Leipuri 1-2023

Työvoiman saatavuus elintarvikealan tulevaisuuden haaste

Leipomo Rosten osti Porin Leivän

Tammikuu 2023

Leipuri 121. vuosikerta

8 numeroa vuodessa

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi

Lehden osoite

PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

SISÄLTÖ

3 Pääkirjoitus Ay-liike - yritystoiminnan keskittymisen ja hyväosaisten työntekijöiden veturina

4 Porin Leipä osaksi Leipomo Rosten -konsernia

6 Elintarviketeollisuus on pärjännyt muutosjoustavuudella

10 Mitä pk-yritysbarometri kertoo leipomo- ja konditoria-alan tilanteesta

12 Vaikean vuoden jälkeen kansantaloudessa lasketellaan uuteen aikakauteen

14 Mistä työvoimaa elintarvikealalle tulevaisuudessa?

15 Amazon voi olla mahdollisuus viennin avaamiselle

16 Leipuriliiton hallinto vuonna 2023

17 Uusi hallituksen jäsen Helmi Tyykiluoto esittäytyy

18 Elintarviketeollisuusliitto vaalikiertueella

21 Kolumni

EU edistää konkreettisesti palkkatasa-arvoa

22 Peggy Porchenin vaaleanpunaiset unelmat

25 Whistleblowing-laki tuli voimaan 1.1.2023

26 Vuoden 2023 ruokatrendit eri puolilla Suomea

27 Trendeinä hinta, helppous ja hyvinvointi 28 Ruismestari

Päätoimittaja

Mika Väyrynen

puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Toimituspäällikkö/ilmoitukset

Elina Matikainen

puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Toimituksen sihteeri

Kati Sinda

puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Leipuriliiton toimisto

puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201

Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %)

Seuraava Leipuri ilmestyy

nro 2 - vko 11

Taitto

Anita Kataja

Paino

Waasa Graphics Oy

Kansi Shutterstock

ISSN 0024-0699 (painettu)

ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

Ay-liike - yritystoiminnan keskittymisen ja hyväosaisten työntekijöiden veturina

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi twiitissään 5.1.2023, että ”Pienipalkkaiset, veronsa ja velvollisuutensa hoitavat työntekijät ovat oikeasti pulassa kohoavien hintojen vuoksi. Nyt on palkankorotusten ja ostovoiman kohentamisen paikka”. Talouselämä-lehti uutisoi 29.12.2022, että ”SAK tavoittelee lihavia palkankorotuksia Saksan malliin” ja tavoiteltavien korotusten suuruuden kerrottiin olevan 8,5 prosenttia ja päälle maksettava 3 000 euron kertaerä.

SAK:n puheenjohtajan twiitissään esiintuoma näkemys kuulostaa positiiviselta, mutta siinä jätetään tarkoituksellisesti huomioimatta, että suurista palkankorotuksista väistämättä seuraa irtisanomisia ja lomautuksia, jotka kohdistuvat usein juuri heikommassa asemassa oleviin. Todellisuudessa SAK:n hakemat suuret palkankorotukset tulevat toteutuessaan hyödyntämään erityisesti hyvässä asemassa olevia työntekijöitä. Työttömäksi joutuvia eivät korkeat palkankorotukset paljon lämmitä. Yhteiskunta joutuu hoitamaan palkankorotusten seurauksena näiden ”veronsa ja velvollisuutensa hoitavien” työntekijöiden työttömyyskorvaukset. Ja jos tuollaiset ay-liikkeen tavoittelemat palkankorotukset toteutuvat, voi vain miettiä, huomioiden myös hurjasti kohonneet energia- ja raaka-ainehinnat yms., mitä se tulee tarkoittamaan monille pienille ja keskisuurille leipomo- ja konditoria-alan yrityksille ja heidän työntekijöilleen. Yritysten on mahdotonta siirtää kaikkia kohonneita kustannuksia tuotteiden hintoihin.

Inflaation laukatessa ja talouskriisin jyllätessä tilanne on kaikin puolin hankala, niin yrittäjille kuin työntekijöille. On selvää, että ay-liikkeen tehtävänä on tällaisessa tilanteessa pitää työntekijöiden puolta. Kysymys on siitä, miten ay-liike käyttää valtaansa ja miten tulevat palkankorotukset toteutetaan ja keihin ne kohdistetaan?

Tasasuuruiset kaikkia yrityksiä koskevat palkankorotukset, jotka eivät huomioi eri toimialojen erilaisuutta, tai yksittäisen toimialan sisällä toimivien yksittäisten yritysten taloudellista tilannetta, lisäävät työttömyyttä ja yritystoiminnan keskittymistä yhä suurempien yritysten käsiin. Esimerkiksi ETL:n ja SEL:n välillä käytävissä elintarvikealan tes-neuvotteluissa elintarviketyöläiset ovat perinteiseen tapaan vaatineet kaikenkokoisia yrityksiä sitovat tasasuuruiset palkankorotukset niin leipomo-, panimo-, meijeri-, peruselintarvike- kuin liha-alan yrityksille. Tällainen ”tasapuolisuus” on käytännössä tarkoittanut sitä, että muutaman henkilön työllistävässä pienessä leipomossa on maksettu työntekijöille samansuuruiset palkankorotukset kuin on maksettu työntekijöille esimerkiksi suurissa panimo- tai liha-alan yrityksissä.

Asian havainnollistamiseksi todettakoon, että leipomo- ja konditoria-alan yrityksissä työvoimakustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta vaihtelee 25-60 %:n välillä yrityksen toimintatavoista (teollinen/käsityövaltainen yritys) ja työntyöntekijöiden määrästä riippuen. Vastaavasti teollisissa panimo- ja liha-alan yrityksissä työvoimakustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 10 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 1 %:n palkanko-

rotuksen vaikutus on aivan erilainen työvoima- ja käsityövaltaisille leipomoalan yrityksille kuin mikä sen vaikutus on tehokkaalle prosessiteolliselle elintarvikelaitokselle. Jokainen voi päätellä, mitä 8,5 %:n palkankorotus vastaavasti tarkoittaisi eri kokoisille yrityksille. Tässä kohtaa on syytä myös muistaa, että leipomoala ainoana alana Suomessa/Euroopassa maksaa klo 21–06 välillä tehdystä työstä 100 %:lla korotettua palkkaa*. Ja että leipomoalan työehtosopimus on kaikkien alojen jäykin ja joustamattomin työehtosopimus.

Nyt jos koskaan elintarviketyöläisten tulee ymmärtää, että eri toimialojen ja erikokoisten yritysten erilainen palkanmaksukyky tulee ottaa huomioon palkankorotuksista sovittaessa. Leipomoiden työntekijöiden työehtosopimukseen on myös saatava vähintään samanlaisia joustoja, joita on jo muissa elintarvikealan työehtosopimuksissa. Mutta jos tämä ei ole edelleenkään mahdollista, ja jos palkankorotukset ovat korkeat, leipomoiden, konditorioiden ja työntekijöiden määrä tulee vähenemään vauhdilla. Samalla se on selkeä osoitus siitä, että pääasia on, että yrityksissä hyvässä asemassa olevat työntekijät saavat suuret palkankorotukset riippumatta siitä, mitä vaikutuksia niistä muutoin seuraa. Ja se vain vahvistaa näkemystäni siitä, että ay-liike on yritystoiminnan keskittymisen ja suurkorporaatioiden kasvattamisen todellinen ”veturi”. Muilla elintarvikealoilla yritystoiminnan keskittyminen on jo pitkälti tapahtunut, leipomoala on ollut tästä positiivinen ja hieno poikkeus.

Pääasia on, että yrityksissä hyvässä asemassa olevat työntekijät saavat suuret palkankorotukset riippumatta siitä, mitä vaikutuksia niistä muutoin seuraa.

Työntekijäpuolella tämän kaltainen kirjoitus mielellään luetaan niin, että tavoitteena olisi työntekijöiden työehtojen heikentäminen. Siitä tässä kirjoituksessa ei todellakaan ole kysymys. Yleisesti tiedossa on, että leipomoalalla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta (ks. jäljempänä s. 14), joten työehtojen heikentäminen ei ainakaan parantaisi tilannetta. Mutta mikä todellisuudessa on työehtojen heikentämistä, on kuitenkin oma kysymyksensä. Sitä voi kysyä myös jokaiselta työttömäksi tai lomautetuksi jäävältä leipomotyöntekijältä. Itselläni on vain suuri huoli leipomo- ja konditoria-alan monipuolisuuden, monimuotoisuuden ja koko suomalaisen leipäkulttuurin säilymisestä.

Mika Väyrynen

*Muilla elintarvikealoilla 100 %:n yötyölisää maksetaan ennen klo 6:tta tehdystä työstä vain siinä tapauksessa, että työt aloitetaan klo 00 jälkeen. Jos työ aloitetaan ennen klo 00, työvuoro esimerkiksi klo 22–06, koko työvuoron ajan maksetaan 30 %:n yötyölisää.

Porin Leipä osaksi Leipomo Rosten -konsernia

Turkulainen Leipomo Rosten Oy on hankkinut omistukseensa koko Porin Leipä Oy:n osakekannan. Kauppa julkistettiin vähän ennen joulua.

Leipomo Rosten -konsernin osaksi liittyvän Porin Leivän liikevaihto oli vuonna 2022 yli 16 miljoonaa euroa ja työntekijöitä yrityksessä oli lähes 150. Porin Leivän molemmat tuotantoyksiköt sijaitsevat Porissa.

Leipomo Rosten Oy on turkulainen, Meltovaaran perheen omistama perheyritys, jonka periaatteina ovat sekä perinteiden vaaliminen että rohkea katse tulevaisuuteen. Leipomokonsernin liikevaihto on noin 31 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 200 alan ammattilaista.

Leipomo Rosten aloitti leipomisen vuonna 1939 ja Porin Leipä 1947. Leipomoilla on yhteistä historiaa ja ne palaavat nyt 35 vuoden jälkeen takaisin yhteen. Porin Leivän entinen pääomistaja ja pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Ulla Lehmijoki kertoo, että hänen isänsä Yrjö Keurulainen ja Frans Meltovaara perustivat aikoinaan nykyisen Porin Leivän. Suvut omistivat sen sekä Leipomo Rostenin yhdessä vuoteen 1987 saakka. Frans Meltovaara oli Leipomo Rostenin nykyisen toimitusjohtajan Kari Meltovaaran isoisä.

- Pandemian ja Ukrainan sodan myötä alkanut raaka-aine- ja energiakriisi ovat olleet vaikeita Porin Leivälle, täten leipomon toimintaa olisi ollut vaikeaa jatkaa yksin. Olen hyvin kiitollinen, että löysimme ratkaisun Porin Leivän tulevaisuudelle suvun sisältä ja luotamme Leipomo Rostenin kykyyn luotsata Porin Leipä tuleville vuosikymmenille, Lehmijoki toteaa.

- Haastavista ajoista huolimatta katsomme positiivisesti tulevaisuuteen ja uskomme, että alueellisilla toimijoilla voi olla vahva rooli leipomokentässä. Tarkoituksemme on yrityskaupalla vahvistaa koko Rosten-konsernia, mutta myös Porin Leipää omalla alueellaan, toteaa puolestaan Leipomo Rostenin pääomistaja ja toimitusjohtaja Kari Meltovaara.

Hänen mukaansa Porin Leipä säilyy Porin Leipänä, siihen tullaan panostamaan ja sen satakuntalaisuus nähdään vahvuutena. Yhteinen historia nähdään positiivisena asiana, jonka kautta on hyvä lähteä jälleen eteenpäin.

Porin Leivällä on Satakunnassa vahva tunnettuus ja markkinaosuus. Yrityskaupan kautta sen ja Leipomo Rostenin alueellinen ja valtakunnallinen näkyvyys kasvavat entisestään. Yhdistymisen ansiosta Porin Leivän valikoima monipuolistuu ja logistiset, hallinnolliset sekä muut synergiaedut kasvavat. Toisaalta myös Rostenille tulee uutta osaamista esimerkiksi pakastemarkkinasta.

Porin Leivän toimitusjohtajana jatkaa Petri Kivineva

Leipomo Rosten ja Porin Leipä yhdessä tarjoavat laajan valikoiman suomalaisten makuun sopivia tuotteita. Leipomo Rostenin tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi perinteisillä resepteillä leivotut Jurmo-leivät, uuden ajan Siemenrapeat ja SeedBoostit sekä Crusta-leivät. Porin Leipä on vahva ruoka- ja kahvileipien sekä pakastetuotteiden valmistaja. Sen tunnetuimpia tuotteita ovat Porin Poika -ruisleivät, Karhu-limppu sekä Sarpin brändillä myytävät kahvileivät.

Kummassakin yrityksessä käytetään pääasiassa suomalaisia raaka-aineita ja kotimaisesta viljasta jauhettua jauhoa.

Kari Meltovaara korostaa, että kotimaisten tuotteiden ostamisella on nyt aiempaa suurempi merkitys. Suomalaiset voivat vaikuttaa kulutusvalinnoillaan Suomen huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen.

- Meidän tehtävämme on varmistaa, että meillä Suomessa on kaupoissa lähellä leivottuja tuotteita.

TEKSTI Elina Matikainen

Hyvän maun & laadun edelläkävijä

Leipurin kanssa olet aina ajassa mukana. Seuraamme alan kehitystä ja pidämme huolen siitä, että valikoimissamme on aina parhaat tuotteet kuhunkin sesonkiin ja juhlakauteen.

Saat meiltä sekä raaka-aineet että laitteet kaikenkokoisille leipomoille ja elintarvikealan yrityksille. Ja tietysti kaikenlaisille asiakkaille, sillä valikoimissamme on kattavasti myös vegaanisia ja gluteenittomia aineksia.

Ota yhteyttä, kun tarvitset neuvoja, vinkkejä tai ideoita uusia tuotteita varten. Asiantuntijamme ovat valmiina sinua varten!

www.leipurin.com

www.store.leipurin.com

Elintarviketeollisuus on pärjännyt muutosjoustavuudella

Ruokasektori on viime vuodet joutunut luovimaan monenlaisissa koettelemuksissa ja kriiseissä. Ensin markkinoita sekoitti koronapandemia, josta moni yritys kärsi taloudellisesti. Kun elpyminen pandemian vaikutuksista oli jo hyvässä vauhdissa, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja edessä olivat uudet ongelmat.

Viimeiset pari kolme vuotta ovat vaatineet elintarvikealalta muutosjoustavuutta, totesi toimialapäällikkö

Leena Hyrylä omassa esityksessään Elintarvikealan uuden toimialaraportin julkistuksessa joulukuun alussa. Tämä ei liene keneltäkään alalla toimivalta jäänyt huomaamatta. Koronapandemia selvitettiin elintarviketeollisuudessa kuitenkin hyvin, eikä ruoka loppunut kaupoista. Nyt taistellaan hieman erilaisten ongelmien kanssa, jotka on pääasiassa aiheuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Viime aikoina hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen paljon.

Elintarvike- ja juomateollisuuden liikevaihdon käyrät ovat nousseet jo vuoden 2021 lopusta lähtien, mutta etenkin vuoden 2022 aikana. Taustalla on hintojen nousu, joka johtuu tuotantopanosten hintojen noususta sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Kustannusten nousu siirtyy kuitenkin kuluttajahintoihin viiveellä ja viiveen pituus vaikuttaa yritysten kannattavuuteen.

- Vain kannattava toiminta varmistaa jatkuvuutta. Taloudellisia tunnuslukuja tarkasteltaessa elintarvikeala on ns. matalien marginaalien ala, vaikkakin yritysten välillä on erittäin suurta hajontaa, totesi Hyrylä.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin käyrä lähti hitaasti kohoamaan jo vuonna 2021 ja vauhti kiihtyi vuonna 2022. Elintarvikkeiden osalta kuluttajahintojen nousu alkoi näkyä selvästi vasta vuonna 2022. Myös leipomotuotteiden hinnat ovat seuranneet näitä käyriä, vaikka aivan viime vuoden lopulla niiden nousukäyrät näyttävätkin loiventuneen (kuvio 1).

Tunnuslukuja elintarviketeollisuudesta

Elintarvike- ja juomateollisuudessa toimi vuonna 2021 yhteensä noin 1850 yritystä, joilla on toimipaikkoja yli 2100. Leipomoita oli 619. Nämä luvut ovat Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta, jolloin mukana eivät ole kaikki alan yritykset.

Aitojamakuja.fi-tilastoinnin mukaan maassamme oli 2893 elintarvikealan yritystä vuonna 2020. Niiden joukossa oli myös

Kuvio 1. Elintarvikkeiden ja leipomotuotteiden kuluttajahintaindeksin kehitystä vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2022 marraskuuhun. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, pisteluku 2015= 100.

paljon leipomoita, yhteensä 949. Tässä tilastossa on huomioitu lähiruokayrittäjyys ja toiminimellä toimivat yritykset, joiden liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

Leipuriliiton vuoden 2021 vuosikertomuksessa on kerrottu tietoja leipomoiden ja konditorioiden määrästä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Sen perusteella lukumäärä toukokuussa 2022 oli yhteensä 810, kun se toukokuussa 2021 oli 789. Tämän perusteella näyttää siltä, että erityisesti ”koronavuosien” aikana on perustettu paljon uusia leipomo- ja konditoriatoimintaa harjoittavia yrityksiä, joilla on usein myös muuta toimintaa, kuten kahviloita. On kuitenkin syytä todeta, että Tilastokeskuksen yritysten määrää ja toimipaikkoja kuvaavissa eri tilastoissa näyttää olevan erilaista tietoa, joten aivan täsmällistä tietoa yritystoimintaa todellisuudessa harjoittavien olevien leipomoiden ja konditorioiden määrästä ja niiden määrän lisääntymisestä ei ole.

Elintarvikealan yrityskentässä suurin osa yrityksistä on pieniä. Alan mikroyritysvaltaisuutta kuvaa, että 70 prosenttia yrityksistä työllistää alle neljä henkilöä ja 80 prosenttia alle 10 henkilöä. Yli 250 henkilöä työllistäviä on 1,2 prosenttia eli 23 kpl. Leipomoista ja konditorioistakin valtaosa on pieniä, sillä edellä mainitun yritys- ja toimipaikkarekisterin 810 yrityksestä noin 600 työllistää alle 5 henkilöä. Yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on alle 120.

Vaikka leipomoyritysten määrä on toimialaraportin mukaan ollut laskussa, edelleen joka kolmas elintarvikealan yritys on leipomotuotteiden valmistaja (34 %). Toiseksi eniten yrityksiä on

TEKSTI Elina Matikainen

muiden elintarvikkeiden valmistuksessa.

Ennakkotietojen mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2021 oli noin 11,9 miljardia euroa. Tässä ovat mukana sekä elintarvikkeiden (10,5 mrd. EUR) sekä juomien (1,4 mrd EUR) valmistus. Kasvua liikevaihdossa vuoteen 2020 verrattuna on 7,3 prosenttia. Leipomoteollisuuden liikevaihto oli 1,16 mrd EUR eli 11 prosenttia koko sektorista. Suurimmat alatoimialat liikevaihdolla mitattuna olivat lihateollisuus ja meijeriteollisuus (yhteensä yli 40 % liikevaihdosta) sekä kolmantena muiden elintarvikkeiden valmistus. Taulukossa 1 on liikevaihdon muutosprosentteja vuodesta 2019 vuoden 2022 kesäkuuhun.

Leipomo- ja konditoriayritysten tarkastelu euromääräisen liikevaihdon suuruusluokan mukaan kertoo niin ikään alan mikroyritysvaltaisuudesta. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vain vähän yli sadan Suomessa toimivan leipomon ja konditorian liikevaihto oli vuonna 2021 yli 1 miljoona euroa. Vastaavasti liikevaihdoltaan yli 20 miljoonan euron yrityksiä oli seitsemän.

Merkittävä työllistäjä

Elintarviketeollisuus työllisti vuonna 2021 reilut 31 000 henkilöä ja juomateollisuus lähes 3000 henkilöä kokoaikaisiksi laskettuna. Alan välillinen työllistävyys on teollisuustoimialojen merkittävimpiä, sillä koko elintarvikesektori työllistää 340 000 henkilöä, mikä on 13 prosenttia Suomen työllisistä. Leipomoalan työllistävyys on raportin mukaan kuitenkin ollut laskussa. Henkilötyövuosina laskettuna leipomoalalla työskenteli vuonna 2021 noin 6700 henkilöä.

Henkilöstöön liittyy myös yleisesti käytetty tehokkuuden mittari eli liikevaihto/henkilö. Elintarviketeollisuudessa se on perinteisesti ollut muuta teollisuutta matalampi. Leipomoissa ja konditorioissa tehdään edelleenkin runsaasti käsityötä monessa yrityksessä, joten henkilöstötehokkuus jää siksi monia muita elintarviketeollisuuden alatoimialoja matalammaksi. Korkeimmillaan se on eläinten ruokien valmistuksessa sekä erilaisten öljyjen ja rasvojen valmistuksessa (kuvio 2).

Osaavan työvoiman saatavuus on ongelma myös elintarvikealalla jo nyt ja lisäksi alalta on eläköitymässä noin 12 % työntekijöistä seuraavien viiden vuoden aikana. Toimialaraportin mukaan 78 % yrityksistä oli jo kokenut rekrytointivaikeuksia (Elintarviketeollisuusliiton kysely). Työvoimatilanteesta enemmän tämän lehden sivulla 14.

Vientiin panostetaan

Elintarvikkeiden viennistä puhutaan paljon ja sen eteen onkin tehty töitä. Vuonna 2021 elintarvikkeita vietiin Suomesta noin 1,8 miljardin euron arvosta. Vuoden 2022 vientiluvut näyttävät varsin lupaavilta, sillä tammi-elokuussa viennin arvo oli 1,4 miljardia, kun vastaavana aikana vuonna 2021 se oli 1,2 miljardia. Ruokavientiä edistävän Business Finlandin Food from Finland -ohjelman tavoitteena on nostaa Suomen ruokavienti kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Esimerkki Food from Finlandin toiminnasta suomalaistuotteiden myynnin edistämisestä Saksassa on tämän lehden sivulla 15.

Eniten elintarviketeollisuuden tuotteita vietiin Ruotsiin, Kiinaan, Viroon, Saksaan ja Venäjälle vuonna 2021. Tuonnin kanssa

Kuvio 2: Tehokkuus, liikevaihto 1000 €/hlö vuonna 2021. Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

ei kuitenkaan vielä olla tasoissa, sillä vuonna 2021 elintarvikkeiden tuonnin arvo oli peräti 4,8 miljardia. Vuoden 2022 tammi-elokuussa arvo oli 3,7 miljardia (vuonna 2021 se oli 3,1 miljardia), mutta ero johtuu myös siitä, että tuontihinnat ovat nousseet. Leipomotuotteita vietiin 53 miljoonan euron edestä vuonna 2021. Vuonna 2021 leipomotuotteita tuotiin 124 miljoonan edestä, vuoden 2022 tammi-elokuussa 89 miljoonan euron edestä.

Tunnuslukuja leipomoalalta

Lopuksi vielä tunnuslukuja Balance Consultingin toimialatilastosta (TOL 1071: leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus). Ne kertovat leipomoalan tilanteesta vuonna 2021. Tässä tilastossa on mukana reilut kaksisataa yritystä. Näissä tilastoissa tarkastellaan leipomoalan tunnuslukuja aikavälillä 2012–2021.

Selvennykseksi vielä, mitä kuvioiden käyrät tarkoittavat. Sinisellä käyrällä merkityn ylimmän käyrän eli yläkvartiilin yläpuolelle jää 25 prosenttia yrityksistä. Keskimmäinen, vihreä käyrä on

Taulukko 1. Elintarvikkeiden valmistuksen ja sen muutamien alatoimialojen sekä juomien valmistuksen liikevaihdon muutosprosentteja 1/2019 - 6/2022 vuosineljänneksittäin. Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, kasvukatsaus.

mediaani, jonka yläpuolella on puolet yrityksistä ja alapuolella puolet. Mediaani ei siis tarkoita keskiarvoa. Alimman käyrän eli alakvartiilin (punainen) alapuolella on 25 prosenttia yrityksistä.

Liikevaihto ja kannattavuus

Kuvassa 1 näkyy trendisarja yritysten liikevaihdosta vuosina 2012–2021. Kuvassa 2 on liikevaihdon kehitys eli kasvuprosentti. Vuonna 2021 se oli -1,6 % alakvartiilissa ja 15,5 % yläkvartiilissa mediaanin ollessa 5,2 %. Liikevaihdon kasvuprosentti on pysynyt varsin samansuuntaisena kaikissa kvartiileissa vuodesta 2014, mutta käyrät ovat notkahtaneet rajusti alaspäin koronavuonna 2020, jolloin kasvuprosentti on ylimmässäkin kvartiilissa ollut vain kahden prosentin luokkaa. Eniten volyymia ovat oletettavasti menettäneet ne yritykset, joilla on itsellään kahvila-ravintoloita tai toimituksia HoReCa -asiakkaille.

Käyttökate tarkoittaa liiketoiminnan tulosta, ennen kuin siitä vähennetään poistot, rahoituserät ja verot, eli kuinka paljon liiketoiminnasta jää katetta toimintakulujen jälkeen. Näyttää siltä, että käyttökate on vuonna 2021 supistunut etenkin alimmassa kvartiilissa. Samaan aikaan myös liikevaihto on tässä neljänneksessä pienentynyt. Monissa yrityksissä kuluja on ollut vaikea karsia, vaikka myynti olisi pienentynyt ja siksi käyttökatekin on supistunut. Ja toisaalta kohonneet kustannukset saadaan hintoihin vasta muutaman kuukauden viiveellä. Yläkvartiilissa käyttökate on 12,4 prosenttia. Mediaani on 6,1 prosenttia (kuva 3).

Nettotulos eli yrityksen toiminnan tulos verojen vähentämisen jälkeen on pysynyt alakvartiilissa miinuksen puolella koko tarkastelujakson 2012–21. Se on supistanut myös esimerkiksi investointien pelivaraa leipomoyrityksissä. Ylimmässä neljänneksessä nettotulos on ollut kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna eli 2020 ja 2021 reilusti yli 6 prosenttia, mitkä ovat korkeimmat lukemat koko trendisarjassa. Joillekin yrityksille koronavuodet ovat siis olleet tuottoisia, kun taas osa on tehnyt merkittävää tappiota. Tulokseen vaikutti merkittävästi myös, saiko yritys erilaisia Ely-keskuksen tai Business Finlandin koronatukia. Vuonna 2021 nettotulos alakvartiilissa oli edelleen negatiivinen, yläkvartiilissa nettotulos oli 6,5 prosenttia liikevaihdosta. Mediaani oli 1,8 prosenttia.

Liiketoiminnan kannattavuudesta kertova sijoitetun pääoman tuotto osoittaa, kuinka heterogeeninen joukko leipomo- ja konditoria-alan yritykset ovat. Pääoman tuotto on ollut alakvartiilissa nollan tuntumassa tai jopa miinuksella, kuten vuosina 2020 ja 2021. Toisaalta yläkvartiilissa on yrityksiä, joilla tuotto on ollut lähes koko trendisarjan ajan 20 prosenttia ja sen ylikin. Mediaani on ollut 10 prosentin paikkeilla aikaisemmin, mutta vuonna 2021 se putosi 7 prosenttiin eli puolella yrityksistä pääoman tuotto on ollut yli 7 prosenttia ja puolella alle sen (kuva 4).

Tehokkuus ja investoinnit

Liikevaihto per henkilö oli vuonna 2021 alimmassa neljänneksessä 63 000, mediaani oli 88 000 ja yläkvartiilissa 135 000 euroa. Tässä kohdassa kuitenkin vain kaksi kolmasosaa yrityksistä on ilmoittanut henkilömääränsä, joka pitää ilmoittaa ns. henkilötyövuosina eli esim. kaksi 50 % osa-aikatyöntekijää vastaa yhtä henkilöä. Se, miten tarkasti yritykset ovat tiedot ilmoittaneet, ei

ole tiedossa. Myöskään vuokratyövoima tai muut alihankintana ostetut palvelut eivät ole näissä luvuissa mukana.

Investoinnit ovat alan yrityksissä olleet vähissä, sillä mediaani on ollut noin 1 prosentti liikevaihdosta ja alakvartiilissa on menty nollalinjalla. Yläkvartiilissakin on tultu alaspäin vuodesta 2020, jolloin koronasta huolimatta oli tässä neljänneksessä korkein tämän trendisarjan investointiprosentti. Pieni tai olematon investointiprosentti voi merkitä kiinteistö- ja laitekannan rapautumista, mikä vaikeuttaa kasvua ja tuottavuutta (kuva 5).

Omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus

Yrityksen omavaraisuusaste kertoo vakavaraisuudesta. Se on se osuus yrityksen varallisuudesta, joka on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä matalampi luku, sitä enemmän toimintaa rahoitetaan velkarahalla. Omavaraisuusaste on erinomainen, kun tulos on yli 50 %, 35–50 % tulosta pidetään hyvänä, 25–35 % tyydyttävänä, 15–25 % välttävänä ja alle 15 % heikkona. Vuonna 2021 mediaani leipomoteollisuuden omavaraisuudessa oli 37 prosenttia eli vielä hyvä. Neljäsosalla yrityksistä tilanne on erinomainen, sillä yläkvartiilissa prosentti oli 63. Alakvartiilissa sen sijaan omavaraisuus oli alle 10 prosenttia (kuva 6).

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, millaisen tulorahoitusvaatimuksen vieras pääoma yritykselle asettaa. Ohjearvoja: alle 40 % hyvä, 40–80 % tyydyttävä, yli 80 % heikko. Leipomoalalla mediaani on vuonna 2021 ollut 25 prosenttia ja ylimmillään 45 prosenttia, joten leipomoiden suhteellinen velkaantuminen on pysynyt vähintäänkin tyydyttävällä, ellei hyvällä tasolla.

Maksuvalmius

Quick ratio-lukema osoittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan. Se kertoo, kuinka hyvin yritys voisi kattaa lyhytaikaiset velat nopeasti rahaksi muutettavalla omaisuudellaan, kuten käteisvaroilla ja rahoitusarvopapereilla.

Leipomoteollisuudessa quick ratio on eri kvartaaleissa pysynyt hyvinkin samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan eli maksuvalmiudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuonna 2021 quick ration mediaani oli 1,0 (hyvä).

Kiitokset Alma Talent tietopalvelulle, koska olemme voineet tätä artikkelia varten hyödyntää seuraavaa tilastoa: Balance Consulting, Leipomoiden toimialatilasto joulukuu 2022, Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus (1071). Koko raportin voi ostaa Alma Talent tietopalvelusta hintaan 85 euroa. Kiitokset myös Aimo Jussilalle kommenteista tilastoon liittyen sekä Leena Hyrylälle toimialaraportin tilastoja täydentävistä tiedoista.

Muut lähteet:

Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Elintarvikeala – muutosjoustavaa verkostotaloutta, TEM toimialaraportit 2022:6. Raportti löytyy osoitteesta https://tem.fi/ toimialapalvelu/elintarvikeala (suora linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/164487/TEM_2022_6_R.pdf)

Kuva 1. Kuva 2.

Kuva 5. Kuva 6.

Kuva 3. Kuva 4.

Kasvunälkäinen leipomo- ja elintarvikeala mukautuu muuttuviin olosuhteisiin

Elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia ja hakevat uudistumista monin eri tavoin. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymät jäävät vuoden takaista heikommiksi, mutta ovat vertailualoja myönteisemmät. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia leipomo- ja elintarvikealan yritykset ovat kokeneet muita pk-yrityksiä enemmän.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja työelinkeinoministeriö toteuttavat pienten ja keskisuurten yritysten tilannekuvaa kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tässä esitetyt havainnot perustuvat kesällä 2022 Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn, johon vastasi 4 829 pk-yritystä. Vastanneista hieman yli sata oli elintarvikealan pk-yrityksiä, joista 38 oli leipomoalaa edustavia. Vastanneista leipomoalan yrityksistä 82 %:lla liikevaihto oli alle miljoona ja 11 %:lla yli kaksi miljoonaa euroa.

Pk-elintarvikeyritykset ovat yhä kasvuhakuisempia, sillä 68 % barometriin vastanneista yrityksistä on kasvamaan pyrkiviä, kun syksyllä 2021 voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 54 %. Leipomoalalla on muuta elintarvikealaa vähemmän voimakkaasti kasvunälkäiseksi tunnistautuvia pk-yrityksiä. Vailla kasvutavoitteita olevia leipomoalan yrityksiä oli lähes joka viides, kun vuosi sitten osuus oli 24 %.

Leipomoalan suhdanneodotuksissa näkyy talouden epävarmuus

Leipomoalan pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat heikentyneet ja ovat muuta elintarvikealaa vaisummat. Leipomoalan pk-yritykset uskovat erityisesti kustannusten ja palvelujen hintatason nousevan sekä palkkakustannusten kallistuvan (Kuvio 2). Kannattavuuden arvioidaan heikkenevän, vaikka omien tuotteiden hintojen ennakoidaan nousevan ja liikevaihdon sekä tilausmäärien kasvavan. Työllistämisodotukset leipomoalan yrityksissä ovat heikommat kuin vuosi sitten. Myös osaavan työvoiman saatavuudessa koetaan olevan haasteita.

Asiakasymmärrys ja uudistuminen korostuvat kiihtyvästi muuttuvassa ja trendien värittämässä liiketoimintaympäristössä. Leipomo- ja elintarvikealalla uusiutumistoimet kohdistuvat vahvasti investointeihin (Kuvio 3). Tuotannon kehittämisen ohella leipomoalalla on palkattu aktiivisesti uutta henkilöstöä ja vanhaa henkilöstöä koulutettu. Kuluttajien muut-

TEKSTI Leena Hyrylä

Kuvio 1. Elintarvikealan ja teollisuuden pk-yritysten kasvuhakuisuus, %.

Kuvio 2. Leipomoalan pk-yritysten odotuksia eri osatekijöiden kehityksestä tulevan vuoden aikana, %.

Kuvio 3. Uusiutumistoimet leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

tuviin ja yksilöityviin tarpeisiin on vastattu lanseeraamalla uusia tuotteita ja palveluita. Lisäarvotuotteiden kehittäminen on ruoka-alan kasvun ja viennin perusta.

Muuttuva toimintaympäristö luo elintarvikealalla jatkuvasti uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Uudistuminen ja resilienssi ovat tärkeitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Liiketoimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset sekä kireä kilpailutilanne edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa uudistumista, toimintojen tehostamista ja tulevaisuuden lukutaitoa. Uudistumista toteutetaan leipomoalalla monin eri tavoin.

Kehittämistarpeita elintarvike- ja leipomoalan pk-yritykset näkivät tänäkin vuonna eniten markkinoinnissa ja myynnissä (Kuvio 4). Lähes kolmannes leipomoalan yrityksistä koki kehittämistarvetta olevan tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä ja laadussa. Lisäksi henkilöstön kehittäminen ja koulutus korostuvat kehittämistoimina, ja aiempaa enemmän myös vienti ja kansainvälistyminen. Leipomoalan pk-yrityksissä kustannustaso nähtiin yleistä suhdanne- ja taloustilannetta pahempana kehittämisen esteenä.

Digitaalisuus mahdollistaa asiakasryhmien tavoittamista ja yrityskuvan vahvistamista

Digitaalisuus yhdessä muun teknologisen kehittymisen kanssa vaikuttaa yritystoimintaan yhä merkittävämmin. Leipomo- ja elintarvikealalla digitaalisuutta hyödynnetään aiempaa enemmän. Digitaalisen toiminnan aktiivisuus on keskittynyt erityisesti sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuihin (Kuvio 5). Leipomo- ja elintarvikealalla hyödynnetään muita vastaajaryhmiä enemmän verkkokauppaa ostoissa ja myynneissä. Uusien asiakasryhmien tavoittaminen, yrityskuvan vahvistuminen ja asiakaspalvelun parantuminen arvioitiin merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia elintarvike- ja leipomoalan yritykset ovat kokeneet muita pk-yrityksiä enemmän. Elintarvike- ja leipomoalalla kielteiset vaikutukset korostuivat muita aloja enemmän tuotantokustannuksissa (Kuvio 6). Sodan vaikutukset ovat lisänneet epävarmuutta tulevaisuuden suhteen ja heikentäneet ennustettavuutta.

Viimeiset vuodet ovat olleet elintarvike- ja leipomoalan yrityksissä resilienssiä vaativia. Haasteelliset ajat ovat vaatineet myös henkilöstöltä paljon. Ukrainan sota on tehnyt aiempaa näkyvämmäksi suomalaisen ruoantuotannon riippuvuuden globaalista taloudesta ja energiasta. Kriisit ovat kuitenkin lisänneet kotimaisen ruoantuotannon arvostusta ja ymmärrystä lähituotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeydestä. Ruoan maistuvuuden, turvallisuuden, terveellisyyden ja vastuullisuuden eteen tehdään jatkuvasti työtä. Alan rikas tuotetarjonta tuottaa monenlaista ruokailuiloa.

Lisätiedot: Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047

Toimialaraportit löytyvät TEM toimialapalvelun verkkosivuilta www.tem.fi/toimialapalvelu

Kuvio 4. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat sisäiset kehittämistarpeet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Kuvio 5. Digitaalisten työkalujen ja palveluiden käyttö leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Kuvio 6. Mihin kielteiset vaikutukset liiketoiminnassa/tuotannossa ovat kohdistuneet vastaajilla, joissa on koettu kielteisiä vaikutuksia, %.

Vaikean vuoden jälkeen kansantaloudessa lasketellaan uuteen aikakauteen

Maailmantaloudessa kuten myös Suomen taloudessa jatkuvat epävarmat ajat myös vuonna 2023.

Päivittäin luemme sekä negatiivia että positiivisia signaaleja tulevasta. Keskuspankit painavat inflaatiota alas rankalla kädellä ja markkinat odottavat tiedonmurusia ja tulkitsevat rivien välistä, mihin asti korkojen nosto jatkuu ja miten muille finanssitoimille käy. Euroopassa käydään edelleen Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa, mikä aiheuttaa suurta levottomuutta niin ihmisten mielissä kuin myös taloudessa sodan pitkittyessä.

Energian hintataso Euroopassa on nyt tasaantunut. Maakaasun ja öljyn osalta tilanne on lähes palautunut sotaa edeltävälle tasolle, mutta markkinoilla on havaittavissa hermostumista ja tällöin signaaleihin reagoidaan nopeasti. Johdannaiskaupan kautta voimme arvioida tilanteen pysyvän hyvällä tasolla tänä ja ensi vuonna, mutta viime ajat ovat osoittaneet sen, ettei signaaleja pidä ylitulkita. Maakaasun hinnan aleneminen on mm. laskenut merkittävästi lannoitteiden hintoja Euroopassa. Tämän pitäisi johtaa merkittävään laskuun maataloustuotteiden hinnoissa tänä vuonna. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lannoitteiden ja elintarvikkeiden kuluttajahinnoilla on selkeä yhteys – kuluttajahinnat seuraavat lannoitteiden hintoja yhdeksän kuukauden viiveellä. Näkyvissä ei ole kuitenkaan paluuta vanhaan kustannustasoon.

Talouden ennustaminen on nyt poikkeuksellisen vaikeaa

Talouden ennustelaitokset ja pankit päivittävät jatkuvasti ennusteitaan ja ne ovatkin muuttuneet viimeisten 12 kuukauden aikana poikkeuksellisen paljon. Artikkelia kirjoittaessani Goldman Sachs muutti euroalueen ennusteensa positiivisempaan suuntaan. Aiemmin ennustettu BKT:n pieneminen muuttuikin BKT:n kasvuksi 0,6 prosentilla tänä vuonna. Myös inflaation odotetaan pankin mukaan olevan vain 3,25 % euroalueella vuonna 2023.

Kotimaiset ennustelaitokset ja pankit ennustavat edelleen lievää taantumaa Suomeen vuodelle 2023, mutta talouden kasvua jälleen vuodelle 2024. Tämä tarkoittaisi tämän vuoden ensimmäiselle ja toiselle neljännekselle talouden taantumaa, mutta loppuvuodelle jo nolla- tai pientä kasvua. Inflaation odotetaan olevan tänä vuonna noin neljä prosenttia ja vuonna 2024 kaksi prosenttia. On syytä huomioida, että ennusteet olivat vielä kesällä hyvin optimistisia ja ne päivittyivät loppuvuodesta pessimisti-

sempään suuntaan. Alkuvuosi näyttää mihin suuntaan seuraavaksi ennusteet etenevät. Ilman suurempia yllätyksiä ne voivat yllättää vielä positiivisesti. Signaaleja on tällä hetkellä molempiin suuntiin.

Elintarviketeollisuudelle vuosi 2022 muuttui kustannuskriisistä kannattavuuskriisiksi

Leipomoalalla, kuten myös koko elintarviketeollisuudella, oli suuria haasteita kannattavuutensa kanssa viime vuonna, eikä tilanne osoita helpottamisen merkkejä tänä vuonnakaan. Ruokia ja juomia jalostavien yritysten kustannukset nousivat vuonna 2022 kauttaaltaan keskimäärin 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi vehnän hinta kävi ennätystasolla ja on edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin aikaisempina vuosina.

TEKSTI Bate Ismail, ekonomisti, Elintarviketeollisuusliitto ry

Kuvio 1. Panoshinnat nousivat nopeammin kuin tuottajahinnat

Kustannusten nousu elintarviketeollisuudessa on ollut ripeämpää kuin tuottajahintojen kehitys eli niiden hintojen, joita ruokaketjun toimija saa myydessään tuotteitaan eteenpäin. Tuottajahintojen nousuksi arvioidaan vuodelle 2022 noin 16 prosenttia koko toimialalla ja leipomotuotteiden osalta noin 10 prosenttia. Samaan aikaan elintarvikkeiden ja esimerkiksi leivän kuluttajahinta on noussut vähemmän ja selkeällä viiveellä.

Puolet elintarvikeyritysten kustannusten noususta selittyy yritysten alkutuotannolta ostamien tuotantopanosten hintojen noususta. Neljäsosa kustannuspaineesta syntyy elintarviketeollisuuden sisäisten ostojen kautta, joissa on luonnollisesti mukana myös alkutuotannosta siirtynyttä kustannuspainetta. Sisäisiä ostoja ovat esimerkiksi jauhojen myynti myllyltä leipomoon.

Loput kustannusten noususta selittyvät energian, pakkausmateriaalien ja logistiikan kohonneilla hinnoilla. Monien näiden panosten hintojen nousu on ollut huomattavasti suurempaa kuin raaka-ainepanosten hintojen, mutta niiden vaikutus kokonaisuuteen on suhteellisesti pienempi, koska niiden osuus elintarviketeollisuuden koko kustannusrakenteesta on pienempi.

Yritysten kustannusten kasvu tuottajahintojen kasvua nopeammin pienensi viime vuonna elintarviketeollisuuden käyttökatetta ja liiketuloksia. Heterogeenisella toimialalla se voi tarkoittaa merkittäviä tappioita niille toimijoille, jotka eivät ole onnistuneet siirtämään nousseista kustannuksista syntynyttä painetta ruokaketjussa eteenpäin eli neuvottelemaan korkeammista hinnoista asiakkaiden, kuten kaupan kanssa.

Ruokaa myytiin vähemmän ja edullisempia tuotteita suosivien kuluttajien määrä kasvoi vuonna 2022

Samaan aikaan, kun elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat nousseet, elintarvikkeiden myyntimäärät ovat vähentyneet. Päivittäistavarakauppa PTY:n tilastojen mukaan päivittäistavarakauppojen myynti oli viime vuoden lokakuussa kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuoden 2021 lokakuussa. Kuluttajien käyttäytymisessä on ollut selkeä muutos. Kuluttajat ovat suosineet nousevien hintojen aikana edullisempia tuotteita, kuten kaupan omien merkkien valikoimia.

Ruokien ja juomien vähentyneen myynnin vuoksi elintarviketeollisuuden liikevaihto ei kasvanut samaan tahtiin tuottajahintojen nousun kanssa. Vuonna 2021 elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 12 miljardia euroa, vuonna 2022 se kasvoi ennusteen mukaan 10 prosenttia 13,2 miljardiin euroon.

Alkutuotanto ja elintarviketeollisuus ovat molemmat kannattavuuskriisin keskellä

Alkutuotannon kustannukset lähtivät nousuun syksyllä 2021, jolloin energian ja lannoitteiden hinnoissa nähtiin nopeaa kohoamista. Siitä kustannukset nousivat tasaisesti aina kesään 2022 asti, jonka jälkeen kustannustaso on pysynyt suurin pirtein ennallaan.

Tämän vuoden kustannustasoa on vaikea ennustaa, mutta näköpiirissä saattaisi olla esimerkiksi lannoitteiden hintojen laskua myös Suomessa muun Euroopan perässä. Sähkön hintaan toivo-

taan helpotusta tämän vuoden aikana, kuten myös muihin energiapanoksiin. Toisaalta paluuta vanhoihin lannoitteiden tai energian hintoihin ei ole vielä näkyvissä, vaan epävarmat ajat pitävät hintatason ainakin jonkin verran korkeammalla kuin aiemmin. Viljan ja rehujen maailmanmarkkinahinnat näyttävät pysyvän myös tänä vuonna korkealla tasolla.

Maatalouden tuottajahinnat, joilla tarkoitetaan sitä hintaa, jonka tuottaja saa tuotteelleen myydessään sen eteenpäin, lähtivät nousuun vuoden 2021 lopulla ja saavuttivat viime vuoden kesäkuukausina saman tason kustannusten kanssa. Vuoden 2021 syksyn ja 2022 kesän välillä maatalouden kannattavuus heikkeni entisestään, koska jo aiemman kannattavuusvajeen päälle kertyi lisää taloudellista kuormaa.

Korkeampi kustannustaso alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa tulee todennäköisesti säilymään pitkään tai olemaan jopa uusi normaali. Paluuta aiempaan kustannustasoon ei ole, vaan toimijoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.

Myös elintarviketeollisuudessa kustannukset lähtivät nousuun vuoden 2021 lopussa. Raaka-aineista alettiin maksaa alkutuotannolle aiempaa enemmän, ja samaan aikaan energian hinta nousi yleisesti.

Tuottajahinnat lähtivät siten elintarviketeollisuudessa nousuun hitaammin kuin kustannukset nousivat kaupan pitkien valikoimajaksojen ja hinnanantoviiveen vuoksi. Tuottajahinnat ovat elintarviketeollisuudessa edelleen alemmalla tasolla kuin kustannukset eli kannattavuusvajetta syntyy elintarviketeollisuudessa koko ajan lisää.

Ruuan kuluttajahinnat alkoivat nousta reippaammin vasta viime vuoden touko-kesäkuussa. Ruoka-alalle on tyypillistä kustannusten hidas siirtyminen ketjussa eteenpäin, mikä aiheuttaa kannattavuusvajetta maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Ruokaketjun alkupään ja loppupään toimijat, kuten lannoitetuottajat ja kuluttajille elintarvikkeita myyvä kauppa, pystyvät suojatumaan neuvotteluasemansa turvin paremmin kustannusten nousulta kuin ketjun keskellä olevat toimijat.

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuodelle 2023 ovat sumeat ja kysymysmerkkejä on paljon. Näin on asian laita myös elintarviketeollisuudessa ja koko ruokaketjussa.

Korkeampi kustannustaso alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa tulee todennäköisesti säilymään pitkään tai olemaan jopa uusi normaali. Paluuta aiempaan kustannustasoon ei ole, vaan toimijoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.

Mistä tulevaisuudessa työvoimaa elintarvikealalle?

TEKSTI Elina Matikainen

Työikäisen väestön kehityksen suuri kuva heijastuu myös elintarvikealaan. Jatkossa tekijöitä on yhä vaikeampi löytää elintarvikealan ydinalueille, ennustaa asiantuntija Rasmus Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Elintarvikealan vuosiseminaarissa joulukuussa alustaneen Rasmus Aron mukaan Suomen työikäisen väestön vuosikymmeniä kestänyt kasvu on mahdollistanut hyvinvointivaltiomme kasvun. Alalle kuin alalle on ollut tarjolla runsaasti ja koko ajan osaavampaa työvoimaa. Tämä kasvu tuli päätökseen vuosina 2016-2017 ja sen jälkeen on työikäistä väestöä varsin hyvin täydentänyt maahanmuutto.

Aron mukaan maahanmuuton vaikutus työikäisen väestön määrässä on ollut merkittävä. Ilman maahanmuuttoa tilanne olisi todella paljon synkempi. Muualta tulevien tarve ei lopu jatkossakaan, sillä vuosina 2011-2040 kotimaisiin kieliryhmiin kuuluvan 16-64-vuotiaan väestön määrä tulee supistumaan noin 670 000 henkilöllä eli 20 prosentilla. Se on valtava määrä ihmisiä.

Työikäisen väestön osalta todellinen ongelma on Aron mukaan alueellinen kehitys. Monissa kunnissa työikäisen väestön osuus on jo nyt vähentynyt yli 30 prosenttia, paikoin jopa 50 prosenttia (ks. oheiset karttakuvat). Mistä siis tekijät esimerkiksi eläköityvien tilalle tai uusiin yrityksiin? Ikäpyramidi monessa kunnassa näyttää kovin ikävältä eli kapenee alaspäin. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudelle.

Elintarviketeollisuuden työpaikat ovat varsin vahvasti keskittyneet maaseudulle, pieniin kaupunkeihin ja keskisuuriin kau-

punkeihin. Juuri näillä elintarviketeollisuuden ydinalueilla työikäisen väestön kehitys on Rasmus Aron mukaan kaikkein ongelmallisinta. Työikäistä väestöä ei yksinkertaisesti riitä tarpeeksi. Se tarkoittaa suurta haastetta isolle joukolle elintarvikealan yrityksiä ja vielä isommalle joukolle maa- ja kalatalouden yrityksiä. Mistä saada näihin yrityksiin tekijät tulevaisuudessa? Maahanmuuttajatkin hakeutuvat mieluummin suurempiin keskuksiin ja hyvin pieni osa heistä jää pienille paikkakunnille.

- Ongelmaa voimistaa vielä se, että pienempiin kuntiin on tähänkin asti ollut vaikea houkutella työvoimaa, Rasmus Aro totesi. Muuttoliike maan sisällä ei toimi kitkattomasti, sillä monet tekijät sitovat ihmisiä heidän asuinpaikkaansa.

Tilannetta ei myöskään helpota se, että elintarviketeollisuuden työntekijöistä noin 40 prosenttia tulee eläkeikään seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Maataloudessa tämä osuus on vielä korkeampi eli noin 60 prosenttia. Ja houkutteleeko maatalous nuorempia yrittäjiä jatkamaan tuotantoa nyt, kun tilanne on monin tavoin haasteellinen? Mistä siis tekijät, kun vanhat siirtyvät eläkkeelle?

Ovella kolkuttavaan tai oikeastaan jo sisään astuneeseen työvoimapulaan Aro esittää yhtenä tärkeimpänä lääkkeenä houkuttelevaa ja riittävää koulutustoimintaa, joka on ennen muuta alueellisesti

kohtaavaa. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet jäävät usein töihin asuinpaikkakunnalleen tai sen lähialueelle. Koko potentiaalinen työvoima olisi saatava käyttöön niin hyvin kuin mahdollista muun muassa sillä, että työnteon tulisi aina olla kannattavaa.

Aron mukaan kansainvälisellä muuttoliikkeellä on Suomelle niin suuri merkitys, että siitä tulisi puhua paljon nykyistä enemmän ja myös ratkaisukeskeisemmin. Suomesta pitäisi tehdä houkuttelevampi kohde työperäiselle maahanmuutolle. Emme ole kärkipäässä, kun lukuisat maat kilpailevat kansainvälisistä osaajista.

- Tärkeää on myös ylläpitää ja lisätä oman alan, siis tässä tapauksessa elintarvikealan, näkyvyyttä ja houkuttelevuutta, sillä kilpailu osaajista kiristyy edelleen.

Lisäksi pitäisi lisätä alueellista työvoiman liikkuvuutta. Toimet tulisi kuitenkin kohdistaa potentiaalisiin ryhmiin eli niihin, joille muuttaminen työn perässä on todellinen vaihtoehto. Myös työtä tehostavista teknologisista ratkaisuista on apua, vaikka kaikkea ei kannatakaan laskea tämän kortin varaan.

- Ja joskus voi vain olla viisainta hyväksyä tosiasiat ja miettiä, millä toimilla voidaan sopeutua toimintaympäristöön. Suomen demografista rakennetta on vaikea muuttaa parissakymmenessä vuodessa, totesi Rasmus Aro esityksensä päätteeksi.

Työikäisen väestön toteutunut kehitys 2000-luvilla ja ennakoitu kehitys 2021-2040. Toteuma: Tilastokeskus, statfin: väestörakenne; Ennuste: MDI:n vuoden 2022 kansallinen väestöennuste

Amazon - mahdollisuus suomalaisille elintarvike- ja juomayrityksille?

Amazon.de on markkinaosuudellaan saksalaisen verkkokaupan ykkönen ja viime aikoina se on kasvattanut markkinaosuuttaan myös päivittäistavarakaupassa. Se tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille elintarvikealan yrityksille. Food From Finlandin kehittämä yhteistyökuvio auttaa nyt suomalaisyrityksiä avaamaan myynnin Saksan Amazoniin.

TEKSTI Elina Matikainen

Saksa on Suomen neljänneksi suurin elintarvikkeiden vientimaa, jonne suuntautuvan viennin arvo vuonna 2021 oli 119 miljoonaa euroa. Samaan aikaan vuonna 2021 Saksan verkkokauppa kasvoi 16 prosenttia ollen arvoltaan 87 mrd euroa. Voimakkainta kasvu oli elintarvikkeissa ja juomissa, joiden verkkokaupan arvo oli 4,5 mrd euroa.

Hyllypaikka Saksan suurissa ketjuissa kuten Edekassa ja Rewessä ei takaa tuotteiden myyntiä, mikäli tuotteen tunnettuus saksalaisten kuluttajien keskuudessa ei ole riittävällä tasolla.

- Nyt viimeistään tulee ottaa huomioon verkkokaupan kasvu, sanoo Food from Finland -ohjelman asiantuntija Lili Lehtovuori, joka vastaa tästä Business Finlandin ruokavientiohjelmasta Saksassa. Ohjelmassa on nyt luotu yhteistyökuvio, joka auttaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä avaamaan myynnin Saksan Amazoniin. Tämän mallin avulla yrityksen on helpompi lähteä testaamaan oman tuotteen menestymisen mahdollisuuksia Saksassa kuin tehdä sitä yksin.

Lehtovuoren mukaan Saksan Amazon tarjoaa mahdollisuuksia myös leipomoalan yrityksille, kunhan vain löytyy sopiva tuote. Hyllyaika on ratkaiseva, sillä uusi yhteistyökuvio markkinoiden avaamiseksi suomaisille tuotteille on tarkoitettu pitkään säilyville tuotteille, ei ns. tuoretuotteille.

- Yleisesti Saksassa kiinnostavat puhtaat, terveelliset ja vastuulliset Suomessa brändätyt kuluttajatuotteet. Luomulla on Saksassa tosi iso markkina. Kysyntää on myös laadukkaille erikoistuotteille, kaikenlaiselle uudelle ja erikoisemmalle, toteaa Lehtovuori ja jatkaa, että myös gluteenittomat tuotteet ja sen myötä kaura ovat alkaneet saada yhä enemmän jalansijaa Amazon ei ole mikään helppo markkinapaikka, eikä tuote sielläkään myy itse itseään, ellei sille tehdä oikeanlaista markkinointia Amazonin sisällä. Amazonilla on Lehtovuoren mukaan rooli myös tuotteen tunnettuuden lisääjänä, sillä saksalaiset hakevat tietoa uusista tuotteista useammin Amazonista kuin Googlesta. Lisäksi Amazon toimii palautekanavana; saksalainen kuluttaja on hyvin hanakka antamaan tuotteesta palautetta, joka voi olla hyvin hyödyllistä esimerkiksi tuotekehityksessä.

- Sen kautta voi testata myös oman tuotteen erilaisten varianttien, kuten erilaisten makujen tai tuotekokojen menekkiä, Lehtovuori lisää.

Food from Finlandin yhteistyökumppaneina mallissa toimivat Dash Retail ja Teamblue. Tuote listataan Teambluen ylläpitämän tilin alle ja toimitetaan Teambluen varastoon Saksaan. Teamblue hallinnoi myyntitiliä sekä toimittaa tuotteita tarpeen mukaan Amazonin varastoon. Dash Retail varmistaa, että tuotteet, hin-

noittelu, pakkauskoot ja markkinointi vastaavat Amazonin vaatimuksia ja parhaita käytäntöjä.

- Tässä mallissa yrityksen myyntitiliä siis hallinnoi Teamblue. Ostajalle näkyy kuitenkin valmistavan yrityksen nimi, toteaa Lehtovuori, jonka mukaan toinen mahdollisuus on yrityksen oma tili, mutta alkuvaiheessa sen hallinta vaatii opettelua eli heidän yhteistyömallillaan pääsee helpommin liikkeelle ja testaamaan kysyntää. Oman tilin kautta Saksan Amazonissa tuotteitaan myyvät esimerkiksi Kyrö Distillery, Porokylän Leipomo, Helsingin Mylly, Panda ja Fazer. Jakelijan kautta toimii kymmenkunta suomalaista elintarvikeyritystä. Lehtovuoren mukaan mahdollisuuksia olisi kuitenkin paljon laajemmalle joukolle elintarvikeyrityksiä.

Kokeneina toimijoina Dash Retail ja Teamblue osaavat arvioida sen, millä vauhdilla tuotteen kysyntä lähtee liikkeelle eli millainen määrä sitä tarvitaan varastoon. Yleensä kysyntä kehittyy askel askeleelta, ei ’kertarysäyksellä’, mutta toki valmistajan päässä on tuotannon oltava kunnossa, jotta tuotetta pystytään toimittamaan, kun kysyntä lisääntyy. Myynti tapahtuu valmistajan riskillä eli ellei tuote tee kauppaansa, se menee valmistajan tappioksi.

Lehtovuori arvioi, että Food from Finlandin Amazon.de -malli maksaa yritykselle noin tuhat euroa kuukaudessa sisältäen sekä Teambluen että Dash Retailin ’palvelukset’. Vuoden kuluttua katsotaan tilannetta sen mukaan, miten hyvin tuote on myynyt. Sopimuksen voi katkaista tai sitä voi myös jatkaa Teambluen kanssa. Itse hoitaen vientiponnistelut vaativat henkilön paikan päälle vientikohteeseen. Siitä koituvat kustannukset ovat todennäköisesti suuremmat kuin tämän mallin hinta.

Alustan kautta tuotteet menevät myös muihin saksankielisiin maihin, kuten esimerkiksi Itävaltaan.

Lisätietoa Amazon.de-markkinapaikasta: Lili Lehtovuori, Business Finland, Senior Advisor, Business Finland, lili.lehtovuori@ businessfinland.fi, +43 664 2545 289

Leipuriliiton puheenjohtajistoon kuuluvat valtuuskunnan vpj. Anttu Rautio (vas.), hallituksen pj. Kari Meltovaara, valtuuskunnan pj. Jari Elonen ja hallituksen vpj. Harri Jaakkola. Kuva on otettu Vaasassa vuoden 2022 vuosikokouksen yhteydessä.

Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta vuonna 2023

Leipuriliiton hallinnossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan se jatkaa pääosin vanhoissa kokoonpanoissaan tänä vuonna.

HALLITUS

Suomen Leipuriliitto ry:n hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku. Hänen toisesta toimikaudestaan 2022-24 on nyt alkamassa toinen vuosi. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere.

Muut hallituksen jäsenet ovat Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna, Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala, Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu, Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio, ja Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori. Erovuorossa ollut Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari, valittiin uudelleen vuosiksi 2023-25 hallituksen ja valtuuskunnan yhteiskokouksessa syyskuussa 2022. Uutena hallituksessa aloittaa Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu.

VALTUUSKUNTA

Leipuriliiton valtuuskunnan muodostavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen ja enintään kolmekymmentä muuta jäsentä. Kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja toimii valtuuskunnan jäsenenä.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä. Varapuheenjohtaja on Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva.

Valtuuskunnan jäsenet eli alueyhdistysten puheenjohtajat: Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää; Pirkanmaan Leipomot ry: Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere; Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry: Mikko Hietala, MBakery, Turku; Satakunnan Leipomoyhdistys ry: Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma; Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry: Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä; Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lap-

peenranta; Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry: Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna; Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry: Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo; Savon Leipomoyhdistys ry: Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli; Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry: Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti; Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola; Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry: Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu; Lapin Leipomoyrittäjät ry;

Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten sähköpostiosoitteet löytyvät tämän lehden sivulta 43. Tarkemmat yhteystiedot Leipuriliiton kotisivulla osoitteessa www.leipuriliitto.fi.

Uusi hallituksen jäsen on Helmi Tyykiluoto

Kuka olet ja mistä tulet? Perhesuhteet? Mitä harrastat?

Olen Helmi Tyykiluoto 38 v. toisen polven leipomoyrittäjä Oulusta. Perheeseeni kuuluu mieheni Toni ja kaksi paimensukuista lapinkoiraa, Hely ja Töötti. Tonin kanssa tykätään matkustella paljon, vapaa-ajalla käyn myös kuntosalilla, ulkoilen koirien kanssa ja ratsastan.

Leipuritaustasi ja millaista leipomoyritystä edustat?

Leipomotoimintaan on tullut kasvettua jo ihan pienestä asti. Yrittäjäpolkuni aloitin 15 vuotta sitten vuonna 2008. Putaan Pulla Oy on vuonna 1978 perustettu oululainen perheyritys, joka valmistaa pakattua ruokaleipää päivittäistavarakaupoille. Toimin yrittäjänä yhdessä veljieni Antin ja Jannen kanssa.

Elämänasenteesi?

Positiivisuudella pääsee pitkälle. Hymy ei maksa mitään!

Miksi Leipuriliiton jäsenyys on mielestäsi leipomolle tärkeä?

Leipuriliitto tarjoaa erinomaista tietoa ja edunvalvontaa. Lisäksi muiden leipomoyrittäjien vertaistuki on mielestäni äärimmäisen tärkeää. Leipuriliiton järjestämät kesäpäivät, kokous- ja opintomatkat sekä muut tapahtumat ovat hyviä paikkoja tavata muita leipomoyrittäjiä.

Millä mielellä lähdet Leipuriliiton hallitukseen ja mitä jäsenyydeltäsi odotat?

Olin muutaman vuoden paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, ja sain olla mukana valtuuskunnan toiminnassa. Lähden innokkain mielin mukaan hallitukseen.

Mitkä ovat leipomotoimialan suurimmat haasteet tällä hetkellä?

Tällä hetkellä maailmaa on kurittanut Ukrainan kriisi, joka on aiheuttanut muun muassa voimakkaita raaka-aineiden ja

energian kustannusnousuja sekä saatavuusongelmia. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt entisestään, kokonaiskulutus laskee jyrkästi ja jopa peruselintarvikkeista säästetään. Vallitseva tilanne on erittäin poikkeuksellinen.

Mihin asioihin Leipuriliiton pitäisi erityisesti pyrkiä vaikuttamaan ja millä keinoilla?

Toimialan edunvalvonta on tärkeää. Yhdessä Leipätiedotuksen kanssa nostaa suomalaista monipuolista leipäkulttuuria esille.

Millainen oli kulunut vuosi 2022 yrityksenne bisneksen kannalta? Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset Euroopalle ovat koetelleet yritystänne? Entä millaisin ajatuksin aloitatte vuoden 2023?

Kuluva vuosi on ollut monessa suhteessa haasteellinen. Monenlaiset saatavuusongelmat ovat vaikeuttaneet normaalia toimintaa, ja ennakointia on täytynyt tehdä pitkillä aikaväleillä. Saimme onneksi mittavan laajennusurakan valmiiksi juuri ennen Ukrainan kriisiä, täten olemme pystyneet parantamaan energiatehokkuutta huomattavasti. Tämä on ollut ensiarvoisen tärkeää tämän hetken energiahinnoilla. Katsomme vuoteen 2023 innokkain mielin.

Mitkä ovat ne eväät, joilla leipomoyrityksenne menestyy?

Laadukkaat ja hyvänmakuiset tuotteet ja ihan paras henkilökunta! Muuttuvassa maailmassa ei auta jäädä paikoilleen liian pitkäksi aikaa, on osattava muuttua maailman mukana.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää leipomoalan yrittäjäkunnalle?

Kovasti tsemppiä kaikille! Pidetään toistemme puolia ja parannetaan yhteistyötä. Muistakaa huolehtia myös omasta jaksamisestanne.

Elintarviketeollisuusliitto vaalikiertueella

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Elintarviketeollisuusliitto ETL:n tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan liittyvät huoltovarmuuteen ja ruokaketjun toimivuuteen, alan osaajien ja modernin työelämän varmistamiseen sekä ravitsevien ratkaisujen toteuttamiseen suomalaisille. Näitä teemoja nostettiin esiin myös ETL:n vaalikiertuetilaisuuksissa jokaisessa manner-Suomen vaalipiirissä.

Parhaillaan menossa olevan ETL:n maakuntakiertueen tilaisuuksissa on nostettu Suomen ruoka-alan tulevaisuus huomion keskipisteeksi. Tulevia päättäjiä, mediaa sekä muita alueellisia vaikuttajia haluttiin herätellä siihen, miten suuri merkitys niin elintarviketeollisuudella kuin koko ruoka-alalla on maamme hyvinvoinnille ja menestykselle. Kiertueen toteutuksessa ovat olleet mukana myös paikalliset elintarvikeyritykset.

- Ruoasta keskustellaan, sillä se on tärkeä, jokapäiväiseen elämäämme liittyvä asia. Juuri nyt se kiinnostaa myös siksi, että moni ajattelee ruuan huoltovarmuutta, aloitti ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä oman esityksensä Tampereella, Pirkanmaan maakunnan tilaisuudessa viime vuoden lopulla. Tilaisuuden alustajina toimivat myös Linkosuon Leipomon leipomojohtaja Jarmo Talasrinne sekä Valion yhteiskuntasuhdejohtaja Anna-Kaisa Auvinen

Käkelän mukaan ruoka-alan merkitys on iso jokaisessa Suomen maakunnassa, sillä se työllistää ihmisiä paitsi alkutuotannossa, myös elintarviketeollisuudessa sekä muissa ruokaketjun osissa. Yhteensä koko maassa se tarkoittaa 340 000 ihmistä.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Elintarviketeollisuuden haasteet ovat yleisesti tiedossa. Ne alkoivat tuntua vahvasti jo vuonna 2021, kun esimerkiksi kaasun hinta nousi pilviin. Muun muassa monet leipomot käyttävät kaasua energianlähteenään. Asia oli huolestuttava jo huoltovarmuudenkin kannalta. Vuoden 2022 syksyllä vielä isommaksi puheenaiheeksi nousi sähkö, sen hinta ja mahdollinen sähköpula. Myös kaasun hinta on pysynyt korkealla.

Elintarvikeala, kuten moni muukin ala, kaipaa myös lisää osaajia. Ikäluokkien pienetessä työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee, ja se näkyy kaikkialla. Elintarviketeollisuudessa kannetaan suurta huolta myös siitä, saadaanko tulevaisuudessa riittävästi kotimaista raaka-ainetta teollisuudelle jalostettavaksi. Se on hyvin olennainen kysymys, johon koko teollisuuden toiminta perustuu. Alkutuotannon pitkään kestänyttä kannattavuusvajetta on saatu pienennettyä viime

kuukausina tapahtuneella tuottajahintojen nousulla. Vielä ei olla kuivilla, sillä vajetta ei kuitenkaan ole saatu kurottua umpeen. Samalla tuotantopanosten hinnat ovat nousseet myös elintarviketeollisuudelle. Nyt on meneillään tilanne, jossa kustannukset ovat korkeammat kuin tuotteista saatu hinta. Se haastaa teollisuuden kannattavuutta varmasti vielä myös kuluvana vuonna.

Haasteista huolimatta Mikko Käkelä korosti, että pelkästään synkkiä pilviä ei ole taivaalla, vaan elintarvikesektorilla on erinomaiset eväät kasvuun. Kunhan toimitaan oikealla tavalla. Hallitusohjelmatavoitteissaan Elintarviketeollisuusliitto painottaa erityisesti kolmea asiaa: se haluaa turvata maamme huoltovarmuuden, kannustaen koko ruoka-alaa uudistuksiin. Se haluaa varmistaa yrityksille osaajat ja modernin työelämän ja se haluaa tarjota suomalaisille hyvää ja ravitsevaa ruokaa, jotta kansa pysyy terveenä ja pyörät pyörimässä.

Tampereen tilaisuudessa olivat mukana Jukka Ihanus, ETL (vas.); Anna-Kaisa Auvinen, Valio; Jarmo Talasrinne, Linkosuo; Maiju Korhonen, ETL; Pauli Kiuru, kansanedustaja (Kokoomus); Petra Schulz Steinen, kansanedustajaehdokas (Keskusta); Otava Lehtelä, Punkalaitumen yhteiskoulun 9 lk., tet-harjoittelussa eduskunnassa; Mikko Käkelä, ETL; Samuli Nissilä, ETL; Bate Ismail, ETL sekä Janne Pietiläinen, koulutuspäällikkö, Tredu.

- Ruoka-alan tarpeet ja mahdollisuudet voitaisiin ottaa huomioon monivuotisella ruoka-alan ohjelmalla, joka toimisi poikkihallinnollisesti, Käkelä ehdottaa.

Ohjelma pyrkisi mm. arvonlisän kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen, huoltovarmuuden turvaamiseen ja vahvistamaan yritysten investointeja ja innovaatioita. Aktiivinen vuoropuhelu eri tahojen välillä nostaisi ruoka-alan uuteen menestykseen ja avaisi tietä myös viennille. Siitä hyötyisi koko ruokaketju.

- Vienti on tärkeä siksi, että siitä tulee yrityksille toimintaylijäämää, joka mahdollistaa investoinnit Suomeen. Se on olennaista tulevaisuuden huoltovarmuuden kannalta. Ei siis kannata ihmetellä, miksi ruokaviennistä puhutaan niin paljon, huomautti ETL:n ekonomisti Bate

Ismail

Mikko Käkelän mukaan elintarvikeala ei tarvitse lisää sääntelyä, vaan enemmänkin vastuullista ja aktiivista vuoropuhelua alan sisällä. Myös turhista vastakkainasetteluista ja demonisoinneista olisi päästävä ja keskityttävä ennemminkin positiiviseen ruokapuheeseen. Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä ja siksi myöskään pistemäisiä veroja, kuten vaikkapa sokeriveroa, ei alalle tarvita. Lisäksi ne kasvattaisivat yritysten hallinnollista taakkaa ja nostaisivat jo ennestään korkeaa ruuan hintaa. Jälkimmäinen uhkakuva pyörii myös kansalaisten mielissä, ainakin ETL:n ja Panimoliiton teettämän kyselytutkimuksen perusteella (ks. sivu 20).

Vienninedistämistyö kaipaa jatkuvuutta

Vienti on siis yksi suomalaisten elintarvikeyritysten kasvun mahdollistaja. Linkosuon Leipomo on leipomojohtaja Jarmo Talasrinteen mukaan jo vuodesta 2010 keskittynyt erilaisiin ruis ja kaurapohjaisiin snackseihin, joita viedään yhä enemmän myös muihin maihin. Tällä hetkellä vientiä on 3,5 miljoonan euron edestä ja tavoitteena on nostaa summa seuraavien kolmen vuoden aikana yhdeksään miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikka suomalaisella ruualla on ainutlaatuisia etuja maailmanmarkkinoilla, esimerkiksi puhtaus ja turvallisuus, tarvitaan sen eteen Talasrinteen mukaan myynti- ja markkinointityötä. Hänen mu-

Ruokajärjestelmän kansainvälistäminen yhteistyöllä

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi joulukuun alussa selvityshenkilö Anne Bernerin laatiman suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämissuunnitelman.

Toimenpiteet perustuvat neljään kokonaisuuteen, jotka ovat ruokakulttuurin vahvistaminen, ruokakampuksen perustaminen, yhteistyön nostaminen uudelle tasolle sekä alkoholijuomien viennin edistäminen.

Berner listaa selvityksessään ruokavientimme kipukohtia.

- Elintarvikevienniltä puuttuu kansallinen strategia. Kansainvälistä osaamista on vähän, eikä siihen myöskään kouluteta. Viennin eteen ei tehdä yhteistyötä. Vaivana on myös huono itsetunto, eikä omaan osaamisen uskota riittävästi. Se johtaa siihen, että myydään halpaa hintaa.

Viennin kolminkertaistaminen edellyttää uskottavuutta ja ylpeyttä omasta ruuasta ja sen myötä suomalaisesta ruokakulttuurista. Suomalaista ruokakulttuuria vahvistetaan Bernerin mukaan luomalla kotimaisesta ruuasta ilmiö, joka näkyy kaikkialla. Vahvistaminen tehdään ruuan parissa toimivien tahojen yhteistyönä.

Berner esittää myös ruokakampuksen perustamista, jotta osaaminen ja innovointi varmistetaan. Helsingin yliopistossa Viikissä olisi mahdollista suorittaa gastronomian maisteritutkinto, Päijät-Hämeen viljaklusteri voisi toimia viljakampuksena ja Pohjanmaalle keskittyisi liha- ja mai-

totuotantokampus Foodwestin johdolla.

Ruokajärjestelmän yhteistyötä esitetään puolestaan vietäväksi eteenpäin kolmella tavalla. Ensimmäiseksi elintarviketeollisuuden yritykset tulisivat teknologiateollisuuden Kasvuryhmän alaryhmäksi, toiseksi perustettaisiin yhteistyötä useilla eri osa-alueilla edistävä Suomen Ruoka-areena. Kolmanneksi tiivistettäisiin yhteistyötä Ruotsin kanssa.

- Kasvun kaava on lisätä osaamiseen ja innovaatioihin yritysten kansainvälinen yhteistyö, toteaa Berner.

Alkoholijuomien osalta todetaan selvityksessä, että kyseessä on yksi tärkeimmistä elintarvikevientituotteistamme, joiden viennin edistäminen on omissa käsissämme. Selvityksen mukana tarvittaisiin rakenteellinen uudistus, jossa alkoholilainsäädännön valmistelu siirrettäisiin STM:stä TEM:öön. Niin ikään tarvittaisiin suomalaisten markkinointirajoitusten poistaminen ulkomaihin suuntautuvassa alkoholimarkkinoinnissa. Lisäksi valmistuspaikoilla tulisi olla ulosmyyntioikeus, joka mahdollistaisi matkailun edistämisen, kokeilut sekä vahvemman brändäämisen. Toimenpidesuunnitelma ei vielä sisällä numeerisia tavoitteita. Niiden asettaminen on linjattu tapahtuvaksi osana Ruoka-areenan perustamista.

TEKSTI Elina Matikainen

kaansa hyvänä apuna viennin avauksissa on ollut Business Finlandin Food From Finland-ohjelma, jonka kautta on päästy mm. kansainvälisille ruoka-alan messuille yhdessä muiden suomalaisten yritysten kanssa. Yksinään monellakaan yrityksellä ei olisi tällaiseen toimintaan resursseja.

- Ongelma on tällä hetkellä se, että Food From Finland toimii ns. projektirahoituksella. Selkeä ja jatkuva rahoitus takaisi ohjelmalle jatkuvuutta ja myös parhaat voimat viemään sitä eteenpäin. Näin on muissa Pohjoismaissa, joissa vienninedistämistyötä on tehty meitä paljon pitkäjänteisemmin. Se näkyy myös elintarvikkeiden viennin myyntiluvuissa, Talasrinne toteaa. Tanska vei vuonna 2021 elintarvikkeita noin 18 miljardin euron edestä, Suomi noin 1,8 miljardin euron arvosta.

Vientituotekin lähtee kuitenkin laa-

dukkaasta kotimaisesta raaka-ainesta. Siksi Jarmo Talasrinne korosti kotimaisen alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamista.

- Puhdas kotimainen raaka-aine on meidän toimintamme onnistumisen edellytys.

ETL:n Tampereen tilaisuuden kanssa samalla viikolla julkaisi maa- ja metsätalousministeriö selvityshenkilö Anne Bernerin laatiman suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämissuunnitelman, josta on kerrottu sivulla 19.

Lannasta energiaa

Juuri nyt pohditaan, miten maailman kasvava väestö ruokitaan, kun ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen supistuminen kurittavat yhä enemmän sekä

Suomalaiset pelkäävät terveysveron nostavan ruuan hintaa

Eduskuntavaalien lähestyessä on virinnyt keskustelu terveysverosta, jolla pelastettaisiin niin suomalaisten terveys kuin valtiontalouskin. Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan kannata terveysperusteisen valmisteveron käyttöönottoa.

Enemmistö suomalaisista ei halua terveysperusteista valmisteveroa, jos se nostaisi ruuan hintaa entisestään. Vielä harvempi kannattaa sitä, että vero ulottuisi myös kotona ruuanvalmistuksessa käytettäviin raaka-aineisiin sekä ravintoloiden ja kahviloiden tuotteisiin.

Myöskään veron vaikuttavuudesta ihmisten valintoihin ei kyselyn perusteella ole takeita. Jos vero otettaisiin käyttöön, vastaajat eivät ehkä kuitenkaan muuttaisi käyttäytymistään terveellisempään suuntaan.

Veroa tehokkaammin terveellisiin valintoihin ohjaisivat vastaajien mielestä marjojen ja kasvisten arvonlisäveron alentaminen, pakkausmerkinnät ja kasvisten korostaminen ruokalistoilla.

Puoluekantojen osalta vihreiden ja sosialidemokraattien kannattajat suhtautuvat terveysveroon positiivisimmin. Negatiivisimmin veroon suhtautuivat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat. Kaikkien

puolueiden kannattajat vastustavat terveysperusteisen veron kohdistamista kotona käytettäviin raaka-aineisiin.

Kyselyn mukaan elintarvikkeiden kotimaisuudella on merkitystä hintojen noususta huolimatta, mutta hintojen nousu lisää erityisesti nuorten ja pienituloisten kiinnostusta tuontituotteita kohtaan.

Myös eri puolueiden kannattajien välillä on eroja siinä, suositaanko kotimaista hinnasta riippumatta. Kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat suosisivat kotimaista vaihtoehtoa, vaikka se olisi ulkomaalaista kalliimpi. Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat puolestaan valitsisivat edullisemman, ulkomaisen vaihtoehdon muita useammin. Myös varsin moni demari (38 %) ja kokoomuslainen (32 %) on valmis ostamaan edullisemman ulkomaisen kotimaisen sijaan.

Kysely toteutettiin Elintarviketeollisuusliiton ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksessa. Tiedot kerättiin 9.–21.11.2022. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + - 3,2 %-yksikköä.

ihmisiä että myös ruuantuotantoa.

Valion yhteiskuntasuhteiden johtaja Anna-Kaisa Auvinen totesi, että tässä tilanteessa olisi luovuttava siitä vastakkainasettelusta, joka nykyisin esimerkiksi Suomessa on yleistä eli että jokin ruoantuotanto on hyvää ja toinen huonoa.

- Tulevaisuudessa tarvitaan kaikenlaista ruokaa ja kaikkia oman ruoantuotantomme mahdollisuuksia on hyödynnettävä, niin kasvipohjaista kuin myös kotieläinpohjaista. Kumpikaan ei yksinään riitä turvaamaan maailman ruokahuoltoa.

Kotieläintuotantoa usein parjataan, mutta sen säilyttämiseen meillä Suomessa on Auvisen mukaan hyvät perustelut. Meillä on paljon karuja nurmialueita, jotka eivät sovin viljanviljelyyn, mutta joita märehtijät voivat käyttää pääsääntöisenä ravintonaan.

- Kotieläintuotantoa tarvitaan, jos meillä halutaan säilyttää omavaraisuus ruuassa, hän kiteytti.

Kotieläintuotannossa syntyvästä lannasta voidaan tehdä biokaasua henkilöja kuorma-autojen polttoaineeksi. Lisäksi biokaasulaitoksessa syntyy lannasta kiertolannoitetta, jolla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontilannoitteista. Valio onkin nyt voimakkaasti panostamassa biokaasun tuottamiseen yhdessä St1:n kanssa yhteisen yrityksen, Suomen Lantakaasu Oy:n avulla. Suunnitelmissa on perustaa lantaa käyttäviä biokaasulaitoksia eri puolille Suomea. Laskelmien mukaan 8-10 tällaista biokaasulaitosta täyttäisi neljänneksen koko Suomen biokaasun tarpeesta. Tällä hetkellä alle prosentti suomalaisesta tuotantoeläinten lannasta käsitellään biokaasulaitoksessa, kun esimerkiksi Tanskassa luku on peräti 30 prosenttia.

Auvinen toivookin, että seuraavalla vaalikaudella edistettäisiin edellä mainittua omavaraista energiantuotantoa. Maanlaajuisen biokaasujakeluverkoston syntyminen sekä liikennöitsijöille ja maatiloille luotavien kannustimien luominen tulisi varmistaa samoin kuin teollisen mittakaavan investoinneille välttämättömät pidemmän tähtäimen investointi- ja tuotantotuet. Lisäksi lupaprosessit rakentamisessa ja investoinneissa pitäisi saada huomattavasti nopeammiksi ja kevyemmiksi.

EU edistää konkreettisesti palkkatasa-arvoa

On kulunut reilusti yli vuosi siitä, kun viimeksi kirjoitin tällä palstalla palkkatasa-arvosta.

Syksyllä 2021 olimme juuri aloittaneet parlamentissa neuvottelut kannastamme EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin. Nyt koko direktiivi on valmis, kun parlamentti ja EU-jäsenmaat saavuttivat joulukuussa neuvotteluissaan sovun intensiivisen neuvottelusyksyn jälkeen.

Sopu tarkoittaa, että palkka-avoimuusdirektiivin velvoitteet koskevat EU-tasolla viimeistään kahden vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta 100 hengen ja sitä suurempia yrityksiä. Parlamentti onnistui neuvotteluissa ulottamaan direktiivin koskemaan kaikkia 100 hengen ja sitä suurempia yrityksiä verrattuna 250 hengen yrityksiin, mikä oli komission alkuperäinen ehdotus. Tätä pienempiä yrityksiä kannustetaan raportoimaan palkkaeroistaan vapaaehtoisesti.

Uutinen on tärkeä myös leipomoalalle, joka on vahvasti naisvetoinen ala. Direktiivi puuttuu nimittäin myös naisten työn systemaattiseen aliarviointiin. Yritysten on raportoitava nais- ja miestyöntekijöiden välisistä palkkaeroista organisaatioissaan. Jos raportit osoittavat, että perusteeton palkkaero on yli 5 prosenttia, työnantajien ja työntekijöiden edustajien on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin eron poistamiseksi.

Vaikka Suomessa on jo olemassa lainsäädäntöä palkkatasa-arvosta, oikeudesta saada samanarvoisesta työstä samaa palkkaa ja palkka-avoimuudesta, direktiivi laittaa Suomessakin vauhtia palkka-avoimuussääntelyn uudistamiseen. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lakimuutoksen valmistelu keskeytyi aiemmin tänä vuonna, mutta se on laitettava pian takaisin agendalle.

Neuvottelutulos ei luo kaikki ongelmat poistavaa lainsäädäntöä, mutta se edistää merkittävästi sukupuolten välisen palkkakuilun sulkemista. Sopu direktiivistä asettaa yri-

tyksille velvollisuuksia sukupuolineutraalien käytäntöjen vahvistamiseen rekrytoinnissa ja palkkojen asettamisessa ja tekee näkyväksi samanarvoisten töiden sellaiset palkkaerot, jotka eivät ole selitettävissä sukupuolesta riippumattomilla syillä.

EU-tasolla sukupuolten välinen palkkaero on edelleen noin 13 prosenttia. Tämä johtaa sukupuolten välillä entistäkin syvempään eläkekuiluun, joka tekee naisten eläkkeistä 30 prosenttia pienempiä kuin miesten keskimäärin. Naisten kohtaama palkkasyrjintä jää usein pimentoon, koska palkkaerojen syitä ei voida arvioida palkkojen avoimuuden puutteen takia.

Sitä, mitä emme näe tai tiedä, ei voi korjata – esimerkiksi palkkauksen epäkohtia ja tasa-arvo-ongelmia. Sen vuoksi on tärkeää, että teemme tutkimusta, teemme tiedosta avointa ja että meillä on tilastoja työntekijöiden palkkakehityksestä ja työtehtävien palkkauksesta.

Kun tietoa ei ole, ihmiset eivät tiedä mahdollisesta palkkasyrjinnästä eivätkä voi ajaa omia oikeuksiaan. Palkkojen avoimuus mahdollistaa työntekijöiden oikeuden samanarvoiseen palkkaan antamalla heille tietoja muiden työntekijöiden palkoista, jotta he voivat helpommin arvioida, ovatko altistuneet palkkasyrjinnälle. Tämä on olennainen direktiivin tuoma parannus, koska ilman tietoa emme voi poistaa syrjintää.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Sävyiltään vaaleanpunainen Belgravian kahvila on tässä kuvassa vuoden 2022 jouluasussaan. Se avautui vuonna 2010 ja vuonna 2019 avautui toinen Peggy Porchen-leipomokahvila Chelseaan

'The Grand Diploma of Cuisine & Patisserie'-diplomi taskussaan, Porchen sai töitä huipputason hotelleista, mutta oma leipomoyritys kangasteli mielessä.

Vuonna 2003 hän perustikin miehensä, Bryn Morrown kanssa yrityksensä. Kakut olivat alusta alkaen menestys, ja Porchenin asiakkaisiin kuului niin kuninkaallisia kuin julkkiksiakin, kuten Elton John ja Madonna

Peggy Porchenin vaaleanpunaiset unelmat

Saksalaissyntyinen Peggy Porchen on tehnyt haaveistaan totta. Vuonna 1989 hän muutti Lontooseen opiskelemaan maineikkaassa Le Cordon Bleu -opinahjossa, jonka jälkeen hän työskenteli kondiittorina useissa hotelleissa. Oman yrityksen hän perusti vuonna 2003.

Porchen varttui pienessä kylässä Kölnin lähellä.

- Leipominen oli rakkain harrastukseni jo teini-ikäisenä. Sisimmässäni kuitenkin tiesin, että halusin viedä leipomisen pidemmälle ja olla oikea kakkutaiteilija. Olen aina ollut luova ja taiteellinen, ja mielestäni kakutkin voivat olla taideteoksia, aivan kuin kankaita, joiden kautta voin ilmaista itseäni ja omaa

taiteellisuuttani, hän kertoo.

Hän kouluttautui ensin kuitenkin lentoemännäksi.

- Lensin usein Lontooseen, jossa tutustuin taidokkaaseen brittiläiseen leipomo- ja konditoriakulttuuriin. Tajusin että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä, ja irtisanouduin työstäni. Loppu onkin sitten historiaa, hän nauraa. Vuonna 1999, uunituore Le Cordon Bleun

Mutta oma leipomokahvila olisi varsinainen kirsikka kakussa, joten kun sopiva paikka löytyi Lontoon Belgravian kaupunginosasta, Peggy Porchen ei aikaillut. Kahvilan tulisi olla perinteistä poikkeava, ja sen sisustuksessa olisi sadunomaista taikaa: hiukan hattaramainen, pehmeän kutsuva, ja maustettu ripauksella ranskalaista eleganssia. Englantilaisista ruusuista innoituksena saaneet valkoinen ja vaaleanpunainen valikoituivat väriteemaksi. Belgravian hurmaava kahvila avautui vuonna 2010. Vuonna 2019 avautui toinen Peggy Porchen-leipomokahvila Chelseaan.

Kahviloiden julkisivut ovat kuin suoraan sadusta, ja varsinaisia Instagram-magneetteja.

Täydellinen luomus

Kun Porchen muutti Britanniaan, hänen mielestään paikalliset kakut olivat ylikoristeltuja ja hiukan vanhanaikaisia. Hänen oma tyylinsä on alusta asti nojannut yksinkertaiseen, lähes graafisen eleganttiin koristeluun.

Porchen sanoo, että työtään täytyy rakastaa ja olla ylpeä siitä mitä tekee. Kakuntekemiseen pitää sukeltaa täysillä, unohtaa leipoessa kaikki muut asiat, ja vain nauttia kättensä taidoista.

- Kuulostaa hyvinkin yksinkertaiselta, mutta kakun täytyy maistua yhtä hyvältä kuin se näyttää.

Joskus kakut ovat ulkoisesti komeita, mutta maku onkin sitten pettymys. Kakku ei siis saa olla vain päältä kaunis, vaan sen pitää olla maistuva, korkealaatuinen eikä missään nimessä kuiva. Kun nämä

TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Peggy Porchen Cakes Ltd/Paul Plews ja Katarina Boijer

Vuodesta 2003 leipomoyritystä pyörittäneen Peggy Porchenin mielestä kakku ei saa olla vain päältä kaunis, vaan sen pitää olla maistuva, korkealaatuinen eikä missään nimessä kuiva.

ovat kohdillaan, olet onnistunut.

- Aloittelevalle leipurille sanon aina, että tee kaikki alusta asti hyvin. Käytä aikaa sekä oikeanlaisia välineitä, äläkä oio mutkia, vaan tee jokainen vaihe huolella. Pidemmälle ehtineitä, jotka haluavat kehittyä, kehotan päästämään mielikuvituksen valloilleen ja lisäämään kakkuihin omanlaisia elementtejä. Ei ole missään nimessä väärin käyttää kaupoista saatavia erilaisia muotteja ja koristeita, mutta juju on laittaa kakkuun myös jotain sellaista, joka heijastaa omaa persoonaa, Porchen muistuttaa.

Peggy Porchen on julkaissut myös useita reseptikirjoja, niin noviisileipureille kuin ammattilaisillekin.

Opi ja kehity

Porschenin mielestä uutta täytyy opetella koko ajan, ja luovuutta ja kekseliäisyyttä tulee kehittää, mutta samalla pysyä uskollisena omalle tyylilleen. Kun harrastuksesta on tullut ammatti, voi opetella uusia tekniikoita ja valita niistä mieluisimmat omaan tuotantoonsa.

Muita kakkutaiteilijoita ei tarvitse matkia, mutta jokaisella leipurilla on inspiraationsa ja esikuvansa.

- Itse saan inspiraatiota useista lähteistä, kuten taiteesta, elokuvista, muodista ja tv-sarjoista. Vietän paljon aikaa myös antiikkikaupoissa sekä kukka- ja ruokatoreilla.

- Saksalaiset juureni ovat minulle tärkeät. Ammennan paljon sikäläisestä leivontaperinteestä, joka on sokerin ja erilaisten mausteiden ihana liitto, eritoten talvikuukausina. Keväällä ja kesällä pidän raikkaista mauista, joissa maistuvat sesongin hedelmät ja marjat. Pidän erityisesti mansikoista ja vadelmista, ja käytänkin niitä usein.

Peggy Porchen kertoo olevansa viehättynyt pastelliväreihin, sieviin yksityiskohtiin sekä upeisiin kukkiin. Sekä hänen äitinsä että isoäitinsä olivat floristeja, joten sieltä kumpuaa rakkaus kukkiin.

- Ajattelen, suunnittelen ja keräilen

kaiken aikaa. Kotini on aivan liian täynnä kaikkea tavaraa, mutta sieltä löytyy usein kätevää rekvisiittaa valokuviini. Kun olen saanut jonkun idean siemenen, teen siitä virtuaalisen inspiraatiotaulun kokoelmiini, ja kehitän sitä eteenpäin.

Porchen ihailee useita kakkutaiteilijoita, esimerkiksi Wendy Kromeria, jolla on aivan omanlaisensa, innovatiivinen tyyli. Ihailun kohteita ovat myös klassiset kahvilat. Niissä listan kärjessä ovat Wienissä sijaitseva Demel, jonka leivonnaisia on nautittu jo 1700-luvulta asti, sekä San Franciscon Miette, joka on samalla yksinkertainen ja leikkisä.

Kiirettä pitää

Porchenilla on kahdessa kahvilassaan ja keittiöissään töissä viitisenkymmentä ihmistä. Toimistoa pyörittää muutaman hengen tiimi. Leipomokahvilat ovat auki seitsemänä päivänä viikossa, ja henkilökuntaa on niin osa- kuin kokoaikaistakin.

Lauantait ovat kiireisimpiä. Silloin kuppikakkuja tehdään hurjat 1500 kappaletta, ja täytekakkujakin yli 50. Keksitkin maistuvat asiakkaille ja niitä leivotaan ennen kaikkea joulun aikaan tuhansia.

Porchenin tuotantotilat ovat lähellä molempia kahviloita, joihin tuotteet tuo-

daan aamuisin tuoreina tarjolle. Jos kaikki myydään loppuun, tuotannossa tehdään lisää. Kummassakin kahvilassa on myös pieni keittiö, jossa valmistetaan kaikki suolaiset tarjottavat, kuten aamiaiset ja lounaat. Niissä tehdään myös pikkuiset voileivät iltapäiväteelle.

Kahviloiden yksi suosituimpia makeita tarjottavia on brittiklassikko Victoria sponge, joka oli kuningatar Victorian

Menu vaihtuu viisi kertaa vuodessa. Halloween, joulu ja Valentine's Day saavat jokainen oman teemansa.

jokapäiväinen herkku teen kanssa. Pehmeässä kakussa maistuvat sitruuna, vanilja sekä seljankukalla ryyditetty mansikkahillo. Muita ykkösherkkuja ovat tuhti suklaakakku, kuppikakut sekä macaronit.

Menu vaihtuu viisi kertaa vuodessa. Halloween, joulu ja Valentine's Day saavat jokainen oman teemansa. Myös kahviloiden ulkopuolet sekä ikkunat saavat juhlallisuuksiin sopivan somistuksen.

Porchen jatkaa:

- Meillä on joskus toki myös paineita, koska pidämme luovuuden tason korkeal-

la, ja haluamme tehdä jokaiselle sesongille jotain uutta ja jännittävää. Vanhat suosikit toki pysyvät listoilla.

- Niin sanottujen syötävien luksustuotteiden kysyntä on kasvanut hurjasti pandemian jälkeen, ja tämänhetkinen haaste on löytää tarpeeksi sellaisia ammattilaisia, jotka osaavat tehdä näitä laadukkaita tuotteita. Mutta onneksi minulla on suuri onni työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on rajaton mielikuvitus ja palava into leipomiseen. Ajattelemme samalla tavalla ja meillä kaikilla on pienten ja tärkeiden yksityiskohtien taju, sekä innostus kokeilla loputtomasti uusia reseptejä, hän kertoo.

Porchenin tuotteet eivät ole halvimmasta päästä. Kalleimmat täytekakut maksavat yli 300 euroa.

- Voivathan ne tuntua hintavilta, mutta ne ovat artesaaniluokkaa, ja laatu maksaa, hän sanoo napakasti.

- Tunnen itseni joka päivä onnelliseksi ja etuoikeutetuksi, koska saan tehdä työtä, joka on suuri intohimoni. Se, että suunnittelemani kakut saavat riemun ihmisten kasvoille, on paras palkintoni. Vaikka olen tehnyt tätä työtä jo kauan, jokainen aamu on uusi, erilainen ja täynnä mahdollisuuksia. Teen kaiken ilolla, päättää Peggy Porchen.

Porchenin kakut ovat koristelultaan yksinkertaisia.

Kaikki suolaiset tarjottavat valmistetaan kahviloiden yhteydessä olevissa keittiöissä. Tässä valmistellaan iltapäiväteen kaksikerroksisia herkkuvateja.

Muffineita/kuppikakkuja menee satamäärin etenkin lauantaisin.

Koristeltuja pikkuleipiä voi ostaa mukaan myös tyylikkäissä lahjarasioissa.

Whistleblowing-laki tuli voimaan

1.1.2023

Niin sanottu ilmoittajansuojelulaki eli whistleblowing-laki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Laissa säädetään ilmoittamisen tavoista ja ilmoittajalle annettavasta suojelusta ja vastatoimien kiellosta. Se tarkoittaa, että väärinkäytöksestä tai epäkohdasta ilmoittajaa ei saa irtisanoa tai lomauttaa eikä häneen saa kohdistaa muitakaan epäedullisia toimia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen.

– Ilmoittaja voi olla työntekijä, mutta myös esimerkiksi itsenäinen ammatinharjoittaja tai muu henkilö, joka työnsä yhteydessä on saanut tietoa väärinkäytöksestä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä toteaa.

Lain mukainen suoja koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka kuuluvat laissa lueteltuun soveltamisalaan. Suojelun edellytyksenä on, että ilmoitus koskee laissa mainittuihin lainsäädännön aloihin kuuluvien säännösten rikkomista ja että ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen.

– Lakia ei sovelleta yleisesti kaikista mahdollisista epäkohdista ilmoittamiseen. Myöskään selvästi vääriä tai harhaanjohtavia tietoja koskevat ilmoitukset eivät anna aihetta suojeluun, Mäkelä kertoo.

Laki edellyttää kaikkien vähintään 50 työntekijän yritysten ottavan käyttöön sisäisen ilmoituskanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa, jos ovat huomanneet väärinkäytöksiä tai lainvastaista toimintaa yrityksessä. Toiminimiyrityksiä sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus ei koske.

Yritykset voivat ottaa sisäisen ilmoituskanavan käyttöön myös vapaaehtoisesti. Jos yrityksellä ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, ilmoitus voidaan tehdä suoraan Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaisen ilmoituskanavaan.

– Jos yrityksessä on sisäinen ilmoituskanava, ilmoittajan on käytettävä ensisijaisesti sitä, ennen kuin hän voi ilmoittaa asiasta viranomaiselle. Sisäinen ilmoitus-

kanava antaa yritykselle mahdollisuuden selvittää epäiltyä väärinkäytöstä ensin sisäisesti, mikä voi olla etu, Albert Mäkelä sanoo.

Lain edellyttämän sisäisen ilmoituskanavan ei tarvitse olla tekninen eikä sen toteuttamiseen tarvita erityisiä järjestelmiä. Yrityksen sisäinen ilmoituskanava voi olla esimerkiksi lukollinen postilaatikko tai tähän tarkoitukseen luotu turvattu sähköpostiosoite. Olennaista on, että ilmoitta-

jan henkilöllisyys suojataan ja ilmoituksia voivat käsitellä vain nimetyt henkilöt.

Alle 250 työntekijän yrityksissä sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön 17.12.2023 mennessä. Suurempien yritysten on otettava sisäinen ilmoituskanava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli viimeistään tämän vuoden huhtikuun alussa.

Lähde: Suomen Yrittäjät ry

Whistleblowing-lain soveltamisala

Whistleblowing- eli ilmoittajansuojelulakia sovelletaan vain niihin ilmoituksiin, jotka koskeva EU:n tai kansallisen lainsäädännön rikkomista seuraavilla lainsäädännön aloilla:

1. julkiset hankinnat, lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankinnat;

2. finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat;

3. rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen;

4. tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus;

5. liikenneturvallisuus;

6. ympäristönsuojelu;

7. säteily- ja ydinturvallisuus;

8. elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi;

9. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kansanterveys;

10. kuluttajansuoja;

11. yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Lisäedellytyksenä on, että ilmoitus koskee tekoa tai laiminlyöntiä, jotka on säädetty rangaistaviksi tai joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Ilmoittajaa suojataan myös, jos ilmoituksen kohteena oleva teko tai laiminlyönti voi vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Ilmoittajalla on myös aina oltava perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen.

Jos rikkomus ja sitä koskeva ilmoitus koskee jotakin muuta lainsäädännön alaa tai yksikään lisäedellytyksistä ei täyty, ilmoituksen tekemiseen ei sovelleta ilmoittajansuojelulakia eikä ilmoittajalla ole oikeutta lain mukaiseen suojaan. Jos yrityksessä on käytössä sisäinen ilmoituskanava, tällainen ilmoitus voidaan käsitellä yrityksessä sen omien käytäntöjen ja/tai toimintatapojen mukaan. Esimerkiksi työsuhteissa havaittuja epäkohtia ilmoittajansuojelulaki ei koske.

Näin vuoden 2023 ruokatrendit näkyvät eri puolilla Suomea

TEKSTI Elina Matikainen

K-ryhmän Ruokailmiöt 2023 -tutkimuksen mukaan etenkin huoli taloudellisesta tilanteesta on innostanut suomalaiset niksikkyyteen, ja noin kolmannes on arvioinut kekseliäiden ratkaisujen budjetin hallintaan vaikuttavan omaan arkeensa. Toiseksi suurin ruokailmiö kokonaisvaltainen hyvinvointi on ollut vuosia pinnalla. Se näkyy etenkin haluna lisätä kasviksia ja kalaa ruokavalioon.

Ruokailmiöt 2023 -tutkimuksen mukaan edellä mainittujen lisäksi parannetaan mieltä levottomassa maailmantilan-

teessa herkutteluhetkillä ja hyvällä ruoalla. Yhä useampi valitsee myös ruoanlaittoa nopeuttavia ratkaisuja.

Niksikkyys on vuoden suurin ruokailmiö kaikilla muilla alueilla Suomessa paitsi Helsingissä ja Uudellamaalla, jossa kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa ostoskorivalintoihin enemmän.

Budjettiviisaat, oman arjen kannalta fiksut valinnat korostuvat eniten Pohjois-Suomessa, jossa myös tykätään toimia ruoka-arjessa suunnitelmallisesti ja säästäväisesti, vaikkei olisi pakkokaan. Pohjois-Suomessa aiotaan tehdä muuta

maata enemmän konstailematonta perusruokaa, ja toiveissa on myös kalan ja kasvisten käytön lisääminen.

Etelä-Suomessa ruokaostoksia suunnitellaan enemmän tarjousten mukaan, ja pyritään vähentämään muita alueita enemmän ruokahävikkiä. Pohjoissuomalaisten tapaan eteläsuomalaiset suunnittelevat ostoksia aiempaa enemmän, jotta tulee ostettua vain se, mitä tarvitaan. Myös Itä-Suomessa suunnitellaan ruokaostoksia aiempaa enemmän tarjousten mukaan. Sen lisäksi itäsuomalaisia kiinnostavat etenkin energiatehokkaat tavat valmistaa ruokaa.

Suunnitelmallisuuden vastapainoksi levottomassa maailmantilanteessa herkkuhetkillä ja hyvällä ruoalla parannetaan mieltä. Pienillä herkuilla tai ruoilla on aiempaa suurempi merkitys etenkin Etelä-Suomessa.

Helsingissä ja Uudellamaalla ei uskota, että terveellisyydestä tarvitsee tinkiä ruokakulujen säästämiseksi

Ruokavalinnoilla halutaan parantaa myös omaa hyvinvointia, ja tutkimuksen mukaan se näkyy etenkin suomalaisten haluna lisätä kasvisten käyttöä ja syödä kalaruokia.

Aiempaa enemmän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin aiotaan kiinnittää huomiota Länsi-Suomessa. Tällä alueella aiotaan pitää aiempaa paremmin kiinni säännöllisestä ateriarytmistä sekä syödä enemmän kasviksia.

Arki, ja sitä nopeuttavat ratkaisut ovat pinnalla etenkin Helsingissä, Uudellamaalla ja Itä-Suomessa. Helsingissä ja Uudellamaalla on halukkuutta ostaa aiempaa enemmän ruokaa take away -annoksina, ja tilata ruokaostokset verkkokaupasta. Itä-Suomessa halutaan suosia muuta maata enemmän arjessa ruokia, jotka ovat pöydässä 15 minuutissa, ja myös valmisruokia aiotaan suosia muuta maata enemmän.

Myös aivan uudenlaisistakin ratkaisuista haetaan helppoutta arjen ruoanlaittoon ja ruoan ostamiseen etenkin Itä-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla. Tähän toiveeseen vastaavat esimerkiksi yhä yleistyvät ruokakaupan pikatoimitukset, kuten Wolt-kuljetukset.

Lähde: K-ryhmän Ruokailmiöt 2023 -tutkimus, n=998. Tutkimusaineisto on asuinpaikan, ikä- ja sukupuolijakauman suhteen väestöedustava. Tutkimusten toteutuksesta vastasi Frankly Partners.

Hinta, helppous ja hyvinvointi

S-ryhmän trenditutkimuksen mukaan hinta on tällä hetkellä merkittävin ruoan ostamiseen vaikuttava asia. Seuraavina tulevat helppous ja hyvinvointi. Edellä mainittujen kolmen asian keskiössä vaikuttaa yksilöllisyys, jota kuluttajakäyttäytyminen yhä näkyvämmin on.

Hintojen voimakas nousu näkyy selvästi kuluttajien käyttäytymisessä.

- Yli puolet asiakkaistamme, 55 prosenttia, sanoo joutuneensa vähentämään tai kokonaan luopumaan jonkin elintarvikkeen ostamisesta, toteaa S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa. Hänen mukaansa paljon myös mietitään, mistä ruoka ostetaan. Pääasiallista ruokakauppaa kertoo S-ryhmän kyselyn mukaan vaihtaneensa jopa kymmenen prosenttia vastaajista ja parisenkymmentä prosenttia harkitsee vaihtamista – minne, sitä tulokset eivät kerro.

Säästöjä ruokaostoksiin haetaan muun muassa hyödyntämällä tarjouksia, tekemällä ostokset suunnitelmallisesti ja vähentämällä heräteostoksia. Myös ruokahävikin vähentäminen on noussut entistä isompaan arvoon.

Kokonaisuutena ruoan ostaminen ei ole vähentynyt, mutta monien tuoteryhmien sisällä nähdään kulutuskäyttäytymisen muutoksia asiakkaiden valitessa erilaisen tai edullisemman tuotteen kuin aikaisemmin. Puolet suomalaisista tukee kotimaisia tuottajia ostamalla kotimaisia tuotteita. Puolet taas etsii tarpeen vaatiessa edullisimpia vaihtoehtoja, vaikka ne olisivat ulkomaisia.

- Kiire on tullut takaisin, luonnehtii Oksa. Se näkyy ruokakaupassa monin tavoin. Muun muassa kotileivonnan vähentymisenä. Leivontatuotteiden (jauhot, kohotusaineet, tuorehiivat, kananmunat, voi, sokerit) myynnin volyymi on palannut vuoden 2019 tasolle. Tästä nähtiin viitteitä jo vuonna 2021. Sen sijaan leivonnaispakasteiden myynnin volyymi on kasvanut 15 prosenttia.

Pakasteiden myynti on vahvassa S-ryhmässä kasvussa muutoinkin. Se näkyy mm. ruokapakasteiden, marja- ja hedelmäpakasteiden ja perunapakasteiden myynnin kasvuna (15-16 %). Pakasteet helpottavat kiireistä arkea ja ovat nopeasti käyttövalmiita. Toisaalta ne ovat osa hävikinhallintaa kotona.

Myös valmiiden mukaan otettavien ruokien volyymi on kasvussa. Esimer-

kiksi burritojen ja wrappien menekki on kasvanut samoin kuin täytettyjen leipien ja patonkien. Niin ikään erilaiset välipalat mm. paistopisteillä kasvavat voimakkaasti.

Lihan ostamisessa on S-ryhmän myyntidatassa näkyvillä merkittäviä siirtymiä tuotteista toisiin. Broilerinlihan myyntivolyymi on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2019, erityisesti pandemian aikana, eikä kasvu pysähtynyt myöskään vuonna 2022. Häviäjiä ovat olleet naudan- ja porsaanliha. Jauheliha on kuitenkin säilyttänyt asemansa ns. kustannustehokkaana tuotteena, mutta sen myyntivolyymissa on kuitenkin hintojen noustessa ollut selkeä siirtymä edullisempiin nautaa ja sikaa sisältäviin sekoituksiin.

Kalan hinta on ollut huomattavasti aiempaa korkeammalla ja sen vuoksi tuoreen kalan myynti on vähentynyt. S-ryhmässä myyntimäärät laskivat 14 prosenttia syksyllä 2022. Kotimainen kala on säilyttänyt asemansa norjalaista lohta paremmin. Vanhemmat ikäluokat ostavat kalaa selvästi enemmän kuin nuoremmat ikäpolvet ja suosivat tuoretta kalaa mm. fileinä, kun taas alle 60-vuotiailla korostuvat tuoreet kalavalmisteet kuten savu- tai graavilohi.

Neljä viidestä S-ryhmän asiakkaasta sanoo terveydestä huolehtimisen ohjaavan heidän kulutusvalintojaan. Iso joukko, noin 65 %, on valmis jopa tinkimään rahankäytössään jostakin muusta hyvinvointinsa vuoksi.

Hyvinvointiin liittyvät myös vastuulliset valinnat ja kasvipohjaiset tuotteet Esimerkiksi kasvipohjaisten ruokajuomien, kuten kaurajuomien, litramyynti on kasvanut vuodesta 2019 peräti 35 prosenttia ja kasvipohjaisten kasviproteiinien noin kolmanneksen. Kasviproteiineja ostetaan yhä enemmän myös valmisruoissa ja aterianosissa, esimerkkeinä kasvispyörykät Fallero ja Boltsi.

Alkoholittomien oluiden suosion kasvu on tasaantunut, mutta monelle kuluttajalle alkoholittomat ovat yhä merkittävämpi tuoteryhmä. Juomissa toinen kasvussa oleva ilmiö on sokerittomuus: sokerittomat virvoitusjuomat ohittavat jo sokeria sisältävät myydyissä litroissa.

Lähteet: S-ryhmän myyntidata 2022 sekä S-ryhmän asiakastutkimukset 2022.

TEKSTI Elina Matikainen

Ruismestarilla on rukiin viljely hanskassa

Pro Ruis Ry:n järjestämässä seminaarissa marraskuun lopussa kuultiin ajankohtaista asiaa rukiista sekä julkistettiin Ruismestari

2022 -kilpailun voittaja, joka on Ulf Härtull Vöyristä. Voitto tuli yli 8000 kilon hehtaarisadolla sekä perustelluilla viljelytoimenpiteillä.

TEKSTI/KUVA Terhi Virtanen, Pro Ruis ry

Ruis on mielenkiintoinen viljakasvi ja sen kasvua on mukava seurata talven yli. Viljelyalueellamme ruis on hyvä kasvi ja syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään, kertoi uusi Ruismestari Ulf Härtull

- Viljelen ruista lähes vuosittain ja tänäkin syksynä kylvin ruista 24 hehtaarin alan.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Jarkko Tuuri Isorehdosta ja kolmannelle sijalle ylsi Ville Koivuniemi Viljakkalasta.

Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis -yhdistyksen edustajia, edellisen kilpailun voittaja, viljelyn asiantuntijoita kilpailun sponsoriyrityksistä sekä Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.

- Ruismestari-kilpailu ei ole pelkästään

Ruismestari 2022 -kilpailun kolme parasta yhteiskuvassa. Voittaja Ulf Härtull (oik.) palkittiin taustalla näkyvällä Weckman Steel Oy:n valmistamalla WECKMAN WS180KG -perävaunulla. Kilpailun kakkoselle Jarkko Tuurille (keskellä) ja kolmoselle Ville Koivuniemelle (vas.) Weckman Steel Oy toimitti Jopo-pyörät.

satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään ekologisiin ja taloudellisiin viljelykäytäntöihin ja tavoitellaan näkyvyyttä kotimaiselle ruisketjulle, totesi raadin puheenjohtaja Tero Hirvi Fazer Myllystä.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä.

Pro Ruis -yhdistyksen neljättä kertaa järjestämään Ruismestari-kilpailuun osallistui viljelijöitä eri puolilta Suomea. Kilpailuvuosi oli hyvin haastava ennen kaikkea sateiden vuoksi. Elokuun sateet viivästyttivät kylvöjä monin paikoin ja talven lumi- ja vesisateet aiheuttivat erityisesti Etelä-Suomessa oraiden päälle jääkerrosta, joka tuhosi ruiskasvustoja. Tämän vuoksi osa kilpailijoista joutui vetäytymään kilpailusta. Paikoitellen vielä runsaat sateet vaikeuttivat rukiin puintia merkittävästi.

Kaikesta huolimatta kilpailussa saavutettiin hyviä satotasoja. Voittajan Ulf Härtullin viljelemän 36,4 hehtaarin ruisalan keskisato oli 8 073 kg. Kilpailun kakkosen Jarkko Tuurin keskisato oli huimat 8 385 kg ja kolmosen Ville Koivuniemen keskisato oli sekin 6 370 kg. Keskisato kilpailussa oli hieman alle 6500 kg/ha. Se oli huomattavasti valtakunnan keskisatoa, 3350 kg/ha, korkeampi.

Kilpailun sijoituksiin vaikuttivat hyvän sadon ja laadun lisäksi myös ekologiset ja taloudelliset viljelykäytännöt sekä rukiin viljelypinta-ala.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä olivat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Ruismestariseminaarissa ajankohtaista asiaa rukiista

Erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen

Luonnonvarakeskuksesta kertoi puheenvuorossaan vuosina 2019-2022 toteutetusta RyeSus-hankkeesta. Tavoitteena oli kehittää vaihtelevaan ilmastoon sopeutuneita ruislinjoja sekä edistää eurooppalaista ruistutkimusta ja rukiinjalostusta marginaalisilla viljelyalueilla. Hankkeessa kehitettiin satoisampia sekä kuivuutta, lakoontumista ja pakkasta paremmin kestäviä ruislinjoja. Tällä pyrittiin lisäämään rukiin satovarmuutta sekä ruokaturvaa. Kansainvälisen hankkeen koordinointi tapahtui Saksassa. Saksalaisten toimijoiden lisäksi hankkeeseen osallistui tutkimuslaitoksia ja tutkijoita Itävallasta, Kanadasta, Virosta, Puolasta, Norjasta ja Suomesta, jossa hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskus (LUKE) sekä Boreal Kasvinjalostus Oy. Hankkeen rahoitus tuli maa- ja metsätalousministeriön kautta.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) erikoistutkija Marja Jalli nosti puheenvuorossaan esiin torajyvän esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. Torajyvä on viljojen kasvitaudeista tunnetuimpia ja Suomessa sillä on merkitystä sadon laatuun lähinnä rukiissa ja syysvehnässä. Tautia aiheuttava sieni leviää itiöidensä välityksellä heinäkasvien, kuten viljojen, kukkiin. Torajyvä on sekä ihmiselle että eläimelle myrkyllinen.

LUKEn vuosina 2016 – 2019 toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta

Torajyvä on tunnettu viljojen kasvitauti. Se on myrkyllinen sekä ihmisille että eläimille.

torajyvän esiintyvyyteen. Tutkimuksessa analysoitiin Fazer Myllyn vastaanottamista ruiseristä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta torajyvästä täysin puhtaita oli 2/3. Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Myös talvituhot lisäsivät riskiä.

Torajyvän esiintymistä voi ehkäistä lajikevalinnalla sekä tietyillä viljelyteknisillä toimenpiteillä, kuten rikkakasvien torjunnalla, riittävällä ja tasapainoisella lannoituksella, viljelykierrolla sekä maan muokkauksella.

Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi kertoi, että rukiin kokonaissato syksyllä 2022 oli reilu 64 miljoonaa kiloa. Tästä luomurukiin osuus oli 15 %. Talvituhot leikkasivat rukiin viljelypinta-alaa ja lopullinen korjattu ala oli 19 190 ha. Rukiin keskisato 3 350 kg/ha vastaa rukiin kymmenen vuoden (2012-2021) keskisatoa, 3 370 kg/ha.

Syksyn 2022 ruissato oli laadultaan hyvää: hehtolitrapaino (HLP) oli 77,6 kg ja sakoluku 221. Sakoluku oli myllykäyttöön hiukan korkea. Syksyn sadon hehtolitrapaino oli aikaisempia vuosia vastaava (ka 76,9).

Rukiin kylvöalassa merkittävä kasvu

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi loppuvuodesta 2022 syyskasvien kylvöalat. Arviossa rukiin kylvöala yllätti positiivisesti, sillä syksyllä 2022 ruista kylvettiin 31 000 ha. Keskimäärin ruista on ollut kylvössä edeltävän kymmenen vuoden aikana noin 24 000 ha / vuosi. Aikaisempiin vuosiin verrattuna suhteellisesti merkittävin kasvun lisäys on tullut Uudeltamaalta. Koko maan rukiin kylvöalasta luomun osuus on 6 600 ha.

Edellisen talven haastavien olosuhteiden myötä täytyy nyt toivoa menestystä talvehtimiselle.

Rukiin vuotuinen tarve Suomessa on noin 90 – 100 milj. kg/vuosi. Tästä pääosa on myllykäyttöä ja pieni osa käytetään esimerkiksi rehuksi. Ruokaviraston mukaan ruista käytetään elintarvikkeeksi 89 milj. kg/vuosi. Vaikka syksyllä 2022 korjattu sato jää tämän alle, ei kotimaisen rukiin omavaraisuudesta tarvitse olla kuluvana talvena huolissaan: Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR ry) mukaan kotimaiset rukiin varastot olivat heinäkuussa 2022 noin 76 milj.kg.

Juhlitaan yhdessä

Ruisleipäpäivää

Kaisa Mensonen, toiminnanjohtaja, Leipätiedotus ry

Ruisleipäpäivää vietetään Kalevalan päivänä 28.2.2023. Voimme yhdessä lisätä tietoisuutta tästä juhlapäivästä sosiaalisessa mediassa, leipomoissa ja kaupoissa tuomalla ruisleipää kaikin mahdollisin keinoin esiin tuona päivänä.

Ruisleipä on varsinainen terveyspommi. Se sisältää huiman määrän ravintoaineita, joista on terveydellemme hyötyä. Lisäksi ruisleipä on maultaan erinomainen ja erityinen. Mikään muu leipä ei maistu samalta. Se, että pitääkö lännen makeammasta versiosta vai idän happamasta ruislimpusta vai kenties ohuista sitkeistä ruisleipäpaloista on makuasia. Ruisleipä on kansallisruokamme, muistetaan antaa sille sen ansaitsema arvo! Leipätiedotukselta voi maksutta tilata ruisleipä -julisteita sekä ruisleipä -pöytäständejä. Lisäksi tarjoamme valmista some-materiaalia vapaasti käytettäväksi. Kaikki materiaali löytyy Leipätiedotuksen nettisivuilta: https://www.leipatiedotus.fi/ruisleipapaiva.html

Materiaalitilaukset voi tehdä suoraan sähköpostiosoitteeseen terhi.virtanen@leipatiedotus.fi

Rukiin terveyshyödyt tiivistetysti:

edistää suolen toimintaa alentaa veren LDL -kolesteroliarvoja

alentaa insuliinitason nousua aterian jälkeen

auttaa painon hallinnassa vaikuttaa tulehdustekijöihin ja vastustuskykyyn alentaa riskiä sairastua tiettyihin syöpiin, kuten paksusuolen syöpään

TEKSTI/KUVA Terhi Virtanen, Pro Ruis ry

Mahtavasti piparkakkutaloja Ideaparkissa

Piparikylän tekijöitä oli iso joukko, yhteensä 55 opiskelijaa Tredu Kangasalta.

Meeri Mönkkösen Kobra oli yleisön suosikki.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteen elintarvikealan opiskelijat jatkoivat monivuotista yhteistyötä Lempäälän Ideaparkin kanssa ja kokosivat marraskuun lopussa Piparkakkumaan Ideaparkin keskusaukiolle koko joulukuuksi.

TEKSTI Kirsi-Marja Kasteenpohja

KUVAT Tiina Hautala, Kirsi-Marja Kasteenpohja ja Ideapark

Tällä kertaa piparitöitä loihti 55 opiskelijaa kaikista ryhmistä, erilaisia taideteoksia tehtiin yhteensä 80. Mukana olivat tuntiopettajat Tiina Heinonen ja Elisa Kaunismäki, ammatillinen ohjaaja Iida Korpinen sekä lehtorit Heli Laukka ja Kirsi-Marja Kasteenpohja. Leipurin Oyj osallistui raaka-ainehankintoihin ja Amanda's Eye apureineen toteuttivat luomuksille upean ympäristön.

Asiakkaat saivat äänestää suosikkiaan. Eniten ääniä saaneiden taideteosten tekijät palkittiin lahjakorteilla.

Tapahtuma oli yksi Ideaparkin merkittävimmistä jouluperinteistä, jota on toteutettu jo 10 vuoden ajan. Tredu Kangasalan elintarvikeala tuli mukaan jo alkuvuosina. Vuosien varrella mukana on ollut mm jättimäinen suklaapukki ja isot juna-asemat suklaisten veturien kera.

Ranskalainen patonki Unescon luetteloon

Ranskalainen patonki lisättiin YK:n kulttuurijärjestö Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon viime vuoden marraskuun lopussa eli 30.11.2022. Hakemus oli jätetty pari vuotta sitten.

Ranskalaisten leipomoiden kansallisen liiton mukaan patonkeja leivotaan Ranskassa vuosittain yli kuusi miljardia. Patonki mielletään perinteiseksi osaksi ranskalaista elämäntapaa. Nyt sitä siis kunnioitetaan virallisella kulttuuriperinnön asemalla.

- Se juhlistaa kokonaista kulttuuria: päivittäistä rituaalia, aterian rakenteellista elementtiä, joka on synonyymi jakamiselle ja seurallisuudelle, kuvaili Unescon pääsihteeri Audrey Azoulay

- Tätä oli kyllä Ranskassa jo aika pitkään odotettu, ja toteutuminen on hieno juttu, toteaa puolestaan Olivier Lucas, ranskalais-suomalainen leipuri-kondiittori, joka tätä nykyä pyörittää omaa leipomo-kahvilayritystä nimeltä Le Jardin Helsingin Lauttasaaressa.

Olivier Lucas oli viime vuonna haastateltavana Leipuri-lehdessä, kun hän suoritti siviilipalvelustaan Stadin ammatti- ja aikuisopistossa toimien siellä opetuksen avustajana. Opetustyö vaihtui kuitenkin omaan yritykseen vuoden 2022 elokuussa. Sekä leipurin että kondiittorin työt hallitseva Olivier Lucas leipoo omassa leipomossaan paitsi erilaisia makeita ranskalaistyyppisiä herkkuja, tietenkin joka päivä myös patonkeja.

- Toki patonkeja voi tehdä monella tavalla. Me teemme ne hyvistä raaka-aineista ajan kanssa, toteaa Olivier. Hänen mukaansa tärkeimmät asiat patongin onnistumisessa ovat hyvä jauho sekä riittävän pitkä aika. Itse hän kertoo käyttävänsä patonkeihinsa ranskalaisia ns. puhtaita jauhoja; sellaisia, joihin ei ole lisätty mitään apu- tai muita lisäaineita. Sinänsä patongin raaka-aineet ovat hyvin yksinkertaiset: vettä, jauhoja, suolaa ja hiukan hiivaa. Makua ja rakennetta patonkiin antaakin Olivierin mukaan pitkä prosessi. Le Jardi-

nissa taikinaa vaivataan hitaasti ja se saa levätä pitkään.

- Huomenna paistettaviin patonkeihin on taikina tehty tänään aamulla. Paistopäivänä taikina paloitellaan ja muotoillaan patongeiksi, jotka saavat vielä levätä ennen paistoa. Paisto tehdään ehdottomasti arinauunissa, jossa lämpö leviää tuotteeseen kuuman arinan kautta.

Olivier kertoo, että heillä leivotaan patonkeja vaihtelevia määriä päivässä, määrä vaihtelee sadan kappaleen molemmin puolin. Hyvän patongin tunnistaa hänen mukaansa sopivasti avautuneista viilloista sekä kuohkean tiiviistä sisuksesta, jossa saa mielellään olla myös ilmakuplia.

Patongin varhainen historia on epävarma: joidenkin mukaan se olisi ollut yleinen jo 1700-luvulla, toisten mukaan nykypatonki olisi kehittynyt vasta, kun itävaltalainen August Zang toi 1830-luvulla maahan höyryuunit. Erään tarinan mukaan keisari Napoleon olisi määrännyt leivät leivottavaksi pitkiksi ja ohuiksi, jotta sotilaiden olisi helpompi kantaa niitä.

Patongit on myös yhdistetty Pariisin metron rakentamiseen 1800-luvun lopulla ja ajatukseen siitä, että työläisten olisi ollut helpompi jakaa pitkänmallinen leipä ilman veitsiä. Patonki sai virallisesti nimensä vuonna 1920, jolloin laissa määriteltiin sen minimipainoksi 80 grammaa ja maksimipituudeksi 40 senttiä.

TEKSTI Elina Matikainen

Omenahyveen resepti julki

Oululaislähtönen Antell Oy toimii nykyisin lounas- ja henkilöstöravintolayrityksenä, mutta muistetaan vielä myös leipomotoiminnastaan, joka päättyi muutamia vuosia sitten. Antell on nyt julkaissut reseptin yhdestä tunnetuimmista tuotteistaan eli Omenahyveestä.  Nyt kaikki halukkaat voivat kokeilla tätä kuuluisaa täytekakkureseptiä, joka löytyy helposti vaikkapa googlaamalla.

Jo 1890-luvulta peräisin oleva Omenahyve on marenkikuoreen leivottu omenakakku, joka tarjoillaan vaniljakastikkeen kera. Leipomossa tuotetta valmistettiin päivittäin, ja Omenahyvettä tarjoiltiin jokaisessa Antellin kahvilassa. Tähän päivään asti resepti on ollut salainen.

Omenahyveen reseptin julkaisu liittyy myös Oulun valmistautumiseen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026, jolloin tuodaan esiin alueen ruokakulttuuria. Antellin Omenahyve-resepti on valittu ensimmäiseksi julkaistavaksi reseptiksi kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi.

Päivittäistavarakauppa arvioitu jälleen vastuullisimmaksi

Päivittäistavarakauppa on jälleen arvioitu parhaiten yhteiskuntavastuuta kantavaksi toimialaksi uusimmassa YouGov Finlandin tutkimuksessa. Suomalaiset ovat arvioineet päivittäistavarakaupan elinkeinoelämän toimialoista vastuullisimmaksi jo 11 vuotta peräkkäin. Päivittäistavarakauppa jatkaa kärkisijalla yhteiskuntavastuun kokonaisindeksissä. Yksittäisistä osa-alueista ykköseksi se arvioitiin veronmaksuvastuussa, työllisyysvastuussa sekä vastuussa ympäristöstä ja ilmastosta.

Tutkimuksessa arvioidaan yhdentoista toimialan vastuullisuutta ympäristön ja ilmaston, työllisyyden, työhyvinvoinnin, tuotteiden ja palveluiden laadun, sukupuolten tasa-arvon sekä kansantalouden kannalta. Kansantalouden osalta arvioidaan erikseen investointeja ja veronmaksua. Tutkimuksessa kysytään myös, mihin osa-alueeseen yritysten tulisi eniten panostaa. Tänä vuonna vastaajien mielestä tärkeintä oli vastuu verojen maksusta ja investoinneista Suomeen.

Kasvihuonealalla yhä pienempi ilmastovaikutus

Luonnonvarakeskus on laskenut kasvihuonealan ilmastovaikutuksen perustuen alan energiankulutukseen vuonna 2021. Tutkimuksen perusteella alan ilmastovaikutus on laskenut 60 prosenttia suhteessa vuoteen 2004.

Merkittävää laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö lämmitysenergiana on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Niiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia. Lisäksi kasvihuonevihannesten kokonaissatotaso on noussut vuoden 2004 60 miljoonasta kilosta vuoden 2021 98 miljoonaan kiloon, mikä pienentää ilmastovaikutusta merkittävästi.

Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin, kuten metsähakkeeseen. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.

Kasvihuonealan ilmastovaikutus on koko Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä 0,6 % ja Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 5,2 %.

Onko katollasi ”väärä” nuohooja?

Suomen nuohoojia edustavan Nuohousalan Keskusliitto ry:n tietoon on tullut tapauksia, joissa nuohouspalvelua on markkinoitu asiakkaille erehdyttämällä ja epäasiallisilla tavoilla.

Asiakkaan on annettu ymmärtää, että puhelimessa on alueellinen nuohooja tai alueen ”oma” nuohooja, vaikka nuohooja olisi tullut kohteeseen matkojen takaa.

Piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin kuitenkin jo neljä vuotta sitten, vuoden 2019 alussa, alan kilpailun vapauttamiseksi. Myös vapaan kilpailun tulee kuitenkin olla asiallista eikä nuohouspalvelujen markkinointi saa perustua väärille väittämille tai asiakkaan harhauttamiseen.

Asiakkaalla on oikeus tietää, mistä yrityksestä tarjotaan nuohouspalveluksia ja onko kyseessä todellakin se nuohooja, jolta asiakas on tottunut tilaamaan palveluksia.

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein. Rakennuksen omistajan on tilattava nuohous itse. Vakituisissa asunnoissa nuohous pitää tehdä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.

Tärkeitä päivämääriä

helmikuussa

5.2.2023 Runebergin päivä

14.2.2023 Ystävänpäivä

19.2.2023 Laskiaissunnuntai

21.2.2023 Laskiaistiistai

28.2.2023 Ruisleipäpäivä

EK esittää

Mittelstand-ohjelmaa

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää Suomen tulevalle hallitukselle uutta painopistettä elinkeinopolitiikkaan. Sen mukaan kasvun kannusteet tulee kohdistaa 50–1000 henkeä työllistävien kotimaisessa omistuksessa olevien Mittelstand-yritysten vahvistamiseen ja määrän kasvattamiseen. Tällaisia yrityksiä on Suomessa noin 3500 kappaletta ja niiden osuus yksityisistä työpaikoista on reilusti yli neljännes. Osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta on lähes kolmannes.

EK:n arvion mukaan sen laatimalla ohjelmalla Suomi voi saavuttaa 45 000 uutta työpaikkaa ja 3 000 uutta vientiyritystä vuoteen 2027 mennessä.

EK:n esittämiä toimenpiteitä ovat mm.  osaajapulan ratkaisu kehittämällä koulutusta vastaamaan paremmin yritysten tarpeita, kannustinloukkujen vähentäminen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvattaminen lupaprosessin remontilla. Lisäksi viedään läpi EK:n investointiluvituksen reformi, varmistetaan rahoituksen saatavuus viennissä, innovaatiotoiminnassa ja vihreässä siirtymässä, nostetaan Suomen vienninedistämisresurssit keskeisten verrokkimaiden tasolle, priorisoidaan kohdemarkkinat sekä fokusoidaan maakuvan kärki vihreän kasvun ja digitalisaation ympärille. Reilu kilpailu taataan julkisissa hankinnoissa ja puretaan kilpailun vääristymät. Lisäksi varmistetaan kotimaisten työnantajayritysten sujuvat omistajanvaihdokset.

Koirat rekisteriin

Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat Suomessa pakolliseksi vuoden 2023 alusta osana maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Uuden koirarekisterin vastuuvirastoksi ministeriö nimesi hallinnonalaltaan Ruokaviraston.

Rekisterin käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt. Uutta asetusta ei voida soveltaa rekisteriin tehtävien ilmoitusten osalta ennen kuin rekisteri saadaan käyttöön.

Koirat tulee kuitenkin tunnistusmerkitä mikrosirulla asetuksen määräaikojen mukaan. Vuonna 2023 jälkeen syntyneet koirat tulee tunnistusmerkitä viimeistään 3 kk ikään mennessä tai aiemmin, jos ne vaihtavat haltijaa aikaisemmin. Ennen 1.1.2023 syntyneiden koirien tunnistusmerkitsemisen ja rekisteriin ilmoittamisen määräaika päättyy vasta 31.12.2023.

Tunnistusmerkitsijän tulee antaa koiran haltijalle tunnistustodistus. Todistus annetaan lomakkeella, joka löytyy Ruokaviraston sivuilta. Vastaavat tiedot voi antaa myös vapaamuotoisella asiakirjalla.

Rekisterin avautumisen jälkeen tunnistustodistukseen kirjatut koiran tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin joko sähköisessä asioinnissa osoitteessa https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi tai toimittamalla allekirjoitettu tunnistustodistuslomake asiakaspalveluun.

Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt koiran rekisteröintimaksun hinnaksi 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle.

Jos vuonna 2023 syntyneet tai maahantuodut koirat ehtivät vaihtaa haltijaa ennen rekisterin avautumista, vastaa niiden uusi haltija koirien ilmoittamisesta rekisteriin. Rekisterin avautumisen aikataulusta tullaan tiedottamaan Ruokaviraston sivuilla.

Materiaalitehokkuustoimet purivat

Elintarvikeala on sitoutunut tavoitteelliseen materiaalitehokkuuden parantamiseen yhteisellä Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Materiaalien käyttöä vähentämällä ja kierrätystä lisäämällä sitoumuksessa mukana olevat yritykset vähensivät jätteen määrää 25 miljoonaa kiloa kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Lisäksi yritykset vähensivät ruokahävikkiä samana aikana lähes 12 miljoonaa kiloa. Materiaalitehokkuustoimilla yritykset raportoivat säästäneensä myös rahaa yli 17 miljoonaa euroa.

Muovin käytön vähentäminen on myös ollut yksi sitoumuksen tavoitteista. Kolmessa vuodessa yritykset raportoivat vähentäneensä muovin määrää 1,7 miljoonaa kiloa. Keinoja ovat olleet muun muassa pakkausten koko- ja materiaalimuutokset, pakkausten ohentaminen ja esimerkiksi muovikansien poisto.

Muistisääntöjä juomapakkausten palauttamiseen

1. Alkon pullot voi palauttaa mihin tahansa automaattiin.

2. Pullot ja tölkit voi palauttaa myyntipaikkoihin, vaikka niissä ei olisi automaattia. Kaupoilla, kioskeilla ja huoltamoilla on pantillisten juomapakkausten myyntiin suhteutettu velvollisuus myös vastaanottaa niitä ja maksaa pantti – vaikka niillä ei olisikaan palautusautomaattia.

3. Palauta muovipullot korkin kanssa, sillä myös korkit kierrätetään.

4. Pulloissa pitää olla etiketti tallella. Automaatti tunnistaa pantillisuuden pullon tai tölkin etiketin viivakoodista sekä pakkauksen mittatiedoista.

5. Myös pantittomat tölkit voi palauttaa automaattiin.

6. Lidl-ketjun lasipullot ja tölkit voi palauttaa mihin tahansa automaattiin. Lidlin panttimerkeillä varustetuista muovipulloista saa pantin vain Lidlin omista automaateista, koska Lidlillä on muovipullojen osalta oma kierrätysjärjestelmänsä.

MYYDÄÄN

Paikkakuntansa ainut leipomo Alavudella.

• Yrittäjä on jäämässä eläkkeelle ja 36 vuotta jatkunut toiminta on tulossa tiensä päähän.

• Talo on rinnetalo, jossa leipomotilat ovat yläkerrassa ja asuintilat alakerrassa. Asuintilat ovat osittain uudet, rakennettu vuonna 2018. Leipomotila noin 90 m2 ja asuintilat noin 70 m2

• Toiminta sopii niin ammattilaiselle kuin aloittelevallekin yrittäjälle.

• Vakiintunut asiakaspiiri ja hyvät mahdollisuudet lisätä markkinoita entisestään.

Lisätiedot numerosta 040 7427070

XL POINT OY / MIRJA LEPPINEN

Suomessa syntyy elintarvikejätettä

hieman alle EU-keskiarvon

Eurostatin julkaisemista tiedoista on nyt saatu ensimmäinen, suuntaa antava kuva elintarvikejätemääristä EU:ssa. Jokainen Euroopan unionin asukas tuottaa keskimäärin 127 kg elintarvikejätettä vuodessa, ja yhteensä jätettä syntyy 57 miljardia kiloa vuodessa. Suomessa jätettä syntyy 116 kg asukasta kohden ja yhteismäärä on 641 miljoonaa kiloa.

EU-alueella kotitaloudet tuottavat suurimman osan eli noin 55 % kaikesta syntyvästä elintarvikejätteestä, elintarviketeollisuus 18 %. Suomessa kotitaloudet tuottavat 46 % elintarvikejätteestä ja elintarviketeollisuus 25 %. Ravitsemispalveluiden (12 %), vähittäis- ja tukkukaupan (9 %) ja alkutuotannon (8 %) osuus on meillä yhteensä noin kolmasosa elintarvikejätteestä.

EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa syntyvän elintarvikejätteen määrä elintarvikeketjun loppupäässä (kaupassa ja kotitalouksissa) vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaiset luottavat elintarvikkeiden turvallisuuteen

Ruoan ostotilanteessa suomalaisille kolme tärkeintä asiaa ovat hinta, alkuperä sekä ravintosisältö. Myös muissa EU-maissa keskimäärin hinta on tärkein, mutta maku tulee toisena, kun meillä Suomessa se tulee vasta neljäntenä, alkuperän ja ravintosisällön jälkeen. Sen sijaan turvallisuutta emme pohdi ruokaa ostaessamme niin paljon kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Meillä moni pitää itsestään selvänä, että myytävät tuotteet ovat turvallisia. Meillä myös luottamus elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviin säännöksiin sekä oman maan viranomaisten sekä EU:n viranomaisten väliseen yhteistyöhön tuntuu olevan muita vahvempi.

Tiedot ovat peräisin Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn tilaamasta vuoden 2022 erityiseurobarometristä, jossa tarkastellaan eurooppalaisten käsityksiä ja asenteita elintarviketurvallisuutta kohtaan. Tutkimuksen toteutti Kantar-verkosto 27 EU:n jäsenvaltiossa maalis-huhtikuussa 2022. Suomessa siihen vastasi hieman yli 1000 henkilöä, koko EU:ssa noin 26 500 henkilöä.

Mikä ruuassa sitten huolestuttaa? Torjunta-ainejäämät sekä lihan erilaiset jäämät huolestuttavat yhtä paljon suomalaisia kuin EU-kansalaisia keskimäärin, mutta me olemme muita huomattavasti huolestuneempia ruuasta löytyvistä mikromuoveista sekä kalassa, lihassa tai maidossa olevista ympäristömyrkyistä. Muissa EU-maissa ollaan puolestaan meitä huomattavasti huolestuneempia bakteerien, virusten tai loisien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä, eläintaudeista sekä ruuassa olevista geenimuunnelluista ainesosista.

Suomalaiset erottuvat muista EU-maista myös siinä mitkä ovat elintarvikeriskeistä kertovia tärkeimpiä tiedonlähteitä. Meillä ykkösenä ovat sanomalehdet diginä tai painettuina sekä lisäksi Internetin hakukone, laitosten verkkojulkaisut sekä ammattilehdet. Muissa EU-maissa tietoa saadaan meitä enemmän TV:n tai Internetin välityksellä sekä vaihtamalla ajatuksia muiden ihmisten kanssa.

Yrityspalkinnot

Kotileipomo Sorsa Oy Liperistä on valittu Vuoden 2022 Karelia à la carte -yritykseksi. Leipomon yrittäjänä toimii Anna-Liisa Karpathakis. Kotileipomo Sorsa valmistaa perinteisiä karjalanpiirakoita ja sultsinoita sekä yrityksen itse tuotekehittämiä poropiirakoita. Karjalanpiirakat valmistetaan perinteitä vaalien käsin rypyttämällä. Tuotteita on saatavilla sekä tuoreena että raakapakasteena. Kotileipomo Sorsa kiertää aktiivisesti myös ympäri Suomen messuilla ja muissa tapahtumissa, joissa paistetaan karjalanpiirakoita paikan päällä. Tapahtumissa Kotileipomo Sorsa on tehnyt hienosti tunnetuksi Liperiä, Pohjois-Karjalaa ja Karelia à la carte -verkostoa. Yritys on tehnyt karjalaisesta perinteestä merkittävää liiketoimintaa ja on nyt myös merkittävä työllistäjä, todetaan palkinnon perusteluissa. Vuoden yrityksen valitsee Karelia à la carte-verkoston valiokunta.

Onnittelut!

Mikkelin Nuorkauppakamari on myöntänyt vuonna 2022 Vuoden Mikkeliläinen -tunnustuksen Ramin Konditoria Kahvila Oy:lle. Perusteluina mainitaan, että kyseessä on paikallinen perheyritys, jonka toiminta tuo Mikkeliä maailmankartalle ja antaa Mikkelistä positiivista kuvaa, myös laajemmalle. Esimerkkinä se, että yrityksen Visulahdessa sijaitseva uusi toimipiste ylsi Suomen parhaan lounasravintolan äänestyksessä 10 parhaan joukkoon. Ramin Konditoria Kahvilalla on uskoa Mikkeliin ja yritys teki ison investoinnin alueelle avatessaan uudet toimitilat Visulahteen. Vuoden Mikkeliläinen -tunnustuksen vastaanottivat Ramin Konditorian toimitusjohtaja Pirita Huikuri, Raimo Liedes ja Jonna Liedes. Tunnustus ei ollut vuonna 2022 yritykselle ainoa, sillä Ramin Konditoria Kahvila Oy sai myös Mikkelin Yrittäjien myöntämän Mikkelin Vuoden 2022 Yrittäjäpalkinnon. Onnittelut!

Yrittäjä Anna-Liisa Karpathakis (keskellä) sekä palkinnon luovuttaneet Karelia á la carte -verkoston edustajat Anni Korhonen (vas.) ja Johanna Rinnekari (oik.).

Merkkipäivät

Nurmileipä Oy Helsingissä täyttää 95 vuotta 6.2.2023. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä.

Joroisten Leipomo Oy Joroisilla täyttää 60 vuotta 1.3.2023. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä.

Lämpimät onnittelumme!

Palkitut

Marraskuun lopussa palkittiin Linkosuon Leipomon ’työnsankareita’ pitkistä työrupeamista yrityksessä. Juhlittavina olivat 20 vuotta palvelleet Riikka Hirvonen, Kirsi Rinne ja Joni Heino, 30 vuotta palvelleet Teemu Hämelahti ja Aki Varho, 40 vuoden työtaipaleen Linkosuolla tehneet Terhi Systä ja Timo Jänne sekä uskomattoman 50 vuoden työuran saavuttanut Jarmo Talasrinne. Pitkä työura on arvostettava saavutus, josta jokainen työnsankari voi olla ylpeä.

Toimitusjohtaja Jyrki Karlssonin pitämän juhlapuheen jälkeen kaksikymppisille luovutettiin Keskuskauppakamarin ansiomerkit sekä kelloliikkeen lahjakortit. Jarmo Talasrinteen 50-vuotinen työura huomioitiin Suomen Yrittäjien ansioristin timanttiristillä. Timo Jänteen 40 vuoden työuraa oli muistettu aikaisemmin tänä vuonna Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä.

Tilaisuudessa huomioitiin myös Teemu Hämelahden ja Aki Varhon upeat 30-vuotiset työurat. Terhi Systä ei valitettavasti päässyt osallistumaan juhlaan.

Nimitykset

Elintarviketieteiden Seura

MMM, ETM Viivi Wanhalinna siirtyy uudeksi toiminnanjohtajaksi. Wanhalinna on työskennellyt keväästä 2022 alkaen seuran julkaiseman Kehittyvä Elintarvike -lehden osa-aikaisena toimittajana. Wanhalinna jatkaa työtä toimittajana toiminnanjohtajan työn rinnalla. Toiminnanjohtajan tehtävän jättävä Laura Hyvärinen jatkaa päätoimittajana vuoden 2023.

Atria Oyj

Elintarvikeyhtiö Atrian uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Kai Gyllström. Hän aloittaa tehtävässä 1. kesäkuuta 2023. Nykyinen toimitusjohtaja Juha Gröhn jää toukokuun lopussa eläkkeelle.

Hallitukset

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry:n on hallituksen puheenjohtajana vuonna 2023 jatkaa Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme. Myös varapuheenjohtajat, Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen ja Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtaja Kalle Järvinen, jatkavat tehtävissään. Elonen on myös Suomen Leipuriliitto ry:n valtuuskunnan puheenjohtaja. Leipomoalaa hallituksessa edustavat myös toimitusjohtaja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, toimitusjohtaja Petri Kivineva, Porin Leipä Oy sekä toimitusjohtaja Thomas Isaksson, Vaasan Oy.

Päivittäistavarakauppa ry

SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine on valittu Päivittäistavarakauppa ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 1. tammikuuta 2023 alkaen. Varapuheenjohtajiksi on valittu Kesko Oyj:n päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli ja Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtaja Nicholas Pennanen

Ruokatieto Yhdistys ry

Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja on johtaja Elli Siltala Valio Oy:stä ja varapuheenjohtaja päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi Kesko Oyj:stä.

Suomen Pakkausyhdistys ry

Suomen Pakkausyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2023–2025 on valittu Pyroll Pakkaukset Oy:n toimitusjohtaja Mika Lankila. Varapuheenjohtajana jatkaa Kati Randell, Oy Paulig Finland Ab.

Aki Varho (vas.), Riikka Hirvonen, Joni Heino, Kirsi Rinne, Teemu Hämelahti, Timo Jänne ja Jarmo Talasrinne.

Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 1/1928

Lehdessä on julkaistu ehdotus Suomen Käsityö- ja Teollisuusliiton säännöistä. Uuden liiton on tarkoitus ”yhdistää käsityön ja teollisuuden työnantajat työskentelemään ammattien edistämiseksi sekä ammatinharjoittajain yhteisten etujen valvomiseksi.”

Liittoon kuuluisivat koko maan käsityön ja teollisuuden harjoittajat. Asiaa pidetään tärkeänä. Kun työnantajat – myös leipurit – omilla paikkakunnillaan liittyvät yhteen ja perustavat ammattiliittoja, se vahvistaa lehden mukaan maamme työnantajakunnan voimaa ja niin ollen tukee työrauhan säilymistä niin leipomo- kuin muillakin aloilla Leipuriliitossa ajatus paikallisista yhdistyksistä oli virinnyt jo pari vuotta sitten, kun liittoon pal-

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 1/1948

Sähköä säännöstellään. Leipomot ovat siinä eriarvoisessa asemassa, sillä leipä- keksi ja makaronitehtaat saavat käyttää ns. ylimaksutta saman määrän sähköä kuin aikaisemminkin. Sen sijaan tuoretta leipää valmistavat pienemmät leipomot saavat vain määräprosentin aikaisemmin käyttämästään sähköstä. Valtakunnan voimatoimiston mukaan suurleipomot on jätetty säännöstelyn ulkopuolelle, koska ne huolehtivat laajojen asutuskeskusten leivän

tarpeen tyydyttämisestä. Pienemmässä määrin koneistetuille leipomoille ei voimatoimiston mukaan voida tällä kerralla myöntää helpotusta voiman saannissa. Sähköpulan ennustetaan kiristyvän entisestään, sillä vesistöjen vedet alenevat jatkuvasti Myös polttopuutilanne on vaikea, jopa polttopuukriisiä ennustetaan. Se voi johtaa kesällä hätähakkuisiin. Eduskunnassa onkin vireillä ehdotus laiksi polttoaineiden saannin turvaamiseksi. Tämä tarkoittaisi metsänomistajille polttopuun luovutusvelvollisuutta sekä kantohintoihin saakka ulottuvaa hintasäännöstelyä. Laista olisi kuitenkin apua vasta seuraavalle talvelle. Tänä talvena polt-

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 1/1963

Kondiittorit ovat kilpailleet Käsi- ja pienteollisuuden Keskusliiton maakunnallisen sarjan työ- ja taitokilpailussa Riihimäellä. Kahdentoista osallistujan tuli valmistaa joulukakku ja yleisöä oli suorituksia seuraamassa tungokseen asti. Korkeatasoiseksi kuvatun kilpailun voitti Simo Salminen, hopealla oli Touko Loikkanen ja pronssilla Eero Nastolin

Syväjäädytystekniikasta leipomoissa (pakastaminen) on nyt saatu uutta tietoa. Tämän tekniikan ansiosta taikinalle saadaan jopa kahden viikon säilyvyys niin nostattamattomille kuin nostatetuille tuotteille. Kahden viikon säilyvyys merkitsee mullistusta leipomon työskentelyn rationalisoinnissa. Yhdysvalloissa esim. baareissa käytetään myös puoliksi paistettuja tuotteita, jotka voidaan paistaa valmiiksi asiakkaan odottaessa.

Lehdessä on pitkä artikkeli siitä, miten pääs-

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 1/1983

Hallitukselta on tullut esitys uudeksi leipomotyölaiksi. Sen mukaan kolmivuorotyö olisi mahdollista ruokalevän valmistuksessa tietyin edellytyksin. Muissa kuin kolmessa tai useammassa vuorossa työskentelevissä leipomoissa voitaisiin rajoitetulla työntekijämäärällä tehdä

kaikkia leipomotuotteita myös yöllä. Lisäksi ehdotetaan, että leipomon omistaja vapautettaisiin leipomotyölain työaikarajoituksista. ”Ilolla on todettava, että annettu lakiehdotus on niin hyvä ja tasapuolinen kuin se voi näissä olosuhteissa suinkin olla”, toteaa Olli Kuhta pääkirjoituksessaan. Maatalous-metsätieteiden lisensiaatti Hannu Salovaara on väitellyt Helsingin yliopistossa. Aiheena oli natriumkloridi ja sen osittainen korvaaminen leivonnassa kaliumkloridilla ja

kattiin uusi sihteeri. Yksi hänen tärkeitä tehtäviään oli laajentaa ja tiivistää jo olemassa olevia haaraosastoja ja perustaa myös uusia. Helsingissä kaksi paikallista yhdistystä saatiinkin yhdistymään yhdeksi, mutta uusien perustaminen ei toteutunut sihteerin sairastumisen vuoksi. Useilla paikkakunnilla tiedetään kuitenkin olevan kiinnostusta paikallisyhdistysten perustamiseen, joten kuluvana vuonna niitä arvellaan kyllä syntyvän.

topuiden hinta niin korkea, että moni ei ole pystynyt niitä hankkimaan, vaan halkoja on esimerkiksi Helsingissä ollut saatavissa vain kansanhuoltolautakunnan polttoainetoimiston välityksellä.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuoden alusta on maksettu 5,5 prosentin palkankorotus työntekijöille, koska uusi elinkustannusindeksi on noussut 5 pisteellä. Moni palkannauttija on korotuksesta huolimatta saanut nostaa vähemmän palkkaa kuin aikaisemmin, sillä korotus meni käytännöllisesti katsoen kokonaan veroihin, ennen kaikkea kasvaneisiin kunnallisveroihin.

tään hyvään lopputulokseen, jos on käytettävä sitkoaineeltaan heikkoja tai jopa itäneestä viljasta jauhettuja jauhoja. Nykyiset vehnäjauhomme kun eivät ole läheskään yhtä vahvoja kuin ennen sotia. Artikkelissa neuvotaan, miten lopputuloksesta saadaan kohtuullisen onnistunut. Lisäksi todetaan, että jos joudutaan leipomaan itäneestä viljasta jauhetuista jauhoista, ei mitenkään ole mahdollista saada ensiluokkaista leipää. Näitä jauhoja olisikin viisainta karttaa kokonaan.

joillakin muilla suoloilla. Väitöskirja muodostaa lehden mukaan tieteellisen pohjan suosituksille suolan käytön asteittaisesta vähentämisestä leivissä. Ammattitaitokilpailut ovat käynnistymässä ja kilpailussa on kolme sarjaa: konditoriatuotteet, kahvileivät ja suolaiset tuotteet (pasteijat, pizzat jne.). Arvostelu tehdään ulkonäön, maun, käyttöarvon ja työskentelyn perusteella. Karsintoja järjestetään seitsemällä paikkakunnalla ympäri maan.

Syötävä orvokki

Järvikylä lanseerasi marras-joulukuun vaihteessa syötävän ison orvokin isojen yrttien tuoteperheeseen. Orvokki on kasvatettu yrttien tapaan puhtaissa kasvihuoneoloissa ja se sopii koristeeksi ja syötäväksi kokonaisuudessaan lehtineen ja kukkineen. Isoa orvokkia voi myös jatkokasvattaa kotona huoneenlämmössä. Kuluttajien keskuudessa syötävän orvokin vastanotto on ollut niin innostunutta, että saatavuutta on pyritty varmistamaan myös tulevina kuukausina lisäämällä tuotteelle kasvatusalaa. Syötävää orvokkia on saatavilla Järvikylästä jatkossa vuoden ympäri.

Vaatteitakin voi laastaroida

Oikiat Design Oy:n Vaatelaastari on helppo ja nopea tapa paikata tai koristella tekstiiliä. Se kiinnitetään minuutissa lujasti hankaamalla. Oikein käytettynä Vaatelaastari kestää useita pesukertoja. Vaatelaastari soveltuu useisiin käyttökohteisiin, vaikkapa villasukkiin ja tennareihin.

Vaatelaastari on arjen tarpeesta lähtenyt innovaatio. Se valmistetaan Suomessa ja sen kuosit ovat suomalaisten suunnittelijoiden käsialaa. Vaatelaastareita on saatavilla useista eri materiaaleista. Vaatelaastari täyttää Euroopan kemikaalilainsäädännön vaatimukset eikä siinä käytetty liima sisällä ihmisten tai ympäristön terveydelle haitallisia aineita. Oikiat Design Oy sai viime vuonna Vuoden Designteko 2022 -palkinnon.

Kalavaletta kaupan

Varsinais-Suomessa toimiva kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin erikoistunut Mums Oy on lanseerannut kaksi tuotetta uuteen 100 % kasviperäisten artesaanisäilykkeiden Kalavale-tuotesarjaan. Ne ovat kotimaisesta porkkanasta savusaunassa savustamalla valmistettu Savu & Suola Porkkana sekä sinappinen Sillitön Munakoiso. Kalavale Savu & Suola Porkkana sopii käytettäväksi kylmäsavulohen tavoin sellaisenaan, salaateissa ja leivän päällä. Maultaan sinappisilliä muistuttava Kalavale Sillitön Munakoiso sopii nautittavaksi esimerkiksi perunan

kera tai ruisleivän päällä välipalana. Tuotteet ovat ravintola-alan yrittäjinä toimivien keittiömestareiden Marjaana Pohjolan ja Katariina Vesterisen käsialaa. Tuotteet valmistaa Kalajoella toimiva Kala Kalle. Mums Oy:n toinen tuotesarja on suosittu kotimaisesta härkäpavusta valmistettu Fallero.

Kompostoituva kahvikapseli

Nespresso on lanseerannut kotikompostoituvan paperivalmisteisen kahvikapselin Ranskassa. Kapseleita pilotoidaan aluksi kuluttajille Ranskassa ja Sveitsissä keväällä 2023 ennen kuin ne otetaan käyttöön laajemmin. Paperivalmisteiset kahvikapselit on kehitetty yhdessä Huhtamäen kanssa ja ne on valmistettu puukuidusta yhtiön korkean tarkkuuden teknologialla. Se mahdollistaa puukuitujen muovaamisen haastaviin muotoihin suurella tarkkuudella. Kapseli on merkittävä innovaatiokehitys kiertotaloudelle ja harppaus kuluttajille ympäri maailmaa. Huhtamäessä uskotaan, että tulevaisuudessa pystytään korvaamaan samalla teknologialla esimerkiksi korkit ja sulkijat, jotka tällä hetkellä valmistetaan muovista tai metallista. Mahdollisia käyttökohteita ovat myös tarjottimet tai astiat, joissa on uudelleenavattava ja -suljettava kansi.

Viileät Löfbergs-uutuudet

Löfbergsin kahvipaahtimon uutuustuotteet ovat litran pakkauksissa myytävät Löfbergs Cold Brew Antioquia Reserve ja Löfbergs ICE Salted Caramel. Molempia juomia voi nauttia sellaisenaan, jääpalojen kanssa tai erilaisissa kahvidrinkeissä. Cold Brew-versio on luomusertifioitua kahvia ilman lisäaineita. ICE Salted Caramel-versiossa maistuu makea karamelli ja ripaus suolaa.

Kotimaisen kauran uusi muoto

Raisio tuo markkinoille uudenlaisen Härkis Kaurajauhis kasviproteiinituotesarjan. Sen maun ja rakenteen sanotaan tutkitusti sopivan uusien kasviproteiinikuluttajien ja myös lasten suuhun. Tuotetta voi käyttää kuten mitä tahansa kasviproteiinituotetta ja sen kolme makua on kehitetty suomalaisten suosikkiruokiin sopiviksi. Kevyesti maustettu kaurajauhis sopii esimerkiksi makaronilaatikkoon, kaksi muuta makuvariantia Curry ja Texmex maistuvat esimerkiksi tortilloissa tai kastikkeissa. Härkis Kaurajauhiksen pääraaka-aine on kotimainen kaura, jota on täydennetty palkokasvien proteiineilla. Tuotekehityksessä on kiinnitetty huomiota myös sopivaan suutuntumaan. Tämän vuoden alusta alkaen kaikki Härkis ja Beanit -sarjojen tuotteet siirtyvät uudistetun Härkis-brändin alle. Härkis Kaurajauhis -tuoteperheen lanseeraus on ensimmäinen osa Härkis-sarjan uutta tulemista.

Apuvälineet pizzantekijöille

Ulkokäyttöön tarkoitetuista pizzauuneistaan tunnettu Ooni on tuonut markkinoille teräksisen Ooni Pizza Steel -paistoalustan ja Ooni Folding Table -pöydän. Ooni Pizza Steel -paistoalusta on lämpöä johdattava, tavalliseen uuniin tarkoitettu teräksinen paistoalusta (koko 342 mm x 342 mm x 6 mm ja paino 5,22 kiloa). Valmistajan mukaan sen avulla saa myös kotiuunissa aikaan rapean ja ilmavan pizzapohjan. Kokoontaittuva Ooni Folding Table -pöytä on puolestaan tilaa säästävä ratkaisu silloin, kun ulkokäyttöön soveltuvalle pizzauunille on rajallisesti tilaa. Pöydän voi ottaa myös mukaan. Kaikki Oonin pizzauunit mahtuvat pöydän päälle. Pöydän alla on ylimääräistä säilytystilaa, ja pizzanpaistoon tarvittavat tarvikkeet voi ripustaa pöydässä oleviin koukkuihin.

Ratkaisuja painonhallintaan

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Pirjo Saarnia antaa uutuuskirjassaan keinoja painonpudotuksen tueksi. Kevyemmin – Ratkaisu pysyvään painonhallintaan -kirjassa on tekijän mukaan ratkaisukeskeinen ote, joka auttaa näkemään omaan painonhallintaan vaikuttavat oleellisimmat tekijät ja etsimään näihin haasteisiin toimivia ratkaisuja. Vankan tietopaketin lisäksi kirjassa on myös havainnollisia esimerkkejä ruokailumalleista ja innostavia reseptejä terveellisiin aterioihin. Kustantaja Kirjapaja 2023.

Koti ojennukseen

Maailmanlaajuiseksi ilmiöksi nousseen KonMari-metodin kehittäjän, japanilaisen Marie Kondon uutuuskirja Kurashi – Iloa säteilevä elämä auttaa laittamaan järjestykseen koko elämän kotia ja ajankäyttöä organisoimalla. Kurashi on japania ja tarkoittaa elämisen tapaa. Uutuuskirjassa Kondo kertoo omasta kurashistaan ja tarjoaa inspiraatiota ja syvällisiä ajatuksia siitä, miten rakentaa koti ja elämä, joka säkenöi iloa. Teos on suomennettu teoksesta Kurashi at Home, suomennos Päivi Rekiaro. Kustantaja Bazar Kustannus.

Raittiiseen arkeen

Darravapaan käsikirjan nimi juontaa juurensa Laura Wathénin ja Katri Ylisen

luomasta alkoholittomasta yhteisöstä ja mediasta, jolla on Instagramissa jo yli 24 000 aktiivista seuraajaa. Yhteisö on auttanut ihmisiä rakentamaan täysin uudenlaisen suhteen alkoholittomuuteen ja tarjonnut vaihtoehdon raittiuskeskustelulle. Nyt yhteisön perustajat ovat koonneet kirjan, josta kuka tahansa voi hakea työvälineitä raittiin elämän tueksi. Vaikka tavoitteena ei olisikaan täysraittius, omien juomistottumusten reflektointi on tervettä puuhaa itse kullekin. Senkin voi tehdä tämän kirjan avulla. Kustantaja on Into Kustannus.

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

THINK

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi

☞ esiselvitykset

☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit

☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta

Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Elintarviketurvallisuuden ja laadun asiantuntija

PALVELUITAMME

Elintarviketurvallisuus - Laatu - Jäljitettävyys

Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000

ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001

ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

www.condite.fi

Yhdessä olemme enemmän.

PALVELUHAKEMISTO

Leipomokoneita

Suomalaista laatutyötä

• Siivuttajat • Pussituskoneet

• Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot

• Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat

• Sämpylälaskurit • Keräilypöydät

• Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi

Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

www.leipomokoneet.com

leipomokonemyynti@fi.multivac.com

leipomokonehuolto@fi.multivac.com

Puh: +358207921308

Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset Puh. 0500 166 355

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri-lehti 2/2023 ilmestyy

maaliskuussa viikolla 11

- lehdessä esitellään mm. vastavalittu

Vuoden 2023 Leipäkauppa

LEIPOMOUUNIT – KONEET KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968

www.lu-ko.

• PINNAVAUNU-UUNIT

• NOSTATUSLAITTEET

• NOSTATUSKAAPIT

• PINNAVAUNUT

• PAISTOPELLIT

Lu-Ko Oy Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy

Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi info@lkmtrade.com

040 518 5180

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.peltolanpussi.fi

Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Toiminnanohjaus

•Valmistuksen

•Kassajärjestelmä

www.skj.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2023

22.-23.3.2023 Fastfood & Café & Restaurant Expo, Helsingin Messukeskus

Ravintolat, kahvilat ja pikaruoka ffcr-helsinki.com

20.-29.3.2023 Internorga, Hampuri Hotellit, ravintolat, leipomot ja konditoriat teemana ammattimessuilla. www.internorga.com

30.3.-2.4.2023 Lähiruoka & Luomu ja Kevätmessut, Helsingin Messukeskus lahiruokajaluomu.messukeskus.com

Facket främjar koncentration av företagsverksamheten och de välbärgade arbetstagarnas intressen

FFC:s ordförande Jarkko Eloranta konstaterade följande i sin tweet 5.1.2023 ”Lågavlönade arbetstagare som betalar skatt och tar sitt ansvar har det faktiskt svårt till följd av de stigande priserna. Nu är det tid att höja lönerna och stärka köpkraften”. Tidningen Talouselämä innehöll 29.12.2022 denna nyhet: ”FFC eftersträvar feta löneföhöjningar enligt tysk modell”, där de eftersträvade höjningarna sades uppgå till 8,5 procent med ett ytterligare engångstillägg på 3 000 euro.

Det perspektiv som FFC:s ordförande lyfter fram i sin tweet låter positivt, men det låter med avsikt bli att nämna att stora löneförhöjningar oundvikligen leder till uppsägningar och permitteringar, vilka ofta riktar sig just till de mest utsatta arbetstagarna. I verkligheten kommer de av FFC eftersträvade stora löneförhöjningarna, om de förverkligas, att gynna framförallt de arbetstagare som har det väl ställt. De som blir uppsagda har ingen nytta av stora löneförhöjningar. Som en följd av löneföhöjningarna får samhället ta hand om arbetslöshetsersättningarna till dessa arbetstagare som ”betalar skatt och tar sitt ansvar”. Och om de löneförhöjningar som eftersträvas av facket verkligen förverkligas, kan man bara föreställa sig vad det kommer att innebära för många små och medelstora bageri- och konditoriföretag och deras anställda, då man också beaktar att priserna på energi, råvaror mm. har stigit drastiskt. Det blir omöjligt för företagen att överföra alla höjda kostnader till produktpriserna.

En skenande inflation och ekonomisk kris leder till en svår situation för alla, både företagarna och de anställda. Det står klart att facket i en sådan situation ska försvara de anställdas intressen. Frågan är på vilket sätt facket använder sin makt, hur de kommande löneförhöjningarna förverkligas och till vem de riktas?

Lika löneförhöjningar som gäller alla företag och som inte beaktar skillnaderna mellan olika branscher, eller den ekonomiska situationen för enskilda företag inom en viss bransch, ökar arbetslösheten och främjar en koncentration av företagsverksamheten till allt större företag. Till exempel i kollektivavtalsförhandlingarna mellan Livsmedelsindustriförbundet (ETL) och Finlands Livsmedelsarbetareförbund (SEL) har livsmedelsarbetarna traditionellt krävt lika löneförhöjningar som är bindande för företag i alla storlekar inom bageri-, bryggeri-, mejeri-, baslivsmedels- och köttbranschen. I praktiken har denna ”jämlikhet” inneburit att små bagerier som sysselsätter några personer har betalat sina anställda lika stora löneförhöjningar som de stora företagen inom bryggeri- eller köttbranschen har betalat sina anställda.

För att illustrera situationen vill jag konstatera att arbetskraftskostnadernas andel av företagets omsättning för bageri- och konditoribranschens företag varierar mellan 25–60 procent beroende på företagets verksamhetssätt (industriell/manuell produktion) och antalet anställda. Analogt är arbetskraftskostnadernas andel av omsättningen omkring 10 procent för industriella företag inom bryggeri- och köttbranschen. I praktiken betyder detta alltså att till exempel en löneförhöjning på 1 procent har en helt annan effekt

på bageribranschens arbetsintensiva och manuellt arbetande företag än på effektiva processindustriella livsmedelsanläggningar. Var och en kan själv räkna ut, vad en löneförhöjning på 8,5 procent skulle innebära för företag av olika storlek. Här bör man också komma ihåg att bageribranschen är den enda branschen i Finland/Europa som betalar 100 procent högre lön för arbete gjort klockan 21–06.* Och att kollektivavtalet för bageribranschen är det allra stelaste och mest inflexibla avtalet bland alla branscher.

Nu om någonsin behöver livsmedelsarbetarna förstå att man i avtalen om löneförhöjningar måste beakta den varierande löneutbetalningsförmågan hos olika branscher och företag av olika storlek. Kollektivavtalet för de anställda på bagerier måste också utökas med åtminstone samma slags flexibilitet som redan finns i avtalen för de andra livsmedelsbranscherna. Men om detta fortfarande visar sig vara omöjligt, och om löneförhöjningarna är höga, så kommer antalet bagerier, konditorier och anställda att minska med fart. Det skulle samtidigt tydligt visa att det viktigaste är att anställda som har det väl ställt i företagen får stora löneförhöjningar oberoende av vilka konsekvenser detta medför för andra. Och detta skulle ytterligare stärka min åsikt att facket verkligen ”främjar” koncentration av företagsverksamheten och tillväxt hos storföretagen. Inom övriga livsmedelsbranscher har företagsverksamheten redan koncentrerats i hög grad, bageribranschen har varit ett positivt och fint undantag från detta.

Arbetstagarsidan tolkar gärna en sådan här skrivelse så att målet är att försvaga arbetstagarnas villkor. Men det handlar den verkligen

Det skulle samtidigt tydligt visa att det viktigaste är att anställda som har det väl ställt i företagen får stora löneförhöjningar oberoende av vilka konsekvenser detta medför för andra.

inte om. Det är allmänt känt att det inom bageribranschen råder brist på yrkeskunnig arbetskraft, så situationen skulle verkligen inte förbättras av försvagade arbetsvillkor. Men vad är då egentligen försvagade arbetsvillkor? Det är en tvistefråga i sig. Den frågan kan man också ställa varje bagerianställd som blir uppsagd eller permitterad. Själv är jag bara ytterst oroad över hur mångsidigheten och mångfalden inom bageri- och konditoribranschen ska bevaras och hur hela den finländska brödkulturen ska överleva.

Mika Väyrynen

*Inom övriga livsmedelsbranscher betalas ett nattarbetstillägg på 100 procent för arbete före kl. 6 endast i de fall då arbetet inleds efter kl. 00. Om arbetet inleds före kl. 00, så att arbetsskiftet till exempel pågår kl. 22–06, betalas ett nattarbetstillägg på 30 procent för hela skiftet.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Toimisto

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Valtuuskunta

Jari Elonen, puheenjohtaja

Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja

Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry

Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry

Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi

Pirkanmaan Leipomot ry

Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry

Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Savon Leipomoyhdistys ry

Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry

Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi

Satakunnan Leipomoyhdistys ry

Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry

Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry

Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry

Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry

Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi

Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI

puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201

sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi