uusi pyöräilyn edistämissuunnitelma ja kaupunki on palkannut insinöörejä, jotka suunnittelevat nimenomaan pyöräliikennettä, kertoo pyöräilyohjaaja Satu Leppänen.

Tämä näkyy katukuvassa muun muassa siinä, että Helsinginkadulle on rakennettu pyöräilijöille omat kaistat. Ennen Helsingissä suunniteltiin kevyen liikenteen väyliä, joissa pyöräilijät ja jalankulkijat pantiin liikkumaan samaan tilaan.

– Helsingissä ei enää suunnitella ”kevyttä liikennettä”, vaan pyöräliikennettä ja jalankulkuliikennettä erikseen, koska niillä on erilainen nopeus ja liikkumistapa, Leppänen kertoo.

– Vantaalla ja Espoossa aletaan vähitellen herätä siihen, että pyöräilyn edistämistä aletaan ajaa eteenpäin paljon kunnianhimoisemmin. Helsinki on tässä asiassa tienraivaaja ja suunnannäyttäjä.

HePo järjestää retkitoimintaa, josta Satu Leppänen on vastuussa. Pyöräilyretkiä tehdään keväästä syksyyn. Retkien päätarkoituksena ei ole se, et-

Heavy Metal -näyttely ja Museo Militaria. Ilmoittautumiset 21.9. mennessä siru.rantanen@evl.fi tai diakoniatyön päivystysnumeroon ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706. Ilmoita ruoka-aineallergiat ja mikäli sinulla on museokortti.

Kastettu

Pinja Adeliina Haapala, Kaarlo Mikael Känkänen, Leo Kasmir Pöyhönen.

Hautaan siunattu

Paul Kontkanen 96 v, Laura Maria Susanna Joki 91 v, Anja-Vera Hakala 89 v, Anja Hammarberg 86 v, Eva Sylvia Blomqvist 84 v, Kalevi Antero Heinonen 82 v, Esa Rein 76 v, Heikki Olavi Laakso 69 v.

tä ajetaan kovaa, vaan niillä pidetään myös taukoja, istutaan kahville ja tutustutaan muihin pyöräilijöihin.

– Päiväretkillä pyöräillään rauhallista tahtia, nautitaan luonnosta tai ympäristöstä ja yleensä vieraillaan jossain kohteessa. Kohteena voi olla vaikka kahvila, museo, luonnonnähtävyys tai uimaranta.

HePon toimintaan kuuluu myös kuntolenkkeily, johon yleensä osallistutaan maantiepyörillä. Niillä ajetaan vauhdikkaammin.

Satu Leppänen ja muutama muu HePosta toimivat vetäjinä Vantaalla Vanhan kirkkotien pyöräretkellä. Samaa porukkaa oli mukana ohjaamassa, kun HSL järjesti viime kesänä kehäratatapahtuman, jossa pyöräiltiin kehärata ympäri.

– Ryhmäpyöräilyssä yksi ohjaaja ajaa kärjessä ja toinen ohjaaja on viimeisenä. Jonon keskelläkin voi olla ohjaaja. Vanhan kirkkotien pyöräreitillä on seitsemän kohdetta, joista joillakin pysähdytään. Seurakunnan järjestämät asiantuntijat kertovat näistä paikoista, Leppänen sanoo.

Kohteet ovat Linnaisten kartano, Hämeenkylän kirkko, Vantaankosken ranta, Tuupakan keto, Kirkkokallio, Tolkinkylän pelto ja Pyhän Laurin kirkko.

Reitti seurailee historiallista Kuninkaantietä ja sen pituus on noin 15 kilometriä.

Nina Riutta

Pyöräretki Vanhalla kirkkotiellä la 17.9. Lähtö klo 11 Linnaisten kartanolta, Ainontie 33. Retken voi myös aloittaa klo 10.30 Maunulan majalta, Metsäläntie 9, Helsinki. Ks. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaan-vanha-kirkkotie.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan.

Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi. Ei diakoniapäivystystä to 29.9.

Pyhän Laurin kirkko

Vieraana Marianna Siitonen

Sini Pennanen

– Vanhan kirkkotien retkelle voi osallistua kaikenlaisilla pyörillä, sanoo Satu Leppänen.

Eläkeläispappi Jaakko Simojoki Kuinka tuttu paikka Pyhän Laurin kirkko on sinulle?

– Olen taustaltani helsinkiläispoika. Minut vihittiin papiksi tammikuun 23. päivänä 1974 ja määrättiin papiksi Vantaankosken seurakuntaan. Toimitin pappisurani ensimmäisen toimituksen, hautaan siunaamisen, saman viikon lauantaina 26. päivänä Pyhän Laurin kirkolla. En kuitenkaan sisällä kirkossa, sillä kirkko oli remontissa.

Mitä muuta muistat ensimmäisestä toimituksestasi?

– Päivä oli kylmä. Erikoista oli, että arkku oli jo valmiiksi haudan pohjalla. Vainaja oli 82-vuotias. Oli niin liukasta, että oli vaikea pysytellä haudan reunalla.

– Olen aina kirjoittanut keskeiset tiedot toimituksista kalenteriin. Minulla on tallella kaikki kalenterini vuodesta 1974 alkaen.

Millaisia muita muistoja sinulla on Pyhän Laurin kirkosta?

– Olin töissä Vantaankosken seurakunnassa 37 vuotta. Kävin sinä aikana läpi pappisuran ylimääräisestä apulaisesta kappalaiseksi ja kirkkoherraksi. Pyhän Laurin kirkossa on ollut siunausten lisäksi ollut avioliittoon vihkimisiä. Olen päässyt nauttimaan kirkossa konserteista.

– Olen saarnannut Pyhän Laurin kirkossa monissa itsenäisyyspäivän ja kaatuneiden muistopäivän jumalanpalveluksissa.

Millaisena suhteesi kirkkoon jatkuu?

– Olen eläkkeellä, mutta puhun ja saarnaan ja teen toimituksia. Vuosikymmenten mittaan minusta on tullut joillekin perhepappi.

Jaakko Simojoki saarnaa messussa su 18.9. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Kirkko on remontin vuoksi suljettu 19.9.–19.11.

Tuona aikana jumalanpalveluksia pidetään siunauskappelissa.

Ulla-Maija Vilmi

Pyhän Laurin kirkko on suljettu re-

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224

montin vuoksi 19.9.–19.11.

Hääyö pe 16.9. Vihkiminen alkaa

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Laulu – 10-vuotiskonserttikiertueen avajaiskonsertti ti 20.9. klo 19. Eva Alkula, kantele ja Tomoya Nakai, koto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 25.9. klo 12. Heikki Leppä, Maria Koukkari.

klo 20. Tule todistamaan hääparien onnea ja kuulemaan häämusiikkia. www.haayo.fi.

Pyöräretki Vantaan vanhalla kirk-

kotiellä la 17.9. klo 11. Pyöräilemme ryhmissä Linnaisten kartanolta, Ainontie 33, kohti Helsingin pitäjän kirkonkylää. Matkan varrella pysähdykset Vantaankoskella ja Tolkinkylän peltoaukealla, joissa kerrotaan reitin historiasta ja luonnosta. Perillä Reilun kaupan kahvit. Mahdollisuus tutustua Pyhän Laurin kappeliin ja osallistua hartauteen.

Messu su 18.9. klo 12. Päivi Helén,

Jaakko Simojoki, Heikki Leppä.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 15.9. ja 22.9. ja 29.9. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 16.9. ja 23.9. klo 9.30–11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 16.9. ja 23.9.

klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 17.9. ja 24.9. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Perhekerho ma 19.9. ja 26.9. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 19.9 ja ma 26.9 klo 18 Betanian 4. krs:n neuvotteluhuoneessa.

Sansan medialähetyspiiri ma 19.9. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.9. ja 27.9. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Rukouspiiri ti 20.9. ja 27.9. klo 18.30

16

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.9.

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Hoivapalvelut Janoski Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Palveluja tarjotaan

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista • huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti!

Pyydä ilmainen arviointi!

Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

040 565 6754/Kalev Kink Kaikki remonttityöt, tasoite- ja maalaustyöt ammattitaidolla.

P. 050 321 7735.

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 21.9. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Kirkon Ruokailu – Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 21.9. ja 28.9. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vapaaehtoinen maksu. Vuoronumeroita jaetaan ala-aulassa klo 11.30 alkaen.

Hanna-piiri to 22.9. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä (Asematie 12), kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 25.9. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.9. klo 13 nuorisotilassa, käynti A-rapun kautta hissillä. Aiheena hyveet. Psykologi, teologian opiskelija Hannamaria Yliraudanjoki alustaa filosofi Platonin ajatusten pohjalta.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä alkaen ke 12.10. klo 13–15 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Ryhmä on ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on noin puolivuotias. Ohjaajana pastori Tuula Lapveteläinen.

Ilmoittautuminen 12.–30.9. tuula. lapvetelainen@evl.fi. Lisätietoja: Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Seppo Vesalan guassimaalausten näyttely 30.9. saakka.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön ma klo 12–13. Neuvontaa ei järjestetä ma 26.9.

Pop up -kankaanpainantaa 29.9. asti klo 10–14. Tule kokeilemaan kankaanpainantaa luonnonmateriaaleilla omakustannushintaan. Paikan päällä tarvittavat materiaalit, opastus sekä tiskirättejä ja kangaskasseja kankaanpainantaan.

Laulupiiri pe 16.9. ja 23.9. klo 15.30.

Messu su 18.9. klo 10. Kristiina Kartano, Satu Huttunen. Kirkkokahvit.

Mukana lähetystyön ja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagai.

Messu ja medialähetyspyhä su 18.9. klo 10. Kristiina Kartano, Satu Huttunen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja medialähetysjuhla. Timo Reuhkala Medialähetys Sanansaattajista kertoo satelliittitelevisio SAT-7:n työstä. Mukana lähetystyön ja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagai sekä musiikissa Jussi Matikainen.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus maanantai-iltaisin 19.9.–10.10. klo 17.30–20. Koulutuksessa saat tietoa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista, vapaaehtoistoiminnan periaatteista, toisen ihmisen kohtaamisesta sekä seurakunnan eri vapaaehtoistehtävistä. Ilmoittautumiset 15.9. mennessä paivi.makinen@evl. fi tai p. 050 548 6078.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 20.9. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.9. klo 18.

Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Viikunapuuilta ke 21.9. klo 18.30. Iltateetä ja raamatun eväitä. Mukana Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 23.9.

60-v. ja vanhemmat klo 17–18.30, 40– 65-v. klo 19–20.30.

Messu su 25.9. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Kristiina Kartano. Kirkkokahvit.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 15.9. ja 22.9. ja 29.9. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla iltapalaa 2 e / perhe.

Ilolan perhepäivä pe 16.9. ja 23.9. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 18.9. ja 25.9. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 20.9. ja 27.9.

klo 17.30–19.

Kasvuryhmä ke 21.9. ja 28.9. klo

18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä.

Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Lisätietoja pastori Maria Koukkari p. 050 360 9002.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.9. ja 22.9. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 15.9. klo 18.

Pyhäkoulu su 18.9 ja 25.9. klo 11.

Kansanlähetyspiiri to 29.9. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 2.9. ja / and 9.9. klo / at 10–12 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make breakfast. Lisätietoja / More information diakoni / deacon Toomas Takala p. / tel. 050 347 4995, toomas. takala@evl.fi.

Perhekerho ti 20.9. ja 27.9. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 19.9. klo 13.30.

Perhekerho ti 20.9. ja 27.9. klo 9.30– 11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 15.9. ja 22.9. ja 29.9. klo 17.30.

Perhekerho ma 19.9. ja 26.9. klo 9.30–11.30.

Iltaperhekerho ti 20.9. ja 27.9. klo 16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.9. ja 22.9. ja 29.9. klo 9.30–11.

Muualla Cessna 206-lentokone nähtävillä 30.9. asti Kauppakeskus Jumbossa, Vantaanportinkatu 3, Stockmannin päädyn aulassa. MAF Suomen eli Suomen Lähetyslentäjien perustamisesta tulee pian kuluneeksi 40 vuotta. Koneeseen voi käydä tutustumassa kauppakeskuksen aukioloaikoina. Opastettujen esittelyjen ajat www.maf.fi.

Runopiiri ti 20.9. klo 18 Tikkurilan kirjaston kokoushuone Voimalassa, Lummetie 4. Runoista, niiden kuuntelemisesta, lukemisesta, lausumisesta tai kirjoittamisesta kiinnostuneille. Vetäjinä pastorit Kristiina Kartano ja Ritva Niemi-Ronkainen.

Lisätietoja kristiina.kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 26.9. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Papin työviikosta kertomassa pastori Maria Koukkari.

Lapsiperheiden jouluretki su 11.12. klo 9.30–16. Vierailemme Porvoon Taidetehtaan joulumyyjäisissä ja käymme katsomassa Teatteri Soittorasiassa näytelmän Kuusijuhla. 10 e / aikuinen, 5 e / lapsi tai 40 e / perhe. Hinta sisältää bussikuljetuksen ja teatteriesityksen. Retkimaksuista on mahdollisuus hakea maksuhuojennusta kotiseurakunnan diakoniatoimistosta. Lisätietoja maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Ilmoittautumiset 30.10. mennessä: http://www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat/2016-12-11/lapsiperheiden-jouluretki.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Li-

sätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Otetaan vastaan myyjäistavaraa ja arpajaispalkintoja lähetystyön hyväksi. Lisätietoja: Mari Chaulagai p.

050 4147234.

Kastettu Sofia Aleksandra Päivärinne, Aatu Matias Jäntti, Kaspar Gabriel Ilvonen, Mila Linnéa Pihla Silvo, Oliver Taito Tapani Puotsaari, Oliver Kosti Juhani Liukko, Bea Sofie Helena Jantunen, Jaakko Mikael Vitikainen, Elli Olivia Aimone, Säde Bertta Hellevi Pyöttiälä, Petteri Aarto Ilmari Näppi, Tomas Veikko Verner Salosyrjä, Hugo Mikael Lappalainen, Sade Mariia Rantanen, Lucas Mikael Johannes Myyrä, Milja Elisabet Auroora Haikarainen, Toivo Harald Otso Rautiainen, Bruno Anselmi Selroos, Arttu Matias Virta, Milo Aaron Varpainen, Lilja Alexandra Isaksen, Veeti Akseli Toninpoika Kukkonen, Unto Nataniel Paloranta.

Avioliittoon kuulutettu Kauko Herman Pätsi ja Leena Marita Mero, Panu Pentti Sakari Kauranen ja Taru Tuulia Priha, Iiro Henrik Tuomioksa ja Noora Marianne Susanna Lehojärvi, Tom Albert André Vandenbroucke ja Jaana Milla Julia Purosalo, Antti Augusti Nieminen ja Pauliina Hilda Maria Salovuori, Sami Kaleva Aho ja Linnea Pauliina Holopainen, Jakke Munne ja Tiina Hannele Räisänen, Erno Oskari Koskinen ja Mervi Hannele Heikkinen, Arto Petteri Pastinen ja Sari Inkeri Vähäkainu.

Hautaan siunattu Aune Kaarina Salomaa 85 v, Raili Anja Anneli Ruusunen 73 v, Jukka Olavi Moisio 58 v, Arja Helena Nevander 70 v, Reijo Antti Huovilainen 65 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs., p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 St. Martinin kappeli.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri torstaisin klo 18.30–20.30.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 16.9. klo 16–19.

Messu su 18.9. klo 10. Maari Santala, Mark Saba, Sinikka Honkanen. Messun jälkeen n. klo 11.30 soppalounas Naisten Pankin hyväksi. Hinta 10 e, lapset 5 e.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4.

Toivon tuulet su 18.9. klo 17. Puhujana Loimaan kristillisen opiston rehtori Tuomas Lankinen.

Skandinavian päiväkirja -pianokonsertti su 18.9. klo 18.15. Pianokonserttiohjelman ensi-ilta: uusklassisimia, jazzia, minimalismia. Denis Kirillov, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

17

Seurakunnissa tapahtuu 15.–29.9.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.9.

klo 17.30–19.

Alfa-kurssi kristinuskon perus-

asioista maanantaisin 14.11. saakka klo 18.30–20.30 Myyrmäen kirkolla ja lauantaipäivä 22.10. Kivistön kirkolla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset erkki.halme@elisanet.fi tai p.

050 573 8532.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11.

Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 20.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattu-lähetysilta ke 21.9. klo 18–19 pieni srk-sali. Illassa käydään läpi Raamatun tekstiä. Yhteinen esirukous ja lähetysinfo. Musiikkia ja yhteislaulua.

Miesten keskustelupiiri ke 21.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Laulupaja ke 21.9. klo 18.30–20 iso srk-sali. Urkujen esittelyä ja urkumusiikkia kirkkosalissa. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Messu su 25.9. klo 10. Pirkko Järvinen, Oili Karinen, Ritva Holma.

Lähetyspiiri ma 26.9. klo 13–14.30.

Naisten raamattupiiri ti 27.9. klo 18.30–20.

Raamattupiiri ke 28.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Mission impossible? -lähetysilta ke 28.9. klo 17.30–19.30. Seurakuntamme nuoret kertovat, miksi toimivat seurakunnassa ja mitä mieltä ovat lähetystyöstä. Eksoottista tarjoilua.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla maanantaisin klo 19– 12, p. 050 310 7196.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Perhemuskari torstaisin klo 14–16.

Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Perhemessu su 18.9. klo 12. Minttu Haapalainen, Eveliina Pulkkinen.

Kastepuu otetaan käyttöön. Kastepuuhun ripustetaan jatkossa jokaisen kastetun nimi messun yhteydessä.

Perhekahvila ma ja ti klo 9–12.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisil-

le tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 20.9. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 20.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.15–18.15.

Ilmoittautuminen paikan päällä.

Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied.

Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 21.9. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Tyhjän sylin messu pe 23.9. klo 81.

Kuolleiden lasten muistopäivä. Pirkko Järvinen, Maari Santala, mukana lastensa menettäneiden sururyhmä.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Holy Mass in English Sun 18 Sep 4.30 PM. Coffee and tea after the service. Englanninkielinen messu.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 21.9. klo 19–21.

Syvemmälle hartauteen -valmennus ke 5.10., 12.10., 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 16–18 sekä messu Myyrmäen kirkossa su 30.10. Syvennytään hartauden rakenteeseen ja tutustutaan erilaisiin tapoihin pitää hartauksia.

Valmentajina Auli Kekoni ja Pirkko Järvinen sekä vierailijat. Tarkoitettu kaikille seurakunnan vapaaehtoisille ja toivomme mukaan myös uusia ihmisiä, joita hartauden pitäminen kiinnostaa. Tied. ja ilm. auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 20.9. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423.

Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ilm. paikan päällä. Syyskauden hinta 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ilm. paikan päällä.

Syyskauden hinta 60 e.

Matka Lounais-Kiinan Yunnanin maakuntaan ja pääkaupunki Pekingiin 9.–20.6.2017. Näemme kiinalaisen kristillisyyden monet erilaiset kasvot. Samalla tutustumme maailmankuuluihin nähtävyyksiin. Hinta 2200 e sis. kaiken muun paitsi lounaat ja illalliset sekä pääsyliput näytöksiin ja tiettyihin nähtävyyksiin. Näitä kuluja varten tulisi varata mukaan käteistä n. 400 e. Lisäksi viisumimaksu 60 e. Tied. pastori mark.saba@evl.fi, p. 050 347 2962 tai professori miikka.ruokanen@helsinki.fi, p. 040 572 4411. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkatoimisto Monsuuni Oy. Ilm. 30.11. mennessä ilmoittautumiskaavakkeella osoitteessa: www.monsuuni.fi.

Kastettu Emil Ilmari Nurminen, Riku Francisco Cervantes, Matias Tapani Nikolai Salonen, Jesper Olavi Witikka, Veera Sofia Sulander, Isla Alexandra Ulmanen, Tomas Henrik Huusko, Jeena Amanda Aliisa Sipilä.

Avioliittoon kuulutettu Mika Markus Kalevi Vallasvuo ja Sini Eveliina Enlund, Leo Tuomas Lahti ja Anne Kristiina Haverinen, Paavo

Tamás Antero Szabad ja Meikku Merja Elina Kankaanpää.

Hautaan siunattu Anja Amalia Laakkonen 88 v, Maija-Liisa Björkqvist 83 v, Kirsti Onerva Hentunen 83 v, Irma Sinikka Koskinen 83 v, Pertti Antero Ali-Melkkilä 81 v, Milja Maria Uusitalo 79 v, Reini Helena Grönroos 76 v, Jouko Juhani Siitonen 74 v, Ritva Anneli Nevatie 66 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 18.9. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

Högmässa sö 25.9. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Mässa i Taizéanda sö 18.9. kl. 12. A. Paavola, A. Ekberg.

Mässa i Taizéanda sö 25.9. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets samlas to 29.9. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9:15–12.

Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031 och Anu Paavola tfn 050 544 2671.

Ungdomskväll ons 21.9. kl. 18. Anmälan till hjälpledarutbildningen.

Ungdomskväll ons 28.9. kl. 18.

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13 Familjecafé torsdagar kl. 9.30–12. Övriga utrymmen Vanda Lantbruksmuseums skördeoch museidag lö 17.9. kl. 10–14 Nybackagr. 2. Basarbord med handarbeten och matvaror till förmån för missionsarbete.

Dickursby pensionärskrets ons 21.9. kl. 14 Vallmovägen 28.

ViAnda-kören övar onsdagar kl. 14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Sjöskog diakoni- och pensionärskrets samlas ti 27.9. kl. 13 i Sjöskog.

Döpta Bella Maria Holmberg.

Döda Marianne Mikander 79 år, Märta Sulonen 91 år.

Vammaistyö Oikeus olla omanlainen -kiertue

22.–23.9. Vantaan toimintakeskuksissa ja to 22.9. klo 16–17.30 Myyrmannin kauppakeskuksessa. Viittomakielinen tulkkaus. Asiaa vammaisten henkilöiden oikeuksista, ihmisarvosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Esiintyjinä Taika-Petteri ja djempe-rumpali Pape Cisse.

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 20.9. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 20.9. klo 15–17 Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana kuurojenpappi Janne Rissanen.

Vantaan kuurojen yhdistyksen ilta ke 21.9. klo 17 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Aiheena Hyvä vuorovaikutus – mitä se on?

Luennoitsijana perheneuvoja Juhani Koskelin. Viittomakielinen tulkkaus.

Viittomakielinen perhekerho pe 23.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Näkövammaisille Yhteislauluilta ti 20.9. klo 18.30– 20.30 Helmikuja 1 C 35.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke 21.9. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarituvan pihalla, Kuriiritie 1.

PiKe eli Pätevä Isäntä ja Kätevä Emäntä ke 21.9. klo 13–16 Ruusupaviljongissa, Vantaan Näkövammaiset -yhdistyksen toimistossa. Kädet mullassa. Ilmoittautumiset vantaan. nakovammaiset@kolumbus.fi tai p.

09 873 6368.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Vapaus on useimpien ihmisten unelma. Jotkut tosin tarvitsevat sitäkin enemmän turvallisuutta, jonka mukautuminen toisten tahtoon antaa. Toisille taas riittää oma vapaus.

On hyvä välillä kerrata 10.12.1948 YK:n kolmannessa yleiskokouksessa hyväksyttyä Ihmisoikeuksien julistusta. Se alkaa näin: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” ”Minulla on unelma”, julisti amerikkalainen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King elokuussa 1963 ja uneksi päivästä, jolloin musta ja valkoinen voisivat istua vapaina ja tasa-arvoisina samaan pöytään.

Sama henki ja päämäärä nousevat kirkon opetuksesta. ”Usko Kristukseen vapauttaa ih-

misen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille”, sanotaan kirkkovuosikalenterissa.

Ei siis tarvita tiukkoja ohjesääntöjä eikä valmista tiekarttaa valmiista ratkaisuista puhumattakaan.

On vain velvoite elää ja etsiä totuutta, kuunnella, mitä rakkaus vaatii, ja varjella sisimpänsä vapautta ymmärtää ja toimia oikein.

Tämä on tärkeää, sillä totuuden etsintä tukehtuu helposti sokeuteen ja laiskuuteen. Kovuus ja ahneus hiljentävät rakkauden. Sen jälkeen omasta vapaudesta on vain hyvin vähän jäljellä.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Varjele vapautta

18

Aikamerkki Katja Tähjä

Hammashoitoa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Su 18.9. klo 10 kirkkopyhä Herttoniemen kko, saarna Veli-Matti Hynninen. Hiihtomäent. 23, Hki; kahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 12 kirkkopyhä P. Laurin kko, Kirkkot. 45. Seurat pappilassa.

Klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. Klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkok. 6, Järvenpää.

Klo 18 Nurmijärven kko, Kirstaant. 5. Klo 18 Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä.

Ti 20.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salmonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Elenius.

Pe 23.9. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidetie 10, (Tapanila) Hki. Su 25.9. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint. 10, Hki. Saarna Kirsi Hiilamo. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot. 34, saarna Juhani Forsberg. Kahvit ja seurat kirkossa. Klo 13 kirkkopyhä Sammatin kko, Lönnrotint. 19, Lohja; messun jälk. seurat. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); mm.

K. P. Kinnunen, Elenius.

Ke 28.9. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3, 3.krs.

To 29.9. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kko, It. Papink. 2, Hki; saarna Anne Heikkinen. Kaikille avoimet musiikkiharj. klo 17.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 18.9. klo 13.30 Sana Jumalan Alussa oli sana (Joh. 1:1-18) Tinja Halunen Lähetystyö Etiopiassa – Taina Taskila

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 16.9. klo 13-17.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00

hammasimplantit alkaen 1595e

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Gola Jabbar olisi halunnut jäädä Suomeen. Karkotuksen jälkeen hän ei ole väkivallan pelossa uskaltanut palata vanhaan kotikaupunkiinsa vaan asuu erakkona vuoristokylässä.

Palautus on suuri häpeä Maastakarkotus on kova paikka. Se katkaisee uuden elämän yrityksen ja merkitsee usein palaajalle häpeää. Jos on asunut maassa pitkään, tehnyt työtä ja mennyt naimisiinkin, sitä kovemmalta se tuntuu.

Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän kirja Karkotetut. Mitä heille tapahtuu? on kuvapitoinen kertomus ihmisistä, jotka ovat joutuneet karkotetuiksi. Yksilöiden tarinat koskettavat tunteita. Kaikki karkotetut eivät suinkaan ole sotaa pakenevia turvapaikanhakijoita.

Euroopassa oleskelulupa on vaikea saada ja helppo menettää. Siksi moni ei lupaa hae. Arvioidaan, että Euroopassa elää luvatta 2–8 miljoonaa ihmistä. Poistamista odottavia ulkomaalaisia varten on noin kaksisataa vankilamaista säilöönottokeskusta.

Mutta vaikka ihmisellä olisi Suomessa työpaikka tai hänen lapsensa olisivat täällä syntyneitä, se ei takaa oleskelulupaa.

Esimerkiksi ghanalainen Christiana Acheampong ei ollut turvapaikan hakija vaan opiskelija ja viittä vaille valmis valtio-

tieteiden maisteri. Hän ei kuitenkaan saanut saattaa graduaan loppuun Suomessa, maisterinpaperit sentään lähetettiin perässä. Herää kysymyksiä: Miksi moinen kiire? Entä Suomessa syntyneiden lasten siteet tänne?

Kirja näyttää, miten epätasa-arvoisia ihmiset ovat etsiessään parempaa elämää. Suomen passilla pääsee ilman viisumia 175 maahan ilman erityistä syytä. Konfliktialueiden, kuten Afganistanin ja Syyrian, tai Afrikan maiden kansalaisten on vaikea saada viisumia länsimaihin.

Karkotus on itse asiassa mahdollinen kaikille ei-kansalaisille.

Vuonna 2014 Euroopassa oleskeli erilaisilla oleskeluluvilla 19,6 miljoonaa ihmistä. Työpaikan menetys, avioero ja sairauden vuoksi keskeytynyt opiskelu voivat merkitä lähtöä.

Karkotetut-kirja kysyy syystä, mikä on karkottajan vastuu pois lähetettyjen tulevasta kohtalosta.

Marja Kuparinen

Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä: Karkotetut. Mitä heille tapahtuu? S&S 2016.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Jarkko Peltoluhta

Ankoista ja uskosta Walt Disney kielsi käsittelemästä tarinoissaan uskontoa. Silti uskonto lymyilee Ankkalinnan kaduilla.

T

arkkasilmäiset Ankka-fanit huomasivat kesällä jotain outoa. Sekä suomalaisen Aku Ankan taskukirjan että ruotsalaisen Kalle Ankas pocketin kannessa Aku keikkuu köysiradalla Rio de Janeiron yllä. Ruotsalaisen version kannessa näkyy Rion suuri Kristus-patsas, mutta suomalaisesta kannesta patsas oli poistettu.

Tapaus avaa kiinnostavan kurkistusluukun Suomen suosituimman sarjakuvan kulissien taakse.

Aku Ankka -lehteä lukee viikoittain noin miljoona suomalaista. Kuukausittain ilmestyviä taskukirjoja myydään vuosittain 750 000.

Miksei Taskarin kannessa voi olla Kristusta? Ja ennen kaikkea: mitä Ankat ajattelevat uskonnosta?

Vuonna 1963 maailma oli jakautunut kahtia. Kuuban ohjuskriisistä oli vasta selvitty, Vietnamin sodalle ei näkynyt loppua, Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy murhattaisiin pian, ja 61-vuotiasta Walt Disneyä ahdisti. ”Tänä jännitteisenä maailmanaikana, jolloin ihmisten uskoa koetellaan enemmän kuin koskaan, olen henkilökohtaisesti kiitollinen siitä, että vanhempani opettivat minut hyvin nuorena uskomaan ja turvaamaan vahvasti ja henkilökohtaisesti rukoukseen ja jumalalliseen johdatukseen”, hän kirjoitti Faith is a Star -teoksessa, jossa julkkikset kertoivat uskostaan.

Disney ei juuri käynyt kirkoissa, mut-

ta mielsi itsensä kristityksi. Animaatioissaan ja sarjakuvissaan hän veti kuitenkin selkeän linjan: uskontoa tai politiikkaa ei käsitellä. Kantaaottavat aiheet olisivat rajanneet osan yleisöstä pois.

Kieltolistalle joutui sittemmin muutakin.

– Siellä olivat kommunistit, atomipommit ja sodat – ja joitain ihan absurdeja asioita, kuten että naiset eivät voineet ol-

Rosan tarinoissa maailmaa kiertelevä Roope-setä törmää milloin hindumytologiaan, milloin aboriginaalitarinoihin, voodoohon tai suomalaiseen muinaisuskoon.

Käyvät Ankat kristillisissä luostareissakin, mutta kyse on tarinan kulisseista.

Yksi tapaus nousee poikkeuksena joukosta.

Rosan Roope Ankan elämä ja teot -suurteoksen yhdeksännen luvun lopussa Roope lähtee sukunsa mailta Skotlannista kohti Yhdysvalloissa sijaitsevaa Ankkalinnaa. Luvun lopussa näytetään, miten Roopen isä Fergus MacAnkka kuolee, ir-

”Jos uskonnoista puhutaan, kyse on myyttisistä tarinoista, joihin liittyvät seikkailu ja aarteenetsintä” la roistoja ja poliisit piti kuvata fiksuina, kertoo tutkija Katja Kontturi Jyväskylän yliopistosta.

Kontturi on tutkinut Disneyn Ankka-sarjiksia opintojensa alusta asti. Hänen väitöskirjansa käsitteli sarjakuvapiirtäjä Don Rosan Ankka-maailmaa.

– Uskonto ei konkreettisena ilmiönä ole läsnä Ankka-sarjakuvissa. Kirkot ja muut pyhätöt ovat kuvastossa arkkitehtonisina paikkoina. Jos uskonnoista puhutaan, kyse on myyttisistä tarinoista, joihin liittyvät seikkailu ja aarteenetsintä, Kontturi selittää.

Etenkin Don Rosalla niin on usein.

taantuu kehostaan ja tapaa aiemmin kuolleen vaimonsa.

Suomen Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän mukaan Ankka-maailma on kuin suomalainen sauna.

– Kun sinne mennään, siellä ei puhuta uskontoa tai politiikkaa eikä kajota navanalusasioihin. Se on siinä mielessä puhdas arkielämän kuohuista.

– Suora julistus tai uskontopolitiikka on jätetty Ankka-tarinoista pois. Paremminkin ne käsittelevät sitä, miten olla hyvä ihminen.

Nykyään Ankka-sarjakuvia luetaan yli

40 kielellä Itä-Aasiaa ja arabimaita myöten. Eri maiden uskonnolliset ja poliittiset järjestelmät vaihtelevat, mutta Akkarin pitää sopia kaikille.

Joskus se vaatii tasapainoilua Suomessakin, kuten Hyyppä sai huomata Rio-kansijupakassa.

– Meille tuli palautetta, että minkä takia Aku Ankka lähtee sensuurin tielle.

No, miksi?

– No, jos jotain poistaa, niin sensuuriahan se on, jos ihan semantiikan tasolla ollaan, Hyyppä toteaa.

– Jos Jeesus olisi ollut kannessa, olisi ollut mahdollista, että uskonnon molemmissa laidoissa olisi joku loukkaantunut: hartaimmat uskovaiset tai ne ateistit, jotka kysyvät, että minkä takia tätä taas pakkosyötetään.

Vaikka Disney ei halua ottaa uskontoon kantaa, tarinoissa esiintyvät kirkot, papit ja myytit osoittavat, että Ankat elävät maailmassa, jossa on uskontoja.

Miten on, uskovatko Ankat Jumalaan?

Aki Hyyppä miettii pitkään.

– Aku uskoo kohtaloon, Hannu Onnettareen ja Roope rahaan. Jos ajatellaan, että Jumalaan uskomiseen kuuluu jonkinlaisia rituaaleja tai määriteltyjä tapoja, niin silloin vastaus on lyhyesti ei.

Ovatko Ankat sitten uskonnottomia?

– Ne eivät tunnusta tai noudata mitään uskontoa ainakaan suoraan. Kaikki uskonnothan pyrkivät opastamaan hyvään elämään. Ehkä Ankat noudattavat paremminkin tällaista uskontojen universaalia kuin tunnustuksellisesti mitään sen ilmentymää, Hyyppä pohtii.

– Tämä on kyllä aika vaikea kysymys.

Topias Haikala

20

Aikamerkki

Kai Sadinmaasta kertova dokumentti avaa näkökulmia kirkkoon ja politiikkaan.

Walesissa voi lähiaikoina törmätä tällaiseen kulkijaan.

321 kilometrin urakka

Saarnamies vasemmalta Dokumenttielokuva seuraa radikaalipappi Kai Sadinmaata vuoden ajan. Sinä vuonna koko Suomi muuttui. sa myös kirkolliskokouksen istuntoja. Dokumentissa kuullaan potpuri niiden vanhoillisimpia puheenvuoroja, joista yhden mukaan rakkaus ei edes kuulu avioliittoon.

Alun perin oli tarkoitus tehdä dokumentti Kai Sadinmaan ja ohjaaja Heikki Kujanpään suunnittelemasta Via Crucis -näytelmästä. Se ei toteutunutkaan, mutta Hotakainen päät-

”Todellinen Jeesus oli kesytön, maskuliininen, Juudan leijona, mies täynnä uhmaa ja vimmaa.” ti jäädä hollille, kun Sadinmaa alkoi puuhata vaaliehdokkuuttaan.

– Ja niin tästä tulikin elokuva siitä, miten Suomi muuttui sen vuoden aikana. Kun tekee seurantadokumenttia, pitää olla he-

Mitä sanoo kohde itse valmiista dokumentista?

– Hyvä leffa, tunnistan itseni siitä. Ja sekin on ok, että siinä on myös henkilökohtaista puolta, vaikka sitä ei ole välttämättä kiva katsoa.

Dokumentti seuraa Sadinmaan perhe-elämää Kalliossa, ja siitä käy ilmi, että perheen talous on tiukoilla, kun isä ei saa papin virkaa mistään.

Parhaillaan Sadinmaa kirjoittaa ensi vuodeksi esseististä kirjaa, jonka teemoja ovat muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja reformaation merkkivuosi. Yksi kirjan keskeisistä kysymyksistä tulee olemaan, mitä on olla protestantti.

Vasemmistoliitto sai jäädä, mutta vasemmalla Sadinmaa sanoo edelleen olevansa, kuten hänen mielestään myös Jeesus oli.

– Vasemmistolaisuuteni on jatkuvaa kyseenalaistamista ja status quon haastamista, hän tiivistää.

Leena Virtanen

Ristin tie -dokumentti ma 26. 9. klo 21.30 TV1.

Ristiretkeläinen on heikohkossa kunnossa, joten viime viikot hän on keskittynyt kunnonkohotukseen. Ennen urakkaansa hän on saanut myös vastailla kummastelijoiden kysymyksiin. Yleisimmin kysytään kuulemma sitä, mitä hän kuvittelee saavuttavansa. Vastaus on Mathiakselle selvä: ”Toivon, että matkani saa ihmiset miettimään uskoaan ja suhdettaan Jumalaan.”

Miehen ja ristin matkaa voi seurata crossingwales.org-sivustolta.

Krista Susi

3 x sädekehä veistoksessa Piazza de San ­Gaetano, Napoli Aura eli valonhohto pään ympärillä on nähty tärkeillä henkilöillä niin antiikin Kreikassa kuin Intiassakin.

Kristillisessä taiteessa sädekehä otettiin käyttöön 400-luvulla. Valo oli pelastussanoman keskeinen symboli ja niinpä pyhän henkilön pää alkoi säteillä pyhää valoa.

Useimmiten aura on ympyrän muotoinen, mutta se voi olla myös neliön, kolmion tai mandorlan eli mantelin muotoinen. Metallista muotoiltu sädekehä istuu veistokseenkin, kuten tässä napolilaispyhimys San Gaetanon päähän.

Santa Maria della Mercede a Montecalvario, Napoli Halon eli sädekehän toinen perusmalli on pään ympärillä leijaileva hento ympyrä. Joskus se on kuin pyöreä levy, joskus pelkkä ympyrän kehä. Hento ympyrä istuu hyvin myös modernin kirkkotaiteen neitsyt Marialle.

Pietá, Fransiskaaniluostari, Dubrovnik Sädekehä voi muistuttaa myös kruunua, liekkejä, valonsäteitä, neliapilaa, ristiä tai tähden sakaroita. Veistoksissa sädekehä saa joskus hassujakin piirteitä. Usein näyttää siltä, että pyhien henkilöiden päähän olisi liimattu iso lautanen, kuten tässä Jeesukselle ja Marialle.

Timo Saarinen

kuvat Timo Saarinen

Keväällä 2015 pappi Kai Sadinmaa oli asettunut Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi, ja hän piti tulenpalavia vaalipuheita.

– Todellinen Jeesus oli kesytön, maskuliininen, Juudan leijona, mies täynnä uhmaa ja vimmaa.

Puhuiko hän Jeesuksesta vai sittenkin itsestään?

Sadinmaa oli jo sitä ennen herättänyt kohua muun muassa kirjallaan 10 käskyä kirkolle, jossa hän laukoi ohjeitaan.

Dokumenttiohjaaja Mika Hotakainen oli kuvausryhmineen paikalla, kun helsinkiläinen Sadinmaa aloitteli vaalikampanjaansa. Hän seurasi Sadinmaata vuoden ajan eikä arvannut etukäteen, millainen juuri siitä vuodesta tulisi. Vaalien tulos määräsi maan suunnan, syksyllä turvapaikanhakijat ryntäsivät Suomenkin rajoille ja kirkossa kiisteltiin tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksista.

– Kain kautta avautui näkökulma kirkkoon, politiikkaan ja turvapaikanhakijoihinkin, Hotakainen kertoo.

Sadinmaa osui monesti tapahtumien keskipisteeseen – enemmän tai vähemmän tarkoituksella. Entisenä torniolaisena hän lähti käymään kotikaupungissaan juuri silloin, kun siellä alkoi kuulua ”rajat kiinni” -vaatimuksia. Dokumentissa nähdään kohtaus, jossa Sadinmaa väittelee paikallisten ukkojen kanssa baarin pöydässä.

Sadinmaa seuraa dokumentis-

reillä, Hotakainen sanoo.

Vuoden aikana Sadinmaa päätyi pari kertaa uutisiinkin. Vaalien alla hän aiheutti pienimuotoisen skandaalin Kallion kirkossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, kun hän teippasi Mannerheimin päiväkäskyn päälle oman päivitetyn käskynsä, joissa Suomen äidit uhraavat lapsensa isänmaan sijaan pääoman puolesta. Paikallaolijat närkästyivät, ja suurin osa poistui.

Kuvausryhmälle yleisön reaktio tuli puskista, ja Hotakainen korostaa, että provokaatiota ei keksitty dokumentin takia.

Walesista kotoisin olevalla Emyr Mathiaksella on ristinsä kannettavana. Jopa käsin kosketeltavasti, sillä 48-vuotias rakennusmies lähtee matkaan 13.9. Tarkoituksena hänellä vaeltaa 321 kilometriä 25 kilon painoista puista ristiä raahaten. Ristin juureen on onneksi asennettu apupyörä.

Mathias on ollut harras kristitty jo 31 vuotta, mutta muutama vuosi sitten hän alkoi omien sanojensa mukaan saada näkyjä Jumalalta. Yhdessä niistä ohjeistettiin kuljettamaan risti Walesin korkeimmalle vuorelle, Snowdonille.