7 minute read
8.4 Rovaniemen seutukunta
Työpajatuloksia turvallisuuden näkökulmasta
Pohjois-Lapin seutukunnan turvallisuuskysymyksiin kuuluvat erityisesti kaukana ja syrjässä asuvien turvallisuus, ikäihmisten kotona asuminen ja yksinäisyys. Seutukunnassa on tarvetta panostaa osallisuuden kasvattamiseen, naapuriapuun ja yhteistyöhön.
Työpajatuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta
Pohjois-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneiden mukaan sosiaalista osallisuutta ja toimintoihin osallistumista edistää toimiva palveluliikenne, monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä osallistumismahdollisuudet erilaisiin toimintoihin. Myös kuntalaisten osallistaminen hyvinvointipalveluiden kehittämiseen on tärkää. Digitalisaatio on lisännyt ylisukupolvittaista sosiaalista osallisuutta nuorten opastaessa ikäihmisille digiasiointia sekä lisännyt asiointikanavia ja harrastusmahdollisuuksia. Yhteisöllisyyden perustan luovat vapaaehtoistyö ja naapuriapu sekä yhteistyö palveluja tuottavien toimijoiden (viranomaiset & järjestötoimijat) ja palveluja käyttävien kuntalaisten keskuudessa. Kuntalaisten arjen hyvinvoinnin keskeisen perustan luo toimiva asiointiliikenne sekä syrjäytymisuhan tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Työpajaan osallistuneet pohtivat hyvinvointityöhön käytettävissä olevien resurssien riittävyyttä ja palvelumuotojen monipuolisuutta suhteessa palveluiden kysyntään eri väestö- ja ikäryhmissä.
Pohjois-Lapin seutukuntatyöpajaan osallistuneet esittivät kehittävän vuoropuhelun lisäämistä palveluiden käyttäjien ja niitä tuottavien välille, hyvinvointityön painopisteen siirtämistä korvaavasta preventiiviseen hyvinvointityöhön sekä järjestösektorin osallistamista hyvinvointityöhön.
Taulukoissa 76.
–81. on kuvattuna Rovaniemen seutukunnan työpajoihin osallistuneiden onnistumiskuvaukset, työpajasaldo sekä arviot työryhmissä esitetyistä kehittämistarpeiden tärkeydestä.
Rovaniemen (Taulukot 76.–78.) ja Ranuan (Taulukot 79.–81.) työpajat toteutettiin erillisinä aikataulusyistä.
Taulukko 77. Rovaniemen työpajaan osallistuneiden (n=10) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus Sosiaalinen osallisuus
✓ Yrittäjien rohkaisu esteettömyyden huomioimiseen/panostamiseen ✓ Esteettömyyden parantaminen: Paitsi liikkumisen osalta myös esim. nettisivujen osalta.
Myös psyykkinen esteettömyys = uskaltaa hakea apua, kun sitä tarvitsee. ✓ Ulkomaalaisten kiinnostus kasvanut monesta eri näkökulmasta (Business Rovaniemi):
Vaatisi strategista suunnittelua esim. suurvaltapolitiikka/geopolitiikka huomioiden.
Miten varaudutaan mahdolliseen uhkaan.
Kun koronasta selvitään, kiinnostus esim. ulkolaisten investointien näkökulmasta varmasti kasvaa ✓ Arjen turvallisuus nousee hytusuunnitelman myötä: koordinointia tarvitaan ✓ Koronan vaikutukset hyvinvointiin: Yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, erot ihmisten hyvinvoinnissa kasvaneet. Tässäkin hyvien käytäntöjen kerääminen ja niistä oppiminen. ✓ Asiakkaiden yksilöllinen kohtaaminen on haaste: Resurssien puitteissa ei ehdi yksilölliseen ohjaukseen. Palveluita on mutta ehditäänkö ohjaamaan niitä käyttämään? Resursseja pitäisi olla koko kokonaisuudelle. Paljon hyviä hankkeita jää hyödyntämättä. ✓ Elämäntapaerot toisen asteen oppilaiden välillä: amis ja lukio: Lähtee jo yläkouluiästä, siellä olisi vaikuttamisen paikka. Myös perheiden tuki ja perheisiin vaikuttaminen. Mitä keinoja löydettäisiin, monia malleja on, löytyiskö vielä jotain uutta aikaisempaan vaiheeseen. ✓ Kaupunkilaistasolla matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen: Hautautuvatko ajatukset byrokratian rattaisiin? ✓ Ymmärryksen kasvattaminen virkamiesten ja poliitikkojen välillä:
Toisten osaamisen tunteminen ja tunnistaminen ✓ Fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa kokevien määrä nousussa, samoin huostaanotettujen lasten/nuoren määrä, miten puututaan? Luvut koko maan lukuja suurempia ✓ Faktatietoa Rovaniemen laajan kunnan alueen, esim. syrjäalueiden haasteisiin ei ole. Viestiä tulee mutta analyysia on haastavaa tehdä. Pitäisi pystyä huomioimaan paremmin aineiston kokoamisen ja analyysin näkökulmasta: Voisiko oppilaitoksia hyödyntää tässä? Hytu-kertomuksen yhteyteen? ✓ Koulukiusaamisen vaikutukset myös tulevaan elämään ✓ Ehkäisevään päihdetyöhän panostaminen: Poikkihallinnollista työtä. Pakka-toimintamallia voisi hyödyntää ✓ Lapsiin ja nuoriin vaikuttaminen on avainasemassa ✓ Hyvien käytäntöjen jakaminen muiden kuntien kesken ✓ Yksityistäminen ei ole aina ratkaisu: Laatu voi kärsiä, kate pitää jostain saada. ✓ Pitkäjänteisyyttä ja uskallusta tarvitaan: Vuoden aikajänne ei riitä, pitää olla aikaa kokonaisvaltaisen muutoksen saamiseen. Esim. Organisaatiomuutokset, valtuustokaudet haasteita ✓ Vammaisnäkökulma: Poikkihallinnollista ja ehkäisevää työtä tarvitaan. ✓ Pitkäaikaistyöttömillä terveyshaasteita, työ- ja toimintakykyyn puuttumista tarvitaan: Perusterveystarkastus ei vastaa tällaisiin haasteisiin, vaatii erilaista osaamista. Tiedon analysointi siitä näkökulmasta, miten vaikuttaa työllistymiseen, ✓ Työntekemisen mahdollisuudet syrjäkylillä: Pitkäaikaistyöttömillä ei yleensä ole autoa käytettävissä ja työpaikat ovat usein keskustassa ✓ Mitä keinoja voisi olla erittäin huonossa tilanteessa olevien tukemiseen, kun ei ole esim. rahaa lääkkeisiin ✓ Yrittäjien huomioiminen ja jaksamisen tukeminen yleensä ja myös esim. mahdollisissa päihdeongelmissa: Kun talousongelmia alkaa kokoontumaan, apua ei haeta heti vaanuskotaan, että tilanne lutviutuu omin avuin. Erityisesti yksinyrittäjät ovat suuressa vaarassa. ✓ Resurssien vahvistaminen ✓ Ennaltaehkäisevän työn arvostaminen/ymmärtäminen ja vaikuttavuuden mittaaminen: Jos ei pystytä mittaamaan ja osoittamaan, voi resurssit pienentyä. Onko vastakkainasettelua eri kohderyhmien näkökulmasta. Erityisesti nuoriin panostaminen tärkeää ✓ Riskienhallinnan prosessien kehittäminen: selkeytys ja toiminnallistaminen, jotta tulisi arkipäivän toiminnaksi. Asiakirjoja on, vielä paremmin toimintaan
Yhteisöllisyys Hyvinvointi
Hankkeen tutkijoiden johtopäätökset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Rovaniemen kansainvälistymisen haasteet ✓ Kuntalaisten yksiöllisten hyvinvointitarpeiden huomioiminen ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa hyvinvointityössä ✓ Eri intressitahojen sitouttaminen ja tiedolla johtaminen hyvinvointiyöhön ✓ Maaseudulla asuvien kuntalaisten elämisenmahdollisuuksien kehittäminen ✓ Hyvinvointipalveluiden monituottajuuden mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistaminen ja tiedostaminen
Taulukko 78. Rovaniemen työpajaan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=8).
Taulukko 80. Ranuan työpajaan osallistuneiden (n=8) autenttiset vastaukset kehittämistarpeista turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.
Turvallisuus
✓ Matkailuvirtojen elpyminen: Töitä mm. pelastus laitokselle ✓ Kylätalo: Sivukylille tärkeä. Satsattava fyysiseen esteettömyyteen ✓ Miten edunvalvonta pelastustoimen osalta? Pelastuslautak, LL hallitus, valtuusto ✓ Lähipalvelut ja ketteryys: Herättävät turvallisutta. Toivotaan, että kunta voi pitää asiat omissa käsissä mahd hyvin. ✓ Ikäihmiset ja monitoimitalo: Käyttäytyminen ja turvallisuuden kokemukset ✓ Talvikunnossapito: Kevyenliik. väylät pudhdistamatta ✓ Viihtyisät hyvä tilat nuorisolle: Lisää arjen turvallisuutta ✓ Esteettömyys, saavutettavuus sivustoille: Pitäisi voida myös kuunnella. ✓ Sivukylien teiden nopeusrajoitusten valvontaa lisättävä. Teillä kulkee ikäihmisiä ja lapsia. ✓ Poliisi edelleen näkyvänä ✓ Viranomaispalvelujen säilyminen poliisi/pelastus/ ensihoito vähintään nykyisellä tasolla. ✓ Valaistus ja siisteys ympäristössä: Ympäristön epäsiisteys lisää huonoa käyttäytymisen mallia ✓ Yleinen turvallisuus esim. yöaikaan:
Vartiointi? Poliisipäivystys kaukana.
Asumisyksiköissä joskus tämä huolena ✓ Teiden kunto sivukylillä ✓ Talvikunnossapito: - kävely- ja pyöräreitit taajamissa koululaisia ja työläisiä varten puhdistettuna, että kannustaa ✓ Digitaaliset palvelut: Keskityttävä siihen, että kuntalaiset saisivat digit. palvelutkin yhdenvertaisesti, digiosaamisen kehittäminen on tärkeää ✓ Lähipalvelut: Kuntalaisten ei pidä kokea jäävänsä syrjään asioista ✓ Yhteisöllisyys, osallisuus:
Kuntalaisten kuulemismuodot ✓ Syrjäytymisen estäminen ja tasa-arvoisen osallistumisen mahdollistaminen:
Nuoriso tuntisi olevansa samalla viivalla harrastusten suhteen ✓ Konkreettisia, lapsiystävällisiä tekoja ja investointeja:
Paljonko on varaa satsata palveluihin, pitäisi miettiä hyötysuhdetta esim. hyvinvoinnin näkökulmasta.
Esim. ilmainen välinevarasto harrastuksia ajatellen. Kuntoiluvälineitä voisi olla kirjastosta lainattavissa? ✓ Kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet:
Ovat suuri voimavara. Järjestöjen tilan tarve toteutettava. ✓ Harrastamisen mallin jalkautuminen koulupäivän jatkeeksi ✓ Nuorten ja lasten harrastusmahdollisuudet: Viihtyisyyttä edistävää tekemistä. ✓ Ympäristön ylläpito, paikat kunnossa ja mukavan näköistä: Siisti ympäristö ruokkii positiivista toimintaa ja estää ilkivallan teon halua ✓ Nuorison aktivointi: Illan ja viikonlopun turvalliset kohtaamispaikat. Valvotusta ympäristöstä turvaa. ✓ Kylien palveluverkon kehittäminen ja ylläpitäminen: Etenkin vanhenevalle väestölle ✓ Kelan palvelut: Pienenevät, menty ajanvaraukseen ✓ SOTE-muutos: Todellisuus 7 v kuluttua erilainen. Yksilöityjen, räätälöityjen palveluiden kohtalo? MItä hyvää tulee, sekin huomioitava. ✓ Maakunnallisuus: Tarvitaan vahvaa edunvalvontaa organisaatiomuutoksissa ja lähipalveluiden saatavuudessa ✓ Elinvoimakysymykset: Vahvistetaan omalla toiminnalla vetovoima/pitovoimakehittämistä ✓ Kuntayhteistyö ✓ Viranomaisten näkyvyys: Organisaatiomuutoksia tulossa ✓ Työttömien huomioiminen: Työllisyyden hoidolla on merkitystä ✓ Internet-sivut: Vastikään päivitetty, mutta ei löydy tietoa, jota haetaan. Selkokielisyys-saavutettavuus. Onko näiden kehittäminen jäänyt kesken? ✓ Koko kunta pidetään asuttuna: - kokeillaan vaikka kylätalkkareita, kyläpiikoja tai miksi heitä voisikaan kutsua ✓ Nettisivujemme selkeys vielä kerran syyniin. Ihmiset eivät löydä esim. yhteystietoja ✓ Haja-asutus alueiden huomioiminen. /7v kuluessa taajamat vahvistuu mutta "sivukylät" jää heikommiksi. ✓ Ranuan internetsivujen kehittäminen edelleen: Selkokielisyys, tiedon löytyminen. Lomakkeiden päivittäminen yms ✓ Työharjoitteluun otetaan mielellään: Tällä turvataan henkilöstötarpeen ennakointia ✓ Varaudutaan ennakoivasti palvelutarpeiden muutoksiin: Huoli asiakkaiden ja henkilöstön palveluiden ylläpitämisestä. Äkilliset poissaolot, vaikeampi saada ammattitaitoista henkilöstöä. Pitkällä aikavälillä onnistunut hyvin. ✓ Yritys/viranomaispalveluiden katoaminen: Ovat ainoastaan digipohjalta, kaikki eivät digiosaajia ole
Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi
lähtemään kouluun/töihin/menoihin muutoin, kun moottorivälinein ✓ Poliisin näkyminen paikkakunnalla: Näkyykö vain ylinopeusvalvonnassa? Miten muuten voisi näkyä/osallistua?
Enemmän ohjausta, liikenneturvaa, positiivista neuvontaa. Porkkanaa enempi etenkin nuorille
✓ Kaavoitus, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään, suunnitelmallisuus, ennakointi: Kaavoitus mahdollistaa ikäjakauman huomioimisen ✓ Palveluautot käyttöön? Esim. ateriapalvelut pitäisi hoitaa. Samalla kertaa monenlaiset palvelut ✓ Luottamuksen rakentaminen, viestinnän tehostaminen ✓ Viestinnän parantaminen kuntalaisia kohtaan. ✓ Yhteinen laatusertifikaatti/laatukriteerit sekä yksityisille että kunnan palveluille
Summa summarum suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:
✓ Viranomais- ja hyvinvoinnin peruspalveluiden saamisen varmistaminen paikkakunnalta ✓ Digipalveluiden saavutettavuus asuinalueesta ja väestöryhmästä riippumatta ✓ Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin resurssointi ✓ Järjestösektorin mahdollisuuksien tiedostaminen ja hyödyntäminen kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi ✓ Monikanavaisen kuntalaisviestinnän kehittäminen
Taulukko 81. Ranuan työpajaan osallistuneiden arviot työryhmien kehittämistarpeiden tärkeydestä % vastaajista (n=10).
Työpajatuloksia turvallisuuden näkökulmasta
Rovaniemen seutukunnan turvallisuusprofiilissa korostuu kaupunkimaisen alueen tarpeet kuten esteettömyys, kansainvälisyys sekä elinkeinoelämä ja yrittäjyys. Turvallisuutta kehitetään lasten ja nuorten tarpeiden huomioimisella, moniammatillisella yhteistyöllä sekä ennakoinnilla.
Ranuan seudulla korostuu sen sijaan enemmän kylätoiminnan ja harvaan asutun alueen merkitys. Jälkimmäisen osalta tarpeita nousee esimerkiksi saavutettavuudessa, viranomaispalveluiden säilymisessä, viestinnässä ja luottamuksen rakentamisessa.
Työpajatuloksia hyvinvoinnin näkökulmasta
Rovaniemen työpajaan osallistuneiden mukaan koronapandemia on eriyttänyt sosiaalista osallisuutta ja siten myös hyvinvointieroja. Sosiaalisen osallisuuden edistämisessä keskeistä on varhainen puuttuminen ja tuen antaminen riittävän ajoissa. Yhteisöllisyyden toteutumiselle asettaa omat haasteensa Rovaniemen kunnan laajuus pitkine välimatkoineen. Työpajassa pohdittiin, miten esimerkiksi voidaan puuttua lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Hyvinvointityössä olisi hyvä tiedostaa preventiivisen hyvinvointityön rooli osana hyvinvointipalveluja sekä hyvinvointipalveluiden tuottajasektorin luonne (yksityinen vs. julkinen vs. järjestösektori).
Ranuan työpajaan osallistuneet korostivat sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta digipalveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja lähipalveluiden tuottamista, joitta kuntalaiset eivät koe jäävänsä syrjään. Yhteisöllisyyden toteutumisessa järjestösektorilla on keskeinen rooli sekä kylien palveluverkolla erityisesti ikääntyville kuntalaisille. Kuntalaisten hyvinvoinnin muotoutumisessa asuinpaikasta riippumaton hyvinvointipalveluiden saavutettavuus on keskiössä. Kunnan ja yksityisen sektorin tuottamille hyvinvointipalveluille olisi hyvä laatia yhteiset laatukriteerit.
Rovaniemen seutukunnan työpajoihin osallistuneiden mukaan on tärkeää sitouttaa eri intressitahot hyvinvointityöhön sekä hyödyntää tiedolla johtamista kehittäessä monituottajamalliin perustuvia hyvinvointipalveluja kuntalaisten yksilöllisiin hyvinvointitarpeisiin asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi on tärkeää varmistaa digipalveluiden saavutettavuus seutukunnan eri alueilla asuville erilaisille väestöryhmille sekä kehittää monikanavaista viestintää.
