6 minute read
8.6 Tunturi-Lapin seutukunta
Työpajatuloksia turvallisuuden näkökulmasta
Tornionlaakson seutukunnassa korostuvat erityisesti liikenneturvallisuuskysymykset, mutta myös rakentamisen turvallisuus, osaavan työvoiman saaminen ja rajaseudun terveysturvallisuuskysymykset koronan aikana.
Työpajatuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta
Tornionlaakson työpajaan osallistuneiden mukaan sosiaalinen osallisuus toteutuu enenevässä määrin digiverkkojen kautta. Myös järjestöt ja yhdistykset luovat osaltaan sosiaalisen osallisuuden mahdollisuuksia. Sosiaalisen osallisuuden mahdollistamisessa kuntalaisille on tärkeää vastata kuntalaispalautteeseen. Valtakunnan rajat ylittävälle yhteisöllisyyden toteutumiselle on asettanut omat haasteensa koronapandemia. Työpajassa pohdittiin, miten ns. Kylähullun palkkaaminen kyläyhdistysten aktivoijana on onnistunut. Talkoohengen hiipumisesta huolimatta yhteisölliselle tekemiselle on edelleen motivaatiota ja tarvetta. Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa keskeistä on kotikunnasta saatavat toimivat ja oikea-aikaiset hyvinvointipalvelut. Myös muuttoliike seutukuntaan pitäisi saada muuttovoittoiseksi palvelurakenteen ylläpitämiseksi.
Tornionlaakson seutukunnan työpajaan osallistuneiden mukaan on tärkeää edistää valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ja kanssakäymistä sekä lisätä perinteistä epävirallista auttamiskulttuuria edistettäessä kuntalaisten hyvinvointia.
Taulukoissa 85.
–87. on kuvattuna Tunturi-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneiden onnistumiskuvaukset, työpajasaldo sekä arviot työryhmissä esitetyistä kehittämistarpeiden tärkeydestä.
Taulukko 86. Tunturi-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden (n=23) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys
✓ Tiestö ja liikenneturvallisuus, parantamiseen tarvitaan rahoitusta. ELYllä ja kunnalla on vähän rahaa, asia vain todetaan mutta ratkaisua ei löydy? ✓ Reittikarttojen yhtenäistäminen, jotta asiakas / kuntalainen tietää missä kulkee ✓ Kesäajan käyttö reiteillä vaatii tarkastelua turvallisuuden näkökulmasta = viitoitukset, opastus, esteettömyys, turvallisuus ✓ Koronavuoden opit onko kirjattu, käyty läpi ja prosessoitu - miten jatkossa vastaavissa tilanteissa (opit ja kehittämiskohteet) ✓ Liikenteen turvallisuus (vrt. turistivirrat ja raskasliikenne) -yhteisten toimien ja edunvalvonnan mahdollisuus ✓ Kuntalaisten vapaa-aika ja matkailijoiden liikkuminen; reittien turvallisuus ja reittimerkinnät, miten pelastusprosessi toimii ✓ Kattava kävely- pyörätieverkosto on tarpeen (vrt. myös seutukunnallinen taso? ja kunnan sisällä) ✓ Some ja miten siellä käyttäydytään? Kiusaaminen, muutokset tosi nopeita. Huoltajilla ei ole tietoa eikä taitoa puuttua näihin. Sometietoisuutta pitäisi kasvattaa vanhemoien keskuudessa, suurin haaste. Melkein päivittäin tulee nuoria tietoon/hakeutuu hakemaan apua. Yhdessäoleminen on siirtynyt someen, muuttunut vanhempien ajoista ✓ Yhdistysten toiminta on haastavaa hahmottaa, enemmän koordinoivaa otetta yhdistyksiltä. Kuusamossa on osallistumiskoordinaatori. Voisiko olla hlö, joka selvittäisi yhdistyskenttää ja kokemuksia yhteistyötä. ✓ Yksinäisyyden torjunta ✓ Nuorten harrastusten mahdollisuus/saavutettavuus ja välimatkojen merkitys niiden toteutumiseen ✓ Oppivelvollisuuden laajenemisen vaikutus yksilöön. ✓ 2. asteen koulutuksen kehittäminen /pysyminen alueella ✓ Nettiyhteydet, valokuitu, homma ei oikein toimi. Rakennetaan mutta operaattorit eivät ole aktiivisia saamaan uusi käyttäjiä. Tulos tulee laitemyynnistä, joten eivät satsaa markkinointiin. Nyt on rahoitusta, meneekö raha hukkaan, jos operaattorit eivät toimi aktivoivasti? Tämä pitäisi sisältyä rakentamissopimuksiin, pitää sisältyä velvoite ja/tai sanktio. Pitää tehdä asukkaiden kanssa yhteistyötä. Nyt ilmoitetaan, että valokuitua ei ole saatavissa, vaikka tietojen mukaan se on saatavissa. ✓ Perheiden huomioiminen. Käytetty mediapersoonaa (Sampo Kaulanen) käytetty rekrytoinnissa ✓ Tiedonkulku ja kehittäminen yhdistysten sekä kunnan toimintojen osalta. ✓ Järjestöfoorumit ✓ Kolmannen sektorin toiminta / järjestöjen, yhdistysten ylläpito ja tuki. Yhteisöllisyyden hyödyt. ✓ Vapaaehtoistoiminnan varassa olevat asiat, vrt. harrastustoiminta. Olisiko tässä syytä pohtia palkitsemisjärjestelmiä vapaaehtoistoimijoille? Hyvät yhteiset mallit. Jatkuvuus ja kestävä toiminta ✓ Puutteelliset mielenterveyspalvelut. Syrjäytyminen, yksinäisyys, mielenterveysongelmat nousseet koronan aikana. Ammattilaisia on vähän ja jos tulee yksikin poistuma, on ongelma. Puutteet ja haavoittuvaisuus heijastuu monelle sektorille kunnassa. ✓ Tiedollajohtamiseen on saatu uusia välineitä. Nyt saa kootusti tietoa kuntien hallintoon. Miten saadaan tieto jalkautumaan eri asteisiin, päätöksentekoon ja kuntalaisille. ✓ EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen. Ruotsi hankkii 7 kertaa enemmän rahoitusta tiestön rakentamiseen kuin Suomi. Parempi valmistelu maakunnan/seutukuntien tasolla. Artikkeli Iltapäivälehdessä: miten Lappiin muutetaan esim. kyliin, kun tiet ovat niin huonossa kunnossa? ✓ Lappilaiset menehtyvät tiettyihin sairauksiin. Ennaltaehkäisevä työ, lisätään kuntalaisten tietoisuutta välttää sydäntautiriskiä. Yrittäjät mukaan, sydänmerkki-tuotteet esille. Koulut/päiväkodit tarjotaan sydänmerkki-ruokaa. Seurataanko? Matkailuyritykset, esim. hiihtokeskuksissa, panostetaan tähän. Voisi olla Lapin valtti, kilpailuetu ✓ Hyvinvointikoordinaattori voi olla yhdistysyhdyshenkilö? Uusi tehtävä, mikä on tehtävänkuva, on vasta kehittymässä. Kuka on Lapin maakunnallinen koordinaattori? ✓ Soten tuoma epävarmuus, miten kaikki tulee asettumaan, kokonaisvaltainen epävarmuus työntekijöinen keskuudessa ✓ Veikkausvarojen vähentyminen, ennaltaehkäisevän työn turvaaminen. Korona-apua saatu kuntiin mutta entä jatkuvuus? Entä yhdistykset? ✓ Tunturi-Lapin työntekijöiden yhteisrekrytointi. Kuntien hyvät puolet, veto- ja pitovoima ei ehkä avaudu muualla asuville. Youtube-kanava? Blogit? Avata todellisuutta ja mahdollisuuksia. Pitkät välimatkat mutta liikkuminen nopeaa (ei ruuhkia). Mittaaminen aikana, ei kilometreinä. ✓ Työntekijöiden saatavuuden varmistaminen. paljon on ollut yritystä ratkaista tätä mutta lisäponnistuksia tarvitaan. Kuntien yhteistyö?
Esim. Sote-ja koulupuolella ei etätyö oikein onnistu ✓ Kuka tekee: Yhteistyössä kuntien kesken sekä osin kuntien itse tehtäviä kokonaisuuksia. ✓ Työllisyyden sesonkiluontoisuus
Hyvinvointi
✓ Kansainväliset asiakkaat ja asukkaat on huomioitava tasa-puolisesti myös viestinnässä! ✓ Turvallisuuden tunne –ennaltaehkäisevät toimet, viestintä ja laaja yhteistyö ✓ Tunturi- Lapin kuntien yhteistyön tiivistäminen; miksi ei esimerkiksi yhteistä arjen turvallisuus ohjelmaa? Säännölliset tapaamiset Tunturi-Lapin kuntien kanssa ✓ Nuorten tavoitettavuus ja tuki, jotta kukaan ei syrjäytyisi ja jäisi yksin. ✓ Lapsien yksinolon minimointi arjessa (käytännön koulupäiväjärjestelyt, ip, kerhot yms.) Laajempikin merkitys esim. vanhempien työssäkäynnin osalta) ✓ Seutukunnalliset perheleirit? ✓ Kesäajan kerhotoiminnan kehittäminen, ohjattu harrastustoiminta lapsille ✓ Sosiaalihuollon kannalta: lasten iltapäiväkerhot suoraan koulun jälkeen, iptoiminnan kehittäminen ja on oleellinen asia luomaan turvallisuutta ✓ TLK /Tunturi-Lapin Kehitys) kuntapohjan laajentuminen potentiaalinen pohja konkreettisen yhteistyön kehittämiselle (vrt.
Leader) ✓ Seutukunnan kuntien erityisosaamiset sekä laajempi kuntayhteistyö - kumppanuudet, "ostopalvelut" ✓ Varhaiskasvatuksessa yhteistyön tiivistyminen? Erityisvarhaiskasvatuksen opettajan palvelut ✓ Työllisyyden edistäminen ja työpajatoiminta - seutukunnallista yhteistyötä ja osaamisen kohdentamista. Laajempi yhteistyö elinkeinokentän kanssa?
Työtehtävien laajempi hyödyntäminen ✓ Yhteiset koulutukset pitää pyöriä ja seutukunnalliset sopimiset näistä – yhdessä ja ei päällekkäin (vrt. yrityskoulutuskalenterit yrityspuolella ✓ Elinkeinojen monipuolistaminen. Matkailun sesonkiluonteisuus, ympärivuotisuuden realisoituminen. ✓ Reitit ja liikunta ✓ Ladut/ulkoilureitit. Latu-/ulkoiliureitistöjen perusparannusta ✓ Tilakysymykset ja sisäilma ✓ Saavutettavuus, matkaketjut ja pendelöinnin helppous. Edunvalvonta ja myös lyhyemmän sekä pitemmän aikavälin suunnitelmat; yhteiset rahoitusmahdollisuudet ✓ Onko meillä työkaluja "muun maailman/Suomen" hyvien käytäntöjen etsimiseen ja jalkauttamiseen Tunturi-Lapin kuntiin? Ei keksitä pyöriä uudestaan, vaan hyödynnetään jo hyvät kokemukset, toiminnot ja käytännöt ja osataan hyötykäyttää konkreettisesti ✓ Laskentapuoli vrt. varhaiskasvatuksen järjestäminen - voisi pohtia vaihtokauppamahdollisuutta, vrt. välillinen laskutus". Voisi helpottaa käytännön järjestelyitä ja vähentää turhaa byrokratiaa ✓ Digiajan ja etäloikan tuomat mahdollisuudet - vrt. koulutuksen ja osaamisen järjestäminen tietystä kunnasta muihin kuntiin - tätä potentiaalia ei saa unohtaa osana kehitystyötä ✓ Pitkät välimatkat, kansainvälisyys, rajakysymykset huomioitava jatkovalmistelussa. ✓ Nuorten päihdetyön tiivistäminen - Ankkuri? ✓ Toimivat, helposti saavutettavat peruspalvelut pitää olla kunnossa ja fokuksessa
Hankkeen tutkijoiden johtopäätökset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Suuruuden ekonomian uhkana väestömäärän ja -rakenteen kehityksen vuoksi asiointipisteiden ja opiskelumahdollisuuksien etääntyminen ✓ Elinkeinorakenteen monipuolistaminen edistäisi alueen ammattitaitoisen ja pysyvän henkilöstön rekrytointiongelmien ratkaisua alueen elinvoiman lisääntymisen lisäksi ✓ Digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksia rakenteistaa kansalaisten digiosaaminen ja toimivat verkkoyhteydet ✓ Syrjäytymisen ehkäisyä pitää kehittää suunnitelmallisesti ✓ Yhteisöllisyys alueen voimavaraksi kansalaisia, viranomaisia ja järjestösektoria osallistamalla yhtä’aikaa toimintoihin → kuntalais-, kunta- ja seutukuntayhteisöllisyyttä
Taulukko 87. Tunturi-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=19).
Työpajatuloksia turvallisuuden näkökulmasta
Tunturi-Lapin seutukunnan tarpeet turvallisuuden kehittämisessä kohdistuvat vapaa-aikaan ja reitistöihin liittyvät asiat. Liikenneturvallisuus, nuorten peruspalvelut, päihdetyö sekä syrjäytyminen ja nuorten päihdepalvelut sekä toimivat peruspalvelut sisältyvät olennaisiin turvallisuustekijöihin.
Työpajatuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta
Tunturi-Lapin työpajaan osallistuneiden mukaan sosiaalinen osallisuus toteutuu enenevässä määrin digiverkkojen kautta erityisesti nuorten keskuudessa, mikä haastaa huoltajat ja nuorten parissa työskentelevät some ja digiosaamisen osalta. Yksinäisyyden torjunta, iltapäiväkerhot sekä asuinpaikasta riippumattomat harrastusmahdollisuudet luovat pohjaa sosiaalisen osallisuudelle. Työpajassa pohdittiin yhteisöllisyyden toteutumis- ja lisäämismahdollisuuksia eri väestöryhmien keskuudessa vapaaehtoistyöhön perustuvan järjestö- ja yhdistystoiminnan kautta. Digiverkkojen kautta yhteisöllisyys ei voi realisoitua heikkojen verkkoyhteyksien vuoksi. Kuntalaisten hyvinvoinnin toteutumisen perustan muodostavat työpajaan osallistuneiden näkemyksen mukaan toimivat ja helposti saavutettavat peruspalvelut sekä preventiiviseen hyvinvointityöhön resursoiminen.
Tunturi-Lapin seutukunnan työpajaan osallistuneiden mukaan on tärkeää suunnitelmallisesti kehittää syrjäytymisen ehkäisykeinoja sekä ottaa yhteisöllisyys voimavaraksi osallistamalla kuntalaisia, viranomaisia ja järjestösektorin toimijoita yhteistoiminnalliseen hyvinvointia edistävään kehittämistyöhön.
