Elintavat ja raskaus

Elintavat vaikuttavat raskauden alkamiseen

Päivi Joki-Korpela.

 Päivi Joki-Korpela ja Maritta Pöyhönen-Alho

Silloin kun siihen on tarvetta, elintapavalmennuksen tulisi olla lapsettomuuden ensisijainen hoito.

VÄHENEVÄN SYNTYVYYDEN syistä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksista on käyty Suomessa vilkasta keskustelua. Vapaaehtoisen lapsettomuuden rinnalla on hyvä muistaa, että maassamme aloitetaan vuosittain 13 000–14 000 hedelmöityshoitoa pareille, jotka eivät saa lapsia toivomuksestaan huolimatta. Vuonna 2016 hedelmöityshoitojen tuloksena syntyi 6,5 prosenttia kaikista suomalaislapsista. Näin jokaisella koululuokalla voidaan ajatella olevan ainakin yksi hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanut lapsi. Vuonna 2014 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 20–25 prosenttia 18–40-vuotiaista naisista ei tiennyt iän ja ylipainon vaikuttavan naisen hedelmällisyyteen. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskysely (2013) osoitti, että hyvät tiedot seksuaali- ja lisääntymisterveydestä oli peruskoulun tytöistä vain 20 prosentilla ja pojista 13 prosentilla sekä lukioikäisistä tytöistä 43 prosentilla ja pojista 30 prosentilla.

Tiedot raskauden ehkäisystä ovat yleisesti hyvät. Puutteet liittyvät perustietoihin hedelmällisyydestä ja sen vaalimisesta.

IÄN LISÄKSI arjen elintavoilla – kuten liikunnalla, unella ja ravitsemuksella – on vaikutusta raskauden alkamiseen. Normaalipaino ja terveelliset elintavat paitsi lisäävät spontaanin raskauden mahdollisuutta myös parantavat munasarjojen vastetta lapsettomuuden hoidossa käytetyille hormoneille, vähentävät alkion kehityshäiriöitä ja parantavat siemennesteen laatua.

Elintapoihin liittyvä terveys siirtyy vanhemmilta lapsille. Se tapahtuu perheessä mallioppimisen lisäksi

epigeneettisen mekanismin kautta. Epigeneettisessä periytymisessä ulkoiset tekijät, kuten fysiologiset ja kemialliset ärsykkeet, sytyttävät tai sammuttavat jälkeläisen geenejä.

Tunnettu esimerkki on puoli vuotta kestänyt Hollannin nälkätalvi toisen maailmansodan aikana, jolloin hollantilaisten päivittäin saama kalorimäärä putosi neljännekseen normaalista. Tänä aikana syntyneiden sukuhaaroissa esiintyy yhä merkitsevästi enemmän ylipainoa ja sydänsairauksia verrattuna muuhun väestöön. Samankaltainen sydän- ja verisuonisairauksien epigeneettinen periytyminen on todettu lukuisissa tutkimuksissa toisessa ravitsemuksen ääripäässä, ylipainoisten äitien lapsissa.

TERVEIDEN ELINTAPOJEN tavoittelussa tiedon puute on harvoin elintapamuutoksen kipukohta. Haaste on useimmiten uusien elintapojen sovittaminen omaan arkielämään. Vanhanaikainen ja yksisuuntainen, ylhäältä alaspäin annettu valistus päivittäisistä kaloreista ja liikuntaminuuteista lisää elintapojen kanssa painivan yksinäistä taakkaa.

Nykyaikainen elintapamuutokseen tähtäävä hoito on parhaimmillaan tasaveroinen valmennussuhde. Se on yksilöllistä, dialogiin perustuvaa motivoivaa lyhytterapiaa, joka hyödyntää monipuolisesti olemassa olevaa terveysteknologiaa.

TUTKIMUKSET OVAT osoittaneet, että oikein toteutettuna elintapojen muutos onnistuu. Elintapavalmennus edellyttää ravitsemuksen, liikunnan ja terveyspsykologian moniammattilaisuutta. Jo kolmen kuukauden hoidolla saavutetaan merkittäviä muutoksia kehon rasva- ja lihasmäärissä sekä sokeri- ja rasva-arvoissa. Nämä muutokset eivät välttämättä näy vaa’assa mutta ovat vaikutukseltaan tehokkaita.

Lapsettomuuden kohdalla tiedetään, että elintapojen muuttaminen onnistuu paremmin, kun pariskunta pyrkii siihen yhdessä, vaikka toisella elintavat olisivatkin kunnossa.

Elintapavalmennuksen tulisi olla lapsettomuuden ensisijainen hoito ennen muita hoitoja silloin, kun siihen on tarve. Finterveys 2017 -raportin mukaan tämän tarpeen voidaan arvioida koskettavan yli 30:tä prosenttia

Yleisimmät syyt alentuneelle hedelmällisyydelle ovat ovulaatiohäiriö, miehestä johtuva lapsettomuus, munajohdinvaurio, endometrioosi sekä naisen eli munasolujen ikä. Sekä yli- että alipaino altistavat ovulaatiohäiriöille, se on yleisin yksittäinen lapsettomuuden syy noin 30 %:lla HUS Naistenklinikalle hakeutuvista pareista. Perusteellistenkin tutkimusten jälkeen kolmanneksella pareista syytä lapsettomuudelle ei löydetä.

hedelmällisessä iässä olevista aikuisista. Vaikka suomalainen lapsettomuuden hoito on laadukasta, elintapoihin liittyvä elementti on puutteellinen ja tulisi korjata.

LASTEN HANKKIMINEN tai hankkimatta jättäminen on jokaisen oma päätös. Suotavaa kuitenkin olisi, että meillä korkean koulutuksen maassa ei esiintyisi hedelmällisyyteen liittyvän tiedon puutteesta johtuvaa lapsettomuutta. Ehkäisyvalistuksen lisäksi tietoa hedelmällisyydestä ja sen säilyttämisestä tulee antaa jo peruskoulussa.

Kirjoittajat toimivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) Naistenklinikalla osastonlääkäreinä ja lapsettomuusparien elintapavalmennustutkijoina.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.1.2020

Naistalo.fi

Naistalo.fi tarjoaa luotettavaa tietoa ja tukea naistentauteihin ja synnytyksiin liittyen naisille, perheille ja ammattilaisille. Palvelussa on huomioitu erityisesti raskautta suunnittelevat, raskaana olevat ja synnyttäneet naiset ja heidän läheisensä, sekä naistentautipotilaat, mutta se sisältää ajantasaista tietoa myös ammattilaisille, hoitoalan opiskelijoille ja kaikille aihealueista kiinnostuneille. Sisällön ovat tuottaneet erikoissairaanhoidon ammattilaiset näyttöön perustuen. Tarvittaessa lähteitä voi tiedustella aihealueittain palautekanavan kautta.

Naistalosta löydät tietoa mm.

• raskauden tuomista muutoksista ja perussairauksien vaikutuksista raskauteen • sikiöseulonnoista • synnytykseen valmistautumisesta ja synnytyksestä • imetyksestä; imetysasennoista, miten turvata imetys sekä maidon riittävyyden arvioinnista • synnytyksestä toipumisesta ja vauvan hoidosta • gynekologisesta terveydestä; kohdunsuun irtosolumuutoksista, endometrioosista, virtsankarkailusta, laskeumasta ja gynekologisista syövistä • seksuaalisuudesta • raskaudenkeskeytyksestä • lapsettomuustutkimuksista ja -hoidoista