Lauri 2016 nro 20 (10.11)

Vantaan Lauri 20 • Armon asialla • 10.11.2016 • www.valomerkki.fi kuva Jarkko Peltoluhta

Terapeutti Pirkko Brusila: Seksi paranee iän myötä 5 Digipelaaminen on harrastus siinä missä jalkapallokin 8 Sampo Luumin unelma isyydestä toteutui 20

PYHÄ PAHA RAHA

10

Se, joka osaa katua, ei tuomitse kepein perustein muita – Lauri Maarala

12

2

Pauli Juusela

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Pekka Kivekkään suosikki omista teksteistään on lisävihkon virsi 951 Oi Jeesus, muuta minua. Hänen mukaansa se on pieni virsi, jossa sanotaan paljon.

twitter: @PauliJuusela

Ateistikin on luterilainen Suomi on niin luterilaisuuden muovaama maa, että sanotaan, että täkäläinen ateistikin on luterilainen ateisti. Siitä ei ateistikaan pääse mihinkään, että luterilaisuuden vaikutus näkyy kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa ja toimii myös hänen parhaakseen.

Kirkon tutkimuskeskus julkaisi viime viikolla tutkimuksen luterilaisen kirkon toiminnasta ja tilastoista vuosina 2012–2015. Tutkimuksessa pureuduttiin tällä kertaa erityisesti suomalaisten arvomaailmaan ja sen luterilaisiin piirteisiin. Aineistona oli yli 4000 suomalaiselle tehty kysely.

Tutkimuksen mukaan luterilaiset arvot ovat vahvasti yhteisöllisiä. Kolme neljästä suomalaisesta kannatti ajatusta vastuun kantamisesta toisista ja yhteiseen hyvään pyrkimisestä oman edun kustannuksella. Luterilaisuus näkyy muun muassa siinä, että 40 Euroopan maan vertailussa Suomessa tehdään kolmanneksi eniten vapaaehtoistyötä.

Luterilainen työetiikka näkyi siinä, että kolme neljästä piti työssään tärkeänä sitä, että he voivat auttaa ja palvella muita. Lähes puolelle työ oli kutsumustehtävä. Luterilaisuuteen liittyi ajatus tasa-arvosta, mikä näkyy siinä, että eriarvoisuuden korostaminen heikensi kristillisen jumalauskon todennäköisyyttä vastaajissa. Nationalismi, rasismi ja ennakkoluulot eivät kumpua luterilaisuudesta, vaan luterilainen arvomaailma näyttäytyi suvaitsevaisuutena toisin uskovia kohtaan.

Vahvasti luterilaisia on kolmannes suomalaisista, mutta luterilaisuuden epäsuora vaikutus näkyy paljon isomman joukon elämässä. Luterilaisuus on vaikuttanut kirjakielen syntyyn, kansanopetuksen alkamiseen, hyvinvointivaltiomalliin, kansalaisten yhdenvertaisuuden korostamiseen ja yhteiskunnan vakauteen. Kun usko saadaan lahjana, on ollut henkistä tilaa luoda arkista hyvää maan päälle.

Valomerkissä tällä viikolla Onko uskomisessa järkeä? Vai onko Jumalaan uskominen jopa tyhmää?

Valomerkki pohti asiaa muun muassa uskonnonfilosofin kanssa.

Valomerkin uusi kolumnisti Kulttuurimuija eli Heidi Backström on kulttuurin suurkuluttaja, joka sanoo lähtevänsä taiteen pariin haastamaan itseänsä. Joka toinen viikko julkaistavassa kolumnissa on myös vinkkejä pääkaupunkiseudun kulttuuritapahtumiin.

Suojelusenkeli pääsi virsikirjaan Uusissa virsissä lauletaan myös isänpäivästä ja monikulttuurisuudesta.

Espoolaisen Exodus-kuoron laulajat ovat tutustuneet 79 uutta laulua sisältävään virsikirjan lisävihkoon ja ilahtuneet monesta asiasta. Lisävihkoon on päässyt heidän suosikkejaan, kuten Amazing Grace ja Suojelusenkeli. Exodus laulaa uusia virsiä Espoon tuomiokirkossa ensimmäisen adventin messussa, joka on samalla virsikirjan lisävihkon käyttöönottojuhla.

Lisävihkossa on sanoituksia teemoista, joita virsikirjassa ei aiemmin ole ollut, esimerkiksi talvesta, kaupunkilaisten elämästä, isänpäivästä ja monikulttuurisuudesta.

Virsikirjaan on nyt saatu Taizéja Iona-yhteisöjen rukouslauluja, kaanonlauluja sekä erilaisia vuorolauluja ja kertosäkeisiä kappaleita. Eri kulttuurien vaikutus näkyy sekä sävellyksissä että monikielisyytenä. Mukana on monen tuntemia lauluja, kuten Nousta sain aamuun (Morning Has Broken) sekä Jaakko Löytyn Kahden maan kansalainen.

Virsikirjan lisävihkon kokoamistyö oli kuuden vuoden urakka. Kirkolliskokous valitsi tehtävään ohjausryhmän ja määritteli raamit. Virsien valintakriteereitä olivat laatu, käyttökelpoisuus ja yhteislaulullisuus. Niiden lisäksi oli punnittava, onko virsi liian vaikea ja tuoko se jotakin uutta joko tekstinsä tai musiikillisen ilmaisun puolesta.

Ohjausryhmän puheenjohtaja-

na toiminut kirkkoneuvos Pekka Huokuna on tyytyväinen lopputulokseen.

– Virsikirjan lisävihko tuo seurakuntien musiikkielämään paljon uudenlaisia mahdollisuuksia, vapautta, iloa ja rytmiä. Pitkä ja varsin paljon työtä vaatinut hanke on kannattanut. Mielestäni kirkon musiikkielämä on saanut uutta väriä. Samalla se on oivallinen lahja myös satavuotiaalle Suomelle ja sen kulttuurielämälle – virsiä saa laulaa muuallakin kuin kirkossa.

Huokuna on varovainen arvioimaan, onko virsikirja nyt liikahtanut johonkin suuntaan tai muuttavatko uudet laulut yleistä käsitystä siitä, mikä on virsi.

– Vaikea sanoa. Lisävihkon tarkoitus on nimenomaan olla osaltaan väline sen selvittämisessä, millainen laulu toimii virtenä ja jää soimaan.

Nykyinen virsikirja julkaistiin 30 vuotta sitten. Nyt käyttöön otettava lisävihko on eräänlainen välivaihe kohti seuraavaa virsikirjan päivitystä. Milloin alkaa uuden suunnittelu? Huokuna veikkaa, että 2020-luvun alkupuolella, kun on saatu kokemuksia lisävihkon käytöstä.

Huokunan viesti virsikirjan lisävihkoon tutustuville on yksinkertainen: ennakkoluulot romukoppaan ja reippaasti laulamaan.

Vantaalaisen Pekka Kivekkään kädenjälki näkyy neljässätoista lisävihkon virressä. Monet Ki-

vekkään virsiteksteistä ovat suomennoksia, jotka hän on aikoinaan tehnyt Ruotsin kirkon suomenkieliseen virsikirjaan ja sen jatko-osiin. Yksi näistä on lisävihkon vanhin virsi Luoja, Isä, sinulle, jonka alkuperäisen Te Deum -tekstin on tehnyt Niketas Remesialainen jo 300-luvulla.

Aikajanan toisessa päässä Kivekkään suomennoksista on ruotsalaisen Kjell Wiklundin virsi Maa järkkyy, murtuu. Lisävihkossa on tarjolla kolme eri melodiaa, joilla se voidaan laulaa.

– Se on tsunamivirsi. Kjell Wiklund on pappi, joka päivysti Palvelevassa puhelimessa kolme yötä tsunamin iskettyä ja kuunteli ihmisten tuskaa. Virren hän kirjoitti heti sen jälkeen. Tekstissä kyseenalaistetaan Jumalan varjelus ja muistutetaan, ettei kenelläkään ole valmiita vastauksia.

Se on ainoa tietämäni virsi, joka loppuu kysymysmerkkiin, Kivekäs kertoo.

Hän teki aikoinaan virren suomennoksen yhden työpäivän aikana. Tekstin syvän epätoivon tunnelma tempaisi mukaansa.

Uusien virsitekstien pitäisi Kivekkään mielestä ottaa tosissaan nykyihmisen elämäntilanteet ja ongelmat. Niiden ei tarvitse olla kristillistä runokieltä, vaan asiat voidaan ilmaista arkikielellä. Toisaalta joskus kaikkein satuttavin teksti saattaa olla vanha ja perinteinen.

Paula Huhtala ja Kaisa Halonen

Jumalanpalvelus Espoon tuomiokirkosta Yle TV1:ssä su 27.11. kello 10.

3

Tässä ja nyt

Paula Lehto

Aloita keskustelu, vaikkei olisi asiaa Karla Nieminen, ihmissuhdetaitokouluttaja: ”Olin vielä yläasteella ja lukiossa sellainen, etten uskaltanut puhua tuntemattomille.

Opiskellessani diplomi-insinööriksi aloin lukea amerikkalaisia self help -oppaita ja kehittää ihmissuhdetaitojani. Opin esimerkiksi sen, että jokaisen lempipuheenaihe on minä itse ja että toiselle voi alkaa puhua, vaikka ei olisi asiaakaan. Vuonna 2011 perustin yrityksen. Pidän kursseja ja luentoja muun muassa sellaisista aiheista kuin itsevarmuus ja flirttailu.

Suomalaiset tekevät tosi vähän aloitteita. Baarissa niitä tehdään enemmän, koska siellä se on ikään kuin sopivaa, mutta niitä voi tehdä missä vaan. Jos toinen on kiinnostunut, hän ilahtuu flirttailustasi.

Jos tulet torjutuksi, et ole huono, vaan kyseessä oli vain epäsopiva yhdistelmä. Toiset ihmiset eivät tuomitse ja märehdi tekemisiämme, vaikka niin helposti ajattelemme.

Flirttailu on oikeastaan kiinnostuksen merkkien syöttelyä, jossa syöttöjä tulee takaisin. Se voi näkyä vaikka ryhdin kohentamisena, hermostuneisuutena tai katsekontaktina. Keskustelun aloitukseksi kannattaa sanoa jotakin yksinkertaista ja ystävällistä. Liian moni haluaa olla hauska ja fiksu ja sitten se ensimmäinenkin lause jää sanomatta.”

Hanna Antila

Karla Nieminen puhuu Tikkurilan seurakunnan sinkkuillassa Olotilassa (Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta) pe 18.11. klo 17 ja 19. Yli 60-vuotiaat sinkut klo 17– 18.30 ja 40–65-vuotiaat klo 19–20.30. Ilmoittautuminen 16.11. mennessä mirka. harkonen@evl.fi.

4 Lotta Numminen

Lähetä surunvalittelusi.

Danske Bankin konttori väistyisi Tikkurilan kirkon tieltä.

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kirkko halutaan torin laitaan Vantaan seurakunnat hakee kaavamuutosta Bethanian liikekiinteistön tontille.

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

   



Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

Awa

Kanerva

alk. 2329€ (2740€)

15 30.11. asti

alk. 928€ (1092€)

Meiltä vierasvaraksi kotimaiset vuodesohvat ja vuodetuolit, joissa on helppokäyttöiset mekanismit. Awa-kulmasohvasta rakentuu tuplavuode rahien avulla, kaikki petivaatteet on tyynyjen sisässä! Olivian leveys on vain 155cm. Kanerva on perinteinen vetolaveri, johon saa tilavan vuodevaatelaatikon. Darling on joko 160cm leveä parisänky tai kaksi erillistä vuodetta! Runsaasti kankaita. Tervetuloa!

Olivia

Poirot

alk.1828€ (2150€) alk.1207€ (1420€)

Malmin raitti 17, Helsinki

puh. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna: ti-pe 10-18, la 10-16

Katso sope.fi

Darling

Pauli Juusela

Sakastista paljastui seinämaalaus

haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tervetuloa yökylään!

hanian teknistä elinkaarta on jäljellä vielä 10–15 vuotta.

Kirkkohanke toteutetaan niin, että rakennuttaja eli Vantaan seurakunnat ja suunnittelijat sopivat yhdessä, millä periaatteilla urakassa toimitaan ja kuinka hankkeen riskejä hallintaan.

Tällöin myös taloudellinen tulos on yhteinen etu eli rakennuskustannukset eivät karkaa käsistä.

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kirkkohanketta kokouksessaan 9.11.

alk. 2448€ (2880€)

Pyhän Laurin kirkon sakastissa uusi ja vanha näkyvät tilassa samalla silmäyksellä: vahtimestarien työpöytä uusittuine tekniikoineen ja seinämaalaus 1800–1900-luvun taitteesta. Maalaus löytyi muutama vuosi sitten kirkon rakennushistoriallisessa selvityksessä ja otetaan esille nyt remontin yhteydessä.

– Maalaus peittää todennäköisesti kaikki sakastin seinät, mutta näkyville se otetaan vain pohjoispuoleisesta ikkunaseinästä.

Maalia on otettu päältä pois monta kerrosta, kertoo tekninen isännöitsijä Kari Korkeamäki Vantaan seurakunnista.

Maalauksessa on tummia kukka- ja ornamenttikuvioita vaalealla pohjalla sekä punainen raita reunoissa. Maalaus on peräisin kirkon tulipaloa 1893 seuranneelta ajalta.

Remontin tässä vaiheessa on kunnostettu myös kirkon ase-

Antero Harju



Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tikkurilan uuden kirkon rakentaminen nykyisen Sampo-pankin paikalle toria vastapäätä. Seurakuntien näkemys on, että tämä on kaupunkikuvallisesti paras paikka.

Kaavamuutoksella haetaan ratkaisua, jossa nykyinen Bet-

hanian liikerakennus purettaisiin kokonaan. Rakennuksen tilalle tulisi kirkon ja sen tarvitsemien palvelu- ja toimistotilojen lisäksi asuntoja. Seurakuntien tavoitteena on saada tontille 10 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta.

Suunnitteluvaiheessa selvitetään kuitenkin sitä, voitaisiinko Bethaniasta purkaa ensin vain kirkon tarvitsema osa ja loput 2–3 vuotta myöhemmin. Näin rakennuksessa voisi yhä olla vuokralla yrityksiä. Bet-

Sakastin seinämaalaus on tehty kirkon palon jälkeen.

huone. Siitä tulee kappelimainen tila. Nimitys asehuone kertoo historiasta, jolloin kirkkoon tullessa aseet piti jättää eteiseen. Kirkkosalissa on kunnostettu ja maalattu osa penkeistä.

Kirkko on ollut suljettuna syys-

kuusta ja avautuu jälleen joulukaudeksi sunnuntaina 20.11.

Loput korjaustyöt tehdään ensi vuonna, jolloin kirkko on suljettuna 9.1.–2.4.

Katriina Harviainen

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Sanoja epäuskosta ja kuolemasta. Sanoja uskosta ja epäuskosta. Sanoja Jeesuksesta. Kuolemassa pelottaa sen lopullisuus. Ajatus kuolevaisuudesta on toisinaan ahdistava. Ihminen kaipaa lämpöä ja rakkautta, ihminen kaipaa Jumalaa.

Joulu on tulossa ja ihmisiä tapetaan. Joulun tarina on kaunis kertomus. Toiset juhlivat, toiset kärsivät. Näinä aikoina uskoa koetellaan: nämä ovat kovia aikoja, sota jättää jäljet.

Maailmassa on paljon pahuutta. Maailmassa on tuskaa. Mitä voin tehdä? Kuinka säilytän uskoni? Miksi Jeesus ei ilmesty maan päälle ja auta ihmiskuntaa? Kuuleeko Jumala rukoukseni?

Onko kristinusko pelkkä pelkureitten uskonto?

Ja silti, kaiken epäuskon keskellä, on toivo.

Toivo paremmasta huomisesta, toivo rauhasta.

Usko, toivo ja rakkaus... Näillä mennään.

Janne-Petteri Kupsanen, Hakunila

5

Väitellään

Seksi ei kuulu vanhoille, Pirkko Brusila!

Erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila väittää, että seksi paranee iän myötä.

kaan ole liian myöhäistä lähteä keskustelemaan ammattiauttajan kanssa ja purkaa vääränlaisia uskomuksia.

Parisuhdeonni ei ole seksistä kiinni.

Seksi loppuu, kun mies täyttää 60 vuotta.

– Ei suinkaan. Seksi voi loppua vasta sitten, kun elämä päättyy, tai hyvin korkeassa iässä. Seksin loppuminen on ensisijaisesti kiinni miehen terveydentilasta. Ja siitä, onko kumppania ja minkälainen parisuhteen tilanne on.

– Löytyy pariskuntia, joilla ei syystä tai toisesta ole seksiä ja silti he kokevat parisuhteensa hyväksi. Jos taas seksuaalisuus on hirveän tärkeä asia ja ihminen määrittää omaa onnellisuuttaan sen kautta ja seksi puuttuu, ihminen voi kokea itsensä onnettomaksi.

Naista ei seksi enää kiinnosta kuusikymppisenä.

Viagra vääristää luonnonlakeja.

– Yleisesti ottaen tuo ei ole totta, mutta on naisia, joita seksi ei ole koskaan kiinnostanut, tai vaihdevuosi-iässä seksistä innostuminen voi vähetä. Mutta löytyy korkeassa iässä olevia naisia, jotka ovat erittäin aktiivisia ja kiinnostuneita seksistä, ihan niin kuin löytyy miehiäkin.

– Kyllähän Osmo Kontulan tutkimuksissa sanotaan, että ikääntyvien seksuaalinen halu vähenee, mutta kyse on useimmiten sitä, että koetaan, ettei oikein jakseta innostua. Mutta kun aloittaa vain, niin yleensä onkin ihan mukavaa.

– Viagra on lääkeaine, joka antaa mahdollisuuden seksuaaliseen toimintaan silloin, kun on innostusta ja halua, mutta elimistö ei erilaisista syistä toimi niin kuin toivotaan.

– Useimmiten taustalla on paisuvaiskudosten pikkuvaltimoiden kalkkeutuminen. Jos jollakin lääkeaineella voidaan parantaa kudoksen verenkiertoa niin, että elimistö toimii paremmin, ei se ole luonnonlakien vastaista – se on terveyden ylläpitoa.

Pitkässä suhteessa intohimo katoaa.

Seksi paranee tunne-elämän kehittymisen myötä.

– Pitää paikkansa. Seksi paranee, kun ihminen oppii tuntemaan kehonsa toiminnot ja alkaa ymmärtää, mikä itsestä tuntuu parhaalta. Itsetunnon kasvaessa pystyy paremmin kommunikoimaan kumppanin kanssa siitä, miten toivoisi itseään kosketettavan.

Tämä edellyttää, että kumppani kykenee ottamaan tietoa vastaan ja itse vastaavasti kehittyy omassa seksuaalisuudessaan.

– Miehet kertovat usein, että viidenkympin tienoilla he löytävät ”sisäisen naisensa”, eli he löytävät viipyilevän, nautiskelevan, pehmeän ja lempeän seksuaalisuuden.

– Pitkäaikaisessa kumppanuudessa voi olla vahva henkinen ja emotionaalinen side, joka on mitä parhain kasvualusta hyvälle erotiikalle. Mutta jos pitkäaikaisessa suhteessa on kertynyt vuosien mittaan niin paljon painolastia, että seksuaalisuus kärsii, pitäisi ensisijaisesti pyrkiä keskustelemaan kumppanin kanssa. Suosittelisin myös seksuaaliterapeutilla käyntiä.

Seksi ei kuulu vanhoille.

– On ehdottomasti vanhanaikaista ajatella, ettei seksi kuulu vanhoille. Nykyisinhän tiedetään, että seksuaalisuus on osa ihmisen perusolemusta ja että seksuaaliterveyteen liittyvät asiat ovat osa ihmisen kokonaisterveyttä.

– Seksi on merkittävä ja tärkeä asia myös korkeassa iässä. Jos se toimii, ja on kumppani, se vahvistaa parisuhdetta ja lisää emotionaalista mielihyvää ja sitä kautta tukee myös fyysistä hyvinvointia.

Nina Riutta

Jos seksi on vielä 60+-ikäisenä tabu, kaikki on menetetty.

Milka Alanen

– Ihmisen taustalla on aina lapsuudenkodin mallit siitä, miten seksuaalisuuteen on suhtauduttu. Esimerkiksi ankarat uskonnolliset seksuaalikielteiset asenteet voivat vielä korkeassa iässä vaikuttaa voimakkaasti. Seksistä on tullut tabu, koska se on lapsuudesta asti ollut kiellettyä. Koskaan ei kuiten-

Miehet kertovat usein, että viidenkympin tienoilla he löytävät ”sisäisen naisensa”.

Kolumni

Guggenheim epäilyttää Tuskin muuttolinnut ovat kadonneet horisonttiin, kun taivaanrannassa häämöttää jo taidemuseo. Alkaa olla jokavuotinen ilmiö, että Guggenheim-vainaa nousee kuin Feeniks-lintu tuhkasta lehtien otsikoihin.

Taidemuseot ovat kivoja, ei niitä koskaan voi olla liikaa.

Siitä vain minun puolestani taidemuseo vaikka joka niemeen ja notkelmaan Suomessa.

Hiukan kuitenkin epäilyttää tuo Guggenheim. Nykyhallituksen ja osin sen edeltäjienkin giljotiini on käynyt tiuhaan, kun kulttuurista on leikattu. Tutkijana ja taiteiden ystävänä näkisin kernaasti tämän leikkauslinjan loppuvan ja taidealojenkin saavan tilaisuuden elpyä.

Olisiko Guggenheim merkki muutoksesta? Saisivatko muutkin taidelaitokset lisärahoja sen vanavedessä? Vaikea uskoa, että ne giljotiininkäyttäjät, jotka ovat nostelleet hilpeästi verisiä päitä kansan – tai no, ei kansan vaan taustajoukkojensa – nähtäväksi, olisivat nyt kulttuurin puolella. Pelkään pahasti, että vaikka nyt sanottaisiin mitä, niin Guggenheimin tultua huomaisimme, että ko-

timaiset taidemuseot saavat kärsiä ja maksavat pienentyvillä budjeteillaan Guggenheimin kulut.

Miksi sitten jotkut kuitenkin ajavat Suomeen Guggenheimia kuin käärmettä pyssyyn? Jotkut kulttuurialan ih-

”Miksi kulttuuripyövelit ovat nyt yllättäen innokkaita sijoittamaan uuteen taidemuseoon?” miset ovat ehkä luottavaisempia hallituksen ja Helsingin kulttuurimielisyyden suhteen ja uskovat, että Guggenheim on vain lisäpanostus kulttuuriin. Hyvä, jos näin on, ja olen ensimmäisenä iloitsemassa, jos joskus tulevaisuudessa käy ilmi, että olin epäluuloineni väärässä.

Mutta silti en voi olla kysymättä itseltäni, miksi kulttuuripyövelit ovat nyt yllättäen innokkaita sijoittamaan uuteen taidemuseoon. Johtuuko se siitä, että julkinen sektori maksaisi suuren osan kuluista, kun taas turismin kasvun myötä voitot tulisivat lähinnä yksityisille yrityksille?

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 Myyjäiset Lauantaina 12.11. klo 11-14 Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla Tikkurilassa Tikkuraitti 11 A 2. kerros (Tokmannin yläpuolella)

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, käsitöitä, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Hartaushetki klo 11. Tervetuloa!

H

autausalan näyttely

t i i s t ai na 15.11.

2016

SOKOS HOTEL PRESIDENTTI Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

Toimittaja Ville Hänninen suree paikkoja, asioita ja ihmisiä, joita ei enää ole.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANS V. SCHANTZ

klo 10.00-17.00

Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry järjestää yleisölle

avoimen näyttelyn,

jossa on mahdollisuus tutustua

hautausalan tuotteisiin ja palveluihin Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan aiheeseen liittyvistä asioista TILAISUUTEEN ON VAPAA PÄÄSY

I

nkoon kirkon seinillä tanssii kuolema. Kunnollisia kasvoja sillä ei ole, pelkkä vino hymy vain. Mukaansa se on napannut niin oppineen, kuninkaan kuin piispankin. Tanssiinkutsu tulee ennemmin tai myöhemmin meille jokaiselle.

– Kuolemantanssissa voi nähdä kohtalonuskoa: teet sinä ihminen mitä tahansa, loppujen lopuksi sinun käy huonosti. Ei siis ehkä kannata yrittääkään mitään. Toisaalta sitä voi pitää lohdullisenakin: vaikka olisimme eläessämme kuinka eriarvoisia, lopuksi meidän kohtalomme on sama, kuvailee Ville Hänninen.

Hänninen on toimittaja ja tie-

Tapa-ateisti tokirjailija, joka on perehtynyt erityisesti sarjakuviin ja muuhun kertovaan kuvaan. Niistä innostuminen johdatti hänet myös kirkkoihin. Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen ja vanhojen puukirkkojen seinämaalaukset ovat eräänlaista oman aikansa sarjakuvaa. Nykyihmiselle niiden tarinat tosin jäävät aukkoisiksi, jos ei tunne niiden pohjana olevia raamatunkertomuksia tai pyhimyslegendoja.

– Varsinkin keskiaikaisissa kivikirkoissa on paljon jännää ainesta. Niin kutsutut rakentajamaalaukset ovat amatöörien töitä ja niille usein naureskellaan.

Ne ovat kuitenkin kiinnostavia sen takia, että niissä näkyy, kuinka vanhat pakanalliset ja kristinuskon elementit saattoivat sekoittua. Vanhat uskomukset tavallaan vuotivat kirkkotaiteeseen, jossa kuvataan esimerkiksi

pikkupiruja ja muita henkiolentoja, Hänninen kertoo.

Hänen mielestään kirkot ovat olleet aikansa netti ja televisio.

Lukutaidottomalle kirkkokansalle uskon sanoma meni tehokkaimmin perille kuvien avulla.

Voi vain kuvitella, miltä esimerkiksi Mikael Toppeliuksen värikkäät maalaukset Haukiputaan kirkossa ovat tuntuneet 1700-luvulla, jolloin arki oli visuaalisesti paljon köyhempää.

Hieman yllättäen Hänninen sanoo rakastavansa myös 1960–70-lukujen pelkistettyjä betonikirkkoja – niitä, jotka yleensä komeilevat kärkipaikoilla, kun etsitään ruminta kirkkoa.

Niissä on kuitenkin jonkinlaista vaatimatonta kodikkuutta, joka Hännisestä tuntuu hyvältä.

– Usein niitä parjataan rumiksi kuvien perusteella. Mutta kirkoissa on olennaista se, että niis-

7

– Asiat tuntuvat nyt keski-iässä paljon hauraammilta kuin joskus kymmenen vuotta sitten, Ville Hänninen sanoo.

kiinnostui kirkoista sä ollaan ja niitä aistitaan. Eivät kuvat kerro siitä, miltä tila ja materiaalit tuntuvat.

Kirkot kiehtovat Hännistä myös siksi, että ne ovat hänelle, uskonnottomaksi kasvatetulle, outo maailma.

– En ole koskaan kuulunut kirkkoon enkä koe minkäänlaista jumalasuhdetta itselleni mahdolliseksi. Kutsunkin itseäni tapa-ateistiksi: en ole julistuksellisesti jumalaton, mutta en vain kykene uskomaan, Hänninen kertoo.

Inkoon kirkkoon 1500-luvun alussa maalattu Kuolemantanssi on esimerkki oman aikansa käyttökuvasta. Hänninen kirjoittaa niistä ja niiden tekijöistä uudessa kirjassaan Keskipäivän miehiä. Taiteilijoiden kohtaloita penkoessaan hän käsitteli myös omaa keski-ikäistymistään.

– Isoäitini, joka oli minulle tosi tärkeä, kuoli kaksi vuotta sitten. Samoihin aikoihin kuoli tuttavapiiristäni paljon ihmisiä. Se laukaisi minulla neljänkympin kriisin. En erityisemmin ajattele tai pelkää omaa kuolemaani, mutta minua surettaa ystävien, tuttavien ja itselleni tärkeiden asioiden katoaminen maailmasta.

Oman nelikymppistymisensä myötä Hännistä alkoi kiinnostaa myös se, miten eri tahdissa asiat eri ihmisille tapahtuvat. Jotkut hänen tutkimistaan taiteilijoista esimerkiksi tekivät näyttävän sisääntulon ja kukoistivat nuorina, ja saattoivat sitten lakastua neli–viisikymppisinä.

– Toiset taas alkoivat vasta tässä iässä tai vanhempanakin löytää sisintään ja luonnettaan ja tehdä parhaita teoksiaan.

Kaikki siis ei ole ohi nelikymppi-

senä tai myöhemminkään, mutta tietyn iän jälkeen ei voi enää uskotella itselleen todeksi jokaista haavekuvaa.

– Keski-ikäisenä on vain hyväksyttävä paljon enemmän asioita. Sitä ei olekaan maailman paras ihminen vaan monella tavalla viallinen. Asioita myös menettää. Minulla liittyy tähän ikään voimakkaimpia heikkouden tunteita sitten teinivuosien. Asiat tuntuvat hyvin paljon hauraammilta kuin joskus kymmenen vuotta sitten, Hänninen kertoo.

Ville Hänninen on nostalgikko. Hän suree paikkoja, asioita ja ihmisiä, joita ei enää ole. Toisinaan tuntuu siltä, että kaikki, mitä hän rakastaa, revitään ympäriltä. Mutta hänen mielestään nostalgiaa voi tuntea myös sellaisia asioita kohtaan, joita ei ole

Kuka?

Ville Hänninen, 40, on helsinkiläinen toimittaja ja tietokirjailija.

Mitä?

Kirjassaan Keskipäivän miehiä (Art House 2016) Hänninen esittelee eri aikakausien suomalaista käyttötaidetta kalliomaalauksista Ville Rannan sarjakuviin.

Motto? ”Mennyt ei ole kuollutta. Se ei ole edes mennyttä.” (William Faulkner)

itse elänyt. Hänninen esimerkiksi käy joka vuosi vappumarssilla – ja itkee joka kerta.

– Olen kasvanut vasemmistolaisessa kodissa. Vappumarssilla konkretisoituu se, että asiat eivät ole enää niin kuin ennen.

Itken tavallaan vanhempieni 70-lukulaisen sukupolven puolesta, Hänninen kertoo.

Menetykset, surut ja nostalgia ovat hänen mielestään uskontojen käyttövoimaa. Uskonnon puoleen vetää myös vieraantuneisuus maailmasta ja tarve kuulua johonkin.

– Koen mietoa surua siitä, että en voi uskoa, koska olen varma siitä, että se toisi lohtua. Monet varmaan kuuluvat sen vuoksi kirkkoon, ja minä kunnioitan sitä. Mutta lohtua on monentasoista ja monenlaista. Joskus riittää sekin, että juo rauhassa kupillisen kahvia ja ajattelee. T

8

Pelaamalla oppii englantia ja voi saada Hämeenkyläläisiä 11- ja 12-vuotiaita poikia kokoontui pelaamaan tietokoneilla. teksti Nina Riutta kuvat Sini Pennanen

K

untokallion kurssikeskuksessa on hiljaista. Aula on tyhjä, samoin liikuntasali. Perimmäisestä huoneesta kuuluu vaimeita ääniä.

Siellä hämärässä näyttöjen valossa istuu kymmenen poikaa tietokoneiden ääressä eikä reagoi huoneeseen astuvaan millään tavalla. Katseet ovat keskittyneesti ruuduissa. Kuuluu vain klikkauksia ja näppiksen näpytystä. Silloin tällöin joku intoutuu: ”Älä mee sinne, älä, älä!” ”Me saadaan tää!” ”Tarviin kuokan!”

Vastaan tulee nuorisotyönohjaaja Pasi Alho. Hän ja kollegansa Santeri Luomaniemi sekä opiskelijaohjaaja Emilia Ängeslevä vetävät viides- ja kuudesluokkalaisten kolmen päivän Superlanit-leiriä koulujen syyslomaviikolla. Leirillä on myös neljä isosta.

– Kyse on leiristä, jolla lani-

tetaan. ”Lanit” tarkoittaa lähiverkkotapahtumaa, jossa mennään johonkin paikkaan, kytketään omat tietokoneet lähiverkkoon ja pelaillaan digitaalisia pelejä yhdessä, Alho kertoo.

Lanit-sana tulee englanninkielen sanasta LAN-party ja LAN-kirjainyhdistelmä sanoista Local Area Network. Kuntokalliossa menossa on ainakin League of Legends ja Minecraft -pelit.

– Tykkään Minecrafitista, siinä rakennellaan kaikkea ja taistellaan. Olen oppinut pelaamaan pelaamalla. Aloin varmaan pelata jo ennen kuin menin kouluun, kertoo 12-vuotias Jesse Ilvessuo.

Perinteisissä laneissa ei ole ohjelmaa, mutta Hämeenkylän seurakunnan järjestämällä Superlanit-leirillä tehdään muutakin kuin pelataan netissä. Siellä pelataan pallopelejä ja luvassa on myös seikkailularppi eli eräänlainen roolipeli. Aamuisin ja iltaisin on hartaus ja yhteisissä

illanvietoissa on aikuisten nuorille järjestämää ohjelmaa.

– Yritämme saada nuoret ymmärtämään, mikä on hyvää pelaamista ja mikä on liiallista pelaamista. Ja haluamme tuoda esille, ettei tarvitse vain istua yksin kotona pelaamassa, vaan sieltä voi lähteä muualle ja tutustua uusiin ihmisiin, Pasi Alho kertoo.

Leirillä nuorilla on omat koneet mukana. He saavat pelata pelejä, joita ovat niihin asentaneet.

– Toivomme tietysti, että vanhemmat tietävät, mitä heidän lapsensa pelaavat. Kaikki pelithän eivät sovi kaikille. Me aikuiset täällä olemme koko ajan kiinnostuneita siitä, mitä pelataan. Kiertelemme, katselemme ja pelaamme nuorten kanssa, Alho kertoo.

Superlanit-leirillä pelataan pelejä, joiden ikäraja on K12.

Suomen lain mukaan kaikista muista paitsi K18 ikärajoista saa joustaa kolme vuotta, jos lapsi on aikuisen seurassa.

Kohta leirille saapuu vieras.

Hän on pelikasvattaja Teemu Hiilinen EHYT-yhdistyksestä.

Yhdistys toimii terveiden elä-

mäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella yhdistyksen tarkoituksena on ehkäistä sekä rahapelaamisesta että digitaalisten pelien pelaamisesta syntyviä haittoja.

Hiilinen pitää diaesityksen.

Nuoret siirtyvät koneiltaan salin lattialle patjojen päälle istumaan. Yksikään ei vingu, että haluaisi jäädä pelaamaan.

– Tiedättekö, mikä on Suomen suosituin digitaalinen peli? Hiilinen aloittaa.

Ehdotuksia heitellään ilmaan, mutta kukaan ei arvaa, että se on niinkin tylsältä kuulostava peli kuin pasianssi.

Pelien ikärajoista puhuessaan Hiilinen toteaa ykskantaan, että se, joka luovuttaa K18-pelin alaikäiselle, syyllistyy rikokseen.

Nuoret katsovat toisiaan ja pyörittelevät silmiään.

Sisältömerkinnät näyttävät olevan nuorilla hyvin hallussa, muun muassa hämähäkin tiedetään tarkoittavan, että pelistä voi tulla ahdistusta ja nyrkinkuva symboloi väkivaltaa.

Kun Hiilinen kysyy, mitä hyvää ja mitä huonoa pelaamisessa on, vastauksia tulee nopeasti. Hyvää nuorten mielestä on se,

että pelaamalla oppii englantia ja huonoa se, että tulee päänsärkyä, hepuleita, painajaisia ja ”on pakko pelaa”.

– Oletteko huijanneet vanhempia pelaamalla yöllä peiton alla? Hiilinen kysyy ja pyytää nostamaan käden, jos on joskus tehnyt näin.

Kolme kättä nousee. Hiilinen on sitä mieltä, että vanhempien pitää ottaa kännykät haltuunsa, kun lapsi menee nukkumaan.

Koneella pelaaminen on Teemu Hiilisen mukaan kuin mikä tahansa harrastus.

– Vanhempien pitäisi olla samalla tavalla kiinnostuneita lapsen nettipelaamisesta kuin vaikka jalkapallon pelaamisesta.

– Jostain syystä tietokonepelaamista ei yleensä pidetä harrastuksena, vaan lapset saavat omissa huoneissaan ovien takana tehdä tietokoneilla, mitä tykkäävät, Hiilinen toteaa.

Vanhemman ei tarvitse hänen mukaansa tietää, mitä pelissä tapahtuu, mutta hänen tulisi kysellä lapselta, mitä tämä tekee pelissä ja miten hyvä tämä on siinä. Lapsi saattaa olla erittäin hyvä pelissä jopa maailman tasolla.

– Pelaamalla lapsen silmä-kä-

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Vanhempien pitäisi olla samalla tavalla kiinnostuneita lapsen nettipelaamisesta kuin vaikka jalkapallon pelaamisesta.”

Jesse Ilvessuon lempipeli on tällä hetkellä Minecraft.

hepulin sikoordinaatio kehittyy. Hän oppii englantia, johtamista ja ryhmässä toimimista. Ne, jotka pelaavat, tekevät päätöksiä nopeammin, koska aivot ovat harjaantuneet siihen, Hiilinen vakuuttaa.

Puhutaan liiasta pelaamisesta ja haittapelaamisesta. Pääkivut ja ne hepulit ovat nuorilla yleisiä. Mutta Hiilisen mukaan di-

gipelaamiseen ei oikeastaan voi antaa tiettyä aikamäärää. Sellainen ei sovellu pelimaailmaan ja ihmiset ovat yksilöitä.

– Toiset pystyvät siihen, että aloittavat pelaamisen esimerkiksi kello 20 ja ovat kello 21 jo nukkumassa. Toista lasta peli saattaa valvottaa. Jollakin peli tulee uniin. Silloin on selvää, ettei hän voi pelata niin myöhään.

– Jos lapsen arki toimii, eli hän viettää aikaa perheen kanssa, tekee läksyt, menee ajoissa nukkumaan ja kouluun ja hänellä on muitakin harrastuksia kuin digipelaaminen, loppuajan voi hyvin pelata, Hiilinen sanoo.

Diaesityksen jälkeen nuoret ja ohjaajat valtaavat salin ja pelaavat Kaikki palaa, kaikki polttaa -pallopeliä. Sen jälkeen saa taas mennä koneiden ääreen, mikäli haluaa.

Jonne Hämäläinen, 12, tuli Superlanit-leirille siksi, että se kiinnosti, eikä hänellä ollut syyslomalle muitakaan suunnitelmia.

– Aloin pelata League of Legends -peliä. Tykkään siitä ja muista sellaisista peleistä, joissa pitää näpytellä paljon, hän toteaa.

– Viiden minuutin päästä lähdetään välipalalle, huutaa Pasi Alho.

Samuli Mänttäri, 46, tekee harrastuksenaan keittokirjoja 20 %

20 %

60 %

Espoolainen

Helsinkiläinen

Korsolainen

En tunne itseäni espoolaiseksi, vaikka olen viettänyt koko lapsuuteni ja nuoruuteni siellä, ensimmäiset 13 vuotta Tapiolassa ja sitten Laurinlahdessa.

Olen asunut Helsingissä vain viitisen vuotta, mutta olen käynyt siellä töissä kokkina ja keittiömestarina lähes päivittäin.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella olen viettänyt vain yhden talven, jolloin työskentelin Levillä.

Muutin Korsoon ensimmäisen kerran 19-vuotiaana. Palasin sinne takaisin vaimoni kanssa ja molemmat poikamme ovat kasvaneet siellä. Perheemme ehti asua Korsossa neljässä eri osoitteessa. Kaksi vuotta sitten muutimme Tikkurilaan, kun valmistuin viittomakielen tulkiksi. En ole katunut ammatinvaihtoa. Haaveilen kyllä paluumuutosta Korsoon, vaikka Tikkurila on kiva paikka ja liikenneyhteydet ovat loistavat. Viime vuonna julkaistiin keittokirjani Korsolainen kotiruoka. Nyt olen tekemässä uutta kirjaa, jossa on korsolaisten lempijälkiruokia.

Kaisa Halonen

Kysyn vaan

Miksi joukkoliikenteen hinnat nousevat?

Helsingin Seudun Liikenne (HSL) tiedotti lokakuun lopussa, että kausi-, arvoja vuorokausilippujen hinnat nousevat ensi vuonna. Mobiili- ja kertalipun hinnat säilyvät ennallaan. Tuntuu siltä, että lippujen hinta nousee joka vuosi. Pitääkö tämä paikkansa, johtava tariffisuunnittelija Jarmo Riikonen?

– Kyllä se näin on viime vuosina ollut.

Se johtuu kustannusten kasvusta ja siitä, että jollakin suuret investoinnit on rahoitettava.

ja infrastruktuurin liittyvien kustannusten pitäisi siirtyä kuntien maksettavaksi.

– Pitää muistaa, että vaikka lippujen hinnat ovat viime vuosina nousseet, korotukset eivät ole varsinkaan kausilipuissa olleet merkittäviä.

Länsimetroko hintoja nostaa?

– Ei länsimetro sinänsä, mutta sen viivästyminen.

Tavallinen joukkoliikenteen käyttäjäkö tällaisia suuria investointeja joutuu maksamaan?

– Osin kyllä. Se taas johtuu meidän perussopimuksesta. HSL:n joukkoliikenteen kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla ja puolet kuntien rahoituksella.

Pasi Alho toimi ohjaajana ja pelikasvattaja Teemu Hiilinen vieraili Kuntokallion digipelileirillä.

Mitä pitäisi tapahtua, että joukkoliikenteen lipun hinnat laskisivat?

– Kustannusten kasvun pitäisi pysähtyä

HSL kertoi myös esittävänsä korotusta tarkastusmaksuun, jolloin se nousisi 80 eurosta 100 euroon. Tarkastusmaksusta päättää kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriö. Mitä tälle asialle kuuluu?

– Siihen en osaa sanoa.

Eikö tarkastusmaksun ongelmana ole ollut se, että kaikki eivät nytkään pysty sitä maksamaan?

– On niitä ihan hyvin maksettu. Ei tarkastusmaksun juttu ole siinä, että se tuottaa hyvin, vaan siinä, että se toimii pelotteena.

Hanna Antila

10

Raha ratkaisee Luterilainen talousajattelu synnytti pohjoismaisen hyvinvointivaltion siinä missä kalvinismi Wall Streetin.

TEKSTI TUIJA PYHÄRANTA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

S

yyskuussa Helsingin Sanomat kertoi, että SDP on harkinnut arkkipiispa Kari Mäkisen pyytämistä presidenttiehdokkaaksi. Yllättävä idea puolueelta, jonka suhde kirkkoon on ainakin perinteisesti ollut kriittinen.

Aatteellisesti luterilaisuuden yhdistäminen sosiaalidemokratiaan on kuitenkin ihan järkevää. Yhdysvaltalaistutkija Robert H. Nelsonin mukaan todellinen pohjoismainen uskonto on nimittäin sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltiomalli, jonka taustalla vaikuttaa luterilaisuus. Emme vain tunnista yhteyttä, sillä luterilaiset juuremme ovat meille vieraat.

Nelson ei ole teologi, vaikka puheenparren perusteella niin saattaisi luulla. Hän on Marylandin yliopiston ympäristöpolitiikan professori ja koulutukseltaan taloustieteilijä – tosin omien sanojensa mukaan kerettiläinen. Parhaillaan hän viimeistelee luterilaisuuden ja pohjoismaisen sosiaalidemokratian suhdetta käsittelevää kirjaa.

– Pohjoismaisen sosiaalidemokratian keskeiset arvot, kuten sosiaalinen yhteisvastuu, tasa-arvo, koulutuksen ja kovan työn arvostus sekä omantunnon vapaus, ovat myös perinteisen luterilaisuuden ydintä, Nelson sanoo.

Hänen mukaansa hyvinvointivaltiomalli on niin paljon velkaa luterilaisuudelle, että kysymys on maallistuneesta luterilaisuuden muodosta. Siinä Jumalan on korvannut taloudellisen kehityksen idea, joka tuo pelastuksen ainakin Pohjolaan ellei koko maailmaan.

Raha on yksinkertaisimmillaan väline, jonka avulla voimme vaihtaa tavaroita ja palveluita. Se on kuitenkin vain osatotuus. Rahalla on meille paljon muutakin merkitystä.

Jeesus Nasaretilainen opetti rahasta varoittaen: elämäänsä ei voi rakentaa omaisuuden varaan, yhtä aikaa ei voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa, eikä rikkaan ole helppo päästä taivasten valtakuntaan.

Sittemmin kristinusko on synnyttänyt menestyksen teologian, jonka mukaan Jumala siunaa uskovia rikkauksin, ja toisaalta vapautuksen teologian, joka opettaa vapauttamaan sorretut jo tässä maailmassa.

Saksalaisen sosiologin Max Weberin kuuluisan teesin mukaan kristinusko ja erityisesti protestanttinen etiikka loivat pohjan kapitalismille.

Protestantteja yhdistää ajatus kutsumuksesta, jonka mukaan työ on jumalanpalvelusta arjessa.

Eri protestanttisilla kirkkokunnilla on kuitenkin eri näkemyksiä siitä, ketä varten työtä tehdään.

Weber tarkoitti protestanttisesta etiikasta puhuessaan nimenomaan kalvinistista etiikkaa. Sen taustalla vaikuttaa kalvinistinen oppi pelastuksesta.

Ranskalainen uskonpuhdistaja Jean Calvin opetti, että osa ihmisistä on ennalta määrätty pelastukseen ja osa kadotukseen. Calvinin seuraajat ovat nähneet taloudellisen menestyksen merkkinä pelastettujen joukkoon kuulumisesta, eikä voitontavoittelua siksi kalvinistien keskuudessa karsasteta.

Robert H. Nelsonin mukaan kalvinistisella talousajattelulla on ollut erityisen suuri vaikutus angloamerikkalaiseen maailmaan.

Pohjoismaissa vaikuttavat kuitenkin toisenlaiset opit. Saksalainen uskonpuhdistaja Martti Luther tuomitsi itsekkään voitontavoittelun ja opetti, että työtä tulee tehdä lähimmäisenrakkauden ohjaamana koko yhteisön hyväksi.

Luterilaisessa Suomessa kutsumustyöstä onkin tapana puhua silloin, kun työn palkka on matala mutta merkitys yhteiskunnalle suuri. Siinä, missä kalvinisti voi löytää kutsumuksensa esimerkiksi sijoituspankista, luterilaisittain kutsumustyössä ovat sairaanhoitajat ja opettajat.

Luterilaisuuden merkitys hyvinvointivaltiolle ei ole vain aatteellinen. Koulutuksella ja sosiaalipolitiikalla on pitkät juuret kirkollisessa paikallishallinnossa, sanoo hyvinvointivaltioon perehtynyt professori Pirjo Markkola Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista.

Seurakunnat vastasivat Suomessa 1860-luvulle asti paikallistasolla niin köyhäinhoidosta kuin kansanopetuksestakin. Kerjäläisyyttä kirkko vastusti tiukasti.

– Luterilaisuus on korostanut valtion vahvaa roolia.

Markkolan mukaan luterilaisen kirkon rooli on ollut samankaltainen myös muissa pohjoismaissa.

Kirkon vaikutus ei jäänyt hyvinvointivaltion ensiaskeliin. 1990-luvun lamassa kirkko profiloitui jälleen vahvana hyvinvointivaltion puolustajana, ja piispojen yhteisessä kannanotossa korostettiin, että hyvinvointivaltiolla on luterilaiset juuret.

Markkola arvioi, että viime vuosinakin kirkolla on ollut tärkeä rooli köyhyyden, rasismin ja epäoikeudenmukaisuuden kriitikkona. Hyvinvointivaltiosta ei kuitenkaan enää varsinaisesti voi puhua.

– Valinnanvapautta ja markkinoita korostavat suuntaukset ovat nakertaneet hyvinvointivaltiota.

Näkymätön käsi ohjaa markkinoita kohti yhteistä hyvää, vaikka yksilöt tavoittelevat vain omaa etuaan. Näin opettavat liberalismin isänä pidetyn moraalifilosofi Adam Smithin perilliset.

Ei ihme, että kapitalismia on kutsuttu toisinaan uskonnoksi. Vuonna 1999 Harvardin yliopiston teologian professori Harvey Cox kirjoitti The Atlantic -lehden esseessään, että markkinoista on tullut meille Jumala: kaikkivoipa, kaikkitietävä ja kaikkialla.

Markkinat voivat muuttaa pyhän kauppata-

11

”Jumalan on korvannut taloudellisen kehityksen idea, joka tuo pelastuksen ainakin Pohjolaan ellei koko maailmaan.” varaksi, esimerkiksi maan tonteiksi. Ne tietävät kaikelle hinnan ja paljastavat meille tahtonsa talousuutisissa, ja niiden mekanismi laajenee jatkuvasti uusille elämänalueille.

Markkinausko on kuitenkin Robert H. Nelsonin mukaan vain yksi lukuisista moderneista ja maallistuneista taloususkonnoistamme, joiden taustalla vaikuttaa joukko kristinuskon suuntauksia ja toisaalta valistus. Uskontoja ne ovat siksi, että ne tarjoavat meille selityksen pahasta ja tien siitä vapautumiseen.

Kun kristillinen selitys pahasta perisynnin seurauksena jäi vanhanaikaiseksi, sen korvasi selitys pahasta ympäristön ja erityisesti niukkuuden ja aineellisen puutteen tuotoksena. Pahuudesta voidaan siten vapautua kehittämällä taloudellista järjestelmää, ja pelastukseen meidät voivat johdattaa taloustieteilijät. Nelsonin mukaan he ovatkin korvanneet papiston linkkinä ihmiskunnan ja paratiisin välissä.

Jos talousteoriat ovat korvanneet perinteiset uskonnot, onko kirkon tyydyttävä sivustakatsojan rooliin?

Harvey Coxin mukaan markkinauskon erottaa perinteisistä uskonnoista sen opetus rajattomuudesta. Markkinan on jatkuvasti kasvettava, ja jos kasvu joskus loppuu, markkinajumala kuolee.

Nyt elämme matalan talouskasvun aikaa ja uskoamme koetellaan. Robert H. Nelsonin mukaan ilmassa on jo merkkejä sen hiipumisesta. Esimerkiksi ympäristöliikkeessä ei enää uskota, että taloudellinen kehitys ja jatkuva kasvu todella tuovat mukanaan pelastuksen.

– Epäilykset antavat tilaa uusille uskonnollisille ideoille, jotka voivat korvata modernin, maallistuneen taloudellisen kehityksen uskonnon, Nelson sanoo.

Saadakseen tilaa julkisessa talouskeskustelussa kirkon ei kuitenkaan Nelsonin mukaan tulisi tyytyä toistamaan vanhaa, jo 500 vuoden takaista luterilaisuutta, vaan muovata sanomaansa vastaamaan uuden vuosituhannen olosuhteita.

Siinäpä on kirkolle haastetta reformaation merkkivuodeksi 2017. 1

Luther ja talous Martti Lutherille talouden peruskäsitteitä olivat kohtuus ja yhteinen hyvä.

Yksityisomistusta Luther piti välttämättömänä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, ja hän oli valmis hyväksymään myös kohtuulliset tuloerot.

Hän suhtautui myönteisesti rehelliseen kauppaan ja Wittenbergin torin porvareihin, mutta omaa etuaan muiden kustannuksella havittelevista pankkilaitoksen keinottelijoista hän ei pitänyt.

Talous ei Lutherin mukaan voi koskaan olla omalakista, sillä ihmisen omistusoikeus on vain rajallinen ja väliaikainen ja kaiken yliomistaja on Jumala. Ihmisen tulee pitää omaisuudestaan hyvää huolta, ja taloudellinen ylijäämä tulee antaa köyhille.

Työ on Lutherin mukaan Jumalalta saatu kutsumus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että töitä tulisi paiskia hullun lailla. Luther varoitti niin laiskuudesta kuin liiallisesta työnteosta.

Luther neuvoi kohtuullisuuteen myös omaisuuden haalimisessa.

Hän varoitti kerskakulutuksesta ja ahneudesta, joka saa ihmisen keräämään varastoon enemmän kuin tarvitsee. Raha ei ole pahasta, kunhan se ei muutu mammonaksi, joka vie Jumalan paikan.

Mikä sitten on kohtuullista? Sen Luther jätti jokaisen omantunnon arvioitavaksi.

Lähde Mikko Heikka: Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen? Kirjapaja 2016.

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

20.11.

Tuomiosunnuntaina puhutaan siitä, miten jokainen ihminen on vastuussa sekä teoistaan että tekemättä jättämisistään.

”Herra, sinun puoleesi minä käännyn – opeta minulle tie, jota kulkea!”

(Psalmi 143:8)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Katariina Sienalainen Katariina syntyi vuonna 1347 sienalaiseen suurperheeseen. Hän liittyi teininä dominikaaniseen maallikkoliikkeeseen, katumuksentekijäsisariin eli penitentteihin. He olivat kaupungeissa eläviä leskiä, naimattomia nuoria naisia tai joskus myös avioliitossa eläviä naisia. Useimmat heistä asuivat kodeissa.

Katariina eli suurimman osan elämästään vanhempiensa kotona, josta käsin hän kävi tapaamassa sairaita, kuten ruttoon sairastuneita, auttoi köyhiä, vieraili toisten sisarten luona ja antoi hengellistä ohjausta. Kun hänen maineensa kasvoi, hän toimi muun muassa paavien neuvonantajana ja kiistojen sovittelijana. Hän kuoli uupumukseen 29.4.1380 Roomassa rukoiltuaan ja paastottuaan kirkon uudistumisen puolesta.

Katariina Sienalainen on Rooman, Italian ja Euroopan suojeluspyhimys.

Katuminen luo tilaa myötätunnolle Se, joka osaa katua, ei tuomitse niin helposti muita.

Vuonna 1379 Roomassa valkoiseen viittaan ja mustaan tunikaan pukeutunut nainen saapui lähes joka aamu aamumessuun. Paikka oli dominikaaniveljien kirkko Santa Maria de Sopra. Nainen asui ystäviensä kanssa kirkon lähellä. Hän oli 32-vuotias ja hänen nimensä oli Katariina.

Messun jälkeen hän oli lähes ekstaasissa.

Hän ylisti Jumalaa, pyhää rakkauden tulta.

Hän sanoi Jumalan olevan hulluna rakkaudesta luotuihinsa. Samalla hän suri sitä, että ihmisen sisin syttyy niin harvoin Jumalan rakkauden tulipesästä.

Katariina oli kotoisin Sienasta. Hän syntyi perheensä 24. lapseksi. Kerrotaan, että äiti imetti Katariinaa, mutta hänen kaksoissisarensa lähetettiin imettäjän hoiviin ja hän kuoli pian. Tämä jätti jälkensä Katariinaan.

Kodin lähellä oli dominikaanien kirkko, jossa Katariina kävi lapsesta saakka messussa. Hänen sanotaan jo lapsena saaneen näyn, jossa hänestä tuli Kristuksen seuraaja.

Katariinassa kehittyi varhain ristiriitainen suhde ruokaan. Se ilmeni haluttomuutena syödä. Nuorena hän joutui siksi riitoihin vanhempiensa, varsinkin äitinsä kanssa. Hän ei

halunnut myöskään miettiä ikinä avioliittoa kenenkään kanssa. Mieluummin hän vaikka nälkiinnyttäisi itsensä.

Vanhempien ei auttanut muuta kuin taipua. Sienalaiset katumuksentekijäsisaret eli maallikkodominikaanit ottivat Katariinan joukkoonsa. He elivät omissa kodeissaan, seurasivat heille laadittuja elämänohjeita, rukoilivat ja auttoivat sairaita ja köyhiä.

Liittyessään katumuksentekijäsisariin Katariina oli kuudentoista. Hänen kerrotaan vetäytyneen silloin kolmeksi vuodeksi yksinäisyyteen omaan huoneeseensa, josta kävi vain messussa. Se ei ollut taatusti helppoa kodissa, jossa asui parikymmentä ihmistä.

Noina vuosina Katariina löysi erämaan omasta kodistaan ja väkijoukon keskeltä. Hän oppi, että omassa sisimmässä on syvin rauhan ja rukouksen huone, jonka voi kuljettaa mihin tahansa ja koska tahansa.

Kun Katariina palasi kolmen vuoden jälkeen toisten pariin, hän tuskaili aluksi: ”Olen jo riisunut pois ajallisten murheiden tuni-

Katuvan rukous ”Sinä iankaikkinen Jumala olet elämä, ja minä olen kuolema.

Sinä olet viisaus, minä olen tietämättömyys.

Sinä olet valo, minä olen pimeys.

Sinä olet ääretön, minä olen rajallinen.

Sinä olet ehdoton suoruus, minä olen surkea kierous.

Sinä olet lääkäri, minä olen sairas.”

(Katariina Sienalainen: Rukouksia. Suom. Kaarina Koho)

kan, miksi minun pitää pukea se uudelleen.”

Toisaalta juuri siellä – kodin seinien sisällä – piti oppia, mitä on arjen jakaminen, töistä ja hiljentymishetkistä neuvotteleminen, oman rauhan varjeleminen ja toisten kanssa eläminen. Siellä oppi, mitä on katumus, anteeksianto ja myötätunto.

Siellä oppi sydämen avaruutta ja kärsimyksen sietämistä – rakkauden ja katumuksen avulla. Itseään Katariina ei asettanut toisille malliksi. Hän tiesi, että on monia polkuja Jumalan luo ja monia katumuksen teitä.

Toisten tekoja on aina helpompi tuomita kuin omiaan. Kukaan ei voi kuitenkaan katua toisten tekoja, vain omiaan voi katua.

Jos haluat löytää aidon katseen vailla mitään kieroutta, petollisuutta ja teeskentelyä, katso Jumalan ääretöntä rakkautta, Katariina opettaa.

Jos ei koskaan kadu, ei opi, mitä on armo.

Kun rukoilee sydämestään katuen, ei tuomitse kovin helposti toisia.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 10.–24.11.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys ti klo 13–15 Länsimäen kirkolla ja to klo 9–11 Hakunilan kirkolla. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 13–15 ja to klo 9–11, p. 050 573 6313, muina aikoina voit jättää viestin nauhalle.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Ko-

lohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Astan kotipyhäkoulu su 20.11. klo 11–12 Hevoshaantie 9.

Retki Ihmeellinen Ilo -jouluvaellukselle la 17.12. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Lähtö Länsimäestä klo 9.45 ja Hakunilasta klo 10, paluu noin klo 16. Vaellus on ulkona. Hinta 10 e / hlö sis. bussikuljetuksen, ohjelman, lounaan ja päiväkahvin. Maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä kirkkoherranvirastoon 5.12. mennessä. Lisätietoja johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Diakoniatyön virkistyspäivä ti 20.12. Hvittorpissa, Kirkkonummella. Tarkoitettu henkilöille, jolla ei ole muuten mahdollisuutta virkistäytymiseen. Lähtö Länsimäestä klo 10 ja Hakunilasta klo 10.15, paluu klo 18 mennessä. Hinta 5 e / hlö sis. bussikuljetuksen, ohjelman, lounaan, saunan ja joulupuuron. Maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä kirkkoherranvirastoon 5.12. mennessä.

Lisätietoja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

Kastettu Viljo Einari Kainulainen, Lauri-Olavi Viljamin Lampela, Joel Emil Lindström.

Avioliittoon kuulutettu Sauli Mikael Siljamäki ja Jenni Maria Ojanen.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p.

09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 Hämeenkylän kirkolla, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Isänpäivän perhemessu su 13.11.

Katja-Maaria Vilén, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Vedenalainen seikkailu -isänpäivätapahtuma su 13.11. klo 11−13.

Sukellamme veden syvyyksiin ja teemme tutkimusmatkan merten aarteisiin askarrellen ja leikkien. Välipalatarjoilu.

Päiväkahvin aikaan ma 14.11. klo 14.

Tuulahduksia vanhasta kunnon stadista. Alustajana Stadin slangi -yhdistyksen kunniapuheenjohtaja, iskelmälaulaja Lasse Liemola.

Sururyhmä alkaa ma 14.11. klo 18.

Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa. Viisi kokoontumiskertaa. Mukana ryhmässä pastori ja diakoniatyöntekijä. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Puumalalle, anne.puumala@evl.fi tai p. 09 830 6472.

Vapaaehtoisten ilta to 17.11. klo 18.

Rentoa yhdessäoloa, pitsaa ja musiikkia, josta vastaavat Juuso Kallioranta ja Mikko Hintsala. Ilmoittautumiset 14.11. mennessä Jarkko Vähäsarjalle, jarkko.vahasarja@evl. fi tai p. 044 422 0453. Ilta on tarkoitettu seurakuntamme vapaaehtoistyössä toimiville.

Kärry kuntoon – autojen ja ihmisten huoltopäivä la 19.11. klo 10−14 kirkon parkkipaikalla. Kärryjä laittavat kuntoon seurakunnan työntekijät, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit.

Renkaiden vaihtoa, auton sisätilojen siivousta ja polkupyörän pientä huoltoa 10 e / työ Mongolian urheilulähetystyön hyväksi. Lapsille pihapelejä. Makkaratarjoilu.

Messu su 20.11. klo 10. Tuomiosunnuntai ja Viipurin kirkkopyhä. Pasi Hujanen, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Viipurin lauluveikot laulavat johtajanaan Urpo Rauhala.

Kirkkokahvit.

Raamattuluento su 20.11. klo 12−14.

Aiheena 2. Kor. 9−10. Paavali puolustaa asemaansa. Välipalatarjoilu.

Lapsen oikeuksien viikon konsertit ke 23.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen duo musisoi ja laulattaa lapsia tutuin ja uusin lastenvirsin.

Huili-ilta: Toivoa toivottomille ke 23.11. klo 18.30. Time-lehden vuoden eurooppalaiseksi sankariksi valitsema lastenlääkäri Leena Kaartinen kertoo työstään maailman kriisipesäkkeissä.

Miesten kirjallisuuspiiri to 24.11. klo 18. Kirjana Juhani Rekolan Irlantilainen päiväkirja.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 16.11. klo 14−16. Koulujen opetuksesta netissä.

Lähetyspiiri ke 23.11. klo 18. Vieraana Mongoliassa lähetystyötä tekevät Ijäkset.

Hommissa

Pappi Vesa Ruokonen ”Minusta tuli pappi ja aloitin työt Korsossa vuonna 1981. Silloin en olisi voinut kuvitella, että teen koko pappisurani samassa seurakunnassa. Kun jään eläkkeelle joulukuun alussa, minulle tulee täyteen 35,5 vuotta pappina Korsossa. Olen myös Korson seurakuntalainen, olen asunut ja asun ainakin toistaiseksi Korsossa.

Olen toiminut nuorisopappina ja virastopappina. Myöhemmin työalanani oli aikuistyö, sitten diakoniatyö ja lopuksi lähetystyö.

Omimmaksi alaksi olen kokenut perinteisen papintyön, saarnaamisen ja kirkolliset toimitukset. Ristiäisissä, hautajaisissa ja monenlaisissa elämäntilanteissa olen tavannut niin paljon ihmisiä, etten mitenkään voi tuntea ja muistaa heitä kaikkia.

Olen pitänyt Raamatun selittämisestä seurakunnalle.

2000-luvun alussa innostuin pitämään myös raamattuluentoja uudessa seurakuntasalissa. Luennoilla kävi pieni uskollisten joukko.

Pidän lähtösaarnani tuomiosunnuntaina. Vaikka päivän nimi kuulostaa vaativalta ja ankaralta, ajattelen päivää ja aihetta armon näkökulmasta. Isä Jumala ei ole tuomari. Hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalleen Jeesukselle, joka on myös sovittanut kaikki synnit. Se on lohdullista. Tuomiota ei tarvitse pelätä, kun tuomari on myös armahtaja.”

Ulla-Maija Vilmi

Tuomiosunnuntain messu su 20.11. klo 10 Korson kirkossa. Saarna Vesa Ruokonen.

Kirkkokahveilla Ruokosen eläkkeellelähtöjuhla.

Shutterstock

Muualla

Hautaan siunattu Ilma Orvokki Kottonen 90 v, Eino Matti Tapio Törmikoski 75 v, Jouko Tapio Pajari 73 v, Juha Tapani Lappalainen 64 v, Jouni Juhani Perola 60 v, Marja Riitta Kyllikki Eronen 52 v.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Puurolounas torstaisin klo 10–13.

Hinta 2,50 e (sis puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee ja tuoremehu).

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, Suljettu la 5.11. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Isänpäivän Valokirkko ja perhetapahtuma su 13.11. klo 12. Maksuton soppatarjoilu ennen messua klo 11.15 alkaen. Messun jälkeen isänpäiväkahvit. Kirkon alakerrassa seikkailupisteitä lapsille ja lapsenmielisille kansainvälisessä hengessä. Varaa mukaan kolikoita arpajaisia varten.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 14.11. klo 11 hartaus, 21.11. klo 11 ehtoollishetki, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien olohuone ma 14.11. klo 15–16.30. Vertaisryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun ja keskustelun merkeissä.

Lähetyspiiri ma 14.11. klo 18–19.30.

Myyjäisten suunnittelua.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Siioninvirsiseurat ma 14.11. klo 18.

Kahvitarjoilu.

Rauhanyhdistyksenseurat ti 15.11. klo 19.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme lapasia ja sukkia. Langat saat ryhmästä.

Rukiista leipää Raamatusta ke 16.11. klo 18.30–20. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Eero Junkkaala.

Messu su 20.11. klo 12. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Saarna Pentti Smeds. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 20.11. klo 17.

Terhi ja Pentti Smeds. Musiikkia, keskustelua, opetusta elämästä ja Raamatusta. Kahvi- ja teetarjoilu.

Housebändinä Poikkipuut.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 22.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 22.11. klo 13–14.30.

Laurean terveydenhoitaja-opiskelijat vierailevat.

Rukiista leipää Raamatusta ke 23.11. klo 18.30–20. Mistä löydän iloa elämääni? Heikki Hilvo.

Sururyhmä läheisensä menettäneille ke 23.11. alkaen. Ohjaajina pastori Tiina Palmu ja diakoni Saara Huhanantti. Kokoontumiset kerran viikossa yhteensä kuusi kertaa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500. Otamme yhteyttä kaikkiin ilmoittautuneisiin ennen ryhmän alkamista.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille 17.1.–7.3.2017. tiistaisin klo 13–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä noin 6 kk. Tiedustelut ja ilm. liisa.pietila@evl.fi, p.

050 337 7312.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Säppi torstaisin klo 10–12. Ryhmä pyrkii hyvään elämään ja päihteettömyyteen. Voileipä, kahvia ja vertaistukea.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–14.

Kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille.

Pyhäkoulu su 13.11. klo 10.

Uskontoni soipa säveleinä -konsertti 13.11. klo 15. Hannu Holma, laulu, ja Anni Holma, piano. Lauluja luonnosta ja arjen uskosta. Sieni- tai kasviskeitto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 15.11. klo 13–14.30.

Levyraati.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Valoa hämärään -konsertti 15.11. klo 19. Cecilia-kuoron konsertissa kuullaan lauluja vuosien varrelta. Kuoroa johtaa Heli Mikkelä, pianistina Riikka Jäntti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Lähetyspiiri to 17.11. klo 18–20.

Partiolippukunnan Keronkäviöiden vuosijuhla ja lupauksenantotilaisuus pe 18.11. klo 18. Tuomo Kahenvirta.

Messu su 20.11. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Saarna Pentti Smeds. Kirkkokahvit.

Tuikut-lauluyhtyeen 40-vuotisjuhlakonsertti su 20.11. klo 18. Vanhoja koululauluja, maakuntalauluja sekä hengellisiä lauluja. Kuoroa johtaa Inkeri Suokannas.

Kamalat äidit ti 22.11. klo 17.30–19.

Vertaistoimintaa murrosikäisten lasten äideille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sinikka.kurunsaari@evl.fi tai p. 050 573 6276.

Hiljaisuuden ilta – valo kohtaa varjon to 24.11. klo 18–20. Taizé-lauluja, rukousta, ehtoollinen ja iltatee.

Tapio Koivu, Tarja Korpela, Natasa Stambej, Marja Tuomisto, Liisa Pietilä.

Vapaaehtoiseksi vastaanottokeskukseen Tikkurilan seurakunnan nuorisokahvila Walkersissa (Unikkotie 5 c) alkaa peruskoulutus vastaanottokeskusten vapaaehtoiseksi ke 16.11. klo 17.30–20.

Koulutuksessa käydään läpi, kuinka vastaanottokeskuksissa asuvien turvapaikanhakijoiden tukena toimitaan Vantaalla ja kuinka edistetään uusien tulijoiden hyvinvointia ja kotoutumista. Koulutuksessa saa tietoa myös erilaisista ryhmistä, joiden toimintaan voi mennä mukaan ja tavata jo pitkään toiminnassa mukana olleita vapaaehtoisia.

Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat. Lisätietoja Katri Korolainen, katri.korolainen@evl.fi tai p. 044 422 0363.

14

Seurakunnissa tapahtuu 10.–24.11.

Kirjallisuuspiiri ma 5.12. klo 12.

Kirjana Tuula Saarikosken Kaaos ja kirkkaus.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 16.11. klo 16−18.

Lapsiystävällistä, kaikille avointa kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Hautaan siunattu Toini Inkeri Virolainen 89 v, Ellen Anita Vuorenranta 82 v, Martti Niilo Männistö 68 v.

KORSON SEURAKUNTA

Wanhan ajan elämysilta to 10.11. ja

Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@evl. fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p. 050 573 6376.

Kastettu Elle Pamela Niiranen, Leevi Sakari Toljander, Alissa Aino Pauliina Autio, Viivi Helena Erkkilä, Alina Karoliina Snygg, Joela Iita Serafiina Åberg, Alex Benjamin Vanker, Elvi Maria Kirvesmäki.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit ma–to klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Ruusujuhla to 10.11. klo 13 seurakuntasalissa.

Seurakuntakuoron harjoitus to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Martti Sirviö.

Naisten saunailta to 10.11. ja 24.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea -kuoroharjoitus to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 18 seurakuntasalissa. Tässä kuorossa ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa. Lisätiedot airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493.

Sururyhmä to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 16.30 kokoustilassa.

Perhekerho pe 11.11. ja 18.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 11.11. klo 18.30.

Messu su 13.11. klo 10. Riikka Wikström, Urpo Luokkala, Päivi Tiitu. Kirkkokahvit.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 24.11. klo 11.

Vieraana SLEY:n piirivastaava, pastori Ari Norro.

Muualla

24.11. klo 18.30 Bygårdissa, Ainonkuja 9. Illat alkavat seurakunnan vapaaehtoisten toteuttamalla 1800-luvun tapahtumia kuvaavalla näytelmällä.

Laulamme yhdessä vanhoja virsiä.

Lopuksi iltatee ja ruisleipätarjoilu.

Senioreiden jouluretki ti 13.12.

Lohjalle. Kierros Kaarteen kotisotamuseossa ja Teija Kaarteen mosaiikkigalleriassa. Joululounas Juhlaserviisissä. Opastettu kiertoajelu kaupungissa sekä vierailu ja ehtoollishartaus Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. Bussi lähtee klo 8.20 Askistosta ja kiertää Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan kautta. Paluu viimeistään klo 18. Retken hinta 69 e. Ilmoittautumiset 29.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Pyhäkoulu su 13. 11., 6.11. ja 20.11.

klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Ilkka Rytilahden luentosarja; Rakkauden voima su 13.11. klo 17. kirkkosali 2:ssa. Kahvitarjoilu.

Perhekerho ma 14.11. ja 21.11. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 14.11. ja 21.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 14.10. ja 21.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 14.10. ja 21.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Raamatun punainen lanka ti 15.11. ja 22.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Tule tutustumaan miten Jeesus tulee esille Vanhassa testamentissa.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 16.11., 9.11. ja 23.11. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 16.11. ja 9.11. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vetäjänä pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari. 9.11. Kansainvälisen työn sihteeri Samuel Luak kertoo maahanmuuttaja- ja lähetystyöstä.

Iltaperhekerho ke 16.11. ja 23.11. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Syömme yhdessä iltapuuron klo 19.30.

Sanan ja rukouksen ilta ke 16.11. klo 18 kirkossa. Iltatee.

Iltarukouspiiri ke 16.11. ja 23.11. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Vanhemman väen piiri to 17.11. ja 24.11. klo 13. seurakuntasalissa.

Winterreise-liedkonsertti pe 18.11. klo 19. Janne Kaksonen, basso, Taru Ritavesi, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

Pyhän tanssin rukoushetki pe 18.11. klo 17. Pyhä tanssi on meditatiivista

liikettä ja hiljaisuutta. Ohjaajina pyhän tanssin opettajat Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Koulutus vapaaehtoisille la 19.11. klo 14 seurakuntasalissa. Aiheena Erilaisuuden kohtaaminen.

Tuomiosunnuntain messu su 20.11. klo 10. Vesa Ruokonen, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Kirkkokahveilla Vesa Ruokosen eläkkeellelähtöjuhla.

Arki-illan ehtoollinen. ke 23.11. klo 18. Urpo Luokkala, Airi Saloniemi.

Avioliittoon kuulutettu Jarno Juhani Nieminen ja Heidi Hannele Kaplas.

Hautaan siunattu Ruuhijärvi Liisa Sinikka 85 v, Elli Eliina Marjatta Kalke 80 v, Pertti Juhani Pimiä 77 v, Olavi Armas Kaipainen 77 v, Reijo Kalevi Rauhovirta 68 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Rukouksen talo pe 11.11. ja 18.11. klo 11. Matalan kynnyksen rukoushetki – tule rukoilemaan, rukoiltavaksi ja oppimaan rukousta.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 15.11. ja 22.11. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 16.11. klo 13.

Kastettu Olavi Aleksanteri Palviainen, Sofia Maria Manninen, Sasu Iivari Tervahauta, Aarni Pekka Aleksi Taikamäki, Kaarlo Hermanni Fabian Miettinen, Verneri Sakari Kristian Väisänen, Masi Onni Olavi Orenius, Senni Karoliina Seppälä, Noel Eemil Väänänen, Lukas Tyni, Mikael Sven Rapatti.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä.

Maanantaisin aamupäivällä luovuuden paja, tiistaisin askartelua ja torstaisin perheiden muskari.

Kohti joulua! -periodipyhäkoulu 10.11.–1.12. torstaisin klo 18–19. Pyhäkoulu sopii erityisesti perheille.

Jos lapsi tulee yksin, tulee hänen olla 4 vuotta täyttänyt.

Messu su 13.11. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin. Messun jälkeen kakkukahvit isänpäivän kunniaksi.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

JUURI NYT Jippu

Made in Heaven cd SANAN AIKA

Jipun odotettu, ensimmäinen hengellinen äänite. Sisältää mm. laulut Enkeli varjoisan maan, Tässä huoneessa, Jeesus mä huudan sun nimesi ja Rakkautta vain.

19,90 (22,90)

SANAN AIKA

kirkkovuosi 2016-2017

19 90

Raamattua vuoden jokaiselle päivälle

Saara Kinnunen

Kaskinen, Ruokanen, Sariola (toim.)

Isän kaipuu

Sanan aika

Isä näyttelee merkittävää osaa ihmisen itsetunnon kehityksessä. Isäsuhteen kivut varjostavat monia elämän alueita, ja Isättömyyden aiheuttama vaillinaisuuden tunne voi seurata vielä aikuisuudessa.

Isäsuhteen traumoja voidaan työstää, vaikka konkreettista sovintoa ei olisi mahdollista saavuttaa.

22,50 (25,00)

Vuosittain päivittyvä Sanan aika elää mukana luterilaisessa kirkkovuodessa ja tarjoaa päivittäisen annoksen Raamatun sanaa arkeen ja juhlaan.

Reformaation juhlavuoden kunniaksi mukana on nyt erityisesti reformaation teemoihin johdattelevia tekstejä.

6,50 (7,70)

– Vuoden kristillinen kirja 2016!

2250

– Kirkkovuosi 2016–2017

Pirjo Kantala, Kaisa Raittila, Olli Valtonen

Juuri nyt

– 365 havahtumista 365 proosa-, rukous- ja runotekstiä punoutuvat vuodenaikojen ja kirkkovuoden kiertoon ja samalla ihmiselämän ikuisiin teemoihin - iloon, suruun, aikaan, kuolemaan, onneen, menetykseen, vapauteen. Iankaikkisuuden ulottuvuus tuo mukaan ihmistä suuremman merkityksen.

26,90 (31,90)

650

PERUSSANOMA

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

2690

Vesa-Matti Loiri

Pyhät tekstit cd

Lauluja pohjautuen eri uskontojen pyhien kirjojen teksteihin, runouteen sekä filosofisiin ajatuksiin.

Mukana on tekstejä Raamatun Vuorisaarnasta Egyptiläiseen kuolleiden kirjaan sekä Kahlil Gibranin runoihin.

90 19,90 (22,90)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

19

puh. 020 754 2350

15

Seurakunnissa tapahtuu 10.–24.11.

Lupa kääntyä sisäänpäin Retriitissä voi hiljentyä myös maalaamalla.

Työuransa tietotekniikan parissa tehnyt Anja Korte kävi ensimmäisen taidekurssin 1970-luvulla vastapainoksi työlleen. Harrastus muuttui aktiiviseksi 1990-luvulla.

– Aluksi maalasin öljyväreillä ja sitten siirryin akvarelleihin. Jos maalasin matkoilla, öljyväritöiden kuljettaminen oli vaikeaa. Niitä ei saa kuivaksi.

Korte on vuosien varrella käynyt monta taidekurssia. Tämän vuoden syyskuun hän oli maalaamassa Barcelonassa ja asui taiteilijaresidenssissä.

Oman maalaamisensa ohella Korte on etsinyt taiteen tekemiseen toisenlaista näkökulmaa. Hän on suorittanut vuoden mittaiset taideterapian työpajaopinnot Taideteollisessa korkeakoulussa ja kävi vuosia pitämässä taideterapiapainotteista ryhmää Vuosaaren palvelutalossa.

Retriitinohjaajaksi päätyminen on oma tarinansa. Anja Korte meni ystävänsä kutsusta 1990-luvun alussa Tuomasmessuun.

– Se tuntui ihanan iloiselta ja sallivalta lapsuuteni tuomiohenkisiin kokemuksiin verrattuna.

Korte muistelee käyneensä pitkään vain istumassa Tuomasmessussa. Sittemmin hän alkoi tehdä pieniä vapaaehtoistöitä. Vähitellen hän oli valmis kouluttautumaan messuavustajaksi.

Tuomasyhteisön kautta löytyi myös Raamattu ja taide -ryhmä sekä hengelliset retriitit, joissa ollaan yhdessä hiljaa ja puhumatta. Korte valmistui retriitinohjaajaksi kymmenkunta vuotta sitten. Siitä

Elämysmaalaus maanantaisin klo

10–12. Materiaalimaksu 12 e / kausi.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, hartaus, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 14.11. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Nikkaristikahvit ti 15.11. klo 14. Kahvit kaikille nikkaristitoiminnasta kiinnostuneille ja toiminnassa mukana oleville.

Isoskoulutus Isko 2 ti 15.11. klo 18.

Silmukkasiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

lähtien hän on ollut toteuttamassa retriittejä kotikaupungissaan Vantaalla.

– Retriitin ohjaa usein vetäjäpari pappi ja maallikko. He jakavat keskenään rukoushetket, virikepuheet ja mahdolliset kahdenkeskiset keskustelut osanottajien kanssa. Taideretriitissä minä huolehdin taiteen tekemisen mahdollisuudesta.

Kaamosajan taideretriitissä Anja Kortteen työparina on pappi Tarja Korpela. Retriittiin osallistuakseen ei tarvitse harrastaa taidetta tai osata maalata.

– Voi aloittaa siitä, miltä tuntuu. Jos mieleen ei tule muuta kuin sininen väri, voi aloittaa sillä ja katsoa, mitä tulee.

Olennaista ei ole, näyttääkö maalauksen metsä metsältä tai ihminen ihmiseltä. Maalauksen ei tarvitse olla esittävä.

– Lopputulos ei ole niin tärkeä kuin matka, jonka maalatessa tekee. Ei tarvitse ajatella, että syntyisi sielunkuva, vaikka joskus voi syntyäkin. Jokainen kuva on lahja tekijälleen.

Hiljaisuuden retriitissä on mahdollisuus käydä läpi tunnelmiaan pimenevässä syksyssä. On kuin luonto antaisi luvan tehdä vähemmän, olla väsynyt, levätä ja kääntyä sisäänpäin – ja löytää ehkä väreistä voimaa.

Ulla-Maija Vilmi

Vieraana Esko Jämsä

Marianna Siitonen

– Lopputulos ei ole niin tärkeä kuin matka, jonka maalatessa tekee, sanoo taideterapian ohjaaja Anja Korte.

Pyhän tanssin ohjaaja Tiina Sara-aho Mitä pyhä tanssi on?

– Pyhä tanssi on kehollista rukousta ja mietiskelyä musiikin säestyksellä. Pyhässä tanssissa liikutaan rauhallisesti piirissä keskusmaljan ympärillä. Keskusmalja viittaa Jumalan läsnäoloon keskellämme. Tanssiessa voi hiljentyä ja kokea yhteyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

– Pyhä tanssi on yksi liturgisen tanssin laji. Se ei ole esittävää, vaan on tarkoitettu tuomaan rauhan ja läsnäolon kokemus osallistujalle.

Miten tutustuit pyhään tanssiin?

– Osallistuin 1980-luvun lopulla pyhän tanssin päivään Espoossa. Pidin siitä, ja se jäi mieleeni. Myöhemmin perehdyin alan kirjallisuuteen. Minulla on tanssitausta. Kävin nuorena kuusi vuotta balettikoulua ja aikuisena pätevöidyin baletin opettajaksi.

Kuinka päädyit ohjaajaksi?

– Vuonna 2008 ryhdyin opiskelemaan teologiaa ja tein graduni pyhästä tanssista. Oulussa suoritin kaksivuotisen pyhän tanssin ohjaajakoulutuksen. Kun valmistuin teologiksi kaksi vuotta sitten, ryhdyin ammattimaiseksi ohjaajaksi.

Mitä visioita sinulla on pyhästä tanssista?

– Suomen seurakunnissa on noin 900 kanttorin virkaa, mutta ei yhtään liturgisen tanssin ja liturgisten eleiden asiantuntijan virkaa. Pyhä tanssi voisi kuulua seurakuntien säännölliseen toimintaan. Haluan edistää sitä ohjaamalla pyhää tanssia eri puolilla Suomea.

Ulla-Maija Vilmi

Väriä ja valoa kaamoksessa -retriitti 2.–4.12. Leiriniemen kurssikeskuksessa Mäntsälässä. Ohjaajina taideterapian ohjaaja Anja Korte ja pastori Tarja Korpela. Hinta 160 e sisältää materiaalit, täysihoidon ja kuljetukset. Ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi. Lisätietoja tarja.kopela@evl.fi.

Raamattu- ja keskustelupiiri to

17.11. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja.

Messu su 20.11. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin.

Lapsen oikeuksien päivän konsertit ma 21.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulavat ja laulattavat lapsia.

Isoskoulutus Isko 1 ti 22.11. klo 18.

Joulunodotussauna naisille ke 23.11. klo 19. Maksuton iltapala ja lauleskelua. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Koivukylän Lions clubin joulukonsertti ke 23.11. klo 19. Mikael Konttinen ja Jenna Bågeberg. Ohjelma 15 e ovelta, hintaan sisältyy kahvit klo 18 alkaen.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 24.11. klo 12. Keittolounas 5 e. Tarinaansa

kertomassa tietokirjailija Pekka Hako aiheenaan Elämäni Vantaa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16.

Yksinhuoltajailta to 10.11. klo 17.30.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitetaan yhteisellä hartaudella.

Työikäisten raamattupiiri ma 14.11. klo 18.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 15.11. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville.

Pyhän tanssin retriittipäivä la 26.11. klo 13–16 Kivistön kirkolla.

Päälle mukavat vaatteet ja pehmeäpohjaiset kengät tai tossut.

Ohjaajana Tiina Sara-aho. Ilmoittautumiset laura.sydanmaanlakka@evl.fi tai p. 050 381 6353.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 15.11.

Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Lihapullia ja spagettia 1e / lautasellinen.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12– 14. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 17.11. klo 13.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 17.11. klo 18.

Seniorikahvila ma 21.11. klo 13.

Kansainvälinen keittiö ti 22.11. klo 17. Kokkaillaan ja syödään yhdessä.

Hinta 3–5 e.

Puutarhapiiri ti 22.11. klo 17.30.

Lähetysmyyjäisten valmistelutal-

koot 25.11. ja 26.11. klo 9–15. Ilmoittautumiset 22.11. mennessä ja lisätietoja paivi.peittola@evl.fi tai p. 044 422 0494.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Hanna-piiri ma 21.11. klo 18 osoitteessa Tertunkuja 4 B. Tutustutaan

16

Seurakunnissa tapahtuu 10.–24.11.

Musiikkia 10.–24.11.

Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

Pekka Laukkarinen esiintyy Trio Sport Centerissä sekä Myyrmäen ja Hämeenkylän kirkoissa.

Sunnuntai 13.11.

Tiistai 22.11.

• Uskontoni soipa säveleinä -konsertti su 13.11. klo 15 Länsimäen kirkossa. Hannu Holma, laulu, ja Anni Holma, piano. Lauluja luonnosta ja arjen uskosta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Lapsenpäivän konsertti perheille to 24.11. klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54. Pekka Laukkarinen. Lisätietoja ja yli 8 hengen seurueiden ilmoittautumiset maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

• Lapsenpäivän konsertti ti 22.11. klo 10.15 Myyrmäen kirkossa. Pekka Laukkarinen duo.

Tiistai 15.11.

• Valoa hämärään -konsertti ti 15.11. klo 19 Länsimäen kirkossa. Cecilia-kuoro ja Riikka Jäntti, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Perjantai 18.11.

• Winterreise-liedkonsertti klo 19 Korson kirkossa. Janne Kaksonen, basso, Taru Ritavesi, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

• Konsertti pe 18.11. klo 19 Pyhän Laurin kappelissa. Kajsa Dahlbäck, sopraano, Aapo Häkkinen, cembalo, ja Heidi Peltoniemi, barokkisello.

Sunnuntai 20.11.

• Tuikut-lauluyhtyeen 40-vuotisjuhlakonsertti su 20.11. klo 18 Länsimäen kirkossa. Vanhoja koululauluja, maakuntalauluja sekä hengellisiä lauluja.

Uusi

Keskiviikko 23.11.

• Lapsen oikeuksien viikon konsertit klo 9 ja 10 Hämeenkylän kirkossa. Pekka Laukkarinen duo musisoi ja laulattaa lapsia tutuin ja uusin lastenvirsin.

• Koivukylän Lions clubin joulukonsertti ke 23.11. klo 19 Rekolan kirkossa. Mikael Konttinen ja Jenna Bågeberg. Ohjelma 15 e ovelta, hintaan sisältyy kahvit klo 18 alkaen.

Torstai 24.11.

• Oi jouluyö! -konsertti to 24.11. klo 19–20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Mika Nisula, tenori, ja Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

naisen elämään eri maissa ja rukoillaan naisten ja tyttöjen puolesta.

Retki Vivamon Raamattukylän joulunäytelmään la 10.12. Osallistumismaksu 10 e sisältää matkat, pääsymaksun ja lounaan. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6706 tai irma.liljestrom@evl.fi.

Perhekerho ma 21.11. klo 9.30–11.30

Kastettu Jon Samuel Kuosa, Mimi Eevi Aliisa Hämäläinen.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, suljettu 28.10., p. 830 6302. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka kokoontuu to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 18 Olotilan edessä, josta lähdetään yhdessä kävelylenkille.

Mirka Härkönen.

Laulupiiri pe 11.11. klo 15.30. Julia Tamminen.

Messu ja kirkkokahvit su 13.11. klo 10. Satu Huttunen, Maria Koukkari, Marja Kyllönen.

Ilkka Rytilahden raamattuluennot ma 14.11. klo 18.30.

Kansalaisinfo ti 15.11. klo 13–14. Veloista voi selvitä ja taloutta voi hallita. Talous- ja velkaneuvontapalvelut Vantaalla. Asiantuntijana Vantaan kaupungin talous- ja velkaneuvoja. Neuvontapiste klo 14–15. Juttele jokapäiväisistä taloudenhallinnan asioista diakoni Johanna Lehmusmiehen kanssa.

Omalla äänellä ti 15.11. klo 17.30. Julia Tamminen.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.11. klo 18. Johanna Jakonen, Iina Katila.

Viikunapuuilta ke 16.11. klo 18.30.

Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Laulupiiri pe 18.11. klo 15.30. Iina Katila.

Sinkkuillat pe 18.11. klo 17 ja klo 19.

Ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen antaa vinkkejä ihmisten kohtaamiseen ja flirttailuun. Ilmoittautuminen 16.11. mennessä mirka. harkonen@evl.fi.

Messu ja omaishoitajien kirkkopyhä su 20.11. klo 10. Mirka Härkönen, Päivi Helén, Julia Tamminen. Kirkkokahvit.

Messu su 20.11. klo 10. Messun jälkeen kahvit ja Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjuhla klo 11.15 nuorisotilassa. Kuulumisia Kaukasian työstä ja Kylväjän toiminnasta. Vieraana Kaukasian nimikkolähetti.

Sukkelat sukankutojat -ryhmä ti 22.11. klo 10–11.30. Kudotaan sukkia ja neuleita diakoniatyön asiakkaille.

Jos et osaa kutoa, opastamme. Talo tarjoaa langat.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.11. klo 18. Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Seikkailu-näyttely 25.11. saakka.

4–11-vuotiaiden Vantaan kuvataidekoululaisten teoksia.

Jouluaaton puurojuhla la 24.12. klo 14–17. Kahvittelua, puuron syömistä, jouluhartaus, joululauluja ja leikkimielistä ohjelmaa. Mikäli sinulla on pieni ohjelma mielessäsi, on se tervetullut lisä juhlaan. Ilmoittautumiset 14.11. alkaen ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi. Muista mainita mahdolliset ruoka-aineallergiat. Mukaan mahtuu 46 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tila- ja toimitusvaraukset ark. klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 20.11. klo 12 Jyrki Kaukanen, Satu Huttunen, Iina Katila.

Oi jouluyö! -konsertti to 24.11. klo 19–20.30. Mika Nisula, tenori, ja Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

A. Maasalon adventtivesper su 27.11. klo 18. Vesperin jälkeen vapaaehtoisten glögitilaisuus pappilan juhlahuoneistossa. Glögi- ja torttutarjoilu.

Ilmoittautuminen 21.11 mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu ja kansanlaulukirkko su 13.11. klo 12. Veikko Karhumaa, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso ja Vantaan kansanpelimannit.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 18 viraston asiakastila.

Perhekerho pe 11.11. ja 18.11. klo 9.30–11 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 11.11. ja 18.11. klo 18 Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 12.11. ja 19.11. klo 15 Bethanian 4. krs, kokoushuone.

Perhekerho ma 14.11. klo 9.30–11.30 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 14.11. klo 13 Betanian 4. krs. kokoushuone.

Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 14.11. ja 21.11. klo 18 Bethanian 4. krs, kokoushuone. Heikki Leppä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 15.11. ja 22.11. klo 13 Bethanian 4. krs, kokoushuone. Mari Chaulagai.

Rukouspiiri ti 15.11. ja 22.11. klo 18.30–20.30 Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 16.11. klo 8–9.30 Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon Ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 16.11. ja 23.11. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vapaaehtoinen maksu. Vuoronumeroita jaetaan ala-aulassa klo 11.30 alkaen.

Hanna-piiri to 17.11. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Betanian 4. krs, kokoushuone.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 21.11. klo 13. A-rapun kautta pääsee hissillä. Kanttori Simo Santaranta laulattaa.

ip-kerhotila, virastotalon 2. krs.

Medialähetyspiiri Sansa ma 21.11. klo 18.30 viraston asiakastila.

40+sinkkuiltojen suunnittelupalaveri to 24.11. Bethanian 4. krs, kokoushuone. Tapaaminen Olotilan edessä klo 18. Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 10.11.,17.11. ja 24.11. klo 17.30–19.30. Iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 10.11. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Ilolan perhepäivä pe 11.11. ja 18.11. klo 9.30–14.

Kerho isille ja lapsille ti 15.11. ja 22.11. klo 17.30–19.

Kasvuryhmä ke 16.11. ja 23.11. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskus-

telemme ja rukoilemme yhdessä.

Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä Ritva Niemi-Ronkainen. Lisät. pastori Maria Koukkari p. 050 360 9002.

Pyhäkoulu su 20.11. klo 11.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 10.11. ja 24.11. klo 18.

Pyhäkoulu su 20.11. klo 11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 11.11. ja / and 18.11. klo 10–12 / at 10–12 am.

Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make breakfast. Lisätietoja / More information: toomas.takala@ evl.fi or p. / tel. 050 347 4995.

Perhekerho ti 15.11. ja 22.11. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 14.11. klo 13.30.

Ristipuron perhekerho ti 15.11. ja 22.11. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 17.30.

Perhekerho ma 14.11. ja 21.11. klo 9.30–11.30.

Iltaperhekerho ti 15.11. ja 22.11. klo 16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 9.30–11.

Muualla

Liikkeelle! Move! -tapahtuma lap-

sille, nuorille ja perheille ma 14.11 klo 11–20 SuperParkissa, Valimotie 13. Esittelyssä sovellettuja liikunnan lajeja klo 12–19. Ohjelmassa mm. paralympialaismitalisti Henry Mannin kelauskoulu ja Aleksi Kirjosen pyörätuoliextremeä. Ranneke 9 e, ryhmänohjaajat (1 ohjaaja / 10 lasta), avustajat ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 21.11. klo 13.30 Malminiityntie 16.

Kanttori Julia Tamminen laulattaa joululauluja.

Pekka Laukkarisen lapsenpäivän konsertit lapsiperheille to 24.11. klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54. Lisätietoja ja yli 8 hengen seurueiden ilmoittautumiset maaret.hirvensalo@evl.fi tai p.

050 572 2811.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Veikko Lauri Nurmi, Iiro Jarkko Viljami Niemi, Eelis Väinö Valdemar Litmanen, Sofia Amanda Laine, Aino Olivia Ilkka, Iiris Alma Ilona Kuisma, Joel Herman Leino, Kevin Jooa Juhani Kautonen, Hugo Aarre Optatus Salkkola, Siiri Emilia Salkkola, Veeti Juhani Erik Pajari, Iina Emilia Tepsa, Kasperi Mikael Vanninen, Elias Oula Joonatan Vikström, Alva Helmi Amanda Taanonen, Eva Gitte Bettina Nyholm, Enni Vieno Sofia Suominen.

Hautaan siunattu Irja Kyllikki Kahelin 90 v, Kerttu Maria Louhelainen 87 v, Reijo Juhani Torvinen 75 v, Liisa Annikki

17

Seurakunnissa tapahtuu 10.–24.11.

Ilvonen 73 v, Hans Rainer Numminen 67 v, Yrjö Erik Aukusti Fallström 82 v, Lilja Onerva Huuhtanen-Bäckman 88 v, Maija Liisa Nokelainen 89 v, Erkki Matias Penttilä 94 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 iso srk-sali.

Martinpäivän kirkkoilta: Ihmeellistä armoa to 10.11. klo 19. Puhe arkkipiispa emeritus Jukka Paarma.

Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen laulu, Kari Jerkku, urut, säkkipilli ja nokkahuilu, Aarne Laasonen, soiva saha ja Käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Isänpäivän monikulttuurinen perhemessu su 13.11. klo 10. Suomeksi ja englanniksi. Jere Hämäläinen, Timo-Matti Haapiainen, Jere Hämäläinen ja Tuija Samila, Katariina Kopsa. Kirkkokahvit. Multicultural family mass in Finnish and English.

Coffee and tea served after the mass.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.11. klo 17.30–19.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 15.11. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattu-lähetysilta ke 16.11. klo 18–19 pieni srk-sali. Seppo Palonen käy läpi Luukkaan evankeliumia.

Laulupaja ke klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Tutustutaan laulukirjoihin Viisikielinen ja Syntisen virsikirja.

Miesten keskustelupiiri ke 16.11. klo 18.30–20 takkahuone.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 17.11.

klo 18.30–20.30.

Messu su 20.11. klo 10. Margit Helin, Tuula Paasivirta, Ritva Holma.

Pyhäkoulu su 20.11. klo 10–11 kerhohuone 4.

Toivon tuulet su 20.11. klo 17. Tia Nuutinen.

Lähetyspiiri ma 21.11. klo 13–14.30.

Rovasti Matti Korpiaho kertoo Medialähetysjärjestö Sansan työstä.

Lastenpäivän konsertti ti 22.11. klo 10.15. Pekka Laukkarinen duo.

Naisten raamattupiiri ti 22.11. klo 18.30–20.

Raamattupiiri ke 23.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pappi paikalla maanantaisin klo 10– 12, p. 050 310 7196.

Brunssi la 12.11. klo 11–14. Hinta 6 e / aikuiset, 1 e / 2 vuotta täyttäneet lapset. Klo 12–13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa.

Perheiden aamupäivä ma ja ti klo 9–12.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 15.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 15.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 15.11. klo 18.30– 21.

Kivistö-messu keskiviikkona 16.11. klo 18:30. Aloitamme etkoilla, joilla pientä purtavaa klo 17.30 alkaen.

Messun jälkeen jatkot.

Messu su 20.11. klo 12. Pirkko Järvinen, Katariina Kopsa.

Raamattumaraton su 20.11. klo 13– 19. Keittolounas klo 13. Lukeminen alkaa n. klo 13.30. Luukkaan evankeliumi, Apostolien teot.

Pyhän tanssin retriittipäivä la 26.11. klo 13–16. Pyhä tanssi on rukousta ja meditaatiota liikkeessä. Päivä on tarkoitettu aikuisille. Tarjolla pientä suolapalaa, kahvia ja teetä. Mukavat tavalliset vaatteet, pehmeäpohjaiset kengät tai tossut. Lisätietoja pyhän tanssin ohjaaja Tiina Sara-aho, p.

050 490 6014, saraaho@gmail.com.

Ilmoittautumiset laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Bible study on Sun 13th of Nov. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 16.11. klo 19–21.

Holy Mass in English Sun 20th Nov 4.30 PM. Coffee and tea after the service. Englanninkielinen messu.

Mark Saba, Hans Krause.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Raamattupiiri ti 15.11. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30

Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Kastettu

Emilia Katariina Kuivasniemi, Ada Christina Ypyä, Veera Ulpu Amalia Piiroinen, Eve Lilian Lindqvist, Elvis Veikko Valtteri Myllynen, Emma Alina Hartikainen, Roope Emil Kakko, Luka Oliver Kristian Taskinen.

Hautaan siunattu

Elsa Raakel Visa 96 v, Helge Osvald Holmberg 88 v, Pirkko Sylvi Orvokki Mäki 84 v, Kalevi Mönttinen 82 v, Jorma Napoleon Leitsamo 80 v, Sirkka Tuulikki Ripatti 80 v, Tapio Uolevi Fredrik Waldén 80 v, Ellen Edit Räsänen 77 v, Taisto Kalevi Heinonen 76 v, Kirsti Marja-Leena Pellikka 74 v, Bror-Erik Leif Lindkvist 70 v, Jarmo Kosti Mäkelä 63 v.

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

11.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränd 3, tfn 09 830 6224 Konsert fre 18.11. kl. 19. Kajsa Dahlbäck, sopran, Aapo Häkkinen, cembalo, och Heidi Peltoniemi, barockcello.

Viittomakielinen kohtaamispaikka

Myrbacka kyrka Strömfårav. 1, tfn 050 409 0497 Konfirmationsmässa sö 13.11. och 20.11. kl. 13. A. Paavola, M. Fagerudd, I. Hokkanen.

lupiiri ti 15.11. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki.

Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry.

S:t Martins kapell Strömfårav. 1.

Diakoni- och pensionärskrets ti 15.11. kl. 12.30–14.30.

Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48 Pensionärskrets samlas to 24.11. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll ons 16.11. och 23.11.

kl. 18.

Julpyssel för hela familjen lö 19.11.

Kannu

klo 11–20 SuperParkissa, Valimotie 13. Sisäänpääsymaksu 9 e. Ohjelmaa päivitetään osoitteessa www.superpark.fi.

kl. 10–13. Ingen förhandsanmälan eller avgift.

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13.

Familjecafé to 17.11. och 24.11. kl.

9.30–12. Övriga utrymmen Promenad med seniorer lö 12.11. kl.

14 Vallmovägen 28. Kom med i gruppen som går ut med Folkhälsans seniorer månadens andra lö kl. 14. Anmäl ditt intresse till Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

ViAnda-kören övar ons 16.11. och 23.11. kl. 12 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Allsång ons. 23.11. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. G. Weckström.

Anmälningstiden: för skriban 2017 är förlängd till 13.11. Anmälningsblankett finns på hemsidan.

Döpta Matilda Maria Lehtinen, Matheo Pablo Erik Capa.

Vammaistyö Liikkeelle! Move! – Liikunnalli-

nen esteettömyystapahtuma lapsille, nuorille ja perheille ma 14.11.

ti 15.11. klo 12.30–14 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Yleisöluento velkaneuvonnasta klo 13–14. Viittomakielinen tulkkaus.

Kannelmäen raamattu- ja keskuste-

Kuurojen seurakuntaneuvoston

vaalit ti 22.11. klo 18 Pakarituvassa, Kirkkotie 45. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Kaksikielinen adventtimessu ja

jouluateria su 4.12. Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Jouluateria aikuiset 20 e ja lapset alle 12 v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset jouluaterialle 11.11. mennessä seija.einola@evl.fi tai p. 050 338 6212.

Näkövammaisille Yhteislauluilta ti 15.11. klo 18.30–

20.30 Helmikuja 1 C 35. Ritva-Leena Tuuli.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke

16.11. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarintuvan pihalla, Kuriiritie 1.

Adventtiretki la 28.11. klo 14–16 Pa-

karintuvalla, Kuriiritie 1. Lähtö kävelemään parkkipaikalta klo 13. Glögiä ja adventtilauluja. Omat makkarat mukaan.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Kirjoitan sinulle Kristus, sillä meidän kirkkovuotemme päättyy epämukavan vahvoihin tuomion kuviin.

Nuorempana halusin sivuuttaa koko päivän. Se ahdisti enemmän kuin muut pyhäpäivät.

Viimeisenä päivänä on siis edessä totuus meistä ja maailmastamme. Maailma on ollut meidän käsissämme ja silloin selviää, mitä koko luomakunnasta ja siellä asuvien kohtelusta taivaallisessa oikeussalissa oikein ajatellaan. Toisille kuulemma sanotaan ”tulkaa” ja toisille ”menkää”.

Minun on ollut vaikea uskoa, että kenellekään lopulta sanottaisiin ”menkää”. Varsinkin, kun sinä olit niin vapaa ja toivotit tervetulleeksi kaikki, jotka halusivat tulla luoksesi. Kaikki jotka kaipasivat muutosta elämäänsä. Kaikki, jotka toivoivat hyväksymistä ja mukaan ottamista.

Ahdistus lieventyi, kun ymmärsin, miten kuva

viimeisestä päivästä sitoo meidät ihmiset toisiimme. Kyse ei ole vain minun pelastuksestani vaan meidän. Meidän maailmamme, meidän tekomme ja tekemättä jättämisemme.

Nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, sillä ihmisen voi näännyttää nälkään ja janoon niin monella tavalla.

Joudumme kirkkaan peilin eteen: kuinka autoimme eteenpäin käsiimme annettua elämää?

Aleppon raunioista esiin kaivettujen pienten lasten kohtalon täytyy näinä päivinä huutaa taivaaseen asti – eikä siinä ole edes koko totuus meistä ja maailmastamme. Eikö oikeutta tosiaan löydy kuin vasta joskus viimeisenä päivänä?

En tiedä, mitä tästä tuleman pitää. Vain sinuun luotan. Älä siis viivyttele turhaan.

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Tulkoon oikeus

18 Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

Seurat

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna

(09) 753 11 56

Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti

10 0 % suomalainen

www.jyrkisaarimaa.fi

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

TALLINNASSA

KATSO www.albin.fi

[A] LKV M. Rautanen Oy

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista • huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti!

Pyydä ilmainen arviointi!

Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

040 565 6754/Kalev Kink

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ostetaan huoneistoja

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit.

P. 050 431 0175.

Vuokrata halutaan

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 11.11. klo 13-17.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

HAMMASASEMA

katutaso, esteetön sisäänkäynti

4

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 20.11. klo 13.30 Ja sinä teet ihmeen Jeesuksen ihmeitä (Joh 1-12) – Reino Junttila Sokeana syntynyt mies (Joh. 9) – Antti Lemmetyinen 23.11. Israel ilta klo 18.00 Lena Levin kertoo Machaseh työstä ja musisoi.

Mukan myös Dana Grusko, Eeva ja Mika Pouke.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Tilaisuuksia

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

RAHAA HETI

To 10.11. klo 18 Länsi-Pasilan kpli, Winqvistink. 2, Hki. Pe 11.11. klo 18.30 kotiseurat Fuller-Juustilla, Hirvit. 7, Sipoo.

Su 13.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; saarna M. Malmivaara, Seuratuvan virsikuoro; kahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, Vanha Porvoont. 8, saarna J. Elenius; seurat srk-keskus. Klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, Nurmijärvi.

Ma 14.11. klo 18 Hakunilan kko, kpli, Hakunilant. 48, Vantaa.

Ti 15.11. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs; ”Lapsen oikeuksien päivä”, R. Ojell.

Su 20.11. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronomink. 5, Hki; saarna E. Helminen, Herännäisnuorten kuoro, kahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot. 4, saarna S. Juntunen; keittolounas, P. Kivekkään esitelmä ”Siionin virret”; seurat. Klo 15 Loviisan Srk-kodissa, It. Tullik. 6, Loviisa. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs; alussa osa Veisaava ilveilijä -esityksestä.

Ke 23.11. klo 19 Körttikoti, Ratak.

1a A 3, 3.krs.

To 24.11. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kko, It. Papink. 2, Hki; saarna E. Sihvola. Avoimet musiikkiharj. klo 17.

Kevään 2017 Seurakalenteritiedot aluesihteerille 30.11.16 menn., leena.vayrynen-si@h-y.fi.

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista

Markku Rautanen YKV, LKV

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

HERÄNNÄISSEURAT

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 13.11. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki, Su 20.11. klo 18.00 Myllypuron kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Rakkaus kuoleman voittajana Musiikissa: Heidi Tuikkanen Anton Laurila (Kalliossa)

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Siunattu ankeilija Juhani Rekola on harvinaisen terävä kirjoittaja, joka näki maailman harvinaisen pimeänä.

Valoa kuitenkin on. ”Auschwitzin, Hiroshiman ja Dresdenin pimeys on lopullinen, täydellinen ja läpitunkematon yhtä hyvin jumalattoman kuin uskovankin kohdalla. Mutta kristityn kohdalla juuri siihen pimeyteen meneminen merkitsee Jumalan kanssa menemistä.”

Juhani Rekolasta (1916–1986) on muutamassa vuodessa tullut kirkollinen pikkujulkkis. Niin arkkipiispa Kari Mäkinen kuin pappiskirjailija Jaakko Heinimäki, esseisti Antti Nylén ja filosofi Torsti Lehtinen ovat hehkuttaneet hänen tekstejään.

Rekolan alkuperäinen tuotanto on myyty loppuun, mutta Kirjapaja on muutaman vuoden sisään julkaissut pari kokoelmateosta ja yhden postuumin päiväkirjan. Uusin julkaisu Herääminen pimeään on kokoelma lehtikirjoituksia, joita Rekola kirjoitti muun muassa Kotimaahan ja Helsingin Sanomiin.

Suosio ei ole ihme. Rekola oli valtavan lukenut ja tarkka ajattelija. Hän oli perehtynyt etenkin parin viime vuosisadan saksalaiseen ja skandinaaviseen kaunokirjallisuuteen. ”Runo, lyriikka, antaa minulle paljon enemmän ja selvittää enemmän tätä maailmaa ja uskoa kuin pitkä, oppinut teologinen teos”, Rekola kirjoittaa. ”En usko, että kirjallisuutta voi jakaa uskonnolliseen ja ei-uskonnolliseen osaan. Jokainen teos, joka kirkastaa ja selvittä rehellisesti ihmisen asemaa, on uskonnollinen.”

Iso osa uuden teoksen teksteistä on pieniä taiteilijaesitelmiä. Ydinkysymys

30 vuotta sitten kuolleen Juhani Rekolan kirjoitukset ovat yhä ajankohtaisia.

on lähes poikkeuksetta se, miten usko ja epäusko kulkevat kunkin elämässä.

Kiiltokuvakristityistä Rekola ei kirjoita.

Juhani Rekola oli terävä, mutta hän oli myös ankeilija. Rekolan ajatukset pyörivät paljon pimeässä. Ihminen on pieni, historia sattumanvaraista ja maailma kaoottinen. Rekola tapasi sanoa, että maailma on vain maailma.

Pimeys ei kuitenkaan ole täydellinen.

Rekola näki kristinuskossa toivon, ilon pimeässä. Kirkon tehtävä on julistaa tätä toivoa, ja siksi Rekola halusi olla pappi.

Ammatinvalinnastaan hän ei tosin vanhoillakaan päivillään ollut aivan varma.

Usko ei pura ihmisen kahleita, mutta muuttaa perspektiiviä. Rekola kirjoittaa eräästä lempiajattelijastaan, toisesta ankeilijasta Reinhold Schneiderista: ”Usko ei tosin poistanut traagisuutta mutta antoi kaikelle uuden etumerkin. Jumalan rakkauden tunkeutuminen historiaan merkitsee sitä, että historia on tosin edelleen valoton mutta ei kuitenkaan helvetti.”

Vaikka maailma oli Juhani Rekolan silmissä traaginen, hän tuntui saavan myös lohtua sen muuttumattomuudesta. Ei kirkonkaan tilanne ole sen huonompi kuin aiemmin. ”Ennen mentiin

w w w.valomerkki.fi Hautauspalveluja

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

[muka] mielellään kirkkoon, nyt ei mennä. Tilanne on ollut kuitenkin aina samanlainen. Jos menneinä kristillisinäkin vuosisatoina porautuu kaikkien vuosilukujen ja kuningashistorioitten läpi ja saa kosketuksen tavallisen kansan ajatuksiin, kohtaa siellä aina saman maailman”, Rekola kirjoittaa.

Ankeilija Rekola oli, mutta siunattu ankeilija. Moni näkee maailmassa enemmän valoa, mutta harva tarjoaa pimeässä uiville yhtä vankkoja pelastusrenkaita.

Topias Haikala

Juhani Rekola: Herääminen pimeään.

Kirjapaja 2016.

Kylväjän lähetysjuhla su 20.11.

Messu klo 10. Olotilassa, Vehkapolun kävelykadulla, toimittaa Mirka Härkönen, Päivi Helén ja Julia Tamminen. Messun jälkeen kahvit ja lähetysjuhla Seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Ajankohtaisia kuulumisia Lähetysyhdistys Kylväjän toiminnasta ja Kaukasian työstä. Vieraana Kaukasian nimikkolähetti.

Mukana Mari Chaulagai. Järj. Tikkurilan seurakunta.

Palvelukseen halutaan

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Vantaan seurakuntayhtymässä yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana Laurinkodin tuetun asumisen yksikössä

PERHETYÖNTEKIJÄN VIRKA 1.1.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan

Pätevyysvaatimuksena on sosiaali- ja terveysalan AMKtutkinto tai alan aikaisempi opistotasoinen tutkinto.

Arvostamme kokemusta lastensuojelun perhetyöstä.

Viran tarkemmat tiedot (viran vaatimukset, tehtävänkuva ja hakuohjeet) löytyvät internetosoitteesta https://rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist Virkaa haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa. Hakemukset on jätettävä 24.11.2016 klo 12.00 mennessä.

20

Lotta Numminen / kuvitus Meiju Riihelä

Marianna Siitonen

Aikamerkki

Sampo Luumi halusi tulla isäksi vaikeasta lihassairaudesta huolimatta. Sävel-tytär täyttää alkuvuodesta kolme.

Bible journalingissa tuunataan Raamattua.

Piirtele oma Raamattusi

Topakan tyttären kärsivällinen isä Sampo Luumin tie isäksi ei ollut helppo.

Joskus käy niin, että unelmasta tulee totta. Tänään tuo toteutunut unelma istuu sohvalla raidallisissa sukkahousuissaan ja katsoo piirrettyjä. Hän on tammikuussa kolme vuotta täyttävä Sävel, jonka isä Sampo Luumi on tiettävästi Suomen ensimmäinen ja ainoa isä, jolla on Duchennen lihasdystrofia, etenevä lihassairaus.

Sampo Luumi ei oikein osannut edes haaveilla isyydestä ennen kuin tapasi vaimonsa Sailan sähköpyörätuolisalibandyn parissa. Sailalla on CP-vamma, jonka vuoksi hänkin käyttää kodin ulkopuolella sähköpyörätuolia.

– Olin ajatellut, että lapsia ei ehkä koskaan tulisi. Mutta sitten kun avioelämä alkoi, ajatus lapsesta kypsyi, Sampo kertoo.

Aluksi vauvaa yritettiin niin sanotusti perinteisin menetelmin. Kun sitä ei alkanut kuulua, Saila ja Sampo hakeutuivat terveyskeskukseen ja saivat lähetteen hedelmöityshoitoihin Naistenklinikalle.

Siellä sosiaalityöntekijä puolsi lapsihaaveita, mutta lääkäri oli sitä mieltä, ettei Sailasta ja Samposta ole vanhemmiksi. ”Joskus suurinta viisautta on luopua unelmistaan”, lääkäri totesi.

Saila ja Sampo Luumi eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan valittivat kohtelusta Aluehallintovirastoon, joka tuli siihen tulokseen, että pariskuntaa

on syrjitty. Sen jälkeen hedelmöityshoitoja jatkettiin, ja toisella koeputkihedelmöityskerralla alkunsa sai Sävel.

Ennen isäksi tuloa Sampo Luumi mietti joskus itsekin, miten arjesta pienen lapsen kanssa selvitään. Sampon sairaus on viime vuosina ollut varsin stabiili, mutta etenee kuitenkin kausittain. Tällä hetkellä hän tarvitsee apua arjen askareissa, käyttää sähköpyörätuolia ja hengityskonetta. Avustaja on aina paikalla.

Onneksi monet lapseen liittyvät huolet ovat osoittautuneet turhiksi.

– Isoin yllätys lapsiperhe-elämässä on ollut se, kuinka helposti kaikki on mennyt. Ei ole tullut vastaan sellaista, josta ei selvittäisi. Arki vaatii vaan vähän kekseliäisyyttä, Sampo kuvailee.

Sekä Sampo että Saila tekevät tällä hetkellä osa-aikatyötä, joten Sävel on välillä päiväkodissa, välillä kotona. Avustajakuvioihin lapsen syntymä ei ole vaikuttanut. Sampo on halunnut pitää kiinni siitä, että avustaja on hänen avustajansa, ei lastenhoitaja. Vaikkapa Sävelen pukemisessa apu on kuitenkin tarpeen.

Sailalla ja Sampolla ovat apuna hyvät tukijoukot. Esimerkiksi Sailan äiti käy uimassa Sävelen kanssa.

– Meidän ei ole ollut vaikea pyytää apua, koska kaikki tule-

vat aina niin mielellään auttamaan, Sampo sanoo.

Perheen arkea Sampo kuvailee hyvin tavalliseksi lapsiperhearjeksi. Muista perheistä arki poikkeaa oikeastaan vain siten, että avustaja on aina läsnä ja asiat ja menot on ennakoitava paremmin.

Sävelestä on kasvanut tarmokas tyttö, joka ymmärtää kuitenkin ikäisekseen hyvin, etteivät äiti ja isä voi sännätä hänen peräänsä noin vain.

– Ja toisinaan hän käyttää sitä hyväkseen, sanoo Sampo ja hymyilee.

Isänä Sampo kertoo olevansa läsnäoleva ja kärsivällinen.

– Olen myös napakka. Täytyy olla tietyt rajat ja pitää rutiineista kiinni.

Isänpäivää Luumin perheessä juhlitaan ”perinteisin menoin”.

– Eiköhän sieltä jotain kortteja ole tulossa. Minulle se on hieno päivä. On hienoa, että minulla on mahdollisuus olla isä.

Sampo Luumi tahtoo esimerkillään rohkaista ihmisiä vanhemmuuteen siitä huolimatta, että heillä olisi jokin sairaus tai vamma. Fyysisten kykyjen sijaan tärkeämpää on henkinen valmius.

– Ei pidä luopua unelmistaan, vaan päinvastoin, pitää niistä kynsin hampain kiinni.

Hanna Antila

Sampo Luumin D-isin elämää -blogi: dmddad2014.wordpress. com.

Mikä ihmeen bible journaling? Ilmiöstä pääsee nopeasti jyvälle googlaamalla tai käymällä Pinterestissä. Netti on pullollaan kuvia kauniisti kuvitetuista ja koristelluista Raamatun sivuista, joiden leveään marginaaliin on tekstattu raamatunkohtia.

Raamattuun on tehty merkintöjä ennenkin, mutta bible journaling vie homman uudelle tasolle. Valitaan tekstistä itseä puhuttelevia sanoja tai lauseita ja tehdään niistä taidetta kirjoittamalla ja kuvittamalla. Eikä kyse ole vain ison kirjan koristelusta. Samalla voi meditoida ja löytää tekstistä jotain uutta.

Parhaiten tähän puuhaan sopii Raamattu, jossa on leveät marginaalit. Myytävänä on myös suomenkielinen leveämarginaalinen Bible journaling – Uusi testamentti ja psalmit (Suomen Pipliaseura).

Ja jos Raamatun sivuille piirtely arveluttaa, voi tärkeät lauseet kirjoittaa ja kuvittaa vaikka erilliseen vihkoon.

Ne, jotka eivät jaksa tai innostu itse tarttumaan toimeen, voivat ihastella netissä muiden aikaansaannoksia. Myös siten voi löytää uusia tuoreita näkökulmia pyhiin teksteihin.

Soili Pohjalainen

3 x kirkkotanssia Youtubessa How to shout in a black church (Kuinka huutaa mustien kirkossa) Täällä viileässä Pohjolassa ihmetellään usein, miksei messuissamme ole iloa, rytmiä ja tanssia kuten yhdysvaltalaisten mustien seurakunnissa. Nyt näytetään, kuinka kirkossa bailataan, kun on ylistyksen aika. Erilaiset tanssiliikkeet on nimetty. Niitä ovat esimerkiksi liukuja, pomppiva pää, kanansiivet ja juoksutähti. Olet taatusti nähnyt kirkossa jonkun näistä liikkeistä, tai jopa kaikki, videon lopputekstissä todetaan.

The best praise breaks on the planet! (Planeetan parhaat ylistysosat!)

Tämän videon tekijä on koonnut oikeista jumalanpalveluksista villejä ylistysosuuksia, joissa rytmimusa pauhaa ja seurakunta tanssii. Ja kyllä, edellisen videon huumorimielessä opettamat tanssiliikkeet ovat täyttä totta!

Church appropriate dance moves (Kirkkoon sopivat tanssiliikkeet) Kyllä valkoinenkin mies osaa. Vähän hailakka on tosin videon tunnelma, koska tanssija esiintyy kotona takan edessä ja jumputtava musiikki tulee mankalta. Tämä jos mikä sopisi luterilaiseen kirkkoon.

Viidessä minuutissa tanssitaan Raamatun tärkeät sisällöt luvatusta maasta ylösnousemukseen.

Timo Saarinen