Suomalaisten täysjyvän saanti täsmentyi

lisia hyötyjä ja sen vuoksi sen syöminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä suotuisasti terveyteen.

Tämän perusteella tietoa täysjyvän hyödyistä tulisikin lisätä myös nuorille aikuisille, jotka tekevät ruokavalintansa tietoisesti, isosta määrästä elintarvikkeita. Näitä keinoja voisivat olla esimerkiksi hyvänmakuisten täysjyvätuotteiden tuominen välipalakategoriaan sekä täysjyvän käytön lisääminen joukkoruokailussa. Näin tavoitettaisiin suuri joukko opiskelevia ja armeijaa käyviä nuoria aikuisia ja saataisiin lisättyä heidän täysjyvän saantiaan.

Tutkimuksen tuloksia voidaankin siis hyödyntää monella tavalla, kuten esimerkiksi ravitsemusneuvonnassa, terveyspoliittisessa päätöksenteossa ja joukkoruokailussa sekä elintarviketeollisuudessa elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Erityisen mielenkiintoista on seurata, miten täysjyvän saanti Suomessa kehittyy.

Tutkimuksen toteutus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (aiemmin Kansanterveyslaitos) on tehnyt suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia selvittäviä tutkimuksia vuosikymmenten ajan. Näitä FinRavinto-tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1982 lähtien. Uusin tutkimus toteutettiin vuonna 2017 osana FinTerveys 2017 -väestötutkimusta. Tutkimukset on toteutettu haastattelu- ja kyselytutkimuksina. Ravintoaineiden saantia on laskettu tutkimushenkilöiden kertoman ruoankäytön mukaisesti käyttäen apuna THL:n ylläpitämää kansallista elintarvikkeiden koostumustietopankkia Fineliä.

Fineli -tietokanta sisältää tietoja Suomessa käytettävien raaka-aineiden ja elintarvikkeiden keskimääräisistä ravintoainepitoisuuksista ja siinä on ollut käytettävissä mm. elintarvikkeiden kuitupitoisuudet. Tiedot täysjyvän määrästä siitä on kuitenkin puuttunut. Näin ollen suomalaisten täysjyvän saanti on ollut vain osuvien arvailujen varassa vuoden 2022 alussa julkaistuun tutkimukseen asti.

Vuonna 2021 Fineli -tietokantaa täydennettiin viljavalmisteiden täysjyväpitoisuustiedoilla. Fineli -tietokantaan koottiin tiedot raaka-aineiden ja elintarvikkeiden täysjyväpitoisuuksista tuorepainossa sataa grammaa kohden. Ensin täysjyväpitoisuudet määriteltiin raaka-aineille, kuten jauhoille ja hiutaleille, jonka jälkeen raaka-aineiden täysjyväpitoisuuksia hyödynnettiin elintarvikkeiden, kuten leipien, puurojen, murojen ja leivonnaisten, täysjyväpitoisuuden laskemisessa tietokantaan tallennettujen reseptien pohjalta. Elintarvikkeiden täysjyväpitoisuuksien määrittämisessä hyödynnettiin myös markkinoilla olevien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja valmistajilta saatuja tietoja. Fineli -tietokanta on myös jokaisen kuluttajan käytössä ja sen avulla voi selvittää eri elintarvikkeiden, ruokien ja raaka-aineiden ravintoainepitoisuuksia. Täysjyvätiedot päivittyvät julkiseen Finelin verkkopalveluun vuoden 2022 aikana.

Fineli -tietopankin päivityksen jälkeen toteutettiin Finravinto 2017 -julkaisuun perustuva tutkimus, jossa selvitettiin aikuisväestön täysjyvänsaantia. Tiedot ruoankäytöstä perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta ja johon osallistui yhteensä 1 655 ihmistä. Tutkimus toteutettiin 50 mannersuomalaisella paikkakunnalla vuonna 2017 ja siihen kutsuttiin 3099 Finterveys 2017 -tutkimuksen otokseen kuulunutta henkilöä. Tietojen keruu ruoankäytöstä toteutettiin kahdella erillisellä ruoankäyttöhaastattelulla. Lopulliset tiedot ruoankäytöstä kerättiin 1655 henkilöltä, jotka olivat myös täysjyvänsaantitutkimuksen tutkimusaineistona. Tämä tammikuussa 2022 julkaistu tutkimus on siis ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista.

Täysjyvä Pohjoismaissa

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa täysjyvän saannille ei ole määritelty grammamääräistä suositusta, mutta niiden mukaan vähintään puolet viljavalmisteista tulisi olla täysjyvää. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6–9 annosta. Yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta.

Pohjoismaista Ruotsissa ja Tanskassa on annettu grammamääräinen suositus täysjyvän saannista ruokavalion energiamäärään suhteutettuna. Suosituksen mukaan ruokavalion tulisi sisältää vähintään 75 g täysjyvää 10 MJ:a kohden (noin 2400 kcal). Norjassa suositeltu päivittäinen täysjyvän määrä on 70-90 grammaa päivässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan täysjyvää tulisi syödä päivittäin noin 75 g, jotta siitä saadaan kaikki mahdolliset terveyshyödyt.

Suomalaisten täysjyvän saanti on muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla ja kansainvälisestikin vertailtuna kohtalaisen runsasta. Ruotsissa täysjyvän saannin on arvioitu olevan miehillä keskimäärin noin 60 g ja naisilla noin 40 g päivässä, kun Suomessa miehet saavat keskimäärin 63 g ja naiset 47 g täysjyvää päivässä. Tanskassa saanti on hieman suurempaa – miehillä keskimäärin noin 80 g ja naisilla 60 g päivässä. Norjassa miehet saavat täysjyvää keskimäärin noin 70 grammaa ja naiset noin 50 grammaa päivässä. Kaikissa Pohjoismaissa on siis vielä matkaa asetettuihin täysjyvän saantisuosituksiin.

Täysjyvävilja tekee hyvää

- auttaa painonhallinnassa - parantaa suoliston toimintaa

pienentää riskiä sairastua

• sydän- ja verisuonitauteihin • tyypin 2 diabetekseen • syöpään

sisältää:

• paljon hyviä hiilihydraatteja • proteiineja • vähän rasvaa • runsaasti ravintokuitua • tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita • terveydelle edullisia bioaktiivisia yhdisteitä

.....ja maistuu hyvältä!