Esipuhe Sosiaali- ja terveysalaa voidaan tällä hetkellä pitää mitä suurimassa määrin kasvu- ja rakennemuutosalana. Sote-alan työntekijöiden tarve Lapissa samoin kuin muuallakin Suomessa lisääntyy ikääntyvän väestön hoiva- ja hoitotarpeiden kasvaessa. Väestökehityksen lisäksi myös digitalisaation ja teknologiakehityksen tuomien mahdollisuuksien lisääntyminen sekä Lapin turismin kasvuodotukset asettavat paineita toimialan rakennemuutokselle. Muutospaineita lisää alalla vallitseva, paheneva työvoimapula, joka johtuu muun muassa työvoiman eläköitymisestä sekä sote-alan vetovoiman vähentymisestä ja työvoiman siirtymisestä toisille aloille. Viimevuosina koko maailmaa kurittanut koronapandemia on tuonut vielä oman lisähaasteensa palvelujärjestelmän rakenteelliseen kehittämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen palveluiden järjestämisessä. Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Näille hyvinvointialueille siirtyvät vuoden 2023 alussa kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sama tapahtuu myös pelastustoimen tehtäville. Digitalisaation, tiedonhallinnan ja ICT:n kehittäminen on olennainen osa käynnissä olevaa rakennemuutosta. Palvelujen toiminnallinen uudistaminen on suunniteltu tapahtuvaksi pitkälti juuri uusien digitaalisten toimintamallien ja teknologioiden käyttöönoton kautta. Tieto on sosiaali- ja terveysalan alan organisaatioille tärkeä ja arvokas voimavara, jota voidaan käyttää muun muassa organisaation strategisessa päätöksenteossa ja -suunnittelussa sekä asiakaspalvelun kehittämisessä. Kysymys on tiedolla johtamisesta. Terveys ja- ja hyvinvointitietoa kerätään ja tallennetaan jo tällä hetkellä valtavat määrät, mutta näiden tietojen hyötykäyttö on toistaiseksi vielä vähäistä. Yksi merkittävä syy tiedon huonoon hyödyntämiseen on sote-alan henkilöstön tiedolla johtamisen ja analytiikkaosaamisen puute. Tiedon hyödyntämiseen paneutuneiden asiantuntijoiden tarve onkin alalla ilmeinen. Tiedon hyödyntämisen muiksi esteiksi on mainittu terveydenhuollon tietojärjestelmien monimutkaisuus, käyttökelpoisen tiedon vähäisyys, käyttöoikeuksien rajoitteet ja tietosuojasäädökset. Kerättyä ja analysoitua tietoa tulisi voida hyödyntää asiakasymmärryksen ja asiakaskokemuksen parantamiseen sekä sote-palveluiden ja palveluohjauksen tehostamiseen. Tiedolla johtamisen avulla voidaan varmistaa, että oikea tieto on oikeiden henkilöiden käytössä oikea aikaisesti. Tiedolla johtamisella voidaan parhaimmillaan ehkäistä
Esipuhe • 7
