Sauva 1/2017

Page 1

Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat

2017 nro 1 - kesä

Pienveneprojektin päätös: s/y Helvi Helatorstaimatkis kahdella aluksella Aikamatka kevään lippukuntaretkellä


sisälmykset PALSTAT LPKJ:n sana...nen

3

Stidit

4

Kolumni

6

S/y Henrikan päällikön kolumni

7

Savuton palsta

23

RETKET & TAPAHTUMAT Selviytymistä Kunstenniemessä

8

Aikamatka Mynämäen korvessa

10

KHP:n lippukuntaretki Suomi 100: Paluu tulevaisuuteen

Aurinkoa ja nuotiohamppareita SePelissä

9

Kansi sivut 20-22

Merille uusin purjein

KHP:n ja HeTan uusi koulutusalus s/y Helvi

PURJEHDUKSET Aaltoja ja auringon polttamaa ihoa

12

Vuoden ensimmäinen purjehdus toukokuisella Saaristomerellä

MUUTA Palanen partiopolkua Kupittaan Henrikinpoikien ja Henrikin Tapulityttöjen yhteinen VOK keväällä 2017

18


lpkj:n sana...nen

2017 nro 1 - kesä

43. vuosikerta Levikki: 200 kpl Ilmestymispäivä: 7.7.2017

Mitä olen saanut partiosta?

ISSN 2489-2505 (painettu) ISSN 2489-2513 (verkkojulkaisu)

ni sekä itseni johtamisen ja sitä kautta muiden johtamisen kehittämiseen.

Kävin tänä keväänä nuorille järjestöissä toimiville johtajille tarkoitetun Value Based Leadership -koulutuksen. Sain kurssilta paljon eväitä itsetuntemukseKurssilla painotettiin periaatetta saat, mitä annat, ja sama periaate pätee muun muassa täällä partiossakin.

JULKAISIJA Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry www.kupittaanhenrikinpojat.fi

Monen muun tavoin olen antanut partiolle paljon aikaani ja energiaani paitsi täällä Kupittaan Henrikinpojissa, niin myös partiopiirissä ja Suomen Partiolaisissa. Joskus panostus on ollut pois jostain muusta. Kokonaisuudessa olen kuitenkin plussalla. Tässä lyhyt lista siitä, mitä olen partiolta saanut ja mitä

TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Koskelainen Art director Jukka Koskelainen Stiditoimittaja Eemeli Koivisto Muu toimitus Pauli Engblom Ville Sahlström Akseli Silfver Eelis Vähätalo

partiopolun varrelta voi saada.

PAINOPAIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo, Turku

Työpaikat:

Ihmiset: Partiossa olen päässyt tutustumaan moniin elämäni tärkeisiin ihmisiin. Partion kautta on myös laaja verkosto tuttuja. Kokemukset: Olen päässyt matkustamaan s/y Henrikalla Liettuaan, Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin ja Belgiaan. Olen päässyt partiolaisten maailmanjamboreelle yhdessä 40 000 muun partiolaisen kanssa, viestintäkoulutukseen Belgiaan ja partioleirille Egyptiin. Olen päässyt purjehtimaan saaristossa kaikissa olosuhteissa: sumussa, tyynessä, navakassa tuulessa ja joulukuun myrskyisellä merellä. Olen päässyt vaeltamaan Lapissa niin kesällä kuin talvellakin. ensimmäisen

työni

leirinohjaajana

Turun

Partiolaiset

sain partiokaverini kautta. Tätä kirjoittaessa istun matkalla uuteen työpaikkaani, johon en olisi osannut edes hakea, jollen olisi

KANSI Jukka Koskelainen “Helvi ja kesäilta”

partiossa kiinnostunut viestinnästä ja toiminut muun muassa tämän lehden päätoimittajana.

Viestintäkiin-

nostustani pääsin hyödyntämään

MAINOSHINNASTO Takakansi: 150€ Sisäsivu A4: 100€ Sisäsivu A5: 50€

myös

varusmiestoimittajana

puolustusvoimien

lehdessä.

Olen myös päässyt itse välittämään Jukka Koskelainen

Tiedustelut: sauva@kupittaanhenrikinpojat.fi

Sain

ry:n järjestämiltä avoimilta kesäleireiltä. Ensimmäisen oman alan työni

turkulaisen keliikkeen

työpaikan,

kun

veneilytarviedustaja

soitti

minulle, ja tiedusteli löytyisikö lippukunnastamme myyjää heidän liikkeeseensä. Antoisaa

partiopolkua

ja

mukavaa kesää toivottaen,


stidit KHP:n uusi logo!

Erik Haapa

Johtajistoa suolla tyypillisissä aktiviteeteissaan.

Kupittaan Henrikinpoikien uusi logo yhdistää lippukunnan perinteitä ja modernia visuaalista ilmettä. Purjemuoto kuvaa lippukunnan vahvaa meripartitoimintaa, joka kasvattaa osallistujaa ja menee eteenpäin kohti tulevaa. Purjeen muotoon on haettu innostusta lippukunnan lipun piispan hiippa -elementistä, joka yhdistyy lippukunnan nimeen ja taustayhteisöön Henrikin seurakuntaan. Logon purjeessa on kuvattu lippukunnan huivimerkki, joka koostuu piispa Henrikin sauvasta ja partioliljasta. Huivimerkki yhdistää logon näkyvästi Kupittaan Henrikinpoikien identiteettiin.

Uutena vuotena suolle Tänä vuonna lippukunnan nuorista aikuisista koostunut ryhmä valloitti Töykkälän laavun Uudenvuodenpäivän iltana. Seuraavana päivänä he rämpivät Kurjenrahkan kansallispuiston jäisten suomättäitten läpi Kuhankuonon nuotiopaikalle lusikoimaan Trangioilla valmistamansa sissiretkimuonat. Takaisin tukikohtaansa he suuntasivat kansallispuiston pitkospuiden kautta. Pimeyden laskiessa vaahtokarkkien grillaaminen ja lettujen paistaminen oli yhtä juhlaa. Lopuksi retkeilijät pääsivät nauttimaan PJ-teltan kaminan lämmöstä pakkasen toiseksi yöksi kiristyessä.

joulukuu

tammikuu 2017

4 | SAUVA 1/2017

Ansioituneita Koulutettuja Merilokki-venekunta on tänä keväänä ottanut askeleen kohti johtajuutta. Alexander Toivonen, Dima Henriksson, Kimi Oksanen, Lassi Ora, Miika Erola, Otso Ruuska, Rasmus Suominen ja Riku Nuutila suorittivat kaikki sekä ryhmänohjaajakurssin eli ROKin että venenohjaajakurssin eli VOKin. VOKin suoritti myös Topias Leino. Veneenohjaajakurssista lisää sivuilla 18-19.

helmikuu

Tänä vuonna ansiomerkkejä on jaettu todella aktiivisille lippukuntalaisille. 1. luokan Mannerheim-soljen sai partiotoiminnassaan erityisen aatteellisesti kunnostautunut Eelis Vähätalo. Pauli Engblom ja Akseli Silfver saivat Lounais-Suomen partiopiirin pronssisen ansiomitalin säännöllisestä ja tuloksellisesta toiminnasta. Lisäksi Jukka Koskelaiselle myönnettiin Kupittaan Henrikinpoikien hopeinen ja Aleksandra Saltycheville Kupittaan Henrikinpoikien pronssinen ansiomitali aktiivisuudesta lippukunnan toiminnassa.

maaliskuu


Jukka Koskelainen

Jukka Koskelainen

S/y Helvin kastetilaisuus

Punaista havaittu!

Paraati ja pipot Tämänvuotinen partioparaati juhlisti itsenäisen Suomen ja viiden vanhimman Turussa olevan partiolippukunnan 100-vuotisjuhlia. Partioparaati onnistui KHP:n osalta mallikkaasti. Marssimme paraatin etujoukossa ja osastomme hehkui punaisena, kun kaikilla oli päässään Henrika-pipo. Myös paraatiin osallistuneiden määrä oli huikean suuri ja tänä vuonna meidät nähtiinkin siis todella hyvin.

huhtikuu

Kupittaan Henrikinpoikien ja Henrikin Tapulityttöjen pienveneprojekti huipentui uuden veneen kastetilaisuuteen Aurajokirantaan toukokuussa. Uutta alusta oli ihailemassa kesäisessä jokirannassa satapäinen yleisö. Juhlallinen tilaisuus alkoi lippukunnanjohtajien ja venetyöryhmän tervehdyksillä. Aluksen nimen julkisti Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme. Jännitys tiivistyi ja lopulta “Huppe” paljasti varjellun salaisuuden: veneen nimeksi tuli s/y Helvi! Nimen inspiraationa toimi Helvi Sipilä, entinen Suomen partiotyttöjen johtaja, ensimmäinen nainen YK:n apulaispääsihteerinä ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas. Helvi-nimen taustoista paikan päällä oli kertomassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin edustaja Milla Heinonen. Sivumyötäisten tuulten toivotusten jälkeen tervehdyksensä toi LounaisSuomen Partiopiirin puheenjohtaja Stefan Stjärnstedt. Lopuksi KHP:n ja HeTan johtajat muodostivat jonon, jota pitkin kastejuoma kulki pinkissä sangossa. Jonon päässä ”kasteen” hoitivat s/y Henrikan päällikkö Akseli Silfver sekä HeTan apulaislippukunnanjohtaja Inna Kulla. Helvi on Kupittaan Henrikinpoikien ja Henrikin Tapulityttöjen yhteinen purjevene, joka on ensisijaisesti vanhimpien venekuntalaisten ja samoajien oma vene. Lisää Helvista sivuilla 20-22.

toukokuu

Tall Ships’ Races Turussa Euroopan suurin purjehdustapahtuma The Tall Ships’ Races rantautuu jälleen Suomeen. Tämän vuoden kilpailu alkaa Ruotsin Halmstadista, josta purjehditaan Kotkaan. Kotkasta alukset siirtyvät Turkuun, josta alkaa toinen osa kilpailua Klaipedaan. Klaipedasta isot purjealukset kilpailevat Puolan Szczeciniin, jonne kilpailu päättyy. Turussa ohjelma alkaa jo keskiviikkona 19. heinäkuuta, mutta isoja purjelaivoja voi nähdä Aurajoella 20. - 23. heinäkuuta. Silloin esillä on myös maailman suurin purjealus Sedov ja toiseksi suurin alus, Kruzenštern. Tuona aikana kannattaa myös käydä tutustumassa Henrikaan joen länsirannalla. Tapahtuman avajaisissa 20.7. noin klo 14 voi nähdä myös ilmavoimien Hawk-suihkuharjoitushävittäjät jokialueen yläpuolella. Tapahtuman yhteydessä järjestetään mm. musiikkifestivaali ja ilotulitus. Alukset irtautuvat sunnuntaina 23.7. klo 14 purjeiden paraatiin, mikä on nähtävissä Airistolla noin klo 14.30 - 18. Kilpailu Liettuan Klaipedaa kohti alkaa maanantaina 24.7. klo 12 noin 10 meripeninkulmaa Utöstä etelään sijaitsevalta lähtöviivalta ja loppuu Klaipedaan perjantaina 28.7.

kesäkuu

heinäkuu

SAUVA 1/2017

| 5


kolumni Partiota Suomen ulkopuolella Tuulia Peippo

Kupittaan Henrikinpojat tarjoaa jäsenistölleen monipuolista ohjelmaa merellä, kaupungissa ja metsässä. Oman lippukuntatoimintamme lisäksi teemme tiiviisti yhteistyötä sisarlippukuntamme, muiden naapurilippukuntien, partiopiirin ja kattojärjestömme Suomen Partiolaisten kanssa, mutta

Oletko koskaan ajatellut osallistuvasi kansainväliseen partiotapahtumaan?

Tuulia Peippo

Kanderstegin partiokeskus Sveitsissä

unohdamme usein ajatella, että olemme myös osa maailmanlaajuista partioliikettä. Suomen Partiolaiset ovat jäsenenä Partiotyttöjen Maailmanliitossa WAGGGS:issä eli World Association of Girl Guides and Girl Scoutsissa ja Partioliikkeen Maailmanjärjestössä WOSM:issa eli World Organization of Scout Movementissa. Partiolaisia on yli 40 miljoonaa koko maailmassa. Suomessa sekä tyttö- että poikapartiolaiset tekevät yhteistyötä ja saattavat kuulua samoihin lippukuntiin, mutta Euroopan ulkopuolella partiotoimintaa järjestetään pääosin erikseen. Suomi oli aikanaan ensimmäisiä partiomaita maailmassa, ja vuonna 1907 perustettu partioliike rantautui Suomeen jo vuonna 1910! Suomessa

partion

kansainvälisyys

näkyy

esimerkiksi

partiopaitasi

vasemmassa hihassa, johon on ommeltuna kummankin partion maailmanjärjestön jäsenyyttä osoittavat merkit. Ehkäpä konkreettisimmin kansainvälisyyteen törmää suurleireillä, kuten viime kesän Finnjambore Roihulla (kts. S2/16), jolle osallistui partiolaisia 45 maasta. Tämän lisäksi Suomen Partiolaiset järjestävät useita ulkomaille suuntautuvia leirimatkoja joka vuosi. Seuraavina leirimatkoina on tiedossa muun muassa ensi kesänä Alankomaissa järjestettävä vaeltajaleiri Roverway ja maailman suurin partioleiri, Jamboree Yhdysvalloissa kesällä 2019. Isojen leirimatkojen lisäksi partiopiirit ja lippukunnat järjestävät omia leirimatkoja ulkomaille –oletko koskaan ajatellut osallistuvasi kansainväliseen partiotapahtumaan, kun Henrika on purjehtinut muihin Itämeren rannikkomaihin? Lippukuntamme seuraava kansainvälinen partiomatka on jo ovella, kun Tall Ships Raceen on enää joitakin päiviä. Jos kansainväliset partioseikkailut kiinnostavat, partiolaiset perheineen voivat tehdä helposti matkoja esimerkiksi maailmanjärjestöjen omistamiin kansainvälisiin partiokoteihin. Partiokodit tarjoavat monipuolisia majoitus-, retkeily- ja ohjelmapalveluita. Euroopasta löytyy kolme partiokotia: Lontoon Pax Lodge ja Sveitsin lumihuippuisten Alppien juurella sijaitsevat Our Chalet ja Kandersteg. Viimeisimpänä mainittu on partiokeskuksista suurin ja vanhin, ja sen on perustanut itse Lordi Baden-Powell miltei sata vuotta sitten. Useat suomalaiset partiolaiset ovat myös työskennelleet partiokodeissa vapaaehtoisina. Jos siis esimerkiksi kesätyö alppimaisemissa houkuttaa, partiokoteihin haetaan uusia vapaaehtoisia muutaman kerran vuodessa noin puolta vuotta ennen vapaaehtoisjakson alkua.

6 | SAUVA 1/2017


päällikön päästä Työstä ja tehokkuudesta Akseli Silfver Purjehtiminen on halpa tapa matkustaa. Matka Henrikalla Turusta Klaipedaan Liettuaan maksaa noin kaksi kolmasosaa lentolipustani toiseen suuntaan. Matkaan menee purjehtien enemmän aikaa, mutta toisaalta purjehtimisessa juuri matka on itseisarvo. Tuota matkaa vuodessa Henrikalla purjehtiville nykyisin kertyykin varsin runsaasti. Kun alusella purjehditut mailit lasketaan kaikkien henkilöiden osalta yhteen, kertyy niitä suunnilleen pallonkierron verran. Viime vuosina alus on ollut ajossa noin kolmasosan vuodesta ja purjehdusosallistumisia kertyy vuosittain noin 700.

Tavalliseen perheveneeseen verrattuna alus on moninkertaisella käytöllä ja se nä-

kyy. Vaikka rautarouvamme onkin rakennettu hyvin ja suunniteltu partiokäyttöön, vaatii se jatkuvasti suuren määrän työtä ja rahaa ylläpitoa varten. Pintamateriaalit kuluvat käytössä, teknisiä järjestelmiä täytyy päivittää ja turvallisuusvarusteet on pidettävä ajan tasalla. Rahan lisäksi veneen ylläpito vaatii aikaa ja taitoa. Harmillisesti niistä tuntuu aina olevan puutetta. Partiossa kasvattamisen lisäksi keskeistä on erilaisten taitojen kouluttaminen. Mielestäni veneen huoltoon liittyvät taidot ovat keskeinen osa purjehtivan johtajistomme kouluttamista. Huoltotöiden lomassa oppii paljon veneen järjestelmistä ja rakenteesta, joten purjehduksilla ilmenevien ongelmien selvittely on helpompaa.

Tärkää on myös asenne. Ikävintä on, kun muuten huolella tehty runsaasti aikaa

Jukka Koskelainen

vaatinut projekti pilataan tekemällä jossain vaiheessa ”nopeasti nyt vaan jotain sinne päin”. Olisi tärkeää saada johtajisto kasvatettua asennoitumaan veneen huoltamiseen siten, että asiat tehdään kerralla kuntoon. Tilapäiset viritykset eivät saisi muodostua työn laadun perustasoksi.

Huolellinen tekeminen vie aikaa. Tämä tarkoittaa, että tekijöitä täytyisi olla

riittävästi ja aika täytyisi käyttää parhaalla mahdollisella tehokkuudella vähäisten resurssien hyödyntämiseksi mahdollisimman hyvin. Ei kannata hioa suurta lattiaa käsin liian hienolla hiomapaperilla, vaan työ kannattaa tehdä riittävän karkealla paperilla konetta apuna käyttäen. Työn johtamisella ja ohjaamisella sekä tekijöiden koulutuksella on mahdollista tehostaa yksittäisen vapaaehtoisen tehokkuutta. Taitojen kouluttaminen nykyistä laajemmalle porukalle auttaisi merkittävästi vähentämään yksittäiselle vapaehtoiselle muodostuvaa kuormitusta.

Epäröin pitkään aluksen päällikön pestin ottamista viime syksynä. Ar-

velin pestin olevan haastava vaadittavan teknisen tietämyksen ja työn määrän osalta. Kevään aikana olen saanut huomata pestin olevan edellä mainittujen osa-alueiden suhteen vähintään yhtä haastava kuin oletin, mutta huomattavasti niitä haasteellisempaa on ollut alukseen liittyvien töiden ja hoidettavien asioiden koordinointi, aikatauluttaminen ja ihmisten johtaminen. Opittavaa on vielä paljon, mutta uskoisin toiminnan tehostuvan ja muuttuvan huomattavasti sujuvammaksi jo pelkästään tämän kevään virheitä analysoimalla. Keskeinen tavoite on saada vapaaehtoisesti suuria työmääriä veneellä tekevien johtajien työmäärää kevennettyä ja tehdä asiat tulevaisuudessa mahdollisimman tehokkaasti.

SAUVA 1/2017

| 7


sudenpennut Selviytymistä Kunstenniemessä Otto Tarkka

Kamilla Sjöblom

Kupittaan

Henrikinpoikien

denpentuosasto

lähti

Kamilla Sjöblom

su-

yhteiselle

retkelle Kunstenniemen leirikeskukseen 1.-2. huhtikuuta. Retken teemana oli selviytyminen ja erilaisia selviytymistaitoja päästiinkin harjoittelemaan viikonlopun aikana monin eri tavoin. Lyhyen, vuttavan

joskin

osalle

kävelymatkan

uu-

jälkeen

saavuimme perille. Osa porukasta asettui Eräkämppään ja osa kantoi reppunsa Ristniemen kämpälle. Kun kaikki olivat päässeet laskeElina Sipilä

maan rinkkansa alas, siirryimme valmistamaan ruokaa trangioilla. Nuudelit ja lihapullat onnistuivat hienosti ja kaikki saivat mahansa täyteen itse tehtyä ruokaa. Lounaan

jälkeen

oli

luvassa

suunnistus, jonka rasteilla retken teema pääsi esiin. Rasteja oli sijoitettu ympäri Kunstenniemeä ja niillä tärkeitä

päästiin taitoja

viytymisen

harjoittelemaan luonnossa

kannalta.

sel-

Yhdellä

rastilla tehtiin mato-onget ja toisella harjoiteltiin puukon käyttöä

onneksi merestä saatiin kalastet-

Sunnuntaina

aamupalaa

veistelemällä

tua monta jääpalaa. Illan alkaessa

rasi

siivoaminen

rakentamaan

hämärtyä

omien

säksi

kaarnaveneitä.

pääsimme

Li-

siirryimme

jälleen

ja

pakkaami-

nen. Monen sudenpennun tavarat

majaa pressujen ja köysien avulla,

sätiloihin Iltaohjelma

me

kaavaa. Lauloimme yhteislauluja

tyttävän laajalle alalle vain yhden

luontoa. Rastien välillä yritimme

ja leikimme erilaisia leikkejä, jois-

päivän aikana, mutta lopulta kaik-

etsiä luonnosta merkkejä lähesty-

sa

kien tavarat löysivät tiensä oikeaan

västä keväästä ja kesästä.

hyvä muistikin. Vanhimmat su-

reppuun. Pihalle sytytetyssä nuo-

denpennut

tiossa paistettiin nakkeja, jotka

kuuntelemaan

Sadekuuro ajoi sudenpennut ja

palkittiin

seurasi

niin olivat

varten.

tavaroiden

seu-

sekä tutustuimme omiin aisteihimhiljentymällä

iltaohjelmaa

si-

vauhdikas

perinteistä

nopeus

kuin

valmistelleet

olivat

ehtineet

levitä

johtajat sisätiloihin suunnistuksen

nukke-esityksen Pyhän Yrjön ta-

ahmittiin

päätteeksi. Se ei haitannut, sil-

rinasta.

Sitten lähdettiinkin jo kohti bussia.

lä olikin jo päivällisen aika. Kun

käsinukkeja, jotka pojat olivat itse

Bussien varauksissa oli joitain epä-

päivällinen oli syöty, oli luvas-

valmistaneet kevään aikana par-

selvyyksiä, minkä takia bussikuski

sa vapaa-aikaa, jonka aikana moni

tiokokouksissa.

sudenpentu innostui kalastamaan

iltaohjelman

uusilla ongillaan. Syöttejä ei ollut ja

lu, jonka jälkeen olikin aika mennä

iloisina, vaikka hieman väsyneinä,

kalasaalis jäi olemattomaksi, mutta

nukkumaan.

matkalle kohti kotia.

8 | SAUVA 1/2017

Esityksessä

Illan

jälkeinen

käytettiin

hotdogien

hämmäs-

muodossa.

huipensi

ei aluksi meinannut ottaa meitä

herkutte-

kyytiin, mutta lopulta pääsimme


seikkailijat Aurinkoa ja nuotiohamppareita SePelissä Pauli Engblom suuntasivat kohti rasteja.

joiden

23.4. Heinänokkaan partiovuoden

Joukko

seikkailijoita

Ensimmäiseksi

pannulla. Lounastauolla oli myös

huipentavaan

eli

harjoittivat

on

tiilijoki- ja vaijerillakävelyrastilla,

kaa. Ennen nuotiopaikan siivousta

ja

jossa huomattiin, että eteenpäin

jokainen

pääsee

paahtaa vaahtokarkkeja.

seikkailijapeli-

SePeli-tapahtumaan. juonellinen

kerääntyi

SePeli

maastoseikkailu,

tällä kertaa reippaiden seikkailijoi-

seikkailijat

tasapainoaan

helpommin

kroko-

kaverin

den tehtävänä oli löytää Henrikan

kemana.

Seuraavaksi

kadonnut avain, sillä muuten pur-

tutustua

tarkemmin

oli

tuaika

Henrikaan

jehduskausi ei pääsisi alkamaan.

ja siellä talvella tehtäviin huol-

Tämän

totöihin.

tavoitteeksi

vuoden oli

tustaitoihin s/y

Henrikan

tely

tulevaa

silmälläpitäen

sepelin

valittu

suunnis-

tutustuttaminen, huoltokauden

esit-

purjehduskautta ja

ryhmähenkeä

merellä

Lisäksi

tarpeellisimpia

nuotio-

hieman sitä kuuluisaa vapaa-ai-

sai

vielä

halutessaan

Iltapäivällä luvassa oli melko

perinteinen hämähäkinverkkorasti, jossa ryhmän tehtävänä on kulkea verkon läpi koskematta hämähäkin punomaan seittiin. Haastavan tehtävästä tekee se, että samaa

ja

aukkoa

siansorkkaa.

ryhmäydyttiin

Tämän

jälkeen

tiimitehtävässä

Erikvallanniemen Airiston puoleisessa päädyssä.

senä

Lounasrasti

seikkailijat

solmu-

paistettiin

ja: merimiessolmua, paalusolmua

kasvattavat aktiveetit. Ensimmäitehtävänään

harjoiteltiin

pihvi

verkossa

Heinä-

hyödyntää

tilla harjoiteltiin nenäverenvuodon tyrehdyttämistä,

vietettiin

voi

vain yksi. Toisella iltapäivän rashätäkeskukseen

soittamista ja kylkiasentoa. Lopul-

pääsivät tulkitsemaan näkymättö-

nokan laavulla kauniin luonnon

ta rastivihjeistä paljastui avaimen

mällä musteella kirjoitettua karttaa,

ympäröimänä.

sijainti, ja niin purjehduskausi oli

joka kuvasi läheisen jalkapallon-

eikä

kentän maastoa. Ultraviolettivalon

räntäsateista

Aurinko

edellispäivän ollut

paistoi,

rankka-

ja

tietoakaan.

ainakin tältä osin mahdollistettu! Tapahtuma vaikutti saavutta-

avulla tyhjältä näyttäneestä pa-

Lounas luonnossa ei tule nappia

neen tavoitteensa, ja tunnelma oli

perista paljastui kätkön sijainti

painamalla, ja seikkailijat saivat-

päivän ajan reipas ja rento. Joh-

ja

kin kasata nuotion ja harjoitella

tajiston

Heinänokan alueesta. Suunnistus-

kätköstä

varsinainen

kartta

kiehisten veistämistä. Ruoaksi lai-

järjestelyt sujuivat mukavasti ja

taitojaan hyödyntäen seikkailijat

tettiin ravitsevia ruishampurilaisia,

kiitettävän pienellä vaivalla.

Johanna Seulu

kannalta

tapahtuman

Johanna Seulu

SAUVA 1/2017

| 9


Aikamatka Mynämäen kor

KHP:n lippukunta

T

retki Suomi 100:

ämän

vuoden

Paluu tulevaisuu te

en

kevät-

retkestä muodostui ai-

nettä koottaessa. Oikean koodin

nutlaatuinen

syötettyä

yhteen-

alkoi

vessa

bussissa

erikoi-

Eelis Vähätalo

unien jälkeen retkeläiset löysivät

sä lähes 60 kohopään

nen ääni, joka laski vuosilukuja

itsensä vuodesta 1917. Herättäjänä

kokoonnuttua

Hirvi-

alaspäin. Osallistujille selvisi hei-

oli, kukapa muukaan kuin Suo-

järven

ympä-

dän astuneen aikakoneeseen, joka

men tuleva kuningas, saksalainen

heitti heidät kivikaudelle.

Friedrich Karl. Kuninkaan valta ei

Kivikaudesta itsenäisyyteen

sa yliaseman lipunnoston aikana.

laavun

ristöön 5.-3. maaliskuuta. Kunnon

talviretkestä olikin jo kulunut tovi ja täten venekuntalaisille haluttiin

tarjota mahdollisuus kokea talvi-

kestänyt kauaa tasavallan ottaesDemokratian hengessä syödyn aa-

nen metsä kaikilla aisteilla koettu-

Perille päästyään kivikautisen tee-

mupalan jälkeen oli aika kokea uusi

na. Myöskään sudenpentuja ei ha-

man mukaisesti alkoi rakentelu.

suomalainen laji, pesäpallo. Usei-

luttu unohtaa, vaan pienimmätkin

Kolme

partiolaiset

tiin

pääsivät

Hirvijärvel-

puolijoukkuetelttaa

lopulta

pystyyn

saa-

routaisesta

den komeiden juoksujen jälkeen oli aika aloittaa päivän rupeama, eli ai-

le päivän ajaksi. Nämä lähtökoh-

maasta huolimatta. Ahkeroinnin

kamatka haikin muodossa. Samalla

dat yhdistettynä retken Suomi 100

jälkeen

leiriin saapuivat sudenpennut.

-teemaan takoivat esiin yhden iki-

nautittiin

nuotioiltapalasta.

maukkaasta Venekuntalai-

100 vuotta vuorokaudessa

muistoisimmista retkistä.

set olivat jo valmiita kömpimään

Seikkailijat ja tarpojat lähti-

makuupusseihin, kun selvisi, että

vät matkaan jo perjantaina. Kolon

ohjelma jatkuukin. Pienissä ryh-

Ensimmäisellä rastilla aikamatkai-

piha kuhisi innokkaita partiopoikia

missä osallistujat lähtivät soihtu-

lijat pääsivät rakentamaan oman

ja keskustelua herätti retken nimi

reitin viitoittamalle matkalle, jonka

huippukilpurinsa.

Suomi 100 – Paluu tulevaisuuteen.

aikana he oppivat lisää ystävyy-

netut

pikkuautot

Puusta

raken-

innoittivatkin

destä ja näkivät kanteletta soit-

useisiin

palata”, kuiskuteltiin ympäri pi-

tavan

nekuntalaiset

haa. Bussi kaartoi pihaan ja matka

ti osallistujat vuosituhansia ajassa

suunnistaen

kohti Mynämäkeä alkoi. Kokouk-

eteenpäin.

läpi seuraavalle rastille. Rastilla

sissa ratkottua ennakkotehtävää

Kipinävuorojen

”Miten ihmeessä tulevaisuuteen voi

päästiin

hyödyntämään

10 | SAUVA 1/2017

taikaesi-

Väinämöisen,

ja

joka

loih-

maittavien

nopeuskilpailuihin.

Ve-

jatkoivat

matkaa

haastavan

metsän


Jukka Koskelainen

osallistujat tutustuivat 1920-luvun Suomen hulluuksiin.

lippukunnan perinteiset leikit.

Kellon ollessa jo yli puolenpäi-

Hyvästeltyään kotiin palanneet

tettyä kaikkia vapautuville mark-

vän koitti lounaan aika. Trangiat

sudenpennut oli tarpojilla edes-

kinoille pyrkineitä kansainvälisiä

koottiin konkarien ottein ja her-

sään vielä viimeinen rasti. Erittäin

suuryrityksiä, vaan leikille löytyi

nekeitto kypsyi liekin lämmössä.

haastavasta ja päivän pisimmäs-

useampikin

Hernarit nassussa suunnistettiin

tä suunnistuksesta selviydyttyään

leiriin ysäriteema jatkui bassomu-

voittaja.

Palattuaan

kohti 50-lukua. Olympialaisrastil-

pojat saapuivat keskelle 80-lukua.

siikilla

la kilpailijat pääsivät haastamaan

Nahkarotsit loistivat ja suomirokki

Päivän touhuista väsähtäneet ve-

toisensa mitä erilaisimmissa jouk-

soi: parempaa paikkaa lähteä nik-

nekuntalaiset kömpivät kuitenkin

kuelajeissa. Sudenpennuilla matka

karoimaan omaa kasaribanjoa ei

pian ripeästi makuupusseihinsa.

jatkui Olympialaisten jälkeen ta-

voinut kuvitella. Viimeisteltyään

kaisin leiriin. Urheilusuorituksesta

banjonsa

yön jälkeen kauniin aurinkoisena.

hengästyneet venekuntalaiset sen

simänsä

sijaan

hittikappaleen lähtivät tarpojat ta-

vallinen 2017. Kauaa ei nykyajasta

kaisin laavulle ja nuotion lämmön

saatu nauttia, kun leiri oli jo pu-

jatkoivat

tarpoamistaan

kohti lippukunnan vanhus… ko-

ja

paljastettuaan

kasaribändin

kek-

nimen

ja

höystetyllä

iltanuotiolla.

Sunnuntaiaamu koitti kylmän

Vuosikin oli jälleen tuttu ja tur-

keneiden johtajien pitämää rastia.

ääreen.

Historia-aiheisella rastilla osallis-

Illan

tujat pääsivät haastamaan itsensä

90-luvun ja perinteikkään venäl…

västellä Hirvijärvi – paikka joka toi

visailussa lippukunnan historiasta

neuvostoliittolainen

koko lippukunnan yhteen.

Haluatko miljonääriksi? -kisassa.

Rajavartijat eivät saaneet pysäy-

rettu kasaan. Telttakepit ja kiilat hämärryttyä

oli

raja

aika

-leikin.

saatiin lopulta irti ja oli aika hy-

Rastilla päästiin kokemaan myös

SAUVA 1/2017

| 11


Aja altoja auringon polttamaa ihoa Vuoden ensimmäinen matkapurjehdus toukokuisella Saaristomerellä Topias Leino

12 | SAUVA 1/2017


Jukka Koskelainen

Ulommas s aaristomer elle päästy ta Henrika ämme tuuli ei pienestä sen kuin ylt merenkäyn halkoi aalt yi, mutnistä vavah oja yhtä va tanut. Van ivattomast ha rouva i kuin Fiska rsin kirves polttopuita .

SAUVA 1/2017

| 13


Jukka Koskelainen

P nalta.

erinteinen

Helators-

taimatkis

starttasi

toukokuun 24. päivän poutaisena vänä sesti

Tupaten

Henrikan

iltapäi-

poikkeukselliAurajoen täyteen

ran-

ahdetun

20-henkinen

Helvi kastettiin myös epävirallisesti

miehis-

tö puhkui intoa; vuoden ensimmäistä purjehdusta oli odotettu koko pimeän talven huoltokauden

Muutos suunitelmiin

Aitoa saaristoidylliä

Toisen päivän aamu alkoi reip-

Aspö

paassa

haimmaksi

läpi. Moni miehistön jäsen oli juuri

saanut

seen,

ja

lukuvuotensa minullekin

päätök-

matkapur-

kelissä.

Syötyämme

pä-leikkele -aamupalan, otimme

nolta päästä talven mittaisen tau-

määränpääksemme Jurmon. Mat-

kirkko

on

paukkulii-

kaan lähdettiin täyden isopurjeen

tää myös monipuolinen historia,

vit ylleni ja astumaan veneeseen.

ja jibin vauhdittamana. Keli oli

joka

Tunnelma oli katossa, kun köy-

otollinen:

Lisäksi 1900-luvulla Aspö on toi-

reippaasti

asut-

tamalla idyllisellä saarella on mm. ja

kioski.

ulottuu

Saarta

keskiajalle

väritsaakka.

ja alkukesän aurinko pääsi pais-

minut venäläisten vartioasemana

ulapalle

päin.

tamaan

ja sukellusveneiden tukikohtana.

Airistolle

nos-

det irroitettiin ja Henrikan keula

käännettiin

oli

ympärivuotisesti

11

arjesta pitkään aikaan. Tuntui hie-

tuulta

henkilön

par-

Henrikalla

vetämään

puuro-lei-

mitä

matkakohteeksi.

jehdus oli ensimmäinen irtiotto

jälkeen

klassisen

osoittautuikin

onnellisen

miehistön

kasvoille. Pienet pärskeet ja märkä

Rantauduttuamme lähdimme koko

timme isopurjeen, genoan, sekä

kansi eivät haitanneet, kun aurin-

miehistön

staysailin.

gon paisteessa lämpöä oli yli 20

tarkemmin jumalaisen kauniiseen

Päästyämme

Suuntasimme

koh-

voimin

tutustumaan

ti Lahjasaarta. Tuuli oli matkan al-

astetta.

saareen.

kupuoliskolla kohtalainen, mutta

illemmalla se tyyntyi miltei ko-

koiminen kostautui; suojakertoi-

aukesivat

konaan, ja jouduimmekin loppu-

men 15 aurinkorasva oli selkeästi

köalat keväiselle Saaristomerelle,

jen lopuksi turvautumaan Henri-

liian köykäistä tavaraa kaltaiselle-

mitä

kan pettämättömään peltigenoaan.

ni alkukesän albiinolle. Nenänvarsi

miehistön

Heinänokasta

ja

Nuorempaa miehistöä sen sijaan

liikkeelle

lähte-

Liiallinen auringonvalossa ila-

poskipäät

alkoivat

monella

Aspön korkeimmalta kalliolta henkeäsalpaavat

erityisesti

nä-

vanhemmat

jäsenet

nyt Hetan ja KHP:n uusi purjevene

miehistön jäsenellä punottaa jo

kiinnosti

s/y

hengen

alkutaipaleesta. Ulommas saaris-

lut kioski, josta saattoi ostaa lisää

Helvi

liittyi

viiden

enemmän

ihastelivat. saarella

ol-

miehistöllään

matkaan

Stormä-

tomerelle päästyämme tuuli sen

mättöä keulahytin ja salongin so-

lön

ja

matkas-

kuin yltyi, mutta Henrika ei pie-

keria janoavalle miehistönosalle.

ta ajelimme vieri vieressä Helvin

nestä merenkäynnistä vavahtanut.

kanssa.

Vanha rouva halkoi aaltoja yhtä

nauttimaan rantasaunan lämmöstä.

simmäinen samanaikaisesti Hen-

vaivattomasti kuin Fiskarsin kirves

Rohkeimmat

rikalla ja Helvillä toteutettu pur-

polttopuita. Pienen VHF-palaverin

uimaan hyytävän kylmään ulko-

jehdus. Samalla Helvi sai myös

jälkeen

saariston

epäviralliset

kun

tä suunnitelmasta yöpyä Jurmossa,

arvioi meriveden lämpötilaksi noin

vesipyssyillä

ja määränpääksi vaihtuikin lähei-

-3 cm. Saunan, uinnin, sekä maitta-

kohdalla,

osan

Matkapurjehdus

Henrikan

oli

“kastajaiset”,

miehistö

en-

luovuttiin

alkuperäises-

varustautunut päällystö käynnis-

nen Aspö. Keli olisi ollut hieman

ti yllätyshyökkäyksen sitä vastaan.

liian raju 8,3 metriselle Helville,

joka purjehti oikoreittiä muutaman

Päästyämme Lahjasaareen lai-

Myös toisena iltana pääsimme jopa

uskaltautuivat

meriveteen.

Miehistö

van iltapalan jälkeen maistui uni.

Maininkia ja meininkiä

toimme saunan tulille ja nautim-

mailin

me kosteista löylyistä sekä pime-

Aspö oli myös suurimmalle osalle

Kolmantena päivänä määränpääk-

nevästä tyynestä kesäillasta.

vielä uusi ja käymätön paikka.

si asetettiin Houtsala. Henrikalla

14 | SAUVA 1/2017

etäisyydellä

Henrikasta.


TURKU

Ajolanranta

Houtsala

Häraholm

Aspö

Ensimmäinen matkapurjehdus on alkanut. Ollaan juuri saavuttu Aspöseen, nyt tutkimaan saarta! Purjehduksella mukana @sy_henrika

s/y Henrika s/y Helvi

Twiitti @sy_helvi

SAUVA 1/2017

| 15


Dressmann-mainoksen kuvaukset. Tai sitten ei.

kävimme hakemassa vauhtia ete-

maa. Varsinaista vaaraa tilanteessa

läisiltä

ei ollut, sillä kansivahti oli turva-

avoimilta

ulkosaariston

seliltä, jonka jälkeen käännyimme

köysin kiinni elämänlangoissa ja

pohjoiseen päin ja otimme kurssin

vanteissa.

Houtsalaa kohti. Helvi sen sijaan

kin vain säikähdyksellä miehistön

purjehti

nopean toiminnan ja yhteistyön

suorempaa

reittiä,

väl-

Tilanteesta

selvittiin-

tellen avoimia osuuksia ja suosien

voimin. Isopurjeen ja keulapurjeen

kapeampia väyliä. Keli oli vähin-

skuutteihin annettiin löysää pai-

täänkin yhtä hyvä kuin toisenakin

neen laskemiseksi, jonka jälkeen

päivänä, tuulen puhaltaessa yli 10

jib

m/s ja auringon kimaltaessa meren

tiin

pärskeissä.

staysailiin. Loppumatka sujuikin

Puuskittainen

ja

arvaamaton

tuuli teki matkanteosta paikoin jopa

hieman

mantena

haasteellista.

päivänä

Kol-

päästiinkin

lyötiin keliin

kannelle

ja

paremmin

vaihdetsopivaan

ongelmitta. Rantaan päästyämme kippari kelasi miehistön kanssa tilanteen tapahtumat läpi. Kertasimme myös,

harjoittelemaan monia purjeope-

miten vastaavanlaisessa tilantees-

raatioita. Välillä 1-reivattu isopurje

sa tulevaisuudessa olisi järkevintä

& jib -yhdistelmä toimi hyvin, vä-

toimia. Mielestäni koko päivään

lillä isopurje & jib & staysail, mutta

konkretisoitui hienosti eräs tärkeä

tuulen yltyessä jouduttiin mones-

partioaate: tekemällä (ja kokemal-

ti laskemaan jib ja vaihtamaan

la) oppiminen.

pienempään staysailiin. Matkalla Houtsalaan sattui kokemattomammille säväyttävä tilanne, kun voima-

“Tän päivän puna on huomisen bruna”

kas tuulenpuuska pääsi odottamattomasti pyyhkäisemään veneen yli.

Neljäs päivä alkoi koleassa kelis-

Vene kallistui voimakkaasti, peräsi-

sä. Tuuli ei liiemmin puhallellut, ja

mestä hävisi pito ja keula käännähti

horisonttiin asti ulottuva pilviver-

tuulen suuntaa kohden. Ruorihy-

ho maalasi taivaasta alakuloisen

tissä seissyt miehistön jäsen kertoi,

värisen. Matka taittui verkkaisesti

ettei kallistusmittarin 40 astee-

itään päin määränpäänä Rymätty-

seen päättyvä asteikko riittänyt

län Ajolanranta. Iltapäivää kohden

kuvaamaan

aamun koleanharmaa keli muuttui

16 | SAUVA 1/2017

veneen

kallistuskul-

Aspön saaristoidylliä

Vanttien kiristäminen kesäkuntoon käynnissä


Erik Haapa

Jukka Koskelainen

Jukka Koskelainen

Helatorstaimatkiksen viimeinen päivä käynnissä. Aamuisen vajaan 20 vendan jälkeen lasketellaan yli kahdeksaa solmua kohti kotia #partioscout Twiitti @sy_henrika

kuitenkin taas aurinkoiseksi. Hen-

kua. Parin tunnin kärsimättömän

yhteistyö oli saumatonta. Matkan

rikan sun deck vetikin runsaasti

odotuksen ja kivien potkiskelun

aikana Henrikan rinnalla purjeh-

vähäkuteisia auringonottajia. Moni

jälkeen sipsit saapuivat Ajolanran-

tinut pienvene Helvi osoittautui

toteutti

taan. Maksoimme pusseista 10€. 10

erittäin toimivaksi ja merikelpoi-

tusmallia “tän päivän puna on

€/pussi siis.

seksi alukseksi, jonka miehistön

huomisen bruna.”

auringonotossaan

Ajolanrantaan me

nautimme

Jukka Koskelainen

kesäpäivästä.

aja-

päästyämlämpimästä

Miehistön

nuo-

ret jäsenet onnistuivat onkimaan

Sipsit* eivät olleet ikinä mais-

löytämäänsä

siimaa

ja

kehuivat

sen

kulkevan

hyvin myös kevyessä aallokossa,

sitloodan pysyessä kuivana meren-

Worth it.

käynnistä huolimatta.

Jälkimainingit

Näin hyvien purjehdusten jäl-

satamasta itselleen särkiä käyttäen

jäsenet

tuneet niin hyviltä.

keen tulee hirveä hinku päästä Viimeisenä päivänä purjehdimme

uudestaan merelle. Sitä voisi kuvi-

koukkua. Syöttinä toimi venees-

Airismaan ja Aaslaluodon välisen

tella, että purjehdushimoa pystyy

tä haetut leivänpalaset. Iltapäivä

Hämmärsalmen läpi kotisatamaan

lievittämään

sujui mallikkaasti, kunnes meille

Heinänokkaan

massa. Näinhän asia ei kuitenkaan

vanhemmille

miehistön

jäsenil-

vauhtia

Helvin

hakiessa

Omenaistenaukon

kaut-

käymällä

purjehti-

ole, vaan nälkä kasvaa syödessä.

le iski iltahämärässä aivan järjetön

ta. Reissusta jäi todella hyvä maku

Syksyisten

sipsinhimo. Ajolanrannassa ei vali-

suuhun.

on usein kaihoisa mieli, koska sil-

tettavasti ollut kioskia tai kauppaa,

koko matkan ajan, ja pääsimme

mistä olisimme sipsit voineet ostaa.

etenemään

päivä.

joutuukin ehkä odottamaan talven

Onneksi saimme palkattua kuriirin,

Purjehdus yhdistettynä hyvään ke-

yli. Helatorstaimatkiksen jälkeen

joka lupasi lähteä Turusta asti tuo-

liin ja hyvään seuraan on parasta

tällaisia tuntemuksia ei ollut. Kesä

maan meille tuota grillimausteella

mahdollista ajanvietettä. Ilmapii-

on vielä aluillaan ja kaikki hauska

höystettyä rasvaisen rapeaa herk-

ri matkalla oli hyvä ja miehistön

on vielä edessäpäin.

Sää

helli

purjeilla

meitä joka

miltei

purjehdusten

jälkeen

loin tietää, että seuraavaa reissua

*LPKJ:n huomio: purjehduksen jälkeen Johtajaneuvosto kielsi sipsit aluksella.

SAUVA 1/2017

| 17


Palanen meripartiopolkua Kupittaan Henrikinpoikien ja Henrikin Tapulityttöjen yhteinen veneenohjaajakurssi keväällä 2017 Erik Haapa

V

eneenohjaajakurssi,

Suomen Partiolaisten historiassa;

sekä rantautumiseen.

kavereiden

kurssi kun on yleensä järjestet-

Kohtalon

VOK, on 14-vuotiaille

ty koko partiopiirin voimin, jolloin

tännönosan

ja vanhemmille tar-

järjestäjiä ja osallistujia on ollut

olemaan yksi alkukesän tyynim-

kesken

koitettu

partiopur-

ympäri maakuntaa.

jehtijan

koulutuk-

Kurssi

oikusta

VOK-käy-

viikonloppu

sattui

mistä, joten purjehtiminen rajoittui,

sisältää

istumispai-

ikävä kyllä, lähinnä purjeet fleg-

sen peruspilari. Kurssi käsittelee

notteisen, joskin hyvin tärkeän,

maattisesti roikkuen lillumiseen,

purjehtimisen

teoriaosan

joka toisinaan eskaloitui jopa pe-

päällikön

osa-alueita

vinkkelistä,

vahti-

painotta-

sekä

viikonloppupur-

jehdusmuotoisen

käytännönosan.

räkannen uimahyppykilpailuihin.

en koulutuksellisuutta ja partioi-

Teoriaosa

hanteita kuten ympäristönsuojelua

kirkolla helmikuussa, ja käytän-

matta

sekä vastuullisuutta.

nönosa

me

Tänä

vuonna

sisarlippukuntamme

KHP:n

ja

Henrikin

järjestettiin puolestaan

Henrikinkesäkuussa

s/y Henrikalla.

Antiklimaattisesta kelistä huolitulevat

kehittyivät

viikonlopun

Käytännönosa

purjehdittiin

vahtipäällikkömnäiden

aikana

purjehtijoina

silminnähden

ja

kyp-

Tapulityttöjen nuoriso koulutettiin

vahtiajona, jossa miehistö jaetaan

semmiksi

täysin oman väen voimin KHP:n

kansi- sekä lepovahtiin, joita vuo-

Kasvaminen ja kokemuksen kerty-

ja HeTa:n ikiomalla kurssilla, lip-

rotellaan tasaisin väliajoin. Kurssin

minen on tulevana kautena taattu

pukuntien

tavoitteiden mukaisesti jokainen

mm. Tall Ships Races- avomeri-

kurssilainen pääsi ainakin kerran

purjehduskilpailun myötä, jonne

suuresta

yhteisestä

osallistujamäärästä johtuen. Maininnanarvoista tästä tekee

itsevarmemmiksi.

harjoittelemaan vahtipäällikön roo-

kohopäistä osallistuukin tänä vuon-

se, että Sauvan toimituksen tieto-

lissa toimimista, ja opettelemaan

na ennätysmäärä miehistöä.

jen mukaan tämä on ensimmäinen

lukuisia

täysin

en navigointiin, yöpurjehdukseen

lippukuntakohtainen

VOK

oleellisia

taitoja

liitty-

a ap

Ha

Ju

ik Er

kk a

Ko s

ke l

ai ne

n

ja

kahden

johtajina

18 | SAUVA 1/2017


Teoriaosalla harjoiteltuja taitoja päästiin testaamaan tosiympäristössä käytännönosalla.

Er

ik

Ha

ap a

Eri

kH

aa pa

Karttatyöskentelyä harjoiteltiin niin sisällä kuin ulkonakin.

Er

ik

Ha

ap a

VOKin suoritettuaan voi rohkeasti hypätä syvemmälle meripartioon!

talo

hä s Vä

Eeli

Valokuvioita päästiin harjoittelemaan kurssia varten kasatulla tietokonesimulaattorilla. SAUVA 1/2017

| 19


Jukka Koskelainen

Merille

uusin purjein! Johanna Seulu

Mitä tapahtuu, kun johtajiston haaveilemasta pienemmästä veneestä aletaan keskustella yhä enemmän? Lisätään yhtälöön vielä sisarlippukunnan innostus meripartiotoimintaa kohtaan, ja lopputuloksena lippukunnilla on nyt yhteiskäytössään s/y Helvi, jonka oston taustalla oli odotettua lyhyemmäksi jäänyt veneprojekti.

H

taa

meripartiotoiminta

Keväällä

2016

Henrikalle

omalle

purjehdukselle, auringon

HeTat

alla

veneprojektia

HeTassa. pääsivät

viikonloppu-

jossa

paahtavan

seilatessa kohtaan

into kasvoi

enrikin Tapulityttö-

ryhmä. Keväällä 2016 varsinainen

entisestään. Myös Henrikan matka-

jen

selvitystyö alkoi projektiryhmän

purjehdukset tukivat HeTan meri-

kasvanut

kiin-

nostus purjehtimis-

toimesta lähettämällä sähköpos-

partiotoiminnan käynnistämistä.

ta kohtaan ja jo pi-

tia ympäri Suomea lippukunnille,

dempään

joiltaa pienvenekalustoa löytyi, ja

tiin vahvistamaan jälleen keväällä

kyselemällä heidän kalustonsa toi-

2017, kun lippukuntien veneen-

nassa

alitajunkutkutellut

Lippukuntien yhteistyötä pääs-

ajatus saada Kupittaan Henrikinpo-

mivuudesta. Tiedustelujen pohjalta

ohjaajakurssi-ikäisiä

jille pienvene s/y Henrikan kaverik-

projektiryhmä päätyi testaamaan

kymmentä, joten päädyimme jär-

si kohtasivat vuoden 2015 syksyllä.

kahta venemallia syksyn pimene-

jestämään

lippukuntien

Lippukunnissa aloitettiin selvitys-

vien iltojen lähestyessä.

yhteisen

veneenohjaajakurssin

Kouluttautumisen kautta merelle

nen osa järjestettiin helmikuussa

Projektilla

oli

säkuussa käytännönosalla päästiin

samoajaa, aikuiset tuet ja projek-

ta,

yksi

tiryhmän tukena toiminut ohjaus-

hankkimisen

työ

yhteisen

pienveneen

hank-

kimisesta.

Projektiryhmään valittiin mo-

lemmista

20 | SAUVA 1/2017

lippukunnista

kaksi

oli

parisen oman

(kts. s. 18-19). Kurssin ensimmäinavigointitaitoja opetellen ja ke-

joista

useita

tavoittei-

uuden

lisäksi

oli

veneen aloit-

jo

tositoimiin

hyödyntäen.

opittuja

asioita


Henrikan ja Helvin kokoeron huomaa parhaiten alusten ollessa kylkiparkissa.

Matti Loimaranta

Kassan kilahduksia

Loppuhuipennus

Projektin

Helmikuussa 2017 palaset alkoivat

lava istumalaatikko on yksi veneen parhaimmista

nopean

edistymisen

mahdollisti tehokas varainkeruu.

loksahdella

Varainkeruusta

sen ja hallinnollisten järjestelyjen

purjehtimiseen. s/y Helvi on re-

tu keskustella, kun meille avautui

osalta, ja yhtäkkiä sopiva vene

kisteröity kahdeksalle hengelle ja

mahdollisuus lähteä inventoimaan

(Finn Express 83) tupsahti eteem-

veneessä on nukkumatilat viidelle.

S-Marketia

me. Kyseistä venemallia oli testattu

syksyllä, ja muutaman viikon si-

tivat veneen hankkimiseen HeTan

mikuussa

oli

vasta

aamukuudelta 2016.

Siellä

alet-

tam-

virkeinä

paikalleen

rahoituk-

ominaisuuksis-

ta, sillä se mahdollistaa kaikkien veneellä olijoiden osallistumisen

Vaikka projektin vaiheet joh-

muutamia tunteja tavaroita inven-

sään kauppakirjat olivat valmiina

omistukseen, lippukuntamme käyt-

toituamme kilahti kassaan hyvä

allekirjoitettavaksi. Lippukunnilla

tävät venettä yhdessä. KHP:n pä-

pohja odottamaan tulevia varain-

oli nyt uusi purjevene ja mahdol-

tevät

keruita ja projektin kohokohtaa.

lisuus

erityisen

meripartiokoulutusta

Syksyllä myös vähemmän aa-

toteuttaa

yhä

parempaa nuoremmil-

muvirkut lippukuntalaiset pääsivät

le sukupolville niin Henrikalla kuin

osallistumaan

uudella veneelläkin.

myymällä

kekse-

Veneen

ja vielä vuoden 2017 uudenvuoden-

press 83 eli tuttavallisemmin FE83.

päivänä

aamuvirkut

on

Finn

Ex-

tulevat

tärkeitä

töönotossa,

vaikka

olemaan

Helvin

käyt-

pikkuhiljaa

saadaan myös lisää hetoja kipparoimaan sitä.

jä ja karkkeja. Marraskuun lopulla herätettiin

tyyppi

kipparit

lippukuntien

Kun molempien

aktiivinen

johtajis-

to saadaan kuluvan kauden aikana

Vene on valmistettu Pohjanmaalla

koulutettua pienveneellä purjeh-

jälleen inventoimaan, minkä jäl-

80-luvulla

timiseen,

keen alkoi rahalippaan pinta olla

on pietarsaarelainen Eivind Still,

nuoremmatkin

niin korkealla, että vene oli mah-

joka on yksi Suomen tunnetuim-

loille uudella veneellä. Projektin

ja

sen

suunnittelija

pääsevät

lippukuntien

keinumaan

aal-

dollista ostaa. Seurakunnan tuen

pia venesuunnittelijoita. FE83 on

tavoitteet

ja

onnistuneen

sopivan pieni ja suuri yhtä aikaa.

suunniteltua nopeammin, mutta

nan

jälkeen

varainhankin-

keväällä

vuotta

Veneen syväys on melko matala,

se ei tarkoita, etteikö Helvi pääsisi

Fingerpori-lipuista saatiin hyvä va-

joten sillä on mahdollista päästä

kovaan käyttöön jo ensimmäisellä

rakassa

turvallisesti luonnonsatamiin. Ti-

kaudellaan!

tuleville

myydyistä

saavutettiin

hankinnoille.

SAUVA 1/2017

| 21


Alukset twitterissä: s/y Henrika - twitter.com/sy_Henrika s/y Helvi - twitter.com/sy_Helvi

s/y Henrika malli käyttöönottovuosi tyyppi runkorakenne pituus leveys syväys isomaston korkeus paino purjeet kone makuupaikkoja

22 | SAUVA 1/2017

s/y Helvi Roberts G53 (runko) 1990 ketsi teräs 18,0 m 5,0 m 2,4 m 22,0 m 30 t isopurje, mesaani, jib, genoa, staysail, myrskyjib, genaakkeri Toyota Nanni T4.200, 4 sylinteriä, 200 hv, merivesijäähdytys 18 (22)

malli käyttöönottovuosi tyyppi runkorakenne pituus leveys syväys isomaston korkeus paino purjeet kone makuupaikkoja

Finn Express 83 1981 sluuppi lasikuitu 8,3 m 2,8 m 1,4 m 11,5 m 2,4 t isopurje, rullagenoa-1, spinaakkeri Yanmar 1GM, 1 sylinteri, 7.5 hv, merivesijäähdytys 5


savuton palsta Akseli Silfver

Vuoden eläin Siili (Erinaceus europaeus)

Sanottua ”Ehdotan neuvottelujen jatkamista tämän veneen osalta kiireellisellä aikataululla.” ”Onko jollain mun Henrika-pipo? Villellä on kaksi, kumpikaan ei ole mun. Viivin pipo on Topiaksella hallussa. Mun pipo on merkiltään Varustelekan

nen

Jukka Koskelai

Särmä ja merkki on ommeltu käsin. Muuten se näyt-

tää tavalliselta.”

Onko siellä satamassa kauppaa?

”Hänellä on kruunu, minulla valtaoikeudet.”

i. p ro je k ti k s ”Myydään

”Siellä on kissa putkessa.”

ta i ta rj o a ” HP 2000 € Jukka Koskelainen

”Aika iso kippo teillä.”

Erik Haapa

Erik Haapa ltychev

Aleksanda Sa

SAUVA 1/2017

| 23


s/y

Henrika jokirannassa koko tapahtuman ajan!

Merkitse myös nämä kalenteriin: Mitä?

Milloin?

Kenelle?

Kokoontumispurjehdus

25.–27.8.

Seikkailijat ja sitä vanhemmat

Viikkokokoukset alkavat

4.–7.9.

Koko lippukunta

Syksyn avajaistapahtuma

11.9.

Koko lippukunta

Archipelago Race

22.–24.9.

Tarpojat, samoajat, vaeltajat

Henkan kisat

23.9.

Sudenpennut

Yhteisretki HeTan kanssa

13.–15.10.

Seikkailijat ja sitä vanhemmat

Syyslomamatkis

18.–22.10.

Tarpojat, samoajat, vaeltajat

Sudenpenturetki

4.–5.11.

Sudenpennut

Yhteisjohtajatapahtuma

1.–3.12.

Johtajisto

Itsenäisyyspäivän kirkko

6.12.

Koko lippukunta

Joulujuhla

11.12.

Koko lippukunta


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.