Terve raskaus
Elintavat vaikuttavat raskauden alkamiseen Päivi Joki-Korpela ja Maritta Pöyhönen-Alho
Silloin kun siihen on tarvetta, elintapavalmennuksen tulisi olla lapsettomuuden ensisijainen hoito. Päivi Joki-Korpela.
Maritta Pöyhönen-Alho.
14
Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2020
VÄHENEVÄN SYNTYVYYDEN syistä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksista on käyty Suomessa vilkasta keskustelua. Vapaaehtoisen lapsettomuuden rinnalla on hyvä muistaa, että maassamme aloitetaan vuosittain 13 000–14 000 hedelmöityshoitoa pareille, jotka eivät saa lapsia toivomuksestaan huolimatta. Vuonna 2016 hedelmöityshoitojen tuloksena syntyi 6,5 prosenttia kaikista suomalaislapsista. Näin jokaisella koululuokalla voidaan ajatella olevan ainakin yksi hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanut lapsi. Vuonna 2014 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 20–25 prosenttia
18–40-vuotiaista naisista ei tiennyt iän ja ylipainon vaikuttavan naisen hedelmällisyyteen. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskysely (2013) osoitti, että hyvät tiedot seksuaali- ja lisääntymisterveydestä oli peruskoulun tytöistä vain 20 prosentilla ja pojista 13 prosentilla sekä lukioikäisistä tytöistä 43 prosentilla ja pojista 30 prosentilla. Tiedot raskauden ehkäisystä ovat yleisesti hyvät. Puutteet liittyvät perustietoihin hedelmällisyydestä ja sen vaalimisesta. IÄN LISÄKSI arjen elintavoilla – kuten liikunnalla, unella ja ravitsemuksella – on vaikutusta raskauden alkamiseen. Normaalipaino ja terveelliset elintavat paitsi lisäävät spontaanin raskauden mahdollisuutta myös parantavat munasarjojen vastetta lapsettomuuden hoidossa käytetyille hormoneille, vähentävät alkion kehityshäiriöitä ja parantavat siemennesteen laatua. Elintapoihin liittyvä terveys siirtyy vanhemmilta lapsille. Se tapahtuu perheessä mallioppimisen lisäksi
