Yrityksen kannattaa suojata immateriaalioikeutensa

Yrityksen kannattaa suojata immateriaalioikeutensa

IPR on lyhenne sanoista intellectual property rights eli immateriaalioikeudet. Ne ovat aineettomia oikeuksia, eli omistusoikeuksia yrityksen omaan osaamiseen ja ideoihin. Niiden suojaaminen on nykyisin yhä tärkeämpää yritysten menestyksen kannalta. Rautaisannoksen IPR:stä osana liiketoimintaa antoi patenttitoimisto Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen viime vuoden lopulla pidetyssä webinaarissa.

TEKSTI Elina Matikainen

Patentointi on yleistynyt elintarviketeollisuudessa esimerkiksi kauratuotteiden kehittämisen myötä.

Innovaatiot ovat voima, joilla yritykset kasvavat ja menestyvät. Karri Leskisen mukaan Suomi on hyvin innovatiivinen maa, meillä on innovaatiomyönteinen ympäristö ja osaavat ihmiset. Paistattelimme pitkään innovaatioiden edelläkävijänä, mutta emme enää viime vuosina. Vuodesta 2012 lähtien on yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen määrä maassamme ollut selkeästi laskussa. Tämä on huolestuttava kehitys etenkin siinä mielessä, että kilpailijamaissamme nämä menot ovat olleet kasvukäyrällä.

Maailma on Leskisen mukaan muuttunut myös siltä osin, mihin yritysten varallisuus on tänä päivänä sitoutunut. Aikaisemmin se oli kiinni lähinnä koneissa, laitteissa ja kiinteistöissä. - Nykyisin yhä suurempi osa yritysten varallisuudesta on ns. aineetonta, arviolta jo lähes 85 %. Se tarkoittaa varallisuutta, joka liittyy brändipääomaan, tietotaitoon sekä teknologiaosaamiseen eli patenttien kautta tunnistettavaan osaamiseen, ihmisiin, tietokoneohjelmiin, jakelutekniikkaan ja niin edelleen.

Samalla kun aineettoman pääoman (IP) arvo ja merkitys yritysten menestystekijänä on kasvanut, yritykset joutuvat yhä enemmän miettimään sitä, miten ne pystyvät suojaamaan aineettoman varallisuutensa kilpailulta. Globaaleilla markkinoilla innovaatioiden suojaustarve tulee lisääntymään entisestään.

Mitä riskejä immateriaalioikeuksien suojaamattomuuteen sitten voi liittyä? - Esimerkiksi kopiointiriski ja sekä toimintavapauteen liittyvä loukkausriski. Etenkin resurssien puutteessa ne voivat pahimmillaan johtaa koko liiketoiminnan lopettamisen, Karri Leskinen vastaa.

Suojauksen muodot

Tärkeimpiä ja tunnetuimpia immateriaalioikeuksien suojauksen muotoja ovat patentti, tavaramerkki, mallisuojaus sekä hyödyllisyysmalli.

Patenttia voi hakea, kun on kehitetty teknologinen ratkaisu (menetelmä, tuote tai laite) jollekin teknologiselle ongelmalle. Patentilla suojataan siis teknologiaa. Patentin saaminen edellyttää muun muassa, että keksintö on absoluuttisesti ja maailmanlaajuisesti uusi. Lisäksi patentoitavan keksinnön tulee erota olennaisesti aiemmin tunnetuista ratkaisuista eli olla keksinnöllinen ja keksinnön on oltava teollisesti käyttökelpoinen. Patentti on yksinoikeus, jonka perusteella voi kieltää muilta keksinnön kaupallisen hyväksikäytön 20 vuodeksi.

Tavaramerkillä suojataan brändiä (sanat, logot, sloganit, kuviomerkit, värit jne.). Se on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkki toimii siis markkinoilla erottamisvälineenä.

Mallisuojaus koske muotoilua. Muotoilu suojataan rekisteröimällä malli, jolloin mallioikeuden hakija saa vahvistettua itselleen yksinoikeuden muotoilemiinsa tuotteisiin.

Neljäs suojamuoto on hyödyllisyysmalli, joka ei liity malleihin, vaan muistuttaa enemmän patenttia. Sillä voidaan suojata tuotteita ja laitteita, mutta ei menetelmiä. Sen saa patenttia nopeammin, mutta sen suoja-aika on korkeintaan kymmenen vuotta eli se on patenttia lyhyempi. Hyödyllisyysmallin voi saada vain sellaiseen keksintöön, joka on uusi ja keksinnöllinen (eroaa selvästi aiemmin tunnetuista ratkaisuista).

Suojauksista löytyy tietoa esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta. Apuna voi käyttää hyväksi myös IPR-palveluntarjoajia, joita löytyy Suomesta useita.

Myös elintarvikkeita suojataan

Ruokaan liittyvien aineettomien oikeuksien ja keksintöjen suojausta koskevat samat periaatteet kuin muitakin aloja. Mikäli esimerkiksi elintarvikkeen tai raaka-aineen valmistusmenetelmä tai koostumus on kilpailutekijä tai muutoin ainutlaatuinen, se kannattaa suojata patentilla tai muulla immateriaalioikeussuojalla. Mikäli ei halua tehdä suojausta, voi kyseisen asian pitää liikesalaisuutena, joka ei sinällään vaadi muuta kuin salassapitoa. Ellei salassapito onnistu, ei suojaa käytännössä juuri ole.

Karri Leskisen mukaan patentointi on yleistynyt elintarviketeollisuudessa etenkin erilaisten funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisen myötä. Myös kauraan ja kasviproteiineihin liittyvien patenttihakemusten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Näin pyritään suojaamaan näiden tuotteiden valmistusprosesseja sekä uusia koostumuksia. Patentoidaan siis uudenlaista valmistusteknologiaa tai uudenlaisia tuotteita. Uusi menetelmä voi liittyä esimerkiksi - kustannussäästöihin (esim. tehokkaampi prosessi: kuluttaa vähemmän raaka-aineita tai energiaa, tai vain nopeampi) - saadaan uusia ominaisuuksia tuotteeseen - valmistetaan kokonaan uutta tuotetta

Mutta keksintö voi liittyä myös uuteen (elintarvike)tuotteeseen, jossa keksintönä voi olla esim. - parempi säilyvyys - erilainen (fyysinen)rakenne (voi vaikuttaa pakattavuuteen, suutuntumaan tai mihin vaan) - funktionaalisen komponentin lisäys tai muulla tavalla uusi komponenttien yhdistelmä, jolla joku keksinnöllinen yhteisvaikutus

Kun aineettoman pääoman (IP) arvo ja merkitys yritysten menestystekijänä on kasvanut, yritykset joutuvat yhä enemmän miettimään sitä, miten ne pystyvät suojaamaan aineettoman varallisuutensa kilpailulta, toteaa Karri Leskinen.

Keksintö voi liittyä menetelmän, laitteen tai tuotteen lisäksi uuteen käyttöön eli jotain tunnettua tuotetta käytetään uudessa yhteydessä ja tähän liittyy jotain keksinnöllistä (esim. jokin kemiallinen yhdiste ollut ennen öljyn lisäaine ja nyt keksitään, että toimii rikkaruohojen estämisessä, jolloin tämän aineen käyttö rikkaruohojen estoaineena voidaan patentoida.)

Mikäli esimerkiksi brändin rakentamiseen on käytetty aikaa ja resursseja, on Karri Leskisen mukaan suorastaan tyhmää jättää se suojaamatta tavaramerkillä. Brändin tietynlainen ’omiminen’ omalla, hieman samankaltaisella brändinimellä ei ole harvinaista Suomessakaan. Suojaamatonta brändiä on jonkun toisen varsin helppo käyttää hyväkseen.

Suojaaminen liittyy menestykseen

Pelkästään omien oikeuksien suojaaminen ei riitä, vaan vähintään yhtä tärkeää on oman toimintavapauden varmistaminen. Tämä tarkoittaa sen varmistamista, ettei loukkaa muiden oikeuksia. Näiden IPR-riskien haltuunotto tarkoittaa mm. sitä, että on seurattava jatkuvasti kilpailijoita. Lisäksi voi teettää erillisen toimintavapausselvityksen ja ottaa jopa IPR-vakuutuksen, joita eräät vakuutusyhtiöt myöntävät.

Toimintavapausselvityksiä tehdään esimerkiksi PRH:ssa, mutta myös patenttitoimistot tarjoavat tällaista palvelua. Kun ei loukkaa kenenkään muun voimassa olevaa patenttia tai hyödyllisyysmallia, säästää vaivaa ja rahaa. Toimintavapausselvityksen voi teettää koskemaan myös Eurooppaa ja USA:ta. Eurooppapatenttien osalta selvitys koskee EPC-maita eli 38:aa Euroopan patenttijärjestelmään kuuluvaa valtiota, mutta tämä tutkimus ei kata automaattisesti näissä maissa jätettyjä kansallisia patentteja.

Kannattaa muistaa myös, että samalla tavoin kuin immateriaalioikeuksien suojaaminen, on myös omien oikeuksien valvominen yrityksen omissa käsissä. Kukaan ei tee sitä yrityksen puolesta. - Yritykset joutuvat itse valvomaan ja puuttumaan mahdollisiin loukkaustapauksiin.

Karri Leskinen huomauttaa, että kyky suojata innovaatioita on yksi tärkeimmistä yrityksen menestystä ennustavista kriteereistä. Tekesin vuonna 2016 tekemän tutkimuksen perusteella se oli neljän