Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1926

Pääkirjoituksessa ilmaistaan voimakas huoli osuusliikkeiden aloittamasta leivän tehdasmaisesta valmistuksesta. Sen päämääränä arvellaan olevan kaiken yksityisen yritteliäisyyden ja pienempien leipomoiden hävittäminen. Kirjoituksen mukaan jotkut osuustoiminnalliset liikkeet ovat hankkineet itselleen huomattavia etuja, kuten verohelpotuksia ja luvan pankkiliikkeen harjoittamiseen. Nämä edut antavat niille niin suuren etumatkan muihin liikkeenharjoittajiin nähden, että niillä on mahdollisuudet valloittaa suurin osa kauppaa itselleen. Tämän vuoksi pidetään välttämättömänä, että maan kaikki

leipurit liittyvät yhteen sankoin joukoin samaan liittoon ja sen alaosastoihin,

joita niitäkin tulee perustaa lisää. Yksi ja sama liitto kykenisi kirjoituksen mukaan perustamaan myllyjä, raaka-ainetehtaita ja tukkukaupan haaraosastoja vaikka jokaista maakuntaa varten. ”Silloin kävisi meille helpommaksi taistella sitä vaaraa vastaan, mikä meitä uhkaa erikoisasemassa olevien osuusliikkeiden taholta.” Lehdessä mainostetaan erilaisia vehnäjauhoja useassa eri ilmoituksessa, eikä kehuja niiden korkeasta laadusta säästellä. Jauhoja on tarjolla ainakin kahdeksalta eri myllyltä ja valtaosin ne tulevat Pohjois-Amerikasta tai Englannista. Myös Suomessa jauhettuja vehnäjauhoja on tarjolla, tosin viljan alkuperästä ei näillä kohdin ole mainintaa. Leipurilla on siis jauhoissa runsaasti valinnan varaa.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1946

Maailman leipäviljatilanne on vaikeutunut.

Pääkirjoituksessa puhutaan jopa Eurooppaa uhkaavasta nälän-

hädästä. Vilja on hyvin merkittävä ruoka-aine ihmisten ruokavaliossa kaikkialla Euroopassa ja siksi viljapula huolestuttaa. Englannissa suunnitellaan leivän säännöstelyn aloittamista ja Intiassa leipäannoksia on jo supistettu kolmasosalla. Suurinta osaa Algeriaa ja Italiaa uhkaa nälänhätä ja myös Saksan ja Itävallan tilannetta pidetään kriittisenä. Suomessakin ehdittiin jo suunnitella leipävilja-annosten korottamista USA:sta tuotavan viljan avulla, mutta tästä suunnitelmasta oli luovuttava. Sen sijaan Suomessa halutaan lisätä kalsiumkarbonaattia eli kalkkia ruisleipään, koska maitotilanne on huono ja ihmisten kalkinsaannissa puutteita. Ohjeiden lisäämiseen luvataan tulevan kansanhuoltoministeriöstä. Lehdessä on myös maininta, että valtioneuvosto on asettanut komitean (sosialisointikomitea) tutkimaan ja suunnittelemaan sopivien elinkeinoelämän alojen mahdollista yhteiskunnan haltuun ottamista taikka muussa muodossa tapahtuvan yhteiskunnallisen vaikutusvallan lisäämistä elinkeinoelämään. Komitea tekee tästä ehdotukset valtioneuvostolle.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 2/1961

Pääkirjoituksessa todetaan, että on hyvin ilmeistä, että paluu leivän runsaampaan käyttöön maassamme on tapahtunut tai edelleenkin tapahtumassa. Tähän voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Syynä tähän nähdään, että laihdutuspropagandan yhteydessä harjoitettu ajojahti leipää kohtaan on laimentunut ja lisäksi leivän merkitys ravintoaineena ja suojaravinto-aineena on selventynyt. Lehdessä on useita reseptejä ’riisikaakkuihin’, joissa käytetään vedessä keittämällä pehmennettyjä tavallisia hyvälaatuisia riisinjyviä. Perusteluna riisiohjeiden antamiseen kerrotaan ”nykyisin olevan niin paljon riisidieettiin altistuneita ihmisiä, että aikaansa seuraava alamme ammattimies sopeutuu tähän asiantilaan ja tarjoaa näille huomattaville piireille herkullisia riisileivonnaisia.”

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 2/1981

Keskustelu leipomotyöajoista oli kuumentunut ja lehden mukaan SEL oli päättänyt kokouksessaan 23.1.1981 irtisanoa kaikki kolmivuorosopimukset leipomoissa. Tämä merkitsee kolmivuorotyön loppumista tietyllä siirtymäajalla suurimmissa (teollisissa) leipomoissa. Työajoista ja erityisesti yötyöstä oli keskusteltu jo pidempään, sillä tilanne koettiin epäoikeudenmukaiseksi niin työnantajien kuin myös työntekijöiden kannalta. Pehmeän leivän valmistaminen kolmivuorotyöllä oli vuodesta 1968 lähtien ollut sallittua teollisissa suurleipomoissa ja siihen tarvittiin erityislupa. Näitä lupia oli kuitenkin myönnetty varsin kitsaasti. Muut leipomot saivat aloittaa työt vasta kello viisi aamulla, sitä ennen se ei ollut sallittua edes leipomoyrittäjälle itselleen. Työaikalaki ei siis ollut sama kaikille leipomoalan yrityksille. Leipuri-lehti oli kysynyt asiasta mielipidettä viideltä leipomoyrittäjältä tai leipomon johtajalta. Heiltä ei herunut myötätuntoa SEL:n päätökselle, ennemminkin herätti ihmetystä, miksi työntekijäjärjestö pyrkii estämään jäsentensä työnteon ja parempien ansioiden saamisen. Kansataloudellisestikaan katsoen siinä ei nähty mitään myönteistä. Sen sijaan kannatusta sai se, että jokainen yritys voisi itse ratkaista, miten se työnsä rytmittää ja aloittaa.

Kauppakorkeakoulun myyntimieskurssilla on kerrottu tieto, että hintalaput liikkeiden näy-

teikkunoissa lisäävät ikkunoiden eteen pysähtyvien ihmisten määrää ja vielä

enemmän ne lisäävät myyntiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisten määrä lisääntyi 60 % ja myynnin peräti 80 %. Lisäksi kadulla kulkijat viipyivät tällaisen näyteikkunan edessä kauemmin.