Pääkirjoitus

Lukuvuoden ensimmäinen periodi on nyt takana. Fuksit ovat (toivottavasti) päässeet mukaan opiskelijaelämään niin itse opiskelujen kuin iltarientojenkin parissa. Syksyn mittaan on ollut erilaisia Kronoksen sisäisiä tapahtumia, sitsit ja fuksiaiset Historicuksen kanssa ja muita korkeakouluopiskelijoiden rientoja, kuten approja. Syvemmälle syksyyn mentäessä tapahtumat ovat kuitenkin vähentyneet, ja samalla päivät tuntuvat yhä lyhyemmiltä.

Näin syysnumeroon pääkirjoituksen aihetta keksiessä ensimmäisiä mieleen tulevia asioita olivat kaamos ja mielenterveysongelmat. Syksyllä päivät lyhenevät ja ulkona on pimeää. Useat ihmiset alkavat tällöin kärsiä kaamosoireista, kuten lisääntyneestä väsymyksestä.

Terveyskirjaston mukaan kaamosrasituksesta kärsii noin 20—30 % väestöstä. Entä sitten, kun väsynyt, masentunut ja ahdistunut olotila ei olekaan pinnalla vain syksyllä?

Nuorten mielenterveysongelmista ja niiden lisääntymisestä on ollut puhetta jo pitkään. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa psyykkisistä ongelmista kärsivien määrä on hälyttävä. THL toteutti helmi-maaliskuussa 2021 korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT). Joulukuussa 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut (kärsi masennus- tai ahdistusoireista), ja naisopiskelijoiden keskuudessa vastaava prosentuaalinen osuus oli jopa 40 %.

Kyseinen tutkimus on toteutettu koronapandemian kolmannen aallon aikaan, ja pandemian mukanaan tuomaa etäopiskelua sekä sosiaalisten suhteiden vähenemistä on usein syytetty, kun on puhuttu opiskelijoiden kasvavista mielenterveysongelmista. Vaikka pandemian mukanaan tuomat ongelmat ovat vaikuttaneet useiden mielenterveyteen, tulee ottaa huomioon, että jo vuonna 2016 YTHS:n toimesta toteutetun KOTT-tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmat ovat olleet nousussa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kyseisen tutkimuksen mukaan naisista 48 % ja miehistä 38 % oli kärsinyt psyykkisistä oireista viikoittain tai useammin. Tutkimuksessa psyykkisiin oireisiin laskettiin mukaan masentuneisuus, ahdistuneisuus, uniongelmat, keskittymisvaikeudet sekä jännittyneisyys.

Psyykkinen oireilu on siis korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa merkittävän yleistä, eikä Kronoksenkaan tapahtumissa ole voinut välttyä keskusteluilta liittyen väsymykseen, masennukseen ja ahdistukseen. Näin lukuvuoden ensimmäisen periodin jälkeen kannattaakin muistaa pitää huolta itsestään. Opintojen kanssa ei tarvitse kiirehtiä, ja henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin suoritetut opintopisteet tai kurssien arvosanat.