Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat
2018 nro 1 - kevät
Uudenvuoden matkapurjehdus Retro: M/AUX Henrikan tarinaa Korpi Kutsuu -kevätretki Paimioon
sisälmykset PALSTAT LPKJ:n sana...nen
3
Stidit
4
Sudenpennut
6
S/y Henrikan päällikön kolumni
8
Savuton palsta
23
RETKET & TAPAHTUMAT Seikkailijapeli: aikamatkalla
9
Korpi kutsuu - viikonloppuretki keväiseen Paimioon
16
Kansi sivut 18-22
Vuodenvaihteessa historiankirjoihin Matkapurjehdus uutenavuotena Pohjoisella Itämerellä
MUUTA
Retro: M/AUX Henrikan tarinaa Vanhan Henrikan historiikki, julkaistu alunperin Sauvassa vuonna 1986
10
lpkj:n sana...nen
2018 nro 1 - kevät
44. vuosikerta Levikki: 170 kpl Ilmestymispäivä: 31.05.2018
Moi! Olen Aku Heinä ja johdan vastaisuudessa Kupittaan Henrikinpoikia yh-
ISSN 2489-2505 (painettu) ISSN 2489-2513 (verkkojulkaisu)
metsästys ja retkeily.
JULKAISIJA Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry www.kupittaanhenrikinpojat.fi
ovat olleet onnistuneita ja toimivia. Viikkotoimintamme on varmasti anta-
TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Koskelainen Art director Jukka Koskelainen Stiditoimittaja Eemeli Koivisto Muu toimitus Pauli Engblom Erik Haapa Johanna Seulu
muistoja jokaiselle leiriläiselle. Satahanka XI oli ensimmäinen kansainväli-
PAINOPAIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo, Turku
Viivi ja Erik ovat yksiä suurimmista tekijöistämme ja voimme kiittää heitä
MAINOSHINNASTO Takakansi: 150€ Sisäsivu A4: 100€ Sisäsivu A5: 50€ Tiedustelut: sauva@kupittaanhenrikinpojat.fi
Ikää minulla on 21 vuotta ja opiskelen tällä hetkellä liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Harrastuksiini kuuluvat purjehdus, maastopyöräily, laskettelu,
Partiokevät on ollut hyvä ja antoisa, sekä mennyt todella nopeasti. Retket nut paljon lapsille ja johtajillemme, jotka ovat hyvin johtaneet kevään omia venekuntiaan ja laumojaan. Kevät on kuitenkin kohta taputeltu ja siirrymme kesään ja purjehdustoiminnan pariin. Kesän lopulla odottaa kansainvälinen meripartiosuurleiri Satahanka XIII, joka tulee olemaan hyvä leiri, ja josta jää nen leiri, johon pääsin seikkailijaiässä osallistumaan ja se elää edelleenkin muistoissani. On
upeaa
olla
lippukunnanjohtaja
Kupittaan
Henrikinpojissa.
Lippu-
kunnassamme vallitsee loistava ryhmähenki ja joukkoon kuuluu paljon motivoituneita johtajia ja lapsia. On ollut mahtavaa seurata miten Kupittaan Henrikinpojat on kehittynyt vuosien aikana ja kasvattanut toimintaansa. Edeltäjäni Pauli Engblom jätti minulle toimivan ja hyvän johtajiston. Olen huomannut, että se, mitä Pauli sai aikaiseksi, on nyt helpottanut omaa johtamistani. Tukenani on myös aivan loistava ohjelmajohtaja Viivi Sydänlammi ja pestijohtaja Erik Haapa, joka toimii myös Henrikan johtoryhmän vetäjänä. siitä, että lippukuntamme kehittyy ja hommat hoituvat hyvin. Erik Haapa
KANSI Jukka Koskelainen “Vuodenvaihteen tunnelmia”
dessä muiden johtajien kanssa. Olen kuulunut lippukuntaamme jo 15 vuotta.
Lopuksi
haluaisin
kertoa
vielä
partion
avaamista
mahdollisuuksista.
Partiosta löydät elinikäisiä ystäviä ja paljon kokemuksia. Nuorena partiolaisena kannattaa ottaa kaikki ilo irti ja osallistua kaikkeen, mihin vain ehtii. Olen itse saanut partiosta aikoinaan eri leireiltä ja purjehduksilta ystäviä, joiden kanssa olen viikoittain tekemisissä. Partio avaa myös todella hyvin ovia tulevaisuuteen; Itse sain aikoinaan kesätyöpaikan partioharrastukseni ansiosta. Työpaikalla todettiin, että partiolaisiin voi luottaa ja he hoitavat hommansa hyvin. Olkaa siis ylpeitä siitä, että kuulutte partioon ja kantakaa partiolaisen mainetta kunnialla! Hyviä tuulia ja mukavaa kesää!
stidit Jukka Koskelaiselle Suomen partiolaisten sankarimerkki Suomen Partiolaiset on myöntänyt Kupittaan Henrikinpoikien Jukka Koskelaiselle Suomen Partiolaisten korkeimman ansiomerkin, sankarimerkin (nro. 62). Jukka ansaitsi merkin pelastaessaan miehen hukkumiselta kesällä 2017 Kurjenrahkan kansallispuistoon kuuluvalla Savojärvellä. Sankarimerkki voidaan myöntää suurta uhrautuvaisuutta osoittavasta teosta, jonka aikana partiolainen tai autettava on ollut tai he molemmat ovat olleet ilmeisessä hengenvaarassa. Sankarimerkin Jukalle jakoi 31.5.2018 KHP:n kevätjuhlassa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria ”Hilla” Ruohola.
Pelastautumisharjoittelu käynnissä Turun uimahallissa.
Meripelastautumispäivä Päivän aikana seikkailijat ja tarpojat pääsivät opettelemaan meripelastautumista. Ensin Turku-salissa rasteilla käsiteltiin mm. pelastuslautta, hätäraketit ja paloturvallisuus. Tämän jälkeen oli lounas, jonka jälkeen siirryttiin uimaan samassa rakennuksessa sijaitsevaan Turun Uimahalliin. Siellä harjoiteltiin mm. eri pelastusliiveillä uimista, letkauintia ja pelastusrenkaan sekä heittoliinan käyttöä.
Jukka Koskelaiselle myönnettiin Suomen Partiolaisten sankarimerkki (nro. 62).
tammikuu
4 | SAUVA 1/2018
helmikuu
maaliskuu
Jukka Koskelainen
S/y Helville uudet purjeet! HeTa:n kanssa omistamaamme pienvenettä on tuunattu. Vanhojen ja venähtäneiden purjeiden tilalle on tullut upouudet purjeet. Partioveneessä purjeet ovat kovassa käytössä, joten niille valittiin sellaiset ominaisuudet, jotka säästäisivät niitä mahdollisimman pitkään.
Samoajien kevätretki KHP:n ja HeTa:n samoajien kevään viikonloppuretki sijoittui Vienolan leirikeskukseen Rymättylässä. Perjantai-iltana mässäiltiin nakeilla, lihapullilla ja ranskalaisilla, minkä jälkeen vuorossa oli saunominen ja uinti auringonlaskun aikaan. Saunan jälkeen samoiltiin yössä heijastinrataa jäljitellen ja murhaajaa pelaillen. Samoajien uuvuttua siirryttiin sisälle, jossa yöpalana oli pizzaa ja dippivihanneksia. Aamuyö kulutettiin lautapelien lomassa. Iltapäivällä samoajat heräilivät ja lähtivät ulkoilemaan, jonka jälkeen söivät lounaaksi kanasalaattia. Iltanuotiolla paistettiin lettuja ja lämmitettiin hodareita. Sunnuntaiaamun brunssilla syötiin hedelmiä, croissanteja, munakasta ja uunipekonia.
huhtikuu
Keulapurje eli genoa valittiin hieman pienemmäksi kuin aikaisemman, jotta se istuisi paremmin Helvin keulaan ja mahdollisesti vähentäisi reivaamistarvetta. Myös uutena ominaisuutena valittiin radiaalileikkaus purjeeseen, jotta mahdollinen venyminen vuosien mittaan olisi vähäistä. Toinen ominaisuus on etuliikkiin lisätyt toppaukset, jotka auttavat reivauksessa niin, että purjeen muoto säilyy yhä. Isopurjeeseen oli tärkeää valita kolme reivireikää, jotta pystyisimme pienentämään purjetta tarpeeksi. Isopurje on vaakaleikattu ja puomiliikki ei ole enää kiinteä niin kuin aiemmin. Uudet vitivalkoiset purjeet ovat parantaneet Helvin luovikulmaa. Lisäksi ehjät säätönarut ja virtauslangat mahdollistavat purjeiden optimaalisen säädön ja trimmauksen opettamisen paljon paremmin kuin viime kesänä oli mahdollista.
toukokuu
Asko Laite (toinen vas.) vastaanottamassa LounaisSuomen partiopiirin kultaisen ansiomitalin (nro. 7).
Ansiomerkkejä paraatissa KHP:n ansioituneimmille jäsenille annettiin ansiomerkkejä paraatissa ja sen jälkeen partiojohtajien paraatikahveilla. 1. luokan Mannerheim-soljen ansaitsivat Viivi Sydänlammi ja Otto Tarkka. Ville Sahlströmille luovutettiin Suomen Partiolaisten pronssinen ansiomitali. Louhisuden solki myönnettiin Tommi Linerille ansiokkaasta työstä venekunnanjohtajana. Kupittaan Henrikinpoikien kunniajäsenelle Asko Laitteelle myönnettiin Lounais-Suomen partiopiirin korkein ansiomerkki, LounaisSuomen partiopiirin kultainen ansiomitali (nro. 7). Merkin jakoi piirinjohtaja Stefan Stjärnstedt partioparaatin partiojohtajien kahvitilaisuuden yhteydessä. Askon partioura lippukunnassa on ollut merkittävä, kattaen muun muassa kausia lippukunnanjohtajana ja nykyisen Henrikan projektipäällikkönä. Jumbo-onnittelut kaikille!
kesäkuu
SAUVA 1/2018
| 5
sudenpennut Maaliskuinen Olympiaretki Otto Tarkka Otto Tarkka
Talviolympiahuuma tarttui myös Kupittaan rimpiin
Henrikinpoikien
jäseniin,
-luokkalaiset
kun
nuo-
1.
ja
sudenpennut,
2. eli
Hainsilmät ja Siipisimput lähtivät yhteiselle Olympiaretkelle 3.-4. maaliskuuta. Retki järjestettiin Paimiossa KFUM:s Scouter Kamraterna -lippukunnan
kämpällä.
Neljän
johtajan iskuryhmä saapui kämpälle
ensimmäisenä
kylmänä
hyytävän
lauantaiaamuna
ja
al-
koi välittömästi lapioida lunta ja sytyttää takkoja. Me johtajat touhusimme niin innolla, että kerran luulimme jo lukinneemme itsemme
kämpän
ulkopuolelle
ilman
avainta, mutta siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Aamupäivän edetessä
alkoi
sudenpentujakin
ilmaantua paikalla ja heidän kanssaan tutustuttiin kämppään ja sen pihaan, mitkä olivat johtajillekin
huoneenlämpöä ei vielä ollut saa-
sen jälkeen alkoikin jo laukkujen
uusia paikkoja.
vutettu, vaikka takat pöhisivätkin
pakkaaminen.
täydellä höngällä. Kylmää uhaten
misen ja hukkuneiden tavaroiden
tiin valmistaa trangioilla nuudelia
puolet sudenpennuista asettuivat
etsimisen jälkeen siirryttiin ulos.
ja lihapullia, jotka maistuivatkin
syömään ja toinen puoli aloitti omi-
Kämpän vierestä alkoi luontopol-
kaikille oikein hyvin. Osalle pojis-
en pöytäfutispelien rakentamisen.
ku, jota lähdettiin tutkimaan. Osa
ta uhkasi tulla kylmä kokkauksen
Kun pelit oli saatu valmiiksi, oli toi-
sudenpennuista juoksi niin hurjaa
ohessa, mutta karateleikki lämmitti
sen puoliskon aika syödä ja toisen
vauhtia, että johtajat eivät mei-
kylmät sormet ja varpaat nopeasti.
askarrella. Pelit rakennettiin pah-
nanneet pysyä perässä lainkaan.
Alkuleikkien
jälkeen
alet-
Kun ruoat oli syöty, oli olympia-
vilaatikoista,
reikiin ujutettiin puutikut. Pelaa-
torni, jonka huipulle ryhmä kiipesi
ei kisattu ihan perinteisissä olym-
jien virkaa toimittivat pyykkipojat
tiirailemaan maisemia. Kiipeily ja
pialajeissa,
ja pelivälineenä oli pingispallo. Il-
juoksentelu
kisaohjelmistoon kuuluivat muun
lalla käytiin saunomassa ja löylyjen
nyt ruokahalun, joten onneksi kun
muassa
lomassa rohkeimmat kävivät vil-
kämpälle palattiin, odotti pihassa
sen
saappaanheitto,
sijaan ampu-
leikattuihin
pakkaa-
laisten aika. Näissä olympialaisissa vaan
joihin
Ahkeran
jälleen
herättä-
voittelemassa
sekä pressunkääntö. Sudenpennut
päättyi perinteiseen iltaohjelmaan,
ja vaahtokarkkeja. Pian sudenpen-
jossa laulettiin, leikittiin ja luettiin
tuja tultiinkin jo hakemaan, vaikka
kahdessa
joukkueessa,
Ilta
oli
mahiihto ilman suksia ja pyssyjä kisasivat
hangessa.
Luontopolun päästä löytyi lintu-
joista toinen selviytyi kokonaiski-
ajatuksia.
san voittajaksi tiukan kamppailun
Sunnuntai
jälkeen.
sena
asti ei moni jaksanut nukkua, jo-
Kisojen jälkeen siirryttiin si-
sälle kämppään, jossa ihanteellista
6 | SAUVA 1/2018
ja
nuotio, jolla paistettiin makkaroita
jäinen tie aiheuttikin hankaluuksia valkeni
viileänä.
aurinkoi-
Herätykseen
ten aamupala syötiin varhain ja
autoilijoille. Löytötavaraksi jäi vain muutama sukka, joten retki onnistui kaikin puolin yli odotusten!
Viivi Sydänlammi
Muita tapahtumia Huhtikuussa Delfiinit-lauma retkeili Nauvossa ja nautti avaruusbanaaneista.
Viivi Sydänlammi
Maaliskuussa Minna Canthin ja tasa-arvon päivän teeman mukaisesti Siipisimput-lauma pohti kokouksessaan lasten oikeuksia ja velvollisuuksia.
Toukokuussa Siipisimput ja Delfiinit purjehtivat Henrikalla kauniissa säässä!
SAUVA 1/2018
| 7
päällikön päästä ”Aluksen päällikön” ”kolumni”
”
Erik Haapa Palatkaamme taaksepäin ajassa, herran vuoteen 2017. Vuoteen, jona Starbucks lanseerasi yksisarvisfrappucinon. Vuoteen, jona kaksi KHP:n iki-
Hirmupestin viimein jakautuessa neljän hengen työryhmäksi vähenevät pestin työtunnit insinöörimatematiikalla ”ainakin kahdella kolmasosalla”.
Jukka Koskelainen
aikaista instituutiota hajotettiin. Nimittäin lippukunnanjohtajan pesti kolmeen uuteen pestiin ja aluksen päällikön motivaatio konehuoneeseen ja kansiremonttiin. Päällikkö vaihtui. Pesti ei. Matti astui syksyllä aluksen päällikön standardikokoisiin saappaisiin ja on nyt jäävä Henrikan suurten päälliköiden linjan viimeiseksi tämän hirmupestin viimein jakautuessa neljän hengen työryhmäksi, jolloin insinöörimatematiikalla laskettuna pestin työtunnit vähenevät ”ainakin kahdella kolmasosalla”. Pienen kerrostalon kokoisen purtemme pultteja ja papereita pyörittää siis tulevaisuudessa purjehdusvastaava Jukka, konemestari Tor ja hallinnollisella puolella ”aluksen päällikkö” allekirjoittanut, turvallisesti veteraanipäällikkö Akselin luotsauksessa. Kiitos edeltävälle päällikölle ja Henrikatiimille, aluksen pääkoneen aiheuttamasta päänvaivasta huolimatta kevät on sujunut loistavasti! Aiempien
aluksen
päälliköiden
ongelmanratkontaa
seuratessa
yksi sana nousi aina ylitse muiden, eikä se ole ”meripartio”. Vapaaehtoistyön piirissä kova kestopuheenaihe on motivaatio ja sen säilyttäminen sekä sen puute. Mutta on tärkeää tunnustaa faktaksi se, että motivaatio ei ole valuuttaa: sitä ei voi varastoida eikä hillota. Pelkän motivoinnin voimin ei edetä missään projektissa sen ensimmäistä sähköpostiviestiä pidemmälle. Kun tämä sähköpostiviesti on vapautettu bittituulten kannettavaksi, on tärkein rooli tekijän jaksamiselle (aikuinen) tuki -joku johon kääntyä epäselvissä tilanteissa- ja verkosto ihmisiä, joilta voi luottaa saavansa apua. Kesällä purjehdustakissa tai vaelluskengissä kerätty motivaatio ei kanna ketään epävarman olon tai stressaavan pestin läpi. Mikäli halutaan, että tämä raskaan työn uurtaja tekee mielellään vapaaehtoistyötä jatkossakin, työ täytyy saada suorittaa itselleen tyydyttävällä tavalla loppuun. Työn tarkoituksellisuus ja merkityksellisyys kantavat meidät aina projektista toiseen. Koitetaan kuitenkin itse kukin muistaa, että oma jaksaminen on aina prioriteetti numero yksi, kun taas harrastukset tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta joskus palkintopallisijojen jälkeen. Välillä on töiden lopettaminen ja tauon pitäminen mitä tehokkainta työajan käyttöä. Antoisaa kesää ja sopivan puuhakasta syksyä kaikille!
8 | SAUVA 1/2018
Seikkailijapeli: aikamatkalla Pauli Engblom Seikkailijoiden (10 – 12 v) vuoden
harjoittelemaan
päätöstapahtuma
nostamista.
seikkailijape-
Suomen
Rastikierros
lipun liikkui
senä). Muita odotellessa ehdittiin leikkiä
kirkonrottaa
läheisessä
li eli lyhemmin SePeli järjestettiin
Petreliuksen ja Luolavuoren alueilla.
puistossa. Lisäksi seikkailtiin ja
28. huhtikuuta ensimmäistä kertaa
löydettiin aikakoneen osia maas-
ikinä
jestämässä
yhteistyössä
muiden
Henrikin seurakunnan tukeminen
KHP:n rastihenkilöt olivat järnuotiorastin
lisäksi
tosta. Päivä päättyikin aikakoneen
rohkeus-rastia, jossa ensin ritari-
pyöritys -haasteeseen, josta seik-
lippukuntien eli Henrikin Tapuli-
tematiikan pohjalta keskusteltiin
kailijat selviytyivät upeasti. Kun
tyttöjen, Ilpoisten Vuorenkävijöiden
siitä, mikä on kiusaamista ja mikä
oltiin päästy takaisin vuoteen 2018,
ja Lätynkääntäjien kanssa. Tämän
ei, sekä siitä, minkälainen käy-
seikkailijapeli oli paketissa ja oli-
vuoden aikamatka-teeman myötä
tös
seikkailijat pääsivät suuntaamaan
millainen taas ei ole. KHP:nkin
menneille
ryhmä osasi vastata oikein hie-
kuten Henkan kisat (sudenpennuille) ja
vuosisadoille
aina
toisia
kohtaan
on
ja
Ikäkausikohtaisten tapahtumien,
kivikaudelta ritariaikaan. Seikkaili-
nosti.
osalla piti ylittää merihirviöitä ku-
jestäminen
jossa tehdään erilaisia rastiteh-
hiseva joki. Tällä rastilla KHP:n
yhteistyössä
täviä.
vartio osoitti luovuttaa osittain
nan
pääsivät esimerkiksi sytyttämään
sivuuttamalla
toivottavasti
nuotion kivikautisin menetelmin,
läheistä aitaa pitkin. Luovuus on
tapahtumista
harjoittelemaan köytösten tekoa,
aina sallittu, joten hieno suoritus!
Seikkailijapeli oli sen verran on-
kertaa
seikkailijat
joen
toisella
kin aika lähteä kotiin.
japeli on juonellinen maastoleikki, Tällä
Rohkeusrastin
okei
kiipeilemällä
SePeli
(seikkailijoille) on
toiminut
Henrikin
lippukuntien
järhyvin
seurakun-
kanssa,
joten
tämänkaltaisista syntyy
perinne.
tietysti laittamaan itse oman ruo-
Rastien jälkeen palattiin Henrikin-
nistunut tapahtuma, että jatkoa
kansa
kirkolle (KHP:n vartio ensimmäi-
onkin varmasti luvassa jo ensi
entisaikojen
tavoin
sekä
vuonna. Viivi Sydänlammi
KHP:n Kotkapojat-kisavartio Henrikinkirkon pihalla.
SAUVA 1/2018
| 9
RETRO:
M/AUX Henrikan tarinaa Esa “Pastory” Salminen Kuvat: Asko Laitteen arkisto
Ennen nykyistä Henrikaa Kupittaan Henrikinpojilla oli saman niminen kaljaasi. Tämä juttu kertoo M/AUX Henrikan tarinan. Kirjoitus on alun perin julkaistu Sauvassa vuonna 1986.
V
lutusaluksen
uonna 1968 poh-
tutkittiin ahkerasti samalla kaup-
Suomessa vielä työtunteja laskettu
ti
pahintaa tinkien. Niin siinä sit-
ja talkoissa käyminen oli kaikil-
johtajaneuvos-
ten kävi, että keväällä 1969 haet-
le tuttua. Monet illat ja pyhät siinä
to
tiin lippukunnan uusi koulutusalus
tehtiin, ennen kuin homma oli val-
lippukunnan vakavissaan
uuden
ja
suu-
Aurajokeen. Kauppahinta taisi olla
mis. Kaiken työn lomassa käytiin
remman
kou-
sellainen, ettei sillä tänäpäivänä
tietenkin
hankkimista
Sot-
saisi kunnollista soutuvenettäkään.
silla ja alusta kohennettiin pitkin
koko
ajan
purjehduk-
kan tilalle. Niihin aikoihin, kun
Silloin se oli joka tapauksessa val-
purjehduskautta. Ihmetellä pitää,
laivat vielä olivat puuta ja mie-
tava rahasumma ja Eerikinkadul-
miten kaikessa silloin oikein on-
het rautaa todettiin, että koulutus-
la juostiinkin ahkerasti tiedustele-
nistuttiin niin hienosti.
käyttöön soveltuu parhaiten sel-
massa seurakunnilta rahoitusapua.
lainen alus, johon mahtuu noin
M/AUX tarkoittaa apumoottorilla
tiin suunnitella uutta tilavampaa
Seuraavan talven aikana alet-
parikymmentä koulutettavaa. Ra-
varustettua purjealusta.
haa ei kassassa tainnut liiemmäl-
Heti
ti olla. Oli vain innokkaita miehiä,
tehtiin valtavasti kunnostustöitä
veria
jotka tunsivat, että nuorisolle tuli-
ja rakennettiin aluksen ruumaan
jonkinnäköiset piirustukset, joiden
si saada suurempi ja turvallisempi
salonki, jossa oli 13 makuupaik-
mukaan ruorihytti sitten tehtiin-
alus, joka laitettaisiin omin voimin
kaa. Silloin tehtiin myös keittiö
kin. Silloinkin kaikki sujui ihmeen
ja
helposti. Töitä tehtiin ja työmie-
kuntoon. Näihin aikoihin löytyi Jalostajan
rannasta
Marina-ni-
wc
ensimmäisenä
sekä
käytiin
ruorihyttiä, keväänä
telakalla.
jossa
olisi
myös
tilaa kouluttaa useampaakin kayhtä
aikaa.
Keväällä
oli
Alukseen hankittiin myös pelas-
hiä riitti, joten koppi valmistui jo
minen kaljaasi, joka sattui ole-
tusliivit,
toukokuussa, vaikka kaikki epäili-
maan myytävänä. Asiasta innos-
jääkaapit,
liesi
tuttiin kovasti ja kaljaasin kuntoa
behööriä.
Niihin
10 | SAUVA 1/2018
astiastot, ja
tiskipöydät, muuta
til-
vät siinä menevän koko kesän. Sinä
aikoihin
ei
kesänä tehtiin ensimmäinen pitkä
purjehdus, jonka piti suuntautua Haminaan. Helsinkiin asti kaikki meni hyvin, mutta sinne tultaessa vanha koneemme kuulajuntta Callesen pillastui aivan täydellisesti ja hetken aikaa näytti jo hurjalta, mutta saatiinhan se sammumaan kun katkaistiin polttoaineputket. Rytäkässä Callesenista meni kuitenkin kansi, ja siinä olikin kova
Henrikan uusi ruorihytti rakenteilla talvella 1970.
homma löytää uusi tilalle. Helsingin satamasta se löytyi melkein naapuriveneestä, joskaan ihan sa-
tiekartta tuli määränpääksi Kuopio.
me tietenkin. Muuten kesä meni
manlainen se ei ollut. No silloin
Tottahan siitä tuli jo seuraavana
tavallisissa
ei koneetkaan niin kronkeleita ol-
kesänä ja Saimaan kanavan kaut-
tustöitä riitti, rahnaa tienattiin
leet ja pienellä passaamisella sekin
ta mentiin. Silloin oli lehdissä isot
ajamalla keikkoja ja muina aikoina
saatiin sopimaan, ja hyvin Callesen
monen palstan jutut komealla kal-
oltiin purjehduksilla.
porukat takaisin Turkuun hoiti.
jaasilla
Seuraavana
Taisi pojat olla melkein yhtä kuu-
Mieliin jäi kuitenkin itämään
liikkuvista
partiolaisista.
merkeissä.
Kunnos-
purjehduskaute-
na vedettiin henkeä monen vuoden
ajatus uudesta koneesta ja niin
luisia silloin, kuin mitä Harkimo
uurastuksen jälkeen. Päähuomio
juostiin taas talven aikana Eerikin-
on nyt. Ei se paljon päätä kylmän-
kiinnitettiin
eräpoikaosaston
kadulla lakki kourassa. Se oli yhtä
nyt, vaan Savonlinnan satamassa
kouluttamiseen
johtajiksi.
succeeta, kun seuraavana keväänä
ajettiin kivelle keskellä päivää. Oli
pukunnassa
telakan miehet laittoivat Scanian
kaupunkilaisilla
paikoilleen. Oli vaan hieno men-
tä vähäksi aikaa. Kaikkeen löytyi
ihmettelemis-
voimakas
oli
myös
Lip-
virinnyt
urheilusukellusharras-
tus, joka sai aivan uutta pontta kun
nä, kun dieseli jauhoi tasaisesti ja
kuitenkin melko hyvä selitys, sillä
kannelle
laivaa oli ihan erilaista käsitellä,
järvisuomalaisilla
jen täyttöön kompressori. Kesän ja
satamamiehil-
saatiin
sukelluspullo-
kun ei tarvinnu Turkuunkaan tul-
lä oli reimari lipsahtanut aivan
syksyn aikana tutkittiin muutamaa
taessa jarrutella kuin vasta Förillä.
väärälle puolelle matalikkoa, ja
tunnetumpaa hylkyä ja asiasta in-
Callesenia kun piti ruveta polke-
tietysti meidän kurssin käyneet
nostuttiin yhä enemmän.
maan pakille jo Wärtsilän telakan
kipparit karautti sieltä mistä piti-
luona, jos aikoi jokeen parkkeera-
kin ja kivelle. Ei siinä mitenkään
het tutkivat jo innoissaan Euroopan
ta. Kesällä 1971 ei sitten pitempiä
käynyt, mitä nyt oli hivenen huvit-
karttaa mielessä kysymys; min-
retkiä tehtykään, taidettiin yhdet
tava juttu.
salakuljettajat ottaa kiinni tuol-
Taas
la jossain saaristossa. Saaristossa
tiin jo kevättä 1975. Kassaan oli
duksen järjestäminen on suurehko
olikin siihen aikaan ihan eri lailla
jo
homma, joten ensin piti selvittää
tilaa. Silloin olivat veneenomista-
mään jotakin kolikkoa suurempaa.
mahdollisten kippareiden mukaan
jat melko harvassa, eikä
Kevättalvella
pääsy, ihmiset kun kävivät jo sil-
Talvi tuli taas ja levänneet mie-
nekkähän sitä ehdittäisiin kesän koitti
edellisiltä
talvi
kesiltä
ja
elet-
saatu
päätettiin
jää-
entises-
aikana. Suuremman matkapurjeh-
ulkosaaristossa liikkunut juuri ke-
tään kohentaa hyvin varustettua
loin töissä. Riittävän suuri porukka
tään muita, mitä nyt lokkeja ja
alustamme
saatiin kasattua ja matkasuunnaksi
muita lintuja.
hydraulinen ruorikoneisto ja kun-
valittiin Ruotsin rannikkoa etelään
nollinen kompassi sekä loki. Näin
ja sieltä mahdollisuuksien mukaan aina Tanskaan asti Bornholm-ni-
Kuten
olette
jo
huomanneet
hankkimalla
siihen
on talvi veneenomistajalle vaike-
hyvin oli aika harva vene varus-
aa aikaa, kun ei voi olla merellä.
tettu silloin. Kesällä vempaimet
miselle
Jotain on suunniteltava joko lai-
laitettiin paikalle ja kaikki pelasi
otettiin silloinkin mukaan rippi-
saarelle.
Menomatkalle
van remonttia tai jotain pitempää
niin kuin vain voi, paitsi loki. Ke-
koulu ja vaihto tapahtui Ruotsin
purjehdusta. Näin kävi nytkin ja
sällä 1973 oltiin Satahanka-leirillä
puolella Karlskronassa. Tämä mat-
kun miehillä ei ollut kuin maan-
Bänö-össä ja erotuttiin eduksem-
ka taisi olla niitä mahtavimpia,
SAUVA 1/2018
| 11
ka-leirin valmistelua. Tällä kertaa järjestyksessä jo viides Satahanka pidettiin
Saimaalla
Kyläniemes-
sä. Tavan mukaan talvella tehtiin pitkä lista aluksen vaatimista kunnostustöistä,
jotka
jaettiin
nyt
ensimmäistä kertaa vastuualueisiin. Systeemi pelasi mukavasti ja paljon saatiin aikaankin. Konehuoneesta uusittiin polttoainepuoli ja pääkaapelointi sekä palopumppu. Lisäksi tehtiin lukematon joukko pienempiä ja suurempia hommeleita, jotka liittyivät aluksen katsastamiseen
Aluksella harrastettiin aikanaan aktiivisesti laitesukellusta.
kauppa-alusrekisteriin, se
pääkonetta
johon
lukuunottamatta
katsastettiin. mitä Henrikalla tehtiin. Rönnessä
6 kertaa. Alus koki tänä kesänä
Kesän
Tanskan puolella käytiin ja ihme-
ensimmäisen
dostui Satahanka-leiri Saimaalla.
teltiin niitten kieltä. Eihän siitä
liopohjan
tahtonut saada mitään selvää. Toi-
itäpuolella ja sai melkoisen vuo-
baa,
nen Tanskan saarista, Cristiansö,
donkin. Puulaivat kuitenkin elävät,
aikaisemmin käyty. Rippileiri oli
oli niin täynnä sinne tullessam-
eli ovat eläviä olentoja. Niin on
taas menomatkalla Haminaan asti,
me, että sisälle ei mahduttu, joten
Henrikakin ja pikkuhiljaa vuoto
jossa
se
tyrehtyi ennen kuin päästiin te-
nan 27 hengen leirijoukkue. Näin
jäi
näkemättä.
Ruotsin
ran-
rajun
kanssa
kolarin
kal-
Ramsholmenin
kohokohdaksi
muo-
Meille kanava oli jo tuttua rumsiellä
kun
laivaan
oli
jo
siirtyi
kerran
lippukun-
nikko tutkittiin samalla matkalla
lakalle. Johtajatkin saivat aluksen
kaikki lippukuntamme leirille osal-
melko tarkkaan. Käytiin vanhas-
sillalle oman leikkikalunsa, kun
listuvat jäsenet pääsivät Saimaan
sa hansakaupungissa Kalmarissa ja
tutka haettiin Maarianhaminasta.
kanavalle. Purjehdustoiminta oli
Öölannin Borgholmissa, Gotlanti ja
Heti kyllä huomattiin myös tutkan
jälleen vilkasta ja osallistumisak-
Visby nähtiin, samoin Kålmordenin
hyödyllisyys vaikeissa olosuhteissa
tiivisuus
eläintarha jne. jne.
ja myös koulutuskäytössä. Tutkaa
täytti laivan poikkeuksetta ääriään
Kovassa
käytössä
paatti
ku-
koulutuspurjehduksilla
kokeiltaessa tuli ruorihyttikin koe-
myöten. Syksyllä suoritettiin vielä
lui ja jo näiden vuosien aikana oli
ponnistettua 15 kuvaputken ääreen
kauppa-aluskatsastuksen vaatima
huomattu, että vedenpäälliset osat
tunkeavan johtajan painolla. Hyvin
telakointi ja perusteellinen pohjan
kansi ja reelinki kaipaisivat kun-
kesti. Kesän aikana uusittiin myös
kunnostus.
nollista remonttia. Talvi oli aikaa
messin ja salongin katot, hankit-
Kesä
suunnitella ja toteutus tapahtui
tiin uusi moottori ankkuripeliin,
sa
keväällä. Avuksi saatiin seurakun-
hommattiin
tien puusepät, mutta maalariksi
toille. Normaaleista maalaustöistä
kunnallamme oli 20-vuotisjuhlat
ja hanslankariksi oli oman poru-
ei
ja Henrikan 10-vuotiskesä. Aihetta
kan kelvattava. Osa töistä tehtiin
Lippukunnan
keväällä ja loppuja pitkin kesää ja
pitkän tauon jälkeen maissa, ni-
kannata
kotelot
pelastuslau-
luetteloa kesäleiri
tehdäkään. pidettiin
syksyllä. Purjehduskaudella ei mi-
mittäin
tään ihmeitä tapahtunut, elettiin
yhdessä Koroisten ritarien kanssa.
Pähkinäisten
saaressa
1979
ja
oli
Suomen
Karelia-suurleiri
tulos-
Partiolaisilla Kolilla.
Lippu-
rutistukseen siis oli. Kunnostustyöt aloitettiin poikkeuksellisesti jo joulukuussa, kun ajateltiin ettei silloin vielä mitään pakkasia
taas hiljaisempaa aikaa ja keräil-
Syksyllä käytiin vielä hyvän toi-
ole. Ei ollutkaan kuin vaivaiset -30
tiin voimia tulevaan.
mintakauden päätteeksi telakalla
astetta.
Elettiin
kunnostamassa kivelleajossa vau-
kennettiin
jo
purjehduskautta
Tästä
piittaamatta
takakannen
ra-
suojaksi
1977. Oli ns. Utö-kesä, sillä ke-
rioitunutta pohjaa.
teltta, tarkoituksena kun oli uusia
sän kuluessa käytiin tällä saarella
peräkansi.
12 | SAUVA 1/2018
Kesä 1978 oli jälleen Satahan-
Kunnostustöitä
pais-
kittiin todella koko kevättalven
keväällä repinyt hajalle niin, et-
essä pihalle eikä uusia toimitiloja
ajan, jolloin vaihdettiin mm. yksi
tei ollut kuin yksi seinä pystyssä
tahtonut löytyä millään. Henrikan
poikittaispalkki
ja se oli laivan kylkeä. Pikku hil-
peruskorjaussuunnitelma
jaa alettiin myös porista entistä
saatu jonkinlaiseen kuntoon ja pe-
ruorihytin
alta.
Pienempiä hommeleita taisi olla
oli
jo
satapäin. Kunnialla kaikesta sel-
kuuluvammin Henrikan perusteel-
rustetun laivatoimikunnan voimin
vittiin ja jo keväällä alus saatiin
lisesta kunnostamisesta niin, että
asiaa
katsastetuksi ja muutkin kauppa-
alus
Elettiin siis monenlaisen epätietoi-
rakennettaisiin
vesirajas-
alusjutut osapuilleen reilaan. Työn
ta ylöspäin kokonaan uusiksi ja
lomassa ehdittiin vielä istuskella
rikattaisiin
kartan vieressä kaffella niin pal-
nitelmia
purjehtivaksi. ryhdyttiin
laittamaan
suuden varassa. Purjehduskausi oli kuitenkin hyvin onnistunut. Lippukunnan kesäleiri pidettiin taas Henrikalla ja tällä kertaa oli mää-
työn
dustoiminnan kannalta kesä oli
ränpäänä Visby Gotlannin kauniilla
pohjoiseen, siellä kun ei oltu vielä
hyvin tiivis ja ehkäpä Henrikan
saarella. Vaeltajatkin järjestivät pur-
käyty. Vaihtopaikkana oli Vaasa ja
kiireisin,
jehduksen
lippukunnan porukka (ne jotka eivät
kunnostustöihin hirmu kasoja. Vii-
rahnaa
Purjeh-
eteenpäin.
jon, että päätettiin lähteä kesällä
sillä
paperille.
ajaa
purjehdukselle Ruotsin rannikkoa
olleet
lomassa
Suun-
yritettiin
tarvittiin
kiersivät
Ruotsin samalla
puolelle
ja
Ahvenanmaan.
Koulutuspurjeh-
Karelial-
la) tuli Vaasasta
duksia oli tasai-
Uumajan kautta
sesti ja osanotto
Ruotsin
oli
rannik-
keskinker-
koa etelään. Näh-
taista
parempi.
tiin jylhää ja kau-
Uusia
kipparei-
nista
ta
Ruotsin
itärannikkoa
koulutettiin
koko
ja
ajan
ah-
ja
nyt
ruotsalaiset ihas-
kerasti
telivat hyväkun-
oli remmissä jo
toista
neljäs
kaljaasi-
amme,
”vuosi-
kerta”.
kohtel-
Laivan
liaita kun ovat.
kunnostuksessa
Tästä
pidettiin
kesästä
Henrikan ras.
vain kaikki nor-
pa-
maalitoimet eikä
Koulutus
purjehduksilla pelasi
ja
mat
hoituivat
”väli-
vuotta” eli tehtiin
taisi muodostua
Herrasmiehet auttamassa neitoja kyytiin.
hom-
mitään suurempia remontteja. Talven
konloppupurjehdusten
mukavasti.
pituuksia
1982
aikana jatkettiin Henrikan perus-
jouduttiin rajoittamaan kohonnei-
kunnostussuunnitelman tekemistä
matta taasen tuli talvi. Elettiin
den polttoainekustannusten vuoksi,
ja keväällä saatiinkin alustava kus-
Kaikesta
juhlinnasta
huoli-
vuotta 1980 ja maassamme vallit-
sillä määrärahamme eivät kohon-
tannusarvio
si hirmuinen työttömyys, taisi olla
neet lainkaan vastaavasti. Kesän
illan istumisen jälkeen oli aika
valmiiksi.
Monen
60 000 työtöntä. Meillä riitti työ-
purjehduksilla koulutus pyöri hy-
masentavaa todeta, että valitet-
tä. Veistinen piiskasi joukkoansa
vin ja mielekästä ohjelmaa riitti.
tavasti korjaustyö olisi tullut niin
armottomasti ja välillä joku ih-
Saaristossakin alkoi jo hiljalleen
kalliiksi, ettei meillä ollut mah-
metteli, että mikä se on, joka ei
tuntua massaveneilyn vaikutukset
dollisuutta sitä toteuttaa. Kovan
tästä laivasta lopu? Se on työ. Kai-
eikä lähisaaristosta aina löytynyt-
pakertamisen jälkeen todettiin ainoaksi mahdollisuudeksi jääneen
kesta huolimatta tai juuri siitä
kään vapaita rantautumispaikkoja.
johtuen uusittiin keväällä oikean
Talvella 1981 lippukuntamme
uuden aluksen hankkiminen. Vuo-
partaan reelinki ja rakennettiin
eli hieman orpoja aikoja, meidät
den aikana ehdittiin vielä tehdä
keittiö uusiksi kun joku sen oli
kun ajettiin kololtamme Vasaramä-
ensimmäisiä
suunnitelmia
siitä,
SAUVA 1/2018
| 13
millainen uusi alus tulisi olemaan.
lepsuttelu heti rangaistiin. Hen-
kauppa-alusten
rikan piti oleman vähän niinkuin
vuoden välein suoritettava pääko-
Henrikan kunnostuksessa siir-
on
aina
neljän
ryttiinkin tekemään vain kaikkein
leirin lippulaiva ja kyllä sitä oli
neen luokitus ja meitä tämä koskisi
välttämättömimmät
laitettukin, mutta kuinkas kävi-
tänä keväänä. Ylikonemestarimme
mahdollisimman
korjaukset
pienin
kustan-
kään. Taisi olla leirin avajaispäivä
Lapa
nuksin. Tätä ns. tekohengityslinjaa
kun avajaistilaisuuden jälkeen läh-
maan, ja sen jälkeen se oli työtä
oli jo osittain toteutettu edellise-
dettiin
nä keväänä. Kesän purjehdusten
kutsuvierasjoukkoa takaisin man-
Lapalta mukavasti konehuoneessa
pituuksia rajoitettiin suurten polt-
tereen puolelle ja oltiin tulossa
näpräten, joskin välillä tarvittiin
toainekustannusten
Lill-Mälön laituriin, niin siihen
useampaakin miestä avuksi. Kone
samalla määrättiin minimimiehitys,
levis koplinki eli tämä Masson-
saatiin
jolla matkaan sai lähteä. Kaikessa
merkkinen kytkin-aparraatti. Oli
ja saatiinpa vielä kasaankin, eikä
pyrittiin säästämään ja minimoi-
siinä
jäänyt kuulemma yhtään ylimää-
maan kustannuksia, jotta rahaa
ta
säästyisi uuteen alukseen. Tilaus-
yritettiin korjata koko leirin ajan,
kevätkunnostuksessa
ajotoimintaa pyrittiin tehostamaan
mutta ei siinä onnistuttu. Se kun
tekohengityslinjaa.
entisestään, jotta saataisiin han-
oli rakennettu sillä tavalla, että
rempaa remonttia ei tehty, mitä
kituksi
varoja
vuoksi,
uuteen
ja
Henrikalla
itkussa
mitään
ei
viemään
pitelemistä. voitu.
Mut-
Koplinkia
saatiin
ylipuhuttua
hom-
vain. Kevättalvi vierähti ainakin
purettua
ja
tarkastettua
räistä osaa laatikoihin. Aluksen jatkettiin Mitään
suu-
alukseen.
tarvittiin niin erikoisia työkaluja,
nyt
Toimintaa varjosti edelleen kolot-
ettei meilläkään niitä ollut. Lei-
taan reelinki, työ kun oli saatu
tomuus, joka vaikutti toimintaan
ri meni muuten ihan hienosti ja
25-vuotislahjaksi
selvästi
KHP:n kaverit pystyttivät ja pur-
Kassaa
kivat yksinään melkein koko leirin.
kartuttaa mahdollisimman paljon ajamalla tilausajoja. Koulutuspur-
lamaannuttaen.
Toimin-
taa pyöritettiin evakossa Henrikin
uusittiin
vasemman
yritettiin
par-
seurakunnilta. kesän
mittaan
kirkolla koko kevätkausi ja vas-
Henrika
ta syksyllä päästiin Vasaramäkeen
satamaan ja toimi lähinnä työkalu-
jehdusten osalta alkoi trendi olla
entiseen varastoomme kunnostet-
varastona muille aluksille.
jo laskeva. Ketään ei niin valta-
tuun tilaan.
rika suoraan kaupungin telakalle,
Kesä, eli purjehduskausi pääs-
tiin
aloittamaan
ennätyksellisen
jumittui
ponttooniksi
Leirin päätyttyä hinattiin Hen-
vasti
enää
Henrikalla
kiinnostanut muuta
kuin
lähteä löhöile-
jonne oli aika varattu jo keväällä.
mään
kum-
Koplingin korjaamisessa ja telak-
huolto yms toimet jätettiin joko
kannattanut
tehdä.
katöissä vierähti loppujen lopuksi
kokonaan tai osittain tekemättä ja
Koulutuspurjehduksillakin
kävi
kuukausi parasta purjehduskautta.
se alkoi jo syksyllä näkyä. Vaelta-
aikaisin,
kas
mempaa
ei
joukkoa
kun
Kunnossapito,
jos-
Silloin tosiaan harmitti, jos oikein
jat vartionjohtajilla vahvistettuina
muistan. Loppusyksystä ehdittiin
sentään
Satahanka VI vietettiin elokuussa
vielä muutamalle purjehdukselle,
perinteiselle Visbyn matkalle elo-
Öjn-nimisessä saaressa aivan Pa-
mutta hieman ontumaan kausi jäi.
kuussa.
raisten eteläpuolella ja siellä tämä
kunnostettiin ja yritettiin myydä
mitään
14 | SAUVA 1/2018
mukavasti,
saaristoon.
ollut.
kaan
ihan
mitään
tungosta
ei
Jo keväällä 1982 tiedettiin, että
tempaisivat Samalla
ja
lähtivät
matkalla
laiva
Tukholmassa. Jokunen ostaja siinä oli hivenen kiinnostunut, muttei kukaan oikein tosissaan. Syksyllä kauppoja yritettiin vielä tehdä Suomessa mutta tarjouksia pidettiin liian pieninä.
Vuotta 1984 jatkettiin edelli-
sen periaatteiden mukaan, eikä mitään
mullistavia
perusparan-
nuksia tehty. Tilausajoja ajettiin ja
koulutuspurjehduksilla
tyyli
jatkui edellisen vuoden kaltaisena. Pääsyynä pienoiseen lamaan voitaneen
pitää
uuden
aluksen
hankkimisen viivästymistä, mikä ei sinällään ollut yhtään ihmeellistä. Alusprojekti lähti käyntiin jo vuoden -83 puolella, mutta epävarmuus rahoituksesta painoi koko ajan. Uudeksi koulutusalukseksi oli
Henrikan surullinen kohtalo: hylkynä rantavedessä.
päätetty hankkia Bruce Robertsin piirtämä
53-jalkainen
teräsketsi.
Henrikan kesä oli tavanomainen. Syksyn
tullen
alettiin
pystytty tekemään jotain omin kä-
Alusta ei ehtinyt Aurajoen rannassa
kavasti.
paljoa näkemään, vaan kun edelli-
Henrikaa toden teolla myydä ja il-
nen purjehdus saapui rantaan lähti
moituksia laitettiin alan lehtiin.
kaikki, jotka ovat jaksaneet lukea
seuraava jo tavallisesti muutaman
Aluksesta
tänne asti.
kiinnostuneita
löytyi
sin. Hatunnoston ansaitsevat myös
tunnin kuluessa ellei nopeammin.
ja lopulta juuri ennen joulua, kun
Kesän kohokohta oli lippukunnan
laiva oli jo riisuttu ja laitettu tal-
jonka nykyinen nimi on Henriikka,
PS. Viimeinen tieto Henrikasta,
viteloille löytyi ostajakin, joka on
on, että alus on kuluvan talven
tylän länsipuolella, joka onnistui
yksityishenkilö
telakoituna
erinomaisesti, kiitos innokkaiden
lunpyhinä
kesäleiri
Vehkaluodossa
Rymät-
Helsingistä.
tehtiin
Jou-
Henrikalla
vanhassa
Suomenlinnan kaleerialtaassa
ns.
viiden
omistuksessamme viimeinen mat-
muun kaljaasin kanssa. Omistajilla
ka halki jo jäätyneen saariston
on näin koko talven ajan mahdolli-
säästölinjalla, joka varmasti piti
Helsinkiin.
suus korjata alustensa vedenalaisia
osanoton keskinkertaisena.
Tämä
uusien
johtajien.
Purjehduskau-
della pysyteltiin muutoin edelleen
Purjehduskausi
kesällä
1985
tarina
on
oli Henrikan viimeinen, vaikkei
lippukunnallemme
tiedet-
miehet,
tehtiin
sa
tykään.
mitään
Kunnostustyöt
jut-
osia.
tu siitä kaikesta, mitä Henrika
siitä
keväällä
kalpea
jotka
rakensivat
näin
Myöhemmin
sellaisen
taja
jälkeenpäin
oli
kun
saanut
Henrikan myytyä
os-
laivan
miesporukalle, he yrittivät vetää lai-
työn,
suunnattiin
aika mahdotonta yrittää välittää
van
si oli myös Suomen Partiolaisten
lukijoille näillä sanoilla. Aika kui-
pitkin maihin. Potkuritunnelin kautta
75-vuotis juhlavuosi Miilu- leirin
tenkin muuttui, eikä Henrikakaan
vedetty vaijeri leikkasi laivan rungon
merkeissä, joten lippukunnan ke-
enää vastannut nykypäivän vaa-
vaakasuoraan halki ja niin Henrika jäi
säleiri jätettiin kokonaan väliin.
timuksia koulutusaluksena, joten
hylyksi Porvoon tienoille. Rantave-
Kesän koulutuspurjehduksilla kävi
myynti oli sikäli oikea ratkaisu. Ai-
teen uponneesta laivasta on olemassa
jo tutuksi tullut joukko, joten
kakirjoihin jää kuitenkin tieto siitä,
muutama surullinen valokuva.
tilaa oli kaikille kohtuullisen mu-
että joskus on näilläkin seuduilla
Vuo-
on
tekivät
Ne
aikanan-
säästöliekillä ja kaikki voimavarat alusprojektiin.
jota
antoi. sen
puskutraktorilla
rantapenkkaa
Julkaistu aiemmin Sauvassa 1986. SAUVA 1/2018
| 15
Erik Haapa
Korpi kutsuu
- viikonloppuretki keväiseen Paimioon Topias Leino
L
samme mökin lämpötila oli nollan
lauma pääsi ensitöikseen valmis-
järjestettiin aurinkoise-
ippukunnan
kevätretki
tuntumassa ja saimmekin hytistä
tamaan
na maaliskuun viikon-
tovin koleassa mökissä villasukat
Ruokalistalla oli herkullista Blå
loppuna Paimion Veik-
jalassa. Takka kuitenkin nieli bio-
Bandin pasta carbonaraa. Pirtsak-
kolassa. Retki oli osa
massaa kuin mikäkin turvevoimala,
ka pakkaskeli heikensi polttimien
partiojohtajan
perus-
itselleen
ja
veden
trangialounaat.
ja tulipesän lämmetessä alkoi elä-
tehoa
kurssin välitehtävääni. Tapahtuma
mä taas nopeasti hymyillä. Loput
seen saattaminen viivästyi. Jottei
kiehumispistee-
oli kaksiosainen; samoajat ja vael-
johtajista saapuivat mökille kello
kylmyys
tajat aloittivat retken jo perjantai-
kuuden paikkeilla. Vietimme joh-
kehenkään, pidimme yhteistuumin
na iltapäivällä, kun taas vastaa-
tajien kesken rentouttavan illan
reippaan ruoanlaittojumpan. Haa-
vasti seikkailijat ja tarpojat tulivat
metsän
rahypyt ja Laurenzia-leikki saivat
paikalle
vän aktiviteetteihin kuului mm.
lauantaina.
Retki
alkoi
siimeksessä.
Loppupäi-
päässyt
hiipimään
veren kiertämään.
pitkällä kauppareissulla ja tarvit-
avannon
tavien varusteiden hakemisella ko-
lä läheiseen lampeen, korttipelien
aloitimme
lolta. Pakkasimme mukaan tran-
pelaamista sekä hodareiden val-
rastikierroksella.
gioita, kirveen, sahan, pressuja
mistusta
kolmiosainen kierros, jossa harjoi-
hakkaamista
takkatulen
kirveel-
ääressä.
sekä muita sellaisia tavaroita, joita
Herkuttelimme myös karkeilla ja
saattaa retkellä tarvita. Saatuam-
pikkunaposteltavalla.
me Erkan kanssa auton lastattua,
päät tyynyyn puolen yön aikaan.
Laitoimme
Syömisen ja tiskaamisen jälkeen varsinaisen
ohjelman
Kyseessä
oli
teltiin hätämajoituksen tekemistä köysien ja pressun avulla, suunnistusta sekä nuotion tekoa puukko ja
käänsimme ajovalot kohti Veikko-
Oli mielettömän mukava nukahtaa
kirves apuvälineenä. Rastikierrok-
lan mökkiä.
mökin lämpimälle parvelle kuun-
sen jälkeen kokoonnuimme mökin
Päästyämme ajomatkan
puolen
jälkeen
tunnin
perille,
kan-
nellen takan viimeisten liekkien
edustalla, ja lähdimme suunnis-
huminaa ja kipinöiden ritinää.
tamaan porrastetusti vartioittain
noimme varusteemme mökkiin ja
laitoimme takkaan tulen. Saapues-
kailijoista ja tarpojista koostuva
16 | SAUVA 1/2018
Aamulla saapuivat lapset. Seik-
vanhaa bussinraatoa kohti. Pahasti metsittyneen hiekkatien varrelle
Viivi Sydänlammi
Erik Haapa
Retkellä harjoiteltiin muun muassa hätämajoitteen tekemistä.
onnistuimme viime metreillä hä-
hylätyllä, luultavasti 50-60-luvulta
tavan päivän jälkeen. Päästyämme
peräisin olevalla, bussilla vierailu on
takaisin pirttiin nautimme hyvän
vittämään mökin avaimet. Niitä
klassinen aktiviteetti lippukuntam-
iltapalan ja suoritimme iltatoimet.
lähdettiin etsimään yhteisvoimin,
me vieraillessa Veikkolan mökillä.
Päivän temmellyksen ja lievän ul-
kuitenkin tuloksetta. Hetken pääs-
Tarkkojen
koilmamyrkytyksen
tä jouduimme julistamaan etsinnät
maastokarttojen
ja
jälkeen
uni
maistui hyvin, vaikka selän alla
turhiksi ja tyytymään siihen, että
to löytyi helposti. Käytimme hyvän
olikin Veikkolan mökin parven ko-
avaimet olivat lopullisesti hävin-
tovin
vat laudat ja ohut makuualusta.
neet. Avaimet kuitenkin löytyivät
Aamulla
lopulta; 4 viikkoa retken jälkeen
perimätiedon paikan
avulla päällä
linja-aukyseisen
nähtävyyden ihmettelyyn ja tutkailuun.
Palasimme
Veikkolaan
syötyämme
aloitim-
me lähtövalmistelut. Pakkasimme
pirtin räsymaton alta.
ennen pimeän tuloa. Mökillä odot-
rinkkamme ja veimme ne veran-
ti herkullinen lämmin ateria, jonka
nalle odottamaan lähtöä. Tämän
nistunut. Seikkailijat ja tarpojat
ahmimme nautinnolla. Ruokailun
jälkeen
jälkeen aloimme lämmittää saunaa.
mökkiä ja hakkaamaan sytykkeitä
me myös kerättyä hyvää palautetta
Lämmityksen lomassa kerkesimme
seuraavia
siitä, mihin nuoriso haluaisi ensi
myös
ten. Johtajien jatkaessa siivousta
kerralla käyttää enemmän aikaa,
komensimme
ja mitä vastaavasti voisi jättää vä-
istahtamaan
nuotion
ää-
relle ja pelaamaan lipunryöstöä. Lipunryöstö
hämärtyvässä
Pai-
ulos
rupesimme
siivoamaan
takanlämmittäjiä retken
leikkimään.
var-
nuorimmat
Seikkailijoiden
Kaiken kaikkiaan retki oli on-
viihtyivät retkellä hyvin, ja saim-
liin. Nuoret oppivat paljon uusia taitoja retkeilyyn sekä maastossa
mion korvessa oli riehakasta ja
toiveesta
jännittävää. Parin ottelun jälkeen
si vielä nuotion sytyttämistä (lue:
toimimiseen ja yöpymiseen liittyen.
tuli jo niin pimeää, ettei lippujen
tulella leikkimistä). Ennen kuin
Myös johtajille retkiviikonloppu oli
löytäminen maastosta ollut enää
hakujoukot
realistista. Onneksi sauna oli jo
me
ehtinyt
aterian. Parkkipaikalla seistessäm-
lämmetä,
ja
pääsimme
rentoutumaan ylälauteille uuvut-
vielä
harjoittelimme
saapuivat, viimeisen
lisäk-
söim-
lämpimän
mukava irtiotto arjesta ja tavallisesta partion viikkotoiminnasta.
me ja odotellessamme hakijoita
SAUVA 1/2018
| 17
Vuodenvaihteessa
historiankirjoihin Jukka Koskelainen
ksellisen tekee raflaavan ”Suomen Leijonasta poikkeu ainti, majakka nimittäin nimen ja historian lisäksi sij isin rakennelma.” sattuu olemaan Suomen etelä
Suomen Leijonan pohjamajakka 30. joulukuuta 2018 Henrikan kannelta nähtynä.
18 | SAUVA 1/2018
Jukka Koskelainen
SAUVA 1/2018
| 19
TURKU
Verkan Kökär
Kasnäs
Utö
Suomen Leijona 59°28’23’’N 20°48’47’’E Henrikan purjehduskalenteri on aina ollut hyvin kaksijakoinen. Kesän läheisyydessä tarjotaan peruspurjehdustoimintaa lapsille kunnianhimottomuutta kuitenkaan unohtamatta. Mutta kun lokakuu repäistään esiin kalenterista, alkaa tyystin toinen vaihe. Vuosi toisensa jälkeen myöhäissyksyn johtajistopurjehduksilla on koeteltu rajoja, eikä viime vuosi ollut todellakaan poikkeus.
V
Jukka Koskelainen
uoden 2016 kevään
kaikista hulluimmat ideat olivat
korvaava merkinantolaite on taas
Sauvassa
enää pöydällä. Yksi niistä oli Suomen
hyvin
Leijonan kiertäminen.
valkopunainen
Suomen eteläisin rakennelma
lisen siitä tekee raflaavan nimen ja
kirjoi-
tin uudesta aluevaltauksesta
Henrikan
purjehduskaudessa; uudenvuoden
mat-
tyypillinen
pohjamajakka:
metallirunkoinen
tappi keskellä merta. Poikkeukselhistorian lisäksi sijainti, majakka
kapurjehduksesta (kts. S1/16 s. 16).
Suomen Leijona ei nimestään huo-
nimittäin sattuu olemaan Suomen
Tuoreimmassa
limatta ole eläin, vaan kyseessä on
eteläisin rakennelma.
vuodenvaihteessa
aika oli jälleen otollinen huurtei-
pienehkö
selle matkikselle, mutta perintei-
ka oli aiemmin erikoisen mallinen,
teuttamaan
den mukaisesti homma oli vietävä
sillä
Ennen reissua avomerisuunnitel-
uusille kierroksille.
Purjehtimi-
nen 60. leveysasteella vuodenvaih-
sen
jousitettu tu
pohjamajakka.
Majak-
poikkeuksellisen jalusta
kestämään
oli
ohut
suunnitel-
paremmin
talven
Kauas oli siis lähdettävä tohäröjä
unelmiaan.
ma oli laajentunut kattamaan myös Bogskärin, Suomen eteläisimmän
teessa on jo itsessään jutun arvoi-
myrskyt,
mitat-
maapalasen, kiertämisen samalla
nen asia, mutta eihän parin vuoden
tu Itämeren suurin aallonkorkeus,
reissulla. Bogskär sijaitsee Suomen
takaisessa
yli 13 metriä! Majakan huipulla
Leijonasta noin 30 km länteen, jo-
oli myös helikopteritaso huolto-
ten lisämaileja kierrosta ei tulisi
uusinnassa
olisi
ol-
lut samaa hohtoa. Viime kerralla
onhan
alueella
pysyttelimme ulkosaariston suo-
ja varten. Vuonna 1987 rakennettu
merkittävästi.
jissa, mutta tällä kertaa päätim-
sinivalkoinen majakka kuitenkin
Matkaan
me laajentaa näkökulmaa. Koska
sortui muodostaan huolimatta (tai
nänokasta
melkein kaikki oli jo koettu, vain
ehkä juuri siksi) jäiden mukana
miehistöllä 28. joulukuuta. Mu-
vuonna 2004. Paikalle rakennettu
kana
20 | SAUVA 1/2018
olivat
lähdettiin seitsemän Jukka
Heihengen
Koskelainen,
”
Jukka Koskelainen
Matti
Loimaranta,
Erik
Haapa,
Johanna Seulu, Johanna Reponen, Eelis Vähätalo ja Karolina Grönberg (NT). Joulukuun pimeydessä purjehdittiin
Korpoon
Verkaniin
yöksi. Aamulla miehistöä täydennettiin vielä bussintuomalla Akseli Silfverillä ja reissu pääsi kunnolla alkamaan.
Alkulämmittely Verkanista
irroitettiin
aamun
vasta valjetessa. Tavoitteena oli purjehtia
Kökariin,
jossa
Henrika pyyhältää Suomen eteläisimmän rakennuksen, majakka Suomen Leijonan ohi 10m/s viiman purressa kasvoja #partioscout #purjehdus #uusivuosi #visitarchipelago #talviurheilu Twiitti @sy_henrika
leväh-
dettäisiin ennen avomeripätkää ja arvioitaisiin myös kelin mielekkyys. Lyhyen konetuksen jälkeen päästiin nostamaan purjeet. Päivän purjekerraksi
valikoitui
isopur-
je höystettynä jibillä ja staysailillä. Kihtiä alas kryssiessämme totesimme kuitenkin pian kelin olevan joulukuiseksi kovin mieto, ja keulapurjeet vaihdettiin genoaan.
Talvinen saaristo antoi päivällä
parastaan. Muita vesillä liikkuvia ei näkynyt missään ja ajoittain ra-
toinen vene, pienehkö hytillinen
min
koileva pilvisyys loi dramaattisia
moottorivene, jossa kävi muuta-
siirryttiin vahtiajoon. Tiedossa oli
ma ihminenkin käymässä. Kenties
pitkä kryssi kohti etelää, mutta
maisemia.
Päivän
valoisa
aika
sujui vauhdilla kryssitellessä. Li-
paikallista väestöä?
puessamme Kökärin pohjoisreunaa
Fixailimme
virheeksi.
Lähdön
jälkeen
onneksi halssit olivat avomerelle
illalla
alusta
tyypillisesti erittäin pitkiä. Pus-
varten
kiessamme vasta-aallokkoon ohi
kohti Hamnö sundin vierassatamaa
valmiiksi
aurinko tervehti meitä vielä kerran
ja
laskiessaan
suunnitelman; kiertäisimme sekä
jois-Itämeren
vyissä hohkaavan pilviverhon taa.
Bogskärin että Suomen Leijonan.
pimeyttä
Kiinnityimme
Laskeskelimme aikoja tuulitieto-
taan maaginen: nyt ei olla millään
eeppisesti
liilan
sä-
iltahämärässä
avomeriosuutta
löimme
lukkoon
reitti-
Kökarin
länsireunan oli
kohti
syleilevää
Pohsyvää
tunnelma
suoras-
jen perusteella ja totesimme, että
peruspurjehduksella.
lähdön oli tapahduttava aamuyöllä
Tunnit
harrastamaan pientä taiteilua ran-
ennen kello kahta. Olikin hyvä aika
vaihtui.
taan pääsemiseksi, sillä laiturin
siirtyä nukkumaan ennen raskasta
yhdistettynä lähtiessä nautittuun
kärkipala lähti karkaamaan Hen-
osuutta.
ateriaan
johtivat
miehistön
alennustilaan
vierassataman keen
T-laiturin
kylkiparkkiin.
kär-
Jouduimme
rikan painosta hyvin kauas laiturin runkopalasta. Plokiviritelmällä ve-
ja
vahti
mainingit vakavaan meri-
Kaus ja sieltä takaisin
pahoinvoinnin muodossa. Toisen
Herätys tapahtui ajallaan kuun-
toisuuden
tekemisen unohtamiseen ja pur-
vahdin
dimme rannassa olevasta laiturista köyden Henrikan perävinssille, jolla
kuluivat Avomeren
loisteessa.
Ennen
lähtöä
päällikön tila
alentunut johti
tie-
vendan
vinssasimme laiturinpalat takaisin
valon
yhteen. Päivän hyvä työ suoritettu.
nautittiin vielä yöpalaksi chili con
jehdimmekin
Satamassa ihmetystä herätti myös
carnea, joka osoittautui myöhem-
Ruotsia. Kun virhe huomattiin, oli
aivan
liikaa
kohti
SAUVA 1/2018
| 21
Jukka Koskelainen
nopean laskutoimituksen jälkeen
Ennen
pakko hylätä Bogskärin kierto ja
lä
keskittyä Suomen Leijonaan. Sinne
Anni
päästäksemme piti enää lasketella
raamme
saunaa
saimme
miehistötäydennystä, Mantere
liittyi
saavuttuaaan
viekun seu-
saarelle
sivutuuleen.
yhteysalus Eivorin kyydissä. Kysees-
sä täytyy olla yksi erikoisimmista
Matkalla sattui myös hämmen-
tävä
episodi,
kun
merivartiosto
miehistötäydennyksistä
koskaan:
kutsui meitä VHF-radiopuhelimella
uudenvuodenaatonaattona
epätietoisina siitä, keitä olemme
sä. Sauna maittoi avomeripätkän
Utös-
ja mitä aiomme. Henrikan AIS-
jälkeen, mutta niin maittoi uni-
lähetin ei toiminut, joten meitä
kin, joka oli jäänyt kaikilla melko
luultiin
vähiin.
laivaväylälle
eksyneeksi
kalastusalukseksi. Mahtoivat pojat ihmetellä
kertoessamme olevam-
Poreamme ja viimeiset mailit
me vain huvipurjehduksella.
Lopulta, ikuisuudelta tuntunei-
Loppureissu sujui melko normaalin
den tuntien jälkeen saavutimme
kaavan
Suomen Leijonan juuri ajallaan il-
aattona jätimme hyvästit karun
mukaan.
tapäivällä yhden aikaan. Olimme
kauniille ulkoluodolle ja tykitimme
matkamme
jäänmurtajaväylää pitkin Kasnäsiin.
lakipisteessä,
lähin
luoto sijaitsi 30 kilometrin pääs-
Päivään
sä. Emme olleet ainoat vieraat
siä,
majakalla, sillä sitä käyttivät lepopaikkanaan oli
kaunis
nen,
ja
mahtui
mutta
kevyttä
krys-
isopurje-jib-staysail
-kombinaatio
kiidätti
mukavaa
merimetsot.
Ilma
vauhti kohti kylpylän poreammet-
pelottavan
kesäi-
ta. Allasosasto ei tällä kertaa ollut
auringonpaisteessa
kun
ei
tyhjillään, mutta saimme silti olla
ollut ollenkaan kylmä, joskin vaat-
melko rauhassa.
teita toki oli vähintään neljässä
Kylpylän
kerroksessa
joulutortuista ja vuoden vaihtuessa
tettuamme
päällekkäin. Suomen
Sivuu-
Leijonan
ja
tehtyämme historiaa, alkoi myö-
jälkeen
nautimme
ihastelimme Kasnäsin omaa ilotulitusta. Tuntuu messevältä aloittaa
tätuuleen laskettelu kohti Utötä,
uusi vuosi kesken purjehduksen,
jossa
varsinkin, kun on juuri käynyt avo-
toivoimme
pääsevämme
saunaan.
Ystävällisiä ihmisiä
merellä nauttimassa! Tammikuun päivänä
Saavuimme Utöhön juuri sopivas-
ensimmäisenä
purjehdimme
Kasnäsistä
takaisin
Henrikan kotisata-
maan pilvisen harmaassa säässä.
ti ennen kuutta. Utön jo näkyessä
Päivän päätteeksi riisuimme aluk-
saimme nauttia jumalaisen kau-
sesta purjeet ja saattelimme sen
niista avomeren auringonlaskusta.
ansaittuun
Olimme tuskin ehtineet kiinnitty-
jäi 232 merimailia, mutta ennen
talvilepoon.
Käteen
mään Utön merihotellin laituriin,
kaikkea täysin omalaatuinen pur-
kun sinne astellut pariskunta tuli
jehduskokemus. Moni ei voi sanoa
tiedustelemaan haluammeko mah-
purjehtineensa
dollisesti saunaan. Tämä oli kuin
mutta kuinka moni voi sanoa kier-
luojan lykky, sillä hotelli oli jostain
täneensä silloin Suomen Leijonan?
syystä kiinni. Erittäin paljon kiitok-
Nyt niitä löytyy ainakin kahdeksan.
sia heille tästä ystävällisyydestä!
22 | SAUVA 1/2018
Uudenvuoden-
uutena
vuotena,
savuton palsta Erik Haapa
Vuoden katoamistemppu Henrikan kahdeksan valjasköyttä
Sanottua “Vähän kuin toisi koiranpennun taloon, jossa on eläkkeellä oleva luonnevikainen poliisikoira.” -Kommentti Helvin ostosta “Juhlaankin tarvitaan hieman arkea - s/y Henrika”
”
Onpa täällä boheemi tunnelma.
“Tä hodari on kuin kaukosäädin”
”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä”
Anni Silokoski
Jukka Koskelainen
Eelis Vähätalo
SAUVA 1/2018
| 23
Kupittaan Henrikinpojat toivottaa hyvää kesää ja tuulista syksyä 2018!
