Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat
2019 nro 2 - syksy
Syysmatkis hyvässä kelissä Sotka: KHP:n kesäleiri pitkän tauon jälkeen Kertomus Naparetkeltä
sisälmykset PALSTAT LPKJ:n sana...nen
3
Stidit
4
Sudenpennut
6
S/y Henrikan päällikön kolumni
8
Savuton palsta
23
RETKET & TAPAHTUMAT Sotka:
9
Lippukunnan oma kesäleiri lähes 20 vuoden tauon jälkeen
Explo samoajan ja järjestäjän näkökulmista
12
Kertomus Naparetkeltä
14
PURJEHDUKSET
Kansi sivut 16-19 Syysmatkis 2019: hyviä tuulia
lpkj:n sana...nen
2019 nro 2 - syksy
Hei!
45. vuosikerta Levikki: 185 kpl Ilmestymispäivä: 9.12.2019
Taas on saatu syksy päätökseen ja vuodenvaihde on edessä. Koko vuosi on ollut mielestäni hyvä ja varmasti antoisa todella monelle. Meillä on ollut vaikka ja mitä ohjelmaa 60-vuotisjuhlan ohella. Itse juhlavuosi meni erinomaisesti, toivottavasti kaikki saivat siitä paljon irti!
ISSN 2489-2505 (painettu) ISSN 2489-2513 (verkkojulkaisu) JULKAISIJA Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry www.kupittaanhenrikinpojat.fi
Olen myös ollut tyytyväinen näihin kahteen vuoteen, jolloin olen saanut johtaa lippukuntaamme. Olen päässyt oppimaan pestissä paljon ja se antoi hyvät eväät tulevaisuuteen. Tästä on hyvä jatkaa. Kupittaan Henrikinpojat on todella toimiva, potentiaalinen, innokas ja aktiivinen lippukunta. Ohjelmaa on paljon edessä tulevanakin vuotena ja toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu järjestettyihin tapahtumiin. Haluan tässä kohtaa kiittää ja kumartaa kaikille, etenkin lippukuntamme aktiivisimmille jäsenille ja johtajille, sillä he tekevät tästä kaikesta mahdollista.
TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Koskelainen Art director Jukka Koskelainen Stiditoimittaja Eemeli Koivisto Muu toimitus Pauli Engblom Erik Haapa Johanna Seulu
Myös ensi vuoden hallitus on pätevä ja toimiva, joten he saavat varmasti aikaan todella paljon asioita. Onnitellut uudelle PALO:lle, joka on valittu johtamaan lippukuntaamme. Onnea matkaan siis Viivi Sydänlammi (lippukunnanjohtaja), Erik Haapa (pestijohtaja), Eelis Vähätalo (ohjelmajohtaja) ja Akseli Silfver (aluksen päällikkö) teidän pesteihinne.
PAINOPAIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo, Turku
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta koko lippukunnalle!
MAINOSHINNASTO Takakansi: 150€ Sisäsivu A4: 100€ Sisäsivu A5: 50€ Tiedustelut: sauva@kupittaanhenrikinpojat.fi
Jukka Koskelainen
KANSI Jukka Koskelainen “Syksyn tunnelmia”
stidit Johanna Seulu
Kultaiset ansiomitalit: Tommi Tähtinen ja Ville Ruuskanen
Samoajasiirtymä Seilissä Palkittuja Sotka-leirin iltanuotiolla jaettiin lippukunnan korkeimpia ansiomerkkejä. Lippukunnan kultaiset ansiomitalit numeroilla 10. ja 11. myönnettiin Tommi Tähtiselle ja Ville Ruuskaselle. Molemmat ovat toimineet aikanaan ansiokkaasti muun muassa lippukunnanjohtajina ja kippareina sekä myöhemmin vuosia lippukunnan hallintotehtävissä varmistaen yhdistyksen sujuvan toiminnan. Lisäksi lippukunnan hopeiset ansimitalit myönnettiin Jaakko Haapamäelle, Akseli Silfverille, Pauli Engblomille ja Viivi Sydänlammelle ansiokkaasta ja pitkäjäneteisestä toiminnasta lippukunnan hyväksi.
heinäkuu
4 | SAUVA 2/2019
Kokoontumispurjehdus Jokavuotisella Lounais-Suomen Partiopiirin kokoontumispurjehduksella lippukunnat purjehtivat eri lippukuntien veneillä. Perjantai-illalla purjehdus aloitettiin matkalla Lahjasaareen, jossa oltiin yötä. Auran Tähti Poikien s/y Merisusi oli ajanut karille saaren edustalla joten iltayö kului sen irrottamisessa. Lauantaiaamulla veneiden matka jatkui Maisaareen, jossa mm. tehtiin ruokaa ja tutustuttiin muiden veneisiin. Lopuksi purjehdittiin takaisin Heinänokkaan. S/y Helvin kipparina toimineen Miika Erolan mukaan kaikki vaikuttivat olevan innostuneita ja yhteishenki oli hyvä. Hänen mukaansa myös sää oli yleisesti todella hyvä. Miika sanoo myös, että lauantaina paistoi aurinko, tuuli mukavasti ja veneellä liikkuminen oli “reipasta”.
elokuu
Legendaariseen maineeseen noussut KHP:n ja HeTan huikea samoajasiirtymä alkoi pitkällä pyöräilymatkalla, tällä kertaa Henrikinkirkolta Heinänokkaan. Matkalla Heinänokkaan uudet samoajat suorittivat kaksi rastia: Ensin he pommittivat jumppapalloilla uhkaavia pahvizombeja Hirvensalon laskettelukeskuksen mäessä. Sitten he valmistivat trangialla herkulliset hampurilaiset Ekvallan uimarannalla. Heinänokkaan saavuttuaan siirtyjät purjehtivat Henrikalla Seilin saareen, jossa he pääsivät saunaan. Siirtyjät eivät ehtineet nukkua kauaa, kun heidät herätettiin keskellä yötä ja käskettiin ulos. Siirtyjien silmät peitettiin pipolla ja kädet sidottiin. Sitten heitä ohjattiin oikeaan suuntaan paikalle, jossa heidät vapautettiin. Siellä uudet samoajat antoivat samoajalupauksensa, joka päivittää tarpojalupauksen ihanteet kunnianhimoisemmiksi ja tuo uuden tavoiteltavan ihanteen: tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen.
syyskuu
Jukka Koskelainen
Pauli Engblom
Pauli ja Tuulia Linnan juhliin
Uusi PALO: Akseli, Erik, Viivi, Eelis
Varastoprojekti Uusi PALO Lippukunnan johtoryhmässä (PALO) on tapahtunut muutoksia. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi on valittu Viivi Sydänlammi. Viivin rinnalla lippukuntaa luotsaa eteenpäin pestijohtajana jatkava Erik Haapa, ohjelmajohtajana aloittava Eelis Vähätalo sekä aluksen päällikköryhmän vetäjänä jatkava Akseli Silfver.
lokakuu
Uuden varastoprojektin tavoite on yhdistää KHP:n ja HeTan varastot ja inventoida eli listata varastojen tavarat. Tarkoituksena on myös kerätä samanlaiset tavarat yhteen ja selvittää erityisesti lippukuntien kaluston riittävyys ja kunto. Lisäksi suunnitteilla on järjestelmä, jolla ylläpidettäisiin eri tavaroiden sijaintia ja määrää varastoissa.
marraskuu
Lippukunnastamme on kutsuttu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Pauli Engblom, joka osallistuu partioneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi presidenttipari kutsuu juhliin hänen puolisonsa Suomen Partiolaisten kansainvälisten yhteyksien valiokunnan puheenjohtajan Tuulia Engblomin. Koska tämän vuoden Linnan juhlien teemana on tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu, tasavallan presidentti Niinistö ja rouva Haukio haluavat kutsua vieraita, jotka “toiminnallaan edistävät luotettavan tiedon välittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua”. Pauli oli aluksi yllättynyt kutsusta Linnan juhliin. Hän kuitenkin toteaa, että partion edustaminen itsenäisyyspäivän vastaanotolla on hienoa. Hän kiittää tasavallan presidenttiä: “On upeaa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvostaa partion nuorten liikkeenä tekemää kasvatustyötä.” Lisäksi Engblom kertoo partion historiasta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa: “Partio on ensi vuonna jo sadan kymmenen vuoden ajan kasvattanut satoja tuhansia lapsia ja nuoria oma-aloitteisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi ihmisiksi, jotka ovat omalta osaltaan vieneet eteenpäin niin Suomea kuin koko maailmaakin. Esimerkiksi YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä ja presidentti Mauno Koivisto ovat olleet partiossa.”
joulukuu
SAUVA 2/2019
| 5
t u n n e p n e d Su Otto Tarkka
Henkan kisat 28.9.
Sofia Engblom
seur aku nna n alue en lipHen kan kisa t on Hen rikin n yhd essä järje stäm ä puk unti en sekä seur aku nna ille. Hen kan kiso issa on part iota itok isa sude npe nnu pito ja yhd essä teke miaina tärk eint ä ollu t hau skan tänä vuo nna , kun Hen kan nen , ja sitä oli luva ssa myö s t tutu stum aan luon non kisa t kuts uiva t sude npe nnu äris tön suoj eluu n ihan an mon imu otoi suut een ja ymp . Tutt uun tapa an kisa t järsyks yise nä laua ntai päiv änä n kau niis sa mai sem issa . jest ettii n Kata riin anla akso ann ettii n teht äväk si Kisa n alus sa ryhm ille sta tule vais uud en luon rake ntaa luon non mat eria alei eläi met eläi sivä t sula ssa tom aise ma, joss a ihm iset ja oite ltiin kier rätt ämi stä sovu ssa. Täm än jälk een harj jono rosk aral liin oli pitk ä, rosk aral lissa . Vali tett avas ti ui odo ttele maa n mel ko min kä taki a osa ryhm istä jout reit illä etee npä in. Ruo kau an, enn en kuin pääs i kisa oma t kisa evää t. Vats at kara still a teht iin tran gioi lla erne past alla . Jälk iruo täyt ettii n oma teko isell a kikh ullis et muf fins sit. kaak in saat iin, nim ittäi n herk okaa sopi kisa n taas kuru herk an Vats at pull olla tutu stut tiin joka mie jatk ua. Seur aavi lla rast eilla iin eri kulk uväl inei den hen oike uksi in sekä poh ditt illa aute ttiin nilk kan saas tutt avuu tta. Ens iapu rast kaik kien part iola iste n sa nyrj äytt äny ttä ja opit tiin tö eli kylm ä-ko ho- kom tunt ema kolm en K:n sään test attii n, kuin ka hyv in pres sio. Viim eise llä rast illa Mat kate htäv änä oli ope mat kate htäv ä oli suor itett u. Lau lun eng lann inki elise t tella maj avat anss i ja -lau lu. kalu uksi a, mut ta tans sana t tuot tiva t hiem an han likk aast i. Voit taja jouk kue sim inen suju i oike in mal suos iono soit uksi lla. Ens i palk ittii n kark kipu ssill a ja vuo nna kisa taan taas !
Sinivalaiden syysretki Ekaluokkalaist en sudenpentujen ryhmä Sinivalaat retkeili Paimion Holkenissa 2.-3.11. Aloitimme lauantaipäivän ulkoleikeillä ja pian sen jälkeen alettiinkin jo valmistaa lounasta. Sudenpennut valmistivat itse pareittain oman lounaansa trangialla, ja kaikki ryhmät saivat aikaan maukasta nuudeliwokkia . Lounaan jälkeen pääsimme veistelemään puukoilla ja opettelemaan halkojen hakkuuta. Mökin pihamaalla ollut maakellari pääsi myös osaksi monia leikkejä. Iltapäivällä
lähdimme retkeilemään läheiselle luontopolulle ja kuljimme noin neljän kilometrin polun reippaasti alusta loppuun. Kävimme näköala-
tornissa, ihailimme pitkospuilla kulkien ympäröiviä soita ja niiden kasveja sekä ylitimme pirunpellon. Pääsimme myös kiipeilemään jyrkempiä kalliorinteitä köydestä tehtyjä aitoja apuna käyttäen. Söimme välipalan suolammen rannalla.
Illalla luontopolulle tehdyn retken jälkeen päästiin saunomaan eivätkä löylyt olleet kuulemma yhtään
liian kuumat. Iltaohjelmassa leikittiin ja laulettiin vaikka mitä, mutta suurimman suosion saavuttivat ihmissolmu ja kukkien ja rikkaruohojen välinen salamyhkäinen kamppailu. Iltapalan jälkeen päästiin kuulemaan iltasaduksi opettavainen tarina vattumadon seikkailuista, jonka jälkeen huoneen täyttikin nopeasti rauhallinen kuorsaus.
Sunnuntaiaam una kaikki heräsivät pirteinä ja aamupalan jälkeen oli jo pakkauksen aika. Kaikki sudenpennut saivat omat varusteensa hienosti pakattua.
Sitten päästiin taas leikkimään ja veistelemään pihalle. Kaikki veistivät itselleen myös makkaratikut. Myöhemmin sytytimme yhdessä nuotion pihaan ja paistoimme makkaroita hodareihin sekä paljon vaahtokarkkeja. Lounaan jälkeen oli kotiinlähdön aika ja monen sudenpennun mukaan lähti hieno itseveistetty taideteos.
6 | SAUVA 2/2019
Sofia Engblom
Haiden ja Hainsilmien Pandaretki Kakkos luokkal aisten kolmos luokkal aisten yhteisre tken ilman
Haiden
teeman a
luonnon säätio
ja
Hainsil mien oli
maa-
WWF:n
ja
Suomen Partiola isten yhdessä tuottam a Panda- merkki , jonka tarkoituks ena on opastaa partiola iset kiinnitt ämään huomio ta luonnon monim uotoisu uteen sekä toimimaan monim uotoisu uden köyhtymistä vastaan . Retki järjeste ttiin Paimios sa 23.-24. 11. Retki alkoi lauanta iaamun a klo 11. Ensin jaettiin nukkum apaikat ja sitten syötiin lounaak si nuudeli wokkia. Ruoan jälkeen siirryim me ulos, jossa tutustu imme luonnon monim uotoisu uteen keräilem ällä luonnos ta erilaisia kiviä, lehtiä ja samma lia. Ne onnekk aat, joilla löydety t asiat olivat oikeass a järjesty ksessä, voittiva t luontob ingossa. Veistele mään päästiin , kun tehtiin sytykke itä nuotioo n. Nuotiota tarvitti in, koska välipala na oli köyhiä ritareit a, jotka paistettiin itse nuotiol la. Luonno n ylläpitä miseksi
monim uotoisu uden teimme
luon-
nonmat eriaalei sta ötökkäh otellit, joihin erilaist en toukkie n ja pistiäisten kelpaa rakenta a majans a,
Otto Tarkka
kunhan kevätau rinko alkaa taas Pimeän laskeud uttua oli vuoross a jännittä vä seikkai paistaa .
lu synkäss ä metsäss ä. Metsäst ä etsittiin taskula mppuje n avulla heijastimia , joissa luki uhanala isten eläinten nimiä. Yksikää n sudenpentu ei onneks i eksynyt pimeää n metsää n, vaan kaikki selvisiv ät päivällisel le
syömää n pestopa staa. Halukk aat sudenp ennut menivä t saunom aan muiden jäädess ä mökkiin retkime rkkejä askarte lemaan . Retkim erkit
tehtiin nahasta ja lankatu psuista . Iltapala n jälkeen pestiin hampaa t ja rauhoit uttiin nukkum aan.
Seuraav a aamu alkoi varhain . Sudenp ennut eivät malttan eet pysyä makuup usseiss aan herätyk seen asti, vaan aamuku uteen mennes sä kaikki olivat jo hereillä . Aikaine n herätys tarkoitt i, että meillä oli reilusti aikaa pakata tavarat ja syödä aamupa la. Ulkona oli yön aikana pakasta nut ja sunnun tai olikin huomattava sti
vilpoise mpi päivä. Lämpim änä pysyttii n lähtemä llä kävelyr etkelle Paimion luontop olun upeisiin suomai semiin. Matkan puolivä lissä
pysähd yimme nuotion ääreen syömää n hodarei ta ja vaahtok arkkeja . Kun kämpäl le palattiin, ei ehditty kään muuta kuin vain leikkiä lämmit telyleik kejä ja kirkonr ottaa, minkä jälkeen vanhem mat saapuiv at vähitell en hakema an retkeili jät koteihi nsa.
Anna Leisvuo
ri
Valmiit hyönte
ishotellit riviss
ä. SAUVA 2/2019
| 7
päällikön päästä henrika@kupittaanhenrikinpojat.fi
Kokonaiskuvan tarkastelua Akseli Silfver Aluksen päällikön kolumnin kirjoittaminen on taas langennut vastuulleni tämän Sauvan kohdalla. On hienoa, että tuokin vastuu on mahdollista jakaa muun päällikkötiimin kesken. Jaettuun aluksen päällikön pestiin siirryttiin kaksi vuotta sitten ja uusi malli on toiminut hyvin. Veneeseen liittyvää vastuuta ja tekemistä on niin paljon, ettei yhden täysipäiväisesti opiskelevan tai töissä käyvän vapaa-aika riitä kaiken hoitamiseen hyväksyttävällä huolellisuudella. Parin vuoden aikana tiimissä on tapahtunut vaihdoksia sekä henkilöissä että tehtävän jaossa. Pikku hiljaa uusi käytäntö on alkamassa vakiintua. Tehokkaamman johtamisen myötä veneen huoltotyön tehokkuus on parantunut. Talkoita on saatu järjestettyä suunnitelmallisemmin, kun talkoiden ja niissä tehtävien huoltotöiden järjestely on jaettu eri henkilöille. Huoltotöihin on viime vuosina osallistunut huomattavasti enemmän partiolaisia kuin aiempina vuosina. Kiitos kaikille huoltotöihin osallistuneille! Vene on nyt paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.
Jukka Koskelainen
Tiimityö ja selkeä tehtävän jako olisi hyvä omaksua myös purjehdustoimintaan. Turvallisuuden kannalta olisi hyvä, jos tehtäviä jaettaisiin päällystön kesken tarkemmin, jotta yksittäisen johtajan työkuorma olisi hallitumpi ja mahdollisuudet keskittyä omaan tehtävään olisivat paremmat. Esimerkiksi nykyinen käytäntö, jossa vahtipäällikkö vastaa sekä aluksen kuljettamisesta että miehistön hyvinvoinnista ja muonituksesta, on erityisesti saaristooloissa varsin kuormittava ja lisää virheiden riskejä. Monessa tilanteessa toimivampi malli olisi, että vastuut olisi selkeämmin jaettu eri henkilöille jo rannasta lähdettäessä, jotta vahtipäällikön tai kipparin ei täytyisi kaikkea ajon aikana delegoida ja ohjeistaa, vaan voisi enemmänkin keskittyä valvomaan kokonaisuutta. Uudenlaisen toimintatavan ottaminen käyttöön tulee vaatimaan harjoittelua ja koulutusta. Samalla pystytään kohdennetummin kouluttamaan asioita, kun yhdellä henkilöllä on kerrallaan kokonaiskuva jostakin toiminnan osa-alueesta veneellä. Yksi vastuualue olisi myös koulutus. Uudistukset
toiminnassa
tapahtuvat
hitaasti
suurissa
organisaatioissa. Kasvatusjärjestössä muutoksen jalkauttamista tehostaa tekijöiden luonnollinen vaihtuvuus. Kun uusille sukupolville koulutetaan uudet toimintatavat alusta alkaen saadaan muutamassa vuodessa uuden toimintamallin hallitsevaa miehistöä veneelle. Kehitystoiminta meripartiotoimintaan liittyen on tuottanut selkeästi hyötyä lippukunnalle ja partiolaisille. On hienoa, että myös tulevat ikäluokat ovat innokkaita kehittämään toimintaa. Vaikka oman mielenkiinnon kohteita ei veneessä tai meripartiotoiminnassa olisikaan kehitettävää löytyy jokaiselle varmasti jossain lippukunnan tai omassa toiminnassa. Tämä vie toimintaa eteenpäin.
8 | SAUVA 2/2019
Jukka Koskelainen
SOTKA Lippukunnan oma kesäleiri lähes 20 vuoden tauon jälkeen Ville Sahlström
Johanna Seulu
SAUVA 2/2019
| 9
Eelis Vähätalo
L
ippukunta
täytti
tänä
vuonna 60 vuotta (kts. S1/19)
ja
viime
vuo-
den syksyllä syntyi ajatus
oman
kesäleirin
järjestämisestä
juhla-
vuoden kunniaksi. Kesäleirejä ei
lippukunnassa ole järjestetty sitten 2000-luvun alun, joten oma kesäleiri oli kaikille aktiivijäsenil-
le jotain uutta ja ihmeellistä. Leirin suunnittelu aloitettiin keväällä ja samoihin aikoihin paikaksi valikoitui Maskun Hemmingin tyttärien ja poikien leirialue Rymättylän Ajolanrannassa,
joka
osoittautui
viiden päivän leirin aikana erinomaiseksi leiripaikaksi. Nimeksi valikoitui Sotka, joka sisälsi runsaasti Eelis Vähätalo
symboliikkaa,
pukunnan
olihan
ensimmäisen
lip-
veneen
nimi Sotka. Alus, jonka hankinnasta
on
alkanut
lippukunnan
meripartioaikakausi.
Leirille osallistuivat koko ajak-
si seikkailijat ja sitä vanhemmat jäsenet, sudenpennut tulivat leirille
lauantaiksi
ja
osallistuivat
samalla juhlailtanuotiolle. Vaikka kyseessä olikin lippukunnan oma kesäleiri, tehtiin projekti osittain yhteistyössä
Henrikin
Tapulityt-
töjen kanssa. HeTojen leiri päättyi samassa paikassa päivää aiemmin, Jukka Koskelainen
joten suuri osa leirin tarvitsemista tavaroista oli jo paikan päällä. KHP:n vastuulla oli siten tavaroiden kuljetus takaisin Turkuun. Leirin
ohjelma
rinteistä
leiriohjelmaa,
sisälsi
pekuten
rakentelua, leirimerkin tekoa ja leiriolympialaisia. Rakentelun osalta paikan riportti
maamerkiksi ja
nousi
leirialueen
lei-
keskelle
lipputanko, jossa lippukunnan lipulle oli juhlallinen paikka koko leirin
ajan.
Vähäinen
kokemus
kesäleireistä saattoi näkyä esimerkiksi leiriportissa, mutta tuli siitä
10 | SAUVA 2/2019
Jukka Koskelainen
Erik Haapa
Erik Haapa
Pauli Engblom
sentään sellainen, että siitä saattoi
taina
ajaa autolla lävitse. Vaikka Henrika
iltanuotio,
illalla
järjestetty
jonne
oli
juhla-
kutsuttu
myös useita ansiomerkkejä ansioituneille lippukuntalaisille, Tommi
ei leirille osallistunutkaan, ei leiri-
kaikki lippukunnan jäsenet per-
Tähtinen ja Ville Ruuskanen saivat
läisten tarvinnut viettää koko leiriä
heenjäsenineen
lippukunnan kultaiset ansiomita-
maissa. Kaikki leiriläiset pääsivät
yhteistyökumppaneita.
yhtenä päivänä purjehtimaan sekä
säästä ja metsäpalovaarasta johtu-
Helvillä että jollilla. Sää suosi leirin
en nuotio piti tällä kertaa korvata
jatkuu edelleen.
aikana, joten myös uimassa käytiin
keinotekoisella
useampaan
Leirialueen
tarkoitti vesiastiaa ja kuivajäätä,
reunassa oli myös sauna, johon
siis savua ilman tulta! Varsinainen
olivat yhtä mieltä siitä, että ke-
kaikki
kerran.
ohjelma alkoi juhlallisesti Eemeli
säleirejä
ja
Koiviston musiikkiesityksellä. Tä-
tiheämmällä syklillä kuin aiemmin.
pukunnan historiaankin liittyvää
män jälkeen ohjelma sisälsi tutus-
Leirit ovat tärkeä osa partio-ohjel-
ohjelmaa tarjosi Lounais-Suomen
tumista
historiaan
maa ja siellä oppii tärkeitä taitoja,
Partiopiirin radioamatöörit, jotka
ja nykypäivään lyhyen esityksen
joita purjehduksilla ei ole mah-
kertaan.
pääsivät
Hieman
ainakin
eksoottisempaa
lip-
sekä
tärkeimpiä Kuivasta
ratkaisulla,
lippukunnan
joka
lit erittäin pitkästä ja ansiokkaasta työstä lippukunnan hyväksi, mikä Leiri oli kokonaisuutena kai-
kin puolin onnistunut ja kaikki tulee
järjestää
hieman
tulivat pitämään meille ohjelmaa
muodossa, jonka leiriläiset olivat
dollista
yhtenä päivänä. Ohjelman aikana
itse
Henrikinpoikien
leiriläiset pääsivät muun muassa
manumeroita olivat muun muassa
visen
tutustumaan radiosuunnistukseen
Paulin ”nappuloiden”, eli Ko-Gi
hyvä myös siksi järjestää säännöl-
ja ottamaan yhteyksiä muihin ra-
-kurssin tunnusten ja todistuksen
lisesti omia kesäleirejä. Kiitos vielä
jako, sekä koko juhlaväkeä osallis-
kaikille osallistujille ja erityisesti
dioamatööreihin
Suomessa
ja
Saksassa. Kohokohta
leirillä
oli
lauan-
suunnitelleet.
Muita
ohjel-
harjoitella.
Kupittaan
kaltaisen
aktii-
meripartiolippukunnan
on
tanut lyhyt, ryhmissä tehty tehtävä
kaikille johtajille, jotka olitte leiriä
partion arvoista. Juhlassa jaettiin
tekemässä!
SAUVA 2/2019
| 11
E x p lo sa m oa ja n s ilm in
S
Lassi Ora
amo ajae xplo on viik onlopu n mitt aine n kok o sam oaji lle Suo men vuo sitta in järje stet tävä tapa htum a. Tän ä vuo nna Exp lo oli 18.- 20.1 0.
asti Exp loon saav utti in vapa perilla esim erki ksi juna lla tai buss illal la ina anta Perj na. aika ain jant assa kävi mm e ensi n ilmo ittau tum imä en maj oitu skou lulla mm e Riih skou kesk usta ssa. Mei dän maj oitu
rivin luna toim i kolm en kou lun i anta kesk imm äine n kou lu. Perj laha iltan a men imm e ensi n uim uilla n libil eisii n ja viet imm e lopp urhe iluta lolla bile issä . me Lau anta ina aam ulla herä sim söim me kah dek salt a ja aam upa laks i skou jogu rttia ja leip ää maj oitu sa. alas lum me täpö täyd essä ruok elooli Aam upä iväl lä ohje lma na Riih imä en kats omi nen kuv an Dok upien essä elok uvat eatt eris sa. alai sten men ttiel oku va kert oi suom lusr etpart iola iste n huim asta vael estä kest ä halk i Grö nlan nin länn oli isia itää n. Täm ä jouk ko part iola suoensi mm äise t esim erki ksi itill ä mal aise t, jotk a kävi vät visi tyllä kylm än soda n jälk een hylä nGrö Dye 3 tutk a-as ema lla kesk ellä lann in auti ota jäät ikkö ä. oitu s Päiv ällä kävi mm e maj ää hyv i kou lulla syöm ässä loun aaks llä äivä Iltap mak aron ilaa tikk oa.
12 | SAUVA 2/2019
oma ssa vier ailim me maa tilal la kats me Opim n. etaa tuot toa mite n mai en oute atal karj ja myö s maa ityk keh tä äväs kest liitt yväs tä llä äivä iltap min hem sest ä. Myö lolla taviet imm e aika a uusi en Exp kan ssa. en reid kave paam iem me ja issä bile taas e imm Illan viet tia kort a less skel istu kah vila ssa myö s pela tess a. Illal la Exp lolle tuli kaa. keik n mää pitä lius Tuu re Boe se n jote t, tanu nos kiin Mei tä ei se iin käyt ja ssa vila kah aika istu ttiin keil aam assa . jäloli S unn unta iaam una t unu tunt a iselt aika täin leen erit uAam a. salt dek kah o herä tys kell Kok o pala oli sam a kuin laua ntai na. loExp i kulu ivä upä aam sun nun tai t essu lom Exp ssä. relle kier mes suja sut mes ja a loss iluta oliv at urhe lenk iinoliv at täyn nä kaik kea mie oset , vihk apu ensi me tois ta. Saim lukou en last n iste iala ken opim me sta inna toim on kerh 4Htuks esta , ä louja palj on muu ta. Söim me viel n sitte ja a gne lasa aa ttav naa ksi mai ti koh a koti eä läht olik in aika usta yhtä mah tava a part ioko kem a. rikk aam pan lma n Exp lolla oli para sta ohje vät. ystä et uud ja suus otoi mon imu osam ä viel nna vuo ensi Jos olis in n inki sillo asti varm isin aja, men Exp lolle .
Henrik Laakkonen
Explo järjestäjän silmin
E
Viivi Sydänlammi
xplo on tapa htum ana poik keav a muis ta partioss a yleen sä järje stettävis tä tapa htum ista; Expl o kerä ä part iolai set totu tun mets än tai purjeven een sijaa n kaup unki in. Tänä vuon na Expl o järje stett iin Riih imäe llä ja osall istuj ina oli enne nnäke mätt ömä t 1 500 sam oaja a sekä 200 tekij ää. Tapa htum a toim ii vastapa inon a lippu kunt a-ar jelle ja muu lle toim inna lle tarjo ama lla vapaam uoto ista ja miel ekäs tä ohjelm aa sekä part iobil eitä, eikä tapaht uma ssa sam oajie n tarvi tse olla mink äänl aises sa pest issä. Tapaht uma n joht ajina toim i lisäk seni Sofi a. Muk ana tapa htum assa oli yhte ensä huik eat 17 koho päät ä joko tekij öinä tai sam oajin a! Tapa htum an tekij öide n kans sa otim me hiem an vara släh töä
ja
suun tasim me
heti mää n
Riih imäe llä
perja ntaia amu sta tarvi ttavi a
jo
teke valm istel uja
illall a saap uvia sam oajia varte n. Teke mist ä ja puuh aa riitti aina koris telus ta palo varo ittim ien kiin-
nityk seen .
Perja ntain ohje lma saap umis en lisäk si kevyes tä iltao hjelm asta : oli mah dollista pääs tä keila ama an, pela ama an koos tui
lauta pele jä, pake nem aan huonepa kope listä , mee mipa jaan ja tiety sti viett ämä än iltaa sam oaja bilei den merk eissä . Muu tama n tunn in unie n jälkeen oli aika herä tä uute en aam uun
ja aloit taa laua ntain , eli pääp äivä n valm istel ut. Laua ntain a sam oaja t pääs ivät tutu stum aan itse valit se-
mas saan polk uohj elma ssa kest ävän kehi tyks en tavo ittei siin. Ohje lmas sa oli esim erkik si lask eutu mist a
vesit orni sta, viera ilukä ynti maa tilal la ja erila isten urhe ilula jien testa amis ta. Tapa htum anjo htaji na suun tasim me polk uohj elma n sijaan valm istel ema an illan esiin tyjän, Tuur e Boel iuks en back stag ea.
Tuur en suur ina fane ina tämä tehtävä oli meil le enem män kuin miel eine n! Polk uohj elma n jälke en iltao hjelm a koos tui sam oista aktivitee teist a kuin perja ntain a, mutt a
luva ssa oli myö s esiin tyjät Tuur e Boel ius sekä DJ Sam pl. Vauh dikkaan illan jälke en oli aika paljo n kaiv atuil le yöun ille. S unnu ntain a kerä änny ttiin vielä yhte en Expl ome ssuja varten, jossa yhte istyö kum ppan it ja part iopr ojek tit esitt elivä t oma a toim intaa nsa sam oajil le. Muk ana
mes suill a oli esim erkik si vuon na 2021 järje stett ävä Sata hank a-le i-
ri, jonk a joht ajan a toim ii Ville Sahl strö m! Expl on lopu ksi kerä ännytt iin vielä suur een sisar uspi iriin , jonk a jälke en oli enää aika siivo ta käyt össä olee t tilat ja lähte ä kotia
koht i.
SAUVA 2/2019
| 13
Kertomus Naparetkeltä Pauli Engblom
Perjantai 4.10.2019 Henrikinkirkko, 60.433281 N 22.296673 E
Ahtelan leirikeskus, 60.263242 N 22.793088 E
Lopuksi paistetaan vaahtokarkkeja – tosin osa taitaa malttamattomina syödä karkit kylmänä.
Seikkailijat, tarpojat, vaeltajat ja Jo Henrikinkirkon pihalla on ark-
aikuiset aloittavat illan leirin ra-
Tähtitaivas
tinen
kentamisella.
läisten
tunnelma,
kun
raekuuro
Kahdeksan
rakentuu
tällä
teltan
toivottaa naparetkeläiset tervetul-
perusleiri
leeksi. Onneksi tavarat eivät ehdi
Ahtelan
pahemmin kastua, kun jo päästään
Puolijoukkueteltat kohoavat suju-
leirikeskuksen
kertaa
metsään.
nousemaan bussiin. Matka kohti
vasti, vaikka osa on telttailemassa
Kupittaan Henrikinpoikien ja Hen-
talviteltassa ensimmäistä kertaa.
rikin Tapulityttöjen syysretkeä voi
Työn äänet hiljentyvät, kun ret-
alkaa.
kikunta
siirtyy
ruokailemaan
herkullisia hot dogeja ruokalaan. Ennen Ahtelaa samoajia kohtaa yllätys. Ulos bussista, rinkat sel-
on
onkin
aika
siirtyä
retke-
leiripaikalle.
Kipinävuorot jaetaan johtajien tuella.
Yö
puolijoukkueteltoissa
sujuu mukavasti.
Lauantai 5.10. Kartta käteen ja reppu selkään. Aamiaisen jälkeen seikkailija- ja tarpojavartiot
Seuraavaksi
kirkas
palatessa
suuntaavat
päivä-
haikille vartioissa. Osa rasteista
kään ja haikille – kohti yötä. Mitä
kohti Ahtelan rantaa. Sieltä ta-
kaikkea yön aikana tapahtui ja
paamme tutkimusmatkailijan, joka
empaa. Sauvon kuulaassa säässä on
mitä rasteja kohdattiin. Se selvi-
valmistautuu
hyvä tarpoa, eikä tule liian kuuma.
lähtemään
Koillis-
löytyy läheltä leirialuetta, osa kau-
ää samoajaikäkaudessa. Sen verran
väylälle. Partiolaiset saavat auttaa
kerrottakoon, että reipas joukko
tutkimusmatkailija ensin nuotion
Rasteilla
samoajia saapui pirteänä pääleiriin
tekemisessä ja sitten valitsemaan
maan
lauantaina puolen päivän aikaan.
matkalle
virtuaalitodellisuudessa
14 | SAUVA 2/2019
tarpeelliset
varusteet.
päästään
geologiaan,
tutustupakenemaan olevas-
Jukka Koskelainen Johanna Seulu
ta
pakohuoneesta,
jäänmurtaja teradalla.
ja
Osalla
rauhallisempaa:
rakentamaan
kiipeilemään rasteista tehdään
lastuspalvelun
es-
ja
on
kentuu
lou-
nasta tai jutellaan seurakunnan nuorisotyöntekijä Markon kanssa
siihen,
etsintätoimintaan
miten
luottamus
yhteiskunnassa.
ra-
Lopuksi
saunotaan ja nautitaan paljusta.
Sunnuntai 6.10.
erilaisista elämän retkistä. Aamiaisen Rastikierros vie suurimman osan
jälkeen
puretaan
leiri reippaasti. Huoltotiimin is-
päivästä. Iltapäivällä ja illalla on
kujoukko lähtee jo aamupäivällä
kuuluisaa vapaa-aikaa, leikkimis-
palauttamaan kalustoa.
tä ja mahdollisuus saunoa. Tämän jälkeen on Pohjoismaa-teemainen
Purun
iltaohjelma. Sitten leiri rauhoittuu
huonekaasu-aiheista maastopeliä
jälkeen
pelataan
kasvi-
yöpuulle.
ja muutama kierros eeppistä lipunryöstöä.
Samaan aikaan vaeltajat ja retkellä koko viikonlopun viettävät aikuiset
Kun
paluubussi
ovat
see
siihen
omassa
ohjelmassaan.
Oh-
jelmassa saadaan kiitosta retken
monta
järjestämiseen
naparetkeläisiä.
osallistumisesta
saapuu,
väsyneitä,
kokemusta
noumutta
rikkaampia
sekä tutustutaan vapaaehtoisen pe-
SAUVA 2/2019
| 15
Syysmatkis 2019: hyviä tuulia Julius Karjalainen
P
erinteinen ja pitkään
odotettu
poikkeuksellinen,
oli
syysmatkis
edessä
lopulla.
lokakuun
Heinänokan
Tämän vuoden syysmatkis oli
loistivat aikaan
sillä
poissaolollaan. järjestetty
samoajat Samaan
valtakunnalli-
pyritään
vält-
tämään koneen käyttöä ja pian lähdön
jälkeen
matka
jatkuikin
partiovenesatamaan
nen samoajaexplo (kts. s. 12) oli
kolmen purjeen purjekerralla. Si-
oli kokoontunut kes-
houkutellut myös kohopäitä Rii-
sällä päällystö ja miehistö jaettiin
Esittelyjen
vahtivuoroihin. Pidemmilllä pur-
si-
jehduksilla aluksen arki jakaantuu
himäelle.
tijaa, joista osalle syysmatkis oli
purjehduskassien
tämän vuoden ensimmäinen pur-
sään,
jehdus, kun taas joillekin kauden
s/y
mailimäärä lähenteli tuhatta.
ja lähti etenemään kohti Airiston
irtosi
Henrika
jälkeen
ja
kiviikkoiltana 15 innokasta purjeh-
16 | SAUVA 2/2019
eteläpäätyä. Purjehduksilla
löydettyä
koulutusaluksemme Heiniksen
laiturista
ajo- ja vapaavahteihin, jotka vuoroin vastaavat aluksen ohjaamisesta ja sisätilojen siisteydestä unohta-
Jukka Koskelainen
matta tietenkään ruoanlaittoa.
merkit ovat komeaa katseltavaa.
Ensimmäisen
Kesän valoisat illat olivat ta-
kana
ja
pimeyden
laskettua
yön
yöpymis-
tunnin purjehtimisen jälkeen Henrika
kiinnittyi
Metsähallituksen
paikaksi valikoitui keskellä Kihtiä
ylläpitämään saareen ja miehistö
sijaitseva Jungfruskär, jotta mat-
pääsi kömpimään omiin punkkiin-
hetalaiset harjoittelemaan käytän-
kiksen pääkohteeksi suunniteltu
sa ansaituille yöunille ennen kahta.
nössä koloilloissa opittuja taitoja.
Maarianhamina ei olisi tavattoman
Saaristo on ihan oma maailmansa
pitkän matkan takana seuraava-
öisin ja navigointi pimeällä vaa-
na päivänä. Jungfruskärin saaret
tiikin
ovat
nopeasti
pääsivät
erityistä
kohopäät
ja
tarkkaavaisuutta.
toimineet
vuosisatoja
tur-
Kohti Mariebadia Matkiksen
Ohi lipuvat ruotsinlaivat täydessä
vasatamana ja pysähdyspaikkana
päivä
valaistuksessaan sekä useat meri-
merenkulkijoille. Reilun seitsemän
palalla.
alkoi
ensimmäinen
täysi
maittavalla
aamu-
Kannelle
ensimmäistä
SAUVA 2/2019
| 17
Jukka Koskelainen
Syysmatkiksen miehistö Maarianhaminan Badhusbergetillä.
ulkovahtiaan suorittamaan lähte-
tuin kohde, Mariebadin kylpylä.
neet alkoivat valmistelemaan alusta
Maarianhaminan
lähtökuntoon ja Jungfruskär näyt-
tunnetuimpia aktiviteettejä aina-
muutama
täytyi viehättävänä saarena päi-
kin kohopäiden keskuudessa on
lättäen jo tänä kesänä vieraillut
väsaikaan. Yöpaikan jäätyä taak-
pitkään
se
daarinen vesiliukumäki, missä on
mahdollisuus kellottaa oma suori-
ti itää genoan ja ison siivittämänä
lähti
kohti
rautarouva
länttä
etenemään
purjehduskertanaan
ollut
varmasti
Mariebadin
yksi
legen-
huoltotauon jälkeen taakse. Päivän kohteeksi otettiin Jurmo, jossa miehistöstä
olikin
yl-
yhteisalus Eivorilla. Henrika lähti kulkemaan koh-
iso ja jib. Sisällä miehistö pää-
tusaika. Valitettavasti tällä kertaa
sankan sumun keskellä. Ruotsin-
si vuorollaan tutustumaan aluksen
kello meni jumiin puolivälissä uin-
laivojen
turvallisuusvälineisiin,
tiaikaamme, mutta se ei Henrikan
alusten läsnäolosta ja pian ne li-
joita
on
sumutorvet
ilmoittivat
hyvä aina kerrata ja painaa varmas-
miehistöä
ti mieleen. Kolean syksyisen kelin
kylpyläillan jälkeen oli aika suun-
Vauhdin lisäämiseksi ylös nostet-
aikana päästiin myös ulkoilutta-
nata nukkumaan.
tiin vielä staysail sekä mesaani ja
Jurmo ja Jurmon alpakat
saiseen tahtiin. Ruskan eri värit
Perjantain
suurin osa miehistöstä olikin nous-
maan genoaa, kun jib päätettiin laskea alas tuulen hieman lepyttyä. Jotta
Maarianhaminaan
hidastanut!
näyttivät parastaan saaristossa ja aamupäivä
purjeet laskea kannelle ja viimei-
tetty
nen kaksi tuntia konettaa.
Maarianhamina
kaupunki
ja
puistotiet
olivat
Syysmatkikselle on turha lähetsimään
solkenaan
muita
puivatkin esiin sumuverhon seasta.
matka kohti Jurmoa etenikin ta-
saavut-
taisiin ihmisten aikaan, päätettiin
teä
Ansaitun
kaupunkiin
oli
pyhi-
tutustumiseen. on
viehättävä
erityisesti hienoa
komeat katsel-
purjeveneitä ja nytkin ahvenanme-
tavaa. Länsisatamassa pääsimme
sut kannelle nauttimaan kirkkaasta syyskelistä
sumun
hälvennettyä.
Jurmo ilmestyi näköpiiriin illan jo tultua ja Henrika löysi oman paikkansa tyhjästä laiturista ilta-
rellä vastaan tuli ainoastaan yksi
laiturilta käsin ihailemaan vanhaa
purjealus. Autio saaristo on lumo-
museolaiva
ava paikka, minkä soisi kaikkien
aikoinaan toiminut rahtipurjealuk-
joskus kokevan. Iltakuudelta saa-
sena. Suurin osa miehistöstä tavat-
nouksineen.
vuttiin viimein Maarianhaminan
tiin
jääkaudella ja pitkulainen saari on
Pommernia,
vapaa-ajallaan
joka
on
paikallisessa
kymmenen aikaan.
Hyvien yöunien jälkeen saari
avautui meille sen kaikkine hieJurmo
on
syntynyt
itäsatamaan, jonka jälkeen edessä
Hesburgerissa, jossa hampurilai-
III:n Salpausselän jatke. Saarta läh-
oli enemmän ja vähemmän rivak-
set upposivat nopeasti parempiin
dettiin tutkimaan innostuneesti ja
kaan tahtiin nautittu päivällinen.
suihin. Kahdentoista maissa oli
saaren vuonna 1846 valmistuneen
Päivän
aika jättää Maarianhamina nopean
kirkon näkemisen jälkeen osa mie-
kruunasi
18 | SAUVA 2/2019
reissun
odote-
TURKU
Jungfruskär Häraholm
MAARIANHAMINA
Jurmo
Henkarin
histöstä lähti etsimään alpakoita.
miehistö päätti ottaa kelistä kaiken
tuveneellä.
Jurmon alpakat on ainakin kerran
irti ja kannella nähtiin monta hy-
ottaminen pidemmille purjehduksille onkin ollut hauska lisä, joka on
mukaan
mainittu länsimaisessa kirjallisuu-
väntuulista purjehtijaa. Lahjikseen
dessa, jonka Sauvan ansioituneet
saavuttuamme
päällystös-
ollut erityisesti nuorison mieleen.
lukijat varmasti muistavat. Mie-
tä aloitti illallisen valmistuksen,
Matkalla Heinikseen harjoittelim-
histö
kun taas miehistö suuntasi saa-
me mies yli laidan -tilanteita, jotka
pääsi
saaren jossa
myös
omaan käsiteltiin
tutustumaan
saaristomuseoon, saaren
tarinaa.
riston
osa
parhaimman
puusaunan
miehistö hoiti mallikkaasti.
lämmitykseen. Puuvarasto ja sau-
Kotisatamaan
Tällä hetkellä saarella vakituises-
nan
koulutusalus koki muodonmuutok-
ti asustaa kymmenkunta asukasta
tarpojien toimesta alta aikayksikön,
sen syysmatkikselta syntyneiden
ja liikkuipa saarella muutama au-
jonka jälkeen Henrikan dinetissä
sotkujen jälkeen ja siivotulta aluk-
tokin. Jurmoa on syytä suositella,
nautittiin
selta poistui joukko uusia asioita
eikä kesä todellakaan ole ainut
nen. Ennen viimeistä yötä aluksen
ajankohta sinne mennä.
apukoneen miellyttävän äänimaa-
muisto mahtavasta purjehdukses-
ilman keskellä, suuntasi miehistö
ta ja ne niin tärkeät 194,5 mailia.
Illallinen ja löylyt Lahjiksessa
vedet
hoituivat
maittava
reippaiden
pihvi-illalli-
päästyämme
oppineita purjehtijoita mukanaan
Lahjiksen saunaan. Saunan löylyt
Partiossa toiminta on nousujoh-
ovat meripartiolainen keskuudes-
teista ja olikin upeaa nähdä, kuinka
sa jo ilmiö ja päivän, ellei vuoden
syysmatkiksen miehistö veti yhtä
hyvä työ päästiin myös tekemään,
köyttä. Toivottavasti tämäkin mat-
kulkemaan kohti Lahjasaarta. Mat-
kun saareen tuotiin uusi vieraskirja
kis tartutti innostuksen kipinän
kiksen viimeisen täyden päivän
kahden vuoden vajauksen jälkeen.
miehistöön, jotta ensi kaudellakin
kunniaksi keli oli mitä mainioin ja
näemme runsaan määrän uusia ja
hetken päästiin myös kikkailemaan
la siivottuamme osa miehistöstä
vanhoja purjehtijoita Henrikalla ja
virsikirjan kanssa. Tälläkin kertaa
pääsi soutamaan laivastomme sou-
Helvillä!
Alpakoiden amisen
ja
jälkeen
saaren
läpikolu-
Henrika
lähti
Sunnuntaina jälkemme saarel-
SAUVA 2/2019 Jukka Koskelainen
| 19
mailit & tilastot Henrikan vin
telakointi
koneremontti
ja
Hel-
Mailikuninkuus 2019 (top 80)
verottivat
Nimi ja ikäkausi
muuten melko onnistunutta kautta. Osallistujia oli purjehduksilla mukavasti, mutta purjehduksia oli aivan
liian
vähän.
Seuraavasta
kaudesta tulee toivottavasti paljon parempi, sillä molemmat alukset ovat nyt hyvässä iskussa huoltojen jäljiltä.
Kaikkien liki 300 purjehtijan
joukosta vuoden mailikuninkaaksi nousee Miika Erola yli 1 500 mailillaan, joka vastaa yli 2/3 H-laivaston vuoden
aikana
keräämistä
mai-
leista. Kiitettävä saldo samoajalta vähämailisena vuonna!
Purjehduskausi 2018 Tilastokauden alku Tilastokauden loppu Purjehduksia Mpk/purjehdus Eri osallistujia Osallistumisia yhteensä Osallistujia/purjehdus Kaikkien mailit yhteensä
4.5.2019 30.11.2019 52 44,2 299 612 11,8 25 595,0
Henrikan kauden pituus (vrk) Joista merellä (vrk) Purjehduksia Merimaileja
174 69 30 1837,0
Helvin kauden pituus (vrk) Josta merellä (vrk) Purjehduksia Merimaileja
176 31 22 463,5
Ikäkaudet Sudenpennut
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 32 33
Seikkailijat Tarpojat Samoajat Vaeltajat Aikuiset EVP/muut
35 36 37 38 40
20 | SAUVA 2/2019
mpk
purjehduksia
▲13
Miika Erola
1 525,5
25
► ▲2 ► ▲2 ▲17 ▼2 ▼7 ▲4 ▲37 ▲40 ▲14 ▲2 ▲10 ▲6 ▲4 ▼5 ▲34 ▼10 ▼3 ▼11 + ▲129 ▲347 ▼3 ▲131 ▼24 ▲21 ▲13 ▲5 ▲341 ▲72 ▲10 ▲265 ▲2 ▲16 + + + +
Jukka Koskelainen Rasmus Suominen Marcus Nurmio Lassi Ora Matias Kahilainen Max Marjamaa Johanna Seulu Julius Karjalainen Pauli Engblom Kalle Pirilä Kasperi Lehtonen Noora Koskinen Nico Nurmio Aatu Vuola Niilo Talvitie Aurora Santala Juhani Varjonen Wäinö Talvitie Eelis Vähätalo Akseli Silfver Simo Erola Enni Engblom Eeli Heinä Anni Mantere Kosti Kivikorpi Erik Haapa Felicia Ayelbassa Tor Vesterinen Mikko Linden Zora Ayelbassa Niilo Sipilä Amalia Kieleväinen Selma Remander Aaro Koura Noel Morosi Martta Soini Emilia Vienonen Eveliina Saari Aleksi Alho
1 454,5 1 329,5 1 158,5 1 041,5 920,5 917,5 779,5 721,5 642,0 598,0 567,0 551,5 540,5 526,5 509,5 505,5 503,0 465,5 379,0 376,0 359,0 289,0 286,5 262,0 240,0 215,5 204,5 203,5 194,5 194,5 175,5 173,5 167,5 163,5 161,5 144,0 140,5 140,5 119,5
13 18 20 8 5 14 13 16 15 3 2 11 6 6 5 8 1 2 9 6 4 4 2 3 6 3 3 3 1 1 4 4 5 6 2 2 1 1 1
41 42 43 44 45 47 49 50 51
57 58 59 61
72 73
76 77 78 80
▲73 + ▲14 ▲242 ▲17 ▼16 + ▼7 ▼31 + ▲266 + ▲160 + + + ▼41 ▲259 ▲233 ▲233 + ▲67 + + + + ▲73 + + + + ▲90 + + + ▲25 ▼17 ▲20 + ▼42
Elias Alaniva Rajesh Koppolu Anni Silokoski Max Meurman Otso Lauerma Viivi Sydänlammi Antonia Nordman Niklas Swahn Jaakko Haapamäki Veera Tuominen Antti Silander Aukusti Korhonen Lotta Nurmi Sam Häyry Sami Mustonen Valtteri Käkönen Sofia Engblom Iida Paloheimo Aamu Paajanen Alba Pekuri Antti Laivamaa Asta Lindfors Eerika Penttinen Jesse Fredrikson Johannes Mäkelä Katri Niemelä Mariel Kastu Sanni Valtonen Viivi Vilkki Viivi Äikäs Ville Lindroos Rasmus Sallasmaa Kaisla Vahala Laura Lehtonen Severi Seespuro Sanna Santala Ruusu Raninen Eino Kytöjoki Wilma Ellilä Matilda Taimi
115,5 111,5 108,5 108,0 105,5 105,5 104,5 104,5 92,0 83,5 82,0 82,0 82,0 82,0 82,0 82,0 80,0 72,5 66,0 66,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 62,0 61,0 60,0 60,0 60,0 53,0 52,0 50,5 50,5 50,0
4 2 2 3 1 1 1 1 2 3 1 1 1 1 1 1 7 2 2 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 2 4 3 2
Mailikuningas Miika kruunattuna Ammattitaitoinen kuvankäsittely Pauli Engblom
Mailihenkilöt
Mailikuningas: Miika Erola Ikäkausien parhaat: Eino Kytöjoki Enni Engblom Matias Kahilainen Miika Erola Johanna Seulu Jukka Koskelainen
Vuoden nousija: Eeli Heinä ▲347 Vuoden laskija: Matilda Taimi▼42
Knopit
H-laivaston purjehtijoiden maileilla pääsisi maapallon ympäri 1,18 kertaa H-laivaston purjehtijoiden maileilla pääsisi Maasta Kuuhun 0,12 kertaa
SAUVA 2/2019
| 21
MAINOS
Firman pikkujoulut? Viikko saaristossa? Kokous merellä? Hääpurjehdus? S/y Henrikalla on mahdollista järjestää chartereita edullisesti muutaman tunnin iltapurjehduksesta vaikka matkapurjehduksiin asti. Tee unelmistasi totta. Samalla mahdollistat laadukkaan meripartiotoiminnan jatkumisen myös tulevina vuosikymmeninä!
Tiedustelut:
henrika@kupittaanhenrikinpojat.fi
savuton palsta Lasse Lipsanen
Vuoden matalikko Getskärin kaakkoispuolella
Sanottua ”Mennäänkö huomenna Kasnäsiin?” “Mitä tolla purjeveneen nostokoneella tehdään?”
”
Sateenkaari on mun lempiväri.
“Tiiäksä mikä tää on, hehe?”
”Kiipesin ikkunasta.”
Miika Erola
Jukka Koskelainen
SAUVA 2/2019
| 23
Otava 2020 on Lounais-Suomen Partiopiirin piirileiri, joka järjestetään 22.–29.7.2020 Maisaaressa. Otavalla monipuolista tekemistä riittää jokaiselle, kun tarjolla on vesilaakso Airisto, medialaakso Meteoriitti, tiede- & teknologialaakso Kirjokansi sekä avaruuslaakso Kosmos. Tähtitaival-haikki ja alaleiripäivä Horisontti täydentävät kokonaisuuden, ja samalla leiriläinen pääsee nauttimaan ainutlaatuisesta, idyllisestä saaristoympäristöstä. Mukaan kutsutaan kaikki lounaissuomalaiset seikkailijat ja sitä vanhemmat partiolaiset.
Ilmoittautuminen päättyy 30.1.2020!
LOU NAI S-SUO MEN PA R T I O P I I R I r y
Lounais -Suomen Partiopiirin piirileiri
