Elintarviketeollisuus on pärjännyt muutosjoustavuudella

Ruokasektori on viime vuodet joutunut luovimaan monenlaisissa koettelemuksissa ja kriiseissä. Ensin markkinoita sekoitti koronapandemia, josta moni yritys kärsi taloudellisesti. Kun elpyminen pandemian vaikutuksista oli jo hyvässä vauhdissa, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja edessä olivat uudet ongelmat.

Viimeiset pari kolme vuotta ovat vaatineet elintarvikealalta muutosjoustavuutta, totesi toimialapäällikkö

Leena Hyrylä omassa esityksessään Elintarvikealan uuden toimialaraportin julkistuksessa joulukuun alussa. Tämä ei liene keneltäkään alalla toimivalta jäänyt huomaamatta. Koronapandemia selvitettiin elintarviketeollisuudessa kuitenkin hyvin, eikä ruoka loppunut kaupoista. Nyt taistellaan hieman erilaisten ongelmien kanssa, jotka on pääasiassa aiheuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Viime aikoina hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen paljon.

Elintarvike- ja juomateollisuuden liikevaihdon käyrät ovat nousseet jo vuoden 2021 lopusta lähtien, mutta etenkin vuoden 2022 aikana. Taustalla on hintojen nousu, joka johtuu tuotantopanosten hintojen noususta sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Kustannusten nousu siirtyy kuitenkin kuluttajahintoihin viiveellä ja viiveen pituus vaikuttaa yritysten kannattavuuteen.

- Vain kannattava toiminta varmistaa jatkuvuutta. Taloudellisia tunnuslukuja tarkasteltaessa elintarvikeala on ns. matalien marginaalien ala, vaikkakin yritysten välillä on erittäin suurta hajontaa, totesi Hyrylä.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin käyrä lähti hitaasti kohoamaan jo vuonna 2021 ja vauhti kiihtyi vuonna 2022. Elintarvikkeiden osalta kuluttajahintojen nousu alkoi näkyä selvästi vasta vuonna 2022. Myös leipomotuotteiden hinnat ovat seuranneet näitä käyriä, vaikka aivan viime vuoden lopulla niiden nousukäyrät näyttävätkin loiventuneen (kuvio 1).

Tunnuslukuja elintarviketeollisuudesta

Elintarvike- ja juomateollisuudessa toimi vuonna 2021 yhteensä noin 1850 yritystä, joilla on toimipaikkoja yli 2100. Leipomoita oli 619. Nämä luvut ovat Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta, jolloin mukana eivät ole kaikki alan yritykset.

Aitojamakuja.fi-tilastoinnin mukaan maassamme oli 2893 elintarvikealan yritystä vuonna 2020. Niiden joukossa oli myös paljon leipomoita, yhteensä 949. Tässä tilastossa on huomioitu lähiruokayrittäjyys ja toiminimellä toimivat yritykset, joiden liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

Kuvio 1. Elintarvikkeiden ja leipomotuotteiden kuluttajahintaindeksin kehitystä vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2022 marraskuuhun. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, pisteluku 2015= 100.

Leipuriliiton vuoden 2021 vuosikertomuksessa on kerrottu tietoja leipomoiden ja konditorioiden määrästä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Sen perusteella lukumäärä toukokuussa 2022 oli yhteensä 810, kun se toukokuussa 2021 oli 789. Tämän perusteella näyttää siltä, että erityisesti ”koronavuosien” aikana on perustettu paljon uusia leipomo- ja konditoriatoimintaa harjoittavia yrityksiä, joilla on usein myös muuta toimintaa, kuten kahviloita. On kuitenkin syytä todeta, että Tilastokeskuksen yritysten määrää ja toimipaikkoja kuvaavissa eri tilastoissa näyttää olevan erilaista tietoa, joten aivan täsmällistä tietoa yritystoimintaa todellisuudessa harjoittavien olevien leipomoiden ja konditorioiden määrästä ja niiden määrän lisääntymisestä ei ole.

Elintarvikealan yrityskentässä suurin osa yrityksistä on pieniä. Alan mikroyritysvaltaisuutta kuvaa, että 70 prosenttia yrityksistä työllistää alle neljä henkilöä ja 80 prosenttia alle 10 henkilöä. Yli 250 henkilöä työllistäviä on 1,2 prosenttia eli 23 kpl. Leipomoista ja konditorioistakin valtaosa on pieniä, sillä edellä mainitun yritys- ja toimipaikkarekisterin 810 yrityksestä noin 600 työllistää alle 5 henkilöä. Yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on alle 120.

Vaikka leipomoyritysten määrä on toimialaraportin mukaan ollut laskussa, edelleen joka kolmas elintarvikealan yritys on leipomotuotteiden valmistaja (34 %). Toiseksi eniten yrityksiä on muiden elintarvikkeiden valmistuksessa.

Ennakkotietojen mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2021 oli noin 11,9 miljardia euroa. Tässä ovat mukana sekä elintarvikkeiden (10,5 mrd. EUR) sekä juomien (1,4 mrd EUR) valmistus. Kasvua liikevaihdossa vuoteen 2020 verrattuna on 7,3 prosenttia. Leipomoteollisuuden liikevaihto oli 1,16 mrd EUR eli 11 prosenttia koko sektorista. Suurimmat alatoimialat liikevaihdolla mitattuna olivat lihateollisuus ja meijeriteollisuus (yhteensä yli 40 % liikevaihdosta) sekä kolmantena muiden elintarvikkeiden valmistus. Taulukossa 1 on liikevaihdon muutosprosentteja vuodesta 2019 vuoden 2022 kesäkuuhun.

Leipomo- ja konditoriayritysten tarkastelu euromääräisen liikevaihdon suuruusluokan mukaan kertoo niin ikään alan mikroyritysvaltaisuudesta. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vain vähän yli sadan Suomessa toimivan leipomon ja konditorian liikevaihto oli vuonna 2021 yli 1 miljoona euroa. Vastaavasti liikevaihdoltaan yli 20 miljoonan euron yrityksiä oli seitsemän.

Merkittävä työllistäjä

Elintarviketeollisuus työllisti vuonna 2021 reilut 31 000 henkilöä ja juomateollisuus lähes 3000 henkilöä kokoaikaisiksi laskettuna. Alan välillinen työllistävyys on teollisuustoimialojen merkittävimpiä, sillä koko elintarvikesektori työllistää 340 000 henkilöä, mikä on 13 prosenttia Suomen työllisistä. Leipomoalan työllistävyys on raportin mukaan kuitenkin ollut laskussa. Henkilötyövuosina laskettuna leipomoalalla työskenteli vuonna 2021 noin 6700 henkilöä.

Henkilöstöön liittyy myös yleisesti käytetty tehokkuuden mittari eli liikevaihto/henkilö. Elintarviketeollisuudessa se on perinteisesti ollut muuta teollisuutta matalampi. Leipomoissa ja konditorioissa tehdään edelleenkin runsaasti käsityötä monessa yrityksessä, joten henkilöstötehokkuus jää siksi monia muita elintarviketeollisuuden alatoimialoja matalammaksi. Korkeimmillaan se on eläinten ruokien valmistuksessa sekä erilaisten öljyjen ja rasvojen valmistuksessa (kuvio 2).

Osaavan työvoiman saatavuus on ongelma myös elintarvikealalla jo nyt ja lisäksi alalta on eläköitymässä noin 12 % työntekijöistä seuraavien viiden vuoden aikana. Toimialaraportin mukaan 78 % yrityksistä oli jo kokenut rekrytointivaikeuksia (Elintarviketeollisuusliiton kysely). Työvoimatilanteesta enemmän tämän lehden sivulla 14.

Vientiin panostetaan

Elintarvikkeiden viennistä puhutaan paljon ja sen eteen onkin tehty töitä. Vuonna 2021 elintarvikkeita vietiin Suomesta noin 1,8 miljardin euron arvosta. Vuoden 2022 vientiluvut näyttävät varsin lupaavilta, sillä tammi-elokuussa viennin arvo oli 1,4 miljardia, kun vastaavana aikana vuonna 2021 se oli 1,2 miljardia. Ruokavientiä edistävän Business Finlandin Food from Finland -ohjelman tavoitteena on nostaa Suomen ruokavienti kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Esimerkki Food from Finlandin toiminnasta suomalaistuotteiden myynnin edistämisestä Saksassa on tämän lehden sivulla 15.

Eniten elintarviketeollisuuden tuotteita vietiin Ruotsiin, Kiinaan, Viroon, Saksaan ja Venäjälle vuonna 2021. Tuonnin kanssa ei kuitenkaan vielä olla tasoissa, sillä vuonna 2021 elintarvikkeiden tuonnin arvo oli peräti 4,8 miljardia. Vuoden 2022 tammi-elokuussa arvo oli 3,7 miljardia (vuonna 2021 se oli 3,1 miljardia), mutta ero johtuu myös siitä, että tuontihinnat ovat nousseet. Leipomotuotteita vietiin 53 miljoonan euron edestä vuonna 2021. Vuonna 2021 leipomotuotteita tuotiin 124 miljoonan edestä, vuoden 2022 tammi-elokuussa 89 miljoonan euron edestä.

Kuvio 2: Tehokkuus, liikevaihto 1000 €/hlö vuonna 2021. Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Tunnuslukuja leipomoalalta

Lopuksi vielä tunnuslukuja Balance Consultingin toimialatilastosta (TOL 1071: leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus). Ne kertovat leipomoalan tilanteesta vuonna 2021. Tässä tilastossa on mukana reilut kaksisataa yritystä. Näissä tilastoissa tarkastellaan leipomoalan tunnuslukuja aikavälillä 2012–2021.

Selvennykseksi vielä, mitä kuvioiden käyrät tarkoittavat. Sinisellä käyrällä merkityn ylimmän käyrän eli yläkvartiilin yläpuolelle jää 25 prosenttia yrityksistä. Keskimmäinen, vihreä käyrä on mediaani, jonka yläpuolella on puolet yrityksistä ja alapuolella puolet. Mediaani ei siis tarkoita keskiarvoa. Alimman käyrän eli alakvartiilin (punainen) alapuolella on 25 prosenttia yrityksistä.

Liikevaihto ja kannattavuus

Kuvassa 1 näkyy trendisarja yritysten liikevaihdosta vuosina 2012–2021. Kuvassa 2 on liikevaihdon kehitys eli kasvuprosentti. Vuonna 2021 se oli -1,6 % alakvartiilissa ja 15,5 % yläkvartiilissa mediaanin ollessa 5,2 %. Liikevaihdon kasvuprosentti on pysynyt varsin samansuuntaisena kaikissa kvartiileissa vuodesta 2014, mutta käyrät ovat notkahtaneet rajusti alaspäin koronavuonna 2020, jolloin kasvuprosentti on ylimmässäkin kvartiilissa ollut vain kahden prosentin luokkaa. Eniten volyymia ovat oletettavasti menettäneet ne yritykset, joilla on itsellään kahvila-ravintoloita tai toimituksia HoReCa -asiakkaille.

Käyttökate tarkoittaa liiketoiminnan tulosta, ennen kuin siitä vähennetään poistot, rahoituserät ja verot, eli kuinka paljon liiketoiminnasta jää katetta toimintakulujen jälkeen. Näyttää siltä, että käyttökate on vuonna 2021 supistunut etenkin alimmassa kvartiilissa. Samaan aikaan myös liikevaihto on tässä neljänneksessä pienentynyt. Monissa yrityksissä kuluja on ollut vaikea karsia, vaikka myynti olisi pienentynyt ja siksi käyttökatekin on supistunut. Ja toisaalta kohonneet kustannukset saadaan hintoihin vasta muutaman kuukauden viiveellä. Yläkvartiilissa käyttökate on 12,4 prosenttia. Mediaani on 6,1 prosenttia (kuva 3).

Nettotulos eli yrityksen toiminnan tulos verojen vähentämisen jälkeen on pysynyt alakvartiilissa miinuksen puolella koko tarkastelujakson 2012–21. Se on supistanut myös esimerkiksi investointien pelivaraa leipomoyrityksissä. Ylimmässä neljänneksessä nettotulos on ollut kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna eli 2020 ja 2021 reilusti yli 6 prosenttia, mitkä ovat korkeimmat lukemat koko trendisarjassa. Joillekin yrityksille koronavuodet ovat siis olleet tuottoisia, kun taas osa on tehnyt merkittävää tappiota. Tulokseen vaikutti merkittävästi myös, saiko yritys erilaisia Ely-keskuksen tai Business Finlandin koronatukia. Vuonna 2021 nettotulos alakvartiilissa oli edelleen negatiivinen, yläkvartiilissa nettotulos oli 6,5 prosenttia liikevaihdosta. Mediaani oli 1,8 prosenttia.

Liiketoiminnan kannattavuudesta kertova sijoitetun pääoman tuotto osoittaa, kuinka heterogeeninen joukko leipomo- ja konditoria-alan yritykset ovat. Pääoman tuotto on ollut alakvartiilissa nollan tuntumassa tai jopa miinuksella, kuten vuosina 2020 ja 2021. Toisaalta yläkvartiilissa on yrityksiä, joilla tuotto on ollut lähes koko trendisarjan ajan 20 prosenttia ja sen ylikin. Mediaani on ollut 10 prosentin paikkeilla aikaisemmin, mutta vuonna 2021 se putosi 7 prosenttiin eli puolella yrityksistä pääoman tuotto on ollut yli 7 prosenttia ja puolella alle sen (kuva 4).

Tehokkuus ja investoinnit

Liikevaihto per henkilö oli vuonna 2021 alimmassa neljänneksessä 63 000, mediaani oli 88 000 ja yläkvartiilissa 135 000 euroa. Tässä kohdassa kuitenkin vain kaksi kolmasosaa yrityksistä on ilmoittanut henkilömääränsä, joka pitää ilmoittaa ns. henkilötyövuosina eli esim. kaksi 50 % osa-aikatyöntekijää vastaa yhtä henkilöä. Se, miten tarkasti yritykset ovat tiedot ilmoittaneet, ei ole tiedossa. Myöskään vuokratyövoima tai muut alihankintana ostetut palvelut eivät ole näissä luvuissa mukana.

Investoinnit ovat alan yrityksissä olleet vähissä, sillä mediaani on ollut noin 1 prosentti liikevaihdosta ja alakvartiilissa on menty nollalinjalla. Yläkvartiilissakin on tultu alaspäin vuodesta 2020, jolloin koronasta huolimatta oli tässä neljänneksessä korkein tämän trendisarjan investointiprosentti. Pieni tai olematon investointiprosentti voi merkitä kiinteistö- ja laitekannan rapautumista, mikä vaikeuttaa kasvua ja tuottavuutta (kuva 5).

Omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus

Yrityksen omavaraisuusaste kertoo vakavaraisuudesta. Se on se osuus yrityksen varallisuudesta, joka on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä matalampi luku, sitä enemmän toimintaa rahoitetaan velkarahalla. Omavaraisuusaste on erinomainen, kun tulos on yli 50 %, 35–50 % tulosta pidetään hyvänä, 25–35 % tyydyttävänä, 15–25 % välttävänä ja alle 15 % heikkona. Vuonna 2021 mediaani leipomoteollisuuden omavaraisuudessa oli 37 prosenttia eli vielä hyvä. Neljäsosalla yrityksistä tilanne on erinomainen, sillä yläkvartiilissa prosentti oli 63. Alakvartiilissa sen sijaan omavaraisuus oli alle 10 prosenttia (kuva 6).

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, millaisen tulorahoitusvaatimuksen vieras pääoma yritykselle asettaa. Ohjearvoja: alle 40 % hyvä, 40–80 % tyydyttävä, yli 80 % heikko. Leipomoalalla mediaani on vuonna 2021 ollut 25 prosenttia ja ylimmillään 45 prosenttia, joten leipomoiden suhteellinen velkaantuminen on pysynyt vähintäänkin tyydyttävällä, ellei hyvällä tasolla.

Maksuvalmius

Quick ratio-lukema osoittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan. Se kertoo, kuinka hyvin yritys voisi kattaa lyhytaikaiset velat nopeasti rahaksi muutettavalla omaisuudellaan, kuten käteisvaroilla ja rahoitusarvopapereilla.

Leipomoteollisuudessa quick ratio on eri kvartaaleissa pysynyt hyvinkin samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan eli maksuvalmiudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2021 quick ration mediaani oli 1,0 (hyvä).

Kiitokset Alma Talent tietopalvelulle, koska olemme voineet tätä artikkelia varten hyödyntää seuraavaa tilastoa: Balance Consulting, Leipomoiden toimialatilasto joulukuu 2022, Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus (1071). Koko raportin voi ostaa Alma Talent tietopalvelusta hintaan 85 euroa. Kiitokset myös Aimo Jussilalle kommenteista tilastoon liittyen sekä Leena Hyrylälle toimialaraportin tilastoja täydentävistä tiedoista.

Muut lähteet:

Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Elintarvikeala – muutosjoustavaa verkostotaloutta, TEM toimialaraportit 2022:6. Raportti löytyy osoitteesta https://tem.fi/ toimialapalvelu/elintarvikeala (suora linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/164487/TEM_2022_6_R.pdf)