5 minute read
8.2 Kemi-Tornion seutukunta
Työpajatuloksia turvallisuuden näkökulmasta
Itä-Lapin seutukunnassa profiloituvat palveluvasteen haasteet, ikäihmisten tarpeet ja viranomaisten mitoitukset. Itä-Lapin voimakas väestö- ja elinkeinorakenteen muutos luo omia haasteitaan turvallisuuden ratkaisuihin. Rekrytointihaasteet, savutettavuus, laajakaistayhteydet sekä yksinäisyyteen liittyvät kysymykset erottautuvat Itä-Lapissa erityisinä kehittämisalueina.
Työpajatuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta
Itä-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneiden mukaan sosiaalista osallisuutta edistää ongelmien varhainen huomaaminen ja puuttuminen sekä digitalisaation hyödyntäminen arjen asioinnissa ja ylisukupolvittaisessa yhteydenpidossa. Haasteena on saavuttaa hiljaiset ja väliinputoajat osallistumaan yhteisiin tapahtumiin. Yhteisöllisyyden muotoutumisessa ja säilymisessä korostui järjestötoiminnan rooli, kylätalkkaritoiminnan merkitys sekä toimintojen koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi. Työpajaan osallistuneet esittivät varhaisen puuttumisen mallin hyödyntämistä preventiivisessä hyvinvointityössä sekä turvallisuusteeman lisäämistä osaksi hyvinvointityötä ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä.
Itä-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneet korostivat kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisyssa ennaltaehkäisevän työn hyödyntämistä ja sen merkitystä kaikissa väestöryhmissä. Myös yhteisöllisyyden merkityksen oivaltaminen kuntalaisten turvallisuuden tunteen muodostumisessa on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue.
Taulukoissa 70.–72. on kuvattuna Kemi-Tornion seutukuntatyöpajaan osallistuneiden onnistumiskuvaukset, työpajasaldo sekä arviot työryhmissä esitetyistä kehittämistarpeiden tärkeydestä.
Taulukko 71. Kemi-Tornion seutukunnan työpajaan osallistuneiden (n=18) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus
✓ Ammattitaitoinen henkilöstö. Mikä on saatavuus, rekrytointimahdollisuudet? ✓ Uusi yksityistielaki/lainsäädäntöön liittyvät seikat, kuntien palveluiden supistuminen. Teitä ei kaikkialla enää aurata -->miten ambulanssipalvelut ✓ Palveluiden saatavuus. Tiestö, päästävä perille ✓ Viranomaispalvelut. Keskittäminen ja etääntyminen (poliisi ja pel laitos) vaikuttaa turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen / vasteajat ✓ Syrjäytymisen ehkäisy. Iästä riippumatta on turvattomuustekijä ✓ Työ tuo turvallisuutta ✓ Yritysyhteistyömalleja. Liikenneturvallisuudessa on hyviä malleja. Yrityksen ja muut toimijat ovat mukana, esim. turvaliivejä pikkuopiskelijoille. Järjestöillä hyviä yhteyksiä yrityksiin. Pikkuteot, ei aina noteerata, kasvattavat hyvänolon tunnetta molemmin puolin. Hyväntekeväisyys tempauksia ✓ Nuoret rikostentekijät. Ankkuri on on yksi hyvä käytäntö, mutta poliisilla ei ole antaa riittävästi resurssia. Pitäisi saada kiinni alkuvaiheessa, jotta voidaan puuttua. Yhteyshenkilöt vaihtuvat poliisillakin. ✓ Syrjäytyneet, huumeiden käyttäjät terrorisoivat koko aluetta. Oliko poliisilla ennen puhelinnumero, johon pystyi ottamaan yhteyttä. Mutkan kautta, pitäisi olla suora numero, jotta voisi selvittää esim. miten edetään tällaisessa tilanteessa ✓ Deffat. Keskitetty tieto siitä, missä ovat kuntien sisällä, edesauttaa turvallisuuden tunnetta. ✓ Tienkäyttäjälinja. Keräävät vain palautetta, tiehallinnon saavutettavuus on huonontunut ✓ Selkeyttä ja tavoittavuutta esim. puhelinnumeroihin. Numerot pitäisi olla paremmin löydettävinä. Kun hätä on suurin, pitäisi löytää apua. Huolipuhelin, tarvitaan numeroita, joihin saa yhteyttä ✓ Verkko ja etäpalvelut. Sosiaalisen ympäristön supistuminen, joukkueharrastusten puuttuminen, ollaan pelimaailmassa, muiden kohtaaminen on vähäistä.
Miten saadaan nuoret harrastusten piiriin, aktiivisiksi kansalaisiksi -->tulevaisuuden haaste ✓ Peruspalveluiden saatavuus, muutkin kuin viranomaispalvelut. Kauppa, pankkipalvelut. Monilla ei ole osaamista käyttää. Ei ole vaikutusmahdollisuuksia ✓ Kuituyhteydet ja palveluiden digitaalisuus. Kuituverkot pitää saada maaseudulle/vanhusväestölle ✓ Palvelut ovat verkossa, miten taataan, että kaikki saavuttavat. Palvelut myös paperisina ✓ Digipalveluiden kehittäminen. Pitäisi olla helppoja myös ikäihmisille, miten olisi kaikkien juttu? Lähemmäksi ihmistä, kynnys matalammaksi ✓ Kuntalaisten osallistaminen ✓ Järjestöjen mahdollisuuksien hyödyntäminen, ✓ Asuinalueet ja rakennemuutos. Väestön keskittyminen kaupunkialueille >palvelut voivat romahtaa, perheet lähtevät ->turvattomuutta ✓ Alueiden eriytyminen. Joissakin lähiöissä/alueilla voi pahoinvointi kasvaa, työttömyys, syrjäytyminen, teollinen rakennemuutos.
Tätä kehitystä on jo havaittu, mutta se voi syventyä edelleen ✓ Yhteisöllisyys & Osallisuus. Miten saamme näitä lisättyä, kun vanhat keinot eivät pure. Yhdistyksiin ei saada toimihenkilöitä ✓ Kunnan rooli. Kunta olisi promoottori ja toimijat ympärillä aktivoituisivat ✓ Arjen aktiviteetit monien saavutettavaksi. Miten kehitetään, tiedonvälittäminen ✓ Naapuriapu. Miten voidaan innostaa ✓ Palveluiden käyttö / suuntautuminen.
Asiakkaat valitsevat asiointisuuntansa, monet voivat suuntautua Pohjois-Pohjanmaalle ✓ Teollisuus, hyvinvointialueet ja rakennemuutos. On jo pitkältä ajalta kokemusta rakennemuutoksista. Selvityksiä tehty ja viedään toteutukseen ✓ Asuntokanta/kiinteistökanta. On myös riski kunnalle. Uudisrakentamisen hinta on korkeampi kuin vanhojen asuntojenhinta ✓ Kuntien talous. Suuren tuotantolaitoksen lopettaminen on riski myös julkiselle taloudelle / kunnalle ✓ Hyvinvointialueet. Miten tämä ratkaisu muotoutuu? ✓ Edunvalvonta. Laindäädäntöön vaikuttaminen, alueen sisällä / maakuntatasolla vaikuttaminen, ✓ Hyvinvointialueet. Erikoissairanhoidon palveluiden turvaaminen, miten huomioidaan pitkät etäisyydet ja kaksi väestökeskittymää = edunvalvonta-asioita ✓ Opintonsa keskeyttäneet. Miten heitä tuetaan, että saavat koulutuksensa suoritettua? ✓ Ikäluokkien pieneneminen koulutuspalveluiden haasteena. Miten kuntina voimme vastata tähän? ✓ Tasa-arvokysymykset. Missä on opiskelupaikkoja, onko niitä
Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi
✓ Väärä turvallisuuden tunne, odotukset. omatoimisuus, reippautta kansalaisille ✓ Arjen toimintaympäristöjen turvallisuus; liikenneturvallisuus, päihteet liikenteessä ✓ Kotien turvallisuus ikääntymisen myötä- kodin ja toimintaympäristön turvallisuus; esteettömyys, teknologia ja esteettisyys ✓ Arjen toimintaympäristöjen turvallisuus, vuorovaikutustavat, -kyvyt, iso kokonaisuus ja eri elämänkaaren vaiheissa esiintyy eri tavalla (koulu, perhe); Lapin hyvinvointi-ja turvallisuussuunnitelma ✓ Liikenneturvallisuus (lisääntynyt liikenne, raskas liikenne), nuorten osallisuus liikentessä (mopoautot, mönkijät), päihteet liikenteessä, nopeudet; Liikenneturva tekee tiiviimpää yhteistyötä enemmän kuin nyt esim. vierailut, tietoiskut ✓ Kotien turvallisuus ikääntymisen myötä, ennaltaehkäisy; teknologian hyödyntäminen esim. puhelimissa, arjen liikkumisympäristöt kuntien /AVI:n vastuulla ✓ Isot rakentamiset; huomioida turvalliset liikenneratkaisut, eri hallinnonalojen kuuleminen suunnitteluvaiheessa,
EVA:n käyttö
puolet potentiaalista käytetty; rakenne selkeä ja toimiva, asiakirjat sitoutumiseen. Kunnat/järjestöt, järjestöyhdyshenkilö tärkeä mutta tarvitsee resurssointia työhän. ✓ Kuntalaisten osallistaminen; osallisuusmenetelmiä on jo nyt olemassa mutta miten saamme kuntalaiset osallistumaan
saatavilla. Tässä voi olla mahdollisuutena digitaaliset ratkaisut ✓ Liikenneyhteydet. Erityisesti julkinen liikenne ✓ Sote&sivistys-yhteistyö. Ennaltaehkäisevä työ korostuu, rakenteet ja käytännöt ✓ Alueen kiinnostavuuden lisääminen. Jotta on yrityksiä ja ihmisiä ✓ Yritystoiminta. ovatko ihmiset valmiita maksamaan palveluista. Jos kunta jakaa esim. hiekotushiekkaa vanhuksille, pitääkö jakaa kaikille? Eivät kaikki ole varattomia vanhuksia. 'Kunhan joku toinen maksaa'. ✓ Tiedonvaihto viranomaisten kesken. Tapahtuu jo mutta voiko sujuvoittaa ✓ Omatoiminen varautuminen. Yhteiskunnan tuki ei ole heti paikan päällä ✓ Hyvinvoinnin ja terved. työhön satsaaminen myös euroina. Mitä, miksi, miten ja kuka
Hankkeen tutkijoiden johtopäätökset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Digitalisaatiokehitys muokkaa kansalaisten asiointikulttuuria ja asiointimahdollisuuksia ikä- ja väestöryhmittäin digiasiointiosaamisvaatimuksineen ja verkkoyhteysedellytyksineen ✓ Väestö- ja elinkeinorakenteen muutos sekä hallinnolliset uudistushankkeet (esim. SOTEuudistus) haastavat alueen elinvoimaisuuden kehittämisen sekä hyvinvointialueiden myötä paikallisen edunvalvontakulttuurin ✓ Ikäluokkien pienentyminen heijastuu alueen koulutuspaikkatarjontaan ja paikallisiin opiskelumahdollisuuksiin ja siten myös työssäkäyntimahdollisuuksiin ✓ Kaiken ikäisten kansalaisten syrjäytymisen osalta painotus ennaltaehkäisevään työhön korjaavasta työstä ✓ Ammattitaitoisen työvoiman saatavuushaasteita määrittää alueen elinvoimaisuus, julkikuva ja palvelutarjonta ✓ Järjestösektori on vielä osin alihyödynnetty welfare mix -perustaisen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa sekä monialainen ja -toimijainen yhteistyö ✓ Kuntalaisten osallistaminen hyvinvointipolittiiseen päätöksentekoon
Taulukko 72. Kemi-Tornion seutukunnan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=10).
Työpajatuloksia turvallisuuden näkökulmasta
Kemi-Tornion seutukunnassa keskustellaan esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisystä, nuorista rikoksentekijöistä ja liikenteen turvallisuudesta. Myös peruspalveluiden saatavuus, tiedon välittäminen sekä arjen turvallisuus ja kotiympäristöt ovat ajankohtaisia turvallisuusteemoja MeriLapissa.
Työpajatuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta
Kemi-Tornion seutukuntatyöpajaan osallistuneiden mukaan sosiaalista osallisuutta edistää järjestötoimintamahdollisuuksien ja digitalisaation hyödyntäminen sekä haastaa vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen, kuntalaisten osallistaminen ja arjen verkkopalveluiden saavutettavuus ikäryhmästä riippumatta. Yhteisöllisyyden muotoutumisen haasteena on asuinalueiden eriytymiskehitys sosioekonomisten ja hyvinvointitekijöiden osalta sekä arjen aktiviteettien saavutettavuuden lisääminen. Arjen hyvinvoinnin yhden perustan luo toimiva julkisen liikenteen tarjonta. Työpajaan osallistuneet pohtivat sitä, ikäkohorttien pientyessä voidaan turvata riittävät ja monipuoliset koulutuspalvelut sekä mitä Sote-uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden myötä totetuu paikallinen edunvalvonta ja erikoissairaanhoito säilyy seutukunnassa.
Kemi-Tornion seutukuntatyöpajaan osallistuneet arvioivat järjestösektorin olevan alikäytössä monikanavaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa ja monitoimijaisessa yhteistyössä. Kuntalaisten osallistaminen hyvinvointipoliittiseen päätöksentekoon sekä ennaltaehkäisevä hyvinvointityö eri väestöryhmien keskuudessa on tärkeää hyvinvointipalveluja käyttävien kuntalaisten ja niitä tuottavien viranomaisten näkökulmasta.
