Sauva 2/2016

2016 nro 2 - syksy

Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat

Roihu: Suomen suurin leiri koskaan Loppuvuoden matkapurjehdukset Pirates of Varvsholm –seikkailu

sisälmykset PALSTAT LPKJ:n sana...nen

3

Stidit

6

Kolumni

8

S/y Henrikan päällikön kolumni

9

Mailit & tilastot

36

Tiedoksi

38

Savuton palsta

39

RETKET & TAPAHTUMAT Sudenpentujen yhteisretki Kunstenniemessä

8

Merirosvoja kiikarissa!

18

Noviisit kisaamassa: Henkan kisat

9

Saariston rengaskierros

26

KHP:n ja HeTan yhteisretki Pirates of Varvsholm

Kansi sivut 10-17

Rajoja rikkovia elämyksiä

Finnjamboree VII Roihu Evolla 20.-28. heinäkuuta

PURJEHDUKSET Hangosta itään

22

Heinäkuun matkapurjehdus Tammisaaren saaristoon

Suurissa jalanjäljissä Perinteinen syysmatkis vuosimallia 2016

Viiden päivän matkapurjehdus elokuussa

30

Millaista on purjehtia joulukuussa?

Reportaasi itsenäisyyspäivän matkapurjehdukselta

34

SAUVA

lpkj:n sana...nen

2/2016

42. vuosikerta Levikki: 175 kpl Ilmestymispäivä: 12.12.2016

Vuosi 2016. Ensimmäinen kunnon pitkä purjehduskausi kolmeen vuoteen;

JULKAISIJA Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat ry www.kupittaanhenrikinpojat.fi

vereita ja syvempää tutustumista vanhoihin kavereihin. Onnistumisia ja

TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Koskelainen Art director Jukka Koskelainen Stiditoimittaja Erik Haapa Muu toimitus Pauli Engblom Ville Sahlström Akseli Silfver Eelis Vähätalo

töön uuden Suomen Partiolaisissa kehitetyn lippukunnan johtamismallin,

PAINOPAIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo, Turku

taata se, että kaikkiin lippukunnan johtamisen

kun

ohjelmajohtajana

KANSI Johanna Seulu “Evopölyä ilmassa”

Viivi

Sydänlammi,

MAINOSHINNASTO Takakansi: 150€ Sisäsivu A4: 100€ Sisäsivu A5: 50€ Tiedustelut: sauva@kupittaanhenrikinpojat.fi

Seitsemän matkapurjehdusta, lippukuntaretki, sudenpentujen ja seikkailijoiden Tammileiri, suurin Suomessa ikinä järjestetty suurleiri Roihu 2016, yhdeksän ikäkausiryhmää ja paljon, paljon muuta. Kasvamista, uusia kahaasteita. Tästä vuodesta jää meille monille hyviä muistoja, ja olemme kaikki monta kokemusta rikkaampia ja valmiimpia vuoteen 2017.

Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat aloittaa uuden vuoden

uudessa tahdissa. Otamme ensimmäisten lippukuntien joukossa käytja tietysti vahvana meripartiolippukuntana muokkaamme sen merelliisiin käyttötarkoituksiimme.

Lippukunnanjohtajan pesti muuttuu, kun vastuu partiokasvatukses-

ta eli käytännössä viikkotoiminnasta ja ikäkausien tapahtumista siirtyy ohjelmajohtajalle ja pesteihin liittyvät asiat, kuten pestien vaatima koulutus, lippukunnan vapaaehtois- ja johtajaresurssit ja pesteissä viihtyminen, siirtyvät pestijohtajan vastuulle. Lippukunnanjohtajalle jää vastuu muun muassa johtajiston johtamisesta, yhteistyökumppaneista ja resursseista, pestien alkukirjainten mukaan, lippukunnan operatiivista toimintaa johtaa jatkossa PALO-kvartetti tukenaan lippukunnan muu hallitus.

Uudistuksen tarkoituksena on tehdä pesteistä sopivamman kokoisia ja

osa-alueisiin pystytään keskittymään.

Uskoni

tulevaisuuteen

johtajana ja

Lasse

aluksen

pesti-

päällikkönä

Iso kiitos tästä vuodesta teille kaikille! Talvisia, nuotionhajuisia retkiä

vahva,

aloittaa

Lipsanen

Akseli Silfver.

toivottaen,

on

Jukka Koskelainen

kuten tiloista. Partiotoiminnan trion täydentää aluksen päällikkö, jolloin,

stidit Samoajasiirtymä

Kokoontumispurjehdus Henrika keräsi kantensa täyteen meripartiolaisia joka puolelta LounaisSuomea jokavuotisella Kokoontumispurjehduksella 19-21. elokuuta.

Monelle Pähkinäisistä miehistövaihtoon lähteneelle kokemus oli täysin uusi; Henrikalta esimerkiksi Meritähdelle lähteneet saattoivat kokea pienen purjeveneen kiikkeryyden ja välittömän manööveröinnin ensi kertaa, sekä muualta Henrikalle tulleet hämmentyä astuessaan pienen urheiluhallin kokoiselle takakannelle. Ennakkoluulot löysästä Henrikasta miehistöineen kariutuivat varmasti isopurjetta ylös kiskottaessa tai viimeistään kipparin uhkarohkeasti kokeillessa pohjan syvyyttä vauhdista.

kesä

kuu

heinäk

uu

4 | SAUVA 1/2016

elokuu

Kupittaan Henrikinpoikien ja Henrikin Tapulityttöjen yhteinen samoajasiirtymä järjestettiin tänäkin vuonna. Elokuisena lauantaiaamuna yksi kohopää- ja neljä heta-siirtyjää kokoontuivat pyörineen Henrikinkirkolle. Siirtyjät eivät tienneet viikonlopun ohjelmasta etukäteen mitään.

Ensimmäisenä he polkaisivat Martinsillan juureen kuvasuunnistuksen pariin. Matka jatkui Linnanpuistoon, jossa tutustuttiin toisiin leikkien ja pelien avulla. Tutustumisen jälkeen suunnattiin Posankan juurelle, jossa odotti perinteinen ruokarasti. Mahat täynnä siirtyjät suuntasivat Kaarinan torille, jossa he päästivät luovuutensa valloilleen keksien runon annetuista sanoista. Jotta homma ei olisi ollut liian helppoa, tuli runo esittää viidelle eri ulkopuoliselle henkilölle. Kaarinasta matka jatkui Piikkiöön, jossa siirtyjät tuunasivat kierrätysmateriaalien ja spraymaalien avulla itselleen partiouraa kuvaavat toteemit. 42 poljetun kilometrin jälkeen siirtyjät saapuivat perille Harvaluotoon.

Ilta sujui tutustuessa toisiin ja yöllä oli luvassa itse siirtymäriitti. Riitin jälkeen KHP:n ja HeTan jo entisestään suuri samoajajoukko sai viisi uutta jäsentä. Sununtaina uudet samoajat pääsivät autokyydeillä takaisin kotiin.

Kokoontumistapahtuma KHP:n uudempiin perinteisiin lukeutuu Vaarniemessä pidettävä avajaistapahtuma, johon kuuluvat kiinteästi erinäiset rastit, suunnistus, makkaranpaisto, ikäkausien lupauksenannot ja Vaarniemen haastavassa suunnistusmaastossa haahuilu.

Totuttuun malliin tarpojien, samoajien ja vaeltajien pitämät ramboradat, vihjeenmetsästykset sun muut rastit läpikäytyään sudari,- ja seikkailijavartiot harhailivat tiensä näköalatornin laavulle makkaran ja mehun ääreen juuri ennen pimeän tuloa.

syyskuu

Archipelago race Viime vuosien tapaan jokasyksyinen Archipelago Race-purjehduskilpailu osui yhdelle kauden kovimmista keleistä. Kohopäämiehistön onneksi Henrikamme on tehty avomeriolosuhteisiin, joten yhden saaristomyrskyn ei luulisi tuntuvan missään- vaikka läpi yön purjehdittuaan jotkut venekunnan jäsenet saattoivat olla päätyneet eriäviin mielipiteisiin.

Noin 45-mailisen kisan edetessä sisäsaaristosta ulommas tuuli yltyi ja nopeus nousi paikoin kymmenenkin solmun pintaan. Viimeiset kymmenen mailia vene kulki oikukkaan puhurin voimin jatkuvasti yli kahdeksaa solmua. Navakat tuulenpuuskat ja nappiin menneet purjevalinnat siivittivät Henrikan lopulta kuudennelle sijalle, joka on aluksen massiivisen tasoituksen huomioonottaen melko onnistunut suoritus.

Paluumatka Kasnäsin kylpylän kautta sujui sitäkin rauhallisemmin lähes tyynellä merellä häikäisevän kauniissa säässä. Henrika keräsi myös hämmästyneitä katseita Prostvikin piskuisessa lauttarannassa miehistön tyhjentäessä läheisen kioskin jäätelöaltaan. Kisa oli jälleen kerran onnistunut reissu, josta jäi varmasti monipuolisia kokemuksia kaikille nuorimpiakin tarpojia myöten.

lokakuu

Jukka Koskelainen

Johanna Seulu

Siirtyjät pohtimassa runoja Kaarinan torilla.

Henrika Prostvikissa. Koskeeko rajoitus myös veneitä?

Sisustusvimmaa Kulmakujalla Rakas kolomme on pysynyt järkähtämättömänä monumenttina vuosikaudet, kunnes entinen varastohuone päätettiin tyhjentää viime vuonna.

Pikkuhiljaa tila on saanut oman luonteensa pelkistetyn kotoisana funkkisolohuoneena. Intensiivisen huonekaluhaalinnan tuloksena huoneessa on mm. kaksi sohvaa, DIY-merikarttapöytä ja varastoperinnettä heijasteleva, koulutusmateriaaliasta notkuva hylly.

Laivastonsinisille seinille on myös ilmestynyt kylmän sodan aikaisen liitutaulun korvaava, avaruusteknologiaa edustavalla tussitaulumaalilla maalattu kirjoituspinta sekä havainnollistava viivapiirroksena toteutettu Henrikaseinämaalaus.

marraskuu

Nimityksiä Koulutettuja Lippukuntamme ääriolosuhteissa selviytyminen on taas kehittynyt, kun Erik Haapa, Lasse Lipsanen ja Inna Kulla kävivät marraskuun lopulla suorittamassa legendaarisen partiolaisten pelastautumiskurssin.

Kupittaan Henrikinpoikien virkaatekevä lippukunnanjohtaja Pauli Engblom valittiin partioneuvoston puheenjohtajaksi. Pesti alkaa vuoden 2017 alussa ja kestää kaksi vuotta.

Partioneuvosto käyttää Suomen Partiolaisten ylintä päätösvaltaa jäsenkokousten välillä ja ohjaa partiota strategisesti.

joulukuu a 2017!

e Lumipitoista talv

SAUVA 1/2016

| 5

kolumni Roihuava vuosi

”

Partiossakin kannattaa joskus poistua omalta mukavuusalueeltaan – se voi johtaa vaikka mihin!

Jukka Koskelainen

Eelis Vähätalo Olen viime vuosina ottanut tehtäväkseni kirjoittaa Sauvaan juttuja Suomessa järjestetyistä suurleireistä. Muistissa ovat niin Satahangalla (kts. S13) tehdyt hiekkalinnat, Piirun (kts. S14) vesisateessa laulettu Sata salamaa, HuHun (kts.

S2/15) muhkeat bassokaiuttimet kuin Roihun (kts. s. 10) huikea osallistujamäärä. Jokaisen leirin Sauva-jutun viimeisessä kappaleessa olen kehunut leireiltä saatavia elämyksiä ja kehottanut osallistumaan suurleireille aina kuin mahdollista. Kyseessä ei ole ollut päätoimittajan pakottama ytimekäs lopetus, vaan tosiasia, minkä olen voinut todeta jokaisen leirin jälkeen.

Olemme profiloitunut lippukuntana niin meripartiolaisiksi, että unohdamme välillä, mitä maapartio on parhaimmillaan.

Edellisen leirin positiivisista fiiliksistä huolimatta olen kuitenkin kevääl-

lä aina epäröinyt suurleirille lähtemistä. ”Enhän minä nyt minnekään metsään lähde viikoksi rämpimään”. Jokin on kuitenkin saanut aina pääni kääntymään, sillä tänäkin vuonna laitoin ilmoittautumisen menemään viimeisenä iltana.

Astellessani Roihun avajaisiin yhdessä 17 000 muun kanssa, nämä alkukevään angstiset ajatukset olivat vain kaukainen muisto.

Roihulla heti toisena päivänä lähdin suorittamaan virvatultani – vuoro-

kauden mittaista ohjelmaa leirin ulkopuolella. Fiilis sinne lähdettäessä ei kuitenkaan ollut korkealla, sillä en tuntenut ketään muita ryhmästä. Bussimatka Padasjoelle yksin tuntui erittäin pitkältä. Vuorokauden aikana tutustuin kuitenkin moneen mahtavaan ihmiseen, eikä takaisin tullessa tarvinnut enää vain katsella maisemia. Tilanne pakotti vääjäämättä tutustumaan uusiin ystäviin, mitä ei välttämättä olisi tapahtunut, jos mukana olisi ollut tuttuja ystäviä, johon turvautua. Partiossakin kannattaa joskus poistua omalta mukavuusalueeltaan – se voi johtaa vaikka mihin!

Roihu oli samalla itselleni aikakauden päätös. Jatkossa suurleireille osallistuessani olen vaeltaja eli entistä enemmän mahdollistaja kuin osallistuja. Oli hienoa nähdä jo nyt kesällä, kuinka omassa samoajapestissä sain mahdollistaa elämyksiä nuoremmille. Samaan aikaan oli upeaa päästä osallistumaan oman ikäkauden ohjelmiin ilman sen suurempaa vastuuta.

Vuosi 2016 on ollut erityisen hieno partiovuo-

si. Se alkoi uutena vuotena purjehduksella, jota olen saanut vuoden aikaan selitellä ystävälleni ja joka avasi silmäni sille, kuinka ainutlaatuinen harrastus partio on, ja kuinka mahtavassa seurassa sitä saa Kupittaan Henrikinpojissa kokea.

Mikä onkaan parempaa kuin

saada partiovuoden ympyrä sulkeutumaan itsenäisyyspäivänä – purjehtien.

6 | SAUVA 1/2016

päällikön päästä Ikäistään parempi Ville Sahlström Kausi 2016. 48 purjehdusta, 706 osallistumista, 2719 mailia ja 108 merivuorokautta.

Siinä tiivistettynä s/y Henrikan purjehduskausi vuonna 2016, joka alkoi jo tam-

mikuun ensimmäisenä päivänä (kts. S1/16).

Kausi on ollut todella aktiivinen ja

uskallan väittää, että samoihin lukuihin on päästy vain yhdellä muulla veneellä Turun alueella, vihjeenä voidaan mainita, että kyseisessä veneessä on myös kaksi mastoa. Taitaakin olla niin, että mastojen määrä on suoraan verrannollinen lippukunnan purjehdusaktiivisuuden määrään. Vene on ollut kesän aikana kovalla käytöllä, mutta ilahduttavaa on kalustevaurioiden vähäisyys. Tästä kiitos kuuluu päteville kippareille ja osaavalle miehistölle.

Parin vuoden takainen koneprojekti alkaa vihdoin olla selätetty, ja veneellä on-

kin jo liikkunut juttuja hurjista koneprojektiajoista, joita nuoremmat venekuntalaiset

Jukka Koskelainen

ovat ihmeissään kuunnelleet. Yksi iso projekti on siis takana, mutta vanharouva ei jätä meitä jäseniä hetkeksikään rauhaan. Edessä ovat jo ensi keväänä kannen ruostehuolto sekä maalaus, jotta vene on paraatikunnossa kun Tall Ships Races saapuu ensi heinäkuussa Turkuun. Paljon muutakin tehtävää on. Veneen päällikkö kätyreineen kävi eräänä iltana listaamassa Henrikan kaikki viat ja puutteet. Listasta tuli neljä ja puoli sivua pitkä, eikä fonttikoko muuten ollut skaalan yläpäästä. Tehtävää siis riittää, mutta nykyään on myös tekijöitä. Keväällä tullaan järjestämään useita talkoopäiviä ja niihin ovat kaikki tervetulleita. Tehtävää löytyy varmasti kaikille osaamistasosta riippumatta.

Vaikka tehtävää on paljon ja vikalista kuulostaa pitkältä näkyy 26 vuoden ikä

aluksessa yllättävän vähän. Kaikesta huomaa, että jo aluksen rakennusvaiheessa on tiedetty, minkälaiseen käyttöön se on tulossa. Kompromisseja ei ole tehty ja kova kulutus näkyy muun muassa sisätiloissa yllättävän vähän.

Iästään huolimatta on Henrikalla vielä useita palvelusvuosia edessä, kunhan me kaikki muistamme, miten vanhaa alusta tulee käsitellä. Hampaat irvessä vääntäminen ja väkivallan käyttäminen ei kuulu veneellä sopiviin toimintatapoihin. Kun jokainen jäsen muistaa toimia ja käyttäytyä Henrikalla niin kuin se olisi oma vene, tulee vähemmän turhia kalustorikkoja ja korjauskuluja.

Joulujuhlaan mennessä Henrikan kausi on saatu päätökseen ja alkaa uuden kauden odotus. Ensi vuonna onkin tulossa paljon mielenkiintoisia purjehduksia. Ennen Turun Tall Ships Races -tapahtumaa on seikkailijoille ja tarpojille tarjolla Aurajoen rantaan muiden Turkuun saapuvien purjelaivojen keskelle päättyvä saaristomatkapurjehdus. Tämän jälkeen on 15-vuotta täyttäneille itse kilpailuosuus Turusta Liettuan Klaipedaan. Veneelle tulee olemaan varmasti tulijoita, joten oma paikka kisapätkällä on ansaittava talven aikana osallistumalla veneen kunnostustöihin. Klaipedan tapahtuman jälkeen on vielä 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille matkapurjehdus Itämeren halki takaisin Turkuun. Luvassa on siis mielenkiintoisia purjehduskohteita ainakin Itämeren itäreunalla ja saatta olla, että Gotlantikin tulee tutuksi. Ensi kesän purjehduskalenteri julkaistaan alkuvuodesta, joten silloin kannattaa olla valppaana ja laittaa ainakin pitkien purjehdusten päivämäärät muistiin.

SAUVA 1/2016

| 7

sudenpennut Yhteisretki Kunstenniemessä Sofia Engblom

Sofia Engblom

Syksyn

sudenpenturetki

tettiin

yhteistyössä

Tapulityttöjen niemessä.

kanssa

KHP:sta

järjes-

vat HeTan mökkiin Eräkämppään

Henrikin

iltaohjelmaa

Kunsten-

oli paljon leikkejä ja lauluja. Su-

mukana

oli

21 leiriläistä ja johtajat. Retken

varten.

denpenturyhmät

Ohjelmassa

olivat

luoneet

päivällä yhdellä rasteista eläinta-

teemana oli lumottu metsä, ja oh-

rinoita, ja ne luettiin ääneen. Sekä

jelma liittyikin tiivisti luontoon.

johtajia

Kunstenniemeen päästyämme ma-

ratti johtajien esittämä näytelmä

joittauduimme

lauluun Meksikon pikajuna. Muuta-

heti

Ristniemen

kämppään. Ristniemen tuvassa on

että

sudenpentuja

nau-

ma sudenpentukin pääsi mukaan

suuret laverit, ja jokaiseen niistä

näytelmään. Sisaruspiirin jälkeen

mahtui ainakin viisi sudenpentua.

ei

Ennen lounasta ehdittiin tutkia

vaan syötiin vielä hieman iltapalaa.

mökin ympäristöä, kiipeillä puihin

Tarjolla oli myös herkkuja, jotka

mentykään

heti

nukkumaan,

ja leikkiä luonnossa. Tällä kertaa

katosivat nopeasti sudenpentujen

retkellä

suihin.

syötiin

Kunstenniemen

ruokalassa, ja saimme herkutella

Illan

spagetilla ja jauhelihakastikkeella.

te

Lounaan

jälkeen

oli

viimeinen etsiä

omat

haas-

ulkovaatteet

jakaudut-

hieman sotkuisesta eteisestä, ja

tiin viiden sudenpennun ryhmiin,

sitten lähdettiinkin Ristniemeen

joissa kierrettiin erilaisia rasteja.

iltavalmisteluihin.

Rasteilla opeteltiin tunnistamaa-

niin

an muun muassa sieniä, ötököitä

Ravunkuoretkin

ja lintuja sekä muita eläimiä. Yh-

kuupusseihinsa,

Siipisimput,

Pian

olivat

Delfiinit

kuin

kömpineet ja

oli

maaika

dellä rastilla tehtiin itse talipallot

toivottaa hyvää yötä. Johtajat lau-

munkkirasvasta

loivat vielä iltasaduksi Puolalaisen

ja

siemenistä.

Oman talipallon sai ottaa mukaan

nuotiolaulun, ja Ristniemi hiljeni

kotiin tuliaisiksi retkeltä. Lisäk-

yörauhaan.

si tutustuttiin myös tähtikuvioihin,

säähän ja eläinten talvehtimiseen.

ylös jo ennen herätystä, ja melkein

Reippaat sudenpennut nousivat

Rastiradan lomassa nautittiin väli-

kaikki ehtivätkin pakata tavaransa

palaksi mehua ja suklaamuffinsseja.

jo ennen aamupalaa. Herkullisen

aamupalan jälkeen palattiin mö-

Päivällisen jälkeen alkoi ulko-

na olla pimeää, ja oli aika kaivaa

keille.

taskulamput

veistelivät, jotkut pelasivat korttia

esiin.

Niitä

todel-

Jotkut

sudenpennuista

la tarvittiinkin, sillä seuraavaksi

ja toiset leikkivät luonnossa. Ennen

ryhmien tehtävänä oli etsiä tas-

lounasta ehdittiin vielä käydä ihai-

kulamppujen

metsään

lemassa maisemia Kunstenniemen

ilmestyneitä pokémoneja! Onneksi

lintutornista. Oli mukavaa viettää

avulla

ne käyttivät heijastimia, ja kaikki

aikaa ulkona kauniissa syyssääs-

ryhmät löysivätkin monia piiles-

sä. Pian vanhemmat olivatkin jo

keleviä pokémoneja. Samalla oli

saapuneet hakemaan sudenpentu-

helppo huomata, miten tärkeää

ja, ja sisaruspiirin jälkeen päästiin

heijastimen käyttö on.

toipumaan hauskasta ja toimin-

Kaikki

8 | SAUVA 1/2016

leiriläiset

kokoontui-

nantäyteisestä retkestä kotiin.

Noviisit kisaamassa: Henkat kisat Sofia Engblom Kauniina

Partiotaitokisoissa ei pärjää pel-

si Katariinanlaakso, joka on upea

saivat

kästään nopeudella, vaan tehtävien

luonnonsuojelualue aivan Haritun

ensimmäisen kosketuksensa par-

suorittaminen arvioidaan tarkasti.

ja Uittamon lähellä. Ruokarastil-

tiotaitokisoihin.

Sudarikisoissa myös ryhmän yh-

la kokattiin nakkipataa tammien

sa

lauantaina

monet

kertaa

lokakuus-

sudenpennut

Ensimmäistä

teistoimintaa ja käytöstä arvioitiin.

suojassa vienon merituulen puhal-

kisoihin osallistui seitsemän ki-

järjestettyihin

Kisoissa painottui ennen kaikkea

taessa. Samalla kun suunnistettiin

savartiota Kaakkois-Turun alueen

uuden oppiminen, sillä osa su-

kartan avulla rastilta rastille, ihas-

lippukunnista.

denpennuista oli ehtinyt harrastaa

teltiin

Henrikin seurakunnan lippukunnat,

partiota vasta parin viikon ajan.

Moni sudenpentu totesikin, että voisi tuoda vanhenpansakin joskus

Kisan

Henkan

järjestivät

ja

eli Henrikin Tapulitytöt, Kupittaan

Henrikinpojat, Ilpoisten Vuoren-

oli toukkarasti, jossa testattiin ki-

ulkoilemaan alueelle.

kävijät ja Lätynkääntäjät. Tärkeänä

savartion rohkeutta. Ryhmäläisten

tekijänä oli tietenkin Henrikin seu-

piti uskaltaa työntää kätensä in-

maaliin

ajallaan

rakunnan

hottavien toukkien pesään, jonne

ritettua

kaikki

nuoriso-ohjaaja

partioyhteyshenkilö

Marko

ja sekä

Yksi jännittävimmistä rasteista

luontoa

seikkailitiin.

Kaikki kisavartiot suoriutuivat ja

saivat

rastit.

suo-

Rasteilla

ei voinut katsoa. Sisällä laatikos-

olleet isosetkin olivat yllättynei-

seurakunnan isoset, jotka toimivat

sa oli limaisia toukkia ja niiden

tä sudenpentujen reippaudesta ja

rastimiehinä.

pesäänsä viemiä tavaroita, jotka

taitavuudesta. Kisojen voittajaksi

sudenpentujen tuli tunnistaa vain

selvisi Kupittaan Henrikinpoikien

Kisojen teema oli Sankarit, ja se

näkyikin suoritettavissa tehtävissä.

koskettamalla.

Sudenpennut pääsivät testaamaan

nut tosin väittivät toukkien olevan

tavasti myös ensi syksynä saadaan

taitojaan niin ensiavun, maastoet-

makaronia.

yhtä hienot kisat!

sinnän kuin rakentelunkin saralla.

Sofia Engblom

Jotkut

sudenpen-

kisajoukkue Ravunkuoret. Toivot-

Hienot puitteet kisoille tarjoViivi Sydänlammi

SAUVA 1/2016

| 9

kuuta

. heinä 8 2 .– 0 2 a ll o v E VII Roihu

Finnjamboreeien taustoitus Heidi Saarelainen (HeTa) , tarpojaohjelm Eelis Vähätalo

200 00 työtuntia. 17 000 leiriläistä. 3 000 ulkomaalaista. 2000 eivielä-partiolaista. 250 kuutiota polttopuita. 150 tonnia ruokaa.

100 tukiaseman langaton verkko. 90 kilometriä lautaa. 72 kuutiota vaneria. 8 kilometriä tietoliikennekaapelia. 7 kilometriä vesiputkia.

5 kilometriä sähköjohtoa.

Suomen kaikkien aikojen suurin partioleiri Roihu 2016.

10 | SAUVA 1/2016

Tuukka Lehtinen

SAUVA 1/2016

| 11

H

Keskiviikko: Evo haltuun

Tämän sai huomata itse kukin pa-

halla. Varmaa ei ol-

Oranssit

avajaisten alkua. Fiilis nousi koko

lut,

kaulassaan

einäkuinen

keski-

viikkoaamu

koitti

Henrikinkirkon johtuiko

nittynyt

järjestäminen ei ole pikku juttu.

pijän-

ilmapiiri

rin tunnin aikana odottaessamme

oman

Polte-alaleirihuivit kohopäät

kukkulansa

aloittivat

valloituksen.

hymyilivät

yhtä

ajan alueelle jonottaessa ja saavuttuamme ohjelma-alueelle näky oli

aikaisen lähdön takia lyhyiksi jää-

Samoajat

neistä unista, vai jännityksestä sii-

suuta huomattuaan tarpojien ma-

tä, mitä kaikkien aikojen suurin

joittautuvan omiin telttoihinsa ja

mät kantoivat. Sadat bannerit sekä

suomalainen partioleiri tulisi ole-

riippumattoihinsa.

liput maailman joka kolkasta hei-

Nelihenkinen

huikea: tuhansia ja taas tuhansia partiolaisia niin kauas kuin sil-

maan. Henrika-pipot päässä 15 ko-

samoajaporukka joutui tyytymään

luivat ja edessä oli enemmän kuin

hopäätä lähtivät seikkailuun kohti

15

suuren juhlan tuntua. Avajaisten

Evon retkeilyaluetta ja kaikkien ai-

Sadesuojien ja lippukunnan lipun

alkaessa tunnelma oli mitä mah-

kojen seitsemättä Finnjamboretta.

virityksen jälkeen lähdettiin eks-

tavin,

Kenelläkään ei tuntunut olevan kä-

kursiolle

tavalla, mitä ei koskaan ennen oltu

sitystä, mitä edessä olevat yhdek-

leirialueeseen. Jo pienen kävely-

nähty suomalaisessa partiotapah-

sän päivää tulisivat olemaan, sil-

kierroksen

tumassa. Kaikkien kasvoilta näkyi,

hengen

puolijoukkuetelttaan.

tutustumaan jälkeen

tuli

valtavaan selväksi

kun

yleisön

riemuitessa

lä näin suurta leiriä ei oltu koskaan

Roihun valtava koko; Telttoja telt-

että edessä oli yhdeksän päivää jo-

aikaisemmin Suomessa nähty.

tojen perään, mitä kummallisimpia

tain täysin ainutlaatuista.

riippumattokokonaisuuksia ja luo-

via

ta ja tanssia yhdistänyt esitys ei

Yhden tauon ja lukuisten vä-

syneiden

vitsien

jälkeen

bussi

rakennelmia.

Hongkongin

Illan avannut, näyttävästi tul-

kaartoi Evon hiekkatielle. Kamat

asukastiheys ei tästä väenpaljou-

jättänyt

pihalle

alaleiriä.

desta voinut olla kaukana. Mitään

meistään

ja

kohti

omaa

ketään

kylmäksi.

pyrotekniikka

Viiteki

Suunnasta oli tuskin kenelläkään

hajua ei oman alaleirin sijainnista

selväksi, että leirin teema, tuli,

hajua, sillä kävellessä tuntui, että

kuitenkaan kierroksen jälkeen ol-

tulisi roihumaan läpi viikon. Ava-

telttojen

lut. Lopulta pienen ylimääräisen

jaiset

loppuisi. Muutaman mutkan kaut-

lenkin (lue: muutaman kilomet-

tutulla kaavalla: yhteisohjelmalla

ta

rin ympyrässä kulkemisen) jälkeen

ja -laululla. Pääosassa oli leiri-

oma

rivistöt

eivät

leirilippukunta

koskaan lopulta

KHP:n

vartioin-

bändi, jonka edesottamuksia yleisö

peyttä

nissa ollut leirilippukunta löytyi.

pääsi seuraamaan intensiivisesti.

Plomps.

herättänyt

Leirilippukunta

yhdessä

Kartat

tulivatkin

kylän Pepinon ja alaleirin Poltteen

alkupäivinä.

kanssa muodosti unohtumattoman

nimikombon.

listujan

12 | SAUVA 1/2016

tiukassa

partioleireille

löytyi, jo ennen leirin alkua hilnimellään

lipun

etenivät

tarpeen

leirin

Seitsemäntoistatuhannen osalleirillä

Bändi ei päässyt asioista yksimielisyyteen ja bändin tulevaisuus jäi

yhteisohjelman

arvoitukseksi.

Leirinjohtajat

kävivät

anta-

Johanna Seulu

massa

tervehdyksensä,

jälkeen

lavalle

Jaakkola

kipusi

esittämään

jonka

metsäaiheisen

Jenni

ka tuotteita esittelivät toisilleen

kaikkien

päässä korvamadon lailla läpi kesän

myöhemmin tyhjältä

yrityksen,

jon-

iltapäivällä.

pöydältä

ei

Aivan

kuitenkaan

soineen Roihu-leiribiisin. Laulua

tarvinnut lähteä liikkeelle, vaan

seurasivat

yritykselleen sai valita oman tee-

huudot.

perinteiset

Tuhannet

huomioitiin

alaleirien

ulkomaalaiset

kulttuurikatsauksilla

ja perinteisillä englanninkielisil-

man. Aluksi vartiot kävivät läpi yrityksen

perustamisen

vaihei-

ta ja pääsivät paperityön ääreen.

lä partiolauluilla. Lopuksi lavalle

Byrokratian maailmaan tutustumi-

saapui Kaartin Varusmiesyhtyeen

sen jälkeen alkoi omien tuotteiden

Itäpääty, joka sai yleisön villiin-

suunnittelu.

tymään

versioillaan

tunnetuista

Samaan aikaan allekirjoittanut

hiteistä. Potin räjäyttäneen JVG:n

lähti

Tarkenee-coverin jälkeen leirikansa

vatultaan –vuorokauden mittaista

suorittamaan

oli jo lähdössä kohti telttoja, kunnes

aktiviteettia–

Roihu-kappale

puolelle.

esitettiin

vie-

samoaja-vir-

leirialueen

Kymmenistä

ehdoista valinta ei voinut olla meripartiolaiselle selkeämpi. Vaikka

kellettua makuupusseihin ei unta

muut vaihtoehdot houkuttelevilta

meinannut saada, kun päässä pyö-

kuulostivatkin, ei mahdollisuutta

ri vain se, mitä tulevat päivät tulisi

päästä

tuomaan tullessaan.

lä voinut ohittaa. Matka satamaan

koitti

leiripäivän

aurinkoisissa

aamu

merkeissä.

Padasjoelle taittui bussilla ja peTutustumisleikkien ryhmät,

rantaan riaa

ja

jälkeen

joista

harjoittelemaan puolet

jaet-

puolet

heti

jäi teo-

seilaamaan.

Allekirjoittanut

kä matka ruokalan sijaitessa vain

Sinisten Baltic Maidillä valloitta-

muutaman

maan Järvi-Suomen vesiä. Vaikka

metrin

lähti

Lahden

päässä. Aamupalan jälkeen läh-

matka ei pituudellaan huimannut,

dettiin

päästiin

omien

ohjelmien

pariin.

33-jalkaisella

veneellä

Tarpojien ohjelma leirin ajan koos-

kellottamaan komeasti yli seitse-

tui viidestä eri ohjelmalaaksosta.

män solmun vauhti useaan kertaan.

Samoajien ohjelma oli vapaampaa,

Henrika oli lahtelaisillekin tuttu

leiriviikon kuluessa vapaavalintai-

alus, sillä kippari oli aikoinaan käy-

sissa samoajalaakson ohjelmissa,

nyt kipparikurssin rautarouvalla.

omassa pestissä sekä vuorokau-

Tästä saatiinkin mehukkaat puheet

den mittaisessa virvatulessa leirin

aikaiseksi, vaikka maapartiolaiset

ulkopuolella.

tätä ”veneiden mittaus”-puhetta pi-

Ensimmäisenä päivänä tarpojat

lähtivät

tutustumaan

partiolaisille, metsään.

ah,

niin

Metsälaaksossa

Samaan

tuttuun

tarpojat

aikaan

päästivät

valloilleen

Evolla

luovuutensa

aloittaessaan

suunni-

jat tutustuivat metsän tarjoamiin

teltujen

mahdollisuuksiin ja yrittämiseen.

teiden

Tarpojavartiot

tarpojat tekivät puusta muun muu-

perustivat

oman

Juha Nurmi

tivätkin puuduttavana.

kaikille tarpo-

Juha Nurmi

Päijänteel-

Aamupalalle ei onneksi ollut pitkymmenen

Alinna: Telttoja oli Evon metsissä silmänkantamattomiin.

rillä oltiin puolenpäivän aikaan. tiin

Ensimmäisen

Alla: Sveitsiläiset partiolaiset rakensivat leirin aikana korkeuksiin kohonneen puumajan.

ulko-

niin kovan vaikutuksen, että su-

Torstai: puuta ja purjehtimista

Tuukka Lehtinen

vaihto-

lä kerran encorena. Avajaiset teki

purjehtimaan

Yllä: Roihu-saari, iso puulaituri suihkulähteellä, oli varsinainen arkkitehtoninen ihme.

metsä-aiheisten rakentamisen.

tuot-

Plompsin

SAUVA 1/2016

| 13

Johanna Seulu

assa

hyllykön,

rauhanportin

ja

myrskylyhtypidikkeen. Päivän lopuksi vartiot esittelivät messuilla innokkaasti markkinoiden niin yritystään kuin erilaisia tuotteitakin.

Leiriin jääneet samoajat puolestaan innostuivat nikkaroimaan ja rakensivat puolijoukkueteltan eteen terassin. Rakennelma osoittautui niin mukavaksi, että oma ohjelma unohtui terassilla auringosta nauttien ja musiikkia kuunellen.

Padasjoella kulun

teorian

neenkin

päästiin

meren-

ääreen.

meripartiolaisen

Kokehymy

laavu

saatiin

silti

hyytyi, kun eteen annettiin tyh-

nopeasti kasaan. Vuo-

jä paperi ja käskettiin piirtämään

rokauden

mitä kummallisempia merimerk-

olivat

kejä.

jen ja leirissä odottava

Teorian

lisäksi

leikittiin

pussiruoat

jättäneet

jäl-

suurta hämmennystä aiheuttanut-

kunnollinen aamupala

ta, tyttölippukuntien lempileikkiä

tarjosi maukkaan mo-

pusuhippaa, joka jätti osaan sa-

tivaation

moajista pysyviä traumoja. Päivän

kilometrin tarpomisel-

päätteeksi

le.

allekirjoittanut

lähti

muutaman

Virvatulisamoajan

mahdollisuuden tultua vielä ker-

saavuttua

ran purjehtimaan. Alkuillasta bussi

omalle

takaisin

lähti viemään virvatulilaisia takai-

kumaan,

sin kohti Evoa.

suorittamaan päivän ohjelmaansa.

teltalle

nuk-

lähtivät

tarpojat

partiolaisille. taan

Tarpojat

tutustuivat

vuoros-

kansainvälisiin

Vuorossa oli kulttuureihin tutustu-

kulttuureihin.

sainvälisellä teemalla leiriläisten

mista elämyslaaksossa. Laakso oli

jokainen tarpoja lähetti oikean pos-

tutustuessa leirin ulkomaalaisiin

jaettu neljään eri kulttuuriteemaan,

tikortin

ja heidän kulttuureihinsa. Samaan

joista ensimmäisenä oli luvassa

henkilölle. Lisäksi tarpojat seik-

Evolla torstai-ilta eteni kan-

Postcrossingissa

leirin

ulkopuoliselle

aikaan bussi jätti virvatulilaiset

Suomi ja musiikki. Aamupäiväl-

kailivat

leiripaikan

lä tarpojat pääsivät tutustumaan

selviytyivät savusukelluksesta ja

läheisen

metsän

ää-

Pimeässä

kahvilassa,

teemoihin ratkomalla pulmia huo-

taistelivat kokkisodassa.

esityksen jälkeen kisailtiin leikki-

nepakopelissä

mielisissä olympialaisissa, jonka

sisäisen

reen.

Tuli-virvatulen

näyttävän

ja

paljastamalla

parketin

partaveitsensä

Leirialueella oli paljon vapaa-

ajan aktiviteetteja ja perjantai-ilta

jälkeen kukin käpertyi omiin tai

tanssilattialla. Kulttuuriin makuun

kuluikin jokaiselta haluamassaan

kaverin

päästiin myös eläimien avulla sekä

paikassa.

tutustumalla

tä ei voinut järjestäjiä syyttää, sillä

majoitteisiin.

Ennen

nukkumaanmenoa odotettiin ilta-

perinnekulttuurien

palaa, joka saapui vihdoin kahdel-

kiehtovaan maailmaan.

ta yöllä, sisältäen jokaiselle oman

Lounaan

minisipsipussin.

joutuivat heräämään omiin pes-

Perjantai: Kulttuuria joka lähtöön

teihinsä

virvatulilaisille

14 | SAUVA 1/2016

tarpojien

määräs-

jokaiselle löytyi jotain, eikä tylsyys samoajat jatkaessa

elämysten parissa. Samoajapesti

iskenyt missään kohtaa leiriä.

Lauantai: Ajatuksille apetta

kului, kuinkas muutenkaan, merenkulun

Perjantaiaamuna

jälkeen

Aktiviteettien

parissa

Vesilaaksossa.

Pitkälle

herätys

koitti

Merimerkkejä opetettiin niin suo-

ta

aikaisin,

mutta

malaisille kuin ulkomaalaisillekin

kaikkien

venyneestä

huolimatta

oli

herättävä

illas-

lauantaihin ajoissa,

sa-

Anna Enbuske

moajien

viettäessä

koko

merenkulkupestissä

ja

päivän

tarpojien

valloittaessa maailmaa. Reippaana heränneet tarpojat

lähtivät ni-

mittäin tutkimaan globalisaatiota.

Globaalilaaksossa

tarpojat

aset-

tuivat toisella puolella maailmaa elävän

lapsen

asemaan.

Monel-

le avautuikin, millaista elämä on maassa,

jossa

lapsen

oikeuk-

Heikki Heinonen

Tuukka Lehtinen

sia ei käytännössä ole lainkaan.

Vartioille

jaettiin

todistukset,

joihin

henkilöllisyyshe

keräsivät

leimat jokaiselta rastilta. Maanjäristyssimulaattorissa muistoksi sai kuvan kauhun hetkistä, Slummissa rakennettiin

maja

metsän

anti-

mista ja Koulussa sai kokea kuinka koulu voi olla vain tiettyjen, etuoikeutettujen lapsien oikeus.

Globalisaatiosta

hämmenty-

neet tarpojat ja työn ahertamisesta uupuneet samoajat saivat viettää hetken aikaa keskenään, ennen kuin koko leiri kokoontui yhteiseen

hartaukseen.

Hartauksessa

Janne Seppänen

mietittiin, miten partiolaisen tulisi suhtautua itseensä, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Arvolatautuneet leiriläiset saivatkin unen päästä kiinni nopeasti.

Sunnuntai: Vierailupäivän ruuhkaa Sunnuntaina

leirielämään

pääsi-

vät tutustumaan myös vanhemmat

taskurahojen

ja muut tutut. Vierailupäivän myö-

keen vanhemmat suuntasivat kohti

maistiaisia

tä

kotia ja leiriläiset kokoontuivat

Myöskään

kasvoikin lähes kymmenellä tu-

yhteen Keskiäisiin.

jä yleisön aalloilla höystettynä ei

hannella. Pääsuora oli muutettu

Keskiäisten ohjelma jatkoi siitä,

unohdettu.

Ilta

messualueeksi, jonka myötä alu-

mihin avajaisissa jäätiin. Tarinan

hu-kappale

soi

een

taskulamput loivat Evon metsään

leirialueella

olijoiden

ohjelmatarjonta

määrä

luovuttamisen

jäl-

maan Roihun ulkomaalaiset tuoden omasta

kulttuurista.

perinteisiä

leiribiise-

hämärtyi, ja

Roi-

kännyköiden

suorastaan

pääosassa olleen bändin ongelmat

räjähti. Aktiviteetteja löytyi koko

jatkuivat ja avuksi pidettiin Roihun

tunnelman, josta monet festivaa-

perheen makuun. Samoajat päät-

keskusteluilta, jossa tarjottiin rat-

litkin

tivät hyödyntää näitä aktiviteetteja

kaisuja bändin ongelmiin. Väliin

Tallustellessa takaisin omaan telt-

nukkumalla teltassa ja käymässä

mahtuivat perinteiset leirihuudot

taan tajuntaan iskikin se tosiasia,

välissä nauttimassa saunan läm-

ja tietysti Roihun tunnuskappale.

että leiristä oli jo puolet takanapäin

möstä. Uusien vaihtovaatteiden ja

Lisäksi

ja hauskuus tulisi pian loppumaan.

lavalla

pääsivät

loista-

olisivat

olleet

kateellisia.

SAUVA 1/2016

| 15

Essi Koski

Johanna Seulu

pettymään huonepakopelin ollessa täynnä.

Polku veikin vastineek-

suunniteltiin

joskaan ei kauaksi aikaa. Rooli-

dikkaita

ja

omia

haastoi vartion kisaamaan Partio-

toriaktiviteettien

pariin.

moottorityyppeihin

tutustumisen

Eri

vaatteita.

muo-

tuunattiin

alkanut, joten matka jatkui moot-

Tiimikilpailu

mestarin tapaan.

Illalla

Taiteiden

alaleirissä.

omassa discossaan päälavalla, sakesken.

Vuorossa

moajat

ja

laittoivat

Tarpojat

valta-

si

Illalla kokoonnuttiin oman lei-

leirin.

yö

jälkeen koitti päivällinen omassa

rilippukunnan

bilettivät

vaeltajat

puolestaan

luovuuden

valloilleen

oli perinteisiä partiolauluja, joi-

työpajoissa. Iltapalan tarjosi ym-

hin pienen alkukankeuden jälkeen

päri leirialuetta sijainneet grillit.

mukaan

koko

40-päinen

Maanantaiaamu leirillä ei arkimaa-

leirilippukunta. Hymyn suulle nos-

nantaista paljoa eronnut. Väsyneet

tattaneiden laululeikkien jälkeen

kohopäät

siiryttiin

teltoistaan

partiolaisille

asusteita

peli partion syntyajoille oli juuri

lähti

kömpivät

Scoutfashion-pisteellä puolestaan

si metsäkuntosalille hikoilemaan,

Maanantai: Pitsaa metsässä

ja julkaisemaan oman meeminsä.

nauttimaan

Keskiviikko: Vettä, mutta ei taivaalta

paikallisis-

ulos ja lähtivät omien ohjelmien

ta pitsoista. Roihu oli niin iso juttu

Viimeinen kokonainen leiripäivä

pariin. Herätyksestä toivuttuaan

leirin ulkopuolella, että pitsan ti-

koitti lämpimässä säässä. Samoajat

tarpojat

latessaan ei tarvinnut kertoa edes

nauttivat viimeisestä leiripäivästä

soon tutustumaan omaan itseensä

toimituspaikkaa.

kukin

ja testaamaan omia vahvuuksiaan.

suunpielissä lähtivät samoajat ja

jat puolestaan pääsivät viimeisen

tarpojat viettämään iltaansa eri

ohjelmalaaksonsa,

puolille leirialuetta.

nolla

suunnistivat

Aamupäivällä

tarpojat

Minälaak-

testasi-

vat itseään SporttiRambossa, joka massiivisuudessan jätti muut radat taakseen. Radalla kastuneet kengät eivät kuitenkaan estäneet

Pitsan

roiskeet

omalla

tavallaan.

Tarpo-

kaikkien

odottamaan

in-

vesilaaksoon.

Aamupäivä sujui melomisen mer-

Tiistai: Taiteiden yö

keissä.

Alkuvaikeuksien

jälkeen

jokainen pari pääsi kuitenkin me-

tarpojien menoa. Ennen lounas-

lomisrytmin tahtiin. Järvi olikin

ta tarpojat rauhoittuvat tutustuen

Tiistaiaamu koitti ja niin tarpojat

varsin ruuhkainen, kun samaan

partioaatteeseen ja omaan henki-

ja samoajat lähtivät rutiinilla aa-

aikaa

sen puoleensa. Iltapäivällä vartiot

mupalalle.

purjehdusta jollilla ja parannettiin

haastoivat toisensa Tulikokeessa,

jälkeen samoajat lähtivät suoritta-

tasapainokykyä

jossa vaadittiin niin älyä, luovuut-

maan viimeistä pestityövuoroaan

la. Iltapäivällä tarpojat pääsivät

ta kuin rohkeuttakin.

Vesilaaksoon ja tarpojat päästet-

polskimaan vedessä, saunomaan

tiin

saunalautalla ja nauttimaan vesili-

Samoajat saivat itsensä jossain

Energiatankkauksen

vapauttamaan

luovuutensa

vesilaaksossa

sup-lautailemal-

kohtaa ylös ja lähtivät vihdoin ja

valloilleen.

ukumäen vauhdeista.

viimein tutustumaan samoajalaak-

Illalla

son tarjontaan. Vesiaktiviteetteja

kivät

Luovuuslaaksossa tarpojat teensin

oman

leirimuiston.

harjoiteltiin

koko

leiri

kokoontui

viimeistä kertaa yhteen. Päättäjäi-

riitti. Sup-lautailu jäi kuitenkin

Lopputuloksena oli omalaatuisia,

haaveeksi tuntien jonotuksen takia.

näyttäviä tuotoksia, jotka tuovat

tarina

Matka jatkuikin eläinaktiviteettien

varmasti Roihu-muistot mieleen

sovittuaan

ohi

leirin

lua ei tietenkään oltu unohdettu,

käsitöiden

pariin.

Samoajat

jälkeenkin.

#DIYpics-pa-

sissä leirin aikana seuratun bändin sai

päätöksensä riitansa.

heidän

Roihu-lau-

pääsivät väsäämään nahasta oman

jassa puolestaan kiitettiin muita

vaan se kuultiin kaikilla kolmel-

Roihu-korttitaskun. Upeat tuotok-

korttien ja yhteiskuvien avulla. Mee-

la koimaisella. Alaleirit kilpailivat

set käsissään samoajajoukko joutui

mipajassa vartio pääsi luomaan

virtuaalisessa

16 | SAUVA 1/2016

huutokisassa,

jota

Juha Nurmi

Susanna Hyötyläinen

Heikki Heinonen

Essi Koski

Päättäjäisten tunnelmaa.

Katos

P P

Katos

välitettiin

screenin

kautta.

Sa-

maan aikaan lavaa valmisteltiin illan

pääesiintyjää

varten.

Tar-

koin varjeltu salaisuus paljastui

vielä kerran elämysten kokeminen.

omien rajojen ylittäminen, vesiaktiviteetit, kädentaidot, laululeikit,

Torstai: Elämyksiä ja ystäviä

jokailtaiset

viimein SANNIn ilmestyessä esiKävellessä

suomalaisyleisö

kohti leiriä valtasi mielen se to-

aikatauluihin.

raikuvasti

sisaruuspii-

ja elämykset – kaikki tämä tulisi

riipun takaa. Kymmentuhatpäinen lähti

bileet,

ri, aurinkoinen ilma, uudet ystävät

avajaisista

takaisin

vaihtumaan kaupunkiin, arkeen ja

mukaan yhteislaulantaan SANNIn

siasia, että tämä yhdeksän päivän

soittaessa kaikkien tuntemia hit-

elämys hämäläisessä metsässä tu-

tenkin lopulta. Väsyneet leiriläiset

tejään.

Neljän kappaleen jälkeen

Kotiinpaluun aamu koitti kui-

lisi päättymään. Ylipakattu rinkka,

löysivät vielä kerran reitin ruoka-

SANNI jatkoi matkaansa, ja la-

eksymiset

laan. Aamupuuro nassussa alkoi

van otti takaisin haltuun Roihun

leiriportit, kummalliset riippumat-

leirin

oma bändi. Tunnelma ei tästä las-

toviritykset, oranssit alaleirihuivit,

päyksessä omat tavarat oli pakattu, teltat purettu ja yhteiset kamat

leirialueella,

komeat

purkuoperaatio.

Silmänrä-

kenut, vaan lähti nousuun illan

teltan pystyttämiset, lippukunnan

huipentuessa yhteiseen sisaruspii-

lipun piilottaminen pilojen varal-

koottu. Oli aika hyvästellä uudet

rin Ystävyys ei raukene -kappaleen

ta, ruokalan ampiaiset, avajaisten

ystävät ja oma leirilippukunta. Tuhannet leiriläiset valuivat kohti

tahdissa.

pyrotekniikka,

Viimeisen illan jokainen py-

kuupussin kadottaminen, väsyneet

bussipysäkkejä. Vasta bussiin as-

hitti

aamut, pitkät illat, maittavat ruo-

tuttua mielen valtasi se tosiasia,

viettämällä

sen

yhdessä

läheisten ihmisten kanssa. Kaik-

kailut,

kia

virvatuli,

yhdisti

sama

ajatus:

vielä

yhteislaulut,

lukuisat

ma-

ohjelmalaaksot,

metsä, laavussa nukku-

että takana oli yksi elämän huikeimmista partioelämyksistä, jota

kerran. Vielä kerran järkkäriä kar-

minen tuntemattomien kanssa, eri

tultaisiin muistelemaan iltanuoti-

kuun juokseminen, vielä kerran

kulttuurit, jäätävät jonot, maail-

oilla ympäri maan.

johtajakahvilassa juhliminen, vie-

mankuvan avartuminen, hartauden

lä kerran aamuyöhön valvominen,

viisaudet,

tuomat

Lisää Roihu-fiiliksiä sivun 8 kolumnissa.

vielä kerran jekkujen tekeminen,

puhtaat vaatteet, alaleirien huu-

Seuraava Finnjamboree järjestetään 2022.

vielä kerran ystävien tapaaminen,

dot, auringonlasku järven taakse,

vanhempien

SAUVA 1/2016

| 17

Johanna Reponen

KHP:n ja HeTan yhteisretki Pirates of Varsvholm Tarinat kertovat, että vuosi toisensa jälkeen kohopäät ja hetatytöt tapaavat illan pimetessä, lyövät viisaat tai vähemmän viisaat päänsä yhteen ja keksivät mitä mielenkiintoisimpia juonenkäänteitä pienten ( ja varsinkin vähän vanhempien) partiolaisten päiden menoksi.

Tänä vuonna merirosvoalukset saivat tuulta purjeisiinsa niin, että yli 70 innokasta miehistönjäsentä löysivät itsensä Varvsholmin saarelta.

M

mustaa viivaa, joka teki mitä moninaisimpia kiekuroita.

Merirosvopäälliköt papukaijoi-

neen ja ruskeine saappaineen (eli johtajistoksikin

kutsuttu

poruk-

ka) halusivat näin mitata, mikäli samoajat olisivat tarpeeksi hyviä auttamaan päälliköitä tehtävissään.

erirosvoseikkai-

jouduttiin aamun sarastaessa te-

Paikallisen nuorison maleskellessa

lu

kemään, mutta muuten kiitettävän

pitkin katuja ja mopoautojen vilah-

alkoi

jokai-

sella ikäkaudel-

arvoinen suoritus.

dellessa ohi joukkomme enemmän

la

tai vähemmän nolostuneena sel-

hieman

eri

Samoajilla oli hieman erilainen

tavalla syyskuun

reitti kohti Varvsholmin meriros-

vittivät annetun haasteen.

toisena

viikon-

vomiehitystä. Heidän tehtävänään

loppuna. Seikkailijat ja tarpojat

oli tutkia urbaanimpaa ympäristöä,

tava meloa Paraisilta Varvsholmin

saivat laivakyydin saarelle ja osan

nimittäin Paraisten keskustaa. Mi-

saarelle ja ainoastaan siten he

mielestä sen ei-niin-mukavan na-

käli sitä nyt voi kutsua ensinnäkään

saattoivat

kin, nimittäin telttojen pystytyk-

urbaaniksi

syytensä

sen. Illan muuttuessa jo yöksi, ai-

ka

nakin valon määrää katsoessa, oli

pääsivät tutkimaan aluetta kartan

ta

viimeisetkin teltat saatu pystyyn ja

avulla, jossa ei ollut ainuttakaan

kanoottinsa perille ja päälliköt oli-

ne jopa pysyivät koko viikonlopun

meidän

pystyssä. Pieniä korjauksia tosin

merkkiä vaan ainoastaan pelkkää

18 | SAUVA 1/2016

ympäristöksi,

keskusta-alueeksi.

tuntemaamme

saati-

Samoajat

kartta-

Samoajien oli vielä itse osat-

todistaa

kykeneväi-

merirosvon

vaativaan

arkeen. Ilta muuttui jo yöksi, mutviimeisetkin

samoajat

saivat

vat tyytyväisiä. Laivan päällystö oli nyt kunnossa.

Eelis Vähätalo

Jukka Koskelainen Eelis Vähätalo

Ketsuppi on kadonnut Aamun valjetessa seikkailijat ja tarpojat jaettiin neljään miehistöön. Miehistöt saivat päivän ajan tehdä erilaisia merirosvoutta mittaavia

tehtäviä,

joilla

pyrittiin

selvittämään löytyykö kummastakaan

lippukunnasta

ainuttakaan

pesunkestävää piraattia. Miehistöt joutuivat

myös

etsimään

pettu-

ria joukostamme, sillä kokkimme kertoi, että näkkileivät ja ketsuppi

Jukka Koskelainen

Eelis Vähätalo

olivat varastettu!

Miehistöt itseään

ja

saivatkin

haastaa

aivonystyröitään,

sil-

lä tavaroita katosi yhä enemmän ja enemmän, ja joka ikinen päällystöstä kokkeihin olivat epäiltyjä.

Miehistöt rakensivat itselleen aseita, ja haastoivat välillä myös toisen miehistön vesisotaan, mutta syyllistä ei vain tuntunut löytyvän.

Joku

kertoi

nähneensä

parrak-

kaan hahmon hiippailevan pitkin leiriä miehistöjen ollessa testaamassa merirosvokykyjään. Mutta

osansa

eikös kaikilla kunnon piraateilla

avaaman

koodista

tyikin

ole parta?

ja

onnistuivat

lukon.

Lipastosta

kadonneet

tavarat

aina

Pitkä-

miekat löivät lähes kipinää ja kal-

liköiden viekkaat rastit saivat he

ketsuppia, eikä edes näkkileivän

elokuvakohtaus. Askel askeleelta

käsiinsä perinteisen aarrekartan.

murusta ollut laatikossa. Olikohan

Pitkätukka sai ahdistettua Puna-

syyllinen jo ehtinyt syömään ne...

partaa, maalta kuului kannustavat

Loppu hyvin, kaikki hyvin?

lyöty. Punaparta vajosi kohti Davy

”Ottakaa

kolmekymmentä

pääl-

askel-

ta etelään. Tehkää 90 asteen käännös paapuuriin.

Kontatkaa

tynnyrin

asti.

välillä!

lioon piirtyi todellisen tuntuinen

selvitettyä

avaimiin

Pitkätukka-Innan

tukka ajoi Punaparran kohti keulaa,

Mutta

Miehistöjen

läppäristä

löy-

luo. Ylittäkää aita. Avatkaa kolmas ovi

vasemmalta.”

Tämän

estera-

huudot ja vihdoin Punaparta oli Jonesin loukkoa ja Henrika sekä

Illan

hämärtyessä

Ilta huipentui vielä meriros-

puseroon. Tavarat saatiin pelas-

vojen

oven takaata löytyi pieni pimeä

tettua, mutta kuka oli tuo hävytön

Sillä merirosvot jos jotkut osaa-

huone,

kelmi, joka rikkoi merirosvojen

vat juhlia. Tarjolla oli niin laulua,

kunniasääntöä: toiselta piraatilta

herkullista ruokaa kuin ennustuk-

lipasto, joka oli lukittu neljä nu-

ei ryöstetä. Vaan pian mereltä kuu-

sia. Oli jopa Punaparta-Jukkakin

meroa vaativalla lukolla. Hetkinen!

lui ääniä, oliko Henrikan ankkuri

ongittu

Neljä numeroa ja neljä eri miehis-

pettänyt vaiko merivartiosto löytä-

le ja rangaistuksenaan hän joutui

töä, voisiko tässä olla avain jutun

nyt syyllisen? Henrika oli liikkeellä,

paistamaan

selvittämiseen?

muttei yksinään.

rueelle ribsejä liekkien nuollessa

huoneka-

Hetken

keskenään

kinastel-

tuaan miehistöt löysivätkin oman

Kannella taistelu

oli

toisenkin

merirosvojen kunnia oli pelastettu!

uusi pähkinä purtavana. Nimittäin ainoat

jos

koi

jonka

yhden

al-

dan selvitettyään miehistöillä oli

lut olivat kaappi, kaksi sohvaa ja

hiipiä

epätoivo

käynnissä

Punaparta-Jukan

rakastamiin

takaisin koko

grillijuhliin.

kuivalle

maal-

merirosvoseu-

lähes kainaloita.

ja

SAUVA 1/2016

| 19

Rauhallisella ja pitkähalssisella kryssipätkällä päästiin ottamaan mittaa Hanse 385:sta.

20 | SAUVA 1/2016

Jukka Koskelainen

Hangosta itään Heinäkuun matkapurjehdus Tammisaaren saaristoon

Johanna Seulu

Henrikan vuoden neljännellä matkapurjehduksella päästiin nauttimaan Hangon auringosta ja palaneista poskipäistä. Yli 200 mailin saaristopurjehduksella tutuksi tulivat myös monet muut satamat saunoineen ja kauniine auringonlaskuineen. Kryssimiseltä ja sateeltakaan ei vältytty, mutta edes ne eivät latistaneet purjehduksella vallinnutta iloista atmosfääriä.

H

einäkuisena

per-

löylyt

jantai-iltana

Hei-

vastapestyt hiukset.

olivat

hiostaneet

nänokan partiovene-

Ensimmäisen

satamaan

myöhäiseen

tyi

kerään-

keski-iältään

alle 16 vuoden ikäi-

antaina mutta

oli

aikaisemmin vieraillut tällä monipuolisella linnakesaarella, joka

illan

venyttyä

aamiaisella

tokkuraista puuron

kotona

lau-

miehistöä,

kulkeuduttua

pa-

toimi

suljettuna

sotilasaluee-

na vuoteen 2014 asti ja avattiin yleisölle vuonna 2015, joten perillä valitsimme Pitkän ikävän ja

nen 11 hengen miehistö. Kauppa-

rempiin suihin oli väsymys pian

Lyhyen

kassien

aamu-usvan

jälkimmäisen ja kävelimme tykil-

tyhjentyessä

kaappeihin

tavoin

hälven-

ikävän

risteyskohdassa

ja pilsseihin Henrika valmisteltiin

nyt. Häraholmasta puolen päivän

purjehduskuntoon auringon läm-

aikaan lähdettyämme osa miehis-

majakalle asti. Tämän jälkeen sa-

mittäessä

töstä

tamakahviosta

kantta.

Heinänokasta

uskaltautui

kastautumaan

le, josta näkyy aina Bengtskärin itsensä

löytänyt

kahdeksan jälkeen irrottauduttu-

heinäkuisen

amme otimme suunnan kohti tut-

roikkuen fendareissa Henrikan pe-

kourissa pienempiin porukoihin:

tua ja turvallista Häraholmaa eli

räaalloissa.

osa lähti tutkimaan saarta tarkem-

Lahjasaarta, josta perille päästy-

matka jatkui isopurjeen, genoan

min ja osa lähti takaisin veneelle

ämme löysimme valmiiksi lämpi-

ja mesaanin yhdistelmällä Öröhön

pienten kiertoreittien kautta. Kän-

lämpimään Vesileikkien

mereen jälkeen

äänekäs porukka jakautui jäätelöt

män saunan ja pian rantautumisen

aurinkoisessa säässä.

nykän

askelmittarin

jälkeen purjehduksen ensimmäiset

kolmen

jäätelöannoksen

Suurin osa miehistöstä oli jo

mukaan edestä

SAUVA 1/2016

| 21

energiaa kulutettuamme koko mie-

neeltä takit taivaalta tipahdelleiden

histömme palasi veneelle, jossa

satunnaisten pisaroiden johdosta

fish&chips-illallinen alkoi valmis-

ja myöhemmin kiittelimme itse-

tua. Osa pulahti illallista odotellessa

ämme tästä ratkaisusta, sillä vettä

uimaan, mutta auringon jo laskies-

alkoi tulla kuin koko kesänä ei olisi

sa saaren toisella puolen ei ketään

kertaakaan satanut. Päällystö teki

viihtynyt viileässä vedessä kauaa

ekskursion Hangon punaiseen ve-

ja pian luukkujen päälle viritettiin

sitorniin juuri pahimman sateen

hyttysverkkoja lämpimät villapai-

aikana, mutta kelistä huolimatta

dat yllä.

maisemat olivat pääsymaksun ar-

Suomen sateisin kaupunki

kengät litisivät maata vasten lät-

voiset. Takaisin veneelle palatessa

Berghamn

äkköjen yli hypellessä, mutta takit Sunnuntaina

keula

suunnattiin

kohti Hankoa, Suomen eteläisintä ja

tekivät tehtävänsä ja pitivät paidat kuivina. Sääolojen muutoksen

aurinkoisinta kaupunkia! Matkal-

vuoksi

le mahtui kapeita väyliä, päiväunia

senet

kastuneet näkivät

päällystön

parhaaksi

jä-

käydä

ja kevyttä tuulta. Kasmirin Va-

vielä

delmavene-kappaleen

saunassa ennen lähtöä ja päätös

soidessa

lämmittelemässä

sataman

perille päästessämme aurinkokin

oli erinomainen, sillä ketä muu

oli polttanut poskipäät punaisiksi.

saunoisi kolmen aikaan päivällä?

Hangossa oli parhaillaan käynnis-

Ei ketään, ja saunassa saikin olla

sä Hangon regatta, joten satama

omassa rauhassa.

oli piukassa muita veneitä ja ainoa

kiinnitysvaihtoehtomme

kylki

kiinni

yhteen

keskeisimmistä riiltä

laitureista.

paraatipaikalta

miehistö

pääsi

hyvin

oli

sataman

Jukka Koskelainen

Sumutorven saattelemana ränsistyneelle laiturille

Tyy-

Henrikan

Saunan

ja

hyödyntä-

jälkeen

vene

myöhäisen

lounaan

laitettiin ja

jälleen

mään sataman palveluita, ja illan

purjehduskuntoon

sateen

aikana päästiin nauttimaan maise-

pivasti lakattua lähdettiin illaksi

so-

maikkunallisesta saunasta hyvän

kohti Jussarötä. Pian satama-al-

purjehduspäivän päätteeksi.

taasta pois päästyämme alkoivat

Saunasta simme

tultuamme

jalkapallon

seura-

EM-kisojen

mainingit, ja turvavaljaat alkoivat kilahdella kiinni staageihin ja

loppuottelua ja puoliajalla ehdit-

elämänlankaan.

tiin pelata muutama erä perinteistä

tosta maininkien keinuttaessa ei

ristiseiskaakin.

aluksi näyttänyt seuraavan muuta

Jalkapallopelin

Purjeiden

nos-

lopputuloksen selvittyä jokainen

kuin mustelmia, mutta tasapaino-

nukahti enemmin tai myöhemmin

aistien herätessä rätit saatiin ylös

vaikka Henrikan teräskuoren läpi

lopulta ilman suurempia ongelmia.

kantautuikin

regatan

loppumis-

Muutaman mailin matkan jälkeen

ta juhlineiden musiikin pauhu aina

ympärille alkoi muodostua sankka

yömyöhään asti.

sumuverho ja pian Hangon punais-

Maanantaiaamu

starttasi

au-

ta vesitorniakaan ei sumun keskeltä

rinkoisena. Omin käsin leivottuja

erottanut. Pilvipeite repeili pai-

sämpylöitä syötyämme lähdimme

koittain ja auringonsäteet pääsivät

tutustumaan Hankoon. Muutaman

tunkeutumaan

tunnin kierreltyämme haimme ve-

mutta sumutorven tasaista ään-

22 | SAUVA 1/2016

sumuverhon

läpi,

SALO

”

Häraholm

Sumu hälveni ja Henrika löysi tiensä Jussaröön. #partioscout #purjehdus Twiitti @sy_henrika

TAMMISAARI

Kasnäs Byxholm HANKO Jussarö

Örö

tä saatiin kuunnella aina lähes

Hangossa kastuneiden vaatteiden

vartiotornissa

laituriin

jättämisen

palasimme takaisin maankamaral-

kiinnittäytymiseen

asti.

kannelle

Jussarön vierasvenesatamassa oli

lähtiessämme

pääkaupunkiseutulaisten

lenkiintoisen

mieles-

kuivumaan

tutkimaan saaren

pällisteltyämme

mie-

le ja ihastelimme upeita kallioita.

paikkoja.

Jatkoimme matkaamme kohti ran-

tä liian täyttä meille, minkä vuoksi

Vierasvenesataman kahvilasta jää-

taa, jossa olisi vierasvenesatamaa

pienen pohdinnan jälkeen Henrika

telöt ostettuamme suuntasimme

pitävän

kiinnitettiin kylki kiinni laituriin,

ensin

eniten

jolle kiipeäminen oli työn takana

le katselemaan maisemia. Matkan

sa.

eikä

varrella näimme vanhan kerros-

geokätköjä, otimme aurinkoa ja

tuskakaan

ollut

kiinnittäy-

entiselle

merivartiotornil-

yrittäjän leipäkiviä

Matkan

mukaan koko

varrella

ehkä

Suomesetsimme

tyessä kaukana. Ketään miehistön

talon, jonka seinät olivat luotien

nautimme kesäpäivästä veden ki-

jäsenistä ei ollut ennen vieraillut

rei’ittämiä puolustusvoimien har-

mallellessa. Pienen seikkailemisen

Jussarössä,

joten

monipuolises-

joitusten jäljiltä. Näystä vieläkin

jälkeen saavuimme kävelyretken

sa saaressa riittäisi kiertämistä,

karumman

päämääränä

mutta uteliaisuudesta huolimatta

kaiteiden ympärille kiedotut piik-

tekivät

parvekkeiden

rannalle

ja

miehistö painoi päänsä tyynyihin

kilangat.

pian illallisen jälkeen ja malttoi

päästyämme oli saaren karu keskiö

odottaa seuraavaan aamuun.

jo unohtunut ja meren jatkumi-

vien, kerros, jonka alla oli pehmeää

nen

tummanharmaata hiekkaa ja koko-

Tiistai alkoi vakuuttavasti au-

ringon

paistaessa

mahdollistaen

Merivartiotornille

olleelle

näky oli samaan aikaan sekä häm-

silmänkantamattomiin

jokaisen

rentoutumaan.

sai Meri-

mentävä että upea. Rantaa peitti pienten kivien, pääasiassa leipäki-

naisuutena ranta näytti siltä, että

SAUVA 1/2016

| 23

Jukka Koskelainen

Miehistö ihmettelessä meren aavaa Jussärön entisen merivartioaseman valvontatornista.

värit olisi huuhdeltu pois ja jäljelle

va puusaunakin. Ainoa maksu oli

senen ulkona oleilua ja mehun

olisi jäänyt mustavalkoisella filtte-

poltettujen halkojen korvaaminen

hörppimistä, mutta Hangon jää-

rillä varustettu maisema. Hetken

uudet

tyä

leipäkiviä heiteltyämme jatkoim-

aamuna kippari ja försti suunta-

me matkaa takaisin veneelle, sillä

sivatkin puuvajalle aamujumppaa-

haimmillaan

saarta tutkiessa aika oli kulkenut

maan ja hakkaamaan muidenkin

yksitoista vendaa seitsemän kaa-

hakkaamalla.

Keskiviikko-

taakse

alkoi

intensiivinen

kryssiminen ahtaassa välissä. Parsaimme

tehdä

kuin siivillä ja lounasaika alkoi jo

edestä puita. Tiistainen pohdinta

pelin matkalla, eikä genoaa aina

loppua. Jussarössä riittäisi näke-

lekan

ehditty skuutata edes loppuun asti

mistä vielä uudestaankin!

ta voitiin tyrmätä lähtöä tehdessä

ennen seuraavaan vendaan valmis-

ja todeta ankkurin tarttuneen ja

tautumista. Lopulta hikipisarat sai

vielä erittäin hyvin. Vuorossa oli

pyyhittyä otsalta, kun kapea ränni

Missio peräleka

kunnollisesta

tarttumises-

siis päivän toinen aamujumppa,

oli kryssitty mustelmien tuntuessa

Jussaröstä otimme suunnan koh-

sillä vasta useamman yrityksen

polvissa ja käsivarsissa.

ti Byxholmin luonnonsatamaa. Jib

ja

Päivän

ja isopurje ylhäällä kolme tuntia

ri irtosi pohjasta mukanaan puolet

kryssittyämme

saavuimme

koh-

vinssaamisen

jälkeen

ankku-

toisen

rauhallisem-

man osuuden jälkeen etuoikealla

Tammisaaren saaristosta (eli joku

näkyi Kasnäs, jossa Henrikan va-

taistelemaan

voisi sanoa, että 30cm kerros savea)

kipaikka odotti tyhjänä valmiina

perälekan kanssa. Peräankkuri on

ja kryssipäivä pääsi starttaamaan.

ottamaan

aina yksi iso työmaa, mutta tällä

Kun ankkuri oli saatu telineelleen

partioporukan. Purjeet laskettiin

teeseen

valmiina

jälleen

vastaan

tutun

kertaa saimme taistella jo sen teli-

ja suurimmat savet puhdistettu

vasta kun kiinnitysköysiä alettiin

neestä irrottamisen kanssa. Lekan

pois, alettiin heti nostaa purjeita

kaivaa perävarastosta, joten kes-

ollessa pohjassa ja köysien ollessa

ylös. Kevyen tuulen vuoksi muu-

kiviikkona ei aikaisempien päivien

kiinni maissa oli vielä pientä epä-

taman jibin kanssa tehdyn vendan

tapaan paljoa konetettu. Koska pe-

röintiä ”Mahtoiko se leka nyt varmasti

jälkeen vaihdettiin jibin tilalle ge-

rille päästiin vasta iltayhdeksän

tarttua pohjaan?”, mutta vakuuttu-

noa, ja niin iso, genoa ja staysail

nurkilla, painui miehistö heti illal-

neina sen tarttumisesta söimme

kuljettivat tasaisella viiden sol-

lisen jälkeen nukkumaan genoan

päivällisen ennen saunaa ja nau-

mun vauhdilla kohti vakiokylpylää

varafallin hakatessa mastoon ja

timme viilenevästä kesäillasta.

ja monen lempikohdetta: Kasnäsiä.

laineiden lyödessä peräpeiliin.

Byxholm on Uudenmaan vir-

kistysalueyhdistyksen

saari,

ja

Intensiivistä kryssimistä

kauniin luonnonsataman rannasta

Matkiksen viimeinen kokonai-

nen päivä valkeni auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta Kasnäsin

löytyikin niin tyylikkäitä huusseja,

Matka kohti kylpylää oli pitkään

yllä.

kuin vapaasti käytettävissä ole-

rentoa muutaman miehistön jä-

la luontokeskus Sinisimpukkaan,

24 | SAUVA 1/2016

Aamupäivä

alkoi

vierailul-

jossa saimme sukeltaa saariston syvyyksiin

ja

tutustua

kaikessa

rauhassa niin kaloihin, saariston lintuihin kuin hylkyihinkin. Kiertelyn päätteeksi katsoimme vielä dokumentin ennen kauan odotettua hetkeä, eli kylpylää. Kasnäsin kylpylästä on tullut etenkin pidemmillä purjehduksilla jo enemmän tapa kuin poikkeus, eikä ainoana syynä taida olla pelkkä hyvä sijainti. Porealtaan lämmöstä tarpeeksi saatuamme, tai ehkä pikemmin-

”

Kryssipäivähän siitä tuli, kuten kuvasta näkyy.

Nyt #Kasnäs’ssä, huomenna Sinisimpukkaan ja kylpylään #partioscout

Eelis Vähätalo

Twiitti @sy_henrika

Jukka Koskelainen

Jukka Koskelainen

kin kellon tikittäessä uhkaavasti eteenpäin, lähdimme takaisin veneelle

lounaan

pariin

ja

vasta

viiden aikaan irrottauduimme Kasnäsistä seuraavana kohteenamme Nauvon Berghamn. Isopurjeen ja genoan

siivittämänä

muutaman

tunnin

kuljimme

ja

myöhem-

min nostimme vielä mesaanin ja staysailin. Joku mainitsi sään ole-

Jukka Koskelainen

van kuin morsian, eikä sitä voinut kieltääkään, sillä aurinko paistoi aina yömyöhään asti Berghamnin kauniiseen satamaan saavuttuammekin. Maittavien grillivartaiden ja jäätelön jälkeen ihastelimme upeaa auringonlaskua ja lopulta jokainen sai lentää höyhensaarille keräämään energiaa kotimatkaa varten.

Koti kutsuu

tuntumaan marraskuulta jo tun-

jälkeen jokainen pääsi jälleen ko-

ti lähdön jälkeen, mutta Airistolle

tiin

päästyämme näkyvyyskin alkoi hei-

yhtä

pitkää

purjehdusta

– ja kokemusta – rikkaampana. Itse

Viimeinen aamu alkoi kahdeksan

kentyä. Sateen määrän kuvailuun

ensimmäisen ainakin viikon kes-

aikoihin nopealla irrottautumisel-

ei riitä sanonta ”vettä tuli kuin saa-

täneen matkikseni tällä reissulla

la tarkoituksenamme ankkuroida

vista kaatamalla”,

läheiseen

katsoessa maston huipusta tuntui

piä purjehduksia kaikille. Etenkin

molempiin silmiin uppoavan saa-

niille, jotka epäilevät vähänkään

lahteen

nauttimaan

aamupalasämpylöitä

väistäen

sillä

windexiä

kokeneena voin suositella pidem-

Berghamniin tulevaa yhteisalusta.

villinen vettä nopean vilkaisunkin

uskaltaako

Lahden pohja ei ollutkaan suotui-

aikana.

täville purjehduksille lähteä, jos

sa ankkuroinnille, joten muutaman

Purjehdukset

ankkurointiyrityksen jälkeen keu-

siivoamiseen. Alus olikin jo pitkälti

opita kololla merimerkkejä ker-

lalekan

siivottu Heinänokkaan rantautues-

taamalla tai Facebookista videoita

lähdimme

ylös

kammettuamme

genoan

vauhdittama-

päättyvät

aina

yli

viikonlopun

kes-

ei osaa mitään. Purjehtimaan ei

sa, sillä märän kelin vuoksi moni

katsomalla; purjehtimaan opitaan

na kohti Heinänokkaa. Perinteinen

viihtyi yllättäen paremmin sisällä

purjehtimalla!

viimeisen päivän sade sai kelin

kuivassa. Siivouksen viimeistelyn

SAUVA 1/2016

| 25

Saariston

rengaskierros Viiden päivän matkapurjehdus elokuussa Jukka Koskelainen

V

uoden neljäs matka-

illan jo laskeuduttua. Kiinnittymi-

purjehdus

nen matalan ponttonilaiturin kul-

valikoitui

maan

höystettynä staysaililla. Läntisem-

kauniina senä

starttasi puolipilvi-

oli

pimeässä

omanlaisen-

karinaukolla. Päivän purjekerraksi ykkösreivattu

isopurje

elokuun

maa-

sa operaatio, jota naapuriveneiden

mäksi kääntynyt tuuli tiesi päivästä

nantai-iltana.

Mie-

miehistöt vamasti arvostivat.

tulevan kryssipitoisen, mutta on-

histöä

oli

mukana

Aamuisen

liikkeelle.

on helppoa. Seikkailijapurjehduk-

jä samoajaa ja kaksi vaeltajaa. Pur-

Yön aikana tuuli oli voimistunut

seksi keli oli ehkä liiankin kisainen;

jehtimaan

reippaasti

kesän

pur-

lähdettiin

neksi staysailin kanssa kryssiminen

on

päästiin

jälkeen

tiskausoperaati-

kymmenen: neljä seikkailijaa, nel-

yli

kymmeneen

met-

Kallistusta oli riittämiin aaltojen

jehduksille totuttuun tapaan heti

riin sekunnissa ja ulos saarten

lyödessä yli keulakannen. Kovan tuulen vastapainoksi ilma oli kui-

satamasta irtauduttua. Lounainen

suojasta

leuto tuuli kiidätti aluksen ensim-

osoittautuikin kiitettäväksi. Suo-

mäiseksi illaksi Pähkinäisiin, jon-

ritimme kisaisen purjeiden noston

riitti parhaimmillaan yli yhdeksän

ne rantauduttiin elokuisen pimeän

Pähkinäisten eteläpuolella Kirppu-

solmua.

26 | SAUVA 1/2016

päästyämme

aallokko

tenkin jumalaisen kaunis ja vauhtia

Elokuinen aurinko paistaa ja vesi roiskuu aluksen kiitäessä Kihtiä etelään.

Matkiksen

pääkohteeksi

oli

valittu jo etukäteen Katanpään lin-

vendaa. Ströömin pohjoissapääs-

Hämmennys ruokailun jälkeen oli

sä

suurta, kun ensimmäisenä luukusta

pääsimme

vielä

lyhyet

heittämään

nakesaari Kustavin luoteisosissa.

viimeiset

Tuulien osuttua sopivaksi suun-

sujahtamistamme Katanpään suo-

halssit

turpa.

nitelma saatiin myös toteutettua.

jaiseen

ta, jotka pitivät laituria ilmeisesti

Kryssittyämme Iniönaukkoa ylös ja

purjeet näyttävästi satama-altaas-

hengailupaikkanaan.

nautittuamme ronskista aallokosta

sa ja kiinnityimme aamusta yhä

lisäksi tutustuimme illalla sata-

sisälahteen.

ennen

Laskimme

ulos tullessa vastaan tuli karvainen Saarella

vaelteli

lampai-

Lampaiden

riittämiin tykitimme viimein sisään

voimistuneessa tuulessa kyljittäin

man lähiympäristöön ja nautimme

Ströömin eteläpäästä. Keli rauhoit-

yhteen pistolaitureista. Harvinaista

omasta

tuikin heti tuntuvasti suojaiseen

kyllä, emme olleet sataman suu-

riehuessa

ränniin päästyämme. Onneksem-

rin alus, sillä sen kunnian sai tällä

Katanpään suojaisessa sisälahdessa myös mukava uida löylykertojen

me tuulensuunta oli puolellamme

kertaa s/y Helena.

ja pääsimme läpi Ströömin ah-

Kiinnittymisen

taan

timme

viillon

ilman

ainuttakaan

makoisan

jälkeen

nau-

päivällisen.

saunavuorosta.

Aallokon

Hamskerinaukolla

oli

välissä, vaikkei merivesi erityisen lämmintä ollutkaan.

SAUVA 1/2016

| 27

”

Katanpää

Aamupäivän aikana on tutustuttu #Katanpää:n linnakesaareen. Tänään on tiukkaakin tiukempaa kryssimistä! #partioscout Twiitti @sy_henrika

Pähkinäinen Lappo

Bodö

28 | SAUVA 1/2016

Monipuolinen saari

Lapposta lähtöämme varjosti län-

Perjantaiaamupäivällä

Juuri purjeita nostaessamme tuu-

nestä paneudut-

saapunut

ukkosmyräkkä.

tiin Katanpään historiaan. Ensim-

li yltyi huimiin lukemiin ja taivas

mäinen

aikana

aukeni totaalisesti. Sadekuuro oli

Pietari Suuren merilinnoitusketjun

ohi yhtä nopeasti kuin se alkoikin,

maailmansodan

pohjoisimmaksi osaksi rakennettu

mutta rintaman mukana tulleet

linnoitus on toiminut myös vanki-

länsituulet siivittivät meidät muka-

lana 1930-luvulla. Puolustusvoimat

vaan vauhtiin. Vauhtia isopurjeen

luopui

ja jibin yhdistelmällä saavutettiin

saaresta

vuosituhannen

vaihteessa, jolloin metsähallitus

paikoitellen yli yhdeksän solmua.

otti saaren haltuunsa ja se avat-

tiin yleisölle. Suoritimme kattavan

me ottaa siitä kaiken irti. Matka

kävelykierroksen, jonka aikana tu-

jatkui

tustuimme

Korkea

saaren

kerrostumiin. hoilla

historiallisiin

Vierailimme

van-

meripuolustusasemilla

ja

Vauhtia kun riitti, niin päätim-

tuuli

eteläiseen

ulkosaaristoon.

peräaallokko

heiluttivat

ja

alusta

myötäpuolelta

toiselle. Illaksi rantauduimme uuni-

tutkimme hylättyjä bunkkereita tas-

tuoreeseen Bödön satamaan. Purjeet

kulamppujen valossa. Matkamme

laskettiin

jatkui saaren länsirannalle, jossa

edessä. Saimme pian huomata, että

haistelimme

Bödön entinen merivartioasema on

tulevan

purjehdus-

jälleen

aivan

laiturin

päivän keliä. Edessä näytti jälleen

otettu taidokkaasti vierassatama-

olevan tiukka kryssipäivä. Kävelim-

käyttöön. Ystävällinen palvelu ja

me myös paikallisen luontopolun

uudet upeat puitteet, kuten kel-

läpi, jossa osa miehistöstä päätti

luva sauna, takasivat onnistuneen

näyttää puukiipeilytaitojaan.

Ja

kryssipäivähän

elämyksen. Saaren luonto on myös tuli.

harvinaisen

Kih-

merivartijat ovat saarella viihty-

leudomman päivän purjekerraksi

din pohjoista aukkoa alas eilistä

neet tiiviisti vartiotornissa.

arvotun

vastaavalla

Kiersimme

Lähdimme

täydellä

siitä

tykittämään purjekerralla,

isolla.

Aurinko

joskin paistoi

kirkkaasti ja kaunis elokuinen valo

rakenteilla

koskematonta,

saaressa

olleen

sillä

vielä

luontopolun

ympäri odottaessamme illallisen

ja

ensim-

mäistä kertaa koko viiden päivän reissulla myös sellainen, että seik-

valmistumista.

doja kertyi lukematon määrä ja

an jälkeen pääsimme nauttimaan

kailijatkin

kaikki pääsivät osallistumaan pur-

jälleen yksityisestä saunavuorosta,

osallistumaan aluksen ohjailuun.

jehdustoimintaan.

tällä kertaa oivallisesti puuläm-

Kokemusta kertyikin itse kullekin

mitteisessä

ison aluksen käskyttämisestä.

Emme

olleet

saunassa.

ateri-

matkailumainoksesta

kimalteli aaltojen pärskeissä. Ven-

valinneet päivälle etukäteen var-

Maukkaan

isopurjeen ja genuan yh-

distelmän. Aurinkoinen sää oli kuin

Merivesi

pääsivät

kunnolla

sinaista kohdetta, mutta illan jo

oli myös lämpimämpää kuin Ka-

Perinteistä

kolkutellessa ovelle päätimme ot-

tanpäässä ja saunalautaulta olikin

sadetta ei tällä kertaa tullut sään

taa rätit alas. Yöksi kiinnityimme

mukava hyppiä salmen veteen.

säilyessä

Lappohon.

normaalisti siivoukseen ja muihin suoritimme

kauniina.

Kaukaisesta

turistikierroksen Lappossa. Kier-

tamme

simme

tuhlattavaksi,

kylänraitin

aurinkoisena

puolin onnistunut matkis päättyi

Matkiksen viimeinen aamu alkoi Lauantai-aamulla

pääosin

päivän

sunnuntain loppuun asti. Kaikin-

Takaisin kotiin

Uusia kohteita

viimeisen

ympäri

ja

johtuen

aamupalan

sijainnis-

aikaa joten

ei

ollut

lähdimme

kiipesimme myös saaren korkeim-

heti

malle kalliolle ihailemaan maisemia.

le. Nostimme jälleen jo satamassa

jälkeen

liikeel-

jälkitöihin. Kotiinviemisiksi koko miehistölle päällystöä myöten jäi kokemuksia

uusista

satamista,

joista varsinkin Bodö jätti kodikkuudellaan

erittäin

positiivisen

fiiliksen.

SAUVA 1/2016

| 29

Suurissa jalanjäljissä Perinteinen syysmatkis vuosimallia 2016 Erik Haapa

MAARIANHAMINA

19 osallistujaa, 271 merimailia sekä maalauksellisen kauniit kelit ja maisemat. Viimelokakuisen mailifestivaalin jälkeen odotukset legendaarisen eeppiseltä Syysmatkikselta™ olivat Henrikan windexiäkin korkeammalla. Vielä pari päivää ennen lähtöä hype oli kova ja asetelma lupaava; mm. reittisuunnitelmaa, ajankohtaa ja miehistöä myöten setti vaikutti lähes viime vuoden uusinnalta.

Vene

täyteen

buukattuna

kunnianhimoiset

ja

suunnitel-

mat kiikarissa teräsamme irtosi Heinänokan

laiturista

peilityy-

nessä, joskin kolean hyytävässä,

mäistä

yöpymispaikkaa

joka

tivät lukuisat hyvinkin omituisiin

määriteltiin vahtipäällikölle ”jon-

paikkoihin

nekkin tämän ja Mariksen välille”.

ikoniset autot ja vanha lato täyn-

hylätyt

60-luvulle

Pimeän jo kauan sitten laskeudut-

nä tuliterässä kunnossa säilyneitä

tua kryptinen määritelmä paljastui

sanomalehtiä, joista uusimmat oli-

kelissä noin tunnin aikataulusta

Luk-nimiseksi aavesaareksi, jonka

vat painettu armon vuonna 1988.

myöhässä. Purjehtiminen hylättiin

hyytävään tarjontaan tutustuimme

Hetken

vaihtoehtona mikäli haluaisimme

ensi kertaa viime vuoden Uuden-

mainoksille ja uutisprioriteeteille naureskeltuamme palasimme ve-

viiden vuorokauden aikana ehtiä

vuodenpurjehduksella (kts. S1/16).

Airistoa pidemmälle tuulennopeu-

Vanhaan

den yltäessä puuskissa jopa kahteen

kiinnityttyämme

metriin sekunnissa.

kikunta

Maarianhaminan -kylpylä

lukittiin

konettaessamme

30 | SAUVA 1/2016

Mariebad pääkohteeksi

kohti

ensim-

lähti

yhteysaluslaituriin johtajiston

tutkimaan

ret-

saarta

tarkemmin. Hämmennystä herät-

neelle

muinaisille

saadaksemme

tietokone-

muutaman

tunnin unta ennen aamua.

TURKU

Luk

Kasnäs

Jurmo

Jukka Koskelainen

Syysmatkiksen miehistĂś tutustumassa Jurmon karuun saaristoluontoon

SAUVA 1/2016

| 31

Jukka Koskelainen

laivaväylän

ulkopuolella,

mut-

luonnonkaunis Jurmon saari. Mat-

selvitty

kaa

ilman

ylimääräistä

dra-

matiikkaa. Eräs isopurjeen maston

joten sinne ehtiäksemme ennusteen lupaamat 4m/s tuulet saisivat

purjeen laskun. Ainoa järkeväksi

laittaa aikamoisen show’n pystyyn.

nähty ratkaisu oli hilata puosun-

Yhdeksän

tuolissa

tai

Mariksesta

va-

keen

mastoon

enemmän

innokas

mies

pauttamaan

jumiutunut

jonkinasteista

väkivaltaa

osa käyttä-

saman-

Kun

puolen

vaivainen kaapeli laitettiin Nanni

mastosta laskeuduttua viimeinen

kiertämään ja täytekoulutus pyö-

pujottelu Maarianhaminan Itäsa-

rimään. Tällä kertaa koulutuksen

tamaan pääsi jatkumaan.

aiheeksi valittiin veneen turva- ja

tavalla

kirmasim-

hätälaitteet sekä toiminta erilai-

me Mariebad-kylpylään heti, kun

sissa hätätilanteissa.

jossain

välissä

perävarastoon

Webaston glykolijär-

Illansuussa hiekkaiseen ulkosaa-

reen saapuessamme virittelimme

jestelmä oli korjattu, täytetty ja

Henrikan kiinni myös satamassa

ilmattu (mainittakoon että KHP:n

yöpyvän kaljaasi Albanuksen kyl-

tutkimuksen mukaan on mahdo-

keen,

tonta

fish&chips-illallisen ja suunnitte-

ostaa

Mariksen

Teboililta

suomenkieltä jauhaen 15 litraa glykolia saamatta epäileviä katseita). ka koki toistaiseksi karvaimman me ei ollut käytössä, pääaltaan

vielä lähelläkään horisonttia- joka

vesi oli peräti kylmää ja viime

ajan

purjeidennosto, jolloin eilisen tuuliennusteen laatijat osoittautuivat

teen pelastamiseen, ja vasaroijan

takaiskunsa;

illuusion

jäl-

kokeellinen

tunnin jälkeen oli edetty muutama

saapuminenkin –aurinko ei ollut masentavan

suoritettiin

pian

yltiöoptimisteiksi.

laisissa olosuhteissa kuin sinne

loi

aamulla

irtautumisen

mäjäytys kumivasaralla riitti tilan-

Mariebadiin insertoituamme mattapahtui

aikaan

en. Tällä kertaa yksi hyvin tähdätty

lauenneen

Lukista

Jurmoon

kiskoon kiinnittävä osanen eli rat-

Luvatulla

Lähtö

Maarianhaminasta

kertyisi kuutisenkymmentä mailia,

sastaja päätti jumiutua, mikä esti

vähemmän

”Syysmatkis 2016 –jopa kylpylä voi pettää”

kohteeksi oli aikaa sitten päätetty

ta kuten tosi-tv:ssä, tästäkään ei

kylpylän

poream-

nautimme

herkullisen

limme huomisen luontokierroksen.

”Tultiin kattelemaan kiviä ja heinää, saatiin jännä historiikki ja alpakoita. Tätä en arvannut.”

vuonna lasten (ja ehkä muutaman

Kierros kallioiden ja lahdenpou-

kulumattomuudesta.

aikuisenkin) keskuudessa suurta

kaman kautta Jurmon kylälle sai

suosiota keränneen liukumäen no-

erikoisen käänteen kun oletettujen

kosta tuulesta huolimatta melko

Kihdinaukon ylitys sujui hei-

peusmittari oli epäkunnossa.

lampaiden sijaan kameran linssejä

rivakasti

Pääasia

paikoin

seitsemääkin

solmua genoalla, isolla ja mesaanilla.

Oman

nuolemaan saapui, kaikista maailman eläimistä, alpakoita. Miten

joskin hämmentävällä sähkötoimi-

nuo kuolaavat pehmot ovat pää-

sella luukulla varustetun kiukaan

tyneet Etelä-Amerikan pampalta

tapaan väylän kapeimmassa mah-

kera, jonka löylyistä nautiskeltiin

Suomen karun ulkosaariston reu-

dollisessa

valomerkkiin asti.

nalle, jäi arvoitukseksi. Jurmon

rännissä Henrikan

ja

kuiten-

twistinsä legiin toivat totuttuun

suunnista

mielenkiintonsa

kylpylästä

kin löytyi, nimittäin pätevä sauna,

molemmista ohittaneet

risteilyalukset. Sattumoisin joka alukselta tuntui löytyvän miehis-

”Hätäsoihtu. Oranssi.

Vedä narusta, nauti kesästä.”

tönjäsenten omaisia, joten innokas Maarianhaminan

seksi

32 | SAUVA 1/2016

ohitse.

Kylän lessämme

yleisö oli joka ohituksessa taattu.

Purjeiden lasku aloitettiin heti

yllätykset eivät tosin olleet vielä

lisäksi

purjehduksen

toi-

lukituksi

kappelia paikalle

ihmetelkurvasi

pikkupakettiautollaan paikallinen asukas Björn Lindström, joka ystä-

”

Johanna Seulu

Jukka Koskelainen

Aamupäivä tutkittiin #Jurmo’a. Paikallinen asukas tarjosi kirkossa kattavan ja mielenkiintoisen opastuksen saaresta. #partioscout #saaristo Twiitti @sy_henrika

Jukka Koskelainen

Miehistön turvallisuuskoulutus käynnissä. vällisesti kysyi, josko haluaisimme

kuin Henrika-taulussa konsanaan.

käydä sisällä kirkossa tai peräti

Jib-isopurje-kombinaatiolla

kuulla Jurmon tarinan hämyisil-

suaalikasi

Konetus mahdollisti toisaalta miehistön suureksi iloksi tehokkaan

tä viikinkiajoilta internetaikaan. Ei

kaiteisiin paahtaessamme suoras-

siivouksen aloittamisen jo ennen

tarvitse kahdesti kysyä!

taan kisaisen tiukkaa kryssiä kohti

rantaan saapumista.

itää. Tusinan nopeaa vendaa ja usei-

Infernaalisen

ta kipeitä käsipareja myöhemmin

runnomisen päätteksi Syysmatkis

värikkään

mennei-

syyden parissa vierähti varmaan

kuin

ka-

skuutit

Jurmon

paukkui

kaasukahvan

kaarsimme Kasnäsin vierasvenesa-

rantautui Heinänokkaan juuri ja

tamaan, ja samalla sykkeellä kohti

juuri ajoissa.

tiheämpää askelta käyttäen, jotta

reissun toista kylpyläkokemusta.

Reissu

ehtisimme Kasnäsiin vielä ihmis-

me vuoden inkarnaation varjoon,

useampikin

tunti,

sillä

kierrok-

sen viimeinen osa täytyi kiertää

Täysin käsistä karanneen hem-

ten aikaan. Suurkiitokset Björnille

mottelun

mielenkiintoisesta historiikista!

kokkaama herkullinen, joskin val-

”Kasnäsille annan arvosanan ’poreamme/5’.”

kruunasi

purjeet

välittömästi

mutta purjehdustoiminnan laadun

myöhästynyt pihvi-illallinen.

kehitys ei voi olla loputtomiin nou-

susuuntaista.

Myös paluumatka Heinikseen purjehduksellises-

ti tuulennopeuden lähennellessä

Tästähän

voidaan

vetää vain yksi johtopäätös; Kupittaan Henrikinpojat on saavuttanut ultimaattisen

lä

tettavalla Gullkronan aukollakin.

nan tason!

vaahtopäät

vii-

(edes yksikään Ranta-Eki ei tun-

negatiivisia lukemia yleensä luo-

kohisivat

osin

nistautunut Henrikan hitsariksi)

laiturista irrottautuessamme, silaukolla

monilta

mistusvaikeuksien jäljiltä pahoin

epäonnistui Nostimme

tarpojiemme

jäi

meripartiotoimin-

SAUVA 1/2016

| 33

Millaista on purjehtia joulukuussa?

Reportaasi itsenäisyyspäivän matkapurjehdukselta Pauli Engblom

A

Jukka Koskelainen

urinko on joulukuun toisena

päivänä

jo

jäätynyt kansi tekevät purjehduksesta todella raskasta. Kannella

laskenut,

kun

saa-

lihaksia pitää jännittää jatkuvasti,

vumme

Heinänok-

jottei kaatuisi. Purjeoperaatioissa

kaan.

Samoaja-

ja

vaeltajapurjehduk-

on

pakko

käyttää

purjehdus-

hanskoja, jotka kuitenkin käyvät

sella lähtövalmistelut sujuvat hel-

välittömästi

posti, kun kaikki tietävät, mitä

kylmiksi.

tekevät.

puretaan

huolimatta purjehdus sujuu hyvin ja

kaappeihin, vesitankit täytetään,

valon hiipuessa laskemme purjeet

Ruokakassit

aivan

järkyttävän

Vaikeista

olosuhteista

jäätyneitä köysiä irrotellaan pol-

Örön

lareista. Kun köydet lopulta saa-

Päivän ruokateema on suomalai-

daan irti ja pääsemme lähtemään,

sen

vierasvenesataman yhteiskunnan

edessä.

nousevat purjeet ripeästi ja poh-

kouluruoka, joten päivällisenä tar-

joistuuli kuljettaa Henrikaa myö-

joillaan

tätuuleen yli seitsemän solmun

perunamuusia. Onneksi annosko-

keskivauhtia.

koa ei ole rajattu sentään kolmeen

Kannella

on

purjehduksen menun

kylmä,

mutta

Suomi-teemaisen

aloitus,

makkaraperunat,

tietysti

kalapuikkoja

ja

kalapuikkoon.

Sunnuntaiaamuna

sataman

lahti on ohuessa jäässä Henrikan

lämmittävät ainakin niitä, jotka eh-

peräpuolelta.

tivät ruoka-apajalle ensimmäisenä.

aamupäivän

Nejän tunnin purjehduksen jälkeen

Örö on uskomattoman kaunis saari

saavumme

Korpoströmiin.

Täh-

Päätämme

käyttää

seikkaillen

Örössä.

myös talvella. Näkymä 12 tuuman

det loistavat kirkkaana tummalla

tykin

yötaivaalla. Viiden päivän tauko

majakalle on joulukuun kirkkaas-

loppusyksyn arjesta on alkanut.

sa valossa sanoinkuvaamattoman

Talvella

kaunis. Tutustumme saaren bunk-

pitää

hyödyntää

valoisa kokonaan.

aika He-

kasematilta

kerirakennelmiin

ja

Bengtskärin

taannumme

räämme reippaasti kahdeksalta ja

sudenpentuikäisen

lähdemme kaakkoon, jälleen myö-

testaamme mahaliukumista pak-

tasolle,

kun

tätuulessa, määränpäänämme Örön

kasen jäädyttämissä kallionkolojen

linnakesaari. Jäätyneet köydet ja

lammikoissa.

34 | SAUVA 1/2016

Jukka Koskelainen

ylpeydenaihe

Jukka Koskelainen

Häraholm Korpoström

Kasnäs

Örö Örön eteläkärjen jäätynyt ranta oli suorastaan maaginen paikka.

Jukka Koskelainen

Öröstä

purjehdimme

jälleen

Gullkronan aukolla on melkoinen

myötätuuleen Högsåran kiertäen

aallokko ja mesaani, staysail, myrs-

Kasnäsiin ottamaan vastaan kolme

kyjib -yhdistelmä tarjoilee hyvät

uutta miehistön jäsentä. Kasnä-

mahdollisuudet melkoisiin urhei-

sissä kohtaamme myös pienoisen

lusuorituksiin keulakannella. Vesi

pettymyksen,

pyyhkii

kun

sunnuntain

vuoksi kylpylä onkin jo kiinni ja

kannelta

hiekoitukset

edellispäivän

pois.

Maanantai-il-

peseytyminen lykkääntyy jälleen.

ta päättyy karjalanpaistiateriaan ja

Onneksi

glögi

lämmittävät

ja

poronkäristys

saunomiseen Lahjasaaressa.

sekä

mahalaukkua

Itsenäisyyspäivän

että mieltä. Illalla voimistuva tuuli hakkaa vantteja läpo yön.

Maanantaiaamuna arkipäivän

kunniaksi

viettää

muutaman tunnin kylpylässä. Kylpylässä

rentoutumisen

heräämme

Finlandia-hymnin päätäm-

me hieman leppoistaa elämäämme ja

na

jälkeen

jasaaressa

aamujuhlallisesti

tahtiin.

syömme

Lah-

rauhassa

aamiaisen. Sitten onkin aika siirtyä takaisin Heinänokkaan. Matkalla saamme ihailla palaa kauneimmasta Suomen luonnosta. Mikä olisi

vaaditaan sielulta ja ruumilta pal-

parempi tapa juhlistaa 99-vuotias-

jon, kun lähdemme kryssimään

ta Suomea!

kohti Häräholmia 15 m/s tuulessa.

SAUVA 1/2016

| 35

mailit & tilastot 2016 Henrikan

kausi

2016

ei

ol-

Mailikuninkuus 2016 (top 80)

lut alukselle mailirikkain, mutta muilta luvuiltaan huimaa luettavaa.

Sekä todellisia osallistujia että purjehdusosallistumisia ennätysmäärä.

kellotettiin

Purjehdusaktiivi-

suus on kasvussa kaiken aikaa ja sekä sadan niin kuin tuhannenkin mailin haamurajan ylittäneitä oli enemmän kuin ennen. Kaikkien osallistujien yhteisillä maileilla olisi purjehtinut yli puolitoista kertaa maapallon ympäri!

Jukka Koskelainen uusii mai-

likuninkuutensa

vuodelta

2012.

Toivottavasti ensi vuoden mailikuninkaana nähdään uutta verta.

Luupaavaa ainesta näyttää ainakin löytyvän roppakaupalla!

Purjehduskausi 2016

Tilastokauden alku* Talvihuoltokausi Tilastokauden loppu Kauden pituus (vrk)** Joista merellä (vrk) Purjehduksia Merimaileja Mpk/purjehdus Todellisia osallistujia Osallistumisia yhteensä Osallistujia/purjehdus Kaikkien mailit yhteensä Keitettyjä kahvipannuja

30.11.15 2.1-3.5.16 6.2.16 247 113 49 2838 57,9 261 712 14,5 34 364,5 121

*Tilastokausi perustuu syksyn Sauvan aineistopäivään. **Tilastokausi vähennettynä talvihuoltokaudella

Mailihenkilöt

Mailikuningas: Jukka Koskelainen Ikäkausien parhaat: Noel Morosi / Nico Nurmio Matias Kahilainen Riku Nuutila Eelis Vähätalo Erik Haapa Jukka Koskelainen Vuoden nousija: Onni Paajanen ▲119 Vuoden laskija: Arttu Kahilainen ▼37

36 | SAUVA 1/2016

Nimi ja ikäkausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40

mpk

purjehduksia

▲1

Jukka Koskelainen

1943,5

17

▲8 ▲6 ▲21 ▼4 ▲38 ▲4 ▲4 ▲50 ▼5 ▲2 ▼9 ▲2 ▲12 ▲9 ▼12 ▼11 ▲22 + ▼2 ▲2 ▼6 ▼16 ▲24 ▲48 ▼12 + ▲6 + ▲54 + ▲42 ▼25 + ▲52 ▼6 ▼18 + + ▲119

Eelis Vähätalo Riku Nuutila Johanna Seulu Erik Haapa Laura Utriainen Rasmus Suominen Wäinö Talvitie Marcus Nurmio Rami Moilanen Tommi Lineri Matti Loimaranta Inna Kulla Lassi Ora Ville Sahlström Tor Vesterinen Pauli Engblom Emil Laitinen Aleksandra Saltychev Kimi Oksanen Akseli Silfver Eero Paavilainen Otso Ruuska Lasse Lipsanen Iiris Halsvaha Eeli Heinä Kasper Salmi Matias Kahilainen Aurora Santala Viivi Sydänlammi Max Marjamaa Kalle Pirilä Alexander Toivonen Sanni Lukka Saana Vaissalo Matilda Taimi Tuulia Peippo Bea Pekola Amos Bahati Onni Paajanen

1462,5 1452 1303,5 1082 1076 1023 993,5 924,5 922 862 843,5 830,5 795 737,5 734 677 597,5 570 544 541,5 524,5 520,5 472 433 400 387,5 381,5 360,5 327,5 325,5 305,5 297,5 293,5 286 246 235 227,5 210 201,5

15 18 12 12 13 11 12 13 12 9 10 17 7 18 5 11 3 6 2 12 4 6 10 4 4 3 7 5 9 3 4 4 3 3 5 3 2 5 3

Eelis Vähätalo

41 42 43 44 45 46 47 48 49 51 52 53 54 55 57 58 59 60 61 63 65

73

77 78 79 80

▲49 ▲16 ▲35 + + ▼29 ▲10 ▼17 + ▼28 ▲43 ▲89 + ▼11 + ▼14 + ▲40 ▼37 ▲22 ▼34 ▲14 ▼18 + ▼8 + + + + + + + + + + + + + + +

Samuli Sahlström Eeli Kukila Wilma Kilpeläinen Loviisa Savontaus Topias Leino Miika Erola Sofia Engblom Noora Koskinen Mikael De Meulder Aku Heinä Anna-Emilia Koivisto Aatu Vuola Julius Gran Juhani Varjonen Kasperi Lehtonen Jarkko Nakolinna Ukko Tättilä Lauri Murto Arttu Kahilainen Aarne Sainio Eemeli Koivisto Akseli Jaakkola Valtteri Koistinen Dima Henriksson Anna Engblom * Terhi Saana Petra Mia Kenneth Henri Bai Att Ruusu Raninen Patricia Andersson Lotta Kotilainen Lea Laaksonen Wiljami Laakso Roosa Atula Katriina Raitanen

192,5 178 164 161,5 161 160 150 138 117,5 117,5 114 112 108 105 102 102 93 87 86 84 81 81 78 77 77 76,5 76,5 76,5 76,5 76,5 76,5 76,5 76,5 76 76 76 76 74 68 66,5

2 4 2 1 4 2 7 3 1 1 6 3 1 4 4 2 3 3 2 2 1 1 3 2 3 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 2

Kaksinkertainen mailikuningas Jukka kruunuineen ja valtikkoineen Ammattitaitoinen kuvankäsittely Pauli Engblom

Kahvitilasto

Keitettyjen pannujen määrä kuukaudessa 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 joulu

tammi

touko

kesä

heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

Ikäkaudet Sudenpennut Seikkailijat Tarpojat Samoajat Vaeltajat Aikuiset EVP/muut

*Charter-osallistuja

SAUVA 1/2016

| 37

tiedoksi Purjehtimaan ensi vuonna!

V

Purjehdustyypit

uosittain yli 250 eri

ta ei tyynyjä tai lakanoita, joten

henkilöä

mukaan tulee pakata lakana aina

purjehtii

Henrikalla. Määrä on

makuupussin tai peiton ja tyynyn

huikea,

lisäksi.

mutta

pa-

rantamisen varaa on

edelleen. Jotta saa-

mintä vaatetta tulee olla mukana

taisiin mukaan nekin, jotka eivät

Merellä on usein kylmä. Läm-

runsaasti ja ensimmäisen lämpi-

vielä ole uskaltautuneet veneelle

män vaatekerran kastuttua syystä

ollenkaan tai korkeintaan yksit-

tai toisesta tulee kassista löytyä

täiselle purjehdukselle, on tähän

vielä

juttuun koottu keskeistä tietoa

le vaihdettavaksi. Sadevaatteiden

purjehduksista.

täytyy olla oikeasti vedenpitäviä.

Ilmottautuminen

erittäin tärkeitä.

kaikki

vaatetta

pääl-

Pipot, kaulahuivit ja hanskat ovat

Henrikan

riittävästi

purjehdukset

Aurinkolasit kannattaa pakata

mukaan joka reissuun, sillä myös

kippareineen ja ilmoittautumis-

marraskuun

tietoineen löytyvät lippukunnan

häiritsevän kirkas merestä heijas-

nettisivuilla olevasta purjehdus-

tuessaan. Satamajäätelöitä varten

auringonpaiste

on

kalenterista Purjehdukset-sivulta.

voi mukaan pakata noin 5 €. Pu-

Lähiaikoina tulossa olevia purjeh-

helinten käyttöä merellä tullaan

duksia mainostetaan myös KHP:n

tulevaisuudessa rajoittamaan.

Facebook-sivulla ja suunnilleen

kuukausittain sähköpostilla lähe-

jälkeen aivan liikaa. Purjehduksen

tettävässä tiedotteessa.

tavarat kannattaa pakata yhdessä

Ilmoittautuminen sille

tapahtuu

purjehduk-

kaudella

2017

Löytötavaraa jää purjehdusten

nuorempien lasten kanssa. Tavaroiden nimikoiminen auttaa myös

kahdella eri tavalla. Iltapurjeh-

asiaan.

dusten ilmoittautumiset kerätään

Google Forms -lomakkeen avul-

tusliivit

la.

osallistuville. Tilanteen vaatiessa

Yön

yli

kestäville

ja

sitä

Veneellä riittää sopivat pelaskaikille

purjehdukselle

pidemmille purjehduksille ilmoit-

myös turvavaljaita on riittävästi.

taudutaan Kuksa-jäsenrekisterin

Monet käyttävät kuitenkin veneen

kautta. sa

Molemmissa

tapauksis-

ilmoittautumislinkki

purjehduskalenterista.

löytyy Purjeh-

perinteisiä

pelastuliivejä

mie-

luummin ns. paukkuliivejä, jotka ovat vähemmän tiellä ja joiden

dusmaksu on 30€/vklp ja 15€/vrk

kelluttavuusominaisuudet

pidemmillä purjehduksilla. Muis-

jopa paremmat. Paukkuliivejä os-

ta ilmoittaa ruoka-aineallergiat

taessa on huomioitava, että ostaa

aina ilmoittautumisen yhteydessä.

vain liivit, joissa on turvavaljaslenkki

Varustautuminen

ovat

(metallinen

D-lenkki).

Paukkuliivit tulee myös tarkastaa ja huoltaa asianmukaisesti, jotta

Purjehdukselle

lähtiessä

tava-

rat kannattaa pakata pehmeään kassiin. Aluksella on patjat, mut-

38 | SAUVA 1/2016

ne toimivat tositilanteessa.

AR, Archipelago Race Lounais-Suomen partiopiirin järjestämä yön yli kestävä purjehduskilpailu. Tarpojille ja sitä vanhemmille.

Iltapurjehdus Arki-iltaisin noin klo 18-21 järjestettävä lyhyt purjehdus.

Useimmille iltapurjehduksille myös vanhemmat ovat tervetulleita.

Kokoontumispurjehdus Lounais-Suomen partiopiirin järjestämä viikonloppupurjehdus, jossa usein on mahdollisuus päästä miehistönvaihdon kautta purjehtimaan myös toisella partioaluksella. Soveltuu hyvin seikkailijoille ja sitä vanhemmille.

Matkis Matkapurjehdus eli viikonloppupurjehdusta pidempi reissu, joka tilanteesta riippuen voi kulkea tutuilla kotivesillä tai suuntautua jopa Itämeren ulkopuolelle. Soveltuvuus eri ikäkausille vaihtelee tapauskohtaisesti.

TSR The Tall Ships’ Races on Sail Training Internationalin järjestämä suurten purjelaivojen (ja vähän pienempienkin) purjehduskilpailu.

Noin 3-4 vuoden välein Itämerellä järjestettävä tapahtuma. Järjestäjän sääntöjen vuoksi ikäraja 15-vuotta kilpailun alkamispäivänä.

Viikonloppupurjehdus Yhden tai kahden yön mittainen purjehdus. Kohderyhmä vaihtelee yksittäisestä venekunnasta tai ikäkaudesta laajempaan. Sudareilla yhden yön mittainen.

Charter Kuka tahansa voi ostaa haluamansa mittaisen purjehduksen s/y Henrikalla! Hinnoittelusta lisää lippukunnan nettisivuilla.

savuton palsta Jukka Koskelainen

Vuoden satamamaksu Itämeren portti, Hangon itäsatama.

Sanottua “Voitko ottaa kiuaskivesi mukaan, kun tulet Turkuun?”

“Jos joku pääsee kololle esimerkkipotilaaksi, niin tulee toiminnallisempi kokous. Vatimukset avustajalle: ihminen, maassa ja (likaisella) lattialla maksamiseen

en

Arttu Kahilain

soveltuvat vaatteet” “Onko jollain mun Henrika-pipo? Villellä on kaksi, kumpikaan ei ole mun. Viivin pipo on Topiaksella hallussa. Mun pipo on merkiltään Varustelekan Sär-

”

mä ja merkki on ommeltu käsin. Muuten se näyttää

tavalliselta.”

Mitä merilaki sanoo ankkurissa olevasta veneestä?

le n n ä n ” a , n ii n m ä ll o p o m ä s e ” A rt tu m e

“Mä oon humanisti eli pystyn hahmottaa isoja kokonaisuuksia”

Jukka Koskelainen

“Niin varmaan.”

“On varmaan ollu merirosvoja liikkeellä, kun vedenpinta on ollut viime aikoina niin alhaalla.”

”Pinkki joulunorsu oli mun lemppari.”

Eelis Vähätalo

Eelis Vähätalo

SAUVA 1/2016

| 39

MAINOS

hde Pentti Jarla – Petra Lä

Ohjaus Pentti Kotkaniemi

Rooleissa Pertti Sveholm – Miska Kaukonen – Tom Petäjä – Linda Wiklund

Tiistaina 30. toukokuuta kello 19 Naantalissa

NÄYTÖS HETAN JA KHP:N PIENVENEPROJEKTIN TUEKSI Liput: 34 € Ota yhteyttä: Tarja Vähätalo, 045 631 7190 | tarja.vahatalo (at) gmail.com