4 minute read
8.3 Pohjois-Lapin seutukunta
Taulukoissa 73.–75. on kuvattuna Pohjois-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneiden onnistumiskuvaukset, työpajasaldo sekä arviot työryhmissä esitetyistä kehittämistarpeiden tärkeydestä.
Taulukko 74. Pohjois-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden (n=15) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus ✓ Kaukana/syrjässä asuvat.
Pääseekä kulkemaan, mitä jos jotain sattuu, joku järjestelmä ✓ Yksinasuvien turvallisuus. kaikki kulkijat eivät ole hyvillä aikeilla liikkeellä ✓ Rakennusten turvallisuus.
Lukitusjärjestelmät, valvonta, ajat muuttuvat ✓ Varautuminen. Yllättäviä juttuja voi tapahtua, esim. kouluampumiset. Muutkin rakennu ✓ Tiestöt ja reitistöt. Siellä missä ihmisiä liikkuu, monipuolisesti turvallisuusajattelu, esim. suojatiet yms. ✓ Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus ja tavoittaminen ✓ Inarissa liukastumisia tapaturmina, iso osa näistä on matkailijoille sattuneita.
Kunta hiekottaa, jakaa liukueste, matkailuyritykset omat alueensa ✓ Ikäihmiset/kaikki ettei pudota kärryiltä, että osataan käyttää digipalveluita. On sekä mahdollisuudet että tietotaito, jotta saadaan lähipalveluita. Oli hanke, jossa nuoret ihmiset kävivät opettamassa ikäihmisille digitaitoja. Siinä heräsi uudella tavalla yhteisöllisyyttäkin. ✓ Palveluliikenne siitä näkökulmasta, että pystyy osallistumaan, myös kimppakyydit. Voi osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen, kulttuuritapahtumaan yms. Todella tärkeä asia. ✓ Osaavatko ihmiset olla enää itse aktiivisia? Urheilulla/seuroilla on tiloja, onko kulttuurilla ✓ Kylätoiminnan aktivointi etänä. Onko kyläläisiä, jotka osaavat? Onko aktiivisia toimijoita? ✓ Digi-harrastukset. Nouseva trendi, ei näy ulkopuolelle, harrastajat voivat osallistaa/innostaa muita mukaan ✓ Yhdistyksiin nuoria toimijoita mukaan. iso rakennemuutos, miten saadaan kunnan nuoret mukaan ✓ Monipuoliset harrastukset, muutakin kuin liikuntaa. Ajanhengessä eläminen, nuoret tietävät mutta entä harrastusten tarjoajat ✓ Empatiataidot ja niistä muistuttaminen (kaiken ikäiset, myös lapset)
Varhaiskasvatus, koulu, kodit, työpaikat ✓ Nuoria perheitä paluumuuttamaan: tulevat toisenlaisiin olosuhteisiin, ehkä iso yllätys että täällä vaikea saada esimerkiksi muutamaksi tunniksi lastenhoitoapua, kun ei ole sukulaisverkostoa ympärillä. MLL yms että osaisivat vastata uusiin tarpeisiin. ✓ Jokivarren kylissä on paljon naapuriapua, jotka osaavat asioita ja halukkaita tekemään naapureiden hyväksi asioita. -> koottaisiin verkostoa, miten naapuriapua olisi saatavissa.
Paljon vapaaehtoisia, jotka kokevat asiat tärkeiksi, olisivat ehkä valmiita tekemään enemmän, jos tietäisivät mitä tarvitaan ✓ Pieniä, harvaan asuttuja kyliä ja vähän väkeä: perusyhteisöllisyys ja turvallisuus, sitä muokattaisiin tietoisesti esim. naapureiden auttamisella. Ikäihmisten turvallisuus ✓ Yhteistyö toimijoiden kesken, yhteen hiileen puhaltaminen. yhdessä tulee hyviä ideoita, voidaan viedä asioita eteenpäin ✓ Naapuriapua. Vähän on ilmassa sellaista, että kunnan pitäisi tehdä kaikki. Myös kuntalaiset aktiivisesti ✓ Yhteiskunnallinen yrittäjyys -> samalla tekee hyvää ja ansaitsee. Osuustoiminnallinen malli esimerkiksi, ei sido jäseniä yrittäjiksi mutta auttaa kattamaan kuluja ja antamaan vaivanpalkkaa ✓ Tieasiat ja kulkuyhteydet: vielä pidemmälle kehittää kutsuliikennepohjaista liikkumista. Etenkin ikäihmiset ja huonot kelit: omalla autolla liikkuminen voi olla suuri riski. Asiointiliikenteen kehittäminen tältä pohjalta. Sodankylässä palveluliikenne vähintään kerran viikossa joka kylään. ✓ Viestintä siitä mitä on saatu aikaan. Yhteinen yksi lause/pikkuinen juttu, että yrityksetkin puhuvat samasta asiasta mitä on tehty ✓ Yrityksien henkilöstölle koulutuksia säännöllisesti.
Myös vieraskielisesti, ettei jää strategiaksi tai paperin tekstiksi. ✓ Syrjäytyneisyys, kokonaisuutena pitäisi tehdä jotakin.
Sekä nuorison että vanhemman väestön, korona tuonut asian esiin ja yksinäisyys lisääntynyt ✓ Nuoret, syrjäytyminen. Yhteistyö kouluviranomaisetkunta. Jos ei tiedä, kuka on syrjäytynyt. Voiko tietoja jakaa toimijoiden kesken? Miten saadaan koppi syrjäytyneistä? ✓ Erilaiset arjen apuna toimivat kohtuuhintaiset palvelut mm. lastenhoito, ikäihmisten auttaminen,vapaaehtoistyöresurssit ei yksin riitä ja työntä tekevät ansaitsevat korvauksen työstään. Lapsiperheseteliä selvitetty kunnassa mm ✓ Onko riittävästi kotihoidon palveluissa resursseja ja kylätyöntekijöitä kaivattu enemmän ✓ Matkailu tuo verotuloja kuntaan, tämä mahdollistaa kunnalle palveluverkoston ylläpidon. Kunta omalta osaltaan antaa yritysneuvontaa, tekee alue- ja asukasmarkkinointia yhteistyössä Inari-Saariselkä-matkailun kanssa, jne. Panostaa terveysturvallisuuteen
Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi
✓ Yksinäisyyden lisääntyminen korona-aikana ✓ Etätilaisuudet ja osallistuminen eivät tavoita kaikkia ikäihmisiä, eristäytyminen. Vastuu: omaisilla, kunnalla ✓ Kaikille osallisuuden mahdollisuuksia, avoimet paikat, harrastukset, tapahtumat. Kaikki kunann toimialat panostavat tähän, mm. Osallisuuskeskus Ainola, ilmaiset tapahtumat, edulliset harrastusmahdollisuudet ✓ Kuntalaiset mukaan suunnittelemaan hyvinvointipalveluja. Eri kohderyhmien tavoittaminen ja osallistaminen ✓ Digitaalisen yhteyden ylläpitäminen ✓ Digiosaamisen kehittäminen opetussuunnitelmissa ✓ Digiosaamisen jakamisen sukupolvien kesken ✓ Matalankynnyksen keskus, saavutettavuus ✓ Osallisuuskeskus!! ✓ Yhteistyö kunnan toimijoiden/osastojen kesken. Jos ei ole yhteistyötä, menee yksin puurtamiseksi ✓ Keinoja puuttua varhain, matalalla kynnyksellä esim. Hyvinvointilähete tms., järjestöjen palvelut. ✓ Eri ikäryhmien huomioiminen, erityisesti ikäihmisten asumisen kehittäminen, palveluiden järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ✓ varaisovanhemmat tai varalapset, kun omat on kaukana ✓ kuuluminen yhteisöön ✓ Samat henkilöt sekä työssä että vapaa-ajan toimijoina ✓ osuuskuntatoiminta, ikäihmisten pihojen/teiden auraus ✓ järjestöjen avustukset, toimivuus, vapaaaikatoimi, tukiperheet, tukihenkilöt
yhteistyössä yritysten kanssa, jotta päästään palaamaan "normaaliin".Edunvalvonta valtion päätöksiin jne. Pidetään huolta perheistä, joissa työttömyyttä ✓ Matkailua kehitetään koronan jälkeen uudelleen, jotta työpaikat säilyvät alueella ja perheiden hyvinvointi tätä kautta palaa entiselleen/ paranee ✓ Henkilöstön pysyvyyden parantaminen, henkilöstön vaihtuvuus voi nostaa kynnystä hakeutua palveluiden piiriin ✓ Pystyttävä perustelemaan indikaattorein ja muulla tavalla tiedolla johtamisen avulla hyten:n ja talouden yhteys ✓ Rakenteet, tahtotila , ymmärrys toimiviksi kunnissa hyte-työn osalta, erityisesti hytetyön ja talouden yhteys ✓ Liikkuvapalvelupiste/ monitoimiauto voisi olla hyvä ratkaisu ✓ KULKUYHTEYDET!!! Julkinen liikenne asettaa haasteet ✓ Tasavertaisuus, kumppanuus ✓ hanketyöntekijät ideoimaan ✓ "neljännensektorin"-toimintamalli ✓ Yhteiskunnallinen yrittäjyys on haastavaa, ✓ tulosidonnaisuus
Hankkeen tutkijoiden johtopäätökset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Toimintakontekstia rakenteistaa väestö- ja matkailupainotteinen elinkeinorakenne sekä yhteiskunnan digitalisaatio digiosaamis- ja verkkoyhteysvaateineen ✓ Kehittävän vuoropuhelun lisääminen palveluiden käyttäjien ja tuottajien välillä ✓ Ylisukupolvinen digikylästelyn ja harrastustoiminnan mahdollistaminen ✓ Vastuullisen yhteisöllisyyden edistäminen alueen väestörakenteen ja muuttovoiton myötä ✓ Hyvinvointityö−turvallisuus−talous-yhtälön tasapuolistaminen sekä hyvinvointityön painopisteen muuttaminen ennaltaehkäisevään työhön toimintamuotojen vaikuttavuusarvioinnin kautta kuntaa tiedolla johdettaessa ✓ Syrjäytymisen haaste eri ikä- ja kansalaisryhmissä ✓ Järjestösektorin osallistaminen alueen hyvinvointityöhön ja voimavaraksi
Taulukko 75. Pohjois-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=7).
