Lauri 2016 nro 2 (28.1) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 2 • Armon asialla • 28.1.2016 • www.valomerkki.ﬁ Sirpa Päivinen

Luonnossa Ville Niinistö kokee olevansa pieni 6 Roskasta syntyy energiaa 8 Pysähdy ja hengitä

Ihminen muuttuu maaksi Anna jumalallisen valon tulla elämäsi nuhruisuuteen – Lauri Maarala

Pauli Juusela

Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

Pääkirjoitus

Judith Umurija lastensa Echiman ja Gracen kanssa Rwamwanjan pakolaisleirillä Ugandassa. Hän odottaa pääsyä ammattikouluun.

twitter: @PauliJuusela

Joustavuutta kirkolliskokoukseen Yhteiskunta ja ympäröivä maailma muuttuvat nopeasti, mutta kirkolliskokouksen päätöksenteko on rakennettu tukemaan pysyvyyttä. Muutenkin kirkon hallintoa leimaa järjestelmän hitaus. Moniin asioihin vaaditaan kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistö. Tämä tarkoittaa sitä, että neljännes edustajista riittää estämään tärkeitä uudistuksia. Määräenemmistö on paikallaan oppia ja uskoa koskevissa asioissa, mutta nyt sen soveltamisala on aivan liian laaja. Viime kaudella siihen kaatui esimerkiksi seurakuntien rakenneuudistus. Kirkossa kyllä keksitään teologiset perustelut asiaan kuin asiaan, mutta Luoja on antanut meille järjen, jota saa käyttää myös kirkon hallinnossa. Kotimaa-lehden kyselyssä määräenemmistövaatimuksen loiventaminen sai 70,3 prosentin kannatuksen 9.2. pidettävien kirkolliskokousvaalien ehdokkailta. Se ei riitä määräenemmistöön. Kirkolliskokouksesta puhutaan usein eduskuntana. Kokoonpanoltaan ja valintatavaltaan kirkolliskokous ei kuitenkaan vastaa eduskuntaa. Kirkon jäsenet vaikuttavat sen kokoonpanoon vain välillisesti äänestäessään seurakuntavaaleissa seurakuntiin luottamushenkilöt. He valitsevat kirkolliskokouksen maallikkojäsenet. Papit äänestävät oman kiintiönsä ja piispat ovat parlamentin ylähuone. Helmikuun vaaleissa ehdokkaat ovat vaalilistoilla, joiden nimet eivät tavallisille kirkon jäsenille kerro mitään: Kevään kirkko, Tulkaa kaikki, Viinipuu, Usko ja Yhteys, Elävä kirkko kaupungissa. Nimien takana on perinteistä kiinnipitäviä, eri tavoin edistysmielisiä, kirkollista keskustaa ja myös puolueita. Koko maassa ehdokkaita on 713. Heihin voi tutustua ehdokasgalleriassa kirkon verkkosivuilla. Viimeksi kirkolliskokoukseen pääsi kolme vantaalaista. Toivottavasti nyt ylletään vähintään samaan.

Valomerkissä tällä viikolla Teemu Potapoff on tarkkaillut ihmisten sielunelämää portsarina, toimittajana ja teologina. Nyt hän on aloittanut myös Valomerkin kolumnistina suorasukaisella tyylillään.

Montako kummia lapsella voi enintään olla? Entä voiko kummeja lisätä jälkeenpäin? Testaa kummitietämyksesi Valomerkin kummitestillä.

Yhteisvastuu torjuu syrjäytymistä Suomessa nuoria ohjataan partioon, Ugandassa ammattikoulutukseen. Kirkon vuosittainen Yhteisvastuukeräys alkaa helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Suomessa keräystuotolla torjutaan nuorten syrjäytymistä. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria etsitään ja ohjataan partion pariin. Muun muassa köyhistä perheistä tulevien nuorten partioharrastusta tuetaan. – Keräykseen osallistuminen on partiolle aivan napakymppi. Yhteiskunnan eriytyminen ja eriarvoistuminen on huolestuttavaa. Meillä partiossa on halu tarttua tähän ja ehkäistä lasten ja nuoren eriarvoistumista. Uskomme, että keräysvaroilla tuettavaan toimintaan saadaan mukaan entistä enemmän eri kulttuuri- ja sosioekonomisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria, kertoo Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestöpäällikkö Riikka Nenonen. Partiolaiset ovat mukana järjestämässä partiomessuja ja tempauksia yhdessä seurakuntien kanssa. – Partiolippukuntien toiminta saattaa helposti jäädä seurakunnan muusta toiminnasta erilleen. Toivottavasti tämä syventää yhteistyötä seurakuntien kanssa, ja jos jossain sitä ei vielä ole, on tämä hyvä hetki aloittaa. Nenosen mukaan Yhteisvastuukeräyksen ja partion arvot ovat ytimeltään samanlaiset ja

lippukunnat eri puolilla pääkaupunkiseutua ovat innokkaasti mukana keräyksessä. Keräys näkyy lippukuntien toiminnassa aina toukokuulle asti. Myös seurakunnissa ollaan innoissaan tulevan kevään keräyksestä. Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen arvioi, että partiolaisten mukanaolo on hieno mahdollisuus saada iso joukko kerääjiä. – Vantaalla osa keräyksen tuotosta ohjataan paikallisesti suoraan partiolle. Avustuksia tullaan myöntämään vantaalaisille lapsille ja nuorille partiotoimintaan. Kriteereinä ovat muun muassa taloudellinen tilanne, nuoren syrjäytymisvaara ja perheen elämäntilanteen muutos, Tuominen kertoo. Partiolaisten osallistuminen keräykseen ei ole uutta, vaan he ovat olleet perinteisesti mukana esimerkiksi lipaskerääjinä. – Toivon, että keräysinnostus ei koske vain partiolaisia, vaan myös heidän perheensä kiinnostuisivat lipaskeräämisestä, sanoo Tuominen. Hän muistuttaa, että osallistua voi monin tavoin. – Eri tapahtumiin voi ilmoittautua vaikka järjestysmieheksi tai esiintymään. Voi myös ottaa Yhteisvastuun lippaan mukaan

työpaikalle ja kerätä siellä. Oman ajan käyttäminen on aivan yhtä arvokasta kuin lahjoitus. Ugandassa keräystuotolla tuetaan nuorten ammattikoulutusta ja toimeentuloa. Länsi-Ugandaan Rwamwanjan pakolaisleirille on rakenteilla ammattikoulu, johon on valittu opiskelijoiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Koulun rakentamisesta ja toiminnasta vastaa Kirkon Ulkomaanapu. – Koulussa opetetaan aineita, jotka työllistävät nuoria mahdollisimman nopeasti. Se on oppilaille ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Monet koulun opiskelijoista ovat kokeneet kovia paetessaan naapurimaan Kongon levottomuuksia. Yli 80 prosenttia opiskelijoista on naisia, kertoo tiedottaja Eriikka Käyhkö Kirkon Ulkomaanavusta. – Nuorilla on vahva oppimisen tarve, ja sen näkee heistä. Nyt rakenteilla oleva koulu on vasta toinen ammattikoulu koko läänissä, joten koulutuksen tarve on iso. Aiemmin opiskeluun ei ole ollut mahdollisuutta. Opettajien ja opettajankoulutuksen lisäksi pulaa on oppimateriaaleista. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee 60 prosenttia Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja saman verran kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Lotta Numminen

Tässä ja nyt

Hans v. Schantz

Ihmisten auttamishalu yllättää Ella Ahtiainen, partiolainen: ”Aloitin partiossa seitsemän vuotta sitten. Lippukuntani on Tuikku-Tytöt, ja se toimii Hakunilan suuralueella. Olin viisi vuotta ryhmässä. Sitten tuli pieni tauko. Nyt vedän Juustopallerot-ryhmää yhdessä toisen vetäjän kanssa. Kokoonnumme Nissaksen Asukaspuistossa kerran viikossa. Ryhmässä käy kymmenkunta noin 11-vuotiasta tyttöä. Leikimme paljon. Voimme myös vaikka leipoa tai opetella perustaitoja, kuten solmuja. Minun mielestäni hauskinta partiossa ovat leirit. Kivaa oli varsinkin silloin nuorempana, kun mukana oli paljon saman ikäisiä kavereita. Käyn toista vuotta Lumon lukiota. Partiotoiminnassa ja sen ulkopuolellakin olen ollut kerääjänä valtakunnallisissa keräyksissä. Hyvän asian puolesta on helppo toimia. On yllättävää, miten hyvin ihmiset antavat rahaa, jotkut paljonkin. On mukava, että paikallinen partiotoiminta on tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena. Keräyksellä tuetaan etenkin niiden osallistumista, joille se on muuten vaikeaa.” Ulla-Maija Vilmi

Yhteisvastuukeräys käynnistyy su 7.2.

4 Jukka Granstrom

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi! Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme. Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa. Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Ilkka Sipiläinen kirkkohallituksesta luovutti ympäristödiplomin yhtymänjohtaja Juha Tuohimäelle.

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

Vantaalle jälleen ympäristödiplomi

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Piplia – Toivoa tähän päivään ja uskoa tulevaisuuteen.

Hyvä testamentti jää elämään Testamentti tekee mahdolliseksi arvojesi mukaisen työn sukupolvesta toiseen. Tukemalla Pipliaseurojen työtä voit antaa toivon näkökulman yhdelle ihmiselle tai jopa kokonaiselle kansalle. PIPLIASEURAN TESTAMENTTI-ILTA torstaina 11.2.2016 klo 17–19 Sokos Hotel Pasilassa (Maistraatinportti 3, Helsinki).

Tilaisuudessa varatuomari Piia Jeremejeff Legistum Oy:stä kertoo testamentin tekemisestä ja vastaa kysymyksiin.

11.2.2016 klo 17–19

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Vantaan seurakunnat on saanut jo kolmannen kerran kirkon ympäristödiplomin. Diplomi on aiemmin ollut voimassa neljä vuotta kerrallaan, jatkossa se uusitaan viiden vuoden välein. Diplomia myönnettäessä arvioidaan, kuinka ympäristö on otettu huomioon muun muassa jätehuollossa, leirikeskuksissa, toimistoissa ja hautausmailla. Nykyisin ympäristödiplomi on noin sadalla seurakunnalla. – Diplomin uusiminen kertoo pitkäjänteisestä ja sitoutuneesta työstä. Vantaan seurakunnissa ympäristöasiat kuuluvat normaaliin työhön, ne ovat rutiinia, eivät mitään viherharrastamista, sanoi diplomin luovuttanut ympäristön ja kestävän kehityksen

asiantuntija Ilkka Sipiläinen kirkkohallituksesta. Diplomijuhlassa puhunut kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) iloitsi siitä, että ympäristöajattelu kirkossa on voimistunut. Hänen mukaansa luonnonsuojelu ja oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden vaatimus ovat keskeinen osa kristinuskon sanomaa. Kirkon yksi tehtävä on olla kyseenalaistamassa ”kaikki minulle heti nyt” -kulttuuria. Diplomiin liittyen Vantaan seurakunnissa on laadittu ympäristöohjelma vuoteen 2020 asti. Sen tavoitteina ovat muun muassa energiankulutuksen ja paperin käytön vähentäminen 10 prosentilla vuoden 2015 tasosta. Kaisa Halonen

Kirkkoon liittyi ennätysmäärä Kirkkoon liittyi Vantaalla ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liittyjiä oli 758. Kirkosta myös erosi jäseniä huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2014. Nyt eroajia oli 1715, edellisvuonna heitä oli 2898. Vantaan seurakuntien väkiluku kuitenkin laski 266 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 129 767. Jäsenmäärän vähenemä oli pienin kahdeksaan vuoteen. Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä laski vuoden 2015 lopussa alle neljän miljoonan. Kirkkoon kuului 31.12. noin 3 999 800 henkilöä eli 72,8 prosenttia suomalaisista. Jäsenmäärän lasku kuitenkin puolittui edellisvuodesta. Eroajien määrä väheni ja liittyjiä oli ennätysmäärä, 17 600.

Lastenkirkon kuntoa tutkitaan Pyhän Annan lastenkirkkoa ei voida korjata saati käyttää ennen kuin rakennuksen sisäilmaongelmien syy on saatu perusteellisesti selvitettyä. Tutkimusohjelma koskee koko taloa, myös yläkerran tiloja, sillä käyttäjien terveyden kanssa ei oteta riskejä. Tutkimuksia on tehty koko syksyn ajan. Tarkentavat tutkimukset vaativat pakkasia, joten niitä viivästytti leuto syksy. WSP Finland tekee sisäilmatutkimukset helmikuun loppupuolella.

` t ™

Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi

”Jeesus sä ainoa”

Evankelinen lähetysjuhla su 7.2.16 Olotilassa, Unikkotie 5. Klo 10 messu, Veikko Karhumaa, Maria Koukkari ja Samppa Laakso, n. klo 11 kirkkokahvit ja ELY:n lähetysjuhla ”Jeesus sä ainoa...”, mukana rovastit Annikki ja Paavo Erelä sekä Sipe Jalokinos. Laulamme Siionin kanteleesta.

Tervetuloa!

Rakkaamme

Elle Mirjami JÄRVINEN

o.s. Helén s. 10.1.1938 Padasjoki k. 29.11.2015 Vantaa Paljosta kiittäen ja kaivaten lapset lastenlapset sukulaiset ystävät Siunaus toimitettu Honkanummella 19.12.2015 läheisten läsnä ollessa. Kiitämme osanotosta.

kok r e V

ia med ssä ä v y h

essä g n e h

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä. Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi. Me ruohonjuuritason rivijäsenet olemme iloisia, että Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti tukea lähetystyötä. Ymmärrämme Raamatusta, että kirkkomme tulevaisuus on sidottu siihen. Arvostamme suuresti heitä, jotka ovat jättäneet hyvät olomme täällä ja lähteneet palvelemaan vaikeisiinkin oloihin. Lähettimme ovat opetelleet kohdemaan kielen. He ovat toimineet siellä hyödyntäen ammattejaan lääkäreinä, sairaanhoitajina, pastoreina, rakentaen kaivoja, opastaen maanviljelyksessä. Samalla lähettimme ovat levittäneet evankeliumia Jeesuksesta. Lähetysrahoillamme on saatu aikaan lasten-, vanhain-, leskien- ja orpokoteja. Kaivot ovat pelastaneet ihmishenkiä juomakelpoisella vedellään. Seurakunnat ja lähetysjärjestöt toteuttavat yhdessä lähetystehtäväänsä. Työ kentällä on haasteellista, ja tarvitsee myös meidän seurakuntalaisten rukousta. Kiitos siitä, ettei työ lähetyskentillä keskeydy lähetysmäärärahojen puutteeseen. Pirkko Saukkonen, Heikki Aspelund sekä joukko seurakuntalaisia

Sanotaan, että yksinäisyys tappaa eniten. Se on varmasti totta, sillä siihen liittyy niin paljon. Ihminen syntyy sosiaaliseen ympäristöön ja kasvaa vuorovaikutuksessa toisiin. Ilman toista ihmistä emme voi peilata itseämme, tunteitamme ja ajatuksiamme. Toisen kanssa on hyvä jakaa ilot ja surut, keskustella ja pohtia elämää. Jakaa yhteisiä muistoja ja suunnitella tulevaa. Joskus kuitenkin jäämme yksin. Ystävät ovat

menneet rajan taakse tai muuten vaan hävinneet ympäriltä. Usein emme ole voineet vaikuttaa siihen, miksi jäimme yksin. Toki on myös valittua yksinäisyyttä. Saamme joskus lehdistä lukea, kuinka joku on löydetty asunnosta kuolleena. Se saa ajattelemaan, miksi näin on käynyt ja miettimään tämän ihmisen elämänkaarta. Ihminen, joka ei itse ole valinnut yksinäisyyttä, kärsii usein masennuksesta ja ikävästä. Odottaa, että edes joku tulisi käymään ja kysyisi, mitä kuuluu. Meillä on useita tuhansia yksinäisiä ympärillä, niin nuoria kuin vanhoja. Lapsikin voi tuntea itsensä yksinäiseksi esimerkiksi silloin, jos on kiusattu. Vanhusten päihde- tai peliriippuvaisuus ja vanhustenhoito sekä kotihoidon tuen väheneminen ovat olleet tärkeitä aiheita mediassa viime aikoina. Usein monien ongelmien taustalla on yksinäisyys. Tässä ajassa tuntuu olevan jotain sellaista, että ihmisyys on kateissa. Puhutaan markkina-arvoista ja kannattavuus mitataan rahassa. On ollut pitkään kovien arvojen aika. Olisiko sittenkin tärkeämpää kuunnella ja huomioida lähimmäistä? Nostaa yhteiskunnan arvoiksi toisen kunnioittaminen ja läsnäolemisen taito? Voisiko näillä arvoilla rakentaa parempaa yhteiskuntaa ja vähentää yksinäisyyttä? Uskon, että se olisi mahdollista, jos katsoisimme ympärille ja ojentaisimme auttavan käden sekä kysyisimme, mitä sinulle oikeasti kuuluu. Istuisimme viereen, pysähtyisimme kuuntelemaan, sillä juuri nyt sinä olet minulle tärkeä. Raija Heikkonen, psykoterapeutti, perheterapeutti

Väitellään

Suomi hyötyy ilmaston lämpenemisestä, Ari Laaksonen! Professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta näkee jo muutokset luonnossa.

Otsonikerros on toipumassa.

Pariisin ilmastosopimus takaa sen, että emme olekaan tuhon omia.

Jos pääsisimme eroon fossiilisista polttoaineista, ilmastonmuutos pysähtyisi.

– Ei se takaa mitään, mutta se on hyvä alku prosessille, joka hidastaa ilmastonmuutosta. Pariisissa ei oikeastaan sovittu käytännön asioista, vaan siitä, että lämpenemistä aiotaan hillitä niin, että lämpötila nousee korkeintaan 1,5 astetta.

– Pikkuhiljaa. Ei ilmastonmuutos silti kuin seinään pysähtyisi, sillä hiilidioksidi kiertää ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä satoja vuosia.

– Kyllä. Se on Montrealin sopimuksen ansiota. Sillä kiellettiin CFC-kaasujen käyttö esimerkiksi kylmälaitteissa.

Keskilämpötila Suomessa on jo noussut viimeisen sadan vuoden aikana.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan tällä hetkellä liian vähän.

– Keskilämpötila on noussut lähes kahdella asteella sadassa vuodessa. Ilmaston lämpenemisen vuoksi äärilämpimät jaksot yleistyvät ja äärikylmät harvinaistuvat. Sateisuus kasvaa ja tulvat yleistyvät.

– Ei puhuta. Varsinkin kun Pariisin sopimus saatiin aikaiseksi, ilmastonmuutos oli taas esillä. Ymmärrän, ettei se voi olla koko ajan ykkösaihe. Tärkeintä ei ole se, paljonko ilmastonmuutoksesta puhutaan, vaan se, että jotakin tehdään.

Jos jäätikkö pohjoisnavalla sulaa, se ei vaikuta meidän elämäämme millään tavalla.

– Se ei vaikuta merenpintaan, mutta se voi vaikuttaa säätiloihin täällä. Kun Pohjoisnavalla on vähemmän jäätä, vettä haihtuu enemmän. Se vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen eli säätiloihin. Miten se näkyy täällä, on vaikeampi sanoa.

Ilmasto muuttuu joka tapauksessa. Ihan sama, aiheuttaako sen ihminen vai jokin muu.

– Ei se ole ihan sama, sillä ihmisen aiheuttama muutos on suurempi kuin minkään muun aiheuttama, ellei lasketa sentapaisia muutoksia kuin että suuri meteoriitti iskee maapalloon tai niin kutsuttu supertulivuori purkautuu.

On aivan sama, valitseeko suomalainen junan vai yksityisautoilun niin kauan kuin moni amerikkalainen tai kiinalainen haluaa autoilla.

Jo parin viikon pakkasjakso saa unohtamaan, että ilmasto lämpenee.

– Niin, onko sama äänestääkö Kokoomusta, Vasemmistoliittoa vai Vihreitä? Yhden ihmisen vaikutus on minimaalinen, mutta kun jokin asia tehdään kollektiivisesti, sillä alkaa olla vaikutusta. Tämä on enemmän moraalinen kysymys. Voi sanoa, ettei yhdellä ihmisellä tai kansalla ole vaikutusta, mutta voimmeko kieltäytyä maailmanlaajuisista talkoista?

– Riippuu ihmisestä. Usein sekoitetaan toisiinsa sää ja ilmasto, mutta onneksi moni ymmärtää, etteivät ne ole sama asia. Sääasioissa ihmisen muisti tuppaa olemaan lyhyt. Suomelle ilmaston lämpeneminen on hyvä asia. Pian voimme viljellä uusia kasveja eikä talvella tarvita enää pitkiä kalsareita.

Hanna Antila

– On se jossain määrin totta. Maanviljelys myös hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Mutta jos talvet alkavat olla samanlaisia kuin viime joulukuu oli, ei se ole kauhean mukavaa. Kuka tahansa voi jo nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnossa. Paula Lehto

– Kyllä. Järvet jäätyvät myöhemmin ja jäiden lähtö on aikaistunut. Muuttolinnut ovat täällä pidempään syksyllä. Luonnossa on uusia lajeja.

Sääasioissa ihmisen muisti tuppaa olemaan lyhyt.

Kolumni

Rukous on kamppailulaji Otellessa olen enemmän olemassa kuin missään muualla. Ilmassa väreilee hien, tiikeribalsamin ja vanhan nahan tuoksu. Sydän takoo kurkussa asti. Olen kauttaaltani valpas jokaiselle äänelle, tuntemukselle ja liikkeelle. Olo kehässä on harras. On todellista iloa syöksyä elämään koko sielulla ja keholla ilman harkintakykyä. Sellaista on myös rukous. Rukous on parhaimmillaan kuin Jaakobin painia: tuntuu nivusissa asti. Kun Jaakob sparraili Jumalan kanssa, Jumala iski häntä nivustaipeeseen ja Jaakob ontui siitä loppuikänsä. Minun rukoukseni ei soi hiljaisuuden sävellajissa. Kerran yritin jopa osallistua hiljaisuuden retriittiin. Päädyin huijaamaan katsomalla Netflixiä huoneessani. Rukous ei löytynyt istualtaan. Rukoukseni kaikuu silloin, kun iskut soittelevat säkin pintaa tai askeleet rummuttavat pururadan vartta. Jumala juoksee niiden vierellä, joilta rukous ei onnistu kovalla puupenkillä sunnuntaiaamuna. Jumala istuu niiden vierellä, jotka eivät jaksa kävellä. Jumala painii nii-

den kanssa, jotka eivät pienemmästä vihjeestä tajua ontua. Sama Jumala, erilaiset ihmiset. Tämän kuukauden alussa lupasin olla parempi ihminen. Urheilen enemmän. Jätän pois sokerin ja alkoholin. Rukoilen useammin. Olen parempi vaimo, äiti ja ystävä.

”Jumalan kanssa ottelu ei ole koskaan ohi, sillä Jumala ei luovuta.” Tässä vaiheessa kuukautta olen ehtinyt jo rikkoa omat hyvät aikeeni. Rukouksessani haen taas tukea Jaakobista. Vanhan testamentin mukaan Jaakob oli pettänyt veljensä ja oli muutenkin aika ikävä tyyppi. Oteltuaan Jumalan kanssa hän sai uuden nimen: Israel. Nimi tarkoittaa Jumala kamppailee. Jaakob sai siunauksen ja uuden alun.

Kehässä sparrikaveri ei anna periksi, vaikka itseä jo väsyttäisi ja hapottaisi. On pakko jatkaa. Jumalan kanssa ottelu ei ole koskaan ohi, sillä Jumala ei luovuta. Hän ei lopeta uskomista edes Jaakobiin tai minuun. Kaikki ne mokat ja hävityt matsit voi Jumalan kanssa kamppaillessa unohtaa. On mahdollisuus aloittaa alusta useamminkin kuin tammikuun ensimmäisenä, vaikka joka päivä. Hanna Paavilainen pappi ja nyrkkeilijä

6 Valitse vuoden 2015 paras kansi Mikä oli viime vuoden paras kansi Vantaan Laurissa? Äänestä suosikkiasi osoitteessa valomerkki.fi/kansi. • Kirjoita suosikkikannen numero ja halutessasi lyhyt perustelu valinnallesi. • Lähetä vastauksesi viimeistään 31.1. • Arvomme vastanneiden kesken 100 euron lahjakortin Sacrum-kirjakauppaan, joka toimii myös verkossa. • Muut kannet ja Vantaa Lauri -lehdet löytyvät osoitteesta valomerkki.fi/vantaan-lauri/nakoislehdet.

kuva Saara Vuorjoki

kuva Sirpa Päivinen

kuva Josef Hanus/ Shutterstock

kuva Jani Laukkanen

kuva Sirpa Päivinen

kuva Jani Laukkanen

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

MONIKULTTUURINEN SAATTOHOITO SUOMESSA -luentosarja Vantaan seurakuntien auditorio Unikkotie 5 A torstaisin klo 17.30-19.30 Asiantuntijana tutkija Maija Butters, HY

to 4.2. Kuoleman kohtaaminen buddhalaisuudessa & hindulaisuudessa to 11.2. Kuolema islamilaisessa kulttuuripiirissä to 18.2. Suomalainen kuolema eilen ja tänään

Ville Niinistön suhde luontoon on tiedostava ja mystinen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

ienenä poikana Ville Niinistö tuijotti merelle ja mietti, että sitä pitkin pääsee kaikkialle maailmaan. Kaarinassa kasvaneelle ja nykyään sekä Turussa että Helsingissä asuvalle Niinistölle meri on yhä tärkeä. Lajintunnistuksessakin hän on vahvimmillaan, kun on kyse Turun saariston kasveista ja linnuista. – Muistan, kuinka joskus 10-vuotiaana olin kesällä Kustavissa mökillä ja lähdin enoni, innokkaan lintubongarin, kanssa aamuvarhain merelle. Vaikka olen aina ollut aamu-uninen, halusin herätä ja lähteä katsomaan saariston lintuja. Sekä isän että äidin puoleisessa suvussa oltiin kiinnostuneita paitsi yhteiskunnallisista asioista myös luonnosta ja siellä liikkumisesta. Niinistö on kiitollinen siitä, että hänellä on ollut elämässään ihmisiä, jotka vievät luontoon ja osaavat ker-

Helsingissä ja Turussa asuvalle Ville Niinistölle meri on tärkeä. Hän on viettänyt paljon aikaa Turun saaristossa.

Luonto pitää s toa siitä. Nyt hän siirtää perinnettä omille lapsilleen. – Lasten luontosuhteeseen voi vaikuttaa liikkumalla luonnossa heidän kanssaan. Lapsi on utelias, ja se uteliaisuus pitää ottaa tosissaan, Niinistö sanoo. – Itsekin olen oppinut uutta lasteni avulla. Poikani esimerkiksi keräsi alle kouluikäisenä ötököitä purkkiin ja yhdessä katsottiin ludekirjasta, mitä ne ovat. Ympäristöasiat ovat yksi syy siihen, miksi Ville Niinistö hakeutui mukaan politiikkaan ja vihreisiin. Asioita, joihin hän halusi vaikuttaa, ei tarvinnut etsiä kaukaa. Esimerkiksi Itämeren kunto huolestutti. – Rehevöityminen näkyi saaristossa. Muistan vielä sen, kun vedet olivat melko kirkkaita, mutta 1980-luvulta alkaen ne ovat samentuneet.

Politiikassa Niinistö on päässyt vaikuttamaan ympäristöasioihin myös niistä vastaavana ministerinä. Sen ajanjakson saavutuksiksi hän mainitsee sen, että metsiä ja soita suojeltiin merkittävä määrä ja että Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistot päätettiin perustaa. Nykyhallitusta Niinistö kuvailee suorastaan luonnonsuojelun vastaiseksi. Pinnalla tuntuvat olevan muunlaiset asiat ja arvot. Onneksi näkyvissä on myös positiivisia muutoksia. – Ympäristöasioiden ajaminen politiikassa ei ole tullut ainakaan helpommaksi. Sen sijaan yritykset, säätiöt ja järjestöt tekevät yhä enemmän ympäristön hyväksi. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä myös kirkon, joka on nostanut esiin ympäristöasioita ja pitänyt esillä kulutuskriittistä näkökulmaa. Niinistön mielestä vastuuta ympäris-

sopivasti nöyränä tön tilasta ei voi ulkoistaa valtiolle, vaan siihen tarvitaan sekä poliittisia päätöksiä että yksilötason valintoja. – Kulutusvalintoja pitää muuttaa, ja politiikan tehtävänä on tehdä ne valinnat kannattavammaksi, hän summaa. Ruoka, asuminen ja liikenne. Niihin liittyvillä arkisilla valinnoilla yksittäiset ihmiset vaikuttavat eniten ympäristöön. Ville Niinistön arjessa ekologisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei hän omista tällä hetkellä autoa, vaan kävelee ja käyttää julkista liikennettä. Hän ostaa myös vihreää sähköä. Parhaillaan Niinistö viettää vegaanista tammikuuta, muuten ruokavalioon kuuluvat myös eläinperäiset tuotteet. Jos hän syö lihaa, niin mieluiten riistaa. – Välittääkseen ympäristöstä ei tarvitse olla erakko, vaan tehdä asiat ”lite bätt-

re”, kuten ruotsalaiset sanovat. Lentomatkoistaan hän maksaa päästökompensaatiota. – Matkustamisasiaan sanoisin, että ei kannata jäädä kotiin, sillä matkustaminen avartaa niin paljon. Niinistön mukaan arkisissa asioissa olisi hyvä ottaa mallia aikaisemmilta sukupolvilta. Hän mainitsee esimerkkinä toissavuonna kuolleen Hilkka-mammansa ja tämän sukupolven, joka teki asiat kestämään ja oli kohtuullinen. Siihen suuntaan olisi hyvä pyrkiä. Iän myötä Ville Niinistö on huomannut luontosuhteensa muuttuneen tiedostavammaksi. Tiedostavuus kuuluu, kun hän luettelee asioita, jotka ovat pielessä. Vanhat, monimuotoiset metsät on hävitetty, lohijoet padottu, metsälintujen määrä supistunut...

Kuka? Ville Niinistö, 39, valtiotieteiden maisteri, poliitikko ja vihreiden puheenjohtaja. Asuu Helsingissä ja Turussa 11-vuotiaan poikansa ja 8-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Mitä? Ollut mukana politiikassa vuodesta 2000, kansanedustajana vuodesta 2007 ja ympäristöministerinä 2011– 2014.

Motto? ”Aina kannattaa pitää kiinni uteliaisuudesta ja uskosta ihmiseen. Se kantaa.”

Kaikesta huolimatta Niinistö vakuuttaa, ettei hän pode ympäristön vuoksi suurta maailmantuskaa. – Poliitikkona ympäristöasiat ahdistavat minua varmaan enemmän kuin muuten, hän arvioi. – Sellaista tunnetta ei ole tullut, että pitäisi antaa periksi. Olen sen verran jääräpää. Moni asia kannustaa jatkamaan. Suomalaisethan rakastavat luontoa. Hänen luontosuhteensa on paitsi tiedostava myös hieman mystinen. Usein luonnossa ei voi kuin ihmetellä: jokainen pieni muurahainenkin täyttää suurta tehtävää ekosysteemissä. – Luonto on minulle hengellinen tila. Siellä koen olevani osa maan tarinaa ja samaa ketjua kuin vanhemmat ja isovanhemmat. Luonnossa voi kokea terveellistä pienuutta. Se on aika vapauttavaa. T

Kahmari nostaa roskaa poltettavakRisto ohjaa kahmaria, si Leijala bunkkerista. Sen avulla joka voi pystyy noukkimaan jätebunkkerista poimia pois myös sellaiset esineet, jopajotka 10 000 kiloa roskaa kerralla. eivät kuulu jätevoimalaan.

Roskat roihuavat energiaksi Vantaan jätevoimalassa syntyy kaukolämpöä ja sähköä. Teksti Hanna Antila kuvat Patrik Rastenberger/ Vantaan Energia ja Sari Saaristo

oisen roska on toisen aarre. Se, minkä me pääkaupunkiseutulaiset olemme nakanneet sekajätteeseen, päätyy Vantaan jätevoimalan valtavaan bunkkeriin. Sinne mahtuu kerrallaan sekajätettä suurin piirtein sen verran kuin Uudenmaan asukkaat reilussa viikossa tuottavat. Jätevuoren katsominen hirvittää, mutta onneksi siitä syntyy jotakin hyödyllistä. – Täällä se ei ole enää jätettä, vaan polttoainetta. Siitä syntyy kaukolämpöä ja sähköä, kertoo Vantaan Energian jätevoimalan tuotantojohtaja Marko Ahl. Itä-Vantaan Långmossebergenissä Kehä III:n ja Porvoontien risteyksessä sijaitseva jätevoimala on toiminut kevääs-

tä 2014 alkaen. Vaikutukset ovat olleet toistaiseksi suotuisat. Jäte ei päädy enää kaatopaikalle, päästöt Vantaalla vähenivät heti ja kaukolämmön hinta Vantaalla on laskenut 10 prosenttia. Ahl muistuttaa, että jätteenpoltolla on myös kansantaloudellista merkitystä. – Joudumme ostamaan vähemmän maakaasua ja kivihiiltä ulkomailta. Jätteenpoltosta jää enemmän rahaa tänne Etelä-Suomeen. Vantaan jätevoimala on Suomen suurin. Portista ajaa sisään päivittäin noin 150 jätekuormaa tuovaa autoa, jotka punnitaan mennen tullen, jotta saadaan selville poltettavaksi tuodun jätteen määrä. Vuodessa jätettä tulee noin 320 000 tonnia. Sillä määrällä tuotetaan noin puolet

kaukolämmöstä ja 30 prosenttia sähköstä Vantaalla. Kuormat tulevat lähinnä pääkaupunkiseudulta, kaukaisimmat Hangosta, Lohjalta ja Porvoosta. Alueella asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Kapasiteettinsa puolesta jätevoimala on jo ylärajoilla. Paljon enempää se ei pystyisi enää ottamaan vastaan. Kausivaihteluakin on. – Joulun ostoskrapula näkyy, samoin kesälomat, Ahl kertoo.

Risto Leijala ohjailee kahmaria jätevoimalan valvomossa.

Hiljaista ja lähes hajutonta. Sellaista on, yllättävää kyllä, jätevoimalassa. Suuressa hallissa, jossa jäteautot käyvät kumoamassa kuormansa bunkkeriin, haisee suurin piirtein samalta kuin kerrostalon jätekatoksessa: ei tyrmäävän pahalta, mutta kyllä sen haistaa, että täällä on roskaa. Jätevoimalaan päätyy kaikki se, mitä emme pysty vielä kierrättämään tai mitä on heitetty sekajätteeseen. Toistaiseksi seassa on paljon

esimerkiksi muovia. Sen määrän pitäisi kuitenkin pian vähentyä, kun tämän vuoden alussa muovia on alettu kerätä erikseen 40 keräyspisteessä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Isolta teräshämähäkiltä näyttävä kahmari poimii bunkkerin sekajätevuoresta sattumia pois. Ne voivat olla isoja tai muuten sopimattomia esineitä. Sekajätteen seasta on löytynyt esimerkiksi kylpyamme. – Sähkö- ja elektroniikkaromu eivät kuulu tänne, eivät myöskään posliini, metalli ja lasi. Ne kun laitettaisiin oikeisiin paikkoihin, kaikki olisi paremmin, Marko Ahl sanoo. Erityisesti metalli on ongelma. Se ei sula polttokattilassa, vaan voi jumiuttaa polttokattiloiden arinat ja keskeyttää tuhkan poistamisen. Se taas johtaa siihen, että tuotanto pitää keskeyttää. Keskeytykset vievät aikaa – ja tulevat kalliiksi. Polttokattilan jäähtyminen vie 18 tuntia, lämmitys saman verran. – Yleensä suomalaiset osaavat kierrättää melko hyvin, Ahl toteaa.

9 Jätevoimalan hyötyprosentti on korkea, 95. Se tarkoittaa sitä, että jätevoimala pystyy käyttämään lähes kaiken jätteessä olevan energia. Mutta jos jätteenpoltto on kerran niin tehokasta, miksi sitä ei ole keksitty aiemmin? – Kyläsaaren voimala pelästytti. Tunneilmasto oli jonkin aikaa vastustava, Marko Ahl sanoo viitaten Helsingissä olleeseen jätevoimalaan, joka suljettiin 1983. 1

Kuinka vantaalainen? Saara Vuorjoki

Bunkkerista jätteen matka jatkuu kohti kattiloita, joissa jäte poltetaan 1100 asteessa. Palamisessa syntyy kuonaa, joka sisältää muun muassa tuhkaa, kivennäisiä ja pieniä paloja metallia. Kuona viedään Ämmässuolle Espooseen odottamaan metallierotusta. Soramainen pohjakuona päätyy hyötykäyttöön maanrakennukseen. Palaessa syntyvät savukaasut käsitellään, minkä jälkeen lopputuotos on varsin puhdas: se alittaa päästörajoitukset keskimäärin 50 prosentilla. Jos arvot jostakin syystä alkaisivatkin ylittyä, voimala pysähtyisi.

Miltä jätevoimalassa näyttää? Katso video osoitteessa valomerkki.fi.

Heini Manninen, 65, on roskapoliisi 50 % Vantaalainen Muutin Maarukkaan nelisen vuotta sitten. Jäin eläkkeelle marraskuussa. Nyt olen yksi kymmenestä Vantaan Energian roskapoliisista. Tavoitteenamme on tehdä vantaalaisten kanssa Vantaasta Suomen roskattomin kaupunki. Osoitteesta roskatonvantaa.fi meitä voi tilata vierailemaan esimerkiksi kouluihin, työpaikoille ja taloyhtiöihin. Pelaan myös lentopalloa Korson Vedon Seniori-Leideissä. Viime vuonna voitimme Suomen mestaruuden.

35 % Kiihtelysvaaralainen Olen kotoisin Kiihtelysvaarasta Pohjois-Karjalasta. Maalaistalon tyttärenä opin arvostamaan luontoa ja kierrättämään. Nyt roskapoliisina haluan puhua erityisesti kierrättämisen ja ruoantähteiden hyödyntämisen puolesta.

15 % Mellunkyläläinen Muutin Helsinkiin 18-vuotiaana, kun pääsin työharjoitteluun Meilahden sairaalan keittiöön. Opiskelin ravintotalouden opettajaksi, ja opetin parikymmentä vuotta ammattija aikuisopistossa. Muutimme Itä-Helsinkiin Mellunkylään, kun tyttäremme syntyi. Asuimme siellä kahdessa eri asunnossa lähes 40 vuotta. Kaisa Halonen

Kysyn vaan Jäte poltetaan noin 1 100 asteessa.

Mitä eroa on suntiolla ja vahtimestarilla?

Jätteenpoltto yleistyy vauhdilla

Seurakunnissa työskentelee sekä suntioita, vahtimestareita että suntio-vahtimestareita. Mitä eroa ammattinimikkeillä on, Kirkonpalvelijat ry:n puheenjohtaja Antti Ruuskanen?

Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan jo lähes puolet Suomessa syntyvästä yhdyskuntajätteestä poltetaan. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvää jätettä. Kasvu on ollut nopea: vuonna 2004 jätteestä poltettiin vain 12 prosenttia, vuonna 2014 jo noin 50 prosenttia. Kaatopaikalle päätyy enää viidennes kaikesta jätteestä. – Jätteiden käsittely on murroksessa, summaa ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. – Kun rakenteilla olevat jätevoimalat esimerkiksi Tampereella ja Leppävirralla saadaan käyttöön, kaikki Suomessa syntyvä sekajäte pystytään polttamaan. Tavoitteena on, että Suo-

messa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätykseen päätyisi puolet. Nyt luku on noin 35 prosenttia. – On entistä tärkeämpää lajitella oikein, jotta poltettavaksi menee vain sekajäte, jota ei pystytä kierrättämään, Myllymaa painottaa. Tekniikan kehittyminen on edistänyt jätteenpolttoa. Nykyiset voimalat ovat aivan eri maailmasta kuin pahamaineinen Kyläsaaren voimala. Uusia ratkaisuja on pakottanut etsimään muun muassa se, että EU on kieltänyt uusien kaatopaikkojen rakentamisen. – Kaatopaikkojen määrä tulee vähenemään nykyisestä, mutta täysin niistä ei voida luopua. Aina on sellaista palamatonta jätettä, jolle ei ole muuta paikkaa kuin kaatopaikka.

– Tämä on haastava kysymys, koska kaikkia nimikkeitä käytetään ja työ voi olla samanlaista. Vahtimestarilla on yleensä suntion tehtäviä. Lisäksi seurakunnassa voi olla töissä seurakuntamestari. – Monilla vahtimestareilla ja seurakuntamestareilla on suntion ammattitutkinto. Esimerkiksi meillä Tapiolan seurakunnassa kolmella vahtimestarialaisellani on suntion ammattitutkinto. Suntio-nimikkeen erityislaatuisuus on siinä, että suntioita on vain seurakunnissa, vahtimestareita on ympäri yhteiskuntaa. Mainitsit, että vahtimestarilla voi olla suntion tehtäviä. Mitä ne ovat?

– Ne liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalveluksiin, niiden valmisteluun, valvontaan ja niihin liittyviin jälkitöihin. Suntion työhön kuuluu myös hengellisyys, vaikka se ei olekaan ihan perinteistä hengellistä työtä. Vahtimestareilta, suntioilta ja seurakuntamestareilta vaaditaan yleensä kirkon jäsenyyttä.

Onko palkassa eroa sen mukaan, onko nimike suntio vai vahtimestari?

– Ei, mutta seurakuntien välillä voi olla eroja. Erot eivät perustu tehtävänimikkeeseen. Onko suntion työ muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana?

– On se muuttunut. Asiakaspalvelutehtäviä on tullut koko ajan lisää, samoin talotekniikkaa ja tietotekniikkaa. Aikaisemmin enemmistö suntioista oli miehiä. Millainen ammattikunnan sukupuolijakauma on nykyään?

– Yhdistyksemme jäsenistä noin kaksi kolmasosaa on naisia. Syytä voi vain arvailla. Yleensähän palvelualojen ammateille on käynyt näin. Toisaalta kaikki kirkon alat ovat naisistuneet, myös papisto. Hanna Antila

Hiljaisuus on

Mia Moisio on huomannut, että kun hiljentää vauhtia, oppii kuuntelemaan itseään ja myös Jumalalle tulee tilaa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

n mahdollisuus

irveä aamu. Herääminen oli tuskaa ja nyt on kiire. Mieli hoitaa jo päivän töitä, kun ruumis hädin tuskin on hereillä. Tästä ei tule mitään. Ole läsnä, ehdottaa mindfulnessohjaaja ja pappi Miia Moisio. – Voit vaikka pestä hampaat läsnäolevasti, aistia, miltä tuntuu hammasharjan liike suussa. Monihan harjaa hampaansa niin automaattisesti, ettei hetken päästä muista, pesikö ne vai ei. Suihkussa voit tuntea veden ihollasi ja shampoon hiuksissasi. – Aamukahvia voit keskittyä maistamaan etkä vain kiireesti hörppäistä. Työmatkalla bussissa voit painaa jalat lattiaan ja aistia hetken omaa hengitystäsi.

Arkisten asioiden tekeminen tietoisesti on yksi tapa harjoittaa mindfulnessia, joka yleensä suomennetaan hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Toinen tapa on Moision mukaan ei-tekeminen eli meditaatio. Hengityksen, aistimusten ja kehon tuntemusten kokeminen on keskeistä molemmissa. Mindfulness on muutaman viime vuoden aikana noussut melkoiseksi muoti-ilmiöksi. Kirjallisuutta on tarjolla hyllymetreittäin, kurssit vetävät kiinnostuneita ja menetelmää käyttävät apunaan myös monet terapeutit. Moisio uskoo, että mindfulness on tullut jäädäkseen. – Ei näytä siltä, että informaatiotulva, kiireentuntu ja stressi olisivat vähenemässä – ja juuri niiden hallintaan mindfulnessista haetaan apua. – Minun mielestäni ihmiset eivät etsi mindfulnessista hengellisyyttä vaan hyvinvointia. Kursseille tai vastaanotolle tulee enimmäkseen stressaantuneita ja todella väsyneitä ihmisiä. Kiireeseen ja stressiin saattaa liittyä uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Moisio on myös huomannut, että monet kokevat jatkuvaa ristiriitaa, huonoa omaatuntoa ja riittämättömyyttä, kun omat arvot ja toiminta eivät kohtaa. Esimerkiksi perhettä arvostetaan, mutta ajankäytössä työ saattaa mennä sen edelle. – Ei ehkä uskalleta nähdä, että on mahdollisuus valita. Ei välitetä tarpeeksi itsestä eikä osata kuunnella itseä, Moisio kiteyttää. Hän pohtii asiakkaidensa kanssa usein sitä, olisiko ahdistavalta ja uuvuttavalta tuntuvaa elämää mahdollista muuttaa. Lähes kaikki haaveilevat siitä, että olisi enemmän aikaa itselle. Monet unelmoivat myös uudesta työstä tai muuten uudesta suunnasta. Samalla muutos kuitenkin pelottaa, usein jo ihan taloudellisista syistä. Vastaanotolle tulevista jotkut ovat

niin väsyneitä, että Moisio ehdottaa heille lyhyttä breikkiä, esimerkiksi muutaman päivän sairausloman hakemista. Uupuneen kanssa ei ruveta heti puhumalla puimaan hänen tilannettaan, vaan ensin on opeteltava hiljentämään pää. Moision mukaan mindfulnessin perusteet ovat helposti opittavissa. Jo muutaman tunnin kurssilla voi saada kokemuksen siitä, kuinka mieli hiljenee. – Ihan ensimmäisiä hyötyjä on varmaan se, että oppii rentoutumaan ja nukahtamisesta tulee helpompaa, hän lupaa. – Ja jo neljän viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen sen myönteiset vaikutukset tulevat näkyviin. Uupumus ja masennusoireilu vähenevät, ahdistus helpottaa, samoin unettomuus ja psykosomaattinen oireilu. Myös päihteidenkäyttöä ja syömistä on helpompi hallita. Kauhea päivä. Tuntuu, ettei millään ehdi kaikkea, eivätkä hoidettavista asioista muistuttavat keltaiset tarralaput pöydältä vähene. Onneksi palaverissa istuessa ehtii vastailla sähköposteihin puhelimella. Samalla voi miettiä, mitä pitää töiden jälkeen hakea kaupasta. Hengitä, rauhoittelee Moisio.

johtuu siitä, että fyysisestä työstä on siirrytty yhä enemmän ajatustyöhön. Olemme puhuvia päitä, joilla ei ole kosketusta omiin tunteisiinsa, Moisio sanoo. Kun yhteys tunteisiin pätkii, vuorovaikutus ja ihmissuhteet kärsivät. Tehdään liikaa töitä, syödään liikaa, haalitaan kaikkea liikaa. Ei osata asettaa omia rajoja. Eivätkä tunteet katoa mihinkään, vaikka ne jäisivät huomioimatta. Moision mukaan ne kyllä näkyvät ihmisen olemuksessa: kehosta voi tulla joustamaton, tulee hartia- ja selkäkipuja, moni on koko ajan vähän kuin supussa. Moisio on itse kokenut sen, mistä puhuu. Hän sairasti pitkään masennusta, johon ei auttanut terapia eivätkä lääkkeet. Lisäksi hän on erityisherkkä, mikä kuormittaa ja altistaa masennukselle. Viisi vuotta sitten hän luki Eckhart Tollen kirjan Läsnäolon voima. Siitä alkoi muutos. – Aloin opiskella lisää. Pikkuhiljaa olen tullut tietoiseksi siitä, mikä minulle on hyväksi, ja opetellut asettamaan itseni etusijalle. Useinhan stressaantuneilta ihmisiltä jää elämästä ensimmäiseksi pois kaikki sellainen, mikä tekee hyvää,

”Hengitys meillä on aina mukanamme ja se on hyvä ankkuri nykyhetkeen.” – Hengitys meillä on aina mukanamme ja se on hyvä ankkuri nykyhetkeen. Omaa luontaista hengitysrytmiä ei tarvitse muuttaa. Riittää, että keskittyy tuntemaan hengityksensä. – Pitkin päivää voi myös pysähtyä katsomaan asioita ympärillään ilman että analysoi niitä. Tai voi pistää hetkeksi silmät kiinni ja kuunnella. Tai tuntea, miltä tuoli tuntuu pyllyn alla. Ihan oikeastiko me tarvitsemme ammattilaisen sanomaan, että lepää vähän ja muista hengittää? Moisio sanoo itsekin usein miettineensä sitä ja arvelee, ettei elämä ole ennen ollut sellaista eikä ole kaikkialla nytkään. Hän naurahtaa, ettei esimerkiksi hänen veljensä, joka asuu maalla, tajua ollenkaan, mitä sisar tekee työkseen ja mihin moista tarvitaan. Monella meistä on myös kokemus siitä, kuinka kesällä mökillä vauhti hiljenee kuin itsestään ja mieli rauhoittuu puita pilkkoessa, kasvimaata kuopsuttaessa ja saunaa lämmittäessä. – Kaupunkilaisessa elämäntyylissä tuntuu olevan jotakin, joka hajottaa ihmiset ja etäännyttää omasta itsestä. Ehkä se

esimerkiksi liikunta. Lyhyen ajan sisällä Moisio teki elämässään isoja ratkaisuja. Hän erosi ja jäi kahden lapsen yksinhuoltajaksi. Sitten hän päätti olla hakematta yliopistolta virkaa, jota oli hoitanut ja josta oli vuosia haaveillut. Nyt hän pitää terapiavastaanottoa, ohjaa mindfulnesskursseja ja retriittejä sekä vetää ryhmäliikuntaa. Hän myös toimii tuntiopettajana yliopistolla ja diakonia-ammattikorkeakoulussa. Ja bloggaa ja muutenkin kirjoittaa. Siinä ohessa hän opiskelee kehopsykoterapiaa ja valmistuu pian asahi-ohjaajaksi. Tahti vaikuttaa hengästyttävältä, mutta Moisio vakuuttaa, ettei se ole sitä. Hän päättää itse työtahtinsa ja katsoo, ettei kalenteri tule liian täyteen. – Totta kai aluksi pelotti, mutta minun oli vain tehtävä tämä. Voin itse valita, voinko hyvin vai huonosti. Puoli vuotta kyllä meni prässistä toipumiseen, mutta nyt voin todella hyvin. Ihmiset kaipaavat hiljaisuutta, rauhaa ja läsnäoloa, on Miia Moision kokemus retriittien ohjaamisesta. Jo viikonlopun mittaisessa retriitissä osanottaji-

en välille syntyy ravitseva yhteys ihan ilman puhetta. – Retriitti voi olla myös lepoa ajattelusta. Kun puhe – myös päänsisäinen – hiljenee, Jumalalle on tilaa. Retriittien rukoushetketkin voisivat olla muuta kuin sanoja. Itse esimerkiksi olen pitänyt rukoushetken, jossa vain hengitimme Jumalan läsnäoloa. Retriittikokemustensa perusteella Moisio harmittelee sitä, että kirkossa jäädään niin usein kiinni sanoihin. – Meillä on vanha hiljaisuuden perinne ja siitä kyllä puhutaan, mutta silti kirkko ei anna menetelmiä hiljaisuuden harjoittamiseen. Ei riitä, että hiljennytään tekstien äärelle. Miksei teksteistä ja puheesta voisi välillä luopua kokonaan? Ei aina ole pakko puhua. Jumala on, vaikka hänestä ei puhuttaisikaan. Moision oma jumalasuhde on muuttunut hiljaisuuden ja mindfulnessin myötä täysin. – Olen ollut kyllä uskovainen 15-vuotiaasta saakka, mutta nyt minusta on tullut hengellinen. Jumala, Kristus ja äiti-Maria ovat minulle ihan toisella tavalla todellisia. Sisäinen hengellinen kokemus on aivan erilainen kuin se, mihin lukemalla tai ajattelemalla pääsee. – Monesti ajatellaan, että Jumala on jossakin meidän ulkopuolellamme, mutta kyllä hän on meissä myös sisäisesti läsnä. Kun tavoittaa tämän lähteen omassa itsessään, se alkaa virrata. Hiljaisuus ei lankea itsestään. Moision kokemus on, että sille on varattava säännöllisesti aikaa. Hänen kouluikäiset lapsensa ovat oppineet, että äiti vetäytyy silloin tällöin hetkeksi meditoimaan, ja tulevat joskus itsekin mukaan. Mutta kaikkien ei tarvitse meditoida, Moision mukaan jo pelkkä rauhassa oleminen riittäisi. Pian alkava paasto voisi hänen mielestäään olla hyvä tilaisuus ottaa aikaa hiljentymiseen ja itsensä kuunteluun. – Paaston ei tarvitse olla kieltäytymistä laskiaispullasta. En usko, että Jumala pahastuu pullansyönnistä. Paastossa on kyse enemmän sisäisistä kuin ulkoisista jutuista. Moisio näkee paaston uutena mahdollisuutena lähteä hengelliselle matkalle. Eikä kannata murehtia sitä, jos se ei juuri nyt onnistukaan. – Koskaan ei ole myöhäistä. Tällaisen paaston voi aloittaa joka päivä. Niille, jotka kokevat paaston suorittamisena ja suomivat itseään repsahduksista, Moisiolla on muutama napakka kysymys. – Huomaatko, mitä teet itsellesi? Koska riität? Millä suorituksella tulet kelpaavaksi? Voisitko vaatia itseltäsi vähemmän? Mikset valitse sitä, mikä tekee sinulle hyvää? 1 facebook.com/lasnaolontemppeli/

Taivaspaikka Pyhäpäivä

31.1.

Kynttilänpäivän aiheena on jumalallinen valo, joka Jeesuksessa loistaa maailmaan.

”Jumala, joka sanoi: ’Tulkoon pimeyteen valo’, valaisi itse meidän sydämemme.” (Toinen kirje korinttilaisille 4:6)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Gregorios Nazianzilainen Gregorios syntyi vuonna 329 nykyisen Turkin alueella Kappadokiassa. Hänen äitinsä oli lähtöisin kristitystä perheestä. Hänen isänsä oli kuulunut juutalaiskristilliseen synkretistiseen lahkoon, mutta kääntynyt kristityksi puolisonsa vaikutuksesta. Gregorioksen syntymän aikoihin isästä tuli Nazianzin piispa. Isä myös vihki Gregorioksen papiksi vuonna 362 ja toivoi tästä seuraajaansa. Gregorios vaikutti merkittävästi kristillisen opin kehittelyyn Konstantinopolissa vuosina 379–381. Hän on yksi ”kolmesta suuresta kappadokialaisesta”. Muut ovat Basileios Suuri ja Gregorios Nyssalainen. Kaikki kolme olivat myös ystäviä keskenään.

Oman tien löytäminen vie aikansa Älä hätäile, vaan katsele rohkeasti elämääsi ja kuuntele, mikä sinua kutsuu. Tammikuisena talviyönä vuonna 381 palavat Konstantinopolin Pyhien Apostolien kirkossa kaikki lamput ja valtava määrä kynttilöitä. Piispa Gregorios Nazianzilainen saarnaa siitä, miten Jeesuksessa jumalallinen valo loistaa maailmaan, ”tosi valo, joka valaisee ihmisen”. Se valo loistaa meidän elämämme nuhruisuuteen ja pimeyteen. Siitä alkaa koko elämän mittainen puhdistumisen ja valaistumisen matka, jonka aikana meidän on määrä tulla aina uudestaan ja yhä syvemmin Jumalan lapsiksi ja Jeesuksen veljiksi ja sisariksi. Kirjeissään Gregorios kertoo, että hän oli rukousten lapsi. Hänen äitinsä oli toivonut poikaa ja luvannut antaa tämän Jumalan käyttöön. Gregorios katsoi kutsumuksensa alkaneen jo siitä. Oman lupauksensa Jumalalle Gregorios antoi parikymppisenä. Hän opiskeli puhetaitoa, kirjallisuutta ja teologiaa. Opiskeluihin liittyvällä matkallaan Ateenaan hän joutui talvimyrskyyn ja oli vähällä hukkua. Hän rukoili hädissään ja lupasi omistaa elämänsä Jumalalle ja ottaa kasteen, jos pelastuisi. Ateenassa Gregorios tapasi kotiseudultaan

Kappadokiasta tutun Basileios Kesarealaisen. Heistä tuli opiskelu- ja kämppäkavereita ja elinikäiset ystävät. Gregorios viipyi Ateenassa lähes kymmenen vuotta. Kun hän palasi Kappadokiaan, hän päätti viettää askeettista elämää ja keskittyä tutkimukseen ja rukoukseen. Toisin kävi. Koko lopun elämänsä Gregorios kamppaili kahden kutsumuksen välillä ja koetti sovittaa niitä yhteen. Gregorios koki, että jos halusi olla teologi, piti malttaa keskittyä viisauden harjoittamiseen ja rukoukseen. Ilman niitä oli uskaliasta puhua Jumalasta. Toisaalta Gregoriokselle tarjottiin papin töitä ja seurakunnan johtajan paikkoja. Isä halusi poikansa töihin omaan seurakuntaansa. Urallaan edennyt Basileios nimitti hyvän ystävänsä pikkuisen Sasiman piispaksi. Gregorios piti kuitenkin paikkaa kyläpahasena, jossa ei ollut mitään häntä kiinnostavaa. Hän pakeni tilannetta välillä hiljaisuu-

Kynttilärukous Rauhoita kotona puolen tunnin iltahetki. Sammuta valot, sytytä kynttilä ja katsele sen valossa elämääsi. Päätä iltahetkesi rukoukseen: ”Jeesus, sinä olet valoni, sanani ja elämäni. Sinussa henkeni löytää hiljaisen paikan. Sinussa löydän paikan, missä saan istua alas. Paikan, mistä nousta ja mistä lähteä. Paikan, mihin palata. Jeesus, sinä olet valoni ja näytät tien.”

teen. Kun Basileios painosti Gregoriosta, tämä muistutti, että toimimattomuus on joskus syvintä toimintaa. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Gregorios vetäytyi luostariin. Hän oli viisikymppinen, kun hänet haettiin sieltä piispan virkaan Konstantinopoliin, jossa käytiin tuohon aikaan kiivasta keskustelua kristillisen uskon sisällöstä. Vajaan kahden vuoden ajan Gregorios luennoi, saarnasi ja kirjoitti oikean uskon puolustukseksi. Samalla hän loi pohjaa sille, miten ilmaista kristillistä uskoa paitsi perinteen myös oman ajan kielellä. Tänä päivänä hän varmaan loisi teologiaansa blogikirjoituksissa. Oman tien löytäminen ei ole helppoa. Siksi Gregorios toistaa: ”Tulkaa valon luokse, täyttykää Jumalan valosta.” Se on aina uusi mahdollisuus, uusi syntymä, uusi luominen ja armon ihme. Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 28.1.–11.2.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lap-

sikuorot 7–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla. Kuorolaiset esiintyvät seurakunnan tapahtumissa noin kerran kuussa. Keväällä teemme levyä. Kotipyhäkoulu su 7.2. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Haluatko mielekästä tekemistä perjantaiaamupäiviin? Länsimäen kirkolla pidettävään perjantaipuurohetkeen kaivataan vapaaehtoisia, jotka ovat mukana laittamassa puuroaamiaista klo 9–13. Tehtävään ei tarvitse sitoutua joka perjantai, vaan esim. kerran kuussa. Ota yhteyttä diakoni Laura Alhoon, p. 050 593 5503 tai laura.alho@evl.fi. Kastettu Alex Turkka Andreas Mali, Viivi Tuija Elisabet Nurminen, Veera Matilda Saarinen, Venla Iisa Susanna Tarnanen. Hautaan siunattu Rosa Rosilda Dagmar Heikkilä 92 v, Kyösti Keijo Hagert 64 v, Arto Jouni Leppälä 54 v. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 31.1. klo 10. Eteläpohjalaisten kirkkopyhä. Seppo Särkiniemi, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Muksukirkko ke 3.2. klo 9.30. Kuuleeko Taivaan Isä? Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Yhteisen pöydän lounas ke 3.2. klo 11–12.30. Kaikille avoin ja maksuton. Ruoka valmistetaan kauppojen hävikkiruuasta. Tarjolla helmikuussa joka keskiviikko. Yhteisvastuu-tanssit pe 5.2. klo 17– 19 nuortentilassa. Helppoja kreikkalaisia tansseja pastori Jaakko Karan johdolla. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Laskiaissunnuntain perhemessu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 7.2. klo 10. Jarna Leino, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Avustajina Tavastit-lippukunnan partiolaisia. Messun jälkeen lounas ja ohjelmaa koko perheelle. Yhteisvastuutapahtuma su 7.2. klo 11 alkaen. Perhemessun jälkeen tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia. Keitto ja leipä 6 euroa. Laskiaispulla

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 10.2. klo 14–16. Aiheena kirjastopalvelut netissä. Kirjallisuuspiiri ma 1.2. klo 12. Kirjana Anja Kaurasen Syysprinssi. Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 3.2. klo 16–18. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila. Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 11.2. klo 11. Vieraana teologian kandidaatti Antero Toikka. Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin klo 11. Huom! Koteihin jaetussa esitteessä väärä kellonaika. Muualla

Fudisvuoro tiistaisin klo 15.30–16.30

VJS-kentällä, Martinkyläntie 1. Tule pelaamaan jalkapalloa yhdessä muiden harrastajien kanssa. Ehtoollishartaus to 4.2. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran mantelikodissa. Retki isille ja lapsille la 20.2. klo 11–21 Hämeenlinnaan. Pulikoimme Aulangon kylpylässä, lounastamme ja menemme katsomaan HPK–HIFK-lätkämatsia. Retkelle voi tulla myös äidin kanssa. Hinta 30 euroa aikuiselta ja 20 euroa lapselta. Ilmoittaudu 2.2. mennessä kirkkoherranvirastoon. Kastettu Sofia Melinda Anneli Ylä-Rotiala, Kaisla Saga Maria Koskelo, Roosa Lumimaria Karoliina Toikka, Linus Osvald Göös, Roope Samuel Kouvalainen.

Hommissa

Varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala ”Olen ollut virassa Tikkurilan seurakunnassa kymmenen vuotta, ja samalla olen kasvattanut kolmea omaa lastani koululaisiksi. Minulle oli heti rippikoulun jälkeen selvää, että haluan tehdä töitä lasten kanssa nimenomaan seurakunnassa. Työskentelen varhaisnuorten eli 7–14-vuotiaiden parissa. He ovat jo niin isoja, että heidän kanssaan voi toimia monipuolisesti ja keskustella syvällisesti. Talvilomaviikolla järjestämme koululaisille kaksi retkipäivää. Korkeasaaressa käydään useimmiten kesällä, mutta me menemmekin katsomaan, miten eläimet viettävät talvea. Kierrellessämme näemme nukkuvia eläimiä pesissään ja hereillä olevien eläimien ruokintaa. Toinen retkemme suuntautuu Teatterimuseoon Kaapelitehtaalle. Siellä voi kokeilla näyttelemistä ja erilaisia roolivaatteita. Voi myös osallistua teatteripeliin, joka on salapoliisiseikkailu. Retkipäivinä olemme aamusta lounaaseen asti ulkona tai sisällä kerhotilassa. Lounaan jälkeen lähdemme retkelle.” Nina Riutta

Koululaisten retki ma 22.2. klo 9–16 Korkeasaareen ja ke 24.2. klo 9–16 Teatterimuseoon. Matkan hinta 15 euroa sisältää lämpimän ruoan, matkan ja sisäänpääsymaksun. Ilmoittautumiset 14.2. mennessä osoitteessa www.tikkurilanseurakunta -> tytöt ja pojat. Lisätietoja Merja Rantala p. 050 526 9401 tai merja.rantala@evl.fi.

Hautaan siunattu Mauri Tapani Martinsuo 70 v, Juho Niilo Taavi Kainulainen 75 v.

Rodeo

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30. Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Ei ilmoittautumista. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille. Messu su 31.1. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Muskarikirkko kynttilänpäivänä su 31.1. klo 15. Messun jälkeen tarjolla

Muualla

ja kahvi, tee tai mehu 3 euroa. Puuhaa pikkurahalla Yhteisvastuukeräyksen ja partiolaisten hyväksi: seikkailurata ulkona, makkaranpaistoa, kasvomaalausta ja ystävänpäiväkorttipaja. Päiväkahvin aikaan ma 8.2. klo 13. Keskustelua kahvikupin äärellä. Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntija Jasmi Salo kertoo edunvalvontavaltuutuksesta. Mukana pastori Kersti Rantasalo. Nuorten tuhkakeskiviikon messu 10.2. klo 19. Nuorten toteuttama, kaikenikäisille avoin messu.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys klo 10–12, p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–to klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Kirkko avoinna rukousta ja hiljentymistä varten perjantaina 8–9. Vanhemman väen piiri to 28.1., 4.2. ja 11.2. klo 13 seurakuntasalissa. 28.1. ohjelma ja hartaus teologiharjoittelija Ida-Maria Oksanen. 11.2. hartaus Pirkko Yrjölä, ohjelma Vesa Ruokonen. Miesten saunailta to 28.1. ja 11.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 29.1. ja 5.2. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Kynttiläpäivän messu su 31.1. klo 10. Marja Vainikka, Risto Auvinen,

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl. Messu su 31.1. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit. Matalan kynnyksen maanantai. 1.2. klo 11 hartaus. 8.2. klo 11 ehtoollishartaus. Hartauden jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12. Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa. Seniorikerho ti 2.2. klo 13–14.30. Ystävänpäiväaskartelua. Sydämen tutkimukset -luento ti 2.2. klo 18. Aiheesta luennoi Päivi Ronkanen. Tarjolla kahvia ja teetä. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Laulua, naurua ja sanaa. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kevään aikana neulomme vauvoille ja heidän sisaruksilleen sukkia ja lapasia. Lahjoitamme valmiit neuleet Hakunilan neuvolaan. Langat saat ryhmästä. Rukiista leipää Raamatusta -luento ke 3.2. klo 18.30. ”Seuraisin sinua, Jeesus, mutta...”, Seppo Palonen. Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Puuro, voileipä, kahvi / tee 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Viikkomessu to 4.2. klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat tervetuloa. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu ja kerääjien tehtävään siunaaminen laskiaissunnuntaina 7.2. klo 12. Hans Tuominen, Heli Leskinen, Riikka Jäntti. Saarna Tapio Leskinen. Mukana partiolaisia. Kirkkokahvit ja yhteisvastuutuotteita myynnissä. Lähetyspiiri ma 8.2. klo 18–19.30. Idän työ, Hannu ja Kati Tuunanen. Päivähetki Raamatun äärellä ti 9.2. klo 12–13.30. Jari Araneva. Rukiista leipää Raamatusta -luento ke 10.2. klo 18.30. ”Kukaan ei ole liian huono.” Eero Junkkaala. Viikkomessu to 11.2. klo 18. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin 2.2.– 22.3. klo 13–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Tiedustelut ja ilm. liisa.pietila@evl.fi, p. 050 337 7312.

vauvoille sosetta, isommille mehua, kahvia, teetä ja kakkua. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18. Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle. Messua ei ole. Tervetuloa Yhteisvastuukeräyksen avausmessuun ja kerääjien tehtävään siunaamiseen su 7.2. klo 12 Hakunilan kirkkoon. Seniorikerho ti 9.2. klo 13. Ystävänpäiväaskartelua. Tuhkakeskiviikon iltakirkko ke 10.2. klo 18.30. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Lähetyspiiri to 11.2. klo 18–20.

Hikoillen herättäjäjuhlia kohti Rekolan kirkon sauna lämpiää naisille pe 29.1., 4.3. ja 8.4. klo 19. Kyseessä ei ole mikään perinteinen saunailta, sillä tällä kertaa naiset saavat saunoessaan laulaa Siionin virsiä. Siionin virret on herännäisten eli körttien virsikirja. Sen virsiä lauletaan etenkin seuroissa ja herättäjäjuhlilla, mutta nyttemmin myös saunassa. Illan osallistumismaksu maksetaan omantunnon mukaan. Tuotto menee kesän 2016 Vantaan herättäjäjuhlien tukemiseen. Maksu sisältää saunan ja iltapalan. Miehet pääsevät laulamaan Siionin virsiä saunassa pe 13.5. klo 19.

Seurakunnissa tapahtuu 28.1.–11.2.

teologiharjoittelija Ida Oksanen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 31.1. ja 7.2. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. 31.1. Opettajana Sara Nummi. Perhekerho ma 1.2. ja 8.2. klo 12–15. Runopiiri ma 1.2. ja 8.2. klo 13 kirkon kokoustilassa. Kaikille runolausunnasta kiinnostuneille. Naisten raamattupiiri ma 1.2. ja 8.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 1.2. ja 8.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Yhteisvastuukeräyksen lipaskerääjäkoulutus uusille ja vanhoille kerääjille ti 2.2. klo 18 seurakuntasalissa. Perustietoa keräyskohteesta, keräyspaikoista ja lipaskeräämisen toimintatavoista sekä ohjeita haastaviin tilanteisiin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mari.makela@evl. fi tai p. 050 511 783. Raamatun punainen lanka ti 2.2. ja 9.2. klo 18 kirkon kirjastossa. Mietitkö, mikä on Raamatun punainen lanka? Nyt on mahdollisuus etsiä vastausta yhdessä muiden kanssa. Lisätietoja Seija Toivanen p. 050 511 6996. Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 3.2. ja 10.2. klo 11 seurakuntasalissa. Lähetyspiiri ke 3.2. ja 10.2. klo 13 kirkon kokoustilassa. Arki-illan ehtoollinen ke 3.2. klo 18. Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen. Iltarukousryhmä ke 3.2. ja 10.2. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322. Naisten saunailta to 4.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Kuntoliikuntaa la 6.2. klo 17 seurakuntasalissa. 5 e / kerta. Tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kolme kokoontumiskertaa. Ohjaaja-

na Päivi Helén. Mukaan sisäkengät / tossut, vesipullo ja hikipyyhe. Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 7.2. klo 10. Partiolaisten kirkkopyhä. Pirkko Yrjölä, Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit. Kylväjä-piiri su 7.2. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Puhujana Lea Lukka, aiheena Japani – lähettien hautausmaako? Lisätietoja Jaana Kovanen p. 040 741 2128. Tuhkakeskiviikon messu 10.2. klo 18. Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Päivi Vesalainen, cembalo. Kirkonkulma sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten brunssi su 7.2. klo 14. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 2.2. ja 9.2. klo 9–11.30. Mikkolan vanhemman väen piiri ti 9.2. klo 13. Leena Lehto ja Riikka Wikström. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 4.2. ja 11.2. klo 9–11.30. Muualla Hiihtolomaleiri 7–14-vuotiaille 22.–

25.2. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta 100 euroa sisältää täysihoidon ja kuljetukset. Leikkejä, lauluja, sählyä, miekkailua, uimista ja ongintaa. Lähtö klo 9.30 kirkolta ja paluu klo 14.30. Ilmoittaudu osoitteessa: www.korsonseurakunta.fi -> tytöt ja pojat. Vanhemman väen Runebergin päi-

vän retki to 4.2. Porvooseen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 28.1. mennessä p. 09 830 6550.

Lasse Heikkilän Suomalaisen mes-

sun harjoitukset to 28.1. ja 4.2. klo 18.15 sekä la 30.1. ja 6.2. klo 16–18, messu 7.2. Kuoroa ja bändiä johtaa kanttori Noora Hultin p. 050 433 3329. Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Hikoile herättäjäjuhlien hyväksi pe 29.1. klo 19. Naisten siioninvirsiveisuut kirkon saunassa. Osallistumismaksu omantunnon mukaan Vantaan herättäjäjuhlien tukemiseen, sisältää saunan ja iltapalan. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Messu su 31.1. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus ”Sakari Arvela lähetyslentäjäperheen matkassa Tansaniassa”. Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa. Isoskoulutus Isko 1 ti 2.2. klo 18. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 4.2. klo 13. Messu su 7.2. klo 10. Ben Ahlroos, Noora Hultin. Lasse Heikkilän Suomalainen messu. Messun jälkeen Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit. Rekolan Martat myyvät leivonnaisia, myynnissä myös Silmukka-ryhmän käsitöitä ja yhteisvastuutuotteita.

Kastettu Tomas Samuel Lassila, Enna Selina Korkalainen, Sofia Mindy Celina Hämäläinen, Minea Karolina Haukka, Leo Jimmie Jesper Saari, Heikki Tapani Oinonen. Hautaan siunattu Irja Maria Kuisma 86 v, Aarre Johannes Hämäläinen 82 v, Kyllikki Ojanen 80 v, Kari Olavi Kolunsarka 64 v. Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Instagram: rekolansrk. Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11. Omat eväät mukaan. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 28.1. klo 12. Vieraana Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e), ohjelma klo 13.

Raamattuluento su 7.2. klo 17. Is-

raelin TOP 5 -luentosarja: Voimakkaimmin nykyisraelilaisiin vaikuttaneet Raamatun henkilöt, luennoitsijana Riitta Keskimäki. Illan aiheena Daavid. Vapaaehtoinen kahviraha Kansan Raamattuseuralle. Mukana Päivi Peittola. Miesten raamattupiiri ma 8.2. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä. Isoskoulutus Isko 2 ti 9.2. klo 18. Aamumessu ke 10.2. klo 9. Katri Uutela ja Noora Hultin. Tuhkakeskiviikon messu 10.2. klo 19. Arto Nuutinen, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 28.1. ja 11.2. klo 13. Pähkäilemme ja ratkomme muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä. Ohjaajana Birgit Leino. Lisätietoja Irene Juvonen-Rokkanen p. 050 573 6329. Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14. Lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 17. Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–16. Aluksi päivähartaus. Seniorikahvila ma 1.2. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 1.2.

SACRUMIN KIRJA-ALE 13.1.– 6.2.2016

8 00 Nick Vujicic

Pysäyttämätön

Hannu Mäkelä (toim.)

Raamatun – uskossa on käsittä- runous ja mätöntä voimaa viisaus 8,00 (29,00)

12,90 (38,00)

12 00 Pentti Lempiäinen

Muistakaa menneitä päivä 12,00 (60,10)

6 90

12 90

6 90 Matti Mikkola

Ikämiessarja 6,90 (18,50)

www.sacrum.fi

Owe Wikström

Kaipauksen puolustus 6,90 (30,40)

15 90 Kaisa Kariranta

Jeesus ja elämisen taito 15,90 (23,90)

15 90 Hintsala, Kinnunen (toim.) Piper, Falk

Tuoreet oksat viinipuussa

– vanhoillislestadiolaisuus peilissä 15,90 (32,20)

Raamatun aarteita perheen pienimmille

7 00

Ei pilven pilveä taivaalla

Anne Graham Lotz

5,00 (15,00)

10 00 Juha Vähäsarja

Huomisen ovella Joka päivä lupaus kantaa 9,90 (25,90)

– Päivähartauskirja 10,00 (28,00)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

7 90

Haavoilla Jumalan perheessä

Jaakko Heinimäki

Kafekismus 7,90 (14,90)

7,00 (28,00)

6,90 (12,90)

9 90 Maaria Leinonen

5 00

6 90

6 50 Janosch

Kaski, Nevalainen

6,50 (16,00)

– elämisen jalo taito 10,00 (32,90)

Olet niin ihana

4 00

10 00 Oy Ihminen ab

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Tommy Hellsten

Saat sen mistä luovut – pokkari 4,00 (10,00)

puh. 020 754 2350

Seurakunnissa tapahtuu 28.1.–11.2.

Paula Lehto

Sini Pennanen

Vieraana

– Kirkko sopii hyvin klassiselle kitaralle, sanoo Janne Lehtinen.

Argentiinalaisia säveliä Janne Lehtinen ihastui klassisen kitaran ääneen jo nuorena. Alkuaan tamperelainen Janne Lehtinen on helsinkiläinen muusikko. Konserttien ja levyjen teon lisäksi hän opettaa Hyvinkään musiikkiopistossa kitaransoittoa. Opettajana hän on toiminut 30 vuotta. – Olen vanhan liiton diplomikitaristi – meitähän ei enää valmistukaan. Eikä enää pitkiin aikoihin ole valmistunut. Minä kuuluin niihin viimeisiin, kun sain paperit Sibelius-Akatemiasta vuonna 1983. Lehtinen on saanut oppia myös argentiinalaiselta Jorge Cardosolta, joka tuntee latinalaisamerikkalaisen musiikin ja vanhan musiikin hyvin. – Olen tehnyt Argentiinaan kaksi konserttimatkaa, ja kutsun tuttuja kitaristeja Suomeen konsertoimaan. Opin heiltä kappaleita, joita ei täällä paljon soiteta. Cardosolta saatuja nuotteja kuullaankin Lehtisen ensimmäisellä levyllä Kitaramusiikkia Argentiinasta. Lehtiseltä on ilmestynyt 11 levyä. Argentiinalaisen musiikin lisäksi niillä soi esimerkiksi Bach, suomalaiset kansanlaulut ja espanjalaiset sävellykset kitarasovituksina. Kitaran näppäilemisen Janne Lehtinen aloitti 7-vuotiaana vanhemman veljen kitaralla. Nuorempi veli loppujen lopuksi innostui soittamisesta tosissaan. Bob Dylan tuli Lehtiselle kuuntelemalla tutuksi, mutta enemmän häntä kiinnosti klassinen musiikki ja klassisen kitaran ääni. Teini-iässä teki aina vain mieli mennä treenaamaan. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, mutta lastenhoitoa ei ole. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan. Ti 9.2. ehtoollishetki klo 10. Ehtoollishetken pitää Katri Uutela, mukana lapsityöntekijöitä. Iltaperhekerho ja yhteinen ruokailu ti 2.2. klo 17. Lapsiperheiden oma ilta. Illan aikana valmistetaan ruokaa ja ruokaillaan yhdessä. Lapset saavat leikkiä kerhotilassa. Ovet aukeavat klo 16, jonka jälkeen voi tulla valmistamaan ruokaa tai vain olemaan. Klo 17 aloitamme ruokailun, iltahartaus klo 19. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Tehdään pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

– Pääsin musiikkiopistoon ja ajattelin, että opin siellä soittamaan kevyttäkin musiikkia, mutta kyllä se ja rock’n roll jäivät. Neljä vuotta meni klassisen kitaran opissa musiikkiopistossa, ja sen jälkeen Lehtinen pääsi Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle vain 16-vuotiaana. – Jos Sibiksessä olisi silloin ollut kansanmusiikkiosasto, olisi se kiinnostanut. Mutta kansanmusiikki- ja jazz-osasto tulivat taloon silloin, kun minä olin jo lopettelemassa opintojani. Kiinnostus kansanmusiikkiin on vienyt Lehtisen kolmena kesänä Kaustisten kansanmusiikkijuhlille, jossa hän on ollut kitaransa kanssa esiintymässä. – Kaustinen on niin suvaitsevaa seutua, että siellä voi ihan hyvin soittaa myös espanjalaisia ja argentiinalaisia sävellyksiä. Kitarafestivaalit ja alan kilpailut eivät oikein ole koskaan Lehtistä kiinnostaneet. Sen verran hän kuitenkin niitä kiersi, että näki, minkälaista se on. Lehtiselle sopii, että hän saa konsertoida sadan kilometrin säteellä Helsingistä konserttisaleissa ja kirkoissa ja opettaa kitaransoittoa. – Ajattelin jo silloin nuorena, että jos vaan saan jotenkin elämässäni kitarasta elannon, niin se on hieno juttu. Ei se ollut itsestään selvää. Nina Riutta

Diplomikitaristi Janne Lehtisen Argentiinalainen kitara -konsertti to 11.2. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ruokakerho ke 3.2. klo 17. Mo-

nikulttuurista ruokaa paikallisista aineksista. Kokkaamme Rekolan Marttojen opastuksella ja syömme yhdessä. 2–5 e / henkilö / kerta. Puutarhapiiri ke 3.2. klo 17.30. Ryhmä luonnonystäville, aiheena luonnonmukainen kasvinsuojelu. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen. Kipuryhmä ti 9.2. klo 15. Aiheena nauru ja sen merkitys kivunlievityksessä. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 11.2. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala. Lastenhoito järjestetty. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689 tai 09 2340 3380. Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla. Oma maila,

vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja urheiluvaatetus mukaan. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Lähetyksen kotipiiri ke 3.2. klo 18 Heiskalla, Havukallionkatu 9 C 46. Vanhemman väen iltapäivä ti 9.2. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2. Kastettu Christian Paul Grundström, Joonas Lauri Mäkiharju, Enni Sofia Virtanen, Lili Tii Minea Jämsen, Aleksi Olavi Olkkonen. Avioliittoon kuulutettu Tuomo Kalervo Salminen ja Riitta-Liisa Tinell.

Uskonnontutkija Maija Butters Kuka olet ja mitä teet? – Olen antropologi ja uskonnontutkija Helsingin yliopistosta. Valmistelen väitöskirjaa modernista suomalaisesta kuolemankulttuurista ja saattohoidosta. Miten buddhalainen ja hindulainen kuolemakäsitys vaikuttaa kuolevien hoitoon? – Intialaissyntyisissä uskonnoissa kuolema nähdään porttina seuraavaan elämään ja mahdollisuutena vapautua samsaarasta eli elämän ja kuoleman kiertokulusta. Kuoleman hetki on niin merkityksellinen, että tajuntaa sumentavia lääkkeitä pyritään välttämään. Kuolevalle tehtävät rituaalit ovat hyvin tärkeitä. Entä islamilainen? – Uskonto sävyttää muslimin arkea monella tavalla ja tämä näkyy myös sairauden ja kuoleman hetkellä. Esimerkiksi rituaalista rukousta ja ruokarajoitteita pyritään jatkamaan myös elämän loppupuolella. Myös kulttuuritausta vaikuttaa paljon saattamisen tapoihin. Mitä luennoillasi Tikkurilassa kuullaan? – Luennoilla valaistaan erilaisia uskonnollisia ja kulttuurisia tapoja ymmärtää elämän ja kuoleman rajankäyntiä. Yhteistä meille kaikille on se, että jokainen toivoo rauhallista ja rakastavaa ympäristöä kuoleman hetkellä. – Kaikki saattohoidosta ja erilaisista maailmankatsomuksista kiinnostuneet, niin maallikot kuin ammattilaisetkin, ovat tervetulleita tilaisuuteen. Nina Riutta

Monikulttuurinen saattohoito Suomessa -illat kolmena torstaina 4.2., 11.2. ja 18.2. klo 17.30–19.30 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Aiheina: 4.2. Kuoleman kohtaaminen buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa, 11.2. Kuolema islamilaisessa kulttuuripiirissä ja 18.2. Suomalainen kuolema eilen ja tänään.

Hautaan siunattu Sally Vilhelmiina Ahlgren 92 v, Helvi Kaarina Piironen 88 v, Leila Esteri Lemola 84 v, Mirja Inkeri Mäkiranta 76 v, Aatu Rönkkö 76 v, Erkki Johannes Iivari Lappalainen 73 v, Hilkka Kaarina Kärkinen 61 v, Mikko Armas Haapalainen 59 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.), p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 31.1. klo 12. Satu Huttunen, Päivi Helén, Samppa Laakso. Vauvakirkko su 31.1. klo 16. Tilaisuuteen kutsutaan erityisesti vuoden aikana kastetut lapset ja heidän perheensä, kumminsa ja isovanhempansa. Vauvakirkossa leikitään, lauletaan ja vauvat kutsutaan alttarille siunattaviksi. Tilaisuuden kesto noin 30 minuuttia. Tilaisuuden jälkeen kahvit Pakarituvassa. Jussi Syren & The Groundbreakers to 4.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laskiaismessu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 7.2. klo 12. Kristiina

Seurakunnissa tapahtuu 28.1.–11.2.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.2. ja 9.2.

Yhteisvastuukeräys alkaa

Juha Tuomi/Rodeo

Partiolaisia on avustamassa Yhteisvastuukeräyksen avausmessuissa su 7.2. Messut alkavat klo 10 Hämeenkylän, Korson, Myyrmäen ja Rekolan kirkossa sekä klo 12 Hakunilan kirkossa. Erityisesti messuihin kutsutaan entisiä ja nykyisiä partiolaisia partiohuivi kaulassa.

Ossi Lehtonen/Rodeo

Partiohuivi messuun

Partiolaisen tunnistaa huivista.

Laskiaisrieha Ylästössä Ylästön seurakuntatalon laskiaisriehassa su 7.2. klo 10–13 on lasten seikkailurata, koiravaljakkoajelua, askartelua ja laskiaisherkkuja. Sään salliessa lumikenkäilyä ja Muumipeikon hiihtokoulu klo 10.30 ja klo 12. Hiihtokouluun omat sukset mukaan. Mukana menossa myös Hertta Kirkonrotta. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Perheiden tapahtuma Hämeenkylän kirkolla on su 7.2. klo 11 alkaen yhteisvastuutapahtuma. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia. Ulkona on partiolaisten järjestämä seikkailurata, makkaranpaistoa ja kasvomaalausta. Ystävänpäiväkorttiaskartelua. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Mölkkyä Myyrmäessä Myyrmäen kirkolla on su 7.2. klo 11.30-14 yhteisvastuutapahtuma. Hernesoppaa, kahvia, vohveleita, mehua ja makkaraa sekä partiolaisten järjestämiä tapahtumapisteitä sisällä ja ulkona, mm. mölkkyä. Tuotto yhteisvastuukeräykseen.

Barokin ajalta Mezzosopraano Anne Viljamaa ja cembalisti-fortepianisti Anna Kuvaja esittävät aarioita renessanssin ja barokin ajalta sekä Antonio Salierin teoksia su 7.2. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Anne Viljamaa laulaa Myyrmäessä.

Kartano, Janne Silvast, Terje Kukk. Solistina Sampo Rantalainen. Diakonissa Hanna Raunu kertoo Yhteisvastuukeräyksestä. Urkukonsertti Sei gegrüsset, Jesu gütig su 7.2 klo 18. J. S. Bachin musiikkia. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. Kitaristi Janne Lehtisen konsertti Argentiinalainen kitara to 11.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223, 050 409 0053 Hanna-piiri to 28.1. ja 11.2. Lähtö lenkille kirkon edestä, Asematie 12, klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 28.1. ja 4.2. ja 11.2. klo 18 kirkko-

herranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Perhekerho pe 29.1. ja 5.2. klo 9.30– 11 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 30.1. ja 6.2. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 1.2. ja 8.2. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen. Perhekerho ti 2.2. ja 9.2. klo 9.30– 11.30 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Kirkon Ruokailu ti 2.2. ja 9.2. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville. Vapaaehtoinen maksu.

klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Israel-piiri ti 2.2. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Rukouspiiri ti 2.2. ja 9.2. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Naisten ilta ke 3.2. klo 18.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Puhujavieraana diakoniaopiskelija Mercyline Odhiambo. Naisten illat korvaavat naisten saunailtoja, joita ei toistaiseksi järjestetä. Sansan medialähetyspiiri pe 5.2. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 8.2. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Pääsy hissillä A-rapun kautta. Voimaa luonnosta ja historiasta. Pastori Ritva Niemi-Ronkainen lausuu runojaan ja säveltäjä, lauluntekijä Tomi Pulkkinen laulaa niitä. Aamurukouspiiri ke 10.2. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Ekumeeninen taidenäyttely Valo ja suola esillä 5.2. asti. Nimettömät – Kuvataiteilija Mari Sydänmaanlakan teoksia esillä 8.2.–4.3. Kansalaisinfo ma 1.2. klo 13–14. Aiheena: Kun ei selviä yksin kotona, mistä apua? Tilaisuudessa kuullaan, mitä palveluita Vantaan kaupungilla on kotona asuville ikäihmisille, miten näitä palveluja voi saada ja mikä neuvoksi, jos kaupungin palveluista ei löydy apua. Asiantuntijana Vantaan Seniorineuvonnan asiakasneuvoja Tytti Parviainen. Laulupiiri pe 29.1. klo 15.30. Terje Kukk. Messu su 31.1. klo 10. Terhi Viljanen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 2.2. klo 18. Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 3.2. klo 18. Heikki Leppä, Terje Kukk. Mukana nuorisotyöntekijä Enni Korhonen. Laulupiiri pe 5.2. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 7.2. klo 10. Veikko Karhumaa, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Evankelisen lähetyspyhän aiheena on Jeesus sä ainoa. Puhujina rovastit Annikki ja Paavo Erelä. Yhteysilta ti 9.2. klo 18.30. Vieraana pastori Seppo Hartikainen. Tuhkakeskiviikon messu ke 10.2. klo 18. Kristiina Kartano, Mirka Härkönen, Iina Katila. Viikunapuuilta ke 10.2. klo 19.45. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista. Illassa mukana Leila Nuotio ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen. Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 28.1., 4.2. ja 11.2. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe. Ilolan perhepäivä pe 29.1. ja 5.2. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 31.1. ja 7.2. klo 11–12. Miesten saunailta ti 2.2. klo 17. Iltapala 5 e. Kerho isille ja lapsille ti 2.2. ja 9.2. klo 17.30–19. Naisten lenkkisauna to 11.2. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 28.1. ja 4.2. ja 11.2. klo 9.30–11.30. Pyhäkoulu su 31.1. ja 7.2. klo 11–12. Kansanlähetyspiiri to 4.2. klo 18. Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 29.1. ja / and 5.2. klo 10–12 / at 10–12 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make our own breakfast. Lisätietoja / More information: diakoni / deacon Anne Viljanen p. / tel. 050 511 1674, anne.viljanen@evl.fi. Perhekerho ti 2.2. ja 9.2. klo 9.30–11. Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 29.1. ja 5.2. klo 18. Perhekerho ma 1.2. ja 8.2. klo 9.30– 11. Naisten iltapäiväkerho ke 3.2. klo 14. Voimaa luonnosta ja historiasta. Pastori Ritva Niemi-Ronkainen lausuu runojaan ja säveltäjä, lauluntekijä Tomi Pulkkinen laulaa niitä. Miesten raamattupiiri ma 8.2. klo 13.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 2.2. ja 9.2. klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 2.2. ja 9.2. klo 17.30. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 28.1. ja 4.2. ja 11.2. klo 9.30–11. Laskiaisrieha su 7.2. klo 10–13. Lasten seikkailurata, koiravaljakkoajelua, askartelua ja laskiaisherkkuja. Sään salliessa lumikenkäilyä, Muumipeikon hiihtokoulu klo 10.30 ja 12 (kesto 45 min., omat sukset mukaan). Mukana myös Hertta Kirkonrotta. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma 1.2.

klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B, Vantaa. Kanttori Terje Kukk laulattaa. Kylväjän raamattupiiri ma 1.2. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11. Runopiiri ti 9.2. klo 18 Tikkurilan kirjaston kokoushuone Voimalassa, Lummetie 4. Tikkurilan seurakunnan paluumuuttajien piiri to 11.2. klo 13 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Mukana pastori Päivi Helén. Retkipäiviä koululaisille talvilomalla. Ma 22.2. retki talviseen Korkeasaareen ja ke 24.2. retki Teatterimuseoon. Päivät sisältävät puuhaa Tikkurilassa ja retkikohteessa. Päivän hinta 15 e. Ilmoittautuminen 14.2. mennessä osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi -> tytöt ja pojat. Lisätietoja varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401 tai merja.rantala@evl.fi. Perheretki ke 23.3. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Lähtö klo 16.30 seurakuntien talolta (Unikkotie 5). Koko perheelle sopiva pääsiäisvaellusesitys Ihmisen poika. Hinta 15 e / aikuinen ja 10 e / lapsi, sisältää bussikuljetukset ja iltapalan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 29.2. mennessä varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401 tai merja.rantala@evl.fi. Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Kertaluonteista ja ilmaista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Ella Matilda Jaavamo, Daniel Juhani Rito, Elsa Ronja Aleksandra Briedis, Leo Väinö-Ukko Olavi Latvala, Nuutti Alfred Majaniemi, Venla Elina Korhonen, Oliver Elia Aleksi Lempinen, Laura Vilhelmina Dernjatin, Petja Tapani Salo, Lilia Isabel Jokela, Viola Amalia Anttila, Sami Lauri Laakso, Lauri Aatos Moijanen, Amelia Evelina Savolainen, Samuel Krister Wikström, Rasmus Juhani Kristian Riola, Anni Kaarina Virolainen, Lassi Ilmari Oikkonen, Sofia Leena Linnea Ripatti, Severi Ville Valtteri Laine, Alexandra Marianne Kaukua, Nooa Aamos Tornberg, Matilda Elisabeth Hyttinen, Jasper Edvin Oskari Myyryläinen. Hautaan siunattu Mirja Helena Elokannas 65 v, Irma Mirjami Johansson 73 v, Asta Maria Meriläinen 79 v, Toini Lepistö 96 v, Irja Kaarina Räsänen 79 v, Matti Ilmari Pirhonen 68 v, Pekka Uolevi Salonen 66 v, Satu Susanna Salminen 31 v. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samaan aikaan puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 St. Martin kappeli. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Miesten keskustelupiiri to 28.1. klo 18.30–20 takkahuone. Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30. Messu su 31.1. klo 10. Hannu Pöntinen, Mark Saba, Anne Viljamaa. Uusien työntekijöiden työhön siunaaminen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4. Ensi vuonna Jerusalemissa -taidenäyttelyn avajaiset su 31.1. klo 17. Maiju Sabbahin mm. Israel-aiheisia maisemamaalauksia. Näyttely esillä seurakuntasaleissa 29.2. saakka. Erämaa iloitsee su 31.1. klo 18.15. Heprealaisia lauluja esittävät Suvi Gräsbeck, laulu ja Folke Gräsbeck, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konserttia ennen kahvitilaisuus ja näyttelyn avajaiset. Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone. Raamattupiiri ke 3.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Seurakunnissa tapahtuu 28.1.–11.2.

Partiomessu su 7.2. klo 10. Rei-

ja Vienola, Jere Hämäläinen, Kari Jerkku. Kirkkoherra Hannu Pöntinen avaa Yhteisvastuukeräyksen. Messussa mukana entisiä ja nykyisiä partiolaisia, laita kaulaan oma partiohuivisi. Yhteisvastuukeräyksen avaustapahtuma su 7.2. klo 11.30–14. Tule tutustumaan partioon. Partiolaisten järjestämiä toimintapisteitä sisällä ja ulkona. Tarjolla soppaa 6 e, vohveleita 3 e, kahvi / tee 2 e, makkaraa 2 e ja mehua 1 e. Tuotemyyntiä. Maksu käteisellä. Tapahtuman koko tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Arie antichen ja Antonio Salierin vaikutteissa – lauluja vanhoilta mestareilta su 7.2. klo 18.15. Anne Viljamaa, mezzosopraano, Anna Kuvaja, cembalo ja fortepiano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Raamattupiiri Ilosanoma ma 8.2. klo 17.30–19. Israelpiiri ti 9.2. klo 18–19.30 takkahuone. Laulupaja ke 10.2. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Aiheena laskiainen ja ystävät. Tuhkakeskiviikon messu ke 10.2. klo 18.30. Antti Isopahkala, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Kari Jerkku. Miesten keskustelupiiri to 11.2. klo 18.30–20 takkahuone. Raamattu-lähetysilta to 11.2. klo 17.30–19 pieni srk-sali. Illassa käydään läpi Raamatun tekstiä. Yhteinen esirukous ja lähetysinfo. Musiikkia ja yhteislaulua. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Avoimet ovet viikoilla 4–5 ma–pe klo 9–12. Mahdollisuus leikkiä ja oleskella sisällä ja pihalla. Kahvia ja teetä tarjolla. Lounas tarjolla klo 11 (5 e / aikuinen, 2,50 e / 2 vuotta täyttänyt lapsi). Ohjelmallinen tuokio päivittäin klo 10. Pappi paikalla torstaisin klo 11–13. Vaatevarasto avoinna to 4.2. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Vauvakerho tiistaisin klo 13–15. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoi-

sin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Kivistö-messu keskiviikkoisin klo 19. Tule levähtämään arjen keskellä reilun puolen tunnin messuun, jossa kuullaan Raamatun teksti, rukoillaan, vietetään ehtoollinen ja lauletaan hengellisiä lauluja ja virsiä. Pizzaa ja parisuhdetta la 6.2. klo 15–18. Ohjelmassa lyhyt alustus aiheesta Mitä on rakkaus – tunnekeskeinen näkökulma? Aiheesta puhumassa perheneuvoja Juha Petterson. Tämän jälkeen tarjolla pizzaa, jonka jokainen pari voi syödä rauhassa keskenään. Mahdollisuus keskustella papin ja perheneuvojan kanssa. Hinta 15 e / pari. Lastenhoito järjestetty, ilmoita tarpeesta. Ilm. viim. 31.1. minttu.haapalainen@evl.fi tai p. 050 310 7196. Rukouspiiri ti 9.2. klo 18–19 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 9.2. klo 19–20.30 srk-sali. Miesten saunailta ke 10.2. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Perhemessu su 31.1 klo 12. Maari Santala, Eveliina Pulkkinen. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille. Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20. Stand up -pipliaryhmä pe 5.2. klo 18–20. Ilm. auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634. Familycafé on Sundays 3–4.45 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. International Alpha Course. Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 1.2. klo 18.30–20. Pienten lasten musiikkituokio ma 1.2. klo 9.30, 10.30 ja 11.30, ti 2.2. klo 9.30, 10.30, 11.30, 13 ja 14, ke 3.2. klo 9.30, 10.30 ja 11.30, to 4.2. klo 9.30, 10.30 ja 11.30 sekä pe 5.2. klo 9.30, 10.30, 11.30, 13 ja 14. Vauva- ja leikki-ikäisille. Tule tutustumaan musii-

kin rikkaaseen maailmaan huilujen ja cembalon säestyksellä. Musiikkiin johdattelijoina Ritva-Leena Tuuli ja Kari Jerkku. Kesto n. 30 min. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Lähetyspiiri ti 2.2. klo 18.30–20. Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Raamattu ja kynä -piiri ke 3.2. klo 18–20. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 10.2. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 9.2. klo 17.30–19. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13. Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila to 11.2. klo 9.30–11.30. Perhekahvila kokoontuu Kivistön kirkolla 28.1. ja 4.2. Muualla

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Vierailu Helsingin Herättäjä-Yhdistykseen to 18.2. klo 18. Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina Auli Kekonille, p. 050 300 7634, auli.kekoni@ evl.fi. Kastettu Frida Rosa Laurila, Ilmari Olavi Laininen, Aava Tuulia Vähäkangas, Jimi Juhani Hulkko, Luca Emilio Junttila Costa, Venla Olivia Irene Raatikainen, Tauri Samuli Hänninen, Emilia Inkeri Pekantytär Tolvanen, Unna Minea Maarit Jylhä, Jola Carena, Roni Tapio Rahomäki, Eeli Oliver Laittila, Arvid Åke Johannes Hämäläinen, Stella Helmi Julia Wahlsten,

Rafael Tapani Thil, Helvi Enni Elviira Junnikkala. Avioliittoon kuulutettu Janne Mikael Eronen ja Jenni Katariina Pihajoki, Lasse Tapio Puttonen ja Elina Marianne Norrgård, Aleksi Mikael Sarasmaa ja Nelli-Maria Rantala. Hautaan siunattu Anna Esteri Heino 99 v, Signhild Inge-Gerd Gyllenbögel 98 v, Hulda Katriina Santaharju 98 v, Kalervo Peltonen 91 v, Salme Raakel Suvanto 90 v, Rakel Kaarina Manninen 88 v, Matti Kustaa Kaarle Leppänen 83 v, Eero Osvald Karkulahti 81 v, Maire Tyyne Kaarina Ryynänen 80 v, Helvi Annikki Seppälä 79 v, Ritva Terttu Marja Lappalainen 79 v, Irja Anneli Vuori 78 v, Raimo Vihtori Nieminen 77 v, Eeva Anelma Haapala 77 v, Hilkka Marjatta Pälviö 67 v, Pertti Juhani Vuorenpää 66 v.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé ons 3.2. och 10.2. kl. 13–15. Barnens kyrkostund to 4.2. kl. 9.30. Andra utrymmen Veckomässa fre 5.2. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola, A. Ekberg. De vackraste andliga sångerna ons 10.2. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset. A. Ekberg. Döpta Jordan Stephen Högström, Jayden Tyler Högström, Ellen Johanna Törnqvist, Leona Evelyn van der Kooij. Döda Dick Johan Rafael Rosqvist 88 år, Nils Erik Mod 70 år, Kaj Elis Thorvald Enström 75 år, Saga Elli Gunhild Kumlin 91 år, Berta Birgit Nurmi 92 år.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 31.1. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. Högmässa sö 7.2. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Mässa i Taizéanda sö 31.1. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg. Mässa i Taizéanda sö 7.2. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg. Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5 A Veckomässa ons 3.2. kl. 9. K. Andersson. Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti 2.2. och 9.2. kl. 9.15– 12. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031. Ungdomskväll ons 3.2. och 10.2. kl. 18. Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 1.2. och 8.2. kl. 9.30– 12. Barnens kyrkostund fre 5.2. kl. 9.30 i dagklubben.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 29.1. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Iltaan osallistuminen edellyttää taitoa toimia itsenäisesti tai avustajaa. Voimaantumispäivä kehitysvammaisten vanhemmille la 13.2. klo 12–18 Velskolan kartanossa, Vääräjärventien 2, Espoo. Tarinateatterityöskentelyä, lounas, päivällinen, hierontaa ja saunomista. Omat kyydit. Ilmoittautumiset 6.2. mennessä kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai p. 050 433 4232. Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 2.2. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounasmahdollisuus klo 12–13. Viittomakielinen messu su 7.2. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Kirkkokahvit. Kuurojenpappi Janne Rissanen. Viittomakielinen raamattupiiri ti 9.2. klo 15 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Tomas Uusimäki. Päihdetyö Naistenryhmä ke 3.2. klo 14 diako-

niakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs.Päihdekuntoutujille, omaisille ja läheisille. Ryhmä kokoontuu joka toinen keskiviikko. Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774 tai eeva. nurminen@evl.fi. Usko ja elämä -ryhmä torstaisin klo 12.30–13.30 Länsi-Vantaan A-klinikalla, Laajaniityntie 3.

Vartin retriitti

”Te ette ole vain oma itsenne. Te elätte toisten ihmisten teoissa, ja tietämättään he ovat teidän kanssanne koko elinaikanne.” Sanat ovat libanonilaisen runoilija, maalari ja filosofi Kahlil Gibranin. Hän puhui kirjoissaan usein ihmisten vapaudesta ja heidän elämänyhteydestään. Gibranin Jeesus sanoo: ”Etsikää lähimmäistänne rakkaudessa, jotta tuntisitte itsenne, sillä vasta sitten voitte tulla minun veljikseni.” Todelta tuntuu. Se, mitä olemme kokeneet, ja ihmiset, jotka ovat meihin vaikuttaneet, elävät yhä meissä. Meidän tapamme katsoa ja tulkita elämää nousee kaikesta siitä, minkä läpi olemme tähän päivään selvinneet. Ei ihme, että näemme eri tavalla ja kaipaamme eri asioita. Sekä Kahlil Gibranin Jeesus että Uuden testamentin Jeesus etsivät Jumalaa. Löydöt näkyvät

heissä ja kuuluvat heidän puheessaan: vapautta, toivoa, läsnäoloa, rohkaisua, anteliaisuutta ja sydämen avoimuutta. Kuvia Jumalasta. Kirkkaita kuvia. Löytäjän tie ei jää yksinäiseksi. Lähellä ja kaukana elettävä elämä koskettaa häntä väistämättä, jopa suorastaan tulee häneen. Edes itseään hän ei voi kunnolla tuntea, ellei pysty löytämään toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan omaa kuvaansa. Luja elämänyhteys. Kukaan meistä ei näet ole irrallinen saari. Kaikki ovat Jumalan ihmisiä. Se on sellainen kuva Jumalasta, joka muuttaa paljon. Kaikki eletyt kertomukset Jeesuksesta – niin entiset kuin nykyiset – maalaavat kuvia Jumalasta. Joskus kirkkaita, joskus sumeita. Kaikkia voi kuunnella. Marja Kuparinen

Merja Lönnroth

Aina yhdessä

18 Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

Pe 29.1. klo 18 Hikoile Herättäjäjuhlien hyväksi: Naisten saunailta Rekolan kirkolla, Kustaantie 22. Sauna, iltapala ja Siionin virsiä. Saunaraha. Su 31.1. klo 11 Kirkkopyhä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1 (Hki). Saarna Jukka Hautala, MUKANA HERÄNNÄISNUORTEN KUORO, ruokailu ja seurat. Klo 18 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, Hki. Ma 1.2. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. Tarjoilu klo 18:30. Ti 2.2. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi). Pe 5.2. klo 18 Lohjan seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Su 7.2. klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Pyhän Marian kirkossa, Vanha Turuntie 79, Pohja (Raasepori); keitto ja seurat. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi), mm. Alavuotunki, Elenius. Klo 17 Terttu Kivistön muistoseurat Heli ja Lauri Kivistöllä, Lumikinkuja 1, Kirkkonummi. Klo 18 Ankkurissa, Keskuskatu 11, Mäntsälä. Ke 10.2. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelilla, Laivalahdenkaari 5, Hki (alussa tarjoilu). Klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs. ”RETKI Aholansaaren Ystäväpäiville 25.-27.5. Tied. ja alust. ilm. 29.1. menn. aluesihteeri leena.vayrynensi@h-y.fi .”

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Palveluja tarjotaan

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Toimivat kaihtimet joka kotiin! Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 31.1. klo 13.30 Maan suola Matt.5:13-16, Suolana ja valona, Antti Lemmetyinen Matt.5:17-20 Jeesuksen opetus laista, Raimo Vanninen Vuokrata halutaan

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Laajan vaLikoiman ja hyvän paLveLun kristiLLinen kirjakauppa.

www.sacrum.fi

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin p. 020 754 2000

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Aikamerkki

Hyytävä tutkimus holokaustista

Sari Saaristo

Kovien tyyppien iltarukous

Timothy Snyder tuo uutta tietoa juutalaisten kansanmurhasta.

Juha Mieto oppi jo lapsena, että iloon riittää, kun on ruokaa ja katto pään päällä.

Kurikan jätti ristii kouransa joka ilta Hiihtäjälegenda Juha Mieto suhtautuu rukoilemiseen samalla tinkimättömyydellä kuin urheiluun. Ikänsä Kurikassa asunut, Pitkämön kylässä syntynyt Juha Mieto muistelee hieman kaiholla entisten aikojen tiiviistä kyläyhteisöä. Kökät eli talkoot olivat silloin tavallisia – milloin tehtiin pärekattoja kylän taloihin, milloin nostettiin porukalla perunoita. – Oma kylä oli kuin oma maansa. Kilometrin päässä ollut Syväjän kylä oli aivan vieras ja omissa oloissaan, Mieto tuumii. Vaikka kurikkalaisuus on vuosien myötä Miedossa vain vahvistunut, hän pitää suuressa arvossa myös sitä, että on päässyt kiertämään maailmaa. – Jos olisin vain tuttua puuliiteriä kiertänyt, olisin ehkä paljon kriittisempi ihminen. Kansanedustajanakin työskennellyt Mieto kiittää urheilua siitä, että on päässyt tekemisiin monenlaisten ihmisten ja kulttuurien kanssa. Samalla ovat erilaisuuden sietokyky ja suvaitsevuus kasvaneet. – Meidän pitäisi hyväksyä se, että olemme erilaisia ja meillä on erilaisia mieltymyksiä. Se on rikkaus.

Juha Mieto on kolmilapsisen perheen esikoispoika. Äiti opetti katraalleen Levolle lasken, Luojani -iltarukouksen. – Se piti rukoilla – vaikka sitten hissun kissun peittojen alla. Mieto muistaa reellä tehtyjä joulukirkkomatkoja lämmöl-

”Kun on urheillut paljon, on tullut menestystä, mutta myös turpiin.” lä. Hän oli lapsena myös aktiivinen pyhäkoulussa ja poikakerhossa kävijä. – Vaikka välillä ollaan räväkästi, niin hiljentymisen taitokin on olemassa. Mieto sai syntymäkodistaan matkaansa myös myönteisyyden. – Oltiin tyytyväisiä, kun saatiin ruokaa ja oli katto pään päällä. Illalla isä, vaikka oli väsyksissä niin kuin muukin porukka, tuumasi, että huomenna on

uusi päivä. Hänellä oli positiivinen ote elämään. Myönteistä asennetta Mieto on tarvinnut myös hiihtourallaan. Välillä on tullut sadasosasekunnin häviöitä. – Kun on urheillut paljon, on tullut menestystä, mutta myös turpiin. Olen sitten pohtinut, että onkohan yläilmojen valtias ajatellut niin, että annetaan vastoinkäymisiä niille, jotka jaksavat niitä kantaa. – Itse kullakin on omat murheensa, ei niistä tarvitse numeroa tehdä. Hyvin nukahtavalta Miedolta ei jää iltarukous väliin koskaan. Se on pohjalaisen urheilijan jämptiyttä, sekin. Syntien anteeksi pyytämisen sijaan hän pohtii, miten omilla teoillaan pystyy vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu. – Inhimillisiä virheitä tekee jokainen, mutta eikös sekin ole aika opettavaista, kun ne tiedostaa ja niitä pohtii? Mieto ei kummemmin kiittelekään iltarukouksessaan, koska hänelle kiitollisuus on luonnollinen olotila.

Yalen yliopiston professorin Timothy Snyderin kirja Musta maa on sujuvasti kerrottu ja uutta tietoa tuova kirja. Se on myös pelottava profetia siitä, mikä voisi sopivissa olosuhteissa olla mahdollista myös tänään. Snyder selvittää, miten holokausti kehittyi Adolf Hitlerin kaunaisesta ajattelusta rotuun perustuvan valtion ideologiaksi, maailmansodan sytykkeeksi ja kuuden miljoonan juutalaisen teolliseksi kansanmurhaksi. Hitlerin maailmassa ainoa laki oli viidakon laki: tapa tai tule tapetuksi. Syntiä oli jättää anastamatta ja rikos jättää eloon. Perinteinen nationalismi oli sivuroolissa, sillä saksalaisuuden korostuksessa ei ollut keskeisintä valtio vaan rotu. Kun Saksa hävisi sodan, Hitler katsoi, että hänelle pettymykseksi osoittautunut herrakansa joutikin hävitä. Juutalaiset olivat tuossa ideologiassa rotuvihollisia, vastarotu, joka piti hävittää. Sekä kapitalismi että kommunismi olivat juutalaisten tavoitteleman maailmanvallan naamioita. Vahvojen olisi pitänyt näännyttää heikot, mutta juutalaiset osasivat järjestää asiat niin, että heikot näännyttivät vahvat. Hitlerin mielestä ihmiset olivat eläimiä ja historia oli taistelua elintilasta. Kymmenien miljoonien slaavien sopi nääntyä nälkään, jotta saksalaiset saisivat elintilansa. Mallia Hitler ha-

ki muun muassa Amerikan intiaanien hävityksestä. Pisimmälle holokausti meni siellä, missä toinen diktatuuri oli luonut sille lisäedellytyksiä. Stalinin Neuvostoliitto tappoi miljoonittain omia kansalaisiaan ja tuhosi sen etupiiriin luovutetut valtiot. Neuvostoliiton salainen poliisi NKVD loi alueen, josta oli juurittu demokratia, tuhottu sivistyneistö ja tehty kansalaisista yhteistoimintamiehiä ja toistensa urkkijoita. Enemmistö juutalaisista oli tapettu jo ennen Auschwitzin keskitysleiriä, ampumalla tai muuten väkivaltaisesti. Selvää on, että murhaaminen vaati kymmeniätuhansia osanottajia ja siitä tiesivät lukemattomat muut sotilaat ja myös kotirintaman saksalaiset. Hieman valoa historiaan tuo katsaus ihmisiin, jotka kaiken pimeyden keskellä pelastivat juutalaisia. Eri ideologisista taustoista toimineita pelastajia yhdisti inhimillisyyden tunne. Snyder kirjoittaa: ”Elettiin aikaa, jona hyvyys ei merkinnyt vain pahan välttämistä, vaan kokonaisvaltaista päätöstä toimia muukalaisen hyväksi planeetalla, jossa hyvyyden palkkana oli helvetti eikä taivas.” Entä nyt? Kansanmurhia on ollut toisen maailmansodan jälkeenkin, muun muassa Ruandassa. Niissä on käytetty samantapaisia perusteluja kuin holokaustissa. Pauli Juusela

Timothy Snyder: Musta maa. Siltala 2015.

Timothy Snyder on yhdysvaltalainen historiantutkija.

Outi Ikonen

Katso video osoitteessa valomerkki.fi

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Aikamerkki

Vainaja, arkku ja kukkalaitteet maatuvat omaan tahtiinsa – tai sitten eivät. – Luut otetaan talteen kaivamisen ajaksi ja haudataan takaisin haudan pohjalle ennen kuin siihen lasketaan uusi vainaja, Aho kertoo. Hauta voidaan ottaa uudelleen käyttöön aikaisintaan 15 vuoden kuluttua siitä, kun siihen on haudattu edellinen vainaja. Näin halutaan taata, että vainaja ehtii maatua kokonaan. Ahon mukaan Vantaalla koskemattomuusaika on 20 vuotta, koska maaperä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla on savista ja maatuminen on siksi hitaampaa. Uudelle puolelle onkin

vaihdettu hautausmaata rakennettaessa hiekkamaata. Ruumisarkut ovat puuta tai lastulevyä, joiden maatumisessa ei ole ongelmia. Sen sijaan joidenkin arkkujen verhoilussa on käytetty keinokuitukangasta tai muovia, jotka maatuvat hitaasti. Krematorioissa ne aiheuttavat haitallisia päästöjä ja ovat helposti syttyvinä työturvallisuusriski. Siksi ne on tarkoitus kieltää ensi vuonna. Haudoille lasketut kukkalaitteet eivät ehdi maatua paikoilleen. Ne kerätään pois yleensä viikon kuluttua hautaamisesta. Jos kukkien sidontaan ei ole käytetty maatuvaa materiaalia, ne joutuvat poltettavaan jätteeseen. Kaisa Halonen

Näin pappi sanoo siunatessaan vainajan hautaan: ”Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä.”

Taakkana Talvivaara Talvivaaran kaivoksen touhuihin voi tutustua nyt elokuvateattereissa. Aleksi Salmenperän ohjaamassa ja Pekko Pesosen käsikirjoittamassa Jättiläisessä on trillerimäisiä piirteitä, mutta erityisen kiinnostavaa on, että elokuva perustuu tositapahtumiin. Jättiläisen fiktiivisenä päähenkilönä on nuori ja eteenpäin pyrkivä Jussi (Joonas Saartamo). Hän saa virkamiehen pestin Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta, joka oikeasti

myönsi Talvivaaralle ympäristöluvan. Myös viraston muut virkamiehet ovat keksittyjä hahmoja. Jussi epäröi aluksi saatuaan tehtäväkseen Kainuuseen perustettavan jättimäisen nikkelikaivoksen ympäristöluvan käsittelemisen. Kaivoksessa on lisäksi tarkoitus käyttää uutta bioliuotusmenetelmää mineraalien keräämiseen. Kaivoksen omistaja Pekka Perä (Jani Volanen) kuitenkin jyrää hanketta eteenpäin, ja Jussin esimies Raimo (Peter

Pekka Perä jyrää kaivoshanketta eteenpäin.

Franzén) antaa ymmärtää, että vaihtoehtoa ei ole. Elokuva kuvaa Talvivaaran vaiheita ympäristöä pilaavine kipsisakka-allasvuotoineen, mutta erityisesti esiin nousee prosessiin liittynyt korruptio. Päätöksiä rahoituksesta ja ympäristöluvista tehdään poliitikkojen ja virkamiesten hyvä veli -kerhoissa, ja todelliset asiantuntijat jäävät sivuun. Tässä pelissä Jussi ahdistuu ja marssii lopulta poliisin puheille. Joonas Saartamo on roolihahmossaan uskottava, ja Jani Volanen luo kirpaisevan kuvan härkäpäisestä yritysjohtajasta, jonka suuruudenhulluudella ei tunnu olevan rajaa ja joka ei pysty tunnustamaan tehtyjä virheitä. Ketään ei silti saada syytteeseen lahjonnasta tai muusta laittomuudesta. Ja Talvivaaran tarina jatkuu. Marjo Kytöharju

Kun piispa Irja Askola vieraili viime viikolla paavi Franciscuksen luona Vatikaanissa, hänellä oli tietysti mukanaan lahja. Hän antoi paaville 10 aaria suojeltua suomalaista ikimetsää. – Sen lisäksi, että teillä on erityinen paikka monen suomalaisen sydämessä, teillä on nyt myös konkreettinen paikka Suomessa, Askola sanoi. Eli tervetuloa Suomeen, Franciscus, hengittelemään yli satavuotiaan kuusikon rau-

haa! Metsässä on nähty myös harvinainen vieras pohjoisesta, lapinpöllö. Paavin nimissä suojeltu metsäosuus sijaitsee Tomteskogissa, Porvoossa. Sitä hallinnoi luonnonperintösäätiö, joka suojelee suomalaisia ikimetsiä lahjoitusvaroilla. Viidellä eurolla voi kuka tahansa hankkia itselleen tai lahjaksi kymmenen neliön kokoisen osuuden ikimetsää. Paavin metsäpalan arvo on 500 euroa. Heli Kulmavuori

Osservatore Romano/AFP/Lehtikuva

Maaksi jälleen ”Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo”, kuvataan ihmisen osaa Vanhan testamentin Jobin kirjassa. Ajatteleepa kuolemanjälkeisestä elämästä mitä tahansa, ihminen on kuoltuaan myös eloperäistä jätettä, joka hitaasti muuttuu maaksi jälleen. Paitsi luut – isoimmat niistä, kuten kallo ja lonkkaluut, eivät maadu oikein millään. Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho kertoo, että vanhoja luita paljastuu aina silloin tällöin hautoja kaivettaessa.

Paaville pala ikimetsää

Sirpa Päivinen

Ihminen avautuu ja kuihtuu kuin kukka.

Paavi Franciscus sai piispa Irjalta ekologisen lahjan.

Järvien puolesta Suosittu luontodokumentti Metsän tarina on nyt saanut jatkoksi Järven tarinan. Se on kuvattu pääasiassa Saimaan vesistössä ja itärajan tuntumassa, jossa vielä on luonnontilassa säilyneitä kirkkaita vesistöjä. Elokuvassa seurataan muun muassa majavaperheen padonrakennuspuuhia, sudenkorennon muodonmuutosta ja rupikonnien painiottelua. Antti Tuurin kirjoittama kehyskertomus tuo mukaan ikivanhat myyttiset tarinat haltioista. Parhaillaan elokuvateatte-

reissa esitettävää Järven tarinaa kuvattiin kolmen vuoden ajan – yhteensä 600 päivää eri vuodenaikoina, ja siitä sata päivää veden alla. Hankkeeseen osallistuivat maan eturivin kuvaajat, mikä näkyy lopputuloksessa. Paula Huhtala

Padonrakentaja ruokatauolla.

3 x uskonto muodissa Givenchy Muotitalon pääsuunnittelija Riccardi Tisciä uskonto on inspiroinut aiemminkin. Tuoreessa miestenkokoelmassaan hän yhdistää Diego Velázquezin maalaaman ristiinnaulitun Kristuksen dramaattisiin vankila-aiheisiin kuten vankinumeroihin, piikkilankaan ja sähkötuoliin. Kristillinen symboliikka näkyy myös ristipinsseissä ja rukousnauhakoruissa.

Dolce&Gabbana Italialaissuunnittelijoiden uudessa miesten mallistossa säkkimäisten paitojen kuva-aiheina ovat Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi. Ikoninen asetelma on aplikoitu myös takkeihin ja farkkuihin. Naisten mallistossa katolinen symboliikka on vaatimattomammin esillä. Kenkiä koristavat Mariaa esittävät medaljongit, ja taivaallinen kaksikko löytyy myös viininpunaisesta samettimekosta.

Dolce&Gabbana: The Abaya Collection Paljastavista asuistaan tunnettu muotitalo on tehnyt hyppäyksen myös muslimimaailmaan. Suunnittelijakaksikon vasta julkistettu kokoelma sisältää päähuiveja ja abaya-asuja eli peittäviä kaapuja, jotka jättävät kasvot, kämmenet ja jalkaterät näkyviin. Päävärinä on musta ja kuvioina Dolce&Gabbanalle tyypillisesti pitsiä ja kukkia. Krista Susi