3 minute read
8.5 Tornionlaakson seutukunta
Taulukoissa 82.
–84. on kuvattuna Tornionlaakson seutukuntatyöpajaan osallistuneiden onnistumiskuvaukset, työpajasaldo sekä arviot työryhmissä esitetyistä kehittämistarpeiden tärkeydestä.
Taulukko 83. Tornionlaakson seutukunnan työpajaan osallistuneiden (n=10) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus
✓ Ambulanssien vasteaika ✓ Valtatie 21 ja liikenteen kasvu, rekkaralli, kevyen liikenteen väylien rakentaminen ✓ Liikenneturvallisuus, Kouluun kulkeminen, liikennereitit ja ajoreitit vaikuttavat esimerkiksi koulupihan turvallisuuteen. Torniolaaksossa tulevaisuudessa liikenneturvallisuus Kemin Metsä Groupin tehdas valtatie21 vaikuttaa, että rekkaliikenne kasvaa paljon, vaikuttaa liikenneturvallisuuteen Pellossa ja Ylitorniossa paljon. Yhteistyö tärkeää. ✓ Turvallisuudentunne, Kuntalaisten turvallisuudentunne, esim. poliisipalvelut tärkeät. Pelloon saatu lisäresurssia. ✓ Turvallisuussuunnitelman päivittäminen. Kevyen liikenteen kehittämishanke tulossa, sieltä varmasti löytyy konkreettisia asioita (esim. suojatien sijainnit tai hidasteet) ✓ Liikenneturvallisuus, VT21 kehittäminen ✓ rekkaliikenne hurjaa ja vaarallisia tilanteita riittää ✓ Liikenne, risteävien teiden/liikkujien turvallisuus. Esim.
Lontoon kuorma-autojen vasemmalle kääntymisen äänimerkki ✓ Turvallisuuden tunne. Mistä tunne tulee, miten sitä tuetaan eri ikäluokissa ✓ Turvallisuuden tarkastelu ihmisen elinkaaren mukaan ✓ Pienet rakennukset alle 30 neliötä +lämmityssysteemit, ilmoitusmenettelyllä ✓ Rakentamisen turvallisuus. Ohjeita ja neuvoja + loppukatselmukset. Kunta neuvoo jo etukäteen ✓ Erilaiset lainsäädännöt esim. nuuskalinjaus. poliisin resurssit menevät tähän ✓ Rajaseudun terveysturvallisuus. Koronan myötä on nähty, miten Ru + FI erillaiset strategiat vaikuttavat. Rajaseudun asukkaat tästä kärsivät ✓ Ambulanssi, nyt on vain yksi, vasteajat kuntoon. enemmän tarvitaan, tilat on kahdelle autolle ✓ Henkilöstön vaihtuvuuden myötä osaaminen katoaa.
Rekryprosessi on jatkuvaa. ✓ Järjestöyhteyshenkilön rooli? Tehtävänkuva selkeytymätön, on yhteyshenkilö muihin viranomaisiin, onko aktiivinen yhteyshenkilö myös kunnan omiin yhdistyksiin ✓ Urheiluseurat, yhdistysten osallistaminen. Yhdistysten lainsäädännön keventäminen, nyt on raskas ja burokraattinen ajattelu. Kunnan yhdistyshenkilö/koordinaattori, ammattijohtajat ja ammattisihteerit - vapauttaa tekemään varsinaisia ✓ Saavutettavuus, dialogin mahdollistaminen kuntakuntalaiset. Tärkeää vastata kuntalaispalalutteeseen ✓ Palutekäytännöt kehittämisen keinona. On jo menossa, pyritään vastaamaan palautteisiin pikaisesti ja resurssien puitteissa ✓ Tietoliikenneyhteydet. Palveluja menee yhä enemmän verkkoon, riittävät yhteydet ja osaaminen 'mummollekin' ✓ Turvallisuus kouluaikana ja sen ulkopuolella. Turvallisuus myös kotona. ✓ Korona-aika on ollut haastavaa rajan ylisessä yhteistyössä. ✓ Ihan kaikkia saatavilla olevia henkilöitä ei voi uudelleenkouluttaa ✓ Pätevien opettajien saaminen on haasteellista. Osaavan työvoiman saaminen on suuri haaste monella sektorilla ✓ Rekrytointiprosessit yhteistyössä seutukunnan sisällä? (Kommentti toisen ryhmän esille tuomaan ajatukseen). 1+1 on enemmän kuin kaksi. Lisääkö työpaikan vetovoimaisuutta esim. etelän hakijoiden näkökulmasta ✓ Kylähullu. Palkattu aktivoimaan kyläyhdistyksiä osallistumaan tapahtuman järjestämiseen. Onnistunut hyvin ✓ Yrittäjyyskasvatus on hyvä, mutta miten saataisiin asenne muuttumaan eli mitä voit tehdä yhteiseksi hyväksi. Mallien kehittäminen ✓ Verkostoyhteistyö, monialainen.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen.
Talkoohenki on muutoksessa mutta halu tehdä yhteisöllisesti on vieläkin. Seuralaispalvelu-pilotti menossa ikäihmisille. Hyviä palautteita, turvallisuudentunne noussut.
Pitäisi saada vapaaehtoispohjalle. ✓ VT 21 kevyenliikenteen väylä välille Pello-Ylitornio.
Tukee myös pyöräilyliikuntaa ✓ Alueen markkinointi mahdollisille asukkaille. Yhteistyö, laajemman alueen markkinointi yhdessä hyvänä paikkana asua ja elää ✓ Henkilöstön saatavuusongelmat voivat johtaa palveluiden karkaamiseen muualle. Yhteistyön paikka? Sivistystoimi ja perusturva.
Tehtäisiin yhdessä rekrytointiprosesseja ✓ Huoltosuhde kasvaa koko ajan. Pitäisi saada tänne työtä tekeviä, nuoria perheitä. Veronmaksajia. ✓ Meillä pitää olla toimivat palvelut, oikeaaikaisesti.
Tiedetään palveluiden oleminen kotikunnassa, se tuo turvallisuuden tunnetta. ✓ Vaje hoitohenkilökunnasta.
Paikkoja auki mutta hakijoita ei tule. Kuka meitä hoitaa ✓ Pyörätiehankkeita lisää.
Tärkeimmät kuntoon. Koko väylän varteen (vrt. Ahvenenmaa), lisää elinvoimaa, mahdollistaa matkailijoiden palveluja
Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi
Hankkeen tutkijoiden johtopäätökset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Kuntalaisten elinkaaren mittainen turvallisuuden tunteen merkitys heidän hyvinvoinnilleen ✓ Perinteisen yhteisöllisen epävirallisen auttamiskulttuurin lisääminen ja arkipäiväistäminen lisäämään kuntalaisten arjen hyvinvointia ✓ Liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset korostuvat rekka- ja matkailijaliikenteen lisääntymisen myötä. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen kuntien rajat ylittäen matkailijoiden ja kuntalaisten turvallisuutta lisäämään (kuntalaisten ja matkailijoiden liikuntaharrastus, hyöty- ja arkiliikunta) ✓ Kuntien väestö-, elinkeino- ja palvelurakenne sekä yleinen työllisyystilanne heijastuvat kuntien elinvoimaisuuteen ja kuntien kehittämismahdollisuuksiin sekä hyvinvointipalveluiden welfare mix -mallin toteutumismahdollisuuksiin ✓ Kunnan ja sen lähialueen julkinen imago näyttäytyy työvoiman rekrytointitilanteissa ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudessa ✓ Suuruuden ekonomia harventaa kivijalkapalveluverkostoa digitalisaation haastaessa palvelujen käyttäjät ja tuottajat digiosaamisen ja toimivien verkkoyhteyksien kautta ✓ Valtakunnan rajat ylittävälle viranomaisyhteistyölle, kuntalaisten asioinnille ja työssäkäynnille asettaa omat haasteensa Ruotsin ja Suomen lainsäädäntö (rajaseudun terveysturvallisuus)
Taulukko 84. Torniolaakson seutukunnan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=7).