Sauva 1/2010

SAUVA 1/2010

Sisälmykset

Sisälmykset

LPKJ:n sana...nen Sauva ilmestyy taas!

5

Venekuntien kuulumiset Merikarhu Merileijona Merikotka

7­8 7 8 8

Toimituksen sananen Lehdestä ... ja sen taitosta.

Sudarisivut Sudenpentujen kuulumiset Tehtävät

Retkiraportti Plåttipää 09­ venekuntien syysretki Sudenpentujen syysretki Henrika The Tall Ship's Races 2009 Matkapurjehdus Turku–Kalmar Race 1 – voittajana maaliin Cruise in Company Race 2 – tuuli tyyntyy Jatkoa tulossa Lippukuntaretki Paimiossa Kilke­suurleiri Tall Ships' Race 2010 North Sea Käsityöpalsta Liettuan lipun valmistaminen Tässä lehdessä Partiorippileiri KHP täytti 50 vuotta!

Palkittua Kuultua

2

6

9

10­12 10 12

13­25 14 15 16 20 22 26 27 28­29 28 29 30 31

SAUVA

Toimitus

LPKJ:N SANA...nen

Sauva ilmestyy taas!

Päätoimittaja Pauli Engblom

Pidät kädessäsi Kupittaan Henrikinpoikien perinteistä lippukuntalehteä, Sauvaa. Monelle tuli varmaankin yllätyksenä, että lippukunnallamme ylipäätään on oma lehti, useimmille lienee tutumpi kolmasti vuodessa postiluukusta kolahtava "Sauvan pikkuveli", eli tiedotuslehdykkä Sauvanen. Aikoinaan Sauva ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, joulu- ja kevätjuhlassa, dokumentoiden aina kuluneen puolivuotiskauden tapahtumia. Omien arkistojeni mukaan edellinen Sauva julkaistiin yli kymmenen vuotta sitten keväällä 1 998. Toivottavasti tämän ja seuraavan numeron väli ei venähdä yhtä pitkäksi!

Valokuvat Akseli Silfver

kunta on kulkemassa oikeaan suuntaan ja että myös kymmenen vuoden päästä voimme lukea Sauvan sivuilta juttuja Kupittaan Henrikinpoikien aktiivisesta toiminnasta.

Vastaava Päätoimittaja Ville Ruuskanen

Toimitus Antti Hyssälä Jukka Koskelainen Kaisa Mäkikangas Oma lippukuntalehti on tärkeä väline lippukunnan historian Tommi Tähtinen tallentamisessa. Viralliset toimintakertomukset kertovat kyllä Aino Vasankari kylmät faktat ja numerot, mutta ne eivät paljasta tarinoita tapahtumien takaa. On ilo huomata, että aktiivisen viikoittaiUlkoasu sen toiminnan lisäksi voimia on riittänyt tärkeän perinteen Akseli Silfver elvyttämiseen. Toivon, että tämä on merkki siitä, että lippuPainopaikka SRK offset Levikki 130kpl

Kansi © Akseli Silfver Kohti maalilinjaa Tall Ships’ Races 1. kilpailuosuus

Jäljellä oleva vuosi tarjoaa paljon juttuaiheita seuraavaa numeroa silmälläpitäen. Huhtikuussa koko lippukunta kokoontuu, pitkästä aikaa, yhteiselle retkelle Paimioon, sekä tuttuun tapaan mittailemaan Turun katuja partioparaatiin. Kesällä partiopojilla riittää puuhaa. Koulutusaluksemme s/y Henrikan kaksikymmenvuotisjuhlan kunniaksi otamme osaa Tall Ships' Race-purjehduskilpailuun Pohjanmerellä, ja jotta aika ei kävisi pitkäksi sen jälkeenkään, 7-henkinen leirivenekunta suuntaa heinä-elokuun vaihteessa Suomen Partiolaisten kuudennelle suurleirille, Kilkkeelle. Eikä pidä unohtaa "normaaleja" viikonloppu- ja iltapurjehduksia kaikille ikäkausille.

Suurkiitos kaikille toiminnassa mukana oleville, ja hyvää kevättä!

Ville PS: Erityiskiitokset toimituskunnalle!

3

Toimituksen sananen

Lehdestä

Tämä lehti on Sauvan uusin numero. Suurimman osan lehdestä ovat toimittaneet ensimmäistä kertaa tällaisessa projekteissa mukana olevat ja tämä on opettanut paljon. Tämän numeron tarkoitus on herättää lehti taas henkiin ja luoda lippukuntaamme journalistinen kulttuuri. Sillä tarkoitan esimerkiksi kameran ottamista retkille.Seuraavassa numerossa on tarkoituksena

laajentaa toimituskuntaa ja selkeyttää toimituksen roolijakoa.

Kehitettävää riittää myös nettisivujen ja paperisen lehden yhteistyössä.

Pauli Engblom Päätoimittaja

... Ja sen ulkoasusta.

Kädessäsi tai näytölläsi olevan lehden ulkoasu on vielä varsin sekava. Lehden ulkoasuun ei ole vielä ehditty kiinnittämään kovin paljoa huomiota, vaan tärkein tavoite on ollut saada edes jotenkin julkaisukelpoinen lehti. Todennäköisesti jo seuraava lehti on ilmeeltään huomattavasti yhtenäisempi ja selkeämpi, sillä tällä hetkellä käytössä oleva

4

tekniikka tulee jäämään pois käytöstä seuraavaa lehteä tehtäessä, tai sitä opitaan käyttämään. Myös kuvitus tulee toivottavasti olemaan paremmin lehteen sopivaa ja sitä tulee olemaan kaikkien juttujen yhteydessä.

Akseli Silfver Taittaja

Venekuntien kuulumiset

Merikarhu

Syksyn ja kesän aikana on Merikarhu-venekunta ehtinyt puuhailemaan monenlaista. On ollut retkeä ja kisaa. On purjehdittu ulkomailla ja koti vesilläkin, on tehtyä narikka hommia veteraanien joulujuhlassa ja onhan sitä tullut suoritettua yhteiskunta tarppokin.

Venekunnan johdossa tapahtui syksyn aikana pieniä muutoksia, kun Valtteri lähti opiskelujensa takia seilailemaan maailman merille, eikä sen takia ole ehtinyt kokouksiin kuin silloin tällöin. Venekunnan johtamiseen on kuitenkin saatu apuun toisen venekuntamme kummiksi ryhtynyt Topi, joka on ollut aikoinaan oman venekuntamme johtaja.

vaihtelun vuoksi Vasaramäessä eikä metsässä, ja ”ensiapua annettiin” oikealle ihmiselle joka nojasi tajuttomana rattiin kolon pihalla puuta päin ajaneessa autossa. Merenkulun kokouksessa pääsi Merikarhu venekunta toteuttamaan tarpoja ohjelmaan kuuluvaa johtamisharjoittelua opettamalla perusasioita pienemmille venekuntalaisille. Tämän jälkeen laajennettiin vielä omaakin osaamista venekunPienen kyselyn mukaan par- nanjohtajien opettaessa mehaiten syksyn kokouksista oli- renkulkua hieman laajemmin. vat jääneet mieleen ruuanlaittokokoukset. Kun tar- Partiopoikaosaston syysretkelkemmin muistellaan niin eihän le Merikarhun osallistuminen se toinen, alku syksystä pidet- oli poikkeuksellisen vähäistä, ty, kokous ollut mikään ruuan- vaikka kaikki neljä olivatkin illaittokokous, vaan trangian moittautuneet retkelle. Retkelkäytön harjoittelua, mutta ruo- tä pois jääminen ei kaahan siinäkin tuli laitettua, kuitenkaan ollut kenenkään kun kerran trangiatkin oli esiin omissa käsissä, vaan pois jääkaivettu. Mieleen oli painunut neet joutuivat jättämään retmyös paloturvallisuuskokous, ken väliin sairastumisten jossa pääsi oikeasti kokeile- takia. Eräs pois jääneistä tuli maan miltä tuntuu sammuttaa kuitenkin käymän kololla lähtöpalavaa kattilaa sammutus- päivänä tuomassa hampuripeitteellä. laisten tekotarvikkeet, kun ei halunnut pettää kavereitaan Tietysti mukaan mahtuivat joiden kanssa oli sovittu, venmyös perinteisetkin kokous ai- kunnanjohtajilta salaa, ”nyyttäheet, kuten solmut, ensiapu, reiden” järjestämisestä suunnistus ja merenkulku. Ai- retkellä. Aikaisemmin syksyllä van tavallisia eivät olleet ne- osallistumisaktiivisuus oli ollut kään kokoukset solmuilua Merikarhu-venekunnalle tyypillukuun ottamatta, sillä esimer- lisempää, kun koko venekunkiksi suunnistus toteutettiin ta otti osaa Ritarikokeeseen

jonka tulokset olivat erittäin hienoja lukuun ottamatta käytös pisteitä joita emme saaneet ainoatakaan. Keväälllä on edessä venekunnan viimeinen tarppo, leiritarppo, jota suoritettaessa valmistaudutaan kesällä tulossa olevaa Kilke-suurleiriä varten.

Akseli Silfver

5

Venekuntien kuulumiset

Merikotka

– Uusi venekunta pääsi vauhtiin! – Merikotka aloitti seikkailunsa seikkailijoina syksyllä, ja ikäkausi on alkanut mahtavien aktiviteettien lisäksi ryhmäytymisellä. Venekunnan nimeksi valitsimme uljaan Merikotkan.

Kokouksissa olemme leikkien lisäksi oppineet taitoja niin hyvin, että voitimme Ritarikokeessa. Mielettömän upeita kokemuksia kololla ovat olleet luomuhampurilaiset ja paloturvallisuusnäytös. Pääsimme myös purjehtimaan, jotkut jopa kokeilemaan vahtiajoa.

Syysretkellä seikkailimme Ku-

hankuonon metsissä yhdessä viikoittaisiin kokouksiin soveltarpojien kanssa. (katso s. 1 0) lettuna lippukunnan perinteisiin ja meripartio-ohjelmaan.

Nyt keväällä panostamme seikkailijaohjelman tuomiseen Pauli Engblom

Merileijona

Uudetkin venekun­ talaiset pääsivät Henrikalla tositoi­ miin.

– Monenlaista kokousaihetta syksyn aikana. – Merileijonien syksy 2009 oli viimeinen puolivuotinen seikkailija-ohjelmaa soveltaen ja uusi vuosikymmen aloitettiinkin komeasti tarpoja-ohjelman suorittamisella.

Syksyn ensimmäinen kokous pidettiin kololla 1 4.9 ja viimeinen 1 . 1 2 nyyttärien merkeissä. Väliin mahtui yhdeksän muuta teemoiltaan erilaista kokousta, sekä lippukunnan partiopoikaosaston syysretki Plåttipää 09 (katso sivu 1 0), 6

jonne olisi tosin kaivattu enemmän osallistujia. Kokouksista mieleen jäi ainakin nuotion hallittu sytytys ja sammutus kolon pihan ”nuotiopaikalla”, vaikka makkarat jäivätkin uupumaan.Lumisesti alkanut vuosi jatkuu tarpoja-ohjelmaan kuuluvan luovuustarppon suorittamisella, tuoden kokouksiin entistä mielenkiintoisempaa, kädentaitoihin keskittynyttä sisältöä.

Jukka Koskelainen

Sudarisivut

Sudenpentujen kuulumiset Sudenpentujen syksy oli vauhdikas ja touhun täyteinen. Vanhat laumat, Sisiliskot ja Sudet yhdistettiin Sisiliskoiksi, ja uusi Karhut-lauma aloitti. Johtajistossakin tapahtui pieniä muutoksia. Merimiehuuden ensimmäiset askeleet otettiin iltapurjehduksella.

ja leikkejä, jotka opettivat toimimaan yhdessä, ryhmänä.

Kaikilla laumoilla oli yhteinen retki Kunstenniemessä (katso s. 1 2). Loppusyksystä kävimme vierailulla biologisessa museossa, ja siellä näimme mielenkiintoisia eläimiä.

Karhut lauma antoi sudenpentulupauksensa. Illan päätähti oli kuitenkin suoraan Korvatunturilta lahjoja jakamaan saapunut Joulupukki.

Aino Vasankari ja Pauli Engblom

Syksyn päätti joulujuhla KoivuKokouksissa oli paljon hausko- lan seurakuntatalolla, jossa

Tehtävät Ristikko

1.Myrkyllinen eläin.

2.Iso petolintu saaristossa.

3.Oma meremme.

4.Ei maapartio vaan…

5.Toinen sana ystävälle.

6.Suomen ainoa kissaeläin 7.Harrastus jäällä.

8.Piikikäs eläin, joka on talvella horroksessa.

1.

2.

4.

6.

3.

5.

7.

8.

Etsi lehdestä 1. Milloin Sauva on viimeeksi ilmestynyt?

2. Kuka on Kupittaan Henrikinpoikien LPKJ eli lippukunnanjohtaja?

3. Minkä kilpailun S/Y Henrika voitti kesällä 2009?

4. Mikä leiri on tulossa kesällä 2010?

7

Retkiraportti

Plåttipää 09 – venekuntien syysretki

Partiopoikaosaston eli seikkailijoiden ja tarpojien syysretki Plåttipää 09 järjestettiin tällä kertaa Laaskorven laavulle, Kuhankuonon retkeilyalueelle 20.

- 22. 11 2009.

Metsän pimeyteen Perjantaina kololle kokoontui ennakoitua pienempi porukka, ja viimeisiä tavaroita pakattaessa kuultiin vielä yhden venekuntalaisen sairastuneen.

Sikainfluenssa kaatoi yhteensä kolme ilmoittautunutta vuoteisiinsa. Lopulta osallistujia oli 9, venekuntalaisia 4 ja 5 johtajaa. Kuhankuonoon lähti pikkubussi ja henkilöauto.

Pientä jännitystä aiheutti Samulin autoon osunut autonrengas, mutta onneksi onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

8

Perille Laaskorpeen saavuimme noin kello 20.00. Bussi jätti meidät ja valojen hävitessä retkemme alkoi. Tihkusateessa aloimme kantaa tavaroita kääntöpaikalta laavulle. Metsässä oli jo aivan pimeää, ja otsalampulle tuli käyttöä vesilammikoita väistellessä. Tavaroiden kantaminen ei kestänyt kauaa, ja pystytimme puolijoukkueteltan ripeästi samalla, kun osa porukasta teki leirirakennelmia. Ilta sujui nuotiopaikalla makkaroita paistaessa ja juttuja kertoillessa.

Lopulta pääsimme lämpimään telttaan, kipinämikkovuorot alkoivat pyöriä ja menimme nukkumaan.

Lauantai oli ohjelmapäivä Aamulla allekirjoittanut heräsi ja lähti laittamaan aamupalaa.

Pienien teknisten ongelmien jälkeen puurovesi porisi kaasujakkaralla ja leipää paahdettiin nuotiolla/ssa riippuen paahtajasta. Aamun sade hälveni pilvettömäksi taivaaksi.

Aamiaisen päätyttyä johtajat jakoivat päivähaikin rastit keskenään ja venekuntalaiset pakkasivat päiväreppunsa.

Haikki ei ollut pitkä, vain noin 3 kilometriä ja siinä oli 5 rastia.

Retken teemana oli meripartiolippukunnan henkeen sopivasti Suomen saaristo, ja jo ensimmäisellä rastilla päästiin aiheeseen. Tehtävänä oli auttaa Ahvenanmaalle perustettua lippukuntaa partiohistorian tuntemuksessa. Apuna oli ruotsinkielinen teksti, jossa kerrottiin kysyttyjä asioita ja sanasto, jonka avulla vielä toista kotimaista opiskelematonkin pystyi osallistumaan tehtävään. Toinen rasti valmensi venekuntalaisia meripartiotaitojen äidissä ja isässä, solmujen sitomisessa ja knaapin käyttämisessä.

Kun vene oli saatu kiinni kai-

jaan, matka jatkui seuraavalle rastille, jossa perehdyttiin saaristolaiseen elämään kuunnelman muodossa. Neljännellä rastilla harjoiteltiin aina hyödyllisiä ensiaputaitoja, ja viimein päästiin ruokarastille. Lounaaksi nautittiin meksikonpataa.

Pimeys laskeutui aikaisin ja aloitettu lipunryöstö hyytyi valon puutteessa. Lippuja ja toisia ihmisiä oli miltei mahdotonta havaita, ja hyökkäykset jäivät vaisuiksi yhden miehen rynnäköiksi. Lopulta toisen joukkueen kapteeni onnistui varastamaan vihollisensa lipun. Lipunryöstön jälkeen pidimme tauon, jonka aikana valmistimme pop cornia ja paistoimme lahjoituksena saadut hampurilaiset, kiitos Erik. Katselimme tähtiä ja tähdenlentoja, opettelimme tähtikuvioita ja etsimme Pohjantähden.

Lähdimme tarpomaan otsavalaisimet huvin vuoksi sammutettuina kohti läheistä hakkuuaukeaa, jonka olimme aikaisemmin todenneet sopivaksi paikaksi venäläinen raja -leikkiä varten. Leikissä yksi yrittää etsiä muita lamppunsa valokeilalla muiden yrittäessä ryömiä hänen luokseen. Lei-

kimme melko kauan ja palasimme laavulle. Tässä vaiheessa väsymys alkoi painaa ja lättyjen paistaminen kiinnosti vain osaa. Päivän touhut olivat rasittaneet nuorimpia niin, että heidän venekunnanjohtajansa ottivat heidän kipinämikkovuoronsa todettuaan herättämisen epäinhimilliseksi. Kellään ei ollut nukahtamisvaikeuksia.

Kotiin onnellisena ja väsyneenä

Retkiraportti

purettiin. Tavaroita kannettiin takaisin, ja paikalle ilmestynyt metsästyskoira auttoi loppujen ruokien syömisessä. Kaunis sää oli houkutellut paikalle metsästäjän ja ulkoilijoiden lisäksi myös laavun omistajan, joka oli iloinen laavun saatua tällaistakin käyttöä. Viimeiseksi Pauli ja Akseli kirjoittivat vieraskirjaan kiitokset upeasta retkipaikasta. Kävellessämme kääntöpaikalle suunnittelimme jo seuraavaa retkeä.

Aamulla johtajisto teki arvion jäljellä olevasta ruokavarastosta ja aamupuuro päätettiin jättää väliin.

Aamiainen korvattiin brunssityyppisellä ratkaisulla: broilerinfileesuikaleita ja perunamuusia. Aamun vaihtuessa aamupäiväksi ruokailu jatkui jäljelle jääneillä makkaroilla ja lätynpaistolla.

Kello kumminkin kävi uhkaavasti, ja meidän oli pakko jättää nuotio ja aloittaa leirin purku. Teltta kasattiin, ja leiri Pauli Engblom

9

Retkiraportti

Sudenpentujen syysretki

Lokakuisena lauantaina 24.1 0. Turun linja-autoasemalle kokoontui viitisentoista sudenpentua ja neljä johtajaa valmiina lähtemään retkelle.

Bussimatka päättyi Kunstenniemeen ja kannoimme tavarat Ristniemen kämpälle.

Lipunnoston ja riehakkaiden ulkoleikkien jälkeen söimme herkullista lounasta ja lähdimme rastiradalle. Pojat suorittivat monenlaisia rasteja, joilla he pääsivät mm. tekemään tulia ja nikkaroimaan solmutauluja. Myös trangian käyttöä harjoiteltiin keittelemällä sillä kaakaota välipalaomenapiirakan kyytipojaksi.

nistuneen retkipäivän jälkeen jättäen pienen, mutta sitäkin vilkkaamman joukon jatkamaan retkeilyä. Vapaan oleilun ja pelailun jälkeen pukeuduimme lämpimästi ja menimme vampyyri-iltanuotiolle. Nuotion äärellä esitimme pantomiimia, leikimme ja teimme muita perinteisiä iltanuotion ohjelmanumeroita kuunnellen välillä hauskoja ja jännittäviäkin vampyyritarinoita samalla, kun paistoimme makkaraa. Ilta päättyi Vampyyrivaarin aarteen metsästykseen.

Sunnuntaiaamuna KHP:n pieni joukkio lähti kiertämään Kunstenniemen maastoon ripoteltuja rasteja, joissa Iltapäivällä kymmenkunta päi- käsiteltiin muun muassa luonväretkellä ollutta sudenpentua toaiheita. Päivän kohokohta lähti Mikon johdolla kotiin on- taisi silti poikien mielestä olla

leiripaikan isäntä, joka tuli moottoripyörällään tarkistamaan mökin kuntoa. Innokkaimmat taisivat jopa pyytää häneltä nimikirjoituksen. Kun mökki oli tarkastettu ja lippu laskettu, jätimme Kunstenniemen taaksemme ja palasimme Turkuun mukavan retken jälkeen.

Kaisa Mäkikangas

Venekunnat ritarikokeessa Maarian Kämmekät järjestivät 3.-4.1 0. Ritarikoe-partiotaitokilpailun. KHP oli mukana kilpailussa kahden venekunnan ja kahdentoista hengen voimin.

Aamusta iltapäivään kestävällä Naalinlenkillä seikkailijavenekunnistamme yhdistetty kisavartio Merileijona voitti oman sarjansa, ja tarpojavenekunta Merikarhu sijoittui yön

10

yli kestävällä Ketunlenkillä toi- Tavataan siellä! seksi.

Koroisten Ritarit järjestävät viidennenkymmenennen Ritarikokeen syksyllä.

Pauli Engblom

Tall Ships' Races Baltic Sea 2009

Kovaa tuulta ja kevyempääkin keliä.

Kesän suu­ rin saavutus suomalai­ selle meri­ partiolle.

Miten se saavutet­ tiin?

Henrika

Matkapurjehdus Turku – Kalmar Kesä 2009 oli lippukunnallemme ja veneellemme toiminnantäyteinen. Osallistuminen Tall Ships’ Race -kilpailuun vei veneen 7 viikoksi yhtämittaiseen reissuun. Lisäksi purjehduskaudella on normaali määrä lyhyempiä koulutuspurjehduksia, kursseja jne. Veneen huoltotyöt ja telakointi ovat vaatineet satoja vapaaehtoisia työtunteja johtajistolta, jotta purjehdussuunnitelmat voidaan turvallisesti toteuttaa.

Tässä yhteydessä vene on myös läpikotaisin tarkastettu ja uusittu paljon osia ja varusteita.Matkapurjehdukselle meitä lähti ehkä ennätyksellisen kirjava joukko meripartiolaisia - 1 5 henkilöä viidestä eri Lounais-Suomalaisesta lippukunnasta. Esimerkiksi försti ja vahtien merenkulku-upseerit olivat muista lippukunnista.

Tarkoitus oli järjestää ikimuistoinen ja koulutuksellinen matkapurjehdus kaikille

Tommi Tähtinen

Kotirannat katoavat horisontin taakse takana ja matka kohti Ruotsia alkaa.

osallistujille, mutta samalla meillä oli tehtävä osana isompaa kokonaisuutta: viedä Henrika aikataulun puitteissa Kalmariin ja luovuttaa se ykköskisan kisamiehistölle hyvässä kunnossa ja purjehdusvalmiina.

Tommi Tähtinen

Useat KHP:n sukupolvet ovat neet Mölkkyä Visbyssä.

12

Kaikki irti!

Lähdimme Heinänokan kotisatamasta 24.6. illalla. Tuulen puuttuessa lähes tyystin ajoimme konevoimin läpi yön Utöstä ulos ja otimme suunnan kohti Gotska pelan­Sandön saarta. Aamulla avomerelle

päästyämme tuuli heräsi ja pääsimme purjehtimaan. Matkalle mahtui mukaan pientä jännitystä kun epäilimme veneen tekniikkaa päivän ajan ja kotijoukot Suomessa selvittelivät puolestamme asiaa.

Onneksi korjaustoimiin ei tarvinnut Ruotsissa ryhtyä vaan purjehdus saattoi jatkua suunnitelmien mukaan.

Gotlanti ja Visby

Saavuimme Visbyn satamaan vajaan 40 tunnin purjehduksen jälkeen ja löysimme paikkamme aallonmurtajalaiturista kahden muun suomalaisen meripartioaluksen viereltä.

Juuri ennen meitä samaan laituriin saapui Merisissi III, jonka edessä oli FiSSc:n Navigator. Matkapurjehduksilla satamaan saapuminen alkaa Henrikalla yleensä aina suursiivouksella. Siisteys on vält-

tämätöntä hygienian kannalta kun paljon ihmisiä asuu pienissä tiloissa. Yleinen tavaroiden järjestys on turvallisuusasia sekin. Merenkäynnissä lentelevä tavara voi aiheuttaa loukkaantumisia ja pahimmassa tapauksessa vuodon sattuessa irtotavara voi tukkia pumput. Muutaman tunnin laivatöiden jälkeen lähdimme rentoutumaan uimahalliin ja teimme pienen kierroksen vanhassa kaupungissa. Uni tuli varhain ja koko miehistö nukkui sikeästi pitkät, yli 1 0 tunnin yöunet. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme pelaamaan mölkkyä ja kiertelemään kaupunkia. Kaikille järjestyi päivän mittaan myös vapaa-aikaa kaupungilla kiertelyyn. Visby on oikea jalankulkijan paratiisi, autoja ei juuri vanhaan kaupunkiin mahdu ja välimatkat ovat lyhyitä. Iltapäiväksi lähdimme bussilla läpi Gotlannin Katthammarvikiin saaren itärannikolle katselemaan maaseutua ja paikallista kansallispuistoa.

Tommi Tähtinen

Henrika

Kalmarin linnassa on vieraillut paljon korkeaar­ voista väkeä, kuten kuvassa näkyvä henrikan miehistö.

matka Kalmariin jatkui ja saa- vän. Tiistaina 30.6. meistä vuimme rantaan 29.6. noin kel- suurin osa lähti bussilla kohti lo 03.30.

Tukholmaa ja edelleen Turkua, kolmen henkilön jäädesKalmar sä vielä jatkamaan Kalmarissa vuorossa oli jäl- kisamiehistön kanssa kohti leen siivous, polttoaine- ja ve- Gdyniaa. sitankkaus sekä peseytyminen ennen hupia. Tommi Tähtinen Miehistön jäsenistä kukaan ei nuoren ikänsä vuoksi muistanut Union-nimistä huoltoasemaketjua, joten se vitsi jäi Kohti Kalmaria kertomatta. Kalmarin linna oli Sunnuntai-aamuna lähdimme visiitin arvoinen samoin kuin kohti Kalmaria. Gotlannin ja kaupungin keskusta. KalmarisÖölannin välissä pidimme sa ehdimme viettää vain päimies yli laidan –harjoituksen ja kävimme turvallisuusvarusteita ja niiden käyttöä läpi odotellessamme tuulta. Lisäksi harjoiteltiin köysien rihmaamista. Aurinko paistoi, ja Öölan- Henrika nin pohjoiskärki tuli yhä odottamas­ selvemmin näkyviin. Illansuus- sa uusia sa pysähdyimme kuuman päi- seikkailuja vän jälkeen Byxelkrokin ja uutta satamaan Ölannin pohjoiskär- miehistöä. jessä, ja kävimme uimarannalla uimassa. Yötä vasten 13

Henrika

Race 1 – voittajana maaliin

Kesällä 2009 s/y Henrika osallistui Tall Ships' Race kilpailuun Itäme­ rellä.

Partiopoi­ kaosaston matkapurjehdus alkoi Turusta ja päättyi Kalmariin Ruotsin rannikolle Öölannin kohdal­ la.

Kalmarissa miehistö vaihtui ja ensimmäisen kisan miehistö as­ tui alukseen lä­ hes kokonaisuudessaan. Ruotsista Henrika purjehti Gdyniaan, josta itse Tall Ships’ tapahtuma alkoi. Ensimmäinen kisaosuus alkoi Gdanskin lahdelta ja päättyi maaliin Kotkan edustalla. Ki­ saosuuden päätössatama oli Pietari. Alkuperäinen tavoite oli purjehtia turvallisesti maaliin niin kovaa vauhtia kuin vain on mahdollista ja katsoa mihin tulokseen ylletään. Tavoite saavu­ tettiin ja ylitettiin. Henrika ylitti maaliviivan luokkansa voittaja­ na. Uskomaton luokkavoitto oli tosiasia.

Renessanssilinnan kautta merelle Suurin osa kisamiehistöstä matkusti Tukholman kautta linja-autolla Kalmariin, jonne Tommi Tähtinen oli veneen tuonut. Kalmarin kaupungissa ei ollut aikaa pitkälti, sillä aika-

taulu edellytti lähtöä heti seuraavana aamuna. Kuitenkin kaupungin päänähtävyyteen ehdimme tutustua. Upea Kalmarin renessanssilinna kuuluu ohjelmaan Kalmarissa käydessä. Ylitys Puolaan alkoi utuisessa aamunkoitteessa. Tall Ships’ isäntäkaupungit tarjoavat aina miehistöille ohjelmaa ja hienoja Matka Ruot­ sin halki alkoi Tukholman linja­auto asemalta.

14

tapahtumia eikä Gdynia ollut poikkeus. Rantatapahtumat eivät kuitenkaan ole pääosa purjehduskilpailussa. Tapahtumajärjestäjä Sail Training Internationalille (STI) on ensiarvoisen tärkeää huolehtia tapahtumaan osallistuvien turvallisuudesta. Tästä syystä kilpailuun lähtevien alusten tulee läpäistä safety inspection, jossa tarkastetaan huolella alusten turvallisuusvarusteet. Henrikalle tällainen tarkastus ei ole ongelma, sillä turvallisuuteen liittyvät asiat ovat perinteisesti olleet aina kunnossa.

Henrika

Gdanskin lahden taistelu

Satamasta lähtöön kuuluu perinteisesti Purjeiden paraati – Parade of Sails. Saimme nauttia Gdanskin lahdella, Gdynian ja Gdanskin välillä paraatin ajan aurinkoisesta päivästä kevyessä tuulessa.

Yksi hauska tapahtuma oli, kun liettualainen purjealus Spaniel ajoi vierellemme tervehtimään ja toivotusten lomassa saimme päällemme vesi-ilmapallojen sateen.

Saimme ns. täysosumia kannella olijoiden päälle ja myös sisälle ruorihyttiin. Onneksi

Läntisempi reitti takasi riittävän tuulen koko kil­ pailun ajaksi ja vauhti olikin pitkiä aikoja lähes 10 solmua.

valmisteluhetken jälkeen oli miehistö valmiudessa ämpärien kanssa purjeiden takana. Ajoin Henrikan vaivihkaa Spanielin lähelle, ja nopean koneavusteisen syöksyn jälkeen olimme aluksen kyljellä ja annoimme täyslaidallisen Spanielin kannelle. Kuulin jälkikäteen aivan lämminhenkisessä keskustelussa Spanielin päällystön kanssa, että heidän päällikkönsä oli saanut koko ämpärin päällensä. Täysiosuma siis. Hienosti hoidettu hyökkäys, ja onneksi kesä kuivaa minkä kastaa... Vesi-ilmapallohyökkäys aiheutti kuitenkin sen, ettei vesisota jäänyt matkan viimeiseksi. Jatkossa oli kuitenkin niin, että Henrikan miehistö oli aloittava osapuoli nuotiotyttöjemme johdolla.

puolelta, Hiidenmaan kiertäen kohti itää pitkin Suomenlahtea. Maalilinja oli Kotkan tasalla. Hyvät tuuliennusteet ja niiden paikkansa pitävyys olivat yksi voiton avaimista. Ennusteet lupasivat pienen matalapaineen kulun PohjoisItämeren ylitse. Otimme hieman alemman kurssin lähdön jälkeen, vaikka suunta olikin huonompi, mutta etenimme parempaa vauhtia. Koko kilpailun alkuosan ajan olimme hieman lännempänä kuin suurin osa kilpailuun osallistuvista aluksista. Tästä syystä onnistuimme kiertämään pienen matalapaineen ja sen aiheuttaman tyvenen paikan ja Parade of Sails­tapahtu­ pysyimme tuulessa koko ajan man aikana kaikki alukset lukuunottamatta kilpailulegin ovat nähtvissä läheltä. Ki­ viimeisiä kaapelinmittoja. san aikana alukset ovat Maaliin pääsyn jälkeen vahajallaan, ja muita aluksia paaehtoinen jäi kannelle ruonäyky vain harvoin ja kau­ riin ja me muut menimme kana. Tällä kertaa kaukana nauttimaan ansaittua rauhaltakana. lista aamiaista. Kun nousin takaisin kannelle oli täysin sähkölaitteet eivät kärsineet Tuuliennusteet voiton tyyntä, purjeet roikkuivat löyosumasta. No, pienehkö re- yhtenä tekijänä sinä. Onneksemme emme olvanssihenki syntyi, ja pienen Kilpailureitti kulki Gotlannin itä- leet enää kilpailussa. Oli aika 15

Henrika

Maaliin saavuttaessa ei varmasti kukaan usko­ nut luokkavoiton olevan totta.

saavuimme Nevan rannoille. Itse tosin olin ainoa veKuvan saaminen palkinto­ neessä, joka oli mukana jenjaosta muodostui han­ jo silloin. Ehkä sanonta kolkalaksi tehtäväksi. mas kerta toden sanoo ei piVenäläiset siirsivät ku­ dä paikkansa, sillä Henrika vaajan kymmenisen met­ tarvitsi viidennen kerran enriä sivuun edestään nen kuin voitto saatiin kotiin.

Putinin saapuessa lavalle. Pietarissa voittajien palkinnot oli jakamassa juhlallisessa tilaskea purjeet, ja ajoimme ko- laisuudessa itse Vladimir Punevoimalla Kotkaan tekemään tin! huoltotöitä ja vesitäydennykseen. Erityisen miellyttävää oli kuunnella yöllä, kuinka luvattu 1 7m/s itätuuli nousi ja vinkui mastossa, koska Henrika oli turvallisesti kiinni Kotkan kantasatamassa. Saman tuulen aikana sattuivat mediassakin julkisuutta saaneet valitettavat mastojen menetykset muutamille epäonnisille kilpailijoille, jotka olivat vielä merellä.

Hyvä tiimi pystyy mihin vain

Hyvä henki miehistön kesken oli kenties syy hyvään tulokseen. Miehistöllä oli alusta asti tekemisen meininki. Perussääntönä oli, että pidämme yllä parasta mahdollista vauhtia koko ajan ja niin myös tapahtui. Keskinopeutemme oli erinomainen. Noin 480 meripenikulmaa taittui vajaassa kahdessa ja puolessa vuorokaudessa. Vaikka ydinosa miehistöstä oli Henri-

Pietari – muuttunut kaupunki

Ensimmäinen Tall Ships’ Race johon Henrika osallistui oli vuonna 1 996. Tällöin kilpailu alkoi Rostockista ja päättyi Pietariin. Ilmassa oli siis historiallista tunnelmaa, kun taas 16

Safety first!

Tylsältäkin kuulostava teema voi tuntua hauskalta jos miehistön yhteishenki on riittävän hyvä.

Henrika

kinpoikia oli vahvistuksenam- ta alkaa paluu me myös nuotiotyttöjä ja Hen- kotia kohti näillä rikin tapulityttöjä. näkymin Asko Laitteen johdolla.

Nälkä kasvaa syödessä Menomatka Tu– Itämeri käy ahtaaksi? rusta KööpenhaTunnelma oli tietenkin miehis- minaan on tön keskuudessa huipussaan tarkoitettu venevoiton jälkeen, ja voittotunnel- kuntalaisille ja erimissa Pietarissa aloimme jo tyisesti niille, jotka suunnitella Henrikan osallistu- eivät täytä Sail mista Tall Ships’ Race 201 0- Training Internakilpailuun. Tällä hetkellä Henri- tionalin 1 5-vuoka on ilmoittautunut kilpailuun den Belgian Antwerpenistä Tans- ikävaatimusta, jokan Aalborgiin, joka sijaitsee ten kaikki veneJyllannin pohjoiskärjessä. En- kuntalaiset simmäistä kertaa siis Henri- joukolla mukaan kan kaksikymmenvuotisen hakemaan purjehhistorian aikana alus on läh- duskokemusta. dössä suolaisille vesille. Itse Tall Ships’ Race Ulkomaan purjehdusten olen lupautunut toimimaan tulee jatkossakin muonittamisessa on omat päällikkönä osuudella Kööpen- Itämerelle. Koke- erikoiset piirteensä. haminasta Kielin kanavan muksella on hyvä kautta Antwerpeniin ja edel- lähteä hakemaan leen kisaosuudelle Antwerpen uutta voittoa Itämeren Tall - Aalborg. Kilpailun jälkeen Ships’ Racesta tulevina vuosiHenrika ottaa osaa osin crui- na. se-in-company osuuteen Norjan rannikolle, josta matka Antti Hyssälä suuntautuu takaisin kohti KööOnko Itämeri liian pieni jo kohta penhaminaa. Kööpenhaminas20­vuotiaalle S/Y Henrikalle?

17

Henrika

Cruise in Company Vaihteleva siirtopurjehdus Pietarista Turkuun.

Oli taas aika lähteä jatkamaan kaa, josta olimme siis myös kohti maitse. Uutta miehistöä matkaa, kun tapahtuma Pieta- Pietariin saapuneetkin, joten saapui heidän tilalleen, ja rissa päättyi. Pietarista Tur- matka alkoi tuntua tutulta. Mat- matka Turkuun jatkui. kuun alukset saivat siirtyä ka Kotkaan oli viimeinen Kotkassa vietetyn vuorokauhaluamaansa reittiä käyttäen osuus purjehduksesta, jolloin den, ja etenkin jokseenkin puhtaassa uimahallin ja vaihdellen miesaunassa vietetyn hethistöjä. Cruise in ken jälkeen, oli taas Comppany eli "laihienoa päästä merelle. vueena purjehtimiTälläkään kertaa ei nen" ei muista Kotkasta lähdettäessä osuuksista poikejäänyt vesi kenelleten ole kilpaosuus. kään oudoksi asiaksi, Pietarista Kotkaan vaan jo ensimmäisen Henrikallekkin usyön aikana päästiin kaltautui vaihtovaihtamaan genoa piemies tanskalaiselta nempään jibiin tuulen Jens Kroghilta.

Useat Suomenlah- Tanskalaine vieras sopeutui Henrikan voimistuttua. Teimme den rannikkokau- miehistöön hyvin. Suurimmat ongelmat suurehkon virheen jätpungit olivat ymmärtämisessä olivat puuron päälle täessämme lasketun ja pyydettyjen rusinoiden kanssa. sidotun genoan kanvalmistautuneet nelle, sillä jo aamulla alusten tuloa varten. Kotkassa oli Tall Ships’ koko voittoisa miehistö purjeh- jouduimme repimään purjeetRaces alusten saapumisen ti yhdessä. Pian Kotkaan saa- ta noin tunnin verran takaisin hyvästelimme veneeseen sen alkaessa roikvuoksi järjestetty myös Meri- vuttuamme päivät. Pietarista lähdimme osan miehistöstä, kun he jat- kua kaiteiden ulkopuolella. ajamaan yötä vasten kohti Kot- koivat matkaansa kotia ja töitä Purjetta hakkaavien aaltojen 18

kisaosuuden aikana katkenneista mastoista. Vene, jolle se kuului kellui tyhjänä laiturissa, ja ilmeisesti sen miehistö oli jo palannut takaisin Puolaan. Hangosta hyppäsi Henrikalle kyytiin monta henkilöä, heidän joukossaan myös Turun Sanomien toimittaja, joka kirjoittikin loppumatkastamme muutaman artikkelin.

Osuus Hangosta Kasnäsiin purjehdittiin navakassa vastatuulessa. Kapeissa saarten väleissä jouduttiin tekemään useita vendoja, mutPuolustusvoimat miehitti ta matka eteni silti Henrikan Cruise in Compa­ melko joutuisasti. nyn aikana.

Seuraavana päivänä pelättiin repivän purje. Pääsim- jatkui taas matka kohti Turme kiinnittymään Suomenlin- kua, ja tällä kertaa jäljellä oli nan laituriin iltapäivällä, ja enää viimeinen välisatama, miehistö vaihtui taas. Mukaan vanha ja tuttu Lahjasaari, eli hyppäsi myös Suomenlinnan Häraholm.

Lahjasaaressa väliaikainen asukki, merisotakoulusta lomalle päässyt Ville Sahlström.

Aikataulun painaessa päälle oli seuraavana päivänä lähdettävä jatkamaan matkaa, tällä kertaa kohti Hankoa.

Suomenlinnasta Hankoon matka taittui kevyen tuulen vuoksi koneella ajaen. Hyvä puoli oli, että ehdimme pelailemaan muutaman erän fendaritaistelua, josta voittajaksi selvisi runsaan kokemuksen ja tuurin avulla Sahlström.

Hangossa vietettiin kaksi yötä. Laiturilla lojui yksi surullisen kuuluisista ensimmäisen

Henrika

käyntiä piristi tanskalainen vieras Skibladner, joka 25metrisenä oli vaikuttavan kokoinen Lahjasaaren pienessä laiturissa.

Saapuminen Aurajokeen voittoisan ensimmäisen kilpailuosuuden jälkeen oli erittäin hienoa. Vaikka kaikki alukset eivät olleet vielä saapuneet, oli joessa ja sen rannoilla melkoinen hulina. Kotisatamaan saapuneen aluksen miehistöllä riitti selittämistä koko tapahtuman ajan aamusta iltaan, sillä uteliaita olivat tuttujen ja tututtujentuttujen lisäksi myös monet täysin ventovieraatkin, jotka tulivat kyselemään aluksesta. Kaikkien kyselijöiden asiantuntemus veneistä ei ollut kuitenkaan kovin huimaa, mistä ovat osoituksena Savua-palstan sitaatit Henrikasta (katso s. 28).

Akseli Silfver

Ensimmäistä kertaa Henrika tuntui pieneltä Lah­ jasaaren laiturissa.

19

Henrika

Race 2 – tuuli tyyntyy

Voittoisan kilpailuosuuden jälkeen Turus­ sa odotti innokas vaihtomiehistö pääsyä merelle. Lähtökohdat toiselle kilpailuo­ suudelle olivat perin erilaiset mitä etukä­ teen olisi voinut odottaa. 1. kisaosuuden voitto nosti motivaatiota ja ehkä odotuk­ siakin, toisaalta tuuliolosuhteiden osalta ei tuntunut realistiselta odottaa, että voittoon voitaisiin toistamiseen yltää – yleensä TSR­sijoituksissa olemme olleet suunnilleen parhaassa kolmanneksessa – parhaalla puoliskolla. Paljon riippui myös lopullisesta kilpailureitistä, sillä vasta vähän ennen lähtöä annettiin tieto kumpi etukäteen annetuista reittivaih­ toehdoista toteutuu. Kilpailusta huoli­ matta kaikilla osallistujilla lienee ollut odotuksissa myös yksi uusi ikimuistoinen partiopurjehdus.

Kohti uusia tuulia

Lähtiessämme Turusta Sunnuntaina 26. heinäkuuta olo oli ennen kaikkea helpottunut.

Olimme vaihtaneet miehistöä heti aluksen saavuttua Turkuun, tosin osa miehistöämme pääsi saapumaan vasta juuri ennen lähtöä. Satamaelämä ja asuminen veneessä keskellä satojen tuhansien ih-

20

kuitenkin asuttaa ja valvoa venettä. Ja kun pitää mennä kipparikokoukseen joen toiselle rannalle, ainoa tapa selvitä matkasta alle tunnissa on taksi. Muutaman päivän kannella hymyilyn jälkeen köysien irroitus ja keulan suuntaaminen avomerelle teki siis hyvää.Turusta lähdön jälkeen menimme purjeparaatin päätteeki Stromälön meriasemalle tankkaamaan dieseliä ja makeaa vettä tankit täyteen varmuuden vuoksi ja suuntasimme yöpymään Bodön entisen merivartioTall aseman laituriin. TrimmaShips' simme takilan kisakuntoon Races iltapuhteena, kävimme ilaluksia tauinnilla ja esittelimme Auran aluksen pikaisesti samassa rannoilla. laiturissa yöpyneen Tampereen Reservimeriupsee-

misten yleisömassaa on jossain määrin hermoille käyvä kokemus, etenkin omassa kotikaupungissa. Tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä pyrkii kysyen ja kysymättä alukseen aamukahdeksasta yhteentoista illalla, puolet miehistöstä on vielä muualla kiinni töissä, toinen puoli haluaisi olla kotona pakkaamassa mutta yrittää

Henrika

A­luokan lähtö on hienoa katseltavaa.

rien koulutusalus Pirkanmaan miehistölle. Samalla siirryimme aluksella kilpailussa käytettävään UTC-aikaan.

And that was start gun for class D

Aikainen aamusiirtymä lähtöalueelle Utön ulkopuolelle ja purjekertojen kokeilu herättivät porukan hyvin ja ympärillä näkyvät kymmenet purjealukset kohottivat tunnelmaa. Startin jälkeen otimme tiukan kryssihalssin kohti Gotlantia.

Valittu pidempi, Gotlannin länsipuolelta kiertävä kilpailureitti tiesi vastaista keskikevyttä tuulta alkumatkalle. Lähdön jälkeen näimme eräänlaisen purjeilla liikkumisen ihmeen, korkeintaan Henrikaa vastaavilla purjehdusominaisuuksilla varustettu naapurimaan pursi nousi meitä 20 astetta ylemmäs tuuleen purjeet lepattaen ja vielä ohitti meidät. Valitettavasti videokuvaa ei tullut talteen joten hylkäys ei ollut mahdollinen vaikka asia järjestäjiä kiinnostikin. Vastaavia tarinoita kuului Klaipedassa muitakin samaan maan ve-

asemiaan. Tämä valinta poiki neistä, jotka miehittivät luokas- tulosta yhdessä muutamaksi tunniksi nousseen kohtalaisamme viiden kärjen. sen sivutuulen kanssa, saapuessamme Hoburgin Vahdissa Merielämä aluksella asettui kärkeen sijoituksemme oli viipian lähdön jälkeen vahtipalveluksen rytmittämään omanlaiseen uomaansa, jota on vaikea kuvailla sellaisille jotka eivät sitä ole itse kokeneet.

Kirjava, useammasta lippukunnasta koottu miehistömme tutustui toisiinsa ja totutteli vahtipalvelukseen, joka sekoitti sisäistä kelloa yhdessä valoisan yön ja kolme tuntia Suomen kesäajasta poikkeavan UTC-ajan kanssa. Ensimmäiset ja viimeiset niin sanotut pitkät syljet nähtiin laidalta ensimmäisen päivän aikana. Vastaisesta kevyestä tuulesta huolimatta saimme Tiiranpoikanen laskeu­ sinniteltyä tuloksissa yhdek- tui Henrikalle vapaa­ säntenä ensimmäisen vuoro- matkustajaksi 2. kisan kauden ajan. Päästyämme lopuvaiheilla. Myös me­ Gotlannin pohjoiskärjen kor- rimetsot olivat mielty­ keudelle teimme taktisen valin- neitä Henrikaan ja nan pysytellä mahdollisimman yrittivät muutamia ker­ keskellä Gotlannin ja mante- toja istahtaa VHF­anten­ reen välillä, sillä lähellä Got- nimme päähän veneen lannin rannikkoa olevat kulkiessa suunnilleen 6 veneet tuntuivat menettävän solmun nopeudella.

21

Henrika

soen rannikon valoja pyrkien ateria. pitämään veneen olemattomassa tuulessa suunnassa. Ti- Klaipeda lanne muuttui varsin Kilpailun päätyttyä kytkimme turhauttavaksi, sillä maaliin vaihteen päälle ja suuntasimpäässeet veneet olivat ”turvas- me marssikierroksilla kohti sa” kellolta, mutta merellä ol- Klaipedaa. Siirtymä sujui leilla kello kävi ja edistymä oli huoltoaluepalveluksen merOdotukset nousevat Loppukilpailu alkoi näyttää tu- nollassa. Kilpailumme loppu- keissä kelloa vilkuillen, ehtilosten kannalta lupaavalta, sil- puoli alkoi muistuttaa lähinnä simmekö vielä suihkuun ja lä Hoburgin jälkeen saimme israelin kansan vaellusta Sii- katsomaan kaupunkia samana iltana. Kaupunkiin taas hieman tuulta sivulta saapuminenkin oli oma ja muutaman tunnin kuljimrulianssinsa, vastassa me seitsemän solmun tuntiollut Follow me boat vaudilla taktikoiden tulevien johdatti meidät noin 30 tuulen muutosten mukaan metriä leveään hiljakKlaipedasta jonkin verran seen virtaavaan jokiränetelään. Yövahtia piristi eriniin, jonka toinen tyisesti sattunut tapaus, laitapengerrys oli sortujossa kutsuessamme Jonut ja toisella laidalla oli tunheimia radiolla saimmeveneitä 2-4 rinnakkain, kin juttukumppaniksi jolloin omalle paikalle suomalaisen kauppalaivan, oli pakko peruuttaa ränjonka vahtiupseri lienee haniä pitkin.Klaipedassa vahtunut komentosillalla TSR oli koko Liettuan kuullessaan radiosta aamumittakaavassa noteekolmelta suomea ja luuli rattu ja väkeä vieraili taheitä kutsuttavan ja vastasi pahtuman aikana kutsuumme hätäisesti. alueella 1 ,5 miljoonaa, Keskustelusta tuli lopulta 6 kertaa enemmän kuin niin hauska vastapuolen Turun tapahtumassa! sählätessä että vapaavahtiKaupunkina Klaipeda kin heräsi aluksella kaikuTuulen tyynnyttyä oli kokeilta­ oli ehdottomasti vieraineeseen nauruun. va kaikkea epätoivoistakin. lun arvoinen, valitettavasti ainakin kipparilla Vaellus Siinain erä- Genaakkerikryssimistä. lukuisat erilaiset edusmaassa Baltian rannikon lähes jo hää- nain erämaassa. Korjatussa tustehtävät aiheuttivat sen etmöttäessa tuuli oli heikennyt ajassa sijoituksemme putosi tä tutustuminen kaupunkiin jäi uhkaavasti ja kääntänyt suun- kuin kivi, kunnes kilpailun aika- melko pintapuoliseksi. Neutaa siten, että loppumatka me- rajan armahtaessa meidät si- vostomiehityksen puoli vuosini oikeansuuntaisesta joitukseksemme tuli 1 2. sataa ovat jättäneet jälkensä taktikoinnistamme huolimatta Pientä lohtua toi se, että olim- kaupunkiin varsinkiin keskusluovimiseksi. Sijoituksemme me suomalaisista meripartio- tan ulkopuolella lähiöissä setelakkaja oli edelleen viides ja laivueen aluksista kuitenkin paras. kä kärki alkoi antaa maalinsaapu- Mukava piristys oli myös kan- satama-alueella. Vanhaa kesmis-ilmoituksiaan. Tässä vai- nellemme yli tunniksi lepää- kustaa on kuitenkin säilynyt heessa tuuli loppui kokonaan mään pysähtynyt väsynyt ja jonkin verran, ja paljon rakenja vietimme viimeisen illan, pelkäämätön pikkulintu, jolle nuksia on kunnostettu. Erityiyön ja päivän tyvenessä kat- tarjoiltiin peräkannelle myös nen ilo oli kuitenkin katsoa des. Hoburgin kärjessä taistelimme jumiutuneen genaakkeri-purjeen kanssa rikoen sitä hieman siinä yhteydessä ja pääsimme paikkaamaan purjetta pikaoperaationa.

22

Henrika

Klaipedan Crew parade sujui paljon Turkua au­ rinkoisemmassa säässä.

miehistömme käytöstä, nuorimmatkin miehistömme jäsenet kelpasivat esimerkiksi monen muun aluksen miehistölle. Partiomainen ryhdikkyys, siisteys ja asiallinen mutta ystävällinen käytös erottuu aina edukseen, myös ulkomailla.

Klaipeda tarkoittaa kauhistuttavaa ja­ lanjälkeä.

Kippari jättämäässä omaansa sement­ tiin ateljeessa, jos­ sa kilpailun palkinnot oli tehty.

Takaisin kotiin

Lähtöpäivän koittaessa miehistöstämme Lauri vaihtoi alusta suunnitellusti Merisudelle Sebastianin ja Akselin suunnatessa Riikan ja Tallinnan kautta kohti Turkua. Me jäljelle jääneet irroitimme aamuvarhain köydet ja lähdimme tuomaan venettä Heinänokan kotisatamaan yli kuusi viikkoa sen jälkeen kun vene oli sieltä lähtenyt. Klaipedasta jäi kaiken kaikkiaan tunne, että tänne ptäisi tulla uudestaankin.

Kaupunki on melko lähellä, paluumatka Klaipedasta Airiston matkailuhotellille vei vain 50 tuntia. Kannattaa siis pitää paikka mielessä tulevia matkapurjehduksia suunnitellessa.

Henrika jätti vielä nukkuvan Klaipedan taakseen suunnatessaan kohti kotia.

Tommi Tähtinen 23

Jatkoa tulossa

Lippukuntaretki Paimiossa

Koko lippukunta kerääntyy pitkästä aikaa yhteiselle retkelle, Paim1 0lle. Venekuntalaisillle retki on 1 6.-1 8.4. ja sudenpennuille lauantaina 1 7.4. Lauantai on myös vierailupäivä, jolloin on tilaisuus tutustua 50-vuotiaan lippukunnan toimintaan 1 00-vuotiaassa suomalaisessa partioliikkeessä.

Tervetulleita ovat vanhemmat,

sisarukset, kummit ja muut vastaavat.Retki järjestetään Paimioon, partiolippukunta Kairan Kiertäjien Veikkola-nimiselle kämpälle Venekuntalaisille tarjotaan yhteiskuljetus ja heille retken hinta on 25 euroa. Sudenpennut ja vierailjat tulevat paikalle oma-toimisesti ja päivä maksaa 5 euroa henkeä kohden.Tarkemmat aika-

taulut ja tiedot saat tulevasta retkikirjeestä ja netistä, osoitteesta www.kupittaanhenrikinpojat.fi Oma johtajasi vastaa kysymyksiisi.

Tavataan Veikkolassa!

Kilke­suurleiri Suomen Partiolaisten kuudes suurleiri järjestetään 28.7.–5.8.201 0 Evolla Hämeenlinna lähettyvillä. Leirin teema on 1 00-vuotias suomalaisen partioliike, jota juhlitaan

vuonna 201 0. Kilke on juhlavuoden kohokohta kaikille seikkailijoita vanhemmille partiolaisille. Kilkkeelle on tulossa lähes 1 0 000 leiriläistä, joista 1 000 ulkomaalaisia partiovie-

raita.

Lisätietoja lippukunnan Kilkeasiamieheltä Ville Ruuskaselta ja osoitteesta www.kilke.fi.

Tall Ships' Race 2010 North Sea Henrikan kastamisesta tulee ensi kesänä kuluneeksi 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi alus on ottamassa tuntumaa suuren meren suolaisiin aaltoihin Tall Ships' Races 201 0 -purjehdustapahtumassa Pohjanmerellä. Venekuntalaisille tarkoitettu matkapurjehdus tarjoaa purjehuskokemusta Tu24

rusta Kööpenhaminaan. Sieltä den viimeisiltä sivuilta ja neSail Trainig Internationalin vaa- tistä timukset täyttämä miehistö www.kupittaanhenrikinpojat.fi purjehtii Belgian Antwerpeniin, josta varsinainen tapahtuma alkaa. Aalboriin, Tanskaan päättyvän kilpailuosuuden jälkeen alus palaa Turkuun.Lisää tietoa, aikataulut ja tarkemmat ohjeet löytyvät leh-

Askartelusivut

Sauvan käsityöpalsta vastaa arkisiin kädentaitojen pulmiin yksin­ kertaisilla ohjeilla. Tämä pulma on viime vuoden Tall Ship's Race­ sin toiselta kisaosuudelta.

Liettuan ystävyyslipun valmistaminen

1. Totea kohdemaan ystävyyslipun puuttuminen.

2. Etsi Saksan ja Puolan liput.

3. Leikkaa valkoinen irti Puolan lipusta ja punainen ja keltainen irti Saksan lipusta.

4. Laita valkoinen osa värjäytymään (vihreään)pestoon muutaman vahdinvaihdon ajaksi.

5. Ompele värit oikeaan järjestykseen.

6. Saavuttuasi Liettuaan palkkaa yhteysupseerisi ostamaan oikea lippu paikallisesta veneilyliikkestä.

Saksan lippu

Saksa

Latvia

Tanska

Puolan lippu

Puola

Venäjä

Viro

Liettua

Ruotsi

Suomi

Liettuan lippu

Hyödyllisiä lippuja Itämeren rantavaltioiden liput.

Jos lähtee purjehtimaan Itämerelle kannattaa opetella tuntemaan niiden maiden liput joihin on menossa.

Suositeltavaa on myös opetella maiden englanninkieliset nimet.

25

Tässä lehdessä

Partiorippileiri

Suomalaisista nuorista lähes 90 prosenttia osallistuu rippileirille.

Kuitenkin alle prosentti osallistuu partiorippileirille, tuolle rippileireistä parhaalle.

Aamusin rahisi jäinen ruoho jalkojen alla muistut­ tamassa öisestä pakkasesta.

Lippukuntamme rippikouluikäisistä partioriparille osallistui täydet 1 00 prosenttia. Kuten tavallisella rippileirillä, myös partiorippileirillä opetetaan nuorille kristinuskoa mutta partiorippileirillä asioita käsitellään partiomaisesta näkökulmasta (esim. partioihanteet).

Kevään aikana kirjeitse jaetut ennakkotehtävät suoritetaan itsenäisesti, ja ryhmä tapaa leirillä ensimmäisen (muttei viimeisen) kerran. Kesäloman ensimmäisenä päivänä Pauli, Valtteri ja Akseli löysivät itsensä seisoskelemasta helteiseltä Turun linja-autoasemalta. Jo bussikuljetuksen aikana alkoi tutustuminen uusiin kavereihin. Telttakuntiin 26

iltanuotioiden lisäksi olivat käynnit Kunstenniemen kappelissa, jossa pääsimme tutustumaan mm. keskuslämmitykseen, joka Niger-teltoissa vietettyjen pakkasöiden jälkeen tuntui luksukselta.Rymättylän kirkossa tapahtuneen konfirmoinnin lisäksi riparilta sai suuren määrän hienoja kokemuksia, uusia ystäviä ja pari uutta sudenpentujohtajaa. Venekunnanjohtajat suosittelevat partiorippileiriä kaikille lippukuntalaisille.

Pauli Engblom ja Akseli Silfver

jakauduttuamme leikimme ”hauskoja” tutustumisleikkejä.

Alkoi sataa ja lämpötilat putosivat noin 20°C. Luonnossa pidetyt oppitunnit olivat hauskoja, ja yhteishenki yhdeksän päivän leirillä kehittyi uskomattomiin mittoihin.

Jopa Kupittaan Henrikinpojat osallistuivat mukisematta laululeikkeihin muiden innostamina! Kohokohtia

Iltanuotiot olivat usein illan kohokohta hyvän yhteishengen vuoksi.

Tässä lehdessä

KHP täytti 50 vuotta!

Lippukuntamme Kupittaan Henrikinpojat täytti viime syksynä 50 vuotta. Merkkivuotta juhlistettiin aktiivisen toiminnan lisäksi lau­ antaina 5. syyskuuta järjestetyssä juhlassa. Heinänokan leirikes­ kukseen kokoontui suuri joukko nykyisiä ja entistä lippukuntalaista, muiden lippukuntien ja partiopiirin edustajia se­ kä muita vieraita.

Suuren työpanoksen vaatinut juhla alkoi kaksitoista hallituksen puheenjohtajan Harri Harjun ja lippukunnanjohtaja Ville Ruuskasen tervetulotoivotuksilla. Lippukunnan perustamisvaiheissa mukana ollut pitkäaikainen jäsenemme ja tilintarkastajamme Kari Katajisto kertoi aluksi lippukunnan perustamisen taustoista, alkuvuosista sekä ensimmäisen koulutusaluksen Sotkan hankinnasta. Asko Laitte ja Hannu Raitis olivat laatineet kattavan valokuvaesityksen toiminnasta eri vuosikymmenillä. Antti Hyssälä ja Tommi Tähtinen jatkoivat kesän Tall Ship's Racesilla, upean valokuvaesityksen saattelemana.

Kakkukahvien äärellä kuultiin mielenkiintoisia tarinoita menneistä tapahtumista viideltä vuosikymmeneltä, mutta myös sovittiin tulevista tapahtumista. Yleisö tutustui myös sankoin joukoin lippukuntamme ylpeyteen ja silmäterään

s/y Henrikaan. Venekunnanjohtajat esittelivät alusta perinpohjaisesti, parhaimmillaan aina hätäohjausjärjestelmää myöden.Nyt katse seuravaan puolivuosisataan!

Pauli Engblom

Merkkivuosia:

1959: Pastori Esko Ensiö perustaa Kupittaan Henrikinpojat 1960: Ensimmäinene kesäleiri 1963: Meri­ ja maapartio ­osastot 1964: Sauva perustetaan, ensimmäinen alus, Sotka hankitaan.

1969: Kaljaasi Henrika Sotkan tilalle.

1983: Päätös rakentaa s/y Henrika.

1985: Vanha Henrika myytiin 1990: S/y Henrikaa kastetaan.

1996: Henrika osallistuu ensimmäisen kerran Tall Ship´s Races­kilpailuun 2001: Lippukunta rekisteröityy, yhdistyksen nimeksi Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry.

2009: Tall Ship's Race­osuuden luokkavoitto

27

Palkittua

Joulujuhlassa myönnettiin useita tunnustuksia.

Lippukunnan 50­vuotisjuhlavuosi huipentui joulujuhlaan Koivulan Seurakuntatalolla 14.12.2009.

Koko perheen juhlassa palkittiin ansioituneita jäseniä sudenpennuista pitkän linjan partiojohtajiin. Ikäkausimerkkien ja suoritusten lisäksi palkittiin aktiivisesta toiminnasta. Yksi etukäteen jännitetyimmistä aktiivisuus-palkinnoista oli Akseli Silfverin voittama Mailikuningas-kilpailu. Lisäksi juhlassa jaettiin tunnustuksena pitkäjänteisestä ja ansioituneesta toiminnasta lippukunnan hyväksi muutamia ansiomitaleja.

Tommi Tähtinen

Antti Hyssälä

28

Kupittaan Henrikinpoikien Kultainen Ansiomitali nro 7. Antti Hyssälä nro 8. Mikko Järvinen

Kupittaan Henrikinpoikien Hopeinen Ansiomitali Ville Ruuskanen Sebastian Saarni

Kupittaan Henrikinpoikien Pronssinen Ansiomitali Samuli Sahlström Tiina Tikkanen

Mikko Järvinen

Kuultua vuonna 2009

Kuultua

Kaikki, mitä tuli sanottua vuonna 2009 ei aina ollut kovin virallis­ ta ja asiallista. Tässä poimintoja vuoden 2009 parhaista lausah­ duksista. ­ Herran haltuun!

­ Jo on jutut pojilla ja tytöillä.

­ Terästä!­ Kuin usein tiskaajat saa kiitokset ?! Never...

­ Kaikki paitsi happoteräs on turhaa! ­ Good feelings, bad feelings

­ Voi himputin himputti, kyllä nyt harmittaa!

­ Lapsi on terve kun se kyselee, sairas jos se ei lopeta.

­ Jos et muista kavereitas, kato Facebookist.

­ Onpas kuuma... Täällähän on 2000 watin lämmitys päällä !!!

­ Kato hiukan miten sä ohjaat! Mitä ihmettä sä teet? ­ Heittelen karkkeja!

Kotkasssa ­ Suomessa saa kaks jalopenoa kebabaterian kanssa ­ Täytyykö meidän ruveta joka aamu kertomaan mikä maa ja valuutta. Me ollaan Suomessa.

Henrikasta Ohikulkija: Se on merisissi II Ohik. 2: ­ Ei voi olla Ohik.3 Onkohan toi se TSK:n Theia?

Ohik.4 Jaa, en oo ihan varma Sauvan toimituksen vinkki: Aluksessa lukee sen nimi.

Me olemme Henrika rauta vuori, Henrika rautakuori, maine kauas kantautui.

Sen eessä Peter I antautui. (Titanicin sävelellä) 29

Tall Ships' Races 201 0 Lippukuntamme koulutusalus s/y Henrika on ilmoitettu ensi kesänä purjehdittavaan Tall Ships' Races -purjehduskilpailuun. Purjehdus on jaettu alustavasti neljään osuuteen elilegiin.

Varsinaiseen tapahtumaan (kisa ja Cruise in Company) on 1 5 vuoden ikäraja, mutta matkapurjehdus Turku- kööpenhamina on avoin kaikille partiopojille, joilla on riittävästi purjehduskokemusta. Ja purjehduskokemustahan ehtii kartuttamaan vielä alkukesäsätä!

Purjehdusten hinta on 1 5€/vrk+ matkat vaihsatamaan. Miehistönvaihdot kesken legin ovat mahdollisia erikseen sopimalla.

Lisää tietoa TSR:stä lippukunnan kotisivuilta www. kupittaanhenrikinpojat.fi sitä mukaa kun suunnittelu etenee.

Turku – Kööpenhamina 1 8.6.-2.7. PP-osaston matkapurjehdus Kööpenhamina – Antwerpen 2.7.-1 0.7 Siirtopurjehdus Antwerpen - Aalborg 1 0.7.-1 3.7. TSR Antwerpen 1 3.7.-21 .7. Kisa Aalborg- (Norja) Kööpenhamina 21 .7.-24.7. TSR Aalborg 24.7.-1 .8. Cruise in company (osittain)

Viimeinen ilmoittautumispäivä 19.4.2010