5. Vältä perustamasta päätöksiä testaamattomiin, mutta vahvasti ylläpidettyihin uskomuksiin, mitä olet tehnyt menneisyydestä tai kritiikittömään benchmarkkaukseen siitä, mitä voittajat tekevät. (http://evidencebasedmanagement.com/)
TODENNETTUUN TIETOON PERUSTUVA TIEDOLLA JOHTAMINEN Viime vuosina todennettuun tietoon tai näyttöön perustuva tiedolla johtaminen (Evidence-Based Management) on levinnyt muillekin toimialoille kuin terveydenhoitoalalle. Se on tietoa hyödyntävä johtamis- ja toimintamalli, jossa analysoitua, todennettua tietoa tuodaan osaksi päätöksentekoprosessia ja toimintaa toteutetaan läpi koko organisaation toiminnan. Perusajatuksena on, että laadukkaat päätökset perustuvat kriittisen ajattelun ja parhaan mahdollisen todennetun tiedon yhdistelmään, jota saadaan useista lähteistä. Todisteiden eli näytön laatu on merkittävä päätöksenteossa. Todennettuun tietoon perustuva tiedolla johtamisen prosessi sisältää kuusi A-päävaihetta (Barends ym. 2014): 1. ASKING – kysyminen: Kysymyksen (tutkimusongelman) määrittäminen liittyen päätettävään (tai selvitettävään) asiaan. 2. ACQUIRING – hankkiminen: Systemaattinen tiedon määritys ja hankkiminen, jota tarvitaan kysymykseen vastaamiseksi – sisäinen ja ulkoinen data, tieto, tutkimustieto, todisteet. 3. APPRAISING – arvioiminen: Tiedon arviointi ja analyysi – luotettavuuden ja merkityksen kriittinen arviointi. 4. AGGREGATING – yhdistäminen: Yhteenveto ja johtopäätösten muodostaminen – punnitsemalla ja vetämällä yhteen todisteet. 5. APPLYING – soveltaminen: Todisteiden soveltaminen – todisteiden tuominen päätöksentekoprosessiin ja dokumentoiminen osana päätöksentekoa. 6. ASSESSING – arvioiminen: Tuloksen arviointi tehdystä päätöksestä – oppimisen ja tulevien päätösten tueksi. Käytettävät todisteet eli käytettävä data ja tieto on arvioitava kriittisesti ja hyödynnettävä parasta mahdollista näyttöä (Barends ym. 2014). Luotettavuuden ja merkittävyyden arviointi tulisi olla systemaattista. On arvioitava, missä ja miten data tai tieto kerättiin sekä onko kyseessä paras mahdollinen tieto tai näyttö sekä onko todisteita riittävästi päätösten tekemiseksi. Lisäksi on arvioitava myös seurauksia, miten niitä mitattiin ja onko vaihtoehtoisia selityksiä seurauksille. Myös todisteiden biasoitumista on arvioitava kriittisesti – onko biasoituminen mahdollista. Tavoitteena on, että päätösten laatu paranee, mitä enemmän käytetään luotettavia todisteita tai luotettavaa näyttöä.
Tiedolla johtamisen käsitteistöä ja lähestymistapoja • 21
