Murusia

VUOSIKOKOUS- JA KESÄPÄIVÄT HELSINGISSÄ 2021 – ILMOITTAUTUMINEN ALKANUT

Suomen Leipuriliitto ry:n 121. vuosikokous ja kesäpäivät (Leipuripäivät) järjestetään Helsingissä 13.-15.8.2021 Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Leipuripäivät järjestetään yhdessä Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n kanssa. Erilaisista nyt käytössä olevista ja mahdollisesti tulevista rajoitustoimista huolimatta uskomme siihen, että koronavirus on saatu taltutettua rokotuksilla viimeistään elokuuhun mennessä ja pääsemme tapaamaan toisiamme suurella joukolla Leipuripäiville Kalastajatorpalle. Kun riskiryhmäläiset ja vanhempi polvi on saatu kesän aikana rokotettua, niin rajoitustoimille ei sen jälkeen ole enää varmaankaan tarvetta.

Leipuripäivien viikonlopun ohjelmassa on tuttuun tapaan perjantaiaamusta 13.8.2021 Raisio Open -golfkilpailu, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Perjantai-iltana on Valio Oy:n juustobuffet Kalastajatorpan Pyöreässä salissa, jonka jälkeen iltaa jatketaan samassa paikassa muun ohjelman ja seurustelun merkeissä.

Lauantaina 14.8.2021 klo 9.30 alkaa Leipuriliiton vuosikokous Kalastajatorpan Merisalissa. Tavarantoimittajien näyttely järjestetään 14.8. Kalastajatorpan Siirtomaasalissa, Keltaisessa salissa sekä niiden aulatilassa. Näyttelyn jälkeen on Condite Oy:n järjestämä ohjelmanumero. Lauantaina on aamusta myös Fazer Myllyn järjestämä lastenretki. Lauantai-ilta huipentuu juhlaillalliseen Kalastajatorpan Pyöreässä salissa sekä Siirtomaasalissa. Tapahtuman tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan kevään kuluessa.

Majoitus on Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Majoitusvaraukset tehdään

suoraan hotelliin, kuten aikaisempina-

kin vuosina (ei Leipuriliittoon).

Varauksen voi tehdä puhelimitse puh. +358 (0)9 45811 tai sähköpostilla: helsinkikalastajatorppa@hilton.com. Varaustunnus on G2LEIB. Kiintiömme on voimassa 14.6.2021 asti, jonka jälkeen Kalastajatorpalla on asteittain oikeus pienentää sitä, eikä huoneita välttämättä sen jälkeen ole tarjolla Leipuripäivä-hinnalla.

Huomatkaa, että voitte peruuttaa varaamanne hotellihuoneet kuluitta aina Leipuripäivien tulopäivää edeltävään iltaan saakka.

Hotellihuoneiden varaamisen lisäksi Leipuripäiville tulee ilmoittautua Leipuriliittoon (Leipuripäivien kokouspa-

ketin varaaminen). Se onnistuu kätevimmin Leipuriliiton kotisivujen kautta, tapahtumat-kohdasta, josta löytyy tarvittava ilmoittautumislinkki sekä hinnat. Samalla sivulla on myös hotellivarausohjeet sekä huonehinnat. Kaikki löytyvät siis osoitteesta www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/

Lisätietoja voi kysyä Leipuriliiton toimistosta numerosta 0207 121570 tai osoitteesta kati.sinda@leipuriliitto.fi.

Leipomotuotteet esiin teemapäivinä ja -viikkoina vuonna 2021

Leipomoiden valmistamat tuotteet kuuluvat moneen juhla- ja teemapäivään oleellisena osana. Leipätiedotus kokosi listan vuoden 2021 päivistä ja -viikoista, jolloin leivän ja muiden leipomo- ja viljatuotteiden nostaminen esiin mediassa on ajankohtaista. Lista kannattaa ottaa avuksi viestintäkalenteria ja sosiaalisen median päivityksiä suunniteltaessa. Suklaakakkupäivä (27.1.) Runebergin päivä (5.2.) Ystävänpäivä (14.2.) Laskiainen (14.2. ja 16.2.) Näkkileipäpäivä (19.2.) Ruisleipäpäivä (28.2.) Naistenpäivä (7.3.) Aivoviikko (vko 12) Pääsiäinen (2. - 5.4.) Sydänviikko (12. – 25.4.) Vappu (1.5.) Äitienpäivä (9.5.) World baking day (17.5.) Juhannus (26.6.) Mustikkapiirakkapäivä (6.8.) Suomalaisen ruoan päivä (4.9.) Keliakiaviikko (6. - 12.9.) Viljan päivä (12.9.) Leipäviikko (13 - 19.9.) Korvapuustipäivä (4.10.) Puuropäivä (10.10.) Kansainvälinen leipäpäivä (16.10.) Halloween, Kekri (31.10.) Vegaanipäivä (1.11.) Isänpäivä (14.11.) Whole Grain Day (19.11.) Itsenäisyyspäivä (6.12.) Joulu Uusi vuosi

Koronavuonna 2020 ostettiin ruokaa kotiin

Poikkeuksellinen vuosi veti ruokakaupan myynnin jyrkkään nousuun. Eniten kasvoi vihannesten myynti. Lihatuotteista eniten kasvoi naudanlihan myynti, mihin vaikutti voimakkaasti ruokailun siirtyminen ravintoloista kotikeittiöihin. Myös erilaiset säilyvät tuotteet tekivät kauppansa kiivaaseen tahtiin.

Vuonna 2020 päivittäistavarakaupoissa myytiin elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 14,2 miljardilla eurolla. Kasvua edellisestä vuodesta oli 7,3 prosenttia. Tuoteryhmätasolla kasvu oli merkittävintä vihanneksissa, joiden hintojen lasku siivitti kilomääräisen myynnin reippaaseen nousuun. Korona näkyi päivittäistavarakaupan myynnissä läpi koko vuoden.

Leipää myytiin viime vuonna 701,9 miljoonalla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,9 prosenttia. Muita leipomotuotteita myytiin samana aikana 576,2 eurolla, missä kasvua vastaavasti oli 1,65 prosenttia.

Kotona on valmistettu entistä enemmän ruokaa, joten peruselintarvikkeita ja säilyviä tuotteita on myyty kautta linjan enemmän kuin aiemmin. Maaliskuun hamstrauspiikki jäi poikkeukseksi, mutta koronasta johtuvat muutokset ovat silti niin merkittäviä, että ne värittävät koko vuotta. Muutokset näkyvät suorimmin lihan myynnissä, mutta vaikuttavat myös esimerkiksi maito- ja viljatuotteiden myynnin kehitykseen. Hieman yllättävää on, että makeisten ja suklaan myynti on kehittynyt selvästi keskimääräistä elintarvikkeiden myynnin kasvua hitaammin.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten päivittäistavaroiden myynnin arvon rakennetta ja muutoksia alettiin tilastoida vuoden 2020 alussa. Sen ansiosta myynnistä on nyt tarjolla tilastotietoja tuoteryhmäkohtaisella tasolla. Tilastot tehdään neljännesvuosittain ja ne koostaa Tilastokeskus. Mukana ovat SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, Minimani, R-kioski ja M-ketju, joten tilasto kattaa lähes koko Suomen päivittäistavaramarkkinan.

Valion uudet ravitsemussitoumukset

Valio on tehnyt kolme uutta ravitsemussitoumusta. Ne tarttuvat ajankohtaisiin ruokatrendeihin. Sitoumuksissa autetaan kohti terveellistä ja ilmastoystävällistä ruokailua kotona ja tarjotaan ratkaisuja sydänystävälliseen joukkoruokailuun. Ravitsemussitoumus on vapaaehtoinen, suomalainen toimintamalli, joka auttaa ja kannustaa ruoka-alan toimijoita sekä sidosryhmiä parantamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua sekä edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja.

Ensimmäisessä sitoumuksessa luvataan kehittää kotikokkaajille ravitsemuksellisesti suositeltavia, ilmastoystävällisiä reseptejä: 10 reseptiä vuoteen 2021 mennessä. Ilmastovastuullisuuden kriteerinä käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä RuokaMinimi-tutkimushankkeessa esiteltyjä ilmastoystävällisempiä ruokavalioita. Ravitsemuslaadun mittarina käytetään Sydänmerkki-aterioille asetettuja raja-arvoja rasvan määrässä ja laadussa sekä suolan määrässä. Sitoumuksen mukainen määrä reseptejä on jo julkaistu Valion reseptipalvelussa.

Toiseksi luvataan tuplata ammattikeittiöille suunnattujen Sydänmerkki-reseptien määrä: 12 uutta Sydänmerkki-reseptiä luvataan kehittää vuoteen 2022 mennessä.

Kolmanneksi luvataan tuoda suosittuja Valio.fi-reseptipalvelun arkiruokareseptejä esiin lautasmallikuvien muodossa ja näin kannustaa kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa: 20 suosittua arkiruokareseptiä kuvataan lautasmallin muodossa vuoteen 2022 mennessä.

Juomaostokset siirtyivät koronavuonna kauppaan

Panimojuomien myynti ravintoloissa romahti viime vuonna koronaepidemian seurauksena. Juomaostokset siirtyivät päivittäistavarakauppaan lähes kokonaan. Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä 805,5 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti kasvoi 6,8 miljoonaa litraa eli 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Hartwallin, MBH Breweriesin, Momentin Groupin, Olvin, Red Bullin ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin. Niiden osuus Suomessa toimivan panimoteollisuuden myynnistä on noin 95 prosenttia.

Alkoholia sisältäviä panimojuomia, olutta, siideriä ja lonkeroa, myytiin yhtensä 430,1 miljoonaa litraa ja virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä 375,4 miljoonaa litraa. Koronapandemian alettua ennustettiin, jopa peloteltiin, että erityisesti olutta hamstrataan koteihin. Oluen osalta vain alkoholittoman oluen myynti kasvoi, edellisvuoteen verrattuna 10,2 prosenttia

Matkustajatuonti väheni vain kolmanneksella, vaikka laivamatkat vähenivät 66 prosenttia. Yhä harvempi toi siis yhä isomman määrän alkoholia. Virosta haetaan erityisesti olutta, jonka määrä alkoholituonnista on puolet.

Uusi ominaisuus Leiko-palveluun

Leiko-palveluun on lisätty ominaisuus, jolla leipomot/konditoriat voivat luoda rinnakkaiskäyttäjiä omalle Leiko-tililleen. Tätä ominaisuutta ovat monet Leikon käyttäjät toivoneet, ja nyt tuo toivomus on saatu toteutettua.

Uudistuksen myötä Leipuriliiton jäsenyrityksenä olevan yrityksen useampi toimipiste voi hyödyntää samaa Leiko-tiliä. Leikon käyttäjät voivat luoda omalle Leiko-tililleen kahdenlaisia rinnakkaiskäyttäjiä – sekä lukuoikeudellisia että muokkausoikeudellisia rinnakkaiskäyttäjiä.

Lukuoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät

Lukuoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät saavat ainoastaan lukuoikeuden leipomon resepteihin ja raaka-aineisiin, sekä mahdollisuuden ladata tuoteselosteet palvelusta. Lukuoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät eivät kuitenkaan pysty muokkaamaan mitään tietoja palvelussa. Lukuoikeudelliset tunnukset sopivat erityisen hyvin esimerkiksi leipomon omien kahvilatoimipisteiden käyttöön.

Muokkausoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät

Muokkausoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät pystyvät luomaan leipomon/konditorian Leiko-tilille uusia reseptejä ja raaka-aineita sekä pystyvät muokkaamaan jo olemassa olevia reseptejä ja pakkausselosteita. Muokkamisesta huolimatta resepteihin jää kuitenkin aina näkyviin sekä reseptin alkuperäinen tekijä että muokkaaja ja muokkauspäivämäärä. Muutokset ovat siis helposti seurattavissa, myös pääkäyttäjäleipomolle. Tämä rinnakkaiskäyttäjätyyppi on kätevä silloin, kun leipomoyrityksellä on useampia toimipisteitä, jotka käyttävät samoja reseptejä.

Leipuriliitto on kustantanut tämän uuden toiminnallisuuden, joten Leiko-palvelun käyttäjät voivat ottaa sen nyt käyttöön ilman erillisiä toimenpiteitä tai erillisiä maksuja. Leikoa käyttävä yritys on itse vastuussa luomistaan rinnakkaistunnuksista, eri käyttöoikeuksista näille sekä siitä, kenelle yritys antaa rinnakkaistunnuksia.

Tarkemmat ohjeet rinnakkaistunnuksien luomiseen ja käyttöön löytyvät täältä: https://leiko.fi/app/uploads/2017/06/Leiko-reseptipalvelun_ohje.pdf

Messutapahtumia siirretään

Tampereen Messut Oy:n neljän ammattimessutapahtuman kokonaisuus eli EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Elintarviketeollisuus- ja Logistiikka-messut oli alun perin tarkoitus järjestää syyskuussa 2020. Pandemiatilanteesta johtuen messut siirrettiin toukokuulle 2021. Nyt tapahtuma on päätetty siirtää tämän vuoden syksylle. Uuden aikataulun mukaisesti EuroSafety- ja Työhyvinvointi-messut järjestetään 13.–15.9.2022 ja Logistiikka- ja Elintarviketeollisuus-messut 14.–15.9.2022 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messujen teemat ja sisällöt pyritään säilyttämään ennallaan.

Myös Helsingin Messukeskukseen tälle keväälle suunnitellut Kevätmessut eli Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, OmaMökki, Sisusta sekä Lähiruoka & Luomu siirtyvät eteenpäin. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran vuoden 2022 keväällä 7.-10.4.2022.

Vuoden Leipäkaupan palkitseminen siirtyy Muutos Leipuri-lehden jakeluun

Leipuri-lehden kevään 2021 jakeluun tulee muutos koronaepidemian vuoksi. Leipurissa nro 2/2021 piti olla artikkeli Vuoden Leipäkaupan palkitsemisesta ja tämä numero piti postittaa kaikkiin päivittäistavarakauppoihin. Leipuriliiton toimistolla olleen korona-altistuksen vuoksi Vuoden Leipäkaupan arviointikierrosta ei kuitenkaan saatu vietyä loppuun helmikuussa, ja myös palkitseminen siirtyi eteenpäin. Arviointikierrosta ei päästä jatkamaan myöskään maaliskuussa valtiovallan asettaman koronasulun (8.3.-28.3.) vuoksi, joten arviointikierroksen jatkaminen sekä Vuoden Leipäkaupan palkitseminen siirtyvät huhti-toukokuulle. Päivittäistavarakauppajakelussa tulee sen vuoksi olemaan vasta Leipuri-lehti numero 4/2021, joka ilmestyy kesäkuun alussa.

Ruisleipäpäivä virtuaalisesti

Sunnuntaina 28.2. juhlistettiin suomalaista kansallisruokaa, ruisleipää, nyt jo viidettä kertaa. Koronan takia huomio nostettiin virtuaaliseen maailmaan, kun kohtaamisia haluttiin suositusten mukaisesti välttää.

Sosiaaliseen mediaan teetettiin kaksi erilaista rukiista efektiä, jossa ruisleipä nousi joko silmille laseina tai pään yläpuolelle pyörimään (ks.kuva). Näitä hauskoja ruisleipäefektejä pystyi lisäämään omiin videoihin ja kuviin Instagramissa, Facebookissa ja Tik Tokissa. Efektit ovat käytössä myös jatkossa ja löytyvät efektilistoilta sosiaalisessa mediassa nimellä #ruisleipäpäivä #ruisleipälasit. Ne ovat jokaisen käytettävissä vapaasti.

Faktaa ruisleivästä ja kotimaisesta rukiista

Suomalaisten leivän kulutus on ollut pitkään samalla tasolla: suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kilogrammaa leipää. Leipätiedotuksen tilaston mukaan tästä kotimaista pehmeää ruokaleipää on noin 33 kg. Kotimaisesta pehmeästä leivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg. Suomalaiset syövätkin eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä

Vielä kymmenen vuotta sitten elintarviketeollisuuden käyttämästä, noin 100 miljoonasta ruiskilosta, puolet tuotiin ulkomailta. Viime vuosikymmenen aikana koko ruisketju on sitoutunut kotimaisen rukiin käyttöön, minkä ansioista rukiin viljely on lisääntynyt Suomessa. Nykyisin olemme omavaraisia rukiin osalta: leipomoiden leipoma ruisleipä leivotaan suomalaisesta rukiista. Kun rukiin tuonti vielä vuonna 2012 oli yli 50 miljoona kiloa, oli se vuonna 2019 enää alle kymmenesosa siitä.