Lauri 2016 nro 7 (14.4)

Vantaan Lauri 7 • Armon asialla • 14.4.2016 • www.valomerkki.fi Sirpa Päivinen

Onko sukupuolia vain kaksi? 5 Eläkeläinenkin voi joutua velkakierteeseen Löytyykö onni elämäntaito-oppaista?

8

Lokerointi on laiskan valinta.

Kun lokeroi ihmisiä, ei tarvitse ajatella eikä tuntea.

10

Arman Alizad:

Maailma pehmitti kovanaaman

6

Ahneus johtaa sydämen kovettumiseen toisten kärsimykselle – Pauli Juusela

2

2 Sini Pennanen

Pääkirjoitus

Tuuli Uosukainen vetää lauluhetkiä vanhuksille 15 vuoden kokemuksella.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Ahneuden paperit Yksi ihmisen suurimmista synneistä on ahneus. Ahneus on kohtuuden vastakohta, sitä, että mikään ei riitä.

Vaikka rahaa, omaisuutta ja valtaa on enemmän kuin tarpeeksi, ahne ihminen haluaa lisää. Niin tehdessään hän ajattelee, että hänellä on siihen oikeus, vaikka laittomin tai vähintään moraalittomin keinoin. Siitä, mitä hän kipeästi haluaa, on tullut hänelle jumala.

Tutkivien journalistien julkisuuteen tuomat Panaman paperit paljastivat systemaattisen veronkierron, josta ei makaabereja yksityiskohtia puutu. MOT-ohjelman mukaan veroparatiisiin perustettuja yrityksiä ovat johtaneet jopa kuolleet. Nordea-pankin maine on kärsinyt paljastusten vuoksi kolauksen, Islannin pääministeri on eronnut, Putin pitää asiaa lännen salajuonena.

Panamalaisesta lakifirmasta kaivetut ahneuden paperit ovat yksi esimerkki siitä, mihin suuntaan globaali markkinatalous voi pahimmillaan mennä. Ilman kunnollista sääntelyä ja oikeudenmukaisuutta hyvästä rengistä syntyy huono isäntä, järjestelmä, joka muistuttaa pyramidihuijausta. Vai mistä muusta kertoo tieto, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa nyt enemmän kuin puolet varallisuudesta?

Köyhin 80 prosenttia tuo vain hiekkaa pankin lattialle, jos sisään pääsee. Pidemmän päälle tällainen tilanne ei ole edes sen yhden prosentin etu.

Miksi ahneus on niin vaarallista? Koska se johtaa sydämen kovettumiseen toisten ihmisten kärsimykselle ja omien etujen ajamiseen vaikka petoksella. Tuloksena voi olla yhteiskunta, josta arkkipiispa Kari Mäkinen Ylen haastattelussa varoitti: heikommassa asemassa olevat nähdään vain taakkana.

Ahneus johtaa harhaan. Moraali unohtuu ja laista haetaan porsaanreikiä, joilla voidaan kiertää lainsäätäjän tarkoitus. Jos rahasta tulee epäjumala, ihminen kadottaa sekä toiset ihmiset että Jumalan, ainoan todellisen turvan lähteen.

Valomerkissä tällä viikolla Ne koskettavat noin puolta ihmiskunnasta, mutta niistä ei saisi puhua.

Väestöliiton lääkäri Miila Halonen ja bloggaaja Maria Nordin pohtivat, miksi kuukautiset ovat tabu.

Kun kuuro artisti Signmark aloitteli muusikon uraansa, hän sai lähinnä negatiivista palautetta. Valomerkin Taistelijat-sarjassa hän kertoo, miten vaikeuksista selvitään.

Musiikki piristää vanhusten arkea Seurakunnat järjestävät lauluhetkiä ja musiikkiesityksiä hoivalaitosten vanhuksille.

Vanhusten ryhmäkoti Ilonan päiväsalissa istuu parisenkymmentä talon asukasta. He odottavat musiikkiterapeutti Tuuli Uosukaista, joka on tulossa pitämään lauluhetken.

Uosukainen aloittaa puhumalla keväästä ja kyselee, mitä lintuja keväisin voi nähdä. Varikset, harakat ja peipposet muistetaan. Ennen kuin lauletaan, Uosukainen lausuu runon, joka kertoo huhtikuusta.

– Pannaan huhtikuusta laulu, joku jo innokkaana huudahtaa.

Vielä muistellaan vanhaa kevätlorua, josta moni paikallaolija muistaa ainakin osan ja joku sen viimeisenkin linnun, pääskysen.

Laulun sanoja etsitään lauluvihoista hoitajien ja Uosukaisen avustuksella. Kevätrallatuksien jälkeen laulettu Mä silmät luon ylös taivaaseen -virsi herkistää tunnelman.

– Laulutilaisuudet koetaan hoivalaitoksissa tosi tärkeiksi, ja ne ovat viesti siitä, että seurakunta ei ole unohtanut vanhuksia, sanoo Uosukainen.

– Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka ovat maksaneet kirkollisveronsa, eivätkä kikkaile sillä, kuulutaanko kirkkoon vai ei. Tälle sukupolvelle kirkko ja seurakunta ovat tärkeitä. Kun aika kuluu, meillä voi olla ihan erilaiset laulut, hän jatkaa.

Uosukainen vetää hoivalaitoksissa seurakunnan järjestämiä

musiikkiterapia- ja lauluhetkiä 13 kertaa kuukaudessa.

– Aina on vähän epävarmaa, jatkuuko tämä toiminta vai ei, mutta esimerkiksi viime vuonna ryhmissäni on ollut melkein 5000 ihmistä. Sanotaan, että jos Mooses ei tule vuoren luo, niin vuoren pitää mennä Mooseksen luo. Musiikkihetkien vieminen vanhuksien hoitolaitoksiin on juuri sitä.

Me tuomme seurakunnan toimintaa näille ihmisille, toteaa Uosukainen.

Seurakuntien palkkaamat kaksi musiikkiterapeuttia ja vapaaehtoistyöntekijät järjestävät musiikkihetkiä kolmessakymmenessä hoivalaitoksessa Vantaalla: vanhusten hoivakodeissa, palvelukeskuksissa ja sairaaloiden geriatrian osastoilla.

Vantaan seurakuntien musiikkisihteeri Kaisa Nuolioja koordinoi vapaaehtoisten toimintaa.

– Vapaaehtoistyöhön ei tarvita koulutusta, mutta joillakin vapaaehtoisilla on kuorotaustaa. Kuka tahansa laulutaitoinen ja -haluinen voi tulla toimintaan mukaan, kertoo Nuolioja.

Vapaaehtoisryhmät esittävät musiikkia ja laulavat yhdessä vanhusten kanssa. Vakituisessa lauluryhmätoiminnassa on mukana noin 35 vapaaehtoista. Lauluryhmiä on kolme, yksi niistä käy hoivalaitoksissa kerran viikossa, kaksi muuta noin kerran kuukaudessa.

– Toiminnassa on paljon samaa kuin musiikkiterapeuteilla, mutta siinä missä terapeutin näkökulma on ammattimainen, vapaaehtoiset keskittyvät viihdyttämiseen ja ilahduttamiseen. Esityksissä on mukana myös runonlausuntaa, arvoituksia, yksinlaulua ja soitinesityksiä.

Vantaan seurakunnat on alkanut tehdä yhteistyötä Vantaan musiikkiopiston kanssa. Oppilasryhmät käyvät hoivalaitoksissa esittämässä ohjelmanumeroitaan. Seurakuntien musiikkisihteeri avustaa organisoinnissa.

– Myös yksityisen laulun- ja viulunsoitonopettajan kanssa on sovittu oppilasesitys kahdessa hoivapaikassa toukokuussa, Nuolioja kertoo.

Nuoliojan johtama kaupungin Pessi-lapsikuoro tekee kaksi vierailua hoivakoteihin tänä keväänä. Ajatuksena on, että lapset laulavat vanhusten kanssa yhdessä vanhoja tuttuja ja uusia lastenlauluja.

– Toiveeni on saada lisää kuoroja, soitinryhmiä ja muita muusikoita mukaan viemään hoivalaitoksiin ohjelmaa, jota muusikoilla on jo muutenkin harjoiteltuna.

Nina Riutta

Seurakuntien musiikkityöhön vapaaehtoiseksi haluavat voivat ilmoittautua osoitteessa www.vapaaehtoistyo.fi/vantaa/vapaaehtoistyo/7102 tai kaisa.nuolioja@ evl.fi tai p. 050 420 1541. Vapaaehtoisten joukkoon kaivataan erityisesti säestäjiä.

3

Tässä ja nyt

Saara Vuorjoki

Luonnossa saa olla oma itsensä Retkiopas Jay Gonzalez: ”Tulin Suomeen vuonna 1994 vaihto-oppilaana. Asuin perheessä, jonka kanssa pääsin hiihtämään Saariselälle. Se sujui mukavasti, vaikka en ollut koskaan hiihtänyt. Kolumbiassa ei ole lunta kuin jossain korkealla. Tarpeeni olla luonnossa on peräisin lapsuudesta. Perheeni harrasti luonnossa liikkumista, ja olin myös partiossa.

Vuosina 2014–2015 suoritin Kisakallion urheiluopistossa maahanmuuttajille suunnatun luontoliikunnan ohjaajakoulutuksen. Olen myös fysioterapeutti.

Luonnossa liikkumalla voi hoitaa fyysistä kuntoa, vähentää stressiä ja rauhoittaa mieltä. Luonnossa saa olla oma itsensä. Voi myös nähdä, mitä kaikkea Jumala on luonut. Aistit herkistyvät, varsinkin jos muistaa sulkea kännykän.

Kuka tahansa voi liikkua luonnossa jokamiehen oikeuksien perusteella. Yhteisillä retkillä maahanmuuttajat voivat oppia kantasuomalaisilta luontoon liittyviä sanoja ja taitoja.”

Ulla-Maija Vilmi

Koko perheen luontoretki Vantaanjoen ympäristöön ti 26.4. klo 12.15. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.4. mennessä Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Toomas Takala p. 050 347 4995. Retken järjestelyissä on mukana myös Vantaan maahanmuuttajapalvelut.

4 Hans von Schantz

Seurakuntien tilinpäätös ylijäämäinen

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Vantaan seurakunnille kertyi viime vuonna verotuloja 1,2 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän, yhteensä 31 miljoonaa euroa. Seurakuntien tilinpäätöksessä oli ylijäämää 1,95 miljoonaa euroa. Sitä tarvitaan lähivuosina muun muassa Tikkurilan uuden kirkon rakentamiseen. Viime vuonna investointeihin, kuten Pyhän Laurin kirkon korjaukseen ja sen hautausmaan kastelujärjestelmän parantamiseen, käytettiin 3,3 miljoonaa euroa. Suurin osa seurakuntien rahoista käytetään toimintaan. Viime vuonna toimintakulut olivat 35 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin seurakuntien verotulot.

Diakoni Heli Leskinen tapaa seurakuntalaisia Matalan kynnyksen maanantaissa Hakunilan kirkolla.

Diakoniatyöllä oli yli 68 000 asiakaskontaktia Diakoniaruokailut ja -kahvilat vetävät väkeä.

Ratkaisu kuulonalenemaan Älykäs Oticon Nera Pro -kuulokoje huipputason teknisin ominaisuuksin

825€ (norm. 1100 €)

◆ Tukee aivojen luonnollista tapaa kuulla ◆ Monipuolinen mallisto erilaisiin kuulonalenemiin ◆ Laaja värivalikoima Tarjous voimassa 30.4.2016 asti. Katso muut tarjoukset: www.oticon.fi

Ajanvaraus ark. klo 9-11 ja 13-15 puh. (09) 2786 2041 Helsinki Laivalahdenkatu 2 b A

Hyvinkää Hämeenkatu 9 A

Järvenpää (Uusi!)

Alankotie 2

Lahti / Mehiläinen Sibeliuksenkatu 6 C

Vantaan seurakuntien diakoniatyön asiakaskontaktien määrä kasvoi viime vuonna 2015 noin kymmenellä prosentilla.

Asiakaskontakteja oli runsaat 68 000, joista henkilökohtaisia tapaamisia oli noin 9 400. Diakoniatyön järjestämiin ruokailuihin osallistui vuonna 2015 lähes 10 400 ihmistä. Ruokakasseja jaettiin 394 ja diakonia-avustuksia yli 200 000 euroa.

Diakoniatyön avointen ovien toimintaan, muun muassa kahvilatoimintaan, osallistui noin 26 000 ihmistä ja muihin tilaisuuksiin vajaat 13 000. Sen lisäksi järjestettiin ryhmätoimintaa sekä diakoniatyön leirejä.

Vertaisryhmiä oli sururyhmistä

omaishoitajien ryhmiin.

Diakoniatyössä oli 35 palkattua työntekijää ja heidän rinnallaan 832 vapaaehtoista. He tekevät monipuolista työtä kahvilatoiminnasta kotikäynteihin. Vapaaehtoisten apua sai 193 vantaalaista.

Paikallisseurakuntien diakoniatyön lisäksi Vantaan seurakunnilla on yhteisiä diakonian ammattilaisia kuulo- ja näkövammaisten ja kehitysvammaisten tukena sekä päihde- ja vankila- ja asuntotyössä ja maahanmuuttajien ja opiskelijoiden parissa. Diakoniatyötä tehdään myös seurakuntien, kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Yhteinen pöytä -projektissa, jonka ruokavarasto avattiin viime syksynä. Projekti kierrättää hävikkiruokaa ja pyrkii yhteisöllisyyden kasvattamiseen.

Yhteinen media hyväksyttiin Vantaan, Helsingin ja Espoon seurakunnat ovat perustamassa yhteisen mediatoimituksen.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 29.3. yhteisen mediatoimituksen perustamisen vuoden 2017 alusta. Tarkoitus on, että nykyisten kolmen seurakuntalehden sijasta tehtäisiin yhteistä lehteä kolmena paikallisversiona. Lehden lisäksi toimitus tekee verkkomediaa, Jouluradiota ja muita mahdollisia julkaisuja. Tavoitteena on noin 1,2–1,4 miljoonan euron säästöt.

Oikaisu 11.2. ilmestyneen Vantaan Laurin kirkollisissa ilmoituksissa oli nimivirhe. Hakunilan seurakunnassa kastettiin Luka Aarne Oskari Sivonen, ei Sihvonen.

Pauli Juusela

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Kiitos Vantaan seurakunnille erinomaisesta musiikkityöstä, varsinkin pääsiäisen aikaan! Jokaisessa seurakunnassa oli ihania konsertteja.

Eniten minua ovat tänä keväänä liikuttaneet Rekolan kirkossa Ole tervehditty, Maria – lauluja Jumalan äidin ilossa ja surussa, missä Sanna Vuolteenaho lauloi ja Eero Palviainen soitti luuttua aivan ihmeen kauniisti ja tietenkin Corvus Laurencij -munkkikuoron gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus Pyhän Laurin kirkossa. Musiikki puhuttelee ihmistä usein vielä syvemmin ja suoremmin kuin puhe, mutta yhdistettynä ne onnistuivat myös erinomaisesti.

Sini Alén, Rekolan seurakuntaneuvoston jäsen

Kansojen välinen ystävyys ei ole pelkkää sanahelinää. On hyvä säilyttää ystävälliset suhteet

naapurikansojen kanssa. Venäjä on Suomen naapurimaa ja kauppakumppani ja sotilaallisesti vahva valtio. Sen kulttuurihistoria on pitkä ja rikas. Tšaikovskin musiikki on lähellä sydäntäni.

Kansojen välinen ystävyys perustuu luottamukseen. ”Me emme tee pahaa teille, te ette tee pahaa meille.” Olisi mielenkiintoista lukea Vantaan Laurista juttuja venäläisestä kirkosta ja uskontokulttuurista. Millaista yhteistyötä Venäjän ja Suomen kirkot tekevät? On parempi tehdä yhteistyötä kuin riidellä.

Tiedän, että venäläiset ovat rauhaa rakastavaa kansaa. Uskon, että Syyrian sota loppuu, kun Yhdysvallat ja Venäjä tekevät enemmän yhteistyötä.

Janne-Petteri Kupsanen, Hakunila

5

Väitellään

Sukupuolia on vain kaksi, Johanna Mappes!

Evoluutioekologian professori Johanna Mappesin mukaan pelkät kromosomit eivät aina kerro sukupuolta.

Miehet nyt vaan ovat vahvempia kuin naiset ja soveltuvat siksi paremmin tiettyihin ammatteihin kuten palomiehiksi.

– Niinhän se useimmiten on, jos mietitään keskiarvoa. Siksi on turhaa panna naisia ja miehiä kilpailemaan keskenään vaikkapa pikajuoksussa olympialaisissa.

Kun lapsi syntyy, kuka tahansa pystyy sanomaan, onko se tyttö vai poika.

– Useimmiten näin. Suurin osa voidaan jakaa tyttöihin ja poikiin ulkoisin perustein. Mutta sitten jää se muutama prosentti, joiden kohdalla jako tyttöihin ja poikiin ei ole ihan helppoa. Kolmas näkökohta on se, vastaako ihmisen kokemus omasta sukupuolesta sitä, millaisia ulkoisia tunnusmerkkejä hänellä on.

– Aluksi kaikki sikiöt näyttävät samalta ja ovat oikeastaan tyttöjä. Mikäli mukana on Y-kromosomi ja siellä sijaitseva SRY-geeni toimii, käynnistyy kivesten kehittyminen ja testosteronin tuotanto. On siis kyse kromosomien, geenien ja hormonien yhteisvaikutuksesta, jossa moni asia voi mennä myös ”pieleen”. Kromosomeja voi olla liikaa tai liian vähän ja vauvalla voi olla ulkoisia tunnusmerkkejä sekä tytöltä että pojalta.

Miehellä ja naisella on erilaiset aivot. Aivoja tarkastelemalla pystyy määrittelemään sukupuolen.

– Keskimäärin naisilla on pienempi pää ja pienemmät aivot.

Vaihtelu on kuitenkin suurta. Aivoja muovaa paljon se, miten niitä käytetään. On resurssien tuhlausta, jos ihminen tekee vain tietynlaisia asioita sen mukaan, mikä hänen sukupuolensa on.

Se, että sukupuoli olisi jotenkin vaikea määritellä, on nykyajan keksintöjä. Aikaisemmin oli selvää, että tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia.

– Näin haluttiin uskoa, mutta ei se näin ollut. Ennen variaatiot olivat vain vielä suurempi salaisuus kuin nykyään.

Ihmisen pitäisi itse saada määritellä sukupuolensa.

Ulkoiset sukupuolielimet määrittävät sukupuolta eniten. Se, mitä jalkojen välissä on, on olennaisempaa kuin se, miltä tuntuu.

– Kyllä, olen sitä mieltä. Tarkoitus ei ole silti vähätellä sukupuolen merkitystä. Sillä, miten ihminen kokee sukupuolensa, on valtava merkitys, mutta tilanne on onneton, jos kokemus ei vastaa sitä, mitä biologinen sukupuoli on.

– Suurimmalla osalla ulkoiset merkit vastaavat sukupuolen määrittelyä, mutta aina näin ei ole. On esimerkiksi naisia, joilla on vagina, muttei kohtua. Kivekset voivat olla piilossa. Sukupuolirajaa ei ole mahdollista määrittää yksiselitteisesti.

Meille kaikille olisi helpompaa, jos sukupuolinormit eivät olisi niin tiukat.

– Kyllä, varmasti olisi. On vaikea sovitella itseään sukupuolirooleihin, joihin ei vain sovi, ja tiukat käsitykset voivat olla todella tuhoavia. Miksi tehdä toisten sukupuolesta ja siitä, miten ihminen itsensä kokee, ongelma?

On olemassa vain kaksi sukupuolta, mies ja nainen.

– Lisääntymisbiologian kannalta kyllä, ainakin ihmisillä. Joissakin maissa intersukupuoliset määritellään kolmanneksi sukupuoleksi ja esimerkiksi Intiassa puhutaan myös kolmannesta sukupuolesta.

Hanna Antila

Miehet ovat luonnostaan riskinottajia ja metsästäjiä, naiset hoivaajia.

Petteri Kivimäki

– Keskimäärin varmaan näin, mutta sukupuolten sisällä vaihtelu on suurempaa kuin sukupuolten välillä.

Sukupuolten sisällä vaihtelu on suurempaa kuin sukupuolten välillä.

Kolumni

Arkkipiispan kohtuuttomat vaatimukset Arkkipiispa Kari Mäkinen on menneen talven aikana aina silloin tällöin ollut julkisuudessa kohtuuttomine vaatimuksineen. Niistä hän on myös saanut paljon kritiikkiä.

Kirkolla on kuitenkin pitkät perinteet kohtuuttomissa vaatimuksissa. Jeesus kehotti antamaan maallisen omaisuuden pois ja seuraamaan häntä: ei riittänyt, että toimi kuukausilahjoittajana Punaiselle Ristille, vaan kaikki piti antaa pois, aivan kaikki. Kohtuutonta.

Oikeastaan koko Uusi testamentti on täynnä mahdottomia vaatimuksia. Mutta eivät ne siellä turhan päiten ole.

Ihmisellä on vahva taipumus perustella itsekkyyttään reaalipolitiikalla: eihän siitä nyt mitään tulisi, jos kaikki antaisivat omaisuutensa pois! Kuka sitten pyörittäisi talouden pyöriä? Eikö ole parempi, että pistän rahani tuottamaan? Ja sitten jouluna voin ehkä antaa kympin Pelastusarmeijan joulupataan.

Mukavuudenhalumme saa meidät helposti tinkimään moraalisista velvollisuuksistamme tai menemään niistä yli rimaa hipoen. Jos meille sanotaan, että meidän pitäi-

si koettaa ihan pikkaisen parantaa maailmaa, me emme tee senkään vertaa.

Siksi kirkon perinteenä on ollut vaatia jäseniltään ja yhteiskunnalta mahdottomia, tökkiä ihmisiä tekemään asioille jotain. Se ei oikeudenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä ole kysynyt oikeudenmukaisuuden hintalappua. Tai on se joskus, ja niiden kertojen takia sillä onkin syytä hieman tutkiskella omaatuntoaan.

”Ihmisellä on vahva taipumus perustella itsekkyyttään reaalipolitiikalla.”

Jos kirkko ei vaadi kohtuuttomia, siitä tulee aivan liian helposti mukavuudenhaluisten ihmisten kirkko. Eikä siitä ole kuin pieni askel toimimiseen vallanpitäjien kirkkona, joka peittää henkisen onttoutensa kumiseviin juhlapuheisiin.

Kirkon pitää arkkipiispan johdolla entistä useammin astua esiin, sanoa sanansa ja vaatia kohtuuttomia asioita niin itseltään, yhteiskunnalta kuin jokaiselta kirkon jäseneltä. Sen pitää ravistella ja herätellä, ei tyytyä kohtuullisiin vaatimuksiin. Kohtuuttomuus on kirkon ytimessä.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6

Kuka?

Iranin Teheranissa vuonna 1971 syntynyt Arman Alizad on vaatturi, toimittaja, juontaja ja tuottaja. Hänen perheensä muutti islamilaisen vallankumouksen puhjettua vuonna 1979 Yhdysvaltoihin ja sieltä Suomeen.

Mitä?

Palkittiin vuonna 2014 kultaisella Venlalla parhaana esiintyjänä ja Viimeinen ristiretki parhaana reality-ohjelmana. Sarjassa Alizad tutustui elämään maailman köyhimmillä ja vaarallisimmilla alueilla. Voitti vuonna 2015 parhaan televisioesiintyjän palkinnon. Huhtikuussa Nelosella on alkanut Alizadin esikoisohjaus ja uusin sarja Pohjantähden alla.

7

Kovimmat jätkät auttavat muita Arman Alizadin oli matkustettava maailman köyhimmille alueille tajutakseen, miten rikas hän on.

Teksti Jaana Rinne kuva Sirpa Päivinen

T

aakse jääneet paikat ovat yhä Arman Alizadin mielessä. Erityisesti sinne on jäänyt Viimeinen ristiretki -tv-sarjan ensimmäinen reissu, joka suuntautui Kambodžan suurille kaatopaikoille. Matkan tarkoituksena oli haastatella ihmisiä, jotka saavat toimeentulonsa pulloja ja kaatopaikan muita aarteita myymällä.

– Seurasimme pullokärryä neljätoista tuntia päivässä vetävää äitiä ja hänen kahta pientä lastaan. Koska kaatopaikat oli suljettu, heidän oli ehdittävä roskapussien luo ennen jäteauton tuloa. Se oli kovaa, sillä vasta pari kärryllistä pulloja takasi perheelle aterian.

Lapset halusivat käydä koulua, mutta heidän täytyi kerätä pulloja. Alizad ei voinut olla ajattelematta vanhinta tytärtään, joka oli saman ikäinen kuin pullojen kerääjän tytär. Tyttö liimautui ohjelmantekijän pääkoppaan. Siksi hän kertoo tämän tarinan, ja sata seuraavaa. Esimerkiksi sen, kun hän haastatteli laivojen romuttamossa loukkaantunutta 16-vuotiasta poikaa, joka ei enää koskaan kävele.

Alizad ei kuitenkaan halua ruikuttaa.

Hän painottaa, miten suuren vaikutuksen häneen tekee köyhyysrajalla elävien ihmisten asenne.

– Heillä on vahva tietoisuus, että he kaikki ovat samassa veneessä. He elävät hetkessä ja huolehtivat toisistaan. Siitä me länkkärit voisimme ottaa oppia.

Onhan niin, että itsestään selvinä pitämämme asiat ovat miljoonille ihmisille ympäri maailmaa kaukaisia tai mahdottomia unelmia.

Sankaruus on aina innostanut Arman Alizadia. Pienestä pitäen jediritareista, lentotukialuksista, tankeista ja kamppailulajien mestareista innostunut mies pääsi Kill Arman -televisiosarjassa venyttämään fyysisen kestävyytensä ja rohkeutensa rajoja.

Tavatessaan taistelulajien mestareita ympäri maailman Alizad oppi suvaitsevuutta. Samalla hänen oma kuorensa kasvoi paksummaksi. Hän oli nuori, hän menestyi ja antoi palaa. Tänään hänen oma käsityksensä sankaruudesta on muuttu-

nut. Nyt hän arvostaa Bukarestissa tapaamaansa Cornellia.

– Jätkä on asunut ikänsä kadulla ja tehnyt vaikka mitä: parittanut, käyttänyt väkivaltaa ja kovia huumeita 20 vuotta. Tultuaan uskoon hän pääsi kuiville ja nyt hän tekee kristillisen järjestön kautta avustusja ohjaustyötä kadun nuorille.

Cornell on myös hyvä esimerkki siitä, että maanpäällisestä helvetistä voi selvitä ulos. Yläkerran ukolla eli Jumalalla on Alizadin mukaan iso rooli Cornellin kaltaisten katujätkien pelastamisessa.

– Vanhan vankilasanonnan mukaan vain Jumala tai vittumainen vaimo voivat pelastaa vangin.

Vähintään yhtä hienoa kuin pelastuksen kautta havahtuminen on se, kun tavallinen ihminen herää auttamaan muita.

keroi ihmisiä, ei tarvitse ajatella eikä tuntea, Alizad miettii.

Myös itsekkyys ja kateus vaivasivat.

– Olin kateellinen muille heidän saavutuksistaan, mutta itselläni ei ollut rohkeutta ottaa tarvittavia askelia menestykseen. Kun opin antamaan omat virheeni itselleni anteeksi, mieleni vapautui tekoihin.

Syynä oli huono itsetunto. Itsensä hyväksyvä ihminen ei kadehdi vaan negatiivinen energia suuntautui muiden auttamisen.

– Hassuinta on se, että silloin, kun olin itsekeskeinen, en oikeasti keskittynyt itseeni lainkaan.

Alizad kieltää olevansa maailmanparantaja.

– Minulle sanotaan, ettei maailman pa-

”Jos haluaa tehdä hyvää, pitää aktivoitua. Ei ketään kiinnosta se, mitä toivon vaan se, mitä teen.”

– Jos haluaa tehdä hyvää, pitää aktivoitua. Jos on unelma, sen eteen pitää tehdä jotain, muuten on vain toivo. Ei ketään kiinnosta se, mitä toivon, vaan se, mitä teen.

Arman Alizadin tie tyyliohjelma Dress­ coden vaatturista hyvää tekeväksi maailmanmatkaajaksi saattaa näyttää leveältä ja lavealta, mutta on siinä ollut myös kuoppia. Syvin tuli eteen muutama vuosi sitten. Alizad kertoo saaneensa hienon ja rauhaa rakastavan kotikasvatuksen, mutta ottaneensa sitä mukaansa niukalti.

– Ehkä vain kehityin myöhään, mutta pitkään aikaan en pystynyt näkemään hädän takaa ihmisiä, hän sanoo.

Hänestä oli kasvanut kapeakatseinen, vahvoilla ennakkoasenteilla varustettu paskiainen.

– Olin sitä mieltä, että vangit ovat pahoja, narkomaaneja ei kiinnosta mikään muu kuin kaman vetäminen, alkoholistit tykkäävät juoda ja huorat huorata.

Osittain jyrkkyys johtui tietämättömyydestä, osittain itsekkyydestä.

– Lokerointi on laiskan valinta. Kun lo-

rantaminen auta ketään. Se voi olla totta.

Silti minusta tuntuu hyvältä, jos edes yksi lapsi pääsee ansiostani kouluun.

Muutokset ravistelevat Arman Alizadia. Remonttiin on elämänasenteen jälkeen joutunut myös usko. Alizad kasvoi rauhaa korostavassa bahai-uskossa. Puolitoista vuotta sitten hänen oli pakko erota siitä. Päätökseen johti se, että bahait kieltävät samaa sukupuolta olevien avioliiton. Rakkaudessa, jonka piti olla ehdotonta, olikin ehtoja.

Taitekohta koitti, kun hän vaikeassa elämänvaiheessa jutteli kristityn kaverinsa kanssa. Kaveri kysyi, onko Arman joistakin asioista kiitollinen. Kyllä on, Arman vastasi. Kaveri ehdotti, että Arman miettisi joka ilta ennen nukkumaan menoa listaamiaan hienoja asioita. Se tulee muuttamaan elämäsi, kaveri lupasi.

Niin kävi.

– Erityisesti matkoilla jokin hieno kosketti minua. Ehkä sitä voisi kutsua energiaksi. Tuli sellainen olo, että joku katsoo perääni.

Alizad kutsuu energiaa Jumalaksi.

Hän korostaa, että ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, eikä dogmaattinen uskonto ole hänen juttunsa. Hänellä ei Herran pelkoa eikä hän näe Jumalaa maailman luojana, vaan kaikkea koossa pitävänä energiana.

– Jumala on universumia koossa pitävä voima. Voima pohjautuu rakkauteen, kehitykseen, hyvyyteen ja kasvuun. Sen avulla solut jakautuvat ja evoluutio on olemassa. Sen takia ihminen on pohjimmiltaan hyvä, Alizad uskoo.

Hän myös uskoo, että aika moni on hänen kanssaan samaa mieltä.

– Mikään ei ole niin makeaa kuin tiede, jonka mukaan mikään ei ole totta kunnes asia on todistettu. Mutta ihminen, ainakin minä, tarvitsee myös Jumalan energiaa, kolme kertaa päivässä rukoileva Alizad sanoo.

Tuhka leijailee joka puolella. Se laskeutuu iholle. Arman Alizad hengittää sitä ja katsoo, miten tyttö palaa. Miten iho kärähtää mustaksi ja hajoaa, miten kallo paljastuu.

Alizad on palannut mielessään intialaiseen krematorioon. Siellä hänen eteensä oli tuotu teini-ikäinen tyttö.

– Minun piti tehdä nuotio. Kantaa siihen ruumis, polttaa se, siivota jäljet ja viedä tuhkat Gangesiin. Se oli hienoin kokemukseni ikinä. Sain olla mukana pyhässä tapahtumassa, jossa paikallisten uskon mukaan ympyrä sulkeutuu ja ihminen saatetaan tuonpuoleisen kautta jälleensyntymiseen. Se oli upea hetki!

Alizadia mietityttää maailma, jossa elämän perusasiat syntymä ja kuolema ovat suljettujen ovien takana, jossa rakastellaan suljettujen ovien takana, haudataan suljetussa arkussa eikä tiedetä, mistä liha ilmestyy kaupan tiskiin.

– Olemme erkaantuneet kaikesta. Intiassa kuolema oli luonnollinen ja siksi hieno ja arvokas.

Alizad, 3, 6- ja 13-vuotiaiden tyttöjen isä, on matkoillaan nähnyt naisten ja tyttöjen mahdollisuuksien tuhoutuvan köyhyyteen, väkivaltaan ja tasa-arvon puutteeseen. Ohjelmillaan hän lisää tietoisuutta ja kotona ollessaan hän pyrkii olemaan kannustava isä.

– Tyttäreni voivat tehdä mitä ikinä haluavat. Uravalintojen ja harrastusten ei tarvitse noudattaa yhteiskunnan opettamia vääristyneitä sukupuolirooleja. T

8

Eläkeläinen voi velkaantua helposti Yllättävä elämänmuutos tai kuluerä voi panna eläkeläisen talouden sekaisin. teksti Hanna Antila kuva Sini Pennanen

S

itten eläkkeellä voi nauttia elämästä: käydä leivoskahveilla ja vaikka konserteissa, ehkä vähän matkustellakin. Näin ajattelee moni. Useat pääsevätkin toteuttamaan haaveensa, mutta monen eläkeläisen todellisuutta on myös se, että joutuu miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.

Suomen Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen bruttoeläke oli viime vuonna 1613 euroa. Erityisesti moni nainen sinnittelee vähemmällä: suurin osa heistä kuuluu siihen luokkaan, joiden bruttoeläke on 1000–1249 euroa kuukaudessa.

Kun tulot ovat pienet, yllättä-

vät kuluerät ja elämänmuutokset voivat johtaa siihen, ettei eläkeläinen selviä menoistaan, vaan joutuu ottamaan velkaa. Maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet myös eläkeläisten keskuudessa.

Vantaan kaupungin velkaneuvonnan asiakkaista eläkeläisiä on noin 15 prosenttia. Talous- ja velkaneuvojat Ritva Kuittinen ja Tanja Virta ovat kuulleet monenlaisia kertomuksia siitä, miksi eläkeläinen velkaantuu.

– Osalla velkaantuminen on alkanut jo työelämässä ollessa.

Jotkut taas eivät osaa sopeuttaa menojaan pieneen eläkkeeseen, Ritva Kuittinen kertoo.

– Pitää muistaa, että kaikki eläkeläiset eivät ole vanhuus­

eläkkeellä. Jotkut velkaantuneista ovat sairaseläkeläisiä, jotka ovat joutuneet jäämään töistä pois aiemmin kuin ovat ajatelleet, Tanja Virta jatkaa.

Sairaudet ovat myös taloudellinen koettelemus. Lääkkeet maksavat, ja kun julkisen terveydenhuollon puolella on jonoja, apua haetaan yksityiseltä puolelta. Osa taas velkaantuu erottuaan tai jäätyään leskeksi, kun kaikista kuluista pitää yhtäkkiä selviytyä yksin.

Yksin asuvat eläkeläiset ovat myös alttiita taloudelliselle hyväksikäytölle. Moni on lainannut rahaa tuttavalle tai menettänyt sitä nettihuijarille. Erityisesti naiset auttavat myös lapsiaan tai lapsenlapsiaan taloudellisesti, vaikka siihen ei olisi varaa.

– Myös monenlaiset riippuvuudet, päihteet ja pelaaminen, aiheuttavat velkaantumista, Kuittinen toteaa.

Velkaneuvojien mukaan eläkeläisten maksumoraali on

yleensä hyvä. Laskuista ja pakollisista kuluista yritetään selviytyä viimeiseen asti. Velkaa yritetään maksaa uudella velalla.

– Uutta velkaa saa yllättävän helposti. Pikavippejä eläkeläisillä ei kuitenkaan kovin usein ole, Tanja Virta sanoo.

Eläkeläisten talousvaikeudet näkyvät myös kaupungin sosiaalisessa luototuksessa, jossa myönnetään lainaa pienituloisille ja niille, joilla on luottohäiriömerkintä. Sosiaalisen luototuksen asiakkaista Vantaalla puolet on eläkeläisiä ja enemmistö heistä naisia.

– Eläkeläisten osuus lähti kasvuun, kun vuokrat lähtivät nousuun. Tämä tapahtui noin viisi vuotta sitten, sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luotonen kertoo.

Vantaalaisen Leena Pietiläisen, 62, talousongelmat alkoivat sairastumisesta. Yksinhuoltajana elänyt Pietiläinen teki välillä monta työtä yhtä aikaa ja opiskeli samalla merkono-

miksi. Valmistuttuaan hän pääsi oman alansa hallinnollisiin töihin. Työpäivät venyivät pahimmillaan yömyöhään ja tuloksena oli burnout. Samoihin aikoihin alkoi shoppailu, saihan työssäkäyvä luottokortin ja helposti lainaa.

– Shoppailu oli ainoa asia, joka toi iloa. Olin niin uupunut, etten oikein muistanut enää mitään.

Saatoin ostaa tavaroita, joita minulla jo oli. Tai kärryllisen ruokaa, vaikka meitä oli vain kaksi.

– Tytölle ostin lumilaudan ja kypärän hyvittääkseni olemattomuuttani äitinä.

Sitten Pietiläisellä diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö.

– Se oli helpotus. Oli helpottavaa kuulla, että minulla on sairaus, joka selittää, miksen aina osaa ajatella oikein ja pitää huolta taloudestani. Töissä kuitenkin hoidin esimerkiksi palkka-asioita. Diagnoosin saaminen auttoi rakentamaan elämää uudestaan.

Pietiläinen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, muttei heti pystynyt

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Välillä en pystynyt muuta kuin panemaan laskut muovikassiin.”

Leena Pietiläisen talousongelmat alkoivat sairastumisesta.

Veera-koiraa hän kutsuu pelastajakseen, sillä se on pakottanut liikkeelle vaikeinakin päivinä.

lopettamaan ostelua. Vuokria jäi rästiin ja karhukirjeitä tuli. Velkoja meni ulosottoon ja ahdistus ja masennus vaivasivat.

– Välillä en pystynyt muuta kuin panemaan laskut muovikassiin.

Apua Leena Pietiläinen haki ja sai sosiaalitoimesta ja diakoniatyöntekijältä. Kun tytär muutti omilleen, Pietiläinen haki asumisneuvojan avustuksella pienempää ja halvempaa asuntoa.

Hän kääntyi myös velkaneuvonnan puoleen ja pääsi velkajärjestelyyn.

– Aloin lyhentää velkoja 255 eurolla kuukaudessa. Se tuntui positiiviselta sen jälkeen, kun ulosotto oli vienyt nelisen sataa kuussa.

Siinä missä työssäkäyvän tai opiskelijan tulot voivat tulevaisuudessa vielä kasvaakin, eläkeläisten kohdalla näin ei yleensä käy. Eläkeläisillä myös kynnys hakea apua on usein korkea. Kun rahat eivät riitä ja on kertynyt velkoja, tilanne voi tuntua toi-

vottamalta ja hävettävältä. Apua kannattaa kuitenkin hakea ajoissa ja muistaa, että pienituloinenkin voi selvitä veloistaan.

– Neuvottelemme velkojan kanssa ja voimme yrittää järjestää pienempiä maksueriä.

Jos velkaa on alle 10 000 euroa, voimme hakea myös sosiaalista luototusta. Isommille veloille voimme hakea Takuu-Säätiön takausta, Tanja Virta Vantaan velkaneuvonnasta kertoo.

Velkaneuvonnassa autetaan myös hakemaan velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. Silloin laaditaan maksukykyä vastaava maksuohjelma noin 3–5 vuodeksi. Jos vielä sen jälkeen on velkaa on, muttei maksukykyä, velat voi saada anteeksi.

Leena Pietiläinen ei kokenut avun hakemista vaikeana.

– Sitä vartenhan ne ihmiset siellä sosiaalitoimessa ja velkaneuvonnassa ovat, että auttavat, hän sanoo.

Muutenkin hän haluaa taistella häpeää vastaan ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä, omalla nimellään ja kasvoillaan.

Puhuminen ja avun hakeminen helpottavat.

– Olen myös oppinut rukoilemaan iltaisin ja kiittämään asioista. Sekin helpottaa omalla tavallaan.

Leena Pietiläisen talous on edelleen tiukoilla ja joskus hän joutuu lainaamaan muutaman kympin tyttäreltä tai tuttavilta.

– Onhan se ikävää ja siitä tulee ahdistunut olo, mutta minkäs teet.

Laskut hän ajastaa nykyään maksuun niin, että kun eläke tulee, laskut hoituvat ensiksi.

Iloa Pietiläiselle antavat ystävät ja tuttavat sekä käsityöt ja ennen kaikkea villakoira Veera, joka on pakottanut emäntänsä liikkeelle vaikeinakin päivinä.

Haaveitakin on.

– Olisi kiva lähteä jonain päivänä vaikka maaseutulomalle koiran kanssa. 1 • Vantaan talous- ja velkaneuvonnan puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma, ti ja to klo 9–11 p. 09 8392 2120.

• Sosiaalinen luototuksen neuvonta ja ajanvaraus ma klo 9–10.30, ti klo 14–15, ke klo 9–10.30 p. 09 8392 0173.

• Takuu-Säätiön maksuton velkalinja ma–pe klo 10–14 p.

0800 98009.

Kimmo Kiljunen, 64, nosti metelin eläkkeistä 66 %

4%

30 %

Vantaalainen

Karjalainen

Kosmopoliitti

Muutin Vantaalle vuonna 1980. Kotini on ollut koko ajan Länsimäessä, joka nykyisin on Suomen monikulttuurisin asuinalue. Vantaalaisten asiat ovat tulleet tutuiksi kaupunginvaltuustossa, jossa olen ollut 31 vuotta.

Viime aikoina minua on työllistänyt käynnistämäni kansalaisaloite, jossa vaaditaan eläkkeiden ostovoiman turvaamista.

Karjalaista minussa on se, että olen hirveän puhelias. Molemmat vanhempani olivat Karjalankannakselta lähtöisin. Minä olen syntynyt Ruokolahdella Etelä-Karjalassa. Lomilla en halua matkustaa ulkomaille, vaan mökille Luumäelle. Siellä tapaan perhettä, sukua ja ystäviä.

Olen asunut Yhdysvalloissa, Englannissa, Ukrainassa ja Keniassa ja ollut paljon kansainvälisissä tehtävissä. Suomessa voisimme oppia muista kulttuureista ikäihmisten kunnioitusta. Tuntuu siltä, että meillä arvostetaan vain nuoruutta ja nuorekkuutta. Vanhuksia pidetään taakkana, ja se näkyy myös päätöksissä.

Kaisa Halonen

Kysyn vaan

Poistaako perustulo köyhyyden?

Perustulon kokeilua selvittänyt asiantuntijaryhmä antoi raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps) maaliskuun lopussa. Onko kirkolla kantaa perustuloon, asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallituksesta?

– Ei ole, ainakaan vielä. Se, millaista perustulomallia lopulta ajetaan, voi vaikuttaa asiaan.

Perustulon on sanottu vähentävän nöyryyttävää byrokratiaa ja kannustinloukkuja. Poistaisiko se myös pahimman köyhyyden?

– Sanotaanko näin, että se varmasti vähentäisi nöyryyttävää byrokratiaa ja köyhyysloukkuja. Tuskin se olisi kuitenkaan niin korkea, että se poistaisi köyhyyttä kokonaan.

Miten perustulo voisi vaikuttaa kirkon diakoniatyöhön?

– Todennäköisesti diakonian tarve kasvaa silti. Diakoniassa keskeistä on ihmisten kohtaaminen, se on paljon muutakin kuin taloudellista auttamista. Monelle taloudellista apua merkittävämpää on se, että saa puhua kaikista asioista jonkun kanssa.

Onko sosiaaliturvamme epäonnistunut, kun tänne tarvitaan perustulo?

– Sosiaaliturvamme ja terveydenhuoltojärjestelmämme ovat hyvin pirstaloituneita ja piiloutuneita. Moni kokee, että pitäisi olla suurin piirtein lakimies, että selviäisi ja saisi kaiken avun.

– Nykyinen järjestelmämme perustuu vakituisiin työsuhteisiin, vaikka nykyään moni työllistää itse itsensä tai on pätkätai osa-aikatyössä.

Perustulon kannattajien määrä on kasvanut nopeasti. Mistä arvelet sen johtuvan?

– Kannattajien määrä on kasvanut molemmilla puolilla poliittista kenttää. Luulen, että se johtuu siitä, että on erilaisia käsityksiä siitä, miten perustulo toimisi. Jotkut ajattelevat, että perustulo toisi säästöjä sosiaalimenoihin.

Hanna Antila

10

Hyvä mieli, parempi elämä?

Elämäntaito-oppaista haetaan helpotusta, kun elämä tuntuu arkiselta tai merkityksettömältä. teksti Kaisa Halonen kuva Hans Eiskonen

iime viikkoina olen lueskellut elämäntaito-oppaita ja hyvinvointia käsittelevää kirjallisuutta. Niin kai keski-ikään ehtineen naisen odotetaankin tekevän. Kirjat lupaavat muun muassa hyvää mieltä, kehon ja mielen tasapainoa, lohdutusta, hiljentymistä ja parempaa arkea. Onnellisempaa elämää.

En taida olla mikään ihannelukija.

Olen tottunut ajattelemaan, että elämä nyt vain on tämmöistä, useimmiten tavallista. Harmautta oppii sietämään. Elämään kuuluu vetelehtimistä, epäonnistumisia, sotkua, ristiriitoja, riittämättömyyttä, pettymyksiä. Todellisissa suruissa oppaiden kevyt positiivinen psykologia tuntuisi pilkalta.

Ainakaan kyselytutkimusten valossa muutkaan suomalaiset eivät ole erityisen onnettomia. Vuonna 2013 tehdyn terveys- ja hyvinvointikyselyn mukaan lähes puolet – 49,2 prosenttia – suomalaisista on ollut onnellinen suurimman osan aikaa kyselyä edeltäneiden neljän viikon aikana. Vantaalaisista onnellisia oli vielä keskimääräistä enemmän: 49,8 prosenttia.

Tilastokeskuksen viime vuonna tekemän kyselyn mukaan pienituloisistakin hiukan yli puolet tuntee itsensä onnellisiksi ja kokee elämänsä mielekkääksi lähes kaiken aikaa, hyvätuloisista lähes 90 prosenttia. Mutta ei raha kaikille tuo onnea.

– Huono-osaisuutta on monenlaista. Vaikka elämä olisi yltäkylläistäkin, ihminen voi tuntea itsensä onnettomaksi. Onnen puute voi olla merkityksen puutetta. Ihminen tuntee elämänsä liian arkiseksi ja tyhjäksi, arvioi pappi ja psykoterapeutti Juha Petterson, joka työskentelee Vantaan seurakuntien perheneuvojana.

Hän lisää, että kyseessä taitaa olla länsimaisen ihmisen ongelma. Kun elämän ulkoiset puitteet ovat kun-

nossa, jää aikaa oman elämän miettimiseen ja sen laadun pohtimiseen, mistä seuraa jonkinlainen onttouden kokemus ja tyhjyys.

– Mutta tuskin näissä eksistentiaalisissa kysymyksissä mitään uutta on. Ihmiset ovat aina miettineet, kuka olen, miksi olemme täällä, miksi synnymme, kärsimme ja kuolemme, Petterson huomauttaa.

– Aiemmin pohjaa elämän merkityksen etsinnälle loivat uskontojen ja aatteiden kaltaiset suuret kertomukset. Nykyisin valmiita vastauksia ei ole, vaan sisällön löytäminen on jokaisen omalla vastuulla.

Elämän parantamisesta kyllä saisi helposti projektin aikaan. Voisi vaikka treenata hyvän mielen taitoja. Maaretta Tukiaisen samannimisessä, yli 400-sivuisessa kirjassa niitä luetellaan 53 erilaista. Kirjan avulla voi oppia esimerkiksi lepäämään, sietämään epävarmuutta, paljastamaan haavoittuvuutensa, luopumaan kielteisyydestä ja keskittämään huomionsa.

Tukiaisen mukaan kyse on oman mielen kehittämisestä joustavaksi.

Silloin elämä sujuu ja siihen saa iloa ja energiaa. Aika paljon energiaa kyllä pitää olla jo valmiiksi, jos aikoo suoriutua kirjassa annetuista tehtävistä: laadi suhde-energiakartta, askartele arvotarha, piirrä tosiasioiden hyväksymishuoneen pohjapiirros, kirjoita irtipäästämiskirje, etsi voimapaikka, ideoi erilaisia tapoja pitää tauko.

Kati Reijonen kertoo Lyhyt matka perille -kirjassaan omasta projektistaan. Viisikymppisenä hän erosi ja jäi työttömäksi. Paha olo pakotti laittamaan elämän uusiksi. ”Oivalsin, että jos halusin elää mielekkään elämän, minun oli lakattava elämästä elämää, joka ei ollut mielekäs”, hän kirjoittaa etsinnästään. Epätoivoisena Reijonen sukelsi elämäntaito-oppaisiin ja samaan janoon upposivat myös uushenkisyyden gurujen opetukset. Oma juttukin löytyi: meditaatio.

Meditaation eri muodoissaan ovat löytäneet muutkin. Siitä etsitään apua ahdistukseen, stressiin, unettomuuteen ja riippuvuuksiin ja sen tehosta on myös tieteellistä näyttöä. Brittiläinen tiedetoimittaja Jo Marchant tarkastelee Hoida mielelläsi -kirjassaan kehon ja mielen yhteyttä ja aivojen roolia kivunlievityksessä ja paranemisessa. Lumelääkkeiden ja hypnoosin lisäksi hän perehtyy myös meditaatioon. ”Tunnen kuin tunnenkin oloni rauhalliseksi ja kumman ’osalliseksi’; tunnen aiempaa vahvemmin olevani osa ehkä suurempaa näkymää ja heikommin kytköksissä edessä olevan päivän yksityiskohtiin”, hän kirjoittaa kokeiltuaan tietoista läsnäoloa.

Myös masennuksesta kärsinyt Pauliina Vanhatalo etsi sairautensa aikana apua meditaatiosta. Kirjassaan Keskivaikea vuosi hän kertoo, kuinka harjoitukset välillä pitkästyttivät, välillä rentouttivat ja joskus ehkä auttoivatkin. Eivät kuitenkaan aina: ”Mindfulness ei auta. Vaikka kuinka yritän suhtautua ajatuksiin ja tunteisiin kuin taivaalla liikkuviin pilviin, ne eivät hälvene. Lopulta menen istumaan mieheni syliin ja jaan murheeni.”

Samaa voisi suositella Marchant.

Hän arvioi, että lumelääkkeet ja jopa niin sanotut vaihtoehtohoidot toimivat siksi, että potilas saa osakseen myötätuntoa ja tukea ja hänelle annetaan toivoa. Joten kosketelkaa toisianne – tai kuunnelkaa edes.

Perheelliset ja naimisissa olevat ovat tutkimusten mukaan muita onnellisempia. Kun eläkeläisiltä kysyttiin heidän onnellisuutensa syitä, kärkeen nousivat lapset ja lapsenlapset, ystävät, puoliso ja terveys.

Hyvät ihmissuhteet mainitsee Juha Pettersonkin ensimmäiseksi, kun häneltä kysyy, mistä onni koostuu.

Perheneuvojan työssä hän on nähnyt, kuinka toimimattomat ihmissuhteet aiheuttavat huonoa oloa ja luovat kokemuksen onnen puuttu-

misesta. Myös yksinäisyys on iso onnen este.

– Voisi neuvoa, että jos haluat tulla onnelliseksi, hanki ystäviä ja mene töihin tai tee muuten jotain, jossa voit toteuttaa itseäsi. Mutta ei kaikkien elämässä ole tasavertaisia edellytyksiä siihen, Petterson muistuttaa.

Onko koko elämäntaitokirjallisuus loppujen lopuksi suunnattu niille, joilla ei ole todellisia ongelmia ja joilla on aikaa vatvoa omaa elämäänsä? Petterson ei kärjistäisi näin. Hänen mielestään myös elämän merkityksen puute voi olla iso ja todellinen ongelma.

– Jos ihminen oivaltaa jotain oman elämänsä kannalta tärkeätä näiden kirjojen ja kurssien avulla, niin eihän siinä ole mitään vikaa. Voivathan ne toimia myös ennaltaehkäisevästi. Samoin voi toimia parisuhteessa. On taitoja, joita voi oppia. Ihmissuhteissa on tiettyjä lainalaisuuksia, jotka tiedostamalla voi ehkäistä ristiriitoja ja elämästä tulee helpompaa.

Petterson tunnustaa itsekin luke-

11

”Useimmiten elämän merkitys löytyy jostain muualta kuin omaan napaan tuijottelusta.” vansa elämäntaito-oppaita, jo työnsäkin puolesta. Viimeksi hän luki keski-iän kriisiä käsittelevän kirjan.

– Monesti olen löytänyt niistä omille kokemuksilleni hyviä sanoituksia.

Jos ei usko elämäntaito-oppaista olevan apua, niistä ei ole apua. Näin – tai päinvastoin – voisi soveltaa Saku Tuomisen ja Annamari Heikkilän Uskonko-kirjan keskeistä ajatusta. Kirjan mukaan uskomukset ovat eräänlaisia itseään toteuttavia ennusteita, joita on kuitenkin mahdollista muuttaa. Esimerkiksi syrjäyty-

minen on usein seurausta siitä, ettei usko voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä omilla teoillaan. ”Se, minkä ihminen ei usko toimivan, ei yleensä myöskään toimi.”

Tässäkö on meditaatiotakin tehokkaampi lääke? Usko itseen siirtää vaikka vuoria?

Petterson huomauttaa, että elämässä on sellaisiakin voimia, joita yksilö ei pysty hallitsemaan. Talouden suhdanteita tai työllisyystilannetta ei ohjailla self helpiä lukemalla, vaikka ne vaikuttavat monen hyvinvointiin. Pahimmillaan elämäntaitokirjat luovat eetosta, että jokainen on vastuussa omasta elämästään ja voi valinnoillaan tehdä siitä huonoa tai hyvää.

– On aika armotonta ajatella, että menestys olisi omassa varassa ja epäonnistuminen merkki siitä, ettei ole tehnyt tarpeeksi. Harvoista asioista pelkästään yksilö itse on vastuussa.

Jos olet menestynyt, se ei ole vain omaa ansiotasi, vaan sinulle on annettu mahdollisuuksia, joita olet pystynyt käyttämään. Olet saanut apua,

kannustusta ja taloudellisia resursseja, Petterson sanoo.

– Kaikki ongelmat eivät ole mielen sisäisiä, vaan joskus häiriö onkin todellisuudessa. Tämä reaalimaailma voi olla niin karu ja vääristynyt, että terve ihminen sairastuu.

Toivoisin yhteiskunnaltamme lisää myötätuntoa. Siipeensä saaneilla on jo ihan tarpeeksi itsesyytöksiä, muiden ei tarvitse syyttää ja arvostella.

Elämäntaito-oppaista on turha hakea muutosvoimaa maailman ongelmiin ja epäoikeudenmukaisuuteen. Korkeintaan voi oppia kiltisti sopeutumaan niihin. Kirjojen maailma on myös oudon koukuttava. Niitä lukee kuin scifiä, sukeltaa rinnakkaiseen todellisuuteen, jossa meistä kaikista voi tulla tasapainoisia, menestyviä ja tyytyväisiä ja keskinäisistä suhteistamme harmonisia ja palkitsevia.

Perehdyn niin innokkaasti tasapainoiseen hengitykseen Minna Martinin Hengitys virtaa -kirjan avulla, että silmissä mustenee ja alan hauk-

koa happea. Krista Launosen Paljastavat värit, hoitavat kuvat vie useamman illan. Se ohjaa itsetuntemukseen ja luovuuteen esimerkiksi maalaus- ja väritystehtävien avulla. Maria Viljan Hiljaisuuden värityskirja odottaa pöydällä. Oman napani peilailemisesta uhkaa tulla loputon urakka tai ainakin aikaa vievä harrastus.

Juha Petterson sanoo, että monien self help -kirjojen ruokkima helmasynti on itseriittoisuus.

– Useimmiten kai elämän merkitys löytyy jostakin muualta kuin omaan napaan tuijottelusta ja omaan sisäiseen maailmaan keskittymisestä. Vaikka ihmissuhteista, siitä, että olet yhteydessä muihin. Erityisen surullista on, jos itseensä käpertyminen on seurausta pettymyksistä ihmissuhteissa. Silloin rakentaa onnea oman itsensä varaan ja tavallaan lakkaa toivomasta muilta mitään.

– Toisaalta sellainen ihminen, joka ei koskaan pysähdy miettimään sisintään, eksyy aika nopeasti ja alkaa elää itselleen vieraannäköistä elämää.

Joko saa alkaa värittää? T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

17.4.

Kirkoissa puhutaan Jumalan kaipuusta, uuden elämän odotuksesta ja taivasikävästä.

”Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman.”

(Jesajan kirja 40:30–31)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Johannes Siinailainen Johannes Siinailainen kirjoitti elämänsä lopulla Portaat-nimisen kirjan, johon hän kokosi 40 Siinain erämaassa vietetyn vuoden kokemuksensa rukouksesta. Siitä tuli hengellisen kirjallisuuden klassikko itäisessä kirkossa. Se on käännetty lukuisille kielille, myös suomeksi. Se on kirjoitettu alkuaan munkeille, mutta sitä on aina luettu paljon myös luostareiden ulkopuolella.

Johannes Siinailainen tai Johannes Klimakos tai Portaiden Johannes, joilla nimillä hänet myös tunnetaan, eli vuosina 579–649 Siinain erämaassa. Siellä hänestä tuli tunnettu hengellinen ohjaaja ja luostarin johtaja. Tuo luostari on edelleen toiminnassa ja tunnetaan nimellä Pyhän Katariinan luostari.

Rukous on sielun peili Puhtaimmillaan rukous on lapsen jokeltelua.

Kenenkään ei ole hyvä lähteä sisäiselle matkalle ilman opasta, muistuttaa Johannes Siinailainen. Oppaan tehtävä on saattaa matkan alkuun, ei kulkea matkaa toisen puolestasi. Hän kutsuu, neuvoo ja rohkaisee avaamaan silmät ja oppimaan kokemuksista.

Kukaan ei voi tietää pelkästään toisen kuvailun perusteella, miltä hunaja maistuu, pitää maistaa itse.

Johannes oli 16-vuotias, kun hän lähti Siinain erämaahan, Mooseksen vuoren juurelle, jossa oli jo silloin 500-luvulla luostari ja on yhä. Aluksi Johannes oli Martyrius-nimisen munkin ohjauksessa. Kolmen vuoden koeajan jälkeen Martyrius vei Johanneksen vuoren huipulla sijaitsevaan kappeliin ja ajoi hänen päälakensa kaljuksi munkiksi vihkimisen merkiksi.

Pian tämän jälkeen Martyrius kuoli ja Johannes lähti luostarin ulkopuolelle erämaahan, jossa hän eli 40 vuotta. Siellä Johanneksen kerrotaan saaneen jatkuvan rukouksen lahjan. Hänestä tuli tunnettu hengellinen ohjaaja, jonka luokse monet hakeutuivat neuvoa kysymään. Lopulta hänet haettiin takaisin luostariin sen igumeniksi eli johtajaksi.

Ennen kuolemaansa Johannes palasi vielä erakon kammioonsa ja kirjoitti siellä hengellisen oppaan. Se oli hänen testamenttinsa. Tarinan mukaan hän oli aivan kuin Moo-

ses aikoinaan kiivennyt vuorelle ja kohdannut siellä sumun keskellä Jumalansa.

Portaat-nimisessä kirjassaan Johannes käyttää erämaan kuvastoa. Erämaan karuus, kuivuus ja vuorten tummuus kuvaavat ihmisen hengellistä matkaa. Se matka on kieltäytymistä ja löytämistä, luopumista ja iloa. Johannes kuvaa hengellistä matkaa myös kulkuna hyveiden portaita pitkin. Portaiden päässä, vuoren huipulla odottaa Kristus, ja siellä kaikki salaisuudet ratkeavat.

Portaat ei ole mikään kevyt elämäntaidon opas, mutta se on edelleen ajankohtainen.

Siinä puhutaan hyveistä ja paheista, kuuliaisuudesta ja katumuksesta, vihan ja muiden vahingollisten tunteiden käsittelemisestä ja turhien asioiden hylkäämisestä.

Tuo kaikki on mielen siivoamista, tilan tekemistä tärkeimmälle: rukoukselle, Jumalan puoleen kääntymiselle. ”Kun lähdet seistäksesi Herran edessä, olkoon sielusi viitta kudottu kokonaan kaunattomuuden langasta”, kirjoittaa Johannes.

Yksinkertainen rukousharjoitus • Kun rukoilet, käytä yksinkertaisia rukouksia. Voit pyytää avuksesi Jeesusta muutamalla sanalla: ”Jeesus Kristus, armahda minua.”

• Liitä rukous hengitykseesi ja toista sitä hengityksesi rytmissä.

• Nouse sitten seisomaan ja levitä ja kohota kätesi ja lausu hiljaa: ”Jeesus Kristus.” Kumarra hetken kuluttua pääsi, tuo kätesi rinnallesi ja lausu: ”Armahda minua.”

Kun rukous on oikein virittynyt, kaikki asettuu paikalleen. Rukous yhdistää ihmisen ja Jumalan. Se pitää kaiken koossa.

Rukous on suoja ahdistusta vastaan, murheen hajottaja, vihan vaimentaja, armahduksen antaja, hyveiden lähde ja hiljaisuuden aarre. Rukous on myös rukoilijan oman elämäntilanteen ilmaisin. Johannes kutsuu rukousta munkin kuvastimeksi. Se on ainoa peili, jonka tarvitset. Kun rukouksen keskellä joku sana alkaa puhutella, on parasta viipyä siinä hetki, sillä silloin enkelisi rukoilee kanssasi.

Lopulta rukous on yksinkertaista, kunhan muistaa, ketä rukoilee. Yksikin sana riittää. ”Olkoon pyyntösi koko sävy koreilematon”, kirjoittaa Johannes ja muistuttaa, miten publikaani ja tuhlaajapoikakin pääsivät Jumalan kanssa sovintoon yhdellä sanalla.

Lasten jokeltelu on Jumalalle mieluisampaa kuin oppineiden viisastelu. Voi olla, että Jumala ihastuu eniten senkaltaisista sanoista, joita lapsena ensi kertaa tapailit.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.4.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

taisin klo 18.

Naisten rukous- ja raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Lähetyspiiri to 21.4. klo 18. Sari Paananen.

Messu su 24.4. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Vertaisryhmä murrosikäisten vanhemmille ke 27.4. klo 17.30–19. Tule päästämään höyryjä ja jakamaan kokemuksia.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Tähtisäde-pihamuskari (3–6-vuotiaille) ke 13.4., 20.4. ja 27.4. klo 16–16.30.

Muualla Kotipyhäkoulu su 17.4. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lapsikuorot 7–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla. Kuorolaiset esiintyvät seurakunnan tapahtumissa noin kerran kuussa. Keväällä teemme levyä.

Paluumuuttajien kevätretki ti 26.5.

Velskolaan Espooseen. Ohjelmassa ulkoilua, leikkimielistä kisailua, yhteislaulua ja kevätkirkko. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 8.30 ja paluu klo 16.15. Hinta 13 e. Ilmoittautumiset 8.5. mennessä Päivi Helén p.

050 572 2666. Jos tulet omalla kyydillä, ilmoittaudu Liilia Reelolle p.

050 341 5097.

Kastettu

Inka Susanna Henttonen, Aaron Georg Laaksola, Emilia Amanda Isabel Laamanen, Vilma Amalia Marjosalmi, Albert Valentin Tuhkanen, Alvar Matti Edvin Vihavainen.

Avioliittoon kuulutettu Peter Albin Baumgartner ja Sari Susanna Funck, Harri Juhani Tuhkanen ja Suvi Maarit Kajanne.

Hautaan siunattu Vilma Inka Alopaeus 97 v, Saimi Hamilo 92 v, Kyllikki Astrid Sirola 79 v, Hanna Astrid Sirkka-Liisa Hyry 78 v, Heimo Sigurd Myllys 74 v, Mauri Juhani Lehtovaara 71 v, Markku Olavi Marila 62 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Kevään Kreikka-karkelot pe 15.4. klo 18–20 nuortentilassa. Opettelemme helppoja kreikkalaisia tansseja pastori Jaakko Karan johdolla. Ota mukaan sisäliikuntatossut ja -vaatteet sekä juomapullo. Aikaisempaa tanssikokemusta ei vaadita. Illan aikana jaetaan tietoa seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.

Raamattu- ja seurailta pe 15.4. klo 18–20 seurakuntasalissa. Unto Pulkkinen Suomen Raamattuopistolta ja Jarkko Vähäsarja. Raamattuopiston musiikkiryhmä. Kahvitarjoilu.

Messu su 17.4. klo 10. Jaakko Kara, Emmi Mäki, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Inger Lindell, laulu. Messun jälkeen varttuneen väen syntymäpäiväjuhla seurakuntasalissa. Juhla on kutsuvieraille.

Yhteisen pöydän lounas ke 20.4. ja

Kastettu Enni Inkeri Alexandra Vartiala, Joel Mike Hiltunen, Paulus Mikael Mustakallio, Elise Aurora Mansikka, Julius Matti Ensio Mäkelä, Mila Alissa Mikaela Leino, Jesse Santeri Keyriläinen, Erika Sofia Volk, Fanni Maija Susanna Maunola, Jose Dimitri Armando Långström, Hugo Samuel Palmén.

Avioliittoon kuulutettu Johanna Marjatta Heikura ja Jani Petter Rinkinen.

Hautaan siunattu Antti Jussi Kärkkäinen 38 v, Ulla Sisko Karimäki 71 v, Reetta Liisa Varonen 81 v, Hellin Matilda Filppula 90 v, Elma Maria Viinanen 91 v, Veikko Johannes Paunula 91 v, Ulla Päivikki Wilska 92 v.

Hommissa

Pappi Jaakko Kara ”Tein ensimmäisen matkani Kreikkaan perheeni kanssa rippikoulukesänä 1985. Kun syksyllä kolusin kaappeja, löysin isän ostaman kasetin kreikkalaista musiikkia. Kuuntelin sitä, ja busukin kielen helähdys sai minut koukkuun.

Aloin opiskella Berlitzin opaskirjan avulla kreikkaa matkailijoille, ja 17-vuotiaana sain lahjaksi kreikankielisen Raamatun.

Harrastin kreikkalaisia kansantansseja aktiivisesti viisi ja puoli vuotta, ja opin ainakin sata tanssia.

Vuosien mittaan olen matkustellut Kreikassa moneen kertaan. Ihmisten aurinkoisuus ja perushuolettomuus, etelämainen ”onhan päivä vielä huomennakin” -mentaliteetti on säilynyt myös Kreikan talouden kriisiaikoina.

Saarilla ei ole koettu nälänhätää, ihmiset ovat pärjänneet hyvin. He uskovat, että kurimuksesta selvitään jotenkin.

Muu Eurooppa ei voi heittää Kreikkaa ulos pakkaseen kuin jotain tuhlaajapoikaa.

Kulukuria ja taloudenpitoa voidaan opetella toinen toistaan tukien.

Lesboksen saaren mummot ovat auttaneet pakolaisia niin, että heille on ehdotettu Nobelin rauhanpalkintoa.

Se ei kuitenkaan ole ihan kokonaiskuva tilanteesta. Pakolaisia kohtaan esiintyy myös kärkeviä ja hyökkääviä asenteita, ja ne huolestuttavat minua.”

Ulla-Maija Vilmi

Kevään Kreikka-karkelot kaikelle kansalle ja CD Drop Party pe 15.4. klo 18–20 Hämeenkylän kirkolla. Jaakko Kara opettaa helppoja kreikkalaisia tansseja ja jakaa kreikkalaisen musiikin CD-tallenteita kokoelmastaan.

Tilaisuudessa voi osallistua Yhteisvastuukeräykseen.

Jani Laukkanen

Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. Hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

27.4. klo 11–12.30. Hävikkiruokalounas on kaikille avoin ja maksuton.

Messu su 24.4. klo 10. Emmi Mäki, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Hämeenkylä-messu su 24.4. klo 17.

Agricola-liikkeen toiminnanjohtaja, pastori Henrik Wikström, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Ensi kesän isosten ja apuohjaajien siunaaminen. Teetarjoilu.

Aarteita etsimässä -infoilta ma 25.4. klo 17 seurakuntasalissa. Hämeenkylän seurakunta ja kylän väki käynnistävät muinaisaarteiden etsintäprojektin seurakunnan alueella.

Vantaan kaupungin arkeologi Andreas Koivisto kertoo alueen historiasta ja tilaisuudessa tutustutaan seurakuntaan hankittuihin metallinpaljastimiin ja kuullaan niiden käytöstä. Lisätietoja jarkko.vahasarja@ evl.fi tai p. 044 4220 473.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 20.4. klo 14−16. Blogit ja keskustelut netissä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 20.4. klo 18. Vieraana internetissä lähetystyötä tekevä Ken Takaki.

Kirjallisuuspiiri ma 2.5. klo 12. Kirjana Ljudmila Ulitskajan Tyttölapsia.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 27.4. klo 16–18. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 21.4. klo 11.

Vieraana SLEY:n aluejohtaja Jukka Niemelä.

Muualla Hämeenkylä-päivä la 23.4. klo 10– 14 Tuomelan koulun ympäristössä.

Piknik-tapahtuma, jossa live-musiikkia ja ohjelmaa eri-ikäisille. Hämeenkylän seurakunta järjestää aarteenetsintää metallinpaljastimilla.

Senioreiden kevätretki to 19.5.

Kotkaan. Vierailemme Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa, Kotkan kirkossa sekä opastetulla kaupunkikierroksella mm. Sapokan vesipuistossa ja Alvar Aallon suunnittelemassa Sunilan kaupunginosassa. Lounas Ravintola Keisarinsatamassa. Bussi lähtee Askistosta klo 7.50 ja Hämeenkylän kirkolta klo 8. Tämän jälkeen bussi kulkee Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan kautta. Retken hinta on 55 e. Ilmoittautumiset 6.5. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Reformaation juhlavuoden matka Saksaan 21.−26.4.2017. Hämeenkylän seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyössä järjestämällä retkellä vieraillaan Saksan Luther-kaupungeissa. Tarkemmat tiedot retkestä löydät netistä osoitteessa: bit.ly/1V3W7Iq. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon.

Pihaseuroja on järjestetty kesäkeskiviikkoisin Hämeenkylässä jo pitkään. Etsimme pihaseurojen pitopaikkaa 29.5., 6.7. ja 13.7. Seurakunta auttaa järjestelyissä ja järjestää puhujat. Lisätietoja pastori Matti Hyry p.050 4910 954 tai matti.hyry@evl.fi.

Paula Lehto

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 17.4. klo 12. Sami Mustakallio, Hans Tuominen, Riikka Jäntti, Antti Kalo. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 17.4. klo 17.

Illassa mukana Seija ja Sami Jalonen, Harri Nurminen. Housebändinä Poikkipuut.

Matalan kynnyksen maanantai 18.4. ehtoollishetki klo 11, ja ma 25.4. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien ilot ja surut -keskusteluryhmä ma 18.4. klo 15–16.30.

Lähetyspiiri ma 18.4. klo 18–19.30.

Kaija Laalo-Lipponen vierailee.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 19.4. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Laulua, naurua ja sanaa.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45 Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kevään aikana neulomme vauvoille ja heidän sisaruksilleen sukkia ja lapasia. Langat saa kirkolta.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Puuro, voileipä, kahvi / tee 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Myynnissä myös kahvileipää.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Messu su 24.4. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 26.4. klo 13–14.30.

Fysioterapiaopiskelijat Laureasta vierailevat jälleen.

Virsivartti ke 27.4. klo 12.30. Juha Paukkeri.

Sota-ajan lauluja veteraanipäivänä ke 27.4. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat, johtajanaan Leena Sinisalo laulavat ja laulattavat. Kahvi- ja pullatarjoilu alkaen klo 18.

Rautakannel-nuortenmessu to 28.4. klo 18. Musiikista vastaa Poikkipuut.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–12.

Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille.

Pyhäkoulu su 17.4. klo 10.

Messu su 17.4. klo 10. Sami Mustakallio, Hans Tuominen, Riikka Jäntti, Antti Kalo. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 19.4. klo 13. Fysioterapiaopiskelijat vierailevat jälleen.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiis-

Kirppis kirkolla Tee tilaa kaappeihin ja tule myymään ylimääräiset tavarat pois Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Siellä järjestetään takakonttikirppis la 23.4. klo 12–14. Kirppis on seurakuntasaleissa, mutta sään salliessa myös ulkona. Myyntipöydän tai autopaikan varaus maksaa 5 euroa.

Myynnissä on myös kahvia ja makkaraa. Tarjoilun tuotto ja pöytämaksut menevät Yhteisvastuukeräykseen. Myyjät pääsevät paikalle klo 11 alkaen. Ilmoittautumiset 18.4. mennessä ylivahtimestari Mirja Röytiö, mirja.roytio@evl.fi.

14

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.4.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Ke 20.4. suljettu.

Korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–to klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Kirkko avoinna rukousta ja hiljentymistä varten perjantaisin 8–9.

Vanhemman väen piiri to 14.4., 21.4. ja 28.4. klo 13 seurakuntasalissa. 14.4.

Kanttoreiden kevätkonsertti kirkkosalissa. Kahvitarjoilu. 21.4. Risto Auvinen. 28.4. Saana Tourunen.

Naisten saunailta to 14.4. ja 28.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 15.4. ja 22.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Pyhät tanssit pääsiäisen valossa la 16.4. klo 17. Lisätietoja diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560.

Messu su 17.4. klo 10. Risto Auvinen, Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen.

Korson Mieslaulajat. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 17.4. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perhekerho ma 18.4. ja 25.4. klo 1215 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 18.4. ja 25.4. klo 13 kirkon kokoustilassa. Kaikki runonlausunnasta kiinnostuneille.

Pyhän tanssin rukoushetki ja kasvu-

ryhmäilta ma 18.4. klo 17. Pyhä tanssi on mediatiivista kehorukousta. Sopii kaikenikäisille. Ohjaajana diakonissa Pia Olkkonen. Jatkamme iltaa kasvuryhmässä kirkkosali 2:ssa. Tule tutustumaan itseesi kristillisestä näkökulmasta. Tarjolla kahvia ja teetä.

Naisten raamattupiiri ma 18.4. ja 25.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 18.4. ja 25.4. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 20.4. ja 27.4. klo 11 seurakuntasalissa. Kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntakeskuksen ala-aulassa.

Lähetyspiiri ke 20.4. ja 27.4. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.4. ja 27.4. klo 18. 20.4. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. 27.4. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 20.4. ja 27.4. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Miesten saunailta to 21.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhemessu su 24.4. klo 10. Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Mikkolan koulun musiikkiluokkalaisia. Keittolounas ja kirkkokahvit.

Imre Makoveczin kirkot -taidenäyttely su 10.4. alkaen seurakuntakeskuksessa. Valokuvaaja Gábor Máté.

Koulutus vapaaehtoisina toimiville ke 20.4. klo 18. Aiheena Jaksaminen ja rajat vapaaehtoistyössä. Kouluttajana pastori ja perheterapeutti Terhi Ketola-Huttunen. Koulutus alkaa iltamessulla kirkossa. Ilmoittautumiset 15.4. mennessä mari.makela@evl. fi tai p. 050 511 1783

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Teatteriesitys Pirun Polska ti 19.4. klo 18. Sakari Viittala esittää komediallisen monologinäytelmän. Käsikirjoitus ja ohjaus näytelmäkirjailija Eeli Klemetti. Kahvitarjoilu puoli tuntia ennen ja jälkeen näytelmän.

Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 19.4. ja 26.4. klo 9–11.30.

Mikkolan vanhemman väen piiri ti 19.4. klo 13. Leena Lehto ja Riikka Wikström.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 21.4. ja 28.4. klo 9–11.30.

Muualla Kylväjä-piiri su 24.4. klo 15 Timo ja Tiina Jokisella, Teeririnne 15. Riitta-Maija Palmusaari kertoo matkastaan Israelissa ja Palestiinassa.

Diakonian ruskamatka Kuusamoon 18.–23.9. Matkan hinta 550 e / 2hh.

Ilmoittautumiset 29.4. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Diakonian retkipäivä ke 4.5. Helsinkiin. Aamupala tarjolla seurakuntasalissa klo 9.30 alkaen, bussi lähtee klo 10.30. Opastettu kierros Tekniikan museossa, lounas ravintola Koskenrannassa ja ehtoollishetki Paavalin kirkossa. Ulkoilua ja kävelyä vaihtelevassa maastossa. Paluu klo 16 mennessä. Hinta 20 e. Ilmoittautumiset 29.4. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Avoimet Ovet Palvelukoti VantaanHelmessä torstaina 21.4 klo 13.30-16 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan ikärikkaiden huusholliimme, Metsolantie 4:een.

Kahvipannu lämpiää vieraillemme!

Yhteislauluhetki Korson eläkeläisten kuoron laulattajien johdolla klo 14.

Suomen Fysiogeriatria ohjaa jumppasalissa virkistävän jumpan kello 15.

Esittelemme avoimissa ovissa myös taloamme ja erityisesti 3. kerrosta, jossa tarjoamme kevyttä palveluasumista.

Lisätietoja Vastaava ohjaaja Marika Tuuri Puh. 044 3663 722 marika.tuuri@mikeva.fi www.mikeva.fi

Kastettu Johnny Andreas Pekkala, Julius Michael Markkanen, Annika Aino Orvokki Mikkola, Sini Alisa Lindfors, Elia Alexander Pörhönen, Eetu Mikael Kiviaho, Mette Marjatta Pekkala, Viljo Heikki Kalevi Pohjaranta, Eppu Viljami Länsisola, Iida Maria Lähteenlahti, Patinya Thong-ngok.

Hautaan siunattu Kaija Anneli Järvinen 85 v, Leena Kyllikki Raitamaa 75 v, Arja Anneli Lehtinen 69 v, Harri Olavi Ivar Lahtinen 58 v, Jyry Juhonpoika Aunola 20 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Lastut lainehilla -konsertti la 16.4. klo 15. Sini, Eevi ja Heini Hölsä sekä pianisti Marjaana Merikanto. Konsertti on osa laulusuzukimenetelmän 30-vuotisjuhlavuotta.

Messu su 17.4. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan kantelettaret.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Sanan ja rukouksen iltapäivä su 17.4. klo 14. Vieraana Pirkko Vesavaara.

Esirukousta, musiikkia.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 18.4. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Tenavanikkarit ke 20.4. klo 12.30.

Kolmas projekti alkaa. 5–7-vuotiaiden nikkarointikerhossa opetellaan puutyökalujen käyttöä ja tehdään oma puutyö. Materiaalimaksu 10 e.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Iltamessu ke 20.4. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 21.4. klo 13. Keskustellaan, rukoillaan ja luetaan Raamattua.

Takakonttikirppis la 23.4. klo 12– 14 seurakuntasaleissa, säiden salliessa myös ulkona. Pöydän / autopaikan varaus 5 e. Myynnissä myös kahvia ja makkaraa. Tarjoilun tuotto ja pöytämaksut Yhteisvastuukeräykseen. Myyjät pääsevät paikalle klo 11 alkaen. Ilmoittautumiset 18.4. mennessä mirja.roytio@evl.fi.

Messu su 24.4. klo 10. Ben Ahlroos, Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Niina Ahola, laulu.

230-vuotisjuhlat su 24.4. klo 11.30.

Diakoni Irma Liljeström, pastori Vappu Olsbo ja vahtimestari Sauli Marttinen täyttävät tänä keväänä 60 vuotta sekä pastori Ben Ahlroos 50 vuotta. Yhteinen synt-

tärijuhla alkaa keittolounaalla heti messun jälkeen. Sen jälkeen leppoisaa ohjelmaa ja kakkukahvit. Jos haluat onnitella syntymäpäiväsankareita, älä osta lahjoja, vaan osoita onnittelusi seurakunnan lähetystyölle ja Yhteisvastuukeräykseen tili FI8915963000037764 / viesti syntymäpäiväjuhlat 230 v.

Isoskoulutus Isko 1 ti 26.4. klo 18.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 28.4. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e).

Asuntotoimen apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö kertoo arvoistaan, elämästään ja työstään.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 17.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 14.4. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala, lastenhoito järjestetty.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–16. Aluksi päivähartaus.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Kipuryhmä ti 19.4. klo 15. Aiheena ”Odotuksia ja pettymyksiä”. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Tehdään pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 20.4. klo 18. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 21.4. klo 13. Pähkäilemme ja ratkomme muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä. Ohjaajana Birgit Leino.

Seniorikahvila ma 25.4. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 25.4. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, mutta lastenhoitoa ei ole.

Iltaperhekerho ja yhteinen ruokailu ti 26.4. Lapsiperheiden oma ilta.

Valmistamme ruokaa ja ruokailemme yhdessä. Lapset saavat leikkiä kerhotilassa. Ovet aukeavat klo 16, jonka jälkeen voi tulla valmistamaan ruokaa tai vain olemaan. Iltahartaus klo 19.

Ruokakerho ke 27.4. klo 17. Monikulttuurista ruokaa paikallisista aineksista. Tule kokkaamaan Rekolan Marttojen opastuksella ja syömään yhdessä. Hinta 2–5 e / henkilö / kerta.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja urheiluvaatetus mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Messu 17.4. klo 14 Foibessa, Sairaalakatu 7. Arto Nuutinen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Räiskäle! -tapahtuma. Lettubaari avoinna la 23.4. klo 10–20 ja su 24.4. klo 10–12.30 Rekolan Partiomajalla, Kustaantie 47. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Ota käteistä mukaan.

Tuo penaali, saat letut koko perheelle – lahjoitamme koulutarvikkeita Gambiaan. Jos tuot meille penaalin, jossa on lyijykyniä, tusseja tai puuvärejä, kumi, viivoitin ja teroitin (ei lyijytäytekyniä eikä kuulakärkikyniä), saat letut perheellesi. Lettujenpaiston ennätystapahtuma, jossa pyritään rikkomaan 10 vuoden takainen lettujenpaistonennätys.

15

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.4.

Musiikki kulkee ja juhlat lähestyvät Muusikko Jaakko Löytyn ­työelämään kuuluu muutakin kuin musiikkia.

Gospel-muusikko Jaakko Löytty työskentelee Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä Lounais-Suomen alueella. Se tarkoittaa työtä liikkuvana puhetyöläisenä. Löytyn voi kuulla saarnaamassa kirkoissa tai puhumassa seuroissa.

– Työhöni on kuulunut myös Siionin virsien uudistustyö etenkin tekstien osalta. Työ lähenee loppuaan. Olen valtavan innostunut Siionin virsien maailmasta.

Löytty lupaa, että uudistustyön tuloksiin pääsee tutustumaan esimerkiksi Myyrmäen kirkon konsertissa 17.4. tai sitten myöhemmin kesän Herättäjäjuhlilla. Jaakko Löytty on myös yhdistyksen lähetyssihteeri.

– Monet asiat kiinnostavat minua. Ehkä se alkaa rasittaa iän mittaan. Enää ei siirry niin sujuvasti asiasta toiseen. Vaatii huokailuaikaa, että jaksaa.

Muutamia vuosia sitten, kun masennus vei voimat, Jaakko Löytty epäili, että hänen oma musiikin tekemisensä olisi takanapäin.

– En osannut tehdä oikein mitään musiikin alalla. En keikkaillut ja kieltäydyin pyynnöistä. Ajattelin, että olin jo tehnyt kaiken, minkä ylipäätänsä saisin musiikissa tehtyä.

Masennus ei jäänyt pysyväksi olotilaksi. Gospel kulkee taas. Uusia kappaleita syntyy. Viime vuonna Löytty juhli 60 vuottaan laajalla kiertueella.

– Nyt koen, että musiikin tekeminen on minun hommani, sellainen asia, josta pidän ja jota osaan.

Haluan tehdä sitä yhteiseksi rakennukseksi kirkon Puutarhapiirin retki ke 27.4. japani-

laiseen puutarhaan. Tapaaminen klo 12 retkikohteessa.

Lähetyspiiri ke 27.4. klo 17.30 Foiben takkatilassa, Sairaalakatu 7.

Kastettu Chloe Louisa Kristina Khomenko, Joel Juhani Mikael Muuriaisniemi, Salma Hilja Astrid Nyström.

Hautaan siunattu Vivi Mirjam Virkkunen 94 v, Lauri Raimo Lehmuserä 86 v, Rauha Marjatta Tiukkanen 74 v.

piirissä. Odotan innolla aikaa, jolloin voin tehdä sitä nykyistä enemmän.

Jaakko Löytty on vasta perustanut bändin veljiensä Mikon ja Sakarin kanssa. Useimmiten hän keikkailee triona Mikko Löytyn ja Seppo Rautevan kanssa. Myyrmäen kirkon konsertissa trioa täydentävät Katariina Airas ja Laura Airola.

– Kirkko on niin iso, että oli asiallista laajentaa kokoonpanoa. Jännittää vähän, miten kaikuisa kirkkotila mahtaa toimia, kun sitä ei ole suunniteltu rytmimusiikin esittämiseen.

Myyrmäen konsertilla on kolme teemaa. Ensimmäinen niistä liittyy Jaakko Löytyn varhaisissa kappaleissaan esiin nostamiin asioihin: maailmanparantamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja Afrikkaan.

– Mukana on myös rakkauslauluja. Niihinkin liittyy oikeudenmukaisuuden ja myös tasa-arvon ajatus. Minun mielestäni kirkossa puhutaan aivan liian vähän parisuhteesta.

Esillä on myös kahden maan kansalaisen teema Löytyn tunnetun laulun mukaan.

– Ihmiset ovat Jumalan lapsia. Heidän tehtävänsä on elää maailmassa yhdessä, ja sovussa toistensa kanssa. Sillä tavalla toteutetaan Jumalan valtakunnan tarkoitusta ja ollaan matkalla kohti taivaan kotia.

Ulla-Maija Vilmi

Jaakko Löytyn konsertti su 17.4. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Ohjelma 10 e sisältää Siionin Virsien uudistetut sanat. Konsertin tuotto käytetään Vantaan herättäjäjuhlien järjestämiseen. Ennen konserttia klo 17 kirkossa on kesän herättäjäjuhlien talkoolaisten rekrytointitilaisuus. Siellä kerrotaan erilaisista talkootehtävistä ja voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi juhlille.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys

ma ja to klo 10–11.30 Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniapäivystystä ei ole to 28.4.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 17.4. klo 12. Maria Koukkari, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Mukana teologiharjoittelija Atte-Veikko Kemppainen.

Konsertti Näyttelykuvia su 17.4. klo 18. Harmonikkataitelija Mika Väyrynen esittää Modest Musorgskin suositun pianoteoksen harmonikalle sovitettuna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vieraana Paula Lehto

Hans v. Schantz

Jaakko Löytty haluaa tarjota kuulijoilleen soittamisen iloa ja elämän kauneuden ihastelua.

Golfaaja Satu Marttila Kuka olet?

– Olen Satu Marttila. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi aikuista tytärtä, jotka ovat jo muuttaneet omilleen. Olen myös isoäiti, minulle on siunaantunut kolme lastenlasta. Työskentelen LähiTapiola Varainhoidossa yritys- ja yhteisöasiakkuuksista vastaavana johtajana.

Mikä golfissa kiehtoo?

– Olen pelannut golfia parisenkymmentä vuotta. En ole himogolfaaja, ja pelikertojen määrät vaihtelevat suuresti pelikausittain. Golfissa kiehtoo erityisesti sen haasteellisuus – aina löytyy parannettavaa. Niinpä aloitankin joka kauden puhtaalta pöydältä. Tasoitukseni on piirun verran alle 36. Golf on myös sopivasti sosiaalinen laji.

Mikä on Yhteisvastuugolf?

– Kilpailun järjestäjänä toimii Vantaankosken seurakunta.

Yhteisvastuugolf pelataan Keimolan golfkentällä ja se on kahden pelaajan joukkueen niin sanottu Parasta Palloa -kilpailu. LähiTapiola Varainhoito on osallistunut Yhteisvastuugolfiin neljä kertaa, minä olen ollut mukana kahdesti.

– Pelin jälkeen nautitaan yhdessä lounas klubitalolla ja siellä on myös palkintojen jako. Ilahduttavaa on se, että meitä naisiakin on mukana kiitettävästi.

Keiden kannattaisi lähteä Yhteisvastuugolfiin mukaan?

– Yhteisvastuugolf sopii kaikille ja tänä vuonna erityisesti niille, jotka kokevat läheiseksi Yhteisvastuukampanjan, jolla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria Suomessa ja Ugandassa. Mukaan pääsee, jos on suorittanut Green Cardin.

Nina Riutta

Yhteisvastuugolf ma 23.5. klo 8 alkaen Keimola Golfissa, Kirkantie 32. Ilmoittautumiset 25.4. mennessä helena.teerioja@ pp.inet.fi tai p. 0500 816 765. Tietoa osallistumismaksuista ja päivän ohjelma osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf.

Messu su 24.4. klo 12. Terhi Vil-

janen, Maria Koukkari, Iina Katila. Saarna teologiharjoittelija Atte-Veikko Kemppainen.

Laulusuzukikonsertti su 24.4. klo 18. Janina Mäyry, laulu, Marjaana Merikanto, säestys, Päivi Kukkamäki, ohjaus.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 14.4. ja 21.4. ja 28.4. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 15.4. ja 22.4. klo 9.30–11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 15.4.

klo 18 auditoriossa, Unikkotie 5 C. Yhdessäoloa ja keskustelua kahvikupin äärellä.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 16.4. ja 23.4. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 18.4. ja 25.4. klo 18 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 18.4. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho ti 19.4. ja 26.4. klo

16

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.4.

Harmonikkataiteilija Mika Väyrynen esittää su 17.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa venäläisen Modest Musorgskin suositun pianoteoksen Näyttelykuvia harmonikalle sovitettuna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Heikki Tuuli

Musiikkia harmonikalla

Mika Väyrynen esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

Pirun polska

Sakari Viittalasta tulee piru Korson Kirkonkulmassa.

Korson Kirkonkulmassa nähdään monologiesitys Pirun Polska ti 19.4. klo 18. Näytelmän keskushenkilö on omalaatuinen, kapinallinen piru, joka omaan tehtäväänsä pettyneenä on alkanut uskoutua ihmisille. Hän kertoo oman valtakuntansa salaisuuksista ja taktiikasta, joilla ihmisiä harhautetaan.

Näyttelijä Sakari Viittala muuntautuu useammaksi roolihenkilöksi.

Eeli Klemetin käsikirjoitukseen perustuvan esityksen tyylilaji on vakava pila. Vapaa pääsy.

Kirkon lenkki Myyrmäessä liikutaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 23.4. klo 12–14 Kirkon lenkki -tapahtumassa. Startti on Myyrmäen kirkolla. Osallistujat voivat kiertää kahden kilometrin lenkkiä itselleen sopivan määrän juosten tai kävellen.

Osallistumismaksu on 20 euroa aikuisilta ja 10 euroa alle 18-vuotiailta. Hintaan kuuluu t-paita, soppa ja huolto. Alle 12-vuotiaat osallistuvat ilmaiseksi. Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/kirkonlenkki.

Varrella virren

Jani Laukkanen

Kanttorit Kari Jerkku ja Sirkku-Liisa Niemi sekä esityksen käsikirjoittaja Pekka Kivekäs heittäytyvät entisten virsirunoilijoiden rooleihin Varrella virren 2016 -esityksessä su 24.4. klo 16 Korson kirkossa. Paikalla ovat virsirunoilijat Jacobus Finno, Hemminki Maskulainen ja Hilja Haahti.

Seurakuntien yhteisessä voimannäytteessä kohtaavat draama ja musiikki, historia ja nykyhetki sekä monenlaiset soittimet ja musiikkityylit. Voiko nainen olla oikea virsirunoilija? Siinä riittää 1500-luvun herroilla ihmettelemistä.

Yleisö saa veisata mukana tuttuja virsiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Kari Jerkusta tulee Hemminki Maskulainen Korson kirkossa.

9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Kirkon Ruokailu ti 19.4. ja 26.4. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville. Vapaaehtoinen maksu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 19.4. ja 26.4. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 19.4. ja 26.4. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 20.4. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Hanna-piiri to 21.4. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30,

kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Winkut – nuorten leskien vertaistukiryhmä su 24.4. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 25.4. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Pääsy hissillä A-rapun kautta.

Kanttori Simo Santaranta laulattaa.

Hanna-piiri to 28.4. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 poikkeuksellisesti Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6302 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–

15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 15.4. ja 22.4. klo 15.30.

Iina Katila.

Huom! Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 15.4. klo 18 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Messu su 17.4. klo 10. Satu Huttunen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 19.4. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.4. klo 18. Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Viikunapuuilta ke 20.4. klo 18.30.

Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista. Mirka Härkönen, Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen kävelylenkki pe 22.4. klo 18. Lähtö lenkille Olotilan edestä.

Messu su 24.4. klo 10. Kristiina Kartano, Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 27.4. klo 18. Satu Huttunen, Samppa Laakso.

Julle Salmisen naivistisia maalauksia esillä 29.4. saakka.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 14.4. ja 21.4. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 14.4. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e)ääressä.

Ilolan perhepäivä pe 15.4. klo 9.30– 14.

Pyhäkoulu su 17.4. ja 24.4. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 19.4. klo 17.30–19. Mukana pastori Jyrki Kaukanen.

Ilolan perhepäivä pe 22.4. klo 9.30– 14. Mukana pastori Mirka Härkönen.

Kerho isille ja lapsille ti 26.4. klo 17.30–19.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanokosken perhekerho to 14.4. ja 28.4. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 14.4. ja 28.4. klo 18.

Pyhäkoulu su 17.4. ja 24.4. klo 11–12.

Kartanokosken perhekerho to 21.4. klo 9.30–11.30. Mukana pastori Mirka Härkönen.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 15.4. ja / and 22.4. klo 10–12 / at 10–12 am.

Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make breakfast. Lisätiedot / More information: toomas.takala@evl. fi tai / or p. / tel. 050 347 4995.

Perhekerho ti 19.4. ja 26.4. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 15.4. ja 22.4. klo 18.

Perhekerho ma 18.4. klo 9.30–11.

Mukana pastori Jaakko Hyttinen.

Miesten raamattupiiri ma 18.4. klo 13.30.

Perhekerho ma 25.4. klo 9.30–11.

Naisten iltapäiväkerho ke 27.4. klo 14. Vieraana pastori Veikko Karhumaa.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 19.4. ja 26.4. klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 19.4. ja 26.4. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 14.4. ja 21.4. ja 28.4. klo 9.30–11.

Muualla Runopiiri ti 19.4. klo 18 kokoushuone Voimalassa Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 25.4. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Pastori Maria Koukkari tuo terveisiä Israelista.

Koko perheen luontoretki Vantaanjoen ympäristöön ti 26.4. Kokoontuminen klo 12.15 Tikkurilan kirjaston (Lummetie 4) pääovien edessä.

Retkieväiden jako. Kävelyretki noin 7 km. Osallistujat maksavat omat bussilippunsa. Paluumatkalle lähdetään noin klo 16. Ilmoittautuminen 22.4. mennessä Alemach G. Michael p. 040 836 7599 tai Irma Liljeström p. 050 553 8459 tai Toomas Takala p.

050 347 4995.

Perheiden retki Särkänniemeen su 15.5. Lähtö bussikuljetuksella Tikkurilasta klo 8.30 (paluu noin klo 20.30). Osallistumme Särkänniemessä musiikkipainotteiseen jumalanpalvelukseen. Retken hinta: aikuiset 35 e, lapset (yli 120 cm) 35 e, lapset (100 cm–120 cm) 30 e. Hinnat sis. laiterannekkeen. Ilman ranneketta retkimaksu 5 e / hlö. Pienille lapsille (alle 100 cm) löytyy muutamia ilmaisia laitteita alueelta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 28.4. mennessä maaret.hirvensalo@evl. fi tai p. 050 572 2811. Kerrothan ilmoittautuessasi osallistujien nimet, osoitteen ja millaiset rannekkeet haluatte.

Päiväretki koululaisille 10.6. Huimalan reippailuhalliin. Ilmoittaudu 15.5. mennessä. Lisätietoja osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi -sivulla -> tytöt ja pojat ja tapahtumakalenterissa.

Perheleiri 19.–21.7. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Hinta 80 e / aikuinen, 35 e / lapsi, 30 e / toinen lapsi jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 23.5. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Retki Ylläkselle 19.–24.9. Tarkoitettu henkilöille, jotka ovat oikeutettuja Hyvinvointilomat-yhdistyksen tukemaan lomaan. Hinta 270 e, sis. bussimatkat, ohjelman ja majoituksen täysihoidolla hotelli Ylläsrinteessä 2 hh. Ohjelmassa yhdessäoloa, päiväretkiä lähituntureille ja lomailua. Retki on päihteetön. Ilmoittautumiset 23.4. mennessä paivi.helen@ evl.fi tai kirkkoherranvirastoon. Lisäksi täytä lomatukihakemus, jonka saa kirkkoherranvirastosta tai osoitteesta www.hyvinvointilomat. fi/hae-lomalle. Lisätietoja pastori Päivi Helén p. 050 572 2666.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Kertaluonteista ja ilmaista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Vanessa Linnea Niemelä, Elsa Hanna Maria Kytölä, Eveliina Aleksandra Tuovinen, Nelli Kristiina Ålenius, Roman Ismailov, Max Hugo Alexander Sulkanen, Frida Amalia Villacorta, Vivian Katriina Rämänen, Wesley Oliver Simbolon, Aava Lyydia Vuorma, Lauri Nikolai Luhtaniemi, Lotta Emelie Nyman, Robert Juhani Henrik Paloheimo, Kimi Onni Kalevi Holopainen, Minka Maria Kaikula, Jami Armas Vattulainen, Onerva Aino Rantamäki, Lilian Adele Vesterinen, Kerttu Elli Katariina Suomi, Viola Aune Sofia Salmi.

Avioliittoon kuulutettu Jari Tapani Mäkinen ja Lotta Juliette Iman.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Heinonen 88 v, Mirjam Orvokki Manninen 87 v, Raimo Juhani Jokiniitty 83 v, Juha Tapani Vesterinen 77 v, Kaija Eliisa Pokela 76 v, Tuula Irmeli Halonen 71 v, Karl Erik Lindström 67 v, Esa Pasi Olavi Nyman 57 v, Kaj Mikael Allan Kalmari 32 v, Aarne Johannes Aaltonen 87 v, Raili Lilli Marjatta Nousiainen 83 v, Paula Hillevi Sirkko 80 v, Pasi Johannes Jauhiainen 52 v, Impi Sofia Hartemo 95 v, Terttu Marjatta Sulonen 82 v, Jorma Kalevi Leinonen 75 v, Kaija-Liisa Kouvo 74 v, Timo Heikki Nertamo 64 v, Rauni Marjatta Koponen 63 v, Matti Tapio Lampinen 80 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs., p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 (ei 25.4. ja 28.4.) Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 osoitteessa Patotie 2. Samaan aikaan puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Patotie p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 St. Martinin kappeli.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila, Patotie 2.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Messu su 17.4. klo 10. Antti Isopahkala, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Ritva Holma. Laulupajalaiset avustavat.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Kesän herättäjäjuhlien talkooinfo su 17.4. klo 17. Tule kuulemaan erilaisista talkootehtävistä ja juhlien valmistelusta.

Jaakko Löytty: Herättäjäjuhlien ennakkotunnelmissa -konsertti su 17.4. klo 18.15. Löytyn kanssa esiintyvät Katariina Airas, moraharppu ja härjedalspipa, Laura Airola, viulu, Mikko Löytty, basso, ja Seppo Rauteva, rummut ja lyömäsoittimet. Konsertti sisältää yhteislauluja, joiden sanat löytyvät käsiohjelmasta (10 e). Konsertin tuotto Vantaan herättäjäjuhlien hyväksi.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 18.4. klo 17.30–19.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 19.4. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Riparilauluilta ke 20.4. klo 18. Leevi Helo ja Matti Laitinen laulattavat.

Laulupaja ke 20.4. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Hegellisten laulujen toivelauluilta.

Raamattu-lähetysilta to 21.4. klo 18–19 pieni srk-sali. Apt. 26, Aija Sairanen.

Liikkuva pyhis to 21.4. klo 18–19 Myyrmäen kirkolla. Tapaaminen klo 18 kirkon pohjoispäädyssä Patotien

17

Seurakunnissa tapahtuu 14.–28.4.

puolella. Tutustumme kirkon vieressä olevaan metsään. Koko perheelle.

Alle kouluikäiset vanhemman kanssa. Säänkestävät vaatteet, istuinalusta. Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri oili.karinen@evl.fi tai p. 050 527 6961.

Miesten keskustelupiiri to 21.4. klo 18.30–20 takkahuone.

Kirkon lenkki -liikuntatapahtuma la 23.4. klo 12–14. Osallistujat voivat kiertää kahden kilometrin lenkkiä itselleen sopivan määrän juosten tai kävellen. Lähtö ja maali Myyrmäen kirkolla. Osallistumismaksu 20 e aikuiset / 10 e alle 18-vuotiaat. Hintaan sisältyy t-paita, soppa ja huolto. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Maksu tilille FI14 1596 3000 0377 56. Kirjoita viestikenttään: Kirkon Lenkki / osallistujan nimi. Ota tosite maksusta mukaan tapahtumaan. Myös käteismaksumahdollisuus paikan päällä.

Tapahtumaa voi tukea myös katsomon puolelta. Soppalounas 10 e aikuisilta ja 5 e alle 12-vuotiailta. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 24.4. klo 10. Isosten tehtävään siunaus. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Margit Helin, Sinikka Honkanen.

Raamattupiiri ke 27.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Rukouspiiri ti 19.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 19.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 20.4. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Kivistö-messu keskiviikkoisin klo 19. Tule levähtämään arjen keskellä reilun puolen tunnin messuun, jossa kuullaan raamatunteksti, rukoillaan, lauletaan ja vietetään ehtoollinen.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Messu su 17.4. klo 12. Antti Isopahkala, Ritva Holma.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstai-

sin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivon tuulet su 17.4. klo 17.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 20.4. klo 17.30. Mihail Siskin: Neidonhius.

Naisten raamattupiiri ma 25.4. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 26.4. klo 18.30–20 srk-sali. Piirin päättäjäiset. Vieraana pastori Mark Saba. Tervetuloa erityisesti kaikki vuosien saatossa piirissä käyneet.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 20.4. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 19.4. klo 17.30–19.

Naapurikirkko su 24.4. klo 12. Maari Santala, Eveliina Pulkkinen. Vantaanlaakson päiväkerho ja ip-kerho avustavat.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 25.4. klo 10.30.

Muualla Vierailu Helsingin rauhanyhdistykseen to 21.4. klo 18. Tutustumme lestadiolaisuuteen. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä auli.kekoni@evl. fi tai p. 050 300 7634.

Kastettu Theo Tristan Väänänen, Luka Mauno Mäenpää, Aino Lilja Marjatta Forss, Eetu Henry Tapio Silvennoinen, Elias Urho Alvar Korpela, Eetu Verneri Hartikainen, Edvin Ilmari

Mäki, Ida Eveliina Irmeli Sivanne, Eero Antero Sjöholm.

Hautaan siunattu Anna Elisabet Åman 90 v, Eevi Lyyli Hämäläinen 89 v, Osmo Jaakko Aatos Uitto 84 v, Aulis Juhana Leskinen 80 v, Pirkko Marjatta Saanio 78 v, Maria Kreeta Heino 75 v, Timo Lauri Olavi Kuusisaari 73 v, Veikko Juhani Koskinen 69 v, Martti Juhani Sairanen 67 v, Raija Maria Anttila 61 v, Mikko Juhani Raitanen 40 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 17.4. kl. 10. Välsignelse av hjälpisar. K. Andersson, A. Ekberg.

Högmässa sö 24.4. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Dopdagen sö 24.4. kl. 12–16. Du kan hämta ett mindre eller ett större barn för att döpas. För mera info och anmälan www.kastepaiva.fi.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Mässa i Taizéanda sö 17.4. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 09 830 6512 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 28.4. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9:15–12. Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Kenyakväll to 28.4. kl. 18. Allsång, andakt, musik och samtal. Kvällste serveras. K. Andersson.

Martinristi ­församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé måndagar kl. 9.30–12.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé onsdagar kl. 13–15. Övriga utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

ViAnda-körens vårkonsert lö 23.4. kl. 14 på Helsinggård. Fritt inträde, kaffeservering, programblad 5 e. Anders Ekberg, Ingmar Hokkanen.

Allsång ons 27.4. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström och Anders Ekberg.

Uusi

lehtipisteissä.

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Döda Mauri Jaakko Holma 76 år, Kaj Arvid Åvall 82 år, Nils Valfrid Harju 90 år, Ulf Johan Adolfsson 72 år.

Vammaistyö

Viittomakielisille Vastaanotto tiistaisin klo 14–16 Myyringissä, Liesitori 1, 3. krs.

Viittomakielinen lähetysaskartelupiiri ma 18.4. ja 25.4. klo 12.30– 16 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.4. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Viittomakielinen perhekerho pe 22.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito. Valokuvaus.

Kannelmäen raamattupiiri ti 26.4. klo 15 Kannelmäen kirkossa, Van-

haistentie 6, Helsinki. Ohjaajana Terhi Mertala. Vieraana Markku Yli-Mäyry.

Näkövammaisille Hiljentymishetkiä luonnossa to 14.4., 21.4. ja 28.4. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarituvan pihalla, Kuriiritie 1.

Yhteislauluilta ti 19.4. klo 18.30– 20.30 Helmikuja 1 C 35. Ritva-Leena Tuuli.

Leiri 3.–5.6. Leiriniemen kurssikeskuksessa Ohkolassa. Hinta 40 e. Ilmoittautumiset 10.5. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti klo 9–11 p.

050 381 8758.

Lähetysjuhla la 11.6. Vihdissä. Lähtö Tikkurilasta klo 8.30 ja paluu klo 22. Ohjelma osoitteessa www.lahetysjuhlat.fi. Ilmoittautumiset 10.5. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti klo 9–11 p. 050 381 8758.

Vartin retriitti

Koskaan en muista tunteneeni taivasikävää. Siis sellaista, että olisin kaivannut pois tästä elämästä johonkin tulevaan. Johonkin iankaikkiseen autuuteen.

Joitakin kuolleita ihmisiä tosin on kova ikävä, mutten laske sitä taivasikäväksi, sillä en niinkään kaipaa heidän luokseen taivaaseen. Ottaisin heidät mieluummin takaisin tänne.

Joskus kun elämä on tuntunut kovin raskaalta, olen kaivannut kokonaan pois. En minnekään, ainoastaan pois.

Ehkä se sittenkin on taivasikävää?

Ehkä taivasikävä on elämän kaipaamista, kun oleminen tuntuu ei-elämältä. Ehkä taivasikävä on elämän ja autuuden kaipaamista kuoleman varjon maassa.

Yksi taivaasta usein käytetty kielikuva on koti. Taivas merkitsee vierauden päättymistä, kotiin pääsemistä. Usko on koti-ikävää.

Toinen taivaasta käytetty kielikuva on juhla. Raamatussa taivasta kuvataan herkkuruokien ja valioviinien juhlaksi. Jos aikoo viettää ikuisuutensa taivaassa, kannattaa ehkä totutella herkkuruokiin ja valioviineihin jo täällä.

Kolmanneksi taivas kuvataan kaupungiksi. ”Me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee”, kuvataan uskon asennetta Raamatussa.

Olen kuullut, on kaupunki tuolla.

Melko urbaani näkemys. Ilmestyskirjan kuvauksen perusteella taivas on suorastaan suurkaupunki.

Nämä kaikki ovat vain vertauskuvia. Ikävä sen sijaan on todellisuus itsessään. Ja vain sellaista voi ikävöidä, jonka muistaa edes jotenkin. Jotta voisi ikävöidä, pitää olla vähintään aavistus tai esimaku.

Ehkä meidän sisällämme on aavistus taivaan juhlasta. Muisto taivaan kodista. Taivaan kadun kopse.

Ehkä juuri siksi usko on ikävää.

Jaakko Heinimäki

Lotta Numminen

Koti-ikävä

18

Aikamerkki Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Tarvittaessa suaikaa ro ko tonta mak

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Kattojen maalaukset/ EILTÄ TILAA MINEN pesut, vesikourut/ ILMA INTI ARVIO LLESI! vanhojen uusimiset KOHTEE

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466

Talojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 17.4. klo 18.00 Myllypuron kirkko

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Älä pelkää Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Seurat

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

JUMALA PARANTAA

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

www.stickdent.com

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 020 754 2284 pirjo.teva@kotimaa.fi Sekalaisia Hautauspalveluja

36 v tradenomi (-06) /restonomi (-15) etsii töitä. Huom. muutkin työtarjoukset. 040 6707 742.

Myydään

Hautauspalveluja

HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa.

Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi Vuokrata halutaan Yhteishuoltajuusisä 42 v. haluaa vuokrata asunnon Vantaalta.

Max 820 :/kk P. 040 5174 880.

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

4

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 24.4. klo 13.30 Hyvä puu Matt. 7:15-23 Hedelmistään puu tunnetaan, Martti Vainionkulma

HERÄNNÄISSEURAT Pe 15.4. klo 14 Columbuksen kauppakeskuksen katukappeli (Vuosaari), Vuotie 45, Hki. Pe 15.4. klo 19 Kotiseurat Konttisella, Kotinummentie 44 A, (Tapaninkylä) Hki. Su 17.4. klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, Hki. Soppa ja seurat. Klo 16 Seuratuvalla Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi), mm. Miina Meurman, Elenius. Ryhmä Länsi-Pasilasta vierailee. Klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkotie 6, Järvenpää. Klo 18 Nurmijärven kirkolla, Kirstaantie 5, Nurmijärvi. Klo 18.15 Jaakko Löytyn konsertti Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Käsiohj. 10 €.

Klo 17 alkaen talkoolaiseksi ilmoittautuminen.

To 21.4. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kirkossa, It. Papink. 2, Hki. Saarna Jarmo Kokkonen. Kaikille avoimet musiikkiharjoitukset klo 17.

La 23.4. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, (Kontula) Hki. Klo 18 Kevätveisuut Virkkalan kirkossa, Virkkalantie 1, Lohja.

Su 24.4. klo 11 Kirkkopyhä Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 (Pakila), Hki. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Tikvassa, Loviisan srk-keskuksen alakerta, Kuningattarenkatu 22. Klo 18 Ankkurissa; Keskuskatu 11, Mäntsälä.

Ti 26.4. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi); Lähetys ja uskontojen moninaisuus, Tiia Orpana. Klo 18 Vehkojan seurakuntakeskus, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

Ke 27.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs., Hki. To 28.4. klo 18:30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappeli, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit kerhopuolella klo 18.

TULOSSA: Veisaava ilveilijä -esitys 5.-19.5. Espoo, Vantaa, Helsinki. Ks. www.h-y.fi/2674veisaava-ilveilija.

TALKOOT: Herättäjäjuhlille tarvitaan 1500 talkoolaista! Ilmoittaudu www.vapaaehtoistyo.fi/ herattajajuhlat.

19

Aikamerkki

Heikomman puolella

Laura Ndukwana (vas.) iloitsee kuultuaan naapuriltaan, että tämän slumminosan tilalle rakennetaan kunnon asuntoja.

Slummien lapset kouluun Laura Ndukwana järjestää Kapkaupungissa slummikierroksia matkailijoille.

Kun seuraa Laura Ndukwanan toimintaa keskellä Etelä-Afrikan Kapkaupungin köyhää slummialuetta, omat murheet tuntuvat pieniltä.

Ndukwana on syntynyt ja kasvanut Guguletussa, joka on lähes 500 000 ihmisen township, slummi, Kapkaupungin kupeessa. Vaikka rotuerottelun jälkeinen hallitus purkaa slummeja ja rakentaa niiden sijaan taloja, alueella riittää yhä pahveista ja aaltopelleistä kasattuja hökkeleitä.

Slummialue on täynnä ristiriitaisuuksia. Alueella on köyhyyttä, rikollisuutta ja huumeita. Toisaalta siellä on myös vahvaa yhteisöllisyyttä ja iloa.

Kun jollakin slummin asukkaalla sattuu olemaan ylimääräistä ruokaa tai jokin juhlan aihe, naapurit kutsutaan mu-

kaan tai naapurit tulevat kutsumatta.

Ndukwana on mukana monessa township-yhteisöä kehittävässä projektissa. Hän pitää muun muassa esikoulua. Yli 200 alle kouluikäistä lasta kokoontuu päivittäin konteista yhdistettyyn koulutilaan.

– Varsinainen koulu on ilmainen kaikille lapsille. Valitettavasti läheskään kaikki vanhemmat eivät jaksa olla kiinnostuneita siitä, käyvätkö heidän lapsensa koulua. Nytkin kadulla kuljeskelee nuoria, joiden pitäisi olla koulussa. Suurena vaarana on ajautuminen rikoksiin ja huumeiden käyttöön, selittää Ndukwana.

Yhtenä houkuttimena esikoulussa on se, että päivän aikana lapset saavat kolme ateriaa.

– Monet lapset eivät saa aamulla kotonaan aamiaista. Ruokaa ei ehkä ole kuin kerran päivässä. Laura Ndukwana kertoo.

Esikoulu maksaa päivässä parikymmentä senttiä, mutta siihenkään ei kaikilla ole varaa. Siksi monet ovat vapaaoppilaita. Rahat esikoulun ylläpitoon Laura kerää lahjoituksina ja järjestämällä slummikierroksia matkailijoille.

Toinen tärkeä asia Lauralle on evankelinen kirkko, jonka yksi puuhanainen hän on. Varsinaista kirkkorakennusta alueella ei ole, mutta iso teltta pystytetään joka sunnuntai ja lisäksi vieressä on kontti.

– Jumalanpalvelukseen tulee joka sunnuntai tuhatkunta slummien asukasta. Se on tärkeä yhteisöllinen tapahtuma, joka kestää monta tuntia, kertoo Ndukwana, jonka elämän mottona on hope for hopeless – toivoa toivottomille.

sulan nuoresta Maud Wattsista (Carey Mulligan). Hänellä on raskas työ, pieni palkka, mies ja poika. Kun Maud muuttuu, hän joutuu luopumaan paljosta, mutta saa tukea muista oikeuksiensa puolesta taistelevista naisista. Kiinnostavaa on myös oikeuslaitoksen väkivaltaisuuden kuvaus ja naisten keskustelu väkivallan oikeutuksesta.

Suomessa juuri ensi-iltaan tullut elokuva muistuttaa siitä, ettei naisten äänioikeus ole tullut ilman taistelua. Kyse oli myös enemmästä: taloudelli-

Sini Alén

mukana vahvasti.

Kirjat ovat kuuluneet vantaalaisen Anelma Järvenpää-Summasen elämään aina, lapsuudesta alkaen ja ammatin kautta aikuisuudessa. Tässä teoksessa hän pohtii myös kaunokirjallisuuden luonnetta ja päätyy toteamaan: ”Parhaimmillaan kaunokirjallisuus on tutkimusta kokemuksesta nimeltä elämä.”

Erja Tamminen

Anelma Järvenpää-Summanen: Kaidepuita kaaoksen keskellä.

Sanasato 2015.

lastentarhanopettaja, HOK-Elannon hallintoneuvoston jäsen

854

Minulle tärkeitä: • kaupan eettisyys, • luomu, • reilu kauppa, • esteettömyys, • HOK-Elanto työnantajana

Vihreät De Gröna

HOK-Elannon vaalit Äänestysaika: 18-29.4. 2016

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa

Risto Kauppinen

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

Naiselle oma ääni Sarah Gavronin ohjaama Suffragette on tiivistunnelmainen ja inspiroiva elokuva naisten taistelusta äänioikeutensa puolesta 1910-luvun Britanniassa. Naiset olivat vaatineet vaalilain muutosta jo vuosia.

Vuonna 1913 heräsi toivo: pääministeri Lloyd George kuunteli naisten edustajia ja heidän toiveitaan. Pettymys oli kuitenkin valtaisa, kun mitään syytä vaalilain muuttamiseen ei löytynyt. Silloin naisliike radikalisoitui.

Suffragette kertoo suuren pe-

Kaidepuita kaaoksen keskellä -esseekokoelma peilaa muun muassa Anelma Järvenpää-Summasen omia lapsuuden ihmissuhteita sodanjälkeisessä Suomessa.

Yhteiskunnan hierarkia korostui pohjalaisessa 50-luvun maatalousyhteisössä. Äitienpäivillä kahvia tarjoiltiin ensin rouville, sitten emännille ja vasta sen jälkeen työntekijöiden puolisoille. Rouvat sivistivät emäntien ja työväestön lapsia.

Suomi maksoi sotakorvauksia ja rakensi uutta. Lapsuuden ihmissuhteet olivat kaidepuita kaaoksen keskellä, kunnes koitti päivä, jolloin yksi niistä murtui. Isä kuoli kirjailijan ollessa 4-vuotias. Tragedia merkitsi perheelle paitsi taloudellista ahdinkoa myös kodin tunneilmapiirin muutosta Entä yhteiskunta nyt? Järvenpää-Summanen suomii pankkien holtitonta rikastumista, optioita ja muita vaurastumisen kuplia. Asettuu heikomman puolelle. Tekee kerjäläiset ja leipäjonot näkyviksi. Naisen asema on

    

Omaa ääntä vaativa nainen on vaarallinen.

sesta ja oikeudellisesta vallasta, joka oli miesten käsissä. Ensin äänioikeus, entä jos ne sitten tahtoisivat tuomareiksikin!



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

Marja Kuparinen

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20 Sirpa Päivinen

Aikamerkki

Kirsi Porkka (vas.) ja Marina Meinander ovat sitä mieltä, että syvyys ei saa tuoda taiteeseen raskautta.

Korson nuoret vloggaavat Miltä seurakunta näyttää nuorten silmin? Se selviää Korson seurakunnan video­ blo­gista eli vlogista, jota tekevät Winski Lähde ja Julia Rapo. Heidät bongattiin vlogin tekijöiksi isoskoulutuksesta. Tähän mennessä Julia ja Winski ovat vloganneet esimerkiksi riparilta.

– Tämä on aika vapaata.

Teemme vlogia tapahtumis-

Winski ja Julia kertovat, mitä seurakunnassa tapahtuu.

sa ja lähetämme videon seurakunnan tiedotussihteerille Sami Löfille, Winski kertoo.

– Työnjako on sellainen, että kuvaamme aika lailla yhtä paljon, mutta ehkä minä innostun kuvaamaan enemmän kaikkia pieniä juttuja. Winski taas editoi enemmän, Julia arvioi.

Winski kuvailee työnjakoa samoin, mutta lisää, että Julia puhuu enemmän kuin hän.

Tavoitteena on kertoa erityisesti nuorten meiningistä seurakunnassa.

– Teemme tätä aika fiilispohjalta. On ollut tosi hauskaa, Julia summaa.

Hanna Antila

Paavi Instagram-tähtenä

2010-luvun paha äitipuoli Marina Meinander ja Kirsi Porkka tekivät näytelmän uusperheestä.

Käsikirjoittaja-ohjaajien Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan yhteistyö alkoi aikoinaan Teatterikorkeakoulussa.

He ovat tehneet yhdessä useita käsikirjoituksia ja ohjauksia.

Niistä viimeisin on Kansallisteatterissa parhaillaan esitettävä Paha äitipuoli -näytelmä, joka kuvaa uusperheen elämää.

Porkka kertoo paha äitipuoli -myytin ehkä saaneen alkunsa entisaikojen perimisjärjestelyistä.

– Kun miehen puoliso kuoli ja taloon tuli uusi vaimo, se uhkasi vanhimman pojan asemaa. Äitipuolet voivat löytää itsensä kansansaduista, kuten Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä ja Tuhkimosta. Yhtälailla miehet voivat olla isäpuolia, mutta pahoista isäpuolista ei puhu kukaan.

– Äitiyden kulttuuriset vaatimukset ovat ihan sairaan vaativat ja niissä toistuu se, että kaikki äidit rakastavat aina kaikkia

lapsia. Entä jos ei rakastakaan?

Kyllä se aiheuttaa syyllisyydentunteita. Vaatimukset eivät tule naisen omasta päästä, vaan ympäröivästä kulttuurista, Kirsi Porkka toteaa.

– Ydinperheessäkin äidin roolille on erilaisia odotuksia kuin isän roolille. Uusperheessä äidin rooliin tulee vielä isompi jännite, koska suhde toisen lapseen on toisenlainen kuin suhde omaan lapseen, Marina Meinander sanoo. Äitipuoli voi löytää itsensä tarkkailemasta suurennuslasin kanssa suhdettaan puolison lapseen.

– Äitinä uusperheessä ei pääse siitä, että paha äitipuoli -myytti on voimakkaasti olemassa. Koko ajan on tietoinen siitä, että ei halua olla paha äitipuoli. On pakko näyttää, että myytti on saduissa ja että sen pystyy kumoamaan, Meinander toteaa.

Rakastumisvaiheessa ihmiset näyttävät parhaat puolensa.

Silloin näkee myös toisessa sen parhaan. Tilanne ei ole ihan rehellinen. Kirsi Porkka kertoo, että näytelmän uusperheen pariskunta pelkää konfliktia.

– Sari ja Otso väistelevät ja yrittävät mennä aina kauniimman ja kivemman kautta. Mutta teinit, jotka tuovat erimielisyyksien törmäyksiä perheeseen, pakottavat vanhempia olemaan rehellisempiä.

Nuoret ovat tarkkoja huomaamaan vanhempiensa ja muiden aikuisten käyttäytymisestä, mikä on totta ja mikä ei.

– Kun pystyy olemaan parisuhteessa rehellinen, asiat ovat hitusen helpompia sekä uusperheessä että ydinperheessä. Vastaanhangoittelevat nuoret voivat joskus olla avain siihen, että parisuhde syvenee ja rakkaus voi toteutua, Porkka kuvailee.

Marina Meinander on samaa mieltä näytelmän äitipuolen Sarin kanssa siitä, että rakkaus ei ole puheita vaan toimintaa.

– Konkreettisin tapa kumota paha äitipuoli -myyttiä on toimia ja keksiä tapoja olla puolison lapsen kanssa arjessa.

Nina Riutta

Näin sanoo Mirjami-mummi Paha äitipuoli -näytelmässä: ”Mun koko elämälle on antanut merkityksen työnteko ja usko, että seuraavalla sukupolvella on helpompaa. Että ne on viisaampia.

Että ihmiskunta pääsee seuraavalle tasolle. Paskanmarjat.”

Paavi Franciscus tietää, että kuvilla on merkitystä – niinpä hän liittyi maaliskuussa Instagramiin käyttäjänimellä @franciscus. Jo ensimmäisen vuorokauden aikana hän sai miljoona seuraajaa, enemmän kuin vaikkapa David Beck­ham samassa ajassa.

Paavin Instagram-tilillä jaetaan lyhyitä videoita ja Vatikaanin äänenkannattajan Osservatore Romano -lehden kuvia. Nyt tilillä on jo yli 2,2 miljoonaa seuraajaa. Vatikaanilla on myös oma tilinsä @popefrancis, joka keskittyy pitkälti paavin kuviin, mutta sillä seuraajia on vain noin 5 300.

Voi olla, ettemme koskaan näe paavin omin käsin näpyttelemiä postauksia, mutta ei

79-vuotias paavi aivan pihallakaan Instagramista ole. Vähän ennen liittymistään hän nimittäin tapasi Instagramin toimitusjohtajan Kevin Systromin.

Hanna Antila

Ensimmäisessä Instagramkuvassaan paavi rukoili.

3 x hengellisyyttä koiran kanssa Rukouskirja Koira auttaa ihmistä keskittymään perusasioihin kuten nukkumiseen ja syömiseen. Tv:stä tuttu pappi Kari Kanala ja viestintäkonsultti, kennelin pitäjä Ville Kormilainen ovat nyt tehneet koiraihmisille rukouskirjan Anova saa ja nuuhkiva löytää (Kirjapaja 2016). Sen kirjoituksia voi mietiskellä vaikkapa pissatuslenkillä.

Koiranulkoiluttajan messu Oulunkylän kirkon pihalla Helsingissä vietetään huhtikuussa joka sunnuntai klo 19 koiranulkoiluttajien messua. Pappi johtaa messun, jossa lauletaan, luetaan päivän evankeliumi, mietitään sitä yhdessä ja vietetään ehtoollinen.

Kolehti kerätään Yhteisvastuukeräykselle. Messuun saa tulla koiran kanssa tai ilman.

Koiraihmisen hiljentymishetki Monelle suomalaiselle metsä on kuin kirkko, pyhä paikka, jonne tullaan rauhoittumaan ja miettimään syntyjä syviä. Monet meistä koira vie metsään hiljentymään, muistuttaa luonnon tärkeydestä ja siitä, kuinka jokaisesta kepistä ja kannonnokasta voi olla kiitollinen. Metsässä kulkeminen tekee hyvää sekä koiralle että sen omistajalle, ruumiille ja mielelle.

Hanna Antila