Lauri 2016 nro 21 (24.11) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 21 • Armon asialla • 24.11.2016 • www.valomerkki.ﬁ Jenny Lucander

Kolme rauhantekijää

Kauneimmat joululaulut 24

”Joulu tulee, vaikka ei uskoisi” Tämän lehden välissä on mietiskelevä adventtikalenteri, jonka tekstit on tehnyt Jaakko Heinimäki

Ihminen mokaa, Jumala korjaa – Hanna Paavilainen

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

Hoosianna-messusta voi napata mukaansa lahjatoiveen ja ilahduttaa tuntematonta.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Valhe on totuutta ihmeellisempää ”Älä valehtele” on yksi tärkeimmistä opetuksista, jonka omilta vanhemmiltani sain, ja sitä olen halunnut korostaa myös lapsilleni. Ihmisen pitäisi elämässään pyrkiä totuuteen, sillä se on olennaista luottamukselle. Ilman luottamusta toinen toisiimme eivät toimi sen paremmin ihmissuhteet kuin yhteiskuntakaan. Nykymaailman meno on kuitenkin jotain aivan muuta. Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi vuoden 2016 englanninkieliseksi sanaksi sanan post-truth eli totuudenjälkeinen. Elämme aikaa, jossa faktoilla ei ole niin väliä. Ennen poliitikko oli vaikeuksissa, jos hän jäi kiinni valheista. Nykyisin hän voi selittää, että näin ihmiset kokevat, noin voi olla tapahtunut joskus jossakin tai tällaista puhetta kansa haluaa kuulla. Totta kai politiikassa on aina valittu faktoja tarkoituksenmukaisesti, mutta nyt kärjistyksestä, mustamaalauksesta ja valehtelusta ollaan tekemässä suoranaista hyvettä. Tietoverkkojen aika onkin aikaa, jolloin tiedon sijasta vallitsevat räväkkyys, tunne, viihde, vihapuhe, vastakkainasettelu, leirit, kuplat ja ennakkoluulot. Haluaako ”kansa”, että sille valehdellaan? Miltä kansasta tuntuu, kun valtaan päässeet poliitikot kääntävät takkinsa törmätessään reaalimaailmaan? Entä jos eivät käännä, mutta vaaleilla valitun politiikan seuraukset ovatkin jotakin aivan muuta kuin ennen vaaleja toivottiin ja luvassa onkin vain entistä ankeampia aikoja? Totuudenjälkeinen aika on ainakin osaksi kytköksissä epätoivoon. Kun ihmiset kokevat itsensä voimattomiksi ja osattomiksi, he odottavat messiasta, joka muuttaisi kaiken tai korjaisi asiat ennalleen. Mutta jos lupaukset perustuvat faktojen sijasta valheisiin, toisinajattelevien mustamaalaamiseen ja vihankylvöön, jäljet pelottavat. Vale on totuutta ihmeellisempää – juuri siksi, että se ei ole totta.

Valomerkissä tällä viikolla Arjen zen -sarjassa ihmiset kertovat, mikä heille tuo iloa ja mielenrauhaa kaupungin melskeessä. Ina Mikkolalle se juttu ovat vaatteet. Kun ne on valittu harkiten, on hyvä olla. Myrskybongarit seuraavat, kuvaavat ja tutkivat myrskyjä. Valomerkin haastattelussa myrskybongari Joni Rinta-Möykky kertoo harrastuksestaan, joka saa hänet ajamaan pitkiäkin matkoja ympäri Suomea.

Vantaalla toteutetaan satoja lahjatoiveita Rakenna joulupuu -keräyksellä apua saavat esimerkiksi vähävaraisten perheiden lapset. Vantaalaisilla on jälleen useita mahdollisuuksia auttaa ja tuoda joulumieltä tuntemattomille. Vantaan seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksellä autetaan vähävaraisia, joilla ei olisi muuten välttämättä mahdollisuutta saada joululahjaa tai jouluruokaa. Lahjatoiveita täytetään tänä vuonna 750. Avun tarvitseville jakavat diakoniatyöntekijät ja seurakuntien vapaaehtoiset. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista 27.11. alkaen kirkoissa on joulukuusia, joista voi käydä poimimassa jonkun lapsen lahjatoiveen, toiveen ruokalahjakortista yksinäiselle tai vähävaraiselle perheelle tai joulukukasta vanhukselle. Lasten nimettömistä lahjatoiveista käy ilmi lapsen sukupuoli, ikä ja toivottu lahja. Lahjan arvo on enintään noin 30 euroa. Adventtisunnuntain jälkeen lahjatoiveita on saatavilla ainakin Tikkurilan Olotilasta (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun puolelta) niin kauan kuin niitä riittää. Lahjakortit, paketit ja joulukukat viedään kirkkoherranvirastoihin. Tarkemmat tiedot keräyksestä löytyvät osoitteesta rakennajoulupuu.fi. Joillekin luontevin tapa auttaa voi olla verkossa tehty rahalahjoitus. Rakenna Joulupuu -kerä-

ykseen voi osallistua tänä vuonna myös lahjoittamalla haluamansa summan Kotimaanapu.fi -sivuston kautta, josta löytyy Jouluiloa vantaalaisille perheille -kohta. Sieltä tulleet varat ohjataan avun tarvitsijoille Hakunilan, Korson, Rekolan ja Tikkurilan seurakuntien diakoniatyön kautta. – Sillä rahalla pystymme käytännössä antamaan osto-osoituksia kauppoihin. Tämä on tosi kiva ja helppo tapa auttaa, kertoo Tikkurilan seurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Anita Salonen. Salosen mukaan tarvetta avulle on monessa kodissa, eikä avun pyytäminen ole yleensä ihmisille helppoa. Erityisesti jouluna vähävaraisuus on kova paikka. – Joissakin perheessä joudutaan miettimään, ostaako lahjoja vai ruokaa. Jouluiloa voi välittää myös kukkien muodossa. Home Instead Seniorihoiva on jo seitsemättä kertaa pannut käyntiin Ole joulupukkina seniorille -keräyksen, jossa voi ostaa kukan yksinäiselle vanhukselle. Vantaalla kampanjakumppanina ovat seurakunnat, ja kukat välitetään vanhuksille diakoniatyön kautta. – Vantaalla kukkakampanja järjestetään nyt neljättä kertaa.

Olemme saaneet tästä kivaa palautetta. Ne tilanteet, joissa kukka viedään perille, ovat aika liikuttavia, kuvailee palvelupäällikkö, hoivayrittäjä Jyrki Palomäki. Viime vuonna suomalaiset lahjoittivat 6 000 joulukukkaa keräyksen kautta. Jyrki Palomäen mukaan Vantaalla kukkia lahjoitettiin noin 300. Keräykseen voi lahjoittaa 14.11. alkaen ostamalla kampanjaan osallistuvasta liikkeestä kukan. Kampanjassa mukana olevissa kukkakaupoissa on joulupuu, jossa on kortteja. Lahjoittaja voi kirjoittaa korttiin oman tervehdyksensä, jolloin lahjan saajalle tulee tunne siitä, että joku on ajatellut juuri häntä. Tänä vuonna Home Instead Seniorihoivan kampanjassa pääkaupunkiseudulla ovat mukana Stockmann-tavaratalot ja Kaivokukka-ketju. Vantaalla kampanjassa mukana olevat kaupat ovat Stockmann ja KukkaPiazza Jumbossa, Kaivokukka Dixissä ja Bieder Kukkasitomo Myyrmannissa. Apua vähävaraisille kerää Vantaalla myös Lions Club Avia. Lauantaina 26.11. klo 11–17 Jumbon Citymarketissa kootaan joululahjoja alueen vähänvaraisille lapsille. Keräykseen kelpaavat esimerkiksi lelut, kirjat, pelit, askartelutarvikkeet tai lahjakortit. Avun välittää perille Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö. Hanna Antila

Tässä ja nyt

Hans v. Schantz

Adventtikalenteri vahvistaa joulun taikaa Jenny Lucander, kuvittaja: ”Olen tehnyt adventtikalenterin, joka jaetaan pääkaupunkiseudulla koteihin seurakuntalehtien mukana. Halusin kuvaan kaupunkimiljöön, josta tein erilaiset versiot Vantaalle, Helsinkiin ja Espooseen. Kuvaa suunnitellessani mietin erilaisia symboleita ja esineitä, jotka liittyvät jouluun ja kirkkoon. Ajattelin, että moderni jouluseimi voisi olla hauska. Minulle oli myös tärkeää, että kuvasta välittyisi avoimuus, ennakkoluulottomuus ja monikulttuurisuus. Tämä on ensimmäinen adventtikalenteri, jonka olen kuvittajana saanut tehtäväkseni. Lapsena askartelin usein omia kalentereita. Oli jännää miettiä, mitä luukuissa voisi olla, mutta harvoin jaksoin tehdä kalenterin loppuun. Luulen, että adventtikalenterit ovat niin suosittuja siksi, että ne vahvistavat joulun taikaa. Ihmiset odottavat jotakin suurta ja ihmeellistä, ja jokainen päivä ensimmäisestä adventista jouluaattoon on omalla tavallaan erityinen. Itselleni tärkeä päivä on Lucian päivä 13.12. Se hetki, kun Lucia kello 18 laskeutuu Helsingin tuomiokirkon portaita, on aina uskomattoman tunnelmallinen.” Kaisa Halonen

Jenny Lucanderin kuvittama adventtikalenteri on tämän Vantaan Laurin liitteenä. Sama kuva on myös lehden kannessa.

Vantaan seurakuntien viestintäpäälliköksi valitun MeriAnna Hintsalan mukaan kirkon viestinnän on noustava ihmisten arjesta.

la 3.12. klo 18.00 ja 21.00 pyhän laurin kirkko liput alk. 32,50 €/27,50 €/17,50 € Ticketmasterista toimituskuluineen

J Joulun Sana Joululehti 2016

Joulun Sana 2016 virittää sydämet joulun odotukseen. Anna Joulun Sana lahjaksi viemään sanomaa Vapahtajan syntymästä eteenpäin, tai tilaa itsellesi joululukemista. Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka.

J Joulun Sana Joululehti 2016

Ulla Saunaluoma: Odottamaton vastaa odotukseen s. 7

Yksinäisen miehen karu joulu s. 14 Siunaus kantoi s. 20

Suomea

TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. • Ulla Saunaluoman raamattuopetus: Odottamaton vastaa odotukseen • Heli Karhumäen haastattelussa Sakari Timonen: ” Äreän miehen karu joulu” • Maukosen perheen joulun pohjavirtana kulkee viesti Jumalan rakkaudesta • Paula Koivuniemen mieli hiljenee jouluna • Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala: Jeesus, mumma ja paappa • Ilkka Koiviston kertomus: Tule joulu kultainen • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta!

Meri-Anna Hintsala määrittelee itsensä viestintäpapiksi. Nyt hän toimii tutkijana Helsingin yliopistossa Ruumiillinen uskonto -projektissa. Väitöskirja lähtee esitarkastukseen tammikuussa ja työ Vantaalla alkaa helmikuussa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kirkon tiedotuskeskuksessa. Espoolainen Hintsala tuntee Vantaalta erityisesti kirkot, joissa hän on istunut laulua harrastavan miehensä konserteissa. Hintsalalle on tärkeää, että ihmiset voisivat todeta kirkon puhuvan oikeista asioista. Hän arvostaa ihmisten oikeudentuntoa. Yhä useampien suhde kirkkoon elää median kautta. – Esimerkiksi se, että piispa puhuu heikompien puolesta, synnyttää liikahduksia ihmisissä. – On tärkeää, että viestintä ja toiminta nousevat ihmisten arjesta ja paikallisuudesta. Pitäisi pysytellä jalat maassa, Hintsala sanoo. Hintsala on ollut julkisuudessa, kun hän on tuonut tutkimuk-

Antero Harju

Meri-Anna Hintsala haluaa kirkon puhuvan oikeista asioista Meri-Anna Hintsala aloittaa Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkönä helmikuussa.

sissaan esiin naisen aseman epäkohtia vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Tutkimusaiheet nousivat verkkokeskusteluista, joihin myös Hintsalan väitöskirja syventyy. – Verkko voi muuttaa uskontoa ja ihmisten suhdetta kirkkoon esimerkiksi haastamalla instituutioita. Verkossa on paljon hyvää eikä pelkkää vihapuhetta. Verkkokeskusteluissa voidaan esimerkiksi nostaa vaiettuja asioita esiin, toteaa Hintsala. Hintsalan omat juuret ovat vanhoillislestadiolaisessa he-

WWW.FACEBOOK.COM/CANTORESMINORES • WWW.CANTORESMINORES.FI

JOULUNAJAN KONSERTTEJA PE 2.12. KLO 18 • JOHANNEKSENKIRKKO

Enkellaulu kajahtaa! -joulukonsertti Cantores Minores • Lilli Paasikivi, laulu Markus Malmgren, urut • Hannu Norjanen, joht. LIPUT KULUINEEN 30, 25, 20/15 € • OSITTAIN NUMER. RIVIT PE 16.12. & MA 19.12 KLO 19 • HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

J. S. Bach: Jouluoratorio KANTAATIT I–III & VI Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Mari Palo, sopraano • Maria Kettunen, altto Tom Nyman, tenori • Juha Kotilainen, basso Suomalainen barokkiorkesteri • Hannu Norjanen, joht. LIPUT KULUINEEN 55, 45/35, 25/20, 15 € • NUMER. RIVIT TO 22.12. KLO 18 & KLO 20 • HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Perinteinen joulukonsertti Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuoro joht. A. Hurme & T. Pihkanen CM Koulutusryhmien B-kuoro joht. M. Kyllönen & T. Orpana LIPUT KULUINEEN 35, 30/25, 15/10 € • NUMER. RIVIT LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

Katriina Harviainen

NCA/Kirkon Ulkomaanapu

Joulukortit kaupan päälle: kahdella lehdellä saat viisi korttia, Myynti: kristilliset kirjakaupat, kolmella kymmenen jne, max 25. tai KRS/puh. 0207 681 615, Hinta 6 e, CD 8 e tuotemyynti@sana.fi tai kirjasana.fi

rätysliikkeessä. Hän on ottanut pappisvihkimyksen vuonna 2012, vaikka liike ei hyväksy naisia papeiksi. Myös naisten asemasta noussut keskustelu aiheutti säröjä Hintsalan ja liikkeen välille. – Nyt olen rehellisesti irtautunut vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta se on silti lapsuuteni kristillisyyttä, joka on vaikuttanut paljon. Myös suku ja läheiset ihmissuhteet pitävät yhteyttä yllä, vaikka olenkin valinnut oman tieni.

Kirkon Ulkomaanapu auttaa sodasta kärsiviä Homsissa Syyriassa.

Syyriaa ja Haitia autetaan 60 000 eurolla Vantaan seurakunnat lähettää Syyriaan 20 000 euroa Suomen Lähetysseuran ja 20 000 euroa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Haitia tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta 20 000 eurolla. Syyrian sota on jatkunut vuodesta 2011 ja siinä on kuollut lähes 430 000 ihmistä. Kuusi miljoonaa ihmistä on paennut maan rajojen ulkopuolelle ja maan sisällä on toiset kuusi miljoonaa pakolaista. Suomen Lähetysseura pyrkii luomaan Syyriassa edellytyksiä rauhalle tukemalla ruohonjuuritason työtä rauhan puolesta. Kirkon Ulkomaanapu antaa ruo-

ka-apua ja tukee lasten koulunkäyntiä Aleppossa ja muilla sodasta eniten kärsineillä alueilla yhteistyökumppaninsa International Orthodox Christian Charities -järjestön kautta. Lokakuussa Haitiin iskenyt hurrikaani on suuri humanitaarinen katastrofi maassa, joka ei vielä ole toipunut vuoden 2010 maanjäristyksestä. Kirkon Ulkomaanapu antaa hätäapuna ruokaa ja perustarvikkeita sekä auttaa menetettyjen koulutarvikkeiden korvaamisessa. Lisäksi annetaan psykososiaalista tukea lapsille. Pauli Juusela

Vantaalta Yhteisvastuulle 84 000 euroa Vantaalaiset lahjoittivat tänä vuonna Yhteisvastuukeräykseen lähes 84 000 euroa. Suurin summa, 30 000 euroa, kerättiin Vantaankosken seurakunnassa. Jäsenmäärään suhteutettuna paras keräystulos oli Hakunilan seurakunnassa, jossa kerättiin 1,21 euroa jäsentä kohden. Koko Suomessa keräys tuotti 3 458 300 euroa. Varoilla torjutaan nuorten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa. Vantaalla tulos laski, sillä vuonna 2015 keräystulos oli noin 118 000 euroa. Seurakunnat voivat päättää itse, miten ne käyttävät osan keräyksen tuotosta. Vantaalla ohjataan 7 300 euroa vähävaraisten lasten ja nuorten partiotoimintaan sekä erityistä tukea tarvitseville suunnattuun Sisupartioon.

Väitellään

Ilman koulutusta nuori ei saa töitä, Leena Vihersaari! Työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntija Leena Vihersaari on auttanut yli 20 vuotta nuoria työllistymään. Työpaikan saamiseen tarvitaan työkokemusta.

– Ei aina. Monessa yrityksessä arvostetaan myös henkilökohtaisia taitoja. Ilman koulutusta ei saa töitä.

– On ammatteja, joihin vaaditaan tutkinto, mutta ilmankin työllistyy esimerkiksi kaupan, logistiikan tai rakennusalan työpaikkoihin.

työsuhteessa ollessa voi neuvotella työnantajan kanssa oppisopimuksesta. Nuoret eivät osaa etsiä työpaikkoja.

– Nuoret osaavat käyttää työnhakuun sosiaalista mediaa, TE-palveluiden nettisivuja ja eri hakulinkkejä. Jos he ovat olleet kesätyössä, he osaavat myös kysyä töitä tutuista paikoista. – Nettisivuillamme on niin paljon tietoa, että sieltä voi olla vaikea hahmottaa juuri itselle sopivaa työtä. Tässä TE-toimiston nuorten asiantuntijat auttavat. Esimerkiksi työnhakuvalmennuksesta voi olla hyötyä. Vantaalla on myös nuorten Ohjaamo, jossa saa tukea työhakemusten ja CV:n tekoon sekä koulutukseen hakemiseen. TE-toimiston yhteydenottoa joutuu odottamaan pitkään.

– Kaikki työnhakijoiksi ilmoittautuvat nuoret kutsutaan alkuinfoon, jossa kerrotaan palveluistamme. Otamme yhteyttä soittamalla, sähköpostilla, kirjeellä tai tekstiviestillä. Omat yhteystiedot täytyy tietenkin pitää ajan tasalla. Jos nuorella ei ole ammatillista tutkintoa, hänet kutsutaan infon jälkeen henkilökohtaiselle käynnille, jossa yhdessä asiantuntijan kanssa laaditaan työllistymissuunnitelma. TE-toimisto tarjoaa myös ammatinvalinnan ohjausta, jos opiskelusuunnitelmat ovat avoinna.

Kannattaa keskittyä pääsykokeisiin ja unohtaa työnhaku.

– Kyllä. Pääsykokeisiin valmistautuminen on erittäin tärkeää. Monesti se palkitaan opiskelupaikalla. Ammatillinen tutkinto on työmarkkinoilla kovempi juttu kuin korkeakoulututkinto.

– Eri tutkintojen tarve vaihtelee työmarkkinoiden kysynnän mukaan. Kaikilla koulutuksilla on paikkansa työelämässä. CV:tä eli ansioluetteloa on turha tehdä, kun siihen tulee nuorella vain pari riviä.

Työtä kannattaa kysyä rohkeasti, vaikka avoimesta työpaikasta ei olisi ilmoitusta.

– Pitää paikkansa. Yrityksillä on paljon piilotyöpaikkoja, joten kannattaa ottaa yhteyttä suoraan niihin. Voi tehdä avoimen hakemuksen tai lähestyä sähköpostilla. Lyhyt, tiivis hakemus on usein paras.

– CV kannattaa aina tehdä. Lyhytkin CV on hyvä. Siinä pääsee tuomaan esille henkilökohtaisia ominaisuuksia. Jos harrastaa vaikkapa jalkapalloa, se kertoo, että on hyvä tiimipelaaja. Pienoismallien rakentaja luo käsityksen tarkan työn taitajasta.

Elisabet Aho

Työkokeiluun ei kannata lähteä, koska siitä ei saa palkkaa.

Vantaan Ohjaamo (Ratatie 7) antaa alle 30-vuotiaille nuorille tukea ja neuvontaa mm. työ-, koulutusja asumisasioissa arkisin klo 12–17, p. 043 826 7466.

– Työkokeilu on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Työkokeilun aikana selviää, onko kiinnostunut juuri siitä alasta ja kannattaisiko hakea esimerkiksi opiskelemaan sitä. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten siitä ei saa palkkaa. Kokeilun aikana maksetaan työttömyysetuutta. Työkokeilu voi kuitenkin johtaa työpaikkaan. Kokeilusta saa todistuksen ja sen voi lisätä CV:hen. – Työkokeilua tarjoavat muun muassa nuorten työpajat. Työkokeilupaikan voi etsiä myös itse kysymällä suoraan jostakin yrityksestä. Työkokeilusta tehdään sopimus ja tärkeää on, että TE-toimistossa tehdään päätös työkokeilusta ennen sen alkamista. – Totta on, että oppisopimuspaikan etsimiseen vaaditaan sitkeyttä. Mutta esimerkiksi työkokeilusta voi seurata oppisopimus. Myös

Saara Vuorjoki

Oppisopimuspaikkoja ei ole paljon tarjolla.

Yrityksillä on paljon piilotyöpaikkoja, joten kannattaa ottaa yhteyttä suoraan niihin.

Kolumni

Mokaamisen lyhyt historia Alussa ihminen loi mokan. Ehkä hän yritti luoda jotakin kaunista, mutta susi tuli. Piti mennä syömään siitä ainoasta puusta, joka oli kielletty. Eikä ihminen pystynyt ottamaan vastuuta toilailuistaan: mies syytti naista ja nainen käärmettä. Ihminen mokaa, Jumala korjaa. Mokailu yltyi veljesmurhaan ja väkivaltaan, jota edes veden tulvat eivät saaneet sammutettua. Ihminen rakensi tornin ylpeydestä, valitsi omaa etuaan ajavia kuninkaita ja ajautui sotaan. Ihminen mokaa, Jumala korjaa. Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa. Josko tuo töpeksivä kansa oppisi jotain? Ihminen ei ottanut Pojan neuvoista vaarin, vaan itseensä, ja pystytti ristin. Keskiaika tuli kuuluisaksi kekseliäistä kidutustavoistaan. Valistuksen aika luotti ihmisen järkeen, minkä sivutuotteena syntyi alistamista ja luonnon riistoa. Ihminen mokaa, Jumala korjaa. Kyky mokailla on kuulunut tämän lajin ominaispiirteisiin kautta aikain. Helposti luulisi, että 1900-luvun alun Euroopan julmuudet olisivat opettaneet, että ei koskaan

enää, mutta Hiroshima, Mao, Pol Pot ja Aleppo todistavat toisin. Ihmisen on vaikea oppia. Tätäkin kirjoittaessani jossakin jotakuta kidutetaan. Ihminen mokaa, Jumala korjaa.

”Taistelu pahaa vastaan ja hyvän puolesta alkaa itsestä.” Filosofi Jonathan Glover kääntyy konfliktien edessä ihmismielen puoleen: meidän on katsottava sisällämme olevia hirviöitä tarkkaan ja hartaasti. Muuten niitä ei koskaan saada kesytettyä. Mokailua ei voi ulkoistaa joihinkin muihin, vaan hyvän ja pahan viiva halkoo jokaisen ihmisen sydäntä. Taistelu pahaa vastaan ja hyvän puolesta alkaa itsestä. Niidenkin, jotka eivät usko ihmisrodun yläpuolisiin

auktoriteetteihin, pitäisi olla huolissaan uskonnollisen moraalin hiipumisesta. On merkittävää, kuinka moni protesti ja vastarinta hirmutekoja vastaan on perustunut uskonnolliseen vakaumukseen. Kun biologia lupaa jokaiselle varmaa kuolemaa ja fysiikka maapallon ekosysteemille tuhoa, toivo on Jumalan varassa. Ihminen mokaa. Jumala korjaa – ja joka aamu kaikessa erehtynyt ihminen saa yrittää uudestaan. Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Ihmeellinen ilo Jouluvaellus Matti Suomela opettaa musiikkilukiossa ja soittaa bilebändissä.

Betlehemin basaarin äänet, navetan aasit ja lampaat ja seimen oljilla lepäävä Jeesus-lapsi johdattavat ensimmäisen joulun salaisuuteen. • pe 9.12. klo 13, 18 • la 10.12. klo 13, 16 • su 11.12. klo 13, 16 • ti 13.12. klo 15, 18 • ke 14.12. klo 10, 16 • to 15.12. klo 13, 18 • pe 16.12. klo 10, 18 • la 17.12. klo 13 • Liput aik. 13 e, 3–12 v 9 e Vivamontie , 08200 LOHJA Tied. ja var. puh. 0207 681 760 Raamattukylä

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA HANS V. SCHANTZ

Vivamon

Hyvä ilmoittaja! Lauri ilmestyy joulukuussa vielä kaksi kertaa: 8.12. (var. & aineisto 29.11.) 22.12. (var. & aineisto 14.12.) Varaa paikkasi: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Sanalla sanoen ja laulaen Nahkakantinen Raamattu

Laadukas Raamattu kultaisella nimipainatuksella. Myös nahkakantisia virsikirjoja. Valikoiman löydät netistä www.pipliakauppa.fi

uutuus Kolmikielinen Vuorisaarna Upeasti kuvitettu Vuorisaarna. Kielet arabia-englanti-suomi. 6, 20 €

Uudet virsikirjat Virsikirjoissa on nyt 79 uutta soinnutettua virttä. Tilaa omasi adventiksi.

voimasanoja piplia.fi Suomen Pipliaseura |

PIPLiA. myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi

` t ™

| www.pipliakauppa.fi

ean S. -yhtyeen saksofonisti Matti Suomela miettii tovin kysymystä, vaikuttaako keski-ikäistyminen keikkapaikan valintaan. Bilebändinä tunnettu Jean S. aikoo nimittäin esiintyä kirkossa. Mietittyään Suomela toteaa, että bändi ei ole hyvä, ellei se välillä halua kokeilla jotakin uutta. – Kirkossa esiintyminen on ihan mahtava mahdollisuus. Ja ehkä se yleisö, joka on 25 vuotta meitä seurannut, haluaa käydä konsertissa arki-iltana, olla kotona ajoissa ja nukkua hyvän yön. Jean S. esittää Pyhän Laurin kirkossa joulumusiikkia. Mukana on kappaleita, joita esittämään ei mikä tahansa bändi taittuisi. Jean S:llä on etunaan iso ja ammattitaitoinen porukka. Matti Suomelan kanssa samaan aikaan Sibelius-Akatemiassa opiskelivat Antti Paavilainen ja Timo Kärkkäinen, nykyiset Jean S:n laulajapojat, niin kuin Suomela heitä lempeästi kutsuu.

Yhden mieh Päästessään ylioppilaskunnan hallitukseen Paavilainen ja Kärkkäinen perustivat bilejaoston, johon kuuluivat he kaksi. Bilejaosto aikoi järjestää bileitä, ja niihin tarvittiin housebändi. Pojilla oli sen perustamiselle selkeä syy. He halusivat laitokseen yhteisöllistä toimintaa yksin puurtamisen rinnalle. – Sibelius-Akatemia oli täynnä pieniä harjoitusluokkia, joissa oli piano tai nuottiteline. Niihin mentiin aamulla kahdeksalta ja tultiin pois illalla neljältä, kun oli harjoiteltu asteikkoja ja sormiharjoituksia koko päivä. Sitä se oli niille, jotka tähtäsivät instrumentalisteiksi, Suomela selittää. Laulajapojat kokosivat soittajia yhteen ja niin vuonna 1992 perustettiin Jean S., johon Suomela pyydettiin saksofonistiksi.

13-vuotiaana Joensuussa Matti Suomela päätti, mikä hänestä isona tulee. Yläasteelle siirtynyt poika vaikuttui musiikinopettajastaan Tapio Kukkulasta. Luokassa olivat rummut, kitara- ja bassovahvistin sekä kosketinsoitin. Siihen aikaan se oli uutta. Pianoa ja klarinettia soittavalle ja musiikkiopistoa käyvälle Suomelalle avautui kevyen musiikin myötä uusi maailma. – Tapsa loi sellaisen ilmapiirin, että musiikissa voi kokeilla mitä vain. Tämä varmaan vaikutti minuun niin, että minäkin toivoin olevani sellainen suunnannäyttäjä ja rohkaisija, ja halusin musiikinopettajaksi. Suomela ihastui bändimeininkiin ja kavereiksi osui muita innokkaita poikia. – Minulla oli sellainen onnellinen tilanne, että luokalla-

Matti Suomela kertoo, että Jean S. alkoi esiintyä polvihousuissa, kun kesällä oli liian kuuma koko smokissa.

ehen kaksi puolta ni oli Ilkka Alanko. Olimme olleet kavereita lastentarhasta lähtien. Kysyimme Tapsalta, että voidaanko me perustaa bändi ja treenata koulun tiloissa. Lupa tuli, ja niin pojat treenasivat koulun jälkeen ja jopa viikonloppuisin. – Meillä oli hurja Talouskukkaro-niminen bändi, josta minä jäin pois lukioaikana. Pojat halusivat olla rokkibändi ja minä halusin opiskella musiikinopettajaksi. Siinä kohtaa pojat vaihtoivat bändin nimeksi Neljä Ruusua – ja heistä tuli suht’ kuuluisia sen jälkeen, Suomela toteaa hymyillen. Virkatyönsä Matti Suomela on löytänyt Vaskivuoren musiikkilukiosta. Hän on toiminut sen pedagogisena johtajana vuodesta 2001. Perheen, opettajan työn ja bilebändin puhaltajan hom-

man yhdistäminen ei aina ole ollut helppoa. Kiivaimpina aikoina, kun Kesämies-levy julkaistiin, Jean S:llä oli yli 200 keikkaa vuodessa. Silloin Suomela haki ja sai virkavapaata opettajan työstään, mutta eihän hän silloinkaan kotona ollut kuin arkena päivällä, jolloin vaimo oli töissä ja lapset koulussa. – Muistan, kun vaimo sanoi minulle, ettei hän naimisiin mennessään tiennyt joutuvansa yksinhuoltajaksi. Meillä oli vaikeita hetkiä, mutta halusimme selviytyä niistä, ja olemme selviytyneet. Perheen kaksi poikaa ovat nyt jo aikuisia ja muuttaneet omilleen. Suomelan mielestä isoin kiitos kuuluu vaimolle: hän piti liittoa pystyssä ja pyöritti arkea. – Paljonhan muusikoiden liittoja hajoaa. Ne kaatuvat juuri sii-

hen, että yhteistä aikaa ei ole. Olisi tosi tärkeä, että se pystyttäisiin jostain repimään. Suomelat keksivät aikoinaan sopia, että joka kuukausi oli yksi viikonloppu, jolloin Matti ei ollut keikoilla. – Minun kohdallani se oli mahdollista, koska en ole bändin kasvot. Kumpikaan laulusolisteista ei olisi pystynyt olemaan poissa. Olen yksi neljästä puhaltajasta, joten minun tilallani voi olla joku muu soittamassa. Suomi on pullollaan hyviä muusikoita, jotka klaaraavat sen homman. Oppilaiden kanssa Matti Suomela ei ota Jean S:ssä soittamista itse puheeksi. Hän ei tietoisesti pidä töitään erillään – ne vain ovat eri asioita. – Mutta muusikon työ on antanut minulle valtavasti eväitä

Kuka? Matti Suomela, 47, asuu Sanna-vaimonsa kanssa Helsingissä. 23- ja 22-vuotiaat pojat ovat muuttaneet omilleen. Jean S. -bilebändin saksofonisti vuodesta 1991. Vaskivuoren musiikkilukion pedagoginen johtaja vuodesta 2001.

Mitä? Jean S. ja rakkaimmat joululaulut – 25-vuotisjuhlakonsertti ke 30.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 15 e ovelta.

Motto? ”Taiteen henki on nöyryys.”

opettajan työhön. Kun tiedän, mitä musabisnes ja keikkaelämä ovat, pystyn ehkä auttamaan oppilaita, jos he haluavat sitä kohti mennä. Suomela pystyy myös varottelemaan muusikon työn raskaudesta. – Glamour on ohimenevä hetki – 75 minuuttia – lavalla. Muu on matkustamista ja epäsäännöllisiä työaikoja. Ei voi valita, milloin tai mitä syö, eikä pahimmillaan voi oikein mennä minnekään, kun ihmiset ovat kimpussa. Työn vastapainoksi Suomela hurahti kymmenisen vuotta sitten golfiin. Jean S:ssä on muitakin hurahtaneita. – Golf sopii kiertue-elämäänkin hyvin. Sen sijaan, että olisimme kärsimässä hotellikuolemasta, pelaamme päivällä ja illalla menemme keikalle. T

Kun pornosta tulee pakko Toni Jyvälä aloitti julkisen pornolakon ja yllättyi, kuinka monenlaisia ihmisiä pornoriippuvuus koskettaa. teksti Hanna Antila kuva Hans Eiskonen

nnen sen hankkimiseksi piti nähdä vähän vaivaa, nyt sitä on saatavilla rajattomasti vain parin klikkauksen päässä. Ja muun muassa siksi siitä voi tulla ongelma. Stand up -koomikko Toni Jyvälä, 34, aloitti tänä syksynä sadan päivän pornolakon. Lakko ei ole Jyvälälle ensimmäinen, mutta ensimmäistä kertaa hän on tehnyt lakostaan julkisen projektin. Jyvälä pitää Pornoaddiktin päiväkirja -blogia, jossa hän kertoo riippuvuudestaan, lakon etenemisestä ja sen synnyttämistä ajatuksista. Jyvälä ei ole ensimmäinen pornon kuluttaja, joka on alkanut puhua pornon haitallisista vaikutuksista omakohtaisesti, ilman moraalista paheksun-

taa tai uskonnollista ideologiaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimii nuorten opiskelijamiesten käynnistämä Fight the New Drug -liike, joka on haastanut ihmisiä pornottomaan marraskuuhun. Myös Toni Jyvälä korostaa, ettei vastusta pornoa sinänsä, vaan haluaa tuoda esiin niitä haitallisia vaikutuksia, joita ainakin liiallisella pornon katsomisella voi olla. Häneen porno vaikutti sekä henkisesti että fyysisesti, aiheuttaen esimerkiksi alakuloa ja itsetunto- ja erektio-ongelmia. ”Omalla kohdallani pornon kuluttaminen ja seksilinjoille soitteleminen ovat viimeisten kolmentoista vuoden aikana vieneet luottotietoni, tuhonneet talouteni ja tehneet minut kyvyttömäksi solmia juuri min-

käänlaisia suhteita vastakkaiseen sukupuoleen. Olen ajautunut pisteeseen, jossa kyllä kaipaan läheisyyttä ja kosketusta, mutta en uskalla tehdä asian eteen mitään. En uskalla ottaa edes ensimmäistä askelta. Pelkään, että en riitä”, Jyvälä kirjoittaa blogissaan.

lättävää on ollut se, kuinka monenlaiset miehet ja naiset kokevat pornon ongelmaksi. – On sinkkuja ja yksinäisiä, mutta myös avioliitossa tai muussa parisuhteessa olevia. Palautteen antajissa on myös naisia, joiden miehet katsovat liikaa pornoa.

Haastattelupäivänä Toni Jyvälän pornolakko lähestyy puoltaväliä. Alku on ollut lupaava. – Pornosta kieltäytyminen on ollut yllättävän helppoa. Se liittyy varmasti siihen, että olen koko vuoden tehnyt töitä asian eteen. Keväällä kävin juttelemasta aiheesta psykologin kanssa. – Blogin vuoksi tässä on nyt myös julkinen paine. On paljon ihmisiä, jotka tsemppaavat. Toisaalta on paine olla esimerkkinä. Mieli on kuitenkin luottavainen. On ihme, jos en nyt pysty olemaan 100 päivää ilman, Jyvälä toteaa. Julkiseen lakkoon Jyvälää kannusti tunne siitä, että ongelma on yleinen. Palautteen perusteella näin onkin, mutta yl-

Saatavuus, tarjonta, anonyymiys. Nämä syyt toistuvat, kun on tutkittu sitä, miksi pornosta on tullut niin monelle ongelma. Pornon koukuttavuuden syistä kerrottaessa puhutaan myös siitä, kuinka visuaaliset ärsykkeet kiihottavat ja tuottavat mielihyvää, jota on pakko saada lisää. Myös Toni Jyvälän ongelman juuret johtavat elämänvaiheeseen, jolloin pornon saatavuus parani. 2000-luvun alussa Jyvälä muutti opiskelemaan Tornioon ja hankki tietokoneen ja laajakaistayhteyden. Se mahdollisti uppoutumisen pornon maailmaan. Jyvälä kuvailee olleensa tuolloin ujo ja epävarma, eikä hänellä ollut juurikaan kokemusta naisista ja seksistä. Tämä loi

pohjaa riippuvuuden synnylle. Jotkut asiantuntijat uskovat, että pornoriippuvuus on pikemminkin oire ja seuraus jostakin muusta ongelmasta kuten yksinäisyydestä tai vaikeudesta muodostaa ihmissuhteita. Jyvälä pitää teoriaa mahdollisena ainakin omalla kohdallaan. – Jos en olisi ollut niin epävarma ja jos olisin kokenut enemmän läheisyyttä, olisiko pornosta tullut ongelma? Tai jos olisin seurustellut, en olisi pystynyt uppoamaan pornoon siinä määrin kuin tein. Jyvälä tiesi, ettei pornon kuvasto vastaa todellisuutta, mutta se alkoi vaikuttaa siihen, miten hän näki itsensä ja seksin. – Kun lähestyin naisia tai he lähestyivät minua, tuli sellaisia ajatuksia, että entä jos tämä johtaa seksiin enkä sitten riitäkään. Että en osaa tyydyttää naista, pitäisi olla lihaksikkaampi ja niin edelleen. Tuoreimman suomalaisten seksuaalisuutta kartoittavan Finsex-tutkimuksen mukaan suomalaisten yhdyntäkerrat

9 Kuinka vantaalainen?

ja salailla pornon katsomista, ja se joka ei katso, tuntee itsensä riittämättömäksi. Ainakin riippuvuudeksi muuttunut pornon katselu on väistämättä kriisi parisuhteelle. Toisaalta puoliso voi olla tuki ongelman selättämisessä. – Pornoriippuvuuteen liittyvät uskottomuuskriisin kuviot. Riippuvuudesta toipuva joutuu kohtaamaan puolison tunteet kuten pettymyksen ja kiukun.

ovat vähentyneet, mutta ihmiset harrastavat yhä enemmän itsetyydytystä ja katsovat sen yhteydessä pornoa. Esimerkiksi 35–44-vuotiaista miehistä, jotka ovat harrastaneet itsetyydytystä viimeisen kuukauden aikana, nettipornoa on katsonut noin 90 prosenttia. Saman ikäisissä naisissa vastaava osuus on noin 40 prosenttia. Vantaan seurakuntien perheneuvojan, seksuaaliterapeutti Paula Ruotsalaisen vastaanotolla porno ei silti tule kovin usein esiin. Ruotsalainen uskoo, että pornoa kyllä katsotaan, mutta perheneuvojan vastaanotolla asia otetaan puheeksi vain, jos se aiheuttaa ongelmia. – Silloin aihe tulee puheeksi usein niin, että toinen kertoo, että puoliso katsoo pornoa ja se tuntuu loukkaavalta. – Aika monesti pornon katsominen koetaan uskottomuutena. Kyse on siitä, että kumppanilla jokin muu menee minun ylitseni ja on kiehtovampaa kuin minä, Ruotsalainen kuvailee. Se, kuinka vaikeaa pornosta puhuminen on, riippuu iästä. – Nuoremmat uskaltavat puhua pornosta, vanhemmille se voi olla vaikeaa. Parisuhteessa pornon liiallinen katselu vaikuttaa yleensä molempiin. Toinen voi hävetä

Kaikki pornon katsojat, olipa kyseessä sitten parisuhteessa elävä tai sinkku, eivät kärsi pornon katsomisesta eivätkä jää siihen koukkuun. Paula Ruotsalaisen mukaan jotkut parit katsovat pornoa yhdessä tai yhteisestä sopimuksesta, eikä siitä silloin välttämättä ole haittaa parisuhteelle. – Erityisesti yksin elävien näkökulmasta pornossa on kuitenkin ongelmana sen onttous. Sama onttous koskee myös niitä, jotka ovat parisuhteessa, mutta kokevat itsensä yksinäiseksi. Ihmiset etsivät läheisyyttä, mutta eivät saa sitä pornosta, eivät fyysistä eivätkä henkistä. Se pystyy tarjoamaan vain kiihotuksen ja masturbaation kautta saadun tyydytyksen, Ruotsalainen sanoo. Aikaisemmissa lakoissaan Toni Jyvälä on retkahtanut. Siitä on seurannut itseinho ja tunne, että on pudonnut syvään kuoppaan. Nyt pornoriippuvuus on tarkoitus voittaa päivä ja hetki kerrallaan. – Meillä on joka hetki valta päättää, millaisia valintoja teemme. Että meneekö koneelle ja avaako selaimen, vai lähteekö vaikka kävelylle. Ja jos oikein paha paikka tulee, kannattaa vaikka masturboida. Sen jälkeen voi olla kiitollinen siitä, ettei sortunut pornoon. Sen, millaiseksi elämä muodostuu pornolakon jälkeen, näyttää aika. – Nyt minulla on sellainen olo, että haluan tästä kokonaan eroon. En usko, että minusta voi tulla kohtuukäyttäjää tai että haluan enää pornoa elämääni. Nyt pitää täyttää addiktion luomaa tyhjiötä. Mitä enemmän on muuta, ihmissuhteita, ystäviä, rutiineja, velvoitteita, sitä helpompaa se on. Aivan kuten pahoista myös hyvistä asioista voi tulla itseään ruokkiva kierre. 1

Saara Vuorjoki

”Pornoriippuvuuteen liittyvät uskottomuuskriisin kuviot.”

Heli Kolho, 67, kokee olleensa enkelin suojeluksessa 25 %

10 %

65 %

Savonlinnalainen Helsinkiläinen

Vantaalainen

Olen nelilapsisen perheen esikoinen. Asuimme Savonlinnan seudulla, välillä Sulkavalla ja lopulta Savonlinnan Aholahdessa, missä vanhemmillani oli kauppa ja kioski. Tätini mies oli talonmiehenä Olavinlinnassa. Sanon sitä leikkimökikseni. Olin nuorena kesätöissä Saimaan-laivoilla.

Muutimme Louhelasta kolmen lapsen kanssa Vantaanpuistoon vuonna 1984. Olen työskennellyt pitkään mieheni valokuvausalan yrityksessä. Valmistuin valokuvaajaksi vuonna 2002. Sairastuin rintasyöpään ja melanoomaan vuonna 2009. Seuraavana keväänä pidin enkeliaiheisen valokuvanäyttelyn. Ensimmäisessä minun ja ystäväni tekemässä kirjassa on lumen ja jään muovaama enkelihahmo, jonka kuvasin Enontekiön-mökillämme avannon reunassa.

Muutin Helsinkiin, kun aloitin hotelli- ja ravintola-alan opinnot. Pääsin töihin Matkailun edistämiskeskukseen. Olin mallina, kun tuleva mieheni otti Savonlinnassa mainoskuvia. Hoidin hänen tytärtään seuraavana päivänä. Sanoin, että voin olla myöhemminkin lastenhoitajana. Menimme naimisiin vuonna 1981, jolloin myös esikoiseni syntyi.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Paljonko suomalaiset kuluttavat muovikasseja? Kaupan liitto ja ympäristöministeriö tekivät 31.10. Green Deal -sopimuksen, jossa Suomi sitoutuu vähentämään muovipussien käyttöä. Mukana on jo suuria toimijoita kuten Kesko ja SOK. Miksi tällainen sopimus, Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola?

– Taustalla on EU:n pakkausjätedirektiivin muutos, jonka toimeenpanon keinoista voidaan sopia kansallisesti. Eri mailla on erilaiset lähtökohdat. Tavoitteena on, että vuodessa kukin suomalainen käyttäisi enintään 40 muovikassia. Taustalla on huoli roskaantumisesta. Muovipusseja kulkeutuu luontoon ja meriin. Millaisia muovikassien kuluttajia suomalaiset ovat?

– Tällä hetkellä suomalaisten on arvioitu kuluttavan 55 kassia vuodessa. Euroopassa keskimääräinen kulutus on 198 kassia vuodessa. Meillä kaupat eivät ole ottaneet valikoimiinsa Euroopassa yleisiä, erittäin ohuita sekä helposti hajoavia pusseja. Pääsääntöisesti suomalaiset myös käyttävät muovikassit uudestaan joko jätepusseina tai muuten. Muovipussien vähentämistavoitetta helpottaa se,

että meillä muovipussit ovat myös yleensä maksullisia. Saako kassatyöntekijä yhä kysyä, että pakataanko pakasteet pieneen pussiin?

– Saa, mutta muovipussirullat kassahihnan päässä tulevat harvinaisemmiksi. Se, että pakasteet pakataan pieniin pusseihin, oli alun perin asiakkaiden toive. Edelleen jos ostaa vaikka kukkia, muovipussi on kätevä kosteudensuoja. Tärkeää on käyttää kassi uudestaan tai kierrättää pussi tai hävittää se sekajätteen mukana. Ympäristöasiat ovat nykyään paljon esillä. Onko suomalaisten muovipussien kulutus ollut laskussa?

– Ainakin kestokassien myynti on kasvanut, mikä kertoo halusta vähentää muovikassien käyttöä. Hanna Antila

Anna joululahja lapselle lähettämällä tekstiviesti JOULU5 (5€) tai JOULU10 (10€) numeroon 16155

Laula ja lahjoita lapsille www.kauneimmatjoululaulut.fi

tässä alimmassa on vielä taustaväri tummempi

Keräysluvat: Manner-Suomi POL-201410091, voimassa 2015-2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2015/8614, voimassa 2016, myönnetty 25.8.2015 Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2016-2018 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Joulun aika Vantaan seurakunnissa

vantaanjoulu.fi

w w w.v a n t a a n s e u r a k u n n a t . f i

11 Sosiaalityöntekijä Patricia Soria pitää elämäntaito- ja johtajuuskoulutuksia sekä järjestää ammatillista koulutusta Llallaguan hankkeen nuorille.

Liian pieni käyttämään kypärää Bolivian kaivosalueen lapsityöläiset saavat elämäntaitovalmennuksesta eväitä parempaan tulevaisuuteen. Teksti Leena Filpus Kuvat Ari Vitikainen

ikä on oman elämäsi visio? Minkälaisia esteitä näet tielläsi? Mitkä ovat vahvuutesi? Oletko valmis astumaan epämukavuusalueelle saavuttaaksesi tavoitteesi? Voisi luulla, että olemme suomalaisfirman kehityspäivillä. Sosiaalityöntekijä Patricia Sorian, 30, kysymykset seuraavat toisiaan. Lapset ja nuoret, joista moni ei ole vielä täyttänyt 15:ttä, kuuntelevat tarkasti. Lapset kirjoittavat lapuille tulevaisuuden tavoitteitaan. Yksi haluaa opettajaksi, toinen kirjanpitäjäksi, joku insinööriksi, poliisiksi tai eläintenhoitajaksi. Joukossa on myös muutama jalkapallotähteydestä haaveileva. Olemme sentään Boliviassa. Bolivian kaivosalueella Llallaguassa Suomen Lähetysseuran tukema hanke järjestää lapsityöläisille elämäntaitovalmennuksen lisäksi esimerkiksi leipuri-, kännykänkorjaus-, ompelu- ja ruoanlaittokursseja. Ne ovat keino välttää vaarallinen työ kaivoksissa. Boliviassa on noin miljoona lapsityöläistä. Kaivoksissa heistä työskentelee karkean arvion mukaan 10 000. Vuonna 2014 voimaan tulleen lain mukaan jo 10-vuotiaat saavat tehdä töitä, eivät tosin kaivoksessa.

Ei ollut päivää, ei yötä. Pimeässä kaivoskuilussa vuorokaudenajat sekoittuivat toisiinsa. Myöhemmin saattoi katsoa kellosta, että tinakaivoksen uumenissa oli kulunut 12 tuntia. Työvälineenä oli hakku, jolla onkalon seinästä hakattiin kiveä irti. – Olin 10-vuotias ja niin pieni, etten voinut pitää edes kypärää. Ne olivat aivan liian suuria. Äiti kutoi minulle kumisaappaisiin villasukat, tavallisen paidan päälle laitoin kumiliivin. Kädet olivat paljaat, David Josue Leyva, 18, kertoo. Joissain osissa kaivoskuilua oli jäätävän kylmä, toisissa todella märkää tai polttavan kuuma. Työntekijät saivat pelätä myrkkykaasuja. Työ oli fyysisesti raskasta, mutta Leyvan mukaan henkisesti oli ehkä pahinta, kun noin 75 bolivianon, eli noin 10 euron, päiväpalkkaakaan ei aina maksettu. – Kaksi vuotta jaksoin, sitten oli pakko lopettaa. En vain kyennyt enää, Leyva sanoo. Rauhallinen ja kohtelias nuorukainen kertoo tarinaansa tyynenä. Leyvasta on nousemassa alueen lapsille ja nuorille roolimalli Patricia Sorian tapaan. Leyvan pelastukseksi koitui se, että hän sai tietää lapsityöläisille tarkoitetuista ammattikoulutuksista. – Kävin parturikurssin. Nyt kierrän viikonloppuisin lähikylissä leikkaamassa hiuksia ja minulla on vakioasiakkaita. Li-

David Josue Leyva tekee nyt kolmea työtä ja haluaa opiskella insinööriksi tai matematiikanopettajaksi.

säksi olen opetellut hitsaamaan ja olen tehnyt sähkötöitä kolme vuotta. Ei näistä paljon tienaa, mutta yritän tulla toimeen, yhdessä sisarustensa kanssa asuva Leyva sanoo. Lasten työssäkäyntiin Leyvalla on realistinen asenne. – Jos vanhemmat eivät tienaa riittävästi, lapsenkin on autettava perhettä pysymään hengissä. Mitä muuta lap-

si voisi tehdä? Monen meidän vanhemmat ansaitsevat niin vähän, ettei lapsilla ole muita vaihtoehtoja kuin työnteko koulun ohessa. Koulua käydään Boliviassa useimmiten aamu- tai iltavuorossa. Näin työnteon ja koulunkäynnin pystyy yhdistämään. Niin tekee myös Leyva kolmesta työstään huolimatta. Leyvan silmät syttyvät innostuksesta ja ylpeydestä, kun hän kertoo kuulumisistaan: ylioppilastutkinto odottaa vuoden kuluttua, sitten on tavoitteena yliopisto ja insinöörin opinnot. – Jos se ei tärppää, opiskelen matematiikanopettajaksi. Köyhälläkin bolivialaislapsella on hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan yliopistoon. Llallaguassa valtion yliopiston lukukausimaksu on 200 bolivianoa, noin 26 euroa. Muualla lukukausimaksu voi olla hieman pienempi, mutta toisaalta Llallaguassa elinkustannukset ovat alhaisemmat. Boliviassa on lähes 11 miljoonaa asukasta, heistä noin 40 prosenttia köyhiä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää 17 prosenttia. Monella elämäntaitovalmennuksessa olevalla lapsella ja nuorella ovat olleet vaikeat kotiolot. Perheessä on saattanut olla alkoholismia, väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Tällaisten hankkeiden tarkoitus on tuoda heidän elämäänsä vakautta, valoa ja toivoa paremmasta. T Lue lisää hankkeesta ja osallistu Toivoa. fi-kampanjaan: www.suomenlahetysseura.fi ja www.toivoa.fi.

Vastavirtaan kulkijat Samuel Luak pakeni sotaa Sudanista, Habiba Ali Somaliasta. Nyt he tekevät Suomesta turvallisempaa maata. Antti Pentikäinen puolestaan rakentaa rauhaa heidän kotimaihinsa. teksti Kaisa Halonen kuvat Hans v. Schantz

n vain kaksi vaihtoehtoa: kuolen tai en kuole. Jos en kuole, huomenna on uusi päivä. Niin Samuel Luak oppi nuorena ajattelemaan. Kun hän syntyi, Sudanissa käytiin sisällissotaa. Välillä maassa oli rauha, mutta sota syttyi uudelleen Samuelin ollessa noin kymmenvuotias. – Kun sota jatkuu pitkään, siitä tulee tavallaan normaalia elämää. Kun sodalle ei voi mitään, voi vain ajatella, että jos nyt kuolen, niin kuolen, Luak kertoo. Sisällissota oli alkanut jo brittiläisten siirtomaaisäntien vetäydyttyä Sudanista vuonna 1955. Vastakkain olivat hallituksen joukot ja etelän kapinalliset. Kyse oli siitä, että osa enimmäkseen afrikkalaista alkuperää olevista eteläsudanilaisista olisi halunnut irtautua arabitaustaisten asuttamasta maan pohjoisosasta. Sota alkoi uudelleen Luakin kotiseudulta läheltä Etiopian rajaa. Sodan syttyessä hän oli käymässä siskonsa luona ja joutui jäämään sinne. Muu perhe pakeni kotoa. Isä ja isoveli taistelivat sodassa ja kaatuivat. Luak ei enää koskaan käynyt kotikaupungissaan Akobossa. Muutamassa vuodessa sota levisi myös Malakaliin, jossa Samuel ja hänen sisarensa asuivat, ja Samuel muutti pääkaupunkiin Khartumiin. Vuonna 2001 hän lähti ensin Egyptiin ja sitten Libanoniin, jossa hänen morsiamensa Theresa Ngouth opiskeli. He avioituivat Libanonissa ja pääsivät vuonna 2004 kiintiöpakolaisina Suomeen. Sudanin sisällissota loppui vuonna 2005 rauhansopimukseen, jonka perusteella eteläsudanilaiset saivat äänestää itsenäistymisestä. Lopulta vuonna 2011 maa itsenäistyi. Vuonna 2013 Samuel Luak ja hänen vaimonsa päättivät vierailla kotimaassaan. He halusivat esitellä kolmelle Suomessa syntyneelle lapselleen juuriaan ja sukulaisiaan, mutta toisin kävi. He olivat ehtineet olla maan pääkaupungissa Jubassa vain päivän, kun syttyi uusi sota. – Lapsillemme se oli järkytys. Siellä ollessamme

armeija pidätti lasten enon, jonka luona asuimme. Vieläkin lapset kyselevät, mitä hänelle tapahtui. Kukaan ei tiedä, mutta luultavasti hänet tapettiin. – Noin viikon kuluttua meidät evakuoitiin. Vietimme viikon Ugandassa ja kaksi viikkoa Keniassa. Meille oli tärkeää, että lapset näkivät sellaisia Afrikan maita, joissa on rauha. Samana vuonna Samuel Luakin äiti ja kolme sisarta lähtivät Etelä-Sudanista naapurimaahan Etiopiaan pakolaisleirille. Viime vuonna äiti ja kaksi sisarista kuolivat siellä. Samoihin aikoihin kuoli myös se sisko, jonka luona Samuel oli poikana asunut. Suurperheestä ovat enää jäljellä Sudanin puolella Khartumissa asuva pikkuveli ja pakolaisleirillä oleva pikkusisar. Samuel Luak arvioi, että niin Sudanin kuin Etelä-Sudaninkin sisällissodassa syyt ovat olleet ensisijaisesti poliittisia. Kyse on siitä, kuka hallitsee maata ja sen runsaita luonnonvaroja. Uskonnolla tai etnisellä ryhmällä ei ole ollut sellaista roolia kuin monissa muissa konflikteissa, vaikka pohjoissudanilaiset ovat enimmäkseen muslimeja ja Etelä-Sudanissa taas asuu pääasiassa kristittyjä ja perinteisten afrikkalaisten uskontojen harjoittajia. – Vuonna 1989 sotaan tosin tuli uskonnollinen ulottuvuus, kun hallitus halusi tehdä koko Sudanista islamilaisen maan ja teki siihen liittyviä lainmuutoksia. Silti tavalliset ihmiset elivät rauhassa keskenään. Monia eteläsudanilaisia asui pohjoisessa ja toisinpäin, Luak kertoo. Sisällissotaan osallistui kapinallisten joukoissa myös paljon lapsia. Luak muistuttaa, että heidän kulttuurissaan 12-vuotias ei enää ole lapsi, vaan häntä pidetään jo miehenä. Hän myös arvioi, että monet pojista halusivat itse mukaan sotaan. – Nykyiset levottomuudet tavallaan alkoivat jo silloin. Sisällissodan lapsisotilaat ovat sotilaita nyt aikuisinakin. He ovat jo lapsena kasvaneet siihen, että toisen ampuminen on normaalia. Se ei näy pelkästään sodassa vaan myös siinä, että tavallisiakin riitoja selvitellään aseilla. Silti Samuel Luak luottaa siihen, että hänen kotimaahansa saadaan vielä rauha. Sen pitäisi tapahtua pian. Luakia huolettaa se, että poliittisesta val-

Samuel Luak on huolissaan paperittomien ja työttömien tilanteesta.

tataistelusta on tulossa etninen ja uskonnollinen konflikti. Siitä on jo merkkejä näkyvissä. – Kun etelän ja pohjoisen välillä oli sota, tavalliset ihmiset eivät olleet siinä osallisina. Sotaa kävivät aseelliset joukot. Nyt Etelä-Sudanissa on alkanut näkyä heimojen välisiä ristiriitoja, ja se on vaarallinen juttu, kun maassa on 64 eri heimoa. – Kahden osapuolen välinen sota voidaan ratkaista tekemällä sopimus. Mutta jos kaikki ovat sodassa kaikkia vastaan ja kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa, tilanne on paljon vaikeampi. Niinhän tapahtui Somaliassa. Millaista on olla teini-ikäinen poika erossa perheestään sotaa käyvässä maassa? Samuel Luak eli pahimmillaan kadulla, toisinaan koulutovereiden kotona. Kun elämä tuntui oikein vaikealta, hän muistutti itselleen, että hän voi kuitenkin käydä koulua. Hän voi haaveilla työpaikasta ja perheestä ja rukoilla, että unelmat joskus toteutuisivat. – Kaipasin äitiä ja sisaruksiani, mutta minun piti vain hyväksyä se, etten voi olla heidän kanssaan. Täytyi vain yrittää mennä eteenpäin. Yksi oman kulttuurini tärkeitä opetuksia on, että koskaan ei saa luovuttaa. 14-vuotiaana huomasin, että en pärjää ilman apua, ja tajusin, että Jumala voi auttaa minua. Samuel Luakista tuli lopulta presbyteerisen kirkon pappi. Tämän vuoden loppuun asti hän työs-

”Elämä on kuin kirja. Siinä on monta sivua, joista jokainen on erilainen kuin edelliset. Huominen voi olla hyvä.” kentelee Vantaan seurakunnissa kansainvälisen työn sihteerinä. Ensi vuonna hän alkaa vastata Korson seurakunnan lähetystyöstä ja kansainvälisestä työstä. Nykyisessä työssään hän tapaa Vantaalle tulleita turvapaikanhakijoita. – Kun he kertovat minulle sodasta, muistan omat kokemukseni. Voin sanoa heille, että ymmärrän, mistä sinä puhut, ja että se, mitä sinulle on tapahtunut, on pahaa. – Mutta yritän myös auttaa heitä pääsemään eteenpäin. Muistutan, että on tärkeää alkaa rakentaa uutta elämää. Elämä on kuin kirja. Siinä on monta sivua, joista jokainen on erilainen kuin edelliset. Huominen voi olla hyvä. Nyt, kun Samuel Luak asuu maassa, jossa ei käydä sotaa, hän on havahtunut huomaamaan, ettei rauha tarkoitakaan vain sodan poissaoloa. Rauhassa on kyse myös turvallisuudesta, jota esimerkiksi vihapuhe, riidat ja väkivalta rikkovat. – Emme voi puhua sataprosenttisesta rauhasta, jos kaikki eivät ole turvassa. Suomessakin on ihmi-

siä, jotka ovat muita heikommassa asemassa, kuten paperittomat, turvapaikanhakijat ja työttömät. – Jokainen voi olla rauhan lähettiläs: kunnioittaa ja auttaa toisia ja antaa heille tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa, Luak muistuttaa. Sama tehtävä on myös uskonnoilla, silloin kun niiden sanoma ymmärretään oikein. – Kristittynä ajattelen, että Jumala loi meidät kaikki elämään turvassa ja vapaina. Rauha, joka tulee Jumalalta, vaikuttaa meidän elämäämme niin, että rakastamme lähimmäisiämme ja rukoilemme heidän puolestaan. Samuel Luakin kotimaa Etelä-Sudan on yksi niistä maista, joissa toimii YK:n aloitteesta perustettu uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto. – Verkoston tehtävänä on tukea uskonnollisten ja heimoyhteisöjen saamista mukaan rauhanprosesseihin. Useiden nykyisten konfliktien osapuolina on ei-valtiollisia toimijoita, joiden tavoittaminen on vaikeaa. Niiden kanssa neuvottelu olisi kuitenkin olennaisen tärkeää rauhan saavuttami-

seksi, verkoston johtaja Antti Pentikäinen kertoo. Pentikäinen on aiemmin työskennellyt rauhan ja kehityksen parissa muun muassa Kirkon Ulkomaanavussa ja presidentti Martti Ahtisaaren CMI-järjestössä sekä avustanut useita ulkoministereitä ja nyt pääministeri Juha Sipilää. Päätymisestään rauhantyöhön hän kiittää sattumaa tai johdatusta. Hänestä olisi voinut tulla myös diakoni. – Vaistoan herkästi erilaisia jännitteitä ja analysoin mielessäni niiden syitä ja ratkaisua. Minulle on ollut tärkeää myös yrittää asettua sen puolelle, joka on heikommassa asemassa, ja tehdä sitä, minkä koen oikeaksi. Viime vuonna maailmassa oli käynnissä 40 aseellista konfliktia. Pitkäaikaisimmat niistä ovat alkaneet jo 1940-luvulla. Pentikäinen arvioi, että sotimiseen tottuneessa maailmassa rauhan asialla oleminen on aika lailla vastavirtaan kulkemista. Työ on hidasta, ja pettymyksiä ja epäonnistumisia tulee. – Oma mieleni on ehkä rakennettu niin, etten voi oikein muuta kuin yrittää tehdä oman osani aikamme konfliktien lopettamiseksi. Mieleenpainuvinta työssäni on ollut tutustuminen paikallisiin

jatkuu »

14 rauhanvälittäjiin. Silloin, kun olen ajatellut antaa periksi, tietoisuus sotien keskellä elävistä ihmisistä on saanut jatkamaan. En ole halunnut pettää heidän luottamustaan. – Toivo on kuitenkin rakennettu syvälle ihmisen mieleen. Toivon synnyttäminen ja vahvistaminen on ihmisyyden suurimpia lahjoja. Kukaan ei omista sitä yksin, mutta sen voi löytää kaikkialta, pimeimpinäkin hetkinä. Monet sodat johtuvat Pentikäisen mukaan huonoista valinnoista ja politiikasta. – Mutta ennemmin tai myöhemmin vahvakin joutuu myöntämään, ettei voi saavuttaa tavoitteitaan sotimalla. Myös Venäjällä on sama edessään Syyriassa. Siksi rauha on mahdollinen. Pentikäisen johtama rauhanvälitysverkosto syntyi huomiosta, että rauhantyössä ei ole tarpeeksi kuultu sota-alueilla elävien ihmisten näkemyksiä eikä osattu käyttää hyväksi paikallisten uskonnollisten tai heimojohtajien auktoriteettia ja asiantuntemusta. Kuitenkin juuri näiden johtajien avulla voidaan tavoittaa laajasti sodan eri osapuolia ja neuvotella myös terroristijärjestöjen kanssa. Siitä verkostolla on kokemusta esimerkiksi Somaliasta. Joissakin konflikteissa uskontojen rooli on tosin ollut lähinnä kaikkea muuta kuin rauhaa edistävä. – Uskonnosta saadaan helposti jakava tekijä tai syrjinnän syy. Uskonnollisilla johtajilla ei aina ole ollut voimaa tai mahdollisuutta asettua sota-alueilla vihaa ja epäluuloa vastaan. Uskontoja tarvitaan kuitenkin yhteisöjen tervehtymiseen, Pentikäinen toteaa. Hän vertaa maailman nykyistä tilannetta tulipaloon, jota ei voi enää sammuttaa, mutta liekeistä ehtii vielä pelastaa jotakin arvokasta, jota tarvitaan elämän rakentamiseen uudelleen tuhkasta. – Sellaista, mikä pitää pelastaa, ovat uskontojen opetukset sovinnosta ja konkreettiset teot toisten hyväksi. Pimeydessä pienikin valo tai teko näkyy kauas.

Somalialaisessa moskeijassa Pentikäinen on kuullut imaamin kehottavan antamaan anteeksi Jeesuksen sanoihin vedoten. Sanoma anteeksiantamuksesta, joka Pentikäisen mielestä on kristinuskon voimaannuttavimpia opetuksia, ei ole vain kristittyjen omaisuutta. Sillä on merkitystä myös muslimeille, sillä islam pitää Jeesusta profeettana ja Koraanissa on myös hänen opetuksiaan. Antti Pentikäinen on taustaltaan vanhoillislestadiolainen ja koulutukseltaan teologi. Luottamus siihen, että elämä on suuremmissa käsissä, on kantanut häntä työssään. Uskonnollinen vakaumus vaikuttaa myös siihen, miten hän näkee kohtaamansa ihmiset. – Ajattelen, että kaikki hyvä ihmisissä on Jumalan kuvaa ja hänen tahtonsa heijastumista. Meidän pitää nähdä tämä Jumalan kuva toisissamme. Meidän pitää nähdä myös se, ettei Jumalan Poika asettunut koskaan väkivallan puolelle. Sille olisi ollut hyviä järkiperusteita, mutta hän suojeli uskonnon sisintä hoitavana voimana ja väärintekijänkin oikeutta uuteen mahdollisuuteen. – Sisäinen rauha on kristillisen sanoman ydin, mutta kristinuskon nimissä on tehty ja tehdään samalla tapaa vääryyttä kuin muidenkin uskontojen. Toisen näkemistä Jumalan kuvana pitää korostaa nyt myös kirkoissa. Tervehtyminen tässä rikkinäisessä ja yhä syvempään kriisiin ajautuvassa ajassa vaatii kaikilta uskonnoilta itsetutkiskelua, yhteyden rakentamista ja heikomman puolelle asettumista. Vaikka vain harvoista on kriisialueille tai kansainvälisiin neuvottelupöytiin, rauha on Pentikäisen mielestä kaikkien asia. – Rukoile vihamiestesi puolesta, kohtaa pelkojasi ja ennakkoluulojasi ja erilaisuutta. Tee rohkeasti rauhan tekoja omassa työyhteisössäsi ja asuinalueellasi. Sinusta saatetaan tehdä syntipukki, mutta muista silloin että historian suurin syntipukki oli Jeesus. Lähimmäisenrakkauden ja rau-

”Ennemmin tai myöhemmin vahvakin joutuu myöntämään, ettei voi saavuttaa tavoitteitaan sotimalla. ”

hantekojen merkitys vaikuttaa paljon pidemmälle kuin noissa yksinäisissä ja pimeissä hetkissä osaa ajatella.

Antti Pentikäinen kehottaa rukoilemaan vihamiesten puolesta.

Samaan aikaan kun Antti Pentikäinen rakentaa rauhaa Somaliaan, tekee siellä syntynyt Habiba Ali rauhantyötä Suomessa. Hän työskentelee koordinaattorina Kirkon Ulkomaanavun Reach Out -hankkeessa, joka pyrkii ehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista ja tukemaan vaarassa olevia nuoria ja heidän perheitään. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on riski tulla värvätyiksi terroristeiksi tai konfliktialueille sotimaan. – He eivät oikein tunne kuuluvansa mihinkään ja heillä on suuri vaara syrjäytyä suomalaisesta yhteiskunnasta. Vaikka he olisivat eläneet koko elämänsä Suomessa, heitä ei pidetä suomalaisina, koska suomalaisuus määritellään usein hyvin kapeasti. Ihan kuin suomalainen olisi vain sellainen, jolla on siniset silmät ja vaalea iho, Ali sanoo. Suojelupoliisi on arvioinut, että Isis on rekrytoinut Suomesta noin 70 henkilöä taistelemaan riveissään konfliktialueille. Alin mukaan monet ovat lähteneet nettivideoiden innostamina, toiset taas on houkutellut matkaan vaikkapa joku tutun tuttu. – Täytyy muistaa, että nuori, jonka asiat ovat hyvin, ei noin vain lähde edes selailemaan rekrytointivideoita, saati harkitse lähtöä. Sen sijaan jos nuori voi huonosti eikä tunne kuuluvansa mihinkään, hän on haavoittuvassa asemassa.

Habiba Ali ehkäisee työssään väkivaltaista radikalismia.

”Kaikkia on kohdeltava yhtä arvokkaina ja kaikista on huolehdittava, uskonnosta riippumatta.” Alin mukaan Isisistä haetaan elämälle mielekkyyttä ja tunnetta siitä, että on osa jotakin yhteisöä. Lähtijöiden joukossa on myös nuoria naisia, mikä ei hämmästytä häntä. – Maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin pojat. Heillä ei ole kodin ja koulun ulkopuolista elämää, koska vanhemmat haluavat suojella heitä tiukasti. Pojat saavat tulla ja mennä ja heillä on harrastuksia ja laajempi kaveripiiri. – Ja kyllä myös islamofobia eristää tytöt. Jos huivia revitään tai päälle syljetään kadulla, kotoa ei tee mieli lähteä ulos, Ali kertoo. Isis käyttää propagandassaan omaa jyrkkää islamintulkintaansa. Siksi Alin mielestä olisi tärkeää, että radikalismin ehkäisyssä olisi mukana myös uskonnollisia johtajia. – Heillä on iso rooli siinä, kuinka he oikaisevat vääriä tulkintoja ja mitä he opettavat ja saarnaavat. Niin kuin tiedämme, Koraania tai vaikka Raamattua voi tulkita monella tavalla. Ja nuoria on helppo aivopestä uskonnon varjolla. – Suomessa muslimijohtajat edustavat maltillista islamia. Meillä moskeijoissa ei toimi radikaaleja

ryhmiä eikä rekrytoida nuoria sotimaan. Toisaalta johtajat voisivat vieläkin aktiivisemmin irtisanoutua radikalismista. Mutta tämä on vielä niin uusi ilmiö Suomessa, että ehkä hekään eivät tiedä, mitä tehdä. Habiba Alille tärkein islamin opetuksista on ihmisten tasa-arvo. – Kaikkia on kohdeltava yhtä arvokkaina ja kaikista on huolehdittava, uskonnosta riippumatta. Islamin säännöt ja arvot auttavat elämään ihan tavallista arkea yhdessä. Habiba Alista tuli rauhantekijä hänen omien kokemustensa vuoksi. – Tiedän, millaista on olla teini-ikäinen ja kaivata tukea. Habiba Ali oli 5-vuotias, kun hän tuli äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomeen. 11-lapsisen perheen isä oli kenraali, joka oli kuollut Somalian sisällissodassa. Ajasta ennen Suomea Ali ei muista juuri mitään. – Jotain välähdyksiä tulee toisinaan. Ja joskus näen unia. Hänen äitinsäkään ei sodasta juuri puhu. – Hän muistelee sotaa edeltänyttä hyvää aikaa.

Sen hän on kertonut, että kaikkein pahinta oli pakolaisleirillä Keniassa, jossa hän oli meidän kuuden nuorimman lapsen kanssa. Kahteen vuoteen hän ei varmaan juuri nukkunut. Teini-ikäiseksi asti Ali piti itseään suomalaisena. Sitten hän havahtui siihen, etteivät ihmiset ympärillä nähneetkään häntä samoin. Muille hän oli maahanmuuttaja. Hän alkoi kysellä, missä on hänen oma paikkansa. – Lopulta annoin periksi ja lähdin Somaliaan. Olin siellä puolitoista vuotta. Kun palasin takasin, perustin perheen. Sain esikoiseni 17-vuotiaana. Se oli minun kapinaani: ajattelin, että hyvä on, olen sitten kunnon somali. Nyt kolmekymppinen Habiba Ali on seitsemän lapsen äiti. Perinteiseen perheenäidin rooliin hän ei kuitenkaan malttanut jäädä. Hän halusi tehdä jotakin, että maahanmuuttajataustaisten nuorten olisi helpompi löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. – Työni on puhumista, keskustelua, asioiden esiintuomista. Kokoan yhteen eri taustoista tulevia nuoria ja välillä tapaan viranomaisia. Aidot kohtaamiset ovat parasta. Nuoret ovat fiksuja ja heiltä saa paljon uusia ajatuksia. T

Taivaspaikka Pyhäpäivä

27.11.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina iloitaan siitä, että Jumala ei ole kaukana meistä.

”Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen.” (Sakarjan kirja 9:10)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Hadewijhc Antwerpeniläinen Alankomaissa syntyi 1200-luvulla luostareita kevyempiä naisten hengellisiä yhteisöjä, joita naiset johtivat itsenäisesti. Liike levisi ympäri Keski-Eurooppaa aina Ruotsiin asti. Alankomaissa oli parhaimmillaan 300 tällaista yhteisöä. Näitä naisia kutsuttiin begiineiksi. Hadewijch oli lähellä Antwerpenia sijaitsevan begiiniyhteisön johtaja. Häneltä on säilynyt lukuisia kirjeitä naisille, joiden hengellisenä ohjaajana hän toimi. Hän kirjoitti myös kirjan uskonnollisista näyistään. Parhaiten hänet tunnetaan mystisistä runoista, joita hän kirjoitti äidinkielellään hollannilla maallisten rakkausrunojen esikuvien mukaan.

Rakkauden seitsemän nimeä Jumalan rakkaus on kuin ilma, jota hengitämme. Joskus se on kuin lämpöä tuova tuli, toisinaan kuin kahle. ”Muuta minulla ei ole, minun pitää elää rakkaudesta”, kirjoittaa flaamilainen mystikko Hadewijch Antwerpeniläinen. Hänet tunnetaan rakkauden mystiikkaa tulvivista runoistaan. Hän kirjoitti runot äidinkielellään hollannilla. Niiden riimityksessä näkyy maallisten rakkausrunojen ja -laulujen vaikutus. Hän selvästikin tunsi hyvin trubaduurilaulut. Hän oli ehkä itsekin esiintynyt trubaduurina, ennen kuin liittyi uudenlaiseen naisten yhteisöön. Hadewijch eli 1200-luvun alkupuoliskolla. Hän oli lähtöisin varakkaasta perheestä Antwerpenin läheisyydestä. Muuten hänen taustastaan tiedetään vähän. Oman aikansa aatelistyttönä hänen olisi ollut luonnollista lähteä luostariin ja ryhtyä nunnaksi, mutta hän valitsi toisen tien. Belgiassa ja Alankomaissa oli alkanut levitä naisten itsenäisyyttä ja keskinäistä solidaarisuutta ajava liike, josta Hadewijch innostui. Mukana oli naisia eri yhteiskuntaluokista: aatelistosta, nousevasta porvaristosta, kauppiaista, käsityöläisistä, tekstiilityöläisistä ja köyhälistöstä. Heitä kutsuttiin begiineiksi. Naiset asuivat omissa kodeissaan tai saat-

toivat ostaa yhteisen talon. He etsivät elämäntapaa, jossa he voisivat olla taloudellisesti omavaraisia ja ilmaista itseään ja uskoaan vapaasti omalla tavallaan. He perustivat myös sairaaloita ja köyhäintaloja, joissa pidettiin huolta heikommista. Hadewijchista tuli yhteisön johtaja ja hengellinen ohjaaja. Ohjauskirjeissään naisille hän puhuu paljon Jumalan rakkaudesta ja kertoo myös mystisistä näyistään. Ne paljastavat hänen vahvan itsetuntonsa. Hän kertoo joskus miettineenä, että onkohan kukaan rakastanut Jumalaa niin kuin hän. Hän sanoo kokeneensa sellaisia Jumalan rakkauden ilmestyksiä, että niitä voi verrata vain Neitsyt Marian ja Johannes Kastajan tai Augustinuksen ja muiden pyhimysten kokemuksiin. Tämän voi nähdä piikkinä miehille, jotka kuvittelivat, etteivät naiset osaa ajatella eivätkä toimia ilman heidän ohjaustaan. Jumalan rakkaus oli Hadewijchille kaikki kaikessa. Siitä hän tahtoi elää, sen ilmaa hengittää. Sen valloittamaksi hän tahtoi tul-

Rakkauden sana -harjoitus • Ihmisen ja Jumalan välinen suhde voi sisältää monenlaisia tunteita. Hadewijch Antwerpeniläinen antaa eräässä runossaan rakkaudelle seitsemän nimeä. Ne ovat kahle, valo, hiili, tuli, kaste, lähde ja helvetti. • Varaa 20 minuuttia aikaa. Mieti, mitkä sanat tai nimet kuvaisivat sinun ja Jumalan välistä rakkaussuhdetta. Millä sanalla kutsuisit häntä? Miltä tuntuu lausua se sana ääneen? Minkälainen rukous siitä syntyy?

la. ”Valloita minut, niin että voin valloittaa sinut, sinun valloittamattomassa vallassasi”, hän riimitteli. Eräässä runossaan Hadewijch kuvailee rakkautta seitsemällä sanalla. Rakkaus on kuin kahle, valo, hiili, tuli, kaste, lähde ja helvetti – elämäntilanteen mukaan. Hän kuvailee Jumalaa etsivää ihmistä ritariksi, joka yrittää tavoittaa rakastettunsa ja jonka rakkautta koko ajan koetellaan. Hän on onnellinen, mutta aavistaa, minkälaisia helvetin tuskia voi joutua kokemaan rakkautensa tähden. Hadewijchin mukaan joku meissä pelkää koko ajan, että joku vie meiltä sen, mitä rakastamme. Samalla joku meissä vakuuttaa, että mikään ei sitä vie. Rakkauden kohde on joka päivä uusi ja yhtä aikaa niin lähellä ja niin tavoittamaton. Sen tavoittamiseen tarvitaan vain yksi sana, niin pieni ja niin vaikea. Että sanon yhä uudestaan ”kyllä” hänelle, jonka edessä kaikki muu kalpenee. Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, ke 7.12. klo 12–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.ﬁ. www.vantaanseurakunnat.ﬁ/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystykset Länsimäen kirkolla ti klo 13–15 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 13–15 ja to klo 9–11, p. 050 573 6313, muina aikoina voit jättää viestin nauhalle.

Muualla

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Ko-

lohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Astan kotipyhäkoulu su 4.12. klo 11– 12 Hevoshaantie 9. Joululauluja ke 7.12. klo 16 Hakunilan ostarilla. Tule mukaan laulamaan ja jakamaan joulun iloa. Tarjolla glögiä ja pipareita. Harri Nurminen, Jouko Saari. Ihmeellinen Ilo -jouluvaellus la 17.12. Vivamon Raamattukylässä Lohjalla. Vaellus tapahtuu ulkona. Lähtö klo 9.45 ja paluu noin klo 16. Hinta 10 e / hlö sis. bussikuljetuksen, ohjelman, lounaan ja päiväkahvin. Maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä kirkkoherranvirastoon 5.12. mennessä. Lisätietoja johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela p. 050 349 0793. Diakoniatyön virkistyspäivä ti 20.12. Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Tarkoitettu heille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta virkistäytymiseen. Lähtö klo 10 ja paluu klo 18 mennessä. Hinta 5 e / hlö sis. bussikuljetuksen, ohjelman, lounaan, saunan ja joulupuuron. Maksetaan ilmoittautumisen

Kastettu Paulus Gabriel Saarto, Verneri Sebastian Vaittinen. Hautaan siunattu Kerttu Ellen Vepsä 89 v, Tuovi Kristina Lahtinen 87 v, Olga Mari Simelius 86 v, Martti Niskanen 83 v, Liisa Marjatta Komu 75 v, Jouko Tapio Pajari 73 v, Pekka Johannes Vanamo 70 v, Henrik Kristian Pauli 49 v, Ralf Gottschalk 42 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.ﬁ. www.hameenkylanseurakunta.ﬁ. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11 (ei päivystystä 1.12.), p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Perhekirkko ja adventtitapahtuma su 27.11. klo 10−13. Jarna Wikström, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Kirkon jälkeen joulupuuro, myyjäiset, huutokauppa, joulukorttipaja (1 e), nukketeatteriesitys (3 e) klo 11.30 ja klo 12.30 sekä Hyvän mielen alpakat rapsuteltavina. Rakenna joulupuu -keräys alkaa ja voit hakea joulukuusesta vähävaraisen perheen lapsen, yksinäisen tai vanhuksen lahjatoiveen täytettäväksi. Tule laulamaan lapsikuoron joulukeikalle. Lapsikuoro harjoittelee ke 30.11. klo 17−18, la 3.12. klo 14−15 (tarvittaessa) ja su 4.12. klo 9.30. Esiintymiset su 4.12. klo 10 messussa ja klo 12 kauneimmissa joululauluissa. Aikaisempaa kuorokokemusta tai lukutaitoa ei tarvita. Lisätietoja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, p. 044 383 8414 tai hannu-pekka.heikkila@evl.fi. Oopperakerhon kerhoilta ke 30.11. klo 17.30. Lyhyt vuosikokous ja perehdymme Verdin oopperaan Aida. Messu, 2. adventtisunnuntai su 4.12. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa laulaa seurakunnan lapsikuoro. Ensi kertaa käytössä uudet virsikirjat ja lisävihkon virret. Koko perheen kauneimmat joululaulut su 4.12. klo 12. Yhteislaulua ja seurakunnan lapsikuoron esityksiä. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa mukana partiolippukunta Tavastit. Partiolaiset nostavat lipun klo 9.30 kirkon pihamaalla. Lasten joulukirkot ke 7.12. ja to 8.12. klo 9.15 ja 10.15 sekä pe 9.12. klo 9.15. Nuorten messu ke 7.12. klo 19. Nuorten toteuttama adventtimessu on avoin kaikenikäisille. Joulukirkko mielenterveyskuntoutujille to 8.12. klo 13. Jaakko Kara, Satu Enrold, Anne Puumala ja Hannu Lehtikangas. Kahvitarjoilu. Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus to 8.12. klo 18. Vantaan Kristillisten Eläkeläisten joulujuhla pe 9.12. klo 13. Musiikkia, lausuntaa ja puheita. Puuro- ja kahvitarjoilu. Arpajaiset. Tilaisuus on kaikille avoin. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 30.11. klo 14−16. Tekijänoikeudet netissä. Lähetyspiiri ke 7.12. klo 18. Vieraa-

Hommissa

Kuorolaulaja Maya Vilhonen ”Olen laulanut Kuunloiste-kuorossa neljä vuotta. Näin kuoron kirkossa ja olisin halunnut heti mennä mukaan laulamaan. Isä sanoi, etten voi mennä, kun en ole ollut harjoittelemassa enkä osaa lauluja. Jälkeenpäin menimme kanttorin luo, ja aloitin kuorossa. Olin silloin neljä–viisi vuotta vanha. Harrastan muutenkin musiikkia. Käyn kolmatta luokkaa. Syksyllä aloitin musiikkiluokalla. Taidekaruselli-kerhossa olen harrastanut musiikin lisäksi sirkusta ja kuvataidetta. Harrastan myös jalkapalloa. On tosi kiva harjoitella uusia lauluja. Lempikappaleitani on Muurahaisten muori. Tällä hetkellä Kuunloiste-kuoromme harjoittelee Hoosianna-kirkkoa varten. Kuoro laulaa muun muassa laulun Katso kuka ratsastaa. Sekin on kiva. Olen jo alkanut ajatella joulua. Olen ostanut puolivuotiaalle pikkusiskolleni lahjaksi jouluisen paidan. Aion antaa hänelle myös nallen, joka oli minulle pienenä tosi tärkeä. Nukuin välillä sen kanssa. Toisille en ole vielä löytänyt lahjoja, mutta niiden etsiminen on kivaa. Ennen joulua haluaisin ainakin leipoa piparkakkuja. Pidän tavallisista jouluruoista, peruna- ja porkkanalaatikoista ja kinkusta. Voi olla, että koko perheemme matkustaa tänä jouluna Vietnamiin. Minulla on siellä mummo ja pappa ja muita sukulaisia. Äitini on sieltä kotoisin. Joulun aikaan siellä on myös serkun häät. Olen käynyt Vietnamissa vain kerran aikaisemmin, nelivuotiaana, mutta äiti soittaa sinne joka päivä.” Ulla-Maija Vilmi

1. adventtisunnuntaina 27.11. kirkoissa lauletaan Hoosiannaa.

Timo Saarinen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Säppi torstaisin klo 10–12. Ryhmä pyrkii hyvään elämään ja päihteettömyyteen. Voileipä, kahvia ja vertaistukea. Hiljaisuuden ilta – valo kohtaa varjon to 24.11. klo 18–20. Taizé-lauluja, rukousta, ehtoollinen ja iltatee. Tapio Koivu, Tarja Korpela, Natasa Stambej, Marja Tuomisto, Liisa Pietilä. Perhekahvila perjantaisin klo 9–14. Muskari kauneimmat joululaulut pe 25.11. klo 10. Lauletaan, lorutellaan ja leikitään joululauluja muskarityylillä. Riikka Jäntti, Sari Kokkonen. Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille. Lähetysmyyjäiset la 26.11. klo 10–13. Käsitöitä, leivonnaisia, joulupuuroa, kahvilaherkkuja ja arpoja. Hoosianna-messu su 27.11. klo 10. Kirkon 30-vuotisjuhla. Seppo Suokunnas, Hans Tuominen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri, Anni ja Hannu Holma sekä Cecilia-kuoro ja Hakunilan kirkon kuoro. Messun jälkeen kahvittelua ja musiikkia. Kirkolta löytyy su 27.11. joulukuusi, josta voi ottaa toiveita toteutettavaksi: lahjan lapselle, ruokalahjakortin vähävaraiselle tai joulukukan vanhukselle. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13 (ei ole 6.12.). Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. Seniorikerho ti 29.11. klo 13–14.30. Jouluaskartelua. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Aamupäivän rukoushetki pe 2.12. klo 10.45–11. Pyhäkoulu su 4.12. klo 10. Lasten oma kirkkohetki messun aikana. Messu su 4.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen alkaa to 1.12. klo 9 sähköpostitse riikka.jantti@evl.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät Hakunilan seurakunnan www-sivuilta, musiikki.

yhteydessä kirkkoherranvirastoon 5.12. mennessä. Lisätietoja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti p. 050 593 5503.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Puurotorstai 1.12. klo 10–13. Hinta 2,50 e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee ja tuoremehu). Viikkomessu to 24.11. klo 18. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Hoosianna-kirkko su 27.11. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Liisa Pietilä, Kuunloiste-lapsikuoro, Mari Torri-Tuominen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset ennen ja jälkeen kirkon. Myynnissä lapasia ja sukkia. Kirkolta löytyy su 27.11. joulukuusi, josta voi ottaa toiveita toteutettavaksi: lahjan lapselle, ruokalahjakortin vähävaraiselle tai joulukukan vanhukselle. Hyvän tahdon joulua – Leijonien joulukonsertti su 27.11. klo 18. Kalevi Kiviniemi, urut. Laulusolisteina paikallisia oopperalaulajia: Jaakko Hietikko, Hannu Forsberg, Mervi Rautiainen, Arto Hosio, Dong HoonHan ja Joel Stockmakare. Liput 15 e. Matala – mukava maanantai kirkolla 28.11. klo 11 hartaus, 5.12. klo 11 ehtoollishetki, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12. Joulun Tähti -konsertti ma 28.11. klo 18. Pekka Laukkarinen, Matti Laitinen ja Leevi Helo. Perhekahvila ti 29.11. klo 9–11.15 takkahuoneessa. Joulun tunnelmaa sanoin ja sävelin ti 29.11. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat. Yhteislaulua. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14. Virsivartti ke 30.11. klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke 30.11. klo 14–15.30. Neulomme kastesukkia vauvoille. Langat saat ryhmästä. Rukiista leipää Raamatusta ke 30.11. klo 18.30–20. Kuinka voisin olla murehtimatta? Luennoimassa rovasti Pekka Jokiranta. Saa joulun ihme koskettaa – Petri Laaksosen joulukonsertti to 1.12. klo 19. Petri Hatakka, koskettimet, ja Make Perttilä, akustinen kitara. Konserttiohjelma 15 e tuntia ennen ovelta. Messu su 4.12. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Maa on niin kaunis – itsenäisyyspäivän aaton konsertti ma 5.12. klo 18. Vantaan Suzuki-soittajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri, partiolaisia. Antti Kalo, laulu. Partiolippukunta Tuikku-Tyttöjen joulumyyjäiset jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Taivas sylissäni -joulukonsertti ke 7.12. klo 18. Tikkurilan Eläkeläisten kuoro. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Oi jouluyö – Suomalaisen oopperayhdistyksen joulukonsertti to 8.12. klo 18. Kaisa Näreranta, sopraano, Minna Lamppu, mezzosopraano,

ja Momentum-mieskvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Siitä meille tähti syntyi – HowManyMothers-yhtyeen joulukonsertti pe 9.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 17.1.– 7.3. klo 13–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Lisätietoja ja ilmoittautumiset liisa.pietila@evl.fi tai p. 050 337 7312.

Hoosiannaa laulamaan sunnuntaina 27.11. • Hakunilan kirkossa messu klo 12 • Hämeenkylän kirkossa perhekirkko klo 10 • Kivistön kirkossa messu klo 10 • Korson kirkossa messu klo 10 • Länsimäen kirkossa messu klo 10 • Myyrmäen kirkossa messu klo 10 • Pyhän Laurin kirkossa ruotsinkielinen messu klo 10, suomenkielinen messu klo 12 ja perheiden messu klo 14 • Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa messu klo 10 • Tikkurilan Olotilassa (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta) messu klo 10

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

na Venäjän nimikkolähettimme Saara Karttunen. Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 30.11. klo 16−18.

Lapsiystävällistä kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset. Vapaalan seurakuntatalo

Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 4.12. klo 17. ”Älä-

kä saata meitä kiusaukseen”, alustajana pastori Miika Koistinen. Kenian lähetyspiiri to 8.12. klo 11. Vieraana Inkerin kirkon työntekijä pastori Pasi Hujanen. Muualla Wanhan ajan elämysilta to 24.11. klo

18.30 Bygårdissa, Ainonkuja 9. Ilta alkaa seurakunnan vapaaehtoisten toteuttamalla 1800-luvun tapahtumia kuvaavalla näytelmällä. Laulamme vanhoja virsiä. Lopuksi iltatee ja ruisleipätarjoilu. Joulunvalo-tapahtuma su 27.11. klo 18 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturin luona. Tilaisuudessa sytytetään Pähkinärinteen kuusen valot. Joululauluja, joulun sanomaa ja yhdessäoloa. Glögi- ja piparitarjoilu. Lähde joululaulukierrokselle. Tule mukaan laulamaan muutama joululaulu ja viemään joulupaketti yhdessä seurakunnan työntekijän kanssa alueen koteihin. Voit myös ilmoittaa kodin, jossa haluaisit lauluseurueen vierailevan. Kierrokselle voit ilmoittautua adventtitapahtumassa tai 16.12. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kierrokset toteutetaan ke 21.12. ja to 22.12. klo 16–20. Lisätietoja matti.hyry@evl.fi tai p. 050 491 0954.

Kastettu Aleksandra Aliina Iivonen, Aapo Eelis Ratilainen. Hautaan siunattu Aira Tellervo Kettunen 89 v. KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi.www.korsonseurakunta. fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p. 050 573 6376.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit ma–to klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 13. seurakuntasalissa. 1.12. kinkkubingo, vetäjänä Risto Auvinen. 8.12. vietämme joulujuhlaa klo 11 alkaen kirkossa. Ilmoittautumiset 28.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 050 310 3459. Hinta 10 e. Seurakuntakuoron harjoitus to 24.11. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Martti Sirviö. Naisten saunailta to 24.11. ja 8.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vox Mea -kuoroharjoitus to 24.11. klo 18 seurakuntasalissa. Ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa. Lisätiedot airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493. Perhekerho pe 25.11. ja 2.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Lapsenpäivän konsertti pe 25.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen Duo konsertoi ja laulattaa.

Korson joulu la 26.11. klo 12–16 ulko-

na kirkon edessä. Pirkko Yrjölä toivottaa joulunodotuksen tervetulleeksi, joulutori, joulupukin kulkue ja vuoden korsolaisen julkistaminen. Martat tarjoilevat glögit ja piparit. Perheiden kauneimmat joululaulut la 26.11. klo 15.30. Joulukadun avajaisten yhteydessä. Musiikissa avustaa NaisSound-kuoro Riikka Salmisen johdolla. 1. adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 10. Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Korson Seurakuntakuoro. Pyhäkoulu su 27.11. ja 4.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Adventtimyyjäiset su 27.11. klo 11– 14 seurakuntakeskuksessa. Myytävänä kahvia, joulutorttuja, puuroa, arpoja ja muita jouluisia tuotteita. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Keräyksen kautta jaetaan lahjoja vähävaraisille perheille, lapsille ja vanhuksille. Adventtikonsertti su 27.11. klo 15. Ulla Paakkunainen, sopraano, Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Päivi Vesalainen, cembalo. Perhekerho ma 28.11. ja 5.12. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 28.11. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 28.11. ja 5.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 28.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Nyt syttyy valot tuhannet -joulukonsertti ma 28.11. klo 19. Laura Riihimäki, laulu, Antti Riihimäki, trumpetti, Jussi Miilunpalo, urut, ja flyygeli sekä NaisSound-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelman 15 e voi ostaa etukäteen Mirkun kirjasta. Raamatun punainen lanka ti 29.11.

klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Tule tutustumaan miten Jeesus tulee esille Vanhassa testamentissa. Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 30.11. ja 7.12. klo 11 seurakuntasalissa. 7.12. vietämme joulujuhlaa alkaen klo 11 kirkossa. Joulupuuroa ja kauneimpia joululauluja. Lähetyspiiri ke 30.11. ja 7.12. klo 13 kirkon kokoustilassa. Vetäjänä pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari. 7.12. joulukahvit. Arki-illan ehtoollinen. Ke 30.11. ja 7.12. klo 18. Urpo Luokkala ja Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 30.11. ja 7.12. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen, p. 050 304 9485. Christmas Carols – Kauneimmat joululaulut pe 2.12. klo 19. Joululauluja eri kielillä. Airi Saloniemi ja Vox Mea -kuoro. Puhujana Samuel Luak. 2. adventtisunnuntain messu klo 10. Urpo Luokkala ja Riikka Wikström. Kirkkokahvit. Cembalokonsertti su 4.12. klo 12. Aura Visala. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Pirkko Yrjölä, Jussi Salonen. Korson Mieslaulajat. Lipunnosto kirkon edessä klo 9.30. Kirkkokahvit. Itsenäisyyspäivän konsertti ti 6.12. klo 17. Korson Mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Rukouksen talo pe 25.11. ja 2.12. klo 11. Tule rukoilemaan, rukoiltavaksi ja oppimaan rukousta. Vetäjinä koulutuksen saaneet vapaaehtoiset. Kirkonkulman synttärit ma 28.11. klo 9–14. Tarjolla kakkukahvit.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 9–11.30. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 29.11. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 30.11. klo 13. Kastettu Väinö Pekka Juhana Klemetti, Eetu Juhani Lahtinen, Milena Hilkka Aurora Halonen, Venni Sasu Oliver Kähönen, Juliet Elsa Carolina Hack, Eliel Johannes Pesonen, Urho Aapeli Seppälä, Mimosa Fiona Adelia Lyyski, Rasmus Väinö Oskari Vihavainen. Hautaan siunattu Maire Arina 91 v. REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. 8.12. diakoniapäivystys Rekolan kirkolla. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä.

JIPPU M a d e

I n

H e a v e n

UUSI HENGELLINEN ALBUMI NYT KAUPOISSA FACEBOOK.COM/JIPPUVIRALLINEN

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

Marianna Siitonen

Siiri Kihlströmin mielestä partio kuuluu kaikille.

”Pokkaa pelastaa maailma” Partio halutaan säilyttää kohtuuhintaisena harrastuksena.

ääasia on, että jokainen lapsi voisi ylipäätään harrastaa jotain. Esimerkiksi Helsingissä joka seitsemännellä lapsella ei ole yhtään harrastusta, kertoo partiojohtaja Siiri Kihlström, 24. Hänen oma partioharrastuksensa alkoi koulukaverin innostamana 8-vuotiaana ja jatkuu yhä. Omalla äidilläkin on partiotausta. – Harrastuksen kautta lapsi saa kavereita. Hän pääsee toteuttamaan itseään. Hän oppii muutakin kuin mitä koulussa tai kotona opetetaan. Hän voi toimia ja nähdä itsensä osana yhteisöä. Yhteisöllinen harrastus voi ennalta ehkäistä syrjäytymistä. Lapsen harrastus voi siis hyödyttää koko yhteiskuntaa. – Partio on kasvatusjärjestö. Tavoitteena on, että partiolaisista tulee aktiivisia kansalaisia. Periaatteena on jättää maailma jälkeemme parempana kuin se oli ennen meitä. Partiolaisilla on pokkaa pelastaa maailma, Kihlstöm sanoo. Siiri Kihlström liputtaa luontoarvojen sekä maahanmuuttajien, naisten ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon puolesta. – Partio kuuluu kaikille, myös eri uskontoisille tai uskonnottomille. Maailman partiolaista yli puolet on muslimeja, kertoo Kihlström samalla kun kiittelee seurakuntaa, kaupunkia ja Hakunilan Lionsia yhteistyöstä ja tuesta. Tuoreen tutkimustuloksen mukaan partio on ainoa harrastus, jonka myönteiset vaikutukset ihmisen mielenterveyteen näkyvät vielä keski-iässä. – Partiossa pääsee myös tuetusti kokeilemaan eri-

laisia johtamistehtäviä. Tavoitteena on, että jokainen oppii jotain johtamisesta, toteaa Kihlström. Hänen oma johtamisuransa alkoi 13-vuotiaana vartionjohtajana Tuikku-Tytöissä yhdessä toisen partiolaisen kanssa. Ura on jatkunut eri tehtävien kautta niin, että hän aloittaa vuodenvaihteessa kaksivuotisen kauden Pääkaupunkiseudun partiolaisten puheenjohtajana. Kokemus luottamustehtävistä on ollut niin hyvä, että Kihlström tähtää johtamistehtäviin myös ammatillisesti. Niihin hän valmentautuu myös kulttuurintuottajan tutkinnon sekä kauppakorkeakoulun opinnoissaan. Pääkaupunkiseudulla on vajaa 130 partiolippukuntaa ja noin 11 000 jäsenmaksunsa maksanutta partiolaista. Lisäksi on satunnaisia osallistujia. Kihlmanin mukaan partio on suhteellisen halpa harrastus. Välttämättömiä varusteita ovat makuupussi ja -alusta sekä iso reppu tai rinkka. Jäsenmaksu on 65 euroa vuodessa. Sillä saa oikeuden osallistua toimintaan, partiovakuutuksen ja -lehdet. Lippukunnan järjestämät retket ja leirit maksavat alle 10-vuotiailta tapahtumasta riippuen 5–50 euroa. – Jäsenmaksusta voi saada vapautuksen tai joskus sosiaalitoimi on maksanut sen. Stipendijärjestelmien kehittämistä olennaisempaa on, että kustannukset pystytään pitämään kaikille matalina, Kihlström linjaa. Tuikku-Tyttöjen perinteisiin kuuluu osallistua itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen ja järjestää myyjäiset Hakunilan kirkolla. – Jokaisella ryhmällä on oma pöytänsä. Tuloilla katetaan ryhmän seuraavan vuoden toimintaa, materiaaleja tai vaikka päiväretken matkat Sipoonkorpeen. Ulla-Maija Vilmi

Joulun ajan myyjäisiä • Lähetysmyyjäiset la 26.11. klo 10–13 Länsimäen kirkolla. Käsitöitä, joulupuuroa, kahvilaherkkuja ja arpoja. • Joulumyyjäiset la 26.11. klo 11–14 Myyrmäen kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, kirjoja, arpoja, joulupuuroa ja rusinasoppaa sekä pullakahvit. • Perhekirkko, adventtitapahtuma ja myyjäiset su 27.11. klo 10–13 Hämeenkylän kirkolla. Joulupuuroa, nukketeatteria, joulukorttipaja, huutokauppa ja hyvän mielen alpakat kirkon pihalla. • Diakonian ja lähetystyön adventtimyyjäiset su 27.11. klo 11–14 Korson seurakuntakeskuksessa. Puuroa, kahvia, joulutorttua, käsitöitä ja arpoja. • Adventtimyyjäiset su 27.11. klo 11–13 Kivistön kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, buffetissa kahvia ja riisipuuroa. • Lähetysmyyjäiset su 27.11. klo 11.30–13.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Puuroa ja kahvia, käsitöitä, leivonnaisia ja lahjoitustavaraa. Arpajaiset ja onnenpyörä. • Joulumyyjäiset la 3.12. klo 11–14 seurakuntien talon nuorisotilassa Tikkurilassa, Unikkotie 5 C. Leivonnaisia, käsitöitä ja lahjatavaraa. Kahviossa myynnissä lohikeittoa, kahvia, glögiä ja joulutorttuja. Arpajaiset ja onnenpyörä. • Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ja Tuikku-Tyt töjen joulumyyjäiset ti 6.12. klo 10–14 Hakunilan kirkolla. Leivonnaisia ja muita itse tehtyjä tuotteita. • Diakoniamyyjäiset ti 6.12. klo 10.45–14.15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Jouluiset kahvit, riisipuuroa ja soppaa, leivonnaisia ja laatikoita, käsitöitä sekä arpoja. • Perinteiset Marttojen joulumyyjäiset la 10.12. klo 10–12.30 Myyrmäen kirkolla.

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

Matti Matikainen

Musiikkia Vantaalla Vantaan kirkoissa 24.11.–8.12. x.x.–x.x. Pave Maijanen esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

Lauantai 3.12. • Kohti joulua -konsertti klo 18 ja klo 21 Pyhän Laurin kirkossa. Pave Maijanen & UMO, kapellimestarina Kirmo Lintinen. Liput Ticketmasterista alk. 32,50 e / 27,50 e / 17,50 e. • Vivaldi: Gloria klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vantaan musiikkiopiston kamarikuoro ja soitinyhtye.

Sunnuntai 4.12. • Cembalokonsertti klo 12 Korson kirkossa. Aura Visala. • Joulu – suomalaisen runon ja musiikin matinea klo 17 Myyrmäen kirkossa. Runot Kullervo Ahlroth, musiikki Kari Jerkku & co. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Grexin joulu klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kamarikuoro Grex Musicus. Liput 20 / 12 e ennakkoon kuorolaisilta tai ovelta.

Maanantai 5.12. • Maa on niin kaunis – itsenäisyyspäivän aaton konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Vantaan Suzuki-soittajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. • Joulun taikaa klo 18.30 Ilolan seurakuntatalossa. Vantaan musiikkiopiston piano-oppilaita. • Joulukonsertti ma 5.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Pekka Laakso ja ystävät. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e

Tiistai 6.12.

Torstai 24.11. • Pekka Laukkarisen lastenpäivän konsertit lapsiperheille klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54. Lisätietoja ja ilmoittautumiset (yli 8 hengen seurueet) maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. • Oi jouluyö! -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Mika Nisula, tenori, ja Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Perjantai 25.11. • Lastenpäivän konsertti klo 9 ja 10 Korson kirkossa. Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen Duo konsertoi ja laulattaa. • Lions Club Vantaa-Simonkylän adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Maria Hänninen, Jukka Gustavson, Jaku Havukainen ja Laurus-kuoro. Liput 25 e klubilaisilta tai ovelta.

Sunnuntai 27.11.

Tiistai 29.11. • Joulun tunnelmaa sanoin ja sävelin klo 18.30 Hakunilan kirkossa. Kultaisen Iän Laulajat.

Keskiviikko 30.11. • Jean S. ja rakkaimmat joululaulut – 25-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 15 e ovelta.

Torstai 1.12. • Saa joulun ihme koskettaa – Petri Laaksosen joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa. Petri Hatakka, koskettimet, ja Make Perttilä, akustinen kitara. Konserttiohjelma 15 e tuntia ennen ovelta.

Perjantai 2.12. • Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Finnair Singers, solistina Jyrki Anttila. Liput 15 e ennakkoon kuorolaisilta tai 20 e ovelta.

Keskiviikko 7.12. • Taivas sylissäni -joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Tikkurilan Eläkeläisten kuoro. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. • Talven ihmemaa -joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Keski-Vantaan musiikkiopisto. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e. • Lucia-joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti. Konsertin yhteydessä julkistetaan Vantaan virallinen Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Torstai 8.12. • Oi jouluyö – Suomalaisen oopperayhdistyksen joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Kaisa Näreranta, sopraano, Minna Lamppu, mezzosopraano, ja Momentum-mieskvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. • Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa. • Martinlaakson koulun joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. • This Advent Moon -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Kamarikuoro Audite. Liput 10 e / 5 e kuorolaisilta tai ovelta. Juuso Westerlund

Juha-Pekka Vanhatalo

• Adventtikonsertti klo 15 Korson kirkossa. Ulla Paakkunainen, sopraano, Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Päivi Vesalainen, cembalo. • Hyvän tahdon joulua – Leijonien joulukonsertti su 27.11. klo 18 Hakunilan kirkossa. Kalevi Kiviniemi, urut. Laulusolisteina paikalliset oopperalaulajat Jaakko Hietikko, Hannu Forsberg, Mervi Rautiainen, Arto Hosio, Dong Hoon-Han ja Joel Stockmakare. Liput 15 e. • Armas Maasalon Adventtivesper klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Julia Tamminen, Samppa Laakso, urut. • Rekolan sekakuoron joulukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa. • Armas Maasalon Adventtivesper klo 18 Seutulan kappelissa. Vantaankosken kantaattikuoro, johtaa Kari Jerkku.

ki, laulu, Antti Riihimäki, trumpetti, Jussi Miilunpalo, urut ja flyygeli, sekä NaisSound-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelman 15 e voi ostaa etukäteen Mirkun kirjasta. • La Notte di Natale klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vantaan musiikkiopiston jousisoittajat ja kansanmusiikkiyhtye Kakkarat. Corellin joulukonsertto ja Vivaldin viulukonsertto kahdelle viululle.

• Itsenäisyyspäivän konsertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa. Juha Moisio, tenori, Iina Katila, urut ja piano. • Itsenäisyyspäivän konsertti klo 17 Korson kirkossa. Korson Mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantai 28.11. • Tulkaa kaikki nyt laulamaan -joulukonsertti klo 13 Pyhän Laurin kirkossa. Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoro Kajauttajat. Juho Lehtinen, haitari.Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. • Joulun Tähti -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Pekka Laukkarinen, Matti Laitinen ja Leevi Helo. • Nyt syttyy valot tuhannet -joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa. Laura Riihimä-

Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku, Paula Rankala, Matti Rankala ja Kullervo Ahlroth esiintyvät runon ja musiikin matineassa Myyrmäen kirkossa.

Petri Laaksosen joulukonsertti on Hakunilan kirkossa.

Maanantaisin aamupäivällä luovuuden paja, tiistaisin askartelua ja torstaisin perheiden muskari. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 24.11. klo 12. Keittolounas 5 e. Tarinaansa kertomassa tietokirjailija Pekka Hako aiheenaan Elämäni Vantaa. Kohti joulua! -periodipyhäkoulu to 24.11. ja 1.12. klo 18–19. Pyhäkoulu sopii erityisesti perheille. Jos lapsi tulee yksin, tulee hänen olla 4 vuotta täyttänyt. Lähetysmyyjäisten valmistelutalkoot 25.11. ja 26.11. klo 9–15. Valmistetaan laatikkoruokia, leivotaan talkoilla ja järjestellään myyjäistiloja. Tuoteselosteella varustettuja leivonnaisia otetaan vastaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Siru Rantanen, p. 050 342 6155 tai diakonia. rekola@evl.fi. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin, Linda Isokangas, lauluryhmä Dolcetti joht. Hanna Perkola-Musikka, Johannes Kehusmaa, huilu. Pyhäkoulu. Lähetysmyyjäiset su 27.11. klo 11.15– 13. Torttuja ja kahvia paikan päällä, leivonnaisia, käsitöitä ja monenlaisia tuotteita kotiin vietäväksi. Jos tuot esim. kotona leipomasi kakun myyjäisiin, muista kirjoittaa tuoteseloste. Rekolan sekakuoron joulukonsertti su 27.11. klo 18. Elämysmaalaus ma 28.11. klo 10–12. Materiaalimaksu 12 e / kausi. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, hartaus, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Miesten raamattupiiri ma 28.11. klo 18.30. Diakoniakahvila ti 29.11. klo 9–11. Maksuton aamupala. Isoskoulutus Isko 2 ti 29.11. klo 18. Sanan ja rukouksen ilta ti 29.11. klo 19. Päivi Peittola. Silmukkasiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Joululaulukuoro keskiviikkoisin klo 18. Kuoro on esilaulukuorona Kauneimmat joululaulut -messussa ja jouluaamuna. Ei sisäänpääsyvaatimuksia tai koelaulua. Joht. Linda Isokangas. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Iltamessu ke 30.11. klo 20. Ben Ahlroos, Mipa Kettunen, Noora Hultin. Raamattu- ja keskustelupiiri to 1.12. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja. Seurakuntailta to 1.12. klo 18. Laura Maria Latikka kertoo kirkon maahanmuuttajatyöstä Kööpenhaminassa ja Irma Liljeström ja Irene Juvonen-Rokkanen San’Egidio-yhteisön diakoniatyöstä Roomassa. Kahvi, keskustelua, kolehti kirkon kansainväliseen työhön. Diakoniamyyjäisten talkoot la 3.12. ja ma 5.12. klo 9–15. Valmistetaan laatikkoruokia, leivotaan talkoilla ja järjestellään myyjäistiloja. Tuoteselosteella varustettuja leivonnaisia otetaan vastaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Irma Liljeström, p. 050 553 8459 tai diakonia.rekola@ evl.fi. Lasten kauneimmat joululaulut la 3.12. klo 15. Noora Hultin. Messu su 4.12. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin. Pyhäkoululaisten joulujuhla su 4.12. klo 10 Luetaan jouluevankeliumi, lauletaan joululauluja ja nautitaan jouluisia herkkuja. Itsenäisyyspäivä ti 6.12. Partiolaiset nostavat lipun klo 8.30, aamun kauneimmat joululaulut klo 10, jumalanpalvelus ja partiolaisten lupauksenanto klo 12. Vappu Olsbo, Linda Isokangas, Helena Meriläinen. Diakoniamyyjäiset klo 10.45–14.15 (tauko jumalanpalveluksen aikana). Aamupäivällä puuroa, lisäksi herkkuja ruokapöytään ja lahjoja kuusen alle. Arpajaiset.

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin 8.12. asti klo 9–11. Maksuton aamupala. Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitetaan yhteisellä hartaudella. Työikäisten raamattupiiri ma 28.11. klo 18. Avoimet ovet perheille ti 29.11. klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Kipuryhmä ti 29.11. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville. Lapsiperheiden iltasoppa ti 29.11. Ovet auki klo 16, soppa klo 17 ja hartaus klo 18.15. Siskonmakkarakeittoa 1e / lautasellinen. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12– 14. Materiaalimaksu. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 1.12. klo 13. Seniorikahvila ma 5.12. klo 13. Yksinhuoltajien pikkujoulu to 8.12. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689. Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Lähetyksen kotipiiri ke 7.12. Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67. Hartaus to 8.12. klo 16.30 Foibekartanon takkatilassa. Kastettu Otto Kalle Eevertti Honkanen, Valtteri Luca Kristian Jaakola, Celia Anna Carita Kemppinen, Kimi Lenni Hugo Mikael Väre, Arvid Mikael Weeman. Hautaan siunattu Kerttu Hillevi Norring 87 v, Seija Liisa Tidenberg 78 v, Eino Eemeli Tolonen 74 v, Leena Annikki Pöllänen 73 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. Suljettu 6.12. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seura-

kunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tila- ja toimitusvaraukset ark. klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Oi jouluyö! -konsertti to 24.11. klo 19. Mika Nisula, tenori, ja Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Lions Club Vantaa-Simonkylän adventtikonsertti pe 25.11. klo 19. Maria Hänninen, Jukka Gustavson, Jaku Havukainen ja Laurus-kuoro. Liput 25 e klubilaisilta tai ovelta. Hoosianna-messu su 27.11. klo 12. Johanna Jakonen, Heikki Leppä, Iina Katila. Messusta voi ottaa mukaan Rakenna joulupuu -lahjatoiveen, vanhuksen kukkakortin tai yksinäisen lahjakorttitoiveen. Lapsennäköinen Hoosianna-messu su 27.11. klo 14. Mukana päiväkerhojen ja Ilolan 3–5-vuotiaat muskarilaiset sekä Musaico-kuoro. Tuula Lapveteläinen, Satu Huttunen, Iina Katila. Messusta voi ottaa mukaan Rakenna joulupuu -lahjatoiveen. Vapaaehtoisten glögitilaisuus su 27.11. pappilan juhlahuoneistossa. Osallistumme ensin A. Maasalon adventtivesperiin klo 18 Pyhän Laurin kirkossa ja sen jälkeen glögitilaisuus. Ilmoittautumiset 21.11. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078. A. Maasalon Adventtivesper su 27.11. klo 18. Johtaa Julia Tamminen, urkuri Samppa Laakso. Tulkaa kaikki nyt laulamaan -joulukonsertti ma 28.11. klo 13. Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoro Kajauttajat. Juho Lehtinen, haitari. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. La Notte di Natale ma 28.11. klo 19. Vantaan musiikkiopiston jousisoittajat ja kansanmusiikkiyhtye Kakkarat. Corellin joulukonsertto ja Vivaldin viulukonsertto kahdelle viululle. Adventinajan messu ikäihmisille ke 30.11. klo 13. Mukana vapaaehtoisia avustamassa kirkkoon saapumisessa ja ehtoollisen aikana. Ehtoollinen mahdollista saada myös penkissä istuen. Lisätietoja anita.salonen@evl. fi. Jean S. ja rakkaimmat joululaulut – 25-vuotisjuhlakonsertti ke 30.11. klo 19. Liput 15 e kirkon ovelta ennen konserttia. Finnair Singersin joulukonsertti pe 2.12. klo 19. Solistina Jyrki Anttila.

Rodeo

Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti to 8.12. klo 18.

Seppelten lasku Itsenäisyyspäivänä ti 6.12. klo 10 järjestetään Pyhän Laurin kirkossa kaksikielinen jumalanpalvelus. Sen jälkeen on seppeleenlasku Helsingin pitäjän hautausmaan sankarihaudoilla. Ruskeasannan sankarihaudoilla on seppeleenlasku noin klo 12 ja Hiekkaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä noin klo 12.30.

Liput 15 e ennakkoon kuorolaisilta tai 20 e ovelta. Kohti joulua -konsertti la 3.12. klo 18 ja klo 21. Pave Maijanen & UMO, kapellimestarina Kirmo Lintinen. Liput Ticketmasterista alk. 32,50 e / 27,50 e / 17,50 e. Messu su 4.12. klo 12. Kristiina Kartano, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Grexin joulu su 4.12. klo 19. Kamarikuoro Grex Musicus. Liput 20 / 12 e ennakkoon kuorolaisilta tai ovelta. Joulukonsertti ma 5.12. klo 19. Pekka Laakso ja ystävät. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Seppeleenlasku Pyhän Laurin kirkon sankarihaudoilla jumalanpalveluksen jälkeen, Ruskeasannan sankarihaudalla noin klo 12 ja Hiekkaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä n. klo 12.30. Itsenäisyyspäivän konsertti ti 6.12. klo 16. Juha Moisio, tenori, Iina Katila, urut ja piano. Ohjelmamaksu diakoniatyön kautta vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen. Talven ihmemaa -joulukonsertti ke 7.12. klo 18. Keski-Vantaan musiikkiopisto. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e. Kauneimmat joululaulut lapsille to 8.12. klo 9.15. ja klo 10.15. This Advent Moon -joulukonsertti to 8.12. klo 19. Kamarikuoro Audite. Liput 10 e / 5 e kuorolaisilta tai ovelta.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 24.11. klo 18 viraston asiakastilassa. Yli 40-vuotiaiden sinkkuiltojen suunnittelupalaveri to 24.11. klo 18 Bethanian 4. krs. kokoushuone. Tapaaminen Olotilan edessä. Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen. Perhekerho pe 25.11. ja 2.12. klo 9.30–11 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Naisten rukouspiiri pe 25.11. ja 2.12. klo 18 Emmauksen kokoushuone. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 26.11. ja 3.12. klo 15 Bethanian 4. krs:n kokoushuone. Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 27.11. klo 16 Emmauksen kokoushuone. Hanna Raunu. Tikkurilan perhekerho ma 28.11. ja 5.12. klo 9.30–11.30 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 28.11. ja 5.12. klo 18, Bethanian 4. krs:n kokoushuone. Heikki Leppä. Lähetyksen päiväpiiri ti 29.11. klo 13 Bethanian 4. krs:n kokoushuone, Mari Chaulagai. Rukouspiiri ti 29.11. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone. Aamurukouspiiri ke 30.11. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon Ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaavil-

le ke 30.11. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Vuoronumeroiden jako klo 11.30 lähtien ala-aulassa. Vapaaehtoinen maksu. Hanna-piiri to 1.12. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 1.12. ja 8.12. klo 18 viraston asiakastila. Perinteiset joulumyyjäiset la 3.12. klo 11 seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Myynnissä lohisoppaa, leivonnaisia ja lahjatavaraa. Kahviosta kahvia, glögiä ja joulutorttuja. Kirpputori ja arpajaisia. Myyjäistavaraa ja arpajaisvoittoja otetaan vastaan klo 9 alkaen. Miesten saunailta ma 5.12. klo 17.30 alkaen Bethanian saunaosasto. Sauna ja iltapala 5 e. Kirkon ruokailun joulujuhla ke 7.12. Voit hakea jouluruokailun pääsylippusi viikolla 47 ja 48 diakoniapäivystyksestä ma ja to klo 10–11.30 tai Kirkon Ruokailusta keskiviikkoina. Lisät. diakoni Johanna Lehmusmies p. 040 509 7306. Naisten saunailta ke 7.12. klo 17.30 Bethanian saunaosasto. Omaishoitajien joulupuuro to 8.12. klo 13–15 nuorisotila. Hanna Raunu. Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka kokoontuu to 24.11., 1.12. ja 8.12. klo klo 18 Olotilan edessä josta lähdetään yhdessä kävelylenkille. Seikkailu-näyttely 25.11. saakka. Vantaan kuvataidekoulun 4–11-vuotiaiden oppilaiden teoksia. Laulupiiri pe 25.11. ja 2.12. klo 15.30. Samppa Laakso, Mimmu Kyrönseppä. Hoosianna-messu ja kirkkokahvit su 27.11. klo 10. Satu Huttunen, Jyrki Kaukanen, Julia Tamminen. Voit antaa vähävaraisen perheen lapselle joululahjan seurakuntien diakoniatyön Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. Tikkurilan alueen lasten ja nuorten sekä muut joululahjatoiveet löydät Olotilan joulukuusesta 27.11. alkaen. Ilkka Rytilahden raamattuluennot ma 28.11. klo 18.30. Autiomaasta kohti luvattua maata. Tarua ja totta – kuvia arjesta ja satujen maailmasta -näyttely 28.11. alkaen. Harrastajataiteilija, kirjailija Leena Inkeri Erkkilän maalauksia. Omalla äänellä ti 29.11. klo 17.30. Julia Tamminen.

Vartin retriitti

Yhdysvalloissa äänestettiin presidenttiä. Oli aika valita sankarihahmo suuren kansakunnan tarinalle. Jotkut toivoivat pelastajaa. Monen kulttuurin kansoittamassa maassa oli kilpailevia versioita siitä, kuinka kansakunnan tarinan pitäisi jatkua. Äänestämällä ratkaistiin se, kenen kertomus voittaisi ja syrjäyttäisi toiset vaihtoehdot. Meillä jokaisella on maailmasta oma kertomus, joka on ristiriidassa monen muun ajatusten kanssa. Kristinuskon kautta olemme liittyneet osaksi kertomusta, jonka yhtenä päähenkilönä on Jeesus. Jeesus ei varmasti voittaisi vaaleissa, jos sankarigalleriasta saisi valita ja äänestää. Hän ei välttämättä kelpaa kaikille kristityillekään juuri sellaisena kuin on. Onneksi ihmiset eivät saaneet valita pelasta-

jaansa. Ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä sanotaan: ”Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin.” Tässä kertomuksessa sankari ratsastaa silmiemme edessä aasilla, vain kertoakseen, että on nöyrä. Lapset riemuitsevat ja parveilevat hänen ympärillään, spitaaliset ja prostituoidut etsivät hänen silmistään kadotettua ihmisarvoaan. Tämä tarina on kovin omalaatuinen. Ylhäiset joutuvat polvistumaan, viimeiset tulevat ensimmäiseksi. Sankari ei lyö ketään, mutta voittaa kuoleman. Se, mihin hänen seuraajiensa matkan piti päättyä, ei ole heidän tarinansa viimeinen luku. Lopussa avautuu tie uuteen elämään. Katja-Maaria Vilén

Lotta Numminen

Sankari ratsastaa

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.11. klo

18. Jyrki Kaukanen, Mimmu Kyrönseppä. Viikunapuuilta ke 30.11. klo 18.30. Sinkkujen joulujuhla yli 40-vuotiaille sinkuille pe 2.12. klo 17–20.30. Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen. Messu ja kirkkokahvit su 4.12. klo 10. Päivi Helén, Heikki Leppä, Iina Katila. Israel-piiri ma 5.12. klo 18.30. Itsenäisyyspäivän messu ti 6.12. klo 10. Maria Koukkari, Julia Tamminen, Tuula Lapveteläinen. Arki-illan ehtoollinen ke 7.12. klo 18. Veikko Karhumaa, Iina Katila. Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 14. Jouluaaton puurojuhla la 24.12. klo 14–17. Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiat ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi. Yhteistä valmistelua, kahvittelua ja puuron syömistä, jouluhartaus, lauluhetki ja joululeikkejä. Pienet ohjelmanumerot (esim. jouluruno) tervetulleita. Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 24.11. ja to 8.12. klo 17.30–19.30. Iltapala 2 e / perhe. Ilolan perhepäivä pe 25.11. ja 2.12. klo 9.30–14. Kerho isille ja lapsille ti 29.11. klo 17.30–19. Kasvuryhmä ke 30.11. ja ke 7.12. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Lisät. pastori Maria Koukkari p. 050 360 9002. Joulun taikaa ma 5.12. klo 18.30.

Vantaan musiikkiopiston piano-oppilaita. Naisten lenkkisauna to 8.12. klo 18. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 9.30–11.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanonkosken perhekerho to 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 9.30–11.30. Lähetysasiaa teekupin ääressä to 24.11. klo 18.

Muualla Pekka Laukkarisen lapsenpäivän konsertit lapsiperheille to 24.11. klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54. Lisätietoja ja ilmoittautumiset (yli 8 hengen seurueet) maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Kylväjän raamattupiiri ma 5.12. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11. Hertta Kirkonrotan toimintahetki ke 7.12. klo 10.30–11 Jumbossa. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 25.11. ja / and 2.12. klo 10–12 / at 10–12 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and prepare breakfast. Lisät. / More information diakoni / deacon toomas.takala@evl.fi, p. / tel. 050 347 4995. Perhekerho ti 29.11. klo 9.30–11. Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 28.11. klo 13.30. Ristipuron perhekerho ti 29.11. klo 9.30–11. Kerho aikuisille ke 7.12. klo 14. Jouluaskartelua. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 24.11., 1.12. ja 8.12. klo 17.30. Tammiston perhekerho ma 28.11. ja 5.12. klo 9.30–11.30. Iltaperhekerho ti 29.11. klo 16.30– 18.

Kastettu Daniel Kristian Wasström, Noel Tobias Eliel Iivonen, Luca Markus William Oksanen, Mimosa Enna Sofia Mäkinen, Eeli Tapio Engelbrekt Jokinen, Emilia Alexandra Leskinen, Mikael Juhani Malkamäki, Louna Aurora Eskola, Robertino Robin Daniel Blomerus, Jaro Aapeli Eerola, Valtteri Aaro Juhani Lindqvist, Jooa Petteri Sarnet, Janna-Julia Alexandra Joki, Iiris Eine Korkala, Eveliina Senja Maria Kostian, Vilma Johanna Elviira Girsen, Sampo Ilmari Pero. Avioliittoon kuulutettu Niko Matias Lucenius ja Anu Marika Lucenius. Hautaan siunattu Sisko Marjatta Tuutijärvi 63 v, Aarno

Bertil Martens 81 v, Erkki Ensio Veräjänkorva 83 v, Aila Birgitta Hagert 63 v, Terttu Marja-Liisa Danska 75 v, Eini Helena Paakkari 78 v, Anneli Strömberg 86 v, Helga Karin Kyllikki Jokiniitty 91 v, Pentti Olavi Kokkonen 94 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs., p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Ke 30.11. avoinna klo 13–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho to 24.11. ja 1.12. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Keskusteluryhmä kantasuomalaismiehille ja maahanmuuttajamiehille to 24.11. klo 15.30–17. Keskustelua, tutustumista, musiikkia ja laulua. 1. adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 10. Hannu Pöntinen, Maari Santala, Elina Hellqvist, Kari Jerkku, Ritva Holma. Vantaankos-

ken kantaattikuoro. Uudet virsikirjat lisävihkoineen otetaan käyttöön. Rakenna joulupuu -keräys alkaa, tule hakemaan lahjatoive toteutettavaksesi. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4. Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.11. klo 17.30–19. Seniorikerho ti 29.11. klo 13.30–15 iso srk-sali. Israel-piiri ti 29.11. klo 18–19.30 takkahuone. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone. Raamattu-lähetysilta ke 30.11. klo 18–19 pieni srk-sali. Luukkaan evankeliumia, Seppo Palonen. Laulupaja ke 30.11. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Joululauluja ja nyyttäriherkkuja. Miesten keskustelupiiri ke 30.11. klo 18.30–20 takkahuone. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 1.12. klo 18.30–20.30. Hävikkiruokaa tarjoava kirkkoravintola pe 2.12. klo 11–13. Alussa kirkkohetki. Ruokailu on maksuton. Pöytiintarjoilu. Vivaldi: Gloria la 3.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston kamarikuoro ja soitinyhtye johtajana Heidi Harinen. Messu su 4.12. klo 10. Länsi-Vantaan Kansallisten Senioreitten kirkkopyhä. Elina Hellqvist, Jere Hämäläinen, Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 4.12. klo 14. Joulu – suomalaisen runon ja musiikin matinea su 4.12. klo 17. Runot Kullervo Ahlroth, musiikki Kari Jerkku & co. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Mariakodille Inkeriin. Lähetyspiiri ma 5.12. klo 13–14.30. Raamattupiiri ke 7.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

a dv e n t i n A I K A A N SACRuMIN ADVENT TIK AHVIT PE 25.11 KLO 9–18

Kirkon Ulkomaanavun joulukortit 2016 Matkalla Beetlehemiin dvd Leevi Launonen

Pirjo Kantala, Kaisa Raittila, Olli Valtonen

– Toisin silmin

– 365 havahtumista

Juuri nyt

Nina Åström Nina Åström on laulanut itsensä kuulijoiden sydämiin niin loisteliailla estradeilla kuin karuissa vankiloissa. Hänen musiikkinsa viestii sanomaa vapahduksesta, joka on mahdollista kaikille. 50 31,50 (35,00)

365 proosa-, rukous- ja runotekstiä punoutuvat vuodenaikojen ja kirkkovuoden kiertoon ja samalla ihmiselämän ikuisiin teemoihin. 26,90 (31,90)

Voimakas, ajaton ja visuaalisesti upea elokuva joulun ajan tapahtumista. Suomen90 kielinen tekstitys. K7 14,90 (17,90)

Kortit on suunnitellut sambialainen Paul Chongo. Kaksiosaisissa korteissa suomen- tai ruotsinkielinen joulutoivotus. 10 kpl/paketti (5 + 5) Alk. 2-osaiset, taitettavat kortit + kirjekuoret 24,00 00 1-osaiset kortit 12,00

2690

AIKAMEDIA

NINA ÅSTRöM

tavattavissa klo 13.30–15.30

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

PIRJO KANTALA

tavattavissa klo 16.00–17.30

Pienet seimihahmot ja talli Tallin korkeus 8 cm, Maria ja Joosef 5 cm.

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1750

Oliivipuinen jouluseimi Valmistettu käsityönä Betlehemissä. Korkeus 7 cm.

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

590

puh. 020 754 2350

Seurakunnissa tapahtuu 24.11.–8.12.

Lucia-joulukonsertti ke 7.12. klo 18.30. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti. Konsertin yhteydessä julkistetaan Vantaan virallinen Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Martinlaakson koulun joulukonsertti to 8.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10– 12, p. 050 310 7196. 1. adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 10. Minttu Haapalainen, Oili Karinen, Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Rakenna joulupuu -keräys alkaa, tule hakemaan lahjatoive toteutettavaksesi. Adventtimyyjäiset su 27.11. klo 11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Ei 5.12. Mahdollisuus tehdä käsitöitä, tavata muita ihmisiä ja oleilla. Rukouspiiri ti 29.11. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 29.11. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke 30.11. klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 30.11. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Vaatevarasto avoinna to 1.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Naisten saunailta to 1.12. klo 18.30– 21. Oma pyyhe, pefletti ja makkara tms. mukaan. Monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla ti 6.12. klo 14–17. Perinteitä ja kansainvälistä ohjelmaa sekä nyyttärimeinikiä. Voit tuoda tarjottavaa jaettavaksi. Multicultural Independence day. A nice get-together-event with potluck table. Please, bring something to eat and share. In program performances from different countries. Jouluinen iltapäivä ke 7.12. klo 16– 19. Tule aloittelemaan joulun odotusta. Voit tulla ja mennä omien aikataulujesi mukaan. Tarjolla joulupuuroa. Voit askarrella joulukortteja, leipoa pipareita ja osallistua tonttujen temppurataan. Voit noutaa vielä Joulupuu-keräyksen kortteja tai palauttaa lahjoja. Joulukirkko lapsiperheille ja päivähoidon väelle to 8.12. klo 9.15 ja 10.15. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Armas Maasalon perinteinen Adventtivesper su 27.11. klo 18. Vantaankosken kantaattikuoro, joht. Kari Jerkku. Seniorikerho ti 29.11. klo 12.30–14. Kauneimmat joululaulut -messu ke 7.12. klo 18. Elina Hellqvist. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. Seniorikerho ke 30.11. klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 30.11. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20. Raamattupiiri ti 29.11. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20. Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13. Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Tuomasmessu su 4.12. klo 18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23. Lähde mukaan tutustumaan Tuomasmessuun. Liity seuraan Myyrmäen kirkolta klo 17 tai tule suoraan paikan päälle. Seniorikerho to 24.11. ja 1.12. klo 13– 14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lukupiiri ke 7.12. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa, Laajaniityntie 3. Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolassa, Liesikuja 5. Pirkko Järvinen, Jukka-Pekka Virtanen, säestys. Kastettu Caspian Olavi Lindroth, Iia Nuppu Helena Villanen, Remi Nestori Harakka, Ahti Justus Vihtori Heikkilä. Hautaan siunattu Mirjam Harju 95 v, Sirkka Riikka Pietikäinen 93 v, Alli Aniita Reponen 87 v, Eero Wilhelm Smalén 87 v, Hilkka Salminen 87 v, Aune Anna Liisa Viranko 83 v, Pertti Tapio Poutanen 77 v, Ossi Aulis Sundberg 77 v, Raija Anneli Rikkilä 65 v. VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Stängt 1.12. och 8.12. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Festmässa i advent sö 27.11. kl. 10. M. Fagerudd, K. Andersson, A. Ekberg och Tapio Paavilainen, trumpet. Högmässa sö 4.12. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg. Efter högmässan fortsätter församlingens julfest i Prostgården. Julmat och familjärt musikprogram. Frivillig avgift. Anmälan senast 25.11. tfn 09 830 6262 eller vandasvenska@evl.fi. Tvåspråkig gudstjänst: Självständighetsdagen 6.12. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. Tikkurilan Mieskuoro medverkar. Uppvaktning efter gudstjänsten vid hjältegravarna invid Helsinge kyrka, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30. Kvällsmässa ons 7.12. kl. 18. K. Andersson, A. Ekberg. Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Julbasar 6.12. kl. 11–12.30. Bakverk, matvaror, handarbeten, lotteri, loppis, soppa och kaffe. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Barnens julandakt ons 30.11. kl. 9.45.

Barnens kyrkostund fre 2.12. kl.

9.30–10.

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5 A, 2:a vån Veckomässa ons 7.12. kl. 9. M. Fagerudd Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Övriga utrymmen Barnens julandakt må 28.11. kl. 9.30 Kartanonkosken päiväkoti, Tilkuv. 5. Veckomässa, Hosianna! fre 2.12. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola, A. Ekberg. ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12 på Helsinggård, Konungsvägen 2. Döpta Isabella Helena Häggblom, Molly Klara Matilda Nordberg. Döda Harry Ludvig Lorens Lindblad 85 år. VAMMAISTYÖ Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo

14 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Viitotun puheen tulkkaus, lauluvihkot isotekstisenä ja pisteillä.

Kehitysvammaisille Kauneimmat joululaulut to 1.12 klo 10–11. Selkokielinen joululaulutilaisuus. Baritoni Jaakko Lahtinen. Kristiina Tuohimaa-Salminen. Omanlainen joulukorttipaja ke 7.12 klo 17–19 Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4. Esteetöntä askartelua, pipareita, glögiä ja joulumusiikkia. Kristiina Kartano, Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä. Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla. Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä. Nyt tarjolla yksiöitä. Lisätietoja toiminnastamme antaa toiminnanjohtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

25.11. ja 9.12. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. 25.11. aiheena leikki, Merja Sarasvuo. 9.12. jouluista ohjelmaa. Lastenhoitaja paikalla. Viittomakielinen lounas ti 29.11. klo 12–14 Cafe Popolossa Myyringissä, Liesitori 1, 3. krs. Kaksikielinen adventtimessu su 4.12. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Näkövammaisille Adventtiretki la 28.11. klo 14–16 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Lähdemme kävelylle parkkipaikalta klo 13. Ulkoilua, glögiä ja laulamista. Omat makkarat mukaan. Miesten ilta ma 5.12. klo 17.30–20.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Joulujuhla la 10.12. klo 11–14 Puistokulmassa, Talkootie 4. Ilmoittautumiset ti 29.11. klo 9–11 terhi.suonsivu@evl.fi tai p. 09 830 6278. Juhlaan voi tuoda max 5 e maksavan joululahjan. VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI

Ylioppilaskunnan Laulajien

Perinteiset joulukonsertit johtaa Pasi Hyökki Aarne Pelkonen, baritoni Hedvig Paulig, sopraano (7.12.) Ville Urponen, urut Kallion kirkko 7.12.2016 klo 20.00 27,50 € / 16,50 €

Temppeliaukion kirkko 11.12.2016 klo 16.00 ja 18.30 33,50 € / 22,50 € (loppuunmyyty)

Vanha kirkko 9.12.2016 klo 20.30 27,50 € / 16,50 € (loppuunmyyty)

Johanneksenkirkko 17.12.2016 klo 15.00, 18.30 ja 21.00 27,50 € / 16,50 €

Liput: www.lippu.fi Hinnat sisältävät palvelumaksun. Lippuja saatavilla myös laulajilta.

Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

valomerkki.fi

Asolan seurakuntatalo

Ilolan seurakuntatalo

Myyrmäen kirkko

Asolantie 6 • ti 13.12. klo 19

Soittajankuja 1 • ke 14.12. klo 9.30 (lapsille) • ke 14.12. klo 10.30 (lapsille) • to 15.12. klo 18

Uomatie 1 • pe 9.12. klo 10 • la 10.12. klo 17 (kansainväliset) • ti 13.12. klo 18 (lapsille) • la 17.12. klo 18 • ti 20.12. klo 10 (lapsille) • ti 20.12. klo 19 • to 22.12. klo 20

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 • to 15.12. klo 13 (vanhuksille) • su 18.12. klo 18 • to 22.12. klo 19 (kansainväliset) • ma 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Hakunilan ostari Laukkarinne 4–6 • ke 7.12. klo 16 • ti 13.12. klo 16 • ke 14.12. klo 16

Havukosken palvelutalon auditorio Eteläinen Rastitie 12 • ke 14.12. klo 14.30

Håkansbölen kartano Kartanontie 1 • su 11.12. n. klo 14 (osana Kartanon joulu -tapahtumaa)

Hämeenkylän kartano Juustenintie 1 • ti 20.12. klo 18

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 • su 4.12. klo 12 (lapsille) • to 8.12. klo 18 • su 11.12. klo 18 • su 18.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Kaivosristin seurakuntakoti Kaivosvoudintie 3 • ke 14.12. klo 18

Kivistön kirkko

Nikinmäen seurakuntakoti

Laavatie 2 • su 11.12. klo 15 (lapsille) • su 18.12. klo 18

Surviaisenkuja 1 • ma 12.12. klo 19

Koivukylän vanhustenkeskus Karsikkokuja 13 • ke 14.12. klo 13.15 (vanhuksille)

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4 • la 26.11. klo 15.30 (perheille) • to 1.12. klo 10 (selkokieliset) • pe 2.12. klo 19 (kansainväliset) • su 11.12. klo 18 • ti 13.12. klo 10 (vanhuksille) • to 15.12. klo 19

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 • pe 25.11. klo 10 (lapsille) • la 10.12. klo 17 (lapsille) • su 11.12. klo 18 • ke 14.12. klo 13 (vanhuksille)

su 11.12. klo 16 • su 11.12. klo 18 • la 17.12. klo 21 (goes pop) • su 18.12. klo 16 • su 18.12. klo 18 • ma 26.12. klo 15 • ma 26.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Pähkinärinteen palvelutalo Kastanjakuja 1 A • ke 14.12. klo 13.30

Ravintola Wanda’s Kitchen & Lounge

Olotila

Liesikuja 5 • to 8.12. klo 19

Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta • to 8.12. klo 14 • ti 20.12. klo 14

Rekolan kirkko

Pakaritupa Kuriiritie 1 • to 22.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 • to 15.12. klo 18 (pihalla)

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 • to 8.12. klo 9.15 (lapsille) • to 8.12. klo 10.15 (lapsille) • pe 9.12. klo 9.15 (lapsille) • pe 9.12. klo 10.15 (lapsille) • la 10.12. klo 12.30 (lapsille) • la 10.12. klo 17

Kustaantie 22 • la 3.12. klo 15 (lapsille) • ti 6.12. klo 10 • su 11.12. klo 16 • su 18.12. klo 13 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Ristipuron kerhohuoneisto,

Seutulan kappeli Solbackantie 6 • ke 7.12. klo 18 (Kauneimmat joululaulut -messu) • su 11.12. klo 18 • su 18.12. klo 15

St. Martinin kappeli Uomatie 1 • la 17.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Tikkurilan kirjaston Lummesali Lummetie 4 • ti 13.12. klo 18

Tuulikontti Konttitie 4 C • ma 12.12. klo 11

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 • ma 12.12. klo 18

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 • to 15.12. klo 18

Simonkyläntie 11 • su 11.12. klo 18

Vapaalan seurakuntatalo

Ruskeasannan kappeli

Vanha Hämeenkyläntie 9 • ti 13.12. klo 18

Ruskeasannantie 5 • la 17.12. klo 16 • la 17.12. klo 18

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 • to 15.12. klo 18

Kauneimmissa joululauluissa muistetaan unohdettuja lapsia

essä laulut soivat kotimaisten kielten lisäksi muun muassa englanniksi. Kauneimmissa joululauluissa kerätään perinteisesti kolehti Suomen Lähetysseuran työhön maailmalla. Tänä vuonna keräyksen tuotolla tuetaan orpoja ja turvattomia lapsia köyhimmissä maissa. Rahat ohjataan kehitysmaiden lasten koulutukseen, lasten ja äitien terveydenhuoltoon sekä perheiden toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Tukea saa muun muassa etiopialainen Abdulaziz. Pojan vanhemmat kuolivat aidsiin, kun hän oli vuoden ikäinen. Iäkkäät isovanhemmat huolehtivat pojasta parhaansa mukaan. Suomen Lähetysseuran ja paikallisen kirkon tuella Abdulaziz voi käydä koulua ja saa monipuolista ruokaa pysyäkseen terveenä.

Ari Vitikainen

auneimmat joululaulut kuuluvat joulunajan suosituimpiin tapahtumiin. Vantaalla Kauneimpia joululauluja pääsee laulamaan marras– joulukuun aikana yli 70 tilaisuudessa. Suosituin laulupäivä on kolmas adventtisunnuntai 11.12., jolloin Suomen Lähetysseuran lauluvihkot ovat käytössä yhteensä kymmenessä paikassa. Kirkkojen ja seurakuntatalojen lisäksi Kauneimpia joululauluja lauletaan ympäri Vantaata. Myös palvelutalojen ja asukastilojen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita. Laulamaan pääsee myös esimerkiksi Hakunilan ostarilla ja ravintola Wanda’s Kitchen & Loungessa Myyrmäessä. Kielissäkin on valinnanvaraa: Korsossa, Hakunilassa ja Myyrmä-

Isoäiti pitää huolta vanhempansa menettäneestä Abdulazizista.

FENNOKAUPASTA

KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA!

Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat Loppuvuoden tarjoukset voimassa 9.1.2017 asti Havaitsee eteisvärinän

Väreinä myös sininen ja punainen

VERENPAINEMITTARI BPA6 PC AFIB

9900

LIUKUESTEET

IHONHOITOSETTI

32,00

10,70

2700

MEDIPLAST FENNO OY

 09 276 360

3190

135,00

Käsivoide 200 ml Kosteusvoide 500 ml

700

ORTOPEDINEN TYYNY

LEIKKIRATSU 39,00

CLASSIC

5500

69,90

YSTÄVÄMYYNTI VAIN PAIKANPÄÄLLÄ TUOTTEITA JOPA VIELÄ EDULLISEMMIN!

Ke 7.12. 8-17 To 8.12. 8-17 Pe 9.12. 8-15

Tervetuloa! Osoite: Tähtäinkuja 9, 01530 Vantaa

TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA

fennokauppa.fi

Saa toivoa. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Itselle tai lahjaksi.

Askel-lehti 10 kk vain

40 € (norm. 74 €)

Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä. Kun tilaat Askelen itsellesi tai läheisellesi 31.12.2016 mennessä, saat sen edulliseen tarjoushintaan!

TILAUSKORTTI Askel maksaa postimaksun.

Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden

itselleni

lahjaksi.

Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk vain 40,- (norm. 74,-). Tilaaja/maksaja

Lauri 21/16

Nimi ______________________________________________________________________________________________________

Kotimaa Oy Vastauslähetys Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________________________________ Tunnus 5001582 Puhelin ___________________________________________________________________________________________________ 00003 Vastauslähetys Osoite ____________________________________________________________________________________________________

Tee tilaus haluamallasi tavalla.

Sähköposti _______________________________________________________________________________________________

Saaja, jos eri kuin maksaja Nimi _____________________________________________________________________________________________________ Osoite ___________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ___________________________________________________________________________

Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi > Tilaa verkosta: www.askellehti.fi/tarjous Tarjoushinta on voimassa 31.12.2016 saakka ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

Aikamerkki

Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Palveluja tarjotaan Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla. Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti

Ystävällistä ja nopeaa palvelua! Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen-

www.jyrkisaarimaa.fi

Tarjoamme hammastarkastuksen

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

hintaan 49e ja hammasimplantit

Kaihdintohtori Oy

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

www.stickdent.com

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Ajanvaraus (09) 622 27 27

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. P. 050 431 0175.

Vuokrata halutaan

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ostetaan huoneistoja

RAHAA HETI

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

p. 040-411 4370

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Aikamerkki

Miksi valitsemme leirimme?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ”me vastaan ne” -ajattelu kärjistyi äärimmilleen. Siinä faktoilla ei ollut juurikaan väliä ja moni äänestäjä tuntui valitsevan puolensa mielikuvien perusteella, protestiksi ja jopa omaa etuaan vastaan. Toimittaja Johanna Korhosen kirja Mikä niitä riivaa? auttaa ymmärtää niin maailmaa, Suomea kuin omia kupliamme, joihin herkästi leiriydymme. Korhosen mukaan ihmisellä on biologis-perinnöllinen taipumus polarisoida asioita mustavalkoisemmiksi kuin ne ovat. Siihen vaikuttaa halumme kuulua joukkoon. Lisäksi nyky-yhteiskunnassa korostetaan voittoa, ei kompromisseja. Jakaudumme karkeasti kahteen leiriin, joita yhdistää joukko asioita, jotka eivät kaikki edes näytä loogisesti kuuluvan samaan joukkoon. Kuten vaikkapa amerikkalaisäänestäjän abortin vastaisuus ja halu kantaa asetta. Selitystä tähän Korhonen hakee yhdysvaltalaiselta kognitiotieteilijältä George Lakoffilta. Lakoffin mukaan ihmisen ajattelua ohjaavat hänen kehyksiksi kutsumansa rakenteet, jotka ovat suureksi osaksi tiedostamattomia. Kehykset ovat nimeltään ankara isä ja hoivaava vanhempi. Korhonen käyttää näistä myös nimityksiä sääntö- ja hoivaihminen ja lasi- ja muovailuvaha-aivo. Hän, sen paremmin kuin Lakoffkaan, ei väitä, että olisimme puhtaasti näitä, mutta jompikumpi kehys on yleensä vallitseva.

Hans v. Schantz

Sääntö- ja hoivaihmiset näkevät maailman eri tavoin.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 29.11.2016 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 21.11.2016 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hautauspalveluja

Johanna Korhosen mukaan ihmisellä on biologis-perinnöllinen taipumus polarisoida asioita.

Kyse on tavasta nähdä maailma. Toinen korostaa sääntöjä, järjestystä, vastuuta ja itsekuria, toinen taas hoivaa, tukea, empatiaa ja luottamusta. Toimiva yhteiskunta tarvitsee molempia, mutta nyt nämä tavat ajatella ovat usein hyvin kaukana toisistaan ja siksi tilanteet kärjistyvät. Korhonen on sekä kirkolliskokousedustaja että kirkkovaltuutettu. Tutustuminen Lakoffin teoriaan on tuonut hänelle uutta ymmärrystä kirkossa käytävään keskusteluun avioliitosta. Sääntöihmiset ovat muutoksesta huolissaan, koska auktoriteetille alistuminen ja sääntöihin sopeutuminen ovat heidän mielestään elämän kannal-

ta välttämättömiä hyveitä. Hoivaihmiselle muutos ei ole uhka, vaan mahdollisuus parempaan. Samantapaisia asetelmia löytyy niin maahanmuuttokeskustelusta, talouspolitiikasta kuin melkein mistä tahansa. Avaimia eteenpäin ovat oman itsen, toisen ja nykytilanteen ymmärtäminen sekä virheellisten ajatuskehysten tunnistaminen ja uusien, korvaavien luominen. Miksi? Siksi, että elämme kaikki tällä yhteisellä maapallolla Pauli Juusela

Johanna Korhonen: Mikä meitä riivaa? Suomalaisen julkisen keskustelun tuska ja eräitä etenemismahdollisuuksia. Kirjapaja 2016.

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

Auschwitzin tuhkista pelastui päiväkirja Neuvostoarmeijan naislääkäri löysi Auschwitzin krematorion tuhkista 14-vuotiaan juutalaistytön Rywka Lipszycin kirjoittaman päiväkirjan. Hän vei päiväkirjan mukanaan Omskiin, josta se päätyi Yhdysvaltoihin ja tutkittavaksi vuonna 2008. Ghettopäiväkirja on hollanninjuutalaisen Anne Frankin päiväkirjoihin verrattava kuvaus kasvamisesta kohti aikuisuutta olosuhteissa, joihin kenenkään nuoren ei pitäisi joutua. Anne Frank kuoli Bergen-Belsenin keskitysleirillä 1945. Samaiselle leirille päätyi Auschwitzista myös Rywka Lipszyc, mutta hänen kohtaloaan ei varmuudella tiedetä. Kaksi Lipszycin serkkua selvisi holokaustista. Päiväkirja oli joutunut krematorioon todennäköisesti lajittelussa, jossa niin kuolemaan kuin elämäänkin valituilta riisuttiin omaisuus. Joku leirin vangeista oli sen piilottanut ja hyvä niin,

sillä Ghettopäiväkirja on dokumentti ajasta, jolloin systemaattinen vihankylvö johti sotaan ja kansanmurhaan. Lipszycin päiväkirja kuvaa Puolasta Saksaan liitetyn Lodzin gheton elämää vuosina 1943– 1944. Se kertoo nälästä, väkivallasta sekä vanhempien ja veljen menetyksestä. Mutta se kertoo myös teinitytön arjesta: ihmissuhteista, elämän- ja tiedonja-

nosta, ystävyydestä, huolenpidosta, kaipuusta ja suhteesta Jumalaan. Ortodoksijuutalaisessa perheessä kasvanut tyttö kirjoittaa, ettei jaksaisi ilman Jumalaa, mutta samanaikaisesti hän huutaa Jumalalle epätoivoaan. Hän odottaa sekä pääsiäisjuhlaa ghetossa että vapautusta kaikesta kauheudesta. Lodzin ghetto tyhjennettiin elokuussa 1944, ja sen loput asukkaat siirrettiin Auschwitziin. Yli 67 000 ihmisestä suurin osa tapettiin kaasukammioissa muutaman tunnin kuluessa, mutta pieni osa selvisi kertomaan tapahtuneesta. Rywka Lipszyc kuoli ehkä nälän kuihduttamana, mutta hänen sanansa jäivät eloon. Pauli Juusela

Rywka Lipszyc: Ghettopäiväkirja. Nuoren tytön elämää Lodzin ghetossa. Gummerus 2016.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

To 24.11. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kko, saarna Elsa Sihvola; It. Papink. 2, Hki. Av. musiikkiharj. klo 17. Ti 29.11. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, ”Suomalaisen uskonnollisuuden suuntaviivoja”, Jussi Sohlberg; Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo, Kamppi). To 1.12. klo 18.30 Matinkappeli, Liisank. 3, Espoo; kahvit klo 18. Pe 2.12. klo 19 Soukan kappeli, Soukankj. 3, Espoo. Su 4.12. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat. 1. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo, Kamppi); Mikko Rautakorpi, Johanna Korhonen, J. Elenius. Ma 5.12. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; kahvit klo 18.30. Ke 7.12. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrn.1, Hki; iltatee klo 18.30. HUOM: Kevään 2017 Seurakalenteritiedot aluesihteerille 30.11. menn., leena.vayrynen-si@h-y.fi.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Aikamerkki Kansallisgalleria

Marianna Siitonen

Elli Ruohonen käy tanssitunneilla kaksi kertaa viikossa.

Jan van den Hecke I:n asetelma 1600-luvulta.

Katoavaisuuden kuvat

Hoosianna tanssien Elli Ruohonen veti treeneissä ihan täysillä. Aiemmin ammattimuusikot ovat tehneet Jouluradiota varten oman sovituksensa Hoosianna-hymnistä. Tänä vuonna Jouluradioon sai kuka tahansa lähettää videona tekemänä version monille tutusta adventtivirrestä. Lähetetyistä videoista tehdään kooste, joka julkaistaan Jouluradion nettisivuilla samaan aikaan, kun Jouluradion lähetys alkaa. Hämeenkyläläinen Elli Ruohonen, 14, on mukana tanssivideolla, joka lähetettiin Jouluradioon. Videokuvaajan tulo Vantaan tanssiopistoon oli ryhmäläisille yllätys. – Ohjaajamme ilmoitti tunnin alussa, että tänne tullaan kuvaamaan. Ajattelin, että nyt vedetään ihan täysillä, että siitä tulee hyvä. Sitten me vaan vedettiin, ja se oli hauskaa. Sillä tunnilla harjoittelimme esitystämme, jossa meillä on mustat ja viininpunaiset mekot päällä. Hoosianna-videon tanssiryhmässä on 8.–9.-luokkalaisia nykytanssin harrastajia. – Nykytanssia voi tanssia vaikka kaanonissa tai improvisoiden. Jos rupean tässä vaan jammailemaan, niin sitä voisi minusta jo sanoa nykytanssiksi. Tunneilla soi esimerkiksi elokuvamusiikki, josta tykkään tosi paljon. Joskus on soitettu Elvistä, ja usein soi tämän ajan peruspoppi. Elli sanoo olevansa ailahtelevainen luonne. Tanssiminen auttaa

selvittämään erilaisia tunteita. – Jos on huono päivä, saatan purkaa sen tanssiessa. Tanssi on ollut apukeino. Ala-astevuoteni eivät olleet parhaimpia, ja kun aloin ottaa tanssin ihan tosissaan, se auttoi minua sikapaljon pärjäämään vaikeissa tilanteissa. Nykyisin Elli ehtii käydä tanssitunneilla kaksi kertaa viikossa. – Kun aloitin seiskaluokan, kävin kolme kertaa viikossa tanssitunneilla ja kouluarvosanat alkoivat nousta. Äiti on sitä mieltä, että se on tanssin ansiota. Elli ei ole ihan varma, milloin tanssiharrastus alkoi. Hän muistelee, että se olisi ollut vuonna 2008, kun hän meni tanssiopiston tunneille. Tanssissa Elliä kiehtoo itseilmaisu. Hän käy myös nykyekstra-tanssitunneilla, jonne on pääsykokeet. Hoosianna-adventtivirsi on Ellin mielestä ihan ok – sitä pystyy kuuntelemaan. – Hoosianna ei jää ärsyttävästi jauhamaan päähän, mutta ei minulla ole siitä hirveästi mitään mielipidettä. Ei se ole lempparikappale, mutta ei se huonokaan ole. Hoosiannasta Ellille tulee mieleen se, kun hän kävi viime tai toissa vuonna ensimmäistä kertaa Hämeenkylän kirkossa laulamassa joululauluja. Muistoista nousee myös ala-asteikäisenä kirkossa esitetty enkelin rooli valkoisessa asussa. Silloinkin laulettiin.

Viime kesänä Elli konfirmoitiin, ja nyt hän on seurakunnan kerhonohjaaja- ja isoskoulutuksessa. Hän päätti kokeilla koulutuksia, kun sanottiin, että ne saa jättää kesken, jos eivät tunnu omilta. Mutta hän on ollut koulutuksissa joka kerta. – Kerhonohjaaja- ja isoskoulutuksissa sosiaaliset taidot kehittyvät, ja siellä oppii esimerkiksi, miten käsitellään ristiriitatilanteita. Noista taidoistahan on hyötyä muutenkin elämässä. Ja sen lisäksi, että meillä on hauskaa, ohjaajan työstä saa myös rahaa. Nina Riutta

Jouluradio • Jouluradio on jo klassik ko. Se aloitti toimintan sa pääkaupunkiseudulla vuonna 2003. Viime vuon na Jouluradiolla oli Kan sallisen Radiotutkimuksen mukaan 664 000 kuunte lijaa viikossa. • Jouluradio.fi-verkkosi vuilla voi kuunnella kym mentä eri joulumusiikin lajeihin erikoistunutta ka navaa. Uusia nettikana via ovat Indiejoulu ja Ja zzjoulu. • Jouluradio avataan ensim mäisenä adventtina 27.11. klo 00.00. Taajuus on Van taalla 102,0 MHz. Samaan aikaan julkaistaan Joulu radion verkkosivuilla Hoosianna-videokooste. Jou luradio soi loppiaiseen 6.1. asti.

Ensisilmäyksellä 1600-luvun hollantilaiset asetelma maalauk set näyttävät ylis tävän ylellisyyttä ja elämän nautintoja: eksoottisia hedel miä, harvinaisia kukkia, vii niä, koristeellisia hopea-as tioita, kalliita herkkuja hum mereista riistaan. Hollanti oli ulkomaankaupan ansiosta 1600-luvulla Euroopan rikkain maa, ja maalausten kuvaa ma yltäkylläisyys oli aiempaa useampien ulottuvilla, samoin pikkutarkat ja värejä hehkuvat maalaukset itsessään. Mutta samalla kun maala ukset kertovat aisti-iloista, ne muistuttavat myös noiden ilo jen lyhytaikaisuudesta. Hedel mistä joku on jo ohittanut pa rasta ennen -päivänsä, kukka nuupahtaa minä hetkenä ta hansa, koppakuoriaiset mön kivät jaolle eikä viinilasi ole enää täysi. Erityisen tehokkaasti elä män lyhytaikaisuudesta ja kai ken katoavaisuudesta kertoi

vat niin kutsutut vanitas-maa laukset. Niissä on ihan omaa symboliikkaansa: pääkallot, vain hetken leijuvat saippua kuplat, sammuneet kynttilät, tiimalasit ja kuihtuvat kukat. Niiden oheen saatettiin maa lata vallasta, oppineisuudesta, taiteista tai vauraudesta kerto via esineitä, kuten kirjoja, mu siikki-instrumentteja ja koruja. Vanitas-maalauksiin kät keytyy myös kristillistä sym boliikkaa. Perhosten tulkit tiin kertovan ylösnousemuk sesta ja jyvien ja seppeleiden iankaikkisesta elämästä. Tur huutta tarkoittava vanitas-sa na puolestaan viittaa Vanhan testamentin Saarnaajan kir jaan. ”Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta”, todetaan heti sen alussa. Kaisa Halonen

Asetelma: elämä tarjottimella -näyttely 31.12. asti Sinebry choffin taidemuseossa Hel singissä.

3 x uusi vuosi alkaa 27.11.2016 Uusi kirkkovuosi alkaa ihan pian, en simmäisenä adventtisunnuntaina. Sil loin lauletaan Hoosiannaa ja sytyte tään ensimmäinen adventtikyntti lä. Adventtisunnuntaita on kaikkiaan neljä, ja niitä leimaa joulun ja Jeesuk sen syntymän odotus. Adventin olisi tarkoitus olla myös paaston aikaa, mikä saattaa pikkujouluputkessa unohtua.

1.1.2017 Useimmille kalenterivuoden vaihtumi nen on pelkästään maallinen juhla ilo tulituksineen, lupauksineen ja ennus tuksineen. Uudenvuodenpäivä on kui tenkin myös kirkkovuoden juhla, jota vietetään Jeesuksen ympärileikkauk sen ja nimensaamisen muistoksi. Sen vuoksi uudenvuoden päivä ei ole kalenterissamme kenenkään muun nimipäivä.

28.1.2017 Kiinalaista uudenvuodenjuh laa on vietetty Helsingissä jo useampana vuonna. Juhlin ta ajoittuu aattoiltaan, tule vassa vuodenvaihteessa per jantaihin 27.1. Kiinalaiseenkin vuodenvaihteeseen kuuluvat ilotulitukset. Niiden paukkeen on uskottu karkottavan pahoja henkiä. Ensi vuonna kiina laisessa kalenterissa on vuorossa kukon vuosi. Kaisa Halonen

Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski ja Olli Seppälä: Adventista ramadaniin. Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja 2016.