5 minute read
8.1 Itä-Lapin seutukunta
Työpajojen alussa projektipäällikkö esitteli Arjen turvallisuuden tiekartta -hankkeen, minkä jälkeen Pekka Iivari avasi puheenvuorollaan arjen turvallisuuden käsitettä. Seuraavaksi osallistujat ohjattiin pohtimaan hyvin toimivia asioita kussakin kunnassa tai seutukunnassa arjen turvallisuuden tiimoilta (taulukot 67, 70, 73, 76, 79, 82, 85). Osallistujat kirjasivat onnistuneita asioita padlet-seinälle (taulukot 68, 71, 74, 77, 80, 83, 86). Näin harjoiteltiin padlet-työkalun käyttöä, mitä hyödynnettiin myös pienryhmätyöskentelyssä.
Tämän jälkeen osallistujat siirtyivät Teamsin sattumanvaraisesti jakamiin pienryhmiin pohtimaan arjen turvallisuuden kehittämiskohteita kunnissaan. Kukin pienryhmä työsti sisältöjä pienryhmäkohtaiseen padlettiin. Pienryhmien tehtävänä oli tuottaa ideoita ja kehittämisehdotuksia seuraavalla tehtävänannolla: ”Mitä Lapissa/kunnassasi asuvien arjen turvallisuuden parantamiseksi seuraavan n. 7 vuoden aikana pitäisi tehdä? Mitkä ovat niitä asioita mitä pitäisi parantaa, mitkä voisivat olla niitä keinoja millä niitä parannettaisiin, ja kuka voisi olla se taho, joka ne asiat tekee?”
Ryhmiä ohjeistettiin myös valitsemaan henkilö, joka esittelee pienryhmän tulokset muille.
Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kokoonnuttiin yhteiseen tilaan. Pienryhmät esittelivät tuloksensa koko ryhmälle. Keskustelun jälkeen Leena Viinamäki ja Pekka Iivari pitivät yhteenvetopuheenvuoron työpajan tuloksista. Työpajan seuraavassa vaiheessa osallistujat priorisoivat tuottamansa kehittämisehdotukset. Työpajan aikana projektisuunnittelija työsti padlettien kehittämisehdotukset O365 Forms–pohjalle äänestykseksi, jossa osallistujat seuraavaksi määrittelivät prioriteettijärjestyksen kaikkien ryhmien ehdotuksille luokituksella: 1 Erittäin kiireellinen 2 Melko kiireellinen 3 Vähiten kiireellinen. Priorisoinnin tulokset on esitetty taulukoissa 69, 72, 75, 78, 81, 84, 87, joissa vastaukset ovat muodossa % vastaajista. Osallistujat käyttivät n. 10 minuuttia priorisointilomakkeen täyttämiseen, minkä jälkeen tutustuttiin priorisoinnin tuloksiin. Osassa työpajoista priorisoinnin ja yhteenvetopuheenvuoron järjestys oli päinvastainen.
Taulukoissa 67.
–69. on kuvattuna Itä-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneiden onnistumiskuvaukset, työpajasaldo sekä arviot työryhmissä esitetyistä kehittämistarpeiden tärkeydestä.
Taulukko 68. Itä-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden (n=19) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus
✓ Tulvasuunnitelmat ✓ Defibrilaattori ja siihen liittyvä harjoittelu ja viestintä ✓ Tulvatorjuntasuunnitelma ✓ Toimitilojen turvallisuus, kuten pelastussuunnitelmat, ensiaputaidot ✓ Riskien kartoitukset koskemaan kaikkia työpaikkoja ✓ Työpaikoilla läheltäpitikartoitusten laatiminen ✓ Virkistysreittien opastuksen päivittäminen ✓ Turvallisuustoimenpiteet taajamien liikenneturvallisuuteen huomioiden lisääntyvä ikäihmisten määrä ✓ Ohjeistukset matkailuyrityksiin kohdistuvista toimista virusepidemioiden aikana. ✓ Talvikunnossapitourakoitsijoiden väheneminen yksityisteillä ✓ Yksityisteiden kunnon heikkeneminen ✓ Laajakaista ✓ Ikäihmiset ja arjen turva. Ikäihmisille pitäisi olla turvallisuusteemoja, tempauksia ja -iltoja. Niissä viranomaiset voisivat jakaa tietoa ja selviämistä arjessa. ✓ Viranomaisten vasteaika. Ensihoidon ja muiden viranomaisten viive voi huolettaa syrjässä asuvaa ✓ Kyläpoliisimalli. Viranomaisella olisi kasvot ja läheisyyttä ✓ Poliisien näkyvyys. Poliisit pärjäävät Yhdysvalloissa/Alaskassa yksin. Poliiseja voisi yksilöinä jakautua mikä toisi enemmän näkyvyyttä. ✓ Varhaisen huomaamisen malli. Huomataan ajoissa ongelmia eikä itse tarvitse olla ratkaisija, vaan huolen voi välittää eteenpäin ihmiselle, joka selvittää asiaa tarkemmin. ✓ Vaikeudet etäpalvelun yhteydenotossa. Kolmen henkilön mali: ikäihminen, viranomainen ja lapsi/omainen. Mahdollistetaan kolmen hlön suojattu yhteys ✓ Kotihoidon monitoimihenkilömalli. Nyt painottuu lähihoidon/sairaanhoidon henkilöstöön. Mutta jatkossa voi tehdä esim. ruokaa ja halkoja. Ihmiset tarvitsevat myös keskustelukumppania. ✓ Pitäisikö lisätä netin kautta tapahtuvia terveydenhuoltopalveluita? Voidaanko lääkärit tavata kasvotusten netin kautta? Pitäisi kuitenkin saada lähihoidon tukihenkilöstö, joka auttaisi palvelun saatavuudessa. ✓ Laajakaistan toimivuus. Netti ei korvaa kaikkea. Kasvotusten hoidettavia palveluita on edelleen. ✓ Palvelut ovat netissä. Myös englannin kielellä alkaa olla palveluita. Ei osata käyttää näitä palveluita ✓ Järjestöjen rooli - Järjestötyö luo turvaa yhteisöllisyyden myötä. - Yhteystiedot tulisi olla saatavilla ✓ Työyhteisöjen psyykkinen turvallisuus ✓ Sivukylillä olevien (ikä)ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen –kylätalkkaritoimintaa - lajaakaistan/valokuidun hyödyntäminen ✓ kolmas sektori ja yhteisöllisyys ✓ Monipuolinen elinkeinokirjo. Yritysten ja työn ympäristössä on myös arjen turvaa ja tukea kaikille ✓ Palveluiden läsnäolo. Pitää koordinoida, että eri henkilöt eivät kulje toisistaan tietämättä. Ihmisten kohtaaminen kuitenkin tärkeämpää ✓ Kaksoiskuntalaisuus. Lisäisi myös verotuloja.
Voisi parantaa heidän turvallisuuttansa ja kokemusta yhteisöllisyydestä ✓ Yhdistystoiminnan kuihtuminen. Tempaukset syntyvät somepuolelta, perinteinen ✓ Turvallisuuden lisääminen osaksi hyvinvointityötä: hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ✓ Poliittisten jännitteiden purkaminen – miten tehdä turvallisesti? ✓ Etsivä nuorisotyöntekijä tekee tärkeää turvallisuustyötä ✓ Nuoret, netti ym yhteydet, TYÖ, Ikäihmisten neuvola ✓ Etsivä nuorisotyö. Saatava vakinaistettua ja kehitettyä eteenpäin ✓ Varhaisen puuttumisen malli ollut käytössä terveydenhuollossa ✓ Varhaisen puuttumisen malli. Mikä on varhaisen puuttumisen vaikutus (kustannukset ja elämän laatu) sen sijaa, että puututaan vasta myöhemmin, jolloin kustannukset ovat kalliimpia. ✓ Kohtaanto-ongelma: onko ajateltu markkinointia.
Voisiko toteuttaa laajaa ja näkyvää lappilaista yhteismarkkinointia asumaan, elämään ja olemaan?
Edulliset tontit ja asuinympäristö vetovoimana markkinoinnissa. ✓ Työntekijöiden väsyminen. Riskiyhdistelmiä on työpaikoissa. Sijaisten saatavuus ongelmallista.
Ei ole korvaavia henkilöitä. Tarvitaan ratkaisuksi mm. kuntien välistä yhteistyötä. ✓ Työttömyys. Pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyviä paljon. Työn saanti ja työpaikat ovat syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä keskeistä. ✓ Eettistet kysymykset työvoiman hankkimisessa.
Eurooppalainen ja globaali asia. ✓ Sote alan palkkaus. Vrt. Norja ja Ruotsi. Ulkomaisen työvoiman saatavuus. Jäädäänkö palkkauksessa mopen osaan. ✓ Työvoimapula. Ollaanko jo takamatkalla verrattuna muihin Euroopan maihin
Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi
✓ Pelastusviranomaisten mitoitus. Mitataanko perusväestön vai matkailun piikkisesonkien mukaan ✓ Somesäännöstä. Lainsäädäntö on ajanmukaistettava. Sananvapaus ei ole sitä, että saa sanoa ihan mitä tahansa ✓ Palvelut. Olemassa olevien palveluiden taso ei saa mennä alas, se alkaa näkymään arjen turvassa ✓ Tiet. Sorateitä pitkin ei pääse kulkemaan, eivät myöskään ambulanssit. Millä rahalla tiet korjataan. Tämä on konkreettinen arjen turvan asia. ✓ Lapset ja lapsenlapset toisella puolella maata. Ikäpolvien yhteys on ohentunut. Lähellä asuvia sukulaisia vähän ✓ Ihmisten yksinäisyys. Korona on vaikuttanut tähän. Todellinen ihmisten kohtaaminen jäänyt pois. Miten saisimme ns hiljaiset ihmiset ja väliinputoajat mukaan
yhdistystoiminta supistuu ja aktiivien määrä vähenee ✓ Kolmannen sektorin järjestöyhteistyö. Jäänyt keskustelun tasolle. Pitäisi tehdä enemmän, että saisimme yhteistyötä järjestöjen kunnan ja kaupungin kanssa ✓ Sotehenkilöstön pula. Voiko syrjäseutulisää palauttaa? Porkkana vetovoimaisuuteen. Syrjäs. lisä pitäisi olla. Esim. palomiehiä ei saada paikkakunnalle. Myös opintolainan poismaksu houkutteena. ✓ Koulutus monitoimijuuteen ✓ Työvoimapula. Kohta ei ole tekijöitä. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Mutta ongelma se, että koko Eurooppa samassa tilanteessa. Työvoimaa hankittava hallitusti. Järjestelmät ovat jäykät ja työmarkkinajärjestöjen vastustus. ✓ Ammattitaitoisten työntekijöiden puute. Miten saadaan työntekijät eri sektoreille
Hankkeen tutkijoiden johtopäätökset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Alueen väestö- ja elinkeinorakenteen muutos haastaa paikallisten opiskelu- ja työssäkäyntimahdollisuuksien toteutumisen ✓ Tiedolla johtamisen edellytys on alueen tilanneanalyysien laatiminen tarvittavine johtopäätöksineen, jotta alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta voidaan lisätä ✓ Ammattitaitoisen ja pysyvän henkilöstön rekrytoimisessa eläköityvän henkilöstön tilalle on avainasemassa työhyvinvointiin resursoiminen sekä alueen elinvoimaisuus palvelutarjontoineen ✓ Digitalisaatio vähentää etäisyyksien merkitystä, mikä mahdollistaa asiointimahdollisuuksia kotona, edellyttäen digiasiointiosaamista ja toimivia verkkoyhteyksiä ✓ Hallinnollisista uudistuksista toteutuessaan SOTEuudistus: 1) yhdistää sotepalvelut ja pelastustoimen tehtävät rinnakkaisiksi toiminnoiksi, 2) korostaa järjestösektorin roolia welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismallissa ✓ Ennaltaehkäisevän työn optimaalinen hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisyssä korjaavan toiminnan sijaan kaikissa väestöryhmissä ✓ Yhteisöllisyyden merkityksen oivaltaminen kuntalaisten turvallisuuden tunteen muodostumisessa
Taulukko 69. Itä-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=10).
