Uudet ATP-luokat

NEK-Pharma lämmönsäätölaitteesta löytyy sekä kylmä- että lämpötehoa.

Kuorma-autoihin ilmestynyt uusi virallinen ATP-luokka on aiheuttanut pientä hämmennystä sekä kysymyksiä kuljetusyrityksissä ja logistiikkaalalla ylipäätään. Alalla on totuttu käytännössä kahteen pääluokkaan: FNA-luokitelluissa koreissa kuljetetaan jääkaappilämpötilaisia tuotteita ja FRC-luokitelluissa pakastelämpöisiä tuotteita. Molemmissa luokissa lämmönsäätölaitteistona on ATP-hyväksytty kylmäkone, joissa on yleisesti ominaisuutena myös lämmitystehoa. Muissa olosuhteissa nuo ovatkin riittäneet, mutta talvipakkasilla on usein käynyt niin, että pluslämpötiloissa kuljetettavaksi tarkoitetut tavarat ovatkin paleltuneet ja jopa jäätyneet kuljetuskorin lattialla. Joitain koreja kuljetusyhtiöt ovatkin varusteluttaneet nestekiertoisilla tai ilmakiertoisilla lattialämmitysjärjestelmillä, jolla jäätyminen on voitu estää. Tämä on ollut toimiva järjestely, kun asiakkaat eivät ole vaatineet lämmitysjärjestelmälle virallista ATP-luokitusta ja ajoittaisen jäätymisen aiheuttama hukka on yhteisesti hyväksytty.

Uusia vaatimuksia

Tilanne kuitenkin muuttui, kun lääkealan logistiikkayhtiöt alkoivat vaatia testauksia ja dokumentaatiota talviolosuhteissa tapahtuvaan lääkekuljetukseen. Tietyt lääkkeet eivät voi jäätyä missään olosuhteissa. Korivalmistajat ovat pyrkineet ratkomaan uusia vaatimuksia erilaisin lämmitysjärjestelmin. Pisimmälle viedyn lämmönsäätelyjärjestelmän kehitti Närpiössä toimiva NEK Oy. Järjestelmän ominaisuudet kehitettiin huippuunsa yhteistyössä lääkejakeluyritysten ja varsinkin Pohjois-Suomessa toimineen Kuljetus Kovalainen Oy:n kanssa. Kehitystyön tuloksena syntynyt NEK Sure Heat -järjestelmä on edelleen tuotannossa. ”Sure Heat -järjestelmällä kyllä saavutettiin tavoitteet, mutta se ei ole virallisesti ATP-luokiteltu”, mainitsee NEK Oy:n myyntipäällik-

SSC-Heating Systems Oy:n kehittämällä Pharma -käyttöpaneelilla järjestelmän ohjaus tapahtuu kätevästi yhdeltä säätimeltä.

ATP-hyväksytyt NEK Pharma -korit voit valita joko takaovilla tai kuvassa olevalla eristetty lauta / eristetty lippa -yhdistelmällä.

kö Tero Saari. ”Siksi lähdimme kehittämään tuotteistoa, jolle voitaisiin hakea testausohjelman kautta virallinen ATP-sertifiointi. ATPluokkiahan on kymmeniä, joista CNA- ja BNA-luokitukset todettiin parhaiksi lämpötilaherkkien tuotteiden kuljetukseen Suomen talviolosuhteissa. CNA-luokka on FNA:ta vastaava luokitus koneellisesti lämmitetylle korille. Siinä lähtökohtana on, että korin sisälämpötila pystytään pitämään jopa +20 asteessa, vaikka ulkona olisi kolmekymmentä astetta pakkasta”, mainitsee Saari. Tuoteryhmälle annettiin sen lähtökohtia kuvaava nimi NEK Pharma.

Kuljettaja säätää halutun korilämpötilan

Kun yhdistetään kesäolosuhteissa tarvittava FNA-luokitus ja talviolosuhteissa tarvittava CNA-luokitus, voidaan luokitukset yhdistää yhden kirjainyhdistelmän taakse. Tällöin käytetään BNA-luokitusmerkintää, joka tarkoittaa, että kori on sekä FNA- että CNA-hyväksytty. Muilta osin merkintäsäännöt ja aikarajoitukset ovat kuin pelkässä FNA-hyväksynnässä, eli uuden auton luokitus vaatii uusinnan kuuden vuoden kuluttua käyttöönotosta. Uusi BNA-kone sisältää myös uuden säätötekniikan, jossa koko järjestelmän ohjaus tapahtuu yhdestä käyttöpaneelista. Kuljettaja säätää halutun korilämpötilan ja laitteisto tunnistaa kumpaa tarvitaan, lämpöä vai kylmää ja tavarat ovat aina oikeassa lämpötilassa. NEK Pharma -koreissa käytettävä BNA-kone on kehitetty yhteistyössä vaasalaisen SSC Heating Systems Oy:n kanssa.

Tehostetaan kuljettajan vuosittaista työaikaa

Tero Saari mainitsee vielä, että samalla haluttiin ratkaista iso kuljettajien työturvallisuuteen vaikuttava yksityiskohta: ”FNA-luokitellut korit ovat yleensä Suomessa hyväksytetty vain takaovellisena. Tällöin kuljettajan on joka jakelukerralla avattava ensin takalaitanostin ja sen jälkeen astuttava laudan päälle avaamaan takaovia. Ja tietysti sulkemaan takaportti päinvastaisessa järjestyksessä. Talvisin korin ulkopuolelle asennettu metallinen nostotaso on lumessa ja jäässä ja aiheuttaa paljon työtapaturmia. Me asetimme riman siten, että uusien luokitusten lisäksi tästä ongelmasta oli päästävä eroon. Kehitimme ratkaisun ja teimme kaikki ATP-testit takaovet korvaavalla eristetty lauta / eristetty ylälippa -yhdistelmällä. Työturvallisuuden parantumisen lisäksi tällä tehostetaan kuljettajan vuosittaista työaikaa jopa 150 tuntia. Nyt voimme toimittaa myös FNA-, CNA- ja BNA -luokitellut korit takaovien lisäksi tuolla lauta-lippa -yhdistelmällä. Uudet luokat ovat jo tulleet arkiseen käyttöön varsinkin lääkejakelussa, mutta myös elintarvikepuolella uudet edut on huomattu ja kysyntä herännyt. Miksi hyväksyä pientäkään tavarahukkaa, kun sen voi välttää uusilla Pharma-luokan koreillamme”, korostaa Tero Saari.

Vahingossa auennut laskuvarjo ja eduskuntatalon kohdalle tehty pakkolasku

Oletko kuullut näistä suomalaisista lento-onnettomuuksista?

Vuosi 2019 oli kuolemaan johtaneiden lentoturmien määrällä mitattuna yksi vuosikymmenen synkimmistä. Suomessa ei viime vuonna tapahtunut ainuttakaan kaupallisen ilmailun onnettomuutta, mutta kotimaisen ilmailun yli satavuotiseen historiaan mahtuu mitä erikoisimpia onnettomuuksia.

Maailmalla sattui kaupallisessa ilmailussa viime vuonna 20 kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 283 ihmistä. Yllättävää kyllä, yli puolet kuolettavista onnettomuuksista sattui Pohjois-Amerikassa.* Suomessa sitä vastoin lentoturvallisuus on edelleen maailman huippuluokkaa – kaupallisessa ilmailussa ei tilastoitu ainuttakaan onnettomuutta. Aina ei kuitenkaan näin ole ollut. Kotimaisen ilmailun historiaan mahtuu huonoa tuuria ja traagisia kohtaloita, joista moni ei ole edes kuullut. Alla tapauksista kolme erikoisinta.

Rysähdys keskellä kaupunkia

6. heinäkuuta 1925 Helsingin Läntinen Viertotie, joka tunnetaan nykyään Mannerheimintienä, joutui elokuvamaisen tapahtumasarjan näyttämöksi. Lentoyhtiö Aero Oy:n matkustajalentokoneen moottori oli sammunut Helsingin yllä. Aikaa oli vain vähän, ja pian lentäjälle kävi selväksi, että ainoa vaihtoehto oli tehdä pakkolasku keskelle kaupunkia. Lopulta kone rysähti tielle nykyisen eduskuntatalon kohdalle. Hylyn ympärille kerääntyi nopeasti sankoin joukoin ihmettelijöitä, jotka eivät olleet us-

Vahingossa auennut laskuvarjo ja eduskuntatalon

Matkustajakone teki pakkolaskun nykyiselle Mannerheimintielle heinäkuussa 1925. Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Harald Rosenberg.

koa silmiään: lentokone oli vaurioitunut pahoin, mutta kuin ihmeen kaupalla kaikki kyydissä olleet olivat hengissä.

Epäonnen laskuvarjo

Huhtikuun 28. päivänä vuonna 1930 ilmavoimien IL-78-lentokone osallistui paikallislentoharjoitukseen, josta muodostui tragedia. Koneen sisällä olleen mekaanikon laskuvarjo aukesi vahingossa, ja ennen kuin mies ehti reagoida, varjo oli vetänyt hänet ulos koneen avoimesta ovesta. Mekaanikko törmäsi koneen peräsimiin vaurioittaen niitä, eikä kone ollut enää hallittavissa. Kone putosi maahan ja molemmat miehet kuolivat.

Lääkärin neuvo pelasti

Yksi Suomen pahimmista lentoonnettomuuksista tapahtui Siilinjärvellä 3. lokakuuta 1978, kun Suomen ilmavoimien Douglas DC3 putosi järveen heti nousun jälkeen. Onnettomuustutkinnan mukaan turman syy oli murtuneessa sylinterin pakoventtiilikoneistossa. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkeä, joista suuri osa oli merkittäviä yhteiskuntavaikuttajia. Myös tulevan tasavallan presidentin Tarja Halosen oli alun perin tarkoitus nousta koneeseen. Hänet pelasti kuitenkin onnekas sattuma. Lääkäri oli neuvonut Halosta jäämään matkalta pois, sillä tämä oli viimeisillään raskaana.

Mahdoton nousu

Kun rahtikone syöksyy maahan Ruotsin arktisilla alueilla, tutkijat kiirehtivät onnettomuuspaikalle etsimään vastauksia. Asiantuntijat käyvät läpi paikalta kerättyjä todisteita, jolloin hirvittävä kaaos paljastuu.

Rullaustien onnettomuus

Hämmentyneisyys ja sakea sumu valtaavat koneen, jolloin DC-9 joutuu käytössä olevan kiitoradan väärään päähän Detroitissa ja suoraan 727-koneen tielle. Karmea törmäys tappaa kahdeksan ihmistä. Kun tutkija tarkastaa miehistön taustat, he pohtivat, olisivatko katastrofaaliset onnettomuuteen johtaneet tapahtumat seurausta lentäjien luonteista.