Sauva 1/2015 by Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat

SAUVA1/2015 Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat

S/y Henrika 25 vuotta Hiihtovaellus Lapissa Koneprojektin vaiheet II

sisälmykset Palstat LPKJ:n sananen

Stidit

Päätoimittajan kolumni

Sudarit

Ruokapalsta

Savuton palsta

Pääjuttu: S/y Henrika 25 vuotta

sivut 8-15

Retket ja tapahtumat Biohajoavaa ainesta (Hajotus15)

Ounas15 – etelää paossa

Vauhdikasta menoa Teijolla

Muuta Maaliviiva häämöttää

Koneprojektin todelliset sankarit

Tarina koneprojektista ja sen vaiheista II

SAUVA

lpkj:n sananen

1/2015 41. vuosikerta Levikki: 160 kpl Ilmestymispäivä: 3.5.2015 JULKAISIJA Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry www.kupittaanhenrikinpojat.fi TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Koskelainen Art director Jukka Koskelainen Stiditoimittaja Erik Haapa Seurapiiritoimittaja Pauli Engblom

Koneprojektia on tehty nyt jo noin puolitoista vuotta ja lähes yhtä kauan olen toiminut lippukunnanjohtajana. Molemmat projektit alkavat osaltani lähestyä päätöstään. Ainakin tältä erää. On ollut hienoa toimia johtajana lippukunnassa, jonka jäsenmäärä on kasvanut viimevuosien aikana ja toiminta on kehittynyt monipuolisempaan suuntaan. Toiminnan kasvu ei ole rajoittunut vain nuorimpiin ikäkausiin, vaan veneettömänä aikanakin lippukuntaan on tullut uusia johtajaikäisiä jäseniä ja vanhempiakin johtajia on saatu uudelleenaktivoitua mukaan toimintaan. Lippukunnan menestymisen kannalta tärkeimmän työn tekevät venekunnajohtajat ja sudenpentuikäkauden johtajat, jotka viikosta toiseen ylläpitävät lasten mielenkiintoa partiotoimintaa kohtaan, ja turhan usein saavat negatiivista palautetta liian monesta suunnasta. On tärkeä muistaa ryhmän vetämisen olevan näille nuorillekin harrastus ja oppimistapahtuma. Projekti, joka ei koskaan tule valmiiksi. Toinen projekti sen sijaan alkaisi olla jo aika saada valmiiksi. Loputtoman tuntuinen koneprojekti alkaa jo lähestyä maalia. Moneen tekijään uskoa valmistumisen mahdollisuudesta valoi huhtikuuun alussa tapahtunut aluksen

PAINOPAIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo, Turku

siirtäminen telakalle hyvin sujuneen telakoinnin ja katsastuksen oheella. Projektiin saatiin samoihin aikoihin lisää tekijöitä ja jotain valmista. Jukka Koskelainen

Koneprojektin saaminen valmiiksi mahdollisimman

KANSI Jukka Koskelainen “Jälkiä lumella”

pian on tärkeää lippukunnan meripartio-

MAINOSHINNASTO Takakansi: 150€ Sisäsivu A4: 100€ Sisäsivu A5: 50€

veneilykokemuksesta. Haittana tästä

Tiedustelut: sauva@kupittaanhenrikinpojat.fi

toiminnan säilymisen vuoksi. Nuorempien ikäluokkien kohdalla vuoden tauko

tarkoittaa

merkittävää

puutosta

on hankaluus siirtää tarkasti iän mukaan

määräytyviä

pestejä,

kuten vahtipäällikön tehtäviä nuoremmille ikäluokille.

Kaikkien

osallistua

kannattaakin purjehduksille

mahdollisimman ahkerasti, kun alus saadaan purjehduskuntoon, niin saadaan lippukunnan tiotoiminta tasolleen.

meripartaas

omalle

stidit Jura Nurminen (KR/LS-P)

Videovinkki: Hajotus15-tapahtuman videopäiväkirja http://bit.ly/1O6iKtj

”Koska Lappi oli jo opettanut kaiken”

KHP rekrytoi

Arktista tunnelmaa Menneen talven leutoudesta huolimatta kauden odotetuin vaeltajatapahtuma (18-22-vuotiaille) Arktis lupasi viikonlopuksi hyytäviä extreme-kokemuksia, kuten ”talvivaellussimulaattorin” joka kattoi erilaisia vaellusmetodeita (kuten fatbikella ajoa) ja vaellusmuonien maistelua. Arktikselle osallistui Kohopäistä Pauli Engblom, joka pääsikin loistamaan tuoreilla, aidoilla arktisilla lapinvaelluskokemuksillaan (kts. s. 20). Vastapainona arktiselle teemalle paikalla oli sauna ja jopa palju.

tammikuu

4 | SAUVA 1/2015

Mielekästä toimintaa tarjotakseen ja kaikille halukkaille, mutta halustaan tietämättömille, meripartioelämyksen mahdollistaakseen Kupittaan Henrikinpojat esittelee toimintaansa aktiivisesti partiopiirien ulkopuolellakin. Tulevaisuuden sudenpentu-ja seikkailijaryhmien tungoksen varmistaakseen KHP kävi esittelemässä toimintaansa muutaman johtajan voimin mm. Luolavuoren Iltapäiväkerholle tammikuussa kerhon omasta pyynnöstä. Edellämainitun esittelyillan ja mm. Turun Sanomissa saadun medianäkyvyyden myötä jäsenmäärä tuskin tulee olemaan ongelma.

helmikuu

Jukka Koskelainen

Koulutettuja Arttu Kahilainen ja Akseli Jaakkola ovat suorittanut veneenohjaajakurssin teoriaosan ja ovat ajoissa valmiina (toivottavasti) pian alkavan, erityisen vilkkaan purjehduskauden haasteisiin. VOK:n käytännönosa järjestetään kesäkuun alussa. Lippukunnan partiojohtajisto on myös kasvanut yhdellä Aku Heinän suoritettua partiojohtaja-peruskurssin. Venekunnanjohtajareserviä on lisäksi kasvatettu Akselin, Artun ja Eemeli Koiviston suoritettua ryhmänohjaakurssin eli ROKin.

Henrika Purje-lehden

numerossa 2/2015

Henrika mainittu! Huomattavan pitkästä purjehdustauostaan huolimatta (tai juuri sen vuoksi) uljas, tummanpuhuva teräsketsimme s/y Henrika on saanut enemmänkin kuin laitamaininnan useassa julkaisussa tänä vuonna. Turun Sanomat kirjoitti Vesille- liitteessään aukeaman verran KHP:n meripartiotoiminnasta ja Henrikasta, vaikkei KHP:llä ole oikeastaan ollut meripartiotoimintaa yli vuoteen. Ovelan soveltavasti väärinymmärtävää journalismia hyväksikäyttäen Turun Sanomat onnistui kääntämään tilanteen edukseen, ja lehden mukaan KHP purjehtii nytkin vähintään kerran viikossa. Myös purjehduslehti Purje kirjoitti vuoden 2015 2. numerossaan Henrikan ensimmäisestä 25-vuotisesta taipaleesta otsikolla Rautarouvan ensimmäinen neljännes.

maaliskuu

huhtikuu

Lipunnaulaus Vuoden 2014 syksyllä päätettiin KHP:n jo hieman virttyneen lipun uusimisesta. Lippuja tilattiin tällä kertaa muutama ylimääräinen. Siniset piispanhattuliput saatiin tämän vuoden alkupuolella. Virallinen, eli ”se tangossa killuva” lippu naulattiin huhtikuun lopulla arvokkaan perinteikkäässä seremoniassa lipputankoon. Lippuja löytyy nykyään useampia muuhunkin käyttöön, kuten retkille mukaanotettavaksi. KHP on myös saanut uuden vaakunan.

Sauva 1/2015 ja kevätjuhla

k touko

kesäk

ku heinä

toivottaa Sauvan toimitus kesää 2015! hyvää alkavaa SAUVA 1/2015

kolumni

”

Vaikka viime purjehduksesta on jo aivan liian pitkä aika ja halu päästä nostamaan suuret valkeat mastoon on kova, ei pitempi kosketus metsään ollut pahitteeksi.

Erik Haapa

Uusia aluevaltauksia Jukka Koskelainen

Juuri kun Sauvan todettiin toimivan mainiosti laadukkaana vuosikirjamaisena julkaisuna, ilmestyykin se taas kahdesti ainakin vuonna 2015. Rajutkin muutokset 2010-luvun Sauvan julkaisuaikatauluun tai graafiseen ilmeeseen eivät varmaan ole kenellekään enää suuri yllätys, mutta syy muutokselle on tällä kertaa hyvin positiivinen; Alkuvuonna on yksinkertaisesti ollut niin paljon jutunarvoista toimintaa, että Sauvan jakaminen kahteen numeroon nähtiin tarpeelliseksi. Viime vuonna toiminnasta puuttuivat purjehdukset ja lehdestä tuli silti 48-sivuinen, joten tahdilla jolla tekstiä on kevään aikana tuotettu, olisi yksinumeroinen Sauva 2015 ollut lähemmäs satasivuinen järkäle. Ei järin lukijaystävällistä. Alkuvuonna on toimintaa on tosiaankin piisannut. Uusiakin aluevaltauksia on tehty. Allekirjoittaneen johdolla osa lippukunnan vaeltajista lähti vuodenvaihteessa ikäkaudelleen sopivasti hiihtovaeltamaan Tunturi-Lappiin (s. 20). En ole aikasemmin ollut vaeltamassa, saatika suksin taikka Lapissa talvella, joten opittavaa oli paljon. Lippukuntamme on erittäin vahva meritoiminnassa ja viime vuosina myös retkistä on kehkeytynyt varsin mieleenpainuvia valopilkkuja arjen keskellä, mutta vaellustoimintaa meillä ei ole vuosiin ollut. Se on suuri mahdollisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä lippukunnan kasvaessa. Samaan tapaan kuin saariston karut luodot ja aavat selät iskevät syvälle sinne jonnekin, niin tekevät myös Suomen lukuisat erämaa-alueet. Vaikka viime purjehduksesta on jo aivan liian pitkä aika ja halu päästä nostamaan suuret valkeat mastoon on kova, ei pitempi kosketus metsään ollut pahitteeksi. Toivottavasti vaellustoiminnalle saadaan jatkoa. Talvella oli vuorossa vaeltajaohjelmaa myös selviytymisteemaisen retken johdosta. Vaeltajaohjelman ilmestyminen toimintakalenteriin onkin tervetullut lisä lippukunnan toimintaan, vaeltajat kun yleensä ovat vain järjestävänä tahona. Myös kevätretkellä kokeiltiin uutta, kun vastuu retken järjestämisestä annettiin vanhemmille, jo aktiivitoiminnasta poistuneille lippukuntalaisille. Tuloksena oli piristävän erilainen kevätretki. Tästä on hyvä jatkaa kohti (toivottavasti) mahtavaa purjehduskautta!

6 | SAUVA 1/2015

sudenpennut Kevätretkellä Kunstenniemessä Aku Heinä

Viivi Sydänlammi

Retki alkoi varhain lauantaiaamulla Henrikinkirkolta, josta suuntasimme heti linja-autokyydillä kohti sudenpenturetkien perinteistä paikkaa

Kunstenniemeä.

Päästy-

ämme perille purimme tavarat linja-autosta ja lähdimme etenemään kohti Ristiniemen mökkiä. Mökille päästyämme suoritimme pikaisen majoittautumisen ja menimme sen jälkeen heti ulos veistelemään sekä leikkimään, olihan sää aivan erinomainen. Veistelyn

jälkeen

siirryimme

ensimmäiseen ohjelmapisteeseen, jossa sudenpennut pääsivät tekemään neljän hengen ryhmissä ruokaa aivan itse. Sudenpennut saivat tehdä ruoaksi italianpataa, tietysti Trangiaa käyttäen.Kun herkulliset ateriat oli saatu valmiiksi, siirryttiin päivän toiseen ohjelmapisteeseen. Seuraavaksi oli luvassa kolme mielenkiintoista rastia.

Ensimmäisellä rastilla oli vuo-

rossa

Viivin

kanssa

askartelua,

Matkalla retkipaikkaan, Ristniemen mökkiin Kunstenniemessä

jossa omaan partiohuiviin ripustettavaksi tehtiin pieni partiohui-

veistämien kiehisten avulla. Tä-

aamupalaa, joka oli perinteiseen

vi. Toisella rastilla harjoittelimme

män jälkeen pelasimme lipunryös-

tapaan puuroa. Aamupalan jälkeen

tekemään

töä, jaoilla johtajat vastaan su-

menimme vielä ulos hetkeksi leik-

mas rasti taas oli luontoretki, jon-

denpennut. Illalla pääsimme vielä

kimään. Kun leikit oli leikitty, oli

ka Eeli ja Eelis pitivät. Luonto-

lopuksi saunaan ja syömään ho-

lähdettävä kävelemään kohti paik-

retkellä

dareita, jotka olivat todella hy-

kaa, josta linja-auto tuli hakemaan

viä. Iltapalan jälkeen siirryimme

meidät. Takana oli jälleen yksi on-

nukkumaan.

nistunut retki enemmän. Kiitoksia

puusta

kiehisiä.

sudenpennut

Kol-

pääsivät

lintutorniin ja kuuntelemaan myös ”kummitustarinan”.

Rastien jälkeen menimme sy-

tyttämään

nuotion

poikien

itse

Aamulla heräsimme tasan kel-

kahdeksan

pirteinä

siitä kaikille!

syömään

SAUVA 1/2015

S/y Jukka Koskelainen,

8 | SAUVA 1/2015

Jukka Koskelainen

Henrika 25 vuotta Pauli Engblom

Koneprojekti on vienyt viimeisen puolentoista vuoden aikana kaiken huomion niin, että arvokkaan aluksemme merkkipäivä melkein unohtui. Rakas rautarouvamme on palvellut meripartiotoimintaa jo kunniakkaan neljännesvuosisadan verran, joten on paikallaan pistää kuluneet vuodet kansien väliin.

ässä on vinssi: teh-

Australiasta

hankittiin

Bruce

dään ympärille vene.

Robertsilta mallin 53 G piirustuk-

Näillä sanoilla alkoi

set rungolle ja runkomateriaalik-

legendan

si valikoitui teräs. Alkuperäisisitä

mukaan

Kupittaan Henrikin-

suunnitelmista ei kuitenkaan käy-

poikien veneprojek-

tetty hyödyksi kuin kaaret. Pro-

tikokous vuonna 1985. Lippukun-

jektinjohtaja oli Asko Laite. Sisä-

nan koulutusaluksena oli palvellut

tilojen

aikaisemmat

vastasi Matti Tähkäpää ja konees-

viitisentoista

vuot-

uudelleensuunnittelusta

ta vanha kaljaasi, myös nimeltään

ta Lauri Harju. Takiloinniltaan uu-

Henrika (entinen nimi m/s Marina),

desta aluksesta päätettiin tehdä

mutta se oli 80-luvulle tultaessa

bermudaketsi ja sen suunnittelus-

peruskorjauksen

ta vastasi Esa Salminen. Rakenta-

tarpeessa.

Kor-

jauksen kustannusarvio laskettiin

minen alkoi vuonna 1987 Raisiossa.

tuolloin niin korkeaksi, että uu-

den aluksen hankinta nähtiin jär-

tunteja myöhemmin alus valmis-

kevämpänä

tui

ratkaisuna.

Projekti-

Viisi vuotta ja tuhansia talkoovuosikymmenen

vaihteessa.

työryhmä päätyi lopulta kokonaan

Kastetilaisuus

uuden

den 1990 keväällä ja toimituksen

aluksen

rakentamiseen.

järjestettiin

vuo-

SAUVA 1/2015

suoritti

arkkipiispan

rouva

Bir-

kertomaan osallistuneensa Henri-

Kesän aikana kellotettiin alukselle

kan rakentamiseen. Kerran eräs ve-

nopeusennätys purjeilla: 10,67 sol-

neenrakentaja löytyi jopa Airistolta

mua. Kympin rikkominen on täs-

mennessä käytetty rahaa noin 1,3

ohittaessamme huvivenettä. Ohi-

tä lähtien ollut jokakesäisenä ta-

miljoonaa markkaa. Suunnitelmat

tettavan veneen kippari huikkasi

voitteena ja siihen lienee joka kesä

jatkon osalta olivat ajalleen sopi-

tervehdykseksi:

päästykin,

vasti suuria: tarkoitus oli purjehtia

otteeseen.

kesäisin Suomessa ja talvisin siir-

massa tota venettä!

git

Vikström,

kastaen

aluksen

s/y Henrikaksi. Projektiin oli tähän

–Hei, mä olin muuten rakenta-

useampaankin

Suunnitelmien mukaisia talvi-

purjehduksia Välimerellä ei kos-

tää vene Välimerelle.

välillä

–Kun kokemusta kertyy ensin riit-

kaan järjestetty. Syitä lienee mo-

Itämeri haltuun

nia, ei vähäisimpänä 1990-luvun

panjan ranikolle –– on rakenteille

Vesillelaskun jälkeinen kesä ku-

sista ei kuitenkaan tingitty. Vuo-

meripartiolaisten kansainvälinen sa-

lui asennustöiden merkeissä, ja

sikymmenen

tama, jota voime käyttää Välime-

varsinainen ensimmäinen purjeh-

tettiin tasaisesti purjehduksia ja

ren tukikohtana, sanaili Laite Turun

dus päästiin järjestämään syksyl-

tutuksi tulivat Turunmaan saaris-

Sanomissa joulukuussa 1989. Sa-

lä 1990. Aluksen todettiin olevan

ton joka kolkan lisäksi niin Ruotsin

tämiin,

Henrikalla

voidaan

talvel-

la seilata etelään Välimerelle. Es-

maisessa

lehdessä

alustyypik-

si oli mainittu kahteen otteeseen ”sketsi”.

Suureen

talkooprojek-

tiin liittyy luonnollisesti paljon

alun

lama.

Kesäisin

purjehduk-

alkupuolella

järjes-

myös purjehdusominaisuuksiltaan

itäranikko kuin Gotlantikin. Lip-

riittävä. Seuraavana vuonna pääs-

pukunnan

purjehduksien

lisäksi

tiinkin jo tositoimiin. Pisin purjeh-

järjestettiin lukuisia lippukunnan

dus suuntautui Maarianhaminaan.

toimintaa tukevia chartereita, joil-

anekdootteja, mutta yksi on ylit-

Kyseessä oli meripartiolaisten es-

le osallistui niin ala-asteluokkia,

se muiden. Alusta rakentaneiden

kaaderi, joka on järjestetty useas-

nuorisoryhmiä

määrä nimittäin yllättää joka kesä.

ti myöhemminkin. Ensimmäinen

vieraitakin Intiasta asti. Purjehti-

Turunmaan

varsinainen purjehduskausi oli lu-

misen ja veneilyn ilosanomaa levi-

kujen puolesta vakuuttava: 33 pur-

tettiin siis laaja-alaisesti eikä suot-

jehdusta ja 2 112 meripeninkulmaa.

ta, olihan käytössä yksi saariston

saaristossa

vierasvenesatamaa,

jossa

liene vähin-

tään yksi mies ei tulisi iloisesti

10 | SAUVA 1/2015

kuin

ulkomaisia

Akseli Silfver

komeimmista purjealuksista.

Vuosi 1996 merkitsi käänne-

Raceen – vuonna 2010 myös Poh-

hieman hämärän peittoon.

janmeren kisaan.

kohtaa aluksen historiassa. Edes-

Vuosituhannen vaihteessa jär-

Suurleirejä ja hävittäjiä

sä oli ensi kertaa osallistuminen

jestettiin pitkiä pujehduksia myös

Tall Ship’s Racesiin. Henrika osal-

ilman kilpailuja. Tutuiksi tuli jäl-

listui kilpailuosuuteen, joka järjes-

leen uusia satamia ja maita, ku-

Ensimmäiset

tettiin Rostockista Pietariin, sekä

ten Rønne Tanskassa ja Gdańsk

ta Henrika vietti kokovalkoisena,

kymmenen

vuot-

jälkimmäisestä järjestettyyn Crui-

Puolassa. Myös Perämeri satami-

mutta vuoden 2002

se-in-companyyn, joka kulki Kot-

neen kartoitettiin.

sai nykyisen laivastonsinisen sä-

Henrikan vieraillessa Kemissä

alussa runko

vynsä. Asiasta vallitsi erimielisyys

kan kautta Turkuun. Kuukauden

purjehdusrupeaman aikana Itäme-

vuonna 2001 kirjoitti paikallisleh-

lippukunnan johtajistossa, ja ku-

ren aallot etelästä itään tulivat hy-

ti suuresta alusvieraasta aukeaman

ten historiassa yleensäkin, kan-

vin tutuiksi. Tästä lähtien on ollut

jutun. Artikkelin innoittama pai-

natti vanhempi sukupolvi tilanteen

tavoiteena mahdollistaa myös pi-

kallinen, reilu-Ekiksi ristitty mies,

säilyttämistä ennallaan ja nuorem-

dempien avomerikokemusten tar-

tuli satamaan ihastelemaan alusta.

pi sukupolvi vaati muutosta. Nuo-

joaminen nuorille. Tall Ship’s Ra-

Pienen juttelun jälkeen hän tarjo-

risojärjestön

ces on tähän tarkoitukseen oiva

si koko aluksen miehistölle kyydit

ti nuoremman sukupolven kanta

ihanteille

sopivas-

väline, pääseehän niissä kokemaan

paikalliseen merimuseoon omalla

voitti ja alus maalattiin nykyiseen

myös kilpailutunnelmaa ja sään-

autollaan. Teon takana oli kuulem-

kuosiinsa.

nötkin vaativat, että ainakin puo-

ma vieraanvaraisuus komean alus-

Tuoreen

let miehistöstä koostuu nuorista.

vieraan miehistölle. Matkalla hän

neella aluksella vierailtiin etelä-

maalipinnan

saa-

siirtopurjeh-

kertoi tarinoita, kuten kerrasta,

naapurissamme

Virossa,

dukset tarjoavat myös mahdolli-

jolloin poliisit olivat unohtaneet

maan

peräti

suuden rennompaan matkapurjeh-

sakottaa häntä etsiessään koko au-

Saman

dukseen. Aluksella onkin vuoden

ton läpikotaisin epäillessään tut-

Henrika osallistui kymmenennel-

1996 jälkeen osallistuttu jokaiseen

kanpaljastimen olemassaoloa. Ta-

le kansainväliselle meripartiolei-

Itämerellä järjestettyyn Tall Ship’s

rinoiden

rille Satahangalle Hangossa. Noin

Reissuihin

liittyvät

opetus

jäi

kuitenkin

saarella,

vuoden

Hiidenkahdesti. kesällä

SAUVA 1/2015

| 11

Akseli Silfver

viiden vuoden välein järjestettä-

muitakin purjehduksia, joten vuo-

todistus

siitä,

että

purjehtiessa

vä suurleiri on ollut aina Henrikan

den kokonaismailimääräksi muo-

kaikki on mahdollista, myös mah-

purjehduskalenterissa sen valmis-

dostui silloinen ennätys, 3 599 me-

dottomalta tuntuva. Hävittäjäko-

tumisesta asti. Yhtenä määrittä-

ripeninkulmaa.

vänä tekijänä rakennusvaiheessa

vuotta olivat laihempia vuosia ko-

mastonkorkeudelle

oli

Saimaan

Seuraavat

kolme

neen

tarkistuslennon

kohteek-

si joutuminen ei liene kuitenkaan

konaismaileiltaan, mutta eivät si-

niitä jokapäiväisimpiä tapahtumia.

kanavan siltojen suurin mahdol-

sällöltään.

Mikojan MiG-29 on äänekäs kone

linen

alituskorkeus,

24,5

met-

Kuukauden

mittaisia

purjehdusrupeamia ei järjestetty,

aliäänilennossakin, varsinkin kun

riä. Näin mahdollistettiin myös

mutta peruspurjehdustoiminta säi-

se suorittaa ohilennon pelottavan

osallistuminen

1992

lyi laadukkaana, koostuen lukuisis-

läheltä sekä venettä että meren-

järjestettiin

ta ilta-, viikonloppu- ja matkapur-

pintaa. Ilman syytä läheiseen kon-

jehduksista.

taktiin Puolan ilmavoimien kanssa

Satahangalle, Paasivedellä

vuoden joka

Saimaalla.

Suurim-

Purjehduselämyksiä

man partiopurjealuksen osallistu-

tarjottiin oman lippukunnan jä-

ei kuitenkaan päädytty, sillä liikkumisella

minen leireille tarjoaa kokemuk-

senistön

sia suuresta aluksesta myös niille,

omistamattomien

joiden

jäsenille

purjehduskokemukset

ra-

joittuvat vain oman lippukunnan

lisäksi kuin

niin

veneitä

lippukuntien

koululaisryhmille-

merisotaharjoituksen

kovapanosammunta-alueella saattoi olla syynsä asiaan. Ampuma-

kin. Järjestettiinpä veneellä yksi

alueelle päätymisessä taas oli kyse

pienempään veneeseen. Vastaavaa

hääpurjehduskin.

lähinnä väärinymmäryksestä sekä

kulttuurinvaihtoa tapahtuu luon-

huonosta tiedottamisesta TSR-or-

Vuonna 2007 oli vuorossa taas

nollisesti myös toiseen suuntaan.

osallistuminen Tall Ship’s Raceen,

Vuonna

joka johdatti veneen Tukholmaan

2003

osallistuttiin

jälleen Tall Ship’s Raceen, joka

ja sieltä Puolan Stettiniin. Alus

johdatti

pääsi pitkästä aikaa makeampiin

aluksen

muun

muassa

ganisaation toimesta.

Suurien saavutuksien vuodet

Gdyniaan, sekä Latvian pääkau-

vesiin, Stettin kun sijaitsee 30 me-

punkiin

ripeninkulmaa sisämaassa suuren

Vuosituhannen ensimmäisen vuo-

pysähdyttiin Saarenmaalla ja tu-

haffin sekä joen takana. Paluumat-

sikymmenen

tustustuttiin

ka Stettinistä jäi monien mieleen,

tiin

Riikaan. Viron

Paluumatkalla länsirannik-

Henrikalla

lopulla suuria

saavutetsaavutuk-

koon, muun muassa Haapsaluun.

ei vähiten armottoman konettami-

sia, niin hyvässä kuin pahassakin.

Samana vuonna järjestettiin paljon

sen vuoksi. Suurin syy oli kuitenkin

Vuonna 2008 järjestettiin jälleen

12 | SAUVA 1/2015

Satahanka, jolle myös Henrika osal-

ja B-luokankin isoilta osin taak-

maiden

listui. Siellä purjehduselämyksiä

seen. Tulos ilman tasoituskorja-

histö kävi tutustumassa pääkau-

Ijmuideniin,

josta

mie-

tarjottiin suomalaisnuorten lisäk-

uksiakaan ei olisi ollut hullumpi.

pungissa

si lukuisille ulkomaalaisille leiri-

Kipparina voitokkaalla kisaosuu-

Ijmuidenista purjehdus jatkui ki-

läisille. Muilta osin vuosi vasta-

della toimi Antti Hyssälä. Henrika

san

si tavallista TSR-vapaata vuotta.

osallistui myös Race 2:een Turusta

Antwerpeniin, joka on toistaisek-

Saaristo koluttiin läpi idästä län-

Klaipedaan, mutta tällä kertaa tuu-

si eteläisin paikka, missä Henrikalla

teen ja etelästä pohjoiseen kaik-

let eivät olleet yhtä suotuisia, eikä

on koskaan käyty.

kiaan 35 purjehduksen aikana. Pe-

voittoa onnistuttu uusimaan.

Antwerpenistä

rinteisiä vuosittaisia kohteita ovat

borgiin suuntaununeen Race 1:en

Kaudella 2010 voittoa lähdet-

Amsterdamissa

lähtökaupunkiin,

junalla. Belgian

Tanskan

Aal-

muun muassa Kasnäs, Jurmo, Utö

tiin etsimään suolaisemmilta ve-

aikana olikin sitten aika lunastaa

sekä Maarianhamina. Joka vuosi on

siltä Henrikan suunnatessa aluk-

sekä vuosikymmenen parhaita että

tarkoituksena kokeilla myös jotain

sen

uutta. Varsinkin kauniita luonnon-

Pohjanmeren Tall Ship’s Racesiin.

san bofoorin tuuli ja viisimetrinen

satamia on upea saaristomme pul-

Ennen reissua alusta oli varustel-

aallokko kuljettivat alusta melkos-

lollaan, joten niissä riittää läpikäy-

tu runsaasti hankimalla muun mu-

ta kyytiä. Keskinopeudeksi purjeil-

tävää kymmeniksi vuosiksi.

assa generaattori tuomaan virtaa

la mitattiin 10 solmua ja huippuno-

pitkille avomeripurjehduspätkille.

peudeksi lähes 15 solmua aluksen

Henrika

ren

Vuosi 2009 jää historiaan suumedianäkyvyyden

johdosta.

Sen mahdollisti Tall Ship’s Racessa

20-vuotisjuhlan

pääsi

kunniaksi

viimein

huonoimpia saavutuksia. Kahdek-

lähem-

kulkiessa aalloissa surffilla. Ko-

mäs 80-luvulla suunniteltua tal-

vassa kelissä olivat ylhäällä iso-

napattu luokkavoitto. Henrika osal-

vipaikkaa Välimerta poistuessaan

purje kakkosreivillä sekä staysail.

listui Gdyniasta Pietariin järjestet-

Itämereltä ensi kertaa 4. heinä-

Meri oli käsinkosketeltavan lähel-

tyyn Race 1:een saavuttaen tasoi-

kuuta Kielin kanavan kautta. Mat-

lä, eikä isomaston juurella voinut

tuskorjatuissa

ka oli alkanut jo 18. kesäkuuta ja

kommunikoida äänen hävittyä alle

tuloksissa

selvän

eron oman D-luokkansa muihin

kulkenut

Sass-

metrin matkalla aaltojen pauhuun

aluksiin ja ollen jopa kokonaiskil-

nitzin ja Kööpenhaminan kautta.

ja tuulen suhinaan. Aivan pelkkää

pailun 11. kaikkiaan 75 aluksen jou-

Kielin kanavan jälkeen matka taittui

hurmosta kisapätkä ei ollut, sillä

kosta jättäen C-luokan kokonaan

Pohjanmeren

myöhemmin nostettu genaakkeri

Akseli Silfver

Jukka Koskelainen

Visbyn,

Rønne,

aalloissa

Alanko-

SAUVA 1/2015

| 13

Akseli Silfver

kietoitui förstaagin ympärille niin

Kuninkaallista seuraa

pahasti, että se jouduttiin leikkaa-

kaikkiaan 41 kappaletta. Liikkeellä oltiin peräti 93 päivänä. Myös kah-

maan irti palasina. Samaan aikaan

Kalustotappioista ei olla lannis-

vin valmistusta tilastoitiin ensim-

hajosi mesaanimaston skuuttipis-

tuttu, joten Tall Ship’s Raceista ei

mäisen kerran kyseisenä vuonna ja

te ja hieman myöhemmin repey-

ole maltettu kuluvallakaan vuosi-

kauden aikana keitettiin 117 täyttä

tyi irti isomaston kikkipuomi. Jäl-

kymmenellä pysyä erossa. Vuonna

pannullista kahvia.

kimmäiselle rakennettiin korvike

2011 osallistuttiin Turun kulttuu-

Vuonna

kovassa aallokossa ja genaakke-

ripääkaupunkivuoden

myös

rin tilalle nostettiin tyyntyneeseen

si järjestettyyn Culture 2011 Tall

sempia vieraita, sillä ruotsin ku-

tuuleen

auttamattoman

Ship’s Regattaan joka purjehdittiin

ningas

tar-

kausi onnistui tällä kertaa ilman

sella osana maailman partiosäätiön

nähden

Klaipedasta

pieni staysail. Race

2:een

ollut

Turkuun.

kunniak-

Purjehdus-

2012

aluksella

tavallista Kaarle

kävi

korkea-arvoiXVI

Kustaa

kuningatar Silvia vierailivat aluk-

rammal-

suurempia kalustollisia haavereita.

Turussa järjestettyä kokousta. Ku-

la veneellä se olisikin ollut turhaa,

Kulttuuri-Regatan lisäksi vuonna

ningaspari viihtyi salongissa vii-

koitus

osallistua

Henrikan

vaikka korjauksia Tanskassa suo-

2011 ei tapahtunut mitään ihmeel-

tisen

ritettiinkin. Henrika palasi takaisin

listä, mutta vuodesta 2012 kehkey-

viihtyisät sisätilat ja ruotsinkie-

Turkuun suurin piirtein samaa reit-

tyi sen sijaan varsinainen purjeh-

lentaitoinen

tiä kuin oli lähtenytkin ja rantau-

duksen supervuosi. Vaikka pisin

heille

tui kotikaupunkiinsa 7. elokuuta,

yksittäinen purjehdus oli vain vii-

turilla

eli 50 päivää myöhemmin. Vuo-

kon mittainen, oli alus parhaim-

selta. Kuningas, joka on itsekin

si 2010 jatkui purjehdusten osal-

millaan

partiolainen ja maailman partio-

ta normaalisti ja viimeisen kerran

sä kolme viikkoa. Samana kesänä

alus rantautui kotilaituriin loka-

järjestettiin niin pitkä matkapur-

ollut

kuun viimeisenä päivänä. Takana

jehdus Ruotsiin, kuin meripartio-

oli

yhtäjaksoisesti

liikkees-

minuuttia.

Ehkä

miehistö

mukavan

tarjosivat

lepohetken

tulvineelta

lai-

väentungok-

säätiön kunniapuheenjohtaja, on kiinnostunut

suomalaises-

meripartiotoiminnasta.

Vuon-

laisten eskaaderi Ahvenanmaalle.

na 2009 kuningas halusi Suomen

pisin purjehduskausi 3 971 meripe-

Lisäksi järjestettiin kaksi pienen-

vierailullaan tutustua meripartio-

ninkulmalla, jotka kartutettiin 34

pää

toimintaan ja vieraili myös tällöin

purjehduksen aikana.

sia

mailimäärältään

14 | SAUVA 1/2015

toistaiseksi

matkapurjehdusta muita

purjehduksia,

lukuikaiken

Henrikalla. Molemmista kerroista

Akseli Silfver

on muistona kuninkaan allekirjoi-

Koneprojekti ja tulevaisuus

tus lokikirjassa. Toistaiseksi viimeinen purjeh-

Henrikan vanha pääkone hiljeni vii-

duskausi on ollut 2013, joka oli ko-

meisen kerran 25. syyskuuta 2013.

konaisuutena

Jo kuukautta myöhemmin aloitet-

murheellinen.

Al-

kuvuodesta aluksen kytkin hajosi

tiin aluksen konehuoneen yläpuo-

harmillisesti

listen tilojen purkaminen pääko-

sen

kesken

purjehduksen,

ensimmäi-

joka

peruut-

neen

vaihtamiseksi.

Purkutöitä

ti osan alkukesän purjehduksis-

jatkettiin läpi loppuvuoden. Van-

ta.

ha kone poistettiin katon kaut-

Tall

Osallistuminen Ship’s

vuoden

Racesiin

2013

Aarhusista

ta 25. lokakuuta. Tiedossa oli, että

Helsinkiin ei sekään sujunut on-

aluksen vesitankkien takana oli-

gelmitta. Kisan keskeytti lähes en-

si ruostetta, mutta ruosteen määrä

nätysmäärä aluksia, Henrika yhte-

ja laatu yllätti kaikki. Pienestä uu-

nä niistä. Tuuli puhalsi kisassa yli

delleenmaalausoperaatiosta

15 m/s ja aiheutti tuhojaan. Iso-

keytyikin melkoinen urakka, joka

keh-

vesialueet levenevät, on se sekä nopea että hauska purjehdittava.

purjeeseen tuli repeämä ja se jou-

on onneksi jo loppusuoralla. Koko

Suurella aluksella vallitsevat suu-

duttiin poistamaan käytöstä. Hie-

konehuone hiekkapuhallettiin ja

ret voimat, eikä sitä ole aina help-

man myöhemmin keulapurjeiden

maalattiin uudelleen. Samalla uu-

po hallita, mutta suuri koko mah-

skuutin oikeanpuoleinen vinssi re-

sittiin ääni- ja paloeristys. Talkoo-

dollistaa myös suuret asuintilat

peytyi irti kiinnikkeistään purjeel-

työtä on tehty jo yli 130 päivänä ja

ja käytettävyyden, joka on ver-

le köyden välittävän plokin petet-

yhteensä tuhansia miestyötunte-

taansa vailla suomalaisten partio-

tyä ja koko komeus lensi mereen.

ja. Uusi pääkone on jo paikallaan

alusten keskuudessa. Aluksella on

Aluksen alkaessa muistuttaa ro-

ja alus liikkuu omin voimin, mutta

myös takanaan paljon mielenkiin-

muttamoa tehtiin päätös keskeyt-

asennus- ja viimeistelytöitä riittää

toista historiaa ja mieleenpainuvia

tämisestä. Samoihin aikoihin alle

vielä tehtäväksi. Halu päästä pur-

tapahtumia.

15 meripeninkulman päässä norja-

jehtimaan on kova, eikä toista pur-

lainen s/y Wyvern upposi vieden va-

jehduskautta haluta enää menet-

nos nuorisopurjehdukselle ja me-

litettavasti mukanaan hollantilai-

tää. Välistä jäi upea kuuma kesä ja

ripartiotoiminnalle. Henrikalla on

sen auttajan. Henrikalla vältyttiin

tapahtumat kuten Gangut Regatta.

purjehtinut vuosien saatossa satoja

onneksi

Merkittävintä on kuitenkin pa-

Uusi pääkone ja rungolle suo-

nuoria ihmisiä, jotka ovat päässet

teriaalivahingot eivät kuitenkaan

ritetut korjaukset mahdollistavat

tutustumaan purjehduksen saloi-

loppuneet Henrikan osalta kaudel-

aluksen käyttämisen jälleen seu-

hin niin saaristossa kuin avomerel-

la 2013 vielä tähän. Pääkonetta oli

raavan vuosisadan neljänneksen.

läkin ja kokeneet elämyksiä, jotka

suunniteltu vaihdettavaksi jo jon-

S/y Henrikalla on vielä paljon an-

seuraavat ikuisesti mielissä mu-

kin aikaa, eikä vaihdon aika to-

nettavaa

kana. Sillä tärkeintähän elämässä

henkilövahingoilta.

Ma-

suomalaiselle

nuoriso-

dellakaan ollut liian aikaisin, sil-

työlle. Alus ei ole avomeriraase-

ovat ne merellä vietetyt kymmenet,

lä vanha pääkone levisi näyttävien

ri, eikä suurien ulottuvuuksiensa

sadat tai tuhannet tunnit, eivät ne

savuefektien saattelemana vuoden

maalla vietetyt sadattuhannet.

viimeisellä purjehduksella ennen

kia ole omimmillaan ahtailla saa-

rantaan saapumista. Hinausapua ei

riston väylillä, mutta kunhan tuu-

kuitenkaan tarvittu.

li nousee kohtuullisiin lukemiin ja

valtaisan

kryssikulmansa

ta-

Historiikki julkaistu alun perin lyhennettynä Purje-lehden numerossa 2/2015

SAUVA 1/2015

| 15

Jukka Koskelainen

Biohajoavaa ainesta Erik Haapa

”KHP:n vaeltajavenekunta Merikarhu –Nyt 100% luontoon hajoavana!”

o ennen joulukuun los-

ja toteuttaisi. Emme tietäisi ret-

autoon,

silmämme

sidottiin

kakelejä eräässä johtaja-

kestä yhtään enempää kuin mitä

mitä ihmeellisempien reittivalin-

neuvoston kokouksessa

te, lukijamme, tiedätte juuri nyt,

tojen jälkeen autokunnat liukuivat

tuli esille venekunnan-

ennen

johtajien huutava oman

kelle ei-mitään. Eikä oikeastaan

la pikkuruisen maalaistien risteyk-

silloinkaan.

seen. Ihmisten ja tavaroiden pur-

Viiden vaeltajan selviytyjäryh-

kauduttua autoista lyötiin meille

kon jälkeen kaikki me vaeltajaikäi-

mä sai ottaa mukaansa retkelle 10

käteen kartta, johon oli merkitty

set (yli 18-vuotiaat) venekunnan-

yhteistä ja 7 henkilökohtaista esi-

kyllä seuraava yöpymispaikka, jos-

johtajat (Lasse, Risto, Matti, Aku

nettä.

ta myös löytyisi ainakin ruokaa ja

ja Erik) kokoonnuimme muutaman

ta, eikö vaan. Noh, toisaalta näihin

ikäkauden

toiminnan

puute. Niinpä itsenäisyyspäiväkir-

kuin

päätyisimme

Kuulostaa

kes-

ylenpalttisel-

noin kello yhdeksän aikaan illal-

vettä, mutta ei sijaintiamme. Tie-

muun jokusen vuotta vanhemman

esineisiin sisältyvät semmoisetkin

simme kävelymatkan olevan 10-

vaeltajan kanssa kololle ideoimaan

luksustuotteet, kuten WC-paperi-

20 kilometriä, mutta lukemattomi-

tulevaa vaeltajatapahtumaa älyttö-

rulla, yhdet vaihtosukat, lusikka,

en identtisten pikkuteitten seasta

män pizzavuoren äärellä.

reppu, makuupussi, laavukangas ja

juuri Sen Oikean Tien löytäminen pi-

Tapahtuma

määriteltiin

”sel-

viytymishenkiseksi viikonlopuksi” eli

rannekello. Muun muassa henki-

meässä osoittautui haasteeksi. Pa-

lökohtainen muona oli kiellettyjen

rinkymmenen minuutin haahuilun

partiotermein ”ihan pirun hooceek-

esineiden listalla.

ja suunnistuksellisiin yksityiskoh-

si mettälenkiksi” jonka neljän van-

tiin liittyvän debatoinnin jälkeen

hemman vaeltajan (Akseli, Ville,

kalleen 2 tunnin pituisten) jäl-

Tie löytyi, ja päätimme luistella pe-

Jukka ja Pauli) ryhmä suunnittelisi

keen meidät istutettiin kahteen

rille lasiksi jäätynyttä tietä pitkin,

16 | SAUVA 1/2015

Pienten alkuvaikeuksien (tar-

Jukka Koskelainen

Kuljetus kohti tuntematonta: vielä hymyilyttää Myös järjestäjät pääsivät hiomaan yösuunnistustaitojaan Ensimmäisen yön leiripaikka tarvikkeineen

ilman luistimia. Mainittakoon retkeläinen

että

vain

liukastui

yksi

karkeas-

ti kiroten komeassa kaaressa polvi edellä jäätyneeseen traktorin Ville Sahlström

renkaanuraan. N. 3 h ja 10-14 km myöhemmin, metsätien vierellä jossain päin Maskua... tai ehkä Auraa..?

Yöpymispaikalta

löytyi:

1kpl

hengen telttoja, 0kpl sopivia telttakeppejä, 0kpl keskisalkoja, 0kpl kiiloja, 3 hengelle lihapullapastaa, aamiasta ja pari Trangiaa.

Metsästä yhden sopivan koi-

vun teltan keskisaloksi teurastettuamme,

telttakepit

jotenkuten Jukka Koskelainen

asennettuamme ja riittämättömän määrän

ruokaa

syötyämme

ryö-

mimme telttaan. Aamu valkeni ärsyttävän

ylipirteiden

herättäjien

Akselin ja Jukan merkeissä. Saimme kuulla tämän päivän kävelylenkin olevan ainakin 17km pitkä, ja että emme saisi jäädä aluetta autoilla partoiville retken järjestäjille kiinni matkalla.

Matkan varrelle mahtui muu-

kalaisten jahtaamista harrastavia paimenkoiria, läheltä-piti- tilanteita, hämääviä reittivalintoja sekä kovaa nälkää.

SAUVA 1/2015

| 17

Akseli Silfver Jukka Koskelainen

Sissitaktiikoita

silmitön-

keiton raakoine perunoineen päi-

hyödyn-

vineen. Eikä semmoisesta litkus-

täen vaeltajat saatin tosin mo-

ta nälkäkään lähtenyt. Noh, kui-

titettua

tenkin

tä

pakoon

juoksemista

vain

kerran

matkan

suossa

loppukilometreillä.

tai

päällä tasapainoillun tunnin jäl-

Hämärän laskeutuessa tupsah-

ränsistyneiden

tarvotun

pitkospuiden

dimme ensimmäiselle rastille, jos-

keen saavuimme ”maaliin” jos-

sa järjestäjät ottivat nääntyneet

sa saimme makkaraa, laskiaspul-

vaeltajat iloisesti karkkia mäys-

laa ja jopa autokyydin seuraavaan

kyttäen vastaan.

yöpaikkaamme.

Vastoin kaikkia fantasioita, ku-

vitelmia ja utooppisia unelmiam-

Klo 2.00, keskellä ei-mitään, 10 km

me emme saaneet ruokaa, vaan

lähimpään asutukseen

muovikassinpohjallisen

sähkö-

tarvikkeita. Usean sadan lumenin

Meidät potkaistiin ulos autoista ja

otsalamppumme

jätettiin etsimään maastosta ehkä

takavarikoitiin

ja meidän käskettiin improvisoi-

vieläkin palavalla valotikulla mer-

da sellainen, sillä meillä olisi vie-

kattua majoitettamme. Kävi ilmi

lä monta pilkkopimeää, öistä kilo-

että

metriä talsittavana.

koista, osittain lumeen hautautu-

”majoite”

tarkoitti

vitival-

Mainittakoon että meitä käs-

nutta isoa pressua. Uupuneina tai-

kettiin myös jossain välissä impro-

toimme suojan kahtia ja sidoimme/

Jukka Koskelainen

jokusen

visoimaan peltitölkeistä spriikei-

teippasimme sivut umpeen. Tämä

tin eräaamupalaa varten. Keitintä

”tacosimulaattoriksi” ristitty suoja osoittautui äärimmäisen läm-

ei ikinä tarvittu.

pimäksi, käteväksi ja mukavaksi N. 4 h ja ~20 autolla sekä 2-3 kä-

vaikkakin äärimmäisen kosteaksi

vellen

ratkaisuksi.

kuljettua

kilometriä

myö-

hemmin, jossain päin Kuhankuonon

kansallispuistoa

ta enemmän järjestäjien oikkuihin

Mainittakoon, että eräs astet-

leipääntynyt johtaja teki itselleen Jukka Koskelainen

18 | SAUVA 1/2015

Edellinen laavun käyttäjä oli ystä-

kuitenkin havumajan.

vällisesti jättänyt meille hiilloksen

kytemään, joten järjestäjien meil-

nin pituisten yöunien jälkeen mei-

Yllättävän mukavien, noin tun-

le suuressa ärsyttävyydessään suo-

dät

mat jauhelihakeiton ainesosat oli-

si vitsi, tulkaas ny ni mennään

tultiin

herättämään.

”Vit-

vat nopeasti kiehumassa. Tai no,

mökkiin saunomaan”. Majoitteen

lämpenemässä. Viiden hengen kei-

purettuamme

kuulimme

kuin-

tolla kun meni 50 minuuttia kie-

ka nastat raapivat jäätä ja hais-

hua, ja luoja ties kuinka kauan kyp-

toimme

kuinka

pahoinpidelty

syä. Me emme jääneet ottamaan

kytkin sauhuaa. Jäimme puoliuni-

siitä selvää vaan söim- joimme

sesti hölmistyneinä monttu auki

metsätielle

seisomaan.

olisi

mukaan.

lä

seuraavia:

käymäänkään.

koskaan

Eipä

ehtinyt

sielkyllä

– Ei toi nyt ihan kivaa ollu.

– Kui ne ny tol viisiin

jan kiitos, mökissä. Paluumatka ja

– Ne tais unohtaa lämmittää meil-

siihen littyvien kikkailujen jälkeen

le saunan Edellisten

Porukka jäätyään kiinni järjestäjille. Taivallus jatkuu 10 litran vesikanisterin kanssa.

Kuuma kaakao ja laskiaispulla maistuvat pitkän yöllisen vaelluksen jälkeen.

saunakamat

set reaktiot olivat muun muassa

Yölliset improvisoidut majoitteet. Herätys tunnin yöunien jälkeen ei saanut suopeaa vastaanottoa.

Taskulampun kokoaminen romusta työn alla.

Verbaali-

Loput 3 tuntia nukuimme, Luo-

olimme kaikki kotona ennen nellisäksi

joukkoon

jää, kai. Paitsi se yksi jossain Tam-

mahtui paljon koko perheen leh-

pereella asuva Jukka, hah.

dessä painokelvotonta tekstiä.

äärimmäisen opettavainen koke-

Onneksemme spekuloitu sau-

Retki oli paitsi hauska, myös

na saatiin nopeasti lämpiämään

mus itselleen vahingollisen häm-

ja autot palasivat puolisen tuntia

mennyksen tai ketutuksen määrän

(toim. huom. korkeintaan 15 minuut-

tunnistamisen ja minimivarusteil-

tia) myöhemmin, juuri kun retki-

la selviämisen suhteen. Ja van-

kunta oli lähtemässä tarpomaan

hempien johtajien sadismin rajat-

kohti viimeistä tunnettua asutet-

tomuuden ymmärtämisen suhteen

tua aluetta.

myös.

Mainittakoon ettei meillä iki-

nä mitään iltasaunaa ollut. Vaikka erikseen käskettiin ottamaan

Videopäiväkirja: http://bit.ly/1O6iKtj

SAUVA 1/2015

| 19

Ounas15 – etelää paossa Pauli Engblom, Jukka Koskelainen

Jukka, Pauli, Erik ja Tor lähtivät Lappiin ihailemaan talvea ja tunturimaisemia sekä harjoittelemaan talvivaellusta. Matkapäiväkirja kertoo, mitä tapahtui.

Kuvat: Jukka Koskelainen

27.12.2014 Klo 21.30, Turku, -8,5 °C Päivä

kului

pakatessa

viimeisiä

hankintoja

tehdessä.

Nyt

kattotelinne

asennettu,

vanhojen

Ruotsin

armei-

jan ylijäämäsuksien nahkasiteet säädetty sopiviksi ja tavarat pakattu autoon. Huomenna lähtö klo 6.

28.12.2014 Klo 6.58, Yliopiston ja Brahenkadun risteys, -7 °C Lähdössä

meni

ennakoitua

kunta

kamat

Kylmä

voi

tulla.

autossa

enemmän ja

Navigaattorin

aikaa.

Muun

voi

virallisesti

Ounas15 mukaan

matkaa

muassa alkaa.

jäljellä

1038

suksien

kiinnitys

Ennakkotietojen kilometriä

7,5

kattotelineisiin mukaan tuntia.

vei

lämpötila

aikaa.

Nyt

Muoniossa

Takapenkki

hukkuu

retki-31°C.

tavaraan,

mutta voi alkaa pian nukkua. Vielä renkaiden ilmanpaineen tarkastus.

”Ottaisin selfien, mutta minua ei näy tavaroiden alta” –Takapenkki.

Klo 7.12, Irti Sata-Shell, Turku ”Miksei Moisio voi olla Muonio?”

Klo 9.00, Valkeakoski Auton matkamittarissa 222 222 kilometria rikki.

Klo 10.20, Neste, Jämsä, -14 °C Huoltotauko, pakastettuja voileipiä kaivetaan suksiboksista.

Klo 12.55, ABC Keskimaa, Äänekoski, -15 °C Ruokailu.

Erik

Tor

söivät

Hesellä,

Pauli

Jukka

noutopöydästä.

Tauko

oli

paikallaan

ajamisen

jälkeen.

Tör-

mättiin Paulin tuutoriin #todennäköisyys

Klo 14.15, Pihtiputaa, -19 °C Aurinko laski viimeisen kerran, seuraavien päivien aikana ei tavata. ”Apokalyptiset tunnelmat.”

Klo 14.25 Melkein nokkakolari. Kiitos ohittajille!

20 | SAUVA 1/2015

ua ei näy in m ta ut m n, ie lf se n isi ”Otta penkki tavaroiden alta” -Taka

asaamuna kirpeänä pakk

ousu kota: A uringonn Pallaslompolon

Klo 16.45, Kempele, -19 °C Tankattu 10 litraa, mutta kallista. 1,450 €/l.

Klo 17.24, Limingantulli, Oulu Tankattu

tankki

täyteen.

707

ajettu.

Keskikulutus

8,3

litraa

sadalla

kilometrilla.

Ostettiin

lisää

termospul-

loja. Vaihdettiin Pauli kuljettajaksi.

Klo 20.40, Seo, Ylitornio, -21 °C Ystävällinen

huoltoaseman

rouva

möi

vielä

kotiruokaa

meille,

vaikka

sulkemisaika

lähestyi.

Viimeinen

sisätila

ja sisävessa pariin päivään. Matka-aikaa jäljellä 3 h. Kuskiksi Jukka.

Klo 21.14, Napapiiri ylitetty, -22 °C Klo 22.54, Muonio, -27 °C Ekat porot nähty.

Klo 23.50, Pallaslompolon kota, -32 °C Perillä.

Ulkoilman

auto

sisätilan

lämpötila

ero

noin

°C.

Läheisellä

autiotuvalla

todennäköisesti

mutta

tsekkejä,

jä-

tämme heidät rauhaan ja tyydymme kotaan.

29.12.2014 Klo 1.32, -32 °C (kodassa -13 °C) Pukeutuminen mältä.

autossa

vei

puita

hyvin,

Kodalla

kauan jotka

aikaa.

Aluksi

lämmittävät

ulkoilma ok,

tuntui

mutta

ihan

emme

ok:lta, aio

lämmittää

nyt yöllä,

alkaa

joten

tuntua

kylmä

varsin

tulee.

kyl-

Leipää,

makkaraa ja sitten unta. Fiilis nyt hyvä, perille ollaan päästy.

Klo 8.45, -29 °C Pauli heräsi klo 7.30 kylmään. Teki tulen ja paistoi makkaraa ja Mars-patukan.

Klo 10.30, -21 °C Herättiin, nuotio paloi vielä, jes! Keitettiin vettä ja syötiin puuroa ym. Ihasteltiin läheisiä tuntureita kodan vierestä.

SAUVA 1/2015

| 21

Klo 13.25, -16 °C Auto lähti laakista käyntiin. Pitkällisen vedenkeiton jälkeen retkikunta jatkaa eteenpäin. Menomatkan aikana radiosta seitsemän kertaa soinut Haloo Helsingin Vihaan kyllästynyt alkoi soida heti auton käynnistyttyä.

Klo 16.08, Ounasjoen ylittävän sillan viereinen P-paikka, Ketomella, -21 °C Purettiin auto ja pakattiin ahkiot. Operaatioon meni ensikertalaisilta parisen tuntia. Ystävällinen lappi-Eki tuli juttelemaan ja kertoi pari vinkkiä. Tavoitteena ensin 2,5 km päässä oleva kota, sitten autiotupa. Haaveissa siintää lämmin yö. Opetellaan hiihtämään metsäsuksilla ja vetämään ahkiota.

Hietajärven kota: päivä alkaa kuulaana

Klo 20.31, Hietajärven kota, -11 °C Siirtyminen kesti melkein 2,5 h. Jatkossa vauhti varmaan nopeutuu. Matkalla kaksi moottorikelkka-Ekiä kertoi, että tunturilla on myrsky. Ei siis mennä sinne, joten autiotupa jää haaveeksi. Ajateltiin sitten yöpyä tässä kohdassa, mutta noh, se olikin avokota. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätimme yöpyä kodan puuvajassa. Siinä on sentään neljä seinää ja katto. Tuuletusaukot tukitaan laudoilla ja ilmastointiteipillä. Huomenna aamulla uusi päätös, minne mennään. Positiivista: Kodan nuotiopannu, jolla voidaan keittäää vettä. Kaasua säästyy.

”Sauvan toimitus testaa: maapartio. – Ei kannattanut”

Klo 22.33, Puuvaja -13 °C Paljon vaatteita, ilmastointiteipatut tuuletusaukot ja kemialliset lämpöpussit. Kai tästäkin yöstä selvitään.

30.12.2014 ei näkyvyyttä Pimeys ja lumimyräkkä:

Klo 8.05, Puuvaja, -10 °C Yllättävän mukavan yön jälkeen järkyttävä kohme. Aamu alkaa valjeta. Lunta satoi yöllä 10 cm.

Klo 10.56, Hietajärven kota, -9 °C Valmistaudutaan lähtöön. Pyritään Pahakurulle, jos olosuhteet sallivat. Jos ei, kodan kautta autolle ja johonkin tien lähellä olevaan autiotupaaan. Tänä yönä olisi hyvä nukkua rakennuksessa. Fiilis: jees.

Klo 13.20, Pippoharju, -5 °C Komeat maisemat. Arvioitiin mäki väärin. Hyvin raskas nousu. Lunta sataa. Yksi sompa katosi.

Klo 16.15, Hietajärven kota, -4 °C Tuuli yltyy, lumisade yltyy. Neljän tunnin hiihto päättyi hasardiin laskeutumiseen järvelle. Noususta ei tullut mitään. 1 kpl siteitä hävisi. Paluu jäätä pitkin kodalle kesti 4 minuuttia! Vaihdetaan lämpimät vaatteet. Sitten kohti autoa. Lapin-Eki ei ilmeisesti tarkoittanut tätä reittiä, vaan tieltä Pippoharjua sivunnutta reittiä. Miksemme tajunneet hiihtää tunturille järven yli?

22 | SAUVA 1/2015

”Jos joku kyseenalaistaa meidät, sanotaan, että tää oli meidän salipäivä” -Erik

Klo 20.11, Ounasjoen viereinen P-paikka Lähdettiin ajamaan. Hiihto eteni tänään eilistä joutuisammin, valokuvaustauon kanssakin 1,5 h. Hiihto oli kivaa. Kuunvalo loisti kauniisti. Auton pakkauskin sujui jees. Nyt etsimään lämmintä yösijaa.

Klo 20.55, Pallasjärven eteläpuoli, Punaisen hiekan autiotuvan lähistö. Lunta tiellä n. 20 cm. Tsekit edelleen täällä, mennään tsekkaamaan autiotupa.

Klo 0.00, Aittolahden autiotupa, 15 °C sisällä / -1 °C ulkona Pitkäaikainen unelma on täyttynyt. Pääsemme yöpymään autiotuvassa. Autoa lähempänä sijaitseva autiotupa oli kahden tsekkiläisen asuttama. Päätimme suunnata hieman kauempana sijaitsevalle tuvalle. Haimme sukset ja pakkasimme kamat ahkioihin. Matka eteni lauhtuneessa säässä joutuisasti.

Matklla näimme revontulia, jotka himmeinä levittäytyivät Pallastunturin takaa järven ylle.

Kahden pakkasessa vietetyn yön jälkeen tämä tuntuu paratiisilta. Huomenna olisi tarkoitus tehdä päiväretki.

Tähän asti matka on opettanut paljon. Vaelluskokemusta ei saa muuta kuin kokemalla.

Paljon on opittu, eikä merkittäviä riskejä ole ollut eikä otettu. Suuria virheitä on ehkä ollut kolme: liian lyhyt valmistautumisaika Turussa, liian myöhään alkanut ajaminen ja tämän päivän järjetön reittivalinta. Kaikki ovat kuitenkin asioita, joista on opittu paljon. Lisäksi olemme alkaneet pohtia, oliko ahkio oikea ratkaisu vai olisiko pitänyt valita rinkat. Erityisesti umpihangessa ja ylä- ja alamäessä ahkio hidastaa tolkuttomasti (ainakin tällä osaamisella).

31.12. 2014 Klo 9.25, -2 °C Herättin ihanasti nukutun yön jälkeen. Aamupala saati keitettyä nopeasti. Kohta lähdetään päiväretkelle Pallasjärvelle – ilman ahkioita. PS: Pitäkää varanne tai retkipoliisi tulee ja syö teidät!

Klo 12.55, Pallaslompolon kota, -3 °C Saaviumme suksin ensimmäisen päivän kodalle. Lounastamisen aika. Matkalla tuuli yltyi, mutta ilma on muuten kaunis. Kodan ohi vievä tie oli juuri aurattu, joten huominen poispääsy on varmistettu.

Klo 15.45, Aittolahden autiotupa, -1 °C Saavuimme mukavan hiihtoretken jälkeen ja nyt tupa lämpenee lisää. Ensimmäisen ilta, kun on aikaa

nauttia elämästä. Ruokaa,

lepoa ja vapaa-aikaa. Tänään ehkä ehtii pelata korttiakin. Kun vuosi vaihtuu, mennään polttamaan tähtisädetikkuja.

SAUVA 1/2015

| 23

1.1.2015 Klo 0.51, 23 °C sisällä / +0 °C ulkona Vuosi on vaihtunut. Ennen uloslähtöä pelattiin tusinan verran erää fuskua. Tilanne lopussa voittojen suhteen oli 3-3-3-3. Turistiin myös mukavia. Kellon lähestyessä puolta yötä siirryttiin ulos räntäsateeseen juhlistamaan vuodenvaihtumista tähtisäde- ja valotikuin. Huomenna edessä herätys ja paluu arkeen. Nyt nukkumaan!

Klo 10.37, 2,5 °C Heräsimme klo 10.20. Puurot keitettiin nopeasti termarivedessä ja aloitettiin pakkaus. Ulkona lauhtunut, joten saa nähdä, miten ahkiot luistavat. Lounaaksi luvassa jotain muuta kuin pussiruokaa.

Tor, Pauli, Erik, Jukka Retkikunta vasemmalta:

Klo 12.00, 3 °C Lähdetään hiihtämään kohti autoa. Jukka ja Pauli vetävät ahkiot, Erik ja Tor siivoavat tuvan ja tulevat perässä. Suojasäässä pito on hävinnyt suksista, mutta luistoa löytyy.

Klo 14.42, Punaisen hiekan autiotuvan lähistö, -0 °C Pakkaus alkaa sujua rutiinilla, ja tavarat on pakattu paljon paremmin kuin menomatkalla. Paluumatka alkaa. Lähdeme etsimää vettä (ei sulattamalla tehtyä).

Klo 15.20, Muonion Seo, -3 °C Täystankkaus: 532,5 km ajettu, keskikulutus 8,9 litraa sadalla. ¾ tankkia täytetty. Pidettiin tauko ja syötiin panineja, sekä juotiin raikasta kraanavettä. Tarkastetiin myös renkaiden ilmanpaine. Yövymme Oulun Nallikarissa, saunallisessa kaksiossa.

Klo 18.45, Haaparanta, Ruotsi. Käytiin Ruotsissa etsimässä kebabia. Ei löytynyt. Palataan Suomeen.

Klo 19.45, Mario’s pizzeria, Tornio Kebab teki hyvää pussimonan jälkeen. Nyt Ouluun.

Klo 21.10 Haloo Helsingin Vihaan kyllästynyt soi ekan kerran paluumatkalla vasta nyt.

Klo 21.30, Oulu, lämpötila: ei kiinnosta

Auringonlasku ja tykkylunta: täy dellistä

Oulu-Eki Petri luovutti avaimet huoneistohotelliin. Kaksio, jossa SAUNA. Tulee tarpeeseen. Retkikunta nautti viinilasilliset oululaista kraanavettä. Maistui muuten hyvältä keitetyn lumen jälkeen. Vaeltaessa talvella suurin osa ajasta menee lumen keittämiseen.

Malja Oululle, malja sivistykselle!

24 | SAUVA 1/2015

”Käytiin Ruotsissa etsimässä kebabia. Ei löytynyt. Palataan Suomeen.”

2.1.2015 Klo 10.40, Oulu, -0 °C Hyvin nukutun yön ja illan fusku-pelin ja saunan jälkeen syötiin aamupalaa. Lähtöä viivästytti ainakin puolella tunnilla television lastenohjelman katsominen. Auto piti pakata uudestaan. Nyt rantaa pitkin kohti Turkua.

Klo 11.50 Siv. Järvelänjärvi.

Klo 12.20 Neste Yppäri, -0 °C Lyhyt tauko.

Klo 12.46 Kalajoen hiekkasärkät, -0 °C Sivistystuokio. Käytiin katsomatssa Kalajoen hiekkasärkkiä. Keli, hirveä.

Vuosi vaihtuivuosi Pallasjärvi: raket vaihtui tien sijaan tähtisädeja valotikuin tähtisädeja valot ikkujen

kanssa

Klo 13.22, ABC Hiekkasärkät, Kalajoki, -1° °C Syötiin Hesellä. Epäterveellinen ruoka maistui pussiuonan jälkeen edelleen hyvältä. Tästä eteenpäin ehkä sitten jotain terveellisempää. Sää: räntää, hirveä ajokeli.

Klo 17.00, Närpiön Teboil, +0 °C Tuulta arviolta 9 bofooria. Tankattiin täysi tankki 60,9 litraa. 1,388 €/l. Ajettu 805,2 kilometriä.

Klo 17.20, Tiukka Sähkölinja tulessa, palokunta ohjaa liikennettä.

Klo 19.08, Tikkulan ABC, Pori, 2 °C Viimeinen ABC-ateria syöty. Nyt sentään jo Lounais-Suomen partiopiirin alueella. Kohta Turussa.

Klo 20.06, Laitila Huomio: Laitila näyttää kaupungilta Lapin jälkeen.

Klo 21.05, Kolo, Vasaramäki, Turku Oma kolo kullan kallis. Mukavaa olla kotona. Tavaroiden purku ja sitten kaikki kotiin. Tämä reissu oli tässä. Hieno kokemus ja opittiin paljon!

SAUVA 1/2015

| 25

Vauhdikasta menoa Teijolla Eemeli Katila

Aurinkoa, toimintaa ja herkuttelua – KHP:n talviretki Teijon kansallispuistoon 13.-15.3.2015

eväisenä

perjan-

täynnä oleva kevätretki kohti Suo-

etujoukko, joka oli jo pystyttänyt

taina kolon pihas-

men

kansallispuistoa,

teltat valmiiksi ja virittänyt leiri-

sa kävi kova vili-

Teijoa. Retkenjohtaja Veikko Piri-

keittiön duurisointuun. Tämä oli-

nä, kun reippaat

lä opasti bussissa partiopoikia ke-

kin hyvä, sillä perille saavuttuam-

partiopojat

ventämään vaatetusta ja vastaili

me pimeys laskeutui varsin pian.

kasivat

pakrinkko-

tuoreinta

poikien moninaisiin kysymyksiin.

jaan ja kassejaan lippukunnan pe-

Paikalle

taminen

saavuimme

sujui

hyväs-

tavassa

ryn purkamisen jälkeen siirryim-

jen tehtävät käytiin tarkoin läpi

yhteiskuljetuksemme.

me jalan polkua pitkin kilometrin

matkan Onnelannummen leiripai-

mukavuus

taja suuntasi nokan moottoritielle

kalle. Leirissä meitä odotti muu-

kia eivät ensi alkuun kipinävuo-

kohti itää. Alkamassa oli toimintaa

tamaa tuntia aiemmin saapunut

rot miellyttäneet, mutta homma

26 | SAUVA 1/2015

peräkär-

telttoihin

räkärryyn. Kaikki olivat saapuneet Pääsim-

Majoittuminen ja puiden kan-

ajoissa paikalle ja niin saapui myös me etuajassa liikkeelle ja kuljet-

hämärässä

oras-

sä

järjestyksessä. etualalla

oli vasta

Kipinämikko-

paloturvallisuus, toisena.

Kaik-

Jukka Koskelainen

lähti pyörimään kuitenkin varsin mallikkaasti. Ennen nukkumaanmenoa paistettiin makkarat pikkupakkasessa leiritulilla itse tehdyillä makkaratikuilla. Kenenkään ei tarvinnut mennä nukkumaan nälkäisenä, siitä oli muonitusjaosto pitänyt huolen. Partiopojissa oli energiaa kuitenkin sen verran, että meni vielä tovi, ennen kuin teltat hiljenivät kokonaan. Ehkä joitakin jännitti myös aika ajoin kuuluneet, lähes ihmissudelta kuulostaneet ulvahdukset, jotka kuitenkin osoittautuivat läheiseltä Hamarinjärveltä

kantautuneiksi

halkeile-

van jääkannen ääniksi.

Maisemia ja gourmetruokaa Lauantai valkeni aurinkoisena ja pakkasta oli vielä muutama aste. Yö oli sujunut hyvin ja kaikkien kolmen puolijoukkueteltan kaminat oli pidetty hengissä läpi yön. Muonitusjaosto oli loihtinut viiden tähden aamiaisen juuri oikeaoppisesti paistetun pekonin (nice & crispy), munakkaan, leivän, leikkeleiden

ynnä

muun

muodos-

sa. Vaikka aamiainen onkin päivän tärkein ateria, päivän aikana saimme huomata, että lisää herkkuja oli tulossa.

Hämtabål on vauhdikas peli Veneiden valmistus käynnissä Teijo tarjosi retkeläisille myös upeita maisemia

SAUVA 1/2015

| 27

Päivä lämpeni mukavasti plus-

pojista pyrkinyt uimaan. Seuraa-

salle auringon paistaessa siniseltä

vana vuorossa oli patikointi takai-

taivaalta. Aluksi neljään ryhmään

sin leiriin, jossa meille valmistet-

jaetut joukkueet saivat tehtäväksi

tiin köyhiä ritareita kermavaahdon

rakentaa mallin mukaiset purjeve-

ja hillon kera. Niitä syödessä use-

neet käyttäen apunaan mm. sahaa,

ampikin

ihmetteli

mistä

köyhi-

puukkoa, neulaa ja kangasta. Seu-

en ritareiden nimi oikein juontaa

raavaksi vuorossa oli suunnistus

juurensa – meidän syömämme ri-

joukkuettain Hamarinjärven nuo-

tarit eivät nimittäin olleet köyhiä

tiopaikalle, jossa nautimme mauk-

eikä kipeitä vaan suussa sulavan

kaita

nuotiopannulla

paistettuja

täytettyjä lettuja. Yksi joukkueista

maistuvia! Iltapäivällä

oli

vapaa-aikaa

saapui hieman muita jäljessä ’va-

juuri sopivasti ennen kuin oli aika

littuaan’ hieman pidemmän reitin.

täyttää telttojen puuvarastot yötä

Taas oli vatsat täynnä gourmet-

varten ja syödä päivällinen – pih-

ruokaa ja joukkueiden matka jatkui

viä ja perunamuusia, toki salaattia

kohti Nikkallion huippua, josta oli

unohtamatta. Jälleen kerran keit-

hienot näkymät järvelle.

tiö oli ylittänyt itsensä!

Näköalapaikalle ei tultu kui-

tenkaan vain ihmettelemään maisemia

vaan

tehtävärasteina

oli

Itsetehty vene testauksessa

Liikettä pimeässä

Iltanuotiolla saatiin ajatuksillekin apetta

kastliinan heittoa ja noin kilometrin päästä semaforilipuin annettu-

Kun pimeys oli laskeutunut oli

jen viestien vastaanottoa kiikareita

aika siirtyä pelaamaan Örkkiä. Peli

Merimieskeinussa riitti haastetta Heittoliinan käyttö vaatii tarkkuutta

avuksi käyttäen. Aikaisemmin po-

muistuttaa lipunryöstöä mutta lip-

jille oli jo kerrottu ajasta ilman äly-

pujen sijaan joukkueet yrittävät

kännyköitä ja miten lippuviestin-

löytää vastapuolen metsään kät-

rakennettu

tä saattoi joissain tapauksissa olla

kemän myrskylyhdyn. Mukana on

merimieskeinu pylpyröin varustet-

Nuotiopaikan läheisyyteen oli kahden

puun

väliin

jopa elintärkeää. Viestien tulkin-

myös Örkkejä, jotka yrittävät riis-

tuna. Näimme uskomattomia ak-

ta koodiavainta hyväksi käyttäen

tää molempien joukkueiden pe-

robaattisia

suorituksia

vuorotel-

osoittautui vaativaksi ja harjoitel-

laajilta nauhan käsivarresta ja si-

len molemmilta joukkueilta, mutta

tavaa jäi vielä – mutta jos se olisi-

ten lähettää heidät laulukuoroon.

ensimmäinen kierros ei tuottanut

kin helppoa, ei merimies olisikaan

Metsä ryskyi ja huuto raikui, kun

tulosta – maan vetovoima ja pyl-

erimies vaan tavallinen pulliainen.

joukkueet rynnivät kohti vastusta-

pyröiden liukkaat laakerit pitivät

jan päätyä etsimään myrskylyhtyä.

huolen siitä, että yrittäjä toisen-

Tässä lajissa myös varusteilla oli

sa jälkeen makasi maassa neulas-

tumaan rakennetusta viittaviida-

väliä – ne joilla oli tehokkaat lam-

ten joukossa lähinnä ylpeys kol-

kosta joukkueet selvisivät hyvin,

put pystyivät sokaisemaan vastaan

hun saaneena. Oli aika siirtyä ns.

Kardinaali- ja lateraalimerkein

Hamarinjärven hiekkarannan tun-

vaikka muutaman kerran itse ra-

tulleet vastustajat. Neljän erän jäl-

sudden death –sääntöön, jolloin

kennettujen pursien kölit menivät-

keen peli päättyi kuitenkin tasa-

riittää, että ensimmäinen meri-

kin hipoen karien yli. Vesi oli vie-

pisteisiin 2-2 ja Teijon metsän her-

mieskeinun selvittänyt pelaaja tuo

lä sen verran kylmää, ettei kukaan

ruus ratkaistiin seuraavassa lajissa.

joukkueellensa voiton. Muutaman

28 | SAUVA 1/2015

Jukka Koskelain

yrityksen jälkeen jo ensimmäisellä

me täällä koti-Suomessa; edes sol-

pakkaaminen ja leirin purku. Kaik-

kierroksella lähelle päässyt Miika

munaruja ei ole saatavilla, vaan

ki varusteet olivat säilyneet kui-

taituroi itsensä läpi merimieskei-

solmuja harjoitellaan siellä jäykkää

vina aurinkoisessa säässä ja lu-

nun haasteen ja turnajaiset oli saa-

puhelinlankaa käyttäen. Silti se ei

mettomassa maastossa. Lounaan

tettu päätökseen.

estä partiolaisten iloa, vaan teke-

jälkeen oli vuorossa patikointi tien

misessä korostuu aito ilo. Tämä

varteen ja varusteiden pakkaami-

antoi varmaan ajattelemisen ai-

nen peräkärryyn. Pikkubussi saa-

Ajatuksille apetta iltanuotiolla

hetta kaikille ja kiitollisuuden tun-

pui hyvissä ajoin paikalle ja matka

teen siitä, miten hyvin meillä asiat

takaisin kololle saattoi alkaa. Use-

Iltanuotiolla

loppujen lopuksi ovatkaan.

alla oli tässä vaiheessa (onneksi)

kypsensimme

fo-

liossa itse ontoksi kovertamiam-

Lauloimme myös nuotiolaulun

kännykästä akku loppunut ja po-

me täytettyjä uuniomenoita sekä

ja iltanuotio päättyi veljespiiriin.

jista itsestäänkin lähtevät desibelit

paistoimme varsipannuilla lättyjä

Vaikka ei voidakaan sanoa, että

olivat paluumatkalla maltillisem-

– kermavaahtoa unohtamatta. Nuo-

Teijon karu luonto oli kesyttänyt

mat. Kun peräkärry oli kololla tyh-

tiolla kuulimme allekirjoittaneen

partiopojat, niin raikas ulkoilma ja

jennetty ja lippukunnan varusteet

kertoman

touhuntäyteinen päivä olivat. Tel-

kannettu

sa toimivasta afganistanilaisesta

tat hiljenivät varsin pian ja kipinä-

toivat vanhemmat ottaa vastaan

partiolippukunnasta, jonka pienet

mikot alkoivat hoitaa tehtäviään.

uupuneita, mutta montaa koke-

reippaat partiolaiset eivät nauti

Sunnuntaina

musta

samanlaisesta ylellisyydestä kuin

keen

tositarinan

orpokodis-

oli

aamiaisen

vuorossa

jäl-

tavaroiden

kolon

varastoon

rikkaampana

saat-

palanneita

miehenalkuja.

SAUVA 1/2015

| 29

Maaliviiva häämöttää Jukka Koskelainen

Tarina koneprojektista ja sen vaiheista II

Vuodenvaihteen jälkeen fiilikset koneprojektin suhteen ovat olleet tasaisesti kasvavan positiivisia. Suuret, viikkoja kestävät työvaiheet ovat takanapäin ja jäljellä on enää yksittäisiä pieniä töitä, vaikkakin suurissa määrin. Henki saada projekti valmiiksi ennen kesää on kuitenkin korkealla, onhan aluksen toimintakuntoisuus tällä purjehduskaudella myös realiteetti, josta ei voi lipsua. Takaraivossa siintää tuleva kesä, mutta myös harmitus siitä, että talvi olisi tänä vuonna tarjonnut purjehdittavaa vuoden ympäri.

30 | SAUVA 1/2015

Jukka Koskelainen

S/y Henrika telakalla 10.4. KĂ¤ynnissĂ¤ pohjan pesu ennen uutta myrkkymaalikerrosta

SAUVA 1/2015

| 31

lkuun

lyhyt

ker-

taus: S/y Henrikan

ilmestymisen

jälkeen

joulukuun

metallituet maalattiin ruostesuo-

alussa. Pian tämän jälkeen eristet-

jamaalilla ja niiden väliin asennet-

Koneprojekti alkoi

tiin kattoluukku suurimman läm-

tiin puusta koolaukset. Koolausten

vuoden 2013 syk-

pövuodon tukkimiseksi. Vielä kun

välit

syllä, juuri ennen

uuden

Lopuksi varsinaisena lattiana toi-

kuin vanha pääko-

saatiin täytettyä glykolilla oli ve-

miva tiikkivaneri asetettiin paikal-

koneen

makeavesikierto

täytettiin

palosuojavillalla.

ne päätti päivänsä. Saman vuoden

neen selviäminen talven yli taat-

leen. Myös sähköjärjestelmän joh-

syksyllä tilattiin uusi pääkone ja

tu. Sekä perän että keulan sähkö-

tohässäkkää selvitettiin talkoiden

purettiin sisustus vanhan koneen

patruunat käynnistettiin pitämään

aikana. Talkoiden yhteydessä ko-

nostamiseksi pois konehuoneesta.

yllä

neprojektia

Seuraavaa suuri vaihe operaatiosta

samalla siedettävän työntekoläm-

la tallentanut järjestelmäkamera

suoritettiin kesällä 2014, kun ko-

pötilan veneen sisätiloissa.

pääsi vahingon seurauksena pu-

peruslämpöä

mahdollistaen

lähes

yksinoikeudel-

nehuone hiekkapuhallettiin kaut-

toamaan puolitoista metriä suo-

taaltaan ja maalattiin uudestaan.

raan märkään pilssiin. Nopean pe-

Uusi kone asennettiin paikalleen

Uusi vuosi, uudet kujeet

kesän lopulla ja saatiin syyskuun

lastusoperaation toimesta vesi ei päässyt vahingoittamaan herkkää

käyntiin.

Heti kuluvan vuoden alussa järjes-

elektroniikkaa, mutta pudotus sär-

Syksyn aikana suoritettiin lähinnä

tettiin talkoot, johon myös vuo-

ki kameran LCD-paneelin sekä sa-

erinäisiä siivoustöitä ja liimattiin

denvaihteen

lamalaitteen

äänieristysmattoa

vaeltajat

ensimmäisenä

päivänä

konehuoneen

Lapissa

ehtivät

viettäneet

osallistumaan.

estäen

tehokkaasti

monien asetusten käytön. Tämän

katto- ja seinäpintoihin. Juuri vuo-

Paikalla olivat Akseli Silfver, Juk-

jälkeen kuvaaminen hämärissä ve-

den 2014 Sauvan ilmestyessä oli

ka Koskelainen, Pauli Engblom,

neen sisätiloissa on ollut hieman

lämmitysjärjestelmää yritetty sää-

Ville Sahlstöm,Erik Haapa ja Mika

haastavaa, joka näkyy valitettavas-

tää kuntoon siinä onnistumatta.

Koutu. Talkoiden aikana ruorihytin

ti myös kuvien laadussa.

ja konehuoneen välinen lattia ka-

sattiin puoliksi kuntoon. Lattian

teri

Lämmitysjärjestelmä tiin

toimintaan

32 | SAUVA 1/2015

heti

saalehden

Viikko talkoiden jälkeen ValtKoistinen

suoritti

veneelle

Jukka Koskelainen

huoltokäynnin,

joka tuli tarpee-

seen. Vesi oli normaalikorkeudesta

saatiin kokonaan laitettua. Lisäksi kaksi kolmesta laipioläpiviennistä

koholla yli 80 cm ja Henrika tämän

kiinnitettiin tukevasti paikoilleen

johdosta lähes 10 astetta kallellaan

pulttien ja sian voimin.

laituria vasten (alus viettää talvet kylkikiinnityksessä). Köydet olivat myös pahasti jäätyneet, joten nii-

Metallista loistetta

den löysääminen ei ollut helppoa. Helppoa ei myöskään ollut matka

Konehuoneen katon sulkeuduttua

Heinänokkaan ja takaisin, sillä tie

ja mustan äänieristematon kiin-

oli peilijäässä. Auto pysyi sentään

nittäminen kattoon merkitsi ko-

tiellä koko matkan.

nehuoneen muuttumista perin pi-

Helmikuussa jatkettiin eristys-

työtä useampaan otteeseen, niin

meäksi ainoat

paikaksi,

varsinkin

valonlähteet

olivat

Kattopeltien aluslevyjen valmistus käynnissä

kun valmiiksi tasaiseen valoon kone-

muu-

tama hassu työvalo koneen pääl-

huoneen heijastavat pinnat, kuten

lankin kanssa. Puolivälissä kuuta

lä.

vesitankit ja katon pellitys, luo-

saatiin ruorihytin lattian toinen-

tenkin helpotusta, kun jo syksyllä

vat konehuoneeseen liki valokuva-

kin puolikas paikalleen, joten yksi

konehuoneeseen

studiomaisen tasainen ja voimak-

äänieristeen

kuin

palosuojavil-

Valaistusongelmaan tuotuja

toi

kui-

alumii-

suuri vaihe koneprojektia oli ta-

nisia reikäpeltejä alettiin maalis-

kaan valaistuksen. Työnteko uuden

kana. Konehuone ei näkynyt enää

kuussa asentamaan kattoon, kir-

valaistuksen

heti alukselle sisään astuttaessa,

kas pelti kun heijastaa hyvin valoa.

mattavasti inhimillisempää, sekä

vaan ”ongelmat” oli saatu rajattua

Pellitys saatiin parin päivän aika-

koneprojektin yhteydessä että tu-

pelkästään konehuoneeseen. Saa-

na niin hyvään vaiheeseen, että

levaisuudessa konehuoneessa nor-

vutuksen varjopuolena oli se, että

kuun lopulla konehuoneeseen saa-

maalisti toimittaessa.

kanssa

onkin

huo-

mahtu-

tiin asennettua kiinteä valaistus.

nut seisomaan. Helmikuussa saa-

Ja kuinka tasainen se onkaan! Va-

jälleen pienimuotoiset talkoot, tai

konehuoneessa

enää

Huhtikuun alussa järjestettiin

tiin pitkästä aikaa jotain valmiik-

lon tuottamisesta vastaa kolme 9 W

oikestaan kyseessä oli toiminnan

si, kun viimeiset palosuojavillat

LED-nauhaa, joiden lisäksi työva-

voimakas

lyötiin kattoon kuun lopulla. Myös

loina toimii kaksi 10 W LED-spot-

mia tekemässä olivat Akseli, Juk-

kattoon

tia. Yhdistettynä LED-nauhojen jo

ka, Pauli, Ville, Eelis Vähätalo

2014

tuleva

äänieristematto

marraskuu

Hom-

joulukuu 5.12. 7.12.

10.12.

12.12.

17.12.

20.12.

23.12.

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄ SÄÄDETÄÄN

KATTOLUUKKU ERISTETÄÄN

ERISTYSTÄ, SIIVOUSTA

AKKUJOHDOT MITATTU

KONEEN MAKEAVESIK. GLYKOLIT

KANSILUUKKUJA PUHDISTETAAN

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ TOIMINTAAN, SIIVOUSTA

29.11. APUKONEEN PETIÄ HITSATAAN

koneprojektin aikajana

aktivoituminen.

SAUVA 1/2015

| 33

Sebastian Saarni

Jukka Koskelainen

sekä Ville Ruuskanen. Aivan aluksi

virheestä.

asennettiin paikalleen melkoisek-

lähtikin käymään virheettä ja kävi

Tämän

jälkeen

kone

si ikuisuusprojektiksi venähtänyt

erittäin tasaisesti, kuten asiaan

apukoneen uusi peti. Pitkä hink-

kuuluu. Siirto RMR Oy Meriraken-

kaaminen oli kuitenkin kannatta-

teen telakalle Pansioon 9. huhti-

vaa, sillä peti istui paikalleen mil-

kuuta onnistui ongelmitta kauniis-

lilleen. Apukone istuukin erittäin

sa säässä upean auringonlaskun

tukevasti uudessa paikassaan styy-

siivittäessä matkaa. Mielen täyt-

rpuurin lyhennetyn tankin etupuo-

ti valtaisa riemun tunne, vaikkei

lella. Apukoneen taakse tehdään

kyseessä ollutkaan ensimmäinen

vielä akkukotelo apukoneen ja pää-

purjehdus, vaan ainoastaan lyhyt

koneen käynnistysakkuja varten,

konetus. Ajatus tulevasta pitkästä

mutta se ei ole vielä valmis. Mui-

purjehduskaudesta kuitenkin läm-

ta talkoissa suoritettuja töitä olivat

mitti mieltä runsain mitoin.

muun muassa keulapilssin siivoa-

minen sekä erinäiset asennustyöt

rungolle

Telakalla alus nostettiin ylös tehtäviä

huoltotöi-

konehuoneessa. Myös loput reikä-

tä varten. Telakoinnin yhteydes-

levyt kiinnitettiin kattoon ja kone-

sä

projekti

eteni

kahdella

rin-

huone pestiin. Huhtikuun toisella

tamalla.

viikolla konetta alettiin herätellä

suoritti

talviteloiltaan käyttökuntoon, sil-

sesti kuulumattomia rungon huol-

lä edessä oli siirto telakalle.

totöitä, kuten pohjan pesun ja

Telakan

henkilökunta

koneprojektiin

varsinai-

maalauksen, sekä keulan ja perän säilytyslaatikoiden

Touhua telakalla

hiekkapuhal-

lustöitä. Samaan aikaan talkooporukka, johon kuuluivat Akseli, Jukka,

Tehokkuus on päivän sana. Erikoiset työasennot ovat tulleet tutuiksi. Tätä kutsutaan myös Henrika-joogaksi.

2015

Konetta ei aluksi saatu käyntiin,

Pauli, Eelis, Erik, molemmat Vil-

mutta säätämisen jälkeen todet-

let, Sebastian Saarni sekä Erkki

tiin vian olevan lisälaturin asen-

Kari, tekivät koneprojektiin kuu-

nuksessa

luvia

sattuneesta

tammikuu

pienestä

töitä.

Näihin

lukeutuivat

helmikuu 14.2. 15.2.

18.2.

26.2. 27.2. 28.2.

JOHTOJA SELVITETÄÄN, MAALAUSTA

VILLOITUSTA, LATTIAN KASAUSTA

HUOLTOKÄYNTI

ERISTYSTÄ

SÄHKÖJÄRJESTELMÄÄ SÄÄDETÄÄN

ERISTYSTÄ

APUKONEEN PEDIN HIEKKAPUHALLETAAN

34 | SAUVA 1/2015

LAIPIOLÄPIVIENNIT 2/3 KIINNITETÄÄN

31.1.

VILLOITUS VALMIIKSI, APUKONEEN PEDIN MAALAUS

24.1.

ERISTYSTÄ, VILLOITUSTA, LATTIA VALMIIKSI

12.1.

MAALAUSTA, VILLOITUSTA

6.1.

VILLOITUSTA, ERISTÄMISTÄ

2.1. 3.1. 4.1.

puhditus

sekä

ruoste-

edelliseen

liitty-

siitä puupuhtaaksi hiomalla lähes

oikeastaan edelleen kesken, joskin

uudenveroisen näköisen. Puutöi-

kyseessä on muutama pieni seinä-

nyt potkuriakselin irrotus ja sii-

den osalta myös ruorihytin katto

pala, jotka ovat riippuvaisia muis-

hen kuuluvat työt. Potkuriakselin

on edelleen uusimatta, joskin tulee

ta asennustöistä, eivätkä kriitti-

irrotuksesta

tehtäväksi piakkoin.

siä

muodostui

melkoi-

nen tappelu, sillä laakerin ulompi metalliosa oli jumittunut kiinni vannasputken sisäpintaan. Metal-

purjehduskauden

aloituksen

suhteen.

Loppua kohti

Tarkoituksena on saada alus

täysin valmiiksi ennen kesää, jotta

liputkea yritettiin irrottaa tulok-

purjehduskausi voidaan tänä vuon-

setta tuntitolkulla erinäisin työ-

Telakalta alus siirrettiin takaisin

na aloittaa lähes normaaliin ta-

kaluin siinä onnistumatta. Lopulta

Heinänokkaan 11 päivää myöhem-

paan. Tavoite vaikuttaa nyt hyvin

päädyttiin sen tuhoamiseen voi-

min 20. huhtikuuta. Myös tällöin

realistiselta ja siihen päästäänkin

makeinoin. Myös uuden laakerin

matka onnistui ongelmitta. Kun

entiseen nähden kevyehköin pon-

kiinnittäminen aiheutti ongelmia,

rungon vedenalaisten osien kat-

nistuksin. Kun viimeinen puristus

mutta toisaalta on tärkeää että tii-

sastus telakoinnin yhteydessä lä-

on tehty ja alus voidaan lähettää

viste on tiiviisti paikallaan.

päistiin, alkaa Henrika olla lähel-

ensimmäiselle

testipurjehduksel-

teh-

lä purjehduskuntoisuutta. Jäljellä

le, on aika viimein huokaista hel-

tiin myös korjaustöitä ruorihytis-

on edellä mainittujen puutöiden

potuksesta. Koneprojekti on ollut

sä. Ruorihytin lattian korotusosa

lisäksi vielä tehtävää, kuten kaa-

valtava urakka, mutta tämä ei ole

hiottiin

lakat-

peli- ja letkuvetoja sekä erinäi-

vielä tilinpäätös. Siitä saamme lu-

tiin kolmeen kertaan. Tämä mah-

siä asennustöitä, mutta loppusuo-

kea valitettavasti vasta loppuvuo-

dollisti karttapöydän siirtämisen

ra alkaa olla näkyvissä. Positiivista

den Sauvasta.

Telakoinnin

yhteydessä

puupuhtaaksi

omalle paikalleen keskelle ruori-

jäljellä olevissa töissä on se, että

hyttiä. Lattian kulutukselle altis

lähes joka kerta kun veneellä teh-

osa odottaa vielä lisäkerroksia lak-

dään jotain, voi hyvillä mielen sa-

kaa ja varsinainen lattia hiomista

noa

saaneensa

jotain

valmiiksi.

ja lakkaamista. Lattia meni projek-

Toisin oli suurien kokonaisuuksi-

tin aikana suorastaan järkyttävään

en, kuten puhallustyön ja eristei-

kuntoon, mutta kiitos vuosikym-

den laittamisen suhteen, jotka vei-

menten

vät viikkokausia. Jälkimmäinen on

lakkakerroksen,

saatiin

maaliskuu

huhtikuu SIIRTO HEINÄNOKKAAN

SIIVOUSTA, SEKALAISIA TÖITÄ

LAKKAUSTA

RUORIHYTIN LATTIAN KOROTUSOSA LAKATAAN

KATSASTUS, PUHALLUSTA JA MAALAUSTA

KONEPILSSI KUNTOON, POTRKURIA SÄÄDETÄÄN

APUKONE UUDELLE PEDILLEEN

POHJA MAALATAAN, KONEPILSSI PUHDISTETAAN

VALOT ASENNETAAN

TELAKOINTI, POHJA PESTÄÄN, PUHALLUSTA

SIIVOUSTA, KANSILUUKUT MAALAUKSEEN

HENRIKA SIIRRETÄÄN TELAKALLE

KANSILUUKUT HUOLLETTAVAKSI

KONETTA YRITETÄÄN KÄYNNISTÄÄ

3.4. 4.4. 5.4. 6.4. 7.4. 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 12.4. 13.4. 14.4. 16.-17.4. 18.4. 20.4. KONEHUONE PESTÄÄN

29.3.

PELLITYSTÄ, SIIVOUSTA

26.3.

SIIVOUSTA, ERISTYSTÄ, ASENNUSTYÖTÄ

12.3.

RUORIHYTIN LATTIAA HIOTAAN

8-9.3. PELLITYSTÄ

konepilssin suojaus,

SAUVA 1/2015

| 35

Koneprojektin todelliset sankarit Pauli Engblom

Kuolematon kahvinkeitin

Yllättävä leipäveitsi

S/y

Jos haluat vaihtaa yli 18-metrisen teräsveneen pääkoneen, mikä on paras

Henrikan

alimman

Braun-merkkinen,

hintasegmentin

kah-

työkalu töiden tekemiseen? Vastaus saattaa yllättää, sillä käyttökelpoisim-

vinkeitin ei ole mikä tahansa esi-

maksi kaikista työvälineistä koneprojektissa osoittautui Fiskarsin sahalai-

ne. Kyseessä on nimittäin aluk-

tainen leipäveitsi. Haluatko leikata eristevillaa, äänieristysmattoa tai alu-

sen kestävin esine. Vuonna 2006

miinipeltiä? You name it! Tämä leipäveitsi leikkaa kaiken ja pesee mennen

Maarianhaminasta ostettu kahvin-

tullen eristeiden leikkaamiseen varsinaisesti tarkoitetut työkalut.

keitin on selvinnyt niin avomeren aallokoista kun keittiössä toheloi-

Peräänantamaton vesi-imuri

vista tarpojistakin. Koneprojektin jäjiltä kahvinkeitin oli varsin nuu-

Lippukunnan johtajaikäisten joukosta on kuulunut koko koneprojektin ajan

tunut ja hiekkapuhalluksen pölyä

valitusta siitä, kuinka stressaavaa kaikki on. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään,

löytyi sekä vesisäiliöstä että suo-

mikä on kantanut raskaimman taakan projektista. Tämä Kärcher-merkkinen

datinpussin pidikkeestä. Silti, pie-

vesi-imuri on imuroinut kymmeniä kiloja hiekkapuhallushiekkaa, litroit-

nen

tain glykolia, dieseliä ja kaikkea muutakin kuviteltavissa olevaa ja sellaista-

puhdistuksen

jälkeen,

huuhtelun

kahvinkeitin onkin

jäl-

kin, johon keskiverron maapartiolaisen mielikuvitus ei riitä, kuten kokonai-

leen täydessä kunnossa toteutta-

sen pilssistä löytyneen hiiren. Vaikka laitteen nimi on vesi-imuri, on sillä

maan partiolaisten uljasta mottoa:

imetty niin kiinteää, kaasumaista kuin nestemäistä substanssia. Onpa se toi-

aina valmiina tarjoamaan kahvia

minut hitsausimurinakin. Ajoittain Kärcer on ollut kärsineen oloinen. Kun

kofeiininpuutteessa

letkut on taas puhdistettu tukoksista, suodattimet vaihdettu ja säiliö puh-

merenkävijöille.

uurastaville

distettu, imuri on jälleen kunnossa pelastamaan maailman – tai ainakin koneprojektin.

36 | SAUVA 1/2015

MAINOS

Henrika-taulu Maalaus: Håkan Sjöström Koko: A3 pystysuunnassa Kehykset: hopeoitua puuta Hinta: 140 €

Henrika-tauluja edelleen saatavilla! S/y Henrikan koneprojekti on viimeistelyä vaille valmis, mutta kaikki mahdollinen tuki otetaan edelleen kiitollisena vastaan. Kanna oma kortesi kekoon ja ole osana mahdollistamassa laadukasta purjehdustoimintaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Toiminnan tukemisesta saatavan hyvän mielen lisäksi saat tietenkin itse taulun, joka on komea lisä seinälle kuin seinälle. Tilaukset sähköpostilla osoitteeseen henrika-taulut@kupittaanhenrikinpojat.fi Lisätietoja lippukunnan kotisivuilla www.kupittaanhenrikinpojat.fi

SAUVA 1/2015

| 37

ruokapalsta 51 tapaa paistaa makkaraa Ville Ruuskanen

Osa 1/51: Kuumailmapuhallin Mitä tehdä, kun kaasupullo paljastuu tyhjäksi ja venetalkooporukka alkaa jo valittaa nälkäänsä?

Vastaus

ilmiselvä

–

turvaudu

kuumailmapuhaltimeen. Näillä neuvoilla onnistut kypsentämään niin bratwurstit, ryynimakkarat kuin tavallisetkin makkarat kätevästi joka kodin varustukseen kuuluvalla kuumailmapuhaltimella.

Ainekset Makkara Ketsuppi Sinappi

Valmistusohje 1. Etsi turvallinen valmistuspaikka sähköpistokkeen läheisyydestä. 2. Aseta makkarat vuokaan. Vinkki: Saat kypsennettyä makkarat nopeammin, kun teet alumiinifoliosta ikään kuin kannen vuoan päälle. 3. Kytke kuumailmapuhallin pistokkeeseen ja aloita kypsentäminen. Sopiva etäisyys oli testilaitteella noin 10 cm päästä. 4. Suuntaa kuuma ilma kuhunkin makkaran vuorollaan ja käännä makkaroita sekä pituus- että pystyakselinsa ympäri. Näin varmistat tasaisen kypsennyksen. 5 Kun kypsentäminen on valmis, nauti makkarat sinapin ja/tai ketsupin kera.

Sauva-raadin arvio Parempaa kuin nuotiomakkara. Tässä on kaikki nuotion hyvät puolet, eli makkara kypsyy tasaisesti, mutta ei huonoja puolia, kuten kuoren palaminen.

38 | SAUVA 1/2015

savuton palsta Jukka Koskelainen

Vuoden henkilö Viittamies

Asioita, joita kukaan ei koskaan sano: ”Juuri tänään haluaisin tehdä koneprojektia.” ”Olipas kiva päivä koneprojektin kanssa.”

Sanottua ”Saattaa tulla pikku ’jes’ .” Erik Haapa

”Mä en pysy kartalla viidenkympin nopeudessa.” ”Ei

”

haittaa,

ajetaan

kuitenkin

jo yli seittemääkymppiä.”

–Jäinen hiekkatie klo 2

Viittamies on ääreistärkeä

”Mä oon sitä mieltä, että tehdään samoja Akseli Silfver

hommia, mutta eri asioita.”

”TÖTTÖRÖÖ!” ”Olette

onnellisessa

tilanteessa,

kun olette suomalaisia ja kuulut-

te sellaisiin valiojoukkoihin nimeltä Kupittaan Henrikinpojat.”

Eelis Vähätalo

”En tiiä lippukunnasta enää mitään.” ”Lippukunta tietää susta kaiken.”

E i, se ei ole se lfie! SAUVA 1/2015

| 39

MAINOS

Kupittaan Henrikinpojat kiittää vaellustoiminnan tukemisesta!

Elämyksellisiä  seikkailuja ja seikkailullisia elämyksiä Vähän erilaiset synttärit, polttarit, virkistyspäivät tai partiokokoukset esim. puukiipeilyn tai kalliolaskeutumisen merkeissä. Westarit on ohjelmapalveluja sekä elämys- ja seikkailuliikuntakoulutusta tarjoava yritys, joka on keskittynyt opetukseen sekä virkistys- ja työhyvinvointipäivien ohjelmiin että kokouspäivien kevennyksiin. Tutustu lisää Facebookissa tai verkkosivuillamme

www.facebook.fi/westarit

tai