nro 1 - kesä 2016
Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat
Matkapurjehdus Tukholman saaristoon Uudenvuodenmatkis Tammileiri XVI Lieska
sisälmykset PALSTAT LPKJ:n sana...nen
3
Tulevat tapahtumat
4
Stidit
6
Päätoimittajan kolumni
8
S/y Henrikan päällikön kolumni
9
Ruokapalsta
34
Savuton palsta
35
RETKET & TAPAHTUMAT Kevätvaellus Teijon Kansallispuistoon
10
Kevätretki kokosi lippukunnan yhteen
12
Tammileri XVI Lieska
14
Kansi sivut 26-33
Avomerta, aurinkoa ja ahtaita välejä
Matkapurjehdus kesäkuussa Tukholman saaristoon
PURJEHDUKSET Jäätä, myräkkää ja somehuomiota
Historiallinen matkapurjehdus vuodenvaihteeessa
16
Helatorstaimatkis – Kauden avauspurjehdus
22
SAUVA
lpkj:n sana...nen
1/2016
42. vuosikerta Levikki: 175 kpl Ilmestymispäivä: 7.7.2016
”Toivon, että myös vuonna 2016 tämän palstan kirjoittaja (joku muu kuin minä!), voi todeta viimeisen viiden lippukunnan toimintavuoden olleen nousujohteisia.”
JULKAISIJA Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry www.kupittaanhenrikinpojat.fi
Näin kirjoitti vuonna 2011 silloinen lippukunnanjohtaja Ville Ruuska-
TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Koskelainen Art director Jukka Koskelainen Stiditoimittaja Erik Haapa Seurapiiritoimittaja Pauli Engblom
pitkälle tulevaisuuteen.
PAINOPAIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo, Turku
KANSI Jukka Koskelainen “Skurusundetin silta”
johtajat ovat hoitaneet tärkeitä tehtäviä ja samalla
MAINOSHINNASTO Takakansi: 150€ Sisäsivu A4: 100€ Sisäsivu A5: 50€
la tukevat toimintaamme.
Tiedustelut: sauva@kupittaanhenrikinpojat.fi
nen. Toive toteutui. Viiden vuoden aikana jäsenien, johtajien ja viikottaisten ryhmien määrä on kasvanut. Uudet avaukset, kuten yhteistyö Henrikin Tapulityttöjen kanssa, ja suuret ponnistukset, kuten s/y Henrikan pääkoneen vaihto, ovat tuoneet lisää voimavaroja ja mahdollistavat toiminnan
Lippukunta on dynaaminen. Viimeisen vuoden aikana on esimerkiksi
järjestetty ensimmäiset vaellukset vuosien tauon jälkeen, Tuki ry on aloittanut toimintansa ja on alettu selvittää pienen köliveneen hankkimista KHP:n ja HeTan yhteiskäyttöön.
Onnistumisten taustalla on lukuisten johtajien kovan työn lisäksi pit-
käjänteinen suunnittelu. Päätimme vuonna 2012 tavoitella tilannetta, jossa jokaisella ikäluokalla jokaisessa partion ikäkaudessa on omat ryhmänsä, jotka toimivat partio-ohjelmassa kuvatulla tavalla. Tänä vuonna tämä leikkisästi suureksi harppaukseksi kutsuttu tavoite vihdoin toteutuu. Ville Ruuskanen antoi neuvon lippukunnanjohtajan pestiin: tee itse
mahdollisimman vähän. Partio kasvattaa lapsia ja nuoria. Yksi tärkeimmistä keinoista on antaa vastuuta, luotta-
keränneet arvokasta, partiossa ja sen ulkopuolella tarvittavaa osaamista. Kiitän myös uusia vapaaehtoisia ja vanhoja aktiiveita, jotka tavalla tai toisel-
Luotan, että taas viiden vuoden päästä tällä palstalla voidaan todeta lippukunnan kehittyneen hyvään suuntaan. Navakkaa sivutuulta, nähdään syksyllä
Jukka Koskelainen
musta ja tukea. On ollut hienoa nähdä, miten nuoret
tulevat tapahtumat Mitä?
Milloin?
Kenelle?
Roihu
20.-28.7.
Tarpojat, samoajat, vaeltajat
VKLP-purjehdus
5.-7.8.
Tarpojat
Saaristomatkis
8.-12.8.
Seikkailijat
VKLP-purjehdus
19.-21.8.
Seikkailijat
Kokoontumispurjehdus
26.-28.8.
Seikkailijat ja sitä vanhemmat
Yhteisretki HeTan kanssa 9.-11.9.
Seikkailijat ja sitä vanhemmat
Syksyn avajaistapahtuma 19.9.
Koko lippukunta
Archipelago Race
30.9.-2.10.
Samoajat, vaeltajat
Henkan kisat
8.10.
Sudenpennut
Syyslomamatkis
12.-16.10.
Tarpojat, samoajat, vaeltajat
Sudenpenturetki
5.-6.11.
Sudenpennut
Itsenäisyyspäivän matkis 2.-.6.12.
Samoajat, vaeltajat
Itsenäisyyspäivän kirkko
6.12.
Koko lippukunta
Joulujuhla
12.12.
Koko lippukunta
Lisäksi ryhmien omia purjehduksia ja retkiä. Muutokset yllä oleviin tapahtumiin mahdollisia, ajankohtainen kalenteri nettisivuilla.
Partion ikäkaudet:
Sudenpennut (7–9-vuotiaat) Seikkailijat (10–12-vuotiaat) Tarpojat (12–15-vuotiaat) Samoajat (15–17-vuotiaat) Vaeltajat (18–22-vuotiaat) Aikuiset (yli 22-vuotiaat)
4 | SAUVA 1/2016
Purjehduksille ilmoittautuminen Ilta- ja viikonloppupurjehduksille ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen
henrika@kupittaanhenrikinpojat.fi Oman ryhmän purjehduksille (esim. Oma Merilokki) ilmoittaudutaan omalle ryhmänjohtajalle. Matkapurjehduksille ilmoittaudutaan Kuksassa.
kesä-syksy 2016 Pienveneprojekti:
Monipuolisempia purjehduksia Henrikin Tapulitytöt ry ja Kupittaan Henrikinpojat ry ovat käynnistäneet yhteisen pienveneprojektin, jonka päätavoitteena on saada lippukuntien käyttöön pieni kölivene viimeistään vuoden 2018 keväällä. Varsinaisen veneen hankkimisen lisäksi projektin tavoitteena on käynnistää Henrikin Tapulityttöjen meripartiotoiminta. Uusi aluskapasiteetti myös mahdollistaa monipuolisemman meripartio-ohjelman toteuttamisen Kupittaan Henrikinpojissa. Esimerkiksi vanhimmat venekuntalaiset ja samoajat voivat purjehtia pienveneellä keskenään. Veneprojektista vastaavat samoajaikäiset ja heidän apunaan on vaeltajista ja aikuisista koostuva ohjausryhmä. Otamme mielellämme vastaan kaikki neuvot sekä avustukset pienveneprojektin tukemiseksi. Kysyttävää? Ole yhteydessä: Akseli Silfver 040 508 7558 aksesilf (ät) gmail.com
Esimerkki pi
enveneestä:
s/y Puhuri, ty
ypiltään H-v
ene.
SAUVA 1/2016
| 5
stidit Jukka Koskelainen
Pauli Engblom
Harjoittelussa huddling-asento.
Kohopäitä inventoimassa kastikehyllyä.
Meripelastautumispäivä Aamuista varainhankintaa Yhteistyössä sisarlippukuntamme Henrikin Tapulityttöjen kanssa kävimme yöllä keikkaamassa S-Marketin kävimme suorittamassa tuntipalkkaa vastaan Raision Ässässä aamuisen inventointikeikan tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tempauksen taustalta löytyy varainkeruuoperaatio KHP:n ja HeTan yhteistä pienveneprojektia varten. Lue veneprojektista lisää sivulta 5.
Johtajaviikonloppu KHP:n johtajisto kokoontui Paimion Veikkolaan 22.-24. tammikuuta viettämään johtajaviikonloppua, jossa tarkoituksena oli suunnitella kevään toimintaa ja tehdä linjauksia myös pidemmälle tulevaisuuteen. Luonnollisesti tarvittavat suunnitelmat kokoon kursittuaan johtajisto otti tilaisuudesta täyden hyödyn irti tilaamalla paikalle paljun ja improvisoimalla uusia talviurheilulajeja mm. moottorikulkuneuvoja hyödyntäen.
tammikuu
6 | SAUVA 1/2016
Virallinen pelastautumiskurssi on avoinna vain täysi-ikäisille merenkyntäjille, mutta vähemmänkin kokeneet seilorit pääsivät kokeilemaan tärkeitä (mutta toivottavasti tarpeettomia) pelastautumistaitoja sekä kuivalla maalla että vedessä KHP:n meripelastautumispäivänä. Kaikille alle 18-vuotiaille venekuntalaisille (seikkailijat, tarpojat, samoajat) tarkoitettu tempaus järjestettiin 21. helmikuuta Turun uimahallissa. Kokous oli jatkoa KHP:n jo jonkin aikaa sitten katkenneelle uintikokousten perinteelle. Toivottavasti seuraava saadaan järjestettyä ilman kahdeksan vuoden taukoa.
helmikuu
Ansioituneita Partioparaatin yhteydessä kohopäille myönnettiin useita ansiomerkkejä. Ville Ruuskaselle myönnettiin Suomen Partiolaisten pronssinen ansiomitali. Lounais-Suomen partiopiirin kuudesta myönnestystä I-luokan Mannerheim-soljesta kaksi löysi tiensä oikeaan lippukuntaan, kun soljet myönnettiin Akseli Silfverille ja Pauli Engblomille.
Joni Kuusisto / TMS
Koulutettuja Lippukuntamme virallistettu merenkulkuosaaminen on kasvanut jälleen uusilla kurssitetuilla. Tommi Lineri ja Eemeli Koivisto ovat suorittaneet onnistuneesti veneenohjaakurssin teoria- ja käytännönosineen.
HeTat purjehtivat KHP marssi tämänvuotisessa partioparaatissa vihovi
KHP ja sisarlippukuntamme Henrikin Tapulitytöt kävivät 19 hengen voimin verestämässä – jotkut vasta opettelemassa – peruspurjehdustaitoja Henrikalla 20.-22. toukokuuta. 66 merimailin pyrähdyksen taustalla oli toivottavasti muutaman vuoden sisään realisoituva suunnitelma hankkia pienen mantereen kokoisen Henrikan rinnalle pienpurjevene erityisesti vasta purjehtimista opetteleville ja veneilyyn totutteleville. HeTa-purjehdus seilattiin koko alkanutta kautta leimanneessa kevyessä, mutta aurinkoisessa kelissä, jossa päästiin käyttämään harvinaisempiakin purjeita, kuten genaakkeria.
imeisenä.
Kunniamaininta paraatissa Tänä vuonna, kuten niin monesti aiemminkin, KHP marssi paraatin hännillä – tällä kertaa aivan viimeisinä. Henrikinpoikien ohimarssin aikana suurin osa katsojista oli jo haihtunut olemattomiin, ja paikoitellen liikenteenohjaustakin oli jo ehditty purkaa. Toisaalta tämä myös tarkoittaa kohopäiden pääsevän ensi vuonna paraatin eturiviin. Jälkijoukkopaikastaan huolimatta pojat pitivät leuan korkealla, ja saivat huutokilpailussa kunniamaininnan kuninkaallisen ylväästä vilkuttelustaan.
u
maaliskuu
h u h t ik u u
ku touko
u
u kesäk
kuu
heinä
hduskautta e rj u p ta s li u tu u Siv
2016!
SAUVA 1/2016
| 7
kolumni Teknisesti ylivertainen Jukka Koskelainen
”
Ostin helmikuussa uuden järjestelmäkameran; täydellä kennolla varustetun
Sauva on numero numerolta lähestynyt jonkinlaista täydellisyyden ilmentymää lippukuntalehtien joukossa.
Rami Moilanen
ammattitason laitteen ja sen kaveriksi laadukkaan yleisobjektiivin. Valokuvaaminen on ollut lähellä sydäntä jo pitkään, mutta taidot kameran kanssa olivat ohittaneet tekniikan rajat varsinkin hämärässä kuvattaessa, joten päivitys oli paikallaan. Ja kyllähän sijoitus kannattaa: uudella kameralla otettuja, ainakin teknisesti huomattavasti parempia kuvia voi silmäillä tämän lehden sivuilla lähes kaikissa helmikuun jälkeisiä tapahtumia käsittelevissä jutuissa. Sauva on numero numerolta lähestynyt jonkinlaista täydellisyyden ilmentymää lippukuntalehtien joukossa ainakin niissä raameissa, joissa on mahdollista järkevästi liikkua. Koen tärkeäksi, että lehden visuaalinen ilmaisu on jälleen ottanut askeleen kohti parempaa laadukkaammilla valokuvilla.
Kuvien räpsimisen lisäksi seikkailuni lippukunnan luottokipparina jat-
kuvat. Kupittaan Henrikinpoikien missiona on pitkään ollut tarjota yksinkertaisesti Suomen parasta meripartiotoimintaa. Paras ei kuitenkaan voi olla ilman, että on jatkuvasti kehityksen kärjessä. Niinpä vuodenvaihteessa kipparoimani uudenvuoden matkapurjehdus (kts. s. 16) oli vain luonnollista jatkumoa muutenkin pitkälle purjehduskaudelle. Lähes kukaan ei purjehdi enää edes lokakuun lopulla, saatika sitten vuodenvaihteessa. Henrika purjehtii. Muoviveneilijöiden pelko yllättävistä jäistä on ehkä aiheellinen, mutta muita esteitä purjehduskauden jatkamiselle ei pitäisi olla. Voin valehtematta sanoa, että uudenvuoden matkis oli vuoden paras purjehdus, varsinkin purjehdusteknisesti arvioituna. Vendoja tehtiin vähän, alus kulki koko ajan kovaa ja purjekerrat olivat optimaalisia ja niiden kanssa päästiin suorittamaan myös kehitystyötä.
Purjehdus oli toki fiilikseltäänkin huipputasoa, mutta mi-
käli hakee nimenomaan täydellistä purjehdussuoritetta, ei lähestyvän talven kelejä oli voittaminen. Positiivista tai ei, kaiken tämän mahdollistavat leudontuneet talvet, mutta siitä enemmän itse jutussa. -Kirjoitin vuosi sitten lippukunnan vaellustoiminnan avaamisesta pitkän tauon jälkeen. Toivoin silloin vaellustoiminnalle jatkoa, ja näin myös tapahtui tarpojien kevätvaelluksen (kts. s. 10) toimesta. Valitettavasti alkukesälle kaavailtu vaeltajien Lapinvaellus jäi tänä vuonna aikataulusyistä toteutumatta, mutta ehkä ensi vuonna sen suhteen on parempi tuuri.
8 | SAUVA 1/2016
päällikön päästä Korjausvelkaa paikkaamassa Ville Sahlström Keväällä Henrikalla suoritettiin jokakeväiseen rutiiniin kuuluvat huoltotyöt, jotta vene olisi taas täydessa valmiudessa heti helatorstaina (kts. s. 22) purjehdustoimintaan. Huoltokausi olikin mielenkiintoinen, purjeet kun haettiin pois vasta tammikuun alussa ja varsinaista aikaa talvihuolloille oli vain reilu kolme kuukautta. Tässä ajassa viimeisteltiin koneprojektin aikana kesken jääneitä asioita ja korjattiin havaittuja virheitä. Lisäksi turkkilevyjä lakkailtiin ja asennettiin muun muassa uusi hana keittiöön vuotavan tilalle sekä uudet ja tehokkaammat pilssipumput. Samalla suoritettiin myös kymmeniä muita isompia ja pienempiä huoltotöitä yli kolmesivuisesta listasta.
Viimeisen kahden vuoden aikana toteutettiin mittava kunnostus aluksen tek-
nisiin järjestelmiin ja koneistoon. Koneprojektin tavoitteena oli parantaa Henri-
Jukka Koskelainen
kan teknistä käyttövarmuutta ja käytettävyyttä erityisesti kiinnitys- ja irrotustilanteissa. Uuden koneen myötä tehoa on nyt reilusti enemmän, joka on lisännyt huomattavasti turvallisuutta kovan tuulen rantautumisissa. Uuden koneen myötä myös polttoainetalous ja erityisesti ympäristöystävällisyys on parantunut. Koneprojektin yhteydessä uusittiin myös osia sähköjärjestelmästä ja vesijärjestelmä rakennettiin kokonaan uudelleen. Uusi pääkone on tähän mennessä osoittautunut erityisen hyväksi valinnaksi.
Tulevina vuosina on aika panostaa erityisesti kannen ruostehuoltoon sekä na-
vigointielektroniikan päivittämiseen. Edellä mainitut suurehkot osa-alueet on viimeksi kunnostettu kunnolla vuosituhannen vaihteessa ja erityisesti nykyinen mittaristo alkaa olla tiensä päässä. Myös ruostelaikut ja valumat kannella ovat ikävän näköisiä. Molemmat kohteet vaativat jäsenistön suuren työpanoksen lisäksi jälleen rahaa, ja aktiivinen varainkeruu onkin avainasemassa, jotta nämä asiat saadaan lähitulevaisuudessa kuntoon.
Viimeisen kahden vuoden aikana Henrikan kunnostamiseen on käytet-
ty tuhansia tunteja lippukuntalaisten omaa aikaa, mutta viimeistään alkukausi 2016 on osoittanut sen, että panostus ei ole mennyt hukkaan. Jo heinäkuuhun mennessä alukselle on kertynyt maileja yli tuhat yhteensä liki 20 purjehduksella. Osallistumisia purjehduksille on ollut yli 270 ja yksittäisiä henkiöitäkin yli 140. Henrika on ollut tänä vuonna liikenteessä liki 50 päivänä ja jos kausi jatkuu aktiivisena, saatetaan purjehdupäiviä saada kasaan jopa noin sata.
Vene on siis ilmeisen kovalla käytöllä ja juuri siihen se on rakennettu. Jat-
kossa kevätkunnostus tulee vaatimaan entistä enemmän aikaa ja tekijöitä. Onneksi lippukunnan jäsenmäärä on pysynyt kasvavalla uralla ja uusia innokkaita tekijöitä tulee varmasti riittämään tulevaisuudessa. Ensi keväänä kunnostuurakkan tuo erityistä puhtia tieto siitä, että Itämerellä järjestetään ensi kesänä jälleen The Tall Ships Races, johon Henrika osallistuu nyt yhdeksättä kertaa. Suurten purjelaivojen tapahtuma saapuu pienen tauon jälkeen taas Turkuun ja sadattuhannet ihmiset saapuvat ihailemaan Henrikaa ja muita komeita purjealuksia.
SAUVA 1/2016
| 9
s u l ael
v t ä ev
K
n o j Tei
lle äise am ra im ens ta oli ita i n ä ais use ola e l ä m i n k ä l to s s a e m i a akk a ä J m i e l is as l ä h t o ke a , Akse ma ita ma n i ä k t äss upe pä ä ain sa elle. S a kylm ähdä ossa. s u t tiku kka uks ja n lispuis H u h i o va e l l va a r i n t r e j ä , l a s t n pa r pa i n a k i l o m e s s a k a a a t ä i a m n h sim me saa kym en uu a sn i m a R t on Suo i-il
P
Sal nta me me erja dim n m h a ä l ä tu tsä vut aan me ulm ta. k n n n o ä t ä ti ma em e l t e optun i, l käv ast i v t un u , k koh atk n j aan i k t s rin e ko Mi n a y l h a ten äve ma kui ä k ä a m s t n tä äs ul ra ko täm Lop en v h . a. r ä j a puu ä j vu lys aki laa nen n t ä e n o i ä olin u n t p e , k tyt pai ille mm pys n i k kan ä i s e v a m k tä pää rää hyy loim ee a kin ä t k s e a i äs n t le j tek m l o y i a t o t n ti olt ää uo n p nuo livat j a n u i k e m Ilta op to Pul an, me n n em ia. ä i j k v sor h a oa t ttä yi arp an yllä ynt i-t s r t ilm a uoa ä iv nk li t ess ppu i sa a o j s o mis l k npä n Nii si y uut kee . aik top nek n k een e n e tun i. O irv nut a t k u a s t k a au n aan var aha kan oli kyl ma mu e ella i. t s m d a k o nut i m t v i u oli oli kas top ki yö lolt k i hak i n s p a e in, äin i k vun s s i s m o k e k pu im ael onn t v kuu Ens y a a n t m . ut n teh paa iva , m lisi sop aam mä i o k e t k e ne mu mia tuo rie ter än ä ypo t h h lä ta y ses luk
10 | SAUVA 1/2016
u p s i all
s
kan
n o o ist
1. yö
lma
an Strömm kanava
Ristinku 2. yö
n ja , s o i d eä p i n e d i o i l K a l l s m et s i e n k a n ga
eäse p ir t u s im m o n aaä a än ven a p ä iv m e E lo im t il la To is e n u u a k ie h h a n k it s , ja aan lt e t i y lö e r e la a tuo s im m urot Pakka e . m mupu la im il g io lä h d - Tr a n in ja ih e kaasu s s spu u lj e t u vut k ih d o in . li jo v an kun o , matka aan in ä iv a is t a m o li lt a p me m im Pu s jo t a ä ä men , p ip a t a a a ik a , h a ko S u oi lo k o o ä nä k ru ä ä s v m ä e ä t ö L ä h e rs i te et t t y li jä ta sy saanu esp u s s is e r o li hteyd v y f l biodiv i n S v ii u i me au o k a il t t Aksel R a . p a t m uksem s u ll a p e n a n in v ku Ström s käs in a varus ta. Ku e myö nunta ä o li n in m ä t u p S lis im n u d il ä e äär n enpuh e aam sä kok n m ih m e e s im m ii li v e d m e in e an Pakka li k u in k t ii v ih . u a t a v muka ä a t a a m v n kan uhtaa iv e d e s la av u t a v p r ja m jä is ja a it m t a hupuss h ie r t y r a is e s ampa maku is t a t av a lä a ik k a a r is a la u s k a k a ll t aa. n lu upast sai e ma kaupa ja lk o je k y ll ä okaka o im m u k a r t e t ja ja in in t u a atta ssamm ykpaa k a suod k u lk ie h u o li m , että i is a a lt ä ja t o p ä e t T t lä t i. ä t, ett deves m in u u etsän s e it a t e s iv a e h t im o u L t y i. a ä i t is k t a y t tt pump ymja M a a t u li ll o t ä y a ik a n is e ll e ukka J e ä mapu h s n o t e lä e ju s m e ll u k s ik in ja t k u i k a ll imen än va e . mme a Suo ll m s a in a k is t ih m a o ik a am M ll e e t rämes hes k korke me o is t a n t y ä lä o ä m d im ä a s h ö s t li s le p ä r is sä, ttä o m a iaapue s il lä y y p e is a ll e s li n , e t v u , a u a n s L a s k is t o o ll e . man omat. ll is p u Ström e. ematt kansa o t ia d im m k u v a il h in ä me k im K o li n o g o n n a e tk s h ja t e a lä h d im ja v m ea li o in la r t u a o a k p u ov sem nen n v ä li t a p ä itua v a n s il E u m e t ie u m t n eh P id im av a o im m e O t im m k a jä r tkaa. n kan i ehd k a a t la h m m o o n u k m P okll e e . Strö sa vu tauon m e jä ä. m iö ö n a , jo s s hden il k s y ä iik s a s a t lä v ie oa p asme Matka v ä ll ä e n a in ä kang e t p it v a it a . s m e a s o h ll e u u i is S it o re li 3 0 k mme teen v ja v e n v ie ensä y ja lu o u n o li e rven t k jä in h , n s y a a tea ll a t il d k s e ll a i v a ih I ll npään k in M v a e ll u li s ä k s e it v li n p r o u ä t t J s yöa it a li s e n it t e li ja m a än kospu ka he e t r iä en vä il e m ä v jo ä m r r , e ä n lo jä ä k a kk . yös s taas a p ä iv ä P u o la varten t a i- il t a o li m im m e a n lo v u a n a le , t n su y li o t io suon il t a n u s is t a la av u pakka ä o m ia puuta ä . o t t t in y lt e t li o p ake onn at pys t - p a it k o lm e a lk o iv il ertaa m Muut k e E ä ll ja ä Aaro utta t a anut, ja , m omass ir jo it t n k a e ll ik a a , p a t io t s a o k a nu nukku s a iv a t a. s la av u s k ii n t o
SAUVA 1/2016
| 11
Kevätretki kokosi lippukunnan yhteen
Eelis Vähätalo
Kupittaan Henrikinpojat järjesti pitkästä aikaa koko lippukunnan yhteisen kevätretken. Auran Kettulinnaan kokoontui liki 50 lippukuntalaista pienistä sudenpennuista vanhoihin konkareihin. Retken nimi Överlevnad 2.16, joka monelta unohtui heti kättelyssä, viittasi retken selviytymisteemaan. Sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat pääsivätkin kokeilemaan omia rajojaan Kettulinnan maastossa.
P
vaan seikkailijat pääsivät näyttämään myös taiteellisen puolensa. Illan aikana leikittiin lisäksi perinteisiä partioleikkejä .
Vettä ja pimeää
Toisaalla tarpojat olivat selvinneet erjantaina
kolon
pi-
järkeä. Selvisi, että kyseessä oli-
alkujärkytyksestä. Alueella liikku-
haan kokoontui komea
kin koodiavain, jolla arkaluontei-
vien zombien takia heidät varus-
määrä seikkailijoita ja
nen tieto saataisiin selville. Täs-
tettiin muovikuula-asein. Turvava-
tarpojia. Auraan saa-
tä alkoi yli kahden tunnin rupeama,
rusteet päälle puettuaan ja säännöt
vuttaessa
tarpojille
jonka aikana tarpojat kävivät läpi
kuultuaan lähtivät tarpojat suun-
kerrottiin
ensimmäi-
kyyneliä lukuun ottamatta kaikki
nistamaan kohti tukikohtaa. Tällä
sestä retken erikoisuudesta. He ni-
mahdolliset tunnetilat. Koodiavain
välin johtaj… zombit valmistautui-
mittäin tulisivat viettämään en-
ei meinannut selviä millään tavoin
vat hyökkäämään kohti viattomia
simmäisen yön keskenään leirin
lukuisista
tarpojia. Lisätehosteen alkuyöstä
vihjeistä
huolimatta.
ulkopuolella. Bussi kaarsikin met-
Lopulta paikalla ollut agentti aut-
alkaneelle taistelulle eläviä kuol-
sän siimekseen Kettulinnasta pari
toi (lue: kertoi oikean vastauksen)
leita vastaan toi varsin runsas sade.
kilometriä etelään. Tarpojat jäivät
ratkaisemaan viestin. Vapisevalla
Lukuisten
kyydistä pois seikkailijoiden jatka-
äänellä tarpojat lukivat selvitetyn
tarpojat
viestin: ”Varoitus! Alueella zombeja.”
sa. Nukkumisesta ei voinut kuiten-
essa matkaa kohti leiriä. Bussista
ulos
astuttuaan
ta-
Samaan aikaan seikkailijat saa-
hyökkäysten saapuivat
jälkeen
tukikohtaan-
kaan haaveilla, sillä ensin oli pys-
pasivat tarpojat agentin, jolla oli
puivat perille Kettulinnaan. Aluk-
heille salaista tietoa. Tämä tieto oli
si päästiin kertamaan retkitaitoja,
ruoka. Ruoan hakua vaikeuttivat
kuitenkin
kun edessä oli telttojen pystytys.
alueella edelleen liikkuneet zom-
levitetty
paperilapuil-
tytettävä laavu ja valmistettava
le läheiseen metsään. Puolen tun-
Luovuutta päästiinkin käyttämään
bit. Lopulta kellon lyödessä kaksi
nin etsimisen jälkeen laput löytyi-
telttakiilojen puuttuessa. Luovuus
taistelu päättyi ja tarpojat kömpi-
vät, mutta tekstissä ei ollut mitään
ei
vät kosteisiin makuutiloihinsa.
12 | SAUVA 1/2016
kuitenkaan
päättynyt
siihen,
Aamulla
tarpojat
pakkasi-
vat märät kamppeensa ja lähtivät
nälkäisenä
kohti
suunnistamaan
seikkailijoiden
miehittä-
mää Kettulinnaa. Aamupalan syötyään seikkailijat ja tarpojat saivat täydennystä retkelle saapuneista sudenpennuista.
Itsensä kokoiset rinkat bussis-
ta ulos saatuaan alkoivat sudenpennut pystyttämään omia telttojaan. Venekuntalaiset puolestaan lähtivät
päiväreput
pakattuaan
suunnistaminen kohti päivän haikin ensimmäistä rastia. Lippukunnan vanhojen konkarien pitämällä ensiapurastilla päästiin harjoittelemaan tuiki tärkeitä taitoja. Kerrattua tuli niin kyynpureman hoito kuin hätänumeroon soittaminen. Seuraavalla rastilla oli edessä ruoanlaitto trangialla. Alkukankeuksien
jälkeen
retkikeittimet
saatiin pystyyn ja maittava ruoka valmistettua. Viimeisellä rastilla kaikki lippukuntalaiset pääsivät
läpäisemään
ramboradan.
Ensin edessä oli tasapainoilua kahden
köyden
varassa,
jonka
jäljälkeen alkoi omien ja yhteisten ta-
keen ylitettiin puiden väliin ase-
rutiinivoiton.
tettu este. Viimeiseksi liuttiin alas
köysiliu’un
tanuotion
ääreen.
Jokainen
kausi
keksinyt
oman
avulla.
muodostuikin
Köysiliu’usta
viikonlopun
hitti-
Illalla koko retki kokoontui iloli
varoiden pakkaus. Mökki myös siivottiin erittäin huolellisesti. Löy-
ohjel-
tötavaroiden arpomisen jälkeen oli
alkoi
aika lähteä kohti kotia. Bussikus-
tuote, johon riitti jonoa myös myö-
manumeronsa.
hemmin illan aikana.
sudenpentujen hauskoilla vitseillä
killa oli tosin hieman vaikeuksia
ja päättyi tarpojien erittäin häm-
löytää Kettulinnaa kartalta. Monen
Massiivista iltaohjelmaa
Ohjelma
ikä-
mentävään puujuoksuun. Nuotio-
eri mutkan kautta tullut bussi löy-
kin saatiin lopulta syttymään pe-
si kuitenkin viimein perille ja mat-
Pienen vapaa-ajan jälkeen alkoi
rinteisellä nuotionsytytyshuudolla.
ka kohti Turkua alkoi. Henrikin-
koko lippukunnan yhteinen lipun-
Tämän jälkeen hiljennyttiin kuun-
kirkolle päästyä bussista astui ulos
ryöstö.
telemaan
Läheisellä
hakkuualueel-
retken
kokeneemman
väsyneitä, mutta taas yhtä koke-
la pelatussa leikissä riemu raikasi,
osaston hienoa tarinaa. Iltanuotio
musta rikkaampia kohopäitä.
kun vuorotellen lippukuntalaiset
huipentui
juoksivat ryöstämään vastustajan
riin. Iltapalan ja sähköisten löyly-
masta pääsee nauttimaan ensi syk-
lippua. Lopuksi pelatussa johta-
jen jälkeen retki hiljeni lauantain
synä Kupittaan Henrikinpoikien ja
jat vastaan pojat –lipunryöstössä
osalta.
ei pojilla ollut selkeästä miesyli-
Varsin
voimasta huolimatta mitään jakoa
jälkeen koitti herätys retken vii-
minen retkelle on käynnissä osoit-
meiseen
teessa: korta.nu/yhteisretki2016
- johtajat ottivat pelistä selkeän
yhteiseen
sisaruuspii-
Seuraavan kerran retkitunnel-
Henrikin Tapulityttöjen perinteimielenkiintoisen päivään.
yön
Aamupalan
sellä
yhteisretkellä.
Ilmoittautu-
SAUVA 1/2016
| 13
Petri Nieminen
Tammileiri XVI Lieskalaakso Akseli Silfver
K
esäkuun alussa ke-
tavaramme alaleiriin ja lähdimme
lohikäärmeitä. Päästäkseen lohi-
sälomien ensimmäi-
kohti ruokailua. Ruokailun jälkeen
käärmeiden jäljille opiskeli herra
sen
pystytimme telttoja jo aiemmin
Grandy apureineen Dragon-akate-
aamulla
miassa, jossa opetettiin monen-
viikon
torstai-
na lähti iltapäivällä
saapuneiden
sisarlippu-
bussillinen kohopäi-
kuntalaistemme viereen.
laista hyödyllistä tietoa ja taitoa
tä kohti Sauvon Ah-
lohikäärmeiden
telaa ja kuudettatoista Tammileiriä.
Pian ruokailun jälkeen olikin jo
aika valmistautua siirtymään leirin
etsijälle.
Perjan-
taina ja lauantaina tulivat Dragon-
Lippukunnasta Tammileirille osal-
avajaisiin uimarannalle pystytetyn
akatemian opit tutuiksi myös leiri-
listui lähes 40 sudenpentua ja seik-
lavan luo. Johtajien elämää leirillä
läisille ohjelmapisteiden kautta.
kailijaa mukanaan neljästä kuu-
helpottivat suuresti ennen avajai-
teen johtajaa.
sia KHP:n ja Hetan leiriläisille jae-
kenteeltaan
samanlaisia
tut kirjavat putkihuivit, sillä omat
Ruokailujen
rytmittämään
minen pienen hiekkatien päässä
johdettavansa tunnisti jo kaukaa.
vään kuului kolme ruokailujen väliin
Lähes 3000 leiriläisen saapu-
Perjantai ja lauantai olivat rapäiviä. päi-
olevalle leirialueelle on varsin tar-
koin suunniteltu ja ohjattu pro-
lujen kautta alkoi hahmottumaan
tä, joiden kautta leiriläiset oppivat
sessi. Kupittaan Henrikinpoikien
leirin teema. Leirillä seurattiin do-
kaikenlaista lohikäärmeistä ja sii-
bussi oli viimeinen leirialueelle
kumentaristi
saapunut bussi ja saavuimmekin
apulaisten Miska-sudenpennun ja
dyllisemmästäkin.
alueelle puoli viiden aikoihin. Lei-
Martti-seikkailijan toimintaa Lies-
teillä muun muassa askarreltiin
rialueelle päästyämme kannoimme
kalaaksossa, jossa nämä etsivät
vartiolle oma lippu, tutustuttiin
14 | SAUVA 1/2016
Avajaisissa näytelmän ja lau-
Grandyn
ja
tämän
sijoittunutta
ohjelmapistet-
nä lomassa myös ehkä jostain hyöOhjelmapis-
Ville Sahlström
Leiriläiset askartelemassa lippua.
Tammileirin versio triathlonista käynnissä.
jokamiehenoikeuksiin
ja
harjoi-
teltiin puukolla veistelyä. Yhdellä
sijaitsi kauimpana leirin keskeisistä toiminnoista, joten käveltä-
ohjelmapisteellä opeteltiin iltaoh-
vää matkaa tuli varsin paljon. Silti
jelmaan liittyvää tanssia, kiireh-
pojat jaksoivat vielä iltaohjelmi-
dittiin esteradan läpi ja pulahdet-
en jälkeenkin touhuta monenlaista
tiin uimaan. Toisella pisteellä taas
ja vartioittain puolijoukkuetelttoi-
harjoiteltiin yhteistyötä erilaisissa
hin majoittuneiden poikien hilje-
liikunnallisissakin
nemiseen meni joka ilta lähes tun-
ryhmätyöteh-
tävissä ja kolmannella askarreltiin
nin ajan. Onneksi nukkumiseen oli
linnunpönttöjä.
kuitenkin varattu riittävästi aikaa.
Päivän
ohjelma-
pisteiden lisäksi iltaisin oli vie-
Viimeinen
lä avajaisten lisäksi kaksi erilaista
tään hieman edellisistä leiripäivis-
iltaohjelmaa, joista toinen oli ala-
tä poikkeava. Aamupalan jälkeen
päivä
oli
sisällöl-
leirikohtainen ja toinen koko leirin
oli vuorossa leirijumalanpalvelus
yhteinen kuten avajaisetkin. Ala-
ja pian sen jälkeen alkoikin van-
leirikohtainen iltaohjelmamme oli
hempia jo saapua leirialueelle vie-
järjestetty yhdessä toisen alaleirin
railupäivään tutustumaan leiriin.
kanssa.
Vierailupäivään
päättäjäiset, joiden jälkeen olikin
Laajalla leirialueella liikuttiin
kuuluivat
leirin
päivän aikana ristiin ja rastiin. Ala-
aika purkaa teltat ja lähteä van-
leirimme
hempien kyydillä kotia kohti.
Myrskynleikkaajanlahti
SAUVA 1/2016
| 15
Jäätä, myräkkää ja Jukka Koskelainen
Historiallinen matkapurjehdus vuod
envaihteessa
Henrikalla on usein purjehduttu myöhälle syksyyn, onpa itsenäisyyspäivän purjehduskin ollut aikaisemmin perinteenä. Tänä vuonna tehtiin kuitenkin ennätys, kun purjehduskausi jatkui koko loppuvuoden ja vuodenvaihteen yli. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta olisi sulaa hulluutta olla näkemättä sen mukanaan tuomia positiivisiakin puolia, kuten pidentynyttä purjehduskautta. Suorastaan rikollista olisi myös jättää se hyödyntämättä.
T
oden
totta.
vaihde
oli
historian mutta sa jo
korkeammalla kuin vuosien 19511980 viitetaso. Sama meno näyt-
va ilo irti ja opportunistinen pur-
lämpimin,
tää jatkuvan, joten vuodesta 2016
jehtija
on
mit-
käyttämättä. Niinpä joulukuun 29.
vuo-
päivä Henrika kirjaimellisesti irro-
helmikuuspaukutettiinkin
sellaisia
lukemia,
että asioista perilläkin olevaa al-
kaa
pelottaa.
Maapallon
keski-
lämpötila oli helmikuussa 1,35 °C
16 | SAUVA 1/2016
seen. Synkkyydestäkin on otetta-
Vuodenmittaus-
hyvää
vauhtia
taushistorian si,
mikä
on
tulossa
lämpimin vielä
huolestutta-
ei
jätä
mahdollisuuksia
tettiin jäistä kuusihenkisen samo-
vampaa
tietäen,
edellinen
aja- ja vaeltajamiehistön voimin.
ennätys
oli vasta viime vuodelta.
Vaikka jäätilanne oli viime talve-
että
Mutta palataan vuodenvaihtee-
na jälleen huono, oli Heinänokan
Jukka Koskelainen
s o m e h u o m io t a
Yllä: talvisen meren voimaa Utön rannalla. Taustalla: Utö uudenvuoden aatonaattona.
lahti ehtinyt vuodenvaihteen kin-
kuin vain voi ja purjeet päästiinkin
harrastanutta
tailla kevyesti jäätymään. Teräsa-
nostamaan kovin kesäisessä sääs-
ottamatta muita aluksia ei ollut
luksen hyvät puolet tulivat jälleen
sä,
liikkeellä lainkaan. Miksi kukaan
esiin huolettomasti jäitä särkies-
kantta peittänyt lumikerros.
muu ei ollut nauttimassa näin täy-
sä. Jahka hyisestä lahdenpohjukas-
Kaakosta puhaltanut tuuli sii-
dellisestä purjehdussäästä? Ihmet-
ta oli päästy ulos ja vinssit sulatel-
vitti matkaa rennoissa merkeis-
telyn lomassa laskeskelimme kes-
tu käyttökuntoon, avautui silmien
sä auringon hiljaa laskiessa. Ai-
kinopeuksia ja päätimme pyrkiä
eteen mieltä lämmittävä näky. Tal-
risto vain tuntui kumman tyhjältä.
yöksi Lukiin, joka on pienehkö saa-
vinen aurinko paistoi niin kauniisti
Vastaan
ri osana Berghamnin saariryhmää
mikäli
häivytetään
tullutta
mielestä
paritroolausta
kaksikkoa
lukuun
SAUVA 1/2016
| 17
Houtskarin
eteläpuolella.
Tuu-
li säilyi suotuisana ja Lukin melko kulahtaneeseen
yhteysaluslaitu-
läheisen Rödskärin edustalle, jossa nostimme purjeet. Edessä oli suhteellisen rentoa kryssiä kohti
riin päästiin illalla kiinnittymään
Ahvenanmaan ja Suomen merira-
intensiivisen
jaa. Matkalla meidät ohittivat Tu-
lyysausoperaation
jälkeen. Jokainen voi itse merikor-
rusta
tista katsoa, kuinka ahtaasta väli-
sinlaivat. Siinä missä m/s Galaxy
köstä on kyse.
lokakuussa torvin tervehti Ledskä-
Kävimme
vielä
kumaanmenoa
ennen
nuk-
aamulla
lähteneet
ruot-
rin kohdalla kesäisestä syyssäästä
tutustumassa
nauttineita yksinäisiä purjehtijoita,
lähtenyttä
pudisteltiin luultavasti joulukuussa
yhteysaluslaiturista
kärrypolkua pitkin saareen. Yllä-
m/s Amorellan komentosillalla päitä
tys oli melkoinen, kun sata met-
ja kompattiin sitä miehistön jäsen-
riä laiturilta tuli vastaan polunvar-
tä, joka totesi, että ”hulluja nuo me-
teen hylätty auto. Polku oli siinä
ripartiolaiset”.
kunnossa, että mönkijälläkin liik-
teilykansalle viihdettä koko rahan
Tarjottuamme
ris-
kuminen olisi tuottanut vaikeuksia,
edestä ohitimme viimein Gustaf
joten tämä kyseinen ajoneuvoyk-
Dalénin ja laajensimme välipäivä-
silö ei ilmeisesti aivan hetkeen ol-
matkiksen ulkomaanmatkaksi.
lut vaihtanut parkkipaikkaa. Tien
Aikataulusyistä
päässä odotti hyvin aavemainen
kin vaihtaa halssia ja lähteä las-
entinen saaristotila, joka sekin oli
kettelemaan kohti Utöta. Ja mel-
selvästi nähnyt käyttöä viimek-
koinen lasketteluhan siitä tulikin.
piti
kuiten-
si hyvä tovi sitten. Aavemaisuut-
Päivän purjekertana toimi isopur-
ta lisäsi yhteysaluslaiturin ohessa
je ja staysail, jotka riittivät ylläpi-
olleesta
kuutiometrin kokoises-
ta postiarkusta löytyneet tuoreeh-
tämään melko tasaisen kahdeksan solmun keskinopeuden. Kallistus-
kot joulukortit, joita kukaan ei ol-
kulmaa oli kuitenkin riittämiin ja
lut
parras muistutti ajoittain pesuko-
vuodenvaihteen
tietämiin
mennessä noutanut. Hämmennys-
neen linkousohjelmaa. Vesi yritti
tä aiheuttivat myös laiturin vieres-
myös viedä mennessään keulassa
sä matalassa vedessä rötköttäneet
kanteen lasketun ja kaiteisiin si-
perin kummallisen oloiset kalat.
dotun jibin, jota jouduttiin useaan
Pienen googlaamisen jälkeen ne
otteeseen
osoittautuivat simpuiksi.
taan. Viimeisellä kerralla allekir-
Ahvenanmaan kautta pesukoneeseen Torstaiaamu tuulisena.
aukeni
kauniina
Ennusmerkit
ja
näytti-
kiinnittämään
uudes-
vallitsi puolitoistametrinen maininki. Saatuamme rätit pakettiin
joittanut lähti kiinnitysyritykseen
kiinnityimme kylänrannan isoon
ja
laituriin. Rannalla oli porukkaa ot-
keulakannella
työskennelles-
sään otti tukea kaiteesta sillä seu-
tamassa köysiä vastaan, mikä ei
rauksella, että yksi kaidetolpista
siinänsä ole ihmeellistä, mutta se,
jäi käteen veneen pudotessa aal-
että ihmiset olivat varta vasten
lonharjalta. Jibin temppuilu veden
kävelleet laiturille saaren muista osista odottamaan saapumistam-
vät hyvältä, sillä voimistunut tuu-
virtausta vasten oli katkaissut yh-
li oli kääntynyt eteläiseksi, mikä
den tolpista siististi kuin rälläkällä.
me tuntui jo hieman epätavalli-
tarkoitti,
Utöhön
selta. Sanoivatpa laiturille saapu-
että
Utöseen
johtava
saavuttiin
sopivas-
syväväylä oli juuri sopivasti luon-
ti muutama tunti ennen auringon-
neet jopa seuranneen liikkeitämme
nollisen kryssikulman suuntainen.
laskua.
Marinetrafficikin kautta ja myö-
Purjehdimme
tyylikkääs-
Ensin oli kuitenkin haettava vauh-
ti Utön suojaiseen lahteen sisään
tia Ahvenanmaan puolelta. Pus-
laskemaan
kimme konevoimin vasta-aaltoon
hallisempiin vesiin, sillä aukolla
18 | SAUVA 1/2016
purjeet
hieman
rau-
hemmin ihastelleet aaltojen halkomistamme
kallion
laelta.
Il-
lan mittaan meille selvisi, että
TURKU
Luk
Kasnäs
Utö
Jukka Koskelainen
olimme saaneet huomiota myös
purjehduspäivän
sosiaalisessa mediassa. Saapumi-
täin
tarpeeseen
semme Utöhön oli huomioitu use-
kin
varsin
amman eri henkilön toimesta ja
vuoron.
edeltävänä päivänä vastaan tulleen
täydelliseen kypsyysasteeseen uu-
kuvasarja.
troolarin kippari oli pitämässään
nitettu paahtopaisti.
raatiot jälleen suojaisessa lahdessa
blogissa oikein kuvan kera pohtinut samaa aihetta kuin tämän ju-
Illan
päätteeksi
erit-
Kävimme vielä ennen lähtöä ihas-
tulleen,
jos-
telemassa meren mahtavuutta saa-
sauna-
ren eteläisessä kärjessä, josta hy-
hintavan kruunasi
vielä
vänä esimerkkinä avausaukeaman Suoritimme
purjeope-
ja rännistä ulos aukolle kiisimme-
Uusia innovaatioita
kin jo kiitettävää vauhtia. Mainin-
tun ingressissä. Harvoin saa näin
ki oli yön aikana voimistunut liki
suurta julkisuutta pelkästään nor-
Uudenvuodenaaton
valke-
kaksinkertaiseksi ja perän puolel-
maalilla purjehdustoiminnalla.
ni pilvisenä. Olimme päättäneet
ta työntäessään heitteli alusta ikä-
Pimeän
kä-
siirtyä viettämään vuoden vaih-
västi suunnasta toiseen. Onneksi
vimme suorittamassa pienen kä-
tumista Kasnäsiin (ei vähäisim-
pääsimme pian kääntymään jään-
velylenkin
pänä syynä kylpylä), mutta kovin
murtajaväylälle, joka on suurim-
Kävimme Utön
jo
laskeutuessä
aamu
Utön
hautausmaalle.
myös
Havshotellista
varaamassa
haikealta tuntui jättää Utö taak-
milta osin saarten suojassa.
täydellisen
seen, niin kauniilta luonto näytti.
Pian kävi selväksi, että eilinen
SAUVA 1/2016
| 19
Joulukuinen meri tarjosi jännitystä ja menoa koko rahalla.
Jukka Koskelainen
purjekerta ei ollut riittävä päivän
Auroraa ei lasketa. Tuuleen nähden
kunniaksi (ja varmaankin silkas-
tuuliin. Nostimme ensiksi mesaa-
kokoonpano oli kuitenkin täydel-
ta ihmetyksestä, että joku edes tu-
nipurjeen ylös, mutta se ei vielä
linen aluksen kulkiessa kahdeksaa
lee uudenvuodenaaton iltana mak-
riittänyt kasuaalikasin aikaansaa-
solmua ilman suurempaa kallis-
samaan satamamaksua) pääsi koko
miseksi. Keulapurjeiden pinta-alaa
tusta. Matkan aikana suoritimme
miehistö kylpylään pelkällä sata-
oli siis kasvatettava, mutta vaikut-
myös toisenlaisia kokeiluja suori-
mamaksun hinnalla. Ja millaiseen
ti kuitenkin siltä, että jibi olisi lii-
en Periscope-lähetysten muodos-
kylpylään pääsikään! Vaikka hotel-
kaa. Hetken tilannetta pähkäilty-
sa. Olimme kokeilleet Periscopea
li oli täyteen buukattu, ei kylpyläs-
ämme saimme idean ulkoiluttaa
jo aiemmin muun muassa lähtö-
sä ollut lainkaan asiakkaita. Kaikki
myrskyjibiä, purjetta jota ei en-
päivän iltana, mutta Kasnasiä lä-
olivat ilmeisesti hotellin ravinto-
nen itsenäisyyspäivänpurjehdusta
hestyttäessä
lassa nauttimassa iltaohjelmasta,
oltu käytetty vuosiin. Myrkysjibin
pyörimään oikein kunnolla ja saa-
ja sekös kävi meille. Ensimmäis-
jalustaminen förstaagiin staysai-
vutimme parhaillaan useiden kym-
tä kertaa ikinä ei tarvinnut laatia
lin taakse olisi kuitenkin sivutuu-
menien ihmisten liveyleisön. Kat-
taktisia suunnitelmia poreammeen
lella ollut melko turhaa. Päätimme
sojilla riitti varmasti ihmeteltävää
valtaamisesta,
vuoden hengen mukaisesti kokeilla
kommandopipot päässä seilannei-
osasto oli Henrikan miehistön yk-
jotakin täysin uudenlaista nosta-
ta sankareita seuratessa.
malla myrskyjibin plokivirityksen ansiosta
yli
förstaagin
puolivä-
saimme
homman
koko
allas-
sityisessä käytössä. Huikeaa! Nautittuamme
Yksityinen kylpyvuoro
kylpylästä
enemmän kuin koko rahan edes-
lin niin, että se oli täysin vapaassa tuulessa staysailin yläpuolella sa-
vaan
tä palasimme alukselle nauttimaan Kuten arvata saattaa, Kasnäsin lo-
perinteisestä uudenvuodenruoasta,
malla lailla kuin isojen purjelaivo-
makeskus oli viimeistä huonetta
eli ranskalaisista ja nakeista. Aluk-
jen flying jib.
ja huoneistoa myöten täyteen va-
sen kuusihenkisen miehistön li-
purjekombi-
rattu. Satamamaksua maksamaan
säksi seuraamme oli aiemmin liit-
naatio isopurje-mesaani-staysail-
tulleeseen purjealuksen kippariin
tynyt kaksi muutakin kohopäätä,
flying jib jäi valitettavasti näke-
respassa ei kuitenkaan ollut va-
joten vuoden vaihtumista päästiin
mättä kaikilta kanssapurjehtijoilta,
rauduttu. Sen kuuli viimeistään
juhlistamaan
sillä koko matkan aikana Utöstä
painotuksesta,
voimin. Siirryimme luonnollises-
Vuoden
hienoin
jolla
soitettiin
Kasnasiin vastaan ei tullut ainutta-
huoltomiehelle
leesta laiturin pistorasiatolpasta;
ta läheiselle kalliolle ampumaan
”Vi har en BÅT här...” Uudenvuoden
raketteja, kuten kuvioon kuuluu.
-väliä
20 | SAUVA 1/2016
ajavaa
linjalautta
ol-
hengen
kaan toista alusta, mikäli KasnäsRosala
epäkunnossa
kahdeksan
ti hetkeä ennen vuoden vaihtumis-
Jukka Koskelainen
Omat ampumatarvikkeemme kuitenkin
kalpenivat
Kasnasin
ho-
tellin hienon esityksen rinnalla. Näkyipä ilmeisesti Paraisten kaupungin ilotulituskin rantakalliolle.
Paluu talveen Aamulla nukuimme niin pitkään kuin voimme. Lähtö oli jälleen helppoa kuin heinänteko, sillä täydellisenä pysytellyt tuuli teki elämästä helppoa. Laskettelimme ensin perätuuleen Högsåra fjärdeniä, kunnes pääsimme Gullkronan aukolle, missä päästiin vielä kryssimäänkin.
Aukolle
päästyämme
kello löi kaksitoista ja oli aika avata radio. Ja totta se on, jotain maagista on siinä, kun kiitää yhdeksää solmua sivumyötäisessä pitkin täysin autiota Gullkronan selkää samaan aikaan, kun ulkokaiuttimista kaikuu Sauli Niinistön har-
”
kittu lausunta. Näitä juttuja ei vain voi keksiä, nämä koetaan itse.
Vuosi on vaihtunut! Paluumatkalla Heinänokkaan alus kulkee #pelkästäänpurjeilla yli yhdeksää solmua. #partioscout Twiitti @sy_henrika
Loppumatka
sujui
suhteelli-
kasen puolella. Kiinnitimme Hen-
Lopulta
sen leppoisissa merkeissä. Muu-
rikan vuoden ensimmäisen kerran
ta jäi käteen yksi tärkeä kysymys;
taman erikoisemman vendan jäl-
Heinänokan laituriin, mutta iro-
haluaako seuraavasta talvesta nor-
keen
nista
maalin kylmän ja lumisen talven,
pääsimme
loppumatkan kohti
laskettelemaan
Stormälön
kotirantaa.
ränniä
Matkalla
kyllä,
kauden
samalla
viimeisen
purjehdus-
kerran.
välipäivämatkikses-
Taka-
vaiko edellisvuosien kaltaisen syn-
Kas-
na oli uskomattoman onnistunut
kän ja märän, mutta purjehdus-
näsistä Turkuun koimme erikoi-
purjehdus, jolla nappiin osuivat
kauden
sen ilmiön, kun matkan edetessä
niin sää, tuulet kuin tapahtumat-
listavan? Valinta on tolkuttoman
ilma jatkuvasti kylmeni. Palasim-
kin. Samalla tuli tehtyä lippukun-
vaikea, varsinkin kun ynnää syy-
me ikään kuin syksyisestä saaris-
nan (mahdollisesti koko Suomen)
seuraus -suhteet yhteen. Harmi
tosta talviselle mantereelle.
pitkittämisen
mahdol-
Jäät
partiohistoriaa, sillä koskaan ai-
kyllä, siihen valintaan ei pysty itse
tosin olivat sulaneet Heinänokan
emmin ei ole Henrika liikkunut
vaikuttamaan.
lahdesta, mutta ilma oli selvästi pak-
vuodenvaihteessa.
SAUVA 1/2016
| 21
Helatorstaimatkis –Kauden avauspurjehdus Laura Utriainen
H
enrikan
talvileväh-
kerrata purjehdustaitoja ja opettaa
Sää oli merenkäyntiä odottaville
dys
tällä
vanhimmille venekuntalaisille li-
mitä kauhistuttavin; pilvetön tai-
oli
ker-
taa melkoisen lyhyt,
sää varmuutta veneen käsittelyssä.
vas, upea auringonlasku ja mitä-
sillä
tön 3 m/s tuuli. Iso miehistö mah-
viime
purjeh-
duskausi loppui vas-
vanhemmille
ta tammikuussa Uu-
päivän purjehdusreissulle osallis-
kolmeen vahtivuoroon. Vapaavah-
tui 14 johtajaa ja 5 tarpojaa.
ti hautautui pian lähdön jälkeen
denvuodenpurjehdukseen (kts. s.
16).
Vene
hassa
sai
jäiden
Lopulta tarpojaikäisille ja sitä
olla
rau-
ympäröimänä
hetken
en-
suunnatulle
viiden
Yöpurjehduksella alkuun
nen kuin jokavuotinen keväthuolto
dollisti sen, että porukka jaettiin
punkkiinsa
aamuneljältä
odotta-
van herätyksen vuoksi.
Ilta päästiin vielä hyvin pur-
aloitettiin. Uuden kauden avaus-
Lähtöpäivänä Henrika oli viimeis-
jeilla, mutta nopeuden hidastu-
päiväksi oli sovittu helatorstaivii-
telyä vaille valmis. Vielä piti pestä
essa lähes kävelyvauhtiin päätet-
kon keskiviikko. Siihen asti Henri-
kansi, puhdistaa sisätilat, tampata
tiin mesaanin ja isopurjeen avuksi
kalta kuului aivan viimeisiin päiviin
patjat ja kelata purjehduksen försti
käynnistää kone.
asti työn ääniä. Moni odotti jo kuu-
mastoon asentamaan genaakkerin
Alkusuunnitelma oli matkata
meisesti merelle pääsyä ja se nä-
falli. Näitä toimia kuvattiin myös
Hankoon, mutta heikon tuulen ta-
kyi huoltoon osallistuneiden sekä
live-esityksenä Kupittaan Henri-
kia Henrika rantautui Turun saa-
kinpoikien Facebook-sivulle. Parin
riston eteläreunassa sijaitsevaan
matkapurjehdukseen
ilmoittautu-
neiden määrässä. Kevään ensim-
tunnin valmistelujen jälkeen pur-
Öröhön noin kello neljä yöllä. Vii-
mäisellä venereissulla oli tarkoitus
jehdus saatiin viimein aloitettua.
meinen ulkovahti, jonka herätys
22 | SAUVA 1/2016
TURKU
Korpoström
Rumar
Häraholm
Boskär
Kasnäs Holma Örö
Jukka Koskelainen
Örön eteläkärjestä avautui komea näkymä peilityynelle Itämerelle.
SAUVA 1/2016
| 23
Akseli Silfver
kioskia. Lopulta koko lähes kahdenkymmenen
hengen
miehistö
oli pienen satamakonttorin jäätelökaapin kimpussa. Sataman jäätelökaappi ostettiin kirjaimellisesti tyhjäksi ja jäätelöt nautittiin konttorin terassilla. Siinä kohtaa jo muutamalta pääsi jokunen positiivinen sana vallitsevasta hellesäästä. Vaikkakaan Kasnäsissä käymisellä ei päällystön puolesta ollut minkäänlaisia taka-ajatuksia, päätyi koko Henrikan miehistö Kasnäsin perinteiseen kylpylään, (jossa KHP:ta voisi jo kanta-asiakkaaksi
Böskärin rantakallioilla nautittiin maittava grilliateria
kutsua). Porealtaassa kelluskelun ja höyrysaunassa juoruilun jälkeen valmistettiin illallinen, joka hävisi nopeasti nälkäisiin suihin.
Juhla-ateria Böskärissä Seuraavana
päivänä
lähdettiin
melko aikaisin liikkeelle. Ensimmäisenä
kohteena
oli
läheinen
Holman saari, jossa tarkoituksena oli pikainen vierailukäynti Hängö Udds Segelsällskap -pursiseuran satamassa. Upeaan suojasatamaan johtava salmi on varmasti yksi kapiti olla neljältä, huokaisi helpo-
vanhempia
kasarmialueita
että
peimmista, mistä Henrikalla on
tuksesta saadessaan jatkaa uniaan
modernimpia lähipuolustusasemia
ajettu. Kahden kalliosaaren välis-
rauhassa.
ympäri saarta.
sä olevasta väylästä yritettiin läpi
Kävelyä ja kylpylöintiä
Lähes koko saaren kattaneen
kolmen tähystäjän voimin muu-
kävelykierroksen jälkeen jatkettiin
tamaan
taas matkaa merellä, yhä kammot-
pulta pieni moottorivene johdat-
otteeseen,
kunnes
lo-
Helatorstaipäivän aamuna tutus-
tavan poutaisessa säässä. Kevyt
ti meidät oikeasta kohtaa välikköä
tuttiin Öröhön kävellen. Moni ei
keli toisaalta mahdollisti laituris-
lahteen
ollut ennen käynyt Suomen puo-
ta lähdön purjeilla; Todellinen pur-
jälkeen nautittiin laiturilla pulla-
lustusvoimien rannikkolinnakkee-
jehtijahan minimoi koneen käytön.
kahvit Rauman myrskypojista vie-
na vuoteen 2014 asti toimineella
Yhä kiinni laiturissa nostettiin täy-
railulla olleen Mikaelin perheen
saarella. Nykyisin saarelle on ra-
det purjeet ja irrottauduttiin pel-
kanssa, joiden vieraina satamassa
sisään.
Rantautumisen
kennettu vierasvenesatama ja siel-
kästään purjeiden voimalla. Rei-
olimme. Osa miehistöstä ehti löy-
lä toimii ravintola ja hotelli. Tu-
lun kymmenen mailin rauhallisen
tämään myös sataman lähellä ole-
tustuimme
etenemisen
upean
ulkosaariston
jälkeen
saavuimme
van jatulintarhan.
luontoon ja kiertelimme läpi enti-
Kasnäsiin.
sen sotilasalueen kohteita. Tsaa-
keen jatkettiin taas matkaa, tällä
rinaikaisia
la kiinnitettyä, kun jo innokkaim-
kertaa purjein. Noin viiden solmun
mat suunnistivat kohti sataman
leppoisalla
kin
mukulakiviteitä
pääsimme
24 | SAUVA 1/2016
katsomaan
pitsekä
Vene oli tuskin saatu kunnol-
Parin tunnin pysähdyksen jäl-
nopeudella
päästiin
Jukka Koskelainen
kuudessa tunnissa määränpääksi matkan aikana muodostuneeseen Boskäriin.
Kiinnitys
luonnonsa-
tamaan hoitui peräankkurilla, sillä saaren juuri uusittu laituri ei ole järin syvä.
Illalla oli vuorossa vielä gril-
liateria,
jonka
valmistamiseen
osallistui koko 19 hengen miehistö. Tarjolla oli nuotiossa valmistettua
grillipihviä,
kattilassa
kalliolla
rakkaus-vihasuhteella
uppopaistettuja lohkoperunoita ja valkosipulikrutongeilla
viimeis-
telty salaatti. Jälkkäriksi kokeiltiin uppopaistaa ruisleivänpalasia, jotka hillon kanssa nautittuna olivat menestys. Illallinen syötiin tietysti kalliolla ilta-auringossa istuskellen. Hyttysten joukkohyökkäys pakotti lopulta sulkeutumaan sisätiloihin ja samalla koko miehistö väsähti punkkiinsa.
Vettä metsästämässä Mannapuuro semmän
mahdollisti
herätyksen
myöhäi-
lauantaiaa-
mulla, mistä myöhään valvonut miehistö oli kiitollinen. Aamupäi-
omistajat olivat mitä kekseliäim-
partiolaisten omistamaan yhteis-
vällä tutustuttiin Böskärin maise-
piä. Lopulta vettä saatiin tankat-
saareen
miin. Saaren korkeimmalta hui-
tua kaivosta, johon johti viiden eri
min Lahjasaareen. Siellä toteutet-
pulta avautuivat upeat maisemat
letkupätkän muodostama viritel-
tiin päivän toinen tavoite eli sauna,
ympäröivään ulkosaaristoon. Päi-
mä. Miehistö koki myös huvittavan
joka kruunasi viimeisen päivän.
vän tavoitteena oli tankata vettä ja
yllätyksen, nimittäin ei sitä kovin
Rohkeimmat
illalla saunoa. Veden tankkaus ei
moni tule saaristossa kutsutuksi
malla eroon talviturkistaan noin
osoittautunut kuitenkaan kaikkein
24/7 pyörivään discoon. Aikaa sille
14-asteisessa vedessä.
helpoimmaksi
ei kuitenkaan ollut ja matkaa jat-
Sunnuntaina
poström, jossa oli tarkoitus tan-
kettiin pian tankkauksen jälkeen.
reellä
kata, eli vielä talvikauttaan ja oli
päivän takia. Henrika saapuikin
näin ollen kiinni. Jäätelöä hamua-
kulmasta liian kaunis, mutta ke-
vat miehistön jäsenet jäivät puil-
vyen sivumyötäisen tuulen ansios-
vottiin ja pakattiin. Hieman viiväs-
le paljaille ja vettä piti lähteä etsi-
ta päästiin nostamaan genaakkeri
tystä aiheutti perävarasto, jonne
mään muualta.
pitkästä aikaa mastoon. Ohuesta
oli päässyt kaatumaan öljyä, mut-
purjekankaasta koostuva purje on
ta suojapuvussa tehdyn huolellisen
päässä Romarin rannassa tärppä-
oma taitolajinsa ja kokeneemmat-
siivouksen jälkeen kaikki pääsivät
si.
kin miehistön jäsenet pääsivät op-
ajoissa kotiin äitienpäiväkahveille
pimaan jotain uutta nuoremmis-
ja -päivällisille.
oli
tehtäväksi.
Kor-
Puolentoista meripeninkulman Vedentankkausmahdollisuus siellä
mutta
erittäin
uuden
puutteellinen,
vierasvenesataman
Keli oli taas purjehtijan näkö-
Häraholmaan
kohti
pojat
eli
tutu-
pääsivät
lähdettiin
kotisatamaa
sa-
kii-
äitien-
ajoissa Heinänokkaan, jossa sii-
ta puhumattakaan. Matka päättyi
SAUVA 1/2016
| 25
Avomerta, aurinkoa ja ahtaita välejä Matkapurjehdus kesäkuussa Tukholman saaristoon: 10 vuorokautta ja 470 meripeninkulmaa Aleksandra Saltychev, Jukka Koskelainen
K
aupassa käyty, pas-
tiedossa myrskyisää säätä, mutta
sit mukana, soutu-
sen ei pitänyt haitata meitä, sillä
yhtäjaksoisen purjehtimisen ja armottoman
vene nostettu kan-
Sandhamniin oli tarkoitus saapua
kuka tahansa pystyy nukahtamaan,
väsymyksen
jälkeen
nelle sekä päällystö
tiistai-illaksi.
ja niinpä keskiviikon vastaisena
ja miehistö paikal-
yönä suurin osa päällystöä ja mie-
Erityisesti partiossa kaikki ei
la –reissu voi alkaa!
kuitenkaan aina mene niin kuin
histöä nukkui.
Köydet irroitettiin maanantai-ilta-
pitäisi ja avomeren ylitys kestikin
na kello kahdeksan Suomen aikaa.
odotettua kauemmin. Aallot löivät
kaasti ja rungosta kuului matalaa
Yhtäkkiä alus kallistui voimak-
Suuntanamme oli Tukholman saa-
Henrikan kylkiä vasten, eikä unta
huminaa. Nukkuvat heräsivät kip-
risto, tarkemmin sanoen ulkosaari
tahtonut saada sekä kovan mete-
parin karjaisuun: ”Kaikki kannelle!” ja adrenaliini virtasi jokaisen ve-
Sändön ja sen lomakylä Sandhamn.
lin että keinumisen vuoksi. Kan-
Edessä oli laskelmallisesti noin
nelta
töminää,
ressä. Pukeuduimme nopeasti pe-
20
vinssit vinkuivat ja skuutit nati-
lastusliiveihin ja säntäsimme kan-
sivat. Kuitenkin yli vuorokauden
nelle. Genuan skuutti oli katkennut
tunnin
purjehdus
enimmäk-
seen avomerellä. Keskiviikkona oli
26 | SAUVA 1/2016
kuului
askelten
Jukka Koskelainen
voimakkaan
rakennuskanta kapeine kujineen
sa tuulenpuuskassa. Tilanne oli
äkisti
iskeneessä
voimakkaas-
tuulen puhaltaessa. Takana oli 36
on tunnelmaltaan ainutlaatuinen.
pelottava, mutta saatiin onnek-
tuntia yhtäjaksoista purjehtimis-
Nimensä mukaisesti hiekkamaas-
si haltuun nopeasti ja kun purjeet
ta, joten lepo oli tarpeen. Kaikki-
ta koostuvan saaren vastarannal-
oli köytetty kiinni kanteen, lop-
en vatsa ei ollut kestänyt aallokkoa
ta löytyi upea pehmeäsantainen
pumatka
ja osa pääsi kunnolla myös syö-
hiekkaranta, jolla pääsimme pe-
mään ensimmäistä kertaa sitten
laamaan rantafutista ja rohkeim-
tapahtumahetkellä näkösällä, jo-
maanantai-illan.
mat uimaankin alkukesän viileässä
ten pitkään ei tarvinnut konetta
Iltapäivällä
huudattaa.
semme liikkeelle ja tutustuimme
määränpäähämme
jat-
kui koneella. Sandönikin oli jo
Sandhamniin saavuttiin lopul-
vierasvenesatamaan
saimme
taas
it-
vedessä. Illalla saimme vierasvenesataman henkilökunnalta kyy-
saareen ja sen kuvankauniiseen
din viereiselle KSSS:n saarelle, jos-
ta keskiviikkoaamuna kello kah-
kylämiljööseen.
sa saimme lämmittää itsellemme
deksan. Kiinnityimme
1900-luvun alkua valmistunut ky-
saunan. Hieman ruotsalaishenki-
län enimmäkseen puurakenteinen
set löylyt, mutta löylyt kuitekin.
Kungliga
Svenska Segelsällskapetin (KSSS)
Pääosin
ennen
SAUVA 1/2016
| 27
Maarianhamina
Rödskär
Arholma
Vaxholm Ostholmen Sandhamn
Härsö
28 | SAUVA 1/2016
Jukka Koskelainen
Lappo
”
Ja taas mennään #pelkästäänpurjeilla kohti etelää luovien läpi Tukholman saariston. #partioscout Twiitti @sy_henrika
Pala kauneinta saaristoa
eikä kareja ole nimeksikään. Sattumalta
kohteeksi
merkittävää tulosta. Ilta kului renosu-
noissa merkeissä luonnonrauhan
Torstaiaamulla irtauduimme laitu-
nut Härsö ei valintana olisi voinut
vallitessa
rista kohteenamme Härsön saari
olla parempi: suojaisessa lahdessa
kusta nauttien.
sisäisemmässä saaristossa. Purjeh-
oli täydellisen hiljaista ja tuulilta
Härsön
duspäivä oli hyvin vaiherikas. Va-
suojaista. Sataman vieressä koho-
tamasta
jaan 30 meripeninkulman matkaan
si koko lähisaariston korkein kal-
xholmin
ta koilliseen, jonne pääsi ajamalla
kauniista upeasta
otimme
auringonlasluonnonsa-
suunnaksi
kaupungin
Va-
Tukholmas-
mahtui niin kryssiä, suoraa perä-
lio Domkyrkan. Ensitöikseen mie-
tuulta, tyventä kuin äkillisiä tuu-
histö kapusikin vuoren huipulle.
mutkaista ja kapeaa Baggenstäke-
lensuunnan muutoksiakin. Päivän
Kallion laelta avautui huikeat mai-
tin kanavaa pitkin. Kanava antoi
aikana tuli myös selväksi yksi syis-
semat lähes kaikkiin suuntiin ja
ruorimiehelle haastetta, silllä puut
tä, joka saa ihmiset rakastumaan
näkyipä Tukholmakin horisontissa.
ulottuivat lähes kanavan ylle, eikä
Tukholman saaristoon. Vettä ni-
Puolikannella majaillut soutujol-
mutkissa voinut siten nähdä kun-
mittäin riittää lähes poikkeuksetta
la laskettiin illalla vesille ja pojat
nolla eteensä. Henrikalla tuskin
rantaan saakka, joka on purjehti-
pääsivät tutkimaan lahtea tarkem-
on paljoa tiukemmasta välistä pu-
jalle mitä mainiointa. Matalaltakin
min.
joteltu. Kanavan jälkeen vuorossa
näyttävän rannan vieressä syvyyt-
si puoshaasta epätoivoisen onki-
oli toisenlaista harvinaista herk-
tä riittää usein kymmeniä metrejä,
virityksen, jolla ongittiin ilman
kua, sillä alitimme Skurusundetin
Samalla
päällystö
raken-
SAUVA 1/2016
| 29
Jukka Koskelainen
Matkiksen miehistö Domkyrkan-kallion laella Härsön saaressa.
Sandhamnin kylämiljöötä.
sillan, jolla näimme autoja ensim-
jälleen paikkansa sataman suurim-
mäisen
pana purjeveneenä, joten tehtä-
kerran
sitten
Suomesta
lähdön jälkeen.
vämme oli täytetty.
Ruotsalainen saunaelämys
Seuraavana
päivänä
jatkoim-
me matkaa purjehtien kohti itää ja ulompaa saaristoa. Purjehduspäi-
Vaxholmin
kaupungista
kauppa, jossa pojat pääsivät täy-
mupäivästä
kisatunnelmiin useamman perhe-
karkkivarastojaan ruokavarastoja,
huomasimme
pakastimen
ja
pääsimme
hieman
sillä
veneen matkatessa samaan suun-
sulak-
taan kuin mekin. Henrika jätti
keen olleen irti ja siten jäätelöi-
voimakkaassa sivutuulessa luon-
den(!) ja muiden siellä majailleen
nollisesti
ruokien sulaneen. Menetys jäi on-
taakseen. Muita aluksia oli pal-
neksi muutamaan ateriaan ja kaup-
jon liikenteessä ja päivän mittaan
kaikki
muut
alukset
pareissu oli joka tapauksessa edes-
vastaan tuli kaikenkokoisia aluk-
sä.
sia pienistä kisapurjeveneistä kak-
Kaupasta
ruoka
kuljetettiin
Henrikalle kahden kottikärryn voi-
simastoisiin
min, joka herätti ansaittuja katsei-
Viimeistään tässä vaiheessa kävi
kahvelikuunareihin.
ta pikkukaupungin ihmisissä.
myös selväksi, että matkustaja-
alusliikenne Tukholman saaristos-
Saarella sijaitseva Vaxholm on
kaupungina hyvin idyllinen, hen-
30 | SAUVA 1/2016
vä oli jälleen monipuolinen. Aa-
dentämään päällystö
Vaxholmin linnake yöllä.
löytyi
sa on erittäin vilkasta. Parikym-
geltään Naantalin vanhan keskus-
menmetrisiä taksiveneitä paahtoi
tan oloinen. Saaren punaiset puu-
jatkuvasti ristiin rastiin saaristoa,
talot ja vanhat kartanot olivat kuin
välillä pelottavan läheltä rantoja ja
suoraan Tervetuloa Ruotsiin –sar-
muita aluksia.
jan kuvauksista. Hyvässä kunnossa
Päivän
säilyneeseen Vaxholmin linnoituk-
Möjan saari sisäsaariston laidal-
seen emme valitettavasti ehtineet
la. Purjeita saaren edustalla las-
tutustumaan.
kiessamme
Henrika
lunasti
kohteena
teimme
oli
isohko
kuitenkin
Matti Loimaranta
äkillisen
muutoksen
suunnitel-
miin ja kiinnittyimmekin ankkurilla
läheiseen
suojaisessa
sisä-
lahdessa sijaitsevaan Ostholmenin luonnonsatamaan. Päät sai kääntymään
-mikäs
muukaan
kuin-
sauna. Satamakirjan mukaan saaressa
oli
Skärgårdsstiftelsenin
(Saaristosäätiö) tiosauna.
ylläpitämä
Skärgårdsstiftelsen
auon
säätiö, joka omistaa Tukholman saaristosta peräti 12 % ja tarjoaa alueensa
retkeilijöiden
Metsähallituksen
käyttöön
hallinoimien
Saaristomeren
kansallispuiston
saarien tapaan.
Ostholmenin sauna ei ollut mi-
kään tavallinen tuttavuus. Saunasta näytti puuttuvan ensinäkemältä savupiippu, eikä suotta. Aivan ensimmäiseksi autiosaunan
ei
Vilkasliikenteinen Baggenstäketin kanava oli ahdas ajettava.
Jukka Koskelainen
ulkosaariston
luulisi
paljastuvan
sähkösaunaksi. Kiuas oli myös oudoin vastaan tullut, sillä kivet olivat keskellä kiuasta olevalla tasolla, jonka molemmin sivuin sijaitsi hirvittävä määrä avoimia vastuksia. Saunaelämystä lisäsi vielä saaressa ollut kaivo, josta pesuvettä sai korkeintaan 15 litraa (!) tunnissa. Ennen ja jälkeen saunaa pelattiin pokeria karkkipanoksilla ja soudeltiin jälleen jollalla. Ilmassa leijui viimeisen illan tunnelmaa vaikka purjehdus oli vasta puolivälissä. Mukavan porukan kanssa oli kivaa
Maalaismaisemaa Arholmassa.
olla reissussa.
Täydellinen purjehdussää Aamupäivän auringon alla irtauduimme Ostholmenin rannasta ja nostimme raskaan peräankkurin. Purjeet ylös ja suuntana tällä kertaa Arholma aivan pohjoisessa Tukholman saaristossa.
Purjehduspäivä
oli aluksi tiukkaa kryssiä, mutta iltaa kohden tuuli tyyntyi täysin. Järjestimme purjeidenlaskun jälkeen
SAUVA 1/2016
| 31
Jukka Koskelainen
jälleen tärkeän mob-harjoituksen. Kauniista
Arholman
saaresta
oli kiinnostunut moni muukin purjehtija ja veneilijä. Saapuessamme illalla oli saaren laituri täynnä ja suojaisassa lahdessa redilläkin useita
veneitä.
Olipa
muutama
saksalaispursi kiinnittynyt septityhjennysasemaankin kiinni. Onneksemme juuri lahteen saavuttuamme yksi purjevene irrottautui laiturista ja saimme kuin tilauk-
”
Päivän teema on #kasuaalikasi aluksen kiitäessä kuin unelma Ledfjärdenillä. #partioscout #purjehdus Twiitti @sy_henrika
sesta paikan, jota hetken odottelun jälkeen kukaan redillä ollut ei halunnut lunastaa. Turvauduimme jälleen kerran peräankkuriin. Illan kruunasi monipuolinen grilliateria. Aamulla
lähdimme
kirkkaas-
sa auringonpaisteessa tutkimaan saarta, jolla näytti olevan paljon niittyjä ja peltoja. Osa niittykasveista oli meille tuntemattomia ja luonto näytti uskomattoman kauniilta. Puolenpäivän aikaan nostimme purjeet ja lähdimme myötätuulessa
matkaamaan
kohti
Maarianhaminaa. Purjehdussää ei olisi voinut olla täydellisempi: genaakkeri oli ylhäällä ja lämpimän etelätuulen ansiosta kannella pystyi
ottamaan
aurinkoakin.
Alus
kulki tasaista kahdeksaa solmua ja tuoreen tuulen ansiosta säästyimme suuremmilta mainingeilta, joten tällä kertaa kenellekään ei tullut huono olo!
Takaisin kotiin Maarinhaminaan
rantautumisem-
me keräsi jälleen kerran katseita ja rohkeimmat tulivat kysymäänkin, mistä päin olemme. Illalla kävimme ruokakaupassa viimeistä kertaa: pojat löysivät jälleen karkkia ja päällystö ruoka-aineksia sekä ehkä pari levyä suklaatakin. Hy-
Kuvankaunis Rödhamn.
32 | SAUVA 1/2016
vin nukutun yön jälkeen pääsimme Mariebadin kylpylään. Kauniin
”
Rami Moilanen
Matkiksen viimeisiä maileja viedään. #Sää huononee, mutta purjehduskeli ei! #partioscout #purjehdus Twiitti @sy_henrika
Jukka Koskelainen
Jukka Koskelainen
ja rentouttavan päivän jälkeen teki
kokosi omia kivikasojaan kalliolle.
mieli jäädä Maarianhaminaan vielä
tauduimme viimeistä kertaa ran-
toiseksi yöksi, mutta koska olimme
reesta
matkalla, piti ehtiä kokea mahdol-
Rödhamnin nykyajan erikoisuus on
Aamulla miehistö yllättyi tuoleivästä
aamiaspöydässä.
Myräkkäisen yön jälkeen irroit-
nasta ja otimme suunnaksi kotisataman. Ensimmäistä kertaa koko
lisimman paljon kaikkea.
mahdollisuus tilata veneelleen sa-
purjehduksen aikana satoi kunnol-
tamavahdin leipomaa leipää, jossa
la ja kannelle jäivät vain purjeh-
Alkuillasta lähdimme siis koh-
ti lähellä sijaitsevaa Rödhamnin
maistuu vuosien kokemus. Mait-
duspukuiset, eli päällystö. Kannel-
kuvankaunista saarta. Suurin osa
tavan aamiaisen jälkeen vuorossa
la sateessa oli mukavaa olla, kun
saaresta on laakeaa kalliomaise-
oli koko päivän kestävä purjehdus
mietti
maa ja rantaheinikkoa. Rödhamn
Lappon
joka odotti keittiössä tiskaajaan-
satamaan
Ahvenanmaan
viimeiltaista
tiskivuorta,
on ollut suojasatama ammoisista
itälaidalle. Olimme perillä vasta
ajoista lähtien, ja siellä on sijan-
yhdeksän aikaan illalla ja aloim-
alkoi perusteellinen siivous. Pää-
nut viime vuosisadan alkuun asti
me valmistella heti rantautumisen
simme
krouvi. Saaren kallioilla on satoja
jälkeen viimeisen illan juhla-ate-
rantautumaan ja yhteisen hetken
sa. Lähestyessämme Heinänokkaa kutakuinkin
aikataulussa
erikokoisia ja muotoisia kivikasoja,
riaa. Tarjolla oli alkupala, pääruo-
jälkeen kaikki lähtivät omille teil-
joiden tarkoitus oli satamavahdin
ka ja jälkiruoka. Kolmen ruokala-
leen. Kotiin on pitkän reissun jäl-
mukaan ollut aikoinaan pitää pa-
jin illallista nautittiin kynttilöiden
keen ihana päästä, mutta pian tu-
hat henget sisällään siten, etteivät
valossa,
musiikin
lee sellainen olo, että tahtoisi taas
ne seuraisi purjehtijoita veneisiin.
soidessa taustalla. Viimeinen ilta
takaisin. Matkapurjehdus Ruotsiin
Nykyisin
rakensivat
leirillä tai purjehduksella on aina
ja takaisin oli ikimuistoinen reissu
kuitenkin turistit ja osa meistäkin
haikea, vaikkakin todella mahtava.
täynnä naurua ja seikkailua.
kivikasoja
rentouttavan
SAUVA 1/2016
| 33
ruokapalsta 51 tapaa paistaa makkaraa Osa 3/51: Perinteinen kiuasmakkara Juhannus ja kaunis lämmin kesäilta. Nämä kaksi muuttujaa kohtaavat hyvin harvoin, mutta odottamattoman tapahtuessa mikään ei kruunaa iltaa paremmin kuin sauna, uinti löylyjen välissä ja tietenkin perinteinen kiuasmakkara.
Ainekset Makkara Ketsuppi
Valmistusohje 1. Lämmitä sauna, tai etsi valmiiksi lämmin. 2. Kääräise makkarat folion sisään. 3. Aseta foliopaketti kiuaskivien väliin. 4. Nauti muutama rauhallinen löylykierros, kypsyminen kestää keskimäärin noin 45 minuuttia. 5. Kun kypsentäminen on valmis, nauti makkarat ketsupin kera.
Sauva-raadin arvio Ei verrattavissa nuotiomakkaraan. Hidas kypsyminen folion sisällä säilyttää täyteläisen maun, eikä makkara pääse kuivumaan. Lisäpisteitä kauniista auringonlaskusta ja meren läheisyydestä.
34 | SAUVA 1/2016
Akseli Silfver
savuton palsta Vuoden henkilö
Jukka Koskelainen
Johan(n)
Vuoden taiteilija Vuoden taiteilijapalkinto on päästy jo alkuvuodesta myöntämään Meripaviaani-venekunnalle.
Vuosikymmenen saavutus Uintikokouksen järjestäminen
Sanottua ”Oletteko menossa ryöstämään postin?” ”Olisi kiva kokeilla joskus alusta, jossa on ruori”
”
”Jos Lasse ottaa sen [kuvan], se ei ole enää selfie” ”Ei niin, mutta se on Lassie”
Loistava joukko tämä KHP. Ensin vie Hetalta paikan viimeisessä viidessä lippukunnassa ja sen jälkeen saa kunniamaininnan huutokilpailussa, vaikka ei huuda mitään.
”Jätkät hei, mähän sanoin etten vedä enää kertaakaan!”
”Voi juma!”
Jukka Koskelainen
Akseli Silfver
Jukka Koskelainen
SAUVA 1/2016
| 35
MAINOS
9.-11.9.2016
in Tapuliik r en H ja n ie ik po in Kupit taan Henr ik nut yhte inen u st do o u m si ek te t si ä tyt töje n jo k vuonna ä n tä n o i k et r ja ee ppinen syys rje stetään jä i k et R . m ol sh rv Pir ate s of Va r aatit r antaupi ja ä ss li ä v sa es syyskuu n puol puolelle , ä el et n a r er sk k a K tuvat viikonlopuksi saar ee n . Varvsholm-nimisee n huikeaa ohje lm aa ja an r er k n ee ll jä Luvassa on se ik kailijasta le il is ä ik en ik ka ä upe ita elämyksi t siis laitny jo a ta at nn ka rä ä aikuisee n . Päivämä utua r etkelle. ta t oi m il la al m sa ja taa kale nter ii n Retken hinta: 30€ umispäivä 31.8. ut ta t oi m il n ne ei iim V lm it.do/pirate sofvarvsho /b :/ tp ht : te oi os is Ilmoit tautum lähetetään Lisätietoja r etkestä pahtum aa. ta nä pä em h lä le il ne ilmoit tautu