Lisää luomua tarjolle

tärkeimmän kriteerin joukossa. Samoin sekä kotimaisissa että eurooppalaisissa tutkimuksissa on todettu, että IP-strategialla ja erityisesti eri suojausmenetelmien kattavalla hyödyntämisellä on suuri vaikutus innovatiivisten pk-yritysten kasvuun. - IP-oikeuksilla tulee panostaa innovaatioista saatavien tuottojen suojaamiseen, toteaa Leskinen, mutta jatkaa, että yritykset, jotka tehokkaimmin pystyvät hyödyntämään aineettomia oikeuksia monipuolisesti osana liiketoimintastrategiaansa, ovat tulevaisuuden menestyjiä. - Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että IP-oikeuksia käytetään moninaisesti. Ei ainoastaan kieltävästi, vaan esimerkiksi lisenssituloja hyödyntäen tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa ns. patenttipooleissa. Viimeksi mainitussa on mahdollista jakaa omaa teknologiaa muiden käyttöön ja saada sitä vastaan muiden kehittämää teknologiaa oman yrityksen käyttöön. Niin ikään yliopistojen kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä siten, että jaetaan omaa osaamista yliopistojen kanssa ja saadaan niiden tutkimukset mukaan omien liiketoimintojen kehittämiseen.

Case Rolls-Royce

Yksi kuuluisimmista tavaramerkkitapauksista on ns. Rolls-Royce -case, joka opettaa, että yrityskaupoissa on oltava tarkkana siinä, kenelle tavaramerkkioikeudet kuuluvat.

Britannialainen Vickers-yhtiöt pani kuuluisia luksusautoja valmistavan Rolls-Royce Motor Cars Ltd -yhtiön myyntiin 90-luvun lopulla. Kilpailevat ostajat olivat saksalaiset autojätit VW ja BMV, joista VW teki huutokaupassa paremman tarjouksen (430 miljoonaa puntaa). Se voitti huutokaupan eli sai näin Rolls Roycen tuotantokapasiteetin, muotoilun ja tuotantotilat. BMW oli kuitenkin selvittänyt, että Rolls-Royce -tavaramerkki ei kuulunut Vickersille, vaan lentokonemoottoreita valmistavalle Rolls-Royce Plc:lle, joka ei kuulunut kauppaan. BMW teki Rolls-Royce Plc:n kanssa lisenssisopimuksen (40 miljoonaa puntaa), joka kattoi Rolls-Royce ja RR-merkkien käytön autoissa. Näin se saattoi kieltää muita käyttämästä näitä merkkejä autojen myynnissä ja markkinoinnissa. Vaikka VW todellisuudessa tavoitteli Rolls-Royce-tavaramerkkiä, se ei ollut ennen kaupantekoa selvittänyt, kenelle tavaramerkkioikeudet kuuluivat. Siten VW:llä ei ollut kaupasta sellaista hyötyä, kuin oli ajateltu.

Koska VW:llä oli riittävästi autotehtaita ennestään, se vuokrasi Rolls-Roycen tuotantolaitokset BMW:lle. BMW valmisti Rolls-Royce-autoja niissä, kunnes rakensi oman tehtaansa tätä varten. Vuonna 2005 Rolls-Roycet alkoivat tulla tästä BMW:n uudesta tehtaasta ja myös täysin yhtiön omalla teknologialla.

VW joutui siis hiljaisesti hyväksymään virheensä, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin sai balsamia haavoilleen. Kaupassa se oli saanut myös Bentley-autot ja -tuotemerkin. Niinpä VW lähti kehittämään Bentleytä luksusautoksi. Nyt voidaan sanoa, että VW selviytyi kaupasta vähintään kuivin jaloin, sillä Bentleystä on tullut sen huomassa halutuin luksusautomerkki samalla kun Rolls-Roycen viehätys on hiljalleen himmentynyt. Niinpä tänä päivänä on vaikea sanoa, kuka kaupassa lopulta oli voittaja ja kuka häviäjä.

Luomubuumi-hankkeen alussa tehdyn luomubarometrin mukaan kuluttajat toivovat laajempia valikoimia leivästä ja muista viljatuotteista. Hankkeessa kehiteltiin myös tuotekonsepteja leipomotuotteista, joilla voisi olla markkinapotentiaalia.

TEKSTI Maarit Mäki, Luonnonvarakeskus, Luomubuumi-hanke

Luomubuumi-hanke on valtakunnallinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti. Hankkeen tavoitteena on edistää luomutuotteiden ja -luonnontuotteiden kysyntää ja tarjontaa sekä rohkaista uusia yrittäjiä näkemään luomun kasvavan kysynnän liiketoimintamahdollisuudet. Markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi on tuotettu tietoa luomuun liittyvästä tutkimuksesta, markkinapotentiaalista ja -aukoista, verkostoiduttu eri puolilla Suomea järjestetyissä työpajoissa ja kehitetty luomutuotekonsepteja, joiden avulla havainnollistetaan uusia luomutuotteita.

Kasvava luomukysyntä tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia pienille elintarvikealan toimijoille. Kaupan arvion mukaan luomumarkkina voidaan lähivuosina vähintään kaksinkertaistaa. Suomalaista noin puolet käyttää luomutuotteita vähintään kerran kuukaudessa, reilu neljännes kuluttajista ostaa vähintään kerran viikossa. Uusien tuotteiden avulla saadaan luomuelintarvikkeiden käyttöä lisättyä ja sitä kautta luomutuotannon kannattavuutta parannettua.

Hankkeen alussa Pro Luomu ry kartoitti luomutuotteiden markkinapotentiaalia päivittäistavarakaupassa. Luomutuotteiden kasvupotentiaali perustuu siihen, että luomutuotteiden käyttäjäkunta laajenee ja luomuostot kasvavat, luomuvalikoimat laajenevat ja tarjolla on myös edullisia perustuotteita. Luomubarometrin mukaan toiseksi eniten kuluttajat toivovat laajempia valikoimia leivästä ja muista viljatuotteista lihan jälkeen. Valtakunnallisten luomuleipien lanseeraukset ovat osoittautuneet haasteellisiksi ja leipämarkkina on muuttumassa muun muassa kaupassa tapahtuvan leivonnan lisääntyessä. Kaupan edustajien näkemys oli, että parhaiten tilaa olisi paikallisille leiville, joissa on mahdollista yhdistää tuoreus ja omaleimaisuus. (Pro Luomu ry 2019)

Luomun tuoma lisäarvo vaihtelee eri tuoteryhmissä ja se pienenee tuotteen jalostusasteen kasvaessa. Luomutuotteen menestymistä markkinoilla edesauttaa se, että se yhdistää useita kulutustrendejä, jolloin se kiinnostaa myös niitä kuluttajia, joille luomu ei ole tärkein ostokriteeri. Trendien lisäksi tuotteen tarina kiinnostaa ja sillä voidaan erilaistaa. Tulevaisuuden ruokatrendeissä korostuvat sekä oma että ympäristön hyvinvointi, elämykset ja arjen helppous. Huoli ympäristöstä on lisääntyneen tiedon ja keskustelun myötä kasvanut ja se on vahvistanut vastuullisuustrendiä. Paikallisuus, halu suosia kotimaisia ja lähellä tuotettuja tuotteita ovat myös osa vastuullisuustrendiä. (Pro Luomu ry 2019)

Uusia tuoteideoita

Luomussa ei sallita kaikkia leipomoissa käytettäviä paranteita. Kotimaisesta viljasta valmistettuja luomujauhoja ja luomussa sallittuja paranteita sisältäviä luomujauhoseoksia on kuitenkin saatavilla. Askorbiinihappoa (E300) on lisätty valmiiksi moniin luomujauhoihin. Luomuvehnägluteenia käytetään markkinoilla olevissa sämpylöissä nostamaan proteiinitasoa. Raskia tai esitaikinaa käyttämällä voidaan korvata emulgointiaineita, joita on saatavana myös kasvipohjaisena, kuten luomusoijalesitiiniä. Lesitiini E322 lasketaan maatalousperäiseksi aineeksi, joten sen määrä lasketaan mukaan 95 %:iin maatalousperäisistä raaka-aineista ja sen on oltava luonnonmukaisesti tuotettua. Emulgointiaineita voidaan korvata kananmunalla tai munankeltuaisella (Nuora ym. 2013)

Luomubuumi-hankkeen tavoitteena on houkutella yrittäjiä valmistamaan luomuelintarvikkeita ideoimalla tuotekonsepteja. Luonnonvarakeskuksen kehittämät luomutuotekonseptit perustuvat Pro Luomu ry:n markkinapotentiaaliselvitykseen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kauppahyllytarkasteluun sekä hankkeen työpajoissa yrityksiltä saatuihin toiveisiin. Tuoteideoita on haettu myös mm. internetistä, kauppojen tarjonnasta sekä kansainvälisiltä messuilta. Työpajat toteutettiin yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden kuten MarketWise-hankkeen kanssa. Työpajoissa oli mukana mm. kaksi leipomoa, jotka valmistavat paikallisia leipätuotteita. Työpajojen tärkeänä antina pidettiin vuorovaikutusta muiden alan toimijoiden kanssa, samalla kun saatiin tietoa markkina-aukoista ja uusista koti- ja ulkomaisista tuoteideoista.

Tuotekonseptit ovat sivun mittaisia tiivistelmiä, joissa on kerrottu taustaa tuoteideoille, kuten pääasialliset kohderyhmät ja tuoteideaa tukevat kuluttajatrendit. Tuotteiden mahdolliset reseptit, valmistusperiaatteet ja pakkaukset on kuvattu lyhyesti. Konseptien tarkoituksena ei ole tarjota yksityiskohtaista tietoa tuotekehitystä varten tai valmiita reseptejä, vaan niissä esitetään esimerkkejä tuotteista, joilla selvitysten perusteella voisi olla markkinapotentiaalia.

Leipätuotekonsepteiksi kehitettiin luomukakko, luomuohrarieska, luomumaalaisleipä sekä luomukarpalomyslileipä, joilla kuvattiin paikallisia leipätuotteita. Luomukakko on satakuntalaiseen perinteeseen liittyvä leipä, ohrarieska kuuluu pohjoissuomalaiseen leipäperinteeseen, luomumaalaisleipä on hapanjuurella leivottu leipä ja luomukarpalomyslileipä voisi olla kotimainen vaihtoehto ns. myslileiville. Siemenillä, marjoilla, juureksilla tai muilla luomuun sopivilla lisäkkeillä saadaan leipiin tuotua uusia makuja. Tuotekonseptit tullaan julkaisemaan Luomuinstituutin Luomubuumi-hankkeen sivuilla.

Lisätietoja löytyy Luomubuumi-hankkeen verkkosivuilta osoitteesta https://luomuinstituutti.fi/tutkimus/elintarvikkeet-hankkeet/luomubuumi/

<< Ohrarieska kuuluu pohjoissuomalaiseen leipäperinteeseen ja selvityksen mukaan se on yksi niistä tuotteista, joilla voisi olla potentiaalia myös luomuna.

< Juureen leivotulla luomumaalaisleivällä voisi olla kysyntää.

Viitteet: Nuora, M., Pöytäniemi, E., Harjula, M., Marin, P., Arolaakso, A. ja Manner, H. 2013. Luomujatkojalostajan opas. Saatavissa: https://luomutietopankki.fi/ wp-content/uploads/sites/4/2013/04/Luomujatkojalostusopas_Nuora_2013.pdf Pro Luomu ry. 2019. Luomutuotteiden mahdollisuudet ja markkina-aukot kaupan valikoimassa. Saatavissa: https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/2019/04/raportti-proluomu_valmis.pdf